Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[jmp]

Viikonvalo.fi esittelee joka viikko jonkin vapaan avoimen lähdekoodin ohjelman taikka vapaata materiaalisisältöä tarjoavan palvelun.

Pysy kuulolla!

[Samuel]

Hienoa, pistin jakoon eteenpäin fasepukkini sivulla.

[openSUSE.fi]

Viikko 1 - Really Slick Screensavers
2 January 2011, 2:00 pm

Really Slick Screensavers on kokoelma visuaalisesti näyttäviä vapaita avoimen lähdekoodin näytönsäästäjiä.

Nämä värikkäät näytönsäästäjät ovat todella näyttäviä. Ilotulitusta, pyörremyrskyä, euforiaa, erilaisia 3D-efektejä. Näytönsäästäjät vaativat sulavasti toimiakseen, että tietokoneessa ovat 3D-asetukset kunnossa.

Kotisivu http://www.reallyslick.com/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Solaris Asennus Windows- ja Mac OS X-asennuspaketit löytyvät paketin omilta kotisivuilta. Linux-järjestelmiin nämä näytönsäästäjät tulevat yleensä jakelun mukana ja, elleivät ole jo valmiiksi asennettuina, ne voidaan asentaa suoraan paketinhallinnan kautta.  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 2 - Tux Paint
9 January 2011, 11:39 am

Tux Paint on lapsille (ja lapsenmielisille) suunnattu piirtelyohjelma.

Ohjelmassa on käytettävissä useita erilaisia siveltimiä ja kuvioita, valmiita leimasimia sekä erikoisefektejä. Piirtäminen on helppoa ja ohjelmasta löytyviä toimintoja on kiva tutkia. Halutessaan voi piirtoalueen taustalle avata valmiin kuvan ja käyttää ohjelmaa värityskirjana. Valmiit piirustukset on helppo tallentaa yhdellä hiiren klikkauksella. Aiemmin piirretyt kuvat on helppo avata uudelleen ja jatkaa piirtämistä.

Piirrettyjä kuvia voi myös näyttää peräkkäin, jolloin ohjelmalla voidaan tehdä kuvitettuja tarinoita ja animaatioita.

Kotisivu http://www.tuxpaint.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, BeOS, Haiku, FreeBSD, NetBSD, +muita VALO-CD Tux Paint löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Tux Paint sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten niihin se voidaan asentaa jakelun omasta paketinhallinnasta käsin.  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 3 - Stellarium
16 January 2011, 12:48 pm

Stellarium on avoimen lähdekoodin planetaario omalla tietokoneellasi.

Kun asennat Stellariumin omalle koneellesi ja kerrot sille oman sijaintisi, pääset katselemaan tähtitaivasta juuri sellaisena kuin se on. Ilman kiikareita tai kaukoputkea. Ilman näkyvyyttä haittaavia pilviä tai valosaastetta. Sijainniksi ja ajaksi voi toki asettaa mitä haluaa. Voit siis tarkastella, miltä tähtitaivas on näyttänyt muinaisessa Egyptissä tai joskus tulevaisuudessa. Voit katsella menneitä ja tulevia auringon- ja kuunpimennyksiä eri puolilla maapalloa. Tähtitaivaan tarkastelu ei rajoitu myöskään maapallon näkymiin vaan sijainnikseen voi valita vaikka kuun, Marsin, auringon tai jonkin muun tarjolla olevista taivaankappaleista. Valitse vaikka maisemaksi kuun pinta ja katsele maannousua.

Stellariumiin voi ladata myös vapaaehtoisten tekemiä maisemia. Miltä tuntuisi katsella tähtitaivasta Stonehengen kivipaasien keskellä niiden pystytyksen aikoihin?

Kotisivu http://www.stellarium.org/fi/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows VALO-CD Stellarium löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Asennus Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai VALO-CD:ltä. Stellarium löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Oppaita FLOSS Manuals (suomeksi)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 4 - FBReader
22 January 2011, 9:47 pm

FBReader on avoimen lähdekoodin e-kirjojen lukuohjelma Windows- ja Linux/Unix-järjestelmille. FBReaderJ puolestaan on sen Android-puhelimiin tarkoitettu versio.

FBReader osaa näyttää useassa avoimessa tiedostomuodossa tallennettuja (drm-vapaita) sähkökirjoja: fb2, html, chm, plucker, palmdoc, ztxt, tcr (psion text), rtf, oeb, openreader, drm-vapaa mobipocket, plain text ja epub. FBReader osaa muun muassa tavuttaa tekstin sisällön kielen mukaan, jolloin teksti piirtyy ruudulle sulavasti ja kauniisti. Tämä ominaisuus on erityisen käytännöllinen pieninäyttöisillä laitteilla, kuten matkapuhelimilla, joissa tavutuksen avulla niukka tila käytetään tehokkaammin hyödyksi. Tekstin ja taustan värejä saa muutettua oman mielensä mukaan. Voit esimerkiksi vaihtaa käyttöösi vaalean tekstin mustalla pohjalla helpottamaan pimeässä lukemista. Ohjelman kirjastotoiminnolla kirjat pysyvät hyvin järjestyksessä ja ne on helppo löytää tekijän tai kirjan nimen, aihealueen tai vaikka hakusanan perusteella. Ohjelma osaa tarvittaessa lukea tiedostot myös suoraan zip-, tar-, gzip- tai bzip2-paketista, mikä on kätevää esimerkiksi silloin, jos samaan pakettiin on tiivistetty useita sähkökirjoja. Ohjelmassa on sisäänrakennettuna tuki muutamalle verkossa toimivalle vapaita tai ilmaisia kirjoja jakavalle arkistolle, kuten feedbooks.com ja smashwords.com.

FBReaderJ on ohjelmasta Android-puhelimille ja -tableteille sovitettu versio. Puhelimessa kirjat kulkevat helposti mukana ja ovat saatavilla aina, kun on hetki aikaa lukea. Lisää luettavaa voi ladata verkosta helposti, sillä ohjelmalla pääsee selaamaan suoraan useita verkkokirjastoja, joista löytyy paljon vapaita kirjoja. Muiden verkkokirjastojen, kuten Project Gutenbergin lisääminen ohjelmaan on helppoa.

Project Gutenbergin sivuilta löytyy paljon tekijänoikeuksista jo vapautunutta luettavaa myös suomeksi: klassikoita Seitsemästä veljeksestä ja Baskervillen koirasta aina Shakespearen näytelmiin.

Kotisivu http://www.fbreader.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, Maemo, Android, +lukuisia muita (katso kotisivut) Asennus Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai sieltä löytyvän linkin kautta. FBReader löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Android-puhelimiin ohjelma löytyy myös suoraan marketista nimellä Fbreader.  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 5 - Project Gutenberg
30 January 2011, 1:05 am

Project Gutenberg on vapaiden sähkökirjojen verkkokirjasto.

Project Gutenbergin arkistossa on yli 33000 vapaasti käytettävää sähkökirjaa. Valtaosa kirjoista on tekijänoikeuksista jo vapautuneita klassikoita. Pienempi osa kirjoista on yhä tekijänoikeuksien alaisia, mutta tekijöidensä itse vapaaseen jakeluun antamia teoksia. Kunkin kirjan alkusivuilla on kerrottu ehdot, joilla kirjoja voi käyttää.

Kirjat on luokiteltu palveluun kielen mukaan. Suurin osa kirjoista on englanniksi. Loput kielet on jaoteltu yli 50 kirjaa sisältäviin, joihin myös suomenkieli kuuluu, sekä alle 50 kirjaa sisältäviin. Suomenkielisiä kirjoja on vanhoista suomalaisista klassikoista (Kalevala, Seitsemän veljestä, Juha) ulkomaisiin käännöskirjoihin (Shakespearen näytelmät Cajanderin käännöksinä, Tristan ja Isolde, Baskervillen koira).

Tekstimuotoiset kirjat on tallennettu monessa muodossa: html, epub, kindle, plucker, QiOO Mobile sekä puhtaana utf-8-tekstinä. Niitä voi siis lukea mm. www-selaimilla sekä e-kirjanlukulaitteilla ja -ohjelmilla, kuten FBReaderilla. Osa kirjoista on myös muunnettu äänikirjoiksi joko koneellisesti tai vapaaehtoisten lukemina. Monet luetuista äänikirjoista ovat Librivox-projektin tuottamia. Kirjojen ja äänikirjojen lisäksi Project Gutenbergin arkistoista löytyy muun muassa tekijänoikeusvapaita musiikki- ja muita äänityksiä (Valkyrien ratsastus), nuotteja, videopätkiä (Apollo 11:n laskeutuminen kuuhun) ja kuvia (Liisa ihmemaassa -kirjan kuvitus).

Kotisivu: [url]http://www.gutenberg.org/[/url] Lisenssi: Project Gutenberg Licence Tekijänoikeuksista vapautuneet kirjat ovat Public Domainia, eli julkista omaisuutta, Yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslain mukaan. Katso tarkempi tieto lisenssistä kunkin kirjan alusta.            

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 6 - Debian GNU/Linux 6.0
5 February 2011, 11:32 pm

Koodinimi Squeeze on 24 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux -käyttöjärjestelmän versio 6.0.

Linux-jakelu Debian on taas entistä parempi; järjestelmä käynnistyy nopeammin kun käynnistyskriptejä ajetaan rinnakkain; toimintaa miniläppäreissä parantaa KDE Plasma Netbook -työpöytäympäristö; uudemmat versiot sovelluksista; uusia sovelluksia kuten Chromium-selain, verkkopalveluiden valvontajärjestelmä Icinga, yhteensä noin 10000 uutta asennuspakettia. Yli 29000 asennuspaketista löytyy jokaiselle jotakin.

Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan. Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien ohjeiston määrittämään mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös yhteisösopimuksen vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana, muiden muassa   Knoppix ja Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen aikana, versioiden väliä on saattanut olla yli kaksikin vuotta.

Ensimmäistä kertaa Debianissa on mukana muu kuin Linux-ydin, kun esittelyversiot FreeBSD-ytimestä ovat mukana i386:lle ja amd64:lle, siis 32-bittisille ja 64-bittisille PC-koneille. Linux-ytimessäkään ei enää ole suljettua koodia olevia laitetiedostoja, ne siirrettiin Debianin non-free -jakeluun.

Debian on vanhimpia Linux-jakeluita, projekti on perustettu vuonna 1993. Edellinen versio Lenny, eli versio 5.0, julkaistiin kaksi vuotta sitten 14. helmikuuta 2009.

Debiania on pidetty vaikeana asentaa, mutta graafinen asennin on ollut käytettävissä jo vuodesta 2009 alkaen. Debian GNU/Linux voidaan asentaa useilta eri asennusmedioilta kuten DVD:ltä, CD:ltä, USB-muisteilta ja levykkeiltä tai suoraan verkosta. Debiania on moitittu myös sovellusten vanhoista versioista, aina ei ole julkaisuhetkelläkään mukana sovelluksen uusin versio vaan luotettavasti toimivaksi todettu vanhempi versio, lisäksi pitkä julkaisusykli vanhentaa. Syyskuusta 2010 alkaen on Debian Backports ollut virallisestikin Debianin osa, sieltä saa uudempia versioita valikoiduista sovelluksista. Debian Volatile:n kautta saa päivittäin muuttuvia asennuspaketteja kuten virustorjuntaohjelmiston tunnistetietoja. Multimediatukea saa parannettua epävapailla osilla lisäämällä Debian Multimedia:n käytettäviin pakettivarastoihin.

Debianin kehitystyökin tehdään avoimesti, vikailmoitukset ja sähköpostilistat ovat julkisia. Myös sähköpostilistojen arkistot ovat kaikkien saatavilla. Ainoa poikkeus on sähköpostilista debian-private, jota pääsevät lukemaan vain Debian-kehittäjät, jotta kehittäjät voivat ilmoittaa muille olevansa seuraavat kaksi viikkoa matkoilla ilmoittamatta samalla murtovarkaille mistä asunnosta voi noutaa arvotavarat pois. Lisäksi IRC-kanava #debian-private vaatii salasanan, tällöin on paikka jossa ei-julkisista Debian-asioista voidaan keskustella nopeammin kuin sähköpostilistalla.

Kotisivu http://www.debian.org/ Lisenssi Sisältää useilla vapailla lisensseillä lisensoituja ohjelmia. Toimii seuraavilla alustoilla Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua laitearkkitehtuuria   Asennus Asennustaltiot noudettavista kotisivulta, pikapuolin on myös mahdollista tilata maksulliset CD:t tai DVD:t.  Käyttöohjeet Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja muualtakin Internetistä. Asennusohje löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.

       

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Lisätietoa

• Wikipedian Debian-artikkeli
• Julkistusmuistio
• Debianin sähköpostilistat
• Shapado-instanssi kysymyksille ja vastauksille Debianista. Shapadossa webbisivulle kirjoitetaan kysymys, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa vastauksen tai äänestämällä vastausta hyväksi tai huonoksi vaikuttaa vastauksen pisteytykseen.

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 7 - Wine
12 February 2011, 7:02 pm

Wine mahdollistaa Windows-ohjelmien käyttämisen myös muissa käyttöjärjestelmissä.  Estääkö jokin välttämättä tarvitsemasi Windows-sovellus toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisen? Etkö omista Windows-konetta, mutta haluaisit käyttää jotakin vain sellaisiin julkaistua ohjelmaa? Wine saattaa olla ratkaisu ongelmaasi! Ohjelmien toimivuus vaihtelee, mutta yhteisö kerää niistä tietoa osoitteessa [url]http://appdb.winehq.org/[/url] – katso sieltä toimiiko kaipaamasi.

Kotisivu http://www.winehq.org/ Lisenssi GNU LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, PC-BSD, Solaris Asennus Todennäköisesti asennuspaketti löytyy jakelun omasta pakettivarastosta, mutta tarvittaessa ne on saatavilla myös Winen kotisivuilta.        

Teksti: teroajk

kuvakaappaukset: teroajk

Lisätietoa

• Wine-artikkeli Wikipediassa
• Lisenssitietoa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 8 - Tomboy
19 February 2011, 10:32 pm

Tomboy on näppärä wiki-tyyppisesti toimiva muistiinpanoväline työpöydälle

Tomboy on keltaisten muistilappujen korvike tietokoneen työpöydällä. Sähköisten muistilappujen suurena etuna paperisiin verrattuna on mahdollisuus linkittää niitä keskenään. Muistiinpanoihin voi kirjoittaa otsikoita, tekstiä, listoja ja muotoilla niitä lihavoinnein, kursivoinnein, alle- ja yliviivauksin sekä korostuksin. Mistä tahansa muistiinpanon sanasta voi tehdä linkin, jota klikkaamalla avautuu uusi muistiinpanoikkuna. Näin muistettavat asiat voi ryhmitellä järkevästi ja linkittää toisiin niihin liittyviin muistiinpanoihin. On käyttäjän oma asia, haluaako luoda muistiinpanoilleen hierarkisen rakenteen sisällysluetteloineen vai linkittääkö niitä verkkomaisesti. Tomboyta on mahdollista käyttää myös kevyeen projektinhallintaan, jossa pitää linkittää ihmisiä ja tehtäviä keskenään.

Tomboyn toimintaa voi laajentaa lukuisilla siihen saatavilla lisäosilla. Lisäosia löytyy muun muassa muistiinpanojen muuttamiseen html-muotoon, niiden lähettämiseen Wordpress- tai Blogspot-blogiin sekä niiden synkronointiin tietokoneiden välillä.

Samojen muistiinpanojen saatavuus eri koneilla, esimerkiksi koti- ja työkoneella, on hyödyllistä. Tomboylla tehtyjä muistiinpanoja voidaan synkronoida käyttäjien välillä paikallisesti tai eri tietokoneiden välillä verkkopalvelujen kautta. Verkon yli synkronointi on tuettu ainakin Tomboyn oman Tomboy online -palvelun ja Canonicalin Ubuntu One -palvelun kautta. Synkronointi on mahdollista laittaa toimintaan myös omalle palvelimelle joko Snowy-ohjelmiston, webdav-jaon tai ssh-yhteyden kautta.

Android-puhelimiin löytyy marketista Tomdroid-sovellus, jolla on mahdollista käyttää samoja verkkoon synkronoituja muistiinpanoja kuin tietokoneella. Toistaiseksi Tomdroidilla pystyy vain lukemaan muistiinpanoja, mutta muokkaustoiminnallisuuttakin on lupailtu tulevaisuudessa.

Tomboy on toteutettu C#-kielellä ja käyttää Linux- ja Unix-järjestelmissä hyväkseen Mono-ympäristöä. Näissä järjestelmissä voi vaihtoehtoisesti myös käyttää toiminnoiltaan ja ulkoasultaan hyvinkin samanlaista, mutta C++-kielellä toteutettua Gnote-ohjelmaa.

Kotisivu http://projects.gnome.org/tomboy/ Lisenssi GNU LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Unixit Asennus Asennuspaketit Windows- ja Mac OS X -ympäristöille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa Tomboy löytyy suoraan paketinhallinnasta.                    

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 9 - Open Clip Art Library
26 February 2011, 11:58 pm

Open Clip Art Library eli avoin leikekuvakirjasto on kokoelma vapaasti käytettäviä kuvakkeita ja kuvitusta.

Kokoelmasta löytyy kuvitusta webbi-sivuihin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Kirjastossa on symboleita, esimerkiksi tupakointikielto, pelikorttien maat, lippuja, suuntanuolia ja vaikka mitä, lähes 40,000 kuvaa. Valokuvia kirjastossa ei ole, vaan kuvat ovat piirroksia. Perustiedostomuoto on SVG eli skaalautuva vektorigrafiikka, jota voi käyttää sellaisenaan monessa ohjelmassa, tai josta kuvat voi itse muuntaa haluamaansa kuvatiedostomuotoon. Vektorikuvan tyypillinen ominaisuus on, että sen voi suurentaa tai pienentää rajatta laadun kärsimättä. Esikatselua varten kirjastossa on samoista kuvista myös PNG-muotoiset versiot. Suurin osa www-selaimista sekä monet kuvankatselimet osaavat näyttää SVG-kuvia. SVG-kuvien muokkaaminen onnistuu avoimen lähdekoodin Inkscape-ohjelmalla.

Kokoelman kehittämiseen voi osallistua lähettämällä itse tekemiään kuvia.

Kotisivu http://www.openclipart.org/ Lisenssi Vapaa, kuvia saa käyttää miten haluaa, CCO. Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Asennus Linux-jakeluissa löytynee pakettivarastoista. Kotisivulta voi ladata kaikki kuvat .zip, .tar tai .bz2 pakettina tai yksittäisiä kuvia.  Kuvia voi käyttää sellaisenaan tai muokata vaikkapa lisäämällä tekstiä kuvan sisään tai laatimalla oma kuva yhdistämällä useasta kuvasta. SVG-kuvien muokkaukseen sopii Inkscape-ohjelma, jolla suuri osa kirjaston kuvista on piirrettykin. Tässä kirjoitelmassa käytetty kuvitus löytyi Openclipartsista (paitsi Viikon Valo -logo).

                 

Teksti: Taleman

kuvat: Open Clip Art Library

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 10 - Clementine
5 March 2011, 5:35 pm

Clementine on musiikinsoitto-ohjelma monipuolisilla ominaisuuksilla musiikkikirjaston hallintaan sekä verkkopalveluintegroinneilla.

Clementine pitää musiikkiarkistosi hyvässä järjestyksessä. Se soittaa monessa muodossa olevaa musiikkia (mp3, ogg,...), ylläpitää niiden meta-tietoja ja arvosteluita sekä tarvittaessa muuntaa tiedostoja haluttuun muotoon. Se osaa luoda automaattisesti älykkäitä ja dynaamisia soittolistoja (satunnainen, suosituimmat kappaleet, eniten soitetut, vähiten soitetut jne.). Clementine integroituu näppärästi verkosta löytyviin musiikkilähteisiin, kuten Last.fm, SomaFM, Magnatune, Jamendo ja Icecast sekä itse valitut nettiradiot.

Musiikin lisäksi Clementine osaa etsiä verkosta myös muuta musiikkiin liittyvää tietoa. Se käyttää hyväkseen mm. Wikipediaa, Amazonia, Facebookia, Myspacea, last.fm:ää ja lyrics.wikia.com:ia, joista ohjelma etsii artisteista ja kappaleista monenmoista tietoa sekä levynkansikuvia, kappaleiden sanoituksia, muiden kuuntelijoiden mielipiteitä jne. Myös tiedostojen siirtäminen kannettaviin soittolaitteisiin kuten iPodiin on tehty helpoksi.

Clementine toimii Windows-, Linux- ja Mac OS X -alustoilla. Linux-käyttäjille Clementine saattaa vaikuttaa tutulta sillä se pohjautuu tunnettuun Amarok 1.4 -soitto-ohjelmaan, josta se haarautui.

Kotisivu http://code.google.com/p/clementine-player/ Lisenssi GNU GPLv3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin sivulta löytyvät asennuspaketit Ubuntu-, Debian- ja Fedora Core -jakeluille.                

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 11 - Librivox
13 March 2011, 12:07 am

LibriVox on unelma, kokeilu ja kysymys: voiko netistä löytää joukon vapaaehtoisia herättämään tekijänoikeusvapaat kirjat eloon podcastingin avulla?

LibriVoxin tavoite on tuoda kaikki tekijänoikeusvapaat kirjat saataville ilmaisina äänitiedostoina Internetiin.

Kirjoja voi kuunnella iltasatuna, autoa ajaessa tai vain lepuuttaa silmiään samalla kun nauttii kirjallisuudesta. Eniten äänityksiä on englanniksi (yli 10.000), suomen kielellä on saatavilla 11 kirjaa joista kaksi on keskeneräisiä.

Projektin pääperiaatteet

• Librivox on voittoa tavoittelematon, mainosvapaa projekti
• Librivox lahjoittaa tallenteensa vapaaseen levitykseen, tekijänoikeusvapaina
• Librivoxia pyörittävät vapaaehtoiset
• Librivox pitää yllä väljää ja avointa rakennetta
• Librivox toivottaa tervetulleeksi kaikki vapaaehtoiset osallistumaan ympäri maapallon

Näin se toimii Librivoxin vapaaehtoiset osallistujat lukevat lukuja tekijänoikeussuojaamattomista kirjoista, jonka jälkeen syntyneet äänitiedostot julkaistaan netissä (podcastien, katalogin ja bittorrenttien avulla). Librivox on täysin vapaaehtoispohjainen, avoimen lähdekoodin, vapaan sisällön tekijänoikeusvapaa projekti, ja työ tehdään lähes kokonaan kommunikoimalla Internetissä. Projektin rakenne on tasa-arvoinen, ja se on suunniteltu niin, että ihmiset voivat osallistua juuri haluamallaan tavalla, mutta hieman toisistaan eroavia vapaaehtoisia on useita:

• “Readers” : Lukijat, jotka lukevat lukuja kirjoista, runoja tai novelleja;
• “Book Coordinators” : Kirjakoordinaattorit, jotka organisoivat ryhmän Lukijoita saattamaan kirjan valmiiksi;
• “Moderators” : Moderaattorit auttavat Lukijoita ja Kirjakoordinaattoreita pääsemään asioihin mukaan;
• “Meta Coordinators” : Metakoordinaattorit ovat vastuussa valmistuneiden projektien lisäämisestä katalogiin;
• Ylläpitäjät tekevät muita sekalaisia käytännön juttuja.

LibriVoxiin osallistuminen on helppoa, eikä siihen vaadita aikaisempaa kokemusta äänityksestä, äänieditoinnista, näyttelemisestä tai julkisesta puhumisesta. Tarvitset ainoastaan tietokoneen, jonkin ilmaisen äänitysohjelmiston ja oman äänesi. Huomaat että yhteisö on vastaanottavainen ja ystävällinen, ja jos sinulla on kysymyksiä, niihin todennäköisesti vastataan nopeasti vilkkaalla [url]http://forum.librivox.org/[/url] keskustelualueella.

Suurimman osan teksteistä Librivox saa Gutenberg-projektilta. Internet Archive ja ibiblio.org säilövät äänitiedostot.

Kotisivu http://librivox.org Lisenssi Tekijänoikeuksista vapaa, Public Domain [1] [2] Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki   Käyttöohjeet LibriVox pyrkii tekemään kohtuullisen kokoisia äänitiedostoja, esimerkiksi kirjan luvut pistetään jokainen omaan tiedostoonsa. Äänitiedostot voi noutaa selaimella yksitellen, tai kirjoittaa pienen scriptin joka noutaa kirjan kaikki tiedostot kerralla. Saatavilla myös .zip jossa ovat kaikki kirjan osat .mp3-tiedostoina.

Tiedostomuoto on Ogg Vorbis eli .ogg, myös .mp3 on saatavilla. Näistä .ogg on vapaa tiedostomuoto. Eiköhän mikä tahansa soitin osaa ainakin toisen näistä tiedostomuodoista.

   

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Viitteet

• Copyright and Public Domain
• Wikipedian artikkeli LibriVoxista

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 12 - UFO:AI
19 March 2011, 11:39 pm

UFO: Alien Invasion on strategiaa ja taktiikkaa yhdistävä peli, jossa pyritään estämään ulkoavaruuden olioiden hyökkäys maahan. Mukana on yksinpeli ja moninpeli Internetissä.

Pelaaja perustaa tukikohtia, joissa varustetaan sotilaita ja maahanlaskeutumisaluksia, joilla 8 sotilaan ryhmä siirretään kulloiseenkin taistelujen polttopisteeseen. Pitkän tähtäimen strategia on perustaa lisää tukikohtia, tutka-asemia ja ilmatorjuntapatteristoja, sekä varustaa lisää sotilaita ja hankkia torjuntahävittäjiä hyökkääjien UFO:jen torjuntaan. Maihinlasku aloittaa taktisen osuuden, joka on vuoropohjainen taistelu. Perustamalla tutkimuslaboratorion voi tutkia hyökkääjien aluksia ja aseita, sekä kehittää parempaa ja uudenlaista aseistusta. Työpajassa voi valmistaa niitä tarvikkeita joita markkinat eivät tuota riittävästi.

Strategiaosuus pelataan maapallon näyttävässä Geoscapessa. Taktineen osuus palataan 3-ulotteisessa kentässä, jota voi tarkastella haluamastaan suunnasta ja katselukulmasta.

Pelistä voi katsoa videoita Youtubessa.

Peli on varsin laaja vaatien kohtalaista paneutumista. Läpipelaaminen ei onnistu parissa illassa.

     

Saatavilla on kenttäeditori, lisäkenttiä voi siis itse tehdä (mutta se on varsin työlästä ja opettelua vaativaa).

Peli on suomennettu osittain, mutta suomennoksen laatu ei ole kovin hyvä. Suomennoksen parantamiseen voi osallistua. Peliprojekti kaipaa myös graafikkoja, alunperin nimittäin osa pelin käyttämistä graafisista elementeistä otettiin käyttöön epävapaista lähteistä tai käyttöoikeus on epäselvä. Käynnissä on iso muokkaus jossa grafiikat korvataan uusilla varmasti vapaan käyttöoikeuden kuvilla.

Peliä kehitetään jatkuvasti, kotisivuilla on kuukausittain tilannetiedotus. Ilmeisesti projekti on alunperin alkanut jo vuonna 2003, nimittäin helmikuun 20. 2004 Mandrake Linuxille oli ufoai.

(Lähde: rpm -qip --changelog ftp://ftp.cica.es/mirrors/Linux/plf/mandriva/non-free/2006.0/i586/ufo-0.10-3plf.i586.rpm)

Kotisivu http://ufoai.ninex.info/wiki/ Lisenssi GNU GPL, ohjeet GNU FDL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa mukana, mutta luultavasti vanha versio. Uusin versio pitää noutaa kotisivulta, tai Ubuntulle Playdebistä valmiina asennuspakettina. Windowsille ja Mac OS X:lle on valmis asennuspaketti pelin kotisivuilla. Windowsille saatavilla myös Desurasta.   Käyttöohjeet Varsin laajat käyttöohjeet löytyvät pelin kotisivuita.

           

Viitteitä

• [url]http://en.wikipedia.org/wiki/UFO:_Alien_Invasion[/url]
• [url]http://www.gamespot.com/pc/strategy/ufoalieninvasion/index.html[/url]

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

mediakuvat: http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Category:Character_artworks (GNU FDL)

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 13 - Firefox
26 March 2011, 11:24 pm

Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.

Mozilla-projektin Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen mukaan noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella. Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja ominaisuuksia.

Käyttöliittymä Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata. Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi napiksi.

Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.) välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla. Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä. Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.

Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu kosketusnäyttöä käytettäessä monikosketustuella, joka siis mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella vetämällä.

Suorituskyky Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä. Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa. Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen. Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.

Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia, joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...) mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis vaikuta itse selaimeen.

Uusia ominaisuuksia Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön html5:llä ilman Flash-laajennosta. Myös äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja tuottaa suoraan javascriptillä.

Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa vektorigrafiikkaa (svg). Nyt kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa, erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan) sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja hyvin skaalautuvien kuvien käytön.

Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF, TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla. Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.

Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä, mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.

Kotisivu http://www.mozilla.com/firefox/ Lisenssi MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo Asennus Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta. Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm. Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen jakelun päivityspolitiikasta. VALO-CD VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4. Lisää luettavaa Ominaisuudet                  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 14 - MuseScore
2 April 2011, 8:53 pm

MuseScore on ilmainen ja kätevä WYSIWYG-nuotinnusohjelma musiikintekijöille.

MuseScoren käyttöön pääse helposti ja nopeasti – ehkäpä puolessa tunnissa – sisälle katsomalla ohjelman kotisivulta löytyvät lyhyet opetusvideot. MuseScoreen voidaan syöttää nuotteja suoraan näppäimistöltä. Nuottien syöttöä voidaan nopeuttaa käyttämällä erillistä MIDI-näppäimistöä. MuseScorella voi säveltää musiikkia vaikka suurelle sinfoniaorkesterille, sillä viivastojen määrä ei ole rajattu. Ohjelmaan on yhdistetty myös MIDI-sekvensseri ja ohjelmistosyntetisaattori. Koska ohjelma tuo ja vie MIDI:ä, sen avulla voidaan tuottaa MIDI-tiedostoista nuotinnuksia ja nuotinnoksista vastaavasti MIDI-tiedostoja. Lisäksi käytettävissä on standardi XML-formaatti, joten siihen voi tuoda muilla nuotinnusohjelmilla, kuten Finalella ja Sibeliuksella, tehtyjä partituureja.

Ohjelma on monin tavoin kätevämpi käyttää kuin esim. 80-luvulta periytyvä Finale. Finalestä löytyy tietysti monia ominaisuuksia, joita ammattisäveltäjä saattaa tarvita työssään ja joita ei MuseScoresta löydy. Ohjelma on käännetty monelle kielelle ja myös suomeksi. Ohjelmistopaketit löytyvät niin Linuxiin, Macciin kuin Windowsiinkin. Ohjelma on GNU GPL lisenssoitu. MuseScoresta on vastikään ilmestynyt 1.0-versio. Aiemmat versiot olivat bugisempia, mutta niissäkin bugeista aiheutuvia ongelmia oppi nopeasti välttämään.

Kotisivu [url]http://musescore.org/[/url] (kotisivu näkyy suomeksi jos selaimen kieliasetuksissa suomi on ensimmäisenä) Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Viimeisimmät asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy myös jakelun omasta pakettivarastosta. Esimerkki MuseScoreDemo1.pdf          

Viitteitä

• Projekti Open Goldberg Variations käyttää Musescorea.
• Musescoren käyttöopas
• Nuotteja

Teksti: ATTE TENKANEN

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 15 - LibreOffice Writer
9 April 2011, 11:29 pm

LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto, joka sisältää muun muassa tekstinkäsittelyohjelman (Writer).

Writeriä käytetään tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja tulostamiseen.

LibreOffice haarautui OpenOffice.org:sta, joka perustuu Sun Microsystemsin StarOffice-pakettiin, jonka Sun osti saksalaiselta StarDivisionilta 1999. Oraclen ostettua Sunin vuonna 2009 osa ohjelmiston johtavista kehittäjistä erosi syksyllä 2010 projektista ja perusti uuden Document Foundationin jatkamaan ohjelmiston kehitystä riippumattomana. Uuden säätiön merkittäviin tukijoihin kuuluvat Google ja Red Hat. Se on pyytänyt myös Oraclen jäsenekseen ja luovuttamaan sille OpenOffice.org-nimen oikeudet. Ensimmäisen uuden version julkaisussa se käytti nimeä LibreOffice. Toistaiseksi ei ole oleellisia eroja LibreOfficen ja OpenOffice.org:n välillä. Jos siis LibreOffice ei ole saatavilla koneellesi, käytä OpenOffice.orgia odotellessa.

Writerissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Writer osaa käyttää mallineita joilla esimerkiksi liikekirjeen vakio-osat ja suomalaisen kirjestandardin mukaiset asettelut voi tehdä kirjepohjaksi. Tekstin voi asemoida yhteen tai useampaan palstaan. Mukaan voi liittää kuvia,  taulukoita ja matemaattisia kaavoja. Tiedoston voi viedä PDF-muotoiseksi lähetettäväksi kirjapainoon, sähköpostin liitteenä tai tulostettavaksi. Saatavilla on vapaa Voikko-niminen ohjelma suomen kielen oikolukuun ja tavutukseen. Writer osaa käyttää OpenDocument-tiedostomuotoa lukuisten muiden tallennusmuotojen lisäksi. Writer osaa lukea ja kirjoittaa muun muassa Microsoft Officen tallennusmuotoja.

Kotisivu http://fi.libreoffice.org/ tai http://www.documentfoundation.org/ Lisenssi GNU LGPL http://www.libreoffice.org/download/license/ Toimii seuraavilla alustoilla Mac OS X, Microsoft Windows, Linux.  Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutuvat noutamaan asennustiedoston kotisivulta tai käyttämään VALO-CD:tä. VALO-CD Writer löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.  Lyhyt käyttöohje löytyy Porixin kurssista Tietokoneen käyttö. Tuolla sivulla on myös kaksi ohjevideota, liikekirjeen mallineen teko ja miten mallinetta käyttäen tehdään uusi kirje. Hyviä suomenkielisiä ohjeita OpenOffice.Org:n käytöstä. Lisää (englanninkielisiä) ohjevideoita löytyy Showmedosta.

     

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman, pesasa

LibreOffice logo Document Foundationin markkinointimateriaalista

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 16 - R
17 April 2011, 12:25 pm

R on tilastolliseen laskentaan tarkoitettu ohjelmointiympäristö.  Se on GNU-projekti, joka pohjautuu S-kieleen. Tätä nykyä R on erittäin laajasti käytetty ja sen käyttöä opetetaan esimerkiksi yliopistojen tilastotieteen oppiaineissa. R:ään liittyen järjestetään nykyään myös kansainvälisiä kongresseja ja julkaistaan korkeatasoista nettilehteä. Ohjelman kotisivuilta löytyy R:ään laajan perustyökaluvalikoiman lisäksi tuhansia käyttäjien valmistamia lisäpaketteja (packages). Ohjelman kotisivuilta löytyy myös eri tasoisia oppaita R:n käyttöön. Sopiva opas R:n opetteluun ja myös edistyneille tilastotieteilijöille on esimerkiksi Tommi Viitasen kirjoittama "Tilastotiedettä soveltajille". Katso myös Itä-Suomen yliopiston tuottama R-opas.

Vaikka R onkin tehty tilastolliseen laskentaan, sen helposta opittavuudesta ja käytettävyydestä johtuen allekirjoittanut on mm. analysoinut R:llä musiikkia, piirrättänyt sillä Fraktaaleja, käyttänyt sitä matriisilaskentaan, matemaattiseen optimointiin jne. Tämä onnistuu funktionaalisella ohjelmoinnilla, mutta R on myös objektiorientoitunut kieli.

Kotisivu [url]http://www.r-project.org/[/url] Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, muut Unixit Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Useimpiin Linux- ja Unix-jakeluihin ohjelma löytyy myös suoraan jakelun omasta paketinhallinnasta. Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa komennolla apt-cache search ^r-.* löytyy pitkä luettelo R-Projektin paketteja (http://cran.r-project.org/bin/linux/debian/). Käyttöohjeita Tilastotiedettä soveltajille (Tommi Viitanen) R-opas (Itä-Suomen yliopisto) R-ohjelmointi        

Teksti: ATTE TENKANEN

kuvakaappaukset: ATTE TENKANEN

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 17 - Pinta
24 April 2011, 11:46 am

Pinta on yksinkertainen vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.  Pinta on pyritty tekemään käyttöliittymältään ja toiminnaltaan varsin samanlaiseksi kuin tunnetumpi Paint.net-piirto-ohjelma. ("Pinta" on anagrammi sanasta "paint".) Pinta ei ole yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Gimp tai Photoshop, mutta sen käyttöliittymä on yksinkertainen käyttää ja siksi helppo oppia. Siksi sillä saa helposti tuloksia aikaan jo vähemmälläkin opettelulla. Ohjelmassa ovat käytettävissä yleisimmät kuvankäsittelytyökalut, pensselit, kynät, kumit, valinnat ja valmiit kuviot. Kuvan osia voi jaotella useammille päällekkäisille tasoille. Pinta antaa käyttöön myös rajattoman ja täydellisen editointihistorian, jossa voi liikkua edestakaisin "kumoa"- ja "tee uudelleen"-toiminnoilla. Pinta sisältää myös laajan valikoiman säätöjä ja tehosteita kuvien muokkaamiseen.

Pinta on ohjelmoitu C#-kielellä ja tarvitsee Windows-koneissa toimiakseen Microsoftin sivuilta saatavan .NET-ympäristön (vähintään versio 3.5). Windows-ympäristössä tarvitaan lisäksi Gtk#-kirjastot, jotka ovat ladattavissa Pintan sivujen kautta. Linux- ja Mac OS X -ympäristöihin asennettaessa käyttöön tarvitaan Mono-ympäristö, joka Linux-jakeluihin löytyy yleensä paketinhallinnan kautta ja OS X:lle linkkinä Pintan lataussivulta.

Kotisivu http://pinta-project.com/ Lisenssi MIT X11 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit ovat saatavilla Pintan lataussivulta. Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta.            

Teksti: oma pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 18 - Ubuntu 11.04 "Natty Narwhal"
25 April 2011, 12:24 pm

Ubuntu on helppokäyttöinen ja vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Myös suomen kielellä.

Käyttöjärjestelmä on nimetty eteläafrikkalaisen Ubuntu-ideologian mukaan. Sana on bantukieltä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä "inhimillisyyttä toisia kohtaan". Käyttöjärjestelmänä Ubuntu pohjautuu Debian GNU/Linux -järjestelmään (esitelty myös Viikon VALOna), jonka varastoista suuri osa ohjelmapaketeista on peräisin. Ubuntun kehittämisen taustalla ovat eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin perustama yhtiö Canonical Ltd. sekä vapaaehtoisten muodostama yhteisö. Ubuntun luvataan olevan vapaa nyt ja tulevaisuudessa.

Asennus-CD:ltä vasta asennettu Ubuntu-järjestelmä on heti valmis käytettäväksi. Asennus-CD on myös Live-CD, eli käynnistämällä kone CD:ltä Ubuntua voi kokeilla asentamatta mitään. Ohjelmien joukosta löytyy muun muassa LibreOffice-toimisto-ohjelmapaketti (vanhemmissa Ubuntuissa OpenOffice.org-nimisenä), Firefox 4 -selain, ohjelmat musiikin kuunteluun, videoiden katseluun, valokuva-albumien ylläpitoon sekä yhteydenpitoon verkossa. Valmiiksi asennettujen ohjelmien lisäksi Ubuntussa on lukematon määrä erilaisia ohjelmia asennettavissa vain muutaman hiirenklikkauksen päässä. Kuten muissakin Linux-jakeluissa, Ubuntuun asennettavia ohjelmia ei tyypillisesti etsitä verkkosivuilta ympäri Internetiä vaan ne ovat valmiiksi tarjolla asennettaviksi Ubuntun ohjelmavaraston kautta. Ubuntun paketinhallintatyökalu pitää yllä tietokantaa tarjolla olevista ohjelmistoista ja sillä on helppo etsiä tarvittavaa ohjelmaa. Kun ohjelma on löytynyt, se voidaan asentaa parilla hiiren näpäytyksellä. Ohjelmien poistaminen onnistuu samalla tavoin.

Ubuntusta julkaistaan uusi versio noin kuuden kuukauden välein. Suurimpaan osaan julkaisuista annetaan tukea mm. tietoturvapäivitysten muodossa 18 kuukautta. Noin kahden vuoden välein julkaistavia pitkäaikaistuettuja LTS-versioita (long term support) tuetaan työpöytäkäytössä kolme ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntun tuorein versio on 11.04, lempinimeltään Natty Narwhal (siisti sarvivalas tai tyylikäs sarvivalas). Viimeisin LTS-versio on 10.04 Lucid Lynx (selvänäköinen ilves). Ubuntu-julkaisujen versionumero koostuu julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Lempinimet taas ovat adjektiivilla kuvailtuja eläimiä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä julkaisusta seuraavaan.

Natty Narwhal Huhtikuussa 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 Natty Narwhal sisältää muun muassa seuraavia ominaisuuksia:

• Uusi Unity-käyttöliittymä, joka on suunniteltu toimimaan työpöytäkoneiden ja kannettavien isolta näytöltä, mutta myös miniläppärien pienemmiltä näytöiltä.
  
  Ubuntun perinteinen Gnome on myös vaihtoehtoisesti käytettävissä valitsemalla käyttöliittymä sisäänkirjautumisruudussa.
• LibreOffice 3.3.2 -toimisto-ohjelmisto
  
  LibreOffice on käytännössä aiemmin OpenOffice.org-nimellä tunnettu toimistopaketti, mutta nyt uudella nimellä. LibreOffice-projekti on luonteeltaan aiempaa yhteisöllisempi.
• Firefox 4.0-selain
• Shotwell 0.9.1 - ohjelma digitaalisten valokuvien järjestelyyn ja katseluun
• Evolution 2.32.2 - sähköpostiohjelma
• Banshee 2.0 - musiikinsoitto-ohjelma, joka sisältää muun muassa integraation Amazonin musiikkikauppaan.
• Ubuntu One -palvelu, joka helpottaa tiedostojen varmuuskopiointia ja synkronointia useamman koneen välillä.

Rinnakkaisversiot Ubuntusta on olemassa useita erilaisiin käyttöihin ja erilaisille käyttäjille suunnattuja rinnakkaisversioita. Ne käyttävät taustalla samaa perusjärjestelmää ja ohjelmapakettien varastoa, mutta erona on asennuslevyltä oletuksena asentuvien ohjelmien kokoelma. Osassa on käytössä jokin vaihtoehtoisista käyttöliittymistä, osassa taas asennetaan kokoelma johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivia ohjelmia. Kaikki ohjelmat on mahdollista asentaa myös muihin rinnakkaisversioihin joko yksittäin tai kokonaisuuksina. Yhden rinnakkaisversion ohjelmakokonaisuuden asentaminen toiseen tapahtuu helposti asentamalla yksi ohjelmapaketti. Esimerkiksi Lubuntun sisältämien ohjelmien asentaminen onnistuu asentamalla paketti nimeltä lubuntu-desktop. Erilaisia käyttöliittymiä käyttävät ohjelmat toimivat myös ristiin versioiden välillä.

Kubuntu Kubuntu-versiossa käyttöliittymänä on KDE-työpöytä. KDE-työpöydän ulkoasu ja käyttökokemus poikkeavat jonkin verran Ubuntun oletuksena asentuvasta käyttöympäristöstä. Kokonaisuuden mukana asentuu joukko ohjelmia, jotka vastaavat toiminnallisuudeltaan tavallisen Ubuntun kokoelmaa, mutta sopivat ulkoasultaan ja toiminnaltaan paremmin valittuun työpöytäympäristöön.

Muutamia uusia ominaisuuksia Kubuntu 11.04:ssä:

• KDE 4.6.2
• Tiedostojen jako Samballa entistä helpommin
• Tuki OwnCloud -pilvipalvelulle, jolla tiedostoja voi synkronoida verkkoon joko omalle tai muualta palveluna hankitulle palvelimelle.

Xubuntu Xubuntu käyttää XFCE-työpöytää, joka on suunniteltu kevyemmäksi käyttöliittymäksi. Xubuntu 11.04:ssä on käytössä uusi Xfce 4.8 -versio.

Lubuntu Lubuntu on toinen kevyellä käyttöliittymällä varustettu Ubuntun rinnakkaisversio. Lubuntu käyttää LXDE-työpöytää.

Ubuntu Studio Ubuntu Studio on suunniteltu luovaan työhön. Se sisältää parhaat vapaat työkalut äänen, kuvan ja videon käsittelyyn.

Mythbuntu Mythbuntun avulla voi rakentaa itse oman verkkotietoisen kotiteatterijärjestelmän, joka toimii hyvin yhteen kodin muiden laitteiden kanssa.

Edubuntu Edubuntun mukana asentuva ohjelmakokonaisuus on koostettu opetustyötä silmälläpitäen. Edubuntuun on kerätty suuri joukko koulutyössä hyödyllisiä ohjelmistoja.

Edubuntua voi kokeilla myös selaimen kautta.

Uusia ohjelmia Edubuntu 11.04:ssä:

• Pencil-animaatio-ohjelma
• Geogebra - ohjelma geometrian ja matematiikan opetteluun
• Calibre - sähkökirjojen lukemiseen ja hallintaan
• LibreCAD
• Freemind - mindmap-työkalu
• Stellarium - planetario-ohjelma

Näiden lisäksi tarjolla on myös muita rinnakkaisversioita. Joukossa on esimerkiksi erilaisia lokalisoituja versioita, joilla Ubuntu asentuu suoraan halutulla kielellä ja halutuilla paikallisasetuksilla, esimerkiksi suomeksi. Toinen esimerkki muunlaisista rinnakkaisversioista on sokeille ja heikkonäköisille suunnattu Vinux.

Kotisivu http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta taikka Ubuntu Suomen lataussivulta. Sivuilla opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan aloittaa. Käyttöohjeet ja opastus * Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun käyttäjälle * Ubuntu tutuksi-wikikirja * Ubuntu Suomen keskustelualueet * Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan. * Ubuntu Suomen ohjesivu Muuta materiaalia Nelson Mandela kertoo, mistä ubuntussa on kyse.                        Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO