Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

3x48 Chromium - Viikon VALO #152
24 November 2013, 3:41 pm

Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä projekti.

Chromium on Googlen johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli, että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista käännettyä selainta nimellä Chromium.

Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen WebKit-moottorista edelleen kehitettyä Blink-moottoria. JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa V8-JavaScript-moottoria. Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa. Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien tietoihin.

Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja (Ogg Vorbix, Ogg Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.

Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat:

• Chromen Google-brändäys
• Chromiumin logo on siniharmaa. Chromen logo on "Google-värikäs"
• Chromium on avointa lähdekoodia. Chrome on suljettu ja pyytää käyttäjää hyväksymään ohjelmistolisenssin.
• Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu pdf-katselin. Sen sijaan käytetään järjestelmään asennettua erillista pdf-katselinta.
• Chromiumista puuttuu Chromeen integroitu Adoben Flash-soitin, mutta siinä voidaan käyttää tavallista Flash-lisäosaa.
• Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tulostus- ja esikatselujärjestelmä. Chromium käyttää alla olevan käyttöjärjestelmän normaalia tulostusjärjestelmää.
• Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tuki suljetuille mediatiedostomuodoille (AAC, MP3, H.264), mutta tuki myös näille on saatavilla ulkopuolisina koodekkeina.
• Chromium ei hae Chromen tapaan automaattisia päivityksiä, mutta varsinkin Linux-järjestelmissä tämä ominaisuus korvautuu keskitetyllä paketinhallinnalla.
• Chromiumista puuttuu myös Chromen tarjoama mahdollisuus Googlen käyttäjäseurannalle ja kaatumisraporttien lähettämiseen Googlelle.

Chromium-selain on saatavissa usealle alustalle: BSD-järjestelmät, Linux, Mac OS X, Windows ja Android. Näille alustoille Chromium on ladattavissa Chromium-projektin virallisena joka yö käännettävänä versiona. Suurimmalle osalle Linux-jakeluista Chromium löytyy myös suoraan niiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa Chromium saa tätä kautta myös päivitykset versiosta toiseen.

Kotisivu http://www.chromium.org/ http://download-chromium.appspot.com/ Lisenssi BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla lisensseillä: MIT, GNU LGPL, MPL, MPL/GNU GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android Asennus Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta [url]http://download-chromium.appspot.com/[/url] tai asentaa Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.  

• Chromium selain vasta käynnistettynä.
• Chromium Viikon VALO -sivustolla.
• Chromiumin valikko
• Ubuntun Chromiumin versiotiedot
• Chromiumin asetukset
• Chromiumissa toimivat samat teemat kuin Chromessakin.
• "Lone Tree"-teema valittuna.
• Chromiumin työkaluista on hyötyä web-kehittäjälle.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x04 LLs Video Player - Viikon VALO #160
20 January 2014, 12:03 am

LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka osaa näyttää myös Youtube-videoita.

LLs Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta. Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.

Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.

Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin. Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai näyttöä lukitessa.

Kotisivu https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi) Lisenssi BSD (3-clause) Toimii seuraavilla alustoilla SailfishOS Asennus Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta. Video Esittelyvideo ohjelman käytöstä (Youtube)  

• |
• |
• |
• |
• |
• |
• |
• |

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x05 NOOBS - Viikon VALO #161
26 January 2014, 7:45 pm

NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton helpottamiseen.

NOOBS, eli New Out of Box Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä. NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa kokemusta tietokoneiden käytöstä.

Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta kahtena erilaisena pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20 megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää. Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan suoraan verkosta.

Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä shift-näppäintä.

Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat käyttöjärjestelmävaihtoehdot:

• Raspbian (Raspberry Pi:lle sovitettu Debian),
• Arch (Arch Linux Raspberry Pi:lle sovitettuna),
• OpenELEC (nopea ja käyttäjäystävällinen XBMC-multimediajärjestelmä),
• Pidora (Fedora Linux-järjestelmän versio Raspberry Pi:lle),
• RISC OS (kevyt ja pieni käyttöjärjestelmä),
• RaspBMC (toinen versio XBMC-multimediajärjestelmästä) ja
• Raspbian - Boot to Scratch (suoraan ohjelmointia opettavaan Scratch-ohjelmaan käynnistyvä versio Raspbianista)

 Kotisivu https://github.com/raspberrypi/noobs http://www.raspberrypi.org/downloads Lisenssi BSD (3-clause) Toimii seuraavilla alustoilla Raspberry Pi Asennus NOOBS on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta kahtena versiona. Kaiken sisältävänä noin 1,4 gigatavun pakettina ja minimaalisena kaiken tarvittavan verkosta lataavana 20 megatavun minipakettina.  

• NOOBS GitHubissa.
• NOOBSin latauspaketit Raspberry Pi -projektin lataussivulla.
• Zip-paketin sisältö puretaan SD-muistikortille.
• NOOBSin näyttää käynnistyksen yhteydessä valikon, josta voi valita asennettavat järjestelmät.
• Asennetaan muistikortille Raspbian, eli Raspberry Pi:lle optimoitu Debian Wheezy.
• Järjestelmän kopiointi muistikortille kestää jonkin aikaa.
• Raspbian-paketista löytyy myös Scratch-ohjelma, jolla voi tutustua helposti ja havainnollisesti ohjelmointiin.
• Raspbian asennettuna.
• Seuraavilla käynnistyskerroilla oletuksena käynnistyy asennettu käyttöjärjestelmä. NOOBSin asetuksiin pääsee painamalla näppäimistöltä shift-näppäintä käynnistyksen aikana.
• Asennetaan OpenELEC-multimediajärjestelmää, joka pohjautuu XBMC-järjestelmään.
• Samalle muistikortille voi asentaa useamman käyttöjärjestelmän. NOOBS antaa valita käynnistettävän järjestelmän.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x06 Linux Mint 16 - Viikon VALO #162
1 February 2014, 10:11 pm

Linux Mint on käyttäjäystävällinen ja visuaalisestikin hyvän näköinen Linux-jakelu.

Linux Mint 16 "Petra" on Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, joka on pyritty tekemään mahdollisimman miellyttäväksi ja helpoksi käyttää. Helpon käyttöliittymän lisäksi Linux Mint sisältää jo asennuksessa valmiiksi muun muassa multimediakoodekit, joita tarvitaan joidenkin epävapaiden tiedostoformaattien näyttämiseen ja kuuntelemiseen. Linux Mintin versiossa 16 on keskitytty erityisesti ohjelmien vakauteen ja toimintavarmuuteen. Linux Mint on ollut Distro Watch -sivuston seurannassa jo pidempään suosituimpana Linux-jakeluna. Linux Mint 16 on asennettavissa neljänä erilaisena versiona, jotka sisältävät oletuksena eri käyttöliittymät: Cinnamon, Mate, KDE ja Xfce.

Cinnamon on käyttöliittymä, joka alunperin kehitettiin vaihtoehtoiseksi käyttöliittymäksi Gnome 3 työpöydälle Gnome Shell- ja Unity-käyttöliittymien tapaan. Gnome Shellin kehityssuunta ei miellyttänyt Linux Mintin kehittäjiä vaan he halusivat pitäytyä perinteisemmässä työpöytäkäyttöliittymässä paneeleineen. Sittemmin nykyiseen versioon 2.0 mennessä Cinnamon on kehittynyt itsenäiseksi työpöytäympäristöksi, joka ei tarvitse alleen enää täyttä Gnome-työpöytää, vaikka hyödyntääkin Gnomen tekniikoita ja kirjastoja. Myös ikkunanhallinta, asetustyökalu (control panel) sekä tiedostojenhallintatyökalu ovat haarautuneet omiksi versioikseen alkuperäisistä Gnome-työpöydän vastaavista. Esimerkiksi tiedostonhallintana Cinnamon käyttää Nautiluksesta haarautunutta Nemoa.

Cinnamonin ikkunointi osaa monen muun nykyisen työpöytäympäristön tavoin asetella ikkunan käyttämään puolikkaan tai neljänneksen näytöstä raahaamalla ikkunan johonkin neljästä reunasta tai neljästä kulmasta. Tämän lisäksi Cinnamonissa on kuitenkin erikoisuutena mahdollista "napsauttaa" ikkuna näytön reunaan tai kulmaan niin, että muut ikkunat eivät suurennettaessa peitäkään reunaan napsautettua ikkunaa vaan täyttävät vain lopun osan näytöstä. Näin esimerkiksi jonkin seurattavaa tietoa sisältävän ikkunan, kuten chat-ikkunan, voi asettaa vaikka näytön oikeaan reunaan kapeana pystyikkunana ja käyttää loppua osaa näytöstä normaalin työtilan tavoin.

MATE puolestaan on toinen työpöytäympäristö, joka syntyi Gnome 3 -työpöydän tulon myötä. Gnome 2:n käyttöliittymää kaipaamaan jääneet jatkoivat jo pysähtyneen Gnome 2:n kehittämistä omaan suuntaansa nimellä MATE. Samaan tapaan kuin Cinnamonin työkalut ovat periytyneet Gnome 3:n vastaavista, sisältää MATE työkaluja, joiden juuret ovat Gnome 2:ssa. Esimerkiksi tiedostonhallintaa hoidetaan Nautiluksesta haarautuneella Cajalla. Sekä Cinnamon että MATE ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vapaa ja avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmistojen kehityksen viemisen omaan suuntaan, kun ohjelman virallisen tahon valitsema suunta ei miellytä.

Kolmantena työpöytävaihtoehtona Linux Mint tarjoaa jo aiemmin Viikon VALOna esitellyn KDE-työpöydän. Neljäs vaihtoehto oletuksena asentuvaksi työpöytäympäristöksi on kevyeksi vaihtoehdoksi tarkoitettu Xfce. Kukin työpöytävaihtoehdoista on ulkoasultaan ja käytettävyydeltään viimeistellyn oloinen sekä johdonmukainen.

Linux Mint tarjoaa käyttöliittymästä riippumatta järjestelmän ylläpitoon ja sovellusten asentamiseen selkeät työkalut sekä laajan kirjon sovelluksia, kuten musiikkisoitin Banshee, web-selaimet Firefox ja Chromium, LibreOffice-toimistopaketin, VLC-mediasoittimen, GIMP-kuvankäsittelyohjelman, Inkscape-vektoripiirto-ohjelman sekä lukuisia muita ohjelmia. Mikä työpöydistä käyttäjää eniten miellyttääkin, Linux Mintin asentamalla saa itselleen toimivan ja helpon järjestelmän.

Kotisivu http://linuxmint.com/ Lisenssi Ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennuslevyn (dvd) iso-kuvat ovat ladattavissa Linux Mintin kotisivujen kautta. Kuvasta voi tehdä käynnistyvän dvd-levyn tai usb-tikun. Tarjolla ovat 64- ja 32-bittiset versiot kaikilla neljällä käyttöliittymällä. Osasta asennuslevyistä on tarjolla erikseen versiot, jotka eivät sisällä muun muassa epävapaita mediakoodekkeja.  

• Linux Mint 16 Cinnamon-työpöydällä.
• Muutamia ohjelmia auki Cinnamon-työpöydällä. Banshee-musiikkisoitin integroituu paneeliin ja on ohjattavissa sitä kautta vaikka ohjelman pääikkuna suljettaisiinkin.
• Cinnamon-työpöydällä voi käyttää useampaa virtuaalityöpöytää, joille ohjelmia voi jaotella ja joita voi lisätä ja poistaa helposti. Työpöydät saa näkyviin ruudukkona helposti viemällä hiiren vasempaan ylänurkkaan.
• Järjestelmän asetukset on koottu selkeästi luokiteltuina yhteen työkaluun. Ohjelmistohallinnasta voi asentaa ohjelmia, jotka on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan kategorioihin.
• Linux Mint 16 KDE-työpöydällä.
• KDE:n järjestelmäasetukset, Dolphin-tiedostonhallinta sekä VLC-mediasoitin.
• Linux Mint 16 MATE-työpöydällä.
• MATE-työpöydän Control Center. Samat ohjelmistohallinta ja Banshee ovat käytettävissä kuin Cinnamon-työpöydälläkin.
• Linux Mint 16 Xfce-työpöydällä.
• Asetuksia ja Gimp-kuvankäsittelyohjelma.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x07 Wikipedia - Viikon VALO #163
8 February 2014, 11:48 pm

Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin Internet-tietosanakirja.

Wikipedia on yhteisöllinen projekti, joka tuottaa joukkouttamista (crowdsourcing) hyödyntäen erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä. Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita. Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia 287 eri kielellä.

Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä. Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on, että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden arvioimiseen.

Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita herättävät aiheet, kuten evoluutiota ja profeetta Muhammadia käsittelevät artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.

Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön kehitettyä avoimen lähdekoodin Mediawiki-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön tuottamista.

Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen CC-BY-SA-lisenssillä ja/tai GNU Free Documentation License (GFDL) -lisenssiä.

Wikipedian perustivat Jimmy Wales ja Larry Sanger 15. tammikuuta 2001. Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon Wikimedia-säätiö (Wikimedia Foundation). Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten Wiktionary-sanakirjaa, Wikinews-uutissivustoa, Wikiquote-sitaattiarkistoa, Wikibooks-wikikirjastoa, Wikiversity-virtuaaliopistoa. Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään Wikimedia Commons-palvelua, josta löytyy suuri kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.

Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.

Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla palvelimillaan.

Kotisivu http://www.wikipedia.org/ Lisenssi Tekstit: CC-BY-SA / GFDL, Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä  

• Wikipedian etusivu ja linkkejä useisiin kieliversioihin.
• Suomenkielisen Wikipedian etusivu. Suositeltu artikkeli ja ajankohtaisia aiheita.
• Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä wikitekstinä.
• Sivun muutoshistoriasta näkee kaikki sivuun tehdyt muokkaukset ja versioita pystyy vertailemaan pareittain.
• Lähdeviitteet ovat tärkeä osa luotettavaa Wikipedia-artikkelia.
• Wikipediaa on 287 kielellä. Kuvassa armeniankielinen sivu.
• Osittain suojattu englanninkielinen Evolution-artikkeli.
• Wikipediaa eri kielillä ja sen sisarprojekteja.
• Wikipedia-artikkeli voi sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi valokuvia, piirroskuvia, karttoja ja tietolaatikoita.
• Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä wikitekstinä.
• Wikipedian artikkeli Wikipediasta. Sivun yläreunassa on Wikimedian varainkeruuvetoomus.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x08 Banshee - Viikon VALO #164
16 February 2014, 1:37 pm

Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava musiikinsoitto-ohjelma.

Banshee on musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina, jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan. Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla. Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi. Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.

Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta. Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja, jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.

Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa. Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja albumin tiedot sekä kansikuvan.

Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä helposti.

Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä lisää muun muassa Librivox-palvelusta ja Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet Archive-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.

Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.

Kotisivu http://banshee.fm Lisenssi MIT/X11 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.  

• Bansheen perusnäkymä. Banshee koettaa etsiä levyjen kansikuvia ensin tiedostosta itsestään, sitten sen kansiosta ja lopuksi erilaisista Internet-lähteistä.
• Banshee näyttää haluttaessa vain soivan kappaleen tiedot.
• Banshee yksinkertaisessa ulkoasussa.
• Kappaleita voi valita soittojonoon, josta Banshee soittaa niitä lisäämisjärjestyksessä.
• Soittojonoa voi järjestellä raahaamalla. Jonoon voi lisätä kappaleita käsin lisäämisen lisäksi myös muilla perusteilla, kuten arvostelun mukaan.
• Banshee integroituu sitä tukevien työpöytäympäristöjen paneeliin äänenhallinnan yhteyteen.
• Banshee näyttää tilattujen podcastien jaksot.
• Ääni- ja video-podcasteja luetteloiva Miro Guide on integroitu Bansheen verkkomedia-osuuteen.
• Amazonin mp3-kaupassa voi asioida suoraan Bansheella.
• Internet Archive (archive.org) on suoraan selattavissa Bansheella.
• Internet Archiven äänikirjahaku.
• Monte Criston kreivi kuunneltavana kappaleittain suoraan Internet Archivesta.
• Konserttitallenne Internet Archivesta.
• Nettiradioiden kuuntelua Bansheella.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x09 LXDE - Viikon VALO #165
23 February 2014, 11:46 pm

LXDE (Lightweight X11 Desktop Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin puolet XFCE:n vaatimasta keskusmuistin määrästä.

Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen, jossa on alun perin ollut Windows XP. Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio. 32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska 32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman vähemmän muistia kuin 64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4 Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.

Testikoneen kokoonpano:   Suoritin Intel Core 2 6300 1,9 GHz Keskusmuisti 1 Gt Levy 200 Gt Näytönohjain Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller  Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta. Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla. 3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti. Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.

LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi. Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa Linux-jakeluissa.

Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä Unity eikä niin futuristinen kuin KDE. Kun Windows XP korvataan toisella käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows XP:n tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.

LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos  on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki samat ohjelmat.

Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä. Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja taulukkolaskimena Gnumeric. Vertailun mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt. Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on muistia vain 512 Mt.

LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:

• PCManFM, tiedostoselain
• LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
• LXSession Lite, istuntomanageri
• LXSession Edit, istunnon muokkaus
• LXAppearance, teemanvalitsin
• LXLauncher, 7 — 10 tuuman ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
• Openbox, ikkunamanager
• GPicView, kuvankatselin
• LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
• LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan sovellukset kokonaisuudeksi
• LXTerminal, pääte
• XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
• LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai dataprojektorin
• LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
• LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
• GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
• LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
• LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset

LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä  LXDE:täkin vähemmän muistia käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.

Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa, saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.

Kotisivu http://lxde.org Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat käyttöjärjestelmät Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Käyttöohjeet LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita. Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin puutteellisesti suomennettu. Lubuntun ohjeet (englanniksi)  Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.

• Lubuntun LXDE-työpöytä: Firefox, tiedostonhallinta ja musiikkisoittimen paneeliin integroitu hallinta.
• Abiword-tekstinkäsittely ja Gnumeric-taulukkolaskenta
• Lubuntun Software Center, eli ohjelmistopakettien asennustyökalu, sekä musiikkosoitin.
• Asentamalla lubuntu-restricted-extras -paketti alkavat multimediat toimia.
• Youtube toimii HTML5-tilassa
• Automaattiset päivitykset toimivat kaikille Ubuntun asennusjärjestelmän kautta asennetuille sovelluksille.
• Tehtävienhallinta näyttää suorittimen kuorman ja muistin käytön
• CD-levyjä kirjoitetaan Xfburnilla
• Näyttöjen asetukset LXRandR:lla
• Valikon kohdista saa työkaluvihjeen
• Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. Nettiyhteys WiFI:n kautta ja LXNM.
• Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. LXNM näyttää mitä tukiasemaa WiFI käyttää.
• Tiedostoselain PCManFM
• LXAppearance säätää ulkoasua

Lisätietoja

• YLEn ruotsinkielinen toimitus asensi LUbuntun
• Youtubessa esittelyvideo Lubuntu 13.04:stä (englanniksi (vai onko australian murretta))
• Kevyiden työpöytäympäristöjen muistin käytön vertailu, englanniksi

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa

Valokuva: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x10 ownCloud - Viikon VALO #166
2 March 2014, 1:29 pm

OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.

Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon säilytettäväksi.

OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin, yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.

OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella käyttöliittymällä, WebDAV-protokollaa käyttämällä taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille. OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.

Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä OpenDocument-muotoiset (ODF) tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa. OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.

Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä, jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud tarjoaa kalenterit myös standardissa CalDAV-muodossa, jolloin ne on helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja kalenteriohjelmiin.

Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla CardDAV-protokollalla eri laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.

OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata useita RSS- ja Atom-muotoisia uutisvirtoja kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja, joita voi halutessaan muotoilla Markdown-syntaksilla. Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.

OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin soittamiseen selainkäyttöliittymässä.

OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi. Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin yritys tarjoaa OwnCloudia myös palveluna.

Kotisivu http://owncloud.org/ Lisenssi GNU AGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja asennuksen suorittava ohjelma. Linkkejä Demo Videoita OwnCloud 6 -esittely  

• OwnCloudin sisäänkirjautumissivu.
• Ensimmäinen sisäänkirjautuminen toivottaa käyttäjän tervetulleeksi ja antaa linkkejä asiakasohjelmiin sekä ohjeisiin.
• OwnCloudin tiedostonäkymässä on oletuksena valmiiksi kansiot asiakirjoille, musiikille ja kuville.
• Sisäänrakennettu PDF-katselin osaa näyttää PDF-tiedostot varsin hyvin.
• Documents-kansioon tallennettuja ODT- ja PDF-tiedostoja.
• ODT-tiedoston katselu suoraan selaimessa.
• Käyttäjän omat asetukset. Valittavissa muun muassa suomen kieli.
• Palveluun ladatut kuvat näytetään kansiorakenteen mukaisesti gallerioina.
• Gallerian kuvia voi selata.
• Uutisvirtalukijaan voi tallentaa RSS- ja Atom-syötteitä ja lukea niitä kootusti.
• Yhteystietoja voi muokata ja selata. Niitä voi myös tuoda ja viedä vcf-muodossa, joten yhteystietojen tuonti esimerkiksi GMailista onnistuu helposti.
• Kalenterisovellukseen voi tehdä useampia kalentereita, joihin voi syöttää tapahtumia. Kalentereita voi käyttää CalDAV-standardilla muilla laitteilla ja ohjelmilla.
• Kalenterin käyttäminen on helppoa ja yhteystietoihin syötetyt syntymäpäivät näkyvät kalenterissa.
• Musiikkisovellus näyttää musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettyinä. Minimaalinen soitto-ohjelma soittaa tiedostoja suoraan palvelimelta.
• Tehtävälistaan voi syöttää tehtäviä, niiden määräaikoja sekä leimoja. Tehdyt tehtävät voi merkitä rastilla suoritetuiksi. Listaa voi järjestellä usealla tavalla sekä suodattaa leimojen mukaan.
• Taustalla ODT-tiedosto muokkaustilassa, edustalla asiakasohjelman asetusten syöttäminen.
• Valitaan paikallinen kansio OwnCloudiin synkronoitavaksi.
• Synkronoitu kansio KDE:n Dolphin-tiedostonhallinnassa.
• ODT-tiedosto editoitavana. Tiedoston voi jakaa toisen käyttäjän kanssa ja antaa hänelle muokkausoikeuden.
• apps.owncloud.com-palvelusta voi ladata lisää sovelluksia OwnCloudiin.
• Synkronointiasiakas suorittanut synkronoinnin.
• Asiakasohjelma käynnistyy automaattisesti ja näyttää työpöydällä ilmoituksia, kun synkronointia tehdään.
• Ylläpitäjän näkymässä voi laittaa sovelluksia päälle ja pois.
• Kaksi käyttäjää muokkaa samaa ODT-tiedostoa yhtä aikaa. Toinen käyttäjä on tiedoston omistaja ja toinen on saanut sen muokattavakseen jaettuna tiedostona.
• Muistiolla voi kirjoittaa tekstitiedostoja. Halutessaan voi käyttää Markdown-syntaksia.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x11 SVG-edit - Viikon VALO #167
9 March 2014, 3:40 pm

SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa suoraan www-sivulle.

SVG-edit on kokonaan www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma. SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset versiot  osaavat näyttää SVG-tiedostot suoraan. Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin paljon Inkscape-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen hallinta.

SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi, mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata. Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.

SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla. Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen välilehteen tallennettavaksi.

Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.

Kotisivu http://code.google.com/p/svg-edit/ Lisenssi MIT Toimii seuraavilla alustoilla www-selain  

• Ohjelman perusnäkymä, johon piirrettynä kaksi peruskuviota.
• Kuvaolioita voi valita, siirtää, kiertää ja skaalata.
• Monikulmion piirtäminen.
• Kuvion sivuja voi taivutella.
• Ohjelmasta löytyy luokiteltu valikoima erilaisia valmiita kuvioita.
• Piirtokuvioita voi järjestellä tasoille.
• Aktiivisen tason valinta.
• Kuvaa on mahdollista muokata suoraan SVG-koodina.
• Valikosta löytyvät uuden kuvan luominen, kuvan avaaminen tai kuvakomponentin tuominen, kuvan tallentaminen ja sen vienti PNG-kuvaksi, kuvakirjasto sekä kuvan ja ohjelman asetukset.
• Chromium-selaimella ohjelman 2.6-versio antaa tallennettaessa SVG-koodin, jonka voi kopioida ja tallentaa esimerkiksi tekstieditorilla.
• Taustaruudutus sekä "wire-frame"-tila.
• Piirroselementtejä voi koostaa ryhmiksi ja niiden päällekkäisyyden järjestystä voi muuttaa hiiren oikean näppäimen takaa tulevalla kontekstivalikolla.
• Piirroselementtejä voi tasata toistensa ja kuvan suhteen.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x12 Open Camera - Viikon VALO #168
17 March 2014, 12:39 am

Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille ja -tableteille.

Open Camera on kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still- että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää "selfieiden" ottamiseen.

Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti. Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti. Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella sormella nipistämällä.

Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen, teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"), joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka suoristaa vinossa otetut kuvat.  Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen GPS-toiminnon avulla.

Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.

Kotisivu http://opencamera.sourceforge.net/ F-Droidissa Google Playssa Lisenssi GNU GPLv3+ Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelma on asennettavissa F-Droid-palvelusta tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata ohjelman Nokia Storesta.  

• Open Camera automaattiasetuksilla, automaattisen salaman kanssa.
• Tarkennusasetukset asetettuna makrotilaan.
• Auto-stabilise-valinta mittaa laitteen asennon puhelimen tai tabletin omilla antureilla ja oikaisee otetun kuvan vaakasuoraan automaattisesti.
• Kasvontunnistus tarkentaa kuvan automaattisesti kasvoihin.
• Laitteen äänenvoimakkuusnappuloita voi käyttää laukaisijana, zoomina tai valotuksen säätämiseen.
• Ohjelmasta löytyy lukuisia valmiita kuvausasetuksia automaattisen tilan lisäksi.
• Väriefekteistä löytyy muun muassa "sketch"-asetus.
• Väriefekteistä löytyy muun muassa "seepia"-asetus.
• Auto-stabilise oikaisee automaattisesti vaakasuoraan vinossa otetut kuvat.
• Auto-stabilisella oikaistu kuva.
• Makrotilassa otettu kuva.
• Makrotilassa otettu kuva.
• Seepiakuva
• Sketch-kuva

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x13 Midori - Viikon VALO #169
24 March 2014, 8:27 pm

Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.

Midori on kevyt ja nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.

Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin. Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.

Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan, jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin samanlainen kuin vastaava työkalu Chromium-selaimessa.

Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla. Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa valitun uutisen sisältö.

Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana, jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita, vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin Chromium-sovelluksia.

Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.

Kotisivu http://midori-browser.org/ Lisenssi GNU LGPL v2.1+ Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai BSD-jakelun pakettilähteistä.  

• Midorin kotisivu Midorissa KDE-ympäristössä.
• Midorin oletushakukone on Duck Duck Go.
• Midorin valikko löytyy ikkunan oikeasta yläkulmasta samaan tapaan kuin esimerkiksi Chromiumissa ja Chromessa.
• Inspect-työkalulla voi tutkia www-sivun sisältöä ja toimintaa.
• Midorin toimintaa voi muokata lisäosilla.
• RSS-lukijalisäosaa voi käyttää RSS-virtojen seurantaan.
• Osoitekenttää voi käyttää hakukenttänä ja valita tarjolla olevista hakukoneista. Myös auki olevien välilehtien välillä vaihtaminen onnistuu osoitekenttään kirjoittamalla.
• Myös hakukentän oletushakukonetta voi vaihtaa.
• Midori on oletusselaimena esimerkiksi ElementaryOS:ssä.
• Midori-selain Windowsissa.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x14 TreeSheets - Viikon VALO #170
30 March 2014, 3:06 pm

TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.

TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja, jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi sijoitella myös sisäkkäin.

Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita, kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen mukaisesti taulukoista muodostuva puu.

Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi. Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava solu ja painamalla delete-näppäintä.

Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä. Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä "kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti, jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.

Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin, eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai laskevasti.

Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.

Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa. Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred, työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät, niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti. Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.

Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä. Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.

Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös tulostaa PDF-tiedostoiksi.

Kotisivu http://treesheets.com Lähdekoodit: [url]https://github.com/aardappel/treesheets[/url] Lisenssi Zlib-lisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X (beta) Asennus Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta Käyttöohjeet Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin on helppo tutustua. Video Youtube-video ohjelman käytöstä.  

• Sisäkkäisiä taulukoita TreeSheetsin tutorialissa.
• Solujen ulkoasun ja koon muokkausta. Taulukoiden asettelun erilaisia yhdistelmiä tavallisesta taulukkonäkymästä puumaisiin.
• Yksittäinen taulukon solu zoomattuna.
• Muotoiluja ja kuvia.
• Hierarkkinen lista taulukoista muodostettuna.
• Sama lista puumaisella esityksellä ja vertikaalisella otsikoinnilla.
• Puumainen esitys, horisontaalisella otsikoinnilla.
• Taulukon sisältöä voidaan muokata transponoimalla, sarakkeiden tai rivien mukaan järjestämällä, vaihtamalla hierarkian tasoja keskenään tai muodostamalla hierarkiasta "litteä" taulu.
• TreeSheetsin käyttöä erilaisin tavoin.
• Esimerkkinä taulukko henkilöstöstä.
• TreeSheetsin laskentatoiminnallisuuden käyttöä yksinkertaisiin laskuihin.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x15 Kevyet Linux-jakelut - Viikon VALO #171
6 April 2014, 9:36 pm

Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan vanhemmallekin tietokoneelle.

Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia: Firefox, Chromium, Midori. Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.

Microsoft Windows XP -käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset, päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin käytettävissä olevan rahan mukaan.

Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät eivät tee ihmeitä.

Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään miellyttävä käyttöliittymä.

Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä. Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti, jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin, versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi luokiteltuja vaihtoehtoja.

Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella niin kutsutulla live-CD:llä tai live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan tyypillisesti Internetin kautta CD- tai DVD-levykuvina, jotka ovat .iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle taikka vaihtoehtoisesti USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.

Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu Suomen sivuilta. Käynnistyslevyn voi vaihtoehtoisesti tehdä myös USB-tikulle, jolloin samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen. Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.

Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän laajalti käytettyyn Ubuntu-jakeluun. Niihin on tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun, mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun aikana, kun  Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön suositellaan pitkään tuettuja versioita.

Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki niille on asennettavissa helposti Ubuntun ohjeiden mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita, joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.

Lubuntu Lubuntu on erittäin kevyeksi tarkoitettu rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä LXDE-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.

Kotisivu http://lubuntu.net/ Lataussivu https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu Käyttöliittymä LXDE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Gnome Office (AbiWord, Gnumeric) Nykyinen versio Lubuntu 13.10 Seuraava versio Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa. Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras  Xubuntu Xubuntu on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi XFCE. Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa, mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.

Kotisivu http://xubuntu.org Lataussivu http://xubuntu.org/getxubuntu/ Käyttöliittymä XFCE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Gnome Office (AbiWord, Gnumeric) Oletuksena sentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka) Xubuntu 13.10 Seuraava versio Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka) Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa. Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras  Linux Mint - Xfce-versio Linux Mint on Ubuntuun perustuva, mutta Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu, oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean alakulman ilmoitusalueen.

Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat multimediakoodekit.

Kotisivu http://www.linuxmint.com Lataussivu Pitkään tuettu versio Ohjeita asennukseen Käyttöliittymä XFCE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto LibreOffice Oletuksena asentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka) Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka) Seuraava versio Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan toukokuun lopulla 2014 Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan  Linux Mint - MATE-versio Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.

Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu versio.

Kotisivu http://www.linuxmint.com Lataussivu Pitkään tuettu versio Ohjeita asennukseen Käyttöliittymä MATE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto LibreOffice Oletuksena asentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka) Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka) Seuraava versio Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan toukokuun lopulla 2014 Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan  Elementary OS ElementaryOS on kevyeksi ja selkeäksi tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.

Kotisivu http://elementaryos.org/ Lataussivu http://elementaryos.org/ Käyttöliittymä Pantheon-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta haluamansa. Oletuksena asentuva www-selain Midori Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras Nykyinen versio Elementary OS 0.2 "Luna" Seuraava versio Elementary OS 0.3 "Isis" Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun jälkeen. Esittelyvideo Introducing Luna  Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu tutuksi -wikikirjaa.

• Asennus-CD:n käynnistäminen käynnistysvalikosta live-tilaan. Samalla voi valita käytettävän kielen ja näppäimistöasettelun.
• Xubuntun live-CD käynnissä. Järjestelmää voi käyttää sellaisenaan tai aloittaa asennuksen työpöydällä olevalla kuvakkeella.
• Lubuntun työpöytä.
• Xubuntun työpöytä.
• Linux Mintin XFCE-version työpöytä.
• Linux Mintin MATE-version työpöytä.
• Elementary OS:n työpöytä ja ubuntu-restrected-extras -paketin asennus.
• Elementary OS asennettuna vuoden 2008 Asus EeePC-miniläppäriin.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x16 PurpleDock - Viikon VALO #172
14 April 2014, 12:41 am

Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon aikana.

PurpleDock on yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan. Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää laitteen kanssa naputtelua.

Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.

Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin, kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja toimintojen tiedot.

PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman ylimääräisiä häiriöitä.

Kotisivu http://pfdock.purplefoto.com/ Google Play -sivu F-Droid-sivu Lähdekoodit GitHubissa Lisenssi Apache2-lisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelman voi asentaa F-Droidilla tai Googlen Play-kaupasta.  

• PurpleDock vaaka-asennossa.
• PurpleDock pystyasennossa.
• Asetuksista voi valita muun muassa 24 tunnin näytön ja nopeuden yksiköt.
• Ikonien ja tekstin värin voi valita muutamasta valmiista vaihtoehdosta.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x17 Ubuntu 14.04 LTS - Viikon VALO #173
17 April 2014, 9:26 pm

Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.

Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2014. LTS tarkoittaa pitkään tuettua versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä. Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical, lupaa tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin edelleen.

Myös suomenkielinen Finnish Remix on saatavilla. Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.

Uutta Ubuntussa Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin. Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä, eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei käytetä koko näytön kokoisena.

Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa Ubuntu-puhelimissa.

Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8, Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.

Ubuntu Touch Ubuntu Touch tarjoaa kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.

Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille laitteille.

Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta myöhemmin tänä vuonna.

Rinnakkaisjakelut Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä rinnakkaisjakeluita. Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä. Saatavilla ovat:  

• Ubuntu Unity-työpöydällä,
• Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
• Ubuntu GNOME vaihtoehtoisella GNOME-työpöydällä,
• Koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu Edubuntu,
• Kevyellä XFCE-työpöydällä varustettu Xubuntu
• Erittäin kevyellä LXDE-työpöydällä varustettu Lubuntu,
• Multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu Studio,
• Kotiteatterisoittimeksi sopiva Mythbuntu,
• Kiinalaiseen kulttuuriin mukautettu Ubuntu Kylin
• Palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu Server
• Hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core, tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion erikoistarkoituksiin

Kubuntu 14.04 LTS sisältää KDE 4.13 -työpöytäympäristön, jonka mukana tulee muun muassa uusi sovelluskauppa ja viestintäparannuksia. Ubuntu GNOME 14.04 LTS sisältää aidon GNOME 3 -kokemuksen niille, jotka jäivät sitä kaipaamaan Ubuntun siirryttyä oman näköiseensä Unityyn. Uusia sovelluksia ovat muun muassa sää, kartat, valokuvat ja musiikki.

Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0, Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.

Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core, Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME, Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään ehtii päivittää.

Mikä Ubuntu valita? Ubuntu Suomi tarjoaa pikaoppaan Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla erityisesti jotain rinnakkaisversiota:

• Mikäli tietokone on valmistettu 2007 tai myöhemmin, valitse tuorein Ubuntu 14.04 LTS
• Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, mutta RAM-keskusmuistia on 1GB tai enemmän, valitse tuoreimman Ubuntu 14.04 LTS:n 32-bittinen versio joka toimii vanhemmillakin tietokoneilla – näytönohjaimen tulee kuitenkin tukea OpenGL 2.0 -standardia
• Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, ja RAM-keskusmuistia on alle 1GB, tai jos joka tapauksessa halutaan kevyin mahdollinen vaihtoehto, valitse Lubuntu 14.04 LTS

Nykyiset Ubuntu-käyttäjät Ubuntu 12.04 LTS:n tuki jatkuu vuoteen 2017 asti. Nykyisille 12.04 LTS -version käyttäjille aletaan tarjota päivitystä 14.04 LTS:ään heinä-elokuussa 2014, kun päivitetty 14.04.1-versio julkaistaan asennusmediasta.

Muuta Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään Trusty Tahr, eli Luotettava Tari (puolivuohi). Ubuntu 12.04 LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70, ja myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero 18:na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.

Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön lisäksi.

Kotisivu http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen Käyttöohjeet Ubuntun käyttöopas Kokeile Ubuntun käyttöä selaimella Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan. Ubuntu Suomen keskustelualueet Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and business Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of choice Ubuntu Suomen lehdistötiedote  

• Ubuntun Unity-työpöytä
• Firefox ja LibreOffice
• Sovelluskauppa ja näytön asetukset
• Unity 8 -kuvakaappaus Nexus 4 -puhelimesta

Teksti: Tjyrinki

Kuvakaappaukset: Tjyrinki

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x18 Freesound.org - Viikon VALO #174
28 April 2014, 10:08 am

Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja ääninäytteitä.

Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative Commons -lisensseillä niin, että niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä: CC0, CC-BY tai (epävapaa) CC-BY-NC. CC0 antaa luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita. CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.

Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten. Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille. Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat lähdemaininnat omiin tuotoksiin.

Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille musiikkikappaleille.

Kotisivu http://freesound.org Lisenssit CC0, CC-BY, CC-BY-NC (epävapaa lisenssi) Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Esimerkkejä Mustarastas Sonar  

• |
• |
• |
• |
• |
• |
• |

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x19 Node.js - Viikon VALO #175
4 May 2014, 5:02 pm

Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle esimerkiksi palvelinkäyttöön.

JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä. Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa, mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.

Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen (event-driven) ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne on toteutettu asynkronisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös nimitystä "non-blocking I/O".

Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.

Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged Modules). Monet selainpäässä käytetyistä JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa. JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.

Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.

Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on NodeCopter. Node.js:lle on toteutettu moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone 2.0 -nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.

Kotisivu http://nodejs.org/ Lähdekoodit https://github.com/joyent/node Lisenssi MIT (osalla käytetyistä kirjastoista muita lisenssejä) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta. Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin julkaistu versio. Käyttöohjeet Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen Node.js:llä (Jaakko Salonen) JavaScript-puutarha Teach Yourself Node.JS in 10 Steps Felix's Node.js Beginners Guide How To Node The Node Beginner Book  

• Node.js:n käynnistys ja nodejs.org:sivuston etusivulta kopioitu Hello, World -esimerkki liitettynä suoraan komentoriville.
• Nodejs.org-sivuston etusivu.
• Lyhyt funktio ja sillä tehtyä laskentaa.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x20 JFractionLab - Viikon VALO #176
12 May 2014, 11:53 pm

JFractionLab on yksinkertainen ohjelma murtolukujen ja niillä laskemisen harjoittelemiseen.

JFractionLab on hyvin yksinkertainen ohjelma murtolukujen harjoittelemiseen. Valittavissa on 14 erilaista tehtävätyyppiä, joista kahdeksan ensimmäistä harjoituttaa murtoluvun käsitettä ja kuusi jälkimmäistä niillä laskemista. Murtoluvuista harjoitellaan muun muassa niiden muodostamista, vertailua, laventamista, supistamista, murtolukujen muuntamista sekaluvuiksi ja takaisin sekä desimaaliluvuiksi muuntamista. Laskutoimituksista harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua, kertolaskua sekä jakolaskua murtolukujen ja kokonaislukujen kanssa. Laskutoimituksissa harjoitellaan tarvittaessa myös laventamista ja supistamista sekä sekaluvuiksi muuntamista. Ohjelma pitää kirjaa kunkin tehtävätyypin oikein vastatuista tehtävistä.

Kussakin tehtävätyypissä murtoluvut on havainnollistettu sektoreina taikka suorakaiteen osina. Esimerkiksi laventamisissa ja supistamisissa tämä havainnollistaa hyvin, miten väritetty sektori pysyy yhtä suurena vaikka jako-osien määrä muuttuu.

Ohjelmaa ei valitettavasti ole käännetty suomeksi. Kielivaihtoehtoina löytyy saksa, englanti, espanja, ranska, italia ja portugali. Desimaalilukuja käsittelevien tehtävien kohdalla ohjelma hyväksyy sekä suomalaisen desimaalipilkun että monissa maissa käytössä olevan desimaalipisteen. Tästä huomaavaisesta toteutuksessa lienee kiittäminen ohjelman saksalaista alkuperää.

Kotisivu http://jfractionlab.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Se löytyy myös joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Ohjelma vaatii toimiakseen Java-ympäristön.  

• Tehtävävalikko
• Ensimmäisessä tehtävätyypissä valitaan hiirellä klikkaamalla oikea määrä osia.
• Supistamisen harjoittelua.
• Murtolukujen vähennyslasku aloitetaan laventamalla saman nimisiksi.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x21 ShareLaTeX - Viikon VALO #177
18 May 2014, 11:37 pm

ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.

ShareLaTeX soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko sharelatex.com-sivuston tarjoamana palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.

ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä. Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia. ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä LaTeX-komentojen täydennystä.

Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen. Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen on helpompaa.

Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt ja milloin.

ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.

Kotisivu https://www.sharelatex.com/ Lähdekoodi https://github.com/sharelatex/sharelatex Lisenssi GNU AGPL Toimii seuraavilla alustoilla www-selaimet / palvelimet Asennus Ohjelmaa voi käyttää palveluna ShareLaTeX sivustolla tai asentaa omalle palvelimelle.  

• ShareLaTeX-palvelun etusivu.
• Paikalliselle koneelle asennetun ShareLaTeX-palvelun kirjautumissivu.
• Uuden projektin aloittaminen.
• ShareLaTeX opastaa käyttöliittymän käyttöä ensimmäisen projektin avaamisen yhteydessä.
• Projektinhallintapaneeli, tekstieditori ja pdf-esikatselu.
• Projektin jakaminen muille käyttäjille.
• Kaksi käyttäjää muokkaa tekstiä yhtä aikaa. Toisen käyttäjän kursori näkyy vihreänä. Projekti käännetään esikatseltavaksi pdf:ksi "Recompile"-nappia painamalla.
• Muutoshistorian tarkastelu.
• Editorille on valittavissa useita erilaisia väriteemoja.
• Käyttäjätilin asetuksia. Muun muassa editorin teema ja oikoluvun kieli.
• Editori osaa myös ehdottaa LaTeX-komentoja.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

4x22 OsmAnd - Viikon VALO #178
29 May 2014, 1:27 pm

OsmAnd on OpenStreetMap-karttoja käyttävä avoimen lähdekoodin kartta- ja navigointisovellus Androidille.

OsmAnd on varsin monipuolinen karttasovellus Android-laitteisiin ja toimii hyvin myös SailfishOS-alustalla. Sitä voi käyttää sekä online- että offline-karttojen kanssa. Ohjelma käyttää OpenStreetMap-projektin tarjoamia vapaata karttadataa. Tarvittavan alueen kartat voi ladata valikkojen kautta laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Tämä toisaalta nopeuttaa karttojen käyttöä ja on toisaalta hyödyllistä myös ulkomailla, missä runsas verkkoliikenne voi tulla kalliiksi. OpenStreetMapin offline-kartat ovat kompaktissa vektorimuodossa ja ovat hyvin ajan tasalla. OsmAndia on mahdollista käyttää myös navigaattorina, jolloin se laskee reitin lähtöpisteestä määränpäähän ja antaa reittiohjeet sekä visuaalisina että ääniohjeina. Käytettävät äänet ja kielet ovat ladattavissa laitteeseen samaan tapaan kuin kartatkin.

Ohjelmalla on kolme erilaista näyttötilaa kartoille: pohjoinen ylös, kulkusuunta sekä kompassi. Ensimmäisessä kartta on aina asemoitu niin, että pohjoinen on kartan yläreunassa. Toinen vaihtoehto seuraa käyttäjän liikettä GPS:llä ja pitää kulkusuunnan aina eteenpäin. Kolmannessa tilassa ohjelma tunnistaa laitteen asennon laitteen sisäisellä kompassilla ja suuntaa kartan niin, että kartan pohjoinen on todellisen pohjoisen suuntaan. Viimeinen vaihtoehto sopii erityisesti tilanteeseen, jolloin ollaan liikkeellä esimerkiksi kävellen. Ohjelma osaa myös näyttää kartat erikseen yö- tai päivätilassa. Yötilassa karttojen väritys on sellainen, ettei se häikäise tai muuten häiritse hämäränäköä. Asetusta voi vaihtaa käsin tai sen voi laittaa toimimaan automaattisesti valoisuusanturin perusteella.

Ohjelmalla voi tehdä paikka- ja reittihakuja osoitteen tai paikan tyypin perusteella ja hauissa voi hyödyntää OpenStreetMapin ja Wikipedian tarjoamaa dataa ja kiinnostavia paikkoja (POI, Points Of Interest). OpenStreetMapin data sisältää muun muassa tietoa kaupoista, ravintoloista, huoltoasemista, majoituspaikoista, museoista tai vaikka pankkiautomaateista. Wikipedian kautta saadaan myös tietoa vaikkapa nähtävyyksistä. Kiinnostavat paikat voidaan näyttää myös kartalla tyypin mukaan. Ohjelma tukee jonkin verran alueesta riippuen myös julkisen liikenteen hakuja, eli käytännössä osaa ainakin näyttää linja-autopysäkkien sijainteja. Haettaessa kohteen tyypin perusteella, esimerkiksi kauppaa, ohjelma näyttää listan löydetyistä kohteista lueteltuna etäisyyden mukaisessa järjestyksessä. Kunkin kohteen kohdalla on lisäksi pieni aktiivisesti päivittyvä nuoli, joka osoittaa suunnan, jossa kohde sijaitsee.

Ohjelman navigointiominaisuutta voi käyttää erikseen auto-, pyöräily tai kävelyasetuksilla, jolloin OpenStreetMapin kartoista osataan valita parhaiten soveltuvia reittejä. Ohjelmalla voi tallentaa muistiin kuljetut reitit GPX-tiedostona tai online-palveluihin. Kuljettuja reittejä ja kiinnostavia voi ladata myös suoraan OpenStreetMap-palveluun palvelun kehittämistä varten.

Ohjelmaan on ladattavissa myös joitain lisäosia, jotka laajentavat sen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi etäisyyslaskuri, audio- ja videomuistiinpanot sekä esteettömyyteen liittyvät toiminnallisuudet.

OsmAndin käyttöliittymä on osittain käännetty suomeksi, mutta käännös on joiltain osin vielä kesken, joten valikoissa saattaa esiintyä myös englanninkielisiä kohtia.

Kotisivu http://osmand.net/ Lataus https://f-droid.org/repository/browse/?fdid=net.osmand.plus (F-Droid) https://play.google.com/store/apps/details?id=net.osmand (Google Play) Lähdekoodi https://code.google.com/p/osmand/ Lisenssi GNU GPL v3 Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelman voi asentaa Google Playn tai F-Droidin kautta. OsmAnd ja OpenStreetMap http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OsmAnd  

• Ohjelman ensimmäinen käynnistys kysyy, halutaanko ladata offline-karttoja.
• Karttojen lataaminen.
• Karttojen lisäksi ladattavissa on myös äänipaketteja joko tallenteina tai teksti puheeksi -toiminnolla sekä Wikipedian paikkatietoa.
• Karttatietoa on paketteina ladattavissa alueittain ympäri maailmaa.
• Ohjelman selkeästä päävalikosta pääsee suoraan karttaan, hakutoimintoon, suosikkipaikkoihin sekä asetuksiin.
• Asetukset
• Karttanäkymä ja GPS-sijainti.
• Yleinen karttanäkymä kompassin mukaan suunnattuna.
• Kartalla näkyvät ominaisuudet. Näkymän ominaisuudet voi valita neljän eri pikavalinnan mukaan: yleinen karttanäkymä sekä auto-, pyöräily- ja kävelytila.
• Kartalla näytettävät kiinnostavat kohteet.
• Osoitehaku
• Ohjelman autolle laskema reitti, reitin pituus ja arvio ajoajasta.
• Lista sijainnin lähellä sijaitsevista ruokakaupoista, niiden etäisyyksistä ja suunnista.
• Vaiheittainen reittiohje kohteeseen.

Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO