Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

4x23 Entangle - Viikon VALO #179
1 June 2014, 10:49 pm

Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.

Entangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen, käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen. Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo, kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö. Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista. Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.

Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva. Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin Entangle voi käyttää sitä.

Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.

Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.

Kotisivu http://entangle-photo.org/ Lisenssi GNU GPL v3+ Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.  

• Entanglen perusnäkymä. Oikealla otettu kuva (tai live-esikatselukuva), vasemmalla asetukset ja alhaalla lista otetuista kuvista.
• Käytettävän kameran valinta, jos kamera on kytketty ohjelman käynnistämisen jälkeen tai jos yhdistettynä on useampia kameroita.
• Lisää asetuksia. Osa ei ole valittavissa tällä kameralla.
• Ohjelman asetuksia.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x24 Ylen arkistokuvat - Viikon VALO #180
8 June 2014, 2:30 pm

Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.

Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia Creative Commonsin vapaalla CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat Yleisradion omaa tuotantoa 1920—1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja, että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä. Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.

Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta, rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta. Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan tuottamana palveluna.

Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.

Kotisivu https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat) https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives – Yle Arkisto -tilistä) Lisenssi CC-BY Käytetyt arkistokuvat https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/  

• Yle Archives - Yle Arkisto -kuvavirta.
• Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuhetta 1936.
• Yleisradion Porin lyhytaaltoasema, 1954.
• Mannerheimintie, Ruotsalainen teatteri ja Stockmannin tavaratalo, 1946.
• Yleisradion toimitalo (radiotalo), 1930.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Arkistokuvat: Yle

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x25 KGeography - Viikon VALO #181
20 June 2014, 6:38 pm

KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.

Ohjelmalla voi harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo. Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia, pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.

Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein, sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.

Ohjelma on osa KDE-työpöytäympäristöön liittyvää KDE Education Projectia. Näin ollen se on saatavilla ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä. Ohjelmasta ei ainakaan kokeiltaessa ollut valitettavasti suomenkielistä versiota. Maantieteellisiä tietoja harjoitellessa kannattaa varmistaa tietojen ajantasaisuus myös muuta kautta, jos on epävarmuutta esimerkiksi maiden nykyisistä rajalinjoista.

Kotisivu http://edu.kde.org/kgeography/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD Asennus Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman paketinhallinnan kautta.  

• Karttoja voi tutkia. Klikkaamalla hiiellä maata tai aluetta, näkyviin tulee sen nimi, sen pääkaupungin nimi sekä lippu.
• Valittavissa on useita karttoja maista ja alueista.
• Testiin voi valita halutun määrän satunnaisia kysymyksiä.
• Kysytään Euroopan maita kartalta.
• Kuusi kysymystä kahdeksasta on vastattu oikein. Yhteenvedosta näkyvät annetut vastaukset sekä oikeat vaihtoehdot.
• Monivalintakysymyksiä: pääkaupungille maa. Minkä maan pääkaupunki on Praha?
• Monivalintakysymyksiä: maalle pääkaupunki. Mikä on Bulgarian pääkaupunki?
• Monivalintakysymyksiä: lipulle maa.
• Monivalintakysymyksiä: maalle lippu.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x26 Scratch - Viikon VALO #182
26 June 2014, 2:13 pm

Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.

Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.

Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.

Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.

Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.

Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä.

Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.

Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.

Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License:lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.

Kotisivu http://scratch.mit.edu Scratch 2.0:n lähdekoodi Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Linkkejä Lähdekoodista ja lisensseistä Ohjelmointia Scratchin kanssa, suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA) Peliohjelmointia Scratchilla Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun  

• Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista" -ikkuna.
• Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen ohjelma.
• Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä, ihmisiä, esineitä yms.
• Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti voi piirtää oman.
• Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään pienempiä.
• Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
• Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja animaatioita.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x27 c:geo - Viikon VALO #183
6 July 2014, 11:01 am

C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.

C:geo on laitteen GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.

Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)

C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä. Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä. "Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain tietyn tyyppisiin geokätköihin.

Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus, tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena, etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista, kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta, jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen tietokoneella.

Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan. Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat. Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat offline-kartat.

Kotisivu http://www.cgeo.org/ F-Droid Google Play Lisenssi Apache 2 Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai Googlen Play-kaupasta. Lisää tietoa Geokätköilystä Sähköinen opas ohjelman käyttöön (englanniksi)  

• Aloitusnäkymä
• Lähimmät geokätköt
• Geokätkön tarkemmat tiedot
• Kätkön pitkä kuvaus
• Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan ja etäisyyden näyttävää kompassia.
• Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla etäisyydellä.
• Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan merkittyinä.
• Kartalta valitun kätkön tiedot.
• Hakutoiminto toimii monilla eri hakukriteereillä.
• Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston tunnukset.
• Monia muita asetuksia.
• Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai OpenStreetMap-projektin karttapohjat.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x28 Yakuake - Viikon VALO #184
14 July 2014, 1:47 pm

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.

Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.

Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.

Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.

Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda.

Kotisivu http://yakuake.kde.org/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä) Asennus Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.  

• Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
• Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
• Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla nimillä.
• Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä painamalla.
• Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50 prosenttiin.
• Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä pienennetty.
• Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta alakulmasta.
• Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
• Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita teemoja ja ladata niitä lisää.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x29 Gwenview - Viikon VALO #185
21 July 2014, 12:15 am

Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.

Gwenview on kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä. Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot, peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot. Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.

Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina. Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla. Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.

Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli esimerkiksi Samba-yhteyden (SMB) tai ssh-yhteyden kautta (SFTP). Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer Protocol, Media Transfer Protocol).

Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset. Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP, Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import, export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia sarjatyönä.

Kotisivu http://gwenview.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.  

• Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot ja kirjanmerkit.
• Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina. Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta alakulmasta.
• Kuvan metatiedot.
• Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
• Kuvanäkymä.
• Kuvanäkymä kokoruututilassa.
• Selausnäkymä kokoruututilassa.
• Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain toisessa ohjelmassa.
• Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista kalenterin.
• Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin esimerkiksi tulostamista varten.
• Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut vientilisäosat.
• Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa tarvittaessa.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x30 Tails - Viikon VALO #186
21 July 2014, 12:20 am

Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.

Tails on kehitetty Ingogniton seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä jota Edward Snowden käyttää (samoin kuin Snowdenin yhteistyökumppanit).

Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös kryptattu ja lisäksi tavalla joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun. Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.

Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä, Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka päivä eri paikasta.

Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko asennus itse.

Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.

Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.

Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö. Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä juurikaan huomaa.

Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun, mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin tehdä DVD-levylle tai muistitikulle Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä olevalla Tails-installerilla muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.

Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.

Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla

  dmesg | tail -20 

Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen, ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.

Uusin versio 1.0.1 julkaistiin 10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio 1.1~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1 julkaistiin 15. heinäkuuta.  Tailsin kalenterin mukaan versio 1.1 on tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.

Kotisivu https://tails.boum.org/  Lisenssi GNU GPL v3+ Toimii seuraavilla alustoilla i386, AMD64 Asennus Asennustiedosto noudetaan kotisivulta. Asennusohjeet Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.  

• Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
• Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
• Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön Firefox
• Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla IP-numerollaan
• Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean IP-numeron
• Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
• Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin, jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle taltiolle
• Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa kiellettyä
• Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen kauan
• Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta saitilleen
• Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä asetuksia

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x26 Scratch - Viikon VALO #182

Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.



Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.

Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.

Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.

Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.

Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä.

Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.

Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.

Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License:lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.


    Kotisivu
        http://scratch.mit.edu
        Scratch 2.0:n lähdekoodi
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X
    Asennus
        Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.
    Linkkejä
        Lähdekoodista ja lisensseistä
        Ohjelmointia Scratchin kanssa, suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)
        Peliohjelmointia Scratchilla
        Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun



Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista" -ikkuna.
Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen ohjelma.
Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä, ihmisiä, esineitä yms.
Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti voi piirtää oman.
Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään pienempiä.
Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja animaatioita.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x26 Scratch - Viikon VALO #182

[openSUSE.fi]

4x27 c:geo - Viikon VALO #183

C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.


C:geo on laitteen GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.

Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)

C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä. Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä. "Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain tietyn tyyppisiin geokätköihin.

Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus, tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena, etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista, kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta, jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen tietokoneella.

Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan. Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat. Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat offline-kartat.


    Kotisivu
        http://www.cgeo.org/
        F-Droid
        Google Play
    Lisenssi
        Apache 2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Android, SailfishOS
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai Googlen Play-kaupasta.
    Lisää tietoa
        Geokätköilystä
        Sähköinen opas ohjelman käyttöön (englanniksi)



Aloitusnäkymä
Lähimmät geokätköt
Geokätkön tarkemmat tiedot
Kätkön pitkä kuvaus
Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan ja etäisyyden näyttävää kompassia.
Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla etäisyydellä.
Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan merkittyinä.
Kartalta valitun kätkön tiedot.
Hakutoiminto toimii monilla eri hakukriteereillä.
Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston tunnukset.
Monia muita asetuksia.
Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai OpenStreetMap-projektin karttapohjat.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x27 c:geo - Viikon VALO #183

[openSUSE.fi]

4x28 Yakuake - Viikon VALO #184

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.


Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.

Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.

Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.

Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.

Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda.


    Kotisivu
        http://yakuake.kde.org/
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä)
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.



Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla nimillä.
Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä painamalla.
Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50 prosenttiin.
Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä pienennetty.
Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta alakulmasta.
Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita teemoja ja ladata niitä lisää.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x28 Yakuake - Viikon VALO #184

[openSUSE.fi]

4x29 Gwenview - Viikon VALO #185

Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.


Gwenview on kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä. Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot, peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot. Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.

Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina. Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla. Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.

Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli esimerkiksi Samba-yhteyden (SMB) tai ssh-yhteyden kautta (SFTP). Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer Protocol, Media Transfer Protocol).

Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset. Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP, Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import, export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia sarjatyönä.


    Kotisivu
        http://gwenview.sourceforge.net/
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.



Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot ja kirjanmerkit.
Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina. Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta alakulmasta.
Kuvan metatiedot.
Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
Kuvanäkymä.
Kuvanäkymä kokoruututilassa.
Selausnäkymä kokoruututilassa.
Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain toisessa ohjelmassa.
Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista kalenterin.
Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin esimerkiksi tulostamista varten.
Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut vientilisäosat.
Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa tarvittaessa.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x29 Gwenview - Viikon VALO #185

[openSUSE.fi]

4x30 Tails - Viikon VALO #186

Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.


Tails on kehitetty Ingogniton seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä jota Edward Snowden käyttää (samoin kuin Snowdenin yhteistyökumppanit).

Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös kryptattu ja lisäksi tavalla joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun. Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.


Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä, Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka päivä eri paikasta.

Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko asennus itse.

Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.

Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.

Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö. Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä juurikaan huomaa.

Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun, mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin tehdä DVD-levylle tai muistitikulle Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä olevalla Tails-installerilla muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.

Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.

Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla

  dmesg | tail -20

Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen, ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.

Uusin versio 1.0.1 julkaistiin 10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio 1.1~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1 julkaistiin 15. heinäkuuta.  Tailsin kalenterin mukaan versio 1.1 on tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.


    Kotisivu
        https://tails.boum.org/
    Lisenssi
        GNU GPL v3+
    Toimii seuraavilla alustoilla
        i386, AMD64
    Asennus
        Asennustiedosto noudetaan kotisivulta.
    Asennusohjeet
        Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.



Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön Firefox
Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla IP-numerollaan
Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean IP-numeron
Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin, jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle taltiolle
Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa kiellettyä
Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen kauan
Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta saitilleen
Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä asetuksia


Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti

Source: 4x30 Tails - Viikon VALO #186

[openSUSE.fi]

4x31 Dolphin - Viikon VALO #187

Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.



Dolphin on KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa paljolti KDE-työpöydän KIO-slave-järjestelmään (KDE Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file, ssh-yhteyden yli toimiva SFTP, Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli SMB sekä useat muut protokollat.

Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta. Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto, avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa kansiokohtaisesti.

Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla. Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli "Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa suoraan infopaneelissa.

Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti. Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin. Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.

Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut. Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä. Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota. Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena 'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.

Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä, jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis -tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän multimedia-asetuksista.

Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella. Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua haettavasta tiedostosta.

   

Kotisivu

       

http://dolphin.kde.org/

   

Lisenssi

       

GNU GPL v.2

   

Toimii seuraavilla alustoilla

       

Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

   

Asennus

       

Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se asentuu automaattisesti, jos KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.

• Käyttäjän kotikansio kuvakenäkymällä.


• Kuvia sisältävä kansio esikatselukuvilla.


• Jaettu näkymä, jossa näkyvissä kaksi erillistä kansiota rinnakkain.


• Puunäkymä ja infonäkymä lisättyinä sivupaneeleiksi.


• Terminaalinäkymä avattuna paneeliksi.


• Yksityiskohtanäkymän näytettävien sarakkeiden valinta.


• Verkkonäkymässä ovat selattavissa muun muassa Samba-jaot sekä multimedialaitteet.


• Samba-jakojen käyttö suoraan verkon yli.


• Sftp-yhteyden käyttö Dolphinilla.


• Zip-paketin sisällön selaaminen suoraan Dolphinilla.


• Iso-levykuva avattu selattavaksi.


• Audio-cd:n sisältö esitetään virtuaalisena tiedostojärjestelmänä.


• Usb-tikun selaaminen ja irrottaminen.


• Puhelimen sisällön selaamista mtp-yhteydellä.


• Dolphinin hakutoiminnallisuus hyödyntää KDE:n luomaa tietokantaa levyllä olevista tiedostoista.

Teksti: Pesasa


Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x31 Dolphin - Viikon VALO #187

[openSUSE.fi]

4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188

Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma tekstipohjaisella käyttöliittymällä.



Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton Commander.

Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus, mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden kautta.

Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee olla gpm asennettuna.

MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää, hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää kuvaa.

Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-, .tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen hakemistoa.

X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä, kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.

Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne., ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.

Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on useita. Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy Wikipediasta.

   

Kotisivu

       

https://www.midnight-commander.org/

   

Lisenssi

       

GNU GPL

   

Toimii seuraavilla alustoilla

       

Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows

   

Asennus

       

Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version saa  Sourceforgesta. Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta Binaries-sivulta.

   

Käyttöohjeet

       

Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1. Wikistä löytyy englanninkielinen käsikirja.

• Midnight Commander ja Windows Vista


• Midnight Commander Debian GNU/Linux 7:ssa


• Tiedostonäkymän kahdessa osassa eri hakemistot. Kapeassa sarakkeessa tiedostonimiä typistetään.


• Kun ikkuna on tarpeeksi iso pitkät nimet mahtuvat näkymään kokonaisina.


• Näkymiä on erilaisia


• Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, tässä FTP-palvelimen hakemisto oikeanpuoleisessa näkymässä.


• Tar-tiedoston sisällön voi katsoa

Lisätietoja:

   
• Midnight Commander / MC Tutorial

   
• An Introduction to the Midnight Commander

   
• man-sivu

Teksti: Taleman


Kuvakaappaukset: Taleman

Source: 4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188

[openSUSE.fi]

4x33 Redshift - Viikon VALO #189

Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.

Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.

Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle näytölle paremmin sopiviksi.

Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään.

Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.

Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan. Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:

  $ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
  Käytetään menetelmää 'randr'.

Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen Maps-palvelulla. Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.

Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka sisäänkirjautumisella.

Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten tilalla on siis valokuvia.

   

Kotisivu

       

http://jonls.dk/redshift/

   

Lisenssi

       

GNU GPL v3

   

Toimii seuraavilla alustoilla

       

Linux, Windows

   

Asennus

       

Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.

   

Käyttöohjeet

       

Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma toimii ja käyttövinkkejä.

• Redhift pois päältä


• Värilämpötilaksi pakotettu 3500 °C


• Värilämpötilaksi pakotettu 8000 °C

Teksti: Taleman


Valokuvaus: Taleman

Source: 4x33 Redshift - Viikon VALO #189

[openSUSE.fi]

4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190

Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita web-käyttöön.



Font Awesome on kokoelma skaalautuvia yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti. CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".

Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT, SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää webbifonttina, eli linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen nimeä.

Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin, kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa: fa-5x.

Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina, kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi Bootstrap-komponenttien kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen esimerkkisivulta.

   

Kotisivu

       

http://fontawesome.io

   

Lisenssi

       

Fontit: SIL OFL 1.1

       

CSS- ja LESS-koodi: MIT

       

Dokumentaatio: CC-BY 3.0

       

Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka kuuluvat niiden omistajille.

   

Toimii seuraavilla alustoilla

       

Kaikki

   

Esimerkkejä käytöstä

       

http://fontawesome.io/examples/

   

Luettelo kaikista kuvakkeista

       

http://fontawesome.io/icons/

• Font Awesomen etusivulla on käytetty fonttia kuvakkeina.


• "Cheatsheet", eli lunttilappu, josta voi tarvittaessa luntata kuvakkeiden nimet ja unicode-koodit.


• Luettelo kaikista käytettävissä olevista kuvakkeista löytyy Font Awesomin sivuilta.


• Esimerkkejä Font Awesomen kuvakkeiden käytöstä.


• Font Awesome toimii hyvin yhdessä vaikka Bootstrap-komponenttien kanssa.


• Kuvakkeita voi käyttää web-käytön lisäksi myös muualla, esimerkiksi työpöytäsovelluksissa.

Teksti: Pesasa


Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190

[openSUSE.fi]

4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191

OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan dysleksiasta eli lukemisen erityisvaikeudesta kärsivien lukemista.

Tavalliset kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja. Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.

Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä" väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset. Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.

OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös selainlaajennoksena.

OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on käytetty tieteellisissä tutkimuksissa todettua tietoa.

   

Kotisivu

       

http://opendyslexic.org/

   

Lähdekoodi:

       

https://github.com/antijingoist/open-dyslexic

   

Lisenssi

       

CC-BY 3.0

   

Toimii seuraavilla alustoilla

       

Kaikki

   

Asennus

       

Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.

   

Muita vastaavia:

       

Eulexia (SIL-OFL -lisenssillä)

• Opendyslexic.org-sivuston etusivu.


• Muissa fonteissa samankaltaisia kirjaimia on koetettu OpenDyslexic-fontissa muuntaa erottuvammiksi.


• Chrome-selainlaajennos.


• OpenDyslexic-monoa voi käyttää tekstieditorissa vaikka koodaamiseen.

Teksti: Pesasa


Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191

[openSUSE.fi]

4x36 Internet Archive Book Images - Viikon VALO #192

Internet Archive Book Images on laaja kokoelma vanhoista kirjoista skannattuja public domain -kuvia.


Internet Archive on amerikkalainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii arkistoimaan kirjaston tavoin Internetin sisältöä tutkijoille ja tuleville polville. Järjestön tunnetuimpia palveluita on WayBack Machine, jolla voi etsiä ja selata Internet-sivustojen vanhoja arkistoituja sisältöjä. Internet-sivustojen lisäksi järjestö arkistoi myös painettua aineistoa digitaaliseen muotoon skannaamalla tekijänoikeuksista vapaita kirjoja sähköiseen muotoon. Kirjoja on yli viideltä vuosisadalta. Internet Archive Book Images on järjestön Flickr-palveluun koostama kokoelma näistä sähköiseen muotoon saatetuista kirjoista löydettyjä kuvia. Yli kahdesta miljoonasta skannatusta kirjasta kuvia on saatu noin 14 miljoonaa, joista noin 2,6 miljoonaa on jo saatettu julkiseen jakeluun.

Koska skannatuille kirjoille on digitoinnin yhteydessä tehty myöskin tekstintunnistus, on kunkin kuvan mukaan voitu liittää metatiedoksi 500 sanaa, jotka esiintyvät kirjassa kuvan edellä ja sen jälkeen. Näin kullekin kuvalle on saatu konteksti, jonka perusteella niitä voidaan hakea. Flickr-palvelun hakutoiminnossa voi sanahaun rajoittaa kyseisen tilin jakamiin kuviin, jolloin on helppoa etsiä vaikka kissoihin liittyviä kuvia. Kontekstitekstin laajuudesta johtuen hakuihin saattaa tulla jonkin verran myös ylimääräisiä osumia. Esimerkiksi kissahaun yhteydessä löytyi myös joukko muiden eläimien kuvia. Samoin tästä syystä kuvien kuvatekstit eivät useinkaan kerro suoraan, mitä kuva sisältää vaan tiedon joutuu etsimään itse asiayhteydestä. Jokaisen kuvan Flickr-sivu sisältää lisäksi tiedot kyseisestä kirjasta sekä linkin sen sähköiseen versioon Internet Archivessa.

Koska kuvat on skannattu kirjoista, jotka ovat public domainia joko ikänsä tai lähteensä vuoksi, ovat kuvat vapaasti käytettävissä. Niiden käyttöehdoiksi on Flickrssä merkitty "No known copyright restrictions".


    Kotisivu
        https://www.flickr.com/people/internetarchivebookimages/ (Tilin etusivu)
        https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/ (Kuvavirta)
    Lisenssi
        Public Domain
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki
    Muuta tietoa
        Internet Archiven blogi-kirjoitus
        BBC:n uutinen aiheesta
        http://blog.flickr.net/en/2014/08/29/welcome-the-internet-archive-to-the-commons/ Internet Archiven esittäytyminen Flickrssä]
    Muita vastaavia Viikon VALOja
        Ylen arkistokuvat
        Mechanical Curator collection
        Flickr: Creative Commons
        Wikimedia Commons



Kokoelman kuvavirta.
Lisää kissakuvia Internetiin.
Maailmankartta
Hakutuloksia hakusanalla "Turku"
Näkymä Aurajoelta ja Turun tuomiokirkko.
Lintuja
Rooma


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Kuvat: Internet Archive

Source: 4x36 Internet Archive Book Images - Viikon VALO #192

[openSUSE.fi]

4x37 Graphviz - Viikon VALO #193

Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.


Graphviz piirtää huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon, joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret. Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri, muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima. Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa, kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman automaattisesti tuottamaa dataa.

Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:

    digraph G {
        rankdir=LR;
        A -> B ;
        A -> C [style=dotted];
        B -> D;
        C -> D [style=dashed, dir=both];
        C [style=filled];
        D [shape=box];
    }

Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria "->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on kasvusuunnaksi määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.

Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato, twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:

     dot - Suunnatut graafit, erityisesti puumaiset syklittömät graafit
     neato - Suuntaamattomat graafit
     twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
     circo - Ympyrän muotoinen asettelu
     fdp - Suuntaamattomat graafit
     sfdp - Suuntaamattomat graafit
     patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen puukarttoina.


Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan graafiteorian tuloksia ja algoritmeja.

Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi seuraavasti:
   dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png
Tuotettu lopputulos näyttää tältä:


Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista. Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden sijoitteluun yhtenä ryppäänä.

Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.


    Kotisivu
        http://www.graphviz.org/
    Lisenssi
        Eclipse Public License (EPL)
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Solaris, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.
    Käyttöohjeet
        Ohjelman dokumentaatiota
        Graafien, solmujen ja kaarien ominaisuuksia
        GraphViz for discrete math students



Yksinkertainen graafi DOT-tiedostona ja siitä käännettynä kuvana.
Sama hakemistorakennetta esittävä DOT-tiedosto käännettynä neljällä eri asettelulla.
Aligraafien käyttö ryhmittelyyn klustereiksi.
Ohjelman mukana tulee joukko erilaisia esimerkkitiedostoja.
Graphvizia käytettynä tieteelliseen tutkimukseen. Kuvat on generoitu Python-ohjelmasta käsin.
Debtree-ohjelman tuottama graafi sqlite3-ohjelmapaketin riippuvuuksista.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x37 Graphviz - Viikon VALO #193