Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

4x38 Unsplash - Viikon VALO #194

Unsplash on kokoelma vapaasti käytettäviä korkeatarkkuuksisia ja taiteellisia valokuvia.


Unsplash tarjoaa täysin vapaaseen käyttöön kokoelman valikoitujen ammattilaisten ottamia kauniita valokuvia hyvällä tarkkuudella. Kaikki Unsplashin kuvat on lisensoitu Creative Commonsin täysin vapaalla CC0-lisenssillä, joka antaa täysin vapaat kädet teosten hyödyntämiseen. Kuvia voi selata suoraan sivuston etusivulta tai pienempinä esikatselukuvina arkistosta. Kaikki kuvat ovat erittäin kauniita ja tunnelmallisia sekä riittävän korkealla resoluutiolla moneen hyödylliseen käyttöön. Kuvat ovat selvästi taitavien ja ammattitaitoisten kuvaajien ottamia.

Unsplash esittelee palvelusta saatuja kuvia käyttämällä tehtyjä teoksia Made with Unsplash -osiossaan.

Palvelun takana on Crew, joka tekee liiketoimintaa toimimalla linkkinä graafista toteutusta tarvitsevien tahojen sekä ammattitaitoisten osaajien välillä.


    Kotisivu
        http://unsplash.com/
    Lisenssi
        CC0
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki



Etusivu
Kuva etusivulla
Arkisto
Yksittäinen kuva
Vanha kirjoituskone skaalattuna vähän pienemmäksi. Alkuperäinen koko 3997x2665 pikseliä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Kuvat: Unsplash

Source: 4x38 Unsplash - Viikon VALO #194

[openSUSE.fi]

4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195

Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja kääntämiseen.



Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon käytetyt SubRip-tekstitykset, eli srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä. Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten VLC-mediasoitin, osaavat näyttää erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.

Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä, jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle. Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla haluttua pikanäppäintä.

Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.

Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston, joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämällä siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja skrollata mieleisekseen.

Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä tekstityksen kohdalla mennään.

Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä. Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä tekstitysten kestoja.

Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä, riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue tyylittelyitä.

Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte sulkeissa):

     Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
     Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
     Advanced Sub Station Alpha (ass)
     BITC (Burnt-in timecode) (txt)
     DCSubtitle (xml)
     MicroDVD (sub)
     MPL2 (txt)
     MPsub (sub)
     Plain Text Format (txt)
     Sami (smi)
     SBV (sbv)
     Spruce STL (stl)
     SubRip (srt)
     Sub Station Alpha (ssa)
     Subtitle Editor Project (xml)
     SubViewer 2.0 (sub)
     Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)



    Kotisivu
        http://home.gna.org/subtitleeditor/
    Lisenssi
        GNU GPL v3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.
    Ohjeita
        Subtitling with Linux Tutorial



Tekstityksen ajoitusnäkymä ja videon esikatselu.
Tekstitysten sijainnit ja kestot on merkitty aaltomuotonäkymän aikajanan päälle lohkoina, joita voi siirrellä ja venytellä hiirellä.
Tekstin ajoituksen virheet, kuten päällekkäisyydet, näytetään punaisella korostuksella.
Käännöstilassa ei näytetä tekstitysten ajoituksia vaan rinnakkain alkuperäisen kielen tekstitykset ja käännetyt tekstit.
Valikoista löytyy useita tekstitysten tekemistä helpottavia työkaluja, kuten korvaustoiminto ja oikoluku.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kaikki löydetyt ajoitusviheet.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195

[openSUSE.fi]

4x40 Reveal.js - Viikon VALO #196

Reveal.js on JavaScript-työkalu näyttävien html5-pohjaisten esitysten tekemiseen.


Reveal.js on JavaScript-kirjasto, joka muodostaa html5-tiedostona luodusta esitysmateriaalista näyttävän esityksen. Esitys on näytettävissä ja selattavissa nykyaikaisella www-selaimella. Reveal.js sisältää muun muassa hienot esityskalvojen väliset siirtymät, alasivut sekä esittäjän muistiinpanot. Järjestelmä on laajennettavissa lisäosilla, jotka mahdollistavat esimerkiksi matematiikan sekä syntaksikorostetun ohjelmakoodin näyttämisen. Html5-sovelluksena esitykseen voi sisällyttää myös esimerkiksi ääntä ja videoita audio- ja video-elementeillä. Paketti sisältää muutaman valmiin teeman ja omia voi tehdä osaamisen mukaan.

Reveal.js:n käyttäminen suoraan html-tiedostoa muokkaamalla vaatii käyttäjältä hieman uskallusta lähteä muokkaamaan valmista html-pohjaa. Yksittäiset kalvot järjestelmässä kirjoitetaan html5:n section-elementteinä ja kalvojen sisältö on myös html-kieltä. Halutessaan käyttäjä voi kuitenkin käyttää myös yksinkertaisempaa Markdown-merkintäkieltä sisällön kirjoittamiseen.

Perusasennuksena ohjelman Github-sivulta ladataan zip-paketti, jonka sisältämää index.html-tiedostoa voi muokata haluamansa kaltaiseksi. Täydessä asennuksessa käytetään lisäksi Node.js-ohjelmistoa toimimaan paikallisena palvelimena, johon www-selaimella otetaan yhteys. Täyden asennuksen etuna perusasennukseen ovat muutamat lisäominaisuudet, joita voidaan käyttää vain palvelinyhteyden kautta. Näitä ovat muun muassa Markdown-muotoisen sisällön käyttäminen ulkoisista tiedostoista sekä puhujan muistiinpanonäkymä. Muistiinpanonäkymä on erillinen ikkuna, joka voi olla näkyvissä puhujan käyttämän tietokoneen omalla näytöllä pääikkunan ollessa näkyvissä valkokankaalla. Palvelinasennusta käytettäessä puhujan muistiinpanot saadaan näkyviin pop-up-ikkunana painamalla 's'-näppäintä. Puhujan muistiinpanonäkymässä näkyy pääikkunassa näkyvä kalvo ja siihen liittyvät muistiinpanot sekä esikatselunäkymä seuraavasta kalvosta. Lisäksi näkymässä on näkyvissä kello ja kulunutta aikaa näyttävä laskuri.

Reveal.js-esitykset ovat katsottavissa myös mobiililaitteilla ja esimerkiksi kalvon vaihtaminen iPadilla hoituu pyyhkäisemällä kosketusnäyttöä.

Reveal.js sisältää oletuksena lisäosat ainakin Markdown-sisällölle, matematiikan näyttämiseen MathJax-työkalulla, esiintyjän muistiinpanonäkymän sekä ohjelmakoodin esittämisen syntaksikorostuksella.

Niille, jotka eivät halua rakentaa esityksiään kirjoittamalla html-kieltä tekstieditorilla, on tarjolla visuaalinen käyttöliittymä verkkopalveluna osoitteessa http://slides.com . Palvelu tarjoaa eri hintaisia ja erilaisia tallennusmahdollisuuksia antavia paketteja. Ilmainen paketti sisältää hieman levytilaa ja mahdollistaa vain julkisesti näkyvien esitysten tekemisen. Työkalulla tehdyt esitykset (html-tiedostot) ovat kuitenkin ladattavissa sivustolta myös omalle koneelle ja käytettävissä normaalin reveal.js-paketin kanssa.


    Kotisivu
        https://github.com/hakimel/reveal.js (Lataus ja ohjeet)
        http://lab.hakim.se/reveal-js (Demo-esitys)
    Lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        www-selaimet
    Asennus
        Tarvittavat paketit löytyvät Reveal.js:n Github-sivulta. Työkalua voi käyttää joko perusasennuksella html-tiedostosta tai täydellä asennuksella Node.js-palvelimen kautta.
    Käyttöohjeet
        Reveal.js:n omat ohjeet Githubissa.
        Tutoriaali aloittelijoille
        Esimerkkiesityksiä



Reveal.js:n esimerkkiesityksen etusivu.
Hienoja siirtymäanimaatioita.
Valmiita tyylikkäitä teemoja.
Muokkaaminen html-tiedostona.
Pääikkuna ja esittäjän muistiinpanonäkymä.
Visuaalinen muokkain verkkopalveluna.
Etusivun muokkaaminen visuaalisella muokkaimella.
Visuaalisessa muokkaimessa on muutamia valmiita asetteluita.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x40 Reveal.js - Viikon VALO #196

[openSUSE.fi]

4x41 PDF-Shuffler - Viikon VALO #197

PDF-Shuffler on työkalu PDF-tiedoston sivujen järjestelemiseen ja hallintaan.


Toisinaan iskee tarve tehdä pieniä muutoksia olemassa oleviin PDF-tiedostoihin. PDF-Shuffler on yksinkertainen työkalu, jolla voi tehdä muutamia yksinkertaisia operaatioita PDF-tiedostoille. Ohjelmalla voi yhdistellä sivuja eri tiedostoista. Sillä voi järjestellä sivuja uuteen järjestykseen tai poistella välistä tarpeettomia sivuja. Ohjelmalla voi myös kääntää sivuja toiseen asentoon ja rajata sivuja. Ohjelman käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Uusia tiedostoja voi ohjelmaan tuoda joko valikon tai paneelin lisäystoiminnon kautta taikka hiirellä tiedostonhallinnasta raahaamalla. Sivujen valinta ja järjestely tapahtuu helposti hiirellä valitsemalla ja raahaamalla. Sivujen poistaminen puolestaan tapahtuu luonnollisesti valitsemalla poistettavat sivut ja valitsemalla poistaminen. Lopuksi muokattu dokumentti tallennetaan uudeksi PDF-tiedostoksi.

Ohjelma hyödyntää python-pyPdf-kirjastoa, joka sisältää Python-ohjelmointikielellä käytettäviä operaatioita PDF-tiedostojen muokkaamiseen.

Ohjelman kätevyys on erityisesti siinä, että se tekee vain yleisimmät muokkausoperaatiot ja varsin suoraviivaisesti sekä helposti, eikä yritäkään tehdä mitään monimutkaisia operaatioita.


    Kotisivu
        http://pdfshuffler.sourceforge.net/
    Lisenssi
        GNU GPL v3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma löytyy Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Muutoin ohjelman voi ladata kotisivun kautta.



PdfShuffler 0.6.0
Kaksi yksittäistä Inkscapella tehtyä sivua lisätty samaan dokumenttiin.
Useampisivuinen PDF-dokumentti avattuna PDF-Shuffleriin.
Sivujen siirtäminen raahaamalla.
Sivuja käännetty 90 ja 180 astetta. Sivun rajaaminen meneillään.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x41 PDF-Shuffler - Viikon VALO #197

[openSUSE.fi]

4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198

Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.

Free Pascal kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.

Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan "Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta Codesta enkä halunnut muokata.

  program byeworld;
  begin
    writeln('Goodbye, World!');
  end.



Blaise Pascalin kehittämä ensimmäinen mekaaninen laskin

Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä, jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää odottamaan Enter-näppäimen mono_key_enter.png painallusta, ja loppuu vasta sitten.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.

Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The Video Game, josta on video traileri.

Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin. Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.

Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.

Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.

Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa. Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on väliä, piti tiedostojen nimet korjata.

Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen kehitysympäristö on Lazarus.


    Kotisivu
        http://freepascal.org
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
    Asennus
        Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin webbisivuilta.
    Käyttöohjeet
        Webbisivuilla on paljon ohjeita: http://www.freepascal.org/docs.var.  
        Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja: http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
        Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
        Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi: http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
        SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita: http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
        Youtubesta löytyy opetusvideoita.



Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma http ://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal, käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free Pascalissa


Lisätietoja

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Kuvituskuva:  David Monniaux (CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc038...)

Source: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198

[openSUSE.fi]

4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198

Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.

Free Pascal kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.

Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan "Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta Codesta enkä halunnut muokata.

  program byeworld;
  begin
    writeln('Goodbye, World!');
  end.



Blaise Pascalin kehittämä ensimmäinen mekaaninen laskin

Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä, jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää odottamaan Enter-näppäimen painallusta, ja loppuu vasta sitten.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.

Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The Video Game, josta on video traileri.

Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin. Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.

Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.

Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.

Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa. Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on väliä, piti tiedostojen nimet korjata.

Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen kehitysympäristö on Lazarus.


    Kotisivu
        http://freepascal.org
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
    Asennus
        Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin webbisivuilta.
    Käyttöohjeet
        Webbisivuilla on paljon ohjeita: http://www.freepascal.org/docs.var.  
        Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja: http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
        Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
        Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi: http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
        SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita: http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
        Youtubesta löytyy opetusvideoita.



Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma http ://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal, käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free Pascalissa


Lisätietoja

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Kuvituskuva:  David Monniaux (CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc038...)

Source: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198

[openSUSE.fi]

4x43 Tinfoil for Facebook - Viikon VALO #199

Tinfoil for Facebook on vaihtoehtoinen, hieman tietoturvallisempi Facebook-sovellus Android-laitteille.


Tinfoil for Facebook on pieni sovellus, joka muodostaa "hiekkalaatikon" Facebookin web-käyttöliittymän ympärille. Facebookin omaan Android-sovellukseen verrattuna Tinfoil for Facebook vaatii huomattavan paljon vähemmin käyttöoikeuksia. Ohjelma ei pyydä oikeuksia yhteystietoihin, ei kalenteriin ikä paljon mihinkään muuhunkaan. Oikeuksia vaaditaan vain verkkoviestintään, tallennuksiin sekä likimääräiseen (verkkopohjaiseen) paikantamiseen. Näistäkin paikannusta käytetään vain, jos käyttäjä itse sallii sen ohjelman asetuksista. Selaimella käytettävään versioon verrattuna erillinen sovellus on puolestaan miellyttävämpi käyttää. Lisäksi web-näkymää käyttävä erillinen sovellus suojelee käyttäjää mahdollisilta selaushistorian urkkimisilta sekä estää Facebookiin kirjautuneen käyttäjän seuraamisen muilla, Facebook-nappuloilla varustetuilla sivustoilla.

Ohjelman käyttöliittymä sisältää kokoruudun kokoisen web-näkymän, johon se lataa Facebookin mobiilisivun tai valinnaisesti täyden työpöytäversion. Web-näkymän lisäksi käyttöliittymään kuuluun ruudun oikeasta reunasta esiin pyyhkäistävä valikko, johon on koottu muutamia yleisimmin tarvittavia pikavalintoja, kuten sivun ylälaitaan siiryminen, sivun päivitys, uutisvirtaan ja ilmoitusnäkymään siirtymiset sekä päivitysten lisääminen. Lisäksi valikosta ovat valittavissa ohjelman asetukset sekä sen sulkeminen.

Ohjelman asetuksista voi halutessaan sallia karkean paikannuksen käytön, sallia linkkien avaamisen sovelluksessa itsessään ulkoisen selaimen sijaan taikka estää kuvien lataamisen verkkoliikenteen vähentämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat kaikki oletuksena pois päältä. Asetuksien kautta ohjelman verkkoliikenteen voi myös halutessaan ohjata välityspalvelimen kautta.

Tinfoil for Facebook voi toimia ratkaisuna myös paljon huomiota herättäneeseen keskustelutoiminnallisuuden poistumiseen Facebookin omasta sovelluksesta, sillä keskustelutoiminto on käytettävissä web-näkymässä entiseen tapaan. Myös ohjelman huomattavasti pienempi koko on etu verrattuna "aitoon" Facebook-sovellukseen.

Ohjelman voi asentaa Googlen Play-kaupasta taikka F-Droid-sovellusvalikoimasta.

Ohjelman huonona puolena F-Droid-palvelu mainitsee sen, että sen käyttö vaatii kirjautumisen Facebookiin.


    Kotisivu
        https://github.com/velazcod/Tinfoil-Facebook
        F-Droid-sivu
        Google Playssa
    Lisenssi
        Apache2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Android, SailfishOS
    Asennus
        Ohjelman voi asentaa helpoiten F-Droidin tai Googlen Playn kautta.



 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x43 Tinfoil for Facebook - Viikon VALO #199

[openSUSE.fi]

4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.


Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja anonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.

Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.

Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.

Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.

Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.

Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.

Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.

Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat anonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.

Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.


    Kotisivu
        http://bitcoin.org
    Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki
    Asennus
        Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
    Linkkejä
        Bittiraha.fi
        Verohallinnon ohje
        How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
        How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)



Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan osoitteeseen ennalta määrätyn summan bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin F-Droidilla.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

[openSUSE.fi]

4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.


Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja pseudonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.

Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.

Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.

Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.

Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.

Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.

Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.

Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.

Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.


    Kotisivu
        http://bitcoin.org
    Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki
    Asennus
        Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
    Linkkejä
        Bittiraha.fi
        Verohallinnon ohje
        How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
        How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)



Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan osoitteeseen ennalta määrätyn summan bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin F-Droidilla.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

[openSUSE.fi]

4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.


Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja pseudonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai taho vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.

Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.

Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.

Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.

Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.

Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.

Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.

Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.

Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.


    Kotisivu
        http://bitcoin.org
    Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki
    Asennus
        Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
    Linkkejä
        Bittiraha.fi
        Verohallinnon ohje
        How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
        How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)



Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan osoitteeseen ennalta määrätyn summan bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin F-Droidilla.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

[openSUSE.fi]

4x45 QRemoteControl - Viikon VALO #201

QRemoteControl on ohjelmisto, jolla mobiililaitetta voi käyttää tietokoneen kaukosäätimenä langattomalla verkkoyhteydellä.


QRemoteControl on palvelin- ja asiakasohjelmien pari, jonka asentamalla mobiililaite muuttuu näppäräksi kaukosäätimeksi, jolla voi ohjata vaikka mediasoittimena tai esityskoneena toimivaa tietokonetta. Palvelinohjelma löytyy Windows-, Mac OS X- sekä Linux-alustoille ja asiakasohjelmaa voi käyttää Android-, iOS-, SailfishOS-, MeeGo-, Symbian- ja BlackBerry-laitteilla, joten laitetuki on varsin kattava.

Mobiililaitteeseen asennettavan kaukosäädinsovelluksen käyttöliittymä jakautuu neljään näkymään: kaukosäädin, omat kuvakkeet, hiiri ja näppäimistö. Kaukosäädinnäkymä on erityisesti media- ja esityskäyttöön soveltuva, sillä se sisältää valmiiksi näissä käytöissä yleisimmin käytettävät painikkeet, kuten toisto- ja pysätysnappulat, äänenvoimakkuuden säädön sekä nuolinäppäimet. Näppäimistönäkymä toimii tavallisena näppäimistönä, josta löytyy useimmin tarvittavat näppäimet. Ohjelman näppäimistön sijasta voi halutessaan käyttää myös mobiililaitteen omaa virtuaalinäppäimistöä. Hiirinäkymä toimii tavallisen kannettavan tietokoneen laattahiiren tavoin. Siinä on lähes koko näytön suuruinen kosketusalue, jonka reunassa ovat vierityspalkit, sekä hiiren kolme näppäintä. Lisäksi näkymässä ovat käytettävissä myös ctrl-, alt- ja shift-näppäimet, joita toisinaan tarvitaan yhtä aikaa hiiritoimintojen kanssa. Tämän näkymään kaikki napit ovat pohjaan tarttuvia, jolloin esimerkiksi raahaaminen on helppoa tätä hiirtä käyttäen. Neljännessä näkymässä on käytettävissä joukko käyttäjän itse luomia kuvakkeita, jotka suorittavat jonkin käyttäjän palvelinpuolella määrittelemän komennon tai toiminnon.

Parikseen mobiililaitteessa käytettävä asiakasohjelma tarvitsee ohjattavalla tietokoneella ajettavan palvelinohjelman, joka kuuntelee verkon kautta tulevia yhteydenottoja. Palvelinohjelman voi halutessaan laittaa käynnistymään automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä tai käynnistää sen itse vain tarvittaessa. Yhteydenotoille voi ja kannattaa määritellä salasana, joka tarvitaan yhteyden muodostamiseen. Lisäksi asetuksista voi säätää muun muassa hiiren ja näppäimistön herkkyyttä. Käyttäjä voi lisätä palvelimen asetusten kautta uusia mobiililaitteella näkyviä pikakuvakkeita komennoille, näppäinyhdistelmille tai komentojen yhdistelmille. Palvelimen asetuksista voi myös muokata mobiililaitteen kaukosäädinnäkymässä näytettävien nappuloiden tuottamia näppäinpainalluksia.

Kokeilluista asiakasohjelmista Android-versio tuntui toisinaan hieman nykivältä ja esimerkiksi hiiren käyttö ei ollut aivan sulavaa. Sen sijaan SailfishOS-alustalla kokeiltuna käyttö oli puolestaan erittäin sulavaa.


    Kotisivu
        http://qremote.org/
    Lähdekoodi
        Palvelin
        Asiakas
    Lisenssi
        GNU GPL v.3+
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Palvelin: Linux, Windows, Mac OS X
        Asiakas: Android, iOS, SailfishOS, MeeGo, BlackBerry, Symbian
    Asennus
        Ohjeet ja linkit asennukseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.
    Linkkejä
        QRemoteControl - Quick Demo (Youtube)
        @qremote (Twitter)



Palvelinohjelma asennetaan ja käynnistetään tietokoneelle, jota halutaan ohjata mobiililaitteella.
Ohjelman asetukset saa esiin tehtäväalueella (system tray) näkyvästä kuvakkeesta. Yhteydenmuodostus kannattaa suojata salasanalla.
QRemoteControlille voi lisätä myös kuvakkeita itse määritellyille komennoille.
Kaukosäädinnäkymän napit voi määritellä vastaamaan itse valittuja näppäimistön painalluksia.
Kaukosäädinsovellus Jollan-puhelimessa.
Kaukosäätimen ulkoasun säädöt. Valittavissa on valmiita väriteemoja.
Kaukosäädinnäkymä.
Näppäimistönäkymä.
Hiirinäkymä.
Omat kuvakkeet.
Kaukosäädinnäkymä Android-tabletissa.
Hiirinäkymä Android-tabletissa.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x45 QRemoteControl - Viikon VALO #201

[openSUSE.fi]

4x46 Vokoscreen - Viikon VALO #202

Vokoscreen on helppo ja selkeä työkalu ruutukaappausvideoiden tekemiseen Linux-alustalla.


Vokoscreenillä ruutukaappausvideoiden tekeminen onnistuu erittäin helposti. Ohjelman käyttöliittymä on selkeä, mutta siitä löytyy silti tarpeellisimmat ominaisuudet ja toiminnot. Ruutukaappausvideot ovat opetuksessa varsin hyödyllisiä. Niitä voidaan käyttää joko jonkin sovellusohjelman käytön opettamiseen tai muun tietokoneella tapahtuvan opetuksen tallentamiseen.

Ohjelman asetukset on jaoteltu välilehdille selkeinä ryhminä. Ensimmäisellä välilehdellä valitaan kaapattavan alueen rajaus, webkameran kuvan näyttäminen ruudulla sekä suurennuslasitoiminnon käyttö. Toiselta välilehdeltä löytyvät ääniasetukset, joista valitaan käytetäänkö äänien hallintaan PulseAudiota vai Alsaa sekä käytettävä äänilaite. Kolmas välilehti sisältää videoasetukset. Valittavissa ovat kuvatiheys, videon tallennusmuoto sekä näytetäänkö videolla hiiren osoitin vai ei. Neljäs välilehti sisältää muita asetuksia, joihin kuuluvat videotiedoston tallennuspaikka, esikatseluun käytettävän videosoittimen valinta sekä Vokoscreen-ohjelman näyttämiseen liittyvät asetukset.

Kaappausalueen rajaamiseen ohjelmassa on kolme vaihtoehtoa: koko ruutu (fullscreen), ikkuna (window) sekä alue (area). Koko ruudun kaappaus rajoittuu monen näytön järjestelmässä vain ensisijaiseen näyttöön, mikä onkin hyvä ratkaisu. Jos alueeksi valitaan ikkuna, ohjelma rajaa kaappaamisen valitun ikkunan reunojen mukaan ja kaikki tällä alueella näkyvät muutkin ikkunat näkyvät videossa. Jos ikkunaa siirretään kesken kaappauksen, myös kaappausalue siirtyy vastaamaan ikkunan uutta paikkaa. Alueen kaappaamisessa käyttäjä voi itse rajata näytöltä haluamansa alueen.

Ohjelma tukee webkameran kuvan näyttämistä kaapattavan alueen päällä. Näin kaapattavaan videoon saadaan myös esiintyjä näkyville helposti. Webkameran kuvan koko on valittavissa hiiren kakkospainikkeen takaa tulevasta valikosta. Samoin kaapattavaan videoon voidaan ottaa mikrofonin kautta mukaan myös ääni. Käytettävä mikrofoni voidaan valita äänivälilehden asetuksista.

Erityisesti opetusvideoissa voi olla hyödyllistä korostaa esimerkiksi joitain painikkeita tai valikon valintoja. Tällöin voidaan hyödyntää suurennuslasitoimintoa, joka näyttää hiiren osoittimen alla olevan alueen sen vieressä suurennettuna.

Itse kaappaukseen käytettävä käyttöliittymä on varsin selkeä ja koostuu vain muutamasta nappulasta. "Start" nappula käynnistää videon kaappaamisen, "Stop" pysäyttää sen ja "Pause" mahdollistaa väliaikaisen pysäyttämisen ja kaappaamisen jatkamisen samaan tiedostoon. "Play" nappula avaa kaapatun tiedoston valittuun esikatseluohjelmaan, esimerkiksi VLC-mediasoittimeen. Lisäksi käytettävissä on "Send"-painike, jolla videon voi lähettää sähköpostilla. Vokoscreen näyttää myös työpöydän tehtäväpalkissa painikkeet "Start"-, "Stop"- ja "Pause"-toiminnoille, jolloin Vokoscreenin oma ikkuna voi olla kaappauksen aikana minimoituna.

Ohjelman asetuksista kannattaa kokeilla, mitkä säädöt sopivat parhaiten käytettävälle laitteelle. Esimerkiksi kokeilulaitteella sopiva kuvatiheys näytti olevan 15 kuvaa sekunnissa. Lisäksi kokeilulaitteella PulseAudion käyttö näytti aiheuttavan ongelmia äänen ja kuvan kohdistuksessa, mutta Alsan käyttäminen toimi hyvin.

Vokoscreen käyttää videokaappaukseen ja tallentamiseen komentoriviohjelmaa nimeltä avconv. Komentoriviltä käynnistettynä Vokoscreen tulostaakin näkyviin käytetyn avconv-komennon komentoriviparametreineen. Osaava käyttäjä voi halutessaan kopioida tuon komennon ja hyödyntää sitä myös ilman Vokoscreeniä esimerkiksi omassa skriptissä.


    Kotisivu
        http://www.kohaupt-online.de/hp/
    Lähdekoodi
        https://github.com/vkohaupt/vokoscreen
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux
    Asennus
        Ohjelma löytyy suoraan ainakin Ubuntun sekä Debianin Jessie-version pakettivalikoimista. Vokoscreenin omilta kotisivuilta voi myös ladata zip-paketin, johon on paketoitu versiot useammalle Debianin, Ubuntun sekä OpenSusen versioille.



Kaappausalueen, webkameran ja suurennuslasin valinnat Vokoscreenin päänäkymässä
Ääniasetukset
Videoasetukset
Muut asetukset
Tietoja ohjelmasta ja linkkejä
Webkameran kuvan saa näkymään kaapattavan alueen päällä.
Kaappausalueen rajaus työpöydältä
Kaapatun videon esikatselu VLC-soittimella
Suurennuslasitoiminnolla voi näyttää hiirellä osoitetun kohdan suurempana.
Vokoscreenin hallintanappulat näkyvät myös työpöydän työkalupalkissa.
Komentoriviltä käynnistetty Vokoscreen tulostaa käytetyn avconv-komennon parametreineen.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x46 Vokoscreen - Viikon VALO #202

[openSUSE.fi]

4x47 Twidere - Viikon VALO #203

Twidere on joustava ja monipuolisesti muokattava Twitter-sovellus Android-laitteille.


Twidere on Twitterin omaa sovellusta huomattavasti monipuolisempi ja muokattavampi vaihtoehto. Twidere tukee useamman Twitter-tilin käyttä samalla sovelluksella ja uutta viestiä lähettäessään käyttäjä voi valita käytettävät tilit. Käyttäjä voi kiinnittää ohjelmaan välilehtinä valittaviksi pikavalinnoiksi haluamiaan viestivirtoja. Oletuksena tarjolla ovat esimerkiksi käyttäjätilien seuraamien tilien virta "Koti", tilin mainintoja seuraava "Maininnat" sekä yksityisviestejä näyttävä "Viestit". Välilehtiin voi kiinnittää myös yksittäisten käyttäjien viestivirtoja, hakutuloksia sekä omien listojen aikajanoja.

Ohjelman käyttöliittymän ulkoasua voi muokata valmiilla väriteemoilla sekä värivalinnoilla. Temoissa on valittavassa esimerkiksi vaalea ja tumma vaihtoehto. Myös viestikorteissa näytettävä rakenne ja ulkoasu on käyttäjän valittavissa.

Ohjelma erottelee oletuksena alkuperäiset ja uudelleen twiitatut viestit erilaisella taustavärillä. Se osaa myös näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit viestiketjuina ja viesteihin liitetyt kuvat viestiin upotettuina. Viesteille voi määritellä myös suodatussääntöjä, joilla voi suodattaa pois näkyvistä epätoivottuja viestejä.

Lisäksi ohjelma sisältää valinnaisesti käyttöön otettavia verkkoasetuksia, kuten DNS- ja Hosts Mapping -asetukset, joilla käyttäjä voi yrittää kiertää DNS-pohjaisia sensurointijärjestelmiä.


    Kotisivu
        https://github.com/mariotaku/twidere (Lähdekoodi)
        F-Droid
        Google Play
        https://twitter.com/twidereproject (Twitter)
    Lisenssi
        GNU GPL v.3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Android, SailfishOS
    Asennus
        Ohjelman voi asentaa F-Droidin kautta taikka Googlen Playsta.



Perusnäkymään voi kiinnittää välilehdiksi käyttäjän valitsemat viestivirrat.
Twidere tukee useampaa yhtäaikaista käyttäjätiliä sekä asetusten monipuolista muokkaamista.
Viestiä kirjoittaessa voi valita yhden tai useamman tilin joilta viesti lähetetään.
Twidere osaa näyttää viestiin liitetyt kuvat upotetusti. Viesteihin vastaaminen, niiden edelleen lähettäminen, suosikiksi merkkaaminen sekä muu jakaminen on helppoa.
Ohjelma osaa näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit ketjutettuina.
Monipuoliset asetukset sisältävät käyttöliittymän ulkoasuun ja teemaan liittyvät valinnat sekä toiminnallisuuteen, kuten välilehtiin vaikuttavat valinnat.
Ohjelma toimii sekä puhelimen että tabletin näytöllä.
Välilehtien lisääminen.
Ville Oksasen muistoa kunnioittaen. Viikon VALO


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x47 Twidere - Viikon VALO #203

[openSUSE.fi]

4x48 ImageMagick - Viikon VALO #204

ImageMagick on kokoelma komentoriviltä käytettäviä ohjelmia kuvien käsittelemiseen.


ImageMagick on komentoriviltä toimiva kuvankäsittelyn monitoimityökalu. Kokoelmaan kuuluvilla ohjelmilla hoituu helposti moni kuvankäsittelyn perustoiminto tallennusmuodon ja kuvan koon muuttamisesta peilauksiin, kiertoihin, kuvatekstityksiin ja erilaisiin efekteihin. Koska ohjelmat toimivat komentoriviltä käsin, on niiden kanssa helppoa automatisoida suurtenkin tiedostomäärien käsittely sekä muokkausoperaatioiden ketjuttaminen. Lisäksi ohjelmistopaketin toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös kirjastona suoraan eri ohjelmointikielistä käsin.

ImageMagick osaa lukea ja kirjoittaa yli sataa tiedostomuotoa. Esimerkiksi tiedoston muuttaminen JPG-muodosta PNG-muotoon tapahtuu helposti convert-komennolla:
 convert alkuperainen.jpg uusi_kuva.png
Komentoriviltä käyttämisen etuna on esimerkiksi mahdollisuus tehdä muunnoksia suurissa erissä. Esimerkiksi, jos tehtävänä on muuntaa JPG-muotoiset kuvatiedostot kuva-0000.jpg ... kuva-9999.jpg  PNG-muotoisiksi esikatselukuviksi, tämä muunnos tapahtuu helposti Bash-komentotulkin for-silmukalla:
 for i in `seq -w 0 9999`; do convert kuva-$i.jpg
  -geometry 150x150 kuva-$i.png; done
Tässä -geometry 150x150 -valitsimella kerrotaan, että kuvan koko muutetaan mittasuhteet säilyttäen sellaiseksi, että se mahtuu 150x150 kokoisen neliön sisään.

ImageMagickin convert-komennolla hoituu pelkän tiedostomuodon muuttamisen lisäksi suuri joukko muitakin operaatioita, kuten koon muuttaminen (resize), kuvan peilaaminen (flip ja flop), kiertäminen (rotate) ja negatiiviseksi muuttaminen (negate). Täydellinen luettelo toiminnoista löytyy convert-komennon ohjesivulta sekä sen man-sivuilta.

ImageMagick sisältää suuren määrän toimintoja ja kaikkien niiden opetteluun voi vierähtää useampikin tovi. Toisaalta jo muutamien tärkeimpien toimintojen, kuten koon muokkaus ja peilaukset, opettelu voi käytännössä helpottaa rutiininomaisten kuvankäsittelytehtävien tekemisessä varsinkin, jos käsiteltäviä kuvia on suuria määriä.

ImageMagick-pakettiin kuuluvat seuraavat ohjelmat:

    convert
        Muuntaa tiedostomuotojen välillä ja tekee muunnoksia, kuten koon muunto (resize), sumennus (blur), rajaus (crop), piirtäminen kuvan päälle (draw on), peilaukset pysty- ja vaaka-akselin suhteen (flip ja flop).
    identify
        Kertoo yhden tai useamman kuvatiedoston ominaisuuksia, kuten tiedostomuodon, kuvan pikselikoon, väriavaruuden.
    mogrify
        Tekee vastaavia muunnoksia kuin convert, mutta korvaa alkuperäisen tiedoston sen sijaan, että kirjoittaisi tuotoksen uuteen.
    composite
        Asettelee yhden kuvan toisen päälle.
    montage
        Yhdistelee useampia kuvia yhdeksi kollaasiksi ja lisää haluttaessa kuvalle reunoja tai kehyksiä ja tekstityksiä.
    compare
        Vertailee kahta kuvaa ja tuottaa niiden eroista uuden kuvan. Tulostaa myös matemaattista tietoa kuvien eroista.
    stream
        Tallettaa kuvan pikselien komponenttien tietoa suoraan raakana datavirtana tiedostoon.
    display
        Näyttää kuvan X-ikkunointia käyttävissä järjestelmissä.
    animate
        Animoi joukon kuvia X-ikkunointijärjestelmässä.
    import
        Komentoriviltä toimiva kuvakaappausohjelma, jolla voi ottaa kuvakaappauksia yksittäisistä ikkunoista, koko ruudusta tai rajatusta suorakaiteesta.
    conjure
        Suorittaa ImageMagickin omalla Magick Scripting Language (MSL) -kielellä kirjoitettuja skriptejä.


Ohjelman omilta sivuilta voi lukea lisää ohjeita ohjelmistopaketin käytöstä. Ohjelman käyttöön voi tutustua myös Anthony Thyssenin kirjoittaman tutorialin avulla.


    Kotisivu
        http://www.imagemagick.org/
    Lisenssi
        Apache 2.0
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X, iOS, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
    Asennus
        Ohjelmakokonaisuuden voi asentaa joko sen kotisivuilta ladattavista paketeista tai Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
    Ohjeita
        tutorialin (Anthony Thyssen)
    Kuvat
        https://www.flickr.com/photos/trishhamme/4973966926 (Trish Hamme, CC BY)
        https://www.flickr.com/photos/flikr/846993294 (flikr, CC BY)
        https://www.flickr.com/photos/joshme17/1235327221 (Josh, CC BY)
        https://www.flickr.com/photos/kwc909/6131811835 (kwc90, CC BY)



Tutkitaan JPG-kuvien tiedot identify-ohjelmalla, tehdään niistä PNG-muotoiset esikatselukuvakkeet, katsotaan uusien tiedostojen tiedot ja näytetään ne display-ohjelmalla.
Tehdään samasta kissakuvasta neljä 500x333 -kokoista kuvaa, joita peilataan eri suuntiin. Koostetaan näistä neljästä kuvasta kollaasi.
Käännetään koostettu kuva vielä negatiiviseksi.
Tehdään koostekuva, jossa on kunkin edellä tehdyn kuvan pienoiskuva tiedostonimellä nimikoituina.
Display-ohjelmasta löytyvät ImageMagickin toiminnot myös graafisen valikon kautta.


Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x48 ImageMagick - Viikon VALO #204

[openSUSE.fi]

4x49 JollaOpas - Viikon VALO #205

JollaOpas on Helsingin ja Tampereen julkisen liikenteen reittiopas SailfishOS-alustalle.


JollaOppaalla voi helposti etsiä reittejä lähtöpaikasta kohdepaikkaan käyttäen Helsingin tai Tampereen julkistaa liikennettä. Hauissa kerrotaan lähtö- ja kohdepaikkojen osoitteet sekä haluttu lähtö- tai saapumisaika. Lisäksi hauille voi asetuksista määritellä kulkuneuvon vaihdon maksimipituuden minuutteina sekä kävelynopeuden.

Hakutuloksena JollaOpas näyttää luettelon hakuun sopivista linjojen yhdistelmistä. Kutakin hakutulosta voi tarkastella tarkemmin,jolloin ovat nähtävissä tarvittavat julkisen liikenteen linjat ja niiden väliset kävelymatkat aikataulutettuina. Linjoista saa lisäksi näkyviin pysäkkikohtaisen luettelon aikatauluineen. Usein käytettyjä hakuja voi tallentaa myös helposti uudelleen haettaviksi suosikeiksi.

Hakutuloksen saa näkyviin myös karttapohjalle, jolloin kartalla näkyy kokoreitti lähdöstä kohteeseen. Reitille on merkitty eri värein kävellen ja kulkuneuvolla kuljettavat osuudet. Reitille on merkitty myös kaikki reitin varrella olevat pysäkit.

Erityisen hyödyllisiä ominaisuuksia ohjelmassa ovat käyttäjän oman GPS-sijainnin näyttäminen kartalla sekä kartalle merkityn linjan kulkuneuvojen, esimerkiksi linja-autojen, sijainnin näyttäminen reaaliaikaisesti kartalla.


    Kotisivu
        https://openrepos.net/content/sarkh/jollaopas
    Lähdekoodi
        https://github.com/hsarkanen/JollaOpas
    Lisenssi
        GNU GPL v.3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        SailfishOS
    Asennus
        Ohjelma on ladattavissa OpenRepos-sivustolta.



Ohjelman asetuksista voi valita käytettävät kulkuvälineet sekä kaupungin.
Hakukentät
Hakutulokset
Yksittäinen hakutulos eriteltynä
Reitin pysäkkikohtainen aikataulu
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit kartalla
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit kartalla


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x49 JollaOpas - Viikon VALO #205

[openSUSE.fi]

4x50 Calligra Suite - Viikon VALO #206

Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti.


Calligra Suite on toimisto-ohjelmisto, jonka juuret ovat KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa. Calligra Suite haarautui KOfficesta vuonna 2010. Calligra Suite sisältää kymmenen sovellusta perinteisistä tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmista projektinhallintaan ja miellekarttojen piirtämiseen käytettäviin sovelluksiin. Calligra Suite on käytettävissä ensisijaisesti Linux- ja BSD-järjestelmissä, mutta siitä on olemassa esiversiot myös Mac OS X:lle ja Windowsille. Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelma Krita on suoraan asennettavissa myös näille alustoille.

Ohjelmistopaketin ohjelmat on suunniteltu toimimaan keskenään suurimmaksi osaksi samalla käyttölogiikalla ja samanlaisella työkalujen asettelulla. Huomiota herättävintä verrattuna esimerkiksi muihin tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin on se, miten Calligra Suite hyödyntää paremmin nykyään yleisten laajakuvanäyttöjen muodon. Perinteisissä ohjelmissa valikot ja painikepalkit on sijoitettu varsinaisen työskentelyalueen ylä- tai alapuolelle. Tämä on kuitenkin ongelmallista näytöillä, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin leveys. Erityisesti tekstinkäsittelyohjelmissa näkymä on joko skaalattu koko näytön levyiseksi, jolloin asiakirjasta näkyy pystysuunnassa vain vähän kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti näytölle jää sivusuunnassa paljon hyödyntämätöntä tilaa. Calligra Suitessa kaikki työkalut on sijoitettu ikkunan oikean reunan palkkiin, jolloin itse työskentelyalue on luonnollisemman muotoinen. Työkalut voi toki siirtää myös itse haluamaansa reunaan tai irrottaa kelluvaksi ikkunaksi.

Calligra Suite sisältää seuraavat ohjelmistot:


Words
Paketin tekstinkäsittelyohjelmalle on annettu nimeksi yksinkertaisesti Words. Words hyödyntää työkalupalkkeja hyvin näyttämällä tekstin muokkaamiseen käytettävät toiminnot, kuten tyylien valinnat, lihavoinnit ja muuta vastaavat toiminnot yhdellä välilehdellä. Muilta välilehdiltä löytyvät muun muassa viittaustiedot (sisällysluettelo, alaviitteet, kirjallisuusviitteet), sivun asettelu (marginaalit, ylä- ja alatunniste), kommentointityökalut, upotettujen objektien (kuvat, kuviot, kaavat, kaaviot) hallinta sekä polkujen piirtämiset.

Words käyttää oletuksena tallennusmuotona OpenDocument-standardin tekstinkäsittelytiedostomuotoa, eli samaa ODT-tiedostomuotoa kuin esimerkiksi LibreOffice Writer. Se osaa avata ainakin jollain tarkkuudella myös MicroSoftin Word-tiedostomuotoja sekä muutamaa muuta tiedostomuotoa. Tallentamiseen ohjelma tarjoaa OpenDocument-tiedostomuotoja, HTML:ää sekä mobi- ja epub-muotoisia e-kirjatiedostoja.

Käyttöliittymältään Words on hieman erilainen kuin monet muut tekstinkäsittelyohjelmat ja sen käyttö vaatii hetken totuttelua. Totuttelun jälkeen sen käyttöliittymä on kuitenkin varsin miellyttävä. Wordsin toiminta kappaleiden ja alikappaleiden numeroinnin kanssa on kuitenkin hieman hämmentävää. Mistään ei tuntunut löytyvän keinoa vaihtaa numerointia päälle tai pois päältä.


Sheets
Taulukkolaskentaohjelma Sheets on nimetty samaan suoraviivaiseen tapaan kuin Words. Sheets käyttää käyttöliittymässä samanlaista välilehdillä varustettua sivupalkkia kuin Words ja myös sen käyttö on varsin selkeää.


Stage
Ohjelmistopaketin esitystyökalu on nimeltään Stage (näyttämö). Myös Stage käyttää samanlaista sivupalkkia kuin Words ja Sheets. Sen käyttö on suoraviivaista ja selkeää. Yksinkertaisten esitysten tekeminen on sillä hyvin helppoa. Käytettävyydeltään Stage tuntui paikoin miellyttävämmältä kuin LibreOfficen vastaava työkalu Impress. Erityisesti Stage on selvästi Impressiä kevyempi käyttää. Stage osaa myös näyttää esitystilassa ollessaan itse esityksen yhdellä näytöllä sekä esittäjän näkymän muistiinpanoineen ja kelloineen toisella näytöllä.

Stage osaa varsin hyvin avata sekä OpenDocument-muotoisia ODP-tiedostoja että MicroSoftin PowerPoint-tiedostoja. Tallentaminen sen sijaan onnistuu vain OpenDocument-muodossa sekä vientinä PDF-muotoon. Miinuspuolena voidaankin todeta ohjelman yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa, sillä OpenDocument-muotoisena tallennettu tiedosto aukesi tyyleiltään varsin erinäköisenä LibreOfficen Impressillä. Vaikea sanoa, kumman ohjelman ongelmasta on kyse, mutta tämä voi vaikeuttaa Calligran Stagella tehtyjen tiedostojen katselua muilla ohjelmilla.


Plan
Plan on Calligra Suiten työkalu projektinhallintaan. Sillä voi hallita projektin resursseja, ajanhallintaa, tehtävälistoja sekä monia muita projektinhallintaan liittyviä toimintoja. Siitä saa tulostettua Gantt-kaavioita sekä muita raportteja.


Krita
Krita on ohjelmistopaketin kuvankäsittelyohjelma. Krita on kehittynyt nopeaa vauhtia hyväksi kilpailijaksi GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle ja saanut sen jo aika hyvin kiinni. Krita soveltuu erityisesti piirtämiseen ja sen käytössä on hyötyä piirtopöydästä.

Kritasta on tarjolla vakaa versio Linux-järjestelmien lisäksi myös Windowsille ja kokeellinen versio Mac OS X:lle.


Kexi
Kexi on visuaalinen työkalu tietokantojen hallintaan. Sillä voidaan käsitellä sekä paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja että erilaisilla palvelimilla olevia tietokantoja. Sillä voi luoda uusia tauluja, muokata niiden rakennetta ja tietosisältöä sekä tehdä niihin kyselyitä.

Kexin oletuksena käyttämä tietokantamuoto on SQLite 3 -muotoinen tiedosto. Muita tuettuja tietokantoja ainakin MySQL- ja PostgreSQL-kannat. Tietoa voi ohjelmaan tuoda myös ainakin Microsoftin Access-kannasta ja csv-tiedostosta.


Karbon
Karbon on ohjelmistopaketin vektoripiirto-ohjelma, eli vaihtoehto Inkscapelle. Myös Karbon käyttää oikean reunan työkalupalkkia. Karbonin käyttöliittymä poikkeaa jonkin verran Inkscapesta. Inkscapeen verrattuna Karbonilla on helpompi tehdä kaavioita, joissa on toisiinsa viivoilla kytkettyjä elementtejä, sillä Karbonissa on työkalu, jolla voi piirtää tällaisia kytköksiä niin, että ne päivittyvät myös elementtejä siirrettäessä.

Karbon osaa tallentaa OpenDocumentin piirtotiedostoina, SVG-tiedostoina sekä muutamassa rasterimuodossa. Avaaminen puolestaan onnistuu edellä mainittujen vektorimuotojen lisäksi myös muun muassa Xfig-, PDF-, PS- ja EPS-muodoista.


Flow
Flow on työkalu erilaisten kaavioiden ja diagrammien, kuten vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden ja verkkokaavioiden piirtämiseen. Toinen sitä vastaava ohjelma on Dia. Myös Flow käyttää Calligra Suiten yhtenäistä tapaa käyttää työkalupalkkia. Flow tarjoaa monta erilaista palettia valmiita piirroskuvioita, kuten nuolia, tähtiä, standardeja vuokaavioiden symboleja, kytkentäkaavioiden komponenttien symboleja, verkkolaitteiden symboleja ja niin edelleen. Symboleja voi raahata ja sijoitella piirtoalueelle, käännellä sekä kytkeä toisiinsa erilaisilla viivoilla ja nuolilla.

Flowlla piirrettyjä kaavioita voi tallentaa ja avata käyttäen vastaavia tedostomuotoja kuin Karbon-sovelluksella.


Braindump
Braindump on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja miellekarttejen muodostamiseen.


Author
Author on ohjelmistopaketin uusin sovellus. Se muistuttaa toistaiseksi hyvin paljon Wordsiä, mutta siitä on tarkoitus kehittyä erikoistunut työkalu pitkien tekstien ja esimerkiksi interaktiivisuutta sisältävien sähkökirjojen tekemiseen iBooks Authorin tapaan. Tallennusmuotona Author käyttää OpenDocumentin tekstitiedostoja ja standardia EPUB-tiedostomuotoa.


    Kotisivu
        https://www.calligra.org/
    Lisenssi
        GNU GPL / GNU LGPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD. Jotkin ohjelmat myös Windows- ja Mac OS X -alustoilla.
    Asennus
        Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osaan ohjelmista, kuten Kritaan asennuspaketit Windowsille tai Mac OS X:lle saattavat löytyä ohjelman omalta kotisivulta.



Words-tekstinkäsittelyohjelma
Sheets-taulukkolaskentaohjelma
Stage-esitysohjelma
Plan-projektinhallintaohjelma
Krita-kuvankäsittelyohyjelma
Kexi-tietokantahallintaohjelma
Karbon-vektoripiirto-ohjelma
Flow, kaavioiden ja diagrammien piirtoon


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x50 Calligra Suite - Viikon VALO #206

[openSUSE.fi]

4x51 Krita - Viikon VALO #207

Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.


Krita on Calligra Suite -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto- ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä piirtämistä.

Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta, muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32 bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.

Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.

Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä. Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata piirtotapahtumista koostuvia makroja.

Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä. Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia työkaluja.

Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista ja värimaailmaa.


    Kotisivu
        http://krita.org
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivujen kautta.



Kritan aloitusnäkymä tummalla teemavärillä.
Kritan oletuskäyttöliittymä.
Aloitusnäkymästä on mahdollista avata erilaisia valmiita pohjia, kuten sarjakuvasivu.
Valmis pohja sisältää joukon valmiita tasoja erilaisia tehtäviä varten.
Perspektiiviruudukko piirtämisen apuna, vektorikuvioita vektoritasolla, piirtopöydällä piirrettyä rasterikuvaa sekä pyöreä sivellinvalikko.
Kuvankäsittelyä Kritalla
Erilaisia valmiita käyttöliittymäasetelmia.
Apukuvioita


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x51 Krita - Viikon VALO #207

[openSUSE.fi]

4x52 BasKet Note Pads - Viikon VALO #208

BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma KDE-työpöydälle.


Basket Note Pads on työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan. Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä, luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.

Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.

Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important), tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi. Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi muistiinpanoille

Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita. Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja muistiinpanoja.

Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä. Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla. Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella. Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.

Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.


    Kotisivu
        http://basket.kde.org/
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.



Muistiinpanokorit järjestettynä puurakenteeksi. Muutamia muistiinpanoja korissa.
Joukko valmiita tageja, joita voi laittaa muistiinpanoille.
Eri tyyppisiä muistiinpanoja: tekstiä, kuvia, sähköpostiosoitteita, linkkejä, pikakuvakkeita. Muistiinpanot ryhmiteltyinä ja sijoiteltuina vapaasti.
Yksittäisen korin voi kryptata ja suojata salasanalla. Kryptaukseen voi käyttää korikohtaista salasanaa tai olemassa olevia salausavaimia.
Kryptattu kori vaatii salasanan ennen avaamista.


Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x52 BasKet Note Pads - Viikon VALO #208

[openSUSE.fi]

4x53 Screen - Viikon VALO #209

Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.


Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia, niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia, siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.


Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen
Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.

Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa. Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.

Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:
 screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
 irssi

Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach. Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.

Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle
 [detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.

Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:
 screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat, jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.

Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:
 There are several suitable screens on:
     30852.pts-3.etakone  (03/01/2015 04:25:27 PM)        (Detached)
     8604.pts-3.etakone   (03/01/2015 03:59:10 PM)        (Detached)
 Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan, mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
 screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
 screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
 screen -r irssi

Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa, Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi välttää kahdella tavalla. Komennolla:
 screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
 screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.


Alueet ja ikkunat Screenin sisällä
Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin, joita kutsutaan alueiksi (region).

Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split) terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä. Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen). Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.

Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only), joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.

Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään. Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan. Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ". Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan. Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.

Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title). Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.


Historian selaaminen
Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä. Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle. Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].


Tärkeimmät näppäinkomennot


Näppäinyhdistelmänimimerkitys


C-a "  (windowlist -b)  Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab   (focus)  Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a     (meta)   Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A    (title)   Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c     (screen)  Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d     (detach)    Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space   (next)   Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace   (prev)  Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q    (only)    Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S     (split)   Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X     (remove)  Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\   (quit)   Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc  (copy)  Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ]    (paste)  Liitä kopioitu teksti.



Lisää näppäinyhdistelmiä ja toimintoja löytyy Screenin man-sivulta komennolla:
 man screen


    Kotisivu
        http://www.gnu.org/software/screen/
    Lisenssi
        GNU GPL v.3+
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
    Asennus
        Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.



Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x53 Screen - Viikon VALO #209

[openSUSE.fi]

5x01 Déjà Dup - Viikon VALO #210

Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu Linux-työpöydälle.


Déjà Dup tarjoaa helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.

Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä. Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto. Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-, SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja Amazon S3 -palveluille.

Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava, kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.

Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan kirjautuneena työpöydälle.

Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.

Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai poistettujen tiedostojen palauttamisen.


    Kotisivu
        https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)
        http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux
    Asennus
        Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.



Déjà Dupin käyttöliittymä on yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 5x01 Déjà Dup - Viikon VALO #210