Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 468457 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x01 Screen - Viikon VALO #209
« Vastaus #200 : 18.01.2015 - klo:21:00 »
5x01 Screen - Viikon VALO #209

Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.


Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia, niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia, siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.


Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen
Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.

Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa. Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.

Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:
 screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
 irssi

Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach. Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.

Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle
 [detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.

Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:
 screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat, jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.

Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:
 There are several suitable screens on:
     30852.pts-3.etakone  (03/01/2015 04:25:27 PM)        (Detached)
     8604.pts-3.etakone   (03/01/2015 03:59:10 PM)        (Detached)
 Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan, mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
 screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
 screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
 screen -r irssi

Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa, Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi välttää kahdella tavalla. Komennolla:
 screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
 screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.


Alueet ja ikkunat Screenin sisällä
Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin, joita kutsutaan alueiksi (region).

Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split) terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä. Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen). Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.

Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only), joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.

Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään. Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan. Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ". Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan. Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.

Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title). Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.


Historian selaaminen
Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä. Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle. Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].


Tärkeimmät näppäinkomennot


Näppäinyhdistelmänimimerkitys


C-a "  (windowlist -b)  Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab   (focus)  Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a     (meta)   Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A    (title)   Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c     (screen)  Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d     (detach)    Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space   (next)   Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace   (prev)  Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q    (only)    Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S     (split)   Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X     (remove)  Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\   (quit)   Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc  (copy)  Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ]    (paste)  Liitä kopioitu teksti.



Lisää näppäinyhdistelmiä ja toimintoja löytyy Screenin man-sivulta komennolla:
 man screen


    Kotisivu
        http://www.gnu.org/software/screen/
    Lisenssi
        GNU GPL v.3+
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
    Asennus
        Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.



Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x01 Screen - Viikon VALO #209

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x02 Déjà Dup - Viikon VALO #210
« Vastaus #201 : 18.01.2015 - klo:21:00 »
5x02 Déjà Dup - Viikon VALO #210

Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu Linux-työpöydälle.


Déjà Dup tarjoaa helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.

Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä. Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto. Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-, SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja Amazon S3 -palveluille.

Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava, kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.

Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan kirjautuneena työpöydälle.

Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.

Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai poistettujen tiedostojen palauttamisen.


    Kotisivu
        https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)
        http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux
    Asennus
        Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.



Déjà Dupin käyttöliittymä on yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x02 Déjà Dup - Viikon VALO #210

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x03 Back In Time - Viikon VALO #211
« Vastaus #202 : 18.01.2015 - klo:21:00 »
5x03 Back In Time - Viikon VALO #211

Back In Time on varmuuskopiointisovellus Linuxille.


Back In Time on helppokäyttöinen työkalu varmuuskopioiden tekemiseen Linuxilla. Varmuuskopioita voi tehdä halutuista kansioista joko paikallisesti tai etäpalvelimelle, selväkielisenä tai salattuna sekä automaattisesti ajastettuna. Ohjelmisto koostuu komentoriviohjelmasta sekä graafisesta käyttöliittymästä, jolla valitaan halutut asetukset. Taustalla ohjelma hyödyntää kopiointiin rsync-ohjelmaa. Ohjelman graafisesta käyttöliittymästä on tarjolla versiot sekä Gnome- että KDE-työpöydille. Déjà Dup -ohjelmaan verrattuna yksi hyödyllinen ominaisuus on mahdollisuus luoda useita erilaisia varmuuskopiointiprofiileja eri käyttötarkoituksiin.

Vastaavasti kuin Déjà Dupissa käyttäjä voi valita varmuuskopioitavat kansiot, ohitettavat kansiot ja tiedostot, vanhojen kopioiden poistamisasetukset, tallennussijainnin, salauksen sekä ajastusasetukset. Back In Timen tarjoamien asetusten määrä ja tarkkuus on kuitenkin jonkin verran monipuolisempi. Erilaisilla varmuuskopiointiprofiileilla käyttäjä voi määrätä eri kansiot varmuuskopioitaviksi eri tavoin, eri paikkoihin ja erilaisella ajastuksella. Varmuuskopiot voidaan tallentaa joko paikallisesti, esimerkiksi ulkoiselle usb-kiintolevylle, tai etäpalvelimelle käyttäen SSH-yhteyttä.

Varmuuskopiot voidaan tallentaa myös salattuina. Salaamiseen käytetään kryptattua tiedostojärjestelmää (EncFs) ja sen käyttöä varten käyttäjän täytyy kuulua fuse-ryhmään. Salatut varmuuskopiot lisäävät turvallisuutta varsinkin etäpalvelimelle tehtyjen varmuuskopioiden suhteen, kunhan käyttäjä ei unohda salaamiseen käytettyä salasanaa. Salaamattomat varmuuskopiot ovat puolestaan siitä käytännöllisiä, että Back In Timen tallennustavalla ne ovat suoraan selattavissa ja käytettävissä myös ilman varmuuskopiointiohjelmaa. Salauksen käyttö kannattaa siis valita käyttökohteen ja varmuuskopioitavan materiaalin mukaan.

Toisin kuin Déjà Dup, Back In Time ei käytä varmuuskopioiden tallentamiseen omaa tallennusmuotoa vaan kopioi tiedostot sellaisenaan rsync-ohjelman avulla. Déjà Dupin ja Duplicityn yhdistelmä tekee varmuuskopiot tekemällä ensin täydellisen kopion ja tallentamalla seuraavilla kerroilla vain tiedon muutoksista. Déjà Dupin kanssa varmuuskopion palauttaminen vaatii siis koko ketjun täydellisestä kopiosta palautettavaan versioon. Back In Time puolestaan hyödyntää tiedostojärjestelmän kykyä tehdä niin kutsuttuja kovia linkkejä, jolloin ensimmäisen varmuuskopioinnin yhteydessä kopioidaan kaikki tiedostot ja seuraavien versioiden yhteydessä kopioidaan vain muuttuneet tiedostot. Muuttumattomat tiedostot puolestaan luodaan linkittämällä ne jo olemassa oleviin versioihin. Tämä säästää levytilaa ja toisaalta säilyttää varmuuskopioiden eri versiot ja niiden kansiorakenteen myös muilla ohjelmilla helposti selattavassa muodossa. Tämä toteutus kuitenkin vaatii varmuuskopioiden tallentamiseen käytettävältä tiedostojärjestelmältä tuen koville linkeille eikä mahdollista varmuuskopioiden pakkaamista.

Otettuja varmuuskopioiden versioita voi selata Back In Timen käyttöliittymällä helposti ja sieltä voi palauttaa joko yksittäisiä tiedostoja tai kokonaisia varmuuskopioitavaksi valittuja kansioita. Palautuksen voi tehdä alkuperäiseen sijaintiin tai valita palautukselle jonkin muun paikan. Varmuuskopioiden vanhoja versioita voi myös poistaa tai nimetä tätä kautta.

Myös varmuuskopioinnin ajastaminen on toteutettu Back In Timessa toisin kuin Déjà Dupissa. Back In Time käyttää ajastukseen Unix-tyyppisissä järjestelmissä käytettävää cron-ohjelmaa, jolla tehtäviä voidaan ajastaa suoritettaviksi. Back In Time lisää käyttäjän cron-ajastuksiin komennot, jotka suoritetaan profiileissa määrättyinä aikoina. Tästä on se hyöty, että käyttäjän ei tarvitse olla kirjautuneena sisälle, jotta varmuuskopiot tulevat tehtyä. Haittana puolestaan se, että varmuuskopiointi voi jäädä väliin, jos tietokone on sammutettuna määrättynä aikana. Cron-ajastuksina suoritetut varmuuskopioinnit sopivat erityisesti jatkuvasti päällä oleville tietokoneille, kuten palvelimille. Vaihtoehtoisesti varmuuskopioinnin voi määrätä suoritettavaksi päivittäin käyttäen cronin sijasta anacronia, joka suoritetaan myös käynnistyksen yhteydessä, jolloin ei ole vaaraa kopioinnin jäämisestä väliin. Muita vaihtoehtoja ovat kopioinnin tekeminen aina tietokoneen käynnistyksen yhteydessä taikka ulkoisen kiintolevyn kytkemisen yhteydessä annettujen päivien välein.


    Kotisivu
        http://backintime.le-web.org/
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux
    Asennus
        Ohjelma löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta.



KDE-käyttöliittymä. Back In Timessa voi luoda useita varmuuskopiointiprofiileja sekä kopioida paikallisesti tai SSH:n yli, salattuna tai salaamattomana.
Salattu varmuuskopiointi SSH:n yli palvelimelle ajastettuna.
Valitut varmuuskopioitavat kansiot.
Varmuuskopioinnista pois jätettävät kansiot ja tiedostot.
Varmuuskopioiden automaattinen poistaminen niiden vanhentuessa tai tilan käydessä vähiin.
Muita asetuksia.
Lisäasetuksia edistyneemmille käyttäjille.
Ohjelman selausnäkymä.
Valitun varmuuskopioversion palauttaminen.
Palautus käynnissä.
Gnome-versio Back In Timen käyttöliittymästä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x03 Back In Time - Viikon VALO #211

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x04 Linux Voice - Viikon VALO #212
« Vastaus #203 : 26.01.2015 - klo:00:01 »
5x04 Linux Voice - Viikon VALO #212

Linux Voice on kuukausittain julkaistava englanninkielinen lehti, jonka aiheina ovat GNU/Linux ja muut vapaat ohjelmat.


Linux Voice on riippumaton vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvä lehti, jonka poikkeaa monista muista lehdistä kolmella tavalla. Sen tekijät lupaavat palauttaa puolet lehden tuotosta vapaiden ohjelmistojen yhteisölle, kehittäjille ja tapahtumille. Lehden sisältö julkaistaan yhdeksän kuukautta lehden ilmestymisen jälkeen Creative Commons BY-SA -lisenssillä vapaasti jaettavaksi, käytettäväksi ja muokattavaksi. (Mainoksia lukuun ottamatta) Lehden tekijät lupaavat, että lehteä tehdään sen lukijoille eikä osakkeenomistajien ehdoilla.

Tähän mennessä (25.1.2015) lehteä on ilmestynyt yksitoista numeroa ja näistä kaksi ensimmäistä on julkaistu vapaana (numero 1 ja numero 2). Lehdet on julkaistu PDF-tiedostoina kokonaisina lehtinä sekä artikkeleittain. Osa artikkeleista on julkaistu myös HTML-muodossa. Lisäksi osa ensimmäisen numeron artikkeleista on luettu myös äänitiedostoiksi OGG- ja MP3-muotoon. Ääniversiot ovat tarjolla RSS-syötteenä, jota kautta niitä voi kuunnella esimerkiksi podcast-ohjelmistoilla. Lehden toinen numero on ladattavissa myös ePub-muotoisena tiedostona e-kirjana.

Lehden sisältö on monipuolista. Se sisältää paljon artikkeleita vapaiden ohjelmien ajankohtaisista aiheista, ohjelmisto- ja laitteistovertailuja, haastatteluita sekä tutorialeja erilaisista aiheista. Lehti on koostettu ja taitettu ammattitaitoisesti sekä kauniisti.

Jos haluaa lehden itselleen tuoreena sekä samalla tukea sen julkaisemista, sen voi tilata joko paperisena ja digitaalisena tai vain digitaalisena versiona lehden sivujen kautta.


    Kotisivu
        http://www.linuxvoice.com
        http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-1-with-audio/ (Numero 1)
        http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-2/ (Numero 2)
    Lisenssi
        CC-BY-SA



Linux Voice
Lehden ensimmäinen numero
Lehden PDF-versio
Paljon monipuolisia artikkeleita
Lehti ePub-muodossa
Lehden PDF-versio tabletissa.
Äänitiedostojen kuuntelua podcastina.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x04 Linux Voice - Viikon VALO #212

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x05 Inkscape 0.91 - Viikon VALO #213
« Vastaus #204 : 09.02.2015 - klo:04:11 »
5x05 Inkscape 0.91 - Viikon VALO #213

Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin. Nyt uusi uljas versio vasta julkaistuna.



Inkscape on esitelty jo aiemmin Viikon VALOna numero 34. Nyt, 30. tammikuuta, on julkaistu uusi versio Inkscape 0.91. Harppaus versionumeroissa versiosta 0.48 numeroon 0.91 melko suuri. Versionumeron on tarkoitus kuvata kehittäjien omaa vaatimatonta käsitystä siitä, miten lähellä versiota 1.0 ollaan.

Inkscape on edelleen vektoripiirrostyökalu, samaan tapaan kuin Illustrator, CorelDraw tai Xara Xtreme. Inkscape korostaa W3C standardia SVG-tiedostomuotoa (Scalable Vector Graphics), mutta osaa lukea ja kirjoittaa useita muita tiedostomuotoja mukaan lukien PDF. Inkscape on täysin vapaata ja avointa lähdekoodia ja vapaasti saatavilla.

Uutta tässä versiossa on erityisesti siirtyminen uuteen grafiikkamoottoriin nimeltä Cairo. Näin saadaan parempi suorituskyky ja tarkempi muunnos näytölle sopivaan esitysmuotoon. Google on sponsoroinut tätä työtä paljon. Uusia tuettuja tiedostomuotoja on samalla tullut useita lisää.

Uuden Inscapen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia uuden grafiikkamoottorin lisäksi ovat uusi mittaustyökalu, tuki lihavoinnin ja kursivoinnin lisäksi muillekin kirjasinvarianteille, paranneltu tuki Corel Draw-, EMF- ja WMF-tiedostoille, tuki Microsoftin Vision kaavioille ja kuvioille, paranneltu mittayksikköjen tuki sekä symbolikirjasto ja mahdollisuus lisätä sinne omia symboleita.

Mittaustyökalulla voi piirroksesta mitata kulmia ja elementtien välisiä etäisyyksiä valitussa mittayksikössä. Etäisyyksiä mitattaessa työkalu tunnistaa kaikki piirroksen ja mittaustyökalun muodostamat leikkauspisteet ja näyttää etäisyyden kustakin leikkauspisteestä seuraavaan. Aiemmin Inkscape antoi tekstityökalussa mahdollisuuden muokata kirjasintyyppiä vain lihavoimalla tai kursivoimalla. Nyt uusi versio tarjoaa kirjasinkohtaiset vaihtoehdot, joita voivat lisäksi olla esimerkiksi kapea tai kevyt versio kirjasimesta. Symbolikirjasto tarjoaa oletuksena viisi kokoelmaa symboleita: puhekuplia, loogisia portteja, AIGA-symboleita, vuokaavion elementtejä sekä Yhdysvaltojen luonnonpuistojen opasmerkkejä. Omien kokoelmien koostaminen on myös mahdollista.

Muita kehittyneitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paranneltu liukuvärjäystyökalu, polkujen live-efektit, kuten Power stroke, polkujen solmujen editointi, joka mahdollistaa nyt uusien solmujen lisäämisen ääriarvokohtiin, tasojen järjesteleminen raahaamalla sekä uudet toiminnot elementtien tasaamiseen käytettävässä työkalussa.

Uusi on myös Trace Pixel Art, joka vektoroi bittikarttakuvia vektorikuviksi. Enemmän tietoa tämän version uutuuksista löytyy julkaisumuistiosta sekä Libre Graphics Worldin blogista.



    Kotisivu
        https://inkscape.org/
    Lisenssi
        GNU GPL versio 2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Mac OS X, Windows
    Asennus
        Julkaisu on niin tuore ettei taida vielä missään Linux-jakelussa olla jakelun omissa pakettivarastoissa. Ubuntulle on saatavilla "Inkscape Developers" -ryhmän PPA:sta (tätä kirjoitettaessa ilmaantui sinne 15 tuntia sitten). Muille Linuxeille joutunee itse kääntämään lähdekoodeista. Windowsille ja Mac OS X:lle löytyy asennustiedostot jakelun webbisivuilta.
    Käyttöohjeet
        Webbisivulla on käyttöohjeita, mutta nähdäkseni niitä ei vielä ole päivitetty vastaamaan tätä uutta Inkscapea. Esimerkiksi Tracing ei kerro mitään uutuudesta Trace Pixel Art. Voi tietysti olla ettei käyttö ole muuttunut ja vanhat ohjeet toimivat täysin.
    Videoita
        10 most exciting features in Inkscape 0.91



Uusittu työkalu gradienttien, eli väriliukujen, tekemiseen.
Elementtien asettelua riveihin ja sarakkeisiin.
Elementtien järjestystä voi vaihtaa helposti tasaustyökalun järjestelyvalinnoilla.
Symbolikirjastoja
Mittaustyökalulla voi mittailla etäisyyksiä ja kulmien suuruuksia.
Apuviivoja voi nimetä
Poluille voi lisätä live-efektejä, kuten Power stroke.


Teksti: Taleman, Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x05 Inkscape 0.91 - Viikon VALO #213

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x06 Software Carpentry - Viikon VALO #214
« Vastaus #205 : 09.02.2015 - klo:04:11 »
5x06 Software Carpentry - Viikon VALO #214

Sofware Carpentry -sivustolla on avointa opetusmateriaalia erityisesti tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista.



Sivustoa ylläpitää Software Carpentry -säätiö, joka kertoo tavoitteekseen perus ohjelmistotaitojen opettamisen tutkijoille luonnontieteissä, insinööritieteissä, lääketieteessä sekä muilla aloilla. Säätiö toteuttaa tavoitettaan julkaisemalla avointa CC-BY-lisensoitua oppimateriaalia sekä järjestämällä työpajoja ympäri maailmaa. Oppimateriaalia sivustolla on tarjolla tutkijoiden käyttöön sovellettavissa olevista avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja niihin liittyvistä aiheista, kuten: Unix-komentorivi, [Git]-versionhallinta, [Python]-ohjelmointi, [R]-tilasto-ohjelmisto sekä tietokannat ja SQL-kyselykieli.

Muita materiaalien aiheita ovat MATLAB, Mercurial, deck.js, Subversion, Make, taulukkolaskenta, matriisit NumPy:llä, testaaminen ja säännölliset lausekkeet.

Vaikka materiaalit on alkujaan suunnattu tutkijoille, sopivat ne hyvin myös muille aiheista kiinnostuneille.


    Kotisivu
        http://software-carpentry.org
    Lisenssi
        CC-BY
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki



Sivuston etusivu
Oppimateriaalit
Ote Git-materiaalista


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x06 Software Carpentry - Viikon VALO #214

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215
« Vastaus #206 : 20.02.2015 - klo:00:01 »
5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215

PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.


Joidenkin www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla, vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi, jos niiden pitäisi yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen muokkausta.

Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla hakemistorakenteita.

Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää Twig-moottoria, jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja, kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän sivupohjan.

Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina. Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle, tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen, monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.


    Kotisivu
        http://picocms.org/
    Lähdekoodi
        https://github.com/picocms/Pico
    Lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        PHP
    Asennus
        Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).



Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavalista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215
« Vastaus #207 : 21.02.2015 - klo:02:03 »
5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215

PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.


Joidenkin www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla, vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi ilman työkaluja, jos niiden pitäisi olla yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen muokkausta.

Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla hakemistorakenteita.

Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää Twig-moottoria, jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja, kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän sivupohjan.

Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina. Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle, tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen, monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.


    Kotisivu
        http://picocms.org/
    Lähdekoodi
        https://github.com/picocms/Pico
    Lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        PHP
    Asennus
        Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).



Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavallista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x08 TiddlyWiki5 - Viikon VALO #216
« Vastaus #208 : 21.02.2015 - klo:22:12 »
5x08 TiddlyWiki5 - Viikon VALO #216

TiddlyWiki5 on selaimella käytettävä yhden tiedoston muistiinpanotyökalu.


TiddlyWiki5 on uudelleen toteutettu versio aiemmin esitellystä TiddlyWikistä. Se on selainpohjaisena yhden sivun sovelluksena (Single Page Application, SPA) toteutettu wiki-tyyppinen muistiinpanotyökalu. Siinä muistiinpanoja ei tarvitse järjestää lineaarisesti vaan yksittäisiä asiasisältöjä, tiddlereitä, voi linkittää vapaasti toisiinsa. Sen versionumero 5 viittaa toteutukseen käytettyihin HTML5-tekniikoihin. TiddlyWiki5 muodostuu yhdestä HTML-tiedostosta ja siihen sisällytetystä Javascript-ohjelmistosta sekä wikin datasisällöstä. Kun tiedosto avataan selaimella, näyttää Javascriptillä toteutettu ohjelmisto käyttöliittymän, jolla TiddlyWikin sisältöä voi selata ja jolla siihen voi muokata uutta sisältöä. Tallennus tapahtuu samaan HTML-tiedostoon ja se on toteutettu selaimesta riippuen muutamalla eri tavalla. Yhden tiedoston sovelluksena TiddlyWiki5 on helppo kuljettaa mukana USB-tikulla tai säilyttää verkossa pilvitallennuspalvelussa.

TiddlyWiki5:n käyttöliittymä koostuu yksittäisiä tiddlereitä näyttävästä alueesta sekä niiden selaamiseen ja muokkaamiseen käytettävästä sivupalkista. Tiddlereiden sisällöt kirjoitetaan oletuksena TiddlyWiki5:n omalla wiki-kielellä, josta löytyvät tyypillisesti käytetyt muotoilut, kuten otsikot, listat, lihavoinnit, kursivoinnit, alleviivaukset, taulukot sekä muita muotoiluja. Wiki-kieli on jonkin verran kehittynyt TiddlyWikin aiemmasta versiosta. Varsinaisten wiki-muotoilujen lisäksi tekstin seassa on mahdollista käyttää TiddlyWikin makroja ja widget-sovelmia, joilla tiddlereihin voi rakentaa yksinkertaisia käyttöliittymiä, kuten välilehtiä ja nappuloita. TiddlyWiki5:n tiddlereiden sisällöt ovat oletuksena wiki-tekstiä, mutta muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi SVG-muotoinen vektorigrafiikka, GIF-, ICO-, JPG- ja PNG-muotoiset kuvat, CSS-tyylit sekä JSON-muotoinen data. TiddlyWiki5 tukee myös sisällön salasanasuojattua kryptausta.

TiddlyWiki5 on monipuolisesti laajennettavissa sen plugin-arkkitehtuurin ansiosta. Lisäosat voivat tuoda TiddlyWiki5-tiedostoon uusia toiminnallisuuksia, kuten uusia sisältötyyppejä, ominaisuuksia wiki-parseriin tai erilaisia makroja ja widgettejä. Uusia lisäosia omaan TiddlyWiki5-tiedostoon voi tuoda joko hiirellä raahaamalla jostain toisesta TiddlyWiki5-tiedostosta tai kirjoittamalla niitä itse. Lisäosat muodostuvat käytännössä yhdestä tai useammasta tiddleristä, joissa voi olla esimerkiksi Javascript-ohjelmakoodia tai muita määrittelyitä. Esimerkkejä hyödyllisistä lisäosista ovat esimerkiksi KaTeX-lisäosa LaTeX-kielellä kirjoitettujen matemaattisten kaavojen näyttämiseen, Markdown-lisäosa, joka lisää Markdown-merkintäkielen vaihtoehtoiseksi tavaksi kirjoittaa tiddlereiden sisältöä, sekä highlight-lisäosa, jolla tiddlereihin kirjoitettuihin ohjelmakoodia sisältäviin osioihin saadaan syntaksin korostus.

Koska yhden tiedoston sovelluksessa sekä itse ohjelma että sillä luotu sisältö ovat samassa HTML-tiedostossa, pitää TiddlyWiki5:n pystyä tallentamaan itsensä jotenkin. Koska selaimessa suoritettavalla Javascript-ohjelmalla ei ole oikeuksia kirjoittaa käyttäjän tietokoneen levylle, on TiddlyWikiin täytynyt keksiä muita tapoja hoitaa tallennus. Firefox-selainta käytettäessä sujuvin tapa on käyttää selaimeen ladattavaa TiddlyFox-lisäosaa. Tällöin TiddlyWiki5 pyytää aina tallennusta tehdessään lisäosaa hoitamaan varsinaisen levylle kirjoittamisen. Muilla HTML5:ttä tukevilla selaimilla tallennus tapahtuu siten, että tallennuskuvake on todellisuudessa latauslinkki, jolla käyttäjä lataa itselleen ohjelman generoiman uuden version HTML-tiedostosta. Selaimesta ja sen asetuksista riippuen joko käyttäjä joutuu itse valitsemaan tallennettavan tiedoston paikan ja nimen tai tiedosto tallennetaan automaattisesti käyttäjän oman kotihakemiston "Ladatut"-kansioon (tai "Downloads"). Kolmantena vaihtoehtona on käyttää TiddlyWiki5:ttä Node.js-ohjelman kautta. Tällöin Node.js:ään asennettu tiddlywiki-moduli toimii käyttäjän tietokoneella paikallisena palvelimena, jonka tarjoamaa sivua käyttäjä voi muokata. Neljäs vaihtoehto on käyttää TiddlyDesktop-sovellusta, joka on node-webkit-pohjainen sovellus TiddlyWiki5:n käyttöön.

Lisäksi on tarjolla palveluita, kuten Tiddlyspot, jotka tarjoavat muokattavan TiddlyWikin verkossa.


    Kotisivu
        http://tiddlywiki.com
    Lähdekoodi
        https://github.com/Jermolene/TiddlyWiki5
    TiddlyDesktop
        https://github.com/Jermolene/TiddlyDesktop
    Lisenssi
        BSD (3 kohdan BSD-lisenssi)
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Selaimet
    Asennus
        TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivulta.
    Videot
        TiddlyWiki5:n esittely
        Esittely TiddlyDesktopin käytöstä



TiddlyWiki5:n käyttöliittymä: avattujen tiddlerien lista ja sivupalkki.
Aloitusohjeet eri selaimille.
Asetukset, kuten tiedoston otsikko ja käyttäjän tunnus.
Uusi tiddleri kirjoitetaan wiki-kielellä.
Sisältötyyppejä on useita oletuksena olevan wiki-kielen lisäksi.
TiddlyWiki5 tukee suoraan SVG-sisältöä. Lisäosilla saa tuen esimerkiksi matematiikalle ja ohjelmakoodin syntaksikorostukselle.
Firefoxin lisäosan avulla saadaan tehtyä suora tallennus. Muilla selaimilla tallennus tapahtuu lataamalla ja tallentamalla uusi versio tiedostosta.
Lisäosat tallennetaan TiddlyWikiin tiddlereinä, kuten kaikki muukin sisältö.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x08 TiddlyWiki5 - Viikon VALO #216

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x09 Phatch - Viikon VALO #217
« Vastaus #209 : 01.03.2015 - klo:01:13 »
5x09 Phatch - Viikon VALO #217

Phatch on työkalu, jolla voi tehdä joukon erilaisia muokkausoperaatioita suureenkin määrään kuvatiedostoja yhdellä kertaa.


Kun on tarve muuttaa yksittäisen kuvatiedoston kokoa, muokata sen värejä tai tehdä joitain muita operaatioita, on usein helppoa vain käynnistää GIMP, Krita, Pinta tai jokin muu kuvankäsittelyohjelma, tehdä vaaditut muutokset ja tallentaa muokattu kuva. Kun muokattavia kuvia onkin vaikka 217 kappaletta, on syytä keksiä jokin muu keino muokkausten tekemiseen. Yksi vaihtoehto on tehdä muokkaukset komentorivillä esimerkiksi ImageMagick-paketin ohjelmilla. Toinen keino on käyttää ikkunoidulla käyttöliittymällä toimivaa Phatch-ohjelmaa.

Phatch-nimi tulee yhdistelmänä sanoista PHoto ja bATCH, joilla viitataan valokuvien käsittelyyn eräajoina (aineiston käsittelyä suurehkoina erinä kerrallaan). Phatchin ideana on, että käyttäjä voi kerätä tehtävälistan ohjelman tarjoamista muokkausoperaatioista ja sen jälkeen määrätä nämä operaatiot tehtäviksi valituille tiedostoille. Phatchissa on valittavissa suuri joukko erilaisia operaatioita, kuten kuvan skaalaaminen, kontrastin ja kirkkauden säätö,  kehysten luominen, tekstin tai pudotusvarjon lisääminen sekä useita muita muunnoksia. Operaatiot kerätään listaksi, järjestetään suoritettavaksi haluttuun järjestykseen ja niille määritellään halutut parametrit, kuten skaalauksen suuruus tai pudotusvarjon suunta ja etäisyys. Viimeiseksi operaatioksi laitetaan lisäksi tallennus, jonka parametreiksi laitetaan muun muassa tallennuskansio, tallennettavien tiedostojen nimen malli sekä tallennusmuoto. Luodun tehtävälistan voi tallentaa myöhempää käyttöä varten, jotta samat muokkaukset samoilla asetuksilla on mahdollista toistaa myöhemmin myös muille kuville.

Lopuksi ohjelman käsketään aloittaa tehtävien suorittaminen ja sille kerrotaan kuvatiedostot, joita sen tulee käsitellä. Muokattavat tiedostot voidaan antaa ohjelmalle joko kokonaisena kansiona tai valittuina tiedostoina. Vaihtoehtoisesti kuva voidaan ottaa myös leikepöydältä. Lisäksi tehtävien suoritus voidaan rajata vain tietyn tyyppisiin kuvatiedostoihin.

Phatch sisältää lisäksi työkalun, jolla voi tarkastella yksittäisen tiedoston tietoja raahaamalla kuvatiedoston tarkasteluikkunaan.


    Kotisivu
        http://photobatch.wikidot.com/
    Lisenssi
        GNU GPL v.3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta. Muille alustoille sen voi ladata kotisivujen kautta.



Ohjelman aloitustila kehottaa lisäämään toimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Yksittäiselle toiminnolle annetaan sen tarvitsemat parametrit. Esimerkiksi skaalauksen kohdekoko.
Muokkaustoiminnoista kerätään järjestetty lista.
Listan viimeiseksi lisätään tallennusoperaatio ja sille kerrotaan tallennettavan tiedoston nimen malli, tallennusmuoto, tallennuskansio sekä muita tallentamiseen liittyviä ominaisuuksia.
Muokattavat tiedostot voidaan valita kansioittain, erikseen tai leikepöydältä.
Vielä varmistus muokattavista tiedostoista.
Muokkauksia suoritetaan eräajona.
Valmis!
Alkuperäinen ja muokattu kuva.
Kuvien ominaisuuksia voi tarkastella tiputtamalla tiedosto tarkasteluikkunaan.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x09 Phatch - Viikon VALO #217

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x10 Pandoc - Viikon VALO #218
« Vastaus #210 : 15.03.2015 - klo:02:17 »
5x10 Pandoc - Viikon VALO #218

Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen muodosta toiseen.


Pandoc on todellinen monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa rutiinityöstä hoituu Pandocilla.

Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa: HTML, Markdown, LaTeX, MediaWiki ja textile. Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat esimerkiksi Slidy, reveal.js, Slidous, S5 ja DZSlides sekä Beamer. Tarkempi luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana tulevasta dokumentaatiosta.

Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia, mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita, alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus väreillä.

Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax ja MathML.

Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o -valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa. Esimerkiksi:
 pandoc -o testi.pdf testi.html

Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to). (Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).
 pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md

Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO -valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.


    Kotisivu
        http://johnmacfarlane.net/pandoc/
    Lähdekoodi
        https://github.com/jgm/pandoc
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
    Asennus
        Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.



Markdown-tiedosto ja siitä tehty HTML-tiedosto.
HTML-tiedosto selaimessa. Sivun ulkoasua voi jatkomuokata vaikka CSS:llä. Sivulle voi käyttää myös omaa tiedostopohjaa.
Samasta Markdown-tiedostosta tuotettu PDF-tiedosto. PDF-tiedostojen luontiin hyödynnetään pdflatex-ohjelmaa.
Edelleen samasta tiedostosta tuotettu ODT-tiedosto.
Muunnos Markdownin ja MediaWikin wikisyntaksin välillä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x10 Pandoc - Viikon VALO #218

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x11 Google Fonts - Viikon VALO #219
« Vastaus #211 : 15.03.2015 - klo:02:17 »
5x11 Google Fonts - Viikon VALO #219

Google Fonts on kokoelma vapaita kirjasintyyppejä monenlaiseen käyttöön.


Google Fonts on palvelu, jonka kautta Google tarjoaa käytettäväksi useita satoja vapaita kirjasintyyppejä, eli fontteja, esimerkiksi käytettäväksi www-sivujen ulkoasussa. Palvelu antaa käyttöliittymän kirjasintyyppien valintaan kategorian, tyylin ja käytettyjen merkistöjen perusteella. Valittavia fontteja voi helposti selata ja testata erilaisilla esimerkkiteksteillä. Jos fontteja haluaa käyttää oman www-sivustonsa tyylissä, saa palvelusta helpon sivustolle lisättävän kooditekstin, jonka sivustolleen lisäämällä fontit ladataan suoraan Googlen palvelusta sivuja näytettäessä. Tiedostot voi kuitenkin ladata myös itselleen, jos haluaa käyttää fonttitiedostoja suoraan omalta sivustolta, linkittämättä Googlen palveluun, tai haluaa käyttää kirjasimia jossain muussa käytössä, kuten tekstiasiakirjoissa tai kuvankäsittelyssä. Kirjasintiedostot voi ladata suoraan Googlen palvelusta tai fontit sisältävästä GitHub-repositorysta. Kirjasintyyppit ovat True Type Font -muotoisia (.ttf).

Google Fonts -palvelun jakamat kirjasintyypit ovat kaikki vapaalla lisenssillä julkaistuja. Suurin osa fonttiperheistä on lisensoitu SIL Open Font Licensen versiolla 1.1, osan lisenssinä on Apache 2 ja Ubuntu-fonttien lisenssi on Ubuntu Font License. Lisenssit antavat luvan käyttää, muokata ja jakaa edelleen fontteja. Lisenssien mukaan fonteista johdettujen uusien kirjasintyyppien jakelussa on käytettävää samaa lisenssiä. Tämä lisenssivaatimus ei tietenkään koske varsinaisia töitä, kuten kuvia ja dokumentteja, joissa on vain käytetty kyseisiä fontteja.

GitHub-repositoryssa tiedostot onkin jaoteltu juuri lisenssin mukaan. Repositoryssa erilaisia kirjasintyyppejä on noin 870 kappaletta, joten niiden joukosta löytyy varmasti käyttökelpoisia kirjasimia moneen käyttöön. Niiden selaaminen on ehkä helpointa Googlen palvelun avulla.


    Kotisivu
        http://www.google.com/fonts (Palvelu kirjasinten valintaan)
        https://github.com/google/fonts (Tiedostot)
    Lisenssi
        OFL (SIL Open Font License), Apache-lisenssi 2.0, UFL (Ubuntu Font License)
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki alustat



Google Fonts -palvelun käyttöliittymällä voi selata kirjasintyyppejä kategorian, tyylin ja käytettävissä olevan merkistön mukaan.
Palvelusta saa omalle sivustolle lisättävän koodin, jolla fontti haetaan suoraan Googlen palvelusta.
Fonttitiedostot repositoryna GitHub-palvelussa.
Muutamia fonttitiedostoja omalle tietokoneelle ladattuina.
True Type fontteja voi käyttää myös tavallisissa omalla tietokoneella toimivissa ohjelmissa, kuten Inkscape tai LibreOffice Writer.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x11 Google Fonts - Viikon VALO #219

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x12 PDFtk - Viikon VALO #220
« Vastaus #212 : 06.04.2015 - klo:16:12 »
5x12 PDFtk - Viikon VALO #220

PDFtk Server on komentoriviohjelma PDF-tiedostojen muokkaamiseen.


PDFtk Server on PDF Toolkit kokonaisuuteen sisältyvä komentoriviohjelma, jolla on voi suorittaa useita muokkausoperaatioita PDF-tiedostoille komentorivillä ja tarvittaessa automatisoidusti. PDFtk:n Server-osuus on suunnattu erityisesti palvelinkäyttöön työkaluksi PDF-tiedostojen käsittelyyn osana jotain palvelua. Sitä voi toki käyttää myös suoraan yksittäisten PDF-tiedostojen muokkaamiseen. Ohjelman tekijät tarjoavat GNU GPL -lisensoidun vapaan komentoriviohjelman lisäksi Windows-alustoille sekä ilmaista (PDFtk Free) että maksullista (PDFtk Pro) graafista käyttöliittymää, joilla voi suorittaa joitain PDFtk Server -ohjelman toiminnoista ikkunoidusti.

PDFtk soveltuu hyvin esimerkiksi erillisten PDF-tiedostojen tai niistä irrotettavien sivujen koostamiseen uuteen tiedostoon. Sillä voi esimerkiksi liittää erillisiä skannattuja PDF-tiedostoja yhteen tai kääntää tiedostossa väärin päin olevia sivuja.

Käytettävissä olevia operaatioita ovat muun muassa PDF-dokumentin koostaminen yhden tai useamman PDF-tiedoston sivuista (merge), PDF-tiedoston jakaminen uusiksi dokumenteiksi (split), dokumentin tai sen yksittäisten sivujen kiertäminen (rotate), dokumentin salaaminen ja suojaaminen salasanalla (encrypt), salauksen purkaminen (decrypt), lomakkeiden täyttö, dokumentin vesileimaaminen, dokumentin tietojen raportointi ja muokkaaminen sekä vioittuneen dokumentin korjaaminen, kun se on mahdollista.

Linux-jakeluissa PDFtk Server löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta nimellä pdftk.


    Kotisivu
        https://www.pdflabs.com/tools/pdftk-the-pdf-toolkit/
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X
    Asennus
        Linux-jakeluissa ohjelma löytyy yleensä paketinhallinnasta. Muuten ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta.
    Esimerkkejä
        Esimerkkejä PDFtk Serverin käytöstä



PDFtk:n käyttöohjeet
Liitetään kaksi PDF-tiedostoa peräkkäin. Limitetään kaksi PDF-tiedostoa keskenään vuorosivuin.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x12 PDFtk - Viikon VALO #220

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x13 PDF Chain - Viikon VALO #221
« Vastaus #213 : 06.04.2015 - klo:16:12 »
5x13 PDF Chain - Viikon VALO #221

PDF Chain on työkalu PDF-tiedostojen muokkaamiseen.


PDF Chain on graafinen käyttöliittymä PDFtk:n komentorivityökalulle. Se tarjoaa PDFtk:n toimintoja valmiiksi valittuina graafisesti muokattavina kokonaisuuksina. PDFtk:n eri työkaluja on koottu ohjelman eri välilehdille erikseen käytettäviksi työvälineiksi.

Ensimmäisellä välilehdellä on concatenate-työkalu, jolla voi koostaa yhdestä tai useammasta PDF-tiedostosta valituista sivuista uusia PDF-tiedostoja. Toisella välilehdellä olevalla burst-työkalulla voi purkaa PDF-tiedoston sivut erillisiksi PDF-tiedostoiksi ja muokata luotavien tiedostojen nimiä. Kolmannella välilehdellä on background/stamp-työkalu, jolla PDF-tiedoston kaikille sivuille voi lisätä taustalle tulevan vesileiman taikka sivun päälle lisättävän leiman. Leimatiedostot annetaan PDF-tiedostoina. Attachment-välilehdellä PDF-tiedostoon voi lisätä liitetiedostoja joko koko tiedostolle tai sen yksittäisille sivuille. Viidennellä tools-välilehdellä on lisäksi sekalaisia työkaluja, joilla voi esimerkiksi tallentaa kaikki PDF-tiedoston liitetiedostot sekä lisätä tai poistaa PDF-tiedostosta tiedonpakkauksen.

Lisäksi tallennettaville PDF-tiedostoille voi valita oikeusasetukset, joilla voi asettaa tiedoston avaamiseen tarvittavan salasanan, tiedoston salaamisasetukset sekä muita oikeusasetuksia, kuten tulostusoikeuden.


    Kotisivu
        http://pdfchain.sourceforge.net/
    Lisenssi
        GNU GPL v.3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa joihinkin Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta ja muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivujen kautta.
    Muita vastaavia ohjelmia
        PDF-Shuffler



PDF-tiedostojen sivujen liittäminen ja uudelleenjärjestely uudeksi tiedostoksi. Tiedoston salaaminen salasanalla ja oikeuksien muokkaaminen.
PDF-tiedoston sivujen tallentaminen erillisiksi PDF-tiedostoiksi.
Taustalle tulevan vesileiman tai päälle tulevan leiman lisääminen PDF-tiedoston kaikille sivuille.
Liitetiedostojen lisääminen PDF-tiedostoon tai sen sivulle.
Muita työkaluja, kuten PDF-tiedoston pakkaaminen ja purkaminen.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x13 PDF Chain - Viikon VALO #221

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x14 Piwik - Viikon VALO #222
« Vastaus #214 : 06.04.2015 - klo:23:01 »
5x14 Piwik - Viikon VALO #222

Piwik on avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto ja vaihtoehto Google Analyticsille.


Piwik on omalle palvelimelle asennettavissa oleva avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto, jota käyttämällä voi korvata esimerkiksi Google Analytics -palvelun käytön. Kävijätilastojen seuraaminen voi olla tärkeää joillekin sivustoille ja tähän käytetään usein esimerkiksi Google Analytics -palvelua. GA:n käytön suurimpana haittapuolena on kuitenkin se, että kävijätilastot ovat tällöin kolmannen osapuolen hallussa yrityksellä, joka toimii ulkomaisen lainsäädännön alaisena. Kävijätilastot voivat olla tärkeää ja luottamuksellista tietoa sekä sivustoa ylläpitävälle yritykselle itselleen että sivustolla käyville käyttäjille. Piwik-ohjelmistoa käyttämällä tilastointipalvelu on mahdollista asentaa omalle palvelimelle, jolloin sivuston kävijätiedot pysyvät vain sivuston ylläpitäjän hallussa eivätkä vuoda ulkopuolisille. Tietoturvan lisäksi omalle palvelimelle tallennettu tieto on myös tarvittaessa saatavissa halutussa raakamuodossa.

Käyttämällä omille palvelimille asennettua Piwikiä esimerkiksi S-Pankki olisi välttynyt taannoisista tietosuoja- ja PR-ongelmistaan, jotka aiheutuivat verkkopankkiin kirjautuneiden käyttäjien seuraamisesta Google Analyticsilla. Sen sijaan, että käyttäjätiedot olisi välitetty kolmannelle osapuolelle, ne olisivatkin olleet vain pankin omassa hallinnassa. Twitter-keskustelua aiheesta.

Kävijätietoihin Piwik tallentaa kaikki tyypillisesti tilastoitavat tiedot, kuten sivukäynnit, tiedot linkittäneistä sivustoista ja hakukoneista, sivustolle johtaneet hakusanat, tiedot kävijän selaimesta ja käyttöjärjestelmästä, käyttäjän maan ja kielen sekä tiedot käytetyn laitteen tyypistä (tietokone vai mobiililaite). Tarkemman luettelon Piwikin ominaisuuksista voi lukea sen omilta sivuilta. Piwikin web-käyttöliittymästä voi tarkastella tilastoja erilaisilla aikaväleillä ja monelta suunnalta. Useimmin seuratuista tilastoista voi koostaa itselleen "dashboardin".

Piwikin toimintoja voi laajentaa marketista ladattavilla lisäosilla sekä sen ulkoasua muokata ladattavilla teemoilla.

Tilastojen seuraamista varten voi myös ladata mobiililaitteelle siihen tarkoitetun sovelluksen. Piwik-sovellus löytyy sekä Android- että iOS-laitteille. Piwikin toimintaa voi kokeilla demo-sivulla, joka seuraa Piwikin foorumisivuston sekä kahden muun sivuston liikennettä.

Kävijätilastojen tuonti Google Analyticsistä Piwikiin ei valitettavasti ole vielä toteutettu ja on vasta suunnitteluasteella.


    Kotisivu
        http://piwik.org/
    Demo
        http://demo.piwik.org/
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Windows, Mac OS X
    Asennus
        Ohjelmisto on ladattavissa sen kotisivuilta ja se käyttää PHP:tä ja MySQL:ää.
    Tuki
        Piwik-foorumi



Demo-sivuston dashboardilla näkyy muutama tilastosovelma.
Kävijäkarttaa voi tutkia interaktiivisesti.
Tilastokäyrään saa näkyviin useita eri tilastoja.
Sovelmia voi siirrellä dashboardissa.
Dashboardiin voi lisätä haluamiaan sovelmia.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Koosteena toimivan dashboardin lisäksi tilastoista voi tarkastella esimerkiksi sivustolle johtavia linkityksiä ja yleisimmin käytettyjä hakusanoja tai hakukoneita.
Websivustoja ja sosiaalista mediaa.
Android-sovelluksessakin voi tarkastella useamman sivuston tilastoja.
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Reaaliaikainen kävijäseuranta Android-sovelluksella.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x14 Piwik - Viikon VALO #222

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x15 Ditaa - Viikon VALO #223
« Vastaus #215 : 13.04.2015 - klo:02:04 »
5x15 Ditaa - Viikon VALO #223

Ditaa on komentoriviohjelma ascii-grafiikkana piirrettyjen diagrammien muuntamiseen PNG-kuviksi.


Diagrammeja ja kaavioita voi piirtää graafisesti työkaluilla, kuten Dia tai Inkscape. Ditaa lähestyy tehtävää toisella tavalla. Ditaa varten kaaviot piirretään tekstieditorilla merkkigrafiikkana ja käännetään ditaa-komentoriviohjelmalla PNG-kuvaksi. Etuina tässä toteutuksessa on muun muassa selkeä tekstipohjainen esitysmuoto sekä helppo muokattavuus yksinkertaisilla työkaluilla.

Käytettävissä ovat ascii-grafiikkana piirretyt laatikot sekä viivat ja nuolet. Tavallisen suorakulmaisen laatikon piirtämiseen käytetään merkkejä |, - ja +. Laatikon ulkoasun voi muuttaa dokumentiksi kirjoittamalla sen sisään tekstin {d}. Vastaavasti tallennustilaa merkitsevän laatikon saa käyttämällä tekstiä {s} ja syötettä sekä tulostetta symboloivan laatikon käyttämällä tekstiä {io}. Laatikon kulmia voi
pyöristää merkeillä / ja \.

Kaavioon voi piirtää viivoja käyttämällä merkkejä |, - ja +. Viivojen kulmia voi pyöristää samoin kuin laatikoidenkin kulmia. Viivojen päähän voi lisätä nuolenkärjet käyttämällä merkkejä ^, v, <  ja >. Kaavioissa viivoja ja laatikoiden reunoja voi muuttaa yhtenäisestä viivasta katkoviivaksi korvaamalla ainakin yhden sen piirtämiseen käytetyistä vaakasuorista viivamerkeistä merkillä = tai pystysuorista viivoista merkillä :.

Laatikoiden sisään voi kirjoittaa normaalia tekstiä sekä muotoa "cXXX" olevan värikoodin, joka määrää laatikon värin. Värikoodissa osuus "XXX" voi olla joku lyhenteistä "RED", "BLU", "GRE", "YEL", "PNK" tai "BLK" taikka värin heksamuotoinen RGB-arvo. Laatikon sisään voi kirjoittaa myös luetteloita käyttämällä luettelosymbolina merkkiä o.

Laatikoita voi jakaa myös sisäisesti osiin ja kullekin osalle voi määrätä värin erikseen. Kaavioiden viivoihin tai laatikoiden reunoihin voi lisäksi lisätä pistemerkkejä merkillä *.

Kun ascii-muotoinen kuva on valmis, se käännetään PNG-kuvaksi esimerkiksi komennolla:
 ditaa kuva.txt kuva.png

Tuotetut PNG-kuvat ovat bittigrafiikkaa, eivätkä siten skaalattavissa, mutta käännösvaiheessa voidaan valita skaalauskerroin, joka määrittää tuotettavan kuvan koon. Komentorivivalitsimella -s voi muuttaa kuvan skaalauksen haluamakseen.

Valitsimella -h puolestaan voidaan syötteenä antaa HTML-tiedosto, jossa kuvat on esitetty ascii-grafiikkana "textdiagram"-luokalla merkittyjen pre-tagien välissä. Esimerkiksi:
 < pre class="textdiagram" >
  +-----------+
  | Esimerkki |
  +-----------+
 < /pre >

Valitsimella -h käännettäessä ditaa kääntää kunkin kuvan erikseen "images"-hakemistoon ja luo uuden HTML-tiedoston, jossa ascii-kuvat on korvattu vastaaviin PNG-kuviin viittaavilla img-tageilla.

Ditaa voi käyttää myös muiden ohjelmien yhteydessä. Esimerkiksi Emacsin Org-modeen sekä Dokuwikiin löytyy tuki Ditaan ascii-kuville. Javadoc-käyttöön löytyy myös lisäosa, jolla voi dokumentaatiota luodessa hyödyntää Java-ohjelman kommenttiin piirrettyjä ascii-kaavioita.

Toimiakseen Ditaa tarvitsee Javan.


    Kotisivu
        http://ditaa.sourceforge.net/
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa joko Linux-jakelun paketinhallinnan kautta tai kotisivuilta lataamalla.



Ascii-muotoinen kaavio.
Kaavio muunnettuna PNG-kuvaksi.
Esimerkki, jossa esiteltyinä ascii-kaavioiden syntaksia.
Esimerkkikuviot käännettynä PNG-kuvaksi.
Ascii-kuvan kääntäminen PNG-kuvaksi komentorivillä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x15 Ditaa - Viikon VALO #223

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x16 Phile - Viikon VALO #224
« Vastaus #216 : 24.04.2015 - klo:21:02 »
5x16 Phile - Viikon VALO #224

Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivustojen ylläpitoon.


Phile on PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi, kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään. Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.

PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty oliopohjainen ohjelmointityyli, tapahtumia (event) käyttävä toteutus. Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta. Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi Tekstile-kielen tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka Smarty-pohjilla.

Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia lisäosia, kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä useita muita.


    Kotisivu
        http://philecms.com/
    Lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        PHP
    Asennus
        Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä composer-ohjelmistoa.



Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x16 Phile - Viikon VALO #224

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x16 Phile - Viikon VALO #224
« Vastaus #217 : 25.04.2015 - klo:04:12 »
5x16 Phile - Viikon VALO #224

Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivustojen ylläpitoon.


Phile on PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi, kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään. Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.

PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty oliopohjainen ohjelmointityyli ja tapahtumia (event) käyttävä toteutus. Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta. Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi Tekstile-kielen tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka Smarty-pohjilla.

Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia lisäosia, kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä useita muita.


    Kotisivu
        http://philecms.com/
    Lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        PHP
    Asennus
        Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä composer-ohjelmistoa.



Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x16 Phile - Viikon VALO #224

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x17 OpenWRT - Viikon VALO #225
« Vastaus #218 : 26.04.2015 - klo:13:13 »
5x17 OpenWRT - Viikon VALO #225

OpenWRT on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä reitittimille ja muille sulautetuille laitteille.


OpenWRT sulautetuille laitteille, kuten reitittimille ja langattomille tukiasemille, tarkoitettu Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka vapauttaa laitteen omistajan muokkaamaan laitteen toiminnallisuuksia tarpeidensa mukaan. Laitteissa valmiina oleva ohjelmisto, firmware, saattaa laitteesta ja valmistajasta riippuen joko saada tai olla saamatta tietoturvapäivityksiä. Usein laitteiden haavoittuvuudet voivat olla pitkiäkin aikoja korjaamatta. Asentamalla laitteeseen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän, kuten OpenWRT:n, sen omistaja saa mahdollisuuden päivittää laitettaan tarpeen vaatiessa. Samalla omistaja voi valita laitteeseensa juuri itse tarvitsemansa toiminnot.

OpenWRT:n tarkoituksena on toteuttaa hyvin minimaalinen käyttöjärjestelmä, joka toimii alustana käyttäjän omien tarpeiden mukaisen kokonaisuuden koostamiseen. Itse perusjärjestelmä on hyvin kevyt, jotta se saadaan helposti mahtumaan laitteiden usein hyvinkin niukkaan tallennustilaan. Kaikki muut varsinaiset toiminnallisuudet on paketoitu omiksi paketeikseen, joita voidaan asentaa OpenWRT:n paketinhallintajärjestelmällä (aiemmin ipkg, nykyään opkg). Laitteen omistaja voi siis basaarin tavoin valita laitteeseen haluamansa ominaisuudet tarjolla olevien pakettien joukosta. Asennettavissa olevia ominaisuuksia ovat muun muassa:

     reititys
     Mesh-verkkojen tuki
     langattomat toiminnallisuudet (reititys, tukiasema, jne.)
     palomuuri, NAT, porttien edelleenohjaus, liikenteen suodatus
     UPnP
     port knocking
     DNS-palvelut
     DHCP-palvelut
     tuki dynaamiselle DNS-nimelle
     tulostinpalvelut
     webbikameratuki
     äänikorttituki ja musiikontoistopalvelut
     tiedostopalvelintoiminnot
     VOIP-palvelut
     web-käyttöliittymiä


OpenWRT:n asetuksia voi muokata oman mieltymyksen mukaan joko komentorivillä ssh-yhteyden kautta tai web-käyttöliittymällä.

OpenWRT-ohjelmiston asennus tapahtuu laite- ja valmistajakohtaisesti eri tavoin. Osa tuetuista laitteista mahdollistaa muokatun laiteohjelmiston, kuten OpenWRT:n, asentamisen suoraan oman käyttöliittymänsä kautta. Suuressa osassa laitteita puolestaan asentamiseen joudutaan joko käyttämään hyväksi jotain alkuperäisen ohjelmiston haavoittuvuutta taikka avaamaan laite ja mahdollisesti tekemään jopa joitain juotoksia. Toisaalta joissain laitemalleissa, kuten eräissä Zyxelin tukiasemissa, on jo valmistajan asentamana OpenWRT.


    Kotisivu
        https://openwrt.org/
    Lisenssi
        GNU GPL (käännösympäristö) sekä ohjelmistoja useilla avoimen lähdekoodin lisensseillä
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Reitittimet ja muut laitteet (luettelo tuetuista laitteista)
    Asennus
        Kullekin tuetulle laitteelle löytyvät mallikohtaiset ohjeet asennukseen OpenWRT:n sivustolta.
    Muita vastaavia
        DD-WRT



OpenWRT tervehtii ssh:lla sisään kirjautunutta käyttäjää Zyxelin tukiasemassa.
OpenWRT:n kotisivu.
OpenWRT:n oma käännösympäristö on lisensoitu GNU GPL -lisenssillä. Lisäksi järjestelmä sisältää monilla muilla vapailla lisensseillä julkaistuja ohjelmia.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x17 OpenWRT - Viikon VALO #225

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: 5x18 SQLite - Viikon VALO #226
« Vastaus #219 : 04.05.2015 - klo:04:13 »
5x18 SQLite - Viikon VALO #226

SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä relaatiotietokantajärjestelmä.


Toisin kuin suurin osa muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan. SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes kaikilla ohjelmointikielillä.

Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa. Esimerkiksi suuri osa Android- ja iOS-ohjelmista käyttää SQLite-tiedostoja asetustensa ja käsittelemänsä tiedon tallennukseen. Samoin monet työpöytäohjelmistot, kuten Firefox ja Chromium/Chrome käyttävät SQLite-tiedostoja tietojensa, kuten selaushistorian ja kirjanmerkkien, tallentamiseen.

SQLite tukee suurinta osaa SQL-kielen SQL-92-standardista. Vain muutama ominaisuus standardista on toteuttamatta. SQLite lupaa transaktioidensa olevan atomaarisia, eheitä, eristyneitä ja pysyviä (ACID), eli toisin sanoen tietoa transaktiolla siirrytään aina ehjästä tilasta toiseen kokonaisuudessaan tai ei lainkaan. Tämä tarkoittaa, että SQLite-tiedoston ei pitäisi hajota edes ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatumiseen taikka virtakatkoon. Tietokantatiedostoa voidaan lukea usealla prosessilla yhtä aikaa, mutta kirjoittamista varten koko tiedosto lukitaan.

SQLiten mukana tulee komentorivikäyttöliittymä, jolla SQLite-tiedostoa voidaan ylläpitää ja siihen voidaan tehdä kyselyitä. Lisäksi SQLite-tiedostoja voi luoda, tarkastella ja ylläpitää useilla erilaisilla graafisilla käyttöliittymillä, kuten SQLiteBrowser (DB Browser for SQLite) ja Sqliteman. Myös Calligra_Suiten Kexi-tietokantaohjelma käyttää omana tiedostomuotonaan SQLite-tiedostoja, joihin on lisätty muutama Kexin omaan käyttöön tarkoitettu tietokantataulu.


    Kotisivu
        https://sqlite.org/
    Lisenssi
        Public Domain
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Android, iOS
    Asennus
        Ladattavissa alustan omasta paketinhallinnasta tai kauppapaikasta taikka ohjelmiston omilta kotisivuilta.
    Linkkejä
        Luettelo SQLiten ominaisuuksista
        Milloin käyttää SQLiteä
        FAQ (Usein kysyttyjä kysymyksiä)



SQLiten komentorivikäyttöliittymä ja SailfishOS:n viestihistorian sisältävä tietokantatiedosto. Haettuna paikallisliikenteen tekstiviestilippujen tilaukset ja liput.
SQLiten komentorivikäyttöliittymän tulostuksen muotoiluja.
Mozilla Firefoxin asetustiedosto, jossa tallennettuna muun muassa kirjanmerkit.
Sqliteman on yksi graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen käsittelyyn.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x18 SQLite - Viikon VALO #226