Kirjoitti: jmp - 18.01.2011 - klo:17:22
Pysy kuulolla!
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fviikonvalo-234x60.png&hash=30f4c5d9805b4ec1bb5e7f11cc0d52b0b94488bb) (http://viikonvalo.fi/)
Kirjoitti: Samuel - 22.01.2011 - klo:06:39
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
2 January 2011, 2:00 pm
Really Slick Screensavers on kokoelma visuaalisesti näyttäviä vapaita avoimen lähdekoodin näytönsäästäjiä.
Nämä värikkäät näytönsäästäjät ovat todella näyttäviä. Ilotulitusta, pyörremyrskyä, euforiaa, erilaisia 3D-efektejä. Näytönsäästäjät vaativat sulavasti toimiakseen, että tietokoneessa ovat 3D-asetukset kunnossa.
Kotisivu http://www.reallyslick.com/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Solaris Asennus Windows- ja Mac OS X-asennuspaketit löytyvät paketin omilta kotisivuilta. Linux-järjestelmiin nämä näytönsäästäjät tulevat yleensä jakelun mukana ja, elleivät ole jo valmiiksi asennettuina, ne voidaan asentaa suoraan paketinhallinnan kautta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-cyclone.story.png&hash=681c4340d819184d6912c4f7b86a0e8f0f8109ec) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-euphoria.story.png&hash=89be1a053cbfd27b6b421f710bf788bdd4e9a8ad) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-fieldlines.story.png&hash=4dd07aa5a1b21c3ae43d8049cdaeb55e0d6db14d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-flocks.story.png&hash=7669366f53dd2e41172daa0cbd8996fe638cdaf4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-flux.story.png&hash=fe471faf7d56fa6450d647c3f9c0aca1ec61cfc0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-helios.story.png&hash=fe00e5631a69c93747fee7c51ab633fee5f8c099) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-hyperspace.story.png&hash=4b9f49c954f93674d96060ae187f1339a8316e81) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-lattice.story.png&hash=6d46b851090d156525006b4fcd8611b5965a0db8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-skyrocket.story.png&hash=45a99d65c6fd38ea14fb9191c39ff8914f563844) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Frss-solarwinds.story.png&hash=92f0571e9ea1dc88e176d68e5642568492faa606)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
9 January 2011, 11:39 am
Tux Paint on lapsille (ja lapsenmielisille) suunnattu piirtelyohjelma.
Ohjelmassa on käytettävissä useita erilaisia siveltimiä ja kuvioita, valmiita leimasimia sekä erikoisefektejä. Piirtäminen on helppoa ja ohjelmasta löytyviä toimintoja on kiva tutkia. Halutessaan voi piirtoalueen taustalle avata valmiin kuvan ja käyttää ohjelmaa värityskirjana. Valmiit piirustukset on helppo tallentaa yhdellä hiiren klikkauksella. Aiemmin piirretyt kuvat on helppo avata uudelleen ja jatkaa piirtämistä.
Piirrettyjä kuvia voi myös näyttää peräkkäin, jolloin ohjelmalla voidaan tehdä kuvitettuja tarinoita ja animaatioita.
Kotisivu http://www.tuxpaint.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, BeOS, Haiku, FreeBSD, NetBSD, +muita VALO-CD Tux Paint löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_tuxpaint)-kokoelmasta. Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Tux Paint sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten niihin se voidaan asentaa jakelun omasta paketinhallinnasta käsin. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftuxpaint-0.story.png&hash=f0c83d2b860de92ca4b7a85eb3de52d5bad0d638) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftuxpaint-1.story.png&hash=026acc6114ae00b31e11fca9656ba8a4c3358b7a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftuxpaint-2.story.png&hash=21d16793a0572181720a753ac0d7a74dc66793e0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftuxpaint-3.story.png&hash=2c0cf1b05f3515dc105acd2c9c6d4e2f06dc62ef) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftuxpaint-4.story.png&hash=4b1948dabb8e627ea9ada6a179f6abcad5077931) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftuxpaint-5.story.png&hash=244c974e70a1fdccc4ba172a425a26f63de19a09)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
16 January 2011, 12:48 pm
Stellarium on avoimen lähdekoodin planetaario omalla tietokoneellasi.
Kun asennat Stellariumin omalle koneellesi ja kerrot sille oman sijaintisi, pääset katselemaan tähtitaivasta juuri sellaisena kuin se on. Ilman kiikareita tai kaukoputkea. Ilman näkyvyyttä haittaavia pilviä tai valosaastetta. Sijainniksi ja ajaksi voi toki asettaa mitä haluaa. Voit siis tarkastella, miltä tähtitaivas on näyttänyt muinaisessa Egyptissä tai joskus tulevaisuudessa. Voit katsella menneitä ja tulevia auringon- ja kuunpimennyksiä eri puolilla maapalloa. Tähtitaivaan tarkastelu ei rajoitu myöskään maapallon näkymiin vaan sijainnikseen voi valita vaikka kuun, Marsin, auringon tai jonkin muun tarjolla olevista taivaankappaleista. Valitse vaikka maisemaksi kuun pinta ja katsele maannousua.
Stellariumiin voi ladata myös vapaaehtoisten tekemiä maisemia. Miltä tuntuisi katsella tähtitaivasta Stonehengen kivipaasien keskellä niiden pystytyksen aikoihin?
Kotisivu http://www.stellarium.org/fi/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows VALO-CD Stellarium löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_stellarium)-kokoelmasta. Asennus Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai VALO-CD:ltä. Stellarium löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Oppaita FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/Stellarium/Introduction) (suomeksi) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-1.story.jpg&hash=553c415007caa623967df0ad38d08035b0402d03) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-2.story.jpg&hash=2d887a88b06333b8b4aa46998e14298c981bfa03) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-3.story.jpg&hash=705d09821d3172ac0593b57a659eecbbdb966d1b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-4.story.jpg&hash=4a6755a94624bc44841d03443e797bd86690c2d4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-5.story.jpg&hash=a0478d644b54e92d688d134244039ffb6f2f5a70) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-6.story.jpg&hash=7fb5345df1193903f84a99d68ba94832b959ce6b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-7.story.jpg&hash=f9e148e1d51a603aafb7cd7cd862ccaf2c65976c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-8.story.jpg&hash=c4099fe562e1f2450080bb6760faf215e07665c0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-9.story.jpg&hash=2b209837e9b4ccdd0ceb9007cda26ec63720a9d1) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-10.story.jpg&hash=306105554076e4f1818abb79f78a7f8867753a35) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-11.story.jpg&hash=e483653ddf65ed0a833832698d2a5890e4953978) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-12.story.jpg&hash=a25637b48378783ca18e75926ec075319cc3c662)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
22 January 2011, 9:47 pm
FBReader on avoimen lähdekoodin e-kirjojen lukuohjelma Windows- ja Linux/Unix-järjestelmille. FBReaderJ puolestaan on sen Android-puhelimiin tarkoitettu versio.
FBReader osaa näyttää useassa avoimessa tiedostomuodossa tallennettuja (drm-vapaita) sähkökirjoja: fb2, html, chm, plucker, palmdoc, ztxt, tcr (psion text), rtf, oeb, openreader, drm-vapaa mobipocket, plain text ja epub. FBReader osaa muun muassa tavuttaa tekstin sisällön kielen mukaan, jolloin teksti piirtyy ruudulle sulavasti ja kauniisti. Tämä ominaisuus on erityisen käytännöllinen pieninäyttöisillä laitteilla, kuten matkapuhelimilla, joissa tavutuksen avulla niukka tila käytetään tehokkaammin hyödyksi. Tekstin ja taustan värejä saa muutettua oman mielensä mukaan. Voit esimerkiksi vaihtaa käyttöösi vaalean tekstin mustalla pohjalla helpottamaan pimeässä lukemista. Ohjelman kirjastotoiminnolla kirjat pysyvät hyvin järjestyksessä ja ne on helppo löytää tekijän tai kirjan nimen, aihealueen tai vaikka hakusanan perusteella. Ohjelma osaa tarvittaessa lukea tiedostot myös suoraan zip-, tar-, gzip- tai bzip2-paketista, mikä on kätevää esimerkiksi silloin, jos samaan pakettiin on tiivistetty useita sähkökirjoja. Ohjelmassa on sisäänrakennettuna tuki muutamalle verkossa toimivalle vapaita tai ilmaisia kirjoja jakavalle arkistolle, kuten feedbooks.com (http://www.feedbooks.com/) ja smashwords.com (http://www.smashwords.com/).
FBReaderJ on ohjelmasta Android-puhelimille ja -tableteille sovitettu versio. Puhelimessa kirjat kulkevat helposti mukana ja ovat saatavilla aina, kun on hetki aikaa lukea. Lisää luettavaa voi ladata verkosta helposti, sillä ohjelmalla pääsee selaamaan suoraan useita verkkokirjastoja, joista löytyy paljon vapaita kirjoja. Muiden verkkokirjastojen, kuten Project Gutenberg (http://www.gutenberg.org/)in lisääminen ohjelmaan on helppoa.
Project Gutenberg (http://www.gutenberg.org/)in sivuilta löytyy paljon tekijänoikeuksista jo vapautunutta luettavaa myös suomeksi: klassikoita Seitsemästä veljeksestä ja Baskervillen koirasta aina Shakespearen näytelmiin.
Kotisivu http://www.fbreader.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, Maemo, Android, +lukuisia muita (katso kotisivut) Asennus Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai sieltä löytyvän linkin kautta. FBReader löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Android-puhelimiin ohjelma löytyy myös suoraan marketista nimellä Fbreader. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreader-1.story.png&hash=3f5a0b832d04cfa48fe8015d82a5f3bf3bc5467c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreader-2.story.png&hash=d8c1b12e5f0df45cde264c63db6e7667e6f8c4fd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreader-3.story.png&hash=758be4facb37a1c7c62b00afa06316f54e11db50) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-1.story.png&hash=a0f37597a0cc1c2c4088c8a2d682ef15864a82fc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-2.story.png&hash=5b16e3df7f191912063a159f068d7e4d104ef182) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-3.story.png&hash=276328978928f9e28117f8630c36dbb9456f49fa) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-4.story.png&hash=4eb3c5773a605cf0a28c2657c4a7dc001d53b2c4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-4b.story.png&hash=f23acf48e49cdee69a1e05ae8190ca15e89991cc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-5.story.png&hash=2359872a4dccc12c67b76ec1703f6fa68ed1bf66) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-6.story.png&hash=f5ddb7675969e7c0d96d3bbf807f3e9903bc8241) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-7.story.png&hash=ea4d79718d4e5c2ff02f7cdbbb5e16da0bcf9cd1) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-8.story.png&hash=3bcf78f47579e477c2b6c0f06d17599998419fc6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-9.story.png&hash=a04cbc5c6c5a839c11f4c19e56845f14d74c796f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-10.story.png&hash=261e76c166b66532c2640a47ed92f5234f64483d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-11.story.png&hash=caee7ad2431e1c314d025f8b4b20a728dbcffed7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-12.story.png&hash=474b1fb52ffc0e2d3f5a64ddc93674fbf46dd5fd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ffbreaderj-13.story.png&hash=c86daea1d90957a1bc5bf09117dac99af55e2a6f)
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
30 January 2011, 1:05 am
Project Gutenberg on vapaiden sähkökirjojen verkkokirjasto.
Project Gutenbergin arkistossa on yli 33000 vapaasti käytettävää sähkökirjaa. Valtaosa kirjoista on tekijänoikeuksista jo vapautuneita klassikoita. Pienempi osa kirjoista on yhä tekijänoikeuksien alaisia, mutta tekijöidensä itse vapaaseen jakeluun antamia teoksia. Kunkin kirjan alkusivuilla on kerrottu ehdot, joilla kirjoja voi käyttää.
Kirjat on luokiteltu palveluun kielen mukaan. Suurin osa kirjoista on englanniksi. Loput kielet on jaoteltu yli 50 kirjaa sisältäviin, joihin myös suomenkieli kuuluu, sekä alle 50 kirjaa sisältäviin. Suomenkielisiä kirjoja on vanhoista suomalaisista klassikoista (Kalevala (http://www.gutenberg.org/ebooks/7000), Seitsemän veljestä (http://www.gutenberg.org/ebooks/11940), Juha (http://www.gutenberg.org/ebooks/10863)) ulkomaisiin käännöskirjoihin (Shakespearen näytelmät (http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a65) Cajanderin käännöksinä, Tristan ja Isolde (http://www.gutenberg.org/ebooks/19674), Baskervillen koira (http://www.gutenberg.org/ebooks/32536)).
Tekstimuotoiset kirjat on tallennettu monessa muodossa: html, epub, kindle, plucker, QiOO Mobile sekä puhtaana utf-8-tekstinä. Niitä voi siis lukea mm. www-selaimilla sekä e-kirjanlukulaitteilla ja -ohjelmilla, kuten FBReader (http://viikonvalo.fi/node/62)illa. Osa kirjoista on myös muunnettu äänikirjoiksi joko koneellisesti tai vapaaehtoisten lukemina. Monet luetuista äänikirjoista ovat Librivox (http://librivox.org)-projektin tuottamia. Kirjojen ja äänikirjojen lisäksi Project Gutenbergin arkistoista löytyy muun muassa tekijänoikeusvapaita musiikki- ja muita äänityksiä (Valkyrien ratsastus (http://www.gutenberg.org/ebooks/10177)), nuotteja, videopätkiä (Apollo 11:n laskeutuminen kuuhun (http://www.gutenberg.org/ebooks/116)) ja kuvia (Liisa ihmemaassa -kirjan kuvitus (http://www.gutenberg.org/ebooks/114)).
Kotisivu: [url]http://www.gutenberg.org/ (http://www.gutenberg.org/)[/url] Lisenssi: Project Gutenberg Licence (http://www.gutenberg.org/wiki/Gutenberg%3AThe_Project_Gutenberg_License) Tekijänoikeuksista vapautuneet kirjat ovat Public Domainia, eli julkista omaisuutta, Yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslain mukaan. Katso tarkempi tieto lisenssistä kunkin kirjan alusta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fproject_gutenberg-1.story.png&hash=d02afb5b8a4e6ceff5b5dcca21f07e07c111de3d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fproject_gutenberg-2.story.png&hash=bdc597a5184fd4cc987313ad18a392193bf9d056) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fproject_gutenberg-3.story.png&hash=d924a85db9b56f27999a85298e9dbbdf30e97dd5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fproject_gutenberg-4.story.png&hash=4b731fbb20cf1dda769441f6b6cd2304d7127f6c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fproject_gutenberg-5.story.png&hash=b64c16768b76e2e545e1d340b41e518791ec3ff1)
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
5 February 2011, 11:32 pm
Koodinimi Squeeze on 24 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux -käyttöjärjestelmän versio 6.0.
Linux-jakelu Debian on taas entistä parempi; järjestelmä käynnistyy nopeammin kun käynnistyskriptejä ajetaan rinnakkain; toimintaa miniläppäreissä parantaa KDE Plasma Netbook -työpöytäympäristö; uudemmat versiot sovelluksista; uusia sovelluksia kuten Chromium-selain (http://packages.debian.org/squeeze/chromium-browser), verkkopalveluiden valvontajärjestelmä Icinga (http://packages.debian.org/squeeze/icinga), yhteensä noin 10000 uutta asennuspakettia. Yli 29000 asennuspaketista (http://www.debian.org/distrib/packages) löytyy jokaiselle jotakin.
Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan. Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien ohjeiston (http://fi.wikipedia.org/wiki/Debianin_vapaiden_ohjelmistojen_ohjeisto) määrittämään mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös yhteisösopimuksen (http://www.debian.org/social_contract.fi.html) vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana, muiden muassa Knoppix (http://www.knopper.net/knoppix/) ja Ubuntu (http://ubuntu-fi.org/) pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen aikana, versioiden väliä on saattanut olla yli kaksikin vuotta.
Ensimmäistä kertaa Debianissa on mukana muu kuin Linux-ydin, kun esittelyversiot FreeBSD-ytimestä ovat mukana i386:lle ja amd64:lle, siis 32-bittisille ja 64-bittisille PC-koneille. Linux-ytimessäkään ei enää ole suljettua koodia olevia laitetiedostoja, ne siirrettiin Debianin non-free -jakeluun.
Debian on vanhimpia Linux-jakeluita, projekti on perustettu vuonna 1993. Edellinen versio Lenny, eli versio 5.0, julkaistiin kaksi vuotta sitten 14. helmikuuta 2009.
Debiania on pidetty vaikeana asentaa, mutta graafinen asennin on ollut käytettävissä jo vuodesta 2009 alkaen. Debian GNU/Linux voidaan asentaa useilta eri asennusmedioilta kuten DVD:ltä, CD:ltä, USB-muisteilta ja levykkeiltä tai suoraan verkosta. Debiania on moitittu myös sovellusten vanhoista versioista, aina ei ole julkaisuhetkelläkään mukana sovelluksen uusin versio vaan luotettavasti toimivaksi todettu vanhempi versio, lisäksi pitkä julkaisusykli vanhentaa. Syyskuusta 2010 alkaen on Debian Backports (http://backports.debian.org/) ollut virallisestikin Debianin osa, sieltä saa uudempia versioita valikoiduista sovelluksista. Debian Volatile (http://www.debian.org/volatile/):n kautta saa päivittäin muuttuvia asennuspaketteja kuten virustorjuntaohjelmiston tunnistetietoja. Multimediatukea saa parannettua epävapailla osilla lisäämällä Debian Multimedia (http://debian-multimedia.org/):n käytettäviin pakettivarastoihin.
Debianin kehitystyökin tehdään avoimesti, vikailmoitukset (http://www.debian.org/Bugs/) ja sähköpostilistat (http://lists.debian.org/) ovat julkisia. Myös sähköpostilistojen arkistot ovat kaikkien saatavilla. Ainoa poikkeus on sähköpostilista debian-private, jota pääsevät lukemaan vain Debian-kehittäjät (http://www.debian.org/devel/join/index.fi.html), jotta kehittäjät voivat ilmoittaa muille olevansa seuraavat kaksi viikkoa matkoilla ilmoittamatta samalla murtovarkaille mistä asunnosta voi noutaa arvotavarat pois. Lisäksi IRC-kanava #debian-private vaatii salasanan, tällöin on paikka jossa ei-julkisista Debian-asioista voidaan keskustella nopeammin kuin sähköpostilistalla.
Kotisivu http://www.debian.org/ Lisenssi Sisältää useilla vapailla lisensseillä lisensoituja ohjelmia. Toimii seuraavilla alustoilla Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua laitearkkitehtuuria Asennus Asennustaltiot noudettavista kotisivulta (http://www.de.debian.org/CD/), pikapuolin on myös mahdollista tilata maksulliset CD:t tai DVD:t (http://www.de.debian.org/CD/vendors/). Käyttöohjeet Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta (http://www.debian.org/doc/) ja muualtakin Internetistä. Asennusohje (http://www.debian.org/releases/stable/installmanual) löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSqueeze-1.story.png&hash=bfcca4b6f6d91b9d14fd15c29deb8f7d5af64e42) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSqueeze-Chromium-selain.story.png&hash=b1f51daf934f7826f4960d62da93220af09dd7d0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSqueeze-sovellusvalikoima.story.png&hash=2d58b3bc3c139b602ef61e4e17cb3093aac8ebc3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSqueeze-elokuvasoitin.story.png&hash=f38376e8b5547757ed2f7f051632f2c9726402d8)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Lisätietoa
- Wikipedian Debian-artikkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Debian)
- Julkistusmuistio (http://www.debian.org/releases/stable/releasenotes)
- Debianin sähköpostilistat (http://lists.debian.org/)
- Shapado-instanssi kysymyksille ja vastauksille Debianista (http://ask.debian.net). Shapadossa (http://en.wikipedia.org/wiki/Shapado) webbisivulle kirjoitetaan kysymys, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa vastauksen tai äänestämällä vastausta hyväksi tai huonoksi vaikuttaa vastauksen pisteytykseen.
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
12 February 2011, 7:02 pm
Wine mahdollistaa Windows-ohjelmien käyttämisen myös muissa käyttöjärjestelmissä. Estääkö jokin välttämättä tarvitsemasi Windows-sovellus toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisen? Etkö omista Windows-konetta, mutta haluaisit käyttää jotakin vain sellaisiin julkaistua ohjelmaa? Wine saattaa olla ratkaisu ongelmaasi! Ohjelmien toimivuus vaihtelee, mutta yhteisö kerää niistä tietoa osoitteessa [url]http://appdb.winehq.org/ (http://appdb.winehq.org/)[/url] – katso sieltä toimiiko kaipaamasi.
Kotisivu http://www.winehq.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, PC-BSD, Solaris Asennus Todennäköisesti asennuspaketti löytyy jakelun omasta pakettivarastosta, mutta tarvittaessa ne on saatavilla myös Winen kotisivuilta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FWine_civ4-2.story.jpg&hash=f7c58dcaf30ede1d7392cbde2e12de8326cd5e6f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FWine_cs-source.story.jpg&hash=3d6b619497f797facb07f580297b06e2a87f822b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FWine-fifa10.story.jpg&hash=b39a387db6d625b467a4058ace1dfda994ba6395)
Teksti: teroajk
kuvakaappaukset: teroajk
Lisätietoa
- Wine-artikkeli Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wine)
- Lisenssitietoa (http://wiki.winehq.org/Licensing)
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
19 February 2011, 10:32 pm
Tomboy on näppärä wiki-tyyppisesti toimiva muistiinpanoväline työpöydälle
Tomboy on keltaisten muistilappujen korvike tietokoneen työpöydällä. Sähköisten muistilappujen suurena etuna paperisiin verrattuna on mahdollisuus linkittää niitä keskenään. Muistiinpanoihin voi kirjoittaa otsikoita, tekstiä, listoja ja muotoilla niitä lihavoinnein, kursivoinnein, alle- ja yliviivauksin sekä korostuksin. Mistä tahansa muistiinpanon sanasta voi tehdä linkin, jota klikkaamalla avautuu uusi muistiinpanoikkuna. Näin muistettavat asiat voi ryhmitellä järkevästi ja linkittää toisiin niihin liittyviin muistiinpanoihin. On käyttäjän oma asia, haluaako luoda muistiinpanoilleen hierarkisen rakenteen sisällysluetteloineen vai linkittääkö niitä verkkomaisesti. Tomboyta on mahdollista käyttää myös kevyeen projektinhallintaan, jossa pitää linkittää ihmisiä ja tehtäviä keskenään.
Tomboyn toimintaa voi laajentaa lukuisilla siihen saatavilla lisäosilla. Lisäosia löytyy muun muassa muistiinpanojen muuttamiseen html-muotoon, niiden lähettämiseen Wordpress- tai Blogspot-blogiin sekä niiden synkronointiin tietokoneiden välillä.
Samojen muistiinpanojen saatavuus eri koneilla, esimerkiksi koti- ja työkoneella, on hyödyllistä. Tomboylla tehtyjä muistiinpanoja voidaan synkronoida käyttäjien välillä paikallisesti tai eri tietokoneiden välillä verkkopalvelujen kautta. Verkon yli synkronointi on tuettu ainakin Tomboyn oman Tomboy online -palvelun ja Canonicalin Ubuntu One -palvelun kautta. Synkronointi on mahdollista laittaa toimintaan myös omalle palvelimelle joko Snowy-ohjelmiston, webdav-jaon tai ssh-yhteyden kautta.
Android-puhelimiin löytyy marketista Tomdroid (https://launchpad.net/tomdroid)-sovellus, jolla on mahdollista käyttää samoja verkkoon synkronoituja muistiinpanoja kuin tietokoneella. Toistaiseksi Tomdroidilla pystyy vain lukemaan muistiinpanoja, mutta muokkaustoiminnallisuuttakin on lupailtu tulevaisuudessa.
Tomboy on toteutettu C#-kielellä ja käyttää Linux- ja Unix-järjestelmissä hyväkseen Mono-ympäristöä. Näissä järjestelmissä voi vaihtoehtoisesti myös käyttää toiminnoiltaan ja ulkoasultaan hyvinkin samanlaista, mutta C++-kielellä toteutettua Gnote (http://live.gnome.org/Gnote)-ohjelmaa.
Kotisivu http://projects.gnome.org/tomboy/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Unixit Asennus Asennuspaketit Windows- ja Mac OS X -ympäristöille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa Tomboy löytyy suoraan paketinhallinnasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-1.story.png&hash=87f59b81636589fb475d9578d930772cf64c377f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-2.story.png&hash=96381fe5c5dd74358440b3f772792d8f8cc4e550) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-3.story.png&hash=5941f291aa2be24ec532cca136e29b97cb4d8375) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-4.story.png&hash=a847f901588d632661523eb635d2f04f324afdc9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-5.story.png&hash=42081ede8ec1186542d6f8c41e3b956512bd523b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-6.story.png&hash=54c20cf8b6845cffd197cea14edad40ba228f1dd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-7.story.png&hash=77539a2dd17790973377b09d1da128508217176c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-8.story.png&hash=9c0ffd382dafa2dc2ae6c9f25a01f4da257f2a5a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Ftomboy-9.story.png&hash=d506d37943c99b0ef216d756863517bc718ef78e)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.02.2011 - klo:01:01
26 February 2011, 11:58 pm
Open Clip Art Library eli avoin leikekuvakirjasto on kokoelma vapaasti käytettäviä kuvakkeita ja kuvitusta.
Kokoelmasta löytyy kuvitusta webbi-sivuihin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Kirjastossa on symboleita, esimerkiksi tupakointikielto, pelikorttien maat, lippuja, suuntanuolia ja vaikka mitä, lähes 40,000 kuvaa. Valokuvia kirjastossa ei ole, vaan kuvat ovat piirroksia. Perustiedostomuoto on SVG eli skaalautuva vektorigrafiikka, jota voi käyttää sellaisenaan monessa ohjelmassa, tai josta kuvat voi itse muuntaa haluamaansa kuvatiedostomuotoon. Vektorikuvan tyypillinen ominaisuus on, että sen voi suurentaa tai pienentää rajatta laadun kärsimättä. Esikatselua varten kirjastossa on samoista kuvista myös PNG-muotoiset versiot. Suurin osa www-selaimista sekä monet kuvankatselimet osaavat näyttää SVG-kuvia. SVG-kuvien muokkaaminen onnistuu avoimen lähdekoodin Inkscape-ohjelmalla.
Kokoelman kehittämiseen voi osallistua lähettämällä itse tekemiään kuvia.
Kotisivu http://www.openclipart.org/ Lisenssi Vapaa, kuvia saa käyttää miten haluaa, CCO (http://viikonvalo.fi/wiki/CCO). Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Asennus Linux-jakeluissa löytynee pakettivarastoista. Kotisivulta voi ladata kaikki kuvat .zip, .tar tai .bz2 pakettina tai yksittäisiä kuvia. Kuvia voi käyttää sellaisenaan tai muokata vaikkapa lisäämällä tekstiä kuvan sisään tai laatimalla oma kuva yhdistämällä useasta kuvasta. SVG-kuvien muokkaukseen sopii Inkscape-ohjelma, jolla suuri osa kirjaston kuvista on piirrettykin. Tässä kirjoitelmassa käytetty kuvitus löytyi Openclipartsista (paitsi Viikon Valo -logo).
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-Swan.story.png&hash=f10d73359933bfa1ba6e12ab045c5272740edf19) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-talitiainen.story.png&hash=9d25fe016e48d39611090a18e7d928216e29fdb7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-Keep_tidy_inside_01.story.png&hash=aa1b85a50d179b0bf426caab73c0f5ac9202ebf9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-Defense_de_fumer_yves_gu_01.story.png&hash=64c85bcfc050076a39583208f01dec1006247300) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-Ribbon.story.png&hash=356345625d9e9d3f24afbad15a96dc3c180e20fe) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-Rana01_architetto_france_01.story.png&hash=2639abc34c73a668aa064702fd5ab74f12ebec66) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-tree.story.png&hash=02ee04cc0fd3772394b384c77591abfc2b1b78df) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-Led_rainbow_ganson.story.png&hash=9d9f6c1fd5f52910893468a93169bb689e42fd1e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Focal-packet6.story.png&hash=cdf112fc087df411301b77192992ef42595af50f)
Teksti: Taleman
kuvat: Open Clip Art Library
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.03.2011 - klo:01:00
5 March 2011, 5:35 pm
Clementine on musiikinsoitto-ohjelma monipuolisilla ominaisuuksilla musiikkikirjaston hallintaan sekä verkkopalveluintegroinneilla.
Clementine pitää musiikkiarkistosi hyvässä järjestyksessä. Se soittaa monessa muodossa olevaa musiikkia (mp3, ogg,...), ylläpitää niiden meta-tietoja ja arvosteluita sekä tarvittaessa muuntaa tiedostoja haluttuun muotoon. Se osaa luoda automaattisesti älykkäitä ja dynaamisia soittolistoja (satunnainen, suosituimmat kappaleet, eniten soitetut, vähiten soitetut jne.). Clementine integroituu näppärästi verkosta löytyviin musiikkilähteisiin, kuten Last.fm, SomaFM, Magnatune, Jamendo ja Icecast sekä itse valitut nettiradiot.
Musiikin lisäksi Clementine osaa etsiä verkosta myös muuta musiikkiin liittyvää tietoa. Se käyttää hyväkseen mm. Wikipediaa, Amazonia, Facebookia, Myspacea, last.fm:ää ja lyrics.wikia.com:ia, joista ohjelma etsii artisteista ja kappaleista monenmoista tietoa sekä levynkansikuvia, kappaleiden sanoituksia, muiden kuuntelijoiden mielipiteitä jne. Myös tiedostojen siirtäminen kannettaviin soittolaitteisiin kuten iPodiin on tehty helpoksi.
Clementine toimii Windows-, Linux- ja Mac OS X -alustoilla. Linux-käyttäjille Clementine saattaa vaikuttaa tutulta sillä se pohjautuu tunnettuun Amarok 1.4 -soitto-ohjelmaan, josta se haarautui.
Kotisivu http://code.google.com/p/clementine-player/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin sivulta löytyvät asennuspaketit Ubuntu-, Debian- ja Fedora Core -jakeluille. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-1.story.png&hash=38f9aa4f314b6c586a0133d363cb5ff5e9900976) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-2.story.png&hash=de6e580fc917df864d21e98a2feab79ebe0f9524) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-3.story.png&hash=07df12ca0e337cd7abcc02f32acf4bc885acfd09) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-4.story.png&hash=c9e60c06343904df77591481126e1cb741e0f1b8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-5.story.png&hash=618863a1d90441111da2bbd08b9152aa5e24edb5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-6.story.png&hash=785cefda4250ad00df1036d9a982f5c7b69ab969) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclementine-7.story.png&hash=a08234489b4f409db08e246f285ee2a673ebf6bc)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.03.2011 - klo:07:01
13 March 2011, 12:07 am
LibriVox on unelma, kokeilu ja kysymys: voiko netistä löytää joukon vapaaehtoisia herättämään tekijänoikeusvapaat kirjat eloon podcastingin avulla?
LibriVoxin tavoite on tuoda kaikki tekijänoikeusvapaat kirjat saataville ilmaisina äänitiedostoina Internetiin.
Kirjoja voi kuunnella iltasatuna, autoa ajaessa tai vain lepuuttaa silmiään samalla kun nauttii kirjallisuudesta. Eniten äänityksiä on englanniksi (yli 10.000), suomen kielellä on saatavilla 11 kirjaa joista kaksi on keskeneräisiä.
Projektin pääperiaatteet
- Librivox on voittoa tavoittelematon, mainosvapaa projekti
- Librivox lahjoittaa tallenteensa vapaaseen levitykseen, tekijänoikeusvapaina
- Librivoxia pyörittävät vapaaehtoiset
- Librivox pitää yllä väljää ja avointa rakennetta
- Librivox toivottaa tervetulleeksi kaikki vapaaehtoiset osallistumaan ympäri maapallon
Näin se toimii Librivoxin vapaaehtoiset osallistujat lukevat lukuja tekijänoikeussuojaamattomista kirjoista, jonka jälkeen syntyneet äänitiedostot julkaistaan netissä (podcastien, katalogin ja bittorrenttien avulla). Librivox on täysin vapaaehtoispohjainen, avoimen lähdekoodin, vapaan sisällön tekijänoikeusvapaa projekti, ja työ tehdään lähes kokonaan kommunikoimalla Internetissä. Projektin rakenne on tasa-arvoinen, ja se on suunniteltu niin, että ihmiset voivat osallistua juuri haluamallaan tavalla, mutta hieman toisistaan eroavia vapaaehtoisia on useita:
- “Readers” : Lukijat, jotka lukevat lukuja kirjoista, runoja tai novelleja;
- “Book Coordinators” : Kirjakoordinaattorit, jotka organisoivat ryhmän Lukijoita saattamaan kirjan valmiiksi;
- “Moderators” : Moderaattorit auttavat Lukijoita ja Kirjakoordinaattoreita pääsemään asioihin mukaan;
- “Meta Coordinators” : Metakoordinaattorit ovat vastuussa valmistuneiden projektien lisäämisestä katalogiin;
- Ylläpitäjät tekevät muita sekalaisia käytännön juttuja.
Suurimman osan teksteistä Librivox saa Gutenberg-projektilta (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg). Internet Archive (http://archive.org) ja ibiblio.org (http://www.ibiblio.org/) säilövät äänitiedostot.
Kotisivu http://librivox.org Lisenssi Tekijänoikeuksista vapaa, Public Domain (http://fi.wikipedia.org/wiki/Public_domain) [1] [2] Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Käyttöohjeet LibriVox pyrkii tekemään kohtuullisen kokoisia äänitiedostoja, esimerkiksi kirjan luvut pistetään jokainen omaan tiedostoonsa. Äänitiedostot voi noutaa selaimella yksitellen, tai kirjoittaa pienen scriptin joka noutaa kirjan kaikki tiedostot kerralla. Saatavilla myös .zip jossa ovat kaikki kirjan osat .mp3-tiedostoina.
Tiedostomuoto on Ogg Vorbis (http://www.vorbis.com/) eli .ogg, myös .mp3 on saatavilla. Näistä .ogg on vapaa tiedostomuoto. Eiköhän mikä tahansa soitin osaa ainakin toisen näistä tiedostomuodoista.
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLibriVox-hakutoiminto.story.png&hash=d3e1164920d39c5a7c4770fe561d7010a5f4eaa4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLibriVox-My_Man_Jeeves_by_P._G._Wodehouse.story.png&hash=2ab9eefc3197807c520647bd74524b6211636e99)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Viitteet
- Copyright and Public Domain (http://forum.librivox.org/viewtopic.php?f=18&t=881&sid=8ef67ca97b0514b11b82a138cc0c24a6)
- Wikipedian artikkeli LibriVoxista (http://fi.wikipedia.org/wiki/LibriVox)
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.03.2011 - klo:01:02
19 March 2011, 11:39 pm
UFO: Alien Invasion (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/About) on strategiaa ja taktiikkaa yhdistävä peli, jossa pyritään estämään ulkoavaruuden olioiden hyökkäys maahan. Mukana on yksinpeli ja moninpeli Internetissä.
Pelaaja perustaa tukikohtia, joissa varustetaan sotilaita ja maahanlaskeutumisaluksia, joilla 8 sotilaan ryhmä siirretään kulloiseenkin taistelujen polttopisteeseen. Pitkän tähtäimen strategia on perustaa lisää tukikohtia, tutka-asemia ja ilmatorjuntapatteristoja, sekä varustaa lisää sotilaita ja hankkia torjuntahävittäjiä hyökkääjien UFO:jen torjuntaan. Maihinlasku aloittaa taktisen osuuden, joka on vuoropohjainen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoropohjainen) taistelu. Perustamalla tutkimuslaboratorion voi tutkia hyökkääjien aluksia ja aseita, sekä kehittää parempaa ja uudenlaista aseistusta. Työpajassa voi valmistaa niitä tarvikkeita joita markkinat eivät tuota riittävästi.
Strategiaosuus pelataan maapallon näyttävässä Geoscapessa. Taktineen osuus palataan 3-ulotteisessa kentässä, jota voi tarkastella haluamastaan suunnasta ja katselukulmasta.
Pelistä voi katsoa videoita Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=HqWZe3FCliQ&feature=player_embedded).
Peli on varsin laaja vaatien kohtalaista paneutumista. Läpipelaaminen ei onnistu parissa illassa.
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUfoai-800px-Player002.story.jpg&hash=379cc864d970252cd3b0e769d597d5abebc31ff0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUfoai-Alien_commander2.story.jpg&hash=da2a32fea28bba828342bf8e4450ac00b1b8a22e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUfoai-Grenl.story.jpg&hash=6603eb387fec5266fc2366de77de693a5674a7bc)
Saatavilla on kenttäeditori (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Download), lisäkenttiä voi siis itse tehdä (mutta se on varsin työlästä ja opettelua vaativaa).
Peli on suomennettu osittain, mutta suomennoksen laatu ei ole kovin hyvä. Suomennoksen parantamiseen voi osallistua (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Translating). Peliprojekti kaipaa myös graafikkoja, alunperin nimittäin osa pelin käyttämistä graafisista elementeistä otettiin käyttöön epävapaista lähteistä tai käyttöoikeus on epäselvä. Käynnissä on iso muokkaus jossa grafiikat korvataan uusilla varmasti vapaan käyttöoikeuden kuvilla.
Peliä kehitetään jatkuvasti, kotisivuilla on kuukausittain tilannetiedotus (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/News). Ilmeisesti projekti on alunperin alkanut jo vuonna 2003, nimittäin helmikuun 20. 2004 Mandrake Linuxille oli ufoai.
(Lähde: rpm -qip --changelog ftp://ftp.cica.es/mirrors/Linux/plf/mandriva/non-free/2006.0/i586/ufo-0.10-3plf.i586.rpm)
Kotisivu http://ufoai.ninex.info/wiki/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), ohjeet GNU FDL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa mukana, mutta luultavasti vanha versio. Uusin versio pitää noutaa kotisivulta, tai Ubuntulle Playdebistä (http://www.playdeb.net/software/UFO%20Alien%20Invasion) valmiina asennuspakettina. Windowsille ja Mac OS X:lle on valmis asennuspaketti pelin kotisivuilla. Windowsille saatavilla myös Desurasta (http://www.desura.com/games/ufo-alien-invasion/). Käyttöohjeet Varsin laajat käyttöohjeet löytyvät pelin kotisivuita.
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUFO-AI-alku.story.png&hash=e68d4dc27183958552935fa5f6829af59642a874) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUFO-AI-geoscape.story.jpg&hash=174b611e8545d95aa936a2b355fe3b470e182de8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUFO-AI-taktinen1.story.jpg&hash=76b9d6bfcccf388207cfc4703ca8bc03f8abb2c7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUFO-AI-taistelu.story.png&hash=14add75e0685ce32fc98332696dfe861076224ca) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUFO-AI-tarkkaa.story.jpg&hash=666379ff3a99acaaae9d23759e35a127298b6b31) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FUFO-AI-UFO.story.png&hash=5c5b1a49fd2ab73a242dc11a552a951db33592d9)
Viitteitä
- [url]http://en.wikipedia.org/wiki/UFO:_Alien_Invasion (http://en.wikipedia.org/wiki/UFO%3A_Alien_Invasion)[/url]
- [url]http://www.gamespot.com/pc/strategy/ufoalieninvasion/index.html (http://www.gamespot.com/pc/strategy/ufoalieninvasion/index.html)[/url]
kuvakaappaukset: Taleman
mediakuvat: http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Category:Character_artworks (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Category%3ACharacter_artworks) (GNU FDL)
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2011 - klo:16:33
26 March 2011, 11:24 pm
Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.
Mozilla-projektin Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen mukaan (http://gs.statcounter.com/#browser-FI-monthly-201002-201102) noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella. Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja ominaisuuksia.
Käyttöliittymä Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata. Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi napiksi.
Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.) välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla. Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä. Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.
Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu kosketusnäyttöä käytettäessä monikosketustuella (http://en.wikipedia.org/wiki/Multitouch), joka siis mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella vetämällä.
Suorituskyky Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä. Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa. Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen. Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.
Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia, joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...) mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis vaikuta itse selaimeen.
Uusia ominaisuuksia Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön html5:llä (http://www.youtube.com/html5) ilman Flash-laajennosta. Myös äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja tuottaa suoraan javascriptillä.
Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa vektorigrafiikkaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/SVG) (svg). Nyt kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa, erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan) sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja hyvin skaalautuvien kuvien käytön.
Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF, TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla. Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.
Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä, mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.
Kotisivu http://www.mozilla.com/firefox/ Lisenssi MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo Asennus Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta. Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm. Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen jakelun päivityspolitiikasta. VALO-CD VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4. Lisää luettavaa Ominaisuudet (http://www.mozilla-europe.org/fi/firefox/features/) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-1-valikko.story.png&hash=c3a24182dae53b80e188e4bf6800aaa5a3660342) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-2-firefox-painike.story.png&hash=392bd748a5bb498403d6db51d23e5d8c15469b47) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-3-sovellusvalilehdet.story.png&hash=8e4719771fdeb0ddda321059b6b5c88292749e5b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-4-firefox-painike.story.png&hash=7bbbab526cc360929aeda03864e8510d8d1f4f51) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-5-linux.story.png&hash=25d8946a0d8119bde68abd6070f74fdf326d1bae) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-6-mathml.story.png&hash=0f102b25f9ffae2edf320197ba07ad91e387ea04) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-7-webm.story.png&hash=008fde13d80781b3ebe4276c3569f28eabb7e057) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-8-tabgroups.story.png&hash=2faba8e3b0a8b99f41c5ff18aeacf75f1b0f51fa)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.04.2011 - klo:14:01
2 April 2011, 8:53 pm
MuseScore on ilmainen ja kätevä WYSIWYG-nuotinnusohjelma musiikintekijöille.
MuseScoren käyttöön pääse helposti ja nopeasti – ehkäpä puolessa tunnissa – sisälle katsomalla ohjelman kotisivulta löytyvät lyhyet opetusvideot. MuseScoreen voidaan syöttää nuotteja suoraan näppäimistöltä. Nuottien syöttöä voidaan nopeuttaa käyttämällä erillistä MIDI-näppäimistöä. MuseScorella voi säveltää musiikkia vaikka suurelle sinfoniaorkesterille, sillä viivastojen määrä ei ole rajattu. Ohjelmaan on yhdistetty myös MIDI-sekvensseri ja ohjelmistosyntetisaattori. Koska ohjelma tuo ja vie MIDI:ä, sen avulla voidaan tuottaa MIDI-tiedostoista nuotinnuksia ja nuotinnoksista vastaavasti MIDI-tiedostoja. Lisäksi käytettävissä on standardi XML-formaatti, joten siihen voi tuoda muilla nuotinnusohjelmilla, kuten Finalella ja Sibeliuksella, tehtyjä partituureja.
Ohjelma on monin tavoin kätevämpi käyttää kuin esim. 80-luvulta periytyvä Finale. Finalestä löytyy tietysti monia ominaisuuksia, joita ammattisäveltäjä saattaa tarvita työssään ja joita ei MuseScoresta löydy. Ohjelma on käännetty monelle kielelle ja myös suomeksi. Ohjelmistopaketit löytyvät niin Linuxiin, Macciin kuin Windowsiinkin. Ohjelma on GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) lisenssoitu. MuseScoresta on vastikään ilmestynyt 1.0-versio. Aiemmat versiot olivat bugisempia, mutta niissäkin bugeista aiheutuvia ongelmia oppi nopeasti välttämään.
Kotisivu [url]http://musescore.org/ (http://musescore.org/)[/url] (kotisivu näkyy suomeksi jos selaimen kieliasetuksissa suomi on ensimmäisenä) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Viimeisimmät asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy myös jakelun omasta pakettivarastosta. Esimerkki MuseScoreDemo1.pdf (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/MuseScoreDemo1.pdf) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmusescore-1.story.png&hash=104c73bded85fdc9bfdda31c938e4e2a1d9aa38d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmusescore-2.story.png&hash=c7946827449c2c2b9ab31e285e4a2d7df036dbe8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmusescore-3.story.png&hash=8bb5492a73550e57b9e6820c01c6b304a7d5b7c2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmusescore-4.story.png&hash=878ca229da7f1a81b20a4de8f4db9c8cc241797d)
Viitteitä
- Projekti Open Goldberg Variations (http://www.kickstarter.com/projects/293573191/open-goldberg-variations-setting-bach-free) käyttää Musescorea.
- Musescoren käyttöopas (http://www.uta.fi/~jari.eerola/musescoreopas/etusivu.html)
- Nuotteja (http://musescore.com/sheetmusic)
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.04.2011 - klo:02:02
9 April 2011, 11:29 pm
LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto, joka sisältää muun muassa tekstinkäsittelyohjelman (Writer).
Writeriä käytetään tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja tulostamiseen.
LibreOffice haarautui OpenOffice.org:sta, joka perustuu Sun Microsystemsin StarOffice-pakettiin, jonka Sun osti saksalaiselta StarDivisionilta 1999. Oraclen ostettua Sunin vuonna 2009 osa ohjelmiston johtavista kehittäjistä erosi syksyllä 2010 projektista ja perusti uuden Document Foundationin jatkamaan ohjelmiston kehitystä riippumattomana. Uuden säätiön merkittäviin tukijoihin kuuluvat Google ja Red Hat. Se on pyytänyt myös Oraclen jäsenekseen ja luovuttamaan sille OpenOffice.org-nimen oikeudet. Ensimmäisen uuden version julkaisussa se käytti nimeä LibreOffice (http://fi.wikipedia.org/wiki/LibreOffice). Toistaiseksi ei ole oleellisia eroja LibreOfficen ja OpenOffice.org:n välillä. Jos siis LibreOffice ei ole saatavilla koneellesi, käytä OpenOffice.orgia odotellessa.
Writerissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Writer osaa käyttää mallineita joilla esimerkiksi liikekirjeen vakio-osat ja suomalaisen kirjestandardin mukaiset asettelut voi tehdä kirjepohjaksi. Tekstin voi asemoida yhteen tai useampaan palstaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Column_(typography)). Mukaan voi liittää kuvia, taulukoita ja matemaattisia kaavoja. Tiedoston voi viedä PDF-muotoiseksi lähetettäväksi kirjapainoon, sähköpostin liitteenä tai tulostettavaksi. Saatavilla on vapaa Voikko-niminen ohjelma suomen kielen oikolukuun ja tavutukseen. Writer osaa käyttää OpenDocument (http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument)-tiedostomuotoa lukuisten muiden tallennusmuotojen lisäksi. Writer osaa lukea ja kirjoittaa muun muassa Microsoft Officen tallennusmuotoja.
Kotisivu http://fi.libreoffice.org/ tai http://www.documentfoundation.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) http://www.libreoffice.org/download/license/ Toimii seuraavilla alustoilla Mac OS X, Microsoft Windows, Linux. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutuvat noutamaan asennustiedoston kotisivulta tai käyttämään VALO-CD:tä. VALO-CD Writer löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_libreoffice)-kokoelmasta. Lyhyt käyttöohje löytyy Porixin kurssista Tietokoneen käyttö (http://porixi.l-a.fi/TK-Tekstink%C3%A4sittely). Tuolla sivulla on myös kaksi ohjevideota, liikekirjeen mallineen teko ja miten mallinetta käyttäen tehdään uusi kirje. Hyviä suomenkielisiä ohjeita OpenOffice.Org:n käytöstä (http://fi.openoffice.org/dokumentaatio.html). Lisää (englanninkielisiä) ohjevideoita löytyy Showmedosta (http://showmedo.com/videotutorials/openoffice).
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLibreOffice-Writer-1-sivu.story.png&hash=843b09ed37f6750d1c06b76dea808fd1610ad2b8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLibreOffice-Writer-2-oikoluku.story.png&hash=370472526c512ade60e6c414af3f7e789eb4e1e6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLibreOffice-Writer-3-tyylit.story.png&hash=0c61906ed78ba2ff6e7a5b01cc5abec46112e48d)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman, pesasa
LibreOffice logo Document Foundationin markkinointimateriaalista
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.04.2011 - klo:14:00
17 April 2011, 12:25 pm
R on tilastolliseen laskentaan tarkoitettu ohjelmointiympäristö. Se on GNU-projekti, joka pohjautuu S-kieleen. Tätä nykyä R on erittäin laajasti käytetty ja sen käyttöä opetetaan esimerkiksi yliopistojen tilastotieteen oppiaineissa. R:ään liittyen järjestetään nykyään myös kansainvälisiä kongresseja ja julkaistaan korkeatasoista nettilehteä (http://journal.r-project.org/). Ohjelman kotisivuilta löytyy R:ään laajan perustyökaluvalikoiman lisäksi tuhansia käyttäjien valmistamia lisäpaketteja (packages). Ohjelman kotisivuilta löytyy myös eri tasoisia oppaita R:n käyttöön. Sopiva opas R:n opetteluun ja myös edistyneille tilastotieteilijöille on esimerkiksi Tommi Viitasen kirjoittama "Tilastotiedettä soveltajille (http://users.utu.fi/totavi/)". Katso myös Itä-Suomen yliopiston tuottama R-opas (http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=138103&folderId=138117&name=DLFE-3780.pdf).
Vaikka R onkin tehty tilastolliseen laskentaan, sen helposta opittavuudesta ja käytettävyydestä johtuen allekirjoittanut on mm. analysoinut R:llä musiikkia (http://users.utu.fi/attenka/), piirrättänyt sillä Fraktaaleja (http://fractalswithr.blogspot.com/), käyttänyt sitä matriisilaskentaan, matemaattiseen optimointiin (http://www.math.utu.fi/opiskelu/opetusohjelma/kurssit/aineopinnot/smat5108_2009/index.html) jne. Tämä onnistuu funktionaalisella ohjelmoinnilla, mutta R on myös objektiorientoitunut kieli.
Kotisivu [url]http://www.r-project.org/ (http://www.r-project.org/)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, muut Unixit Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Useimpiin Linux- ja Unix-jakeluihin ohjelma löytyy myös suoraan jakelun omasta paketinhallinnasta. Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa komennolla apt-cache search ^r-.* löytyy pitkä luettelo R-Projektin paketteja (http://cran.r-project.org/bin/linux/debian/). Käyttöohjeita Tilastotiedettä soveltajille (http://users.utu.fi/totavi/) (Tommi Viitanen) R-opas (http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=138103&folderId=138117&name=DLFE-3780.pdf) (Itä-Suomen yliopisto) R-ohjelmointi (http://www.r-ohjelmointi.org/) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FR-demoplot1.story.png&hash=c89b962dd5da2f43e1ad2b48cdde82f40f27122c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FR-demoplot2.story.png&hash=f507ec42dd71a72c36e987d7828a9c45e06eb3e5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FR-Fig4_AT2.story.png&hash=1e61dae070bc81d656eba647837112094af4f5bd)
Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: ATTE TENKANEN
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.04.2011 - klo:14:00
24 April 2011, 11:46 am
Pinta on yksinkertainen vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma. Pinta on pyritty tekemään käyttöliittymältään ja toiminnaltaan varsin samanlaiseksi kuin tunnetumpi Paint.net-piirto-ohjelma. ("Pinta" on anagrammi sanasta "paint".) Pinta ei ole yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Gimp tai Photoshop, mutta sen käyttöliittymä on yksinkertainen käyttää ja siksi helppo oppia. Siksi sillä saa helposti tuloksia aikaan jo vähemmälläkin opettelulla. Ohjelmassa ovat käytettävissä yleisimmät kuvankäsittelytyökalut, pensselit, kynät, kumit, valinnat ja valmiit kuviot. Kuvan osia voi jaotella useammille päällekkäisille tasoille. Pinta antaa käyttöön myös rajattoman ja täydellisen editointihistorian, jossa voi liikkua edestakaisin "kumoa"- ja "tee uudelleen"-toiminnoilla. Pinta sisältää myös laajan valikoiman säätöjä ja tehosteita kuvien muokkaamiseen.
Pinta on ohjelmoitu C#-kielellä ja tarvitsee Windows-koneissa toimiakseen Microsoftin sivuilta saatavan .NET-ympäristön (http://www.microsoft.com/downloads/details.aspx?familyid=333325FD-AE52-4E35-B531-508D977D32A6&displaylang=fi) (vähintään versio 3.5). Windows-ympäristössä tarvitaan lisäksi Gtk#-kirjastot, jotka ovat ladattavissa Pintan sivujen (http://pinta-project.com/download) kautta. Linux- ja Mac OS X -ympäristöihin asennettaessa käyttöön tarvitaan Mono-ympäristö, joka Linux-jakeluihin löytyy yleensä paketinhallinnan kautta ja OS X:lle linkkinä Pintan lataussivulta (http://pinta-project.com/download.ashx).
Kotisivu http://pinta-project.com/ Lisenssi MIT X11 (http://viikonvalo.fi/MIT_X11) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit ovat saatavilla Pintan lataussivulta (http://pinta-project.com/download). Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fpinta-1.story.png&hash=cbebd9d6c4c35c75fbe3b4ed2f411e6fbc1d5d62) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fpinta-3.story.png&hash=b27d8c701ac20b99330841c66051859b4cb83360) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fpinta-6.story.jpg&hash=99ecbae5bc1a3969b4b1bb7fd993a938d18fb1b3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fpinta-7.story.png&hash=594924fe518ef8f1bdfb08d8bdf761ecff7c52bd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fpinta-5.story.png&hash=a50b6be2dbfbae959e8a274afa12e1e7463a8cd8)
Teksti: oma pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.05.2011 - klo:13:00
25 April 2011, 12:24 pm
Ubuntu (http://www.ubuntu.com/) on helppokäyttöinen ja vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Myös suomen kielellä.
Käyttöjärjestelmä on nimetty eteläafrikkalaisen Ubuntu (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(filosofia))-ideologian mukaan. Sana on bantukieltä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä "inhimillisyyttä toisia kohtaan". Käyttöjärjestelmänä Ubuntu pohjautuu Debian GNU/Linux (http://www.debian.org/) -järjestelmään (esitelty myös Viikon VALOna (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux)), jonka varastoista suuri osa ohjelmapaketeista on peräisin. Ubuntun kehittämisen taustalla ovat eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mark_Shuttleworth) perustama yhtiö Canonical Ltd. (http://www.canonical.com/) sekä vapaaehtoisten muodostama yhteisö. Ubuntun luvataan olevan vapaa nyt ja tulevaisuudessa (http://www.ubuntu.com/project).
Asennus-CD:ltä vasta asennettu Ubuntu-järjestelmä on heti valmis käytettäväksi. Asennus-CD on myös Live-CD (http://fi.wikipedia.org/wiki/Live_CD), eli käynnistämällä kone CD:ltä Ubuntua voi kokeilla asentamatta mitään. Ohjelmien joukosta löytyy muun muassa LibreOffice (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)-toimisto-ohjelmapaketti (vanhemmissa Ubuntuissa OpenOffice.org-nimisenä), Firefox 4 (http://viikonvalo.fi/Firefox) -selain, ohjelmat musiikin kuunteluun, videoiden katseluun, valokuva-albumien ylläpitoon sekä yhteydenpitoon verkossa. Valmiiksi asennettujen ohjelmien lisäksi Ubuntussa on lukematon määrä erilaisia ohjelmia asennettavissa vain muutaman hiirenklikkauksen päässä. Kuten muissakin Linux-jakeluissa, Ubuntuun asennettavia ohjelmia ei tyypillisesti etsitä verkkosivuilta ympäri Internetiä (http://blog.ubuntu-fi.org/2007/viisi-tarkeinta-asiaa-uudelle-ubuntun-kayttajalle/) vaan ne ovat valmiiksi tarjolla asennettaviksi Ubuntun ohjelmavaraston kautta. Ubuntun paketinhallintatyökalu pitää yllä tietokantaa tarjolla olevista ohjelmistoista ja sillä on helppo etsiä tarvittavaa ohjelmaa. Kun ohjelma on löytynyt, se voidaan asentaa parilla hiiren näpäytyksellä. Ohjelmien poistaminen onnistuu samalla tavoin.
Ubuntusta julkaistaan uusi versio noin kuuden kuukauden välein. Suurimpaan osaan julkaisuista annetaan tukea mm. tietoturvapäivitysten muodossa 18 kuukautta. Noin kahden vuoden välein julkaistavia pitkäaikaistuettuja LTS-versioita (long term support) tuetaan työpöytäkäytössä kolme ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntun tuorein versio on 11.04, lempinimeltään Natty Narwhal (siisti sarvivalas tai tyylikäs sarvivalas). Viimeisin LTS-versio on 10.04 Lucid Lynx (selvänäköinen ilves). Ubuntu-julkaisujen versionumero koostuu julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Lempinimet taas ovat adjektiivilla kuvailtuja eläimiä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä julkaisusta seuraavaan.
Natty Narwhal Huhtikuussa 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 Natty Narwhal sisältää muun muassa seuraavia ominaisuuksia:
- Uusi Unity-käyttöliittymä, joka on suunniteltu toimimaan työpöytäkoneiden ja kannettavien isolta näytöltä, mutta myös miniläppärien pienemmiltä näytöiltä.
Ubuntun perinteinen Gnome on myös vaihtoehtoisesti käytettävissä valitsemalla käyttöliittymä sisäänkirjautumisruudussa. - LibreOffice (http://fi.libreoffice.org/) 3.3.2 -toimisto-ohjelmisto
LibreOffice on käytännössä aiemmin OpenOffice.org-nimellä tunnettu toimistopaketti, mutta nyt uudella nimellä. LibreOffice-projekti on luonteeltaan aiempaa yhteisöllisempi. - Firefox 4.0 (http://firefox.com)-selain
- Shotwell (http://yorba.org/shotwell/) 0.9.1 - ohjelma digitaalisten valokuvien järjestelyyn ja katseluun
- Evolution 2.32.2 - sähköpostiohjelma
- Banshee 2.0 (http://banshee.fm/) - musiikinsoitto-ohjelma, joka sisältää muun muassa integraation Amazonin musiikkikauppaan.
- Ubuntu One (https://one.ubuntu.com/) -palvelu, joka helpottaa tiedostojen varmuuskopiointia ja synkronointia useamman koneen välillä.
Kubuntu Kubuntu (http://www.kubuntu.org/)-versiossa käyttöliittymänä on KDE (http://www.kde.org/)-työpöytä. KDE-työpöydän ulkoasu ja käyttökokemus poikkeavat jonkin verran Ubuntun oletuksena asentuvasta käyttöympäristöstä. Kokonaisuuden mukana asentuu joukko ohjelmia, jotka vastaavat toiminnallisuudeltaan tavallisen Ubuntun kokoelmaa, mutta sopivat ulkoasultaan ja toiminnaltaan paremmin valittuun työpöytäympäristöön.
Muutamia uusia ominaisuuksia Kubuntu 11.04:ssä:
- KDE 4.6.2
- Tiedostojen jako Samballa entistä helpommin
- Tuki OwnCloud (http://owncloud.org) -pilvipalvelulle, jolla tiedostoja voi synkronoida verkkoon joko omalle tai muualta palveluna hankitulle palvelimelle.
Lubuntu Lubuntu (http://lubuntu.net/) on toinen kevyellä käyttöliittymällä varustettu Ubuntun rinnakkaisversio. Lubuntu käyttää LXDE (http://lxde.org)-työpöytää.
Ubuntu Studio Ubuntu Studio (http://ubuntustudio.org/) on suunniteltu luovaan työhön. Se sisältää parhaat vapaat työkalut äänen, kuvan ja videon käsittelyyn.
Mythbuntu Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/)n avulla voi rakentaa itse oman verkkotietoisen kotiteatterijärjestelmän, joka toimii hyvin yhteen kodin muiden laitteiden kanssa.
Edubuntu Edubuntun (http://www.edubuntu.org/) mukana asentuva ohjelmakokonaisuus on koostettu opetustyötä silmälläpitäen. Edubuntuun on kerätty suuri joukko koulutyössä hyödyllisiä ohjelmistoja.
Edubuntua voi kokeilla myös selaimen kautta (http://www.edubuntu.org/weblive).
Uusia ohjelmia Edubuntu 11.04:ssä:
- Pencil (http://www.pencil-animation.org/)-animaatio-ohjelma
- Geogebra (http://www.geogebra.org/) - ohjelma geometrian ja matematiikan opetteluun
- Calibre (http://calibre-ebook.com/) - sähkökirjojen lukemiseen ja hallintaan
- LibreCAD (http://librecad.com.ar/)
- Freemind (http://freemind.sourceforge.net/) - mindmap-työkalu
- Stellarium (http://www.stellarium.org/) - planetario-ohjelma
Kotisivu http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi (http://www.ubuntu-fi.org/)) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta taikka Ubuntu Suomen lataussivulta (http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html). Sivuilla opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan aloittaa. Käyttöohjeet ja opastus * Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun käyttäjälle (http://blog.ubuntu-fi.org/2007/viisi-tarkeinta-asiaa-uudelle-ubuntun-kayttajalle/) * Ubuntu tutuksi (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi)-wikikirja * Ubuntu Suomen keskustelualueet (http://forum.ubuntu-fi.org/) * Linux.fi-wiki (http://linux.fi), josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan. * Ubuntu Suomen ohjesivu (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ohjeet) Muuta materiaalia Nelson Mandela kertoo, mistä ubuntussa on kyse. (http://www.youtube.com/watch?v=ODQ4WiDsEBQ) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-1.story.jpg&hash=b01c13af22faad57f8c1cb7eb4e192d469bd2b56) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-2.story.jpg&hash=fad3537ac42950a9a4a0595f7ff913ee76d802b6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-3.story.jpg&hash=32a7da9ec62f6b1939d40965bda8e14cccc30988) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-4.story.jpg&hash=7bb125f9241589420c26a719b471dfe066ba3afa) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-5.story.jpg&hash=0883d68e3807e2fb1cb56e2ab68d0424eaad3f6c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-6.story.jpg&hash=447c7df715e458245f08da25fd0b022c46a74261) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-7.story.jpg&hash=3a8e49bc5b8ea9ca9418435155d2196a5fef531e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fubuntu-11.04-8.story.jpg&hash=b53295f313895f5758576c01f01834cc28c1974b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fkubuntu-11.04-1.story.jpg&hash=f8a7c344c0c9d4735373bf910f3610165a996210) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fkubuntu-11.04-2.story.jpg&hash=75d26b7f2abccdb9bee71151b561299b7c675b13) Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.05.2011 - klo:15:15
7 May 2011, 10:55 pm
MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto. Lukuisten vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin (http://wikimediafoundation.org/wiki/Home) kehittämä MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/) työpaikkojen sisäisten dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus (lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.
MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä (http://fi.wikipedia.org/wiki/PHP) eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP. Aktiivisia ydinkehittäjiä on useita kymmeniä, suurin osa vapaaehtoisia ja muutama myös Suomesta. Nykyisin MediaWiki on tiukassa muutoksen otteessa, kun sen vuosien saatossa rönsyillyttä perustoiminnallisuutta kirjoitetaan uudelleen vastaamaan tämän päivän ohjelmointikäytäntöjä – ja toisaalta myös ulkoasua päivitetään vastaamaan nykypäivää hyödyntämällä enemmän JavaScriptiä sekä uusia standardeja kuten HTML5 ja CSS3. Yhteensopivuutta vanhempien selainten kanssa ei tietenkään ole unohdettu. Koodin vakaudesta huolehditaan testeillä sekä ajamalla koodia ensin tuotantokäytössä Wikipediassa sekä muilla sivustoilla.
5. toukokuuta julkaistu kokeiluversio 1.17 beta 1 sisältää tärkeitä uusia ominaisuuksia sekä peruskäyttäjälle että suurille wikifarmeille. Peruskäyttäjää ilahduttaa uudistettu, entistä selkeämpi ja suomennettu asennussivu. Myös sivujen aakkostusta luokissa on parannettu, joskin ongelmat ovat olleet lähinnä muilla kielillä kuin suomeksi. Myös MediaWiki-sivustojen suorituskyky paranee, kun sivuston tyylejä ja komentosarjoja tiivistetään ja yhdistetään, jotta selaimen tarvitsisi tehdä vähemmän erillisiä pyyntöjä.
Kotisivu http://www.mediawiki.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Lataa paketti osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Download. Löytyy myös joistakin Linux-jakeluista, mutta osa tarjoaa vanhoja versioita tai epästandardilla tavalla paketoitua MediaWikiä. Käyttöohjeet MediaWikin käyttäminen ei vaadi paljoa opiskelua. Yksinkertaisimmat muokkaukset onnistuvat helposti työkalupalkin avulla. Joitakin ohjeita kuitenkin löytyy niin käyttäjille kuin ylläpitäjillekin.
Jonkinasteinen ja jonkin verran suomennettu käyttöopas löytyy osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi (http://www.mediawiki.org/wiki/Help%3AContents/fi) Vastaavasti löytyy hallintaopas MediaWikin ylläpitäjille osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Contents/fi (http://www.mediawiki.org/wiki/Manual%3AContents/fi)
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmw-mworg.story.png&hash=751f204038962a005e62f9c4d06e439b2cb7e7ff) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmw-installer.story.png&hash=ba08507baa2d6feb58e8c685b6254b16d7bbc5b6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fmw-muokkaus.story.png&hash=87eb9d352ff68a286eed38ddcaac9553452d098a)
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.05.2011 - klo:15:15
14 May 2011, 9:57 pm
ccMixter on palvelu, joka jakelee Creative Commons (http://creativecommons.fi/) -lisensseillä lisensoituja äänitiedostoja.
Palvelusta löytyy musiikki- ja äänitiedostoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sivuston tarkoituksena on mahdollistaa ääni- ja musiikkitiedostojen luvallinen jakaminen ja uudelleenmiksaus. Sivuston laajasta arkistosta löytyy niin kokonaisia musiikkikappaleita kuin lyhyitä ääniklippejä ja näistä tehtyjä uudelleenmiksauksia. Koska tiedostot on lisensoitu Creative Commons -lisensseillä, ovat luvat niiden uudelleenkäyttöön selkeästi ilmaisu. Ennen tiedostojen uudelleenkäyttöä, niiden lisensseihin kannattaa kuitenkin tutustua ja kiinnittää huomiota. Osa tiedostoista on julkaistu vapailla, uudelleenkäytön sallivilla lisensseillä, kuten alkuperäisen tekijän mainitsemisen vaativa cc-by (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/), tekijän mainitsemisen ja saman lisenssin käytön edellyttävä cc-by-sa (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/) sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden antava cc0 (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/). Osa taas on julkaistu epävapaammilla lisensseillä, jotka kieltävät kaupallisen käytön. (Esimerkiksi cc-by-nc-sa (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/) tai cc-by-nc (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/))
Sivuston tag-järjestelmä tekee halutunlaisen äänitiedoston etsimisen helpoksi. Tiedostoja selatessa niitä voi suodattaa joko tiedostoille annettujen avainsanojen avulla taikka lisenssin mukaan. Esimerkiksi cc-by-lisensoitua lapsen ääntelyä löytyy valitsemalla "Samples"-välilehden "Browse"-osiossa halutun lisenssin ja tag-listasta avainsanan "children". Toinen tapa löytää kiinnostavia ääniä ja musiikkeja on selata yhteisön jäsenten valitsemia ja suosittelemia löytöjä.
Palvelusta saatavien äänten mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi erilaiset video-, peli- ja podcast-projekteissa tarvittavat taustaäänet ja -musiikit sekä äänten käyttö instrumentteina omissa musiikkituotoksissa. Sivuston musiikeista suuressa osassa onkin käytetty aineksina sivustolta löytyviä muita tiedostoja. Kunkin tiedoston kohdalla on nähtävissä, mitä aiempia tiedostoja kyseisen tiedoston tekemisessä on hyödynnetty ja mitkä kaikki teokset ovat edelleenkäyttäneet sitä.
Kotisivu http://ccmixter.org/ Lisenssi Eri Creative Commons (http://creativecommons.fi/) -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fccmixter-1.story.png&hash=3401112666efabcef69eafd739d33c8abc00eed5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fccmixter-2.story.png&hash=72edda734bfe7592bd2431c558f0c5e929ce5376) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fccmixter-3.story.png&hash=24d8c2b46118febbb7462d1930c08e729f13c2aa) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fccmixter-4.story.png&hash=4ad58e2c489aeaada5d85c388ff2c01b96db8523) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fccmixter-5.story.png&hash=6b32d2317765af9ac78049a792cda87aaa2d30ca)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.05.2011 - klo:15:15
22 May 2011, 10:42 am
Pidgin on vapaa avoimen lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee useita viestiverkkoja.
Käyttävätkö ystäväsi useaa erilaista tekstipohjaista pikaviestijärjestelmää, kuten MSN, GoogleTalk, Yahoo!, Facebook-chat, jne. On kätevää, jos heidän kaikkien kanssa voi keskustella yhdellä ja samalla ohjelmalla. Pidgin soveltuu tähän erinomaisesti, sillä se osaa toimia yli kymmenessä eri viestiverkossa. Pidginin toimintaa voidaan myös laajentaa useilla lisäosilla. Näillä saadaan käyttöön esimerkiksi salattu keskustelu, käännöstyökalu, Twitter-integraatio tai keskustelijoiden yhteinen piirtoalusta. Myös tiedostojen siirto keskustelijoiden välillä onnistuu.
Kahdenkeskisten pikaviestien lisäksi Pidginillä voi osallistua ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi IRC-kanavilla tai Jabber-huoneissa.
Mac OS X -käyttäjiä saattaa kiinnostaa myös Adium (http://adium.im/), joka käyttää samaa taustakoneistoa kuin Pidgin, mutta istuu käyttöliittymältään ja ulkoasultaan luontevammin OS X:ään.
Kotisivu http://www.pidgin.im/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, Unixit Asennus Asennuspaketit Windowsille, Mac OS X:lle ja useammalle eri Linux-jakelulle löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin Pidgin löytyy tyypillisesti myös suoraan sen omasta paketinhallinnasta. VALO-CD Pidgin löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_pidgin)-kokoelmasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-1-tilit.story.png&hash=fd5dab1956020253ea60f9eed2202398f567c1df) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-2-tuttavat.story.png&hash=b72c2ca71a2668722c7ca65b2bb9307b4ff506e8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-3-keskustelu.story.png&hash=301901cbc75cb1fef5ac560fa91536f43fb90a7c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-4-smiley.story.png&hash=6fc68096f336137e2f597da7b4dd8462dd5d99fa) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-5-jabber_room.story.png&hash=340fc56bc7033c027769426ee74763e9dc4e7c5b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-6-liitannaiset.story.png&hash=6c6e1d3c09ec9ba1b387e765207fa39b015230c4)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.06.2011 - klo:21:52
29 May 2011, 11:32 am
Translatewiki.net on avoimille ohjelmille suunnattu käännösalusta ja -yhteisö.
Translatewiki.net on paikka, jossa vapaaehtoiset kääntävät vapaita ohjelmia omalle kielelleen. Kääntäminen tapahtuu pääasiassa selaimella. Kääntäjien apuvälineinä on muun muassa käännösmuisti, Googlen ja Microsoftin konekäännökset sekä muunkieliset käännökset. Translatewiki.netissä voi kääntää esimerkiksi MediaWikiä, FreeColia sekä OpenStreetMapin verkkosivua ja työkaluja. Yhteensä käännettäviä ohjelmia on parisen kymmentä.
Translatewiki.netin erottaa muista käännösalustoista ja -sivuistoista painotus yhteisöllisyyteen sekä mahdollisuus kysyä apua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos käännettävä asiaa ei ymmärrä tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi onko Open suomeksi Avaa vai Avoin), niin kääntäjä voi pyytää apua sivuston muilta käyttäjiltä, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä ohjelmien kehittäjiin, jotta kysymyksiin saataisiin vastaus. Jokaisella viestillä on paikka, johon nämä selitykset lisätään ja selitykset näytetään viestiä käännettäessä. Näitä selityksiä voi täydentää kuka tahansa ja se onkin suotavaa, sillä näin asia tarvitsee selvittää vain kerran, ja aikaa säästyy sadoilta seuraavilta käyttäjiltä. Selvitystyö on välttämätöntä hyvien ja oikeiden käännösten tekemiseksi, ja se on yleensä eniten aikaa vievä asia ohjelmistojen kääntämisessä.
Translatewiki.net on oiva paikka aloittaa tai jatkaa kuihtunutta suomentamisharrastusta, sillä sinun ei tarvitse opetella uusia työkaluja eikä selvitellä eri projektien yhteyshenkilöitä. Sen jälkeen kun olet pyytänyt ja saanut kääntämisluvan, voit kääntää kaikkia saatavilla olevia ohjelmia niin paljon tai vähän kerralla kuin haluat. Sivuston ylläpitäjät vievät tehdyt käännökset säännöllisesti eteenpäin kuhunkin ohjelmaan. Sivuston kääntäjät voivat tarkistaa toisten tekemiä käännöksiä ja antaa tarvittaessa palautetta. Suomentaminen on haasteellista ja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, kärsivällisyyttä ja halua kehittyä ja oppia uutta. Uusia suomentajia tarvitaan kovasti, jotta taitoja voidaan välittää eteenpäin ja käännettävää on aina enemmän kuin kääntäjiä.
Kielten opiskelijat voivat Translatewikissä kerätä kokemusta tekemällä oikeita käännöksiä. Käännökset tulevat käyttöön ohjelman seuraavan julkaisun myötä, tai joissain tapauksissa aikaisemminkin.
Kotisivu: [url]http://translatewiki.net (http://translatewiki.net)[/url] Toimii: selain Suomen kielen käännöstilanne: [url]http://translatewiki.net/wiki/Special:LanguageStats?code=fi (http://translatewiki.net/wiki/Special%3ALanguageStats?code=fi)[/url] (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FTranslate-extension.story.png&hash=f78b1347a5882697ad46089bc03a0749111b2294) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FTwn-etusivu.story.png&hash=a480bd2b17107ba7cf1d044d0de77b7acd057f06)
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.06.2011 - klo:21:52
4 June 2011, 9:45 pm
Minitube on pieni ja yksinkertainen ohjelma YouTube-videoiden katseluun ilman selainta ja Flashia.
Minitube on ohjelma, jolla voi katsella YouTube-videoita käynnistämättä selainta ja erityisesti käyttämättä Flash-lisäosia. Tämän vuoksi Minitube on hyvin kevyt ja virtaakin säästävä väline YouTube-videoiden katseluun.
Minitube-ohjelma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Hakukenttään kirjoitetaan hakusanat, joilla halutaan etsiä videoita YouTube-palvelusta. Ohjelma näyttää löytyneet videot soittolistana ja alkaa toistaa videoita yksi toisensa jälkeen. Soittolistan videoita voi järjestellä haluamaansa järjestykseen ja siitä voi poistaa tallenteita. Videoita voi katsella ikkunoidusti tai kokoruudulla.
Minitube kykenee näyttämään YouTube-videoita aina full-HD (1080p) kokoon saakka. Katselun lisäksi Minitubella on mahdollista myös tallentaa videot yhdellä hiiren klikkauksella omalle koneelle mpeg4-muodossa myöhempää katselua varten.
Minitube soveltuu hyvin myös lapsiperheiden käyttöön, sillä karsitun käyttöliittymän ansiosta lapsen voi melko turvallisesti jättää katsomaan sopivalla hakusanalla löytyneitä videoita pelkäämättä, että lapsi eksyy klikkailemalla arveluttaviin videoihin. Kannattaa toki itse myös vilkaista hakutulokset läpi.
Kotisivu http://flavio.tordini.org/minitube Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows (2000/XP/Vista/7), Mac OS X, Linux Asennus Asennuspaketit kullekin alustalle sekä ohjelman lähdekoodi löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-alustoille Minitube saattaa löytyä myös jakelun omasta ohjelmavarastosta. Mac OS X:lle ohjelma löytyy myös Mac App Storesta. App Storessa olevasta versiosta puuttuu kuitenkin videotiedostojen lataaminen omalle koneelle. Käyttöohjeet Ohjelman esittelyvideo YouTubessa: Play YouTube videos without using Flash with Minitube (http://www.youtube.com/watch?v=abLOxZPIPcI) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-1.story.png&hash=607db87f3a767c461ce68ccf6302b82dd1c3420c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-2.story.png&hash=61f23baecf9ce212f1c76311c68113d779c543db) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-3.story.png&hash=6f7266dbbe460a5486c9510f1fa9f8561435d3f0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-4.story.png&hash=f2ea2f605a1f14085855ec7614cde248537d2492) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-5.story.png&hash=979b0cc4515ccf480423cb4043efaae9939f60a0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-6.story.png&hash=fe3881489a672473e385207701e77d85eb5e1f72) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-7.story.png&hash=4a59f504918b3700db09907298aa57f95539f57d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fminitube-8.story.png&hash=4158ed491406ce41cb495190b775f3d5626a297c)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2011 - klo:01:01
12 June 2011, 8:02 pm
Linphone on vapaa Internet-puhelinsovellus.
Linphone-ohjelmalla voi soittaa SIP-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia) verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen oma palvelu (http://www.linphone.org/eng/linphone/register-a-linphone-account.html). Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi Skypellä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia. Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi Saunalahden Nettipuhelimella (http://saunalahti.fi/nettipuhelin/) voi soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin puhelinliittymiin.
Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa ilmaisia nettipuheluita, jos käyttössä on joko langaton verkko tai liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.
Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.) Kotisivu http://www.linphone.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Android, iOS, Blackberry Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluille Linphone löytyy suoraan paketinhallinnan kautta ja Android-laitteille sen saa marketista. Käyttöohjeet Flossmanuals (http://fi.flossmanuals.net/)-sivustolta löytyy opas Linphonen käyttöön (http://fi.flossmanuals.net/linphone/index) ja asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-1.story.png&hash=39ecb65598bcdbd11f6718a3f3ca0a2a5ac3e4b9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-2.story.png&hash=88f9b7e3e2c0b57fccb624a1c65454d33940a8e7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-3.story.png&hash=4ec56e0f78799bfbe3f8bcaa841ab6d7f0ce75a7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-4.story.png&hash=6fccbb2b85f6331092f310ccb363cd861a181452) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-5.story.png&hash=5da7543043216360aa99c994e394d8d78a331e6a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-6.story.png&hash=847636003b6d526cc8e1d5203c92c76894401e9e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Flinphone-7.story.png&hash=713dae9a3d4df9688fd8ca65b0a8bbc6e965acef)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.06.2011 - klo:01:00
19 June 2011, 12:24 am
LyX on erilainen tekstinkäsittelyohjelma, joka tuottaa kaunista painokelpoista jälkeä.
LyX on ulkoasultaan erittäin hyvän näköistä jälkeä tuottava tekstinkäsittelyohjelma. Toisin kuin suurin osa tekstinkäsittelyohjelmista, LyX ei pyri olemaan WYSIWYG-tyyppinen (What You See Is What You Get) vaan sen toiminta seuraa WYSIWYM-periaatetta (What You See Is What You Mean). Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka tekstiä editoitaessa sen ulkoasu näyttääkin suurin piirtein siltä, kuin lopputuloksen on tarkoituskin, ei ohjelma silti pyri tekemään tarkkaa ulkoasun asettelua vielä tässä vaiheessa. Esimerkiksi tekstin rivitykset ja sivutukset eivät muokkausvaiheessa ole vielä lopullisessa muodossaan. Sen sijaan ohjelma voi näyttää käyttäjälle useita muokkaukseen liittyviä lisätietoja, jotka eivät päädy lopulliseen tulostuvaan versioon. Esimerkiksi automaattisesti luotava sisällysluettelo näkyy tekstin seassa vain sen paikan merkitsevänä laatikkona, joka kertoo, mihin kohtaan sisällysluettelo tulee lopullisessa versiossa. Samoin tekstin seassa olevat alaviitteet ovat näkyvissä omana osionaan siinä kohtaa, johon viite tulee ja varsinainen alaviite luodaan sivun alalaitaan vasta lopulliseen versioon. Saman periaatteen mukaisesti esimerkiksi pakotetut pysty- ja vaakasuuntaiset välit sekä sivunvaihdot on ohjelmassa selvästi merkitty näkyviin. Ajatuksena siis on, että käyttäjä näkee aina, mitä on tekemässä ja ohjelma ei tuota tässä suhteessa yllätyksiä käyttäjälle.
LyXissä tekstin käsitteleminen tapahtuu rakenteisesti ja erilaisia tyylejä käyttämällä. Käyttäjä siis kertoo kunkin tekstikappaleen merkityksen (otsikko, alaotsikko, luettelo, jne.) tekstissä ja kappaleen ulkoasu muotoillaan sen merkityksen mukaan. Ulkoasuun vaikuttavat niin kutsutut "kovat" muotoilut ovat myös mahdollisia, mutta niiden käyttöä on tarkoituksella pyritty olemaan painottamatta. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttaa vahvasti valittu asiakirjatyyppi. Asiakirjatyyppien joukosta löytyy pohjat muun muassa kirjaan, artikkeliin, raporttiin, kirjeeseen sekä "kalvoesitykseen".
Ohjelmassa tekstin käsitteleminen ja taittaminen lopulliseen muotoonsa on eriytetty toisistaan. Kun käyttäjä haluaa nähdä tekstinsä lopullisen ulkoasun, pitää se taittaa esimerkiksi pdf-tiedostoksi. Käytännössä tämä tapahtuu painamalla yhtä nappulaa ohjelman paneelissa, joten tämä vaihe ei liiemmin hankaloita ohjelman käyttöä. Tällöin teksti taitetaan automaattisesti pdf-muotoon ja avataan esikatseltavaksi. Tiedoston taitto tapahtuu LaTeX-ladontaohjelmiston avulla ja lopputulos on yleensä hyvinkin ammattimaisen viimeisteltyä. LaTeX-ladontajärjestelmä on loppuunsa hiottu koneisto, joka osaa sovittaa muun muassa tekstin rivitykset ja sivutukset sekä kuvien sijoittelut parhaalla mahdollisella tavalla. Tieteellisessä maailmassa, erityisesti matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, LaTeX-järjestelmä on tieteellisiin julkaisuihin käytetty standardi.
Matemaattisten kaavojen kirjoittaminen on tehty LyXissä hyvin helpoksi. Toisin kuin monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kaavat eivät LyXissä ole lisäominaisuus vaan sisäänrakennettu toiminnallisuus, joiden kirjoittaminen on lähes yhtä luontevaa kuin tavallisen tekstin tuottaminen. Matematiikkatilaan LyXissä siirrytään Control-m -näppäinyhdistelmällä ja matemaattiset rakenteet kirjoitetaan joko hiirellä paneelin nappuloita painelemalla tai LaTeX-järjestelmästä tuttuja komentoja suoraan näppäimistöllä kirjoittamalla. Kaavat ovat nähtävillä sitä mukaa kuin niitä kirjoitetaan. Esimerkiksi murtolukunappulaa painamalla kaavaan ilmestyy jakoviiva, jonka ylä- ja alapuolella on tyhjät laatikot, joihin kaavan kirjoittamista voi jatkaa.
Muita ohjelman hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muiden muassa:
- lähdeviitteet käsitellään LaTeX-ympäristöstä tutun BibTeX-järjestelmän avulla
- muutosten seuranta, joka helpottaa yhteistyössä tehtävää asiakirjan muokkaamista
- huomautusten lisääminen tekstin joukkoon (huomiot eivät tulostu lopulliseen versioon)
- mahdollisuus lisätä sisältöjä eri "haaroihin", joista voi taittovaiheessa valita, mitkä tulostuvat ja mitkä eivät (Tämä ominaisuus on käytännöllinen esimerkiksi koetta tekevälle opettajalle. Mallivastaukset voi kirjoittaa erilliseen haaraan, joka jätetään tulostamatta koepaperiin.)
- tuki versionhallinnalle (svn, cvs)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.06.2011 - klo:19:02
26 June 2011, 6:29 pm
Frozen Bubble on viihdytävä ajanvietepeli, jossa yritetään pudottaa katosta riippuvia värikkäitä palloja "ampumalla" niitä samanvärisillä palloilla alhaalta.
Peli soveltuu kaikenikäisille, sillä sen pelaaminen on helppo oppia. Pelin ulkoasu on graafisesti viimeistelty ja värikäs. Frozen Bubble on yksinkertaisesta ideastaan huolimatta, tai ehkä pikemminkin sen ansioista, erittäin addiktiivinen. "Vielä yksi kenttä!" Lapset ja vanhemmatkin viihtyvät tämän pelin seurassa. Puhelimeen asennettuna peli on oivaa ajanvietettä esimerkiksi bussia odotellessa.
Pelin tietokoneversio sisältää normaalin yksinpelin lisäksi muun muassa kaksinpelin, verkkopelin sekä kenttäeditorin. Erikoisuutena pelissä on erillinen värisokeille suunnattu tila, jossa pallot on merkitty värien lisäksi myös erimuotoisilla symboleilla.
Peli on saatavilla usealle alustalle mukaan lukien yleisimmät älypuhelimet. Pelin Java-versiota (http://glenn.sanson.free.fr/fb/) voi pelata suoraan selaimella millä tahansa Javaa ymmärtävällä alustalla. Kotisivu http://www.frozen-bubble.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows (Java-applettina), Android, iOS, Symbian S60, Java Asennus Asennuspaketit tai linkit niitä jakaville sivuille löytyvät ohjelman kotisivujen downloads-osiosta. Useimmissa Linux-jakeluissa peli on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta ja Android-puhelimiin ja -tabletteihin se löytyy marketista. Windows-ympäristössä voidaan toistaiseksi pelata pelin Java-versiota (http://glenn.sanson.free.fr/fb/). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFrozenBubble-1.story.png&hash=4f4a5b12527ee69e2b6bf7719b4d9898a6507288) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFrozenBubble-2.story.png&hash=db1ac4b4432d578ee3e3c39098b0f1ac88571b9b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFrozenBubble-3.story.png&hash=d39b99d508d464ddbda98743e7fa03b4a846fa79) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFrozenBubble-4.story.png&hash=f56073fcdb749ca17b6da228710956cdff1bd104) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFrozenBubble-5.story.png&hash=cda124dc66f53c274365edacae253c6166d734eb)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.07.2011 - klo:01:00
2 July 2011, 9:08 pm
Vapaa ohjelma diagrammien, graafien, vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden sekä muiden vastaavien piirrosten tekemiseen.
Dia-ohjelmalla voi piirtää monenlaisia vektoripohjaisia kuvaajia, mutta erityisesti se on tarkoitettu työkaluksi vuokaavioiden ja muiden graafien piirtämiseen. Näissä kaavioissa on tyypillisesti joukko objekteja ja niitä yhdistäviä janoja, nuolia, kaaria tai murtoviivoja sekä selittäviä tekstejä. Diassa objekteissa on tyypillisesti yksi tai useampia pisteitä, joihin viivat voi kytkeä niin, että kun objekteja siirtelee kaaviossa, viivat seuraavat niiden mukana. Tämä on oleellista kaavioiden piirtämisessä, sillä näin objektien uudelleensijoittelu on helppoa. Objekteja voidaan tarvittaessa ryhmitellä kokonaisuuksiksi sekä sijoitella eri tasoille niiden käsittelyn helpottamiseksi.
Ohjelmassa on tarjolla useita objekti-paletteja erilaisiin tarkoituksiin tavallisista geometrisista kuvioista verkkolaitteiden symboleihin, loogisiin portteihin, kytkentäkaavioiden komponentteihin ja palapelin palasiin. Viivat voivat olla teräväkulmaisia tai kaarevia, yhtenäistä viivaa, katkoviivaa tai pisteviivaa ja niiden päihin voi valita erilaisia nuolenkärkiä sekä muita kuvioita. Dia on yksinkertainen mutta tehokas työkalu, oli piirrettävä kaavio sitten ER-, UML- tai kytkentäkaavio.
Oman tiedostomuotonsa lisäksi Dia osaa tallettaa piirrokset lukuisissa vektori- ja bittikarttamuodoissa mukaan lukien svg, fig, pdf, eps, ps ja png. Dia osaa myös avata muutamaa eri tiedostomuotoa, esimerkiksi svg- ja fig-tiedostoja. Kotisivu http://live.gnome.org/Dia Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, Solaris, Irix Asennus Linux-jakeluissa Dia löytyy suoraan paketinhallinnasta. Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin linkit asennuspaketteihin löytyvät ohjelman "download"-sivulta tai suoraan osoitteesta [url]http://dia-installer.de/ (http://dia-installer.de/)[/url] . Download-sivulta löytyvät linkit myös kolmannen osapuolen asennuspaketteihin Solaris- ja Irix-ympäristöihin. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FDia-1.story.png&hash=9a4409b5f6543dbc306eef4fa870fdb30eafde04) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FDia-2.story.png&hash=345fc29a0f77a906d4ff6448c3e848fa5a72f06a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FDia-3.story.png&hash=2fad11a22dae03dca130f1ae4754740ea1c7227c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FDia-4.story.png&hash=674689029c92a82cfbf3c89afd3ec60307b59fe1) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FDia-5.story.png&hash=df4e1e02238e1677e534d2b2187cec7b84c504b0)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.07.2011 - klo:01:00
9 July 2011, 11:58 pm
Hugin on vapaa panoramatyökalu valokuvaajille ja satunnaisemmillekin näppäilijöille. Ohjelmalla voi yhdistellä useampia valokuvia upeiksi panoramakuviksi sekä tehdä muita projektiomuunnoksia.
Niin ammattilaisille, harrastajille kuin kuvia satunnaisesti napsivillekin soveltuvalla Huginilla on helppoa koostaa useammasta osittain päällekkäisestä kuvasta yksi kokonaisuus. Kuvien yhdisteleminen tapahtuu tunnistamalla vierekkäisistä kuvista yhteisiä osia ja sovittamalla ne kohdakkain valitun projektion mukaisesti. Samalla kuvien värit ja valoisuudet sovitetaan sopimaan yhteen. Huginin ohjatulla panoramatoiminnolla on helppo päästä alkuun. Ohjattu toiminto käyttää oletusasetuksia, jotka ovat kuitenkin kaikki säädettävissä ohjelman muilta välilehdiltä. Säädettäviä ovat muun muassa kuvan asetukset (sijoittelu, kierto, kallistus, järjestys,...), kameran ja linssin asetukset, rajaus, peittomaski, kontrollipisteet, kuten kuvien kohdistamiseen käytettävät vastinpisteet, optimointitavoitteet, valaistusasetukset sekä lopullisen kuvan asetukset (projektio, kuvan koko, tiedostomuoto,...). Säädettävää siis riittää osaavalle käyttäjälle, vaikka aloittelija pääseekin pitkälle jo pelkän ohjatun työkalun automaattisilla toiminnoilla.
Ohjatussa panoraman luonnissa on kolme vaihetta: Kuvien ja linssiasetusten valinta, kuvien kohdistus ja panoraman luonti. Kuvien valinnan yhteydessä ohjelmalle kerrotaan käytetyt linssin asetukset, jotka ohjelma osaa tunnistaa suoraan useimpien kameroiden kuvaan tallettamista tiedoista. Toisessa vaiheessa ohjelma yrittää tunnistaa kuvista yhteisiä osia, merkitä niitä kontrollipisteiksi ja näiden avulla kohdistaa kuvat keskenään. Kontrollipisteiden automaattiseen löytämiseen Hugin käyttää versiosta 2010.4.0 lähtien vapaata patenttivapaata toteutusta. Kohdistuksen jälkeen Hugin antaa nähtäväksi esikatseluikkunan, josta käyttäjä saa vielä tehtyä joitakin säätöjä, kuten käytetyn projektion valinnan, kuvan siirtelyn ja kierron esimerkiksi horisontin oikaisua varten sekä kuvan rajauksen. Lopuksi kolmannessa vaiheessa luodaan itse lopullinen panoramakuva. Hugin tallentaa tuotoksen oletuksena häviöttömässä tif-muodossa, mutta muita tallennusmuotoja on valittavissa pääikkunan "Stitcher"-välilehdeltä.
Panoramakuvien lisäksi Huginia voi käyttää erilaisiin projektiomuunnoksiin, kuten perspektiivikorjauksiin. Sillä voi esimerkiksi suoristaa perspektiivin aiheuttaman vääristymän vaikka julisteesta tai kirjan sivusta vinoon otetusta kuvasta.
Kotisivu http://hugin.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD Asennus Linux-jakeluihin Hugin löytyy suoraan jakelun oman paketinhallinnan kautta. FreeBSD:lle ohjelma taas löytyy ports-kokoelmasta. Windows- ja Mac OS X -alustoille ohjelma löytyy ohjelman kotisivun "download"-osiosta. Muille alustoille ohjelmaa voi yrittää kääntää suoraan lähdekoodista. Käyttöohjeet Ohjelman kotisivulta löytyy useita tutorialeja (http://hugin.sourceforge.net/tutorials/index.shtml), joiden avulla voi harjoitella Huginin käyttöä. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-1.story.png&hash=d56b3884c032167efad3573a0592e9f05ea35516) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-2.story.png&hash=927e086f2cfbbcd8f675f76f376deb390240cda3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-3.story.png&hash=11f830968686cfbe5dae3179691e67d3981a1b23) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-4.story.png&hash=1ccb20077d5e82ae6e61f6d031576ffaedb5331a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-5.story.png&hash=ab0fb3f26def31030e8b7ae0da686d87cd842748) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-6.story.png&hash=ce59a7e288da79a54c82347c73dc122bcb7e312f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-7.story.png&hash=a41201732bb5823a55521e59789dd132eb5721c8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-8.story.png&hash=c542096ba594a4a47417634d6b843ca15bc58135) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-panorama-Espanjalaiset_portaat.story.jpg&hash=eae2dfe8f401a88b588a312d73c15341c97bffc0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-panorama-Turku.story.jpg&hash=6c6a32c96a52ba6f678d79e35ccf5950bf992c9b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FHugin-panorama-Vatikaani.story.jpg&hash=22eb64268018eb995c26e8720c78fef850b658d3)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.07.2011 - klo:01:00
16 July 2011, 3:37 pm
Avidemux on videoeditointiohjelma yksinkertaiseen videokuvan leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon formaatista toiseen.
Avidemux on graafiselta käyttöliittymältään selkeä ohjelma, jolla on helppo tehdä esimerkiksi yksinkertaiset videon leikkaukset. Toisaalta myös hieman monipuolisempien operaatioiden toteuttaminen onnistuu ja ohjelma skaalautuu käyttäjän omien taitojen kasvaessa. Leikkaustoiminnot löytyvät suoraan videokuvan alapuolelta ja videon aikajanalle on helppo merkitä leikkauksen aloitus ja lopetuskohtia. Valitun kohdan voi joko tallettaa tai leikata pois delete-näppäimellä. Ikkunan vasemmasta reunasta saa valittua tallennettavan muodon osaset: Videokoodekin, äänikoodekin sekä nämä yhdistävän containerin eli säilön. Näillä valinnoilla voidaan kuvan ja äänen pakkaustapaa muuntaa muodosta toiseen. Videon ja äänen tallennusmuodoiksi voi valita myös kopiointivaihtoehdon, jolloin niitä ei pakata uudelleen vaan ne kopioidaan häviöttömästi alkuperäisestä tiedostosta vain valituista kohdista leikaten.
Pelkän leikkaamisen lisäksi Avidemuxilla voidaan suorittaa myös useita muita muokkausoperaatioita. Kun videokuvan tallennusmuodoksi valitaan jotain muuta kuin kopiointi, aktivoituu nappula, jota painamalla päästään valitsemaan videokuvalle suotimia eli filttereitä. Suotimet on jaoteltu luokkiin: transform, interlacing, colors, noice, sharpness, subtitles, miscellaneous ja external. Näistä luokista esimerkiksi transform sisältää kuvan fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavia suotimia, kuten kuvan kierrot, skaalaukset, rajaukset ja peilaukset. Colors-luokkaan on kerätty kuvan väreihin vaikuttavia toimintoja, kuten kontrastin, kirkkauden ja värisävyjen säädöt. Subtitles-osiosta taas löytyvät eri muodoissa olevien tekstitysten lisäämiset videotiedostoon. Valitut suotimet sopivine asetuksineen lisätään aktiivisten suotimien listaan ja videotiedostoa prosessoitaessa ne sovelletaan kuvaan listan määräämässä järjestyksessä. Siispä esimerkiksi kuvan käännöt tai pehmennykset kannattaa suorittaa ennen tekstitysten lisäämistä.
Myös ääniraidalle on mahdollista suorittaa joitain muunnoksia, mutta valittavissa olevat vaihtoehdot ovat vähäisemmät kuin kuvalle, sillä äänen muokkaamiseen on olemassa muita niihin erikoistuneita ohjelmia, kuten Audacity.
Kuvan ominaisuuksia muutettaessa on hyödyllistä pystyä esikatselemaan tulevaan jälkeä. Avidemuxissa on mahdollista näyttää joko input-kuva tai output-kuva erikseen taikka molemmat rinnakkain tai päällekkäin. Lisäksi on mahdollista irrottaa output-kuva omaksi ikkunakseen. Videokuvan tarkastelu onnistuu helposti joko ruutu ruudulta ikkunan alareunan nappuloilla tai oikean reunan "rullaa" liikuttamalla.
Vaikka Avidemuxilla on mahdollista säätää tallennettavan tiedoston pakkausasetuksia, kuvakokoa, äänen näytteenottotaajuuksia sekä muita yksityiskohtia hyvinkin tarkasti, voi asiaan tarkemmin perehtymätönkin hyödyntää näitä ominaisuuksia Auto-valikon valmiiksi valittujen asetusten avulla. Valikosta löytyvät useimmin tarvitut muunnosasetukset valmiiksi paketoituina. Näitä ovat esimerkiksi videon muuntaminen DVD-kelpoiseen muotoon tai Applen iPod- ja Sonyn PSP-laitteille sopiviin muotoihin.
Avidemuxilla voi myös valmistella videomuuntotöitä jonoon ja laittaa sen suorittamaan muunnokset eräajona. Muunnosten tekeminen onnistuu myös suoraan komentoriviltä, jolloin ohjelmaa voidaan käyttää skriptien osana.
Tarkempaa opastusta ohjelman käyttöön suomen kielellä löytyy Floss manuals -projektin sivuilta (http://fi-new.flossmanuals.net/avidemux/index). Kotisivu http://fixounet.free.fr/avidemux/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, (PC-)BSD Asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille asennuspaketit ovat saatavissa ohjelman kotisivulta. Linux-jakeluissa Avidemux löytyy paketinhallinnan kautta. PC-BSD-järjestelmiin sivuilta löytyy linkki lataussivustolle. Myös joillekin Linux-jakeluille saattaa löytyä uudempi versio ohjelman kotisivujen kautta. Käyttöohjeet Suomenkielinen opas Avidemuxin käyttöön löytyy Floss manuals -projektin sivuilta (http://fi-new.flossmanuals.net/avidemux/index). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-1.story.png&hash=ffd900c30f02823158f280d728eb85a4a9080c58) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-2.story.png&hash=1ede6272accb3cdf8464e4c10852ea9f90fc4743) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-3.story.png&hash=84cfe6a79beabb3e71b7a80d5e0031d23ae80c4e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-4.story.png&hash=5372bf034aad9a8c3e05922e48d0babce9dc6c36) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-5.story.png&hash=de3759f0347ebe423f505f4424dd944b99520cbe) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-6.story.png&hash=41cd6a59a2603e5fc6565bdfe706b81bbff36e82) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-7.story.png&hash=18156b71e490d8a3c91666fefb77125b7c34307f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-8.story.png&hash=233d9ab4ac70405ad3363481426a22ab25cab7a9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAvidemux-9.story.png&hash=3f337363170eb472d0a7b7b2bd41c35fc548c179)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.07.2011 - klo:19:00
24 July 2011, 2:41 pm
VLC on vapaa mediasoitin videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.
VLC on hyvin viimeistelty ja suuren suosion saavuttanut mediasoitinohjelma, jolla voi toistaa niin DVD-, CD- ja VCD-levyt, ääni- ja videotiedostot kuin verkosta saatavat ääni- ja videolähetyksetkin. Ohjelman tuki erilaisille videomuodoille on hyvin laaja ilman erillisten koodekkien asennusta. Monipuolisuudestaan huolimatta VLC:n käyttöliittymä on erittäin selkeä. Monipuolisuutensa ja selkeytensä ansiosta VLC onkin erittäin suosittu mediasoitin riippumatta alla olevasta käyttöjärjestelmästä.
VLC kykenee näyttämään videokuvaa tiedostojen, optisten levyjen ja verkkolähteiden lisäksi myös tietokoneeseen liitetyistä laitteista, kuten webbikamerasta, videokamerasta, digi-tv-kortilta sekä itse näytöllä näkyvää kuvaa. Näyttämisen lisäksi ohjelma kykenee myös tallettamaan sisään saamansa videovirran tiedostoon tai lähettämään sen edelleen verkon yli toiselle koneelle. Koska tallennusmuodon voi valita useasta valmiista profiilista tai vaikka luoda itse tarvitsemansa äänen- ja kuvanpakkausmuotojen yhdistelmän, soveltuu VLC myös tiedostojen muuttamiseen muodosta toiseen. Jos videolähteeksi valitaan näytöllä näkyvä kuva ja tallennetaan tämä tiedostoon sopivassa tallennusmuodossa, toimii VLC myös screencast-videoiden luontiin sopivana työkaluna. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi opetusvideoita jonkin työkaluohjelman käytöstä.
VLC osaa näyttää myös videoon liittyvän tekstityksen joko videotiedoston mukana tulevasta informaatiosta, esimerkiksi digi-tv-lähetyksissä, tai erillisestä tiedostosta.
VLC:n käyttöliittymä on vapaasti muokattavissa. Oletuskäyttöliittymän nappuloita ja niiden sijaintia voi muutella haluamallaan tavalla. Vaihtoehtoisesti ulkoasua voi muuntaa valitsemalla käyttöön jonkin ohjelman web-sivuilta ladattavista skineistä (http://www.videolan.org/vlc/skins.php).
VLC-mediasoittimen ohjelmoijat kunnioittavat käyttäjien yksityisyyttä ja ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että ohjelma ei käytä Internet-yhteyttä käyttäjän tietämättä. Siksi se esimerkiksi pyytää luvan saatavilla olevien päivitysten tarkistamiseen ja kansikuvatiedostojen etsimiseen verkosta heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Kummankin toiminnon käyttäjä voi kieltää niin halutessaan.
Askartelijoille VLC on hedelmällinen työkalu sillä sen useat käyttöliittymävaihtoehdot mahdollistavat monenlaisten mediakoneratkaisujen rakentamisen. VLC:tä on mahdollista ohjata esimerkiksi web-käyttöliittymällä. Kotisivu http://www.videolan.org/vlc/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, iOS, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Android, QNX, Syllable, OS/2, BeOS Asennus Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-järjestelmiin VLC löytyy myös suoraan paketinhallinnan kautta. VALO-CD VLC löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_vlc)-kokoelmasta. Ohjeita Joissain Linux-järjestelmissä vlc:stä puuttuu oletuksena kyky toistaa css-kryptauksella salattuja DVD-levyjä. Tällöin koneelle on asennettava tarvittavat kirjastot muuta kautta. Esimerkiksi Ubuntuun ohjeet löytyvät Ubuntun omilta ohjesivuilta (https://help.ubuntu.com/community/RestrictedFormats/PlayingDVDs). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-1.story.png&hash=56fc87e58d27cfa564ae9dadf655d46bb432d629) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-2.story.png&hash=3b0d34179845b97beffc01162382e496bb8c33b4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-3.story.png&hash=9bb462ddbaf12a7593a9fe3e955ddbefae3f8dde) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-4.story.png&hash=0477c0d71b06b1f7b18602b2f91cea96ff817a18) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-5.story.png&hash=7bcae3f979fee29b3f24be07a52e831ee4adeb62) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-6.story.png&hash=c6c4a1751343bc81c51f9d0d70c4d1af2280addf) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-7.story.png&hash=c0487dc71e3be69d227b699a3aac956d11ce6e38)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.07.2011 - klo:19:00
31 July 2011, 3:33 pm
Virtualbox on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtualisointiympäristö, jolla voidaan ajaa muita käyttöjärjestelmiä sovelluksen tapaan "isäntäjärjestelmässä".
Virtualisoinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella (host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi MS Word -ohjelmaa on mahdollista käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.
Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3d-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen usb-laitteet.
Virtualboxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:
- uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden kokeilu
- jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään (esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja siihen IE)
- palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta" varsinaista järjestelmää
- oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa
Virtualbox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen.
Virtualboxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta epävapaa laajennuspaketti, joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen usb-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.
Kotisivu http://www.virtualbox.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, Solaris (isäntinä) Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta sekä useiden Linux-jakeluiden pakettivarastoista. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-1.story.png&hash=889546ee1e31669d7041b6886a4ba9db35c9d6ee) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-2.story.png&hash=1391408da99c62a2ecc297cbdd99035181719c9c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-3.story.png&hash=25e9bce3f414b456d21de9be6ddf211b08b318eb) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-4.story.png&hash=55b5c95d137c10064714ea434544113c6747689e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-5.story.png&hash=0d2eb07cd4a2d60f2fe9f64b36004a7ad3ecd2c5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-6.story.jpg&hash=76c18c2315cd7ff5dbefe93cdae15cf78e1c8cf7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVirtualbox-7.story.jpg&hash=aeb9743ade1c719a111118aa60371089e174e5b3)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.08.2011 - klo:01:01
6 August 2011, 10:13 pm
FLOSS Manualsin käyttöoppaat opastavat käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia.
Suomen FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/) on kokoelma suomenkielisiä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöoppaita. Oppaiden aiheita ovat esimerkiksi vektorigrafiikan tekeminen Inkscapella (http://fi.flossmanuals.net/inkscape/index), avoin mediatuotanto (http://fi.flossmanuals.net/avoin-mediatuotanto/index) ja Linuxin komentorivin perusteet (http://fi.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index). Oppaista laajimmat ovat kirjan paksuisia. Kaikki oppaat on julkaistu GPL-lisenssillä ja ne voi ladata sivuilta ilmaiseksi ePub ja PDF-muodoissa.
FLOSS Manuals toimii avoimen wikin tapaan ja kuka tahansa voi osallistua oppaiden kehittämiseen. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on muutaman päivän pituinen booksprint (http://fi.flossmanuals.net/kirjapyrahdys/index)-tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen kirjoittamaan intensiivisesti. Tällä menetelmällä laajoja oppaita on saatu tehtyä ällistyttävän nopeasti.
FLOSS Manualsin julkaisualustaksi on kehitetty Booki (http://fi-new.flossmanuals.net/booki/index), joka eroaa tavallisesta wikistä siten, että se mahdollistaa erilaisten painoa, verkkoa tai lukulaitteita varten muotoiltujen tiedostojen tekemisen suoraan käyttöoppaasta. Se on myös suunniteltu pitkien tekstien tekemiseen lyhyiden artikkelien sijasta. Lisäksi Bookissa on sosiaalisen median ominaisuuksia yhteistyön helpottamiseksi. Booki voi sopia käyttöoppaiden lisäksi käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalien kirjoittamiseen yhteistyössä.
Kansainvälinen FLOSS Manuals -verkosto on perustettu vuonna 2006 ja suomenkielinen sivusto on avattu vuonna 2009. Suomen- ja englanninkielisten wikien lisäksi on olemassa farsin-, hollannin- ja ranskankieliset wikit. Lisäksi käännöksiä tehdään erillisessä käännöswikissä lukuisille eri kielille. Venäjän- ja vietnaminkieliset wikit ovat perusteilla. Kotisivu http://fi.flossmanuals.net Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) VALO-CD FLOSS Manualsin oppaita löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/)-kokoelmasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFM_mediatuotanto.story.png&hash=4c46f8316f2bb299755edc6ab01c5d7cfd33ad14) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFM_etusivu.story.png&hash=7a31959498683bf2a0e9e8277538401e689dd3d9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFM_booksprint.story.png&hash=cc4820246d68aba73614360ec5c401f3febab876)
Teksti: Tomi Toivio
Kuvat: FLOSS Manuals
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2011 - klo:01:04
13 August 2011, 11:08 pm
WinSCP on vapaa tiedostojensiirto-ohjelma Windows-alustalle.
WinSCP on tarkoitettu asiakasohjelmaksi tiedostojen siirtoon SCP-, SFTP-, FTPS- ja FTP-protokollilla paikallisen tietokoneen ja etätietokoneen, esimerkiksi www-palvelimen, välillä. Graafisena ikkunoituna ohjelmana WinSCP on helppo käyttää. Ohjelman käyttöliittymän voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Commander-käyttöliittymä on toteutettu muun muassa Norton Commanderista (http://en.wikipedia.org/wiki/Norton_Commander) ja Total Commanderista (http://en.wikipedia.org/wiki/Total_Commander) tuttuun tyyliin kahdella sarakkeella, joista toinen esittää paikallisen koneen ja toinen etäkoneen tiedostojärjestelmän. Tiedostojen siirto tapahtuu näiden kansioiden välillä. Toinen vaihtoehto on Explorer-käyttöliittymä, joka muistuttaa Windowsin Explorer-tiedostonhallintaa. Tässä tilassa ikkuna sisältää vain näkymän etäkoneen kansioon ja tiedostoja voi siirrellä joko raahaamalla tai leikkaamalla ja liimaamalla tämän ikkunan ja Windowsin tavallisen tiedostohallinnan välillä.
WinSCP:stä löytyvät myös toiminnot kansioiden synkronointiin koneiden välillä sekä mahdollisuus tiedosto-operaatioiden skriptaamiseen eräajona tapahtuvia siirtoja varten. Ohjelma tukee myös avainten käyttöä ssh-yhteyksien muodostamisessa. Kotisivu http://winscp.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. VALO-CD WinSCP löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_winscp)-kokoelmasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FWinSCP-1.story.png&hash=c5ea09f0e8314b178fc7ca4eee35da7a326cf8c4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FWinSCP-2.story.png&hash=134e92697160b2dc6eff177a686955aa61b730b2)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.08.2011 - klo:01:01
20 August 2011, 10:35 pm
Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin.
Inkscape tukee useita tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää. Inkscapen oletustiedostomuoto on svg (http://fi.wikipedia.org/wiki/SVG), jota esimerkiksi Wikipedia suosittelee (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3APreparing_images_for_upload#Use_SVG_over_PNG) piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen tiedostomuodoksi.
Vektoripiirto-ohjelma Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen, tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin. Suuri osa Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)n leikekuvista onkin piirretty Inkscapella. Wikipedian artikkeleilla voi tutustua tarkemmin vektorigrafiikan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vektorigrafiikka) (pidempi artikkeli englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Vector_graphics)) ja bittikarttagrafiikan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittikarttagrafiikka) (englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Raster_graphics)) eroihin.
Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana, luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty erityisesti W3C (http://www.w3c.org/)-organisaation määrittelemän XML-pohjaisen svg (http://www.w3.org/Graphics/SVG/)-standardin ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset www-selaimet, kuten Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox), Chrome, Opera ja Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Myös Internet Explorer tukee standardia versiosta 9 alkaen.
Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja tallentaa ovat mm. eps, pdf sekä ai. Näiden lisäksi se tukee useita muita tiedostomuotoja. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös bittikarttakuvia ja siitä voi tallentaa kuvia ja kuvan osia bittikarttoina png-muotoon.
Inkscapesta löytyy myös "trace"-toiminto, jolla bittikarttakuvia voidaan muuntaa vektorimuotoon. Toiminto etsii kuvasta väripintoja ja niiden välisiä käyriä muodostaen niistä vektorigrafiikkaelementtejä. Toiminto toimii erityisesti yksivärisillä ja jyrkkäkontrastisilla, esimerkiksi mustavalkoisilla kuvilla, joissa on paljon jyrkkiä rajoja.
Käyttökohteita Inkscapelle ja vektorigrafiikalle löytyy useita käyttökohteita niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisutoiminnassa vektorigrafiikan käyttö on perusteltua niin perinteisessä paperimediassa kuin sähköisessäkin mediassa. Inkscapella luodut kaaviot, kartat, kuvitukset sekä muu infografiikka ovat painovalmista ja korkealaatuista materiaalia.
Muun muassa julisteiden ja kansikuvien tekoon Inkscape soveltuu mainiosti. Toistaiseksi Inkscape tukee vain yhtä sivua per tiedosto, joten monisivuiset painotyöt kannattaa tehdä jollain varsinaisella taitto-ohjelmalla, kuten Scribuksella. Inkscapella luotuja kuvia voi kuitenkin yleensä tuoda niihinkin esimerkiksi juuri kansikuvaksi tai muuksi kuvitukseksi.
Sähköisessä julkaisemisessa taas Inkscape on erinomainen työkalu esimerkiksi www-graafikon käyttöön. Www-sivuston suunnittelussa Inkscapea käytetään usein ensivaiheessa sivuston taiton luonnosteluun ja myöhemmin sivuston graafisten elementtien, kuten painonappien, taustakuvien, luettelomerkkien sekä muun visuaalisen ulkoasun luomiseen. Vielä tässä vaiheessa kaikki yleisesti käytetyt www-selaimet eivät tue svg-kuvia riittävästi, jotta niitä voitaisiin käyttää suoraan www-sivuilla. Siksi kuvat on web-käyttöön syytä muuntaa esimerkiksi png-muotoon. Myös Viikon VALO -sivuston kuvitus on toteutettu tällä tavoin. Tulevaisuudessa svg-tuen yleistyessä selaimissa on kuitenkin mahdollista alkaa käyttää jopa interaktiivista vektorigrafiikkaa esimerkiksi karttasovelluksissa.
Tieteellisessä toiminnassa monet mittalaitteet ja laskentasovellukset tuottavat graafinsa jossain vektorigrafiikkatiedostomuodossa. Inkscapen hyvä tuki usealle tiedostomuodolle mahdollistaa tällaistenkin kuvien käsittelyn. Kuvin voidaan lisätä otsikoita, taustakuvia, matemaattisia kaavoja ja niin edelleen.
Scrabbook-harrastajat ovat myös löytäneet mielenkiintoisen käytön Inkscapelle. Harrastuksessa toisinaan käytettävien paperinleikkauslaitteiden ohjaamiseen käytetty Sure Cuts A Lot -ohjelmisto osaa käyttää svg-tiedostoja ja monet ovatkin huomanneet Inkscapen soveltuvan niiden luomiseen. Erityisesti Inkscapen helppokäyttöinen "trace"-toiminto mahdollistaa kuvien tuonnin SCAL-ohjelmistoon, kuten näytetään Youtube-videossa (http://www.youtube.com/watch?v=50KplQAcU64).
Taiteelliset ihmiset voivat käyttää Inkscapea myös ihan piirtämiseen ja muuhun taiteen tekemiseen. Inkscape ja piirtopöytä ovat erinomainen yhdistelmä, sillä Inkscape tukee piirtopöytien paineentunnistusta ja sen käyttö esimerkiksi kalligrafia-työkalun kanssa saa aikaan luonnollisen näköistä jälkeä. Esimerkiksi sarjakuvan piirtämiseen Inkscape soveltuu oikein hyvin.
Laajennokset Ohjelmointitaitoisille mielenkiintoinen ominaisuus Inkscapessa on sen laajennettavuus valmiiksi asennetuilla, verkosta ladattavilla tai itse tehdyillä lisäosilla ja suotimilla. Laajennoksia voidaan käyttää Inkscapessa esimerkiksi erilaisten vääristymä-efektien luontiin, kuvioiden satunnaistamiseen, fraktaalien piirtämiseen, matemaattisten kaavojen luomiseen, uusien tiedostomuotojen avaamiseen ja tallennukseen sekä moneen muuhun.
Laajennosten käyttöä varten Inkscapen asennuspaketeissa on joko mukana tai suositeltuna riippuvuutena Python-tulkki. Esimerkiksi Windows-versiossa on mukana minimaalinen Python-tulkki kun taas Linux-jakeluissa käytetään paketinhallinnan kautta saatavaa täyttä Python-asennusta. Pythonin sijasta laajennoksia voi ohjelmoida toki millä tahansa muullakin ohjelmointikielellä. Laajennos toimii teknisesti vain suodattimena, joka muuntaa putken kautta saamansa xml-muotoisen tekstin halutulla tavalla ja palauttaa tuloksen samalla tavoin Inkscapelle. Tällainen tekninen toteutus mahdollistaa samalla myös laajennosten käytön itsenäisinä komentoriviohjelmina.
JessyInk Eräs hyvin mielenkiintoinen Inkscapen laajennos on JessyInk (http://code.google.com/p/jessyink/), joka mahdollistaa svg-muotoisen esitysgrafiikan teon. JessyInkillä tehty esitys voi sisältää sivujen vaihtojen ja vaiheittain paljastuvien elementtien lisäksi erilaisia efektejä mukaan lukien katselualueen kierto sekä zoomaus sisään ja ulos. JessyInkin toimintoihin voi tutustua malliesityksessä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/JessyInk_1_5_5_showcase.svg). Inkscapella ja JessyInk-laajennoksella tehdyn svg-esityksen voi avata nykyaikaisella www-selaimella ja näyttää yleisölle. Tiedoston voi halutessaan myös upottaa suoraan www-sivulle. Etuna tällaisella esityksellä on, että esityksen katselemiseen ei tarvita tietokoneessa jo todennäköisesti valmiiksi olevan www-selaimen lisäksi muuta esitysgrafiikkaohjelmaa. Esitysten teko saattaa toki olla varsinkin aluksi hieman työläämpää, koska käyttöliittymä ei ole täysin loppuun asti hiottu.
Teknisesti JessyInk lisää svg-tiedostoon joukon Javascript-funktioita joilla esityksen toiminnallisuus toteutetaan. Kotisivu http://inkscape.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, ... Asennus Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivulta. Samoin ohjelman lähdekoodipaketit. Linux- ja BSD-versioihin Inkscape löytyy yleensä järjestelmän oman paketinhallinnan kautta. VALO-CD Inkscape löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_inkscape)-kokoelmasta. Käyttöohjeita * Suomenkielinen käyttöopas löytyy FLOSS-Manuals (http://fi-new.flossmanuals.net/inkscape/index)-sivustolta. * Ohjelma itse sisältää ohje-valikossaan joukon eritasoisia tutorialeja, jotka opastavat käyttäjää esimerkein, joita pääsee suoraan kokeilemaan. * Heathenx (http://screencasters.heathenx.org/)-sivustolla on lukuisia screencast-tutorialeja, jotka opastavat Inkscapen käyttötekniikoita havainnollisesti askel kerrallaan käytännön esimerkein. * Youtube (http://www.youtube.com)-sivustolla on myös lisää videotutorialeja. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-kayttoliittyma.story.png&hash=53f6de8deb7be93817188a60710be2177630ec9c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Finkscape-1.story.png&hash=490a02969a2026511484329d95bf8cafc2e82216) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-2.story.png&hash=fe47cd7e24dbb1529eda47bf6b43ffc2e9f39128) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-3.story.png&hash=659e53b626bbec80badf9a5bb77eb01b66c1628a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-4.story.png&hash=48c32ba3a9371f96b5109be9f91eee98d48278aa) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-5.story.png&hash=c05ec49d8a3e8d96a128fdb4079e40d08654a7b9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-6.story.png&hash=68393f17aa27a9f9c8252f506b6a6b5972db47dd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-7.story.png&hash=4e6506b2110a2157c23397466b06e4d2b71d7a81) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-8.story.png&hash=3fe14b441b9e8bb2dd541daa3c0da98c35d4a35f)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
26 August 2011, 8:54 pm
Freeciv on vuoropohjainen strategiapeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Strategiapeli). Pelaaja on heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.
Pelaaja perustaa kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita pelistä selostuksen kera (http://www.youtube.com/watch?v=cMqRjEdEABY) (englanniksi tosin).
Freeciv (http://freeciv.wikia.com) osaa yksinpelin ja moninpelin. Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan tietokoneensa äärellä tai pitkänä pelinä (http://freeciv.fi/wiki/Etusivu), jossa pelataan yksi pelivuoro vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät puolesta vuodesta vuoteen.
Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.
Kaupallinen vastine Freeciville on Civilization (http://fi.wikipedia.org/wiki/Civilization) -pelisarja, erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.
Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio Freeciv.net, mutta se lienee nyt lopetettu (http://freeciv.tumblr.com/). Vapaana ohjelmana sen lähdekoodi (https://github.com/freecivnet/freeciv-web/) on kuitenkin yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy esittelyvideo (http://www.youtube.com/watch?v=PR_CSEnpZps).
Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi freeciv.fi (http://freeciv.fi) on aloittamassa pitkää peliä (http://freeciv.fi/wiki/Pelit) syyskuun 5. päivä. Valitsemalla käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.
Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se pilaa muiden pelin.
Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla jotta menestyy paremmin kuin naapurit.
Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 (http://freeciv.wikia.com/wiki/NEWS-2.3.0) julkaistiin 8. elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.
Kotisivu http://freeciv.wikia.com Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym. http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility Asennus Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy Playdebistä (http://www.playdeb.net/software/FreeCiv). Voi myös kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin helposti (http://freeciv.wikia.com/wiki/Install-Debian) kunhan käännin (http://fi.wiktionary.org/wiki/k%C3%A4%C3%A4nnin) ja tarvittavat kehityskirjastot on asennettu. Käyttöohjeet [url]http://freeciv.fi/wiki/Opas (http://freeciv.fi/wiki/Opas)[/url] Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt opas [url]http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual (http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual)[/url] Kattava käsikirja, saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi). [url]http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials (http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials)[/url] Aloitusoppaita peliin, englanninkielisiä Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv.story.png&hash=bf800a62068bf179a6a2606dbb3b9ededf95ab23) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv-1.story.png&hash=569bd40dc03e734c48705d0bfea163478edb6de9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv-2.story.png&hash=b26141345df0f6dd2c507112c1d6181e7c9ad160) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv-4.story.png&hash=ba258bbf0c0c2681d5387cefdbe73bec9c869325) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv-5.story.png&hash=e8520a41726a81f8caf51f4a414f0fad62eaac68) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv-3.story.png&hash=65694404db9d027b9287b1e04a33882da8578796) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Freeciv-6.story.jpg&hash=75164e46c8165accccfa76797c96774f44ac1a24)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
3 September 2011, 11:26 pm
Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.
Marble karttaohjemisto soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä kartan (http://en.wikipedia.org/wiki/Equirectangular_projection) tai Mercatorin projektion (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio). Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla. Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema, jonka kartat ovat peräisin OpenStreetMap (http://www.openstreetmap.org/)-palvelusta, jonka kartat on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night", satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily- ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.
Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan. Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu, jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille. Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai kävelyn.
Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa "näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä sääasemilta.
Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle. Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa. Kotisivu http://edu.kde.org/marble/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Maemo Asennus Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-1.story.png&hash=918a2bc9d616f506f586baa2668aeb5c96630054) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-2.story.png&hash=32a3d522bb007448896299c28837865cc6d2fdb8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-3.story.png&hash=085b4406594effaf4a69983b7017b7f9d9a718a7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-4.story.png&hash=c137acd5ce9431a00787ff1ef52b881ef85daaae) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-5.story.jpg&hash=4f1c6d8e476d0002eb0e1870bde830c37e460c0f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-6.story.png&hash=6b36a631c22c7969f6c45442bbe0cfb667da7bbc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-7.story.png&hash=0f64caf3910c81eef65a4c5c04bb0f3aa880c568) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-9.story.png&hash=1ff6e13e0de60cf4a991bb413c29c304683b3731) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMarble-10.story.png&hash=1c6012548a5c6c57c6c8e5e3a9207b1071ed74dc)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
10 September 2011, 7:08 pm
TORCS on kilpa-autosimulaattori jota käytetään autoilupelinä, tekoälyn ohjaamana autoilupelinä ja tutkimusalustana. TORCS on pelinäkin ihan hyvä, enemmän realistinen kuin kaahauspeli.
The Open Racing Car Simulator (http://torcs.sourceforge.net) (TORCS) sisältää yli 50 erilaista autoa ( kuplavolkkarista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Volkswagen_Kupla) Formula 1 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Formula_1) autoon). Ratoja on yli 20 ja tietokonevastustajia 50 erilaista. Ohjaus toimii näppäimistöllä, mutta myös ohjaussauva ja rattiohjain toimivat. Hiirelläkin voi ohjata, mutta minun mielestäni hiiri oli aivan mahdoton ohjaamisessa. Rattiohjain parantanee kierrosaikoja sekunnilla tai kahdella näppäimistöllä ohjaamiseen verrattuna.
Omia kuljettajia voi ohjelmoida, TORCS nimittää niitä roboteiksi. Laatimaansa robottia voi kilpailuttaa muita robotteja vastaan Torcs Racing Boardissa (http://www.berniw.org/trb/). Uusia autoja voi suunnitella autoeditorilla (http://usuarios.multimania.es/f1torcs/tcse/torcs_car_setup_editor.html).
Ohjelman kehitys aloitettiin vuonna 1997 nimella Racing Car Simulator. Linux Journal kehuu vuoden 2007 lokakuun 18. päivän numerossaan TORCSia parhaaksi vapaakoodin autoilupeliksi (http://www.linuxjournal.com/node/1000435). Uusin versio 1.3.1 on julkaistu joulukuussa 2008. Grafiikat ovat aika hienot. Hiekka pöllyää kun ajaa ulos radalta, taustapeili toimii, jarruvalot syttyvät jne.. Rataan jää jarrutusjäljet näyttämään mitä ajolinjoja muut autot käyttävät. Äänetkin ovat ihan hyvät.
Valitettavasti verkkopeli puuttuu, TORCS ei siis kelpaa pelaamiseen kavereita vastaan. Kaksi pelaajaa voi pelata samalla näppäimistöllä jaetulla ruudulla, ruudun ylälaita on eka pelaaja, alalaita toinen. Tämä ei ole lainkaan niin hienoa kuin olisi pelata porukalla kukin oman tietokoneensa ääressä.
Kilpailu tietokoneen ohjaamia autoja vastaan sitävastoin onnistuu, pelaajat ja autot voi itse valita. Vaikeusastetta voi säätää pelin valikosta, lisäksi voi valita itselleen paremman tai huonomman auton kuin muille. Kunhan oppii pysymään radalla, voittonsa voi kestopäällystetyillä radoilla varmistaa ottamalla itselleen Formula 1 auton ja muille kilpailijoille jotain muuta. F1 on kiihtyvyydeltään, nopeudeltaan, jarrutusteholtaan ja rataan liimautumisessa ylivoimainen. Kotisivu http://torcs.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, MacOS X, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X ja Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Peli vaatii OpenGL 1.3:a tukevan näytönohjaimen. Käyttöohjeet Kotisivuilla on dokumentaatio-osasto, jossa englanninkielistä ohjeistusta (ja myös italiankielinen käsikirja). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-1.story.png&hash=722581740aed00a270d360863fb61f3d24ddba23) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-2.story.png&hash=4106fbeaf77d6a7133e00d140386d7a8c58f9c84) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-3.story.png&hash=4eae11322f3bd0c385e70eaafdd4a8630e5abb44) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-4.story.png&hash=14fc43c041b7c17814cf8e08bd76dd2f8b9473b2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-5.story.png&hash=3430ab0e908c0aee7c79895b8d0e7c12b3f998fe) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-6.story.png&hash=a7f6abf7f0a826f710dc0f957469abc3106a04ad) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-7.story.png&hash=9531b325987737c18b307d96017948c0e17cfea7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Torcs-8.story.png&hash=8a29690b6622ec11d6a1359b78f9043f411f0664)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
17 September 2011, 1:46 pm
PuTTY on vapaa SSH-pääteohjelma Windowsille ja Unixille. PuTTYn avulla Windows-koneesta voi etäkäyttää Linux- ja Unix-koneita pääteyhteydellä kätevästi ja tietoturvallisesti.
Linux-jakeluissa on yleensä automaattisesti asennettuna SSH-asiakasohjelma, jolla voi ottaa salatun pääteyhteyden etäkoneeseen. Windowissa ei vastaavaa ole, mutta PuTTY pelastaa. PuTTY on helppo asentaa Windowsissa, riittää kun kopioi tiedoston putty.exe johonkin hakemistoon johon käyttäjällä on kirjoitusoikeus. Ei siis tarvita asennusvelhoa eikä asennusohjelmaa. Ohjelma käynnistyy kliksauttamalla ohjelman kuvaketta tai komentoikkunassa kirjoittamalla putty.exe tai tiedoston polkunimi jos se ei ole nykyhakemistossa eikä hakupolulla olevassa hakemistossa.
PuTTY osaa SSH:n käyttämän salauksen ja osaa toimia myös tavallisena telnet-pääteohjelmana. Salaamattomia etäyhteyksiä tosin on syytä välttää, matkan varrella voidaan kuunnella liikennettä ja vakoilla selväkielinen sisältö ja salasanat selville. SSH ja siis myös sitä käyttävä PuTTY osaa salakirjoittaa yhteyttä muodostettaessa lähetettävät salasanat ja koko yhteyden, yhteyden kuuntelusta ei siis ole hyötyä. Etäkoneessa johon yhteys otetaan pitää olla asennettuna SSH-palvelinohjelmisto. Linux-jakeluissa tämä löytyy esimerkiksi nimellä openssh-server.
PuTTYä voi käyttää myös Linuxissa, jos vaikkapa on Windowsissa tottunut PuTTYyn tai haluaa graafisen käyttöliittymän SSH-asiakasohjelmaan. PuTTY tukee joustavia päätteen asetuksia, joita voi muuttaa myös istunnon aikana (Ctrl + oikea hiiren painike -toiminnolla), monia X11-todentamisyhteyskäytäntöjä ja lukuisia muita kiinnostavia toimintoja, joita xtermissä suoritettava ssh ei tarjoa.
Sama tekijä tarjoaa samalla kotisivulla myös muita SSH-komentoja, esimerkiksi PSCP on secure copy, vastaava komento kuin Linuxin scp (http://linux.die.net/man/1/scp). Se siis kopioi tiedostoja koneesta toiseen salatulla yhteydellä. Tuo scp on saatavilla muualta graafisen käyttöliittymän kera, WinSCP (http://winscp.net/eng/index.php) on esitelty Viikon VALOna (http://viikonvalo.fi/WinSCP). Muut komennot ovat
- PSFTP (SFTP-asiakasohjelma)
- PuTTYtel (PuTTY josta on poistettu salaus. Joissain maissa on salauksen käyttö kiellettyä.)
- plink (komentorivikäyttöliittymä PuTTY:n taustaohjelmiin)
- Pagaent (SSH-autentikointiagentti ohjelmille PuTTY, PSCP, PSFTP ja Plink)
- PuTTYgen (tekee RSA ja DSA avaimia)
ssh-keygen -l -f /etc/ssh/ssh_host_rsa_keySSH osaa tunnistaa käyttäjän salasanan sijaan tunnistusavaimella. Jotkut tietoturvasta huolestuneet palvelut sallivat vain tunnistusavaimella tapahtuvan sisäänkirjautumisen. Kotisivu http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/MIT) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Unix, Windows Mobile, Symbian OS http://fi.wikipedia.org/wiki/PuTTY Asennus Windowsissa noudetaan tiedosto putty.exe Puttyn kotisivulta. Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Käyttöohjeet PuTTY-ohjelman asetukset - vinkkejä (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/putty.html) PuTTYn käyttö (http://edu.joroinen.fi/~jliik/putty.html) PuTTY Documentation Page (http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/docs.html) SSH tunnistusavaimella (http://www.debian-administration.org/articles/530) SSH ilman salasanan kyselyä (http://www.debian-administration.org/articles/152) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_asetukset.story.png&hash=1168f37b39bef7efea586eb246abd8e51d18c934) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_kayttamaan_Unicodea.story.png&hash=4d679b27c27e177755840ff77d26495cce0a99a4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_SSH-tunnistaa-koneet.story.png&hash=cb95bd84eb2775067b6176f901d82895ac8fcc47) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_SSH-paateyhteys-muodostettu.story.png&hash=529d5ea7fc72d2eb1882e1245413a20713353881) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_Varitkin_toimivat_paatteessa.story.png&hash=ba5127b91c510575891921bd4827a362a7122c7f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_Myos_Emacs_toimii.story.png&hash=323fadea7726e33791cfb74bf4a336412452724b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_Curses-sovelluksetkin_toimivat.story.png&hash=8bf9050a366e42153198ac1f8d5eccedb7f9115f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPuTTY_pscp_toimii.story.png&hash=1b9bdb4e4300bccea5fea9b684d868e7c820c338)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
24 September 2011, 9:40 pm
Clonezilla "kloonaa" järjestelmän asennuksen toiselle kiintolevylle tai toiseen tietokoneeseen. Näin tehdysta varmuuskopiosta saa palautettua suoraan toimivan koneen. Tai asentamalla yhden kerran tavanomaiseen tapaan ja kloonaamalla sataan muuhun koneeseen säästyy aikaa.
Clonezilla ei kopioi tiedostoja, vaan levyosioita tai kokonaisia levyjä. Levyotos tallennetaan tiedostoon, joten sitä voi käyttää varmuuskopiona, tällöin mukana ovat käyttäjän tiedostot, käyttöjärjestelmä ja levyn pääkäynnistyslohko. Tällaisesta varmuuskopiosta voi suoraan palauttaa toimivan järjestelmän samalle tai toiselle kiintolevylle. Samantapainen kaupallinen ohjelma on Norton Ghost.
Samaan tapaan voi yhdestä koneesta kopioida koko kiintolevyn sisällön toisiin koneisiin. Clonezillaan kuuluu myös Clonezilla SE (http://clonezilla.org/clonezilla-SE.php) eli Server Edition, jolla Clonezilla-palvelimesta voidaan verkon yli kloonata levyotos useisiin koneisiin samaan aikaan.
Clonezillaa ei asenneta tietokoneeseen, vaan se käynnistetään omalta taltioltaan. Live-CD tai boottaava USB-muistitikku ovat käteviä. Mahdollista on myös asentaa Clonezilla käynnistyspalvelimelle jolloin verkossa olevat PXE-käynnistyksen osaavat tietokoneet voivat käynnistyä siitä. Kotikäytössä Live-CD tai USB-muistitikku ovat käyttökelpoiset tavat. Jotkut koneet ovat kranttuja käynnistymään USB-muistitikuilta, CD lienee varmempi valinta.
Levyotoksen tallentamiseen USB-kiintolevy on kätevä. Sitä voi helposti siirtää koneesta toiseen ja tallennustilaa riittää isoillekin levyotoksille. USB-muistitikkukin kelpaa, kunhan sen tila riittää tallennettaville levyotoksille. Myös verkkolevyjä voi käyttää levyotoksien tallentamiseen.
Clonezilla on GNU/Linux käyttöjärjestelmä, johon on asennettu levyjen kopioimiseen tarvittava toiminnallisuus ja suoraviivainen käyttöliittymä. Clonezillasta ei ole yleiskäyttöiseksi järjestelmäksi, sillä siitä puuttuvat ne toiminnot joille ei ole käyttöä levykopioinnissa.
Clonezillan ohjeet ovat varsin pitkät ja tekniset, muttei pidä pelästyä. Peruskäyttö eli koneen käynnistys Clonezilla-taltiolta, levyn tai levyosion kopioiminen tiedostoksi ja palautus toisessa koneessa ovat varsin suoraviivaisia. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä sujuu sutjakkaasti. Vahinkojen välttämiseksi pitää kuitenkin olla tarkkana levyjen kanssa, eli mikä levy on se josta luetaan, mikä se johon kirjoitetaan ja mikä on Clonezillan käynnistystaltio.
Clonezillaa kehitetään koko ajan, uusin versio 1.2.9-19 julkaistiin 26. heinäkuuta 2011. Se oli jo viides julkaistu vakaa versio kuluvana vuonna, tahti on varsin rivakkaa.
Kotisivu http://clonezilla.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Osaa kloonata seuraavia järjestelmiä: Linux, Windows, Mac OS Intel-suorittimella, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD Asennus Sovelluksen kotisivulta löytyy CD-levylle tai USB-muistitikulle kopioitavat levyotokset. Käyttöohjeet Clonezilla-Live Doc (http://clonezilla.org/clonezilla-live/doc/) "Lunttilappu", yhden arkin tiivis ohje (http://clonezilla.org/downloads/doc/clonezilla-live-stable-doc.php) Keskustelualue (http://www.clonezilla.org/forum.php) Clonezillasta muualla Artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Clonezilla) Kehuja käyttäjiltä ja esimerkkejä käyttötavoista (http://clonezilla.org/testimonials.php) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-0.story.png&hash=eac15ddea17560df9e3a1ba04a37d907c1dd44ae) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-1.story.png&hash=0ef1896fa439690eff7bcd12467f833a8ed89504) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-2.story.png&hash=1fc76fafeffb759f7c797de253ff9ee89d25ed71) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-3.story.png&hash=11c4f270c856d26922ffbc8ab86593cc2b4b727e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-4.story.png&hash=3d815ed0c82adc5fc8367b5be06b45ad3a211f35) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-5.story.png&hash=6c5b6551b973d5d80802c712f139319483477d8a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fclonezilla-6.story.png&hash=67d282299d64b1a4fe57054a699dd4c7b362551e)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.10.2011 - klo:13:00
2 October 2011, 10:50 am
Voikko on vapaa ohjelmisto suomen kielen oikolukuun, kieliopin tarkistukseen, tavutukseen ja sanojen analysointiin.
Voikon kehitys lähti liikkeelle vuonna 2006, kun OpenOffice.orgin suomenkielisen oikolukusanaston ja suomenkielisiä tekstejä indeksoivan Sukija-ohjelmiston kehittäjät ryhtyivät yhteistyöhön. Voikko tarjoaa ohjelmistojen kehittäjille ja tutkijoille monipuolisen työkalun suomenkielisten tekstien tarkistukseen ja analysointiin.
Useimmat tietokoneen käyttäjät tuntevat Voikon LibreOfficen, OpenOffice.orgin ja Firefox-selaimen oikolukulisäosista. Näiden lisäksi Voikkoa voi käyttää Linux- ja OS X -käyttöjärjestelmissä useimmissa muissakin sovelluksissa.
Voikon tarjoamiin mahdollisuuksiin voi tutustua helposti Webvoikon (http://joukahainen.puimula.org/webvoikko/spell) avulla.
Vaativampia käyttäjiä varten Voikkoon on saatavilla myös erikoissanastoja, jotka laajentavat perussanastoa esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian, lääketieteen ja tietotekniikan termeillä sekä murteellisilla ja puhekielisillä sanoilla. Ohjelmistokehittäjät voivat hyödyntää Voikkoa muun muassa WWW-sovelluksissa. Heille Voikko tarjoaa vapaasti mukautettavan sanaston ja jopa tuhansien eurojen säästöt lisenssikustannuksissa vastaaviin suljetun lähdekoodin ohjelmistoihin verrattuna.
Voikon ensimmäisen version julkaisusta tuli elokuussa kuluneeksi viisi vuotta, mutta sen kehitys jatkuu edelleen aktiivisena. Työn alla tai suunnitteilla on tuki Chromium-selaimelle, kehittyneempi kieliopin tarkistin, synonyymisanasto sekä tuki pohjoissaamen ja grönlannin kielten oikoluvulle. Myös suomen kieli kehittyy jatkuvasti, joten sanastojen ajantasalla pitämiseksi niistä julkaistaan uudet versiot noin kolmesti vuodessa.
Kotisivu http://voikko.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa jakeluiden omista pakettivarastoista. Windows- ja OS X -käyttäjät voivat ladata sovelluskohtaiset asennuspaketit Voikon kotisivuilta. Ohjelmistokehittäjille hyödyllistä tietoa löytyy Voikon wiki-sivuilta (http://sourceforge.net/apps/trac/voikko/wiki). Käyttöohjeet Kielityökalut LibreOfficessa (http://voikko.sourceforge.net/ooo-kielityokalut.html) Voikko – Käyttö sovellusohjelmissa (http://voikko.sourceforge.net/sovellukset.html) Voikko – Käyttö Linux-jakeluissa (http://voikko.sourceforge.net/linux-jakelut.html) Usein kysyttyjä kysymyksiä (http://voikko.sourceforge.net/faq.html) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVoikko-libreoffice.story.png&hash=5cee5ff6f2556d28d42561a2df360c5f0d7b2c23) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVoikko-webvoikko.story.png&hash=97731cd95ff9f47fdaa699865eb1e655cb736c9e)
Teksti: Harri Pitkänen
kuvakaappaukset: Harri Pitkänen
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.10.2011 - klo:01:56
8 October 2011, 8:41 pm
SuperTuxKart on 3-ulotteinen mikroautopeli. Ajajahahmoja ja ratoja on useita. Autoilu on hulvatonta kaahaamista ja kanssakilpailijoita voi kiusata kerättävillä välineillä.
Pelimuotoja on useita. Peruspeli on kilpa-ajo tietokoneen tai kaverien ohjaamia autoja vastaan valitulla radalla. Grand Prix ajetaan usealla radalla ja voittaja on eniten pisteitä kerännyt. Aika-ajossa pitää keskittyä ajamaan nopeampia kierrosaikoja kuin muut, koska muiden pelaajien kiusaamiseen tarkoitetut välineet ovat poissa käytöstä.
Kanssa-autoilijoita voi hidastaa purukumiklönteillä, kunhan muistaa mihin kohtaan sen pudotti jotta itse muistaa kiertää sen seuraavalla kierroksella. Karhupumpun voi heittää taaksepäin auton tuulilasiin, jolloin se peittää hetkeksi näkymän ja pitää koittaa ajaa sen mukaan mitä reunoilta pilkottaa. Jos eteenpäin heitetty karhupumppu osuu autoon, voi sillä vetää itsensä ohi edellä ajavasta. Keilapallon voi heittää eteen tai taaksepäin, osuman saanut auto lennähtää ilmaan ja usein ulos radalta. Näitä ja muitakin välineitä löytyy radalla lojuvista sinisistä lahjapaketeista.
Välineitä voi olla vain yhtä lajia kerrallaan, ja enintään 5 kappaletta. Niitä voi siis kerätä varastoon ja käyttää sopivassa tilanteessa. Mahdollisesti uusin versio on tässä kohtia hieman erilainen, tai pelin asetuksissa voi tähän vaikuttaa.
(https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FStkamiga4.jpg&hash=228d0e749e6091bffac65b03e323fc518995b52d) Näyttökuva Amiga-versiosta.
Tämä kuva EI ole CC-by-sa-lisensoitu. [url]http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html (http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html)[/url] Radalla on myös banaaneita joita pitää välttää, niistä tapahtuu omalle autolle jotain hidastavaa. Toisaalta joskus banaaneista saa aikapommin, jonka voi siirtää kanssa-autoilijan kaaraan törmäämällä. Nitroakin löytyy radalta, sitä voi kerätä varastoon ja käyttää tarvittaessa jolloin auto kiihtyy nopeammin tai kulkee kovempaa.
Autoilu ei ole järin realistista, mutta kuitenkin järkeenkäypää. Autoa ei voi ohjata jos pyörät eivät kosketa rataan, näin ollen töyssyt mutkan kohdalla pitää ajaa varovasti. Ajolinjat vaikuttavat, nopeampia kierrosaikoja saa ajamalla kaarteet tarkasti ja välttämällä turhaa mutkittelua. Autot eivät hajoa törmäilystä tai ulosajoista. Ulosajaneet autot nostetaan takaisin radalle hetken kuluttua.
Haasteita suorittamalla saa käyttöön lisää ratoja ja uusia haasteita. Ilmeisesti kaikki haasteet suorittamalla saa uuden pelihahmon, eli Gnu jolla on mikroauton sijasta lentävä matto.
Joillakin radoilla voi oikaista reilusti eikä peli mitenkään rankaise. Kavereita vastaan pelatessa pitäisi ottaa herrasmiessäännöt käyttöön, eli sovitaan ettei saa oikaista. Moninpeli on mahdollista jaetulla ruudulla, enintään neljä pelaajaa. Verkkopeli on pelin kotisivun mukaan suunnitteilla (http://supertuxkart.sourceforge.net/Discover).
Pelin kehitys jatkuu, uusin versio 0.7.2 julkaistiin heinäkuun 15. päivä 2011. Peliin on saatavilla lisäosia (http://stkaddons.net/), joissa on lisää autoja ja ratoja. Pelin kehitys aloitettiin nimellä Tuxkart vuonna 2000. Vuonna 2006 uusia kehittäjiä tuli mukaan nimensä SuperTuxKartiksi vaihtaneeseen projektiin. Kotisivu http://supertuxkart.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Amiga (http://www.supertuxkart-amiga.de/), FreeBSD, Linux, Mac Os X, Solaris, Windows Asennus Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Mac Os X ja Windows-käyttäjät voivat noutaa asennuspaketin pelin kotisivulta. Ubuntulle saatavilla myös PlayDebistä (http://www.playdeb.net/updates/ubuntu/11.04/?q=supertuxkart). Käyttöohjeet Pelissä on kattavasti suomennettu sisäänrakennettu ohjeistus. SuperTuxKart muualla Videoita Youtubessa (http://www.youtube.com/results?search_query=supertuxkart&aq=1&oq=supertux) Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset http://supertuxkart.sourceforge.net/FAQ (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-0.story.png&hash=979ceee68a6de8291f4af48f8423b5db05db2d4b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-1.story.png&hash=d2f6f5102bedbc0c5082ecb24bb8fabc7aa60a43) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-2.story.png&hash=dca985ecc2ee9e64cafc8c5a8aa5401e1bfded3e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-3.story.png&hash=1ddad84baf8158c4476fd49828e060c4e7c199e3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-4.story.png&hash=a1d71e4a8a929b07abbaa24d68c02cc26a6e4c58) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-5.story.png&hash=76b517364b02b9950b9311d2d325ce3b6eec1251) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FSuperTuxKart-6.story.png&hash=2ac93ee4b0b92f3ab442990ae8c11ca544c73337)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 16.10.2011 - klo:01:01
15 October 2011, 10:04 pm
X-Moto on kaksiulotteinen moottoripyörällä ajettava taitopeli, jossa fysiikka on tärkeä osa peliä.
Perusteiltaan peli on suuremmilta osin klooni Elasto Maniasta (http://www.elastomania.com/), mutta fysiikkamalli on erilainen. Elasto Mania (http://en.wikipedia.org/wiki/Elasto_Mania) taas perustuu saman tekijän aikaisempaan Action Supercross (http://www.moposite.com/info_games_across.php) eli Across-nimiseen peliin. Kyseessä on omaperäinen peli-idea, joka onkin kerännyt innokkaita fanittajia.
Kenttiä on tehty ainakin 2500, en jaksanut itse laskea vaan luotin Wikipedian artikkeliin (http://en.wikipedia.org/wiki/X-Moto#Gameplay). Saatavilla on kenttäeditori Inksmoto (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Inksmoto-0.7.0). Se on toteutettu Inkscapen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkscape) laajennoksena. Kenttäeditorin luvataan toimivan samoilla alustoilla kuin X-Moto. Ilmeisesti kenttien tekeminen ei ole liian vaikeaa, kun niitä kerran on niin paljon tehty. Itse olen tehnyt yhden kentän Acrossin aikoina, silloin se ainakin oli aika vaivatonta. Pelissä on aloitusruudussa painike Pika-aloitus. Mielestäni sitä ei kannata käyttää, siitä olen saanut aina läpipelattavaksi mahdottomia kenttiä. Varmaan joku nekin osaa, mutta minä en. Ensiksi kannattaa pelata johdantokurssit eli Tutorial-kentät, niissä on ruudulla näkyvä suomenkielinen ohjeistus neuvomassa mitä pitää tehdä ja ohjeistus neuvoo myös miten se tehdään. Ruudulla näkyy myös "haamu", eli tallennus onnistuneesti läpi pelatusta kentästä eli voi seurata haamua ja katsoa siitä mallia. Peli on tosiaan omaperäinen, ilman näitä neuvoja voi olla ettei tajua pelistä mitään.
Kentät voivat olla vaikeita koska on vaikea keksiä millä tavalla sen loppuun pääsisi. Jotkut kentät taas ovat vaikeita koska läpipääsyyn vaadittava temppu, esimerkiksi ajaminen etupyörä ilmassa pitkä matka, on niin vaikea. Hankalat kentät ovat molemmilla tavoilla vaikeita.
Ominaisuusluettelo on kattava ja sovellus on muutenkin pieteetillä tehty. Kenttiä voi ladata Internetistä lisää. Parhaat tulokset voi lähettää netin tietokantaan, ja muut voivat katsoa haamuna läpipeluun ja käyttää haamua kirittäjänä vielä parempaan tulokseen. Moninpeli ja verkkopeli ovat tietenkin mukana. Kentistä voi tehdä peilikuvan, eli onkin kaksinkertainen määrä läpipelattavia kenttiä. Kenttiä on valmiiksi jaoteltu eri kriteereillä, esimerkiksi helpot kentät, kentän pituuden mukaan, hienoimmiksi äänestetyt, kentät jotka toimivat johdatuskurssina jne... Lisäksi voi kerätä omat suosikkikentät. Kentissä voi olla liikkuvia osia tai muuttuvia osia, vaikkapa pitää tehdä joku temppu ja vasta sen jälkeen avautuu pääsy eteenpäin kentässä, tai lautakasoja joiden ohi pitää päästä ja jotka tietysti sortuvat kun niihin ajaa.
Voi pelata vain pyrkimällä pääsemään kenttä loppuun asti. Joissain kentissä lasketaan pisteitä joita saa vaikkapa tekemällä voltin hyppyrissä. Pitempään pelanneet tuntuvat kiinnostuvan kenttien pelaamisesta läpi mahdollisimman nopeasti. Varmaankin voisi koota porukan pisteyttämään läpipeluita taiteellisen vaikutelman mukaan, ja tehdä tulostaulu tältä pohjalta jos vaan pystyy kokoamaan porukan samanmielisiä.
Youtubesta (http://youtube.com) löytyy videoita pelistä. Tässä yksi, jota ei kannata katsoa opettelumielessä. Mutta sitten kun joku X-Moton kenttä tuntuu vaikealta, voi katsoa (http://www.youtube.com/watch?v=KIS6kyhtPB0) millaisia ovat ihan aikuisten oikeasti vaikeat kentät. Kotisivu http://xmoto.tuxfamily.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, Mac OS X, Windows Asennus Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy myös Playdebistä (http://www.playdeb.net/updates/ubuntu/11.04/?q=xmoto). Käyttöohjeet Pelissä on mukana opettelukenttiä (Tutorial), joissa käydään läpi perusajelu ja pyörän hallinta. Englanninkielinen pikaohje ja pikanäppäinten kuvaus (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Manual) X-Moto Wiki (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org) X-Moto Manual (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Manual) X-Moto FAQ (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Faq) eli Usein Kysytyt Kysymykset (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FXmoto01.story.png&hash=3aebdd9d54ccb76b78540287fc95ce94765b7186) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FXmoto02.story.png&hash=682c69cfadf8bd4e7fd7d057eac7230b148bf712) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FXmoto03.story.png&hash=927c7777aeb44ba7607e053363ef78af11f9115e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FXmoto04.story.png&hash=3a4207b96dc53f049dbf9cc0e66405ef207b0482) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FXmoto05.story.png&hash=d1efa7634b3a1d790797832df114332f3daa54e0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FXmoto06.story.png&hash=7d8be1e18e61594215d82a768ee4457a4db82b19)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: mrl586 - 16.10.2011 - klo:12:45
Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Maemo Asennus Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta.Eikö Maemo ole Linux-jakelu? Marblen saa Maemoon vakiopakettivarastoista (extras, extras-testing, extras-devel).
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.10.2011 - klo:07:00
23 October 2011, 12:51 am
Open Street Map on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.
Open Street Map (http://www.openstreetmap.org) -projektin tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa. Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna Yhdysvaltojen virastojen tuottama TIGER (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/TIGER)-aineisto on julkista omaisuutta (public domain).
Kansainvälinen Open Street Map -projekti koostaa karttatietoja eri lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007 lahjoitetusta AND (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/AND_Data)-aineistosta. GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa haluamansa reitin koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana OpenStreetMap-tietokantaan, josta muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista saatavaa GPSLogger (http://mendhak.github.com/gpslogger/)-ohjelmaa. Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella Potlatch (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3APotlatch)-ohjelmalla suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka JOSM (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/JOSM-opas)-nimisellä ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia.
Open Street Map -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin tietokannoille sopivaan Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/)-lisenssiin. Näistä molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa, kunhan mainitsee karttojen lähteenä "Open Street Mapin tekijät" ja kunhan mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä. Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna esitellyssä Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)ssa. Open Street Map -projekti kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai muilla yllättävillä tavoilla.
Open Street Map -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa "Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript. Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen verkkosivulle.
Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet Browser (http://www.openstreetbrowser.org/)-sivustoa, joka käyttää samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai paikallisliikenteen linjat.
Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide Mapathon (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta_Citywide_Mapathon), jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras. (BBC:n juttu aiheesta (http://news.bbc.co.uk/2/hi/8305924.stm)) Lopputulos (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=33.792&lon=-84.336&zoom=10) onkin varsin kattava. (Atlantan wiki-projektisivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta,_Georgia))
Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti kartoitettuja, kuten Turku (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.45&lon=22.25&zoom=12) ja Helsinki (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.17&lon=24.95&zoom=12), mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan. Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa.
Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja kartoittamaan!
Kotisivu http://www.openstreetmap.org Lisenssi Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja myöhemmin Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/) Toimii seuraavilla alustoilla Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät. Ohjeita Ohjeita projektiin osallistujille (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3AMain_Page) Linkkejä:
- Open Street Browser -wikisivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OpenStreetBrowser)
- Atlanta, Georgia (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta,_Georgia)
- Mapathon Atlantassa (http://news.bbc.co.uk/2/hi/8305924.stm) (BBC)
- WikiProject Finland (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/WikiProject_Finland)
- Turun wiki-sivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Finland%3ATurku)
- Turku (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.45&lon=22.25&zoom=12)
- Turun paikallisliikenne (http://www.%C3%B6pnvkarte.de/?lon=22.25&lat=60.45&zoom=12)
- Helsingin wiki-sivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Finland%3AHelsinki)
- Helsinki (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.17&lon=24.95&zoom=12)
- Helsingin paikallisliikenne (http://www.%C3%B6pnvkarte.de/?lon=24.95&lat=60.17&zoom=12)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.10.2011 - klo:13:01
23 October 2011, 12:51 am
OpenStreetMap on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.
OpenStreetMap (http://www.openstreetmap.org) -projektin (OSM) tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa. Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna Yhdysvaltojen virastojen tuottama materiaali, kuten TIGER (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/TIGER)-aineisto, on pääasiassa julkista omaisuutta (public domain).
Kansainvälinen OpenStreetMap -projekti koostaa karttatietoja eri lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007 lahjoitetusta AND (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/AND_Data)-aineistosta. GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa haluamansa reitin koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana OpenStreetMap-tietokantaan, josta myös muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista saatavaa GPSLogger (http://mendhak.github.com/gpslogger/)-ohjelmaa. Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella Potlatch (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3APotlatch)-ohjelmalla suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka JOSM (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/JOSM-opas)-nimisellä ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia.
OpenStreetMap -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin tietokannoille sopivaan Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/)-lisenssiin. Näistä molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa, kunhan mainitsee karttojen lähteenä "OpenStreetMapin tekijät" ja kunhan mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä. Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna esitellyssä Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)ssa. OpenStreetMap -projekti kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai muilla yllättävillä tavoilla.
OpenStreetMap -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa "Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript. Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen verkkosivulle.
Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet Browser (http://www.openstreetbrowser.org/)-sivustoa, joka käyttää samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai paikallisliikenteen linjat.
Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide Mapathon (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta_Citywide_Mapathon), jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras. (BBC:n juttu aiheesta (http://news.bbc.co.uk/2/hi/8305924.stm)) Lopputulos (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=33.792&lon=-84.336&zoom=10) onkin varsin kattava. (Atlantan wiki-projektisivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta,_Georgia))
Toinen erittäin hyvä esimerkki OpenStreetMap-projektin hyödyllisyydestä on Humanitarian OSM Team (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/HOT) (H.O.T.). Haitin (http://www.openstreetmap.org/?mlat=18.53917&mlon=-72.335&zoom=12) maanjäristyksen jälkihoidon yhteydessä vapaasti käytettävät ja ajankohtaiset karttamateriaalit nousivat tärkeään asemaan. OpenStreetMap-projekti osallistui kriisin hoitoon aktiivisesti parantamalla Haitin karttoja. Haitin kriisistä saatujen kokemusten inspiroimana H.O.T. on jatkanut humanitaarista työtä myös usean muun kohteen hyväksi.
Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti kartoitettuja, kuten Turku (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.45&lon=22.25&zoom=12) ja Helsinki (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.17&lon=24.95&zoom=12), mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan. Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa.
Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja kartoittamaan!
Kotisivu http://www.openstreetmap.org Lisenssi Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja myöhemmin Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/) Toimii seuraavilla alustoilla Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät. Ohjeita Ohjeita projektiin osallistujille (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3AMain_Page) Ohjelmia OSM-karttatiedon näyttämiseen ja tuottamiseen:
- Tietokoneella (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Software/Desktop)
- Mobiililaitteella (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Software/Mobile) (Android (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Android), iOS (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/IOS))
- Open Street Browser -wikisivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OpenStreetBrowser)
- Atlanta, Georgia (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta,_Georgia)
- Mapathon Atlantassa (http://news.bbc.co.uk/2/hi/8305924.stm) (BBC)
- Humanitarian OSM Team (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/HOT)
- WikiProject Finland (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/WikiProject_Finland)
- Turun wiki-sivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Finland%3ATurku)
- Turku (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.45&lon=22.25&zoom=12)
- Turun paikallisliikenne (http://www.%C3%B6pnvkarte.de/?lon=22.25&lat=60.45&zoom=12)
- Helsingin wiki-sivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Finland%3AHelsinki)
- Helsinki (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.17&lon=24.95&zoom=12)
- Helsingin paikallisliikenne (http://www.%C3%B6pnvkarte.de/?lon=24.95&lat=60.17&zoom=12)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.10.2011 - klo:01:00
29 October 2011, 11:37 pm
VALO-CD sisältää runsaasti hyödyllisiä suomenkielisiä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille yhdellä levyllä, jotta niiden asentaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Avoin lähdekoodi (engl. open source) tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu myös oikeus käyttää ohjelmaa mihin tahansa ja kopioida ja levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota. Käytännössä avoin lähdekoodi tarkoittaa samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot, joista puhuttaessa halutaan usein painottaa ohjelmistokehityksen eettisiä ulottuvuuksia. Avoimesta lähdekoodista puhuttaessa huomio saattaa pikemminkin kiinnittyä vapaudesta ja avoimuudesta seuraaviin käytännön hyötyihin. –Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi)
VALO-CD on koonnut paljon käytetyt vapaat ohjelmat kätevästi asennettavaksi kokoelmaksi Windows-koneille. Linux-käyttäjät tosin pääsevät vielä helpommalla, kun samat sovellukset ovat Linux-jakelun omista jakeluvarastoista asennettavissa suoraan.
VALO-CD on tehnyt arvokasta työtä tekemällä sovellusten asentamisen helpoksi. Kun Windowsissakin voi käyttää vapaita ohjelmia, on mahdollista käyttää Linuxia helpommin, kun samat sovellukset ovat saatavissa molemmille käyttöjärjestelmille. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FValo-cd-tunnus.jpg&hash=f8b33ccfa4dae9cb6181f4522fe4dba24c34514e) Kuvan lähde:
[url]http://www.valo-cd.fi/tiedotteet (http://www.valo-cd.fi/tiedotteet)[/url] Kokoelmaan kuuluvat sovellukset on lueteltu projektin sivulla (http://www.valo-cd.fi/ohjelmat). Huomattavimmat sovellukset ovat LibreOffice (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_libreoffice) (eli entinen OpenOffice.org), Mozilla Firefox (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_firefox), Mozilla Thunderbird (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird), VLC-mediasoitin (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_vlc), Gimp (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gimp), Inkscape (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_inkscape), Scribus (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_scribus) ja 7-Zip (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_7zip). Lisäksi erittäin kätevä on PDF-Creator (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_pdfcreator), jonka avulla mistä tahansa ohjelmasta jossa on tulostustoiminto voi tulostaa PDF-tiedoston. PDF on kätevä lähetettäväksi sähköpostin liitteenä tai vietäväksi taskussa muistitikulla paremman tulostimen ääreen. Yhteensä sovelluksia on noin 22.
Kesällä 2008 toimintansa aloittanut VALO-CD-projekti on julkaissut uuden VALO-CD:n kerran tai kaksi vuodessa. Uusin versio VALO-CD 7 julkaistiin 8. huhtikuuta 2011. Tässä versiossa OpenOffice.Org-toimisto-ohjelmiston tilalle on tullut LibreOffice. Projektin tarkoitus on edistää tietotekniikan hyödyntämistä Suomessa ja levittää VALOa, eli vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia, mikä auttaa monikertaistamaan tietotekniikasta saatavan hyödyn.
Vapaiden ohjelmien lisäksi cd-levylle on koottu pdf-muotoisia oppaita vapaisiin ohjelmiin liittyvistä aiheista. Mukana on muun muassa ohjeita sähköpostin turvaamiseen GPG-salauksella, muita salaukseen liittyviä oppaita, FLOSS Manuals (http://viikonvalo.fi/FLOSS_Manuals) -projektin tuottamia oppaita levyllä olevien ohjelmien käyttämiseen sekä opetushallituksen, oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön julkaisemia ohjeita ja suosituksia.
Kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi VALO-CD:tä julkaiseva projekti alkoi syksyllä 2010 valmistella levystä myös englanninkielistä versiota. VALO-CD:n versiosta 7 julkaistiinkin englanninkielinen versio (http://www.valo-cd.org) 15.9.2011.
Sähköpostitiedotteita VALO-CD:n tulevien versioiden julkaisuista voi tilata projektin etusivulta (http://www.valo-cd.fi). Projektia voi seurata myös usean sosiaalisen median palvelun, kuten Facebookin (http://www.facebook.com/pages/VALO-CD-Parhaat-vapaat-ohjelmat-Windowsille/76061677970), kautta. VALO-CD:n kehittämiseen voi tulla mukaan liittymällä projektin sähköpostilistalle (http://www.valo-cd.fi/osallistu) ja kertomalla, minkälaista apua olisi kykeneväinen tarjoamaan.
Kotisivu http://valo-cd.fi Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) ja muita vapaita lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus CD:tä on ollut jaossa vapaisiin ohjelmiin liittyvissä tapahtumissa, tai sen voi noutaa projektin kotisivulta ja kirjoittaa romppuaihiolle. Kotisivulta voi myös noutaa ohjelmat yksitellen asennettaviksi. Projektia voi tukea ostamalla valmiita CD-levyjä. VALO-CD Tämä on se VALO-CD josta aikaisemmissa Viikon VALOissa on usein ollut mainintaa. Käyttöohjeet CD:llä on mukana sovellusten käyttöohjeita suomeksi. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fvalo-cd-1.story.png&hash=3f80a0a236427cc52f46898a54d193a0f9fc734f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFirefox-3-sovellusvalilehdet.story.png&hash=8e4719771fdeb0ddda321059b6b5c88292749e5b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fstellarium-3.story.jpg&hash=705d09821d3172ac0593b57a659eecbbdb966d1b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FInkscape-6.story.png&hash=68393f17aa27a9f9c8252f506b6a6b5972db47dd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FVlc-1.story.png&hash=56fc87e58d27cfa564ae9dadf655d46bb432d629) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FPidgin-3-keskustelu.story.png&hash=301901cbc75cb1fef5ac560fa91536f43fb90a7c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLibreOffice-Writer-3-tyylit.story.png&hash=0c61906ed78ba2ff6e7a5b01cc5abec46112e48d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FWinSCP-1.story.png&hash=c5ea09f0e8314b178fc7ca4eee35da7a326cf8c4)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.11.2011 - klo:19:00
6 November 2011, 2:10 pm
Audacity on vapaa äänieditori, jolla ääntä voi tallentaa, leikellä ja muuntaa monipuolisesti. Sillä voi esimerkiksi tallentaa omaa podcastia, digitoida vanhoja c-kasetteja sähköiseen muotoon, tallentaa haastatteluja tai vaikka omaa laulua.
Audacityn käyttöliittymä koostuu valikoista, äänen kuunteluun ja editointiin käytettävistä nappuloista ja työkaluista sekä ohjelmaan avatuista ääniraidoista. Ääniraidat voivat olla joko mono- tai stereoraitoja. Monoraidoissa on yksi ja stereoraidoissa kaksi vasemmalta oikealle etenevää äänikanavaa. Äänikanavista voidaan valita pätkiä joko hiirellä ja näppäimistöllä ja näin valituille osille voidaan tehdä erilaisia muokkausoperaatioita. Yksinkertaisimmillaan valittuja osia voidaan kopioida, leikkailla ja liimailla kanavan sisällä ja niiden välillä paikoista toisiin. Samoin valittuihin osiin voidaan kohdistaa erilaisia ääniefektejä ja muunnoksia, joita löytyy valikoista useita.
Eräs esimerkki käyttökelpoisesta efektistä on kohinanpoisto. Kohinanpoisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin ääniraidasta rajataan jokin näyte, jossa kuuluu puhdasta kohinaa, siis kohta, jonka kuuluisi olla hiljainen. Ohjelmalle kerrotaan tämän olevan kohinaa. Tämän jälkeen ohjelma osaa poistaa näytteen mukaisen kohinan koko raidasta. Kohinanpoisto on parhaimmillaan, kun häiriö on jatkuvaa ja säännöllistä, eli esimerkiksi ääninauhan rahinaa tai muuta huminaa. Toinen esimerkki efekteistä on äänen voimakkuuden kasvattaminen. Voimakkuutta lisättäessä Audacity laskee automaattisesti suurimman vahvistuksen, joka on mahdollista ilman, että äänen muoto leikkautuu voimakkaimmista kohdista. Muita efektejä ovat esimerkiksi kaiku, fade-in, fade-out ja äänen kääntäminen takaperin.
Audacitya voi käyttää myös erilaisten äänten, kuten hiljaisuuden, kohinan, sini-, saha- tai kanttiallon generointiin sekä analysointiin. Äänen muotoa voi editoida myös käsin piirtotyökalulla, jolla voi muokata yksittäisiä näytteenottokohtia. Ohjelman zoom-toiminnolla äänen muotoa voi tarkastella lähempää ja kauempaa.
Audacitylla tehdyt tuotokset voi muokkauksen aikana tallentaa häviöttömästi projektina Audacityn omassa tiedostomuodossa. Tässä muodossa tallennetaan kaikkien avoimena olevien raitojen tiedot. Kun tuotos on valmis, halutaan se yleensä tallentaa johonkin muotoon, jossa sitä voidaan kuunnella jollain muullakin ohjelmalla. Tätä varten Audacityssä on erillinen "vie"-toiminto (export). Audacity osaa avata ja tallettaa tiedostoja muutamassa pakkaamattomassa (wav, flac) tai pakatussa (mp3, Ogg Vorbis, jne.) tiedostomuodossa.
FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/audacity/index) -projekti on tuottanut melko perusteellisen oppaan Audacityn käyttöön.
Kotisivu http://audacity.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Asennuspaketit eri järjestelmille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. VALO-CD Audacity löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_audacity)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Kattava suomenkielinen käyttöohje Audacitylle löytyy FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/audacity/index) -sivustolta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-0.story.png&hash=d0b439283af80eddc0edabf41ba4c4621d5a0655) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-1.story.png&hash=a76b48b2ba6ec7815765e5aedc1575770a91428b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-2.story.png&hash=d047401d07aa11d4dbcfb0c07a68e2d5ebe49f8c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-3.story.png&hash=0c38b155006a4ac319321844f5da68454c421b0b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-4.story.png&hash=690a4918a3630bb74babe69f14c4cef6c84d329a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-5.story.png&hash=2a5d5302eb3880d759b9011b159933da714cae63) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-6.story.png&hash=6833e012b78e77f7d37cc5827ce82d29fa934ddd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAudacity-7.story.png&hash=3f8b7a08fe5f40248f0e40a25d29de75cb35599c)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.11.2011 - klo:13:01
13 November 2011, 11:32 am
GNU Emacs on tekstieditori (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstieditori) jolla voi tehdä kaiken. Jos jotain ei voi Emacsilla tehdä, se ei ole tekemisen arvoista.
Emacsia käyttävät etenkin ohjelmoijat, se soveltuukin koodaamiseen kaikenlaisilla ohjelmointikielillä.
Oikeasti löytyy toki kohteita joiden tekemiseen Emacs ei sovellu, mutta koska Emacs on laajennettavissa voi ohjelmoida tarvittavat lisätoiminnot ja sitten Emacsilla voi tehdä senkin.
Alunperin vitsailtiin Emacsin olevan lyhenne sanoista Emacs Makes Any Computer Slow. Aikoinaan tässä olikin totta toinen puoli, Emacs on alunperin kehitetty vuonna 1976, ja GNU Emacs vuonna 1984. Tuohon aikaan tietokoneissa muistin määrä oli rajoitettu ja tehoakin oli hintelästi nykykoneisiin verrattuna. Allekirjoittaneella oli Commodore 64 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Commodore_64) vuonna 1984, silloin se oli kova luu koska Amiga (http://fi.wikipedia.org/wiki/Amiga) ja Atari ST (http://fi.wikipedia.org/wiki/Atari_ST) julkaistiin vasta vuonna 1985. Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard M. Stallman (http://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_M._Stallman).
Toinen Unixien alkuajoista asti mukana ollut tekstieditori on vi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vi). Sen filosofia on tyystin erilainen kuin Emacsilla. Vi on pieni yksinkertainen, Emacsin ohjelmatiedosto on kertaluokkaa suurempi.
Emacs on suosionsa ansiosta saanut paljon jäljittelijöitä. Tekstieditoreita tehdään toimimaan samoilla näppäinkomennoilla kuin Emacs, jotta Emacsia osaavien ei tarvitse opetella uusia komentoja. Samoin Linuxin Bash-komentotulkki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bash) käyttää Emacsin näppäinkomentoja (voi valita käytettävän vi:n näppäinkomentoja (http://fi.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/ch018_interaktiivinen-muokkaus)). Sovelluksissa joissa muokataan tekstiä on ehkä mahdollista käynnistää Emacs tekemään muokkaus; esimerkiksi Firefoxin laajennos It's All Text (https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/its-all-text/) mahdollistaa Emacsin tai muun tekstieditorin käynnistämisen kun selaimessa muokataan tekstikenttää (saatavilla Debian GNU/Linuxissa pakettina xul-ext-itsalltext (http://packages.debian.org/squeeze/xul-ext-itsalltext)). Tämäkin teksti on kirjoitettu GNU Emacs versiolla 23 It's All Text -lisäosan avulla. Muutenhan tätä ei olisi kannattanut kirjoittaa lainkaan, kuten artikkelin alussa todettiinkin.
GNU Emacs -projektista haarautui XEmacs (http://en.wikipedia.org/wiki/XEmacs) 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Koska lähdekoodi on vapaa, voi toinen taho kehittää sovellusta mieleiseensä suuntaan, ja jos eri tahot pysyvät erimielisinä voi syntyä pysyvästi kaksi kehityshaaraa.
Alunperin GNU Emacs toimi tekstipäätteessä (http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4te). Nykyään Emacseja voi käyttää hiirelläkin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiiri_(osoitinlaite)), toiminnot ovat pudotusvalikoissa. Samaa Emacsia voi käyttää sekä tekstipäätteessä että X Window -järjestelmässä tai Windowsissa GUI:n kera. Pikakomennot opettelemalla saa nopeammin kirjoitettua molemmissa kun sormia ei tarvitse siirtää pois näppäimistöltä hiirtä hamuamaan.
Toimitilat (http://linux.fi/index.php/Emacsin_perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Toimitilat) ovat Emacsin moodeja joissa toiminnallisuus on sovitettu muokattavaan tekstiin. Esimerkiksi Python-moodi osaa korostaa syntaksia ja ymmärtää sisentää koodin kuten Pythonissa kuuluu. Näitä moodeja on paljon vakiona mukana ja lisää löytyy, Debian GNU/Linuxissa 44 kappaletta emacs mode -paketteja.
Koska Emacsin laajennoksia on helppo tehdä, ainakin helpompi kuin muissa tekstieditoreissa joissa niitä ei voi lainkaan tehdä, on kaikenlaista erikoistakin tehty. Vakiona on mukana kaksi laskinta (ohjelmoitava ja tavallinen), kalenteri, noin tusina peliä, sähköpostiohjelma ja usenetin uutisten lukija. Luulin jo Emacsista jätetyn psykiatri pois, mutta sepä ei vaan olekaan työkaluvalikossa. Näppäilemällä Meta-X doctor saa sen käynnistettyä.
Kannattaa opetella Emacs, niin ei tarvitse opetella muita tekstieditoreita kun Emacs on saatavilla joka paikkaan.
Kotisivu http://www.gnu.org/s/emacs/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Aika kattavasti kaikilla alustoilla. Ehkä voisi arvailla, että jos laitteessa on QWERTY-näppäimistö, siihen saa Emacsin. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muissa Unixeissa Emacs joko tulee valmiiksi mukana tai asennuspaketin voi noutaa jostain tai itse kääntää. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta (http://ftp.gnu.org/gnu/emacs/windows/). Käyttöohjeet GNU Emacsissa on sisäänrakennettu ohjetoiminto. Saatavilla on vapaa GNU Emacs käsikirja. Netistä löytyy paljon ohjeita ja kirjakaupasta kirjoja. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-emacs23.story.png&hash=db25d5945a5fe36455b17a6e9709448f8436f34c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-itsalltext.story.png&hash=125d7cc4d78240bea89910d787889312cee80716) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-emacs-wikisee.story.png&hash=9717ab003adf42bc31870dd2b1e4c9d8b31575ce) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-emacs-python.story.png&hash=07bfe7fc25345d1155b5e0f14b1309bf4cb1f9c6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-emacs23-terapia.story.png&hash=f2aafc485d8c6fdcd76c2d5426453ccedd68ed00)
Linkkejä:
- Emacsin peruskäyttö, linux.fi ohje (http://linux.fi/index.php/Emacsin_perusk%C3%A4ytt%C3%B6)
- Emacs käsikirjat (http://www.gnu.org/software/emacs/#Manuals)
- Emacs Usein Kysytyt Kysymykset (http://www.gnu.org/software/emacs/emacs-faq.html)
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.11.2011 - klo:01:01
20 November 2011, 11:03 pm
KeePass ja KeePassX ovat salasanojen turvalliseen säilyttämiseen tarkoitettuja vapaita ohjelmia.
Viimeviikkojen tietovuototapaukset ovat nostaneet esiin salasanojen turvallisen säilyttämisen ongelman. Nykyisin ihmisillä on käyttäjätilejä yhä useammassa verkkopalvelussa ja kuhunkin tarvitaan kirjautumista varten tunnus ja salasana. Jotta salasana olisi turvallinen, pitäisi sen olla riittävän pitkä ja tarpeeksi sattumanvarainen. Monen satunnaisen salasanan muistaminen ulkoa voi kuitenkin käydä ylivoimaiseksi. Tällöin saman salasanan käyttäminen eri palveluissa saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta sekään ei ole hyvä ratkaisu. Päinvastoin kaikissa palveluissa pitäisi käyttää aina eri salasanoja, sillä jos jokin palveluista vuotaa salasanat tai ei jostain muusta syystä olekaan luotettava, ovat muut käyttäjätilit silti turvassa.
Käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaan on kehitetty ohjelmia, kuten KeePass ja KeePassX. Nämä taltioivat tunnukset ja salasanat yhteen tietokantaan, joka suojataan salakirjoittamalla niin, että niihin pääsee käsiksi vain tietämällä oikean "master-salasanan". Näin kaikki muut salasanat saadaan lukittua yhden salasanan taakse ja tämän yhden salasanan muistaminen riittää. Vaihtoehtoisesti master-salasanan käytön sijasta näissä ohjelmissa voidaan generoida erillinen avaintiedosto, jolla salasanasäilö voidaan avata. Kun avaintiedosto tallennetaan muistitikulle tai cd-levylle, saadaan näin eräänlainen fyysinen avain, jota ilman salasanasäilön avaaminen ei onnistu. Tällainen avain täytyy tietenkin säilyttää hyvässä tallessa. Kaikkein tärkeimpien salasanojen suojaksi voidaan myös käyttää salasanan ja avaintiedoston yhdistelmää, jolloin säilön avaamiseen tarvitaan molemmat.
Alkuperäinen KeePass (versio 1.x, eli Classic Edition) on tehty vain Windows-alustalle. Uudempi KeePass2 (Professional Edition) sen sijaan on ohjelmoitu .NET-ympäristöllä, jolloin se toimii myös Mono-kirjastoilla varustetussa Linux-, Mac OS X- tai BSD-järjestelmässä. Monon mahdollisista patenttiongelmista huolestuneille hyvä uutinen on, että näiden virallisten versioiden lisäksi ohjelmasta on olemassa useita erillisinä projekteina toteutettuja versioita erilaisille alustoille. Näistä KeePassX on Qt-kirjaston avulla ohjelmoitu Classic-version kanssa yhteensopiva toteutus, joka toimii ainakin Windows-, Linux, Mac OS X- sekä BSD-järjestelmissä. Lisäksi muita epävirallisia toteutuksia löytyy ainakin Android-alustalle (KeePassDroid), iPhonelle ja iPadille (MiniKeePass, iKeePass, MyKeePass, KyKeePass) sekä Windows Phone 7:lle (7Pass).
KeePass ja KeePassX toimivat molemmat hyvin samalla tavoin. Niihin tallennettuja tunnusten ja salasanojen yhdistelmiä voidaan luokitella esimerkiksi käyttötarkoituksen (sähköpostit, foorumit, webbipalvelut, ftp-/sftp-palvelimet, jne.) mukaan ryhmiksi sekä tarvittaessa myös aliryhmiksi. Kun tunnusta tai salasanaa tarvitaan, ne voi kopioida syöttökenttään joko leikepöydän kautta tai hiirellä raahaamalla. Lisäksi ohjelma osaa myös tyhjentää leikepöydän käytön jälkeen, jotta salasana ei jää vahingossa sinne saataville. Lisäksi käytettävissä on Auto-Type-toiminto, jolla voidaan määritellä sarja näppäimenpainalluksia, jotka voidaan syöttää haluttuun ohjelmaikkunaan. Esimerkiksi Gmail-palvelun kirjautumissivulle sopiva Auto-Type-sääntö voisi olla: {USERNAME}{TAB}{PASSWORD}{ENTER}". KeePass-ohjelmien mukana on myös salasanageneraattori, jolla voi arpoa itselleen turvallisen salasanan. Generaattorille voidaan antaa haluttu salasanan pituus sekä käytettävissä olevat merkkityypit, kuten isot ja pienet kirjaimet, numerot sekä erikoismerkit.
KeePass-ohjelmasta on tietokoneelle asennettavan version lisäksi tarjolla myös niin sanottu portable-, eli tikkuversio. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmaa voidaan käyttää suoraan muistitikulta ilman, että se tallentaa tietojaan tai asetuksiaan tietokoneelle. Koska salasanatietokanta on yhdessä tiedostossa, on se helppo siirtää koneelta toiselle tai tuon tikkuversion seuraksi samalle muistitikulle. Ohjelman tuo- ja vie-toimintojen avulla myös tietokannan siirtäminen muiden vastaavien ohjelmien välillä onnistuu helposti.
Kaiken lisäksi, koska ohjelma on avointa lähdekoodia, ohjelman käyttäjän ei tarvitse vain luottaa, että ohjelma ei tee salasanoille mitään vilpillistä.
"As a cryptography and computer security expert, I have never understood the current fuss about the open source software movement. In the cryptography world, we consider open source necessary for good security; we have for decades. Public security is always more secure than proprietary security. It's true for cryptographic algorithms, security protocols, and security source code. For us, open source isn't just a business model; it's smart engineering practice." Bruce Schneier, Crypto-Gram 1999/09/15 (http://www.schneier.com/crypto-gram-9909.html)
Kotisivu http://keepass.info ja [url]http://www.keepassx.org (http://www.keepassx.org)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, Android, iOS, Windows Phone 7, PocketPC, J2ME (matkapuhelimet), Blackberry Asennus Useimpiin Linux-järjestelmiin KeePass tai KeePassX löytyy suoraan jakelun paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa ovat saatavilla sekä KeePass2 että KeePassX. Muille alustoille asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. VALO-CD KeePass löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_keepass)-kokoelmasta. Oppaita http://www.valo-cd.fi/oppaat/keepass-opas.pdf KeePass muualla http://en.wikipedia.org/wiki/KeePass Muita vastaavia ohjelmia Salasananhallintaohjelmia Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Category%3APassword_managers) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-0.story.png&hash=18cec4a6f4d4852aa92658c19920ebb538144efb) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-1.story.png&hash=d43c8b5885ba00b30b5d04e897fd24f1b4c3a155) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-2.story.png&hash=c2d891d5cc157e6be6b4c0dc62f0fa3eb58860ea) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-3.story.png&hash=8bd67e2954586d7d0c6d5f5802a9b9e0d16b5c94) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-4.story.png&hash=fd98e131fe91f02a054f8f23ad7e1150e164779b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-5.story.png&hash=acb22cb62e45d765bda5aa331edcd6d4f107da74) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-6.story.png&hash=a0874b69e5b083221c7d6c7bffbfa0582a755086) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-7.story.png&hash=6423db19fccce382f13179611c77db210155dbbd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-8.story.png&hash=8c79cc7c5b004fab8854f48cd3379a495cea492d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-9.story.png&hash=53a874bb09b8f4f85b9e8971b5b584876d8a5a56) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-10.story.png&hash=3ee859e80acc70124db98d13d6e458619cc86c52) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-11.story.png&hash=bacc51b8cd81ff8f3c1570f93868b128c91c8187) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-12.story.png&hash=28e2e144546e031d01a65a44e3951dff09817054) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-13.story.png&hash=706d1db5fc5e37ba507387382c1ddfa91e6a07a0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-14.story.png&hash=9fdf1b187772a4286bd26975b48ad1c48e1e4f7a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKeePass-15.story.png&hash=a3a0b0a779fc13b16d6a773bbddfdcb0d63fc948)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.11.2011 - klo:07:01
27 November 2011, 1:16 am
GIMP on jo klassikoksi vakiintunut vapaa avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma.
Ohjelman nimi, GIMP, on lyhenne sanoista GNU Image Manipulation Program, eli GNU (-projektin) kuvankäsittelyohjelma. GIMP varsin kypsä ohjelma, jonka kehitys on aloitettu jo vuonna 1995. GIMP soveltuu hyvin niin kuvankäsittelyyn kuin piirtämiseenkin. Sillä onnistuu valokuvien jälkikäsittely, kuten punaisten silmien poisto sekä perspektiivi- ja värivirheiden korjaus, web-sivujen grafiikoiden tekeminen sekä digitaalisten taideteosten luonti. Se tukee useita tiedostomuotoja ja sitä voikin käyttää myös kuvien muuntamiseen tiedostomuodosta toiseen.
GIMP on ominaisuksiltaan sen verran laaja, että siinä riittää toiminnallisuuksia sekä satunnaisille harrastajille kuin ammattilaisillekin. Tavallinen kotikäyttäjä saa ohjelmalla tehtyä digivalokuviensa rajaukset, horisontin oikaisut, punaisten silmien poistot sekä valotuksen korjailut. Samoin kuvien koon muutokset sekä erilaiset efektit, kuten seepia, "vanha valokuva" tai "kahvitahra", ovat helposti tehtävissä. Monimutkaisempia toimintoja kaipaavankaan käytössä GIMPin ominaisuudet eivät lopu kesken ja suuri osa esimerkiksi Photoshopille suunnatuista ohjeista on sovellettavissa GIMP-käyttöön. Eri ohjelmissa samat toiminnot saattavat olla valikoissa hieman eri paikoissa ja hiukan eri nimillä.
Käyttöliittymältään GIMP poikkeaa hieman monesta muusta kuvankäsittelyohjelmasta. Tämän takia jotkut käyttäjät ovat hieman vierastaneet GIMPiä, mutta kyseessä lienee suurimmaksi osaksi tottumuskysymyksestä. Kun monissa muissa kuvankäsittelyohjelmissa on yksi pääikkuna, jonka sisällä muokattavat kuvat sekä erilaiset työkalupalkit sijaitsevat, käyttää GIMP monen ikkunan käyttöliittymää. Monen ikkunan käyttöliittymässä kukin muokattava kuva on omassa ikkunassaan ja työkalupaletit sekä muut apuvälineet omissa ikkunoissaan. Muihin kuvankäsittelyohjelmiin tottuneet käyttäjät ovat toisinaan pitäneet tätä hankalana ja sen vuoksi versiossa 2.8 GIMPiin onkin tulossa oletukseksi käyttöön yhden ikkunan käyttöliittymä. Toisaalta, esimerkiksi kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä monen ikkunan käyttöliittymä on käytännöllinen, kun muokattava kuva voidaan sijoittaa mahdollisimman suurena yhdelle näytölle ja omina ikkunoinaan olevat työkalut toiselle näytölle. Tällainen järjestely ei yhden ikkunan käyttöliittymällä onnistu.
GIMPin käyttöliittymä koostuu kuvaikkunoiden lisäksi työkaluikkunasta (toolbox) sekä suuresta joukosta erilaisia telakoitavia dialogi-ikkunoita. Telakoitavia ikkunoita ovat esimerkiksi tasoluettelo (layers), värikanavat (channels), työkalujen asetukset (tool options) sekä luettelo väriliu'uista (gradients). Telakoitavia ikkunoita voi raahaamalla yhdistellä toisiinsa, jolloin niiden sisällöt ovat samassa ikkunassa joko peräkkäin tai vaihtoehtoisina välilehtinä. Näin käyttäjä voi kustomoida käyttöliittymän omien mieltymystensä mukaan. GIMPissä on myös kattava työkalu omien näppäinoikoteiden määrittelyyn työskentelyn nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.
GIMPin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tasojen kanssa tapahtuva työskentely, erilliset editoitavat tekstitasot, kustomoitavat siveltimet, kustomoitavat väriliu'ut, kloonityökalu, maskit, lukuisat suotimet, efektit sekä plugineina tai skripteinä toteutetut lisätoiminnallisuudet. GIMPistä jo löytyviä toimintoja voi ohjelmoida toimimaan peräkkäin komentosarjana yhdellä komennolla tekemällä niistä skriptejä muun muassa Scheme-, Python- ja Perl-kielillä. Myös kokonaan uusien toimintojen toteuttaminen on mahdollista liitännäisinä, eli plugineina. Yksi esimerkki tällaisesta pluginista on liquid rescale (http://liquidrescale.wikidot.com/), jolla on mahdollista skaalata kuvaa pienemmäksi tai suuremmaksi säilyttäen kuvan elementtejä valikoivasti. Samalla pluginilla pystyy myös poistamaan kuvasta haluttuja osia saumattomasti. (Youtube-videoita liquid rescalen toiminnasta: 1 (http://www.youtube.com/watch?v=kNVdBJQVhFE), 2 (http://www.youtube.com/watch?v=f_P4flXIl0Y), 3 (http://www.youtube.com/watch?v=zBdg6EIXeVY) ja 4 (http://www.youtube.com/watch?v=Wfz3DcrHQaQ).)
Kuvia avattaessa ja tallennettaessa GIMP osaa useita tiedostomuotoja. Työtiedostot kannattaa tallettaa GIMPin omaan .xcf-muotoon tai sen pakattuun versioon .xcf.gz-muotoon. Näin tallennettuna säilyvät työskentelyssä käytetyt tasot, tekstitasot, käytössä oleva valinta, värikanavat sekä muutamia muita työtilaan liittyviä ominaisuuksia. Valmis lopputulos tallennetaan työskentelyn lopuksi haluttuun käyttömuotoon, kuten jpeg, png tai gif. Myös gif-animaatioiden teko onnistuu GIMPillä tekemällä kustakin ruudusta oma taso ja tallentamalla gif-muotoon, jolloin GIMP kysyy, halutaanko kuvasta animaatio.
GIMP ei sisällä vielä varsinaista toiminnallisuutta julkaisualalla käytetylle CMYK (http://en.wikipedia.org/wiki/CMYK_color_model)-värierottelulle. Siihen on kuitenkin saatavilla osittainen toteutus separate+ (http://sourceforge.jp/projects/separate-plus/)-pluginin muodossa. CMYK-värienhallinta on kuitenkin olennaista vain painotuotteiden kanssa. Digitaalisen median, esimerkiksi verkkosivujen kanssa toimittaessa riittää hyvin GIMPin käyttämä RGB-väriavaruus. Tulosteidenkin kanssa useimmat tulostinlaitteet toimivat suoraan RGB-väreillä ja monet niin kutsutut digipainot hyväksyvät aineiston RGB-väreillä.
Verkosta löytyy useita tutorialeja GIMPin käytöstä. Erityisen hyödyllisiä ovat Youtube-videot, joissa ohjelman käyttöön vihkiytyneet käyttäjät opastavat erilaisia käyttötapauksia. Esimerkkejä tällaisista videoista ovat nimimerkki GimpKnowHow (http://www.youtube.com/user/GimpKnowHow):n tekemät videot Cool Photo Manipulation in Gimp (http://www.youtube.com/watch?v=A8OTSC_iVT0) ja Gimp101- Possessed Eye in Gimp (http://www.youtube.com/watch?v=FqnO3tRES20).
Kotisivu http://www.gimp.org/ Suomenkielinen nettiyhteisö http://www.gimp-suomi.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin GIMP on suositeltavinta asentaa jakelun omasta pakettivarastosta, sillä sitä kautta asennettuna siihen tulevat kaikki päivitykset suoraan jakelun kautta. Muille alustoille asennuspaketit tai ohjeet asentamiseen löytyvät ohjelman kotisivuilta. VALO-CD GIMP löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gimp)-kokoelmasta. Ohjeita GIMP-pikaohje (http://porixi.l-a.fi/GIMP_pikaohje) (Porixi) Värienhallintaa GIMPillä (http://www.brankovukelic.com/post/513356271/gimp-color-management-for-dtp) GIMP-opas (http://www.joutsi.com/gimp.html) GIMP Wikibooksissa (http://fi.wikibooks.org/wiki/GIMP) (suomeksi) GIMP Wikibooksissa (http://en.wikibooks.org/wiki/The_GIMP) (englanniksi, laajempi) Muita linkkejä Plugin-kokoelma (http://registry.gimp.org/) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGimp-1.story.png&hash=66421a565a117e30cf7e3836edc4fa6886d4b73b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGimp-2.story.png&hash=c4cc50ee1eef26b07829a5399b27a88174ee239d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGimp-3.story.png&hash=15ebad0c0b8319e99a9a7f3f987d008cb1d91df8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGimp-4.story.png&hash=bfab2b0c0e161f295be06c852058b9021a523b1a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGimp-5.story.png&hash=f21b58978515b93bda63a3a90f285a72e3e21a69) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGimp-6.story.png&hash=99f10f2746a8abf15b956f85df012ea447c42633)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.12.2011 - klo:19:59
4 December 2011, 11:37 am
GNU Privacy Guard eli GnuPG on julkisen avaimen salakirjoitusohjelmisto tiedon ja viestinnän salaamiseen.
GnuPG:llä voi salakirjoittaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salakirjoitus) tiedoston jolloin ilman avainta sisältöä ei saa selväkieliseksi. Sähköpostin voi salata siten, etteivät muut kuin vastaanottaja pysty viestiä lukemaan. Lisäksi viestiin voi lisätä digitaalisen allekirjoituksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_allekirjoitus), jolloin varmistutaan lähettäjän henkilöllisyydestä ja myös tiedetään, ettei viestiä ole muutettu allekirjoittamisen jälkeen.
Julkisen avaimen salakirjoituksessa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salaus#Salausalgoritmeja) tarvitaan kaksi avainta, toinen yksityinen tiukasti salaisena pidettävä avain jolla viesti avataan eli muutetaan selväkielisiksi, toinen julkinen avain jolla viesti salakirjoitetaan. Julkisen avaimen tunteminen ei ollenkaan helpota viestin avaamista, niinpä julkisen avaimen voi huoletta julkistaa webbisivullaan, puhelinluettelossa, avainpalvelimella (http://linux.fi/wiki/Gpg#Avainpalvelimet) tai muussa kaikkien saatavilla olevassa mediassa.
Viestin lähettäjä etsii vastaanottajan julkisen avaimen, salakirjoittaa viestin ja lähettää sen. Viestiä ei saa selväkieliseksi muuten kun tuntemalla oikean yksityisen avaimen. Viestin voi huoletta lähettää sähköpostissa tai postikortilla eikä haittaa vaikka asiaankuulumattomat saavat viestin haltuunsa.
GnuPG:tä voi käyttää myös digitaaliseen allekirjoitukseen. Tällöin allekirjoittaja muodostaa viestistä tiivisteen ja salakirjoittaa sen yksityisen avaimensa avulla. Allekirjoituksen varmistusta haluava laskee saman tiivisteen, etsii lähettäjän julkisen avaimen ja purkaa sillä salakirjoitetun tiivisteen. Jos tiivisteet ovat samat, oli viesti allekirjoitettu avainparin yksityisellä osalla eikä viestin sisältö ole muuttunut matkan aikana.
GnuPG ei käytä keskitettyä avaintietokantaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/PKI) eikä muutakaan keskusjohtoisuutta. Näin ollen pulmaksi jää varmistua avaimen omistajan henkilöllisyydestä. Jos osapuolet voivat tavata kasvokkain, tarkistetaan viranomaisen antamista kuvallisista henkilöllisyystodistuksista henkilöllisyys ja vaihdetaan avaimia tai avainten "sormenjälkiä". Sormenjälki on avaimesta laskettu tiiviste (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiiviste_(tietotekniikka)), joka yksilöi avaimen tarpeeksi luotettavasti. Avaimet ovat varsin pitkiä, 4000 bittiä esimerkiksi, jolloin lyhyt 8 merkin mittainen sormenjälki on helpompi kirjoittaa muistiin ja noutaa varsinainen avain myöhemmin avainpalvelimelta. Jos avaimesta laskettu sormenjälki täsmää saatuun sormenjälkeen kuuluu avain sormenjäljen antaneelle henkilölle.
Voidaan myös rakentaa luottamusverkkoa, web of trust (http://en.wikipedia.org/wiki/Web_of_trust), allekirjoittamalla avain kun avaimen haltija on varmistettu ja haltijan henkilöllisyys todennettu mieluummin kahdesta virallisesta kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Kun saadussa avaimessa on allekirjoitus henkilöltä jonka tietää luotettavaksi avainten tarkistajaksi, voi halutessaan luottaa avaimeen vaikkei ole itse tavannut avaimen haltijaa ja vaihtanut sormenjälkiä.
Luottamusverkkoa voi kasvattaa osallistumalla avainten allekirjoitustilaisuuksiin (http://en.wikipedia.org/wiki/Key_signing_party). On tärkeää noudattaa sovittua menettelytapaa avaimia allekirjoitettaessa, jottei luottamusverkkoa heikennetä väärillä henkilöllisyyksillä tai väärillä avaimilla.
Sähköpostiohjelmaan on mahdollista lisätä GnuPG-toiminnallisuus. Suosittuun sähköpostiasiakasohjelmaan Thunderbird (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Thunderbird), saatavilla myös VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird), on saatavilla lisäosa Enigmail (http://linux.fi/wiki/Enigmail) joka sekin on saatavilla VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_enigmail-opas). Salauksen käyttöönotto on hieman mutkikasta, kannattaa lukea asennus- ja käyttöohje ensin.
GnuPG on GNU-projektin tekemä OpenPGP toteutus. OpenPGP (http://www.openpgp.org/) on standardi, määritelty RFC4880:ssa (http://www.ietf.org/rfc/rfc4880.txt). OpenPGP kehitettiin Phil Zimmermannin (http://www.philzimmermann.com/EN/background/index.html) Pretty Good Privacy (http://fi.wikipedia.org/wiki/PGP) -sovelluksesta, jonka Zimmermann julkaisi vuonna 1991.
Kotisivu http://www.gnupg.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, GNU/Hurd, Linux, MacOS X, NetBSD, OpenBSD, VMS, Windows ja muita Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X käyttäjät noutavat asennustiedoston kotisivulta. Windows-käyttäjille saatavilla VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gpg-opas) tai kotisivuilta. Käyttöohjeet Linux.fi wikin artikkeli GPG:stä (http://linux.fi/wiki/Gpg) Ilmainen GPG-opas VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gpg-opas) GnuPG ohjeet (http://www.gnupg.org/documentation/index.en.html) (englanniksi) Debian-projektin ohje avainten allekirjoittamisesta (http://www.debian.org/events/keysigning) (suomeksi, jos selaimen oletuskieli suomi) Ohje avainten allekirjoitustilaisuuden järjestämisestä (http://cryptnet.net/fdp/crypto/keysigning_party/en/keysigning_party.html) (englanniksi). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-OpenPGP-avainten%2520hallintaikkuna.story.png&hash=05a62f1789a5d6f5ab8f0660ea8bb87ea2b5790b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-OpenPGP-asetukset.story.png&hash=56a4eb16c0b6050d5420a0419864ccf7da6642b3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-gnupg-1.story.png&hash=463ed581e697985e0b0c0469063147bba616143f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-gpg-avaimia.story.png&hash=f8223851fb1c8e637a75867ebb36bc2f08b06629)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.12.2011 - klo:19:59
10 December 2011, 9:28 pm
OpenSUSE on helppokäyttöinen ja vapaa GNU/Linux-käyttöjärjestelmä, jota kehitetään yhteisövetoisesti.
OpenSUSE-projekti kehittää yhtä parhaista Linux-järjestelmistä ja sen tavoitteena on järjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja helposti hankittava. Käyttöjärjestelmän lisäksi openSUSE pyrkii tarjoamaan ympäristön avoimen lähdekoodin kehitystyölle sekä yksinkertaistamaan ja avaamaan kehitys- ja paketointiprosesseja. Tätä tavoitetta edistää muun muassa openSUSE Build Service, joka helpottaa ohjelmistopakettien tekemistä openSUSEn lisäksi myös muille Linux-jakeluille.
OpenSUSEn viimeisin versio 12.1 julkaistiin 16. marraskuuta 2011. Tässä versiossa on valittavissa neljä vaihtoehtoista tuettua työpöytäjärjestelmää, joista käyttäjä voi valita itselleen mieluisimman. Työpöytäympäristöistä KDE ja juuri uusiutunut Gnome 3.2 ovat näyttäviä ja kaikenkattavia, mutta hieman raskaampia, kun taas Xfce ja LXDE on suunniteltu kevyemmiksi vaihtoehdoiksi.
Työpöytäympäristön ohella openSUSEn oletusasennus sisältää muun muassa Mozilla Firefox -selaimen, sähköpostiohjelman, GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)-kuvankäsittelyohjelman, LibreOffice (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)-toimisto-ohjelmiston (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka), musiikinsoitto-ohjelman, CD/DVD-levyjen poltto-ohjelman ja paljon muuta. Näiden lisäksi openSUSE sisältää lukemattomat määrät vapaita sovellusohjelmia, jotka ovat kaikki asennettavissa helposti ja ilmaiseksi vain muutamalla hiiren napsautuksella järjestelmän paketinhallinnan kautta. Nämä ohjelmat ovat valmiiksi paketoituina openSUSEn palvelimella odottamassa asentamistaan samaan tapaan kuin älypuhelinten ohjelmat ovat ladattavissa marketista tai storesta.
OpenSUSEssa järjestelmän asetusten hallinta tapahtuu YaST-ohjelmalla, joka antaakin helpon graafisen käyttöliittymän tavallisimpiin ja useimmin tarvittuihin järjestelmän asetuksiin. Sen kautta ovat valittavissa niin ohjelmistojen asennukset ja päivitykset kuin laitteiden ja palveluidenkin tärkeimmät asetukset.
Uusia ominaisuuksia openSUSE 12.1:ssä ovat muun muassa entistä parempi tuki pienille näytöille sekä useammalle näytölle, keskitetty hallinta online-tunnuksille, parannettu Oyranos (http://www.oyranos.org/)-värienhallintajärjestelmä. OpenSUSE tarjoaa myös mahdollisuuden luoda oman Dropboxin kaltaisen pilvitallennusjärjestelmän OwnCloud-ohjelmistolla. Työpöytäkäyttöön sen voi integroida Mirall-ohjelmalla, joka synkronoi tiedostot OwnCloud-pilven ja paikallisen koneen välillä.
OpenSUSEn voi hankkia joko ilmaisena, verkosta ladattavana versiona tai maksullisena myyntiversiona, joka sisältää ohjekirjan ja puhelintuen.
Kotisivu http://www.opensuse.org/fi/ http://opensuse.fi/ (suomenkielisen yhteisön kotisivu) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä, kuten GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Asennus openSUSEn DVD-levykuvan voi ladata sen lataussivulta (http://software.opensuse.org/121/fi). Sivulta löytyy myös tarvittavia lisäohjeita levykuvan polttamisesta tyhjälle DVD-levylle tai käynnistyvän usb-tikun luomisesta. Käyttöohjeet ja tuki Lisää ohjeita ja vertaistukea löytyy suomenkielisen openSUSE-yhteisön sivuilta (http://opensuse.fi/Ohjeet). openSUSEn asennusopas (http://opensuse.fi/Asennusopas_openSUSE_12.1) opensuse.fi:n keskustelualue (http://opensuse.fi/keskustelu/) openSUSEsta voi keskustella myös irc-kanavalla #opensuse-fi, joka löytyy Freenode-verkosta. Kanavalle pääsee muun muassa web-irkki (http://embed.mibbit.com/?server=irc.freenode.net&channel=%23opensuse-fi)-sovelluksella. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-0.story.jpg&hash=51aba4a0398f21f8d51fd29dac12a27fec8e5c11) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-1.story.jpg&hash=1d77dbb0f30d627eb9cab0ac2cb10b858bfedd9a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-2.story.jpg&hash=bf27cda41798f5813d8c7b9b9d2a7f14bf5e1fb1) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-3.story.jpg&hash=4f16f9f467ceb6f262faa29b2f95e64a12ba0b08) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-4.story.jpg&hash=53c6d46cd98fb77c6ebdc9feb03ab9cf6426983f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-5.story.jpg&hash=280149eaa087c238cb60c7a5a446e45dded4982a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-6.story.jpg&hash=cd5ebe766ea967aa604f8c848258688c90c2b0ed) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-7.story.jpg&hash=4ba1abdc0b61aecb3e988d2ed6c8f2b3a6da639d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-8.story.jpg&hash=95cd22402d7b3fe1412ae5a057f20dcee6755316) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-9.story.jpg&hash=dfc0436740e18443ac647a4f2b920cf0af46b866) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-10.story.jpg&hash=6d1e6edf470a2177599276e1865f1ea565729b49) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-11.story.jpg&hash=6c31ec1a62dd4a579811e62c49a37c34414ff89a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-12.story.jpg&hash=2c7e689cc6dffbcedf28e8291161fdfa5d485bce) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-13.story.jpg&hash=ca11f9b63d40c8d10b00da80af6ce46a983f33d4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FopenSUSE-14.story.jpg&hash=88fa44eff41990d86e277ca728af55cf870902ca)
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.12.2011 - klo:01:05
17 December 2011, 10:33 pm
7-Zip on vapaa ohjelma tiedostopakettien purkamiseen ja pakkaamiseen.
7-Zip-ohjelman oletus pakkausmuoto on sen oma 7z-tiedostomuoto, mutta se osaa pakata ja purkaa myös yleisimpiä muita pakkausmuotoja. Sekä pakkaaminen että purkaminen onnistuu formaateilla: 7z, XZ, BZIP2, GZIP, TAR, ZIP sekä WIM. Pelkkä purkaminen taas on mahdollista seuraavilla tiedostomuodoilla: ARJ, CAB, CHM, CPIO, CramFS, DEB, DMG, FAT, HFS, ISO, LZH, LZMA, MBR, MSI, NSIS, NTFS, RAR, RPM, SquashFS, UDF, VHD, WIM, XAR ja Z.
7-Zip lupaa pakata ZIP- ja GZIP-tiedostot jopa 2-10 % tiiviimmin kuin PKZip ja WinZip. Oman 7zip-tiedostomuotonsa ohjelma lupaa pakata vielä tiiviimmin. 7-Zip tukee myös ZIP- ja 7z-tiedostojen salaamista vahvalla AES-256-kryptauksella.
7-Zip integroituu Windowsin tiedostohallintaan, joten siihen liittyvät toiminnot löytyvät helposti hiiren kakkospainikkeella tiedostoa napauttamalla esiin tulevasta kontekstivalikosta. Esimerkiksi uuden paketin luominen onnistuu valitsemalla pakattavat tiedostot tiedostonhallinnassa ja valitsemalla kontekstivalikon "7-Zip"-alavalikosta kohdan "Lisää pakettiin". Tämän jälkeen 7-Zip kysyy ennen pakkaamista vielä tarvittavat tiedot, kuten tiedostonimen ja pakkaustyypin.
Ohjelman käyttöä helpottaa se, että se on käytettävissä myös suomeksi. Kieliä ohjelmassa on valittavissa yhteensä 79.
Ohjelman vapauden kannalta huomattavaa on, että ohjelman kaikki muut toiminnot ovat vapaata lähdekoodia paitsi RAR-pakettien purku. RAR-purun rajoituksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta ohjelman käytön kannalta.
Kotisivu http://www.7-zip.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) (lukuun ottamatta RAR-purkua, joka sisältää epävapaita rajoituksia) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta.. VALO-CD 7-Zip löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_7zip)-kokoelmasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2F7-zip-1.story.png&hash=4717495529c68185f7f6eff3ce78a943fe0848c5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2F7-zip-2.story.png&hash=16c464d11be2b738eaa2ac068dbbc56b469e2c76) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2F7-zip-3.story.png&hash=a535a82b0b058196d0a3a2290ff77663bb803b1e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2F7-zip-4.story.png&hash=0df18f80b896ee20c86834b1863ae9546d458cdd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2F7-zip-5.story.png&hash=9ccd6953d11d8872ecbf2c23d069892e609e240f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2F7-zip-6.story.png&hash=0b2f045bf1ede40fd1deeabe6fec3f097ee3ef0d)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: mrl586 - 18.12.2011 - klo:05:57
Toimii seuraavilla alustoilla WindowsKomentoriviversio p7zip toimii myös muilla käyttöjärjestelmillä.
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.12.2011 - klo:01:00
24 December 2011, 11:07 pm
Wikimedia Commons on erikielisten Wikipedioiden yhteiseksi materiaalipankiksi tarkoitettu palvelu. Sinne tallennetut ja sallivasti lisensoidut materiaalit ovat kuitenkin yhtä hyvin myös muiden käytettävissä.
Wikipedia tarvitsee artikkeleihinsa tekstiä elävöittämään ja havainnollistamaan kuvia, videoita ja ääninäytteitä. Koska samat materiaalit kelpaavat usein myös erikielisiin artikkeleihin, on niille perustettu oma sivusto, josta ne voidaan upottaa suoraan artikkeleihin. Koska taustalla ovat Wikipedian tarpeet, on helppo ymmärtää, miksi Wikimedia Commons on yksi suurimmista, ellei jopa suurin, vapaan kuvitusaineiston materiaalipankki.
Kuva-aineistoa Wikimedia Commonsissa on laidasta laitaan. Joukossa on informatiivisia kuvia valokuvista piirrettyihin kaavakuviin, karttoihin ja vaakunoihin. Toisaalta valokuvia löytyy muotokuvista maisemakuviin ja vaikka taustakuviksi sopiviin taide-elämyksiin (http://commons.wikimedia.org/wiki/Commons%3APicture_of_the_Year). Wikimedia Commonsin ääninäytteet (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category%3ASound) ovat vapaassa Ogg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ogg) Vorbis (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vorbis) -tiedostomuodossa. Videoille (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category%3AVideos) käytetään vastaavasti avoimia ja käyttömaksuista vapaita gif- ja Ogg Theora (http://fi.wikipedia.org/wiki/Theora) -tiedostomuotoja. Esimerkiksi Firefox-selain osaa näyttää ja soittaa näitä kaikkia tiedostomuotoja suoraan.
Wikimedia Commons -sivuston aineistoa voidaan kuitenkin käyttää myös muuhun tarkoitukseen. Kunkin kuvan, videon ja äänitiedoston kohdalla Commonsissa on ilmoitettu kyseisen tiedoston tekijätiedot sekä käyttöehdot. Wikimedia Commons huolii arkistoonsa vain vapaasti lisensoitua materiaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että materiaalia voi kuka tahansa käyttää mihin tahansa käyttötarkoitukseen, myös kaupalliseen käyttöön. Lisenssistä riippuen aineiston käyttöön voi olla pieniä lisävaatimuksia, kuten alkuperäisen tekijän mainitseminen tai materiaalin jakaminen edelleen samoilla ehdoilla.
Vapaimmin ovat käytettävissä tekijänoikeuksista täysin vapaat Public Domain -materiaalit. Tällaista julkista omaisuutta ovat esimerkiksi riittävän vanhat kuvat taikka jotkin julkisten tahojen tuottamat materiaalit.
Osa aineistosta on julkaistu vapailla Creative Commons -lisensseillä. Creative Commons -organisaation luomien lisenssien tarkoituksena on antaa teosten tekijöille muutama valmis ja selkeä lisenssi, joilla he voivat antaa muille eri tasoisia oikeuksia teostensa hyödyntämiseen. CC-lisenssit koostuvat muutamasta ominaisuudesta, joita yhdistelemällä julkaisija voi määritellä, miten heidän töitään saa käyttää. Kun teosta ei ole tarkoitus "pihdata", on tämä käytännöllistä, sillä teosten käyttäjien ei tarvitse erikseen kysellä lupia. Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita CC-lisenssejä ovat: Creative Commons Nimeä (CC-BY, Creative Commons Attribution) Tämä lisenssi antaa luvan materiaalin käyttöön, levittämiseen, muokkaamiseen ja muokatun teoksen levittämiseen, eli käytännössä teokselle voi tehdä lähes mitä haluaa. Ainoa ehto on, että teosta levitettäessä sen alkuperäinen tekijä mainitaan. Creative Commons Nimeä-Tarttuva (CC-BY-SA, Creative Commons Attribution-ShareAlike) Tällä lisenssillä on edelliseen verrattuna lisäksi rajoitus, että johdetut teokset pitää julkaista samalla lisenssillä kuin alkuperäinen. Creative Commonsilla on tarjolla myös muita, rajoitetumpia lisenssejä, mutta nämä eivät kelpaa Wikimedia Commonsin käyttöön, sillä ne rajoittavat teosten muokkaamista tai niiden kaupallista käyttöä.
Muita Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita lisenssejä ovat GNU Free Documentation License (GFDL) (http://en.wikipedia.org/wiki/en%3AGNU_Free_Documentation_License), GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL), Free Art License ja Open Data Commons.
Kotisivu http://commons.wikimedia.org/ Lisenssi Useita vapaita lisenssejä, muun muassa Creative Commons -lisenssit (CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en), CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.en)), sekä Public Domain (http://en.wikipedia.org/wiki/en%3Apublic_domain) -materiaalia. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FCyanocitta-cristata-004.story.jpg&hash=74ceab855f88b3d64a082dc9cbf2988ec546246f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FFelis_catus-cat_on_snow.story.jpg&hash=f933207ad05f1d995fdbff4698cfb4097469439e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FLaszlo-photo_-_Cabo_Cavalo_%28by%29.story.jpg&hash=d00019b7968b56b12f2887dd8ebfbf89e09de0f4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FMaldives_redtail_butterflyfish%2C_Chaetodon_collare.story.jpg&hash=110e128ca2b2457c49f703ef8deea156b2072ef3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FAnthony%27s_Green_Brown_Iris.story.jpg&hash=ee230cbe2c3500a878b7b14f6db9a5545de26eb2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FConcerto_for_Twelve_Saxophones.story.jpg&hash=aeba3b6a40dc14ce9634daa268c4cfad4b71f3aa) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FCarcharhinus_melanopterus_Red_Sea.story.jpg&hash=eebf18cca48df1020767dc31a7cf40622efeeada) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FOne_raspberry_macro.story.jpg&hash=eba1bdd69a5439c7ee507a56e7a5adb38f3600e8) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FH.maculatus_juvenile.story.jpg&hash=1cd3102342085611a9fbc170e818c83b6d11dee2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FChurchill_HU_90973.story.jpg&hash=fea21c397a1250a0fea4958b2c7fdf30c178aa59)
Teksti: pesasa
Kuvat: http://commons.wikimedia.org/
- Cyanocitta-cristata-004.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ACyanocitta-cristata-004.jpg) (Mdf, CC-BY-SA)
- Felis_catus-cat_on_snow.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AFelis_catus-cat_on_snow.jpg) (Von.gzanka, CC-BY-SA)
- Laszlo-photo_-_Cabo_Cavalo_(by).jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ALaszlo-photo_-_Cabo_Cavalo_(by).jpg) (Laszlo Ilyes, CC-BY)
- Maldives_redtail_butterflyfish,_Chaetodon_collare.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AMaldives_redtail_butterflyfish,_Chaetodon_collare.jpg) (Uxbona, CC-BY-SA)
- Anthony%27s_Green_Brown_Iris.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AAnthony's_Green_Brown_Iris.jpg) (Mobentec, CC-BY-SA)
- Concerto_for_Twelve_Saxophones.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AConcerto_for_Twelve_Saxophones.jpg) (Olgierd Rudak, CC-BY-SA)
- Carcharhinus_melanopterus_Red_Sea.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ACarcharhinus_melanopterus_Red_Sea.jpg) (Daviddarom, pd)
- One_raspberry_macro.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AOne_raspberry_macro.jpg) (Serena, CC-BY-SA)
- H.maculatus_juvenile.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AH.maculatus_juvenile.jpg) (Cordyceps, pd)
- Churchill_HU_90973.jpg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AChurchill_HU_90973.jpg) (British Government, pd)
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2012 - klo:07:03
31 December 2011, 7:15 pm
Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma
Thunderbird on moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin, oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on kehittänyt Mozilla (http://www.mozilla.org/about/governance.html), joka on myös suositun Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selaimen taustalla.
Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan. Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.
Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon. Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina, kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.
Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä turvallisuuslaitteille.
Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin lisäosasivulta (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/). Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi Enigmail-laajennos (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/enigmail/?src=cb-dl-featured) yhdessä GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):n kanssa lisää sähköpostiisi OpenPGP-standardin mukaisen salauksen. Adblockin (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/adblock-plus/?src=cb-dl-featured) avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa Thunderbirdiin teemoja (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/themes/), jotka muuttavat ohjelman ulkoasua.
Kotisivu http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/ Lisenssi MPL/GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)/LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta. Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä Icedove (http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Corporation_software_rebranded_by_the_Debian_project). Muille alustoille ohjelman voi ladata sen kotisivuilta (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). VALO-CD Mozilla Thunderbird löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Enigmail-opas (http://archive.valo-cd.org/oppaat/enigmail-opas.html) (VALO-CD) Muuta Suomen kielen oikoluku (http://www.valo-cd.fi/ohjelmat/thunderbird/addon-3826-latest.xpi) (valo-cd.fi) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-1_0.story.png&hash=ec8406bf9a210acd278a1baf79780a84a58702cd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-2.story.png&hash=af89ad8e2985b0ecbbcf3f1f18a8f0304fc01d3c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-3.story.png&hash=83c2b0f1622272288f39aab15653377a1b158513) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-4.story.png&hash=bbaf49dfe709f94d64294f46fcb716be259a9fef) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-5.story.png&hash=8bd1933b984a8757d977fa37894927dadd1123d6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-6.story.png&hash=6b22ac118bf37459a15e340a326f05932c575061) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-7.story.png&hash=0c4228fb6e2dffd72a54cb6e9b227d2b292ca266) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-8.story.png&hash=1ff23de4384dfb2ab9f37b30c72b380769c9624a)
Teksti: Tomi Toivio & Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.01.2012 - klo:01:00
7 January 2012, 11:52 pm
Notepad++ on vapaa ja erittäin monipuolinen tekstieditori, joka on suunnattu erityisesti ohjelmointiin, mutta sopii myös yleisemmin Windowsin Notepad-ohjelman korvaajaksi.
Notepad++ ymmärtää yli 50 ohjelmointi-, skripti- tai merkkauskielen syntaksin ja osaa korostaa niiden avainsanat väreillä. Myös omien kielten määrittely ohjelmaan on mahdollista.
Nykyisin Notepad++ tukee ainakin seuraavia kieliä: ActionScript, Ada, asp, Assembly, autolt, bash, Batch, C, C++, C#, Caml, CMakeFile, COBOL, CSS, D, DIFF, Fortran, Gui4CLI, Haskell, HTML, ini, InnoSetup, Java, JavaScript, JSP, KiXtart, LISP, Lua, Makefile, Matlab, NSIS, Objective-C, Pascal, Perl, PHP, PowerShell, Postscript, Python, R ja VHDL.
Ohjelma tukee yhtä aikaa auki olevien tallennettujen tiedostojen kokonaisuuden tallentamista istuntona, jolloin samaan projektiin kuuluvat tiedostot on helppo avata seuraavalla kerralla samaan tilanteeseen. Muita ohjelman tukemia ominaisuuksia ovat muun muassa: tuki lukuisille merkistökoodauksille, ohjelmakoodin sisennys, lohkojen piilottaminen (folding), edistyneet etsi- ja korvaa-toiminnot, valitun sanan korostaminen kaikkialla tiedostossa, suljeparien korostaminen sekä toimintomakrojen nauhoittaminen ja suorittaminen.
Ohjelman käyttöliittymän kieli on valittavissa lukuisista kielistä, joiden joukossa on myös suomi. Editorin tekstin värimaailma on myös täysin kustomoitavissa joko valmiilla teemoilla tai itse valituilla väreillä. Jos vaaleanpunainen taustaväri kuulostaa hyvältä, voi valita käyttöön vaikka Hello Kitty-teeman.
Editoriin on mahdollista lisätä ominaisuuksia plugin-lisäosilla. Muutamia lisäosia on mahdollista valita asennettavaksi suoraan ohjelman asennuksen yhteydessä, kuten esimerkiksi nppftp (http://nppftp.sourceforge.net/)-lisäosa, joka mahdollistaa tiedostojen avaamisen ja tallentamisen etäkoneelle ftp- tai sftp-yhteyden kautta. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi www-sivujen ylläpitoa tehdessä, jolloin tiedostoja voidaan muokata suoraan palvelimella. Toinen jo asennuksessa mukaan valittavissa oleva erittäin hyödyllinen lisäosa on "Compare"-lisäosa, jolla on mahdollista vertailla kahta editorissa auki olevaa tekstiä keskenään rinnakkain. Työkalu merkitsee väreillä selkeästi näkyviin, mitkä rivit ja merkkijonot eroavat tiedostoissa. Tämä helpottaa suuresti erityisesti saman tiedoston eri versioiden vertailua. PHP Automation (http://sourceforge.net/projects/phpfornppplugin/) -lisäosan avulla puolestaan on mahdollista suorittaa PHP-skriptejä asentamatta Apachea ja PHP:tä.
Kotisivu http://notepad-plus-plus.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät kotisivuilta. VALO-CD Notepad++ löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_notepadpp)-kokoelmasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-1.story.png&hash=efbe6565510af9a8d150db7510927cd1704de4a5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-2.story.png&hash=d8384724f6e859386b61b647b0c5a8cab3ddb1a7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-3.story.png&hash=59b4975a871ba6ad7a2cb6a58dcedce7493c81c2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-4.story.png&hash=24e59de51d0907038319ff88b52bd4e471865ac2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-5.story.png&hash=c572ef44a88017b065940f7937bfb17ea3585030) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-6.story.png&hash=ed2ddfbf3ed88f9a6b24f74e8e5e27d00d652293) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-7.story.png&hash=468b5410df8db808168cbbcf17fb2bc9cb02e71c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-8.story.png&hash=d1b7122954768022104869a46485f9e934a08c78) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fnotepadpp-9.story.png&hash=715c8bf216660d4ebbab404544b5d28424785409)
Teksti: pesasa & Tomi Toivio
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.01.2012 - klo:01:02
31 December 2011, 7:15 pm
Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma
Thunderbird on moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin, oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on kehittänyt Mozilla (http://www.mozilla.org/about/governance.html), joka on myös suositun Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selaimen taustalla.
Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan. Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.
Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon. Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina, kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.
Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä turvallisuuslaitteille.
Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin lisäosasivulta (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/). Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi Enigmail-laajennos (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/enigmail/?src=cb-dl-featured) yhdessä GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):n kanssa lisää sähköpostiisi OpenPGP-standardin mukaisen salauksen. Adblockin (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/adblock-plus/?src=cb-dl-featured) avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa Thunderbirdiin teemoja (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/themes/), jotka muuttavat ohjelman ulkoasua.
Kotisivu http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/ Lisenssi MPL/GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)/LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta. Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä Icedove (http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Corporation_software_rebranded_by_the_Debian_project). Muille alustoille ohjelman voi ladata sen kotisivuilta (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). VALO-CD Mozilla Thunderbird löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Enigmail-opas (http://archive.valo-cd.org/oppaat/enigmail-opas.html) (VALO-CD) Muuta Suomen kielen oikoluku (http://www.valo-cd.fi/ohjelmat/thunderbird/addon-3826-latest.xpi) (valo-cd.fi) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-1_0.story.png&hash=ec8406bf9a210acd278a1baf79780a84a58702cd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-2.story.png&hash=af89ad8e2985b0ecbbcf3f1f18a8f0304fc01d3c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-3.story.png&hash=83c2b0f1622272288f39aab15653377a1b158513) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-4.story.png&hash=bbaf49dfe709f94d64294f46fcb716be259a9fef) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-5.story.png&hash=8bd1933b984a8757d977fa37894927dadd1123d6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-6.story.png&hash=6b22ac118bf37459a15e340a326f05932c575061) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-7.story.png&hash=0c4228fb6e2dffd72a54cb6e9b227d2b292ca266) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fthunderbird-8.story.png&hash=1ff23de4384dfb2ab9f37b30c72b380769c9624a)
Teksti: Tomi Toivio & Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.01.2012 - klo:07:02
15 January 2012, 1:02 am
Etherpad on avoimen lähdekoodin verkkoalusta monen käyttäjän yhteistoiminnalliseen ja yhtäaikaiseenkin kirjoittamiseen.
Etherpad on projekti- ja ryhmätöihin erittäin hyvin soveltuva verkkopohjainen tekstinmuokkausohjelma, jota usea käyttäjä voi muokata reaaliaikaisesti ja yhtä aikaa. Etherpad-ohjelma on asennettuna palvelimelle, johon käyttäjät ottavat yhteyden www-selaimella. Etherpad pitää huolen kunkin käyttäjän tekemien muokkausten synkronoimisesta kaikille kyseistä tekstiä sillä hetkellä muokkaaville käyttäjille. Etherpadissa kullekin käyttäjälle on annettu oma värinsä ja hänen kirjoittamansa teksti korostetaan tällä värillä. Värikorostukset voi toki myös poistaa halutusta osasta tekstiä, jolloin vain tekstin uudet osat korostetaan.
Etherpad tukee yksinkertaisten korostusten, lihavoinnin, kursivoinnin, alleviivauksen ja yliviivauksen, sekä sisäkkäisten luetteloiden käyttöä. Yhteiskäyttöä helpottamaan Etherpadissa on myös yksinkertainen chat-toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat keskustella tekstiä kirjoittaessaan.
Uutta Etherpad-tekstiä aloitettaessa sille kysytään nimi. Jos nimeä ei anneta, Etherpad arpoo nimeksi satunnaisen merkkijonon. Nimi näkyy kyseisen Etherpad-tekstin osoitteessa ja muita käyttäjiä voi kutsua mukaan muokkaamaan tekstiä kertomalla heille tämän osoitteen esimerkiksi lähettämällä sen linkkinä sähköpostilla. Julkisen Etherpad-tekstin kirjoittamiseen voi siis osallistua kuka tahansa sen osoitteen tietävä. Ainakin osassa Etherpad-palveluista on mahdollisuus myös yksityisiin teksteihin rekisteröimällä palveluun omalle tiimille oma alue, jota pääsevät käyttämään vain tiimin jäsenet. Näin toimivat ainakin TIEKEn muistio (http://muistio.tieke.fi/) ja TitanPad (http://titanpad.com/). Etherpad-teksti tallentuu palvelimelle jatkuvasti ja automaattisesti. Selaimen voi välillä sulkea ja seuraavan kerran samaan osoitteen tultaessa on sen hetkinen versio tekstistä nähtävissä.
Etherpad pitää tallessa kaikki muokkausten välivaiheet ja halutessaan muokkaushistoriaa voi tarkastella timeslider-toiminnolla, joka näyttää muokkausten etenemisen elokuvan tavoin. Osassa Etherpad-palveluista voi tekstistä tallentaa erikseen numeroituja väliversioita.
Google osti alkuperäisen etherpad.com-palvelun vuonna 2009, koska halusi käyttää tämän tekniikkaa kehittämässään Wave-palvelussa. Pian tämän jälkeen Google vapautti Etherpadin lähdekoodin avoimeksi ja sittemmin onkin ilmestynyt useita ilmaista Etherpad-palvelua tarjoavia sivustoja. Tällä hetkellä vastuun Etherpadin kehittämisestä on ottanut voittoa tavoittelematon Etherpad-säätiö (The Etherpad Foundation), joka toimii osoitteessa [url]http://etherpad.org/ (http://etherpad.org/)[/url]. Etherpad-säätiön sivuilta löytyvät linkit useaan julkiseen Etherpad-palveluun, kuten: Etherpad Foundation (http://beta.etherpad.org/), PiratePad (http://piratepad.net/), PrimaryPad (http://primarypad.com/), SketchPad (http://sketchpad.cc/), piratenpad.de (http://piratenpad.de/), Mozillan MoPad (https://etherpad.mozilla.org/), typewith.me (http://willyou.typewith.me/), openEtherpad.org (http://openetherpad.org/), pad.RiseUp.net (https://pad.riseup.net/), Qikpad (http://qikpad.co.uk/) ja TitanPad (http://titanpad.com/). Näiden lisäksi löytyy muun muassa suomalainen TIEKEn ja X-akselin tarjoama Etherpad-muistio (http://muistio.tieke.fi/). Näistä käyttäjä voi valita parhaiten käyttöönsä soveltuvan palvelun.
Mikäli esimerkiksi tietoturvasyistä ulkopuolisen tahon tarjoaman palvelun käyttö on mahdotonta, voi Etherpadin asentaa myös omalle palvelimelle. Palvelimelle asennettavia Etherpad-ohjelmia on itse asiassa kaksi eri versiota: alkuperäinen Etherpad sekä uudempi, pienemmäksi sekä kevyemmäksi tarkoitettu Etherpad Lite.
Etherpadin sisältämän tekstin voi tallettaa omalle koneelleen palvelusta riippuen useampaan eri tiedostomuotoon. Saatavina muotoina ovat ainakin html, pelkkä teksti, DokuWiki-teksti sekä Wordle (http://www.wordle.net/). Usein muina vaihtoehtoina ovat myös Microsoft Word (doc), pdf ja OpenDocument (odt). Jo olemassa olevan tekstin voi Etherpadiin tuoda ainakin html-, pdf-, doc-, odt- tai rtf-muodoista.
Kotisivu The Etherpad Foundation: [url]http://etherpad.org/ (http://etherpad.org/)[/url] TitanPad: [url]http://titanpad.com/ (http://titanpad.com/)[/url] OpenEtherPad: [url]http://openetherpad.org/ (http://openetherpad.org/)[/url] TIEKEn avoin EtherPad: [url]http://muistio.tieke.fi/ (http://muistio.tieke.fi/)[/url] Etherpadin lähdekoodi: [url]https://github.com/ether/pad (https://github.com/ether/pad)[/url] Etherpad Liten lähdekoodi: [url]https://github.com/Pita/etherpad-lite/ (https://github.com/Pita/etherpad-lite/)[/url] Lisenssi Apache License v.2 (http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0.html) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkopalveluna Etherpad on käytettävissä www-selaimella millä tahansa alustalla. Palvelinohjelmana Etherpad on asennettavissa ainakin Windows-, Linux- sekä Mac OS X -palvelimille. Asennus Etherpadia voi käyttää eri tahojen tarjoamina palveluina tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet ovat saatavissa Etherpad-säätiön sivuilta (http://etherpad.org/). Käyttöohjeet Open vinkki (http://openvinkki.posterous.com/?tag=etherpad) -sivuston opastevideo Etherpadin käytöstä. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-1.story.png&hash=fe725f7b17fbae0d97af93a362a15dc42ff067e5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-2.story.png&hash=eef9d579be4ebad70f4de86c8a861b81b6faf0e0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-3.story.png&hash=f2654dc2251c94a9c3171795edd62297a94037da) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-4.story.png&hash=856ecfab1a763952cee406ee7e435a058d47b569) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-5.story.png&hash=6dd114095136cbd487085dd76e08385a8040a802) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-6.story.png&hash=73c0a90038a52e03ff9a8fc79cd8498462d39925) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-7.story.png&hash=18de88ea92d463c81567ce3381c344300c4f6cbc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-8.story.png&hash=0a540300cc9d34ccdd8ac2dacbe8cda66e2df5ef) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-9.story.png&hash=bbb23e07d3441171c14dd9508666b6b8568bab52) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fetherpad-10.story.png&hash=18d80eb74a684752f89174885600e5a0ac75368e)
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 22.01.2012 - klo:01:04
21 January 2012, 10:38 pm
Synfig Studio on avoimen lähdekoodin ohjelma 2D-animaatioiden tekoon.
Synfig Studio on animaatio-ohjelma, jolla pystyy tekemään korkealaatuisia animaatioita jo pienellä harjoittelulla. Synfig Studiossa ruudun sisältö koostuu erilaisista "layer"-elementeistä, jotka voivat olla piirros-objekteja, kuvia, efektifilttereitä sekä näistä hierarkkisesti muodostettuja kokonaisuuksia. Animointi ohjelmassa tapahtuu määrittelemällä aikajanalle avainruutuja, joiden kohdalla kerrotaan kunkin layer-elementin sijainti, asento, koko, muodonmuutokset sekä mahdollisia muita ominaisuuksia. Synfig Studio laskee automaattisesti elementtien sijainnit ja muut ominaisuudet avainruutujen välillä. Elementit voidaan laittaa myös kulkemaan annettua käyrää pitkin annetulla vaihtelevalla nopeudella esimerkiksi realistisesti pomppivan pallon luomiseksi. Elementtejä voi joko piirtää suoraan Synfig Studiossa tai tuoda niitä vektori- tai bittikarttakuvina toisista ohjelmista. Muun muassa Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)lla piirretyt svg-kuvat ovat tuettuja.
Synfig-projektin wiki-sivuilla on useita tutorialeja (http://wiki.synfig.org/wiki/Category%3ATutorials), joita lukemalla voi opetella ohjelman käyttöä. Tutoriaalit on jaoteltu kolmeen vaikeustasoon: perustaso (basic), keskitaso (intermediate) ja edistyneet (advanced). Perustason tutorialeissa opetellaan ohjelman perustoiminnot, kuten kuvioiden piirtäminen ja animoinnin perusteet. Keskitasolla keskitytään monipuolisempiin animaatiomenetelmiin, kuten huulien synkronointiin (http://wiki.synfig.org/wiki/Doc%3ALipsync) puheen kanssa sekä pala-animaatioihin (http://wiki.synfig.org/wiki/Doc%3ACut-out_Animation), joissa hahmot koostetaan toisissaan kiinni olevista osista, kuten vartalo, raajat ja pää. Edistyneissä tutorialeissa päästään jo monimutkaisempiin efekteihin, kuten realistisen näköiseen sateeseen ja kamera-ajoihin.
Synfig Studiolla valmistellut animaatiot voidaan renderöidä useaan erilaiseen video- tai kuvamuotoon. Ne voidaan renderöidä esimerkiksi ffmpeg-ohjelmistoa hyväksi käyttäen Ogg Theora-, MPEG-4- tai Flash-video-muotoihin. Toisaalta animaatio voidaan esittää myös gif-muodossa tai se voidaan tallettaa sarjana erillisiä kuvatiedostoja, jotka voidaan tarvittaessa yhdistää videoksi jollain muulla ohjelmalla. Videotiedostojen renderöintiin voi halutessaan käyttää myös Synfig Studion mukana tulevaa erillistä komentoriviohjelmaa, jolloin pidempienkin animaatioiden ja niiden osien laskentavaiheen voi helposti ohjelmoida tapahtumaan esimerkiksi taustalla, yöaikaan tai useammalla koneella.
Kotisivu http://www.synfig.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Synfig Studion asennuspaketit Windowsille, Linux-jakeluille (rpm-, deb- ja lähdekoodipaketteina) sekä Mac OS X:lle löytyvät ohjelman kotisivujen "download"-sivulta. Ohjelma saattaa löytyä myös joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta suoraan. Käyttöohjeet Käyttöohjeita (http://wiki.synfig.org/wiki/Category%3AManual), tutorialeja (http://wiki.synfig.org/wiki/Category%3ATutorials) sekä muuta dokumentaatiota (http://wiki.synfig.org/wiki/User_Documentation) Synfig Studiosta löytyy ohjelman wiki-sivuilta: [url]http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page (http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page)[/url] Esimerkkejä Youtube (http://www.youtube.com/results?search_query=synfig&oq=synfig&aq=f&aqi=g10&aql=&gs_sm=e&gs_upl=217l217l0l482l1l1l0l0l0l0l143l143l0.1l1l0)-palvelusta löytyy lukuisia video-tutorialeja ja esimerkkejä Synfigillä tehdyistä kuvista ja animaatioista. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-1.story.png&hash=6638aff8261d14f393ea3449b4890c05c5f283fb) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-2.story.png&hash=12853f731740c67f61d2f5f9728f9ea8761fa1eb) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-3.story.png&hash=065f1ee6375cea7e075320172b14fe4aa003e53f) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-4.story.png&hash=7fa704ec28969f6b26f3a345b4dd9dee66615650) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-5.story.png&hash=ae796cb99f26856d24dfd1c0d90b5f4213673859) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-6.story.png&hash=9802311d45db7d849f49fb18a740f3a264924f56) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-7.story.png&hash=e761bf93dd9727baf46d1f0de1ce7b717cee6d43) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsynfigstudio-8.story.png&hash=287e6ecd7770bc9e4957c086f4f441f57ea410af)
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.01.2012 - klo:01:08
28 January 2012, 9:14 pm
Scribus on taitto- ja julkaisuohjelma (DTP) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkaisuohjelma) Linux-, Mac OS X-, Unix- ja Windows-työpöytäkäyttäjille.
Scribus on vapaan koodin sovellus ammattitason sivutaittoon ja painovalmiiden PDF-tiedostojen tuottamiseen. Käyttöliittymä on nykyaikainen ja käyttäjäystävällinen. Scribus tukee ammattikäyttäjien tarvitsemia ominaisuuksia kuten värierottelu, CMYK- ja spottivärien tuki, ICC väriprofiilit ja monipuolinen PDF-tiedostojen luonti.
Scribuksen avulla on mahdollista tuottaa uutislehtiä, sanomalehtiä, kirjoja, CD-levyn kansia, urheilutapahtuman käsiohjelmia, esityskalvoja ja animoituja interaktiivisia PDF-lomakkeita. Muita käyttökohteita voivat olla yrityksen tarvitseman paperitavaran yksilöiminen, esitteet, julisteet ja kaikenlaiset asiakirjat, jotka vaativat joustavaa kuvien ja tekstin asettelua sekä ammattimaista värienhallintaa. Scribus soveltuu siis monipuolisesti sekä painettavan että digitaalisesti näytettävän materiaalin tuottamiseen.
Scribus tukee monia bittikartta- ja vektorigrafiikkamuotoja. Se pystyy tuomaan ja tallentamaan SVG-kuvia. Tekstiä Scribukseen voi tuoda muun muassa LibreOffice/OpenOffice.org Writer-, OpenDocument-, PostScript- ja Encapsulated PostScript-tiedostoista.
Asiakirjan tallennus onnistuu myös PDF-tiedostona, jossa on mahdollista käyttää läpinäkyvyyttä, salausta ja suurta joukkoa muita PDF 1.3-1.5:n ominaisuuksia mukaan lukien interaktiiviset PDF-lomakkeen kentät, kirjanmerkit, tasot ja huomautukset. Värienhallinnassa on tuettu LittleCMS versiot 1 ja 2.
Scribus ei ole tekstinkäsittelyohjelma eikä kuvankäsittelyohjelmakaan. Scribus osaa kumpaakin jonkin verran, mutta tarkoitus on kirjoittaa ensin teksti valmiiksi ja muokata kuvat julkaisukuntoon niihin tarkoitetuilla ohjelmilla, ja sen jälkeen Scribuksella sijoitella tekstit ja kuvat julkaisun sivuille sivuasemoinnin mukaisesti. Scribuksella kannattaa kirjoittaa otsikoita tai muita lyhyitä tekstejä, tai teksti jossa erikoisefektejä kuten kolmannessa esimerkkikuvassa kansilehdellä lehden nimessä.
Tekstien esittämiseen Scribuksessa käytetään kappale- ja kirjaintyylejä, joilla samassa asemassa olevien tekstien ulkoasua voi muokata helposti yhdestä paikasta. Tyylit voi joko luoda itse tai tuoda LibreOffice-tiedostosta tekstin mukana ja muokata käyttöön sopivaksi. Scribus tukee myös tekstilaatikoiden ketjutusta. Näin teksti saadaan juoksemaan sujuvasti palstalta ja sivulta toiselle. Useampisivuisten julkaisujen kanssa käteviä ovat myös sivupohjat. Scribuksessa voi luoda omat sivupohjat esimerkiksi vasemmalle ja oikealle sivulle sekä etusivulle, jolloin jokaisen sivun asettelua ei tarvitse tehdä erikseen vaan valita käyttöön jokin olemassa olevista pohjista.
Uusin versio 1.4 julkaistiin 1.1.2012 melkein neljän vuoden kehitystyön tuloksena, 2000 viankorjausta tai ominaisuustoivomusta on toteutettu. Julkaisumuistio (http://wiki.scribus.net/canvas/1.4.0_Release)
Kotisivu http://www.scribus.net Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), käsikirjan Open Publication License (http://www.opencontent.org/openpub/) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, OS/2 Warp 4/eComStation, Unix, Windows, VALO-CD Scribus löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_scribus)-kokoelmasta. Uusi versio 1.4 on tulossa seuraavaksi julkaistavalle VALO-CD:lle. Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta (http://wiki.scribus.net/canvas/Download). Scribus sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten se voidaan asentaa jakelun oman paketinhallinnan kautta. Käyttöohjeet Esittelyvideo Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=SAicUk-p0lU) (englanniksi). Riku Leinon suomenkielinen ohje (http://blogi.tsoots.fi/2008/05/scribus-opas-loytyy-nyt-taalta.html). Englanninkielisiä opetusvideoita (http://showmedo.com/videotutorials/series?name=NfUrduNov) Scribuksen käytöstä. Scribuksen kotisivuilta löytyy ohjeita ja tutoriaaleja (http://docs.scribus.net/). Esimerkkejä Linux-Aktivaattorin esite (http://viikonvalo.fi/files/la-esite-20120128.pdf) Esimerkkejä (http://wiki.scribus.net/canvas/Success_stories) Scribuksella tehdyistä julkaisuista. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-1.story.png&hash=70f2c32e56c3c3fee4fcce8b98584a3b20031d86) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-2.story.png&hash=011b0f755851ab69b5619fcce2e7bab690266640) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-3.story.png&hash=b40fdfab64c3d73df3a33cfea91a637f11e44122) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-4.story.png&hash=226abbf66c37f682de79ac84b1df2eef19bad979) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-5.story.png&hash=843239c0508a4d7e745be29a9746e9db67f694c3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-6.story.png&hash=4146eb08306ca7a76058b94ee3aa5621e6b42f21) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-7.story.png&hash=37417fa4112f3bd0d32a1b25e4cdab5312538d77) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fscribus-8.story.png&hash=c3c74b1d4a638b728dcaffc2702fcbf5e12bba76)
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.02.2012 - klo:01:02
4 February 2012, 2:56 pm
The Battle for Wesnoth on vapaa vuoropohjainen taktisen tason strategiapeli fantasiateemalla.
The Battle for Wesnothissa pelaaja johtaa sotajoukkojaan fantasiahenkisessä ympäristössä. Peli on erittäin viimeistellyn oloinen grafiikkoja ja taustalla soivaa, teemaan sopivaa, musiikkia myöten. Kuten fantasiateemaan kuuluu, koostuvat joukot muun muassa ihmisistä, haltioista, örkeistä, sudenratsastajista sekä shamaaneista, joilla kaikilla ovat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä käyttönsä. Uusia joukkoja saadaan käyttöön joko rekrytoimalla tai kutsumalla takaisin jo kuolleita, mutta kokemusta keränneitä sotilaita. Molemmat vaativat tietyn määrän rahaa yksilön tyypistä riippuen ja rahaa saadaan joka vuoro riippuen omassa hallinnassa olevien kylien määrästä. Vaurauden lisäksi kylät toimivat huoltokeskuksina, jotka parantavat sinne saapuneita haavoittuneita joukkoja. Peliin ja sen toimintoihin pääsee helposti sisään pelaamalla ensimmäiseksi tutorial-muotoiset kentät, joissa pelaajaa opastetaan omaksumaan tärkeimmät toiminnot ja strategiset periaatteet.
Varsinaista peliä voi pelata joko yksinpelinä eri vaikeustasoilla olevia tehtäviä, eli kampanjoita suorittamalla, tai moninpelinä muita ihmispelaajia tai tietokonevastustajia vastaan. Moninpelejä voi pelata Wesnothin virallisella palvelimella tai jollain muulla palvelimella. Pelaaja voi myös käynnistää oman pelipalvelimen, johon pelikaverit voivat ottaa yhteyttä. Verkon kautta pelaamisen lisäksi moninpeli on vuoropohjaisuuden ansiosta mahdollista myös samalla koneella.
Pelin mukana tulee myös karttaeditori, jolla on mahdollista rakentaa omia karttoja ja tehtäviä. Wesnothiin on myös helppo ladata verkosta lisäosia, kuten uusia kampanjoita sekä karttapaketteja, suoraan pelin valikoiden kautta. Pelattava ei siis lopu kesken. Peli on käännetty useille kielille ja käytettäviksi kieliksi voikin englannin lisäksi valita muun muassa suomen tai latinan. Tämän esittelyn kirjoitushetkellä viimeisin pelin versio on juuri viikkoa aiemmin (29.1.2012) julkaistu versio 1.10.
Kotisivu http://www.wesnoth.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, OpenPandora (http://openpandora.org/) Asennus Linux-jakeluissa Wesnoth löytyy yleensä valmiina pakettivarastoista, muille käyttöjärjestelmille peli on ladattavissa sen kotisivuilta. Käyttöohjeet Ohjeita ja vinkkejä peliin voi lukea sen wiki (http://wiki.wesnoth.org/Play)-sivustolta. Muuta The Battle for Wesnothin (http://www.youtube.com/watch?v=w3P39lppcH4) virallinen traileri Youtubessa. Toinen The Battle for Wesnoth (http://www.youtube.com/watch?v=EIt69vznegs) -traileri Youtubessa. Linux Journal -lehden arvostelu The Battle for Wesnothista (http://www.youtube.com/watch?v=szENcNiRD9Y). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-1.story.jpg&hash=1e3d464db1209e6f06d8028f905cb8e196363b75) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-2.story.jpg&hash=5119fac5a59a48939a64b1f69d56746b001e1f3c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-3.story.jpg&hash=4e936f758f49c564ecdd925c342dfa0e39b4ac01) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-4.story.jpg&hash=0253811ab79022e29e62bbd7f49afba0a27acea2) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-5.story.jpg&hash=2b7ac03106f9e1d54b02f379afef5e77cd7b3ff5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-6.story.jpg&hash=4f72913a0971ba92fd4b512c2c83189550d81041) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-7.story.jpg&hash=ebf1864a8265dd723f43c6915f8d1aae13b54325) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-8.story.jpg&hash=d74eaa5ffaed4617a64075cef93306fc83583b74) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-9.story.jpg&hash=b4b0ea661e5b81ae38b20c5240ebd82d3ad3bb12) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-10.story.jpg&hash=6b7c783de0e9719e31249c3d835c8ea450289351) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-11.story.jpg&hash=241b2fb34855e28f4dc155201df63e5528ec86c6) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-12.story.jpg&hash=dfae3dbf966b63cfe10feced7b7442e2f7b53933) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-13.story.jpg&hash=3f569355022b1f220052f6a5064377b4f06b9b69) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-14.story.jpg&hash=d5f6a3bce9ad124a9716e8d89cf0e62ce84fe86e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-15.story.jpg&hash=436421b31794ad8c4924fec3243245206faa7ffc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fwesnoth-16.story.jpg&hash=a796f41b473fe7436a91e1ec2d54d1c7fd1e288c)
Teksti: teroajk, pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.02.2012 - klo:13:03
8 February 2012, 11:24 pm
Open Font Library on vapaita, ilmaisia fontteja, eli kirjasintyyppejä, tarjoava sivusto.
Open Font Library on kirjasintyyppien suunnittelijoiden muodostama yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää vapautta kirjasintyyppien käytössä. Suunnittelijat ovat laatineet ja antaneet vapaaseen käyttöön jo toista sataa erilaista kirjasintyyppiä. Kirjasintyypit ovat vapaita käyttää, tutkia ja opiskella, jakaa sekä muokata. Kirjastossa on kirjasimia useilla vapailla lisensseillä sekä muutama tekijänoikeuksista vapaa public domainiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Public_domain), eli julkiseksi omaisuudeksi, laskettu fontti. Ylivoimaisesti suurin osa kirjasintyypeistä on julkaistu SIL Open Font Lisenssiä (http://scripts.sil.org/cms/scripts/page.php?site_id=nrsi&id=OFL) käyttäen. Lisenssi antaa hyvin vapaat kädet fonttien käyttöön, muokkaamiseen ja levitykseen. Vain pelkkkien fonttitiedostojen myynti on kiellettyä, mutta niiden välittäminen jonkin muun myytävän tuotteen yhteydessä on luvallista. Kirjasimia esimerkiksi oman tuotteen yhteydessä jakavan kannattaa lukea lisenssi ja varsinkin useimmin kysytyt kysymykset (FAQ (http://scripts.sil.org/cms/scripts/page.php?item_id=OFL-FAQ_web)). Lisenssi on kuitenkin hyvin liberaali ja suunniteltu edistämään juuri kirjasintyyppien vapaata käyttöä, joten kirjasimia voi käyttää varsin huolettomin mielin.
Kirjasintyypit on sivustolla luokiteltu sekä kirjasimen tyylin että lisenssin mukaan. Tarjolla olevia luokkia kirjasintyypeille ovat: Blackletter, Dingbat, Display, Handwriting, Monospaced, Sans-serif sekä Serif. Kustakin jaossa olevasta kirjasintyypistä on sivulla lyhyt esittely, jonka yhteydessä on kerrottu kirjasimen nimen, suunnittelijan ja lisenssin lisäksi myöskin kirjasintyypistä löytyvä kielituki, eli minkä merkistöjen merkkejä kyseinen fontti sisältää. Kirjasintyypit ovat varsin laadukkaita ja kattavia joten usein niistä löytyvät myös skandinaaviset kirjaimet, joiden puute tapaa usein olla ongelma muuten kauniiden ilmaisten kirjasintyyppien kanssa. Kirjasintyyppejä on myös mahdollista kokeilla suoraan niiden esittelysivulla asentamatta niitä omalle koneelle.
Kirjasintyyppejä on mahdollista käyttää normaaliin tapaan omien teksti- ja kuvatiedostojen luonnissa. Kuitenkin vapauden ansiosta niitä voi käyttää myös julkisempaan jakoon altistuvassa käytössä, kuten www-sivuilla palvelimelta ladattavana kirjasimena tai oman tietokoneohjelman mukaan liitettynä.
Kotisivu http://openfontlibrary.org/ Lisenssit CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/), CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/), GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL), MIT (X11) License (http://viikonvalo.fi/MIT_X11), OFL (SIL Open Font License) (http://scripts.sil.org/cms/scripts/page.php?site_id=nrsi&id=OFL), Public Domain (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-1.story.png&hash=5d984ad566ee62521ce3183a571f6183a3f486c7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-2.story.png&hash=cf6d9aeedae7fe1eb7ae27dc800db0bf824d19f9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-3.story.png&hash=47891552bfc3813b10a9d895c65f9bf6d1e5fe82) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-4.story.png&hash=c70e003424aaaa77b79f641ae4e9a6a4437455d7) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-5.story.png&hash=b18e2691660d7713484ec770595047e9313be1fd) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-6.story.png&hash=249995621ac8810ac0b9da5db92e38e5bc162a9c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fopenfontlibrary-7.story.png&hash=3cce30d2196dc412bb5caecdb4894039929cb151)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.02.2012 - klo:13:00
19 February 2012, 11:52 am
Python on monipuolinen tulkattava korkean tason ohjelmointikieli. Python soveltuu ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi helpon oppimisen ja kielen selkeyden ansiosta.
Viikonvalobanneriin kelta sininen käärmelogo, useita tiedostoversiota ladattavissa [url]http://www.python.org/community/logos/ (http://www.python.org/community/logos/)[/url] Openclipart löysi sanalla python käärmekuvia, nekin vois olla hyviä.
Python on alun perin nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty Pythonin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Monty_Python) tunnetun Monty Pythonin lentävä sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin lisäksi tarpeeksi lyhyeksi, yksilöiväksi sekä sopivan mysteeriseksi. Kielen dokumentaation koodiesimerkeissäkin pyritään välttämään liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon. http://docs.python.org/faq/general#why-is-it-called-python
Tällä hetkellä Pythonista ovat olemassa versiot 2.x ja 3.x. Yleensä vanhat ohjelmat ovat toimineet sellaisenaan uudessa Pythonin versiossa. Poikkeuksellisesti kolmosversioon on tehty muutoksia jotka rikkovat yhteensopivuuden. Tarvittavat muutokset on dokumentoitu (http://docs.python.org/py3k/whatsnew/3.0.html) ja on olemassa apuohjelma (http://docs.python.org/library/2to3.html) joka auttaa muuttamaan Python 2.x:llä kirjoitetut ohjelmat Python 3.x:lle. Linux-järjestelmissä oletuspython on vielä 2.x sarjaa. Saatavilla toki on myös 3.x python ja molemmat voivat olla asennettuina samaan aikaan. Omia ohjelmia laadittaessa voi päättää, mitä tulkkia niiden suorittamiseen käytetään. Linux- ja Unix-järjestelmissä tämä tapahtuu ohjelmatiedoston ensimmäisellä rivillä.
Lisäksi versioissa 2.6 ja 2.7 on mahdollista käyttää eräitä version 3 ominaisuuksia. Näin voi vähitellen siirtää koodikantansa kolmosversioon. http://docs.python.org/whatsnew/2.7.html#python-3-1-features
Pakollinen Hello Wordl! ohjelma esiteltävällä ohjelmointikielellä:
#! /usr/bin/env python2.6 # -*- coding: utf-8 -*- print "Terve metsä taas!"Python tukee nykyisiä ohjelmointiparadigmoja kuten olio-ohjelmointia. Python soveltuu laajojen ohjelmistojen toteuttamiseen sekä yksinkertaisten skriptien tekemiseen. Jollei varta vasten käytä alustariippuvia ominaisuuksia, on Python-koodi siirrettävissä kaikille tuetuille alustoille. Windowsille on saatavilla py2exe (http://www.py2exe.org/) joka on Python-kielen käännin (http://fi.wiktionary.org/wiki/k%C3%A4%C3%A4nnin). Se siis tuottaa Python-tiedostoista .exe -tiedoston, jonka voi suorittaa Windows-koneessa, jossa ei tarvitse olla asennettuna Pythonin ajoaikaista tukea.
Python ei käytä sulkumerkkejä tai varattuja sanoja lohkoerottimina. Lohkon alku merkitään sisentämällä, ja lohko loppuu kun palataan tältä sisennystasolta. Tämä kannustaa rivittämään ja sisentämään ohjelmakoodin vastaamaan lohkorakennetta jolloin ohjelmakoodia on selkeämpi lukea. Kannattaa käyttää ohjelmoijan teksturia joka ymmärtää Pythonin, jolloin teksturi huolehtii oikeasta sisennyksestä. Esimerkiksi Emacs (http://www.emacswiki.org/emacs/?action=browse;oldid=PythonMode;id=PythonProgrammingInEmacs) ja Bluefish (http://bluefish.openoffice.nl/features.html) tukevat hyvin Pythonia, mutta muitakin ohjelmoijan editoreita (http://wiki.python.org/moin/PythonEditors) on. Lisäksi on integroituja ohjelmankehitysympäristöjä kuten Eric4 ja Eric5 (http://eric-ide.python-projects.org/index.html) jotka on erityisesti kehitetty Pythonilla ohjelmoimiseen.
Saatavilla on paljon koodikirjastoja (http://docs.python.org/py-modindex.html), moduuleita. Ne ovat valmiita toimivaksi testattuja luokkia, aliohjelmia yms. ja helposti liitettävissä omaan ohjelmaan. Myös graafisia käyttöliittymiä (http://wiki.python.org/moin/GuiProgramming) on mahdollista tehdä, esimerkiksi WxPythonilla (http://wxpython.org/). Graafisen käyttöliittymän saa nopeasti toteutettua GUI-designerilla (http://en.wikipedia.org/wiki/Graphical_user_interface_builder) kuten wxGladella (http://wxglade.sourceforge.net/).
Pythonia voi käyttää kuten muita perusohjelmointikieliä, esimerkiksi C, Java tms., mutta Python mahdollistaa pythonmaisemmat ratkaisut. Esimerkiksi lukujen neliöt sisältävän taulukon voi tehdä näin:
neliöt = [x**2 for x in range(10)]Seitsemän kertotaulun saa näin:
kertomataulu7 = [7*n for n in range(1, 11)]Taulukoille tai muillekaan tietorakenteille ei tarvitse varata tilaa, eikä huolehtia muistin vapauttamisesta. Python-järjestelmä tekee nämä automaattisesti.
Kotisivu http://python.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, OS/2, Windows, melkein kaikki muutkin alustat, esimerkiksi Symbian OS series 60 puhelimet. http://en.wikipedia.org/wiki/Python_for_S60 Asennus Linux-jakeluissa valmiiksi asennettuna (ohjelmankehitysympäristön joutunee asentamaan). Muille alustoille saatavilla asennuspaketti kotisivuilta tai muualta. Käyttöohjeet Linux.fi Python-ohje http://linux.fi/wiki/Python Turuxin Python-kurssin muistiinpanot (http://turuxi.org/Turuxi-py%3AEtusivu) Python-projektin kaikki ohjeet, englanniksi http://docs.python.org Opetusvideo GUI:n teosta WxPythonilla Englanniksi (http://showmedo.com/videotutorials/series?name=PythonWxPythonBeginnersSeries) Ohjelmointiputkan asennusohje Python Windowsissa (http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=python_l1) Vanhala, Nikula: Python 3 – ohjelmointiopas PDF-tiedostona (http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63381/isbn%209789522149701.pdf?sequence=1) How to Think Like a Computer Scientist: Learning with Python (http://openbookproject.net/thinkCSpy/index.html) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-eric4-Lottoriviarvonta-py3.story.png&hash=450ced53934ad2f6150ffb481ca6661a08b7b4c1) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-emacs-python_0.story.png&hash=38708f7f51cc6ecbfba4ab02ad5ffd8a79cd6912) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Suoritetaan-Pythonohjelma.story.png&hash=986e41e25bc7f30bd618bb6e22cfbffc45d36e81) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-Python-pastebinis.story.png&hash=5a2d8ef5dfeba60ed236c3f1e40189483d6a9771) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FKuvakaappaus-python-wxglade.story.png&hash=6a9d00f2980e22ad63273767dda67619bf01eb39)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.03.2012 - klo:18:06
26 February 2012, 12:32 pm
K9 Mail on monipuolinen avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma Android-laitteille.
K-9 Mail pohjautuu Androidin oletussähköpostiohjelmaan, mutta sisältää lukuisia parannuksia ja lisäyksiä toiminnallisuuteen. Ohjelma toimii Android-laitteessa taustalla palveluna, alkuperäisen sähköpostiohjelman tapaan, ja ilmoittaa käyttäjälle välittömästi saapuvista sähköposteista. K-9 Mail tukee normaaleja IMAP-, POP- ja SMTP-yhteyksiä postin vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi ohjelma tukee myös Exchangen versioita 2003 ja 2007 WebDAV-protokollan kautta.
Ohjelmaan on mahdollista asettaa käyttöön useita sähköpostitilejä postien vastaanottoon. Sähköpostin lähetystä varten taas on mahdollista määritellä useita identiteettejä, joita käyttämällä onnistuu sähköpostin lähettäminen niin työ-, siviili- kuin harrastusminällä. Lähetetyt viestit on mahdollista määritellä tallettumaan myös piilokopiona (bcc) omaan tai muuhun haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Lähteville viesteille voi myös asettaa identiteetistä riippuvan ja viestin loppuun lisättävän allekirjoituksen eli signaturen.
Uusien sähköpostitilien luominen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä ohjelma osaa asettaa tunnetuimpien sähköpostipalveluiden asetukset automaattisesti. Asetusten laittaminen on toki mahdollista myös käsin. Ohjelmalla onnistuu niin tiedostoliitteiden lähettäminen kuin vastaanottaminenkin. Saapuneita viestejä voi merkitä tärkeiksi tähtisymbolilla ja viestejä voi lajitella ja etsiä useilla kriteereillä. K-9 Mail kykenee myös lähettämään ja vastaanottamaan PGP-salattuja viestejä käyttäen erikseen asennettavaa APG-ohjelmaa. Ohjelman voi myös määritellä tallentamaan saapuneet viestit laitteen sisäisen muistin sijasta SD-kortille. VCard-muotoisten yhteystietojen lähettäminen ja vastaanottaminen sähköpostilla onnistuu, jos laitteeseen on lisäksi asennettuna CardCalSync-ohjelma.
K-9 Mailin käyttöliittymä on käännetty useammalle kielelle, mukaan lukien myös suomi.
Kotisivu http://code.google.com/p/k9mail/ Lisenssi Apache-lisenssi 2.0 (http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma on asennettavissa normaaliin tapaan Android Marketista. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-1.story.png&hash=3047db94c8b6eeebde6535aa23ff53e6c4263921) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-2.story.png&hash=e6799d5d30a2e1f4918bd9ae2bb9097be7e4e9c9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-3.story.png&hash=2e5cfcffa9c8f8cb9f8a1c8b258a66e18cf3029a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-4.story.png&hash=48036105100d2cca2d321ba231f6e359af897ac3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-5.story.png&hash=0a008db9c87bc581b9fe9ed62db589dd2b37ff62) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-6.story.png&hash=3223b0ebd09fc5d70e53862a791d4383bed823b4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-7.story.png&hash=26a6858f1beebee8fa87c4e0a977e8ae7eb13a39) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FK-9_Mail-8.story.png&hash=60bfd2dfebc94a208a2c55efbdefd0c5603f8be7)
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.03.2012 - klo:18:06
4 March 2012, 12:08 pm
Blob Wars (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars) on sarja avoimen lähdekoodin pelejä. Sarjan ensimmäinen osa on Metal Blob Solid. Se on kaksiulotteinen tasohyppely (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasohyppely).
Metal Blob Solid (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid) on varsin perinteinen kaksiulotteinen tasohyppely, saman tapainen kuin Commander Keen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Commander_Keen) tai New Zealand Story (http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_Story), jotka molemmat ovat klassikoita ja vallan loistavia. Metal Blob Solid ei ehkä vielä ole klassikko, mutta vallan hieno sekin on.
Juonena on vapauttaa vangitut maanmiehet. Kentän saa pelattua läpi, kun pelastaa tarpeeksi monta vankia. Hankalammilla vaikeustasoilla on vankeja vapautettava enemmän. Kaikkein vaikein vaikeustaso on pelattavissa kun on ensin pelannut pelin yhden kerran läpi.
Kentistä löytyy erilaisia aseita. Nähtävästi käytössä on aina viimeksi kerätty ase eikä käytettävää asetta voi valita vapaasti. Tämä on hieman hankalaa, koska ainoa ase, joka toimii myös veden alla, on pistooli. Ennen veden alle painumista pitäisi siis löytää pistooli ja varoa sen jälkeen poimimasta mitään muuta asetta. Myös muut aseet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Olisi ehkä liian helppoa jos voisi aina valita tilanteeseen sopivan aseen. Aseita kyllä löytyy jatkuvasti runsaasti, eivätkä ammukset lopu.
Aseiden lisäksi on kerättäviä esineitä, joista on apua hankalissa paikoissa ja joissakin kentissä tarvitaan jotain esinettä eteenpäin pääsyyn.
Kentän alussa kerrotaan mitä läpipääsyyn vaaditaan. Käytössä on tutkanäyttö, josta voi katsella missä päin vankeja tai esineitä on. Sitten pitää vain keksiä miten sinne pääsee.
Olen pelannut Metal Blob Solidia silloin tällöin vuodesta 2006, mutta pääsin aiemmin vasta ensimmäisen kentän läpi asti. Vasta tätä artikkelia kirjoittaessani pelailin viikon mittaan niin paljon että osasin päästä läpi myös kentän kaksi. Peli on ihan hauska hyppelyyn ja ammuskeluun, mutta menestyksekäs pelaaminen vaatii jonkin verran pohdintaa jotta löytää kaikki vapautettavat vangit ja tarvikkeet esteiden ohittamiseen.
Youtubesta löytyy videoita pelistä (http://www.youtube.com/results?search_query=blob+wars+metal+blob+solid&oq=blob+wars&aq=2&aqi=g3&aql=&gs_sm=3&gs_upl=2389l6667l0l9171l19l19l6l1l1l0l185l956l10.1l11l0). Myös sarjan toisesta osasta Blob and Conquer (http://www.youtube.com/results?search_query=blob+wars+blob+and+conquer&oq=blob+wars&aq=1&aqi=g3&aql=&gs_sm=3&gs_upl=3080l4358l0l6155l9l9l0l0l0l0l160l917l2.6l8l0) on videoita. Jatko-osa on kehittynyt kolmiulotteiseksi tasohyppelyksi.
Pelin kehitys tuntuu jatkuvan, uusin versio 1.19 on julkaistu huhtikuussa 2011 (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#News). Alkuperäiset tekijät Stephen Sweeney, Richard Sweeney ja Ceri Done julkaisivat pelin yrityksensä Parallel Realities (http://www.parallelrealities.co.uk/) kautta, mutta siirsivät pelin ylläpidon Sourceforgen projektille vuonna 2010 (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#About).
Kotisivu http://sourceforge.net/projects/blobwars/ Lisenssi Peli ja grafiikat GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), äänet ja musiikit useita lisenssejä (Vanhoissa julkaisuissa osa äänien ja musiikkien lisensseistä oli epävapaita tai lisenssi epäselvä) (http://bugs.debian.org/cgi-bin/bugreport.cgi?bug=495484) Toimii seuraavilla alustoilla Amiga, BeOS, BSD Unix, Linux, Mac OS X, Windows sekä pelikonsoleita (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid) Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Google löytää asennuspaketin Mac OS X:lle ja BSD Unixille. Käyttöohjeet Mukana tulee käyttöohje HTML-tiedostona englanniksi. manuaalisivu (http://manpages.ubuntu.com/manpages/hardy/man6/blobwars.6.html) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-01.story.png&hash=e04b20f199dcdfbd11f1f0a06fbe779cfba37d61) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-02.story.png&hash=8501bd24720f49c5c9785ca24210769bc3f53933) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-03.story.png&hash=16e597ff6400be0fe5b0759ffad4392899e7c9d3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-04.story.png&hash=2889d5d83137342668db0d83a7a9361b74a440c5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-05.story.png&hash=7400a54b00369e87efe4a03bcf25fe130662f4fb) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-06.story.png&hash=5d6e753f1d6710c6414d79d07dce4a9f9df5f884) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-07.story.png&hash=6f6e3f67930caed052aacf6c113851a6f5610d54) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-08.story.png&hash=09daa24be43050e795a406d9f1e8586cb7a0b748) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-09.story.png&hash=2c1243acfaf8a7c9d9f53916bfe09b9d31bcef35) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-10.story.png&hash=45f382fe3fbc32e3208cc257c5ffe8194db6480e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-11.story.png&hash=da50fe581ec6162c7676ce477b3ea894d35c25c3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FBlobWars-12.story.png&hash=5aaa858c56a5e41187e05c0cf0869087b3b4a073)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.03.2012 - klo:18:06
10 March 2012, 10:27 pm
Subsonic on vapaa www-pohjainen palvelinohjelmisto musiikin kuuntelemiseen verkon yli.
Subsonic-ohjelmiston asentaminen omalle kotipalvelimelle mahdollistaa palvelinkoneella olevan musiikin kuuntelun kodin muilta koneilta käsin selainkäyttöliittymällä. Www-käyttöliittymän lisäksi kuunteluun voi käyttää verkkotietoista mediasoitinta (Winamp, VLC, iTunes, jne.), jolle annetaan Subsonicin tarjoilema soittolista soitettavaksi. Jos palvelinkone on näkyvissä myös Internetin suuntaan, voi musiikkejaan kuunnella myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi työpaikalla. Palvelinta voi käyttää yhtä aikaa useampikin käyttäjä.
Subsonicin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa tuki tekstihaulle, levynkansitaiteelle, id3-tageille, arvioiden ja kommenttien lisäämiselle albumeille sekä soittolistat. Subsonic tukee suoraan mp3-, ogg- ja aac-tiedostomuotoja sekä lennossa mp3-muotoon muuttamalla useita muita tiedostomuotoja, kuten wma- ja flac-tiedostoja. Subsoniciin voi lisätä seurattavia podcasteja tallentamalla niiden rss-virtojen osoitteet. Ohjelmisto tarkistaa säännöllisin väliajoin, onko podcastiin ilmestynyt uutta kuunneltavaa ja lataa tiedostot palvelimelle odottamaan kuuntelua. Levyjen ja podcastien kansikuvien vaihtaminen tapahtuu helposti Googlen kuvahakua hyödyntävällä toiminnolla.
Tavallisen omalla koneella tapahtuvan musiikin kuuntelun lisäksi Subsonicissa on mahdollista valita soitto tapahtumaan jukebox-muodossa, jolloin kappaleiden soittaminen tapahtuukin itse palvelinkoneella ja web-sivu toimii etäkäyttöliittymänä soittolistan valitsemiseen.
Subsonicia on lisäksi mahdollista käyttää älypuhelimiin (Android, iPhone, Windows Phone 7) sekä muihin wap- ja Java-kykyisiin puhelimiin saatavilla räätälöidyillä asiakasohjelmilla. Mobiilikäyttö vaatii kuitenkin 30 päivän kokeiluajan jälkeen palvelimelle lisenssiavaimen. Lisenssiavaimen saa lahjoittamalla muutaman euron (10-30 €) Subsonic-projektille. Lahjoittajat saavat lisäksi mahdollisuuden käyttää Subsonicia myös videotiedostojen kanssa, henkilökohtaisen omanimi.subsonic.org-osoitteen sekä pääsevät eroon Subsonicissa normaalisti harvakseltaan näytettävistä mainoksista.
Kotisivu http://www.subsonic.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Subsonicin asennuspaketit kaikille alustoille löytyvät ohjelmiston kotisivulta. Subsonic vaatii toimiakseen Java-ympäristön sekä joukon työkaluja tiedostomuotojen muunnoksiin. Tarkemmat asennusohjeet (http://www.subsonic.org/pages/installation.jsp) Kokeilu Subsonicia voi testata demo-palvelimella (http://subsonic.org/demo/login.view?user=guest4&password=guest). (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-1.story.png&hash=8facbaf1805d3f669596ffdcf97fa73f079e00bc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-2.story.png&hash=878810971f620b7504c8b26c67fdb9e99dac47ea) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-3.story.png&hash=431f8df97fad3b40abc6223bf9bfbb13349c9e79) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-4.story.png&hash=6e7a724ffd8d5ada700553b89c38c69e60c0c075) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-5.story.png&hash=4305bba3512317e8b4511c53135bc874808d4f62) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-6.story.png&hash=ce4ea407e5930d4a4c6b9b1e2b5cbbc8ec32cf47) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsubsonic-7.story.png&hash=a724ae327ded0f0bd1d7332cb8c9747c77982eeb)
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.03.2012 - klo:13:00
18 March 2012, 12:26 pm
Emacs org-mode (http://en.wikipedia.org/wiki/Org-mode) muokkaa hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.
Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin Tomboy (http://viikonvalo.fi/Tomboy)-muistiinpanosovelluksessa. Kun kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa, projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa, luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan tekstin työstämisen tukena.
Tiedosto tallennetaan tavallisena tekstitiedostona (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstitiedosto). Tästä on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään, versionhallintajärjestelmät (http://fi.wikipedia.org/wiki/Versionhallinta) käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin komentorivin tekstinkäsittelykomennoilla (http://en.wikipedia.org/wiki/Category%3AUnix_text_processing_utilities) tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata, ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.
Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät kiinnosta voi laskostaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Folding_editor) eli piilottaa pois näkyvistä.
Toiminnot ovat kätevästi pikanäppäimissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikan%C3%A4pp%C3%A4in), joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.
Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä alaviitteitä (http://en.wikipedia.org/wiki/Footnote) (footnotes). Hyperlinkkejä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperlinkki) voi käyttää, esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle. Tehtävälista (http://en.wikipedia.org/wiki/Todo_list#Task_list) kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa. Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.
Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona. Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.
Org-modella on varsin vilkas moderoitu postituslista (http://orgmode.org/org-mode-support.html). Sen arkistoa (http://news.gmane.org/gmane.emacs.orgmode) voi lukea selaimella.
Laskin, että Org-tutorials (http://orgmode.org/worg/org-tutorials/index.html) -sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai videokaappausta (http://en.wikipedia.org/wiki/Screencast). Yhden elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.
Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003 (http://lumiere.ens.fr/~guerry/emacs-orgmode-gnu-hackers-meeting-2011.html kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien Guerry (http://lumiere.ens.fr/~guerry/) (joka näköjään tekee webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio 7.8.04 (http://7.8.04) julkaistiin 16. maaliskuuta 2012 (http://orgmode.org/org-mode-news.html), sitä edellinen 3. tammikuuta.
Org-modesta löytyy myös MobileOrg (http://mobileorg.ncogni.to/)-niminen mobiiliversio iPhonelle ja Android-laitteille (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.matburt.mobileorg). Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen toteutus MobileOrgNG (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.matburt.mobileorg.ng).
Kotisivu http://orgmode.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Katso Viikon VALO:sta [url]http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)[/url]. Toimii siis samoilla alustoilla kuin Emacs Asennus Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava käyttöön (http://orgmode.org/org.html#Activation)). Jos asennetun Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan asennustiedoston kotisivulta (http://orgmode.org/org-mode-download.html). Käyttöohjeet Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on runsaasti (http://orgmode.org/org-mode-documentation.html). Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana A4-arkkina (http://orgmode.org/orcgard.pdf). Käsikirjan n. 40 sivuinen tiivistelmä (http://orgmode.org/orgguide.pdf). Käsikirja (http://orgmode.org/manual/index.html) n. 200 sivua. Käsikirja on ostettavissa painettuna kirjana (http://www.network-theory.co.uk/org/manual/). Usein kysytyt kysymykset (http://orgmode.org/worg/org-faq.html) EmacsWikin artikkeli org-modesta (http://www.emacswiki.org/emacs/OrgMode) 25 minuutin videokaappaus (http://jaderholm.com/screencasts.html) esittelee org-moden perustoiminnot n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten Dominik (http://staff.science.uva.nl/~dominik/) esittelee (http://orgmode.org/talks/GoogleTech.html) org-moden. n. 53 minuutin video (http://twit.tv/show/floss-weekly/136) Floss Weeklystä, jossa Randall Schwartz (http://en.wikipedia.org/wiki/Randal_L._Schwartz) haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää Org-modea. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FOrg-mode-01.story.png&hash=d6a97b3978f46bd0f7995963338d6b915e8232b0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FOrg-mode-02.story.png&hash=0bccb59932c5d9d49ba3660818e016ff951e9bd9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FOrg-mode-03.story.png&hash=592bcd307e3bd474bd47f47a3f572f7d50c73665) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FOrg-mode-04.story.png&hash=88494957f4fd8af8230a64c3cbb6f7ebe8b8aa5b)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.03.2012 - klo:07:02
25 March 2012, 12:58 am
Vapailla ja avoimilla tiedostomuodoilla pyritään parantamaan tiedon saavutettavuutta noudattamalla avoimia standardeja.
Vapailla tai avoimilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan tiedostomuotoja, joiden määrittely on kokonaan julkinen, mahdollisimman standardoitu ja avoin kenen tahansa toteutettavaksi. Vapaita tiedostomuotoja käyttämällä pyritään varmistamaan pitkäaikainen pääsy tietoon millä tahansa laitteistolla ja ohjelmistoalustalla ilman teknisten tai oikeudellisten esteiden luomia rajoituksia. Teknisiä rajoituksia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tiedostomuoto on jonkin yksittäisen suljetun ohjelman sisäinen tallennusmuoto, jonka toiminnasta ei ole riittävää dokumentaatiota taikka standardia. Tällöin ei ole mahdollista tai voi olla hyvin vaikeaa luoda muita ohjelmia, jotka osaisivat käsitellä kyseistä tiedostomuotoa. Tällöin tiedoston avaaminen vaatii, että käyttäjällä on käytössään juuri kyseinen ohjelma, ja tiedoston sisältämän tiedon käyttäjä on tavallaan kyseisen ohjelman valmistajan armoilla. Ei ole myöskään varmaa, onko ohjelma saatavissa ja siten tiedosto avattavissa vielä vuosien kuluttua. Vapaiden tiedostomuotojen kanssa sen sijaan dokumentaatio tiedostomuodon toteutuksesta on aina saatavilla ja siten tiedostojen käyttö on mahdollista vielä vuosien päästäkin. Oikeudellisia rajoitteita voi syntyä, jos tiedostomuodon toteutuksessa on käytetty esimerkiksi patentoituja tekniikoita. Näin on esimerkiksi joidenkin ääni- ja videotiedostomuotojen kanssa. Tällöin tiedostoja käsittelevien vaihtoehtoisten ohjelmien toteuttamista rajoittaa teknisten esteiden sijaan lainsäädäntö.
Vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja käyttävän on mahdollista vaihtaa käyttämänsä ohjelmat muihin samaa tiedostomuotoa tai standardia tukeviin ohjelmiin. Sen sijaan suljettua tiedostomuotoa käyttävä on helposti sidoksissa kerran tekemäänsä ohjelmistovalintaan.
Vuosittainen Document Freedom Day (http://documentfreedom.org/), eli tiedostojen vapauden päivä, jota vietetään vuonna 2012 maaliskuun 28. päivänä, juhlistaa tiedon vapautta ja saavutettavuutta sekä pyrkii lisäämään tietoisuutta avoimista standardeista.
HTML – www-sivujen tiedostomuoto Www-sivujen sisällön kuvaava html-kieli on W3C (http://www.w3.org/)-organisaation ylläpitämä avoin standardi, jolla tehtyjä sivuja pystytään lukemaan useiden eri valmistajien tekemillä selaimilla monenlaisilla laitteilla tietokoneista puhelimiin ja tablettilaitteisiin. Html-tiedostomuoto on erinomainen esimerkki vapaiden tiedostomuotojen ja avoimien standardien merkityksestä ja toimivuudesta. Aiemmin joidenkin www-selainten valmistajat tukivat huonosti standardia ja pyrkivät keksimään selaimiinsa omia laajennoksiaan ja epästandardeja ominaisuuksia, mistä seurasi, että sivustojen tekijät joutuivat näkemään paljon ylimääräistä vaivaa jotta saivat sivut toimimaan kaikilla hieman eri tavoin toimivilla selaimilla. Viime vuosina viimeisimmätkin selainvalmistajat ovat alkaneet noudattaa tarkemmin standardeja ja sivustojen ylläpitäjien tehtävät ovat helpottuneet huomattavasti. Eri selainten ja erilaisten laitteiden käyttäjät voivat nauttia samasta sisällöstä tasavertaisesti.
Hyvin standardeja seuraava www-selain on esimerkiksi vapaan lähdekoodin Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selain.
ODF – toimisto-ohjelmien tiedostomuodot ODF (Open Document Format) koostuu itse asiassa useammasta OpenDocument (http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument)-standardin mukaisesta tiedostomuodosta. Näitä ovat seuraavia päätteitä käyttävät tiedostot:
- .odt tekstiasiakirjoille,
- .ods laskentataulukoille,
- .odp esitysgrafiikalle,
- .odg piirtografiikalle,
- .odc kaavioille,
- .odf matemaattisille kaavoille,
- .odb tietokannoille,
- .odi kuvatiedostoille ja
- .odm isäntäasiakirjoille.
ODF-tiedostomuotojen perheen yksittäisiä tiedostomuotoja tukevat myös vapaat ohjelmat Abiword (tekstinkäsittely) ja Gnumeric (taulukkolaskenta). ODF-muodoissa tallennettuja tiedostoja voidaan myös näyttää erilaisissa katseluohjelmissa, kuten Evince ja Okular ja niiden sisältämää informaatiota voidaan tuoda esimerkiksi vektoripiirto-ohjelma Inkscapeen (http://viikonvalo.fi/Inkscape) ja sivuntaitto-ohjelma Scribukseen (http://viikonvalo.fi/Scribus). Tietojen vaihto eri ohjelmien välillä siis onnistuu yhteisellä avointa standardia noudattavalla tiedostomuodolla.
ODF-tiedostomuotojen etuna esimerkiksi Microsoftin Office-paketin vastaaviin tiedostomuotoihin on, että niitä hyvin tukevia ohjelmia löytyy lähes jokaiselle laite- ja käyttöjärjestelmäalustalle, kun Microsoftin Office-paketti on tarjolla vain Windows- ja Mac OS X -järjestelmiin. Toisaalta Microsoft Officen tiedostomuodot ovat saavuttaneet niin vankan aseman, että niiden kanssa kilpaileminen on vaikeaa. Tärkeätä olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta kuitenkin saavuttaa tilanne, jossa varsinkin viranomaisten tuottamat asiakirjat olisi mahdollista saada myös vapaissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi ODF-tiedostomuodoissa. Hyvänä esimerkkinä avoimien standardien käyttöönotosta valtionhallinnossa on oikeusministeriön vuonna 2006 tekemä päätös (http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Toimintajahallinto/Toiminnanjahallinnonarkisto/Toimintajahallinto2007/1182266164955) ODF-tiedostomuotojen käyttöön siirtymisestä vuodesta 2007 alkaen.
Myös Norjan valtio teki vuonna 2009 päätöksen (http://liorkaplan.wordpress.com/2009/07/04/norway-odf-and-pdf-as-official-goverment-formats/), että vuoden 2011 alusta lähtien he käyttävät sähköpostin liitteinä lähetettävien tiedostojen tallennusmuotoina joko pdf- tai odf-muotoja.
Tiedostonäytteet:
- (odt) JHS 169 (http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS169/JHS169.odt) Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa (jhs-suositukset.fi)
- (odp) Lubuntu (http://people.ubuntu.com/~gilir/slides/Lubuntu%20-%20FOSSASIA%2011-10.odp)
PDF-tiedostomuoto on hyvin tuettu erilaisilla alustoilla ja pdf-tiedostoille löytyykin Adoben Reader-ohjelman lisäksi useita vaihtoehtoisia lukijaohjelmia, joista PDFreaders.org (http://pdfreaders.org/)-sivusto ylläpitää kattavaa luetteloa.
PDF-tiedostojen luominen onnistuu muun muassa LibreOffice (http://fi.libreoffice.org/)-toimistopaketin ohjelmistoilla sekä Scribus (http://viikonvalo.fi/Scribus)-taitto-ohjelmalla.
Tiedostonäytteet:
- Konferenssiesitys (http://personales.alc.upv.es/ahilario/LaTeX/pdf/beamerexample-conference-talk.pdf)
SVG-muotoisia kuvia voi katsella käytännössä millä tahansa modernilla www-selaimella, kuten Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox), lukuun ottamatta joitain mobiiliselaimien malleja. SVG-kuvia voi käyttää esimerkiksi LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)-tekstinkäsittelyohjelmassa ja saman toimistopaketin esitystyökalussa Impressissä. Myös taitto-ohjelma Scribus (http://viikonvalo.fi/Scribus) osaa hyödyntää SVG-kuvia. Kuvien luomiseen sopii vaikka Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-piirtotyökalu. Muun muassa Adoben Illustrator sekä CorelDraw tukevat myös SVG-standardia.
Wikipedia (http://fi.wikipedia.org) on käyttänyt jo pitkään SVG-tiedostoja kaavioiden, karttojen sekä muiden piirtokuvien tallettamiseen ensisijaisena tiedostomuotona. Verkkotietosanakirjan sivuilla SVG-kuvat on tosin jouduttu toistaiseksi esittämään PNG-muotoon muunnettuina joidenkin yhä suosittujen vanhojen selainten puuttuvan SVG-tuen takia.
Wikipedian lisäksi vapaita SVG-muotoisia tiedostoja voi ladata itselleen Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library) -palvelun sivuilta.
Tiedostonäytteet:
- Kuva Open Clip Art Libraryssa (http://openclipart.org/detail/168988/peace-and-love-by-ilnanny) (Peace_and_love.svg (http://openclipart.org/people/ilnanny/Peace_and_Love.svg))
- Kuva Wikimedia Commonsissa (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3A2007-02-20_time_zones.svg) (2007-02-20_time_zones.svg (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/01/2007-02-20_time_zones.svg))
JPEG-muotoisten rasterikuvien avaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen sopivat vapaista ohjelmista vaikka GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP), Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta) sekä Krita. JPEG-kuvia voi sisällyttää myös muun muassa LibreOfficella, Scribuksella ja Inkscapella tehtäviin tiedostoihin.
Tiedostonäytteet:
- Pingviini Wikimedia Commonsissa (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AFalkland_Islands_Penguins_49.jpg) ( Falkland_Islands_Penguins_49.jpg (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3c/Falkland_Islands_Penguins_49.jpg))
- Charlie Chaplin Wikimedia Commonsissa (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AChaplin2.jpg) (Chaplin2.jpg (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/85/Chaplin2.jpg))
JPEG-tiedostojen tavoin PNG-kuvien avaamiseen, muuntamiseen ja tallentamiseen voi käyttää GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)-, Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta)- ja Krita-ohjelmia. PNG-kuvia voi myös sisällyttää muiden ohjelmien luomiin tiedostoihin aivan samoin kuin JPEG-tiedostojakin.
Tiedostonäytteet:
- Wikimedia Commonsissa (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ADonate-icon.png%20png-ikoni) (Donate-icon.png (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f5/Donate-icon.png))
Suurin osa sähköisten kirjojen lukijalaitteista ja -ohjelmistoista osaa lukea ja näyttää laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi suunniteltuja EPUB-tiedostoja juuri tiedostomuodon vapauden ja avoimuuden vuoksi. Vapaista ohjelmista EPUB-tiedostoja näyttävät ainakin FBReader (http://viikonvalo.fi/node/62) sekä Calibre. EPUB-tiedostoja voi puolestaan luoda joko suoraan tekemällä sisältö tekstieditorilla ja kuvankäsittelyohjelmilla sekä pakkaamalla ZIP-tiedostoksi taikka käyttämällä ohjelmaa nimeltä Sigil.
EPUB-muotoisia kirjoja löytyy muun muassa vapaita sähkökirjoja jakavasta Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg) -palvelusta.
Tiedostonäytteet:
- The Memoirs of Sherlock Holmes (http://www.gutenberg.org/ebooks/834.epub) by Sir Arthur Conan Doyle
Ogg-säilön lisäksi Vorbis-ääntä voidaan käyttää myös muiden säilöjen yhteydessä, esimerkiksi ääniraitana DivX-pakatun videon kanssa.
Ogg Vorbis -tiedostoille on tuki useissa multimediaohjelmissa, esimerkiksi Winampissa ja avoimen lähdekoodin VLC-soittimessa (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin). Esimerkiksi Android-laitteet tukevat Ogg Vorbis -ääntä. Myös Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)- ja Chrome-selaimet tukevat Ogg Vorbis -ääntä suoraan tiedostoina tai html5:n audio-tagin kautta avattuina. Wikipedian ääninäytteet ovat myös Ogg Vorbis -muodossa.
Ogg Vorbis -tiedostomuotoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa Vorbis.com (http://www.vorbis.com).
Tiedostonäytteet:
- Jabberwodky.ogg (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AJabberwocky.ogg?uselang=fi) (Wikimedia Commons)
- The Adventures of Sherlock Holmes: 01 - A Scandal in Bohemia by Sir Arthur Conan Doyle (http://www.archive.org/download/adventures_holmes/adventureholmes_01_doyle.ogg) (LibriVox)
Ogg Vorbiksen tavoin Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)- ja Chrome-selaimet tukevat suoraan myös Ogg Theora -tiedostoja. Samoin vapaan lähdekoodin VLC-mediasoitin (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin) toistaa Ogg Theora -videot mukisematta. Vapaana tiedostomuotona Ogg Theora onkin myös Wikipedia-projektin käyttämä tiedostomuoto tietosanakirjan videonäytteille.
Tiedostonäytteet:
- J.F. Kennedy "Ich bin ein Berliner" -puhe (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3AIch_bin_ein_Berliner_Speech_(June_26,_1963)_John_Fitzgerald_Kennedy_trimmed.theora.ogv)
- Big buck bunny (http://www.bigbuckbunny.org/index.php/download/)
Tiedostonäytteet:
- Jono Bacon: Free software song (http://www.jonobacon.org/files/freesoftwaresong/jonobacon-freesoftwaresong2.flac) (25,3 Mt)
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.04.2012 - klo:07:01
1 April 2012, 1:30 am
Rahanjako.net toimii P2P ohjelmien tapaan, mutta jaettavana ei ole musiikkikappaleita vaan rahaa.
Rahanjako.net ja sen ulkomaankielinen versio Fr€€mon€y.org toimivat kuten P2P tiedostonjako-ohjelmat (http://en.wikipedia.org/wiki/Peer-to-peer_file_sharing), esimerkiksi Bittorrent (http://en.wikipedia.org/wiki/BitTorrent_(protocol)). Jaettavana on rahaa, ei kuitenkaan käteistä rahaa vaan tilisiirtoja.
Kuten tiedostonjako-ohjelmissakin, on ensin asennettava tietokoneelleen rahanjako-asiakasohjelma nimeltään illuminatus. Asennuksen jälkeen sovellus ottaa yhteyden Rahanjako-järjestelmän keskuspalvelimeen. Käyttäjä syöttää asiakasohjelmalle pankkitilinsä tiedot, voi syöttää kaikki pankkitilinsä, tilien määrälle ei ole ylärajaa. Jokaisen tilin kohdalle kirjoitetaan tilin käyttäjätunnus, salasana ja työläin vaihe on syöttää kertakäyttösalasanojen luettelo. Viranomaiset varoittavat (http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/huijaukset/tili-ja-luottokorttitietojen-kalastelu/) tietojen ilmoittamisesta, mutta tarkoituksena on varoa lähettämästä tilitietojaan huijareille jotka tyhjentävät tilin, Rahanjaossa päinvastoin tilille tulee rahaa (http://www.fkl.fi/teemasivut/pankkiturvallisuus/Sivut/default.aspx). Ei siis syytä huoleen. Viimeinen asetus on määrittää yksi syötetyistä tileistä tuontitiliksi. Tämän jälkeen voi aloittaa ohjelman varsinaisen käytön. Sovellukseen kirjoitetaan haluttu rahasumma, ja järjestelmä etsii tietokannastaan tilin jonka saldo on vähintään tuo summa. Jos sattuu ettei sopivaa tiliä ole, kootaan summa useammalta tililtä, siten että käytettävien tilien määrä minimoidaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Bin_packing_problem). Näin tarvittavien tilisiirtojen määrä pysyy pienenä. Tilisiirron jälkeen summa on käyttäjän määrittämällä tuontitilillä.
Vastaavasti järjestelmän muut käyttäjät voivat siirtää tuontitililleen tarvitsemiaan rahasummia. Näin Rahanjako.net:in käyttäjillä on aina tarvitsemansa raha tilillään. Jos oma tili sattuu olemaan tyhjä, käynnistetään vain rahanjako ja tarvittava saldo ilmestyy tilille tuota pikaa. Toki tilisiirrot pankkien välillä kestävät jonkin aikaa, mutta nykyään EU:n sisällä pankkien väliset tilisiirrot ovat perillä viimeistään kahdessa pankkipäivässä.
Rahanjako on suhteellisen uusi sovellus, P2P järjestelmät ovat jo pitkään jakaneet musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä ja jostain syystä vasta nyt on löytynyt tämä kuningasajatus rahan jaosta. Euroopan Keskuspankki on tukenut järjestelmän kehitystyötä: kun raha kiertää nopeammin eikä makaa tuottamattomana pankkitilillä vilkastuu talouselämä ja Euroopan Unioni nousee laman kynsistä uuteen vaurauteen.
Euroopan Keskuspankki on torjunut euroalueen kriisiä pumppaamalla markkinoille tuhat miljardia euroa. Rahan määrän lisääntyminen kasvattaa inflaatiopainetta, joten Rahanjaon käyttö tervehdyttää talouspolitiikkaa. Lisärahaa ei tarvitse pumpata markkinoille kun Rahanjako kierrättää nopeammin jo olemassa olevaa rahamäärää.
Rahanjako vilkastuttaa talouselämää myös investointeja lisäämällä. Investoinnit ovat edullisempia kun rahaa ei tarvitse lainata mahdollisesti kovallakin korolla. Kun tarvittava rahamäärä on heti saatavilla ei tule myöskään korkoriskiä, korothan saattavat nousta huomattavastikin laina-aikana. Myös velkaantumisasteet pienenevät, ei tarvitse lainata kun omalla tilillä on tarvittava määrä rahaa.
Rahanjako vähentää piratismiakin. Ei enää tarvitse ladata netistä laittomia kopioita, kun Rahanjako-käyttäjällä on rahaa jolla voi laillisesti ostaa tarvitsemansa elokuvat, musiikit ja tietokonepelit. Kotisivu http://rahanjako.net (http://fi.wikipedia.org/wiki/Silli) ja http://fr€€mon€y.org (http://fi.wiktionary.org/wiki/kuravesi) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) ja Freemoney International Licence United Nations Kazaa Instance Toimii seuraavilla alustoilla AmigaOs, Linux, Mac OS X, Windows Asennus Linux-järjestelmille löytynee jakelun pakettivarastoista. Muiden järjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Käyttöohjeet Kotisivuilla on kattavat käyttöohjeet. Asiakasohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Ostettavissa on painettu ohjekirja (englanninkielinen) nimeltään "Send More Money", kirjoittanut Leopold Bloom yhden päivän aikana. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FRahanjako-1.story.png&hash=64306420ab5fab4170d5a8e54b8b9c23e8e8033c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FRahanjako-2.story.png&hash=e0cd3e504623e3467432868d4171077801f4c385) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FRahanjako-3.story.png&hash=86b32f95a9a5d1424625811d59889dcb1c1bb5d3) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FRahanjako-4.story.png&hash=9d2b1876e29e9050a8c712a8ec1467f586c84142)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: peran - 01.04.2012 - klo:14:13
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.04.2012 - klo:01:00
1 April 2012, 11:53 pm
SystemRescueCd on tietokoneen järjestelmän pelastuksiin, korjauksiin ja varmuuskopiointiin tarkoitettu cd-levyltä tai usb-tikulta käynnistyvä Linux-järjestelmä, joka sisältää monia tähän käyttöön soveltuvia työkaluja.
Kun tietokone ei käynnisty, tiedostojärjestelmä on rikki tai tietokoneen järjestelmä kaipaa jostain muusta syystä korjaamista, saattaa SystemRescueCd olla juuri oikea väline tehtävään. SystemRescueCd on nimensä mukaisesti cd-levyltä, tai vaihtoehtoisesti usb-muistitikulta, käynnistyvä Linux-pohjainen järjestelmä, johon on koottu suuri joukko vapaita työkaluja järjestelmän ja tiedostojen pelastamiseen.
Oletuksena SystemRescueCd käynnistyy näppäimistöasettelun valinnan jälkeen tekstipohjaiseen komentorivitilaan root-käyttäjän oikeuksilla. Komennolla wizard käynnistyy kuitenkin Xfce-työpöytää käyttävä graafinen käyttöliittymä, jota tarvitaan joidenkin työkalujen käyttämiseen. SystemRescueCd on voimakas työkalupakki, jolla osaava käyttäjä saa korjattua monella tavalla rikki olevia järjestelmiä. Näiden työkalujen käyttö vaatii kuitenkin vastuullisuutta ja tietoa siitä, mitä on tekemässä, sillä niillä voi myös tuhota järjestelmänsä helposti.
Levyltä löytyviä työkaluja ovat muun muassa GNU Parted (http://www.gnu.org/software/parted/) ja sen graafinen käyttöliittymä GParted (http://gparted.sourceforge.net/), joilla on mahdollista luoda, siirtää ja kopioida levyosioita ja tiedostojärjestelmiä sekä muuttaa niiden kokoja. Partimage (http://www.partimage.org/Main_Page) puolestaan osaa luoda ja palauttaa levykuvia levyosioista. Levykuvia voi tallettaa ja kopioida esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai verkon yli toiselle koneelle sekä vastaavasti palauttaa niiltä takaisin. Tällä työkalulla onnistuu myös levyjen kloonaaminen, kun on tarve asentaa useita identtisiä tietokoneita samanlaisin asetuksin. Siis samaan tapaan kuin aiemmin esitellyllä Clonezilla (http://viikonvalo.fi/node/405)lla. Ddrescue (http://www.gnu.org/software/ddrescue/ddrescue.html) pyrkii luomaan levykuvan jopa viallisesta laitteesta ja tarvittaessa täyttää vioittuneet kohdat annetulla datalla.
Levyltä vahingossa poistettujen tiedostojen tai vioittuneen tiedostojärjestelmän takia hukattujen tiedostojen palauttamiseen SystemRescueCd sisältää myös työkaluja. PhotoRec (http://www.cgsecurity.org/wiki/PhotoRec) ja Magicrescue (http://www.itu.dk/~jobr/magicrescue/) ovat molemmat työkaluja, jotka osaavat etsiä esimerkiksi kuva- ja videotiedostoja suoraan levyn raakadatasta, esimerkiksi vioittuneelta puhelimen tai kameran muistikortilta.
SystemRescueCd tukee useita tiedostojärjestelmiä, mukaan lukien Windowsin verkkolevyjaot sekä Windowsin ntfs-tiedostojärjestelmä, jota se kykenee sekä lukemaan että kirjoittamaan. Levyn työkaluilla onnistuu siis myös esimerkiksi koneen tiedostojen varmuuskopiointi vaikka verkon yli toiselle koneelle. Tämä onnistuu liittämällä toisen koneen jakama Windows-jako, esimerkiksi \\192.168.56.1\jaonnimi, SystemRescueCd:n hakemistopuuhun komennolla:
mount -t cifs \\\\192.168.56.1\\jaonnimmi /mnt/backupTämän jälkeen verkkolevy on käytettävissä hakemistossa /mnt/backup ja jos jaon oikeudet sen sallivat sinne voidaan kirjoittaa halutut tiedostot. Vastaavasti tiedostoja voidaan varmuuskopioida myös ssh-palvelimelle. Toinen tapa varmuuskopiointiin on käyttää SystemRescueCd:n käynnistyksen yhteydessä käynnistyvää ssh-palvelinta, johon on mahdollista ottaa yhteys toiselta koneelta esimerkiksi WinSCP (http://viikonvalo.fi/WinSCP)-ohjelmalla. Tarvittavat käyttäjätunnus on root ja salasanan voi asettaa SystemRescueCd:ssä komennolla passwd.
Levyltä löytyy myös graafinen www-selain, Midori (http://www.twotoasts.de/index.php?/pages/midori_summary.html), jolla sujuu esimerkiksi erilaisten ohjeiden etsiminen ja lukeminen verkosta. Lisää levyn sisältämistä työkaluista ja niiden käytöstä kannattaa lueskella SystemRescueCd:n omilta kotisivuilta, joilta löytyykin oppaita useampaan käyttötarkoitukseen.
Kotisivu http://www.sysresccd.org/ Lisenssi Sisältää ohjelmia monilla vapailla lisensseillä. Asennus Ei asenneta vaan käynnistetään suoraan cd-levyltä tai usb-muistilta. Käyttöohjeet Ohjeita erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy SystemRescueCd:n kotisivuilta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-01.story.png&hash=152c3d39ead8dba2429d601c432e4579f6167097) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-02.story.png&hash=a7651c7010226fe8e73104b9a323931c67633a38) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-03.story.png&hash=29e6b9fb8b9651c2256a771079b47f5ab5f8b58e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-04.story.png&hash=757d89d1cac5e3ef96afdbdba252bc29db3b6e33) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-05.story.png&hash=c6ae245965d4383a884b00c793119972a0a74ff5) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-06.story.png&hash=dc29a82545c32c34f3d7c4b01c5bb8259cd63473) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-07.story.png&hash=de134297e987b4f21463f31e1632b2e4de4b6ab4) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsystemrescuecd-08.story.png&hash=bec5cbf7f92e240b8ac5eecb61d452521a9fd5f0)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.04.2012 - klo:07:01
8 April 2012, 1:06 am
Bodhi Linux on minimaalinen ja hitaampiinkin koneisiin soveltuva Linux-jakelu, joka painottaa käyttäjän valinnanvapautta jättäen asennettavat ohjelmistot ja ulkoasun alusta alkaen käyttäjän päätettäviksi.
Bodhi Linuxin kaksi tärkeintä tavoitetta ovat käyttäjän valinnan vapauden vaaliminen ja minimaalisuus. Valinnan vapauteen pyritään minimaalisuuden kautta, sillä Bodhi Linuxin oletusasennuksessa on asennettuna mahdollisimman vähän ohjelmia, jotta käyttäjä voi itse valita haluamansa ja tarvitsemansa työkalut. Samalla tavoitellaan keveyttä, koska järjestelmään ei asenneta tarpeettomia osia ja ohjelmia. Oletuksena käyttöliittymäksi on asennettuna Enlightenment-ikkunanhallintaohjelma, joka on samalla sekä kevyt että näyttävä. Www-selaimena oletusasennuksessa on kevyeksi ja nopeaksi suunniteltu Midori. Kaiken muun tarvitsemansa käyttäjä voi asentaa Synaptic-paketinhallintaohjelmalla tai Bodhi Linuxin web-sivujen kautta käyttämällä Bodhi AppCenteriä (http://appcenter.bodhilinux.com/). AppCenteristä on mahdollista asentaa yksittäisten ohjelmien lisäksi Nikhila (http://appcenter.bodhilinux.com/software/softbundles/1)- tai Pratibha (http://appcenter.bodhilinux.com/software/softbundles/2)-nimiset ohjelmistokokoelmat. Nikhilaan on koottu kattava kokoelma ohjelmia lähes kaikkeen käyttöön. Pratibha taas keskittyy kokoelmaan kevyitä ohjelmia.
Bodhi Linux pohjautuu Ubuntun viimeisimpään pitkäaikaistuettuun versioon (LTS), joten asennettavia ohjelmia löytyy kyllä joka tarpeeseen. Myös käytettävä kieli on mahdollista vaihtaa ainakin suurelta osin suomeksi asentamalla tarvittavat kielipaketit (language-support-fi ja language-pack-gnome-fi) sekä valitsemalla asetustyökalusta kieleksi suomen. Seuraava suurempi versiopäivitys Bodhi Linuxiin on odotettavissa heinäkuussa version 2.0.0 (http://wiki.bodhilinux.com/doku.php?id=future) myötä. Ubuntun lähteiden lisäksi osa ohjelmista tulee Bodhi Linuxin omista lähteistä. Näin erityisesti keskeisessä osassa oleva Enlightenment pidetään jatkuvasti suhteellisen tuoreena versiona.
Bodhi Linuxin käyttöliittymäksi valittu Enlightenment (http://www.enlightenment.org/) on jotain perinteisten Unix-tyyppisten ikkunamanagerien ja täysiveristen työpöytäympäristöjen väliltä. Pelkän ikkunanhallinnan lisäksi modulaarinen Enlightenment sisältää kirjastoja muiden ohjelmien käyttöliittymien tekoon, työpöytäsovelmia sekä järjestelmätyökaluja. Enlightenment on aina pyrkinyt olemaan varsin näyttävä ulkonäöltään siitä huolimatta, että se pyrkii toisaalta olemaan kevyt. Bodhi Linuxin nimi onkin peräisin juuri Enlightenmentilta, sillä englannin kielen sana enlightenment on sanskritin kielellä bodhi ja tarkoittaa suomeksi valaistumista.
Enlightenment antaa valita käyttöliittymän tyylin useasta profiilista, joista osa muistuttaa enemmän perinteistä työpöytää sovellusvalikkoineen ja käynnistyspalkkeineen. Profiilien joukossa on kuitenkin myös esimerkiksi kosketusnäytöille ja tablettilaitteille soveltuva profiili sekä käynnissä olevat ikkunat tiilitetysti esittävä (http://en.wikipedia.org/wiki/Tiling_window_manager) vaihtoehto.
Bodhi Linuxin laitteistovaatimukset ovat varsin vaatimattomat: 300 MHz:n i386-prosessori, 128 megatavua muistia ja 1,5 gigatavua tallennustilaa. Vaatimukset toki nousevat, jos järjestelmään asennetaan raskaita ohjelmia.
Kotisivu http://www.bodhilinux.com Lisenssi Useita vapaita lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla i386-yhteensopivat prosessorit, tulevaisuudessa myös ARM-prosessorit Asennus Asennuslevyn kuva löytyy Bodhi Linuxin kotisivulta. Levykuva poltetaan cd-levylle ja tietokone käynnistetään tältä levyltä. Asennuskuvake kiintolevylle asentamista varten löytyy käynnistyvältä työpöydältä. Lista Bodhi Linuxin kanssa todetusti yhteensopivista laitteista (http://wiki.bodhilinux.com/doku.php?id=hardware) Videoita Arvostelu Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=zew22fRREQ0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-01.story.png&hash=a36e4f2e5432f76458ce21c42a9b8b65ab515a24) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-02.story.png&hash=fccdc0eec59d37d1502a2e88d10265625629e010) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-03.story.png&hash=5fe5950ba3b499219585168ed8ef444ced95661d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-04.story.png&hash=ac460712483de966f0d152a4cb81393d5c723233) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-05.story.png&hash=41761743a51ac41b965752e1980a2dc8df97803b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-06.story.png&hash=dc77759886ff85d34748916a77a8042da9b80f8b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-07.story.png&hash=8727bb880e1900f833d7daece4413b5c624855f9) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-08.story.png&hash=1b34a7590fa017a6ef283262972ec3aaf81e7a78) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fbodhi-09.story.png&hash=9b50478f3da69c355ad12c33878f8eca631177c4)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.04.2012 - klo:19:02
15 April 2012, 1:12 pm
Irssi on komentoriviltä suoritettava alustariippumaton IRC-asiakasohjelma. Irssin kehitys alkoi Suomessa ja suurin osa koodista on suomalaisen Timo Siraisen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Sirainen) käsialaa.
Irssi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Irssi) on varsin suosittu kauan IRC-pikaviestintäpalvelua käyttäneiden keskuudessa. Itsekin käytin ensin X-Chat (http://xchat.org/)-ohjelmaa. Siinä on graafinen käyttöliittymä, järkeilin ettei käyttöä tarvitse niin paljon opetella. Tämä pitikin paikkansa mutta huomasin tekstikäyttöliittymän olevan aivan riittävä ja mahdollistavan edistyneemmän irkkaamisen. Irssi kuten muutkin komentoriviltä käytettävät ohjelmat toimii screenin (http://linux.fi/wiki/Screen) kanssa, eli voi pitää irssin istuntoa käynnissä sopivassa aina käynnissä olevassa etäkoneessa ja liittyä istuntoon (http://porixi.l-a.fi/Edistyneempi_Irkkaus) mahdollisesti eri paikoistakin silloin kun haluaa seurata mitä irkissä on tapahtunut.
Irssi on siis asiakasohjelma jolla käytetään IRC-pikaviestinjärjestelmää (http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC). Muita IRC-asiakasohjelmia löytyy esimerkiksi Wikipedian artikkelista (http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC#Suosittuja_ohjelmia). IRC on määritelty RFC:ssä numero 1459 (http://tools.ietf.org/html/rfc1459), eli on avoin Internetin standardi. IRC on suomalainen keksinto, ja levisi varsin nopeasti maailmanlaajuiseen käyttöön. IRC:n kehitti Jarkko "Wiz" Oikarinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarkko_Oikarinen) vuoden 1988 kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman.
IRC:n yleisin käyttö on todennäköisesti lähinnä yksityisten henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat. Osa IRC:n viehätyksestä perustunee kasvottomuuteen: halutessaan voi olla nimetön ja vaikkapa käyttää aina erilaista nimimerkkiä. Keskustelijan nimeä, ulkonäköä ja asuinpaikkaa ei tiedä kukaan – ellei sitä itse halua kertoa. Toisaalta moni irc-käyttäjä on ottanut käyttöön vakiintuneen irc-nimen (http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC#Nimimerkit_ja_k.C3.A4ytt.C3.A4j.C3.A4tunnukset), "irkkinikin", josta on ajan myötä tullut osa hänen netti-identiteettiään. Tämän lempinimen voi rekisteröidä (http://freenode.net/using_the_network.shtml) IRC-verkossa, jolloin muut eivät voi käyttää samaa nikkiä. Monille kanaville muodostuu sisäpiiri, joka tapaa toisiaan säännöllisesti myös kasvotusten. IRC:stä löytää melko varmasti samanhenkistä seuraa, kunhan muistaa normaalit käytöstavat, terveen järjen ja netiketin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Netiketti).
Irssin Teemoja (http://irssi.org/themes) löytyy lukuisia. Teema muuttaa irssin ulkonäköä väreillä ja tilarivin sisältöä. Söpö pinkki teema on tietenkin saatavilla, synkempiäkin värisävyjä löytyy. Teemaa voi täydentää asettamalla pääteikkunaan taustavärin tai taustakuvan.
Lisää toiminnallisuutta saa scripteillä (http://scripts.irssi.org/). Ne ovat pieniä Perlillä koodattuja ohjelmia. Kokoelmassa on monenlaista lisätoimintoa, esimerkiksi ai.pl (http://scripts.irssi.org/html/ai.pl.html) lisää public away (http://mutru.fi/irc/away.html) toimintoa käyttävän Ignore (http://www.uta.fi/laitokset/tkk/ohjeet/palvelimet/irc.html#kappale18)-listaan. Irssi tukee liitännäisten avulla myös SILC (http://silcnet.org/)- ja ICB (http://www.icb.net/)-yhteyskäytäntöjä.
Irssi osaa käyttää UTF-8-merkistöä, muutkin merkistöt toimivat. Irssin lisäksi on merkistö vaihdettava käytetyssä päätteessä ja varmistettava ettei pääteyhteys typistä 8-bittisiä merkkejä. Suomalaisilla kanavilla tapaa olla käytössä UTF-8, muissa maissa on mahdollisesti kansallinen merkistö.
Irssiin löytyy hyvin käyttöohjeita, suomeksi ja muillakin kielillä. Käytännöllisiä vinkkejäkin on, esimerkiksi kohta "my anti annoyance filters ;)" sivulla Tips & Trics (http://irssi.org/documentation/tips) neuvoo miten IRC-kanavalle tulevat turhanaikaiset viestit saa pois näkyvistä. Irssillä voi myös automatisoida irkkaamista, esimerkiksi heti käynnistettäessä muodostamaan yhteys (http://irssi.org/documentation/startup#c3) haluttuihin IRC-verkkohin ja liittymään kanaville.
Irssin uusin versio on 0.8.15, julkaistu 3. huhtikuuta 2010. Versioon 1 ei siis vielä ole ennätetty, mutta irssi on varsin vakaa ja luotettavasti toimiva sovellus. Irssi lienee jo niin täydellinen, ettei kaksi vuotta riitä keksimään mitä voisi lisätä.
Kotisivu http://irssi.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Solaris, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Solaris-versio saatavilla pkg-tiedostona (http://www.opencsw.org/packages/irssi/). Mac OS X versio löytyy kotisivuilta. Muille alustoillekin saattaa löytyä asennuspaketti, tai voi kääntää itse lähdekoodeista. Käyttöohjeet [url]http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi (http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi)[/url] [url]http://linux.fi/index.php/Irssi (http://linux.fi/index.php/Irssi)[/url] [url]http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html (http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html)[/url] [url]http://irssi.org/documentation (http://irssi.org/documentation)[/url] (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FIrssi-01.story.png&hash=3faf5ca2a8637637cec31f2a0e12701977f9b1cc) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FIrssi-02.story.png&hash=b3a21dff3519846e9b9ef9db261f8ddf78e98036) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FIrssi-03.story.png&hash=f08773ae9fb4a10dae96f7fd7de56edf9a1ad627)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 22.04.2012 - klo:01:02
21 April 2012, 11:24 pm
Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle muulle tiedostomuodolle.
Evince on monipuolinen ja kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF, PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Sillä voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia sarjakuvakirjoja.
Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus, salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen (http://live.gnome.org/Evince/a11y), eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.
Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.
Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina pdfreaders.org (http://pdfreaders.org/)-sivustolta.
Kotisivu http://projects.gnome.org/evince/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman kotisivuilta (http://live.gnome.org/Evince/Downloads). Evince löytyy myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista. VALO-CD Evince löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_evince)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Ohjeita Evincen käyttöön (http://live.gnome.org/HelpForUsers) englanniksi. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-1.story.png&hash=8864fab5ee4f827a4d2be875d2c1712cf440d01a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-2.story.png&hash=0c6ff78c04bd3590e39efabaaf0eb14f3a0d9635) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-3.story.png&hash=843d5c0fa2b98773e139068385a0929bf54c137b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-4.story.png&hash=5871b9f934b2097e1dfef6375fa80f0db8980a3d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-5.story.png&hash=61c273db7e8cf36466c3fa081a17786da226bd48) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-6.story.png&hash=84696e5cd647c9807278795ceefc280440833e4c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-7.story.png&hash=38966d4ee105a82a3a08dc038023a3926720188e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-8.story.png&hash=817abf01aa9f52dd1fd190c8a247288add6e22b3)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 22.04.2012 - klo:13:00
21 April 2012, 11:24 pm
Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle muulle tiedostomuodolle.
Evince on monipuolinen ja kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF, PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Ohjelman uusimmilla versioilla voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia sarjakuvakirjoja.
Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus, salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen (http://live.gnome.org/Evince/a11y), eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.
Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.
Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina pdfreaders.org (http://pdfreaders.org/)-sivustolta.
Kotisivu http://projects.gnome.org/evince/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman kotisivuilta (http://live.gnome.org/Evince/Downloads). Evince löytyy myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista. VALO-CD Evince löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_evince)-kokoelmasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-1.story.png&hash=8864fab5ee4f827a4d2be875d2c1712cf440d01a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-2.story.png&hash=0c6ff78c04bd3590e39efabaaf0eb14f3a0d9635) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-3.story.png&hash=843d5c0fa2b98773e139068385a0929bf54c137b) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-4.story.png&hash=5871b9f934b2097e1dfef6375fa80f0db8980a3d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-5.story.png&hash=61c273db7e8cf36466c3fa081a17786da226bd48) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-6.story.png&hash=84696e5cd647c9807278795ceefc280440833e4c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-7.story.png&hash=38966d4ee105a82a3a08dc038023a3926720188e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fevince-8.story.png&hash=817abf01aa9f52dd1fd190c8a247288add6e22b3)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: mrl586 - 06.05.2012 - klo:00:14
Kirjoitti: jmp - 06.05.2012 - klo:10:55
Onko sussun kalenteri vielä vuodessa 2011? Nyt on vuosi 2012.
Ei, tuo Viikon valo alkoi viime vuonna, mutta sitä kuitenkin jatkettiin vielä tänä vuonna ;)
Alkuperäisen viestiketjun nimi on " Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden 2011 jokaiselle viikolle!"
ja koska viestit tähän ketjuun tulevat otsikkona pysyy tuo alkuperäinen.
Muutin sitä nyt niin että myös vuosi 2012 mainitaan otsikossa.
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
26 May 2012, 11:08 pm
Gnumeric on vapaa ja tarkka taulukkolaskentaohjelma, joka tukee useita tiedostomuotoja.
Gnumericin pyrkimyksenä on olla paras taulukkolaskentaohjelma. Gnumericin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sen tekijät ilmoittavat vapauden, nopeuden ja tarkkuuden. Vapaalla GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)-lisenssillä julkaistun Gnumericin luvataan pysyvän käytettävänä suurillakin taulukoilla. Sen tekijät ovat myös ylpeitä siitä, että Gnumeric laskee kaavojen arvot oikein. Gnumericin mainostetaan sisältävän kaikki Microsoft Excelin kaavat sekä niiden lisäksi 154 muuta kaavaa. Se lukee ja kirjoittaa tärkeimpien taulukkolaskentaohjelmien tiedostomuotoja (taulukko tuetuista tiedostomuodoista (http://projects.gnome.org/gnumeric/doc/sect-file-formats.shtml)), erityisesti Excelin .xls- ja Open-/LibreOfficen .ods-muotoja. Gnumeric osaa tallentaa taulukot tarvittaessa myös esimerkiksi pdf-, html- sekä latex-muodossa. Täydellisen ominaisuuslistan voi lukea ohjelman www-sivuilta (http://projects.gnome.org/gnumeric/features.shtml).
Kaavioiden piirtämistyökalu poikkeaa joistain muista taulukkolaskentaohjelmista siinä, että kaavion muokattavia osia ei valita suoraan kaaviosta ja editoida suoraan paikallaan vaan muokattava osa valitaan kaavion rakenteen esittävästä puusta, johon elementtejä on mahdollista lisätä ja poistaa. Näin on mahdollista esimerkiksi lisätä useita kaavioita samaan graafiin ja helposti muokata kaavioiden osia, kuten x- ja y-akselia, niiden tekstejä, tyylejä ja värejä sekä viittausta laskentataulukosta käyttävään dataan. Graafin osien rakenteinen käsittely tekee sen muokkaamisesta huomattavan helppoa ja selkeää.
Gnumericin toiminnallisuus on laajennettavissa siihen saatavilla liitännäisillä. Esimerkiksi suuri osa eri tiedostomuotojen tuista on toteutettu liitännäisinä.
Gnumericin mukana tulee myös komentorivityökalu ssconvert, jolla on mahdollista muuntaa taulukkolaskentatiedosto yhdestä tiedostomuodosta toiseen. Tällä työkalulla onnistuu siis esimerkiksi useamman tiedoston muuntaminen helposti ilman, että käyttäjän tarvitsee availla ja talletella tiedostoja käsin yksi kerrallaan.
Kotisivu http://projects.gnome.org/gnumeric/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Linux-jakeluissa ohjelma löytyy jakelun omasta pakettivarastosta. Windows-järjestemiin Gnumericin voi ladata ohjelman www-sivulta. Ohjeet Ohjekirja (http://projects.gnome.org/gnumeric/doc/gnumeric.shtml) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fgnumeric-1.story.png&hash=1337732a9fd989f7b8d60df1cc6b35c4d7fe8122) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fgnumeric-2.story.png&hash=d00944f5b30535fee0297a7335d735b8fe6b167d) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fgnumeric-3.story.png&hash=67708f989f23bb07bb2cb3ab3f5a55df72b58fbb) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fgnumeric-4.story.png&hash=e02852cea42c051b3c2050edbc12c050e3aa84e0) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fgnumeric-5.story.png&hash=f4a31f4ff1b26fb46ef654a4499096f9df47719c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fgnumeric-6.story.png&hash=2d80815373ffbfc22759cd87306c4ec7461e7eee)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
3 June 2012, 12:33 pm
Open Goldberg Variations on pitkään vapaana ollut musiikki viimeinkin laadukkaana vapaana nuotinnoksena ja äänityksenä.
Goldberg-muunnelmat (eli Goldberg-variaatiot), BWV 988, on Johann Sebastian Bachin vuonna 1741 tai 1742 julkaistu klaveeriteos, jonka alkuperäinen nimi oli Clavier-Übung – Aria mit verschiedenen Veränderungen. Teos koostuu alussa ja lopussa soitettavasta teemasta (aria) sekä sen kolmestakymmenestä muunnelmasta. Teos on saanut yleisemmin tunnetun nimensä Bachin oppilaan, cembalisti Johann Gottlieb Goldbergin mukaan. ([url]http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat (http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat)[/url])
Open Goldberg Variations -projektin tavoitteena oli saada tämä laadukas klassinen musiikki vapaasti saataville sekä äänityksenä että nuotinnoksena. Nuotit kirjoitettiin ohjelmalla MuseScore (http://viikonvalo.fi/MuseScore) ja soittajaksi saatiin Kimiko Ishizaka (http://www.opengoldbergvariations.org/kimiko-ishizaka-open-goldberg-variations-pianist).
Soittaja on aikamoinen moniottelija, hän on menestynyt myös voimanostossa ja painonnostossa ([url]http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka (http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka)[/url]). Projekti edisti myös MuseScoren kehitystä, nuotinnoksen monimutkaisuus pakotti kehittämään MuseScoreen uusia ominaisuuksia (http://www.kickstarter.com/projects/293573191/open-goldberg-variations-setting-bach-free/posts/66914).
Tämän todella hienon musiikin voi 28. toukokuuta alkaen kuunnella vapaasti projektin kotisivulta, tai tallentaa musiikkitiedostot omalle koneelleen. Myös nuotit voi noutaa MuseScoren uusimman version ymmärtämässä tiedostomuodossa. Tässä siis musiikkia, jonka voi ladata omaan soittimeensa, kopioida kavereille, kuunnella maksamatta Teoston tai Gramexin maksuja, soittaa itse ja periä vaikka maksu kuuntelijoilta, siis vallan kerta kaikkiaan vapaasti. Nyt on Bach päästetty vapaaksi 271 vuoden jälkeen!
Tämän mahdollisti Kickstarterin kautta hankittu rahoitus. Tavoite 15000 $ ylittyi roimasti, 406 tukijaa lahjoitti yhteensä 23748 $. Rahoitusta tarvittiin huolellisen nuotinnoksen laatimiseen, laadukkaaseen studioäänitykseen ja taitavaan soittoon. Goldberg-muunnelmat on teknisesti vaikea soitettava, pianistin piti harjoitellakin ensin.
Projekti tuotti laadukasta vapaata musiikkia ja osoitti musiikin tuottamiselle uuden rahoitustavan. Muusikko tai tuotantoyhtiö ei halua luopua tekijänoikeuksista koska jostain heidänkin pitää elantonsa ansaita. Open Goldberg Variations osoitti voitavan palkata musiikin tekijät työhön ja julkaista teos vapaana musiikkina.
Pieni kauneusvirhe projektissa on, kun äänitys on julkaistu MP3 (http://en.wikipedia.org/wiki/MP3)-tiedostona, jonka tiedostomuoto on patentilla suojattu. Kokonaan vapaa tiedostomuoto kuten Ogg Vorbis (http://en.wikipedia.org/wiki/Ogg_Vorbis) olisi luonnikkaampi. Onneksi myös FLAC (http://en.wikipedia.org/wiki/FLAC)-tiedosto on tulossa saataville, siitä voi itse tehdä OGG-tiedoston.
Kotisivu http://opengoldbergvariations.org/ Lisenssi Creative Commons Zero license (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/) Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Asennus Musiikit voi kuunnella selaimella kotisivulta tai ladata tietokoneelleen samasta paikasta. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGoldberg-1.story.png&hash=aee2787ebc374ddaeb73098411ae29ab85fa6d4c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGoldberg-2.story.png&hash=45e78444d1ef77d6d89bb636ddc927a4b6286e9e) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2FGoldberg-3.story.png&hash=336edf9c31d88ce9095a5f5e89316c350ac9efa3)
Viitteitä
- Pianistin haastattelu Youtubessa (Saksaksi) (http://www.youtube.com/watch?v=7c_QeDYqjlA)
- Projektin kuvaussivu (http://www.kickstarter.com/projects/293573191/open-goldberg-variations-setting-bach-free)
- Projektin saavutukset (http://libregraphicsworld.org/blog/entry/open-goldberg-variations-mission-accomplished)
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
10 June 2012, 12:35 pm
Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin monisivuisia dokumenttejakin.
Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti. Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien, takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin ennen takuuajan umpeutumista.
Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.
Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg- ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin pdf-tiedostona.
Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle SANE (http://www.sane-project.org/)-järjestelmälle (Scanner Access Now Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen. Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi XSane (http://www.xsane.org/), KDE-työpöytäympäristön käyttämä skanlite (http://docs.kde.org/development/en/extragear-graphics/skanlite/) sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva gscan2pdf (http://gscan2pdf.sourceforge.net/).
Kotisivu https://launchpad.net/simple-scan Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, BSD-Unixit Asennus Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina. (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-1.story.png&hash=b18baee46cd5cbb11e8c54939a542018d9542846) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-2.story.png&hash=0357b0b8ce0567411e8445e9ed83a4642f533740) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-3.story.png&hash=7bb6d0b6e12685a8f93b6e2e12e08e3e9b5d1017) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-4.story.png&hash=c8beab43eda9d3710c591ac1e99e35092198643a) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-5.story.png&hash=127af7a5ab4ebe0d65342a92003c2ce95eca4715) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-6.story.png&hash=f29a50389ccc528e900faa3b8d160344348de15c) (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fviikonvalo.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fimages%2Fsimplescan-7.story.png&hash=04c96d43a127f8cb84e6c0097f91f0ae1dcdd7ab)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
17 June 2012, 11:42 pm
Bluefish on kehittynyt tekstieditori (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstieditori) webbisivujen tekoon ja ohjelmatiedostojen kirjoittamiseen.
Bluefishissä on runsaasti työkaluja dynaamisten webbisivujen kehitystyöhön. Bluefishissä on tuki ohjelmointiin ainakin seuraaville kielille: Ada, ASP .NET ja VBS, C/C++, CSS, CFML, Clojure, D, gettext PO, Google Go, HTML, XHTML ja HTML5, Java ja JSP, JavaScript ja jQuery, Lua, Octave/MATLAB, MediaWiki, NSIS, Pascal, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Shell, Scheme, SQL, SVG, Vala, Wordpress ja XML.
Bluefish on toteutettu C-ohjelmointikielellä ja GTK+-käyttöliittymäkirjastolla. Bluefish on suunnattu käyttötarkoitukseltaan perustekstieditorin ja integroidun kehitysympäristön väliin. Sen ominaisuusvalikoima (http://bluefish.openoffice.nl/features.html) on kattava ja siitä pitäisi löytymän kaikki mitä teksturilta voi edellyttää.
Bluefish osaa muokata etätiedostoja gvfs (http://en.wikipedia.org/wiki/GVFS):n kautta. Eli omalla työasemalla toimiva Bluefish voi muokata webbipalvelimella olevaa .html tiedostoa suoraan, tarvitsematta noutaa sitä omalle koneelle ja kopioida muokkauksen jälkeen takaisin. Tämä ominaisuus on webbisivun mukaan (http://bluefish.openoffice.nl/features.html) vaillinaisesti toteutettu Bluefishin Windows ja Mac OS X -versioissa.
Käytä Bluefishiä jos kirjoitat webbisivuja käsin, siis itse kirjoitat .html ja .css tiedostot. Toinen tapahan on käyttää työkalua (http://en.wikipedia.org/wiki/Website_builder), jolla webbisivut kuvataan ja työkalu tuottaa HTML- ja CSS-tiedostot. Näissä ei välttämättä voi paljoakaan vaikuttaa millaista koodia työkalu tuottaa, mutta Bluefishillä voi kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin tarvitaan.
Bluefish aloitti vuonna 1997, tekijöinä Chris Mazuc ja Olivier Sessing. Tavoitteena oli työkalu auttamaan Linuxia käyttäviä ammatikseen webbisivuja tekeviä. Tuosta alkaen Bluefishiä on kehittänyt vaihteleva joukko ammattimaisia web-kehittäjiä Olivier Sessinkin johdolla. Projektin nimi on ollut vaihtuvainen, alkuperäinen nimi Thtml hylättiiin liian salaperäisenä. Seuraava nimi oli Prosite, se hylättiin koska useat web-kehitysyhtiöt käyttivät nimeä useissa maissa. Nimeksi tuli Bluefish, kun logoksi ehdotettiin lapsen piirrosta sinisestä kalasta. Nykyinen logo on ollut käytössä versiosta 1.0 alkaen.
Uusin versio 2.2.2 julkaistiin maaliskuun 1. päivänä.
Kotisivu http://bluefish.openoffice.nl/index.html Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muut käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Käyttöohjeet Linux.fi Wikin lyhyt ohje (http://linux.fi/wiki/Bluefish) Englanninkielinen käsikirja, keskeneräinen (http://bfwiki.tellefsen.net/index.php/Manual_2_ToC) Bluefish Wiki (http://bfwiki.tellefsen.net/index.php/Main_Page) Katso myös Notepad++ (http://viikonvalo.fi/Notepadpp), GNU Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)
- Juuri käynnistetty (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Bluefish_1.png)
- Mediawiki wikiteksti (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Bluefish_2.png)
- HTML-tiedosto (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Bluefish_3.png)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
23 June 2012, 10:39 pm
Sigil on vapaa työkalu epub-muotoisten sähkökirjojen tekoon.
Sigil on sähkökirjaeditori, jolla kirjan muokkaaminen onnistuu sekä visuaalisessa WYSIWYG (http://fi.wikipedia.org/wiki/WYSIWYG)-tilassa että sisällön tarkemman hallinnan mahdollistavana raakakoodina. Ohjelman tallennusmuotona on avoin sähkökirjatiedostomuoto EPUB (http://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB). EPUB-tiedostot hyödyntävät olemassa olevia avoimia standardeja ja esimerkiksi jo olemassa olevan html-muotoisen sisällön tuominen kirjaan on helppoa. WYSIWYG-tilassa kirjan editoitava sisältö näyttää suurin piirtein siltä miltä sen on tarkoitus lopullisena sähkökirjanakin näyttää. Esimerkiksi otsikot, kuvat, luettelot ja korostukset näkyvät paikoillaan, kuten kirjoittaja on ne tarkoittanutkin. Vaihtoehtoisesti sisältöä voi editoida raakakooditilassa tai jaetussa näkymässä, jossa sekä lopputulos että raakakoodi ovat yhtä aikaa näkyvissä.
Sigilin käyttöliittymä koostuu kirjaselaimesta, editointialueesta ja sisällysluettelosta. Kirjaselaimessa (book browser) luetellaan kaikki kirjan komponentit, eli tekstiosiot, kuvat, tyylimäärittelyt, kirjasimet sekä muut tarvittavat osaset. Editointialueessa tapahtuu itse kirjan muokkaaminen. Editointialueeseen voidaan avata muokattavaksi kirjaselaimessa lueteltuja tekstiosioita ja tyylimäärittelyitä. Kirjan voi kirjoittaa käyttämällä vain yhtä tekstiosiota, mutta käytännössä on hyödyllistä jakaa kirja esimerkiksi lukujen kohdalta osiin, jolloin erillisten osien muokkaaminen on helpompaa niiden pienemmän koon vuoksi. Myös kappaleiden uudelleen järjestäminen on helpompaa, kun ne ovat kukin omassa osiossaan. Kirjaan voidaan lisätä kuvatiedostoja ja tekstiin merkitä kohtia, joissa kuvat näytetään. Tyylimäärittelyillä voidaan muokata kirjan ulkoasua, esimerkiksi muuttamalla otsikoiden kirjasintyyliä tai tekstin korostustyylejä. Sisällysluettelonäkymä näyttää nimensä mukaisesti kirjan sisällysluettelon. Sisällysluettelonäkymän alareunan nappulalla sisällysluettelon saa generoitua vastaamaan tekstiosioiden otsikkorakennetta juuri sillä hetkellä. Generoinnin yhteydessä on mahdollista valita, minkä tasoiset otsikot otetaan mukaan sisällysluetteloon. Myös valikoitujen otsikoiden jättäminen pois sisällysluettelosta on mahdollista.
Sähkökirjaan voidaan lisätä myös useita metatietokenttiä. Tärkeimmät tiedot ovat meta-editorissa heti kysytyt otsikko (title) ja tekijä (author) sekä kirjan kieli. Näiden lisäksi lisättävissä on 15 perustietoa, esimerkiksi julkaisupäivä, kuvaus sekä kirjan ISBN-koodi. Loput yli 200 metatietokenttää ovat valittavissa erillisen napin takaa. Sigil tukee täysin EPUB2-standardia ja siinä on myös tuki svg-kuville. Sigiliin on integroitu FlightCrew (http://code.google.com/p/flightcrew/)-validaattori, joka tarkistaa, että tiedosto on EPUB-standardin mukainen. Niin ikään Sigiliin upotettu HTML Tidy (http://tidy.sourceforge.net/) puolestaan varmistaa, että käytetyt xhtml-tiedostot ovat syntaksiltaan oikeellisia ja siistittyjä.
Käytännössä EPUB-tiedosto on ZIP-paketti, jonka sisältö koostuu itse kirjan tekstin sisältävistä xhtml-tiedostoista (tekstiosiot), ulkoasun asettelun kuvaavista css-tyylitiedostoista, kirjassa käytetyistä kuvista sekä mahdollisesti käytetyistä fonttitiedostoista. Näiden lisäksi paketissa ovat vielä sisällysluettelon sekä metatiedot ja kirjan rakenteen kuvaavat xml-tiedostot. EPUB-tiedosto on siis mahdollista rakentaa, jos osaa, tekemällä kaikki tarvittavat tiedostot käsin, pakkaamalla ne ZIP-tiedostoon ja nimeämällä tiedosto epub-päätteiseksi. Kirjan tekeminen Sigil-ohjelmalla on kuitenkin huomattavan paljon helpompaa, sillä Sigil huolehtii muun muassa kirjan rakenteen ylläpidosta ja sisällysluettelon luomisesta. Myöskään sisällön kirjoittamiseen ei välttämättä tarvita xhtml-kielen tuntemista vaan WYSIWYG-editoria käyttäen kirjan kirjoittaminen on varsin intuitiivista. Kannattaa kuitenkin huomata, että xhtml-kielen ja css-tyylien tunteminen mahdollistaa sähkökirjan rakenteen ja ulkoasun monipuolisemman ja näyttävämmän muokkaamisen.
Kotisivu http://code.google.com/p/sigil/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelman asennuspaketit eri järjestelmiin löytyvät sen kotisivuilta. Linkit Windows- ja Mac OS X -paketteihin löytyvät suoraan etusivun vasemmasta palkista. Linkit eri Linux-jakeluihin sopiviin paketteihin löytyvät wiki-sivulta (http://code.google.com/p/sigil/wiki/LinuxDistroPackages). Linuxeihin ohjelma kannattaa asentaa näiden pakettien avulla eikä "InstallationInstructions"-sivun ohjeen mukaan. Käyttöohjeet Käyttäjän opas. (http://web.sigil.googlecode.com/git/contents.html)
- Sigilin käyttöliittymä WYSIWYG-näkymällä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sigil-1.png)
- Jaettu WYSIWYG- ja koodinäkymä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sigil-2.png)
- Sigilin editointia koodinäkymällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sigil-3.png)
- Kirjan sivulle lisätty kuva ja otsikkorakenteesta generoitu sisällysluettelo (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sigil-4.png)
- Metatietomuokkain (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sigil-5.png)
- Lisätään kenttiä yleisimpiä metatietoja varten. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sigil-6.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
1 July 2012, 12:10 am
OpenShot on korkeatasoinen vapaa ohjelmisto videoeditointiin.
OpenShot on käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus, josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet. Mitään ihmeitä, kuten tarkkojen HD-elokuvien editointia vajaatehoisella koneella, ei kuitenkaan ja tietenkään kannata odottaa.
OpenShotin käyttöliittymä koostuu kolmesta osiosta:
- "luetteloruutu", joka luettelee omilla välilehdillään projektissa käytettävissä olevat tiedostot, siirtymät ja tehosteet,
- esikatseluruutu, jossa aikaansaannosta voi katsoa reaaliaikaisena videona,
- useammista raidoista koostuva aikajana (http://vimeo.com/29131615), jolle käytettyjä video-, ääni- ja kuvatiedostoja voi sijoitella.
Pelkän videoleikkeiden asettelun lisäksi kokonaisuuteen voidaan luoda erilaisia siirtymiä ja tehosteita. Siirtymällä tarkoitetaan sitä, miten yhdestä videoleikkeestä siirrytään toiseen esimerkiksi vähitellen häivyttämällä tai vaikka kaihdinefektillä. Käytännössä tämä tehdään laittamalla peräkkäiset video-otokset kahdelle peräkkäiselle raidalle hieman limittäin ja raahaamalla siirtymälistasta valittu siirtymä tähän limittäiseen kohtaan ja venyttämällä siirtymä sopivan mittaiseksi. Näin siirtymän kohdalla toisella raidalla oleva kuva häviää vähitellen näkyvistä ja toisella oleva kuva tulee samalla esiin. Toteutukseltaan siirtymät ovat vain harmaasävyisiä png-, pgm- tai svg-kuvia ja siirtymä etenee siten, että ylemmän raidan kuva muuttuu läpinäkyvästä vähitellen näkyväksi siirtymäkuvan harmaasävyjen mukaan. Näin myös omien siirtymäefektien tekeminen on varsin helppoa.
Tehosteet puolestaan ovat video- tai äänileikkeen sisältöön luotavia muunnoksia. Kuvaan voidaan esimerkiksi lisätä satunnaisia naarmuja ja tärinää sekä muuttaa sen värit seepiaksi, jolloin video saadaan näyttämään vanhalta filmiltä. Äänitehosteilla voidaan haluttuun leikkeeseen lisätä vaikka bassoa tai kaikua.
OpenShotissa kukin aikajanalla oleva leike esittää pätkää jostain valitusta tiedostosta. Pätkä alkaa jostain kohtaa tiedostoa ja kestää jonkin määrätyn pituuden. Samasta tiedostosta voi olla useita leikkeitä eri kohdissa aikajanaa ja näitä leikkeitä voi saksityökalulla jakaa kahtia. Kutakin leikettä voi myös venyttää venytystyökalulla, jolloin käytännössä siirretään käytettävän leikkeen alku- tai loppukohtaa kyseisessä video- tai äänitiedostossa. Hiiren toisella napilla leikettä klikkaamalla saadaan esiin valikko yleisimmistä leikkeelle tehtävistä operaatioista, kuten alun tai lopun häivytys. Valikon kautta pääsee myös leikkeen ominaisuudet sisältävään ikkunaan, jossa pääsee muokkaamaan kaikkia leikkeeseen vaikuttavia tietoja, kuten sen alku- ja loppukohtaa, nopeutta, kokoa, sijaintia, tehosteita ja niin edelleen.
Videoiden ja äänitiedostojen lisäksi projektiin voi lisätä kuvia sekä staattisia ja animoituja otsikoita. Projektiin lisättyjä kuvia voi asetella aikajanan raidoille haluttuihin kohtiin ja venytystyökalulla venyttää niiden näyttämisen halutun pituiseksi. Näin voi helposti luoda vaikka kuvaesityksen ja laittaa toiselle raidalle taustalle musiikkia soimaan. Otsikkoja varten OpenShotissa on joukko valmiita pohjia, joista voi valita mieleisimmän. Pohjissa tausta on tyypillisesti läpinäkyvä, jolloin otsikkoleikkeen läpi näkyy alemmalla raidalla oleva video. Tekstin kirjasimen ja värin voi työkalulla valita haluamakseen. Tarvittaessa luotavaa otsikkoa voi muokata täysin mielensä mukaan valitsemalla "Käytä laajempaa editoria". Otsikkokuvat ovat käytännössä svg-kuvia ja tämä laajempi muokkaaminen tapahtuukin Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-ohjelmalla, joten otsikoita tehdessä vain taivas on rajana. OpenShotiin on mahdollista lisätä myös animoituja otsikoita (http://vimeo.com/13152065). Myös näitä varten ohjelmassa on valmiita pohjia, joista valita. Animoitujen otsikoiden käyttämiseen tarvitaan erillinen Blender (http://www.blender.org/)-ohjelmisto, joka hoitaa animaatioiden renderöinnin.
Kotisivu http://www.openshot.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan pakettivarastoista. Viimeisen versio löytyy ohjelman kotisivujen download (http://www.openshot.org/download/)-osiosta. Sivuilta löytyy myös linkki AV Linux (http://www.bandshed.net/AVLinux.html)-live-DVD-levyyn. Tältä DVD-levyltä tietokoneen käynnistämällä voi OpenShot-ohjelmaa kokeilla asentamatta sitä tai linuxia. Käyttöohjeet Käyttöohjeet (http://openshotusers.com/help/1.4/en/) (englanniksi) Ohjelmaan löytyy suomenkielinen opas FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/openshot/)-sivustolta Openshot Users (http://www.openshotusers.com/forum/) -foorumi, jossa käydään keskustelua OpenShotista sekä jaetaan tutorialeja, vinkkejä, siirtymiä, tehosteita sekä esitellään ohjelmalla tehtyjä esimerkkivideoita. Videoita Ohjelman toimintoja esitteleviä videoita löytyy kotisivujen video-osastolta (http://openshot.org/videos/).
- Aloitetaan uusi projekti (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-1.png)
- Lisätään halutut tiedostot listaan ja raahataan leikkeet kohdilleen aikajanalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-2.png)
- Lisätään ääniraita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-3.png)
- Kuvalle ja äänelle voi lisätä tehosteita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-4.png)
- Leikkeellä on useita muokattavissa olevia ominaisuuksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-5.png)
- Leikkeitä voi leikata useampaan osaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-6.png)
- Ohjelmassa on useita valmiita otsikkotyyppejä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-7.png)
- Otsikkopohjia voi muokata vapaasti Inkscapella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-8.png)
- Otsikon käyttö ja siirtymän lisääminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-9.png)
- Ohjelmassa on useita valmiita pohjia animoiduille otsikoille. Animoitujen otsikoiden käyttö vaatii Blender-ohjelman asentamisen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-10.png)
- Animoitu otsikko voidaan lisätä aikajanalle kuin mikä tahansa videoleike. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-11.png)
- Lopulliseen videoiden renderöintiin on useita käyttövalmiita asetuksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-12.png)
- Lopullisen videon luonti kestää koneen tehoista riippuen jonkin tovin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openshot-13.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
7 July 2012, 11:48 pm
KMediaFactory on helppokäyttöinen vapaa ohjelma video-DVD-levyn luomiseen.
KMediaFactorylla on helppoa ja nopeaa luoda kotivideoista, tv-tallenteista ja kuvaesityksistä valikoilla varustettu DVD-levy polttovalmiiksi. Valikoiden tekeminen on helppoa käyttämällä valittavissa olevia valmiita pohjia. Ohjelma on kotimaista tuotantoa. Sen tekijä on suomalainen Petri Damstén.
DVD-levyn luonti etenee neljässä vaiheessa.
Projektin asetukset Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmalle kerrotaan projektin asetukset, eli luotavan DVD-levyn otsikko, levyn tyyppi, jolle ovat vaihtoehtoina "DVD-PAL" ja "DVD-NTSC", haluttu kuvasuhde, eli "4:3" tai "16:9", sekä kansio, johon lopputulos tallennetaan.
Sisältö Toisessa vaiheessa ohjelmalle annetaan DVD-levyn sisältö. Oletuksena projektiin on mahdollista lisätä kahta tyyppiä olevia sisältöraitoja: videoita ja kuvaesityksiä. Tarvittavan lisäosan asentamalla projektiin on mahdollista lisätä myös DVB-videoita, eli digi-tv-tallenteita. Lisättävien video-tiedostojen tulee olla jo valmiiksi DVD-yhteensopivia MPEG2-videoita, jotka voi omista tallenteista tehdä ja leikata esimerkiksi OpenShot (http://viikonvalo.fi/OpenShot)-ohjelmalla. Kuvaesitykseksi taas kelpaa joukko JPG- tai PNG-muotoisia kuvia. Ohjelman kotisivulla luvataan, että kuvaesityksen voisi tehdä myös valmiista PDF- tai ODP-muotoisesta esityksestä, mutta ainakaan Ubuntun versiolla kokeiltaessa tämä toiminto ei tuntunut toimivan. Kullekin raidalle on määriteltävissä erikseen otsikko, esikatselukuva, kuvasuhde sekä kappalejako. Videoraidalle voi lisäksi määritellä ääniraitojen kielet sekä tekstitykset ja kuvaesitykselle taustalla soitettavat äänitiedostot sekä tekstityksenä toimivien kommenttien asetukset.
Valikoiden ulkoasu Kolmannessa vaiheessa valitaan DVD-levyn valikoiden ulkoasu tarjolla olevista pohjista. Valmiita pohjia valikoille on kourallinen ja muutaman yhteisön tekemän pohjan lisää saa ladattua verkosta painamalla tähtikuvaketta. Osaava voi myös ottaa mallia olemassa olevista pohjista ja tehdä omansa. Valitun pohjan asetuksia pystyy vielä jonkin verran säätämään klikkaamalla hiiren oikealla napilla pohjan kuvaketta. Tyypillisiä säädettävissä olevia asetuksia ovat taustakuva, taustaäänet, pääotsikon ja raitojen otsikoiden fontit ja niiden värit, soitetaanko ensimmäinen raita heti, kun levy laitetaan soittimeen, mitä tehdään raidan soittamisen jälkeen ja valikoiden kieli.
Materiaalin valmistelu Kun kaikki muut asetukset on saatu tehtyä, valmistellaan neljännessä ja viimeisessä vaiheessa materiaali DVD-levyn polttoa varten. Tässä vaiheessa valittavina on neljä eri vaihtoehtoa: DVDAuthor-projekti, DVD-kansio, K3b-projekti ja ISO-levykuva. Näistä vaihtoehdoista DVDAuthor-projekti tekee DVDAuthor-ohjelman kanssa yhteensopivan projektin DVD-levyn polttoa varten. DVD-kansio on DVD-poltto-ohjelmalla levylle poltettavissa oleva kansiorakenne, josta tulevaa levyä voi myös esikatsella esimerkiksi Xine-ohjelmalla. K3b-projekti on K3b-nimisen levynpoltto-ohjelman käsittelemässä projektimuodossa. Neljäs vaihtoehto, eli ISO-levykuva on ehkä kaikkein helpoin, sillä siinä lopputuloksena on vain yksi DVD-levyä esittävä tiedosto, jonka voi levykuvanpolttotoiminnolla polttaa suoraan DVD-levylle poltto-ohjelmalla. ISO-kuvan esikatselu onnistuu esimerkiksi VLC-mediasoittimella (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin).
KMediaFactory on rakennettu laajennettavaksi käyttämällä hyväksi opendesktop.org (http://opendesktop.org)-sivustoa. Erilaisten pohjien tekijät ovat julkaisseet ne opendesktop.org-sivustolla ja KMediaFactory osaa lisäpohjia etsiessä hakea niitä tuolta. Sivusto pitää yllä pisteytyksiä ja lataustilastoja lisäosista ja sovelluksessa on mahdollista järjestää hakutulokset näiden tietojen perusteella. Samalla tavalla työkalut/tools-valikon kautta on mahdollista asentaa helposti lisäosia opendesktop.org-sivustolta. DVB-tiedostojen lisääminen projektiin tapahtuu juuri tällaisella lisäosalla.
Kotisivu http://code.google.com/p/kmediafactory/ ja [url]http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121 (http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma löytyy oletettavasti suuresta osasta Linux-jakeluita suoraan paketinhallinnasta. Lähdekoodit ovat saatavilla ohjelman kotisivuilta.
- Aloitetaan uusi projekti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-1.png)
- Lisätään projektiin materiaalia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-2.png)
- Yksi videoraita lisätty levylle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-3.png)
- Ensimmäisen videoraidan asetuksia. Raitaan voidaan lisätä kappaleita, joihin voidaan hypätä suoraan. Esikatselukuvat kullekin kappaleelle sekä koko raidalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-4.png)
- Ääniraidan kielen valinta ja tekstityksen asetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-5.png)
- Tekstityksen asetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-6.png)
- Still-kuvista voidaan luoda kuvaesityksiä lisäämällä niitä omalle kuvaesitysraidalle. Myös kuvaesitykseen voidaan merkitä kappalejaot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-7.png)
- Ääniraita kuvaesitykselle erillisestä äänitiedostosta. Tässä Open Goldberg Variationsia mp3-tiedostona. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-8.png)
- Kuvaesityksen tekstitysten asetukset. Tekstityksinä näytetään kunkin kuvan kohdalla sen "kommentti"-kenttä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-9.png)
- Kaksi raitaa lisättynä: yksi video ja yksi kuvaesitys. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-10.png)
- Oletuksena valikoille on valittavissa kolme mallipohjaa. Tässä mallissa ensimmäinen raita on esillä oletuksena ja muut valinnan takana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-11.png)
- Toisessa mallipohjassa molemmat raidat ovat esillä esikatselukuvineen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-12.png)
- Mallipohjien säädettävät asetukset saa esille klikkaamalla pohjan kuvaketta hiiren oikealla napilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-13.png)
- Muutama pohja lisää on ladattavissa opendesktop.org:ista KMediaFactoryn lisäosien asentajalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-14.png)
- Matka-aiheinen pohja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-15.png)
- ISO-levykuvan luonti käynnissä. Tämän jälkeen DVD-levy voidaan polttaa tästä kuvasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kmediafactory-16.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
8 July 2012, 11:05 pm
K3b on monipuolinen ja selkeä vapaa CD- ja DVD-levyjen poltto-ohjelma.
K3b on Linux- ja muissa Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä usein käytettyyn KDE-työpöytäympäristöön suunniteltu CD- ja DVD-levyjen polttoon ja rippaamiseen tarkoitettu ohjelma. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä sitä myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. Ohjelmaa voidaan käyttää projektityyppisesti data-, audio- ja videolevyjen luomiseen koneella olevasta materiaalista, levykopion luomiseen levyltä tai levykuvatiedostosta, musiikin tai videoiden kopioimiseen tietokoneelle joko mediatiedostoina tai levykuvana sekä muuhun optisten levyjen käsittelyyn, kuten alustukseen ja uudelleen kirjoitettavien levyjen tyhjentämiseen.
Ohjelman käyttöliittymä on jaettu kahteen osaan. Ikkunan yläosassa on tiedostoselain, josta voi valita levylle kirjoitettavat tiedostot. Ikkunan alaosasta taas valitaan ensin käytettävän projektin tyyppi ja tämän jälkeen siinä näytetään luotavan levyn sisällön projektin tyypin mukaisesti. Projekteja voi olla yhtä aikaa useampia auki eri välilehdissä. Materiaalin lisääminen uuteen datalevy- tai ääni-CD-projektiin tapahtuu helposti raahaamalla tiedostoja ikkunan yläosasta alaosaan. Datalevylle voi lisätä hakemistorakennetta normaalin tiedostohallinnan tavoin. Äänilevylle voidaan kopioida erimuotoisia äänitiedostoja, kuten ogg-, mp3- ja flac-tiedostoja, ja ne muunnetaan polton yhteydessä CD-levyllä käytettävään audiomuotoon.
Levyjen kopiointi tapahtuu käytännössä siten, että ohjelma lukee levyn sisällön kiintolevylle levykuvaksi, joka lukemisen jälkeen kirjoitetaan tyhjälle levylle. Kopioinnin yhteydessä voidaan valita, minne luettava levykuva kirjoitetaan ja poistetaanko se kirjoittamisen jälkeen. On mahdollista myös vain lukea levykuva kiintolevylle kirjoittamatta sitä uudelle levylle. Aiemmin luetun levykuvan tai esimerkiksi Internetistä ladatun Linux-jakelun levykuvan voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle työkaluvalikosta löytyvällä valinnalla "Polta levykuva..."/"Burn Image...". Tällä samalla toiminnolla saa kirjoitettua DVD-levylle esimerkiksi KMediaFactory (http://viikonvalo.fi/KMediaFactory)-ohjelmalla luotu video-DVD:n ISO-levykuva.
Video-DVD:n voi kasata K3b:n projektina keräämällä kaikki tarvittavat tiedostot oikeanlaiseen hakemistorakenteeseen. Helpompaa DVD-videon tekeminen kuitenkin on luomalla se KMediaFactor (http://viikonvalo.fi/KMediaFactor)illa joko K3b-projektina, jolloin projektitiedoston voi avata suoraan K3b:ssä ja tarvittaessa muokata sitä, tai valmiina ISO-levykuvana, jonka voi K3b:llä polttaa suoraan levylle.
K3b:tä voi käyttää myös CD-levyn sisällön purkamiseen kiintolevylle esimerkiksi ogg- tai mp3-muotoon. K3b osaa etsiä levyn esittäjä- ja kappaletiedot Internetistä CDDB-tietokannasta ja muodostaa tallennettavien tiedostojen nimet näiden tietojen perusteella käyttäjän määrittelemän kaavan mukaisesti.
Kotisivu http://www.k3b.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, PC-BSD, FreeBSD Asennus Linux-jakeluissa K3b löytyy suoraan paketinhallinnasta.
- Aluksi valitaan luotavan projektin tyyppi, levykuvan poltto tai sisällön purku levyltä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-1.png)
- Yleisimmin käytetyt tehtävät ovat tarjolla etusivulla kuvakkeina ja muut vaihtoehdot "Lisää toimintoja..."-valinnan takana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-2.png)
- Data-projektissa tiedostoja valitaan levylle poltettavaksi raahaamalla ikkunan yläosan tiedostoselaimesta ikkunan alaosaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-3.png)
- Oletuksena luotavan levyn koko päätellään optisessa asemassa olevasta tyhjästä levystä, mutta koon voi valita myös itse hiiren oikealla nappulalla ikkunan alaosasta koon kohdalta klikkaamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-4.png)
- Levyn kopionti ja siihen liittyviä valintoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-5.png)
- Levyä kopioitaessa luotavan levykuvan tallennuspaikan voi määrätä kopiointi-ikkunan toisella välilehdellä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-6.png)
- Levyn poltto valmiista ISO-levykuvasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-7.png)
- KMediaFactorylla luotu K3b-projekti avattuna K3b:ssä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-8.png)
- Open Goldberg Variations projektin mp3-muotoisia kappaleita lisättynä audio-CD-projektiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-9.png)
- Audio-CD:n polton asetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-10.png)
- Audio-CD:n poltto käynnissä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-11.png)
- CD-levyn kappaleiden tiedot haettu CDDB:stä ja valmiina kappaleiden purkuun kiintolevylle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-12.png)
- Kiintolevylle talletettavien kappaleiden nimien määrittely. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-13.png)
- Kappaleet valittu tallennettavaksi ogg-muotoon valittuun hakemistoon. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-14.png)
- Kappaleiden purku levyltä ja muuntaminen ogg-muotoon käynnissä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/k3b-15.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
22 July 2012, 12:23 am
Flickr-kuvanjakopalvelu sisältää paljon käyttäjien Creative Commons -lisensseillä jakamia kuvia.
Yahoo!:n omistamassa Flickr (http://www.flickr.com)-kuvanjakopalvelussa käyttäjät voivat jakaa kuviaan maailmalle. Oletuksena kuville merkitään tekijänoikeustiedoksi "All rights reserved", eli silloin kuvan tekijä ei luovu mistään oikeuksistaan julkaistessaan sen. Kuvan palveluun lataavan käyttäjän on kuitenkin mahdollista vaihtaa kuvan lisenssiksi jokin tarjolla olevista kuudesta Creative Commons (http://creativecommons.org) -lisenssistä. Tällöin käyttäjä antaa muille luvan käyttää kuvaansa kyseisen lisenssin sallimin ehdoin. Näin kuvan uudelleenkäyttö on mahdollista kysymättä erikseen lupaa oikeuksien omistajalta, sillä lupa on jo etukäteen myönnetty. Tällöin kuvasivun oikeaan reunaan tulee lisenssin kohdalle normaalin "All rights reserved" -tekstin tilalle teksti "Some rights reserved" sekä kyseistä lisenssiä kuvaavat symbolit.
Tarjolla olevat Creative Commons -lisenssit ovat:
- Attribution Creative Commons
- Attribution-ShareAlike Creative Commons
- Attribution-NonCommercial-ShareAlike Creative Commons
- Attribution-NonCommercial Creative Commons
- Attribution-NonCommercial-NoDerivs Creative Commons
- Attribution-NoDerivs Creative Commons
- Nimeä
- Nimeä-Tarttuva
- Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva
- Nimeä-Epäkaupallinen
- Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen
- Nimeä-Ei muutoksia
Flickr-palvelussa on oma osionsa Creative Commons -lisensoiduille kuville. Tähän osioon pääsee suoraan osoitteella http://www.flickr.com/creativecommons/ tai melkein miltä tahansa Flickr-sivulta yläreunan "Explore"-pudotusvalikosta kohdasta "Creative Commons". Tällä sivulla on kunkin kuuden lisenssin alla lueteltuna muutama satunnainen esimerkkikuva sekä linkki, jonka takaa löytyy lisää samalla lisenssillä lisensoituja kuvia sivutettuna uutuusjärjestyksessä. Tällä sivulla olevalla hakukentällä voi hakea lisää samalla lisenssillä julkaistuja kuvia haluamillaan hakusanoilla. Tulokset näytetään, kuten normaalissa Flickr-haussa, mutta hakutuloksiin on sovellettu lisenssin mukaista suodatinta. Creative Commons -lisensoituja kuvia voi etsiä myös Flickr-sivuston laajennetulla (advanced) haulla ruksimalla hakuehdoista, että etsitään vain CC-lisensoitua sisältöä ja tarvittaessa tarkentamalla, halutaanko myös lupa kaupalliseen käyttöön tai muokkaamiseen.
Kuvasivulla kuva näytetään todennäköisesti alkuperäistä pienemmässä koossa ja suuremman version kuvasta saa ladattua itselleen valitsemalla kuvan yläpuolelta "Actions"-valikosta kohta "View all sizes".
CC-lisensoidun sisällön lisäksi Flickr-sivustolla on mielenkiintoinen osio nimeltä The Commons (http://www.flickr.com/commons/). Kokoelmaan on julkaistu historiallisia kuva-aarteita useiden julkisten organisaatioiden arkistoista. Kokoelma alkoi Flickr-sivuston ja Yhdysvaltain kongressin kirjaston yhteisprojektina ja on sittemmin laajentunut kattamaan useita muita kulttuuriperintöä vaalivia organisaatioita. Sen tarkoituksena on tarjota helppo pääsy julkisten laitosten kuvakokoelmiin ja lisätä yleisön tietoa. Kokoelman kuvien lisenssitiedoiksi on merkitty: "no known copyright restrictions", eli "ei tiedossa olevia tekijänoikeusrajoituksia". Tämä tarkoittaa, että kuva on jotain seuraavista:
- Materiaalin tekijänoikeus on umpeutunut ja se on siksi julkista omaisuutta (public domain);
- Materiaali on jostain muusta syystä siirtynyt julkiseksi omaisuudeksi;
- Julkaiseva organisaatio omistaa tekijänoikeudet eikä ole kiinnostunut kontrolloimaan käyttöä; tai
- Julkaisevalla organisaatiolla on riittävät lailliset oikeudet antaa lupa käyttää materiaalia rajoituksetta.
Kuvien käytön lisäksi on tietenkin suositeltavaa myös osallistua valikoiman kartuttamiseen julkaisemalla omia kuvia mahdollisimman vapaalla lisenssillä. Hyvä kuva voi aina hyödyttää jotakuta.
Kotisivu http://www.flickr.com/creativecommons/ http://www.flickr.com/commons Lisenssi Creative Commons (http://creativecommons.org/) -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki alustat
- Lisenssin valinta, kun käyttäjä lataa kuvia Flickr-palveluun. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-1.png)
- CC-lisensoidun kuvan lisenssin kohdalla lukee "Some rights reserved" ja tekstin edessä ovat lisenssin ominaisuuksien symbolit. Nämä ovat myös linkkejä lisenssin kuvauksiin creativecommons.org-sivustolla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-2.jpg)
- Creative Commons -osio löytyy "Explore"-valikosta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-3.jpg)
- Creative Commons -osion etusivulla on muutama esimerkkikuva kullakin lisenssillä julkaistusta materiaalista ja lyhyet kuvaukset lisenssien ominaisuuksista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-4.jpg)
- Kullakin lisenssillä julkaistua materiaalia voi joko selata aikajärjestyksessä tai etsiä sanahaulla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-5.jpg)
- Sanahaku suodattaa hakutulokset valitun lisenssin mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-6.jpg)
- Myös Flickr-palvelun laajennettua hakua voi käyttää rajaamalla hakutulokset CC-lisensoituihin materiaaleihin halutuilla ominaisuuksilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-7.jpg)
- Laajennetun haun hakutuloksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-8.jpg)
- Hakutuloksista voi tarkastella niiden ominaisuuksia lähemmin. Kuvassa "Nimeä-Tarttuva"-lisenssillä julkaistu kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-9.jpg)
- Sivuston "The Commons" -kokoelman etusivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-10.jpg)
- Sanalla "Titanic" tehty haku "The Commons" -kokoelmasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-11.jpg)
- "The Commons" -kokoelman kuva, sen tiedot sekä kuvaan lisättyjä tageja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-12.jpg)
- Kuvan kaikki koot löytyvät "Actions"-valikon takaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-13.jpg)
- Kuvan kaikki tarjolla olevat koot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/flickr-14.jpg)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
29 July 2012, 12:59 am
FireFTP on Firefox-selaimen lisäosana toimiva vapaa tiedostojensiirto-ohjelma.
FireFTP on täysiverinen FTP- ja SFTP-yhteyskäytäntöjä tukeva tiedostojensiirto-ohjelma. Se on toteutettu Firefox-selaimen lisäosana ja avautuu siis selaimen välilehteen. Ohjelman käyttöliittymänä on perinteinen kahtia jaettu näkymä, jossa vasemmassa puolikkaassa näkyy paikallisen koneen hakemistopuu ja tiedostolistaus ja oikeassa puolikkaassa vastaavasti etäkoneen hakemistorakenne ja tiedostot. Lisäksi näkymän alaosassa ovat nähtävissä omina välilehtinään tiedostojensiirron tapahtumaloki sekä jonossa olevat siirrot. Tiedoston siirtäminen koneelta toiselle tapahtuu valitsemalla siirrettävät tiedostot ja klikkaamalla hiirellä sarakkeiden välissä olevaa nuolta. Myös tiedostojen raahaaminen tiedostonkäsittelyohjelmasta hiirellä on mahdollista.
FireFTP tukee FTP (http://fi.wikipedia.org/wiki/FTP)-yhteyskäytännöstä sekä aktiivista että passiivista tilaa. FTP-yhteyden turva-asetuksiksi voi valita TLS- tai SSL-salauksen tai yhteyden ilman salausta. Vaihtoehtoisesti yhteyden voi muodostaa SFTP (http://en.wikipedia.org/wiki/SSH_File_Transfer_Protocol)-yhteytenä, joka siirtää tiedostot ssh-yhteyden kautta. Ohjelmaan voi myös tallettaa useimmin käytettyjen etäkoneiden yhteystiedot halutulla nimellä. FireFTP osaa myös automaattisesti palauttaa katkenneen yhteyden ja jatkaa keskeytynyttä tiedostonsiirtoa. Ohjelma kykenee myös avaamaan etätiedostoja katselua ja muokkaamista varten. Käytännössä etätiedosto siirretään paikalliselle koneelle tilapäiseksi tiedostoksi ja muutosten, tallennuksen ja ohjelman sulkemisen jälkeen tiedosto siirretään takaisin etäkoneelle. Ohjelmalle pystyy myös kertomaan, mitä ohjelmia käytetään eri tiedostomuotojen avaamiseen.
Muita ominaisuuksia ovat muun muassa tiedostojen haku ja suodattaminen tiedoston nimen mukaan sekä hakemiston synkronointi. Hakemistojen synkronointi auttaa pitämään paikallisella ja etäkoneella sijaitsevien hakemistojen sisällöt samanlaisina. Synkronointi-ikkuna luettelee etä- ja paikallisella koneella synkronoitavissa hakemistoissa olevat tiedostot ja antaa kunkin kohdalla mahdollisuuden valita vaihtoehdoista "download", "upload", "delete" ja "do nothing". Tiedostoille, jotka ovat vain toisella koneella, merkitään automaattisesti "download"- tai "upload"-toiminto ja molemmilta koneilta löytyville "do nothing". Käyttäjä voi itse vaihtaa toiminnot haluamikseen ja aloittaa synkronoinnin.
Kotisivu http://fireftp.mozdev.org/ ja [url]https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/ (https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/)[/url] Lisenssi Mozilla Public License (http://www.mozilla.org/MPL/1.1/) / GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, tai mikä tahansa käyttöjärjestelmä, jossa Mozilla Firefox ja sen lisäosat toimivat. Asennus Asennus tapahtuu menemällä Firefox-selaimella lisäosasivulle (https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/) ja klikkaamalla linkkiä "+ Add to Firefox".
- Uuden yhteyden tallentaminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fireftp-1.jpg)
- Valitaan uuden yhteyden tyyppi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fireftp-2.jpg)
- Yhteys muodostettu. Vasemmalla paikallinen kone, oikealla etäkone. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fireftp-3.jpg)
- Tiedostoja voi siirtää myös paikallisen koneen tiedostoselaimesta hiirellä raahaamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fireftp-4.jpg)
- Tiedostojen synkronointi paikallisen koneen ja etäkoneen hakemistojen välillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fireftp-5.jpg)
- Etätiedostot voi määrätä avautumaan haluamallaan ohjelmalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fireftp-6.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.08.2012 - klo:01:02
4 August 2012, 11:56 pm
MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.
MyPaint on paineen tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään. Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai näppäimistöoikopoluilla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f- ja d-näppäimillä vastaavasti.
MyPaint sisältää valmiina lukuisia erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä, kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta. Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos uutena piirtotyökaluna.
MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin. Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin aidon näköisen jäljen.
Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia, värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä. Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä. Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.
MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää tallennusmuotonaan oletuksena OpenRaster (http://en.wikipedia.org/wiki/OpenRaster)-muotoa, eli .ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.
Kotisivu http://mypaint.intilinux.com/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo Asennus MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta. Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös Maemo-alustalle, eli esimerkiksi N900-puhelimelle (http://www.youtube.com/watch?v=LAUcrUO8rQQ). Käyttöohjeet Tutoriaali (http://mypaint.intilinux.com/?page_id=3) opastaa alkuun MyPaintin käytössä. Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin wiki-sivustolta (http://wiki.mypaint.info/Main_Page). Esimerkkikuvia Rihanna by ~ChandanB (http://chandanb.deviantart.com/art/Rihanna-265363485) To the Hub by ~Nrekkvan (http://nrekkvan.deviantart.com/art/To-the-Hub-306776695) Keira Knigtley by =Thubakabra (http://thubakabra.deviantart.com/art/Keira-Knigtley-169460236) African sad girl by ~Psymfonius (http://psymfonius.deviantart.com/art/African-sad-girl-261115364) buffy by ~Ncmprhnsbl (http://ncmprhnsbl.deviantart.com/art/buffy-311133663) Lisää MyPaintilla piirrettyjä kuvia (http://mypaint.deviantart.com/)
- MyPaintin piirtotila on käyttöliittymältään minimalistinen ja piirtämiseen keskittyvä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mypaint-1.jpg)
- Värin voi valita väriympyrästä, viidestä viimeisimmästä väristä tai "pipetillä" kuvasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mypaint-2.jpg)
- Piirtotyökalut on luokiteltu ryhmiin. Viisi viimeisimmin käytettyä on helposti valittavissa uudelleen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mypaint-3.jpg)
- Keskeisimpiä säätöjä, kuten piirtojäljen kokoa voi säätää joko valikosta tai näppäinoikopoluilla. Kuvan osia voi järjestellä tasoihin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mypaint-4.jpg)
- Uusia piirtotyökaluja voi määritellä vapaasti joko alusta alkaen tai muokkaamalla jostain olemassa olevasta ja tallentamalla uudella nimellä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mypaint-5.jpg)
- Laajemmalla värivalintadialogilla voi muun muassa harmonisia värejä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mypaint-6.jpg)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.08.2012 - klo:06:02
12 August 2012, 1:21 pm
BackupPC varmistaa tiedostoja levyltä levylle paikallisverkossa olevilta koneilta tai etäyhteydellä Internetin yli.
Levytilan hinta teratavua kohti on laskenut vuosien mittaan romahdusmaisesti samalla kun levyjen koot ovat kasvaneet. Yksi osoitus tästä on levyjen koosta käytetty yksikkö, aikoinaan megatavuja, sitten gigatavuja ja nyt teratavuja. Niinpä on tarkoituksenmukaista ottaa varmuuskopiot (http://fi.wikipedia.org/wiki/Varmuuskopiointi) levylle, eikä enää nauhalle.
BackupPC (http://backuppc.sourceforge.net/) osaa kopioida useista koneista halutut tiedostot varmuuskopioksi, josta voidaan suoraan palauttaa tiedostoja samaan koneeseen tai muualle. Varmuuskopio voi olla täysi tai inkrementaalinen (http://www.recall.fi/why-recall/data-protection-terminology). BackupPC osaa tiedostojen deduplikoinnin (http://www.tietoviikko.fi/taustat/deduplikointi+laakitsee+dataturvotusta/a317122), eli sama tiedosto tallennetaan vain kerran. Kun varmuuskopio otetaan joka päivä, ovat useimmat tiedostot samoja kuin eilen, eli tiedoston sisällön tallentaminen toiseen kertaan olisi turhaa. Lisäksi varmistettaessa useita koneita on niissä usein samoja tiedostoja.
BackupPC osaa tehdä arkiston tiedostoista. Tämä arkisto voidaan tallentaa muullekin kuin levytaltiolle, vaikkapa nauhalle tai optiselle levylle. Arkisto voidaan sitten kiikuttaa palosuojakaappiin, toiseen kaupunkiin tai pankin tallelokeroon. Nauhoille varmistaminen on hankalaa jos ei ole nauharobottia (http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2007/05/31/nauharobotti-varmistaa-viikkotolkulla-putkeen/200713406/7) vaihtamassa (http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2006/03/15/nauharobotti-poydalle/20065703/66) nauhoja. Kiintolevyjen kapasiteetti on suurempi kuin nauhakasetin, joten uusia kasetteja täytyisi vaihtaa kesken kopioinnin. Nauhakasetti pitäisi joka tapauksessa vaihtaa päivittäin, jotta nauhat kiertävät ja edellinenkin varmistus on tallessa. Levylle varmistamalla ei ole näitä ongelmia, ja isoja levyjä on saatavilla ja vieläkin isompia saa tekemällä useasta levystä RAID-tekniikalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/RAID).
Tiedonsiirtoon käytetään yhteyskäytäntöjä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Protokolla_(tietoliikenne)) smb, tar, rsync ja ftp. Jokin näistä toiminee asiakaskoneessa, siihen ei siis ole pakollista asentaa lisäohjelmia. BackupPC:stä ei ole asiakaskoneelle tarkoitettua versiota, sitä siis ei ainakaan tarvitse asentaa. Jos haluaa käyttää rsync-yhteyskäytäntöä (http://en.wikipedia.org/wiki/Rsync), pitänee se asentaa sekä palvelimeen että asiakaskoneeseen, koska rsync ei kaikissa Linuxeissakaan tule vakioasennuksessa. Myös Windowsille on saatavilla rsync BackupPC:n käsikirjan mukaan (http://backuppc.sourceforge.net/faq/BackupPC.html#step_5__client_setup).
Linux-koneiden varmistus on varsin suoraviivaista. Palvelinkoneen käyttäjälle backuppc (ohjelman asennus luo tämän käyttäjän) sallitaan pääsy ssh-avaimella varmistettaville koneille. Tämä tapahtuu luomalla ssh-avain tyhjällä salasanalla ja kopioimalla avaimen julkinen osa ssh-copy-id:llä varmistettavien koneiden root-käyttäjälle. Mikäli tämä tapa tuntuu liian turvattomalta, voi toisia tapoja katsoa wikistä (http://backuppc.sourceforge.net/faq/ssh.html#how_can_client_access_as_root_be_avoided). Lisää aiheesta löytyy Brian Hatchin artikkelin (http://www.hackinglinuxexposed.com/articles/20021211.html) osasta kolme (http://www.hackinglinuxexposed.com/articles/20030109.html). Windows-koneelta en vielä ole onnistunut varmuuskopiota saamaan, pitää yrittää lisää.
Yksi niksi BackupPC:n palvelimella pitää muistaa. Konfiguraatiotiedostossa voi muuttaa hakemiston johon BackupPC kirjoittaa varmuuskopioita, mutta sitä ei pidä siellä muuttaa. Toimiva tapa on muuttaa oletushakemisto linkiksi sinne mihin varmuuskopiot haluaa. Tämä nähtävästi johtuu hieman hutiloiden kirjoitetusta koodista, jossa oletushakemisto on vakiona monessa paikkaa. Jos asetustiedostossa muuttaa tätä, osa ohjelmaa käyttää muutettua ja osa alkuperäistä, jolloin tiedostot eivät ole kaikki samalla tiedostojärjestelmällä ja BackupPC ei voi luoda hard linkkejä tiedostoihin. Jos tämän virheen on mennyt tekemään, oire on että varmuuskopiot näyttävät menevän OK, mutta BackupPC:n Spool ei kasva koska linkkejä ei saada tehtyä. Lokiin tulee kyllä virheilmoituksia, eli tarkka varmuuskopioitsija huomaa jotain olevan pielessä.
Toinen hieman hölmö ominaisuus on palvelinkoneen varmistukset. BackupPC:n asennus pistää sen automaattisesti käyntiin varmistamaan hakemistopuun /etc, mutta käyttäjänä backuppc jolla ei ole lukuoikeutta kaikkiin tiedostoihin. Esimerkiksi /etc/shadow jää varmuuskopioimatta.
Vallan on hyvä tämä ohjelmisto. Varmuuskopiot tulevat automaattisesti päivittäin. Jos varmistettava kone ei ole käynnissä, BackupPC yrittää uudelleen tasatunnein kunnes varmistus onnistuu. On mahdollista saada lähetettyä sähköposti varoittamaan koneen haltijaa jos liian pitkään menee ilman varmistusta. Kun varmistukset saa pyörimään, toimii järjestelmä omia aikojaan.
Kotisivu http://backuppc.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Solaris, Unix palvelimelle, asiakaskoneet lisäksi MacOS, Windows. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Solaris ja muut Unixit: nouda kotisivulta. Asiakaskoneisiin ei asenneta BackupPC:tä. Käyttöohjeet Sisäänrakennettu ohje webbikäyttöliittymässä englanniksi Dokumentaatio englanniksi (http://backuppc.sourceforge.net/faq/BackupPC.html) Wiki (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/backuppc/index.php?title=Main_Page) BackupPC Install Guide for Windows 7/Vista/XP Clients & Ubuntu Server (http://www.cs.umd.edu/~cdunne/projs/backuppc_guide.html)
- Yleiskatsaus palvelimen tilasta (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BackupPC-01.png)
- Asiakaskoneiden tilanne (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BackupPC-02.png)
- Webbikäyttöliittymä asetuksille (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BackupPC-03.png)
- Lokista näkee mitä tehtiin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BackupPC-04.png)
- Webbikäyttöliittymästä pääsee suoraan ohjeisiin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BackupPC-05.png)
- Palvelin ollut käytössä useita viikkoja (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BackupPC-06.png)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Valokuva: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.08.2012 - klo:00:53
19 August 2012, 12:21 am
Hedgewars on hauska yhden tai useamman pelaajan vuoropohjainen strategia- ja ammuskelupeli.
Hedgewars on suuresti takavuosien Worms-pelejä muistuttava peli. Siinä pelaajat ohjastavat vuorotellen värikkäisiin maisemiin ripoteltuja joukkueidensa jäseniä tavoitteena ampua, pudottaa, töniä, lyödä tai räjäyttää vastustajien hahmot pois pelistä yksi kerrallaan. Kuulostaa väkivaltaiselta, mutta on oikeasti hauskaa. Hedgewarsissa pelihahmot ovat matojen sijasta pieniä vaaleanpunaisia siilejä. Pelaaja saa käyttöönsä joukkueellisen pikkuisia siilejä, jotka tietokone sijoittelee satunnaisesti paljon yksityiskohtia vilisevään kenttään muiden tietokone- tai ihmispelaajien joukkueiden kanssa. Tämän jälkeen kukin hahmo saa vuorotellen vuoron siirtyä ja käyttää hallussaan olevaa aseistusta muiden joukkueiden eliminoimiseksi. Kierroksen voittaja on yksinkertaisesti se joukkue, jonka hahmoja on viimeisenä hengissä pelikentällä.
Peliä voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajaa ja pelaaminen on mahdollista moninpelinä joko yhdellä koneella tai verkon yli. Tarvittaessa myös tietokonepelaajia voi ottaa mukaan haluamansa määrän. Satunnaisesti luotuja pelikenttiä riittää loputtomasti ja erilaisia aseitakin löytyy ainakin 47 kappaletta mukaan lukien ilmaiskut pianoilla tai räjähtävät robottikakut. Pelin asetuksia voi säätää monipuolisesti jolloin siihen on mahdollista saada juuri sopivasti haastetta. Myös siilien tyylejä voi muokata erilaisilla teemoilla pukeutumista, hautakiviä, lippuja ja ääniä myöten. Siilit voi pukea ja laittaa huutelemaan vaikka merirosvotyylisesti. Arrrr!
Peli voi olla esimerkiksi hauska lisä illanvietossa, koska peliin mahtuu mukaan monta pelaajaa ja koska jokainen pelivuoro on kestoltaan rajallinen, jolloin pelivuoro vaihtuu nopeasti ja aikaa liian tarkkaan pohdiskeluun ei ole.
Kotisivu http://www.hedgewars.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, iOS, Android Asennus Linux-jakeluihin peli löytyy paketinhallinnan kautta ja FreeBSD:lle portsin kautta. Windows- ja Mac OS X -järjestelmille peli on tarjolla sen kotisivuilta. Pelin iPhone- ja iPad-versio iOS-alustalle on saatavilla iTunesista. Myös Androidille löytyy alpha-vaiheessa oleva versio Google Play:sta. Videoita Virallinen traileri (https://www.youtube.com/watch?v=u1Y_Pw_TtFo) Queenin tahdissa Peli käynnissä (https://www.youtube.com/watch?v=Qi__UMZOgi4)
- Peliä voi pelata yhdellä koneella tai verkon yli moninpelinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-1.png)
- Joukkueen ja sen tyylin valintaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-2.png)
- Pikapeli tietokonevastustajien kanssa, moninpeli samalla koneella tai harjoituskenttiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-3.png)
- Peli käynnissä jouluaiheisella kentällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-4.png)
- Kipinät sinkoilevat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-5.png)
- Golf-kenttä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-6.png)
- Haulikon käytön opettelua harjoituskentällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-7.png)
- Moninpelin asetusten ja joukkueiden valinta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-8.png)
- Valittavissa oleva asevalikoima. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-9.png)
- Intiaanit vastaan puput. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-10.png)
- Piraatit ja siilit vastakkain. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-11.png)
- Joukkueet voivat pelata myös yhteispeliä saman värisinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-12.png)
- Pelejä virallisen palvelimen kautta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-13.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2012 - klo:20:49
26 August 2012, 5:17 pm
TiddlyWiki on henkilökohtainen verkoton wiki esimerkiksi muistiinpanojen tekoon.
TiddlyWiki on yhtenä html-tiedostona toteutettu selaimella käytettävä wiki, jonka käyttöön ei tarvita palvelinta eikä verkkoyhteyttä. Tiddlywikillä esimerkiksi luentomuistiinpanojen tai kokousmuistioiden kirjaaminen onnistuu helposti ja muistiinpanot saa pidettyä siististi järjestyksessä tekemällä linkityksiä toisiinsa liittyvien asioiden välille.
Muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on usein hankalampaa kuin ensin uskoisi. Yksittäisten muistiinpanojen kirjaaminen samaan tekstitiedostoon tai tekstinkäsittelyohjelman asiakirjaan ei ole käytännöllistä, sillä tietopalasten järjestely ja etsiminen lineaarisesta (yhteen pötköön kirjoitetusta) tiedostosta on työlästä selaamista edestakaisin. Jos taas suuri joukko muistiinpanoja tallennetaan kukin erillisiin tiedostoihin, käy niiden hallinta pian hankalaksi. Niiden järkevään ylläpitoon pitää rakentaa kansiohierarkia, jonka käyttö voi sekin osoittautua työlääksi ja josta tietojen löytäminen ei välttämättä myöskään ole helppoa. Hypertekstisivut, kuten www-sivut, ovat käytännöllinen ratkaisu tähän ongelmaan. Niissä kukin tieto tai muistiinpano talletetaan omaksi sivukseen ja sivujen välille voi luoda linkityksiä, jolloin päästään lineaarisuuden ja hierarkkisuuden kahleista. Minkään tiedon ei tarvitse olla täsmälleen jonkin toisen jälkeen tai hierarkkisesti jossain lokerossa vaan tiedot voivat vapaasti linkittyä toisiinsa ja muodostaa verkon. Wiki-järjestelmät ovat yksi tapa tehdä tällaisten linkitettyjen sivujen tekeminen helpoksi ja linkittäminen luontevaksi. Tyypilliset wiki-järjestelmät, kuten Mediawiki (http://viikonvalo.fi/Mediawiki) tarvitsevat kuitenkin toimiakseen palvelimen sekä verkkoyhteyden eivätkä siksi sovellu kovin helposti yksittäisen käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.
TiddlyWiki ratkaisee tämän ongelman tuomalla wikin verkosta käyttäjän omalle koneelle tai vaikka mukana kannettavalle muistitikulle. TiddlyWikä voi käyttää myös DropBoxin, Google-driven ja Ubuntu Onen kaltaisten pilvipalveluiden kanssa. TiddlyWiki koostuu vähimmillään pelkästään yhdestä selaimella avattavasta html-tiedostosta, joka sisältää kaiken wiki-toiminnallisuuden JavaScript-kielellä. TiddlyWikissä käyttäjä voi luoda yksittäisiä tietopalasia, tiddlereitä, kuten wiki-sivuja, ja avata niitä näkyviin yhden tai useamman kerrallaan. Tiddlerien tekstisisältö kirjoitetaan yksinkertaisella wiki-kielellä (http://oldwiki.tiddlywiki.org/wiki/TiddlyWiki_Markup), jossa esimerkiksi otsikot ja väliotsikot merkitään kirjoittamalla rivin alkuun yksi tai useampi huutomerkki ja numeroimattomat listat merkitään rivin aloittavalla tähtimerkillä (*). Esimerkiksi:
!Yläotsikko Tekstiä * luettelo * parilla * kohdalla Taas tekstiä. !!Alaotsikko Lisää tekstiä ja # numeroitu # luetteloLinkitys tiddlereiden välillä hoidetaan kirjoittamalla tekstiin viitattavan tiddlerin nimi ympäröitynä kaksinkertaisilla hakasulkeilla, esimerkiksi:
Muista lukea [[muistiinpanot]].Kullekin tiddlerille voi myös merkitä tageja, eli eräänlaisia asiasanoja, joiden mukaan niitä on myöhemmin helppo hakea ja luokitella. TiddlyWikissä on myös sisäänrakennettu hakukenttä, joka etsii esiin kaikki hakusanan sisältävät tiddlerit.
TiddlyWikiin tehtyjen muokkausten tallentaminen hoituu Firefox- ja Internet Explorer -selaimissa suoraan selaimen omilla menetelmillä. Käyttäjältä toki kysytään lupa tallennukseen, sillä selaimet eivät tietoturvan vuoksi voi omin luvin tallennella käyttäjän koneelle tiedostoja. Tallennuksen yhteydessä kannattaa rastia vaihtoehto, ettei lupaa kysytä jokaisella tallennuksella. Tämä rastilla annettu lupa on istunto- ja tiedostokohtainen. Muilla selaimilla tallennusta varten tarvitaan TiddlyWikin sisältävän html-tiedoston lisäksi TiddlySaver.jar-tiedosto ja selaimeen Java-lisäosa. TiddlyWikin oikean reunan sivupalkista löytyy "Options"-kohdasta mahdollisuus kytkeä päälle "AutoSave"-toiminto, jolloin tallennus tapahtuu jokaisen muutoksen jälkeen automaattisesti ilman erillistä "Save"-linkin painamista. Jos päättää käyttää automaattista tallennusta, voi kannattaa kytkeä pois päältä automaattiset varmuuskopiot valinnasta "SaveBackups", sillä muuten tallennuskansio täyttyy hyvin pian päivämäärällä ja kellonajalla varustetuista varmuuskopioista.
TiddlyWiki on helposti ja laajasti muokattavissa omiin tarpeisiin. Käytännössä kaikki muokaaminen tapahtuu muokkaamalla sopivia tiddlereitä. Wikin otsikkoa voi muokata muuttamalla tiddlerien SiteTitle ja SiteSubtitle sisältöä, vasemman reunan valikon sisältö löytyy tiddleristä MainMenu ja luettelo oletuksena esiin avattavista tiddlereistä on tiddlerissä DefaultTiddlers. Myös TiddlyWikin asettelu ja ulkoasu on muunnettavissa muokkaamalla sivupohjaa tiddlerissä PageTemplate tai omia css-tyylisääntöjä tiddleriin StyleSheet.
Myös wikin toiminnallisuuden muokkaaminen on hyvin helppoa, jos osaa JavaScript-kieltä. TiddlyWikin toiminnallisuus on rakennettu helposti lisäosilla laajennettavaksi. Lisäosa on käytännössä tiddleri, jonka sisältö on ajettavaa JavaScript-ohjelmakoodia ja jolle on annettu tagi systemConfig. Kaikki tällä tagilla merkityt tiddlerit suoritetaan sivun lataamisen yhteydessä. Lisäosina voidaan toteuttaa esimerkiksi laajennoksia TiddlyWikin käyttämään wiki-kieleen tai erilaisia makroja, joita voidaan käyttää wiki-tekstin seassa. Hyvä esimerkki tällaisesta makrosta on CalendarPlugin-lisäosan tuoma <>-makro, joka wiki-tekstin sekaan kirjoitettuna korvataan tiddleriä näytettäessä interaktiivisella kalenterilla. Toinen esimerkki hyödyllisestä lisäosasta on AttachFilePlugin, joka mahdollistaa kuvien upottamisen wikiin. Tämän lisäosan avulla kuvatiedosto voidaan joko upottaa suoraan html-tiedoston sisään yhtenä tiddlerinä tai vaihtoehtoisesti käyttää viittausta ulkoiseen kuvatiedostoon. Wiki-tekstissä ja jopa css-säännöissä voidaan näin liitettyä kuvaa käyttää viittaamalla siihen tiddlerin nimellä.
TiddlyWikin päälle on rakennettu erilaisiin käyttöihin muokattuja sovelluksia. Hieman vanhempaan TiddlyWikin versioon perustuvaan matemaattiselle tekstille suunnattuun ASciencePad (http://math.chapman.edu/~jipsen/asciencepad/asciencepad.html)iin on sisällytetty matemaattisia kaavoja MathML-muotoon muuttava ASCIIMathML (http://www1.chapman.edu/~jipsen/mathml/asciimath.html)-paketti sekä graafien ja muiden kuvioiden piirtämiseen käytettävä ASCIIsvg (http://www1.chapman.edu/~jipsen/svg/asciisvg.html). TiddlyFolio (http://tiddlyfolio.tiddlyspot.com/) puolestaan on TiddlyWikin versio, johon on lisätty mahdollisuus kryptata tiddlereitä. TiddlyFoliota käyttämällä esimerkiksi muistitikulle tallennetut tiedot voi pitää salakirjoitettuina ja turvassa vaikka muistitikku katoaisikin. TiddlyWikiä on mahdollista käyttää myös kurssimateriaalin jakamiseen, kuten esimerkiksi professori Russel Herman: LaTeX (http://people.uncw.edu/hermanr/LaTeX/), MathLab (http://people.uncw.edu/hermanr/Wiki/MatlabWiki.html). Tällaisessa käytössä TiddlyWikin etuna tavallisen verkkosivustoon verrattuna on se, että koko materiaalin voi halutessaan antaa opiskelijoiden ladattavaksi yhtenä tiedostona.
TiddlyWikiä on toki mahdollista käyttää myös verkon yli. Yksinkertaisimmillaan muokkaukset tehdään omalla koneella ja html-tiedosto kopioidaan palvelimelle vain lukemista varten. Vaihtoehtoisesti voi käyttää TiddlySpace (http://tiddlyspace.com/)- tai tiddlyspot (http://tiddlyspot.com/)-palvelua, jotka hoitavat wikin tallettamisen palvelimen puolella ja mahdollistavat wikin editoinnin suoraan verkossa.
Kotisivu http://tiddlywiki.com/ Lisenssi BSD (http://en.wikipedia.org/wiki/BSD_licenses) Toimii seuraavilla alustoilla Firefox, Internet Explorer, Chrome/Chromium, Safari, Opera, (mikä tahansa moderni selain) Asennus TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivuilta. Firefoxilla ja Internet Explorerilla sen käyttöön riittää pelkkä html-tiedosto. Muilla selaimilla käyttöön tarvitaan lisäksi sivuilta ladattava jar-tiedosto sekä selaimeen Java-plugin. Linkkejä Why every programmer should have a Tiddlywiki (http://eriwen.com/tools/wikify-yourself/) Tiddlywiki cheatsheet (http://www.virtuniv.cz/images/e/ed/Tiddlywiki_cheatsheet.pdf) (pdf) - Tiivistetty TiddlyWiki-opas. TiddlyTools (http://www.tiddlytools.com/) - lisäosavarasto
- Tyhjä, vasta aloitettu TiddlyWiki. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-1.png)
- Tiddlereitä voi tuoda toisista tiedostoista ja sivustoilta. Kuvassa haetaan lisäosia TiddlyTools-sivustolta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-2.png)
- Valitaan tuotavat tiddlerit saatavilla olevien listasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-3.png)
- Tiddlerin sisällön muokkaus tapahtuu yksinkertaisella wiki-syntaksilla. Mukana kalenterimakro. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-4.png)
- Tiddlerin sisältö näyttötilassa. Makron kohdalla on kalenteri. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-5.png)
- Sivun asettelua voi räätälöidä muuttamalla sivupohjaa tiddlerissä "PageTemplate". (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-6.png)
- Muuta ulkoasua voi muokata css-säännöillä, jotka kirjoitetaan myös omaan tiddleriinsä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-7.png)
- AttachFilePlugin-lisäosa mahdollistaa esimerkiksi kuvien upottamisen wikiin. Upottamisen sijaan kuvat voi sisällyttää myös ulkoisina linkkeinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-8.png)
- Upotettu kuva tallennetaan omaan tiddleriinsä, johon voi viitata sekä sisältötiddlereistä että css-säännöissä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-9.png)
- Kuva sijoitettuna tiddleriin tekstin oheen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tiddlywiki-10.png)
Teksti: oma Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.09.2012 - klo:20:18
2 September 2012, 10:18 am
Turtle Art on ohjelmoinnin alkeisopetukseen sopiva kilpikonnagrafiikkaa hyödyntävä ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmointi tapahtuu palikoilla rakentamalla.
Turtle Art (ja sen laajempi versio Turtle Blocks) on ohjelmointiympäristö, joka on tarkoitettu madaltamaan kynnystä ohjelmoinnin periaatteiden opetteluun. Ohjelmakoodin (http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hdekoodi) kirjoittamisen sijaan siinä rakennetaan ohjelmia tarjolla olevista värikkäistä toisiinsa loksahtavista palikoista, joilla kullakin on oma toimintonsa. Ohjelmointi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointi) tapahtuu siis samaan tapaan kuin Scratch (http://scratch.mit.edu/)-ympäristössä. Turtle Art hyödyntää nimensä mukaisesti myös LOGO-ohjelmointikielestä tutuksi tullutta kilpikonnagrafiikkaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpikonnagrafiikka), jossa ruudulla kulkevaa ja jälkeensä viivaa piirtävää kilpikonnaa ohjataan yksinkertaisilla komennoilla, kuten "eteen 50 askelta" tai "oikealle 90 astetta". Palikoista rakentaminen mahdollistaa ohjelmoinnin menetelmien ja rakenteiden (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lause_(ohjelmointi)), kuten silmukoiden ja ehtojen hahmottamisen visuaalisesti. Varsinkin pienemmille oppijoille valmiiden rakenteiden raahaaminen hiirellä tarvittaviin kohtiin on varmastikin helpompaa ja opettavaisempaa kuin kryptisemmän ohjelmakoodin kirjoittaminen. Tämä mahdollistaa samalla myös erilaisten kokeilujen tekemisen helposti.
Ohjelma on alun perin kehitetty aktiviteetiksi erityisesti kehitysmaiden lapsille suunnatun One Laptop Per Child (http://one.laptop.org/)-projektin XO (http://en.wikipedia.org/wiki/OLPC_XO-1)-koneiden Sugar (http://en.wikipedia.org/wiki/Sugar_(interface))-järjestelmään, mutta Python-pohjaisena toteutuksena se toimii luontevasti myös muissa Linux-järjestelmissä. Käyttöliittymä (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6liittym%C3%A4) on Sugar-aktiviteeteille tyypillisesti toteutettu suurilla ja selkeillä kuvakkeilla.
Turtle Artissa ohjelmointiin käytettävät komponentit on jaoteltu muutamaan kategoriaan: kilpikonnan liikuttelu, piirtokynän ominaisuudet, värit, numeeriset operaatiot, kontrollirakenteet, muuttujakomponentit, ekstrat sekä esityspohjat. Näistä raahaamalla ja toisiinsa kytkemällä rakennetaan kokonaisuus, jonka voi suorittaa "run"-komennolla. Suoritus alkaa "start"-komponentista ja etenee rakennelmaa ylhäältä alaspäin suorittaen matkan varrella kunkin komponentin määräämän toiminnon. Suorituksessa voidaan myös edetä askel askeleelta hidastettuna tai virheenjäljitys (http://www.cs.helsinki.fi/compfac/ohjeet/C/gdb.html)- eli "debug"-tilassa, jolloin voidaan seurata muuttujien arvoja suorituksen aikana.
Kotisivu http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Art Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) Toimii seuraavilla alustoilla Linux (mahdollisesti muitakin, toteutettu Pythonilla) Asennus Löytyy joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Käyttöohjeet Floss-manuals (http://en.flossmanuals.net/turtle-art/) Turtle Art student guide (http://wiki.laptop.org/go/Turtle_Art_student_guide) Turtle Confusion (http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Confusion) - kokoelma tehtäviä Lähdekoodi Git-repository (http://git.sugarlabs.org/turtleart)
- Yksinkertaiset komennot kilpikonnan ohjailuun. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-1.png)
- Kynän ominaisuudet, kuten värit. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-2.png)
- Numeeriset operaatiot, mukaan lukien satunnaislukugeneraattori. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-3.png)
- Kilpikonna kulkee satunnaisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-4.png)
- Nimetyn alirutiinin käyttöä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-5.png)
- Ekstrakomennot (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-6.png)
- Esitystoiminnot (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-7.png)
- Roskakori (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/turtleart-8.png)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
13 October 2012, 9:55 pm
GeoGebra on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen avuksi .
GeoGebra on matematiikkaohjelma, jossa yhdistyy monipuolinen piirto-ohjelma funktioiden kuvaajille ja geometrisille konstruktioille, tietokonealgebrajärjestelmä (CAS) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Symbolinen_laskenta) sekä taulukkolaskenta. GeoGebran käyttöliittymässä pääosassa on koordinaatistolla varustettu piirtoalue, johon ikkunan yläreunan painikkeista valittavilla työkaluilla voi lisätä pisteitä, janoja, suoria, ympyröitä, ellipsejä, kulmia, liukusäätimiä sekä muita geometrisia ja matemaattisia objekteja. Piirtoalueen vasemmalla puolella on tarvittaessa piilotettavissa oleva algebraikkuna, eli lista määritellyistä objekteista. Listassa objektit on jaoteltu vapaisiin ja riippuviin. Vapaita objekteja ovat sellaiset objektit, jotka ovat kokonaan käyttäjän määriteltävissä. Esimerkiksi vapaata pistettä voi hiirellä raahata piirtoalueella täysin vapaasti. Riippuvat objektit sen sijaan määräytyvät joko kokonaan tai osittain toisten objektien avulla. Esimerkiksi suora määräytyy täysin kahden pisteen sijainnista ja kahden suoran leikkauspiste taas voi olla määritelty näiden suorien avulla. Osittain riippuvat objektit taas omaavat jonkin verran vapauksia. Esimerkiksi ympyrän kehälle sijoitettu piste riippuu ympyrästä, mutta käyttäjä on vapaa liikuttamaan sitä pitkin ympyrän kehää. Objektijoukon koostaminen vapaista ja riippuvista objekteista mahdollistaa sellaisten konstruktioiden rakentamisen, joissa on vain vähän vapaita objekteja, joita liikuttamalla koko konstruktio muuttaa muotoaan säilyttäen kuitenkin keskeiset ominaisuutensa. Esimerkiksi, jos kahden pisteen välisen janan keskipiste ja keskinormaali etsitään käyttäen kahta samansäteistä ympyrää ja näiden leikkauspisteitä, voidaan konstruktion jälkeen alkuperäisiä pisteitä liikutella ja silti keskipiste ja keskinormaali säilyvät kuvassa, kuten pitääkin. Algebraikkunasta voidaan valita piirtoalueella näytettävät objektit, jolloin lopullisessa kuvassa voivat olla näkyvissä vain halutut objektit ja konstruktion piirtämiseen käytetyt apukuviot ja -objektit ovat piilotettuina.
Piirtoalueen alapuolella on lisäksi syöttökenttä, jota käyttämällä objektit voi syöttää GeoGebralle suoraan kirjoittamalla. Geometristen objektien lisäksi syöttökentällä voidaan syöttää myös funktioita, jotka lisätään algebraikkunaan uusina objekteina ja joiden kuvaaja piirretään samalla piirtoalueelle. GeoGebraa voi käyttää myös tietokonealgebrana, joka kykenee muun muassa sieventämään lausekkeita, ratkaisemaan yhtälöitä ja derivoimaan funktioita. GeoGebran tulossa oleva uusi versio 4.2 tukee laajempaa joukkoa CAS-toimintoja (http://wiki.geogebra.org/en/CAS_View).
Kolmantena osana GeoGebra sisältää taulukkolaskennan, joka toimii saumattomasti yhteen piirtoalueen ja syöttökentän toimintojen kanssa. Syöttökentältä syötettävissä objekteissa voidaan esimerkiksi viitata taulukon soluihin ja siten käyttää taulukosta löytyviä arvoja hyödyksi. Taulukkonäkymä sisältää myös työkaluja todennäköisyys- ja tilastolaskennan käyttöön.
GeoGebra sopii graafisena ja hyvin havainnollistavana työkaluna erittäin hyvin opetuskäyttöön sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajan on mahdollista luoda GeoGebralla tarvittavat objektit sisältävä tehtäväympäristö ja tallentaa tämä GeoGebra-sovellus dynaamisena työtiedostona, joka on käytännössä html-sivu, johon on upotettu tarvittava Java-sovelma. Työtiedoston GeoGebra-sovelluksesta opettaja voi poistaa valintansa mukaan toimintoja ja jättää vain haluamansa, opetettavaa asiaa havainnollistavat tai tehtävän suorittamiseen tarvittavat toiminnallisuudet käytettäviksi. Esimerkiksi toisen asteen polynomia ja sen määrittelemää paraabelia voidaan havainnollistaa GeoGebra-sovelluksella (http://www.geogebratube.org/student/m6500), jossa käyttäjä voi liukusäätimillä kokeilla polynomin kertoimien vaikutusta kuvaajaan, ja josta muut GeoGebran toiminnallisuudet on kytketty käytöstä. Työtiedostoja voi tallentaa omalle koneelleen html-tiedostona ja tarvittavina Java-tiedostoina taikka julkaista GeoGebraTube (http://www.geogebratube.org/)ssa, yhteisöllisessä palvelussa, johon GeoGebran käyttäjät ovat keränneet laajan kokoelman tekemiään GeoGebra-sovelluksia.
GeoGebran käyttäjät muodostavatkin aktiivisen yhteisön ja Suomessa GeoGebran käyttöä edistää Suomalainen GeoGebra-verkosto (http://geogebra.fi/). GeoGebran käytöstä voi keskustella ja pyytää apua ja vihjeitä GeoGebran pääsivuston foorumilla taikka suomeksi Suomalaisen GeoGebra-verkoston keskustelupalstalla (http://www.geogebra.org/forum/viewforum.php?f=33).
GeoGebra on Java-ohjelmisto, joka vaatii, että tietokoneelle on asennettuna Java-ympäristö. Sitä on mahdollista käyttää joko omalle koneelle ladattuna ohjelmana tai www-selaimella suoraan verkosta GeoGebran kotisivuilta käynnistettävänä Java-sovelmana.
GeoGebra on julkaistu (http://blog.geogebra.org/2012/06/geogebra-chrome-app-released/) myös Googlen Chrome-selaimelle Chrome Web Storessa (https://chrome.google.com/webstore/search/geogebra). Tämä versio on toteutettu kokonaan Javascriptillä html5-sovelluksena, eikä siksi tarvitse toimiakseen Javaa. Selainsovellus vaatii kuitenkin Google-tunnukset, sillä siinä tallennukset tapahtuvat Googlen Drive -palveluun. Vaikka web-sovellus on nimellisesti suunnattu Chromelle, toimii se yhtä hyvin myös esimerkiksi Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selaimella menemällä osoitteeseen: [url]http://geogebraweb.appspot.com/ (http://geogebraweb.appspot.com/)[/url] .
GeoGebran www-sivuilla sanotaan: "Voit kopioida, jakaa ja välittää GeoGebraa ei-kaupallisiin tarkoituksiin." Lisenssitekstistä (http://www.geogebra.org/download/license.txt) käy kuitenkin ilmi, että rajoitus ei-kaupallisen käyttöön koskee vain GeoGebran asennusohjelmaa, joka on lisensoitu CC-BY-NC-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/)-lisenssillä. GeoGebran lähdekoodi sen sijaan on julkaistu GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) -lisenssillä. GeoGebran kielitiedostot sekä dokumentaatio taas on julkaistu CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)-lisenssillä.
Kotisivu http://www.geogebra.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (Järjestelmät, joihin on saatavilla Java) Asennus Asennuspaketit löytyvät GeoGebran kotisivuilta. Unix-tyyppisiin järjestelmiin sivuilta on ladattavissa .tar.gz-paketti, joka sisältää ohjelman ajettavan version suoraan ilman erillistä asentamista. Yleisimpiin Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy joko suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta tai GeoGebran sivuilla opastetuista erillisistä pakettivarastoista. Käyttöohjeet Käyttöohjeita ja vertaistukea löytyy paljon sekä GeoGebran omilta sivuilta (http://www.geogebra.org) että Suomalaisen GeoGebra-verkoston (http://www.geogebra.fi) sivuilta. Videoita Yhtälön ratkaiseminen graafisesti GeoGebralla (http://www.youtube.com/watch?v=sRHxVz51uZI) (Youtube) Tulevan 4.2-version CAS-näkymä (http://www.youtube.com/watch?v=UzoQE20b5vQ) (Youtube) GeoGebran virallinen Youtube-kanava (https://www.youtube.com/user/geogebrachannel)
- Janan keskipisteen ja keskinormaalin etsiminen harppi-viivain-konstruktiona GeoGebralla. Vain alkuperäiset janan päätepisteet ovat vapaita objekteja. Kaikki muut objektit ovat riippuvia ja seuraavat mukana, jos pisteitä A tai B siirretään. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-1.png)
- Ympyrän keskipiste A ja kehällä oleva piste B ovat vapaita objekteja. Ympyrä riippuu näistä kahdesta pisteestä ja ympyrän kehällä oleva piste C on osittain riippuva, sillä sitä voi siirtää pitkin ympyrän kehää. Muut objektit, eli janat ja kulma ovat riippuvia ja muuttuvat pisteiden A, B ja C sijainnin mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-2.png)
- Pisteitä voi määritellä muun muassa objektien leikkauspisteinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-3.png)
- Pisteistä voi muodostaa monikulmioita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-4.png)
- Liukusäätimillä voi luoda helposti kokeiltavia käyttöliittymiä. Kuvassa liukukytkin määrittää arvon a, jota käytetään pisteiden P ja Q x-koordinaatteina. Pisteiden y-koordinaatit lasketaan arvoista f(a) ja g(a), kun f(x)=sin(x) ja g(x)=sin(4x)/x. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-5.png)
- Objekteja voi syöttää suoraan myös syöttökentän kautta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-6.png)
- Laskentataulukon arvoihin voi viitata suoraan objekteista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geogebra-7.png)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
21 October 2012, 8:21 pm
Sozi on ohjelma animoitujen diaesitysten tekoon.
Sozi on Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-vektoripiirto-ohjelman lisäosana toimiva ohjelma, jolla voi tehdä näyttäviä animoituja esityksiä, jotka ovat katseltavissa www-selaimella lähes kaikilla alustoilla. Sozin idea on sama kuin Flashilla toteutetussa Prezissä. Esityksen vaiheet eivät ole erillisinä "kalvoina" vaan sisältönä samassa suuressa julisteessa, jossa esityksen edetessä siirrytään eri kohtiin ja samalla tarvittaessa zoomataan ja käännetään katselukulmaa.
Sozi-esitys on standardin mukainen svg-muotoinen vektorikuva, johon on lisätty toiminnallisuutta Javascript-ohjelmointikielellä. Sozin suurena etuna esimerkiksi Preziin on se, että Sozi-esityksen katsomiseen riittää mikä tahansa nykyaikainen www-selain eikä sen lisäksi tarvita mitään muuta, kuten Prezin katsomiseen tarvittavaa Flash-lisäosaa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Sozi-esitykset ovat katsottavissa myös Applen iPad- ja iPhone-laitteilla.
Esityksen luominen Inkscapessa on toteutettu käytännössä siten, että kaikki sisältö luodaan ensin piirtoalueelle yhdelle (tai useammalle) tasolle ja lopuksi omalle erilliselle tasolleen luodaan joukko näytön muotoisia suorakaiteita, jotka Sozilla määrätään esityksen pysähdyspisteiden näkymiksi, eräänlaisiksi "ikkunoiksi" sisältöön. Esitystä katseltaessa siirrytään siis animoidusti tällaisesta ikkunasta toiseen. Inkscapen Sozi-lisäosa antaa käyttöliittymän, jolla esitykseen voi lisätä pysähdyspisteitä ja vaihtaa niiden järjestystä. Kullekin pysähdyspisteelle voi halutessaan määritellä ajoitetun keston. Pysähdyspisteiden väliseen siirtymään käytettävä aika ja sen kiihtyvyys ovat myös asetettavissa tällä työkalulla.
Esitystä selaimella katseltaessa sitä ohjataan eteenpäin ja taaksepäin näppäimistöllä välilyönnillä, enterillä, pageup-, pagedown-, home-, end- ja nuolinäppäimillä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voi edetä eteenpäin hiiren ykkösnäppäintä painamalla. Hiiren kolmosnäppäintä, eli rullaa, painamalla saa esiin listan esityksen näkymistä, joista voi hiirellä klikkaamalla valita haluamansa. Muita käytössä olevia näppäimiä ovat ainakin koko esityskuvan kerralla näyttävä f, esitystä vastapäivään kiertävä r, saman myötäpäivään tekevä R sekä näkymään sisään ja ulos zoomaavat + ja -. Näkymäluettelon saa esiin myös näppäimistöllä painamalla t-näppäintä.
Esitystä tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavat esityksen animoinnin sujuvuuteen vaikuttavat seikat. Svg-kuvan elementtien pehmennystä (blur) on syytä välttää, sillä pehmennettyjen elementtien animointi näyttää olevan hidasta ja aiheuttaa nykimistä esitystä katsottaessa. Jossain tapauksessa myös suuri määrä tekstiä voi aiheuttaa animoinnin nykimistä. Tällaisessa tilanteessa animointia on mahdollista nopeuttaa muuttamalla tekstit poluiksi Inkscapessa. Esityksessä on syytä myös pysyttäytyä yleisimmin käytetyissä kirjasimissa, jos haluaa, että esitys näyttää täsmälleen samalta kaikilla koneilla. Erikoisempiakin kirjasimia voi toki käyttää, mutta tällöin voi olla myös tarpeen muuttaa tekstit poluiksi Inkscapessa, jotta esitys näyttää samalta myös koneella, jolla sitä katsellaan. Tekstejä poluksi muutettaessa täytyy tietenkin muistaa, että tämän jälkeen tekstin muokkaaminen tekstinä ei ole enää mahdollista.
Kotisivu http://sozi.baierouge.fr/wiki/en:welcome (http://sozi.baierouge.fr/wiki/en%3Awelcome) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3.0 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD sekä muut alustat, joilla Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape) on käytettävissä. Sozi-esitysten katselu onnistuu millä tahansa alustalla, johon saa modernin svg-tiedostoja osaavan selaimen. Asennus Asennuspaketit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntuun Sozi löytyy myös suoraan paketinhallinnasta. Ubuntun kanssa on hyvä varmistaa, että paketti libcanberra-gtk-module on asennettuna. Esimerkki Viikon VALO presents SOZI (http://viikonvalo.fi/files/vv-sozi.svg) Käyttöohjeet Lyhyt video-tutoriaali Sozin käytöstä (http://www.youtube.com/watch?v=QOuf7w_Qesk)
- Koko svg-kuvana tehty sisältö ennen esityksen vaiheiden lisäämistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-1.png)
- Svg-tiedostoon on lisätty näytön muotoisia suorakaiteita kunkin pysähdyspisteen näkymän kohdalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-2.png)
- Sozi on käytettävissä valikosta Inkscapen lisäosana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-3.png)
- Sozin käyttöliittymä, jossa voi lisätä pysähdyspisteitä. Kukin ruutu valitaan vuorollaan kuvasta ja lisätään tässä ikkunassa pysähdyspisteeksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-4.png)
- Siirtymän nopeuden voi valita tasaiseksi (linear) tai eri tavoin kiihtyväksi tai hidastuvaksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-5.png)
- Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-6.png)
- Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-7.png)
- Näkymälistan saa esiin joko hiiren keskimmäistä nappia, eli rullaa, painamalla tai näppäimistöltä t-kirjainta painamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sozi-8.png)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
28 October 2012, 11:52 pm
soRvi on vapaa työkalupakki avoimen suomalaisen datan analysointiin ja visualisointiin R-ohjelmistolla.
Suomessakin on alettu kiitettävästi avata yhteiskunnan datavarastoja julkisiksi. Tiedon vapaa saatavuus mahdollistaa niiden käytön ja yhdistämisen aivan uudella tavalla. Suuri määrä pelkkää raakaa dataa ei yksinään kuitenkaan riitä vaan se pitää pystyä käsittelemään ja saattamaan tulkittavaan muotoon. soRvi on Suomi-datan käsittelyyn tarkoitettu R (http://viikonvalo.fi/R)-kirjasto. R on Viikon VALOnakin esitelty tilasto-ohjelma, jonka graafiseksi käyttöliittymäksi soRvin tekijät suosittelevat RStudio (http://www.rstudio.com)-nimistä ohjelmaa.
soRvilla on mahdollista hakea avointa dataa suoraan esimerkiksi Oikeusministeriön, Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Datavaalit-sivuston (http://www.datavaalit.fi/) palvelimilta. soRvi sisältää esimerkiksi algoritmeja, jotka siistivät alkuperäisestä lähteestä haetun datan helpommin käsiteltävään muotoon. Alkuperäisestä datasta saattaa esimerkiksi puuttua kenttien otsikkotietoja tai se saattaa olla jaettuna useampaan tiedostoon ja algoritmeillä ne yhdistellään paremmin käytettäväksi kokonaisuudeksi. soRvi siis sisältää muun muassa välineet raakadatan esikäsittelyyn, jotta päästään helposti käsiksi olennaiseen dataan. Kirjastosta löytyvät lisäksi esimerkiksi rutiinit suomalaisen henkilötunnuksen ja siihen sisältyvät tiedon, eli syntymäajan ja sukupuolen, tulkintaan.
soRvi-hanke sai vuonna 2011 ykköspalkinnon Apps4Finland-kisassa (http://apps4finland.fi/fi/osallistu-avoimen-datan-kilpailuun-23-10-2011-mennessa/fi/ajankohtaista/kovatasoinen-apps4finland-finaali-merkittava-loikka-avoimelle-datalle-suomessa) Datan avaus -sarjassa sekä virallisessa kisassa että yleisöäänestyksessä.
soRvin käyttöesimerkkejä löytyy Louhos-blogista (https://louhos.wordpress.com/category/sorvi). Käyttöesimerkkinä muun muassa vertailu puolueiden kunnallisvaaliehdokkaiden aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa (https://louhos.wordpress.com/2012/10/26/kunnallisvaaliehdokkaiden-aktiivisuus-sosiaalisessa-mediassa-puolueiden-vertailua/). Kannattaa huomioida, että ainakin osassa esimerkeistä on käytetty soRvin "develop"- eli kehityshaaraa, jossa on joitain uusia toimintoja. Muita ohjeita, tietolähteitä ja hakuesimerkkejä löytyy hankkeen wikistä (https://github.com/louhos/sorvi/wiki). soRvin lähdekoodit löytyvät Github-palvelusta (https://github.com/louhos/sorvi).
Kotisivu http://louhos.github.com/sorvi/ Lisenssi BSD (http://en.wikipedia.org/wiki/BSD_licenses) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus soRvin asennusohjeet löytyvät työkalupakin kotisivuilta. Sen käyttö vaatii R (http://viikonvalo.fi/R)-ohjelmasta vähintään version 2.15.1. R-ohjelman graafiseksi käyttöliittymäksi suositellaan RStudio-ohjelmistoa. Käyttöohjeet Ohjeita soRvin käyttöön löytyy sen kotisivujen kautta.
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien kokonaismäärät puolueittain. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-1.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien määrät puolueittain suhteutettuina ehdokkaiden määrään. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-2.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien yhteismäärät päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-3.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-4.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-5.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-6.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-7.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-8.png)
- Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sorvi-9.png)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
4 November 2012, 12:53 pm
Xournal on vapaa piirtopöytää hyödyntävä muistiinpanotyökalu.
Xournal on muistiinpanotyökalu, jonka käyttö muistuttaa hyvin paljon perinteistä muistivihkoa, sillä se on suunniteltu käytettäväksi piirtopöydän kanssa. Käsinkirjoitettujen ja piirrettyjen muistiinpanojen lisäksi sillä on toki mahdollista kirjoittaa tekstiä myös näppäimistöltä, mutta kynän käyttö tuo muistiinpanojen tekemiseen usein kaivattua joustavuutta. Tekstin sekaan on helppo piirtää havainnollistava kuvio. Kynä- ja tekstityökalujen lisäksi Xournalissa on käytettävissä pyyhekumi, yliviivauskynä sekä suorien viivojen piirtämistä helpottava viivain. Piirtotyökalujen yhteydessä on mahdollista käyttää myös kuviontunnistusta, jolloin ohjelma pyrkii tunnistamaan piirroksesta ympyrät sekä suorista janoista koostuvat kuviot. Kunkin työkalun yhteydessä on valittavissa piirtojäljen paksuus ja väri. Kukin piirrosjälki tai teksti käsitellään ohjelmassa omana objektinaan, mikä mahdollistaa niiden poistamisen ja muokkaamisen muun muassa siirtämällä tai skaalaamalla valittuja objekteja. Varsin hyödyllinen työkalu on pystysuuntaista tilaa tekevä työkalu, jolla saa piirtoalueelle tehtyä tilaa haluttuun kohtaan siirtämällä kaikkia kohdan jälkeen tulevia objekteja alaspäin.
Piirtoalue on Xournalissa järjestetty sivuiksi, tasoiksi ja taustaksi. Sivuja voi tiedostoon lisätä joustavasti haluamaansa kohtaan ja viimeiseltä sivulta eteenpäin siirryttäessä luodaan aina uusi sivu automaattisesti. Sivun koko ja taustakuva on valittavissa joko kullekin sivulle erikseen tai kaikille sivuille kerralla. Valmiina taustakuvina ovat tyhjä sivu, vaakaraidoitettu sivu, vaakaraidoilla ja yhdellä pystyviivalla varustettu sivu sekä ruutupaperi. Omia taustakuvia on toki mahdollista myös käyttää. Kullekin sivulle on mahdollista lisätä useampia tasoja. Oletuksena kullakin sivulla on kaksi tasoa, tausta ja yksi sisältötaso. Tasoja on hyödyllistä käyttää esimerkiksi silloin, kun haluaa eritellä päällekkäiset merkinnät omiksi ryhmikseen, esimerkiksi kirjoittamalla tekstit yhdelle tasolle ja tekemällä korostuskynällä korostusmerkinnät toiselle tasolle. Tasojen käyttö helpottaa myös objektien valitsemista, jos niitä tarvitsee poistaa tai muokata.
Muistiinpanosivut voi tallentaa ohjelman omassa xoj-tiedostomuodossa, jolloin niiden jatkomuokkaaminen on helppoa, tai vaihtoehtoisesti ne voi viedä pdf-tiedostoksi, jolloin niiden jakaminen muille on helppoa. Pdf-muotoon tallentaminen mahdollistaa Xournalin käytön myös persoonallisten diaesitysten tekemiseen.
Yksi Xournalin erityisen hyödyllinen käyttö on merkintöjen tekeminen pdf-tiedostoihin. Käytännössä tämä tapahtuu valitsemalla ohjelmassa "Annotate PDF"-vaihtoehto, jolloin valittu pdf-tiedosto avataan Xournaliin sivujen taustakuvaksi. Xournalin kukin sivu asetetaan mitoiltaan ja taustaltaan pdf-tiedoston mukaiseksi ja tämän jälkeen huomioiden ja merkintöjen teko tapahtuu Xournalin normaaleilla työkaluilla. Oletuksena Xournal ei tallennettasessa kopioi pdf-tiedostoa vaan vain säilyttää vain viittauksen siihen, joten, jos pdf-tiedosto poistetaan tai siirretään, tämä yhteys katkeaa. Kommentoinnin jälkeen lopputulos on mahdollista viedä tavalliseen tapaan pdf-tiedostoksi, jossa alkuperäisen sisällön lisäksi ovat nyt myös lisätyt kommentit.
Kotisivu http://xournal.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ohjelma löytyy myös suoraan joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Käyttöohjeet The user's manual (http://xournal.sourceforge.net/manual.html)
- Muistiinpanoja voi tehdä tekstityökalulla tai piirtämällä piirtopöydän kynällä. Kuviontunnistus helpottaa ympyröiden, janojen ja monikulmioiden piirtämistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-1.png)
- Yliviivaustyökalulla voi korostaa tärkeitä kohtia. Koko, väri ja peittävyys ovat valittavissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-2.png)
- Pystysuuntaista tilaa voi tehdä helposti objektien väliin sitä varten olevalla työkalulla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-3.png)
- Ruutupaperipohjalle voi viivaimella piirtää vaikka graafeja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-4.png)
- Piirtosivujen määrää, kokoa, väriä ja taustakuvaa voi säätää vapaasti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-5.png)
- Pdf-tiedostojen kommentointi hoituu helposti, sillä pdf-tiedosto voidaan avata sivujen taustoiksi ja omat kommentoinnit tehdä niiden päälle omina tasoinaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-6.png)
- Ohjelma käsittelee merkintöjä objekteina, joita voi liikutella ja skaalailla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/xournal-7.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
11 November 2012, 9:12 pm
Gourmet on vapaa reseptitietokanta, josta saa muun muassa tulostettua ostoslistan.
Kun ensimmäisiä kotitietokoneita markkinoitiin, muistettiin mainoksissa aina mainita yhtenä käyttökohteena reseptien tallentaminen sähköisesti. Gourmet Recipe Manager on monipuolinen reseptitietokanta, joka osaa pelkän ohjeen tallentamisen lisäksi monia muitakin hyödyllisiä toimintoja. Resepteistä saa tarvittaessa myös siistit tulosteet paperiseen muotoon.
Reseptien ainesten määriä ei ohjelmaan tallenneta pelkkänä tekstinä vaan Gourmet on tietoinen lukumääristä ja mittayksiköistä. Reseptiin voi merkitä myös ohjeella saatavan annoksen suuruuden kappalemäärinä, tarjoiluannoksina tai jossain muussa soveltuvassa mittayksikössä. Tämän takia esimerkiksi reseptin skaalaaminen suuremmille määrille ja mittayksiköiden muuntaminen vaikka ruokalusikoista teelusikoihin onnistuu ohjelmalla helposti. Yksikkömuunnoksia varten ohjelmassa on myös oma työkalunsa. Valitettavasti ohjelmassa ei ole vielä tukea suomen kielelle, joten automaattiset yksikkömuunnokset onnistuvat vain esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi. SI-järjestelmän mittayksiköiden, kuten desilitrojen ja grammojen lyhenteet toki ovat samat eri kielillä ja muunnokset niiden välillä toimivat, mutta esimerkiksi tee- ja ruokalusikan lyhenteet poikkeavat. Jos ei tarvitse automaattisia yksikkömuunnoksia, ohjelmaa voi aivan hyvin käyttää myös suomenkielisillä lyhenteillä.
Yksi ohjelman keskeisistä ominaisuuksista on ostoslistan automaattinen tekeminen reseptien pohjalta. Halutut reseptit voi lisätä ostoslistatyökaluun, joka poimii resepteistä tarvittavat tarveaineet ja laskee niiden määrät yhteen. Työkalussa voi merkitä jo kaapista löytyvät ainekset sekä luokitella tarvittavat ainekset esimerkiksi mausteiksi, lihaksi, leivonta-aineksiksi ja niin edelleen. Kun työkalusta tulostetaan ostoslista, on se järjestetty luokittelun mukaisesti, jolloin ostosten tekeminen helpottuu, kun kaupan samalta osastolta löytyvät ainekset on ryhmitelty yhteen nippuun.
Reseptit voi luokitella ruoan tyypin mukaan esimerkiksi alkuruokiin, pääruokiin, jälkiruokiin, juomiin ja niin edelleen. Reseptiin voi myös kirjata ylös, mistä maasta kyseinen ruoka on kotoisin. Ohjelmaan voi myös lisätä kuvan kustakin herkusta ja antaa sille arvostelun asteikolla 0-5 tähteä.
Useiden tuonti- ja vientimuotojen ansiosta Gourmet toimii hyvin yhteen muiden reseptiohjelmistojen kanssa. Se osaa lukea reseptejä muun muassa Mealmaster-, MasterCook- ja KRecipe-ohjelmien tiedostomuodoista sekä pelkkänä tekstinä. Ohjelmassa on myös käytettävissä useita lisätoimintoja lisäosajärjestelmän kautta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi ravintoainelaskuri sekä mahdollisuus selata reseptejä paistoajan, valmistusajan tai ruokatyypin mukaan. Ohjelmasta löytyy myös ajastin, jota voi käyttää paistoajan mittaamiseen.
Kotisivu http://grecipe-manager.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. Kotisivuilta saatava versio saattaa olla uudempi.
- Ohjelman perusnäkymänä on luettelo resepteistä. Näytettävät kentät voi valita itse. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-1.png)
- Reseptin kuvausosuus sisältää muun muassa nimen, reseptin annoskoon, reseptin tyypin (alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka,...), valmistus- ja paistoajan, arvion ja kuvan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-2.png)
- Ainesosaluetteloon syötetään aines kerrallaan. Aineksen määrä ja yksikkö tunnistetaan syötteestä. Aineksia voi myös ryhmitellä, jos ruoka koostuu esimerkiksi pohjasta ja täytteestä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-3.png)
- Valmistusohjeet voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Lisähuomioita voi lisätä "notes"-välilehdelle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-4.png)
- Kutakin reseptiä voidaan tarkastella reseptikorttimuodossa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-5.png)
- Reseptejä voi lisätä kauppalistatyökaluun, jolla voi luoda tulostettavan kauppalistan. Ainesosat voi luokitella tyypin mukaan, jolloin ne tulostuvat kauppalistaan ryhmittäin helposti kaupasta etsittävään järjestykseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-6.png)
- Valmis kauppalista tulostuksen esikatselussa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-7.png)
- Suklaakakun reseptikortti kuvalla. Ohjelma on tunnistanut valmistusohjeesta paistoajan, jota voi muokata. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-8.png)
- Yksikkömuunnin osaa muuntaa ainesmääriä esimerkiksi tee- ja ruokalusikoiden välillä. Jos muuntimeen syöttää myös aineksen tiheyden, onnistuvat muunnokset myös paino- ja tilavuusmittojen välillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-9.png)
- Reseptit voi tulostaa siististi myös paperimuotoon. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-10.png)
- Selauslisäosalla reseptien selaus onnistuu vaikka paisto- tai valmistusajan, ruokatyypin tai arvostelun mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-11.png)
- Reseptien selaus ruokatyypin mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gourmet-12.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
18 November 2012, 8:22 pm
HandBrake on avoimen lähdekoodin videomuunto-ohjelma.
HandBrake on helppokäyttöinen usealla käyttöjärjestelmällä toimiva työkalu videotiedostojen muuntamiseen muodosta ja koosta toiseen. Videon muuntaminen toiseen muotoon voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos halutaan ottaa DVD-levyllä oleva elokuva matkalle mukaan katsottavaksi mobiililaitteella, kuten tabletilla tai puhelimella. HandBrakella voidaan määritellä useampia muunnoksia valmiiksi jonoon ja laittaa ohjelman tekemään ne kerralla peräkkäin. Jo jonoon laitettuja töitä voidaan vielä muokata uudelleen ennen muunnoksen käynnistämistä.
Lähtötiedostoiksi HandBrakelle kelpaa lähes mitä tahansa yleisimmin käytettyä tiedostomuotoa oleva tiedosto. HandBrake hyödyntää videoiden lukemiseen libavformat- ja libavcodec-kirjastoja. Lisäksi HandBraken videomuunnoksen lähteeksi sopii myös DVD-levy tai Bluerayn tapainen lähde, joka ei ole kopiosuojattu.
Tulostiedostolle HandBrakella on muutama valittavissa oleva tiedostomuoto. Säilöksi tiedostolle voidaan valita joko MP4 (http://en.wikipedia.org/wiki/MPEG-4_Part_14) (M4V) tai MKV (Matroska (http://en.wikipedia.org/wiki/Matroska)). Videomuodoiksi näihin tiedostomuotoihin voi valita jonkin seuraavista: H.264, MPEG-4, MPEG-2 tai Theora (Matroska-säilöllä) ja audiomuodoksi jonkin seuraavista vaihtoehdoista: AAC, CoreAudio AAC/HE-AAC (vain OS X), MP3, Flac, AC3, Vorbis, AC-3, DTS, DTS-HD, AAC ja MP3 pass-thru. Tiedostoon on mahdollista lisätä useampia, esimerkiksi erikielisiä, ääniraitoja.
HandBrake tukee myös tekstitysten lisäämistä luotaviin videoihin. Tekstitykset voidaan valita joko lähteenä toimivalta DVD-levyltä tai tai tuoda erillisestä SRT-muotoisesta tiedostosta. Tekstityksiä voi samaan videoon lisätä useita, eli esimerkiksi eri kieliä varten. Tekstityksen voi niin halutessaan myös "polttaa" videokuvaan, jos jostain syystä tämä on tarpeen. Videon ja äänen asetuksia voi säätää monipuolisesti tai vaihtoehtoisesti valita jonkin valmiista esiasetetuista säädöistä. Esiasetettuja säätöjä on esimerkiksi erilaisille kannettaville laitteille, kuten Android- ja iOS-laitteille, optimoituja videotiedostoja varten.
HandBrakea voidaan tarvittaessa käyttää myös komentoriviltä.
Kotisivu http://handbrake.fr/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelman asennuspaketit Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Valitettavasti Linux-jakeluista vain Ubuntulle on tarjolla valmiiksi käännetty versio ja muiden Linux-järjestelmien käyttäjät joutuvat joko kääntämään ohjelman itse tai etsimään jostain kolmannen osapuolen valmiiksi kääntämän paketin. Käyttöohjeet HandBrake-opas (https://trac.handbrake.fr/wiki/HandBrakeGuide)
- HandBraken perusnäkymä, kun ohjelma on juuri käynnistetty (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-1.png)
- Lähteeksi valittuna DVD-levy (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-2.png)
- Videomuodon valinta, valittuna tallennus H.264 videomuodossa MP4-tiedostoon. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-3.png)
- Audioraitojen ja tallennusmuodon valinta (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-4.png)
- Mukaan valittavat tekstitykset ja niiden asetukset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-5.png)
- Monipuoliset edistyneet asetukset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-6.png)
- Kappalemerkinnät (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-7.png)
- Kuva-asetusten säätö (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-8.png)
- Videon voi tallentaa myös esimerkiksi Theora-muodossa Matroska-tiedostoon. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-9.png)
- Valittavassa on useita valmiita erilaisille laitteille optimoituja asetuksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/handbrake-10.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
24 November 2012, 6:06 pm
Viikon VALO on vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista ja materiaalipankeista viikoittain kertova sivusto, joka toimii samalla myös itse vapaita artikkeleita sisältävänä materiaalipankkina.
Sadanteen artikkeliinsa ehtinyt Viikon VALO on vuoden 2011 alussa perustettu sivusto, joka esittelee joka viikko jonkin Vapaan ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelman eli VALOn, vapaata materiaalia tarjoavan sivuston tai muun läheisesti näihin liittyvän asian, kuten Vapaat tiedostomuodot (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot). Luetuimpien artikkeleiden joukossa ovat muun muassa Linux-jakeluista Ubuntu 11.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04), Debian GNU/Linux (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux) ja Ubuntu 12.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04) kertovat artikkelit sekä sovellusohjelmista tekstikäsittelyohjelma LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer), www-selain Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox) ja mediasoitin Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine). Materiaalipankeista suosituimpia ovat olleet vapaita leikekuvia tarjoava Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library) sekä sähköinen kirjasto Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg). Viikon VALO -projektin pyrkimyksenä on tuoda jo tunnettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien lisäksi laajempaan tietoisuuteen myös pienempiä ja vähemmin tunnettuja sovelluksia, kuten karttaohjelmisto Marble (http://viikonvalo.fi/Marble), päiväkirjamainen sähköinen muistikirja RedNotebook (http://viikonvalo.fi/RedNotebook) sekä esitysgrafiikan tekoon tarkoitettu Sozi (http://viikonvalo.fi/Sozi).
Kaikki Viikon VALO -sivustolla esiteltävät ohjelmat ja materiaalit on julkaistu jollain vapaalla lisenssillä joka takaa niiden käytön, levittämisen sekä tarvittaessa myös sovittamisen omiin tarpeisiin sopiviksi. Ohjelmistot on tyypillisesti julkaistu GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)-, MIT X11 (http://viikonvalo.fi/MIT_X11)- tai BSD (http://fi.wikipedia.org/wiki/BSD-lisenssi)-lisenssillä taikka jollain muulla vastaavalla vapaalla lisenssillä. Vapaiden materiaalien lisensseinä taas voivat olla esimerkiksi vapaat Creative Commons (http://creativecommons.org/) -lisenssit CC0 (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/), CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/) ja CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/1.0/fi/). Osa materiaalista on myös julkaistu kokonaan tekijänoikeuksista vapaana Public Domain -materiaalina, kuten Open Clip Art Libraryn kuvat ja Project Gutenbergin sähkökirjat.
Viikon VALOn omat artikkelit on julkaistu samojen periaatteiden mukaisesti CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)-lisenssillä, joka mahdollistaa niiden uudelleenkäytön myös muokattuina, kunhan alkuperäisen tekijän nimi (viittaus Viikon VALO -sivustoon) mainitaan ja edelleen jaettu tai muokattu artikkeli julkaistaan samalla lisenssillä. Tämä mahdollistaisi artikkelien käyttämisen pohjana esimerkiksi paperilehdessä julkaistavaan avoimen lähdekoodin ohjelmista kertovaan juttusarjaan. Suurin osa Viikon VALO -sivustolla käytetyistä piirroskuvituksista on peräisin Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)n kuvavarastoista ja loput on pääosin piirretty itse. Itse piirretyt kuvat on tyypillisesti myös lisätty Open Clip Art Libraryn valikoimiin.
Sivustolla esitellään useille eri käyttöjärjestelmäalustoille saatavia ohjelmia. Mukana on myös mobiilialustoille saatavia ohjelmia, kuten K-9 Mail (http://viikonvalo.fi/K-9_Mail)-sähköpostiohjelma ja sähkökirjojen lukemiseen käytettävä FBReader (http://viikonvalo.fi/FBReader). Ohjelmista monet ovat Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-vektoripiirto-ohjelman tapaan käytettävissä samanlaisina useilla eri käyttöjärjestelmillä.
Ohjelmien ja sivustojen lisäksi Viikon VALO on esitellyt Lukuvaloksi (http://viikonvalo.fi/Lukuvalo) nimetyssä osiossaan vapaita sähkö- ja äänikirjoja, jotka on poimittu Project Gutenbergin valikoimista.
Viikon VALO -projekti on toiminut jonkin verran yhteistyössä myös muiden vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia edistävien suomalaisten hankkeiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa VALO-CD (http://viikonvalo.fi/VALO-CD)-projektin levyillä jaettavista ohjelmista on esitelty Viikon VALOina ja toisaalta VALO-CD-levyllä olevat ohjelmien esittelyt ovat saaneet tekstejä Viikon VALO -sivustolta. Toinen yhteistyötä tehnyt hanke on Linux.fi (http://linux.fi)-wiki, jonka artikkeleista esimerkiksi FBReader (http://linux.fi/wiki/Fbreader) on saanut vaikutteita Viikon VALO -sivustolta.
Viikon VALO -sivuston ja -projektin takana on Linux-Aktivaattori ry (http://linux-aktivaattori.fi), jonka tavoitteena on edistää vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien tietoteknisten järjestelmien käyttöä ja edistää niiden ideologiaa Suomessa. Esittelyitä ovat kirjoittaneet pääasiassa yhdistyksen aktiivit, mutta heidän lisäkseen myös muutama yhdistyksen ulkopuolinen kirjoittaja on osallistunut niiden tekemiseen. Esimerkiksi osa VALO-CD:llä olevien ohjelmien esittelyistä on VALO-CD-aktiivien kirjoittamia.
Viikon VALO -projektiin on mahdollista ottaa osaa kirjoittamalla itse esittelyitä, ehdottamalla esiteltäviä ohjelmistoja tai sivustoja sekä ihan vain levittämällä linkkejä esittelyihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Esiteltäviä aiheita ja kirjoittajaksi tarjoutumisia saa lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@viikonvalo.fi. Jos taas olet kiinnostunut hyödyntämään Viikon VALO -artikkeleita esimerkiksi edustamassasi lehdessä tai käyttämään niitä jollain muulla tavalla, voit tehdä sen suoraan CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)-lisenssiehtojen mukaisesti, tai ottamalla yhteyttä meihin ja pyytämällä yhteistyötä.
Kotisivu http://viikonvalo.fi Kysymyksiä ja vastauksia http://viikonvalo.fi/vastaukset Yhteistiedot info@viikonvalo.fi Lisenssi CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)
- Viikon VALO esittelee joka viikko jonkin vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelman tai vapaata materiaalia tarjoavan palvelun. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikon_valo-1.png)
- Suomalaisten matematiikan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden yhden viikonlopun aikana kirjoittama CC-BY-lisenssillä julkaistu Vapaa matikka 1 on esimerkki vapaasta materiaalista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikon_valo-2.png)
- Kustakin esiteltävästä aiheesta on katseltavissa joukko kuvakaappauksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikon_valo-3.png)
- Myös materiaalipankeista on kuvakaappauksia tai esimerkkimateriaaleja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikon_valo-4.png)
- Lukuvalo esittelee vapaita sähkö- ja äänikirjoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikon_valo-5.png)
- Viikon VALOa voi mainostaa laittamalla omalle web-sivulleen Viikon VALO -sivustolle linkittävän bannerin, joita löytyy erikokoisina. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikon_valo-6_0.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2 December 2012, 9:00 pm
jQuery on pieni ja kätevä kirjasto Javascript-sovellusten kirjoittamiseen.
Yksi suosituimmista Javascript-kirjastoista on jQuery, joka helpottaa huomattavasti Javascript-ohjelmien kirjoittamista. jQuery helpottaa erityisesti html-sivun sisällön manipulointia. Sen keskeisenä ideana on, että html-dokumentin sisällöstä muodostuvan solmuja, html-elementtejä, voi valita css-tyylikielen valitsimia muistuttavista valitsimista (http://api.jquery.com/category/selectors/) muodostettavilla hakulausekkeilla. Hakulausekkeilla löytyneiden elementtien joukolle voidaan sitten suorittaa erilaisia toimintoja ja manipulaatioita. Esimerkiksi kaikkien dokumentista löytyvien linkkien piilottaminen tapahtuu komennolla jQuery('a').hide(). Toinen jQueryn kantava idea on mahdollisuus elementtijoukolle suoritettavien toimintojen ketjuttamiseen. Esimerkiksi edellisellä komennolla piilotetut linkit voidaan näyttää ja niille voidaan samalla lisätä luokka "linkki" komennolla: jQuery('a').show().addClass('linkki'). Elementeille voidaan suorittaa myös erilaisia animoituja efektejä (http://api.jquery.com/category/effects/), kuten näyttäminen ja piilottaminen häivytysefektillä tai ylhäältä alas "rullaamalla".
Html-sisällön manipuloinnin lisäksi jQuery sisältää useita muita toimintoja, jotka helpottavat Javascript-ohjelmien tekoa. Näitä ovat esimerkiksi ajax-kutsujen (http://api.jquery.com/category/ajax/) tekemiseen tarkoitetut funktiot, html-elementteihin liitettävien tapahtumakäsittelijöiden (http://api.jquery.com/category/events/) lisäämiseen ja poistoon käytettävät funktiot sekä erilaiset tietorakenteiden käsittelyyn käytettävät apufunktiot (http://api.jquery.com/category/utilities/), kuten jQuery.extend(), jQuery.map() ja jQuery.merge().
Yhtenä jQuery-kirjaston käytön etuna voidaan mainita selainriippumaton ohjelmointi. Vaikka yleisimmät www-selaimet ovat alkaneet kunnioittaa entistä enemmän standardeja, toimivat varsinkin niiden vanhempien versioiden Javascript-toteutukset silti joissain tilanteissa hieman eri tavoin. jQuery pyrkii piilottamaan näitä eroja ohjelmoijalta, jolloin ohjelmoijan ei tarvitse kaikissa tilanteissa ottaa erikseen huomioon poikkeavasti toimivia selaimia.
jQuery on toteutettu helposti laajennettavaksi ja sille onkin toteutettu lukuisa joukko lisäosia, plugineja (http://archive.plugins.jquery.com/). Luultavasti kuuluisin jQuery-lisäosa on käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu jQuery-ui (http://jqueryui.com/), joka sisältää joukon käyttöliittymäelementtejä (nappulat, dialogi-ikkunat, välilehdet, liukusäätimet, raahattavat elementit, jne.), jotka ovat käytettävissä helposti jQueryn filosofian mukaisesti. jQuery-lisäosina on toteutettu muun muassa suuri joukko erilaisia web-sivulle laitettavia kuvagalleriasovelluksia. Myös Viikon VALO -sivuston kuvakaappausten näyttämiseen tehty galleria (https://github.com/pesasa/psgallery) on toteutettu jQuery-lisäosana.
Html5-pohjaisten mobiilisovellusten rakentamiseen on mahdollista käyttää myös jQuery-pohjaista jQuery Mobile (http://jquerymobile.com/) -kirjastoa. Kirjasto sisältää valmiit välineet mobiililaitteisiin optimoitujen valikoiden, nappuloiden, liukusäätimien sekä muiden elementtien luomiseen.
Kotisivu http://jquery.com/ Lisenssi MIT (https://github.com/jquery/jquery/blob/master/MIT-LICENSE.txt) Toimii seuraavilla alustoilla Selaimet Asennus Javascript-tiedosto on ladattavissa jQuery-projektin kotisivuilta. Sitä on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Googlen tarjoamana palveluna (https://developers.google.com/speed/libraries/devguide#jquery). Kuvagallerialisäosia http://inspirationfeed.com/resources/tools/top-15-handy-jquery-image-gallery-plugins/ http://slodive.com/web-development/jquery-gallery/ http://ibrandstudio.com/inspiration/30-best-jquery-image-gallery-plugins-portfolio-website
- Esimerkki jQueryn käytöstä html-sivun sisällön muokkaamiseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-1.png)
- Esimerkki häivytysefektin lisäämisestä click-tapahtuman yhteyteen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-2.png)
- Esimerkki toimintojen lisäämisestä mousemove-tapahtumaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-3.png)
- Päivämäärävalitsin jQuery-ui-kirjastolla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-4.png)
- jQuery-ui-kirjastolla toteutettu dialogi-ikkuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-5.png)
- jQuery-ui:n liukusäätimiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-6.png)
- jQuery Mobilen liukusäätimiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-7.png)
- jQuery Mobilen listaelementti esikatselukuvilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-8.png)
- jQuery Mobile ja kokoontaittuvat alilistat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-9.png)
- jQuery Mobile ja dialogi-ikkuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jquery-10.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
9 December 2012, 1:42 pm
Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa ohjelmistoprojekteissa.
Versionhallinnalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Versionhallinta) hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota. Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja halutaan nähdä mitä on muuttunut.
Ohjelmistoprojektien (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmiston_versiohallinta) lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii, jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan deltan (http://en.wikipedia.org/wiki/Delta_encoding), eli kahden peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään muodostamaan tiedoston haluttu versio.
Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on Subversion (http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_Subversion). Subversion kehitettiin alun perin CVS:n (http://en.wikipedia.org/wiki/Concurrent_Versions_System) korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli hyvä (http://www.businesswire.com/news/home/20050323005246/en/CollabNet-Subversion-Wins-Jolt-Product-Excellence-Award). Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä: Comparison_of_revision_control_software (http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_revision_control_software).
Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on Git (http://fi.wikipedia.org/wiki/Git). Toisin kuin Subversion, Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä pikakurssissa (http://git.or.cz/course/svn.html) näytetään miten sama asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.
Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio kuvassa SVN Työnkulkukaavio (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Svn-tyonkulkukaavio.png).
Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja oma työkopio ovat synkronissa.
Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio halutaan myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat versiota julkaistaessa.
$ svn copy http ://svn.example.com/repos/calc/trunk \ http ://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \ -m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project." Committed revision 902.Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa. Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin limitetään muutos päähaaraan (svn merge).
Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone tuhoutuisi kokonaan.
Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20. lokakuuta vuonna 2000. Hieman historiaa (http://www.open.collab.net/community/subversion/articles/SubversionHistory.html) Subversionista. Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012, varsin tuore siis. Kehitys jatkuu (http://subversion.apache.org/roadmap.html).
Kotisivu http://subversion.apache.org Lisenssi Apache License (http://svn.apache.org/repos/asf/subversion/trunk/LICENSE), versio 2.0. Toimii seuraavilla alustoilla Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille muillekin käyttöjärjestelmille. Asennus Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia subversion-ohjelmia. Käyttöohjeet Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana kirjana (http://svnbook.red-bean.com/), joka on julkaistu samalla ASL (http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_License) käyttöoikeudella kuin ohjelmakin Youtubessa on viiden minuutin video (http://www.youtube.com/watch?v=8wYiabh2hpM) Subversionin olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta
- Työn kulku käsiteltäessä versioituja tiedostoja (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Svn-tyonkulkukaavio.png)
- TortoiseSVN Windows XP:ssä, muokattu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Subversion-2.png)
- TortoiseSVN Windows XP:ssä. Näytä isoina kuvakkeina. Muutettu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Subversion-3.png)
- TortoiseSVN Windows XP:ssä. Hiiren oikealla painikkeella saa toiminnot näkyviin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Subversion-4.png)
- Subversion komentorivillä Linuxissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Subversion-5.png)
Teksti: Taleman
kuvat: Taleman, Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
16 December 2012, 1:24 pm
WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen.
WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.
Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa. Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen noin puolen vuoden välein.
Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä, yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.
WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia. Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen kymmenientuhansien joukosta helpottuu.
Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot ovat rajallisempia.
Kotisivu https://fi.wordpress.org/ Lisenssi GNU GPL v2 (https://wordpress.org/about/gpl/) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows Asennus Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden klikkauksen asennus.
- Nettiselaimella avattu WordPressin ohjausnäkymä. Ohjausnäkymässä näkee esimerkiksi uusimmat päivitykset ja käyttäjien kommentit. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-1.png)
- Uudet artikkelit eli blogiviestit kirjoitetaan WordPressin omalla graafisella editorilla. Halutessaan tekstitilassa voi kirjoittaa itse html-muotoilua. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-2.png)
- Artikkeleihin saa lisättyä kuvia, ääntä ja musiikkia käyttämällä mediakirjastoa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-3.png)
- Kirjoitettua sisältöä ja sen näkyvyyttä voi muokata helposti jälkikäteen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-4.png)
- Kommentit voi hyväksyä suoraan tai ne voidaan laittaa odottamaan hyväksyntää. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-5.png)
- WordPressiin on saatavilla lukuisia teemoja, joiden kokeileminen on yksinkertaista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-6.png)
- Jos WordPressin asetukset tuntuvat liian rajoitetuilta, voi toimintoja laajentaa lisäosilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-7.png)
- WordPressin oletusteemalla luotu nettisivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wordpress-8.png)
Teksti: Mikko Harhanen
Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:32
23 December 2012, 12:05 am
Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisessa termipankissa.
Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä. Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat. Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.
Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.
Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa. Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee milloin tahansa.
Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri muodoissa.
Kotisivu http://tieteentermipankki.fi Lisenssi CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkoselaimet Kohderyhmä Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät
- Termipankin etusivu (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ttp-etusivu.png)
- Kuvitettu käsitesivu Termipankissa (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ttp-emi.png)
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
29 December 2012, 11:01 pm
Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.
Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.
Kirjoista Vapaa matikka 1 (http://viikonvalo.fi/Vapaa_matikka_1) ja Vapaa matikka 2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja niiden raakamateriaali julkaistiin Github (https://github.com/Oppikirjamaraton)-palvelussa vapaasti saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti. Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan. Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa Oppikirjamaratonissa.
Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla, muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.
Kotisivu http://avoinoppikirja.fi/ Lisenssit CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/deed.fi) ja CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)
- Avoin Oppikirja.fi -sivusto (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/avoinoppikirja.fi-1.png)
- Vapaa matikka 2 (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/avoinoppikirja.fi-2.png)
- Vapaa matematiikka, yläkoulun kirjasarja (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/avoinoppikirja.fi-3.png)
- Ohjelmointia Scratchin kanssa. Ohjelmoinnin alkeita alakoululaisille ja heidän opettajilleen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/avoinoppikirja.fi-4.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
5 January 2013, 9:42 pm
Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.
Trelby on elokuva- ja näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö, roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja sarkainnäppäimillä. Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä. Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta jo käytetyistä nimistä.
Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä, jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi "Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista käytössä olevaksi nimeksi.
Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston, erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen julkisuuteen.
Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa: muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain (.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.
Kotisivu http://www.trelby.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken) Asennus Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille (.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta. Käyttöohje Trelby-käsikirja (http://www.trelby.org/files/manual.html)
- Kohtauksia ja niiden paikkoja sekä kohtauksen tapahtumia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-1.png)
- Kapteenin ja Jasonin välistä dialogia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-2.png)
- Tekstielementin tyypin voi valita hiiren kakkosnapin takaa avautuvasta valikosta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-3.png)
- Yleisraportti käsikirjoituksesta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-4.png)
- Raportti käsikirjoituksesta paikkojen mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-5.png)
- Raportti roolihahmoittain. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-6.png)
- Egyptiläisiä ja norjalaisia nimiä nimitietokannasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-7.png)
- Samassa paikassa tapahtuvia kohtauksia voidaan niputtaa, jolloin ohjelma osaa käsitellä niitä yhtenä paikkana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-8.png)
- Automaattinen täydennys ehdottaa roolihenkilön nimeä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/trelby-9.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
13 January 2013, 10:26 pm
VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä tallentavan digiboxin.
Tallentava digiboxi on pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä. VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.
Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä, jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.
Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun muassa säännöllisiä lausekkeita.
Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on myös mahdollista katsoa VLC-mediasoittimella (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin) tv-lähetyksiä suorana samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.
Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä tallennuksia.
VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla varustettuja DVD-levyjä.
Kotisivu [url]http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page (http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.
- Kanavan nykyinen ja seuraava ohjelma. Skininä "Soppalusikka". (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-1.png)
- Nykyisen kanavan ohjelmisto. Skininä "Soppalusikka". (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-2.png)
- Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat eri kanavilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-3.jpg)
- VDR:n valikko (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-4.png)
- Hakuajastimen muokkaus (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-5.png)
- Tallennettuja ohjelmia (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-6.png)
- Elokuvan toisto. Elokuvasta on leikattu pois mainoskatkot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-7.png)
- Kuvaruutunäytön asetusvalikko. Skininä "ST:TNG konsoli", eli Star Trek: The Next Generation -sarjan tietokonekonsolia muistuttava ulkoasu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-8.png)
- AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-9.png)
- AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-10.png)
- AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-11.png)
- AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Luetteloa tallennuksista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-12.png)
- AndroVDR Android-tabletissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-13.png)
- AndroVDR Android-tabletissa. Parhaillaan meneillään olevia ohjelmia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-14.png)
- VDR-Live -selainkäyttöliittymä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-15.png)
- Hakuajastimen muokkaus VDR-Live -selainkäyttöliittymässä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-16.png)
- Tallenneluettelo VDR-livessä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-17.png)
- Tv-ohjelman katsomista web-käyttöliittymän kautta selaimeen upotetulla VLC-mediasoitin-pluginilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/vdr-18.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
19 January 2013, 11:49 pm
"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä taustoista.
Avoin Elämä -kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös ostaa (http://avoinelama.fi/osta.php) painettuna. Kirja valottaa avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"
"Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita? Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista tarinaa." – kirjan takakansi
Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan tyhjää projektia.
Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa. Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai WebKit-selainmoottoriin.
Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative Commons -lisenssit (http://creativecommons.org/), jotka sopivat ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti. Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen näytöltä lukeminen.
Kotisivu http://avoinelama.fi/ http://openlife.cc/ (englanniksi) Lisenssi Public domain (http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/) (tekstit pois lukien epilogi) CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi) (kannen kuva) Kirjan ostaminen Kirjan kotisivuilta (http://avoinelama.fi/osta.php) BookPlus (http://www.bookplus.fi/kirjat/ingo,_henrik/avoin_el%C3%A4m%C3%A4_-_n%C3%A4in_toimii_open_source-4315296)
- Kirjan sisällysluettelo (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/avoin_elama-1.png)
- Kirjan kotisivu (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/avoin_elama-2.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
26 January 2013, 10:56 pm
UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.
Useimpia Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa, joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai muulle tallennusmedialle.
UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta sopivan jakelun nimen (esimerkiksi Debianin (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux)), ja ohjelma hakee oikean levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat, kunhan niiden levykuva haetaan itse.
CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu vain tietyille GNU/Linux-jakeluille (Ubuntulle (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04) ja joillekin sen johdannaisille (http://viikonvalo.fi/Bodhi_Linux)).
Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille. Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä, jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi käyttää tikkujen tekemiseen.
Kotisivu http://unetbootin.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta. Käyttöohjeet Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin wiki-sivustolta (http://sourceforge.net/apps/trac/unetbootin/wiki).
- UNetbootinin päävalikko on pelkistetty. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Unetbootin-1.png)
- Valikkoon on listattu joukko jakeluja, jotka UNetbootin lataa ja asentaa tikulle automaattisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Unetbootin-2.png)
- Hyväksymisen jälkeen Unetbootin ilmoittaa asennuksen etenemisestä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Unetbootin-3.png)
- Jakelun siirtäminen on valmista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Unetbootin-4.png)
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.02.2013 - klo:01:00
3 February 2013, 8:09 pm
GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.
GitHub on Linus Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä. GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen mukaan (https://github.com/languages). Tällä hetkellä suosituin kieli on JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell, PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.
Git on versionhallinta, kuten Subversion (http://viikonvalo.fi/Subversion), mutta se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa committeina (http://en.wikipedia.org/wiki/Commit_(data_management)), eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja, mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä. Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta projektista on Oppikirjamaraton (https://github.com/Oppikirjamaraton) ja sen Vapaa matikka (http://viikonvalo.fi/Vapaa_matikka_1) -kirjasarja.
GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa käyttäjä pystyy forkkaamaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Fork_(software_development)) minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää, ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.
GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla käytetyn galleriaohjelman gh-pages (https://github.com/pesasa/psgallery/tree/gh-pages)-haarasta muodostuva demo-sivu (http://pesasa.github.com/psgallery/).
GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin alkuperäiseen projektiin.
Kotisivu https://github.com/ Käyttöohjeet Ohjeita GitHubin käyttöönottoon (https://help.github.com/)
- GitHubin käytön aloitus askel askeleelta. 1) Git käyttövalmiiksi 2) Luodaan repository 3) Forkataan muiden projekteja 4) Sosiaalinen verkosto (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-1.png)
- Oppikirjamaratonin Avoin matikka 1 -kirjan raakamateriaali GitHubissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-2.png)
- Yksittäisen lähdekooditiedoston sisältöä. (Opinsys / Walma) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-3.png)
- Viimeisimmät ohjelmaan tehdyt commitit. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-4.png)
- Commitissa tehtyjen muutosten tarkastelu. Lisätyt rivit vihreällä, poistetut punaisella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-5.png)
- Muutoksia voi kommentoida rivi kerrallaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-6.png)
- Muiden kuin alkuperäisen tekijän lähettämiä muutosehdotuksia, "pull requesteja". (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-7.png)
- Committien määrät viikonpäivän ja kellonajan suhteen graafisesti esitettynä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-8.png)
- Projektille tehtyjä huomioita, eli "issueita". Ohjelmointivirheitä, ominaisuustoiveita jne. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-9.png)
- Projektin dokumentointiin käytettävä wiki. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-10.png)
- Projektin demoamista varten voidaan käyttää "gh-pages"-haaran pohjalta luotavaa sivustoa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/github-11.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
19 May 2013, 12:10 pm
HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.
HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa. Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl. man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai muuten epäluotettavaa verkkoa.
Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta (Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren Firefox-lisäosassa.
HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.
Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa, käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois käytöstä.
Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia tuhansia (https://www.eff.org/https-everywhere/atlas/). Säännöllisiä lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.
On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.
Kotisivu https://www.eff.org/https-everywhere Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Firefox, Chrome Asennus Lisäosan voi ladata EFFin kotisivuilta (https://www.eff.org/https-everywhere) tai Chrome Web Storesta (https://chrome.google.com/webstore/detail/https-everywhere/gcbommkclmclpchllfjekcdonpmejbdp)
- FSFE.org-säännön vihreä teksti kertoo, että sääntö on käytössä. Suluissa oleva "partial" tarkoittaa, että sivuston kaikkea sisältöä ei voida salata. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-1.png)
- Chromessa HTTPS Everywheren toiminnot ovat rajalliset: lisäasetuksia tai SSL Observatorya ei ole. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-2.png)
- Vaikka Viikonvalo.fi ei tue HTTPS-yhteyttä, HTTPS Everywhere osaa suojata sivun ulkopuolelta tulevat yhteydet. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-3.png)
- Lisäosan Firefox-versiossa sääntölistaa voidaan tutkia ja muokata. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-4.png)
- Oikealla napsautuksella on mahdollista tutkia säännön rakennetta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-5.png)
- HTTPS Everywheren XML-muotoinen sääntö sisältää säännöllisiä lausekkeita, jolla osoite muutetaan HTTPS-muotoiseksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-6.png)
- Firefox-lisäosan SSL Observatory, joka tarkkailee varmenteiden aitoutta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/HTTPS-Everywhere-7.png)
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
26 May 2013, 11:38 am
Meld on visuaalinen työkalu tekstitiedostojen vertailuun rinnakkain.
Perinteisesti tekstitiedostojen eroja on vertailtu komentoriviohjelmalla nimeltä diff. Meld tekee vastaavan vertailun sekä paljon muuta. Meld on ikkunoitu graafinen ohjelma, joka näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee eroavat kohdat selkeästi ja havainnollisesti. Tiedostojen vertailu tapahtuu riveittäin siten, että eroavat rivit merkitään sinisellä värillä ja toisiaan vastaavat muuttuneet lohkot kytketään selkeästi graafisesti yhteen. Lisäksi muuttuneiden rivien sisällä eroavat merkit korostetaan, joten muuttuneet kohdat on hyvin helppoa paikantaa. Poistetut tai lisätyt rivit, eli rivit, jotka esiintyvät vain jommassakummassa tiedostossa, merkitään puolestaan vihreällä värillä.
Kun vertailtavia tiedostoja selataan ylös ja alas, Meld selaa niitä molempia yhtä aikaa rinnakkain niin, että tiedostojen toisiaan vastaavat kohdat ovat samaan aikaan esillä. Tiedostojen vierityspalkkien rinnalla on myös näkyvissä tiedostojen yleisnäkymä, jossa näkyvät muuttuneet kohdat sinisellä ja vihreällä värillä merkattuina. Tätä ominaisuutta hyödyntämällä eroavaisuuksien paikantaminen on helppoa pitkästäkin tiedostosta. Meld mahdollistaa myös kolmen tekstitiedoston yhtäaikaisen vertailun. Kolmenkeskeisessä vertailussa vertaillaan käytännössä rinnakkain olevia tiedostoja pareittain, eli vasemmanpuoleista ja keskimmäistä keskenään sekä keskimmäistä ja oikeanpuolimmaista keskenään.
Pelkkien vertailujen lisäksi Meldillä on mahdollista tehdä muokkauksia. Tiedostoihin voi kirjoittaa suoraan tekstiä tekstieditorin tapaan taikka tuoda muutoksia vertailtavasta tiedostosta. Kunkin värillä merkityn eroavan lohkon kohdalla on pieni nuolikuvake, jolla kyseisen version voi kopioida vertailtavaan tiedostoon vastaavan lohkon tilalle. Jos näppäimistöltä pidetään control-näppäintä pohjassa, vaihtuvat nuolikuvakkeet kahdeksi nuoleksi, joista toinen osoittaa ylä- ja toinen alaviistoon. Näitä painamalla valittu lohko voidaan kopioida vastinlohkon edelle tai jälkeen ylikirjoittamatta aikaisempaa vaihtoehtoa. Samat tuontitoiminnot löytyvät myös valikon kautta. Muokatun tiedoston voi tallentaa haluamallaan nimellä.
Meldin asetuksilla voi jonkin verran vaikuttaa näkymän ulkoasuun. Valittavissa ovat käytetyn kirjasimen lisäksi esimerkiksi tekstin rivittäminen, rivinumerot sekä syntaksin korostaminen väreillä tiedostossa käytetyn kielen mukaan.
Ohjelmalla voi vertailla yksittäisten tiedostojen lisäksi myös hakemistoja ja versionhallinnassa olevia tiedostoja. Hakemistojen vertailussa Meld näyttää molempien hakemistojen tiedostoluettelon johon on merkitty puuttuvat, eroavat ja yhtenevät tiedostot eri tavoin. Luettelosta voi valita eroavat tekstitiedostot vertailtaviksi. Versionhallinnoista Meldin tukemia ovat muun muassa Git, Bazaar, Mercurial ja Subversion. Meld sisältää rajoitetun joukon versionhallinnan toimintoja. Se osaa näyttää työhakemiston sisällön ja tiedostojen tilan, esimerkiksi onko tiedosto mukana versionhallinnassa ja onko se muuttunut viimeisimmän commitin jälkeen. Muuttuneen tiedoston valitsemalla pääsee vertaamaan nykyistä työversiota viimeisimpään versionhallintaan lähetettyyn versioon, jolloin voi tarkastella viimeisimmässä työskentelyrupeamassa tehtyjä muutoksia. Meld kykenee myös suorittamaan joitakin yleisimmin käytettyjä versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove ja delete.
Meldin suomenkielinen käännös on vielä melko puolitiessään. Siitä on vain noin 29 prosenttia käännetty (https://l10n.gnome.org/module/meld/). Muita vastaavia avoimen lähdekoodin työkaluja tekstitiedostojen visuaaliseen vertailuun ovat muun muassa Kdiff3 (http://kdiff3.sourceforge.net/), Kompare (http://www.caffeinated.me.uk/kompare/) ja Diffuse (http://diffuse.sourceforge.net/). Wikipediasta löytyy vertailutaulukko (http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_file_comparison_tools) useammasta vertailutyökalusta.
Kotisivu http://meldmerge.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivuilta. Ohjelma on asennettavissa myös Mac OS X:lle ja Windowsille, mutta näille ei ole varsinaista asennusohjelmaa. Mac OS X:ään asennuksen voi tehdä MacPorts- tai Fink-ohjelmistoilla ja ohjeet Meldin asentamiseen Windowsiin löytyvät Gnome-projektin sivuilta (https://live.gnome.org/Meld/Windows).
- Meld näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee toisiaan vastaavista kohdista muuttuneet rivit sinisellä värillä. Muuttuneet kohdat on yhdistetty toisiinsa niin, että on helppo nähdä vastinkohdat. Lisäksi muuttuneen rivin sisällä korostetaan punaisella värillä muuttuneet merkit. Tiedostojen vieritys vierittää molempia tekstejä rinnakkain. Vierityspalkkien vieressä on nähtävillä muuttuneet kohdat koko tiedoston matkalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-1.png)
- Lisätyt tai poistetut rivit korostetaan vihreällä värillä ja niistäkin näkee selkeästi, mistä välistä teksti on poistettu tai mihin väliin se on lisätty. Tekstejä on helppo limittää tiedostosta toiseen painamalla nuolikuvaketta. Oletuksena tämä korvaa vastintekstin toisesta tiedostosta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-2.png)
- Tekstiä on mahdollista tuoda tiedostosta toiseen myös vastintekstin edelle tai jälkeen pitämällä control-näppäintä pohjassa samalla kun valitaan nuolikuvakkeella, kummalle puolelle vastintekstiä teksti tuodaan. Lopputulos sisältää tällöin siis molemmat tekstit halutussa järjestyksessä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-3.png)
- Oikealta puolelta on tuotu teksti vasemmalle puolella olleen tekstin alle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-4.png)
- Muutosten poisto ja tuonti puolelta toiselle on tehtävissä myös valikon kautta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-5.png)
- Meld voi vertailla myös kolmea tiedostoa rinnakkain. Myös hakemistojen ja versionhallintaan tallennettujen tiedostojen vertailu onnistuu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-6.png)
- Kolmen tiedoston vertailussa vertaillaan vierekkäisiä tiedostoja toisiinsa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-7.png)
- Meld osaa näyttää versionhallinnassa olevien tiedostojen statuksen sekä suorittaa muutamia yksinkertaisia versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove ja delete. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-8.png)
- Meld ymmärtää useampaa versionhallintajärjestelmää (Git, Bazaar, Mercurial, Subversion,...) ja osaa näyttää viimeisimmän commitin jälkeen tiedostoihin tapahtuneet muutokset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-9.png)
- Kahden hakemiston vertailu Meldillä. Molemmissa tiedostoluetteloissa ovat lueteltuina samat tiedostonimet. Vihreällä merkityt esiintyvät vain kyseisessä hakemistossa ja vastaavasti yliviivatut eivät esiinny tarkasteltavassa hakemistossa. Tavallisella korostamattomalla mustalla näkyvät tiedostot ovat yhtenevät ja punaisella kirjoitetut ovat saman nimiset, mutta toisistaan eroavat. Tiedostoa klikkaamalla pääsee vertailemaan vastintiedostoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/meld-10.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
1 June 2013, 11:59 pm
Darktable on avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien värikorjailuun ja muuhun jälkikäsittelyyn.
Darktable on useita kuvankäsittelysuodattimia ja -efektejä tarjoava ohjelma, jota voivat käyttää sekä kokeilujaan tekevät harrastelijat että ammattilaiset, jotka jo tietävät, mitä tekevät. Darktablella voi käsitellä sekä useiden kameroiden tarjoamia jpeg-kuvia että monien parempien kameroiden tuottamia mahdollisimman vähän prosessoituja erilaisissa RAW-muodoissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Raw_image_format) olevia kuvia. Darktablen nimi on ilmeisesti yhdistelmä sanoista lighttable (valopöytä, jota käytetään filminegatiivien tarkasteluun) ja darkroom (pimiö, jossa tapahtuu paperikuvien kehittäminen negatiiveista). Toimintatarkoitukseltaan Darktable vastaa lähinnä Adoben Photoshop Lightroom -ohjelmaa.
Darktablen käyttöliittymä on tummanpuhuva, jotta se häiritsee mahdollisimman vähän itse kuvan tarkastelua. Se koostuu neljästä eri työtilasta: lighttable, darkroom, tethering ja map. Lighttable-työtilaan voidaan tuoda filmirulliksi kutsuttuja kuvakokoelmia esimerkiksi tiedostohakemistosta taikka suoraan digikamerasta, luokitella ja arvioida niitä sekä valita yksittäisiä kuvia muokattavaksi darkroom-työtilaan. Lightroom vastaa siis perinteistä valopöytää, jolla voidaan tarkastella fyysisiä filminegatiiveja ja valikoida kehitettäviä kuvia. Darkroom puolestaan on digitaalinen vastine perinteiselle pimiölle, jossa valokuvaaja voi tehdä viimeiset hienosäädöt kuviinsa kehittäessään ne paperikuviksi. Darkroom-tilassa käyttäjä voi oikean reunan paneelista valita käyttöön erilaisia kuvaan vaikuttavia efektejä ja suodattimia. Tarjolla olevia työkaluja ovat värikorjaus, valotusarvot, kontrasti, valoisuus, kierto ja rajaus, vinjetointi sekä lukuisia muita suodattimia. Kaikki käyttöön otetut efektit kerätään ikkunan vasemmassa reunassa näkyväksi historialuetteloksi, josta on mahdollista millä hetkellä tahansa tarkastella mitä tahansa vaihetta. Huomattavaa Darktablen käytössä on, että se ei tee muutoksia alkuperäiseen kuvaan vaan kaikki valitut muokkaukset ja efektit kerätään erilliseen tekstimuotoiseen xmp (http://en.wikipedia.org/wiki/Extensible_Metadata_Platform)-tiedostoon. Tämä tiedosto sisältää siis vain tiedot kuvalle tehtävistä muokkauksista, jotka Darktable näyttää näytöllä kuvaan sovellettuina. Itse muokkauksen aikana ei tarvitse tehdä tallennuksia, sillä ohjelma tallentaa automaattisesti kaikki tehdyt muokkaukset. Vasta, kun kaikki tarvittavat muokkaukset ovat valmiit, voidaan alkuperäisestä kuvasta export-toiminnolla tuottaa lopullinen kuvatiedosto. Samasta alkuperäisestä tiedostosta voidaan tehdä useita erilaisia muokattuja versioita, jotka näkyvät lighttable-tilassa erillisinä kuvina tai yhdeksi esikatselukuvaksi ryhmiteltynä. Kuvalle tehty muokkaushistoria on mahdollista myös tallentaa nimettynä Darktable-tyylinä, jota on mahdollista käyttää myöhemmin muiden kuvien käsittelyyn samoja muokkauksia ja asetuksia käyttäen.
Darktablen kolmas työtila, eli tethering-tila, on tila jossa voidaan käyttää tietokoneen usb-porttiin liitettyä digikameraa suoraan tietokoneelta käsin. Erityisesti monia järjestelmäkameroita on mahdollista käyttää tähän tapaan. Kameran merkistä ja mallista riippuen voi olla mahdollista katsella suoraa live-kuvaa kamerasta taikka ottaa vain still-kuvia, jotka latautuvat suoraan Darktablen filmirullalle käsiteltäviksi. Tätä esittelyä varten kokeiltu Nikon D3100 ei valitettavasti tukenut live-kuvaa, mutta kameran laukaiseminen ja joidenkin kuvausasetusten asettaminen tietokoneelta käsin onnistui hyvin.
Neljäs työtila näyttää OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)ia käyttävän kartan, johon ikkunan alareunan paneelissa näkyvän filmirullan kuvia voi hiirellä raahata ja näin merkitä kuville niiden kuvauspaikan.
Kun muokkaukset ovat valmiit, tapahtuu muokattujen kuvien vieminen erillisiksi kuvatiedostoiksi lighttable-tilan export-toiminnolla, jolla kuva voidaan tiedostoon tallentamisen lisäksi esimerkiksi viedä Flickr-, Picasa- tai Facebook-palveluun tai lähettää sähköpostina. Export-toiminto antaa lisäksi valita muun muassa kuvan tiedostomuodon, jpeg:in tapauksessa pakkauslaadun sekä maksimikoon. Tiedostoon tallennettaessa kuvien tiedostonimille ja polulle voidaan antaa halutun muotoinen malli käyttäen muutamaa tarjolla olevaa muuttujaa, kuten $(ROLL_NAME), $(FILE_NAME), $(FILE_FOLDER), $(YEAR) ja $(STARS). Näin useampia kuvia kerralla vietäessä saadaan niille annettua helposti järkevät nimet ja tallennuskansiot.
Kotisivu http://www.darktable.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X Asennus Usealle Linux-jakelulle Darktable löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osalle jakeluista löytyvät uudemmat paketit ohjelman kotisivujen ohjeiden avulla. Linkki Mac OS X:lle tarkoitettuun asennuspakettiin löytyy ohjelman kotisivulta. Ohjelmasta ei ole versiota Windows-käyttöjärjestelmille, mutta Windows-käyttäjät voivat ladata itselleen Ubuntu-live-levyn (http://files.pcode.nl/isos/), joka sisältää Darktablen ja käyttää ohjelmaa tältä live-levyltä käsin. Käyttöohjeet Darktablen ohjekirja (http://www.darktable.org/usermanual/index.html.php) Resources (http://www.darktable.org/resources/)-sivulla on muun muassa joukko screencast-videoita, jotka opastavat Darktablen peruskäytössä. Osa videoista esittelee hieman vanhempia versioita ja jotkut yksityiskohdat ovat hiukan muuttuneet videoiden teon jälkeen, mutta periaate on niistä silti opittavissa. Käyttäjien jakamia Darktable-tyylejä (http://darktable.org/redmine/projects/darktable/wiki/DarktableStyles).
- Avataan hakemiston sisältö uudeksi filmirullaksi Darktableen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-1.jpg)
- Filmirulla lighttablella, eli valopöydällä, tiedostoselainnäkymässä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-2.jpg)
- Yksittäinen kuva käsiteltävänä darkroom-näkymässä. Kuvaan tehty muun muassa värikorjausta ja valotuksen säätöä. Vasemmassa palkissa näkyy lisättyjen efektien historia, oikealla käytettävät efektityökalut. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-3.jpg)
- Map-näkymässä filmirullan kuvia voi raahata ikkunan alareunasta OpenStreetMap-kartalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-4.jpg)
- Vinjetointityökalu, jolla kuvan reunoja on tummennettu. Ikkunan vasemman reunan palkissa näkyvät kuvan exif-tiedot, mukaan lukien kameran malli ja kuvausasetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-5.jpg)
- Kuvaan lisätty kehystä framing-työkalulla. Oikean palkin alareunassa näkyy "More modules"-valikko, josta voi valita ja piilottaa lisämoduleja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-6.jpg)
- Lighttable-tilassa kuville voi lisätä värikoodeja, joita voi käyttää kuvien luokitteluun tai ryhmittelyyn. Kuvia voi myös arvioida antamalla niille tähtiä. Valitusta kuvasta voi luoda duplikaatin, joka ei siis luo uutta kuvatiedostoa vaan erillisen kokonaisuuden muokkauksia samalle kuvalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-7.jpg)
- Kuvalle tehdyn muokkaushistorian voi tallentaa nimettynä tyylinä, jota voi myöhemmin soveltaa muihin kuviin kokonaisuutena. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-8.jpg)
- Sama tyyli sovellettuna toiseen kuvaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-9.jpg)
- Lighttable-näkymässä kuvalistaa voi suodattaa esimerkiksi niille annettujen tähtien mukaan. Tässä näytetään kaikki vähintään kolme tähteä saaneet kuvat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-10.jpg)
- Koska muokkaukset eivät muuta alkuperäisiä kuvia, pitää muokatut kuvat viedä erikseen export-toiminnolla kuvatiedostoiksi. Tiedostonimissä ja polussa voi käyttää joukkoa erilaisia muuttujia, kuten $(FILE_FOLDER) ja $(FILE_NAME). Export voidaan tehdä myös suoraan esimerkiksi Flickr-, Picasa- tai Facebook-palveluun. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-11.jpg)
- Filmirulla voidaan tuoda tiedostohakemiston lisäksi myös esimerkiksi kamerasta, jolloin tiedostot tallennetaan halutun muotoiseen hakemistoon, halutun muotoisilla tiedostonimillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-12.jpg)
- Kamerasta tuotavien kuvien ja filmirullan nimen valinta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-13.jpg)
- Kamerasta tuodut kuvat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-14.jpg)
- Ohjelman tethering-tila, jossa tietokoneeseen liitettyä digikameraa voidaan ohjata tietokoneelta käsin. Osa kameroista tukee myös live-kuvan näyttämistä Darktablessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-15.jpg)
- Muokkaamaton kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-muokkaamaton-1.jpg)
- Muokattu versio kuvasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-muokattu-1.jpg)
- Muokkaamaton kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-muokkaamaton-2.jpg)
- Muokattu versio kuvasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/darktable-muokattu-2.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
9 June 2013, 2:38 pm
Semantik on vapaa ohjelma käsitekarttojen, eli mind mapien tekemiseen.
Semantik on helppo työkalu, jolla voi tehdä visuaalisia käsitekarttoja, jotka helpottavat asioiden, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden jäsentämistä. Ohjelmassa voi luoda toisiinsa puumaisia hierarkioita luomalla solmuja ja niiden välisiä kytkentöjä. Ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen, ideointiin, käsitteiden jäsentämiseen ja raporttien sekä esitysten tekemiseen.
Uusien solmujen luominen karttaan on helppoa ja tapahtuu kaksoisklikkaamalla piirtoaluetta. Kaksoisklikkaamalla jo olemassa olevaa solmua voi luoda sille lapsisolmun, joka on kytketty suunnatulla viivalla vanhempaansa. Jo olemassa olevien solmujen välille voi luoda hierarkiasuhteen raahaamalla hiirellä valitun solmun pluskuvakkeesta kytkennän haluttuun lapsisolmuun. Olemassa olevan kytkennän voi puolestaan poistaa kaksoisklikkaamalla sitä. Tekstin kirjoittaminen solmuun tapahtuu valitsemalla solmu aktiiviseksi ja painamalla enter-näppäintä. Tekstin muokkaaminen päätetään samoin enter-näppäimellä. Solmuille voi tekstin lisäksi määrätä erilaisia värejä sekä joukon erilaisia kuvakkeita. Kuvakkeilla voi solmuille merkitä erilaisia asioita, kuten "idea", "lounas", "raha", "puhelin" ja "aika".
Solmujen muodostaman puun voi sijoitella piirtoalueelle itse solmuja hiirellä raahaamalla taikka pyytää ohjelmaa asettelemaan solmut mahdollisimman optimaalisesti. Solmujen muodostama kokonaisuus näytetään myös ikkunan vasemman reunan lineaarisessa näkymässä puumaisena järjestettynä listana. Tässä listassa solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla. Käsitekartan voi tallentaa kuvatiedostoksi edit-valikosta löytyvällä "Export the map..."-toiminnolla.
Solmuille voi lisäksi määritellä myöskin datasisältöä, joka voi olla tekstiä, kuva, taulukko taikka kaavio. Solmun sisältämän datan tyypin voi valita valikosta, joka tulee esiin klikkaamalla solmua hiiren kakkosnapilla. Itse data syötetään ikkunan alalaidassa olevaan osioon. Esimerkiksi kaavion piirtäminen onnistuu melko vaivatta valitsemalla lisättäviä komponentteja hiiren oikean näppäimen takaa saatavasta valikosta.
Käsitekartasta voidaan automaattisesti generoida erityyppisiä diaesityksiä sekä raportteja. Vaihtoehtoina ovat html-muotoinen S5-esitys, LaTeX-tekstidokumentti, OpenDocument-tekstitiedosto ja -esitys, joita voi muokata esimerkiksi LibreOfficella, selaimella katseltava Java-sovellus, html-sivu sekä LaTeX-pohjainen Beamer-esitys. Diaesityksiin ohjelma luo automaattisesti käsitekartan solmuista joukon dioja ja niihin sisällöiksi solmuista ja alisolmuista luotuja "palluralistoja". Ohjelma pyrkii valitsemaan älykkäästi, mitkä solmut näytetään omina dioinaan ja mitkä vain luettelon kohtina. Solmut, jotka sisältävät datana kuvan, taulukon tai kaavion, saavat oman dian, jossa data näytetään. LaTeX-dokumenttiin käsitekartan solmuista luodaan otsikkorakenne ja otsikoiden alle sisällöksi tulee kunkin solmun data. Näin on mahdollista luoda Semantikilla esimerkiksi kokonainen raportti sekä sen esittelemiseen käytettävä diaesitys.
Html-muotoisen S5-diaesityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon ja esikatselun se osaa näyttää suoraan käsitekartan oikealla puolella olevassa alueessa. Esikatselun voi näyttää myös kokoruututilassa, jolloin Semantikia itseään voi käyttää myös esityksen esittämiseen. LaTeX-dokumentin sekä Beamer-esityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon LaTeX-tiedostoina, kuvina sekä ne lopulliseksi pdf-tiedostoksi kääntävänä run.sh-tiedostona. LaTeX-muotoisten tiedostojen käyttö tarvitsee luonnollisesti asennetun LaTeX-ympäristön. OpenDocument-tiedostot Semantik tallentaa myöskin pyydettyyn hakemistoon ja sieltä niitä voidaan käsitellä ja näyttää edelleen LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)- ja LibreOffice Impress (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Impress) -ohjelmilla.
Käsitekartan osille voidaan datan lisäksi määrittää myös erilaisia muuttujia avain-arvo -pareina. Koko käsitekarttaa koskevat muuttujat, kuten esityksen tai raportin otsikko, tekijätieto sekä päivämäärä, syötetään ikkunan alaosan "variables"-välilehdelle, kun piirtoalueen tausta on valittuna. Tähän tarvittavat muuttujat ovat "doc_"-alkuisia, esimerkiksi "doc_title", "doc_author" ja "doc_date", ja ohjelma ehdottaa muuttujan nimeä täydennyksenä, kun sen alkua kirjoittaa jonkin matkaa. Samoin kaikille käsitekartan solmuille on mahdollisa syöttää muuttujia, jotka muokkaavat käsitekartasta generoitavaa tulostetta esimerkiksi jättämällä kyseisen solmun käyttämättä tai kertomalla kuvalle käytettävän koon.
Ohjelma on KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-pohjainen ja se on saatavilla Linux-jakeluille sekä monille muille UNIX-tyyppisille alustoille. Siitä ei ole Windows-versiota ja sitä ei valitettavasti ole käännetty suomen kielelle.
Kotisivu http://code.google.com/p/semantik/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux ja muut UNIX-tyyppiset järjestelmät, joihin KDE-ympäristö (http://viikonvalo.fi/KDE) on saatavilla. Asennus Ohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta sekä sen kotisivuilta.
- Käynnistettäessä Semantik tarjoaa muutamia käyttövihjeitä, jotka kannattaa lukea läpi. Käyttöliittymä koostuu vasemman reunan lineaarisesta näkymästä, piirtoalueesta, S5-esityksen esikatselunäkymästä sekä alareunan "data"- ja "variables"-syöttötilasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-1.jpg)
- Käsitekartan puurakenne muodostetaan luomalla solmuja ja niiden välisiä yhteyksiä. Enter-näppäin vaihtaa aktiivisen solmun muokkaustilaan ja pois. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-2.jpg)
- Solmuille voi määrätä värejä ja kuvaavia kuvakkeita oikean reunan väri- ja kuvakepalkista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-3.jpg)
- Solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla taikka käskemällä ohjelman järjestää ne automaattisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-4.jpg)
- Käsitekarttadokumentille voi antaa otsikon, tekijän nimen sekä muutamia muita tietoja muuttujina aktivoimalla piirtoalueen taustan sitä klikkaamalla ja syöttämällä muuttujat alareunan "variables"-välilehdelle. Syöttötila ehdottaa täydennyksiä muuttujien nimille kirjoittamisen myötä. Muuttujia käytetään esimerkiksi esitystä luotaessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-5.jpg)
- Käsitekartasta voidaan luoda usean muotoisia esityksiä ja raportteja automaattisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-6.jpg)
- S5-esitys näytetään esikatseluna suoraan Semantikin esikatseluruudussa. Html-muotoisena sen voi esittää myös erillisellä selaimella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-7.jpg)
- Käsitekartasta luotu pdf-muotoinen Beamer-esitys. Beamer-tuloste on LaTeX-kielinen ja sen kääntämiseen pdf-tiedostoksi tarvitaan LaTeX-ympäristö. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-8.jpg)
- Solmuihin voi syöttää myös datasisältöä. Kuvassa tekstimuotoista dataa, jota käytetään LaTeX-dokumentissa solmujen mukaan otsikoitujen kappaleiden tekstisisältönä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-9.jpg)
- Data voi olla myöskin kaavio, jonka voi piirtää suoraan dataosioon, kun solmun tyypiksi on valittu "diagram". Oikean reunan palkin värivalinnat toimivat myös kaavion osille. Muita solmun datatyyppejä ovat kuva ja taulukko. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-10.jpg)
- Solmuun syötetyt taulukot, kuvat ja diagrammit näkyvät S5-esityksissä sekä Beamer-esityksissä omina dioinaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-11.jpg)
- Käsitekartasta generoitu LaTeX-dokumentti, jossa solmuille syötetyt datasisällöt ovat kappaleiden sisältöinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-12.jpg)
- Automaattisesti luotu OpenDocument-esitys on varsin yksinkertainen runko ja vaatii todennäköisesti jatkomuokkausta ennen esittämistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-13.jpg)
- Käsitekartta kuvatiedostoksi tallennettuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/semantik-14.jpg)
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
16 June 2013, 5:56 pm
Graph.tk on vapaa websovellus matemaattisten kuvaajien piirtämiseen.
Graph.tk piirtää matemaattisten kaavojen graafisia esityksiä www-selaimella käyttäen hyvin yksinkertaista käyttöliittymää. Sovelluksen oleellisin osa on koko selainruudun täyttävä koordinaatisto, jossa voi siirtyä paikasta toiseen hiirellä raahaamalla sekä zoomata hiiren rullaa käyttäen. Toinen oleellinen osa on näkymän oikeassa yläkulmassa oleva lista esitettävistä kaavoista. Listan alareunassa on plusnappula, jota painamalla listaan lisätään uusi kaava. Ohjelma lisää listaan valmiita esimerkkikaavoja, jotka voi korvata omilla kaavoilla. Kaavojen esittämä kuvaaja piirretään koordinaatistoon automaattisesti. Kukin uusi kaava saa uuden, selkeän ja toisistaan erottuvan värin. Kunkin kaavan kuvaajan piirtämisen voi kytkeä päälle ja pois rastiruudulla. Lisäksi kaavan voi poistaa napsauttamalla poistorastista.
Matemaattisten kaavojen syöttäminen on toteutettu Mathquill (http://mathquill.com)-kirjastolla, jolla matematiikan kirjoittaminen on varsin suoraviivaista ja helppoa. Syöttötila tunnistaa suoraan '*'-merkin kertomerkiksi, jonka se näyttää normaaliin matemaattiseen tapaan pisteenä, ja jakoviivan '/', jonka se ymmärtää jakolaskuksi ja osaa muuttaa vaakasuoraksi osoittajaa ja nimittäjää käyttäväksi jakolaskuksi. Lisäksi syöttötilaan voi kirjoittaa LaTeX-komentoja, jotka aloitetaan takakenolla '\' ja päätetään välilyöntiin. Esimerkiksi neliöjuuri luvusta 2 saadaan kirjoittamalla ensin '\sqrt ', jonka jälkeen neliöjuurimerkin alle syntyneeseen korostettuun ruutuun kirjoitetaan luku '2'.
Syötettävät kaavat voivat olla montaa eri muotoa ja parhaimman käsityksen erilaisista tyypeistä saakin painelemalla plusnappulaa ja katsomalla läpi esimerkkikaavat. Yksinkertaisimmillaan kaava voi olla vain lauseke, vaikka polynomi 3x+1, jota vastaava kuvaaja piirretään. Kaavan voi antaa myös yksinkertaisesti ratkaistavana muuttujia x ja y sisältävänä yhtälönä, kuten 2y=3x+1. Kaavaksi voi myös syöttää epäyhtälön, esimerkiksi y<-x^2, jolloin Graph.tk piirtää epäyhtälössä esiintyvän lausekkeen kuvaajan ja värittää tasosta epäyhtälön toteuttavan osan. Normaalin karteesisen koordinaatiston lisäksi kuvaajia voi piirtää käyttämällä napakoordinaatistoa. Tämä tehdään käyttämällä muuttujien x ja y sijasta muuttujia r ja \theta. Muuttuja r tarkoittaa pisteen etäisyyttä keskipisteestä ja kreikkalainen kirjain \theta puolestaan kulmaa vastapäivään positiivisesta x-akselista. Lisäksi kaavarivillä voi määritellä muuttujia, esimerkiksi a=5 ja käyttää näitä muuttujia muissa kaavoissa.
Piirto-ominaisuuksien lisäksi Graph.tk sisältää myös hyvin yksinkertaisen ja rajoittuneen javascript-pohjaisen cas-järjestelmän, jolla se osaa esimerkiksi suorittaa muodossa d/dx(2x+4) annettuja derivointeja sekä yksinkertaisia integrointeja. Näitä ominaisuuksia voi käyttää joko suoraan kaavarivillä taikka omasta napistaan esiin tulevassa erillisessä cas-näkymässä. Graph.tk:n cas-ominaisuudet eivät kuitenkaan ole kovinkaan monipuoliset vaan ne ovat lähinnä pieni lisä ohjelman piirtotoiminnallisuuden ohella.
Piirretyn kuvan voi tallentaa png-kuvaksi klikkaamalla käyttöliittymän kameraikonia. Tällöin piirretystä kuvaajasta muodostetaan png-kuva, joka avataan selaimeen ja jonka voi tämän jälkeen tallentaa normaaliin tapaan hiiren oikealla näppäimellä saatavasta valikosta.
Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla sen Github-sivulta (https://github.com/aantthony/graph.tk). Kuvaajien piirtäminen on toteutettu ohjelmassa html5:n canvas-elementtiä käyttäen. Javascriptillä toteutettuna kuvaajien piirtäminen tapahtuu kokonaan käyttäjän selaimessa, joten verkkoyhteyttä tarvitaan vain sovelluksen avaamiseen. Graph.tk:lla piirrettyjä kuvaajia voi myös upottaa muille sivuille käyttäen tarjolla olevaa API (http://graph.tk/about/api.html):a.
Kotisivu http://graph.tk About-sivu (http://graph.tk/about/) API (http://graph.tk/about/api.html) Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Selaimet Asennus Ohjelma ei selaimella käytettävänä tarvitse erillistä asennusta. Sen voi kuitenkin halutessaan asentaa Chrome-sovellukseksi (https://chrome.google.com/webstore/detail/graphtk/nkhkaamdeplibnmodcgodlkghphdbahk?hl=en) Chrome-selaimeen. Ohjelman voi myös asentaa omalle palvelimelle, jos ei halua käyttää sitä alkuperäiseltä sivustolta.
- Graph.tk:n käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Vain koordinaatisto ja piirrettävät kaavat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-1.png)
- Uudella kaavarivillä on ohjelmaa esittelevä esimerkkikaava, jonka voi korvata omalla. Halutut kaavat voi piilottaa ottamalla rastin pois kyseisestä ruudusta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-2.png)
- Yhtälöiden ja lausekkeiden kuvaajien lisäksi voidaan esittää myös epäyhtälöitä väritettyinä pintoina. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-3.png)
- Myös napakoordinaatistoa voi käyttää. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-4.png)
- Kaavojen syöttäminen tapahtuu Mathquill-syöttökentillä, jotka näyttävät kaavat matemaattisessa muodossa ja joilla matematiikan syöttäminen on helppoa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-5.png)
- Mathquill-kenttään voi syöttää myös LaTeX-syntaksin mukaisia komentoja ja symboleja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-6.png)
- Graph.tk:n sisäänrakennettu kevyt cas-toiminnallisuus osaa suorittaan jonkin verran muun muassa derivointeja ja integrointeja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-7.png)
- Kaavariveillä voi myös nimetä uusia muuttuja, joita voi käyttää muissa kaavoissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-8.png)
- Myös kertoma ja Gamma-funktio löytyvät. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-9.png)
- Graph.tk:n cas-näkymässä voi suorittaa joitain hyvin yksinkertaisia laskutoimituksia... (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-10.png)
- ... Esimerkiksi derivointia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-11.png)
- Graph.tk antaa piirrettyjen kuvaajien bittikarttakuvan käyttäjälle avaamalla selaimeen base64-koodatun png-kuvan, jonka käyttäjä voi tallentaa normaalina png-tiedostona. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/graph.tk-12.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
22 June 2013, 5:43 pm
MythTV on avoimen lähdekoodin digitaalinen videotallennin (DVR) ja kodin mediakeskus.
MythTV on monipuolinen ja lisäosilla laajennettava kodin mediakeskus. MythTV:n valikko-ohjattu käyttöliittymä on peruskäytössä selkeä ja vaivaton. Sillä onnistuu toisaalta suorien televisiolähetysten seuranta ja toisaalta tv-tallenteiden tai muualta tuotujen mediatiedostojen toistaminen. Sitä voi käyttää musiikki- ja videotiedostojen toistamiseen, CD-, DVD- ja BlueRay-levyjen toistoon, kuvagallerioiden näyttämiseen sekä nettivideoiden, esimerkiksi Youtube-videoiden, toistamiseen.
MythTV tukee hyvin erilaisia kaukosäätimiä ja sen perustoiminnot on mahdollista ohjelmoida kaukosäätimen nappuloihin haluamallaan tavalla. Käyttöliittymän toimintoja on kytketty myös useisiin näppäimistön näppäimiin ja esimerkiksi jonkinlaisen mininäppäimistön käyttäminen voikin olla hyvä ajatus.
Suoraa televisiolähetystä katsottaessa MythTV tallentaa ohjelmaa aina automaattisesti kiintolevylle. Näin ohjelman voi halutessaan pysäyttää jääkaappikäynnin ajaksi taikka pomppia ohjelmassa taaksepäin, jos jonkin kohdan haluaa nähdä uudelleen. Automaattiset live-tallennukset poistetaan automaattisesti tilantarpeen mukaan. Televisiokanavia voi selata suoraan numeronäppäimillä, nuolinäppäimillä sekä aikajanana näytettävää ohjelmaopasta käyttäen. Televisio-ohjelmien tallennuksia voi ajastaa monella tapaa, esimerkiksi ohjelmaoppaasta valitsemalla taikka tekstihakuja asettamalla. MythTV pitää tallenteiden, mediatiedostojen ja ohjelmaoppaan metatiedot järjestyksessä tallentamalla ne tietokantaan, jonka ansiosta niitä on helppo hakea.
MythTV:n rakenne on joustavasti asiakas-palvelin -mallin mukainen. Toisin sanoen MythTV sisältää erillisen taustaohjelmiston, joka huolehtii tv-virittimistä, ohjelmien tallentamisesta ja tallenteiden hallinnasta, sekä erillisen edustaohjelmiston, joka toimii käyttöliittymänä ja toistaa taustaohjelmiston tarjoilemat mediatiedostot. Käytännössä tämä jako tarkoittaa sitä, että taustaohjelmisto voi olla asennettuna yhdelle tai useammalle erilliselle koneelle, jotka keskittyvät vain sisällön tarjoilemiseen, ja edustaohjelmisto voi olla asennettuna yhteen tai useampaan katselulaitteeseen. Näin aina päällä oleva taustaohjelmistoa käyttävä laite on mahdollista laittaa toimimaan varastossa tai jossain muussa piilossa, jossa se on mahdollisimman vähän häiriöksi, ja jättää vain sirommat edustalaitteet esille esimerkiksi olohuoneeseen. Edusta- ja taustaohjelmistoja on toki mahdollista käyttää myös samalla laitteella. Android- ja iOS-laitteille löytyy myös sovelluksia, joita voidaan käyttää joko kaukosäätiminä taikka katselulaitteina.
MythTV osaa käyttää alustan, esimerkiksi Linuxin, tukemia viritinkortteja, jotka voivat olla joko sisäisiä tai usb-liittimellä kytkettäviä laitteita. Yhdellä virittimellä voi katsoa ja tallentaa yhtäaikaisesti yhdestä kanavanipusta tulevia ohjelmia. Näin esimerkiksi YLE:n kanavanipusta voi saman aikaisesti tallentaa yhdeltä kanavalta ja katsoa ohjelmaa toiselta. Useammalla virittimellä yhtä aikaa käytettävien kanavanippujen määrä kasvaa.
MythTV on laajennettavissa erilaisilla lisäosilla ja teemoilla. Siihen löytyvät erilliset lisäosat esimerkiksi musiikin ja videotiedostojen toistamiseen, kuvien näyttämiseen, optisten medioiden käsittelyyn, nettivideoiden selaamiseen, hakuun ja näyttämiseen sekä tallenteiden muuttamiseen kannettaviin laitteisiin sopivaan muotoon. MythTV:n ulkoasu puolestaan on monipuolisesti muokattavissa erilaisilla teemoilla, jotka muuttelevat valikkotekstien sijainteja, taustakuvia ja muuta ohjelman yleisilmettä. MythTV:n toimintoja voi käyttää myös Mythweb-lisäosan tarjoaman webkäyttöliittymän kautta. Muita MythTV:n lisäosilla saatavia ominaisuuksia ovat muun muassa rss-syötteiden lukija, säätiedotukset sekä ZoneMinder-valvontakameroiden käyttö.
MythTV:n ympärille on koostettu kokonaisia Linux-jakeluita, joista Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/) on ehkä tunnetuin ja suosituin. Mythbuntu tarjoaa helpon tavan asentaa kokonainen toimiva MythTV-järjestelmä. Mythbuntu sisältää yksinkertaiset käyttöliittymät ohjelman asetusten tekemiseen mahdollisimman helposti.
Kotisivu http://www.mythtv.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, Mac OS X, Windows Asennus MythTV löytyy useimmille Linux-jakeluille suoraan paketinhallinnasta. Helpointa asentaminen on käyttämällä erityisesti MythTV:n käyttöä varten tehtyä jakelua, kuten Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/). Muille alustoille MythTV löytyy sen kotisivujen kautta joko valmiina pakettina tai lähdekoodina. Windows-ympäristöön ei valitettavasti ole tarjolla valmiita suoritettavia ohjelmia vaan MythTV pitää kääntää sille lähdekoodeista.
- MythTV:n päävalikko suomenkielisenä ja selkeällä käyttöliittymäteemalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-1.png)
- Suoran televisiolähetyksen katselua. Ylös ja alas nuolilla selaamalla voi etsiä haluamansa kanavan ja valita sen OK- tai enter-näppäimellä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-2.png)
- Ohjelmaoppaan nurkassa näytetään suoran lähetyksen kuva ja eri kanavien ohjelmistoa voi selata eteen- ja taaksepäin. Ohjelmien ajastaminen onnistuu tästä näkymästä halutut ohjelmat merkitsemällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-3.png)
- Ohjelmia voi merkitä myös toistuviksi tallennuksiksi. Samalla hakuajastimella tallennetut ohjelmat ovat selattavissa samasta katselunäkemästä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-4.png)
- MythMusic-lisäosalla voi kuunnella musiikkia ja luoda musiikkitiedostoista soittolistoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-5.png)
- Nettivideoita voi etsiä valituista videopalveluista hakusanoilla ja valita hakutuloksista katsottavaksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-6.png)
- Mediakirjasto-valikosta ovat katsottavissa ja kuunneltavissa tv-tallenteet, videotiedostot, musiikit, Internet-videot ja kuvagalleriat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-7.png)
- MythTV:n ulkoasu on valittavissa useista teemoista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-8.png)
- Mediakirjasto-valikko toisella teemalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-9.png)
- Kuvagallerian kuvat ovat selattavissa kansioittain. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mythtv-10.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
30 June 2013, 1:01 am
Mindmup on verkkoselaimella toimiva vapaa ja helposti jaettava käsitekarttasovellus.
Mindmup on erittäin helppokäyttöinen selainpohjainen käsitekarttasovellus ja palvelu. Sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja käytännöllinen kartan syöttäminen suoraan näppäimistöltä sekä helppo jaettavuus. Käsitekarttoja voi jopa muokata verkon kautta yhdessä reaaliaikaisesti. Mindmup soveltuu myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Käsitekartta koostuu solmuista, jotka on yhdistetty toisiinsa puumaiseksi rakenteeksi. Mindmupissa solmujen lisääminen ja muokkaaminen on tehty hyvin helpoksi nopeasti opittavilla näppäinkomennoilla. Muokattavan solmun voi valita nuolinäppäimillä kohdistusta liikuttamalla. Valitun solmun muokkaamisen voi aloittaa siirtymällä muokkaustilaan välilyönnillä ja muokkaus päätetään joko hyväksymällä se enter-näppäimellä tai hylkäämällä muokkaus esc-näppäimellä. Uusia solmuja voi lisätä valitun rinnalle enter-näppäimellä tai valitun lapsisolmuksi tabulaattorilla. Solmujen alipuita voi myös piilottaa ja näyttää käyttämällä '/'-näppäintä. Kaikki muokkausvalinnat on mahdollista valita myös valikkoa käyttämällä, mikä onkin pääkäyttötapa kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. Käsitekartan rakenteen muokkaaminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla. Solmun voi siirtää toisen lapseksi yksinkertaisesti raahaamalla sen tämän päälle. Sisarussolmujen järjestystä voi niin ikään muuttaa hiirellä raahaamalla.
Mindmup tarjoaa useita tapoja tallentaa käsitekartan. Websovelluksena luonnollisimpina tallennustapoina ovat Mindmup-palvelun tarjoama Amazonin S3-palvelimille tapahtuva tallennus, Google Drive sekä selaimen sisäinen tallennus (Browser Storage, eli localStorage). Nämä kolme tallennustapaa soveltuvat kolmeen erityyppiseen käyttötapaan. Mindmup-palvelun tallennustila soveltuu julkisesti jaettaville käsitekartoille. Sinne tallennettu käsitekartta saa oman url-osoitteen, jolla sitä pääsee katsomaan kuka tahansa osoitteen tietävä. Tämä tapa sopii hyvin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa jaettaville kartoille. Näin jaettu kartta on "vain luku"-tilassa. Kartan muokkaaminen luo siitä uuden kopion, jolloin alkuperäinen pysyy muuttumattomana. Toisena vaihtoehtona oleva Google Drive antaa mahdollisuuden yksityisempään tallennukseen ja tarkempaan hallintaan käsitekartan jako-oikeuksista. Jos luottaa Googleen ja sen tallennuspalveluun. Tässä vaihtoehdossa tallennus tapahtuu suoraan Google Driveen käymättä Mindmup-palvelun palvelimien kautta ja jos tietokoneella on käytössä Google Drive -tiedostojen synkronointi, päivittyy tiedosto samalla myös omalle koneelle. Kolmas vaihtoehto on kaikkein yksityisin, sillä se tallentaa käsitekartan vain selaimen omaan sisäiseen tallennustilaan eikä sitä lähetetä lainkaan verkkoon. Käsitekartta on avattavissa selaimen tallennustilasta seuraavalla kerralla Mindmup-sivustolle mentäessä. Tätä tallennustapaa käytettäessä kannattaa huomioida, että selaimen oma tallennustila on selainkohtainen, eli tallennettu käsitekartta on avattavissa vain samalla tietokoneella ja samaa selainta samalla profiililla käytettäessä.
Edellä kuvattujen tallennustapojen lisäksi Mindmupissa on valittavissa myös kartan vienti (Export Map), jota käyttämällä kartan voi myös tallentaa useammallakin tavalla. Tätä tapaa käyttäen valittavina vaihtoehtoina ovat Mindmapin oma ja Freemind ohjelman JSON-muotoiset tallennusmuodot, png-kuva, html-sivu sekä tabulaattorisisennyksillä puumaiseksi tehty tekstitiedosto. Näistä Mindmup- ja Freemind-tiedostot on mahdollista myös tuoda Import-toiminnolla takaisin Mindmup-sovellukseen.
Verkkosovelluksena Mindmup antaa hyvät työkalut käsitekartan jakamiseen. Jakamista varten kartta täytyy tallentaa verkkopalveluun, jonka jälkeen sen voi jakaa sähköpostilla tai Facebookin taikka Twitterin kautta. Jaon voi tehdä myös muilla tavoin kopioimalla kartan osoitteen ja jakamalla sen haluamallaan tavalla. Kartan voi myös upottaa haluamalleen sivustolle kopioimalla Mindmupin tarjoaman upotuskoodin.
Helppo verkkojakaminen tarjoaa myös tavan muokata käsitekarttaa yhteistyönä lähes reaaliajassa. Mindmupin lisäosana päälle kytkettävä jako-ominaisuus antaa käyttäjän kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan yhteistä karttaa jakamalla muokkausosoitteen sähköpostin tai muiden palveluiden kautta. Yhtäaikainen muokkaus vaatii käyttäjiltä Google-tunnuksilla tunnistautumisen. Yhtäaikaa muokattaessa selainikkunassa näkyy kunkin käyttäjän avatar hänen valitsemansa solmun kohdalla ja muutokset päivittyvät lähes välittömästi muille käyttäjille. Tämä ominaisuus voi helpottaa monien yhdessä tehtävien suunnitelmien tekemistä.
Muita päälle kytkettävissä olevia lisäominaisuuksia ovat tehtävien edistymisen tarkkailuun käytettävä "Progress" sekä solmujen väliset kytkennät kaarevista suoriksi janoiksi muuttava lisäosa. Progress-työkalulla voi merkitä eri värikoodeilla esimerkiksi projektin eri osien edistymistä. Mitkä osat on vasta aloitettu, mitä etenevät ja mitkä ovat jo valmiita. Progress-työkalu ymmärtää tehtävien hierarkian ja se osaa esimerkiksi tulkita solmun kuvaaman tehtävän tehdyksi, jos sen kaikki alitehtävät ovat tehtyjä.
Kotisivu http://www.mindmup.com/ Lähdekoodi https://github.com/mindmup/mindmup Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkoselaimet Asennus Websovelluksen käyttö ei tarvitse asennusta. Jos haluaa asentaa ohjelman omalle palvelimelle, se on mahdollista käyttämällä lähdekoodia. Esimerkit käsitekarttaesimerkki (http://goo.gl/EacVs) Upotettu kartta (http://viikonvalo.fi/Mindmup-kartta)
- Mindmupin käyttöliittymä on selkeä ja helppo käyttää suoraan näppäimistöltä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-1.png)
- Jos solmuihin lisää web-osoitteita, ne näytetään klikattavina linkkeinä. Solmujen alla olevat puut voi "sulkea", jolloin ne vievät näytöllä vähemmän tilaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-2.png)
- Suljetun puun voi '/'-näppäimellä avata taas näkyviin. Kuvassa on käytössä tallennus selaimen omaan tallennustilaan, mikä näkyy oikean yläkulman Firefox-logosta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-3.png)
- Mindmupissa on käytössä useita tapoja tallentaa ja avata tiedostoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-4.png)
- Kaikki muokkaustoiminnot ovat käytettävissä valikon kautta ja siten saatavilla myös kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-5.png)
- Mindmapissa on kolme erikseen päällekytkettävää lisäosaa, joilla käyttöön saadaan reaaliaikainen yhteismuokkaus, etenemisten seuranta sekä suorat janat solmujen välillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-6.png)
- Progress-edistymisenhallinnalla solmuille voi merkitä erilaisia tiloja niiden edistymisen mukaan. Tilat ovat muokattavissa tarpeen mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-7.png)
- Yhteismuokkaustyökalulla voi kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan samaa käsitekarttaa reaaliaikaisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-8.png)
- Yhteismuokkaus käyttää Google Drive -palvelua. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-9.png)
- Yhteismuokkaus käynnissä. Muokkaajan avatar näkyy valitun solmun kohdalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-10.png)
- Käsitekartta vietynä html-tiedostoksi. Tiedosto sisältää upotettuna kuvan kartasta sekä käsitekartan sisällön sisennyksillä puumaisena esitettynä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-11.png)
- Käsitekartan voi jakaa muille Mindmup-palveluun tallennettua versiota käyttämällä. Jako tapahtuu lähettämällä kartan url-osoite joko ohjelmasta suoraan tai muulla tavoin. Kartan voi myös upottaa muille sivustoille upotuskoodilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-12.png)
- Mindmup antaa upotuskoodin kopioitavaksi ja muulle www-sivulle liitettäväksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-13.png)
- Google Drive -palveluun tallennetun käsitekartan avaaminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-14.png)
- Kuvatiedostona tallennettu käsitekartta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mindmup-15.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
7 July 2013, 10:41 pm
OpenArena on vapaa ensimmäisen persoonan ammuskelupeli .
OpenArena on yhteisön tuottama GPL-lisensoitua idTech3:a pelimoottorina käyttävä Quake 3 Areenaa vastaava peli. Netissä pelaaminen on mahdollista ja pelimuotoja on useita, perusammuskelua, lipunryöstöä ynnä muita. Peliä ei suositella alle 17-vuotiaille, toteaa webbi-sivu (http://openarena.wikia.com/wiki/Main_Page).
OpenArena on varsin samanlainen kuin Quake III Arena, se on tehty samalla pelimoottorilla, mutta kentät, grafiikat ja äänet on tehty uusiksi vapaalla lisenssillä. Esimerkiksi aseet ovat vaikutuksiltaan suunnilleen samanlaisia kuin Quake III:ssa, mutta eri näköisiä. Pelaamisen kannalta eroa ei paljoa ole, samat pikanäppäimet saa määritettyä samoihin toimintoihin. Suurin ero tulee erilaisista kentistä, ne pitää uudestaan opetella, jos pitää muistaa mistä nurkasta löytyy tavoiteltu poweruppi.
Kenttiä on noin sata, joista osa tosin on muunnelmia eikä kunnolla erilaisia kenttiä. Mukana olevat kentät löytää Linuxissa komennolla
for i in /usr/lib/openarena/baseoa/*.pk3 ; do unzip -t $i | grep maps | grep \.bsp ; doneKomennon voi kirjoittaa kolmelle riville kuten yllä, tai yhdelle riville yhteen pötköön, kumpikin tapa toimii.
Yksinpelinä OpenArenan voi pelata läpi voittamalla kenttiä. Kun on voittanut neljä ensimmäistä kenttää, saa pelattavakseen neljä kenttää lisää, ja ne voitettuaan samaan tapaan. Jo pelattuja kenttiä voi pelata uudestaan. Ne löytyvät pelin valikosta.
Nettipeli on kattavasti toteutettu. Asennuksessa tulee mukana myös pelipalvelin. Yksi pelaajista voi käynnistää OpenArenansa palvelimeksi ja hän sekä muut liittyvät sen pyörittämään peliin. Internetistä löytyy pelipalvelimia (http://dpmaster.deathmask.net/?game=openarena) joihin voi liittyä. Pitää vaan katsoa, että palvelimella on sama versio OpenArenasta kuin itsellä. Moninpeliin liitytään pelin Multiplayer-valikosta, samasta paikasta voi myös käynnistää pelipalvelimen.
Saatavilla on myös erillinen palvelinversio. Debian GNU/Linuxissa se on paketissa nimeltä openarena-server. Asentamalla tämä palvelinversio erilliseen koneeseen ei kenenkään pelaajan tarvitse ajaa omalla koneellaan OpenArenan asiakasohjelman lisäksi myös pelipalvelinta.
OpenArenan mukana tulee MissionPack. Se on modi ja vastaa Quake III:n Team Arena -julkaisua. Suuri osa MissionPackin ominaisuuksista on siirtynyt OpenArenan perusversion vakio-ominaisuudeksi.
Peli on varsin nopeatempoinen. Tarvitaan nopeat refleksit ja vikkelät sormet, mutta tietokonepelaajia vastaan ei mikään estä käynnistämästä kenttää devmap-komennolla, jolloin voi komennolla timescale hidastaa pelin. Esimerkiksi timescale 0.33 jälkeen peli toimii kolmasosanopeudella. Tällöin voi myös antaa itselleen haluamiaan power uppeja, esimerkiksi give speed tai give quad damage. Tietokonepelaajat eli botit ovat varsin kelvollisia. Botteja vastaan pelaamalla voi harjoitella tai pelata pelkästään botteja vastaan jos ei pidä nettipeleistä. Botit osaavat muitakin pelimuotoja kuin vapaan ammuskelun, ainakin lipunryöstö sujuu pelkkiä botteja sisältävällä joukkueella. Botteja voi käyttää myös, jos ihmispelaajia ei ole tarpeeksi. Loput joukkueen paikat voi täyttää boteilla. Webbisivun (http://openarena.wikia.com/wiki/Bots) mukaan uusin OpenArena on täysin yhteensopiva Quake III:n bottitiedostojen kanssa.
Bottien osaamista voi säätää. Botti lisätään peliin komennolla addbot, jolle annetaan parametrina botin nimi ja taitotaso kokonaislukuna yhden ja viiden väliltä. Esimerkiksi addbot neko 5 lisää hyvin taitavan Neko-mallia käyttävän botin. Botin nimenä pitää käyttää peliin määriteltyä bottia.
Projekti OpenArena käynnistettiin elokuun 19. 2005. Edellisenä päivänä julkaistiin id Tech 3 lähdekoodi lisenssinä GPL. Uusin versio 0.8.8 julkaistiin helmikuun 20. 2012 http://openarena.ws/board/index.php?topic=4451.0. Kehitys jatkuu, uusia kenttiä tulee yhteisöltä ja pelin kehittäjät lupaavat uutta versiotakin, joka julkaistaan kun se on valmis.
Kotisivu http://openarena.ws/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Android, Linux, Mac, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Mac- ja Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta (http://www.openarena.ws/download.php?list.61). Android-versio löytyy ilmaisena Google Playstä. Käyttöohjeet Pelille on Wikiassa englanninkielinen käsikirja (http://openarena.wikia.com/wiki/Manual).
- Plasma-aseella ammuskelua (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-01.jpg)
- Osui ja upposi (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-02.jpg)
- K-17 on osaksi veriroiskeiden takia (asetuksissa ne on mahdollista poistaa käytöstä) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-03.jpg)
- Sinko kuuluu sinkohippapeleihin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-04.jpg)
- Singolla saa harvoin täysosumia (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-05.jpg)
- Quad Damagen käyttäjä näkyy sinisenä hohteena (aseen teho kolminkertaistuu) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-06.jpg)
- Perusase on konekivääri, paremmat aseet pitää löytää (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-07.jpg)
- Taas kovaa sinkohippaa (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-08.jpg)
- Keltainen haarniska on 50 suojapistettä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-09.jpg)
- Plasma-ase quad damagen kera on tehokas (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-10.jpg)
- Raidetykki on tehokas, mutta kestää kauan latautua seuraavaan laukaukseen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-11.jpg)
- Kannattaa muista mistä kentän sopesta löytyy quad damage (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-12.jpg)
- Jos kuolo kohtaa, 2 sekunnin päästä pääsee takaisin peliin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-13.jpg)
- Singon ampumat raketit lentävät hitaahkosti, joskus ne ehtii väistämään (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-14.jpg)
- Kaatuneen pelaajan powerupit tipahtavat uudelleenkäytettäviksi, löytäjä saa pitää (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-15.jpg)
- Pelihahmoista Nekoyss on parhaiten häiveväritetty (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-16.jpg)
- Kentät voivat olla korkeita (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-17.jpg)
- Kentät voivat olla laajoja (tämä on lipunryöstöön tarkoitettu symmetrinen kenttä) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-18.jpg)
Lisätietoja
- Englanninkielisen Wikipedian artikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/OpenArena)
- Esimerkkitiedostoja ja käynnistysscripti (http://taleman.fi/OpenArena/)
- Linux.fi artikkeli (http://linux.fi/wiki/OpenArena)
- Video uusimmasta versiosta Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=5-ZHq1VOtuc)
- Openarena Android Tutorial Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=XBcOPYkXvvo)
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
14 July 2013, 12:49 pm
Fake Dawn on lempeä hellästi herättävä herätyskellosovellus Android-laitteille.
Tavalliset herätyskellot ja herätyskellosovellukset aloittavat herättämisen käsketyllä kellonlyömällä ilman ennakkovaroitusta ja -valmisteluita. Fake Dawn pyrkii tekemään herätyksen hellävaraisemmin matkimalla aamunkoittoa ja herättelemällä nukkujaa hitaammin. Fake Dawn alkaa ensin kirkastaa laitteen näyttöä ajastuksen mukaisesti täysin pimeästä valittuun väriin. Näytön kirkkauden lisäksi herätys voi sisältää valitun herätysäänen, jonka voimakkuus nousee samoin ajastuksen mukaisesti täydestä hiljaisuudesta valittuun äänenvoimakkuuteen. Kolmantena herätystekijänä voidaan halutessa käyttää myös laitteen värinää. Ohjelmasta voidaan lisäksi valita, minä viikonpäivinä lavastettu aamunkoitto on käytössä. Käynnissä olevan herätyksen voi sammuttaa näyttöä koskettamalla.
Herätyksen asetukset ovat täysin säädettävissä. Näytön valaistuksen värin voi valita väripyörällä, joka pompahtaa esiin väripalkkia sormella napauttamalla. Valaistuksen aloitusajan voi valita ajan tekstiä napsauttamalla taikka sormella käyttöliittymässä näkyvää ympyrää siirtämällä. Samoin valitaan ajankohta, jolloin näytön kirkkaus on täydessä voimassaan. Asetukset herätyksen äänelle asetetaan valaistusasetuksesta riippumattomasti samalla tavalla. Näytön voi siis laittaa kirkastumaan täyteen kirkkauteensa esimerkiksi kymmenen minuutin aikana kello 6.50:stä kello 7.00:aan ja aloittaa herätysäänen soittamisen kello 6.58 ja jatkaa sen äänenvoimakkuuden kasvattamista kello 7.02:een saakka. Herätysääneksi voi valita jonkin Android-laitteeseen asennetuista herätysäänistä taikka jonkin muun äänitiedoston. Työaamuna voi siis herätä vaikka lempeään "auringonnousuun" ja hiljaa voimistuvaan linnunlauluun.
Ohjelman pieni puute on se, että siihen voi ajastaa vain yhden herätysasetuksen kerrallaan. Ohjelma olisi vielä hyödyllisempi, jos siihen voisi määritellä erilaisia herätyksiä esimerkiksi työviikolle ja viikonlopulle.
Kotisivu http://code.google.com/p/fakedawn/ Fake Dawn F-Droid-palvelussa (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=fake%20dawn&fdid=org.balau.fakedawn) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelman voi asentaa käyttämällä F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-sovellusta tai lataamalla asennuspaketin ohjelman F-Droid-sivulta (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=fake%20dawn&fdid=org.balau.fakedawn). Ohjelma on asennettavissa myös suoraan Googlen Play-sovelluskaupasta.
- Näytön valoisuuden ja herätysäänen voi ajastaa toisistaan riippumatta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-1.png)
- Näytön värin voi valita väripalkkia koskettamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-2.png)
- Ajankohdat voi määrätä Androidin kellonaikadialogilla koskettamalla kellonaikaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-3.png)
- Kellonaikoja voi säätää myös siirtämällä niitä edustavia ympyröitä sormella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-4.png)
- Herätysäänen voi valita laitteeseen asennetuista herätysäänistä tai laitteella olevista äänitiedostoista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-5.png)
- Säädöt maksimiäänenvoimakkuudelle, värinän aktivoinnille sekä viikonpäivien valinnalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-6.png)
- Herätyksen käynnistyessä näyttö muuttuu vähitellen täysin mustasta valittuun väriin valitun ajanjakson aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fakedawn-7.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
21 July 2013, 3:08 pm
SMS Backup+ on avoimen lähdekoodin ohjelma tekstiviestien varmuuskopiointiin Android-laitteelta.
SMS Backup+ on ohjelma, jolla Android-puhelimen käyttäjä voi varmuuskopioida tekstiviestinsä, multimediaviestinsä ja puheluhistoriansa sähköpostipalvelimelle. Tekstiviestien ja puhelinhistorian palautus takaisin puhelimeen onnistuu myös. Multimediaviestejä voi varmuuskopioida vain Android 2.x-laitteilla ja niitä ei voida ainakaan vielä palauttaa takaisin puhelimeen. Tiedot kopioidaan palvelimelle sähköpostiviestien muodossa, jolloin niitä voidaan tarkastella myös sähköpostiohjelmalla. Ohjelma sisältää myös asetukset automaattiseen varmuuskopiointiin.
Oletuksena ohjelma käyttää sähköpostipalveluna Googlen Gmailia, johon se osaa kirjautua puhelimeen jo syötettyä Google-tiliä käyttäen, kun käyttäjä antaa siihen luvan. Koska ohjelma siirtää tietoa sähköpostipalvelimelle IMAP-protokollan avulla, täytyy IMAP-tuki olla päällä Gmailin asetuksista. Vaihtoehtoisesti sähköpostipalveluna voi käyttää mitä tahansa IMAP-tiedonsiirtoa tukevaa sähköpostipalvelua. Tällöin ohjelman asetuksiin pitää syöttää palvelimen tiedot sekä käyttäjän tunnus ja salasana.
Oletuksena teksti- ja multimediaviestit kopioidaan Gmail-palveluun tunnisteella (label) "SMS" ja puheluhistoria tunnisteella "Call log", mutta nämä voi käyttäjä halutessaan vaihtaa haluamikseen. Muissa sähköpostipalveluissa tunnisteita vastaavat IMAP-palvelun kansiot. Teksti- ja multimediaviestit kopioidaan palvelimelle sähköpostiviesteinä, joiden otsikko on muotoa "SMS with Vilho Valo" tai "SMS with +358..." riippuen siitä, ovatko viestien toisten osapuolten yhteystiedot tallennettuina puhelimeen. Samoin sähköpostiviestin lähettäjä- ja vastaanottajakenttiin merkitään osapuolten oikeat sähköpostiosoitteet, jos sellaiset on yhteystietoihin tallennettu. Näin sähköpostiohjelmasta käsin on siis mahdollista vastata viesteihin suoraan. Multimediaviestien liitteet näkyvät sähköpostiviestien liitteinä. Puheluhistoria talletetaan niin ikään sähköpostiviesteinä, joiden otsikosta ja lähettäjä- sekä vastaanottajatiedoista käy ilmi puhelun osapuolet. Viestien sisältöinä on tieto puhelun kestosta, puhelinnumero sekä tieto siitä, oliko kyseessä lähtevä, tuleva vai vastaamaton puhelu. Vaihtoehtoisesti puheluhistorian voi valita myös tallentumaan valittuun Google-kalenteriin tapahtumina.
Ohjelmasta on mahdollista valita esimerkiksi vain johonkin yhteystietoryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut varmuuskopioitavaksi. Luotavien sähköpostiviestien otsikkoon voi halutessaan lisätä oman alkuosan, jolloin ne on helpompi erotella muista. Viesteistä on myös mahdollista valita, merkitäänkö ne automaattisesti luetuiksi vai näkyvätkö ne uusina viesteinä.
Varmuuskopiointi on mahdollista myös automatisoida tapahtumaan joko säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden tunnin välein, tai vaikka saapuvien viestien yhteydessä. Automaattinen kopiointi voidaan myös rajoittaa tapahtumaan vain langattoman lähiverkon kautta.
Kotisivu https://github.com/jberkel/sms-backup-plus F-Droid-sivu (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=sms%20backup&fdid=com.zegoggles.smssync) Google Play -sivu (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.zegoggles.smssync) Lisenssi Apache2 (http://directory.fsf.org/wiki/License%3AApache2.0) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma löytyy sekä F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-palvelusta että Googlen omasta Play-kaupasta.
- SMS Backup+ osaa varmuuskopioida ja palauttaa tekstiviestit ja puheluhistorian sekä varmuuskopioida multimediaviestit Android 2.x-laitteista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-1.png)
- Asetuksista voi valita, mitä varmuuskopioidaan, millä tunnisteilla ja kuinka paljon kerrallaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-2.png)
- Puheluhistoriasta voi valita kopioitavaksi vain tietyn tyyppiset puhelut. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-3.png)
- Oletuksena käytettävän Gmail-tilin sijasta voi käyttää mitä tahansa IMAP-palvelinta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-4.png)
- Palautusasetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-5.png)
- Automaattisen varmuuskopioinnin asetukset. Säännöllisesti, saapuneiden jälkeen, vain langattomassa lähiverkossa, muiden ohjelmien laukaisemana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-6.png)
- Ensimmäisen varmuuskopioinnin aloitus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-7.png)
- Varmuuskopiointi alkaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-8.png)
- Varmuuskopiointi käynnissä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-9.png)
- Viestit tallentuvat sähköpostiviesteinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/smsbackupplus-10.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.08.2013 - klo:05:38
28 July 2013, 5:42 pm
Kalzium on monipuolinen työkalu kemian opiskeluun ja kemiallisten aineiden ja yhdisteiden tutkimiseen.
Kalzium on kokoelma tietoa kemiallisista alkuaineista ja työkaluja kemian opiskeluun ja tutkimiseen. Oletusnäkymässä Kalzium näyttää alkuaineiden jaksollisen järjestelmän halutussa laajuudessa. Kustakin alkuaineesta ohjelma sisältää vastaavat tiedot, joita yleensä etsitään esimerkiksi lukiossa käytettävistä taulukkokirjoista. Taulukkotietojen lisäksi ohjelma sisältää useita käyttökelpoisia työkaluja, kuten molekyylimuokkaimen, useisiin kemian laskuihin soveltuvan laskutyökalun sekä kaaviopiirturin. Kalzium on osa KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-ympäristön KDEdu-opetusohjelmapakettia ja sitä voi käyttää hyvin sekä kemian opiskeluun että alkuaineisiin liittyvän tiedon tietokantana.
Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet esitetään taulukkomuodossa järjestyslukunsa mukaan järjestettyinä. Kalzium antaa mahdollisuuden valita useamman eri näkymän välillä. Oletuksena on "Perinteinen jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat kaikki alkuaineet siten, että pääryhmät sekä siirtymäalkuaineet ovat itse taulukossa sekä lantanoidit ja aktinoidit taulukon alla omana kokonaisuutena. Muina näkyminä ovat "Lyhyt jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat vain pääryhmät, "Pitkä jaksollinen järjestelmä", jossa kaikki alkuaineet ovat samassa taulukossa, "Siirtymäalkuaineet", joka esittelee nimensä mukaisesti vain siirtymäalkuaineet sekä "DZ:n jaksollinen järjestelmä", joka esittää jaksollisen järjestelmän Saksan keskuskomitean ("Deutscher Zentralausschuss") suosittelemassa muodossa. Siirtyminen eri näkymien välillä tapahtuu animoidusti, mikä havainnollistaa näiden näkymien eroja.
Ikkunan vasemmassa sivupalkissa on yleiskuva alkuaineesta, jonka päälle hiiri on viety. Yleiskuva sisältää alkuaineen nimen, sen kemiallisen lyhenteen, järjestysluvun sekä atomimassan. Yleiskuvan tilalle voi vaihtaa myös "Näyttö"-välilehden, jolla pystyy tarkastelemaan alkuainetaulukon aineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen. Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi voi valita esimerkiksi aineen olomuodon, jolloin muuttujana on lämpötila Kelvin-asteikolla. Lämpötilaa voi säätää hiirellä liukusäätimestä ja lämpötilan muuttuessa Kalzium merkitsee jaksollisen järjestelmän alkuaineet punaisella, sinisellä ja vihreällä värillä sen mukaan, ovatko alkuaineet tässä lämpötilassa kiinteitä, nestemäisiä vai kaasumaisia. Ominaisuuksia voi tarkastella myös animointitilassa, jolloin esimerkiksi lämpötila muuttuu tasaisesti kylmästä kuumaksi ja alkuainetaulukon väritys kertoo aineiden sulamisesta ja kaasuuntumisesta.
Kutakin alkuainetta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sen alkuaineen tarkempia tietoja. Tiedoista löytyvät taulukkotiedot, kuten sulamispiste, kiehumispiste, atomimassa ja hapetusluvut. Kunkin tiedon nimi on linkki Wikipedia-artikkeliin, josta voi lukea käsitteen tarkemman kuvauksen. Toiselta välilehdeltä löytyy kuvana kyseisen alkuaineen atomimalli, josta voi tarkastella elektronien jakautumista eri elektronikuorille. Muilta välilehdiltä löytyvät myös alkuaineen isotooppien ominaisuudet taulukoituina, sekalaista tietoa, kuten alkuaineen löytäjä ja löytövuosi, tietoa alkuaineen spektristä sekä linkkejä lisätietoon. Alkuaineita voi vertailla selaamalla tietosivuja eteen ja taakse pitkin jaksollista järjestelmää alkuaineen järjestysluvun mukaan.
Kalzium tarjoaa jaksollisen järjestelmän ja taulukkotietojen lisäksi muina työkaluina molekyylimuokkaimen, isotooppitaulukon, kaaviopiirturin ja laskutoimitustyökalun. Molekyylimuokkaimella voi tarkastella atomeista rakennettuja molekyylejä kolmiulotteisina malleina. Työkalu koostuu näyttötilasta, muokkaustilasta sekä mittaustilasta. Näyttötilassa voi tarkastella molekyyliä pyörittelemällä sitä kolmiulotteisesti hiirellä raahaamalla. Zoomaaminen lähemmäs ja kauemmas tapahtuu hiiren rullalla ja katselupisteen siirtäminen hiiren kakkospainikkeella raahaamalla. Molekyylejä voi rakentaa muokkaustilassa. Niitä voi tallentaa tiedostoksi tai avata tiedostosta. Lisäksi muiden valmiiksi mallintamia molekyylejä voi ladata verkosta suoraan ohjelman käyttöliittymän kautta.
Muokkaustilassa molekyyliin voi lisätä uusia atomeita kytkemällä ne aiempiin yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Ohjelman voi valita täydentämään orgaanisiin yhdisteisiin tarvittavat vetyatomit automaattisesti. "Optimoi"-nappia painamalla ohjelma asettelee atomit 3D-malliin oikeaoppisen optimaaliseen asentoon. Mittaustilassa voi mitata annettujen atomien etäisyyttä, sidosten muodostamaa kulmaa tai dihedraalikulmaa.
Isotooppitaulukolla käyttäjä voi tarkastella eri alkuaineiden isotooppien ominaisuuksia toisiinsa verrattuina. Kalziumin laskimilla puolestaan käyttäjä voi tehdä erilaisia kemiaan liittyviä laskuja. Tarjolla ovat: molekyylimassalaskin, konsentraatiolaskin, ydinlaskin, kaasulaskin, yhtälötasapainotin sekä titrauslaskin. Esimerkiksi molekyylimassalaskimeen voi syöttää yhdisteen molekyylikaavan, jolloin laskin ilmoittaa molekyylin massan laskemalla sen alkuaineiden atomimassoista. Yhtälötasapainottimella puolestaan voi etsiä kokonaiskertoimet, joilla reaktioyhtälön molemmat puolet ovat tasapainossa.
"Piirrä kaavio"-työkalulla voi havainnollistaa alkuaineiden ominaisuuksien, kuten järjestysnumero, atomimassa, kiehumispiste tai sulamispiste, riippuvuuksia toisistaan. Työkalulla valitaan jokin ominaisuus vaaka-akselille ja jokin toinen ominaisuus pystyakselille sekä piirrettävät alkuaineet. Työkalu merkitsee kunkin alkuaineen tasolle tähdellä ja kuviosta voi tämän jälkeen tutkia ominaisuuksien riippuvuuksia.
Lisäksi ohjelmasta löytyy työkalu R- ja S-lausekkeiden (vaara- ja turvalausekkeet) tulkitsemiseen, sanasto, jolla voi etsiä lyhyitä määritelmiä joillekin käsitteille ja kuvauksia työkaluille, sekä taulukot kreikkalaisista kirjaimista, numeroista ja etuliitteistä.
Kotisivu http://edu.kde.org/kalzium/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma löytyy useimpiin Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Se on saatavilla myös muihin käyttöjärjestelmiin, joihin on asennettavissa KDE-ympäristö. Windows-käyttöjärjestelmälle ohjelmasta (ja KDE-ympäristöstä) on toistaiseksi saatavilla vain kokeellinen versio.
- Ohjelman perusnäkymänä on alkuaineiden jaksollista järjestelmää esittävä taulukko. Vasemmassa reunassa yleiskuvana korostettuna hiirellä korostettu alkuaine, sen nimi, lyhenne, järjestysluku sekä atomimassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-1.png)
- Jaksollinen järjestelmä voidaan esittää useammassa muodossa. Perinteisessä, lyhyemmässä, pidemmässä, vain siirtymäalkuaineet näyttävässä tai DZ:n jaksollisena järjestelmänä. Eri näyttötilojen välillä siirrytään animoidusti, mikä havainnollistaa niiden eroja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-2.png)
- Alkuainetta klikkaamalla saa esiin kyseisen alkuaineen tarkemmat tiedot. Yleistiedoissa ovat muun muassa alkuaineen sulamispiste, kiehumispiste ja atomimassa sekä muita tietoja. Kunkin tiedon nimi on linkki sen merkityksen selittävälle Wikipedia-sivulle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-3.png)
- Kunkin atomin atomimalli on tarkasteltavissa. Atomimallista käyvät ilmi elektronien sijainnit atomissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-4.png)
- Alkuaineen eri isotooppien tiedot löytyvät kyseisen alkuaineen isotooppitaulukosta isotoopit-välilehdeltä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-5.png)
- Erillinen isotooppitaulukkotyökalulla voi tarkastella eri alkuaineiden isotooppien tietoja ja ominaisuuksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-6.png)
- Jos vasempaan palkkiin valitaan yleiskuvan tilalle näyttötila, voidaan tutkia alkuaineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen. Kuvassa liukusäätimellä voi valita lämpötilan Kelvin-asteikolla ja alkuaineiden olomuotoa kuvaavat värit vaihtuvat lämpötilan mukaan. Punainen on kiinteä, sininen nestemäinen ja vihreä kaasumainen. Ominaisuuksien muutosta muuttujan suhteen voi tarkastella myös animoidusti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-7.png)
- Kalzium sisältää myös molekyylimuokkain-työkalun, jolla voi rakentaa molekyylejä ja tarkastella niitä kolmiulotteisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-8.png)
- Muokkaustilassa voi lisätä molekyyliin uusia atomeja yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Haluttaessa ohjelma lisää orgaanisiin yhdisteisiin puuttuvat vetyatomit automaattisesti. "Optimoi"-nappula asettelee molekyylit kolmiulotteiseen malliin optimaaliseen asentoon. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-9.png)
- Näyttötilassa molekyyliä voi pyöritellä vapaasti hiirellä raahaamalla. Molekyylin siirtäminen tapahtuu hiiren oikealla napilla raahaamalla ja zoomaaminen hiiren rullalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-10.png)
- Valmiita molekyylejä voi tallentaa tiedostoiksi tai ladata tiedostoista. Muiden tekemiä molekyylejä voi myös ladata verkosta suoraan ohjelman kautta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-11.png)
- Kalzium sisältää myös laskintyökalun, jolla voi suorittaa erityyppisiä kemiallisia laskuja, kuten molekyylimassan laskemisia, konsentraatiolaskuja ja yhtälöntasapainolaskuja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-12.png)
- Yhtälöntasapainotin-laskimella voi etsiä kokonaislukukertoimet reaktioyhtälön määräämälle Diofantoksen yhtälölle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-13.png)
- Kaaviopiirturilla voi vertailla alkuaineiden erilaisten ominaisuuksien riippuvuuksia toisistaan. Kuvassa vaaka-akselilla alkuaineen järjestysnumero ja pystyakselilla sen kiehumispiste Kelvin-asteikolla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-14.png)
- Sanastotyökalu sisältää lyhyitä käsitteiden ja työkalujen määritelmiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kalzium-15.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.08.2013 - klo:05:38
4 August 2013, 8:14 pm
Logisim on vapaa työkalu loogisten piirien piirtämiseen ja niiden simulointiin.
Logisim on erityisesti logiikan ja piirisuunnittelun alkeiden opiskeluun sopiva työkalu, jolla piirien piirtäminen on helppoa ja joka osaa näyttää piirien toiminnan havainnollisesti. Ohjelmalla voi piirtää erityisesti loogisista porteista koostuvia piirejä, mutta komponenttikokoelmasta löytyy valmiina myös hieman monimutkaisempia komponentteja, kuten eri tyyppisiä muistipiirejä ja aritmeettiseen laskentaan käytettäviä piirejä. Sisään- ja ulostulojen joukosta löytyy myös erilaisia laitteita, kuten peliohjain, näppäimistö, LED-valo, digitaalinäyttöjä, terminaalinäyttö ja LED-matriisi. Ohjelman tärkeimpiä etuja ovat siisti tulostusjälki verrattuna käsin piirrettyihin kaavioihin, helppokäyttöisyys sekä havainnollinen piirin toiminnan simulointi.
Logisimilla onnistuu logiikan perusteiden opiskelu ja havainnollistaminen piirtämällä loogisista lauseista yksinkertaisia piirikaavioita, jotka näyttävät piirin lopputuloksen erilaisilla lähtöarvoilla. Toisaalta, sillä onnistuu myös varsinaisen piirisuunnittelun harjoittelu ja monimutkaisempienkin loogisten piirien, kuten Conwayn "Game of Life"-simulaation (https://www.youtube.com/watch?v=KpBzN1Sodh0) tai yksinkertaisen tietokoneen (http://joshcorbin.com/?p=4) rakentaminen. Ohjelman "Combinational Analysis"-työkalulla puolestaan onnistuu hyvin totuustaulujen, loogisten lausekkeiden ja loogisen piirin yhteyksien havainnollistaminen.
Ohjelman käyttöliittymä koostuu valikosta, sen alla olevasta työkalupalkista, piirtoalueesta, selattavasta listasta, jossa projektin piirit ja käytettävissä olevat valmiit komponentit luetteloidaan, sekä valitun komponentin ominaisuudet esittävästä taulukosta. Piirien piirtäminen on helppoa. Piiriin lisätään komponentteja valitsemalla ne yksi kerrallaan ja lisäämällä ne piirtoalueelle haluttuun kohtaan. Työkalupalkissa ovat valittavissa yksinkertaisimmat usein käytetyt komponentit: input, output, NOT, AND ja OR. Muut valittavissa olevat komponentit löytyvät vasemman reunan listasta tyypin mukaan luokiteltuina. Kytkennät komponenttien välille piirretään yksinkertaisesti raahaamalla hiirellä kytkentä yhden komponentin ulostulosta toisen sisääntuloon. Oletuksena kaikkien komponenttien asettelu on vasemmalta oikealle, eli niin, että niiden sisääntulot ovat vasemmalla ja ulostulot oikealla. Valitun komponentin asentoa voi kuitenkin muuttaa sen ominaisuudet näyttävästä taulukosta kohdasta "Facing". Piirien muokkaaminen, eli komponenttien ja kytkentöjen siirtäminen tai poistaminen, tapahtuu nuolityökalulla.
Piirien piirtämisen lisäksi toinen ohjelman hyödyllinen ominaisuus on piirien toiminnan simulointi, jolla pystytään toisaalta testaamaan piirien toimivuutta ja toisaalta myös käyttämään piirejä. Käden kuvalla merkityllä simulaatiotyökalulla voi tutkia piirin toimintaa esimerkiksi vaihtamalla syöttökomponenttien tiloja tilojen 0 ja 1 välillä. (Syötöt voi määrätä myös kolmiarvoisiksi, jolloin kolmas arvo on x.) Logisim näyttää havainnollisesti kytkennät eri väreillä sen mukaan kulkeeko niissä signaali 1 vai signaali 0. Myös virhetilat ilmoitetaan omalla värillään.
Samaan projektiin voi piirtää useampia piirejä ja piirejä voi käyttää toisissa piireissä alipiireinä, eli itse luotuina komponentteina, joille voi muokata oman havainnollisen komponenttisymbolin. Näin koko projektin voi jakaa pienempiin osiin eikä tarvitse piirtää yhtä valtavan kokoista piiriä. Tämä helpottaa myös, jos piirrettävässä piirissä pitää käyttää toistuvasti jotain samaa alipiiriä, kuten kertolaskupiiriä. Itse tehtyjen komponenttien käyttäminen ei eroa ohjelmassa valmiiksi valittavissa olevien komponenttien käyttämisestä. Usein käytettävistä omista komponenteista voikin tehdä oman kirjaston, jonka tallentaa ohjelman käyttämässä circ-tiedostomuodossa. Tällaisen tiedoston voi sitten ladata uuteen projektiin kirjastona "Project"-valikosta, jolloin tuon tiedoston piirit näkyvät muiden komponenttien tapaan listassa oman otsikkonsa alla.
Ohjelmassa on mahdollista käyttää yhtä bittiä kuljettavien johdinten sijaan myös useamman bitin levyisiä väyliä. Kytkennät itse asiassa kuljettavat automaattisesti niin montaa bittiä kuin komponenttien sisään- ja ulostulot mahdollistavat. Useampibittisen väylän bitit voi myös jakaa haaroittimella eri johtimiin.
"Combinational Analysis"-työkalulla voi tehdä muunnoksia loogisen piirin, sen sisään- ja ulostulojen arvojen erilaiset yhdistelmät kuvaavan totuustaulun sekä ulostulojen arvot sisääntulojen avulla ilmaisevien loogisten lausekkeiden välillä.
Kotisivu http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin ohjelma löytyy todennäköisesti suoraan pakettivarastosta. Muille alustoille ohjelma on ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Java-pohjaisena sama ohjelma toimii kaikilla alustoilla, joilla Java on käytettävissä, mutta vaatii Javan asentamisen. Käyttöohjeet Ohjelma sisältää "Help"-valikossaan hyvän tutoriaalin ohjelman käytön opetteluun. Ohjeet löytyvät myös verkosta (http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/docs.html). Youtube-palvelusta löytyy myös muutamia Logisimin käyttöön opastavia videoita: * Logisim Tutorial - Part 1: Basic Components (https://www.youtube.com/watch?v=WExVhr583vA) * Logisim Tutorial - Part 2: Basic Traffic Light (https://www.youtube.com/watch?v=eZ2SmsUi8kI) * Digital Design 5: LOGISIM Tutorial & Demo (https://www.youtube.com/watch?v=ATPqpFMlVdw) Muita videoita Conwayn "Game of Life" toteutettuna Logisimilla (https://www.youtube.com/watch?v=KpBzN1Sodh0)
- Logisim. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-1.png)
- Logisimin käyttöliittymä koostuu varsinaisesta piirtoalueesta, valikosta, nappulapaneelista, projektin piirejä ja käytettävissä olevia komponentteja luettelevasta listasta sekä valitun komponentin ominaisuudet näyttävästä taulukosta. Piirtoalueelle lisättynä neljä sisääntuloa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-2.png)
- Piirtoalueelle lisättyinä loogiset NOT-, AND- ja OR-portit sekä muutama kytkentä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-3.png)
- Komponentin ominaisuuksia voi muuttaa. Esimerkiksi komponentin suuntana "East" tarkoittaa, että sisääntulot ovat vasemmalla ja ulostulot oikealle (itään). Kuvassa muutetaan OR-portin sisääntulojen määräksi kaksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-4.png)
- Komponenttilistassa on käytettävissä useita erilaisia valmiita komponentteja, kuten esimerkiksi loogiset portit. Kuvassa neljästä sisääntulosta kolme antaa 1-signaalia ja yksi 0-signaalia. Piirin toimintaa simuloidaan samalla. 1-signaalia kuljettavat johtimet näkyvät kuvassa kirkkaan vihreänä ja 0-signaalia kuljettavat tumman vihreänä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-5.png)
- Komponenttilistasta löytyy myös esimerkiksi muistipiirejä ja erilaisia syöttö- ja tulostuslaitteita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-6.png)
- Piiriin on lisätty kello, joka antaa vuorotellen signaaleja 1 ja 0. Piiriin on myös lisätty punainen LED-valo. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-7.png)
- Valitun piirin kuvan voi tallentaa png-, gif- tai jpeg-muodossa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-8.png)
- Logisim sisältää help-valikossa melko kattavan oppaan ohjelman käytöstä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-9.png)
- Ohjelmalla voi piirtää useampia erillisiä piirejä samaan projektiin. Kuvan projektissa on piirretty piirit "main" ja "valo1". (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-10.png)
- Projektin piirejä voi käyttää muissa piireissä komponentteina, eli alipiireinä. Tässä "valo1" piiriä on käytetty yhtenä komponenttina "main"-piirissä. Oletuksena itse tehty komponentti näkyy laatikkona, jossa on piirin mukainen määrä sisään- ja ulostuloja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-11.png)
- Itse tehdyn piirin ulkoasua alipiirinä voi muokata muokkaustilassa. Oikeassa alakulmassa näkyy "valo1"-alipiirin rakenne ja piirtoalueella näkyy, miltä se näyttää alipiirinä käytettynä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-12.png)
- "valo1"-alipiiri muokatulla ulkoasulla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-13.png)
- "Combinational Analysis"-työkalulla piirin loogisen toiminnan voi syöttää sisään- ja ulostulojen muodostamana totuustauluna. Työkalu osaa generoida tästä suoraan piirin kytkentäkaavion. Generoitavan piirin komponenteissa voidaan niin valittaessa käyttää myös vain korkeintaan kaksisyötteisiä komponentteja tai vain NAND-komponentteja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-14.png)
- "Combinational Analysis"-työkalu osaa kertoa totuustauluna syötetyn ulostulon loogisena lausekkeena. Ulostulon voi myös syöttää loogisena lausekkeena. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-15.png)
- Ulostulojen lausekkeet voidaan normalisoida disjunktiiviseen tai konjunktiiviseen normaalimuotoon Karnaughn karttojen avulla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/logisim-16.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.08.2013 - klo:05:38
12 August 2013, 8:51 pm
Sky Map on Android-työkalu tähtitaivaan tarkasteluun ja tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen.
Sky Map on alun perin Googlen kehittämä ja vapaaksi lähdekoodiksi julkaisema tähtikarttaohjelma Android-laitteille. Sky Map hyödyntää Android-laitteen paikannus- ja asennontunnistusominaisuuksia laitteen sijainnin ja asennon määrittämiseksi. Näitä tietoja hyödyntäen ohjelma näyttää laitteen näytöllä tähtitaivaan juuri sellaisena kuin se on juuri sillä hetkellä, kyseisessä paikassa ja siinä suunnassa, johon laite on suunnattuna. Laitetta kääntämällä näytöllä oleva näkymä päivittyy suunnan mukaan. Näin tähtitaivasta voi tutkia vaikka keskellä päivää tai pilvisellä säällä. Ohjelmaa voi myös käyttää tähtikarttana todellisen tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. Tässä käytössä erityisen hyödyllinen ominaisuus on ohjelman yötila (night mode), jossa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla taustalla, jotta hämäränäkö ei kärsi. (Vain silmän värinäköön erikoistuneet tappisolut (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tappisolu) reagoivat punaiseen valoon, joten hämäränäköön erikoistuneet sauvasolut (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauvasolu) eivät häikäisty vaan säilyttävät valoherkkyytensä.)
Sky Map näyttää laitteen ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin listan kohteita (http://fi.wikipedia.org/wiki/Messierin_luettelo), planeettoja, meteoriparvia (http://en.wikipedia.org/wiki/Meteor_shower), koordinaatiston sekä horisontin. Näyttöä koskettamalla esiin tulevalla kuvakekäyttöliittymällä kunkin kohdejoukon voi kytkeä näkyviin tai pois näkyvistä. Näytöllä näkyvää tähtitaivasta voi zoomata lähemmäs ja kauemmas kahdella sormella "nipistämällä" tai plus- ja miinusnappuloita käyttämällä. Ohjelman voi kytkeä myös manuaaliseen tilaan, jolloin se ei seuraakaan laitteen suuntaa vaan ruudulla näkyvä tähtitaivas pitää selata itse näkyviin sormella pyyhkimällä ja kahdella sormella kiertämällä. Myös katselupaikan voi valita asetuksista haluamakseen, jos gps- tai verkkopaikannuksen antama sijainti ei miellytä. Ohjelman aikamatkustustoiminnolla voi puolestaan siirtyä ajassa haluttuun hetkeen, esimerkiksi vuoden 1919 toukokuun auringonpimennykseen, ja seurata taivaankappaleiden liikkeitä valitulla nopeudella.
Ohjelman hakutoiminnolla voi etsiä taivaan kohteita nimellä. Näytölle ilmestyy punainen ympyrä ja sen kehälle kohteen suuntaan näyttävä nuoli. Laitetta nuolen suuntaan kääntämällä saa etsityn kohteen näkyviin. Etsittäviä kohteita voi valita myös ohjelman galleriasta, josta löytyy esimerkiksi planeettoja, galakseja ja tähtisumuja.
Kotisivu Sky Map -projekti (https://code.google.com/p/stardroid/) ja lähdekoodit Google Play (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.google.android.stardroid&hl=en) F-Droid (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=sky%20map&fdid=com.google.android.stardroid) Lisenssi Apache 2 (http://directory.fsf.org/wiki/License%3AApache2.0) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Sky Map -sovelluksen voi asentaa joko Googlen Play-sovelluskaupasta taikka F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-palvelun kautta. F-Droid-palvelun kautta tarjolla olevasta versiosta on poistettu käytöstä Googlen epävapaa Analytics-kirjasto.
- Sky Map käynnistyy (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-1.png)
- Sky Map näyttää, miltä tähtitaivas näyttäisi laitteen osoittamassa suunnassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-2.png)
- Sky Map näyttää ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin kohteita, planeettoja, meteoriparvia, koordinaatiston sekä horisontin. Kunkin näistä voi erikseen kytkeä pois näkyvistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-3.png)
- Valintoina löytyvät esimerkiksi kohteen haku, yötila, kohdegalleria sekä aikamatkustus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-4.png)
- Yötilassa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla pohjalla, jotta näytön valot eivät häiritse silmän hämäränäköä. Tämä tila on hyödyllinen, jos ohjelmaa käyttää todellisen tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-5.png)
- Hakutilassa nuoli osoittaa etsittävän kohteen suuntaan. Ympyrä korostaan kohteen, kun kohde osuu keskelle näyttöä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-6.png)
- Pelkkä tähtitaivas ilman muita kohteita tai merkintöjä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-7.png)
- Aikamatkustuksella voi siirtyä ajassa haluttuun kohtaan vaikka katsomaan auringonpimennystä. Tähtitaivaan muutosta voi seurata animaationa, jonka nopeuden voi itse valita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sky_map-8.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: mrl586 - 21.08.2013 - klo:06:12
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.08.2013 - klo:22:25
18 August 2013, 1:44 pm
Geary on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja selkeä sähköpostiohjelma, joka esittää viestit keskusteluina.
Geary on erittäin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma. Sen tarkoituksena on hoitaa jokapäiväinen sähköpostin lähettäminen ja vastaanottaminen ilman ylimääräisiä säätöjä ja asetuksia. Viestit esitetään ohjelmassa selkeästi keskusteluina, jolloin ei tarvitse pomppia viestistä toiseen vaan samaan asiayhteyteen liittyvät viestit ovat yhtä aikaa esillä. Ominaisuuksiltaan se ei ole läheskään yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Mozilla Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Mozilla_Thunderbird), josta löytyy toiminto lähes joka tarpeeseen. Päin vastoin Gearyn asetukset on sähköpostitilien tietojen lisäksi rajoitettu noin kouralliseen rastiruutuja, joilla saa esimerkiksi kytkettyä lähetysikkunan oikoluvun päälle tai pois. Kun pääasia ei ole itse ohjelman käyttö vaan sähköpostiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen, Geary on erinomainen valinta. Gearyn kehitys on vielä alussaan ja siitä puuttuu esimerkiksi hakutoiminto, jota tekijät kuitenkin lupailevat tulevaisuudessa.
Ohjelman käyttö alkaa sähköpostitilien tietojen syöttämisellä. Gmail- ja Yahoo!-sähköpostien palvelimien asetukset ohjelmassa on valmiina ja niiden käyttöön tarvitsee vain syöttää sähköpostiosoite ja salasana. Muiden sähköpostipalveluiden kanssa pitää lisäksi kertoa Gearylle saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Tilejä voi Gearyyn syöttää useita.
Gearyn käyttöliittymä koostuu kolmesta palstasta, joista vasemmanpuolimmaisessa ovat näkyvissä sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne. Ylimpänä ovat kaikkien tilien saapuvien postien kansiot ja niiden alla tilien muu kansiorakenne. Keskimmäisessä palstassa ovat luettelona valitun kansion viestikeskustelut, joista näytetään osallistujien nimet, viestien otsikko ja pieni pätkä viimeisintä viestiä. Oikeassa palstassa näytetään keskimmäisestä valitun keskustelun kaikki viestit vanhimmasta uusimpaan. Jo luetut viestit ovat oletuksena supistetussa muodossa, jolloin niistä näkyy vain lähettäjä ja hiukan viestin alkua. Lukemattomat viestit ovat aiemmista viesteistä lainattuja osuuksia lukuun ottamatta kokonaan näkyvissä. Lainauksetkin saa näkyviin hiirellä klikkaamalla. Jos keskustelussa on paljon jo luettuja viestejä, ne supistetaan yhteen vielä pienempään tilaan, ja niistä näytetään niiden määrä.
Geary näyttää siististi sekä pelkkää tekstiä olevat viestit että muotoiltua html-tekstiä sisältävät viestit. Jos viestissä on linkkejä esimerkiksi palvelimella sijaitseviin kuviin, Geary kysyy lupaa niiden näyttämiseen. Sähköpostin lähettäminen niin ikään onnistuu sekä muotoiltuna että muotoilemattomana ja näiden tilojen välillä voi vaihtaa hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta. Liitetiedostojen lähettäminen luonnollisestikin onnistuu myös ja saapuneiden viestien liitetiedostot näytetään viestin lopussa esikatselukuvina. Viestien tulostus paperille onnistuu ainakin toistaiseksi vain viesti kerrallaan eikä esimerkiksi kokonainen viestiketju yhdellä kertaa.
Kotisivu http://www.yorba.org/projects/geary/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Ohjelman lähdekoodit löytyvät sen kotisivuilta. Ohjelmaa kannattaa etsiä ensimmäiseksi oman Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta. Ainakin uusimmasta Ubuntusta Geary löytyy.
- Gearyn käyttö alkaa sähköpostitilin tietojen syötöllä. Gmail- ja Yahoo!-tilien käyttöön muut asetukset ovat valmiina ja vain nimi, sähköpostiosoite ja salasana tarvitaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-1.png)
- Muille sähköpostipalveluille pitää syöttää saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Sähköpostitilejä voi ohjelmaan syöttää useita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-2.png)
- Gearyn perusnäkymä koostuu kolmesta palstasta. Vasemmanpuolimmaisena ovat sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne, keskellä valitun sähköpostikansion viestiketjujen luettelo ja oikealla valitun ketjun viestit. Oletuksena luetuista viesteistä näkyy vain supistettu muoto ja viestien lainaukset on piilotettuina. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-3.png)
- Viestiketjun vanhat jo luetut viestit saa laajennettua näkyviin klikkaamalla. Samoin viestien sisällä olevat aiempien viestien lainaukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-4.png)
- Viestin lähetysikkuna "rich text"-tilassa. Vastaanottajakenttä osaa ehdottaa sähköpostiosoitteita aiemmista viesteistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-5.png)
- Hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta lähetysikkunan saa vaihdettua "plain text"-tilaan. Liitteitä voi lisätä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-6.png)
- Viestien liitteet näkyvät viestin lopussa esikatselukuvakkeena. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-7.png)
- Viestin tulostuksen esikatselu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-8.png)
- Jos viestiketjussa on paljon luettuja viestejä, ne supistetaan kaikki yhteen ja käyttäjälle näytetään viestien kokonaismäärä. Supistetut viestit saa näkymään erillisinä klikkaamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/geary-9.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.08.2013 - klo:19:01
24 August 2013, 5:22 pm
ElementaryOS on käyttöliittymältään selkeäksi, kauniiksi ja keveäksi tarkoitettu Linux-jakelu.
ElementaryOS on Ubuntuun pohjautuva käyttöjärjestelmä, jonka suunnittelun johtavana ajatuksena on parhaan mahdollisen käyttökokemuksen antaminen käyttäjälle. ElementaryOS:ää kehittävä ja suunnitteleva yhteisö pyrkii tekemään siitä mahdollisimman selkeän, kauniin ja käytettävän. Näihin päämääriin on pyritty muun muassa yhtenäisen näköisellä selkeällä käyttöliittymällä, selkeillä kuvakkeilla ja valitsemalla oletuksena tarjottaviksi ohjelmiksi kevyitä ja käytettäviä ohjelmia. Osa näistä perusohjelmista on ElementaryOS-projektin tuottamia. Koska ElementaryOS pohjautuu Ubuntuun, on sillä silti käytössään koko Ubuntun laaja ohjelmavalikoima, josta voi asentaa itselleen mieluisat ohjelmat.
Järjestelmän käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja kuvakepaneelista. Yläpalkin vasemmassa reunassa on ohjelmavalikko ja oikeassa reunassa työkaluja, kuten äänenvoimakkuuden säätö ja uloskirjautuminen. Kuvakepaneeli (Plank) näyttää joukon käynnistyskuvakkeita sekä käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeet. Käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeissa näkyy pieni merkki symboloimassa käynnissä olemista. Käynnistettyjä ohjelmia voi myös merkitä pysymään paneelissa myös sammuttamisen jälkeen. Paneeli toimii siis hyvin samaan tapaan kuin monissa muissa järjestelmissä.
ElementaryOS käyttää ikkunoiden hallintaan Gala-ikkunamanageria. Perussovelluksiksi on valittu www-selaimeksi Midori, sähköpostiohjelmaksi Geary (http://viikonvalo.fi/Geary), kalenteriksi Maya, pikaviestimeksi Empathy, kuvagallerian hallintaan Shotwell, videotoistimeksi Totem, musiikkisoittimeksi Noice, tekstieditoriksi Scratch, tiedostojen hallintaan Pantheon Files ja pääteohjelmaksi Pantheon Terminal. Nämä kaikki perussovellukset ovat ulkoasultaan hyvin selkeitä ja pelkistettyjä sekä samalla käyttäjäystävällisiä. Näistä erityisesti ElementaryOS:ää varten tehdyt ohjelmat ovat käyttöliittymältään hyvin yhtenäiset ja niissä esimerkiksi ohjelman valikko löytyy sen oikeassa ylänurkassa olevan rataskuvakkeen takaa.
Työpöydän kulmiin voi asetuksista lisätä toimintoja, kuten kaikkien avoinna olevien ikkunoiden näyttäminen sekä virtuaalityöpöytien hallinta. Virtuaalityöpöytien hallinta tapahtuu ruudun alareunaan tulevalla työkalulla, jossa ovat näkyvissä käytössä olevat työpöydät, niillä olevat ohjelmat sekä uuden työpöydän luova kuvake.
ElementaryOS sopii erityisesti käyttäjille, jotka kaipaavat yksinkertaista, selkeää ja kevyttä käyttöliittymää. Ubuntun ohjelmistopakettivalikoimaan nojaavana se ei kuitenkaan jää vajaaksi järeämpään käyttöönkään, sillä tarvittavat muut ohjelmat voi helposti asentaa myös ElementaryOS:ään.
Kotisivu http://elementaryos.org/ Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennus-CD:n levykuva löytyy ElementaryOS:n kotisivuilta. Latauksen yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa projektille rahaa luottokortilla tai PayPalin kautta. Flash-videoiden sekä joidenkin muiden ei-vapaiden tiedostomuotojen käyttöä varten voi joutua asentamaan "ubuntu-restricted-extras"-paketin, joka löytyy sovellusvalikoiman kautta. Linkkejä Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_(operating_system)) Videoita "Mainosvideo" (http://www.youtube.com/watch?v=Lw3fGLFqjHs) Lyhyt esittely (http://www.youtube.com/watch?v=OxK1ETETgUs) Sovelluksia ja ominaisuuksia (http://www.youtube.com/watch?v=i74tqSl-rRA) Pantheon Files (http://www.youtube.com/watch?v=b3cI7ekyEMM)
- ElementaryOS: sisäänkirjautuminen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-1.jpg)
- Käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja alereunassa olevasta kuvaketarjottimesta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-2.jpg)
- Midori-www-selain sekä Geary-sähköpostiohjelma. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-3.jpg)
- ElementaryOS:n sovellusvalikko (Slingshot), kalenteri (Maya), pääteohjelma (Pantheon Terminal) sekä asetusikkuna (Switchboard). (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-4.jpg)
- Musiikkisoitin (Noice) sekä työpöydän alle ilmestyvä työkalu, jolla voi lisätä virtuaalityöpöytiä ja siirrellä ohjelmia niiden välillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-5.jpg)
- Kaikkien avoimien ikkunoiden näyttäminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-6.jpg)
- Shotwell-galleria sekä kaksi tiedostonhallintaikkunaa (Pantheon Files), joilla voi selata paikallisten tiedostojen lisäksi myös verkkojakoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-7.jpg)
- Totem-videotoistin sekä Ubuntustakin tuttu sovellusvalikoima. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/elementaryos-8.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2013 - klo:15:42
1 September 2013, 2:28 pm
KSnapshot on yksinkertainen ja erittäin kätevä kuvakaappausohjelma Linux- ja Unix-alustoille.
KSnapshot on KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöytäympäristön mukana tuleva kuvakaappaustyökalu, jota voi toki käyttää myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. KSnapshot on käyttöliittymältään selkeä ja helppokäyttöinen, mutta silti riittävän monipuolinen ja luonteva toistuvaankin käyttöön. KDE:ssä ohjelman käynnistys on sidottu PrintScreen-näppäimeen, jolla saa nopeasti otettua kuvakaappauksen ruudulla olevasta näkymästä.
KSnapshotin käyttöliittymä on selkeä. Näkyvissä on viimeisin otettu kuvakaappaus, nappula uuden kuvakaappauksen ottamiseen, käyttötilan valinta, kuvakaappauksen viiveen valinta sekä rastiruudut sille, halutaanko ikkunoiden reunusten ja hiiren osoittimen näkyvän kuvakaappauksissa. Lisäksi ikkunan alareunassa ovat nappulat kuvakaappauksen tallentamiselle, lähettämiselle erilaisiin paikkoihin sekä sen kopioimiselle leikepöydälle.
Toimintatiloja ohjelmassa on viisi, joilla kuvakaappauksia voi ottaa joko koko ruudusta, yksittäisestä hiiren osoittimella valitusta ikkunasta, suorakaiteen muotoisesta alueesta, hiirellä vapaasti piirretystä mielivaltaisen muotoisesta alueesta taikka jonkin ikkunan osa-alueesta. Koko ruudun kaappaus on suoraviivaista, mutta kaikkiin muihin toimintoihin tarvitaan käyttäjältä hiirellä annettavaa syötettä. Ikkunan valinnassa käyttäjän syötteeksi riittää hiiren pitäminen ikkunan päällä. Lopuissa kolmessa tilassa KSnapshot ottaa ensin kuvakaappauksen koko ruudusta ja jää sen jälkeen odottamaan käyttäjän toimia. Suorakaiteen tai vapaasti piirrettävän valinnan tapauksissa käyttäjä merkitsee hiirellä näytöllä näkyvästä kuvakaappauksesta haluamansa alueen, minkä jälkeen enter-näppäimen painalluksella tai hiiren kaksoisklikkauksella hyväksyy tämän alueen. Kuvakaappauksen voi perua tässä vaiheessa esc-näppäimellä. Vapaasti valitun alueen ulkopuolelle jäävä osuus on kuvakaappauksessa läpinäkyvä, jos kuva tallennetaan johonkin läpinäkyvyyttä tukevaan tiedostomuotoon, esimerkiksi png:ksi. Ikkunan osan valinta puolestaan tapahtuu niin, että ensin hiirtä pidetään halutun ikkuna päällä kuvakaappauksen ottamisen ajan ja sen jälkeen siirtämällä hiirtä kaapatunkuvan päällä valitaan ikkunasta osa, joka halutaan varsinaiseen kuvakaappaukseen. Ikkunan osa voi olla esimerkiksi ikkunan valikko, työkalupalkki, työskentelyalue tai muu ikkunan osa, joka osataan tunnistaa. Hiiren liikkuessa ikkunan päällä valittavissa olevat osat korostetaan punaisella reunuksella.
Kuvakaappauksen ottamiselle valittavissa oleva viive mahdollistaa esimerkiksi valikkojen avaamisen ja esiteltävien työkalujen käytön aloittamisen ennen kuvakaappauksen syntymistä. Kun kuvakaappauksen ottaminen aloitetaan, KSnapshot piilottaa oman ikkunansa näkyvistä ja myös ohjelmaluetteloista, jotta se ei itse näy kuvakaappauksessa. Toimintatilasta riippuen voi puolestaan valita, näkyvätkö ikkunoiden kehykset tai hiiren osoitin kuvakaappauksissa.
Kaapatun kuvan voi kopioida leikepöydälle, lähettää erilaisiin kohteisiin tai yksinkertaisesti tallentaa levylle useissa eri kuvatiedostomuodoissa. Tallennustoiminnossa on pieni, mutta sitäkin hyödyllisempi toiminto, joka auttaa, kun otetaan useita kuvakaappauksia samasta aiheesta. Jos kuvakaappaustiedoston nimen lopussa on numero, osaa ohjelma ehdottaa seuraavan kuvakaappauksen tiedostonimeksi samaa nimeä, mutta yhtä suuremmalla numerolla. Tämä toiminto on ollut erittäin hyödyllinen esimerkiksi Viikon VALOn kuvakaappauksia tehdessä.
Ohjelman "Send To..."- eli "Lähetä..."-toiminnolla otetun kuvakaappauksen voi lähettää suoraan jollekin ohjelmalle, esimerkiksi Gimpille (http://viikonvalo.fi/GIMP) tai Firefoxille (http://viikonvalo.fi/Firefox), käsiteltäväksi tai näytettäväksi. Kuvan voi valita myös lähetettäväksi sähköpostilla, jolloin esiin tulevassa ikkunassa voi valita käytettävän sähköpostiohjelman ja mahdolliset kuvalle tehtävät pienennysoperaatiot. Lisäksi kuva on mahdollista lähettää suoraan useisiin eri verkkopalveluihin, kuten Flickr, Picasa ja Facebook tai vaikka Debianin screenshots-sivustolle (http://screenshots.debian.net/).
Suurin osa Viikon VALO -projektin kuvakaappauksista on otettu KSnapshotilla ja tässä käytössä ehkä suurimmaksi puutteeksi on havaittu se, että tämän artikkelin kuvakaappauksia KSnapshotin käytöstä ei voitu ottaa KSnapshotilla vaan niiden ottamiseen piti käyttää Gimpiä (http://viikonvalo.fi/GIMP).
Kotisivu http://www.kde.org/applications/graphics/ksnapshot/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux ja muut Unixit, joihin on saatavilla KDE-ympäristö. Asennus KSnapshot on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta ja muihinkin järjestelmiin samaa kautta kuin KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöytäympäristö. Käyttöohjeet KSnapshotin ohjekirja (http://docs.kde.org/development/en/kdegraphics/ksnapshot/)
- KSnapshot ja koko ruudun kuvakaappaus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-1.jpg)
- Kuvakaappauksen vaihtoehtoina valittavissa "Koko näyttö", "Hiiren alla oleva ikkuna", "Suorakaiteen muotoinen alue", "Vapaalla kädellä piirretty alue" ja "Ikkunan osa" (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-2.jpg)
- Kuvakaappaus yksittäisestä ikkunasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-3.jpg)
- Valitaan suorakaiteen muotoinen alue kuvakaappaukselle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-4.jpg)
- Suorakaiteen muotoinen kuvakaappaus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-5.jpg)
- Valitaan vapaasti piirretty alue, josta halutaan kuvakaappaus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-6.jpg)
- Vapaasti valitun alueen kuvakaappauksessa valitun alueen ulkopuolinen tausta on läpinäkyvä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-7.png)
- Gimpillä otettu kuvakaappaus KSnapshotista ottamassa kuvakaappausta KSnapshotista kuvakaappausta ottavan Gimpin ikkunan osasta. :-) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-8.jpg)
- Kuvakaappaus Gimp-ikkkunan osasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-9.jpg)
- KSnapshotin "Send To..."-toiminnolla kuvan voi lähettää monelle eri ohjelmalle käsiteltäväksi, sähköpostilla lähetettäväksi tai suoraan erilaisiin verkkopalveluihin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ksnapshot-10.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
7 September 2013, 7:43 pm
OpenPGP:tä käyttävä salaus- ja allekirjoituslisäosa Thunderbird-sähköpostiohjelmalle.
Enigmail on Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosa, jolla tietoturvastaan huolta pitävä sähköpostinkäyttäjä voi salata viestinvaihtonsa NSA:nkin kestävällä (http://www.digitoday.fi/tietoturva/2013/09/06/nsa-purkaa-internetin-salaukset-lennossa-vain-ilmainen-pgp-kestaa/201312458/66) salauksella sekä allekirjoittaa viestinsä niin, että vastaanottaja voi varmistua lähettäjän aitoudesta. Enigmail käyttää salaukseen ja viestien sähköiseen allekirjoittamiseen GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG)-ohjelmaa, joka on toteutettu OpenPGP (http://www.openpgp.org/)-standardin mukaisesti. Enigmail sisältää työkalut tarvittavien avainten luomiseen, omien ja kontaktien avainten hallintaan, sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen, salattujen viestien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkistamiseen sekä luottamusverkoston rakentamiseen.
Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Mozilla_Thunderbird)-sähköpostiohjelman lisäosana Enigmailin asentaminen vaatii luonnollisesti ensin Thunderbirdin asentamisen. Tämän lisäksi se vaatii myöskin GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):n toimiakseen. Enigmailin asennus tapahtuu joko sen kotisivujen kautta tai helpommin suoraan Thunderbirdistä käsin "Työkalut"-valikon lisäosien hallinnasta. Itse Enigmailin käyttö aloitetaan luomalla uudet salaus- ja allekirjoitusavaimet taikka tuomalla käyttöön jo olemassa olevat avaimet. Avaimet voi luoda Thunderbirdiin Enigmailin asennuksen myötä ilmaantuneen OpenPGP-valikon työkaluilla joko luomalla ne itse "Avainten hallinta"-työkalulla taikka käyttämällä ohjattua asennusta ("Setup wizard"). Lisää julkisen avaimen kryptografiasta ja sen avaimista voi lukea aiemmasta GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):tä käsittelevästä artikkelista.
Kun tarvittavat avaimet on luotu, voi avainten hallintatyökalulla tuoda kontaktien julkisia avaimia joko tiedostoista taikka avainpalvelimilta, joista Enigmail osaa etsiä avaimia käyttäjätunnusten (sähköpostiosoitteiden) taikka avaintunnusten perusteella. Julkisia avaimia tuotaessa on syytä tuoda vain avaimia, joiden aitouden on varmistanut joko henkilökohtaisesti taikka jotka ovat jo luotetulla avaimella allekirjoitettuja.
Enigmailin varsinainen arkipäiväinen käyttö on varsin suoraviivaista. Uutta viestiä kirjoitettaessa on työkalupaneelissa OpenPGP-valinta, josta voi valita viestin salaamisen ja allekirjoittamisen käyttöön. Allekirjoittamiseen riittää, että omat avaimet on luotu. Salatun viestin lähettämiseen vaaditaan, että käytettävissä on viestin vastaanottajan julkinen avain, jolla salaaminen tapahtuu. Kun allekirjoitettavaa viestiä ollaan lähettämässä, Enigmail kysyy käyttäjältä hänen salaiseen avaimeensa liittyvän salasanan, jolla vielä varmistetaan, että viestin lähettäjä todellakin on avaimen omistaja. Vastaavasti saapuneen salatun viestin avaamisen yhteydessä Enigmail kysyy jälleen saman salaiseen avaimeen liittyvän salasanan, purkaa viestin ja näyttää sen selväkielisenä. Enigmailille on mahdollista luoda myös vastaanottajakohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikki tiettyihin osoitteisiin lähetettävät viestit allekirjoitetaan tai salataan.
Allekirjoitettuja viestejä näytettäessä Enigmail tarkistaa automaattisesti, että viestin allekirjoitus vastaa lähettäjän julkista avainta ja ilmoittaa hyväksytystä allekirjoituksesta tekstillä ja vihreällä värillä sekä sinettikuvakkeella. Enigmail myös varoittaa, jos allekirjoitus on virheellinen, sitä ei voitu varmistaa lähettäjän julkisen avaimen puuttumisen takia taikka allekirjoitus on oikeellinen, mutta sen tekemiseen käytetty avain ei ole tarpeeksi luotettu.
Enigmailin työkaluilla onnistuu myös luottamusverkoston ylläpitäminen. Luottamusverkostolla tarkoitetaan sitä, että käyttäjä voi luottaa itse henkilökohtaisen tapaamisen ja henkilöllisyystodistuksen tarkistamisen yhteydessä saamiensa julkisten avainten lisäksi avainpalvelimelta saatuihin julkisiin avaimiin, jotka ovat jonkun jo ennestään luotetun allekirjoittamia. Enigmaililla voidaan lisätä oma allekirjoitus itse varmistettuihin omien kontaktien julkisiin avaimiin, jotka palautetaan allekirjoitettuina omistajilleen. Näin omalla allekirjoituksella siis vakuutetaan, että kyseinen julkinen avain kuuluu sille henkilölle, jolle sen väitetään kuuluvan.
Kotisivu https://www.enigmail.net Lisenssi MPLv2/GPLv2 (https://www.enigmail.net/home/license.php) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, OS/2 Asennus Enigmail on asennettavissa Thunderbird-sähköpostiohjelmaan joko sen kotisivujen kautta taikka Mozillan palvelusta Thunderbirdin työkaluvalikosta löytyvällä lisäosien hallinnalla. Joihinkin Linux-jakeluihin, kuten Ubuntuun ja Debianiin, Enigmailin voi asentaa myös paketinhallinnan kautta. VALO-CD Windows-koneille Mozilla Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Mozilla_Thunderbird), GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG) sekä Enigmail löytyvät kaikki myös VALO-CD:ltä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird). Käyttöohjeet Linux.fi-wikin Enigmail-ohje (http://linux.fi/wiki/Enigmail) VALO-CD:n Enigmail-ohje (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_enigmail-opas) (pdf, sovitettu linux.fi:n ohjeesta)
- Enigmail-lisäosa lisää Thunderbirdiin uuden "OpenPGP"-valikon. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-1.png)
- Enigmailin ohjattu asennus OpenPGP-avainten ja asetusten luomiseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-2.png)
- OpenPGP-avainten hallintaikkunalla voi etsiä julkisia avaimia avainpalvelimelta ja hallita tuotuja avaimia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-3.png)
- Lähetettävän viestin allekirjoittaminen ja salaaminen tapahtuvat helposti OpenPGP-valikon kautta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-4.png)
- Allekirjoittaminen varmistetaan syöttämällä salaisen avaimen salasana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-5.png)
- Saapuneen salatun viestin avaamiseen tarvitaan niin ikään salaisen avaimen salasanaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-6.png)
- Allekirjoitetun viestin allekirjoitus on tarkistettu automaattisesti ja sen hyväksymisestä ilmoitetaan tekstillä ja vihreällä värillä sekä sinetti-ikonilla. Lukkosymboli muistuttaa, että kyseessä on salattu viesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-7.png)
- Salatun viestin raakasisältö näyttää tältä. Lähettäjätiedot ovat selväkieliset ja vain sisältö on salattua. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-8.png)
- Tuoduille julkisille avaimille valitaan, kuinka luotettavasti niiden kuuluminen oikealle omistajalle on varmistettu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-9.png)
- Viesti on allekirjoitettu, mutta lähettäjän julkisesta avaimesta ei ole täyttä varmuutta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-10.png)
- Omalla avaimella voi allekirjoittaa toisten julkisia avaimia, jos on vakuuttunut niiden oikeellisuudesta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/enigmail-11.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
15 September 2013, 3:29 pm
MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi korvata MySQL-tietokannan.
MariaDB on SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla, se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita yhtäaikaisia käyttäjiä.
MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty" Wideniuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Michael_Widenius) yhdessä ruotsalaisen David Axmarkin (http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Axmark) kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun Microsystems (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sun_Microsystems) osti MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL AB (http://www.mysql.com/):n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti Oracle (http://www.oracle.com/) osti puolestaan Sun Microsystemsin. Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi oman haaransa, eli forkin (http://en.wikipedia.org/wiki/Fork_(software_development)), toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.
MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot lähtevät liikkeelle versiosta 10.0 (https://www.digitalocean.com/community/articles/switching-to-mariadb-from-mysql) samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään. Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced, drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi PhpMyAdmin (http://www.phpmyadmin.net/) toimii myös MariaDB:n kanssa. Moni Linux-jakelu (https://mariadb.com/kb/en/distributions-which-include-mariadb/) onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa Gentoo (http://packages.gentoo.org/package/dev-db/mariadb), openSUSE (http://en.opensuse.org/Portal%3AMySQL), Slackware (http://slackbuilds.org/apps/mariadb/), Arch Linux (https://www.archlinux.org/news/mariadb-replaces-mysql-in-repositories/), Fedora (http://fedoraproject.org/) ja Red Hat Enterprise Linux (http://www.redhat.com/products/enterprise-linux/) ovat jo tehneet tämän siirtymän. Ubuntuun (http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTM3Mjc) ja Debianiin (http://lists.debian.org/debian-devel/2013/05/msg00195.html) MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä (https://downloads.mariadb.org/mariadb/repositories/).
MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia ilmoitti (http://blog.wikimedia.org/2013/04/22/wikipedia-adopts-mariadb/) huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013 puolestaan Google ilmoitti (http://www.theregister.co.uk/2013/09/12/google_mariadb_mysql_migration/) siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.
Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP (tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.
Kotisivu https://mariadb.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 ja GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä (https://downloads.mariadb.org/mariadb/repositories/). Muuta "MariaDB: The new M in LAMP" (http://www.slideshare.net/bytebot/mariadb-the-new-m-in-lamp) Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä MySQL (http://www.mysql.com/) PostgreSQL (http://www.postgresql.org/) MongoDB (http://www.mongodb.org/) (NoSQL) CouchDB (http://couchdb.apache.org/) (NoSQL)
- MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä on samanlainen ja käynnistyy samalla nimellä kuin MySQL:n vastaava. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-1.png)
- MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: taulujen luontia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-2.png)
- MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisätään rivejä tauluun (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-3.png)
- MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisää tauluja (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-4.png)
- MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: hakuja tietokannasta (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-5.png)
- PhpMyAdminia voi käyttää suoraan MariaDB:n kanssa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-6.png)
- PhpMyAdmin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-7.png)
- PhpMyAdmin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mariadb-8.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
21 September 2013, 9:54 pm
Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita haittaohjelmia.
ClamAV etsii tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja. Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa löydöstä.
Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma freshclam.
Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta. ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja Immunet 3.0, powered by ClamAV.
ClamWin (http://www.clamwin.com/) on ClamAV täydennettynä Windowsissa toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.
Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla Fireclam (https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/fireclam/).
Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam Sentinel (http://sourceforge.net/projects/clamsentinel/). Se on Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii tiedoston ClamWinillä.
Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by ClamAv (http://www.clamav.net/lang/en/about/win32/), jossa on myös käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen Plus-versio, jossa on joitakin lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin versiosta.
ClamAV:n uusin versio 0.98 julkaistiin (http://www.clamav.net/lang/en/2013/09/19/clamav-0-98-has-been-released/) 19. syyskuuta 2013.
Kotisivu http://www.clamav.net/lang/en/ (http://www.clamav.net/lang/en/) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows Asennus ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin asennetaan webbisivultaan [url=http://www.clamwin.com/]http://www.clamwin.com/ (http://www.clamwin.com/)[/url]. Immunet 3.0, Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan [url=http://www.clamav.net/lang/en/]http://www.clamav.net/lang/en/ (http://www.clamav.net/lang/en/)[/url]. Käyttöohjeet Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.
- clamscan Linuxissa käynnistetty (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-01.png)
- clamscan Linuxissa, tulokset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-02.png)
- ClamWin asennusohjelma (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-03.png)
- ClamWin lataa virustunnisteiden päivitykset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-04.png)
- ClamWin ei toimi koko ajan taustalla, vaan tiedostot tutkitaan vasta erikseen käynnistämällä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-05.png)
- Tiedoston tutkimisen tulos (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-06.png)
- Viruksiakin löytyy, tai ainakin epäilyttäviä tiedostoja (nimittäin mikään muu antivirusohjelma ei löytänyt noista tiedostoista virusta) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-07.png)
- Immunet 3.0, powered by ClamAV asennus (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-08.png)
- Asennuksen säätämö (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-09.png)
- Asennettu Immunet 3.0, powered by ClamAV (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-10.png)
- Tiedoston tutkimisen tulos (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ClamAV-11.png)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves
Lisätietoja
- Virustorjuntaan keskittynyt tietoturvasivusto (http://www.virustorjunta.net/)
- Virustorjunta suomalaisessa Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Virustorjunta)
- Perusteellisempi artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Antivirus_software)
- ClamAV Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Clam_AntiVirus)
- ClanWin Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/ClamWin)
- Immunet Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Immunet)
- Blogiartikkeli ClamAV:stä (http://blog.clamav.net/2011/03/top-5-misconceptions-about-clamav.html)
- Immunet Test and Review (http://malwaretips.com/Thread-Immunet-Free-3-0-Test-and-Review-MalwareDoctor)
- Clamwin Review (http://download.cnet.com/ClamWin-Antivirus/3000-2239_4-10369483.html)
- Fireclam, Firefoxin lisäosa (https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/fireclam/)
- Clam Sentinel (http://sourceforge.net/projects/clamsentinel/)
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
28 September 2013, 12:17 pm
Razor-qt on kevyt ja nopea Qt-pohjainen työpöytäympäristö Linux- ja Unix-käyttöjärjestelmille.
Razor-qt on suhteellisen nuori projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa Qt-kirjastojen varaan rakennettu työpöytäympäristö, joka on samanaikaisesti yksinkertainen, nopea ja intuitiivinen käyttää. Razor-qt-projekti sisältää jo paneelin, työpöydän, sovelluskäynnistimen, järjestelmäilmoitukset, asetuskeskuksen sekä istunnonhallinnan, eli tärkeimmät työpöytäympäristön rakennuspalikat. Razor-qt:lla ei ole omaa ikkunamanageria vaan sen kanssa käytetään usein Openbox-ikkunanhallintaa. Myös muiden ikkunamanagerien käyttö on mahdollista. Taustalla käytetty Qt-kirjasto on sama, jota muun muassa KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-projekti hyödyntää, mutta Razor-qt pyrkii keveyteen käyttämällä sitä suoraan eikä monipuolisten KDE-kirjastojen kautta.
Razor-qt-työpöydän kanssa käytettäväksi on tarjolla joukko Qt-pohjaisia sovelluksia, kuten qtFM- ja Beesoft Commander -tiedostohallinnat, QupZilla-web-selain, JuffEd-tekstieditori, Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine)-musiikkisoitin ja QTerminal-pääteohjelma. Esimerkiksi Linux-jakelussa nimeltä Siduction (http://siduction.org/) on Razor-qt mukana suoraan asennuslevyllä. Razor-qt:n ulkoasussa on nähtävissä jonkin verran samaa tyyliä kuin KDE:n Plasma-työpöydässä, mutta kevyempänä ja vanhemmillekin koneille sopivampana toteutuksena.
Razor-qt-työpöytä on mahdollista asentaa useisiin eri Linux-jakeluihin sen kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Esimerkiksi Ubuntuun sitä ei vielä löydy suoraan Ubuntun omista pakettivarastoista, mutta Razor-qt:n tarjoava PPA-pakettivarasto on helppo lisätä sivuston ohjeiden avulla. Tämän jälkeen asentaminen tapahtuu samoin kuin minkä tahansa muunkin ohjelmistopaketin asennus. Razor-qt:n kotisivuilla on myös tarjolla muutama eri Linux-jakeluihin pohjautuva live-cd, jolla työpöytää pääsee kokeilemaan.
Jatkossa Razor-qt aikoo heinäkuussa 2013 tehdyn ilmoituksen (https://groups.google.com/forum/#!topic/razor-qt/PNvkoidV2Ik) mukaan yhdistyä toisen Qt-pohjaista kevyttä työpöytäympäristöä tekevän projektin, LXDE-Qt (http://wiki.lxde.org/en/LXDE-Qt):n kanssa.
Kotisivu http://razor-qt.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Ohjelmiston asennuspaketit ja ohjeet asentamiseen löytyvät sen kotisivuilta.
- Razor-qt-työpöytä ja teemavalitsin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-1.png)
- Razor-qt:n valikko ja qtFM-tiedostohallinta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-2.png)
- QTerminal ja ScreenGrab-kuvankaappausohjelma. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-3.png)
- Clementine-musiikinsoitto-ohjelma (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-4.png)
- Kaksisarakkeinen Beesoft Commander -tiedostonhallinta ja JuffEd-tekstieditori. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-5.png)
- Asetuksia Razor-qt:lle, Qt:lle ja Openboxille. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-6.png)
- QupZilla-www-selain (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-7.png)
- Rarzor-qt:n asetuskeskus (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-8.png)
- Ikkunanhallintana käytetään usein Openboxia, jonka ulkoasu on erikseen säädettävissä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-9.png)
- Irroitettavien massamuistien liittämiseen ja irroittamiseen käytettävä sovelma (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/razor-qt-10.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.10.2013 - klo:01:01
5 October 2013, 11:38 pm
EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.
EtherCalc on taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad (http://viikonvalo.fi/Etherpad) on tekstinkäsittelylle ja JSBin (http://viikonvalo.fi/JSBin) web-ohjelmoinnille. Se toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen. EtherCalc on käytettävissä palveluna osoitteessa [url]https://ethercalc.org (https://ethercalc.org)[/url] taikka sen voi asentaa omalle palvelimelle, jolloin sen käyttö on omassa hallinnassa.
Taustaltaan EtherCalc on aiemman, One Laptop Per Child (OLPC) (http://one.laptop.org/) -projektissakin käytetyn, SocialCalcin (http://wiki.laptop.org/go/SocialCalc) seuraaja. Laskentataulukon näyttäminen ja muokkaaminen tapahtuvat täysin käyttäjän selaimessa (Javascriptillä) ja palvelinta käytetään taulukon tallentamiseen sekä monen käyttäjän muokkausten synkronointiin. Muita käyttäjiä voi kutsua muokkaamaan samaa taulukkoa kertomalla heille taulukon URL-osoitteen. Taulukkoa voi muokata joko toisten kanssa yhtä aikaa taikka eri aikaan. Muokkausten välillä taulukko säilyy tallessa palvelimella ja saadaan muokattavaksi taas samaa URL-osoitetta käyttämällä. Samaan aikaan muokattaessa käyttäjien muokkaukset synkronoituvat muille käyttäjille reaaliaikaisesti ja muiden käyttäjien aktiivisiksi valitsemat solut näkyvät sinisellä reunuksella korostettuina.
EtherCalcissa on käytettävissä varsin kattava kokoelma taulukkolaskennan perustoimintoja ja -funktioita. Käyttöliittymä on ulkoasultaan melko pelkistetty ja muistuttaakin tyyliltään jonkin verran OLPC-projektin XO-koneissa käytettyä Sugar (http://en.wikipedia.org/wiki/Sugar_(software))-käyttöliittymää. Tärkeimmät toiminnallisuudet löytyvät ohjelmasta vaakasuorana joukkona välilehtiä, joiden toiminnot ovat: muokkaus, solun muotoilu, järjestäminen, tehtyjen toimintojen seuranta, solun kommentointi, nimien luonti, leikepöytä sekä graafit.
Nimien luonti tarkoittaa sitä, että EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat vakioita, soluja, alueita tai laskentakaavoja. Näihin nimiin voidaan viitata soluissa tai niissä käytetyissä kaavoissa taikka esimerkiksi graafien data-alueena.
EtherCalcin puutteena on, ettei siitä voi vielä toistaiseksi tallentaa laskentataulukkoa mihinkään yleisesti käytettyyn taulukkolaskennan tiedostomuotoon, kuten Libre-/OpenOfficessa käytettyyn ods-muotoon tai Microsoftin Excel-ohjelman muotoon. Sen sijaan taulukon sisällön voi kyllä kopioida leikepöytävälilehden ("clipboard") kautta tabulaattori-merkillä eroteltuna tekstinä, csv-muodossa taikka SocialCalc-tallennusmuodossa tekstiksi tai näistä muodoista takaisin EtherCalciin. Näistä kaksi ensimmäistä antavat taulukon solujen sisällöt vain arvoina, ei laskentakaavoina. SocialCalc-muoto sen sijaan sisältää myös käytetyt laskentakaavat, mutta ei ole hyvin tuettu muoto muissa taulukkolaskentaohjelmissa. EtherCalc-taulukoiden välillä tätä muotoa sen sijaan voi käyttää laskentakaavoja sisältävien solujen ja alueiden kopiointiin. Ohjelmalta voi pyytää taulukon csv-muotoisena tiedostona tallennettavaksi myös suoraan lisäämällä taulukon URL-osoitteen loppuun päätteen ".csv". Samaan tapaan taulukon voi ladata myös html-muodossa. Tämä onnistuu myös taulukon vasemman yläkulman rataskuvaketta napsauttamalla.
Taulukon lukuarvoista voi myös piirtää yksinkertaisia graafeja käytössä olevalla graafi-työkalulla. Lisäksi tekstimuotoisiin soluihin voi lisätä eri tavoin, esimerkiksi wiki-syntaksilla, muotoiltua tekstiä.
Kotisivu http://ethercalc.net/ (dokumentaatiota) https://ethercalc.org (palvelu) https://github.com/audreyt/ethercalc (lähdekoodi) Lisenssi CPAL (http://opensource.org/licenses/CPAL-1.0) (Common Public Attribution License), Artistic License 2.0 (http://opensource.org/licenses/Artistic-2.0), MIT License (http://opensource.org/licenses/MIT), CC0 Public Domain (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/) (Osia eri lisensseillä) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkopalveluna EtherCalc on käytettävissä www-selaimella millä tahansa alustalla. Palvelinohjelmana EtherCalc on asennettavissa ainakin Windows-, GNU/Linux-, Mac OS X sekä FreeBSD -palvelimille. Se pohjautuu Node.js (http://nodejs.org)-alustaan. Asennus EtherCalcia voi käyttää palveluna osoitteessa [url]http://ethercalc.org (http://ethercalc.org)[/url] tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet ovat saatavissa ohjelman Github (https://github.com/audreyt/ethercalc)-sivuilta. Muuta Esitys EtherCalcista (http://www.slideshare.net/autang/ethercalc-multiplayer-spreadsheet-12641848) (Slideshare)
- EtherCalcin aloitussivu (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-1.png)
- Tyhjä laskentataulukko (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-2.png)
- Solun muotoiluasetukset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-3.png)
- Viemällä hiiren valitun solut oikean alakulman pienen neliön kohdalle, esiin tulevat työkalut, joilla solun sisältöä voi raahaamalla siirtää, liu'uttaa vaaka- tai pystysuunnassa taikka käyttää täyttämään viereisiä soluja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-4.png)
- Muotoiluvaihtoehtoja numeeriselle solulle (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-5.png)
- Kaavojen syöttäminen soluihin tapahtuu, kuten taulukkolaskentaohjelmissa yleensäkin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-6.png)
- Taulukon rivien järjestämistä haluttujen sarakkeiden mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-7.png)
- Muokkauksen historiatiedot (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-8.png)
- Soluja voi kommentoida (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-9.png)
- EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat joko vakioita, soluja tai alueita taikka laskentakaavoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-10.png)
- Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa tabulaattorilla eroteltuna tekstinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-11.png)
- Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa pilkuilla eroteltuna csv-muotoisena tekstinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-12.png)
- Leikepöydän sisältö SocialCalc-tallennusmuodossa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-13.png)
- Taulukon arvoista piirrettu piirakkakuvaaja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-14.png)
- Sama taulukko avattuna samasta URL-osoitteesta neljään eri selaimeen yhtä aikaa. Muiden käyttäjien valitsemat solut merkittyinä sinisellä reunuksella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-15.png)
- Soluun voi syöttää tekstimuotoista sisältöä esimerkiksi wiki-muotoisena. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-16.png)
- EtherCalc tukee yleisimpiä taulukkolaskentaohjelmien funktioita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ethercalc-17.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.10.2013 - klo:13:39
13 October 2013, 2:50 pm
FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP, SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net Community Choice Awardsissa.
Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi, SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1] (http://viikonvalo.fi#cite_note-topten-1). Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt WinSCP (http://viikonvalo.fi/WinSCP) ja FireFTP (http://viikonvalo.fi/FireFTP).
Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] (http://viikonvalo.fi#cite_note-history-2) . Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin SourceForgen kuukauden projektiksi[3] (http://viikonvalo.fi#cite_note-pom-3).
FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta, mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät, vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain painikkeella käynnistetään siirto.
Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.
Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin[4] (http://viikonvalo.fi#cite_note-kritiikki-4). Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.
Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen. Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5] (http://viikonvalo.fi#cite_note-versiot-5)
Kotisivu https://filezilla-project.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti) Käyttöohjeet Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat käyttöohjeet (https://wiki.filezilla-project.org/Documentation), kylläkin vain enlanniksi. Lisätietoja
- [url]http://fi.wikipedia.org/wiki/FileZilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/FileZilla)[/url]
- [url]http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_FTP_client_software (http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_FTP_client_software)[/url]
- http://sourceforge.net/top/
- http://web.archive.org/web/20080423060025/http://filezilla.sourceforge.net/documentation/history.htm (http://web.archive.org/web/20080423060025/http%3A//filezilla.sourceforge.net/documentation/history.htm)
- http://sourceforge.net/potm/potm-2003-11.php
- http://unsharptech.com/2008/05/20/filezilla-ftp-passwords-stored-in-plaintext/
- https://filezilla-project.org/versions.php
- Käynnistys (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-01.png)
- Muodostetaan yhteys etäkoneeseen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-02.png)
- Siirretty yksi tiedosto vetämällä hakemistosta toiseen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-03.png)
- Tiedostoja voi merkata siirrettäväksi (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-04.png)
- Usein käytetyistä yhteyksistä voi tehdä kirjanmerkin (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-05.png)
- Noudetaan Filezillan Windows-versio (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-06.png)
- Windowsin Filezilla (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-07.png)
- Filezilla Mac OS X:ssä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Filezilla-08.png)
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman, Pesasa
kuvituskuvat: Filezilla-projekti ja OpenClipArt
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.10.2013 - klo:01:00
19 October 2013, 1:43 pm
FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun tietokoneella näkyvän häiritsemättä.
FocusWriter toimii täysruututilassa ja sen käyttöliittymästä on riisuttu näkyvistä kirjoitettavaa tekstiä ja kohdistinta lukuun ottamatta aivan kaikki muu. Valikko ja muut tarvittavat käyttöliittymäkomponentit tulevat esille vasta viemällä hiiren kohdistin ruudun eri reunoille. Muotoiluvalinnat on myös rajoitettu muutamaan korostusmuotoiluun, tekstin tasaukseen ja sisennykseen. Käyttöliittymän tarkoitus on vapauttaa kirjoittaja toisaalta häiritsevistä käyttöliittymäkomponenteista ja toisaalta ajattelemasta tekstin muotoilua kirjoitusprosessin aikana. Ohjelman tallennusmuotona on standardi Open Document Format, eli esimerkiksi LibreOfficen (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer) ja OpenOfficen Writer-ohjelmien käyttämä odt-päätteinen tiedosto. Tarkoituksena onkin, että tekstin ulkoasuun liittyvät tyyliasetukset sekä muut muotoilut voidaan tehdä varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen valmiiseen tekstiin esimerkiksi LibreOffice Writerilla.
Näytön yläreunasta hiiren kursorilla esiin tulee tavallinen ohjelmavalikko sekä muokattavissa oleva painikepalkki.
Alareunasta puolestaan löytyvät välilehdet, joiden avulla voidaan siirtyä avoinna olevien tiedostojen välillä. Alareunassa ovat näkyvissä ja hallittavissa myöskin kirjoitusprosessin tilastotiedot ja hallintatyökalut. Kirjoitusprosessia voidaan hallita esimerkiksi ajastimilla, joilla voidaan asettaa päivittäisiä kirjoitustavoitteita ja vaikka ajastaa venyttelytaukoja kirjoitustyön väliin.
Näytön vasemmasta reunasta saadaan esiin luettelo tekstin "sceneistä", eli "##"-merkkiparilla toisistaan eritellyistä tekstilohkoista. Näitä tekstilohkoja voi luettelon avulla järjestellä hiirellä raahaamalla. Tekstissä voi myös navigoida scene-luettelon alkioita klikkaamalla. Luettelon yhteydessä on myös suodatin, jolla voi hakusanan kirjoittamalla etsiä kaikki lohkot, jotka sisältävät etsityn sanan.
FocusWriterin ulkoasu on muokattavissa itselle miellyttäväksi erilaisilla teemoilla, joita voi joko ladata valmiina verkosta taikka muokata itse. Teema koostuu tyypillisesti jostain riittävän rauhallisesta tekstin taustalle sopivasta kuvasta sekä tekstin kirjasintyyppi-, koko- ja väriasetuksista. Teema kannattaa valita niin, että se häiritsee kirjoitusprosessia mahdollisimman vähän, mutta antaa samalla miellyttävän ja rentouttavan kirjoitusympäristön.
FocusWriter on käännetty useille kielille ja käytettävä kieli on valittavissa ohjelman asetusvalikosta. Muita FocusWriterin ominaisuuksia ovat muun muassa: tallennus txt-, rtf- ja odt-muodoissa, kirjoituskoneääni, joka saattaa huvittaa ainakin hetken aikaa, istuntojen ylläpito, automaattinen tallennus, tilastotiedot ja mahdollisuus käyttää oikolukua. Lisäksi FocusWriteria on mahdollista käyttää myös niin kutsuttuna portable-sovelluksena (http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable), eli esimerkiksi usb-tikulta asentamatta ohjelmaa koneelle.
Kotisivu http://gottcode.org/focuswriter/ Teemoja http://blog.scrybr.com/category/focuswriter-themes Portable FocusWriter http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Viimeisin versio ohjelmasta on ladattavissa kaikille kolmelle alustalle ohjelman kotisivuilta.
- FocusWriterin minimaalinen käyttöliittymä. Vain teksti, kohdistin ja harmaa tausta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-1.png)
- Ohjelman valikko tulee esiin sen yläreunasta, kun hiiren kohdistin viedään sinne. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-2.jpg)
- Alareunasta löytyvät välilehdet, ajastin, päivän tavoite sekä tilastotietoa tekstistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-3.jpg)
- Vasemman reunan luettelolla voi navigoida tekstilohkojen välillä ja muutella niiden järjestystä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-4.jpg)
- Ohjelman ulkoasua voi muokata mieleisekseen erilaisilla valmiilla tai omatekemillä teemoilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-5.jpg)
- FocusWriter on käännetty monille kielille, mukaan lukien suomi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-6.jpg)
- Ohjelman asetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/focuswriter-7.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.10.2013 - klo:19:00
27 October 2013, 3:44 pm
Jamendo on Creative Commons -lisensoitua musiikkia tarjoava palvelu, josta musiikkia voi ladata laillisesti.
Jamendo on ranskalainen musiikkisivusto, jolle Teostoon, Gramexiin tai vastaaviin järjestöihin kuulumattomat musiikin tekijät ovat laittaneet musiikkiaan kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikkia löytyy monessa eri tyylilajissa ja monella kielellä. Tekijät ovat valinneet musiikilleen jonkin Creative Commons (http://creativecommons.fi) -lisensseistä, jolla kertovat, mitä oikeuksia musiikin käyttäjällä on. Lisenssit muodostuvat jostain seuraavan neljän ominaisuuden yhdistelmästä (http://creativecommons.fi/lisenssit/): "Nimi mainittava" (by), "Sama lisenssi" (sa), "Ei kaupalliseen käyttöön" (nc) ja "Ei jälkiperäisiä" (nd). Näistä vain by- ja sa-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan vapaiksi, sillä niillä lisensoitujen teosten käyttöä ja muokattavuutta ei ole rajoitettu. Sen sijaan nc- ja nd-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan rajoitteidensa takia epävapaiksi, vaikka ovatkin varsinkin yksityiskäyttäjän kannalta parempia kuin ei lisenssiä lainkaan. Valittu lisenssi näkyy kunkin kappaleen tai albumin sivulla CC-symbolina sekä oikeudet kertovina lyhyinä teksteinä.
Palveluun ladattua musiikkia voi selata kuunneltuimpien kappaleiden listasta taikka etsiä sitä hakutoiminnolla. Hakutoimintoon voi syöttää hakusanoja, joilla musiikkia haetaan tyylilajin, artistin, kappaleen tai albumin nimen taikka artistin samankaltaisuuden mukaan. Hakukriteereitä voi rajata myös valitsemalla hakukentän alta valmiista musiikkityypeistä, soittimista sekä mielialoista. Laajennetulla haulla voi hakea lisäksi esiintyjän maan, kappaleen kielen sekä lisenssin mukaan.
Löytyneitä kappaleita voi kuunnella suoraan sivuston sisäänrakennetulla soittimella tai kappaleet voi vaihtoehtoisesti ladata omalle koneelle mp3-tiedostoina. Sisään kirjautunut käyttäjä voi luoda kappaleista omia nimettyjä soittolistoja tai merkitä niitä suosikeiksi. Jamendo tarjoaa myös valmiita tyylilajin mukaan koostettuja nettiradioita, joita voi kuunnella sivuston soitto-ohjelmalla. Tuki Jamendosta löytyvälle musiikille löytyy myös joistakin musiikkisoittimista. Tällaisia ovat esimerkiksi Amarok ja Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine). Mobiililaitteille, erityisesti iOS-, Android- ja Blackberry-laitteille, löytyy myös erillisiä soitinsovelluksia, joilla voi kuunnella Jamendon musiikkia.
Käytettäessä musiikkia muuhun kuin pelkkään kuunteluun, on syytä tarkistaa käytetty CC-lisenssi ja että se varmasti soveltuu kyseiseen käyttöön.
Kaupallisille toimijoille Jamendo myy erikseen kaupallisia lisenssejä tarjoamaansa musiikkiin. Tällaisen lisenssin ostamalla voi käyttää esimerkiksi Jamendon radiokanavia kaupan taustamusiikkina. Tämä on erityisen tärkeää niiden kappaleiden kohdalla, joiden CC-lisenssissä on kielletty kaupallinen käyttö, mutta voi olla hyödyllinen myös muita kappaleita käytettäessä. Kaupallisen lisenssin ostamalla ensinnäkin tukee artisteja, joille tilitetään puolet maksuista. Toisaalta kaupallisen lisenssin ostanut saa musiikin luvallisuudesta virallisen todistuksen jonka voi esittää esimerkiksi Teoston tarkastajalle.
Kotisivu http://jamendo.com Lisenssi Creative Commons (http://creativecommons.fi) -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Mobiilisovellukset iOS (http://itunes.apple.com/us/app/jamendo/id319042726?mt=8) Android (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.jamendo) Blackberry (http://appworld.blackberry.com/webstore/content/36433/?lang=fr&countrycode=FI) Linkkejä CC-musiikkia hotelleissa ja ravintoloissa (http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/11/creative-commons-musiikin-huima-aluevaltaus-300-000-hotellia-ja-8-miljoonaa-ravintol) Lex Oksanen: Gramex ja CC-musiikki (http://www.tietokone.fi/artikkeli/blogit/lex_oksanen/gramex_per_ytyi_creative_commons_kelpaa_parit_kirjalinkit_ja_arhinm_en_puhe) Creative Commons: Avoimet lisenssit vielä tuntemattomia tekijänoikeusjärjestöissä (http://creativecommons.fi/2012/04/avoimet-lisenssit-viela-tuntemattomia-tekijanoikeusjarjestoissa/)
- Jamendon etusivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-1.jpg)
- Albumin tiedot. Kappaleita voi kuunnella web-sivulle upotetulla soittimella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-2.jpg)
- Albumien ja kappaleiden tiedoissa on mainittu CC-lisenssi, jolla musiikki on julkaistu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-3.jpg)
- Musiikkia voi ladata suoraan mp3-tiedostona. Jamendo Pro -ohjelman kautta voi myös hankkia kaupallisen lisenssin musiikin käyttöön ammatillisessa käytössä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-4.jpg)
- Vapailla CC-lisensseillä julkaistujen teosten lisäksi Jamendossa on myös kappaleita, joiden kaupallinen käyttö tai muokkaaminen voi olla kiellettyä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-5.jpg)
- Jamendo tarjoaa muutaman tyylilajin mukaan koostetun radiokanavan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-6.jpg)
- Hakutoiminnolla voi etsiä haluttuun tyylilajiin kuuluvaa, haluttuja instrumentteja käyttävää tai tiettyyn mielialaan sopivaa musiikkia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-7.jpg)
- Laajennetulla haulla voi haun rajoittaa myös artistin maan ja kielen sekä teoksen lisenssin mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-8.jpg)
- Sivustolle kirjautunut käyttäjä voi koostaa omia nimettyjä soittolistoja tai merkitä kappaleita suosikeikseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-9.jpg)
- Jamendon Android-sovellus on asennettavissa riittävän uusiin Android-laitteisiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-10.png)
- Myös Android-sovellus näyttää albumin lisenssitiedot sitä soitettaessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-11.png)
- Myös radiokanavien kuuntelu onnistuu mobiililaitteella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jamendo-12.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.11.2013 - klo:19:00
3 November 2013, 2:09 pm
Vapaita pelejä on esitelty Viikon VALOina jo useita, ja löytyy niitä muualtakin Internetistä.
Pelien puutetta on esitetty syyksi Linuxin karttamiseen kotitietokoneissa. Vaikka pelien julkaisijat vieläkin julkaisevat ensisijaisesti Windowsille ja pelikonsoleille, on Linuxillekin saatavilla pelejä. Vapailla peleillä (http://fsfe.org/campaigns/wsis/fs.fi.html) tarkoitetaan tässä yhteydessä pelejä, joiden käyttöehdot sallivat vapaan levityksen. Käytännössä siis pelit joiden lisenssi on samantapainen kuin muillakin vapailla ohjelmilla, esimerkiksi Linuxilla. Tämä ei ole sama asia kuin Linux-pelit, vapaita pelejä on Windowsille ja muillekin epävapaille käyttöjärjestelmille ja toisaalta Linuxille on myös epävapaita pelejä. Eikä vapaiden pelien tarvitse olla tietokonepelejä, voisi olla vaikkapa vapaa lautapeli, jonka teko-ohjeet saisi noutaa, muokata niitä ja levittää edelleen muokkaamiaan ohjeita tai pelin osia.
Seuraavassa on pelit (11 kpl) ja pelien pistelaskuun tarkoitettu sovellus (KeepScore (http://viikonvalo.fi/KeepScore)) jotka on jo valotettu viikon valoina.
Jo valotettuja vapaita pelejä
| Julkaistu | Pelin nimi | Valonumero | |
| Viikko 12 2011 | UFO:AI (http://viikonvalo.fi/UFO_Alien_Invasion) | #12 | |
| Viikko 26 2011 | Frozen Bubble (http://viikonvalo.fi/Frozen_Bubble) | #26 | |
| Viikko 35 2011 | Freeciv (http://viikonvalo.fi/Freeciv) | #35 | |
| Viikko37 2011 | Torcs (http://viikonvalo.fi/Torcs) | #37 | |
| Viikko 41 2011 | SuperTuxKart (http://viikonvalo.fi/SuperTuxKart) | #41 | |
| Viikko 42 2011 | X-Moto (http://viikonvalo.fi/X-Moto) | #42 | |
| 2x06 2012 | The Battle for Wesnoth (http://viikonvalo.fi/The_Battle_for_Wesnoth) | #58 | |
| 2x10 2012 | Blobwars (http://viikonvalo.fi/Blobwars) | #62 | |
| 2x34 2012 | Hedgewars (http://viikonvalo.fi/Hedgewars) | #86 | |
| 2x38 2012 | TripleA (http://viikonvalo.fi/TripleA) | #90 | |
| 3x14 2013 | KeepScore (http://viikonvalo.fi/KeepScore) | #118 | |
| 3x28 2013 | OpenArena (http://viikonvalo.fi/OpenArena) | #132 |
Esiteltyjä pelejä on alustoille AmigaOS, Android, BeOS, Cygwin, FreeBSD, iOS, Java, Linux, Mac Os X, Maemo, NetBSD, OpenBSD, OpenPandora (http://openpandora.org/), OS/2, Solaris, S60 ja Windows.
Vapailla peleillä on samat haitat kuin muillakin peleillä, paitsi rahanmenoa kun peliohjelmasta tai pelaamisesta ei tarvitse maksaa.
Peleistä ilmiönä, eduista ja haitoista kertovia sivuja:
- Ehyt Teema (http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista?a=viewItem&itemid=1047) "Kaikkien aikojen ensimmäinen EHYT Teema avaa digipelaamista ja rakentaa Pelisivistystä. Lehdessä mm. pohditaan vanhempien pelitietämystä ja mietitään, miksi naisille ei ole pelejä. Tietoa löytyy monipuolisesti niin pelien hyödyistä kuin haitoistakin."
- pelitaito.fi (http://pelitaito.fi)
- www.thl.fi/pelihaitat (http://www.thl.fi/pelihaitat)
- www.pelipaivakirja.fi (http://www.pelipaivakirja.fi) Pelipäiväkirja on helppokäyttöinen maksuton sovellus, joka auttaa hahmottamaan omaa pelaamista sekä toimii tarvittaessa tukena pelitottumusten muuttamisessa.
Vapaiden pelien lisäksi vapaille käyttöjärjestelmille on saatavilla myös kaupallisia pelejä. Ne ovat tietysti maksullisia, eli pitää ostaa kaupasta tai ne saa noudettua netistä vasta kun ostos on maksettu.
- UFO:AI UFO Alien Invasion taktinen tila, juuri laskeuduttu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-taktinen1.jpg)
- Frozen Bubble (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FrozenBubble-3.png)
- Freeciv ja täyteen rakennettu saari. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-6.jpg)
- TORCS Taustapeilikin toimii (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-1.png)
- SuperTuxKart aloitusruutu (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-0.png)
- XMoto (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto05.png)
- Battle for Wesnoth (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-8.jpg)
- BlobWars (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-05.png)
- Hedgewars (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/hedgewars-7.png)
- TripleA (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/triplea-3.png)
- KeepScore (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/keepscore-9.png)
- OpenArena (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/OpenArena-06.jpg)
Lisätietoja
- [url]http://linux.fi/wiki/Peli (http://linux.fi/wiki/Peli)[/url]
- [url]http://packages.ubuntu.com/precise/games/ (http://packages.ubuntu.com/precise/games/)[/url]
- [url]http://packages.debian.org/stable/games/ (http://packages.debian.org/stable/games/)[/url]
- [url]http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Linux-pelit (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka%3ALinux-pelit)[/url]
- [url]http://www.pelipaiva.fi (http://www.pelipaiva.fi)[/url] Kansallinen pelipäivä 4. – 10. 11. 2013
- [url]http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_games (http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_games)[/url]
- [url]http://www.playdeb.net/about/ (http://www.playdeb.net/about/)[/url]
- [url]http://www.meku.fi/pelipaiva/ (http://www.meku.fi/pelipaiva/)[/url]
- [url]http://www.desura.com/about (http://www.desura.com/about)[/url] Desura
kuvakaappaukset: Kuvat vanhoista valotuksista
Born to frag: Tipatan Chennavasin - (https://opensuse.fi/keskustelu/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fcommons.wikimedia.org%2Fwiki%2FFile%253ATux_Born_to_Frag.jpg&hash=2c0e37a770cfd295589e4da407ecab01b54b6a59) (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ATux_Born_to_Frag.jpg) - http://www.linuxtoday.com/infrastructure/2000032102504PS
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.11.2013 - klo:19:01
10 November 2013, 4:24 pm
Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien) suunnitteluun.
Birdfontilla onnistuu oman kirjasintyypin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjasintyyppi) tekeminen suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen, numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit piirretään suljetuilla bezier-käyrillä (https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9zier-k%C3%A4yr%C3%A4), jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.
Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.
Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina tiedostoina esimerkiksi Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)sta. Ohjelman "export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.
Birdfont tukee myös kirjasintyyppien välistystä (http://fi.wiktionary.org/wiki/v%C3%A4listys) (kerning (https://en.wikipedia.org/wiki/Kerning)), eli eri kirjasimien välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi 'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia menevän hieman ristiin.
Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla:
- Lähdekoodipakettina, jonka lisenssinä on GPL (ja muutama kääntämiseen tarvittava tiedosto MIT-lisenssillä)
- Freewareksi sanotut ilmaiset binäärimuotoiset ajettavat versiot, joilla saa tehdä SIL-Open Font Lisenssin mukaan lisensoituja kirjasintyyppejä
- Maksullinen versio kaupallisten fonttien tekemiseen
Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa helpommin (http://linuxg.net/how-to-install-birdfont-0-31-on-ubuntu-13-10-13-04-linux-mint-16-15-pear-os-8/) myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)
Kotisivu http://birdfont.org/ Lähdekoodit: [url]https://gitorious.org/birdfont/birdfont (https://gitorious.org/birdfont/birdfont)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 (ja muutama käännöstyökalu MIT-lisenssillä) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD Asennus Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä. OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston ohjeita seuraamalla. Käyttöohjeet Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa on varustettu opastavalla videolla. Tutoriaali ja videot: [url]http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials (http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials)[/url]
- Vasta aloitettu BirdFont-projekti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-1.png)
- Yleisnäkymä, josta näkyy kukin muokattavissa oleva merkki. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-2.png)
- Yksittäisen merkin muokkausta. Taustalla mallina toimiva kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-3.png)
- Kirjasimen kerning-asetukset. Kuvassa A- ja V- merkit sekä A- ja W-merkit menevät hieman limittäin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-4.png)
- Kerning-parit taulukkona. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-5.png)
- Esikatselutila on html-sivu, joka tallennetaan samaan hakemistoon tallennetun fonttiprojektin kanssa. Tiedostoa voi muokata tekstieditorilla sisältämään sopivampaa tekstiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-6.png)
- Kirjasintyypin kuvaus ja metatiedot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-7.png)
- Ohjelmasta True Type -fonttitiedostoksi viedyn keskeneräisen kirjasintyypin tarkastelu kirjasintyyppien asennukseen tarkoitetulla ohjelmalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/birdfont-8.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.11.2013 - klo:01:02
16 November 2013, 11:42 pm
Quill on Android-alustalla toimiva, erityisesti kosketuskynällä käytettävä muistio.
Quill on tarkoitettu käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen ja piirtämiseen Android-tableteilla ja jonkinlaisella kosketuskynällä. Käyttö toki onnistuu myös sormella, mutta sormi on tyypillisesti liian paksu ja epätarkka tällaiseen käyttöön. Quillin tavoitteena on olla nopeasti käyttäjän syötteeseen reagoiva ja puhtaasti vektorigrafiikkaa käyttävä ohjelma. Hieman vanhemmalla laitteella tässäkin ohjelmassa tosin tuntuu piirron yhteydessä hieman hitautta, mutta uudemmilla laitteilla kirjoittaminen on sulavaa, kuten näkyy esittelyvideosta (http://www.youtube.com/watch?v=k1yxYXMPXA0), jossa laitteena on Lenovon Thinkpad Tablet.
Ohjelma tukee joidenkin laitteiden mukana tulevaa aktiivista paineen tunnistavaa kynää, jolloin voidaan käyttää ohjelman "Fountain Pen"-työkalua, jolla suuremmalla painamisella tulee paksumpi ja tummempi piirrosjälki. Tällaisia laitteita ovat ainakin Lenovon ThinkPad Tablet, HTC:n Jetstream ja Flyer sekä Samsungin Galaxy Note. Muilla laitteilla täytyy tyytyä piirtojälkeen, jonka paksuus on vakio ja joka täytyy valita valikosta.
Ohjelma toimii muistikirjan tavoin ja siinä voi yhteen tiedostoon kirjoittaa ja piirtää useampia sivuja. Sivujen taustaksi voi valikosta valita erilaisia taustakuvia, joita ovat esimerkiksi muutama erilainen vaakaviivoitus, ruutupaperi, nuottiviivasto sekä tyhjä valkoinen paperi. Kullekin sivulle voi valita toisistaan riippumatta eri taustan. Ohjelmalla voi tehdä useita rinnakkaisia muistikirjoja, joiden välillä voi siirtyä helposti.
Työskentelyn edetessä ohjelma tallentaa kaiken varalta varmuuskopioita, jotta työn jälki ei mene hukkaan yllättävässäkään virhetilanteessa. Valmiin muistikirjan voi automaattisen tallennuksen lisäksi myös viedä (export) yksi- tai useampisivuiseksi pdf-tiedostoksi taikka kunkin sivun erikseen png-kuvaksi. Muistikirjan sivuille voi merkitä erilaisia tunnisteita (tageja), joilla sivuja voi niputtaa samaan joukkoon kuuluviksi. Tunnisteita voi hyödyntää esimerkiksi vietäessä muistikirjaa pdf-tiedostoksi, jolloin vietäviksi sivuiksi voidaan valita vain tietyllä tunnisteella merkityt sivut.
Koska kaikki ohjelmalla tehty jälki on vektorigrafiikkaa, voidaan tuotosta zoomata lähemmäs tarkkuuden kärsimättä. Esimerkiksi piirrettäessä voidaan zoomata yksityiskohtaan ja piirtää se tarkasti suuremmassa näkymässä ja tämän jälkeen palata kokonaisnäkymään. Ohjelmassa on erikseen tila, jolla voi suojata näytön alareunan kämmenen kosketuksilta, jolloin piirtäessä ei tarvitse olla aivan niin varovainen. Piirtojäljen lisäksi muistikirjan sivuille voi lisätä viivaintyökalulla muokattavia suoria viivoja sekä kuvatiedostoja. Kuvat lisätään joko laitteella valmiiksi olevista tiedostoista taikka ottamalla valokuvan laitteen kameralla.
Ohjelman pariksi löytyy myös työpöytäohjelma, jolla onnistuu Quillin .quill-tiedostojen katseleminen sekä muuntaminen svg-, pdf- ja ps-tiedostoiksi.
Kotisivu http://code.google.com/p/android-quill/ https://github.com/vbraun/QuillDesktop (Työpöytäohjelma) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma löytyy sekä Googlen Play-kaupasta että F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-ohjelmavarastosta. Työpöytäapuohjelma on saatavilla Githubista. Videoita Piirtämistä Quillilla (http://www.youtube.com/watch?v=JC29B8dChoc) Piirrosjälkeä Quillilla (http://www.youtube.com/watch?v=4FWR6wECbWg) Muistiinpanoja ja piirtämistä (http://www.youtube.com/watch?v=_OxBq-kytDk)
- Quillin piirtoalusta tyhjänä ja oletustilassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-1.png)
- Vähän käsin kirjoitettua tekstiä ja vasemman alanurkan punaisesta ikonista tuleva työkaluvalikko. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-2.png)
- Kuvan lisääminen tapahtuu joko olemassa olevista tiedostoista (Gallery) tai ottamalla laitteella kuvan (Photo). (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-3.png)
- Sivulle laitettua kuvaa voi siirrellä ja sen kokoa voi muuttaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-4.png)
- Sivuille on useita vaihtoehtoisia taustakuvioita. Viivatyökalulla voi piirtää suoria viivoja, joita voi muokata myös jälkikäteen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-5.png)
- Ohjelmalla on mahdollista vaikka kirjoittaa nuotteja nuottiviivastotaustakuvalle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-6.png)
- Myös pelkkä piirtäminen onnistuu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-7.png)
- Valmiit muistiinpanot tai piirrokset voi tallentaa png-muotoisiksi kuviksi tai myös useampisivuisiksi pdf-tiedostoiksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-8.png)
- Pdf-tiedostoksi tallennettu kolmesivuinen muistikirja avattuna Adoben readerissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/quill-9.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.11.2013 - klo:19:05
24 November 2013, 3:41 pm
Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä projekti.
Chromium on Googlen johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli, että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista käännettyä selainta nimellä Chromium.
Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen WebKit (http://fi.wikipedia.org/wiki/WebKit)-moottorista edelleen kehitettyä Blink (http://fi.wikipedia.org/wiki/Blink_(selainmoottori))-moottoria. JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa V8-JavaScript-moottoria (http://en.wikipedia.org/wiki/V8_(JavaScript_engine)). Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa. Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien tietoihin.
Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot) (Ogg Vorbix, Ogg Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.
Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat:
- Chromen Google-brändäys
- Chromiumin logo on siniharmaa. Chromen logo on "Google-värikäs"
- Chromium on avointa lähdekoodia. Chrome on suljettu ja pyytää käyttäjää hyväksymään ohjelmistolisenssin.
- Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu pdf-katselin. Sen sijaan käytetään järjestelmään asennettua erillista pdf-katselinta.
- Chromiumista puuttuu Chromeen integroitu Adoben Flash-soitin, mutta siinä voidaan käyttää tavallista Flash-lisäosaa.
- Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tulostus- ja esikatselujärjestelmä. Chromium käyttää alla olevan käyttöjärjestelmän normaalia tulostusjärjestelmää.
- Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tuki suljetuille mediatiedostomuodoille (AAC, MP3, H.264), mutta tuki myös näille on saatavilla ulkopuolisina koodekkeina.
- Chromium ei hae Chromen tapaan automaattisia päivityksiä, mutta varsinkin Linux-järjestelmissä tämä ominaisuus korvautuu keskitetyllä paketinhallinnalla.
- Chromiumista puuttuu myös Chromen tarjoama mahdollisuus Googlen käyttäjäseurannalle ja kaatumisraporttien lähettämiseen Googlelle.
Kotisivu http://www.chromium.org/ http://download-chromium.appspot.com/ Lisenssi BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla lisensseillä: MIT (http://viikonvalo.fi/node/396), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL), MPL (http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Public_License), MPL/GNU GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android Asennus Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta [url]http://download-chromium.appspot.com/ (http://download-chromium.appspot.com/)[/url] tai asentaa Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.
- Chromium selain vasta käynnistettynä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-1.png)
- Chromium Viikon VALO -sivustolla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-2.png)
- Chromiumin valikko (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-3.png)
- Ubuntun Chromiumin versiotiedot (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-4.png)
- Chromiumin asetukset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-5.png)
- Chromiumissa toimivat samat teemat kuin Chromessakin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-6.png)
- "Lone Tree"-teema valittuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-7.png)
- Chromiumin työkaluista on hyötyä web-kehittäjälle. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/chromium-8.png)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
20 January 2014, 12:03 am
LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka osaa näyttää myös Youtube-videoita.
LLs Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta. Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.
Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.
Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin. Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai näyttöä lukitessa.
Kotisivu https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi) Lisenssi BSD (3-clause) Toimii seuraavilla alustoilla SailfishOS Asennus Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta. Video Esittelyvideo ohjelman käytöstä (http://www.youtube.com/watch?v=9o4wltgCjTI) (Youtube)
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
26 January 2014, 7:45 pm
NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton helpottamiseen.
NOOBS, eli New Out of Box Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä. NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa kokemusta tietokoneiden käytöstä.
Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta (http://www.raspberrypi.org/downloads) kahtena erilaisena pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20 megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää. Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan suoraan verkosta.
Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä shift-näppäintä.
Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat käyttöjärjestelmävaihtoehdot:
- Raspbian (Raspberry Pi:lle sovitettu Debian),
- Arch (Arch Linux Raspberry Pi:lle sovitettuna),
- OpenELEC (nopea ja käyttäjäystävällinen XBMC-multimediajärjestelmä),
- Pidora (Fedora Linux-järjestelmän versio Raspberry Pi:lle),
- RISC OS (kevyt ja pieni käyttöjärjestelmä),
- RaspBMC (toinen versio XBMC-multimediajärjestelmästä) ja
- Raspbian - Boot to Scratch (suoraan ohjelmointia opettavaan Scratch-ohjelmaan käynnistyvä versio Raspbianista)
- NOOBS GitHubissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-1.jpg)
- NOOBSin latauspaketit Raspberry Pi -projektin lataussivulla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-2.jpg)
- Zip-paketin sisältö puretaan SD-muistikortille. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-3.jpg)
- NOOBSin näyttää käynnistyksen yhteydessä valikon, josta voi valita asennettavat järjestelmät. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-4.jpg)
- Asennetaan muistikortille Raspbian, eli Raspberry Pi:lle optimoitu Debian Wheezy. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-5.jpg)
- Järjestelmän kopiointi muistikortille kestää jonkin aikaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-6.jpg)
- Raspbian-paketista löytyy myös Scratch-ohjelma, jolla voi tutustua helposti ja havainnollisesti ohjelmointiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-7.jpg)
- Raspbian asennettuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-8.jpg)
- Seuraavilla käynnistyskerroilla oletuksena käynnistyy asennettu käyttöjärjestelmä. NOOBSin asetuksiin pääsee painamalla näppäimistöltä shift-näppäintä käynnistyksen aikana. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-9.jpg)
- Asennetaan OpenELEC-multimediajärjestelmää, joka pohjautuu XBMC-järjestelmään. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-10.jpg)
- Samalle muistikortille voi asentaa useamman käyttöjärjestelmän. NOOBS antaa valita käynnistettävän järjestelmän. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/noobs-11.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
1 February 2014, 10:11 pm
Linux Mint on käyttäjäystävällinen ja visuaalisestikin hyvän näköinen Linux-jakelu.
Linux Mint 16 "Petra" on Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, joka on pyritty tekemään mahdollisimman miellyttäväksi ja helpoksi käyttää. Helpon käyttöliittymän lisäksi Linux Mint sisältää jo asennuksessa valmiiksi muun muassa multimediakoodekit, joita tarvitaan joidenkin epävapaiden tiedostoformaattien näyttämiseen ja kuuntelemiseen. Linux Mintin versiossa 16 on keskitytty erityisesti ohjelmien vakauteen ja toimintavarmuuteen. Linux Mint on ollut Distro Watch (http://distrowatch.com/) -sivuston seurannassa jo pidempään suosituimpana Linux-jakeluna. Linux Mint 16 on asennettavissa neljänä erilaisena versiona, jotka sisältävät oletuksena eri käyttöliittymät: Cinnamon, Mate, KDE ja Xfce.
Cinnamon on käyttöliittymä, joka alunperin kehitettiin vaihtoehtoiseksi käyttöliittymäksi Gnome 3 työpöydälle Gnome Shell- ja Unity-käyttöliittymien tapaan. Gnome Shellin kehityssuunta ei miellyttänyt Linux Mintin kehittäjiä vaan he halusivat pitäytyä perinteisemmässä työpöytäkäyttöliittymässä paneeleineen. Sittemmin nykyiseen versioon 2.0 mennessä Cinnamon on kehittynyt itsenäiseksi työpöytäympäristöksi, joka ei tarvitse alleen enää täyttä Gnome-työpöytää, vaikka hyödyntääkin Gnomen tekniikoita ja kirjastoja. Myös ikkunanhallinta, asetustyökalu (control panel) sekä tiedostojenhallintatyökalu ovat haarautuneet omiksi versioikseen alkuperäisistä Gnome-työpöydän vastaavista. Esimerkiksi tiedostonhallintana Cinnamon käyttää Nautiluksesta haarautunutta Nemoa.
Cinnamonin ikkunointi osaa monen muun nykyisen työpöytäympäristön tavoin asetella ikkunan käyttämään puolikkaan tai neljänneksen näytöstä raahaamalla ikkunan johonkin neljästä reunasta tai neljästä kulmasta. Tämän lisäksi Cinnamonissa on kuitenkin erikoisuutena mahdollista "napsauttaa" ikkuna näytön reunaan tai kulmaan niin, että muut ikkunat eivät suurennettaessa peitäkään reunaan napsautettua ikkunaa vaan täyttävät vain lopun osan näytöstä. Näin esimerkiksi jonkin seurattavaa tietoa sisältävän ikkunan, kuten chat-ikkunan, voi asettaa vaikka näytön oikeaan reunaan kapeana pystyikkunana ja käyttää loppua osaa näytöstä normaalin työtilan tavoin.
MATE puolestaan on toinen työpöytäympäristö, joka syntyi Gnome 3 -työpöydän tulon myötä. Gnome 2:n käyttöliittymää kaipaamaan jääneet jatkoivat jo pysähtyneen Gnome 2:n kehittämistä omaan suuntaansa nimellä MATE. Samaan tapaan kuin Cinnamonin työkalut ovat periytyneet Gnome 3:n vastaavista, sisältää MATE työkaluja, joiden juuret ovat Gnome 2:ssa. Esimerkiksi tiedostonhallintaa hoidetaan Nautiluksesta haarautuneella Cajalla. Sekä Cinnamon että MATE ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vapaa ja avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmistojen kehityksen viemisen omaan suuntaan, kun ohjelman virallisen tahon valitsema suunta ei miellytä.
Kolmantena työpöytävaihtoehtona Linux Mint tarjoaa jo aiemmin Viikon VALOna esitellyn KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöydän. Neljäs vaihtoehto oletuksena asentuvaksi työpöytäympäristöksi on kevyeksi vaihtoehdoksi tarkoitettu Xfce. Kukin työpöytävaihtoehdoista on ulkoasultaan ja käytettävyydeltään viimeistellyn oloinen sekä johdonmukainen.
Linux Mint tarjoaa käyttöliittymästä riippumatta järjestelmän ylläpitoon ja sovellusten asentamiseen selkeät työkalut sekä laajan kirjon sovelluksia, kuten musiikkisoitin Banshee, web-selaimet Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox) ja Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium), LibreOffice-toimistopaketin, VLC (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin)-mediasoittimen, GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)-kuvankäsittelyohjelman, Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-vektoripiirto-ohjelman sekä lukuisia muita ohjelmia. Mikä työpöydistä käyttäjää eniten miellyttääkin, Linux Mintin asentamalla saa itselleen toimivan ja helpon järjestelmän.
Kotisivu http://linuxmint.com/ Lisenssi Ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennuslevyn (dvd) iso-kuvat ovat ladattavissa Linux Mintin kotisivujen kautta. Kuvasta voi tehdä käynnistyvän dvd-levyn tai usb-tikun. Tarjolla ovat 64- ja 32-bittiset versiot kaikilla neljällä käyttöliittymällä. Osasta asennuslevyistä on tarjolla erikseen versiot, jotka eivät sisällä muun muassa epävapaita mediakoodekkeja.
- Linux Mint 16 Cinnamon-työpöydällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-1.jpg)
- Muutamia ohjelmia auki Cinnamon-työpöydällä. Banshee-musiikkisoitin integroituu paneeliin ja on ohjattavissa sitä kautta vaikka ohjelman pääikkuna suljettaisiinkin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-2.jpg)
- Cinnamon-työpöydällä voi käyttää useampaa virtuaalityöpöytää, joille ohjelmia voi jaotella ja joita voi lisätä ja poistaa helposti. Työpöydät saa näkyviin ruudukkona helposti viemällä hiiren vasempaan ylänurkkaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-3.jpg)
- Järjestelmän asetukset on koottu selkeästi luokiteltuina yhteen työkaluun. Ohjelmistohallinnasta voi asentaa ohjelmia, jotka on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan kategorioihin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-4.jpg)
- Linux Mint 16 KDE-työpöydällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-5.jpg)
- KDE:n järjestelmäasetukset, Dolphin-tiedostonhallinta sekä VLC-mediasoitin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-6.jpg)
- Linux Mint 16 MATE-työpöydällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-7.jpg)
- MATE-työpöydän Control Center. Samat ohjelmistohallinta ja Banshee ovat käytettävissä kuin Cinnamon-työpöydälläkin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-8.jpg)
- Linux Mint 16 Xfce-työpöydällä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-9.jpg)
- Asetuksia ja Gimp-kuvankäsittelyohjelma. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linuxmint-10.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
8 February 2014, 11:48 pm
Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin Internet-tietosanakirja.
Wikipedia (http://www.wikipedia.org/) on yhteisöllinen projekti, joka tuottaa joukkouttamista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkouttaminen) (crowdsourcing (http://en.wikipedia.org/wiki/Crowdsourcing)) hyödyntäen erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä. Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita. Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia 287 eri kielellä.
Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä. Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on, että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden arvioimiseen.
Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita herättävät aiheet, kuten evoluutiota (http://en.wikipedia.org/wiki/Evolution) ja profeetta Muhammadia (http://en.wikipedia.org/wiki/Muhammad) käsittelevät artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.
Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön kehitettyä avoimen lähdekoodin Mediawiki (http://viikonvalo.fi/Mediawiki)-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön tuottamista.
Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen CC-BY-SA (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_Creative_Commons_Attribution-ShareAlike_3.0_Unported_License)-lisenssillä ja/tai GNU Free Documentation License (GFDL) (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_the_GNU_Free_Documentation_License) -lisenssiä.
Wikipedian perustivat Jimmy Wales (http://en.wikipedia.org/wiki/Jimmy_Wales) ja Larry Sanger (http://en.wikipedia.org/wiki/Larry_Sanger) 15. tammikuuta 2001. Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon Wikimedia-säätiö (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia) (Wikimedia Foundation (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikimedia_Foundation)). Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten Wiktionary (http://www.wiktionary.org/)-sanakirjaa, Wikinews (http://www.wikinews.org/)-uutissivustoa, Wikiquote (http://www.wikiquote.org/)-sitaattiarkistoa, Wikibooks (http://www.wikibooks.org/)-wikikirjastoa, Wikiversity (http://www.wikiversity.org/)-virtuaaliopistoa. Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään Wikimedia Commons (http://viikonvalo.fi/Wikimedia_Commons)-palvelua, josta löytyy suuri kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.
Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.
Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla palvelimillaan.
Kotisivu http://www.wikipedia.org/ Lisenssi Tekstit: CC-BY-SA (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_Creative_Commons_Attribution-ShareAlike_3.0_Unported_License) / GFDL (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_the_GNU_Free_Documentation_License), Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä
- Wikipedian etusivu ja linkkejä useisiin kieliversioihin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-1.jpg)
- Suomenkielisen Wikipedian etusivu. Suositeltu artikkeli ja ajankohtaisia aiheita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-2.jpg)
- Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä wikitekstinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-3.jpg)
- Sivun muutoshistoriasta näkee kaikki sivuun tehdyt muokkaukset ja versioita pystyy vertailemaan pareittain. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-4.jpg)
- Lähdeviitteet ovat tärkeä osa luotettavaa Wikipedia-artikkelia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-5.jpg)
- Wikipediaa on 287 kielellä. Kuvassa armeniankielinen sivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-6.jpg)
- Osittain suojattu englanninkielinen Evolution-artikkeli. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-7.jpg)
- Wikipediaa eri kielillä ja sen sisarprojekteja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-8.jpg)
- Wikipedia-artikkeli voi sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi valokuvia, piirroskuvia, karttoja ja tietolaatikoita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-9.jpg)
- Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä wikitekstinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-10.jpg)
- Wikipedian artikkeli Wikipediasta. Sivun yläreunassa on Wikimedian varainkeruuvetoomus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wikipedia-11.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
16 February 2014, 1:37 pm
Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava musiikinsoitto-ohjelma.
Banshee on musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina, jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.
Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan. Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla. Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi. Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.
Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta. Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja, jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.
Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa. Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja albumin tiedot sekä kansikuvan.
Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä helposti.
Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä lisää muun muassa Librivox (http://viikonvalo.fi/Librivox)-palvelusta ja Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet Archive (http://archive.org)-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.
Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.
Kotisivu http://banshee.fm Lisenssi MIT/X11 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.
- Bansheen perusnäkymä. Banshee koettaa etsiä levyjen kansikuvia ensin tiedostosta itsestään, sitten sen kansiosta ja lopuksi erilaisista Internet-lähteistä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-1.jpg)
- Banshee näyttää haluttaessa vain soivan kappaleen tiedot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-2.jpg)
- Banshee yksinkertaisessa ulkoasussa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-3.jpg)
- Kappaleita voi valita soittojonoon, josta Banshee soittaa niitä lisäämisjärjestyksessä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-4.jpg)
- Soittojonoa voi järjestellä raahaamalla. Jonoon voi lisätä kappaleita käsin lisäämisen lisäksi myös muilla perusteilla, kuten arvostelun mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-5.jpg)
- Banshee integroituu sitä tukevien työpöytäympäristöjen paneeliin äänenhallinnan yhteyteen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-6.jpg)
- Banshee näyttää tilattujen podcastien jaksot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-7.jpg)
- Ääni- ja video-podcasteja luetteloiva Miro Guide on integroitu Bansheen verkkomedia-osuuteen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-8.jpg)
- Amazonin mp3-kaupassa voi asioida suoraan Bansheella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-9.jpg)
- Internet Archive (archive.org) on suoraan selattavissa Bansheella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-10.jpg)
- Internet Archiven äänikirjahaku. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-11.jpg)
- Monte Criston kreivi kuunneltavana kappaleittain suoraan Internet Archivesta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-12.jpg)
- Konserttitallenne Internet Archivesta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-13.jpg)
- Nettiradioiden kuuntelua Bansheella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/banshee-14_0.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
23 February 2014, 11:46 pm
LXDE (https://fi.wikipedia.org/wiki/LXDE) (Lightweight X11 Desktop Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin puolet XFCE:n (https://fi.wikipedia.org/wiki/XFCE) vaatimasta keskusmuistin määrästä.
Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen, jossa on alun perin ollut Windows XP (http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/end-support-help). Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli Lubuntu (http://lubuntu.net/) 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio. 32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska 32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman vähemmän (http://windowsitpro.com/windows-server/q-does-64-bit-version-os-use-more-memory-32-bit-version-same-os) muistia (http://forums.anandtech.com/showthread.php?t=2144728) kuin 64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4 Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.
Testikoneen kokoonpano: Suoritin Intel Core 2 6300 1,9 GHz Keskusmuisti 1 Gt Levy 200 Gt Näytönohjain Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta. Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla. 3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti. Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.
LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös Lubuntu (http://lubuntu.net/)-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi. Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa Linux-jakeluissa.
Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä Unity (https://unity.ubuntu.com/) eikä niin futuristinen kuin KDE (http://viikonvalo.fi/KDE). Kun Windows XP korvataan toisella käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows XP (http://www.microsoft.com/fi-fi/windows/business/retiring-xp.aspx):n tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.
LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin (http://valo-cd.fi) kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki samat ohjelmat.
Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä. Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord) ja taulukkolaskimena Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric). Vertailun (http://l3net.wordpress.com/2013/03/17/a-memory-comparison-of-light-linux-desktops/) mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt. Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on muistia vain 512 Mt.
LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:
- PCManFM, tiedostoselain
- LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
- LXSession Lite, istuntomanageri
- LXSession Edit, istunnon muokkaus
- LXAppearance, teemanvalitsin
- LXLauncher (http://wiki.lxde.org/en/LXLauncher), 7 — 10 tuuman ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
- Openbox, ikkunamanager
- GPicView, kuvankatselin
- LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
- LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan sovellukset kokonaisuudeksi
- LXTerminal, pääte
- XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
- LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai dataprojektorin
- LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
- LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
- GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
- LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
- LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset
Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa, saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.
Kotisivu http://lxde.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat käyttöjärjestelmät Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Käyttöohjeet LXDE:llä on Wiki (http://wiki.lxde.org/en/Main_Page) jossa ohjeita. Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin puutteellisesti suomennettu. Lubuntun ohjeet (englanniksi) (https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/Documentation) Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.
- Lubuntun LXDE-työpöytä: Firefox, tiedostonhallinta ja musiikkisoittimen paneeliin integroitu hallinta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/lxde-13.jpg)
- Abiword-tekstinkäsittely ja Gnumeric-taulukkolaskenta (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/lxde-14.jpg)
- Lubuntun Software Center, eli ohjelmistopakettien asennustyökalu, sekä musiikkosoitin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/lxde-15.jpg)
- Asentamalla lubuntu-restricted-extras -paketti alkavat multimediat toimia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lxde-01.png)
- Youtube toimii HTML5-tilassa (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lxde-02.png)
- Automaattiset päivitykset toimivat kaikille Ubuntun asennusjärjestelmän kautta asennetuille sovelluksille. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-04.png)
- Tehtävienhallinta näyttää suorittimen kuorman ja muistin käytön (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-05.png)
- CD-levyjä kirjoitetaan Xfburnilla (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-06.png)
- Näyttöjen asetukset LXRandR:lla (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-07.png)
- Valikon kohdista saa työkaluvihjeen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-08.png)
- Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. Nettiyhteys WiFI:n kautta ja LXNM. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-09.png)
- Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. LXNM näyttää mitä tukiasemaa WiFI käyttää. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-10.png)
- Tiedostoselain PCManFM (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-11.png)
- LXAppearance säätää ulkoasua (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LXDE-12.png)
- YLEn ruotsinkielinen toimitus asensi LUbuntun (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/25/linux-kan-blasa-liv-i-en-gammal-dator)
- Youtubessa esittelyvideo (http://www.youtube.com/watch?v=_SSb4Nx2j0Y) Lubuntu 13.04:stä (englanniksi (vai onko australian murretta))
- Kevyiden työpöytäympäristöjen muistin käytön vertailu, englanniksi (http://l3net.wordpress.com/2013/03/17/a-memory-comparison-of-light-linux-desktops/)
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
2 March 2014, 1:29 pm
OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA (http://fi.wikipedia.org/wiki/NSA):han ei ole tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon säilytettäväksi.
OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin, yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.
OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella käyttöliittymällä, WebDAV (http://en.wikipedia.org/wiki/WebDAV)-protokollaa käyttämällä taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille. OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.
Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä OpenDocument-muotoiset (ODF) (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot) tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa (http://owncloud.org/six/) tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa. OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.
Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä, jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud tarjoaa kalenterit myös standardissa CalDAV (http://en.wikipedia.org/wiki/CalDAV)-muodossa, jolloin ne on helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja kalenteriohjelmiin.
Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla CardDAV (http://en.wikipedia.org/wiki/CardDAV)-protokollalla eri laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.
OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata useita RSS (http://fi.wikipedia.org/wiki/RSS)- ja Atom (http://fi.wikipedia.org/wiki/Atom)-muotoisia uutisvirtoja kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja, joita voi halutessaan muotoilla Markdown (http://en.wikipedia.org/wiki/Markdown)-syntaksilla. Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.
OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä apps.owncloud.com (http://apps.owncloud.com/)-palvelusta. Eräs tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin soittamiseen selainkäyttöliittymässä.
OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi. Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai MariaDB (http://viikonvalo.fi/MariaDB):tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin yritys (http://owncloud.org/providers/) tarjoaa OwnCloudia myös palveluna.
Kotisivu http://owncloud.org/ Lisenssi GNU AGPL (http://www.gnu.org/licenses/agpl-3.0.html) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja asennuksen suorittava ohjelma. Linkkejä Demo (http://demo.owncloud.org) Videoita OwnCloud 6 -esittely (https://www.youtube.com/watch?v=70pCBnNPdew)
- OwnCloudin sisäänkirjautumissivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-1.jpg)
- Ensimmäinen sisäänkirjautuminen toivottaa käyttäjän tervetulleeksi ja antaa linkkejä asiakasohjelmiin sekä ohjeisiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-2.jpg)
- OwnCloudin tiedostonäkymässä on oletuksena valmiiksi kansiot asiakirjoille, musiikille ja kuville. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-3.jpg)
- Sisäänrakennettu PDF-katselin osaa näyttää PDF-tiedostot varsin hyvin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-4.jpg)
- Documents-kansioon tallennettuja ODT- ja PDF-tiedostoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-5.jpg)
- ODT-tiedoston katselu suoraan selaimessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-6.jpg)
- Käyttäjän omat asetukset. Valittavissa muun muassa suomen kieli. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-7.jpg)
- Palveluun ladatut kuvat näytetään kansiorakenteen mukaisesti gallerioina. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-8.jpg)
- Gallerian kuvia voi selata. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-9.jpg)
- Uutisvirtalukijaan voi tallentaa RSS- ja Atom-syötteitä ja lukea niitä kootusti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-10.jpg)
- Yhteystietoja voi muokata ja selata. Niitä voi myös tuoda ja viedä vcf-muodossa, joten yhteystietojen tuonti esimerkiksi GMailista onnistuu helposti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-11.jpg)
- Kalenterisovellukseen voi tehdä useampia kalentereita, joihin voi syöttää tapahtumia. Kalentereita voi käyttää CalDAV-standardilla muilla laitteilla ja ohjelmilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-12.jpg)
- Kalenterin käyttäminen on helppoa ja yhteystietoihin syötetyt syntymäpäivät näkyvät kalenterissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-13.jpg)
- Musiikkisovellus näyttää musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettyinä. Minimaalinen soitto-ohjelma soittaa tiedostoja suoraan palvelimelta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-14.jpg)
- Tehtävälistaan voi syöttää tehtäviä, niiden määräaikoja sekä leimoja. Tehdyt tehtävät voi merkitä rastilla suoritetuiksi. Listaa voi järjestellä usealla tavalla sekä suodattaa leimojen mukaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-15.jpg)
- Taustalla ODT-tiedosto muokkaustilassa, edustalla asiakasohjelman asetusten syöttäminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-16.jpg)
- Valitaan paikallinen kansio OwnCloudiin synkronoitavaksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-17.jpg)
- Synkronoitu kansio KDE:n Dolphin-tiedostonhallinnassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-18.jpg)
- ODT-tiedosto editoitavana. Tiedoston voi jakaa toisen käyttäjän kanssa ja antaa hänelle muokkausoikeuden. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-19.jpg)
- apps.owncloud.com-palvelusta voi ladata lisää sovelluksia OwnCloudiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-20.jpg)
- Synkronointiasiakas suorittanut synkronoinnin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-21.jpg)
- Asiakasohjelma käynnistyy automaattisesti ja näyttää työpöydällä ilmoituksia, kun synkronointia tehdään. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-22.jpg)
- Ylläpitäjän näkymässä voi laittaa sovelluksia päälle ja pois. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-23.jpg)
- Kaksi käyttäjää muokkaa samaa ODT-tiedostoa yhtä aikaa. Toinen käyttäjä on tiedoston omistaja ja toinen on saanut sen muokattavakseen jaettuna tiedostona. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-24.jpg)
- Muistiolla voi kirjoittaa tekstitiedostoja. Halutessaan voi käyttää Markdown-syntaksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/owncloud-25.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
9 March 2014, 3:40 pm
SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa suoraan www-sivulle.
SVG-edit on kokonaan www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma. SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset versiot osaavat näyttää SVG-tiedostot (http://caniuse.com/svg) suoraan. Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin paljon Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen hallinta.
SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi, mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata. Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.
SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla. Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen välilehteen tallennettavaksi.
Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.
Kotisivu http://code.google.com/p/svg-edit/ Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) Toimii seuraavilla alustoilla www-selain
- Ohjelman perusnäkymä, johon piirrettynä kaksi peruskuviota. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-1.jpg)
- Kuvaolioita voi valita, siirtää, kiertää ja skaalata. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-2.jpg)
- Monikulmion piirtäminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-3.jpg)
- Kuvion sivuja voi taivutella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-4.jpg)
- Ohjelmasta löytyy luokiteltu valikoima erilaisia valmiita kuvioita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-5.jpg)
- Piirtokuvioita voi järjestellä tasoille. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-6.jpg)
- Aktiivisen tason valinta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-7.jpg)
- Kuvaa on mahdollista muokata suoraan SVG-koodina. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-8.jpg)
- Valikosta löytyvät uuden kuvan luominen, kuvan avaaminen tai kuvakomponentin tuominen, kuvan tallentaminen ja sen vienti PNG-kuvaksi, kuvakirjasto sekä kuvan ja ohjelman asetukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-9.jpg)
- Chromium-selaimella ohjelman 2.6-versio antaa tallennettaessa SVG-koodin, jonka voi kopioida ja tallentaa esimerkiksi tekstieditorilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-10.jpg)
- Taustaruudutus sekä "wire-frame"-tila. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-11.jpg)
- Piirroselementtejä voi koostaa ryhmiksi ja niiden päällekkäisyyden järjestystä voi muuttaa hiiren oikean näppäimen takaa tulevalla kontekstivalikolla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-12.jpg)
- Piirroselementtejä voi tasata toistensa ja kuvan suhteen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/svg-edit-13.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
17 March 2014, 12:39 am
Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille ja -tableteille.
Open Camera on kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still- että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää "selfieiden" ottamiseen.
Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti. Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti. Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella sormella nipistämällä.
Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen, teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"), joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka suoristaa vinossa otetut kuvat. Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen GPS-toiminnon avulla.
Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.
Kotisivu http://opencamera.sourceforge.net/ F-Droidissa (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=open%20camera&fdid=net.sourceforge.opencamera) Google Playssa (https://play.google.com/store/apps/details?id=net.sourceforge.opencamera) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3+ Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelma on asennettavissa F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-palvelusta tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata ohjelman Nokia Storesta.
- Open Camera automaattiasetuksilla, automaattisen salaman kanssa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-1.jpg)
- Tarkennusasetukset asetettuna makrotilaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-2.jpg)
- Auto-stabilise-valinta mittaa laitteen asennon puhelimen tai tabletin omilla antureilla ja oikaisee otetun kuvan vaakasuoraan automaattisesti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-3.jpg)
- Kasvontunnistus tarkentaa kuvan automaattisesti kasvoihin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-4.jpg)
- Laitteen äänenvoimakkuusnappuloita voi käyttää laukaisijana, zoomina tai valotuksen säätämiseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-5.jpg)
- Ohjelmasta löytyy lukuisia valmiita kuvausasetuksia automaattisen tilan lisäksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-6.jpg)
- Väriefekteistä löytyy muun muassa "sketch"-asetus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-7.jpg)
- Väriefekteistä löytyy muun muassa "seepia"-asetus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-8.jpg)
- Auto-stabilise oikaisee automaattisesti vaakasuoraan vinossa otetut kuvat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-9.jpg)
- Auto-stabilisella oikaistu kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-10.jpg)
- Makrotilassa otettu kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-11.jpg)
- Makrotilassa otettu kuva. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-12.jpg)
- Seepiakuva (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-13.jpg)
- Sketch-kuva (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/opencamera-14.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
24 March 2014, 8:27 pm
Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.
Midori on kevyt ja nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.
Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen Chrome/Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium) tai Applen Safari. Esimerkiksi nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin. Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.
Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan, jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin samanlainen kuin vastaava työkalu Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium)-selaimessa.
Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla. Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa valitun uutisen sisältö.
Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana, jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita, vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium)-sovelluksia.
Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.
Kotisivu http://midori-browser.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) v2.1+ Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai BSD-jakelun pakettilähteistä.
- Midorin kotisivu Midorissa KDE-ympäristössä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-1.jpg)
- Midorin oletushakukone on Duck Duck Go. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-2.jpg)
- Midorin valikko löytyy ikkunan oikeasta yläkulmasta samaan tapaan kuin esimerkiksi Chromiumissa ja Chromessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-3.jpg)
- Inspect-työkalulla voi tutkia www-sivun sisältöä ja toimintaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-4.jpg)
- Midorin toimintaa voi muokata lisäosilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-5.jpg)
- RSS-lukijalisäosaa voi käyttää RSS-virtojen seurantaan. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-6.jpg)
- Osoitekenttää voi käyttää hakukenttänä ja valita tarjolla olevista hakukoneista. Myös auki olevien välilehtien välillä vaihtaminen onnistuu osoitekenttään kirjoittamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-7.jpg)
- Myös hakukentän oletushakukonetta voi vaihtaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-8.jpg)
- Midori on oletusselaimena esimerkiksi ElementaryOS:ssä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-9.jpg)
- Midori-selain Windowsissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/midori-10.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
30 March 2014, 3:06 pm
TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.
TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja, jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi sijoitella myös sisäkkäin.
Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita, kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen mukaisesti taulukoista muodostuva puu.
Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi. Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava solu ja painamalla delete-näppäintä.
Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä. Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä "kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti, jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.
Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin, eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai laskevasti.
Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.
Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa. Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred, työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät, niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti. Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.
Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä. Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.
Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös tulostaa PDF-tiedostoiksi.
Kotisivu http://treesheets.com Lähdekoodit: [url]https://github.com/aardappel/treesheets (https://github.com/aardappel/treesheets)[/url] Lisenssi Zlib-lisenssi (http://en.wikipedia.org/wiki/Zlib_License) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X (beta) Asennus Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta Käyttöohjeet Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin on helppo tutustua. Video Youtube-video (https://www.youtube.com/watch?v=UB-saQZfrsw) ohjelman käytöstä.
- Sisäkkäisiä taulukoita TreeSheetsin tutorialissa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-1.jpg)
- Solujen ulkoasun ja koon muokkausta. Taulukoiden asettelun erilaisia yhdistelmiä tavallisesta taulukkonäkymästä puumaisiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-2.jpg)
- Yksittäinen taulukon solu zoomattuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-3.jpg)
- Muotoiluja ja kuvia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-4.jpg)
- Hierarkkinen lista taulukoista muodostettuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-5.jpg)
- Sama lista puumaisella esityksellä ja vertikaalisella otsikoinnilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-6.jpg)
- Puumainen esitys, horisontaalisella otsikoinnilla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-7.jpg)
- Taulukon sisältöä voidaan muokata transponoimalla, sarakkeiden tai rivien mukaan järjestämällä, vaihtamalla hierarkian tasoja keskenään tai muodostamalla hierarkiasta "litteä" taulu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-8.jpg)
- TreeSheetsin käyttöä erilaisin tavoin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-9.jpg)
- Esimerkkinä taulukko henkilöstöstä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-10.jpg)
- TreeSheetsin laskentatoiminnallisuuden käyttöä yksinkertaisiin laskuihin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/treesheets-11.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
6 April 2014, 9:36 pm
Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan vanhemmallekin tietokoneelle.
Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia: Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox), Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium), Midori (http://viikonvalo.fi/Midori). Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.
Microsoft Windows XP (http://www.microsoft.com/fi-fi/windows/business/retiring-xp.aspx) -käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset, päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin käytettävissä olevan rahan mukaan.
Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät eivät tee ihmeitä.
Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään miellyttävä käyttöliittymä.
Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä. Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti, jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin, versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi luokiteltuja vaihtoehtoja.
Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella niin kutsutulla live-CD (http://linux.fi/wiki/Live-cd):llä tai live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan tyypillisesti Internetin kautta CD- tai DVD-levykuvina (http://linux.fi/wiki/Levykuva), jotka ovat .iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle (http://wiki.ubuntu-fi.org/Levykuva) taikka vaihtoehtoisesti USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.
Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu Suomen (http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html) sivuilta. Käynnistyslevyn voi vaihtoehtoisesti tehdä myös USB-tikulle (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_USB-tikulle), jolloin samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen. Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.
Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän laajalti käytettyyn Ubuntu (http://ubuntu.com)-jakeluun. Niihin on tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun, mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun aikana, kun Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön suositellaan pitkään tuettuja versioita.
Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki niille on asennettavissa helposti Ubuntun ohjeiden (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot) mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita, joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.
Lubuntu Lubuntu (http://lubuntu.net/) on erittäin kevyeksi tarkoitettu rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä LXDE (http://viikonvalo.fi/LXDE)-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.
Kotisivu http://lubuntu.net/ Lataussivu https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu Käyttöliittymä LXDE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Gnome Office (AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord), Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)) Nykyinen versio Lubuntu 13.10 Seuraava versio Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan 17.4.2014 (http://17.4.2014) yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa. Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras Xubuntu Xubuntu (http://xubuntu.org/) on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi XFCE (http://www.xfce.org/). Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa, mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.
Kotisivu http://xubuntu.org Lataussivu http://xubuntu.org/getxubuntu/ Käyttöliittymä XFCE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Gnome Office (AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord), Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)) Oletuksena sentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka) Xubuntu 13.10 Seuraava versio Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka) Julkaistaan 17.4.2014 (http://17.4.2014) yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa. Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras Linux Mint - Xfce-versio Linux Mint (http://viikonvalo.fi/Linux_Mint_16) on Ubuntuun perustuva, mutta Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu, oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean alakulman ilmoitusalueen.
Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat multimediakoodekit.
Kotisivu http://www.linuxmint.com Lataussivu Pitkään tuettu versio (http://www.linuxmint.com/release.php?id=18) Ohjeita asennukseen (http://linuxmint.com/rel_maya.php) Käyttöliittymä XFCE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto LibreOffice Oletuksena asentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka) Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka) Seuraava versio Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan toukokuun lopulla 2014 Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan Linux Mint - MATE-versio Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.
Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu versio.
Kotisivu http://www.linuxmint.com Lataussivu Pitkään tuettu versio (http://www.linuxmint.com/release.php?id=18) Ohjeita asennukseen (http://linuxmint.com/rel_maya.php) Käyttöliittymä MATE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto LibreOffice Oletuksena asentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka) Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka) Seuraava versio Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan toukokuun lopulla 2014 Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan Elementary OS ElementaryOS (http://viikonvalo.fi/ElementaryOS) on kevyeksi ja selkeäksi tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.
Kotisivu http://elementaryos.org/ Lataussivu http://elementaryos.org/ Käyttöliittymä Pantheon-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta haluamansa. Oletuksena asentuva www-selain Midori Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras Nykyinen versio Elementary OS 0.2 "Luna" Seuraava versio Elementary OS 0.3 "Isis" Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun jälkeen. Esittelyvideo Introducing Luna (https://www.youtube.com/watch?v=pWoo4xv-qoA) Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu tutuksi (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi) -wikikirjaa.
- Asennus-CD:n käynnistäminen käynnistysvalikosta live-tilaan. Samalla voi valita käytettävän kielen ja näppäimistöasettelun. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-1-bootti.jpg)
- Xubuntun live-CD käynnissä. Järjestelmää voi käyttää sellaisenaan tai aloittaa asennuksen työpöydällä olevalla kuvakkeella. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-2-live.jpg)
- Lubuntun työpöytä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/lxde-13.jpg)
- Xubuntun työpöytä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-3-xubuntu.jpg)
- Linux Mintin XFCE-version työpöytä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-4-xfce.jpg)
- Linux Mintin MATE-version työpöytä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-5-mate.jpg)
- Elementary OS:n työpöytä ja ubuntu-restrected-extras -paketin asennus. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-6-elementary.jpg)
- Elementary OS asennettuna vuoden 2008 Asus EeePC-miniläppäriin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kevyet_linux-jakelut-7.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
14 April 2014, 12:41 am
Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon aikana.
PurpleDock on yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan. Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää laitteen kanssa naputtelua.
Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.
Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin, kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja toimintojen tiedot.
PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman ylimääräisiä häiriöitä.
Kotisivu http://pfdock.purplefoto.com/ Google Play -sivu (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.purplefoto.pfdock) F-Droid-sivu (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=purpledock&fdid=com.purplefoto.pfdock) Lähdekoodit GitHubissa (https://github.com/ehcloninger) Lisenssi Apache2 (http://directory.fsf.org/wiki/License%3AApache2.0)-lisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelman voi asentaa F-Droidilla (http://viikonvalo.fi/F-Droid) tai Googlen Play-kaupasta.
- PurpleDock vaaka-asennossa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/purpledock-1.jpg)
- PurpleDock pystyasennossa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/purpledock-2.jpg)
- Asetuksista voi valita muun muassa 24 tunnin näytön ja nopeuden yksiköt. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/purpledock-3.jpg)
- Ikonien ja tekstin värin voi valita muutamasta valmiista vaihtoehdosta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/purpledock-4.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
17 April 2014, 9:26 pm
Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.
Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2014. LTS (https://wiki.ubuntu.com/LTS) tarkoittaa pitkään tuettua versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä. Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical (http://www.canonical.com/), lupaa tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin edelleen.
Myös suomenkielinen Finnish Remix (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_Finnish_Remix) on saatavilla. Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.
Uutta Ubuntussa Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin. Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä, eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei käytetä koko näytön kokoisena.
Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa Ubuntu-puhelimissa.
Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8, Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.
Ubuntu Touch Ubuntu Touch (https://wiki.ubuntu.com/Touch) tarjoaa kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.
Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille laitteille.
Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta myöhemmin tänä vuonna.
Rinnakkaisjakelut Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä rinnakkaisjakeluita (http://wiki.ubuntu-fi.org/Kuvia_ja_videoita). Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä. Saatavilla ovat:
- Ubuntu (http://www.ubuntu.com) Unity-työpöydällä,
- Kubuntu (http://www.kubuntu.org) vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
- Ubuntu GNOME (http://ubuntugnome.org/) vaihtoehtoisella GNOME-työpöydällä,
- Koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu Edubuntu (http://www.edubuntu.org/),
- Kevyellä XFCE-työpöydällä varustettu Xubuntu (http://xubuntu.org)
- Erittäin kevyellä LXDE-työpöydällä varustettu Lubuntu (http://lubuntu.net),
- Multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu Studio (http://ubuntustudio.org/),
- Kotiteatterisoittimeksi sopiva Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/),
- Kiinalaiseen kulttuuriin mukautettu Ubuntu Kylin (http://www.ubuntukylin.com/index.php?lang=en)
- Palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu Server (https://wiki.ubuntu.com/PrecisePangolin/ReleaseNotes/UbuntuServer)
- Hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core (https://wiki.ubuntu.com/Core), tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion erikoistarkoituksiin
Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0, Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.
Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core, Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME, Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään ehtii päivittää.
Mikä Ubuntu valita? Ubuntu Suomi tarjoaa (http://wiki.ubuntu-fi.org/PAE) pikaoppaan Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla erityisesti jotain rinnakkaisversiota:
- Mikäli tietokone on valmistettu 2007 tai myöhemmin, valitse tuorein Ubuntu 14.04 LTS
- Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, mutta RAM-keskusmuistia on 1GB tai enemmän, valitse tuoreimman Ubuntu 14.04 LTS:n 32-bittinen versio joka toimii vanhemmillakin tietokoneilla – näytönohjaimen tulee kuitenkin tukea OpenGL 2.0 -standardia
- Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, ja RAM-keskusmuistia on alle 1GB, tai jos joka tapauksessa halutaan kevyin mahdollinen vaihtoehto, valitse Lubuntu 14.04 LTS
Muuta Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään Trusty Tahr (http://en.wikipedia.org/wiki/Tahr), eli Luotettava Tari (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tari) (puolivuohi). Ubuntu 12.04 LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04), ja myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero 18 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04):na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.
Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön lisäksi.
Kotisivu http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi (http://www.ubuntu-fi.org/)) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen Käyttöohjeet Ubuntun käyttöopas (https://help.ubuntu.com/14.04/ubuntu-help/index.html.fi) Kokeile (http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu%2014.04%20LTS%20%E2%80%93%20verkkoesittely/fi/) Ubuntun käyttöä selaimella Linux.fi-wiki (http://linux.fi/), josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan. Ubuntu Suomen keskustelualueet (http://forum.ubuntu-fi.org/) Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and business (http://insights.ubuntu.com/news/ubuntu-14-04-desktop-trusted-os-for-consumers-and-business/) Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of choice (http://insights.ubuntu.com/news/ubuntu-14-04-lts-the-cloud-platform-of-choice/) Ubuntu Suomen lehdistötiedote (http://www.ubuntu-fi.org/Lehdist%C3%B6tiedote_Ubuntu_14.04_LTS.pdf)
- Ubuntun Unity-työpöytä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ubuntu_14.04_LTS_-_1.png)
- Firefox ja LibreOffice (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ubuntu_14.04_LTS_-_2.png)
- Sovelluskauppa ja näytön asetukset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ubuntu_14.04_LTS_-_3.png)
- Unity 8 -kuvakaappaus Nexus 4 -puhelimesta (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ubuntu_14.04_Unity8-1.png)
Teksti: Tjyrinki
Kuvakaappaukset: Tjyrinki
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.04.2014 - klo:13:00
28 April 2014, 10:08 am
Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja ääninäytteitä.
Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative Commons (http://creativecommons.fi/lisenssit/) -lisensseillä niin, että niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä: CC0 (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/), CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) tai (epävapaa) CC-BY-NC (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/). CC0 antaa luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita. CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.
Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten. Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille. Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat lähdemaininnat omiin tuotoksiin.
Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille musiikkikappaleille.
Kotisivu http://freesound.org Lisenssit CC0 (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/), CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), CC-BY-NC (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/) (epävapaa lisenssi) Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Esimerkkejä Mustarastas (http://freesound.org/people/Eelke/sounds/187728/) Sonar (http://freesound.org/people/hth2000/sounds/166701/)
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.05.2014 - klo:19:00
4 May 2014, 5:02 pm
Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle esimerkiksi palvelinkäyttöön.
JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä. Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa, mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.
Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen (event-driven (http://en.wikipedia.org/wiki/Event-driven_programming)) ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne on toteutettu asynkronisesti (http://en.wikipedia.org/wiki/Asynchronous_I/O). Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös nimitystä "non-blocking I/O".
Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.
Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged Modules (https://www.npmjs.org/)). Monet selainpäässä käytetyistä JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa. JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.
Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.
Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on NodeCopter (http://nodecopter.com/). Node.js:lle on toteutettu moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone 2.0 (http://en.wikipedia.org/wiki/Parrot_AR.Drone#Version_2.0) -nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.
Kotisivu http://nodejs.org/ Lähdekoodit https://github.com/joyent/node Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) (osalla käytetyistä kirjastoista muita lisenssejä) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta. Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin julkaistu versio. Käyttöohjeet Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen Node.js:llä (http://blite.iki.fi/artikkelit/javascript-nodejs-johdanto/) (Jaakko Salonen) JavaScript-puutarha (http://bonsaiden.github.io/JavaScript-Garden/fi/) Teach Yourself Node.JS in 10 Steps (http://blog.ponyfoo.com/2013/07/12/teach-yourself-nodejs-in-10-steps) Felix's Node.js Beginners Guide (http://nodeguide.com/beginner.html) How To Node (http://howtonode.org/) The Node Beginner Book (http://www.nodebeginner.org/)
- Node.js:n käynnistys ja nodejs.org:sivuston etusivulta kopioitu Hello, World -esimerkki liitettynä suoraan komentoriville. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/nodejs-1.jpg)
- Nodejs.org-sivuston etusivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/nodejs-2.jpg)
- Lyhyt funktio ja sillä tehtyä laskentaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/nodejs-3.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.05.2014 - klo:01:00
12 May 2014, 11:53 pm
JFractionLab on yksinkertainen ohjelma murtolukujen ja niillä laskemisen harjoittelemiseen.
JFractionLab on hyvin yksinkertainen ohjelma murtolukujen harjoittelemiseen. Valittavissa on 14 erilaista tehtävätyyppiä, joista kahdeksan ensimmäistä harjoituttaa murtoluvun käsitettä ja kuusi jälkimmäistä niillä laskemista. Murtoluvuista harjoitellaan muun muassa niiden muodostamista, vertailua, laventamista, supistamista, murtolukujen muuntamista sekaluvuiksi ja takaisin sekä desimaaliluvuiksi muuntamista. Laskutoimituksista harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua, kertolaskua sekä jakolaskua murtolukujen ja kokonaislukujen kanssa. Laskutoimituksissa harjoitellaan tarvittaessa myös laventamista ja supistamista sekä sekaluvuiksi muuntamista. Ohjelma pitää kirjaa kunkin tehtävätyypin oikein vastatuista tehtävistä.
Kussakin tehtävätyypissä murtoluvut on havainnollistettu sektoreina taikka suorakaiteen osina. Esimerkiksi laventamisissa ja supistamisissa tämä havainnollistaa hyvin, miten väritetty sektori pysyy yhtä suurena vaikka jako-osien määrä muuttuu.
Ohjelmaa ei valitettavasti ole käännetty suomeksi. Kielivaihtoehtoina löytyy saksa, englanti, espanja, ranska, italia ja portugali. Desimaalilukuja käsittelevien tehtävien kohdalla ohjelma hyväksyy sekä suomalaisen desimaalipilkun että monissa maissa käytössä olevan desimaalipisteen. Tästä huomaavaisesta toteutuksessa lienee kiittäminen ohjelman saksalaista alkuperää.
Kotisivu http://jfractionlab.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Se löytyy myös joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Ohjelma vaatii toimiakseen Java-ympäristön.
- Tehtävävalikko (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jfractionlab-1.jpg)
- Ensimmäisessä tehtävätyypissä valitaan hiirellä klikkaamalla oikea määrä osia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jfractionlab-2.jpg)
- Supistamisen harjoittelua. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jfractionlab-3.jpg)
- Murtolukujen vähennyslasku aloitetaan laventamalla saman nimisiksi. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/jfractionlab-4.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.05.2014 - klo:01:01
18 May 2014, 11:37 pm
ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.
ShareLaTeX soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko sharelatex.com (http://www.sharelatex.com)-sivuston tarjoamana palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.
ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä. Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia. ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä LaTeX-komentojen täydennystä.
Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen. Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen on helpompaa.
Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt ja milloin.
ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.
Kotisivu https://www.sharelatex.com/ Lähdekoodi https://github.com/sharelatex/sharelatex Lisenssi GNU AGPL (http://www.gnu.org/licenses/agpl-3.0.html) Toimii seuraavilla alustoilla www-selaimet / palvelimet Asennus Ohjelmaa voi käyttää palveluna ShareLaTeX (https://www.sharelatex.com/) sivustolla tai asentaa omalle palvelimelle.
- ShareLaTeX-palvelun etusivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-1.jpg)
- Paikalliselle koneelle asennetun ShareLaTeX-palvelun kirjautumissivu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-2.jpg)
- Uuden projektin aloittaminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-3.jpg)
- ShareLaTeX opastaa käyttöliittymän käyttöä ensimmäisen projektin avaamisen yhteydessä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-4.jpg)
- Projektinhallintapaneeli, tekstieditori ja pdf-esikatselu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-5.jpg)
- Projektin jakaminen muille käyttäjille. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-6.jpg)
- Kaksi käyttäjää muokkaa tekstiä yhtä aikaa. Toisen käyttäjän kursori näkyy vihreänä. Projekti käännetään esikatseltavaksi pdf:ksi "Recompile"-nappia painamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-7.jpg)
- Muutoshistorian tarkastelu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-8.jpg)
- Editorille on valittavissa useita erilaisia väriteemoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-9.jpg)
- Käyttäjätilin asetuksia. Muun muassa editorin teema ja oikoluvun kieli. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-10.jpg)
- Editori osaa myös ehdottaa LaTeX-komentoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/sharelatex-11.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.06.2014 - klo:06:10
29 May 2014, 1:27 pm
OsmAnd on OpenStreetMap-karttoja käyttävä avoimen lähdekoodin kartta- ja navigointisovellus Androidille.
OsmAnd on varsin monipuolinen karttasovellus Android-laitteisiin ja toimii hyvin myös SailfishOS-alustalla. Sitä voi käyttää sekä online- että offline-karttojen kanssa. Ohjelma käyttää OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)-projektin tarjoamia vapaata karttadataa. Tarvittavan alueen kartat voi ladata valikkojen kautta laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Tämä toisaalta nopeuttaa karttojen käyttöä ja on toisaalta hyödyllistä myös ulkomailla, missä runsas verkkoliikenne voi tulla kalliiksi. OpenStreetMapin offline-kartat ovat kompaktissa vektorimuodossa ja ovat hyvin ajan tasalla. OsmAndia on mahdollista käyttää myös navigaattorina, jolloin se laskee reitin lähtöpisteestä määränpäähän ja antaa reittiohjeet sekä visuaalisina että ääniohjeina. Käytettävät äänet ja kielet ovat ladattavissa laitteeseen samaan tapaan kuin kartatkin.
Ohjelmalla on kolme erilaista näyttötilaa kartoille: pohjoinen ylös, kulkusuunta sekä kompassi. Ensimmäisessä kartta on aina asemoitu niin, että pohjoinen on kartan yläreunassa. Toinen vaihtoehto seuraa käyttäjän liikettä GPS:llä ja pitää kulkusuunnan aina eteenpäin. Kolmannessa tilassa ohjelma tunnistaa laitteen asennon laitteen sisäisellä kompassilla ja suuntaa kartan niin, että kartan pohjoinen on todellisen pohjoisen suuntaan. Viimeinen vaihtoehto sopii erityisesti tilanteeseen, jolloin ollaan liikkeellä esimerkiksi kävellen. Ohjelma osaa myös näyttää kartat erikseen yö- tai päivätilassa. Yötilassa karttojen väritys on sellainen, ettei se häikäise tai muuten häiritse hämäränäköä. Asetusta voi vaihtaa käsin tai sen voi laittaa toimimaan automaattisesti valoisuusanturin perusteella.
Ohjelmalla voi tehdä paikka- ja reittihakuja osoitteen tai paikan tyypin perusteella ja hauissa voi hyödyntää OpenStreetMapin ja Wikipedia (http://viikonvalo.fi/Wikipedia)n tarjoamaa dataa ja kiinnostavia paikkoja (POI, Points Of Interest). OpenStreetMapin data sisältää muun muassa tietoa kaupoista, ravintoloista, huoltoasemista, majoituspaikoista, museoista tai vaikka pankkiautomaateista. Wikipedian kautta saadaan myös tietoa vaikkapa nähtävyyksistä. Kiinnostavat paikat voidaan näyttää myös kartalla tyypin mukaan. Ohjelma tukee jonkin verran alueesta riippuen myös julkisen liikenteen hakuja, eli käytännössä osaa ainakin näyttää linja-autopysäkkien sijainteja. Haettaessa kohteen tyypin perusteella, esimerkiksi kauppaa, ohjelma näyttää listan löydetyistä kohteista lueteltuna etäisyyden mukaisessa järjestyksessä. Kunkin kohteen kohdalla on lisäksi pieni aktiivisesti päivittyvä nuoli, joka osoittaa suunnan, jossa kohde sijaitsee.
Ohjelman navigointiominaisuutta voi käyttää erikseen auto-, pyöräily tai kävelyasetuksilla, jolloin OpenStreetMapin kartoista osataan valita parhaiten soveltuvia reittejä. Ohjelmalla voi tallentaa muistiin kuljetut reitit GPX-tiedostona tai online-palveluihin. Kuljettuja reittejä ja kiinnostavia voi ladata myös suoraan OpenStreetMap-palveluun palvelun kehittämistä varten.
Ohjelmaan on ladattavissa myös joitain lisäosia, jotka laajentavat sen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi etäisyyslaskuri, audio- ja videomuistiinpanot sekä esteettömyyteen liittyvät toiminnallisuudet.
OsmAndin käyttöliittymä on osittain käännetty suomeksi, mutta käännös on joiltain osin vielä kesken, joten valikoissa saattaa esiintyä myös englanninkielisiä kohtia.
Kotisivu http://osmand.net/ Lataus https://f-droid.org/repository/browse/?fdid=net.osmand.plus (F-Droid) https://play.google.com/store/apps/details?id=net.osmand (Google Play) Lähdekoodi https://code.google.com/p/osmand/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v3 Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelman voi asentaa Google Playn tai F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)in kautta. OsmAnd ja OpenStreetMap http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OsmAnd
- Ohjelman ensimmäinen käynnistys kysyy, halutaanko ladata offline-karttoja. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-1.jpg)
- Karttojen lataaminen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-2.jpg)
- Karttojen lisäksi ladattavissa on myös äänipaketteja joko tallenteina tai teksti puheeksi -toiminnolla sekä Wikipedian paikkatietoa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-3.jpg)
- Karttatietoa on paketteina ladattavissa alueittain ympäri maailmaa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-4.jpg)
- Ohjelman selkeästä päävalikosta pääsee suoraan karttaan, hakutoimintoon, suosikkipaikkoihin sekä asetuksiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-5.jpg)
- Asetukset (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-6.jpg)
- Karttanäkymä ja GPS-sijainti. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-7.jpg)
- Yleinen karttanäkymä kompassin mukaan suunnattuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-8.jpg)
- Kartalla näkyvät ominaisuudet. Näkymän ominaisuudet voi valita neljän eri pikavalinnan mukaan: yleinen karttanäkymä sekä auto-, pyöräily- ja kävelytila. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-9.jpg)
- Kartalla näytettävät kiinnostavat kohteet. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-10.jpg)
- Osoitehaku (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-11.jpg)
- Ohjelman autolle laskema reitti, reitin pituus ja arvio ajoajasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-12.jpg)
- Lista sijainnin lähellä sijaitsevista ruokakaupoista, niiden etäisyyksistä ja suunnista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-13.jpg)
- Vaiheittainen reittiohje kohteeseen. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osmand-14.jpg)
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.06.2014 - klo:06:10
1 June 2014, 10:49 pm
Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.
Entangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen, käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen. Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo, kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö. Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista. Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.
Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva. Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin Entangle voi käyttää sitä.
Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.
Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.
Kotisivu http://entangle-photo.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v3+ Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.
- Entanglen perusnäkymä. Oikealla otettu kuva (tai live-esikatselukuva), vasemmalla asetukset ja alhaalla lista otetuista kuvista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/entangle-1.jpg)
- Käytettävän kameran valinta, jos kamera on kytketty ohjelman käynnistämisen jälkeen tai jos yhdistettynä on useampia kameroita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/entangle-2.jpg)
- Lisää asetuksia. Osa ei ole valittavissa tällä kameralla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/entangle-3.jpg)
- Ohjelman asetuksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/entangle-4.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2014 - klo:19:02
8 June 2014, 2:30 pm
Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.
Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia Creative Commons (http://viikonvalo.fi/Creative_Commons)in vapaalla CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat Yleisradion omaa tuotantoa 1920—1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja, että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä. Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.
Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta, rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta. Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan tuottamana palveluna.
Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.
Kotisivu https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat) https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives – Yle Arkisto -tilistä) Lisenssi CC-BY (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/) Käytetyt arkistokuvat https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/
- Yle Archives - Yle Arkisto -kuvavirta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ylen_arkistokuvat-1.jpg)
- Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuhetta 1936. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ylen_arkistokuvat-2.jpg)
- Yleisradion Porin lyhytaaltoasema, 1954. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ylen_arkistokuvat-3.jpg)
- Mannerheimintie, Ruotsalainen teatteri ja Stockmannin tavaratalo, 1946. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ylen_arkistokuvat-4.jpg)
- Yleisradion toimitalo (radiotalo), 1930. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ylen_arkistokuvat-5.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Arkistokuvat: Yle
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.06.2014 - klo:19:00
20 June 2014, 6:38 pm
KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.
Ohjelmalla voi harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo. Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia, pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.
Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein, sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.
Ohjelma on osa KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöytäympäristöön liittyvää KDE Education Project (http://edu.kde.org/)ia. Näin ollen se on saatavilla ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä. Ohjelmasta ei ainakaan kokeiltaessa ollut valitettavasti suomenkielistä versiota. Maantieteellisiä tietoja harjoitellessa kannattaa varmistaa tietojen ajantasaisuus myös muuta kautta, jos on epävarmuutta esimerkiksi maiden nykyisistä rajalinjoista.
Kotisivu http://edu.kde.org/kgeography/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD Asennus Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman paketinhallinnan kautta.
- Karttoja voi tutkia. Klikkaamalla hiiellä maata tai aluetta, näkyviin tulee sen nimi, sen pääkaupungin nimi sekä lippu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-1.jpg)
- Valittavissa on useita karttoja maista ja alueista. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-2.jpg)
- Testiin voi valita halutun määrän satunnaisia kysymyksiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-3.jpg)
- Kysytään Euroopan maita kartalta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-4.jpg)
- Kuusi kysymystä kahdeksasta on vastattu oikein. Yhteenvedosta näkyvät annetut vastaukset sekä oikeat vaihtoehdot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-5.jpg)
- Monivalintakysymyksiä: pääkaupungille maa. Minkä maan pääkaupunki on Praha? (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-6.jpg)
- Monivalintakysymyksiä: maalle pääkaupunki. Mikä on Bulgarian pääkaupunki? (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-7.jpg)
- Monivalintakysymyksiä: lipulle maa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-8.jpg)
- Monivalintakysymyksiä: maalle lippu. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kgeography-9.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.06.2014 - klo:19:00
26 June 2014, 2:13 pm
Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.
Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art (http://viikonvalo.fi/Turtle_Art) -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.
Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.
Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.
Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.
Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/).
Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.
Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.
Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 (http://13.5.2014) vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License (http://wiki.scratch.mit.edu/wiki/Scratch_Source_Code_License):lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.
Kotisivu http://scratch.mit.edu Scratch 2.0:n lähdekoodi (https://github.com/LLK/scratch-flash) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Linkkejä Lähdekoodista ja lisensseistä (http://wiki.scratch.mit.edu/wiki/Scratch_Source_Code) Ohjelmointia Scratchin kanssa (http://avoinoppikirja.fi/tite-scratch), suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA) Peliohjelmointia Scratchilla (http://www.cs.helsinki.fi/group/linkki/materiaali/peliohjelmointi/scratch/) Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun (http://learnscratch.org/)
- Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista" -ikkuna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-1.jpg)
- Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen ohjelma. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-2.jpg)
- Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä, ihmisiä, esineitä yms. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-3.jpg)
- Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti voi piirtää oman. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-4.jpg)
- Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään pienempiä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-5.jpg)
- Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-6.jpg)
- Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja animaatioita. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scratch-7.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.07.2014 - klo:13:02
6 July 2014, 11:01 am
C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.
C:geo on laitteen GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.
Geokätköily (http://fi.wikipedia.org/wiki/Geok%C3%A4tk%C3%B6ily) (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)
C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä. Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä. "Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain tietyn tyyppisiin geokätköihin.
Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus, tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena, etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista, kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta, jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen tietokoneella.
Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan. Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat. Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)-sivuston Mapnik- ja Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat offline-kartat.
Kotisivu http://www.cgeo.org/ F-Droid (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=c:geo&fdid=cgeo.geocaching) Google Play (https://play.google.com/store/apps/details?id=cgeo.geocaching&hl=en) Lisenssi Apache 2 (https://www.gnu.org/licenses/license-list.html#apache2) Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelma on asennettavissa F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid):illa tai Googlen Play-kaupasta. Lisää tietoa Geokätköilystä (http://www.geocache.fi/) Sähköinen opas ohjelman käyttöön (http://appmanualreader.sourceforge.net/manuals/cgeo/cgeo-help-en.html) (englanniksi)
- Aloitusnäkymä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-1.jpg)
- Lähimmät geokätköt (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-2.jpg)
- Geokätkön tarkemmat tiedot (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-3.jpg)
- Kätkön pitkä kuvaus (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-4.jpg)
- Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan ja etäisyyden näyttävää kompassia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-5.jpg)
- Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla etäisyydellä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-6.jpg)
- Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan merkittyinä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-7.jpg)
- Kartalta valitun kätkön tiedot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-8.jpg)
- Hakutoiminto toimii monilla eri hakukriteereillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-9.jpg)
- Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston tunnukset. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-10.jpg)
- Monia muita asetuksia. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-11.jpg)
- Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai OpenStreetMap-projektin karttapohjat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/cgeo-12.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.07.2014 - klo:19:00
14 July 2014, 1:47 pm
Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.
Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.
Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.
Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.
Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.
Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda (https://github.com/lanoxx/tilda/).
Kotisivu http://yakuake.kde.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä) Asennus Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.
- Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-1.jpg)
- Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren rullaa ctrl-näppäin pohjassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-2.jpg)
- Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla nimillä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-3.jpg)
- Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä painamalla. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-4.jpg)
- Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50 prosenttiin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-5.jpg)
- Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä pienennetty. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-6.jpg)
- Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta alakulmasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-7.jpg)
- Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin värejä ja taustan läpinäkyvyyttä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-8.jpg)
- Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita teemoja ja ladata niitä lisää. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/yakuake-9.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.07.2014 - klo:01:01
21 July 2014, 12:15 am
Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.
Gwenview on kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä. Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot, peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot. Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.
Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina. Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla. Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.
Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli esimerkiksi Samba-yhteyden (SMB (http://en.wikipedia.org/wiki/Server_Message_Block)) tai ssh-yhteyden kautta (SFTP (http://en.wikipedia.org/wiki/SSH_File_Transfer_Protocol)). Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer Protocol (http://en.wikipedia.org/wiki/Picture_Transfer_Protocol), Media Transfer Protocol (http://en.wikipedia.org/wiki/Media_Transfer_Protocol)).
Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset. Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP), Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta) tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import, export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia sarjatyönä.
Kotisivu http://gwenview.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.
- Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot ja kirjanmerkit. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-1.jpg)
- Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina. Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta alakulmasta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-2.jpg)
- Kuvan metatiedot. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-3.jpg)
- Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-4.jpg)
- Kuvanäkymä. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-5.jpg)
- Kuvanäkymä kokoruututilassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-6.jpg)
- Selausnäkymä kokoruututilassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-7.jpg)
- Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain toisessa ohjelmassa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-8.jpg)
- Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista kalenterin. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-9.jpg)
- Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin esimerkiksi tulostamista varten. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-10.jpg)
- Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut vientilisäosat. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-11.jpg)
- Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa tarvittaessa. (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gwenview-12.jpg)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.07.2014 - klo:01:01
21 July 2014, 12:20 am
Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.
Tails on kehitetty Ingogniton (https://en.wikipedia.org/wiki/Incognito_(operating_system)) seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä jota Edward Snowden käyttää (http://www.engadget.com/2014/05/01/tails-linux-os-version1-0/) (samoin kuin Snowdenin yhteistyökumppanit (https://en.wikipedia.org/wiki/Tails_(operating_system)#History)).
Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon (https://www.torproject.org/) kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös kryptattu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kryptaus) ja lisäksi tavalla joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun. Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.
Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä, Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka päivä eri paikasta.
Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko asennus itse.
Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata samaan tiedostoa, kuten Etherpad (http://viikonvalo.fi/Etherpad) mutta ei selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.
Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.
Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö. Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä juurikaan huomaa.
Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun, mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin tehdä DVD-levylle tai muistitikulle (https://tails.boum.org/doc/first_steps/installation/manual/index.en.html) Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä olevalla Tails-installerilla (https://tails.boum.org/doc/first_steps/installation/index.en.html) muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.
Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.
Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla
dmesg | tail -20Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen, ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.
Uusin versio 1.0.1 julkaistiin (https://tails.boum.org/news/version_1.0.1/index.en.html) 10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio 1.1~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1 julkaistiin 15. heinäkuuta. Tailsin kalenterin mukaan (https://tails.boum.org/contribute/calendar/) versio 1.1 on tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.
Kotisivu https://tails.boum.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v3+ Toimii seuraavilla alustoilla i386, AMD64 Asennus Asennustiedosto noudetaan kotisivulta. Asennusohjeet Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.
- Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-01.png)
- Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-02.png)
- Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön Firefox (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-03.png)
- Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla IP-numerollaan (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-04.png)
- Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean IP-numeron (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-05.png)
- Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-06.png)
- Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin, jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle taltiolle (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-07.png)
- Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa kiellettyä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-08.png)
- Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen kauan (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-09.png)
- Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta saitilleen (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-10.png)
- Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä asetuksia (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Tails-12.png)
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.
Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.
Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.
Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.
Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.
Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä.
Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.
Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.
Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License:lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.
Kotisivu
http://scratch.mit.edu
Scratch 2.0:n lähdekoodi
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
Lähdekoodista ja lisensseistä
Ohjelmointia Scratchin kanssa, suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)
Peliohjelmointia Scratchilla
Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun
Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista" -ikkuna.
Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen ohjelma.
Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä, ihmisiä, esineitä yms.
Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti voi piirtää oman.
Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään pienempiä.
Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja animaatioita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x26 Scratch - Viikon VALO #182 (http://viikonvalo.fi/Scratch)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.
C:geo on laitteen GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.
Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)
C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä. Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä. "Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain tietyn tyyppisiin geokätköihin.
Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus, tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena, etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista, kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta, jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen tietokoneella.
Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan. Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat. Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat offline-kartat.
Kotisivu
http://www.cgeo.org/
F-Droid
Google Play
Lisenssi
Apache 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai Googlen Play-kaupasta.
Lisää tietoa
Geokätköilystä
Sähköinen opas ohjelman käyttöön (englanniksi)
Aloitusnäkymä
Lähimmät geokätköt
Geokätkön tarkemmat tiedot
Kätkön pitkä kuvaus
Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan ja etäisyyden näyttävää kompassia.
Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla etäisyydellä.
Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan merkittyinä.
Kartalta valitun kätkön tiedot.
Hakutoiminto toimii monilla eri hakukriteereillä.
Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston tunnukset.
Monia muita asetuksia.
Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai OpenStreetMap-projektin karttapohjat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x27 c:geo - Viikon VALO #183 (http://viikonvalo.fi/c%3Ageo)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.
Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.
Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.
Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.
Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.
Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda.
Kotisivu
http://yakuake.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.
Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla nimillä.
Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä painamalla.
Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50 prosenttiin.
Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä pienennetty.
Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta alakulmasta.
Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita teemoja ja ladata niitä lisää.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x28 Yakuake - Viikon VALO #184 (http://viikonvalo.fi/Yakuake)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.
Gwenview on kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä. Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot, peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot. Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.
Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina. Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla. Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.
Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli esimerkiksi Samba-yhteyden (SMB) tai ssh-yhteyden kautta (SFTP). Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer Protocol, Media Transfer Protocol).
Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset. Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP, Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import, export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia sarjatyönä.
Kotisivu
http://gwenview.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.
Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot ja kirjanmerkit.
Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina. Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta alakulmasta.
Kuvan metatiedot.
Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
Kuvanäkymä.
Kuvanäkymä kokoruututilassa.
Selausnäkymä kokoruututilassa.
Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain toisessa ohjelmassa.
Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista kalenterin.
Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin esimerkiksi tulostamista varten.
Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut vientilisäosat.
Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa tarvittaessa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x29 Gwenview - Viikon VALO #185 (http://viikonvalo.fi/Gwenview)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.
Tails on kehitetty Ingogniton seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä jota Edward Snowden käyttää (samoin kuin Snowdenin yhteistyökumppanit).
Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös kryptattu ja lisäksi tavalla joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun. Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.
Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä, Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka päivä eri paikasta.
Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko asennus itse.
Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.
Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.
Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö. Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä juurikaan huomaa.
Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun, mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin tehdä DVD-levylle tai muistitikulle Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä olevalla Tails-installerilla muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.
Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.
Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla
dmesg | tail -20
Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen, ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.
Uusin versio 1.0.1 julkaistiin 10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio 1.1~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1 julkaistiin 15. heinäkuuta. Tailsin kalenterin mukaan versio 1.1 on tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.
Kotisivu
https://tails.boum.org/
Lisenssi
GNU GPL v3+
Toimii seuraavilla alustoilla
i386, AMD64
Asennus
Asennustiedosto noudetaan kotisivulta.
Asennusohjeet
Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.
Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön Firefox
Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla IP-numerollaan
Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean IP-numeron
Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin, jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle taltiolle
Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa kiellettyä
Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen kauan
Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta saitilleen
Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä asetuksia
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti
Source: 4x30 Tails - Viikon VALO #186 (http://viikonvalo.fi/Tails)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.
Dolphin on KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa paljolti KDE-työpöydän KIO-slave-järjestelmään (KDE Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file, ssh-yhteyden yli toimiva SFTP, Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli SMB sekä useat muut protokollat.
Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta. Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto, avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa kansiokohtaisesti.
Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla. Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli "Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa suoraan infopaneelissa.
Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti. Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin. Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.
Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut. Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä. Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota. Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena 'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.
Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä, jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis -tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän multimedia-asetuksista.
Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella. Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua haettavasta tiedostosta.
- Kotisivu
- http://dolphin.kde.org/
- Lisenssi
- GNU GPL v.2
- Toimii seuraavilla alustoilla
- Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
- Asennus
- Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se asentuu automaattisesti, jos KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.
- Käyttäjän kotikansio kuvakenäkymällä.
- Kuvia sisältävä kansio esikatselukuvilla.
- Jaettu näkymä, jossa näkyvissä kaksi erillistä kansiota rinnakkain.
- Puunäkymä ja infonäkymä lisättyinä sivupaneeleiksi.
- Terminaalinäkymä avattuna paneeliksi.
- Yksityiskohtanäkymän näytettävien sarakkeiden valinta.
- Verkkonäkymässä ovat selattavissa muun muassa Samba-jaot sekä multimedialaitteet.
- Samba-jakojen käyttö suoraan verkon yli.
- Sftp-yhteyden käyttö Dolphinilla.
- Zip-paketin sisällön selaaminen suoraan Dolphinilla.
- Iso-levykuva avattu selattavaksi.
- Audio-cd:n sisältö esitetään virtuaalisena tiedostojärjestelmänä.
- Usb-tikun selaaminen ja irrottaminen.
- Puhelimen sisällön selaamista mtp-yhteydellä.
- Dolphinin hakutoiminnallisuus hyödyntää KDE:n luomaa tietokantaa levyllä olevista tiedostoista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x31 Dolphin - Viikon VALO #187 (http://viikonvalo.fi/Dolphin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma tekstipohjaisella käyttöliittymällä.
Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton Commander.
Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus, mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden kautta.
Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee olla gpm asennettuna.
MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää, hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää kuvaa.
Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-, .tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen hakemistoa.
X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä, kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.
Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne., ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.
Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on useita. Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy Wikipediasta.
- Kotisivu
- https://www.midnight-commander.org/
- Lisenssi
- GNU GPL
- Toimii seuraavilla alustoilla
- Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows
- Asennus
- Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version saa Sourceforgesta. Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta Binaries-sivulta.
- Käyttöohjeet
- Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1. Wikistä löytyy englanninkielinen käsikirja.
- Midnight Commander ja Windows Vista
- Midnight Commander Debian GNU/Linux 7:ssa
- Tiedostonäkymän kahdessa osassa eri hakemistot. Kapeassa sarakkeessa tiedostonimiä typistetään.
- Kun ikkuna on tarpeeksi iso pitkät nimet mahtuvat näkymään kokonaisina.
- Näkymiä on erilaisia
- Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, tässä FTP-palvelimen hakemisto oikeanpuoleisessa näkymässä.
- Tar-tiedoston sisällön voi katsoa
Lisätietoja:
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: 4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188 (http://viikonvalo.fi/Midnight_Commander)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.
Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.
Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle näytölle paremmin sopiviksi.
Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään. 
Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.
Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan. Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:
$ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
Käytetään menetelmää 'randr'.
Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen Maps-palvelulla. Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.
Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka sisäänkirjautumisella.
Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten tilalla on siis valokuvia.
- Kotisivu
- http://jonls.dk/redshift/
- Lisenssi
- GNU GPL v3
- Toimii seuraavilla alustoilla
- Linux, Windows
- Asennus
- Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.
- Käyttöohjeet
- Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma toimii ja käyttövinkkejä.
Teksti: Taleman
Valokuvaus: Taleman
Source: 4x33 Redshift - Viikon VALO #189 (http://viikonvalo.fi/Redshift)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita web-käyttöön.
Font Awesome on kokoelma skaalautuvia yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti. CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".
Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT, SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää webbifonttina, eli linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen nimeä.
Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin, kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa: fa-5x.
Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina, kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi Bootstrap-komponenttien kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen esimerkkisivulta.
- Kotisivu
- http://fontawesome.io
- Lisenssi
- Fontit: SIL OFL 1.1
- CSS- ja LESS-koodi: MIT
- Dokumentaatio: CC-BY 3.0
- Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka kuuluvat niiden omistajille.
- Toimii seuraavilla alustoilla
- Kaikki
- Esimerkkejä käytöstä
- http://fontawesome.io/examples/
- Luettelo kaikista kuvakkeista
- http://fontawesome.io/icons/
- Font Awesomen etusivulla on käytetty fonttia kuvakkeina.
- "Cheatsheet", eli lunttilappu, josta voi tarvittaessa luntata kuvakkeiden nimet ja unicode-koodit.
- Luettelo kaikista käytettävissä olevista kuvakkeista löytyy Font Awesomin sivuilta.
- Esimerkkejä Font Awesomen kuvakkeiden käytöstä.
- Font Awesome toimii hyvin yhdessä vaikka Bootstrap-komponenttien kanssa.
- Kuvakkeita voi käyttää web-käytön lisäksi myös muualla, esimerkiksi työpöytäsovelluksissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190 (http://viikonvalo.fi/Font_Awesome)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan dysleksiasta eli lukemisen erityisvaikeudesta kärsivien lukemista.
Tavalliset kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja. Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.
Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä" väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset. Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.
OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös selainlaajennoksena.
OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on käytetty tieteellisissä tutkimuksissa todettua tietoa.
- Kotisivu
- http://opendyslexic.org/
- Lähdekoodi:
- https://github.com/antijingoist/open-dyslexic
- Lisenssi
- CC-BY 3.0
- Toimii seuraavilla alustoilla
- Kaikki
- Asennus
- Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
- Muita vastaavia:
- Eulexia (SIL-OFL -lisenssillä)
- Opendyslexic.org-sivuston etusivu.
- Muissa fonteissa samankaltaisia kirjaimia on koetettu OpenDyslexic-fontissa muuntaa erottuvammiksi.
- Chrome-selainlaajennos.
- OpenDyslexic-monoa voi käyttää tekstieditorissa vaikka koodaamiseen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191 (http://viikonvalo.fi/OpenDyslexic)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:22:01
Internet Archive Book Images on laaja kokoelma vanhoista kirjoista skannattuja public domain -kuvia.
Internet Archive on amerikkalainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii arkistoimaan kirjaston tavoin Internetin sisältöä tutkijoille ja tuleville polville. Järjestön tunnetuimpia palveluita on WayBack Machine, jolla voi etsiä ja selata Internet-sivustojen vanhoja arkistoituja sisältöjä. Internet-sivustojen lisäksi järjestö arkistoi myös painettua aineistoa digitaaliseen muotoon skannaamalla tekijänoikeuksista vapaita kirjoja sähköiseen muotoon. Kirjoja on yli viideltä vuosisadalta. Internet Archive Book Images on järjestön Flickr-palveluun koostama kokoelma näistä sähköiseen muotoon saatetuista kirjoista löydettyjä kuvia. Yli kahdesta miljoonasta skannatusta kirjasta kuvia on saatu noin 14 miljoonaa, joista noin 2,6 miljoonaa on jo saatettu julkiseen jakeluun.
Koska skannatuille kirjoille on digitoinnin yhteydessä tehty myöskin tekstintunnistus, on kunkin kuvan mukaan voitu liittää metatiedoksi 500 sanaa, jotka esiintyvät kirjassa kuvan edellä ja sen jälkeen. Näin kullekin kuvalle on saatu konteksti, jonka perusteella niitä voidaan hakea. Flickr-palvelun hakutoiminnossa voi sanahaun rajoittaa kyseisen tilin jakamiin kuviin, jolloin on helppoa etsiä vaikka kissoihin liittyviä kuvia. Kontekstitekstin laajuudesta johtuen hakuihin saattaa tulla jonkin verran myös ylimääräisiä osumia. Esimerkiksi kissahaun yhteydessä löytyi myös joukko muiden eläimien kuvia. Samoin tästä syystä kuvien kuvatekstit eivät useinkaan kerro suoraan, mitä kuva sisältää vaan tiedon joutuu etsimään itse asiayhteydestä. Jokaisen kuvan Flickr-sivu sisältää lisäksi tiedot kyseisestä kirjasta sekä linkin sen sähköiseen versioon Internet Archivessa.
Koska kuvat on skannattu kirjoista, jotka ovat public domainia joko ikänsä tai lähteensä vuoksi, ovat kuvat vapaasti käytettävissä. Niiden käyttöehdoiksi on Flickrssä merkitty "No known copyright restrictions".
Kotisivu
https://www.flickr.com/people/internetarchivebookimages/ (Tilin etusivu)
https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/ (Kuvavirta)
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Muuta tietoa
Internet Archiven blogi-kirjoitus
BBC:n uutinen aiheesta
http://blog.flickr.net/en/2014/08/29/welcome-the-internet-archive-to-the-commons/ Internet Archiven esittäytyminen Flickrssä]
Muita vastaavia Viikon VALOja
Ylen arkistokuvat
Mechanical Curator collection
Flickr: Creative Commons
Wikimedia Commons
Kokoelman kuvavirta.
Lisää kissakuvia Internetiin.
Maailmankartta
Hakutuloksia hakusanalla "Turku"
Näkymä Aurajoelta ja Turun tuomiokirkko.
Lintuja
Rooma
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Internet Archive
Source: 4x36 Internet Archive Book Images - Viikon VALO #192 (http://viikonvalo.fi/Internet_Archive_Book_Images)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.09.2014 - klo:19:02
Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.
Graphviz piirtää huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon, joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret. Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri, muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima. Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla.
Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa, kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman automaattisesti tuottamaa dataa.
Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:
digraph G {
rankdir=LR;
A -> B ;
A -> C [style=dotted];
B -> D;
C -> D [style=dashed, dir=both];
C [style=filled];
D [shape=box];
}
Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria "->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on kasvusuunnaksi määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.
Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato, twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:
dot - Suunnatut graafit, erityisesti puumaiset syklittömät graafit
neato - Suuntaamattomat graafit
twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
circo - Ympyrän muotoinen asettelu
fdp - Suuntaamattomat graafit
sfdp - Suuntaamattomat graafit
patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen puukarttoina.
Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan graafiteorian tuloksia ja algoritmeja.
Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi seuraavasti:
dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png
Tuotettu lopputulos näyttää tältä:
Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista. Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden sijoitteluun yhtenä ryppäänä.
Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.
Kotisivu
http://www.graphviz.org/
Lisenssi
Eclipse Public License (EPL)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Ohjelman dokumentaatiota
Graafien, solmujen ja kaarien ominaisuuksia
GraphViz for discrete math students
Yksinkertainen graafi DOT-tiedostona ja siitä käännettynä kuvana.
Sama hakemistorakennetta esittävä DOT-tiedosto käännettynä neljällä eri asettelulla.
Aligraafien käyttö ryhmittelyyn klustereiksi.
Ohjelman mukana tulee joukko erilaisia esimerkkitiedostoja.
Graphvizia käytettynä tieteelliseen tutkimukseen. Kuvat on generoitu Python-ohjelmasta käsin.
Debtree-ohjelman tuottama graafi sqlite3-ohjelmapaketin riippuvuuksista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x37 Graphviz - Viikon VALO #193 (http://viikonvalo.fi/Graphviz)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.09.2014 - klo:19:02
Unsplash on kokoelma vapaasti käytettäviä korkeatarkkuuksisia ja taiteellisia valokuvia.
Unsplash tarjoaa täysin vapaaseen käyttöön kokoelman valikoitujen ammattilaisten ottamia kauniita valokuvia hyvällä tarkkuudella. Kaikki Unsplashin kuvat on lisensoitu Creative Commonsin täysin vapaalla CC0-lisenssillä, joka antaa täysin vapaat kädet teosten hyödyntämiseen. Kuvia voi selata suoraan sivuston etusivulta tai pienempinä esikatselukuvina arkistosta. Kaikki kuvat ovat erittäin kauniita ja tunnelmallisia sekä riittävän korkealla resoluutiolla moneen hyödylliseen käyttöön. Kuvat ovat selvästi taitavien ja ammattitaitoisten kuvaajien ottamia.
Unsplash esittelee palvelusta saatuja kuvia käyttämällä tehtyjä teoksia Made with Unsplash -osiossaan.
Palvelun takana on Crew, joka tekee liiketoimintaa toimimalla linkkinä graafista toteutusta tarvitsevien tahojen sekä ammattitaitoisten osaajien välillä.
Kotisivu
http://unsplash.com/
Lisenssi
CC0
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Etusivu
Kuva etusivulla
Arkisto
Yksittäinen kuva
Vanha kirjoituskone skaalattuna vähän pienemmäksi. Alkuperäinen koko 3997x2665 pikseliä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Unsplash
Source: 4x38 Unsplash - Viikon VALO #194 (http://viikonvalo.fi/Unsplash)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.09.2014 - klo:00:01
Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja kääntämiseen.
Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon käytetyt SubRip-tekstitykset, eli srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä. Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten VLC-mediasoitin, osaavat näyttää erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.
Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä, jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle. Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla haluttua pikanäppäintä.
Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.
Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston, joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämällä siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja skrollata mieleisekseen.
Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä tekstityksen kohdalla mennään.
Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä. Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä tekstitysten kestoja.
Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä, riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue tyylittelyitä.
Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte sulkeissa):
Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
Advanced Sub Station Alpha (ass)
BITC (Burnt-in timecode) (txt)
DCSubtitle (xml)
MicroDVD (sub)
MPL2 (txt)
MPsub (sub)
Plain Text Format (txt)
Sami (smi)
SBV (sbv)
Spruce STL (stl)
SubRip (srt)
Sub Station Alpha (ssa)
Subtitle Editor Project (xml)
SubViewer 2.0 (sub)
Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)
Kotisivu
http://home.gna.org/subtitleeditor/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.
Ohjeita
Subtitling with Linux Tutorial
Tekstityksen ajoitusnäkymä ja videon esikatselu.
Tekstitysten sijainnit ja kestot on merkitty aaltomuotonäkymän aikajanan päälle lohkoina, joita voi siirrellä ja venytellä hiirellä.
Tekstin ajoituksen virheet, kuten päällekkäisyydet, näytetään punaisella korostuksella.
Käännöstilassa ei näytetä tekstitysten ajoituksia vaan rinnakkain alkuperäisen kielen tekstitykset ja käännetyt tekstit.
Valikoista löytyy useita tekstitysten tekemistä helpottavia työkaluja, kuten korvaustoiminto ja oikoluku.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kaikki löydetyt ajoitusviheet.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195 (http://viikonvalo.fi/Subtitle_Editor)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.09.2014 - klo:00:01
Reveal.js on JavaScript-työkalu näyttävien html5-pohjaisten esitysten tekemiseen.
Reveal.js on JavaScript-kirjasto, joka muodostaa html5-tiedostona luodusta esitysmateriaalista näyttävän esityksen. Esitys on näytettävissä ja selattavissa nykyaikaisella www-selaimella. Reveal.js sisältää muun muassa hienot esityskalvojen väliset siirtymät, alasivut sekä esittäjän muistiinpanot. Järjestelmä on laajennettavissa lisäosilla, jotka mahdollistavat esimerkiksi matematiikan sekä syntaksikorostetun ohjelmakoodin näyttämisen. Html5-sovelluksena esitykseen voi sisällyttää myös esimerkiksi ääntä ja videoita audio- ja video-elementeillä. Paketti sisältää muutaman valmiin teeman ja omia voi tehdä osaamisen mukaan.
Reveal.js:n käyttäminen suoraan html-tiedostoa muokkaamalla vaatii käyttäjältä hieman uskallusta lähteä muokkaamaan valmista html-pohjaa. Yksittäiset kalvot järjestelmässä kirjoitetaan html5:n section-elementteinä ja kalvojen sisältö on myös html-kieltä. Halutessaan käyttäjä voi kuitenkin käyttää myös yksinkertaisempaa Markdown-merkintäkieltä sisällön kirjoittamiseen.
Perusasennuksena ohjelman Github-sivulta ladataan zip-paketti, jonka sisältämää index.html-tiedostoa voi muokata haluamansa kaltaiseksi. Täydessä asennuksessa käytetään lisäksi Node.js-ohjelmistoa toimimaan paikallisena palvelimena, johon www-selaimella otetaan yhteys. Täyden asennuksen etuna perusasennukseen ovat muutamat lisäominaisuudet, joita voidaan käyttää vain palvelinyhteyden kautta. Näitä ovat muun muassa Markdown-muotoisen sisällön käyttäminen ulkoisista tiedostoista sekä puhujan muistiinpanonäkymä. Muistiinpanonäkymä on erillinen ikkuna, joka voi olla näkyvissä puhujan käyttämän tietokoneen omalla näytöllä pääikkunan ollessa näkyvissä valkokankaalla. Palvelinasennusta käytettäessä puhujan muistiinpanot saadaan näkyviin pop-up-ikkunana painamalla 's'-näppäintä. Puhujan muistiinpanonäkymässä näkyy pääikkunassa näkyvä kalvo ja siihen liittyvät muistiinpanot sekä esikatselunäkymä seuraavasta kalvosta. Lisäksi näkymässä on näkyvissä kello ja kulunutta aikaa näyttävä laskuri.
Reveal.js-esitykset ovat katsottavissa myös mobiililaitteilla ja esimerkiksi kalvon vaihtaminen iPadilla hoituu pyyhkäisemällä kosketusnäyttöä.
Reveal.js sisältää oletuksena lisäosat ainakin Markdown-sisällölle, matematiikan näyttämiseen MathJax-työkalulla, esiintyjän muistiinpanonäkymän sekä ohjelmakoodin esittämisen syntaksikorostuksella.
Niille, jotka eivät halua rakentaa esityksiään kirjoittamalla html-kieltä tekstieditorilla, on tarjolla visuaalinen käyttöliittymä verkkopalveluna osoitteessa http://slides.com . Palvelu tarjoaa eri hintaisia ja erilaisia tallennusmahdollisuuksia antavia paketteja. Ilmainen paketti sisältää hieman levytilaa ja mahdollistaa vain julkisesti näkyvien esitysten tekemisen. Työkalulla tehdyt esitykset (html-tiedostot) ovat kuitenkin ladattavissa sivustolta myös omalle koneelle ja käytettävissä normaalin reveal.js-paketin kanssa.
Kotisivu
https://github.com/hakimel/reveal.js (Lataus ja ohjeet)
http://lab.hakim.se/reveal-js (Demo-esitys)
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet
Asennus
Tarvittavat paketit löytyvät Reveal.js:n Github-sivulta. Työkalua voi käyttää joko perusasennuksella html-tiedostosta tai täydellä asennuksella Node.js-palvelimen kautta.
Käyttöohjeet
Reveal.js:n omat ohjeet Githubissa.
Tutoriaali aloittelijoille
Esimerkkiesityksiä
Reveal.js:n esimerkkiesityksen etusivu.
Hienoja siirtymäanimaatioita.
Valmiita tyylikkäitä teemoja.
Muokkaaminen html-tiedostona.
Pääikkuna ja esittäjän muistiinpanonäkymä.
Visuaalinen muokkain verkkopalveluna.
Etusivun muokkaaminen visuaalisella muokkaimella.
Visuaalisessa muokkaimessa on muutamia valmiita asetteluita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x40 Reveal.js - Viikon VALO #196 (http://viikonvalo.fi/Reveal.js)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2014 - klo:21:00
PDF-Shuffler on työkalu PDF-tiedoston sivujen järjestelemiseen ja hallintaan.
Toisinaan iskee tarve tehdä pieniä muutoksia olemassa oleviin PDF-tiedostoihin. PDF-Shuffler on yksinkertainen työkalu, jolla voi tehdä muutamia yksinkertaisia operaatioita PDF-tiedostoille. Ohjelmalla voi yhdistellä sivuja eri tiedostoista. Sillä voi järjestellä sivuja uuteen järjestykseen tai poistella välistä tarpeettomia sivuja. Ohjelmalla voi myös kääntää sivuja toiseen asentoon ja rajata sivuja. Ohjelman käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Uusia tiedostoja voi ohjelmaan tuoda joko valikon tai paneelin lisäystoiminnon kautta taikka hiirellä tiedostonhallinnasta raahaamalla. Sivujen valinta ja järjestely tapahtuu helposti hiirellä valitsemalla ja raahaamalla. Sivujen poistaminen puolestaan tapahtuu luonnollisesti valitsemalla poistettavat sivut ja valitsemalla poistaminen. Lopuksi muokattu dokumentti tallennetaan uudeksi PDF-tiedostoksi.
Ohjelma hyödyntää python-pyPdf-kirjastoa, joka sisältää Python-ohjelmointikielellä käytettäviä operaatioita PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
Ohjelman kätevyys on erityisesti siinä, että se tekee vain yleisimmät muokkausoperaatiot ja varsin suoraviivaisesti sekä helposti, eikä yritäkään tehdä mitään monimutkaisia operaatioita.
Kotisivu
http://pdfshuffler.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Muutoin ohjelman voi ladata kotisivun kautta.
PdfShuffler 0.6.0
Kaksi yksittäistä Inkscapella tehtyä sivua lisätty samaan dokumenttiin.
Useampisivuinen PDF-dokumentti avattuna PDF-Shuffleriin.
Sivujen siirtäminen raahaamalla.
Sivuja käännetty 90 ja 180 astetta. Sivun rajaaminen meneillään.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x41 PDF-Shuffler - Viikon VALO #197 (http://viikonvalo.fi/PDF-Shuffler)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.10.2014 - klo:03:01
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.
Free Pascal kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.
Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.
Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan "Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta Codesta enkä halunnut muokata.
program byeworld;
begin
writeln('Goodbye, World!');
end.
Blaise Pascalin kehittämä ensimmäinen mekaaninen laskin
Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä, jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää odottamaan Enter-näppäimen mono_key_enter.png painallusta, ja loppuu vasta sitten.
Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.
Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The Video Game, josta on video traileri.
Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin. Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.
Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.
Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.
Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa. Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on väliä, piti tiedostojen nimet korjata.
Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen kehitysympäristö on Lazarus.
Kotisivu
http://freepascal.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivuilla on paljon ohjeita: http://www.freepascal.org/docs.var.
Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja: http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi: http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita: http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
Youtubesta löytyy opetusvideoita.
Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma http ://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal, käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free Pascalissa
Lisätietoja
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: David Monniaux (CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc038...)
Source: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198 (http://viikonvalo.fi/Free_Pascal)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.10.2014 - klo:10:00
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.
Free Pascal kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.
Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.
Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan "Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta Codesta enkä halunnut muokata.
program byeworld;
begin
writeln('Goodbye, World!');
end.
Blaise Pascalin kehittämä ensimmäinen mekaaninen laskin
Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä, jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää odottamaan Enter-näppäimen painallusta, ja loppuu vasta sitten.
Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.
Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The Video Game, josta on video traileri.
Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin. Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.
Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.
Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.
Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa. Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on väliä, piti tiedostojen nimet korjata.
Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen kehitysympäristö on Lazarus.
Kotisivu
http://freepascal.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivuilla on paljon ohjeita: http://www.freepascal.org/docs.var.
Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja: http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi: http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita: http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
Youtubesta löytyy opetusvideoita.
Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma http ://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal, käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free Pascalissa
Lisätietoja
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: David Monniaux (CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc038...)
Source: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198 (http://viikonvalo.fi/Free_Pascal)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.10.2014 - klo:23:01
Tinfoil for Facebook on vaihtoehtoinen, hieman tietoturvallisempi Facebook-sovellus Android-laitteille.
Tinfoil for Facebook on pieni sovellus, joka muodostaa "hiekkalaatikon" Facebookin web-käyttöliittymän ympärille. Facebookin omaan Android-sovellukseen verrattuna Tinfoil for Facebook vaatii huomattavan paljon vähemmin käyttöoikeuksia. Ohjelma ei pyydä oikeuksia yhteystietoihin, ei kalenteriin ikä paljon mihinkään muuhunkaan. Oikeuksia vaaditaan vain verkkoviestintään, tallennuksiin sekä likimääräiseen (verkkopohjaiseen) paikantamiseen. Näistäkin paikannusta käytetään vain, jos käyttäjä itse sallii sen ohjelman asetuksista. Selaimella käytettävään versioon verrattuna erillinen sovellus on puolestaan miellyttävämpi käyttää. Lisäksi web-näkymää käyttävä erillinen sovellus suojelee käyttäjää mahdollisilta selaushistorian urkkimisilta sekä estää Facebookiin kirjautuneen käyttäjän seuraamisen muilla, Facebook-nappuloilla varustetuilla sivustoilla.
Ohjelman käyttöliittymä sisältää kokoruudun kokoisen web-näkymän, johon se lataa Facebookin mobiilisivun tai valinnaisesti täyden työpöytäversion. Web-näkymän lisäksi käyttöliittymään kuuluun ruudun oikeasta reunasta esiin pyyhkäistävä valikko, johon on koottu muutamia yleisimmin tarvittavia pikavalintoja, kuten sivun ylälaitaan siiryminen, sivun päivitys, uutisvirtaan ja ilmoitusnäkymään siirtymiset sekä päivitysten lisääminen. Lisäksi valikosta ovat valittavissa ohjelman asetukset sekä sen sulkeminen.
Ohjelman asetuksista voi halutessaan sallia karkean paikannuksen käytön, sallia linkkien avaamisen sovelluksessa itsessään ulkoisen selaimen sijaan taikka estää kuvien lataamisen verkkoliikenteen vähentämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat kaikki oletuksena pois päältä. Asetuksien kautta ohjelman verkkoliikenteen voi myös halutessaan ohjata välityspalvelimen kautta.
Tinfoil for Facebook voi toimia ratkaisuna myös paljon huomiota herättäneeseen keskustelutoiminnallisuuden poistumiseen Facebookin omasta sovelluksesta, sillä keskustelutoiminto on käytettävissä web-näkymässä entiseen tapaan. Myös ohjelman huomattavasti pienempi koko on etu verrattuna "aitoon" Facebook-sovellukseen.
Ohjelman voi asentaa Googlen Play-kaupasta taikka F-Droid-sovellusvalikoimasta.
Ohjelman huonona puolena F-Droid-palvelu mainitsee sen, että sen käyttö vaatii kirjautumisen Facebookiin.
Kotisivu
https://github.com/velazcod/Tinfoil-Facebook
F-Droid-sivu
Google Playssa
Lisenssi
Apache2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa helpoiten F-Droidin tai Googlen Playn kautta.
|
|
|
|
|
|
|
|
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x43 Tinfoil for Facebook - Viikon VALO #199 (http://viikonvalo.fi/Tinfoil_for_Facebook)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.11.2014 - klo:19:02
Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.
Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja anonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.
Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.
Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.
Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.
Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.
Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.
Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.
Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.
Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.
Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat anonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.
Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.
Kotisivu
http://bitcoin.org
Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
Linkkejä
Bittiraha.fi
Verohallinnon ohje
How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)
Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan osoitteeseen ennalta määrätyn summan bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin F-Droidilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200 (http://viikonvalo.fi/Bitcoin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.11.2014 - klo:15:00
Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.
Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja pseudonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.
Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.
Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.
Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.
Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.
Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.
Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.
Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.
Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.
Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.
Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.
Kotisivu
http://bitcoin.org
Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
Linkkejä
Bittiraha.fi
Verohallinnon ohje
How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)
Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan osoitteeseen ennalta määrätyn summan bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin F-Droidilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200 (http://viikonvalo.fi/Bitcoin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.11.2014 - klo:21:01
Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.
Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja pseudonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.
Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai taho vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.
Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.
Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.
Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.
Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi ("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output") ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.
Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.
Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.
Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.
Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.
Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.
Kotisivu
http://bitcoin.org
Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.
Linkkejä
Bittiraha.fi
Verohallinnon ohje
How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)
How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)
Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan osoitteeseen ennalta määrätyn summan bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin F-Droidilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200 (http://viikonvalo.fi/Bitcoin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.11.2014 - klo:17:00
QRemoteControl on ohjelmisto, jolla mobiililaitetta voi käyttää tietokoneen kaukosäätimenä langattomalla verkkoyhteydellä.
QRemoteControl on palvelin- ja asiakasohjelmien pari, jonka asentamalla mobiililaite muuttuu näppäräksi kaukosäätimeksi, jolla voi ohjata vaikka mediasoittimena tai esityskoneena toimivaa tietokonetta. Palvelinohjelma löytyy Windows-, Mac OS X- sekä Linux-alustoille ja asiakasohjelmaa voi käyttää Android-, iOS-, SailfishOS-, MeeGo-, Symbian- ja BlackBerry-laitteilla, joten laitetuki on varsin kattava.
Mobiililaitteeseen asennettavan kaukosäädinsovelluksen käyttöliittymä jakautuu neljään näkymään: kaukosäädin, omat kuvakkeet, hiiri ja näppäimistö. Kaukosäädinnäkymä on erityisesti media- ja esityskäyttöön soveltuva, sillä se sisältää valmiiksi näissä käytöissä yleisimmin käytettävät painikkeet, kuten toisto- ja pysätysnappulat, äänenvoimakkuuden säädön sekä nuolinäppäimet. Näppäimistönäkymä toimii tavallisena näppäimistönä, josta löytyy useimmin tarvittavat näppäimet. Ohjelman näppäimistön sijasta voi halutessaan käyttää myös mobiililaitteen omaa virtuaalinäppäimistöä. Hiirinäkymä toimii tavallisen kannettavan tietokoneen laattahiiren tavoin. Siinä on lähes koko näytön suuruinen kosketusalue, jonka reunassa ovat vierityspalkit, sekä hiiren kolme näppäintä. Lisäksi näkymässä ovat käytettävissä myös ctrl-, alt- ja shift-näppäimet, joita toisinaan tarvitaan yhtä aikaa hiiritoimintojen kanssa. Tämän näkymään kaikki napit ovat pohjaan tarttuvia, jolloin esimerkiksi raahaaminen on helppoa tätä hiirtä käyttäen. Neljännessä näkymässä on käytettävissä joukko käyttäjän itse luomia kuvakkeita, jotka suorittavat jonkin käyttäjän palvelinpuolella määrittelemän komennon tai toiminnon.
Parikseen mobiililaitteessa käytettävä asiakasohjelma tarvitsee ohjattavalla tietokoneella ajettavan palvelinohjelman, joka kuuntelee verkon kautta tulevia yhteydenottoja. Palvelinohjelman voi halutessaan laittaa käynnistymään automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä tai käynnistää sen itse vain tarvittaessa. Yhteydenotoille voi ja kannattaa määritellä salasana, joka tarvitaan yhteyden muodostamiseen. Lisäksi asetuksista voi säätää muun muassa hiiren ja näppäimistön herkkyyttä. Käyttäjä voi lisätä palvelimen asetusten kautta uusia mobiililaitteella näkyviä pikakuvakkeita komennoille, näppäinyhdistelmille tai komentojen yhdistelmille. Palvelimen asetuksista voi myös muokata mobiililaitteen kaukosäädinnäkymässä näytettävien nappuloiden tuottamia näppäinpainalluksia.
Kokeilluista asiakasohjelmista Android-versio tuntui toisinaan hieman nykivältä ja esimerkiksi hiiren käyttö ei ollut aivan sulavaa. Sen sijaan SailfishOS-alustalla kokeiltuna käyttö oli puolestaan erittäin sulavaa.
Kotisivu
http://qremote.org/
Lähdekoodi
Palvelin
Asiakas
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Palvelin: Linux, Windows, Mac OS X
Asiakas: Android, iOS, SailfishOS, MeeGo, BlackBerry, Symbian
Asennus
Ohjeet ja linkit asennukseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
QRemoteControl - Quick Demo (Youtube)
@qremote (Twitter)
Palvelinohjelma asennetaan ja käynnistetään tietokoneelle, jota halutaan ohjata mobiililaitteella.
Ohjelman asetukset saa esiin tehtäväalueella (system tray) näkyvästä kuvakkeesta. Yhteydenmuodostus kannattaa suojata salasanalla.
QRemoteControlille voi lisätä myös kuvakkeita itse määritellyille komennoille.
Kaukosäädinnäkymän napit voi määritellä vastaamaan itse valittuja näppäimistön painalluksia.
Kaukosäädinsovellus Jollan-puhelimessa.
Kaukosäätimen ulkoasun säädöt. Valittavissa on valmiita väriteemoja.
Kaukosäädinnäkymä.
Näppäimistönäkymä.
Hiirinäkymä.
Omat kuvakkeet.
Kaukosäädinnäkymä Android-tabletissa.
Hiirinäkymä Android-tabletissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x45 QRemoteControl - Viikon VALO #201 (http://viikonvalo.fi/QRemoteControl)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 16.11.2014 - klo:04:14
Vokoscreen on helppo ja selkeä työkalu ruutukaappausvideoiden tekemiseen Linux-alustalla.
Vokoscreenillä ruutukaappausvideoiden tekeminen onnistuu erittäin helposti. Ohjelman käyttöliittymä on selkeä, mutta siitä löytyy silti tarpeellisimmat ominaisuudet ja toiminnot. Ruutukaappausvideot ovat opetuksessa varsin hyödyllisiä. Niitä voidaan käyttää joko jonkin sovellusohjelman käytön opettamiseen tai muun tietokoneella tapahtuvan opetuksen tallentamiseen.
Ohjelman asetukset on jaoteltu välilehdille selkeinä ryhminä. Ensimmäisellä välilehdellä valitaan kaapattavan alueen rajaus, webkameran kuvan näyttäminen ruudulla sekä suurennuslasitoiminnon käyttö. Toiselta välilehdeltä löytyvät ääniasetukset, joista valitaan käytetäänkö äänien hallintaan PulseAudiota vai Alsaa sekä käytettävä äänilaite. Kolmas välilehti sisältää videoasetukset. Valittavissa ovat kuvatiheys, videon tallennusmuoto sekä näytetäänkö videolla hiiren osoitin vai ei. Neljäs välilehti sisältää muita asetuksia, joihin kuuluvat videotiedoston tallennuspaikka, esikatseluun käytettävän videosoittimen valinta sekä Vokoscreen-ohjelman näyttämiseen liittyvät asetukset.
Kaappausalueen rajaamiseen ohjelmassa on kolme vaihtoehtoa: koko ruutu (fullscreen), ikkuna (window) sekä alue (area). Koko ruudun kaappaus rajoittuu monen näytön järjestelmässä vain ensisijaiseen näyttöön, mikä onkin hyvä ratkaisu. Jos alueeksi valitaan ikkuna, ohjelma rajaa kaappaamisen valitun ikkunan reunojen mukaan ja kaikki tällä alueella näkyvät muutkin ikkunat näkyvät videossa. Jos ikkunaa siirretään kesken kaappauksen, myös kaappausalue siirtyy vastaamaan ikkunan uutta paikkaa. Alueen kaappaamisessa käyttäjä voi itse rajata näytöltä haluamansa alueen.
Ohjelma tukee webkameran kuvan näyttämistä kaapattavan alueen päällä. Näin kaapattavaan videoon saadaan myös esiintyjä näkyville helposti. Webkameran kuvan koko on valittavissa hiiren kakkospainikkeen takaa tulevasta valikosta. Samoin kaapattavaan videoon voidaan ottaa mikrofonin kautta mukaan myös ääni. Käytettävä mikrofoni voidaan valita äänivälilehden asetuksista.
Erityisesti opetusvideoissa voi olla hyödyllistä korostaa esimerkiksi joitain painikkeita tai valikon valintoja. Tällöin voidaan hyödyntää suurennuslasitoimintoa, joka näyttää hiiren osoittimen alla olevan alueen sen vieressä suurennettuna.
Itse kaappaukseen käytettävä käyttöliittymä on varsin selkeä ja koostuu vain muutamasta nappulasta. "Start" nappula käynnistää videon kaappaamisen, "Stop" pysäyttää sen ja "Pause" mahdollistaa väliaikaisen pysäyttämisen ja kaappaamisen jatkamisen samaan tiedostoon. "Play" nappula avaa kaapatun tiedoston valittuun esikatseluohjelmaan, esimerkiksi VLC-mediasoittimeen. Lisäksi käytettävissä on "Send"-painike, jolla videon voi lähettää sähköpostilla. Vokoscreen näyttää myös työpöydän tehtäväpalkissa painikkeet "Start"-, "Stop"- ja "Pause"-toiminnoille, jolloin Vokoscreenin oma ikkuna voi olla kaappauksen aikana minimoituna.
Ohjelman asetuksista kannattaa kokeilla, mitkä säädöt sopivat parhaiten käytettävälle laitteelle. Esimerkiksi kokeilulaitteella sopiva kuvatiheys näytti olevan 15 kuvaa sekunnissa. Lisäksi kokeilulaitteella PulseAudion käyttö näytti aiheuttavan ongelmia äänen ja kuvan kohdistuksessa, mutta Alsan käyttäminen toimi hyvin.
Vokoscreen käyttää videokaappaukseen ja tallentamiseen komentoriviohjelmaa nimeltä avconv. Komentoriviltä käynnistettynä Vokoscreen tulostaakin näkyviin käytetyn avconv-komennon komentoriviparametreineen. Osaava käyttäjä voi halutessaan kopioida tuon komennon ja hyödyntää sitä myös ilman Vokoscreeniä esimerkiksi omassa skriptissä.
Kotisivu
http://www.kohaupt-online.de/hp/
Lähdekoodi
https://github.com/vkohaupt/vokoscreen
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan ainakin Ubuntun sekä Debianin Jessie-version pakettivalikoimista. Vokoscreenin omilta kotisivuilta voi myös ladata zip-paketin, johon on paketoitu versiot useammalle Debianin, Ubuntun sekä OpenSusen versioille.
Kaappausalueen, webkameran ja suurennuslasin valinnat Vokoscreenin päänäkymässä
Ääniasetukset
Videoasetukset
Muut asetukset
Tietoja ohjelmasta ja linkkejä
Webkameran kuvan saa näkymään kaapattavan alueen päällä.
Kaappausalueen rajaus työpöydältä
Kaapatun videon esikatselu VLC-soittimella
Suurennuslasitoiminnolla voi näyttää hiirellä osoitetun kohdan suurempana.
Vokoscreenin hallintanappulat näkyvät myös työpöydän työkalupalkissa.
Komentoriviltä käynnistetty Vokoscreen tulostaa käytetyn avconv-komennon parametreineen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x46 Vokoscreen - Viikon VALO #202 (http://viikonvalo.fi/Vokoscreen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.11.2014 - klo:23:00
Twidere on joustava ja monipuolisesti muokattava Twitter-sovellus Android-laitteille.
Twidere on Twitterin omaa sovellusta huomattavasti monipuolisempi ja muokattavampi vaihtoehto. Twidere tukee useamman Twitter-tilin käyttä samalla sovelluksella ja uutta viestiä lähettäessään käyttäjä voi valita käytettävät tilit. Käyttäjä voi kiinnittää ohjelmaan välilehtinä valittaviksi pikavalinnoiksi haluamiaan viestivirtoja. Oletuksena tarjolla ovat esimerkiksi käyttäjätilien seuraamien tilien virta "Koti", tilin mainintoja seuraava "Maininnat" sekä yksityisviestejä näyttävä "Viestit". Välilehtiin voi kiinnittää myös yksittäisten käyttäjien viestivirtoja, hakutuloksia sekä omien listojen aikajanoja.
Ohjelman käyttöliittymän ulkoasua voi muokata valmiilla väriteemoilla sekä värivalinnoilla. Temoissa on valittavassa esimerkiksi vaalea ja tumma vaihtoehto. Myös viestikorteissa näytettävä rakenne ja ulkoasu on käyttäjän valittavissa.
Ohjelma erottelee oletuksena alkuperäiset ja uudelleen twiitatut viestit erilaisella taustavärillä. Se osaa myös näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit viestiketjuina ja viesteihin liitetyt kuvat viestiin upotettuina. Viesteille voi määritellä myös suodatussääntöjä, joilla voi suodattaa pois näkyvistä epätoivottuja viestejä.
Lisäksi ohjelma sisältää valinnaisesti käyttöön otettavia verkkoasetuksia, kuten DNS- ja Hosts Mapping -asetukset, joilla käyttäjä voi yrittää kiertää DNS-pohjaisia sensurointijärjestelmiä.
Kotisivu
https://github.com/mariotaku/twidere (Lähdekoodi)
F-Droid
Google Play
https://twitter.com/twidereproject (Twitter)
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidin kautta taikka Googlen Playsta.
Perusnäkymään voi kiinnittää välilehdiksi käyttäjän valitsemat viestivirrat.
Twidere tukee useampaa yhtäaikaista käyttäjätiliä sekä asetusten monipuolista muokkaamista.
Viestiä kirjoittaessa voi valita yhden tai useamman tilin joilta viesti lähetetään.
Twidere osaa näyttää viestiin liitetyt kuvat upotetusti. Viesteihin vastaaminen, niiden edelleen lähettäminen, suosikiksi merkkaaminen sekä muu jakaminen on helppoa.
Ohjelma osaa näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit ketjutettuina.
Monipuoliset asetukset sisältävät käyttöliittymän ulkoasuun ja teemaan liittyvät valinnat sekä toiminnallisuuteen, kuten välilehtiin vaikuttavat valinnat.
Ohjelma toimii sekä puhelimen että tabletin näytöllä.
Välilehtien lisääminen.
Ville Oksasen muistoa kunnioittaen. Viikon VALO
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x47 Twidere - Viikon VALO #203 (http://viikonvalo.fi/Twidere)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.12.2014 - klo:08:02
ImageMagick on kokoelma komentoriviltä käytettäviä ohjelmia kuvien käsittelemiseen.
ImageMagick on komentoriviltä toimiva kuvankäsittelyn monitoimityökalu. Kokoelmaan kuuluvilla ohjelmilla hoituu helposti moni kuvankäsittelyn perustoiminto tallennusmuodon ja kuvan koon muuttamisesta peilauksiin, kiertoihin, kuvatekstityksiin ja erilaisiin efekteihin. Koska ohjelmat toimivat komentoriviltä käsin, on niiden kanssa helppoa automatisoida suurtenkin tiedostomäärien käsittely sekä muokkausoperaatioiden ketjuttaminen. Lisäksi ohjelmistopaketin toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös kirjastona suoraan eri ohjelmointikielistä käsin.
ImageMagick osaa lukea ja kirjoittaa yli sataa tiedostomuotoa. Esimerkiksi tiedoston muuttaminen JPG-muodosta PNG-muotoon tapahtuu helposti convert-komennolla:
convert alkuperainen.jpg uusi_kuva.png
Komentoriviltä käyttämisen etuna on esimerkiksi mahdollisuus tehdä muunnoksia suurissa erissä. Esimerkiksi, jos tehtävänä on muuntaa JPG-muotoiset kuvatiedostot kuva-0000.jpg ... kuva-9999.jpg PNG-muotoisiksi esikatselukuviksi, tämä muunnos tapahtuu helposti Bash-komentotulkin for-silmukalla:
for i in `seq -w 0 9999`; do convert kuva-$i.jpg
-geometry 150x150 kuva-$i.png; done
Tässä -geometry 150x150 -valitsimella kerrotaan, että kuvan koko muutetaan mittasuhteet säilyttäen sellaiseksi, että se mahtuu 150x150 kokoisen neliön sisään.
ImageMagickin convert-komennolla hoituu pelkän tiedostomuodon muuttamisen lisäksi suuri joukko muitakin operaatioita, kuten koon muuttaminen (resize), kuvan peilaaminen (flip ja flop), kiertäminen (rotate) ja negatiiviseksi muuttaminen (negate). Täydellinen luettelo toiminnoista löytyy convert-komennon ohjesivulta sekä sen man-sivuilta.
ImageMagick sisältää suuren määrän toimintoja ja kaikkien niiden opetteluun voi vierähtää useampikin tovi. Toisaalta jo muutamien tärkeimpien toimintojen, kuten koon muokkaus ja peilaukset, opettelu voi käytännössä helpottaa rutiininomaisten kuvankäsittelytehtävien tekemisessä varsinkin, jos käsiteltäviä kuvia on suuria määriä.
ImageMagick-pakettiin kuuluvat seuraavat ohjelmat:
convert
Muuntaa tiedostomuotojen välillä ja tekee muunnoksia, kuten koon muunto (resize), sumennus (blur), rajaus (crop), piirtäminen kuvan päälle (draw on), peilaukset pysty- ja vaaka-akselin suhteen (flip ja flop).
identify
Kertoo yhden tai useamman kuvatiedoston ominaisuuksia, kuten tiedostomuodon, kuvan pikselikoon, väriavaruuden.
mogrify
Tekee vastaavia muunnoksia kuin convert, mutta korvaa alkuperäisen tiedoston sen sijaan, että kirjoittaisi tuotoksen uuteen.
composite
Asettelee yhden kuvan toisen päälle.
montage
Yhdistelee useampia kuvia yhdeksi kollaasiksi ja lisää haluttaessa kuvalle reunoja tai kehyksiä ja tekstityksiä.
compare
Vertailee kahta kuvaa ja tuottaa niiden eroista uuden kuvan. Tulostaa myös matemaattista tietoa kuvien eroista.
stream
Tallettaa kuvan pikselien komponenttien tietoa suoraan raakana datavirtana tiedostoon.
display
Näyttää kuvan X-ikkunointia käyttävissä järjestelmissä.
animate
Animoi joukon kuvia X-ikkunointijärjestelmässä.
import
Komentoriviltä toimiva kuvakaappausohjelma, jolla voi ottaa kuvakaappauksia yksittäisistä ikkunoista, koko ruudusta tai rajatusta suorakaiteesta.
conjure
Suorittaa ImageMagickin omalla Magick Scripting Language (MSL) -kielellä kirjoitettuja skriptejä.
Ohjelman omilta sivuilta voi lukea lisää ohjeita ohjelmistopaketin käytöstä. Ohjelman käyttöön voi tutustua myös Anthony Thyssenin kirjoittaman tutorialin avulla.
Kotisivu
http://www.imagemagick.org/
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, iOS, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelmakokonaisuuden voi asentaa joko sen kotisivuilta ladattavista paketeista tai Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
Ohjeita
tutorialin (Anthony Thyssen)
Kuvat
https://www.flickr.com/photos/trishhamme/4973966926 (Trish Hamme, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/flikr/846993294 (flikr, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/joshme17/1235327221 (Josh, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/kwc909/6131811835 (kwc90, CC BY)
Tutkitaan JPG-kuvien tiedot identify-ohjelmalla, tehdään niistä PNG-muotoiset esikatselukuvakkeet, katsotaan uusien tiedostojen tiedot ja näytetään ne display-ohjelmalla.
Tehdään samasta kissakuvasta neljä 500x333 -kokoista kuvaa, joita peilataan eri suuntiin. Koostetaan näistä neljästä kuvasta kollaasi.
Käännetään koostettu kuva vielä negatiiviseksi.
Tehdään koostekuva, jossa on kunkin edellä tehdyn kuvan pienoiskuva tiedostonimellä nimikoituina.
Display-ohjelmasta löytyvät ImageMagickin toiminnot myös graafisen valikon kautta.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x48 ImageMagick - Viikon VALO #204 (http://viikonvalo.fi/ImageMagick)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.12.2014 - klo:00:03
JollaOpas on Helsingin ja Tampereen julkisen liikenteen reittiopas SailfishOS-alustalle.
JollaOppaalla voi helposti etsiä reittejä lähtöpaikasta kohdepaikkaan käyttäen Helsingin tai Tampereen julkistaa liikennettä. Hauissa kerrotaan lähtö- ja kohdepaikkojen osoitteet sekä haluttu lähtö- tai saapumisaika. Lisäksi hauille voi asetuksista määritellä kulkuneuvon vaihdon maksimipituuden minuutteina sekä kävelynopeuden.
Hakutuloksena JollaOpas näyttää luettelon hakuun sopivista linjojen yhdistelmistä. Kutakin hakutulosta voi tarkastella tarkemmin,jolloin ovat nähtävissä tarvittavat julkisen liikenteen linjat ja niiden väliset kävelymatkat aikataulutettuina. Linjoista saa lisäksi näkyviin pysäkkikohtaisen luettelon aikatauluineen. Usein käytettyjä hakuja voi tallentaa myös helposti uudelleen haettaviksi suosikeiksi.
Hakutuloksen saa näkyviin myös karttapohjalle, jolloin kartalla näkyy kokoreitti lähdöstä kohteeseen. Reitille on merkitty eri värein kävellen ja kulkuneuvolla kuljettavat osuudet. Reitille on merkitty myös kaikki reitin varrella olevat pysäkit.
Erityisen hyödyllisiä ominaisuuksia ohjelmassa ovat käyttäjän oman GPS-sijainnin näyttäminen kartalla sekä kartalle merkityn linjan kulkuneuvojen, esimerkiksi linja-autojen, sijainnin näyttäminen reaaliaikaisesti kartalla.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/sarkh/jollaopas
Lähdekoodi
https://github.com/hsarkanen/JollaOpas
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on ladattavissa OpenRepos-sivustolta.
Ohjelman asetuksista voi valita käytettävät kulkuvälineet sekä kaupungin.
Hakukentät
Hakutulokset
Yksittäinen hakutulos eriteltynä
Reitin pysäkkikohtainen aikataulu
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit kartalla
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit kartalla
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x49 JollaOpas - Viikon VALO #205 (http://viikonvalo.fi/JollaOpas)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2014 - klo:23:01
Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti.
Calligra Suite on toimisto-ohjelmisto, jonka juuret ovat KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa. Calligra Suite haarautui KOfficesta vuonna 2010. Calligra Suite sisältää kymmenen sovellusta perinteisistä tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmista projektinhallintaan ja miellekarttojen piirtämiseen käytettäviin sovelluksiin. Calligra Suite on käytettävissä ensisijaisesti Linux- ja BSD-järjestelmissä, mutta siitä on olemassa esiversiot myös Mac OS X:lle ja Windowsille. Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelma Krita on suoraan asennettavissa myös näille alustoille.
Ohjelmistopaketin ohjelmat on suunniteltu toimimaan keskenään suurimmaksi osaksi samalla käyttölogiikalla ja samanlaisella työkalujen asettelulla. Huomiota herättävintä verrattuna esimerkiksi muihin tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin on se, miten Calligra Suite hyödyntää paremmin nykyään yleisten laajakuvanäyttöjen muodon. Perinteisissä ohjelmissa valikot ja painikepalkit on sijoitettu varsinaisen työskentelyalueen ylä- tai alapuolelle. Tämä on kuitenkin ongelmallista näytöillä, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin leveys. Erityisesti tekstinkäsittelyohjelmissa näkymä on joko skaalattu koko näytön levyiseksi, jolloin asiakirjasta näkyy pystysuunnassa vain vähän kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti näytölle jää sivusuunnassa paljon hyödyntämätöntä tilaa. Calligra Suitessa kaikki työkalut on sijoitettu ikkunan oikean reunan palkkiin, jolloin itse työskentelyalue on luonnollisemman muotoinen. Työkalut voi toki siirtää myös itse haluamaansa reunaan tai irrottaa kelluvaksi ikkunaksi.
Calligra Suite sisältää seuraavat ohjelmistot:
Words
Paketin tekstinkäsittelyohjelmalle on annettu nimeksi yksinkertaisesti Words. Words hyödyntää työkalupalkkeja hyvin näyttämällä tekstin muokkaamiseen käytettävät toiminnot, kuten tyylien valinnat, lihavoinnit ja muuta vastaavat toiminnot yhdellä välilehdellä. Muilta välilehdiltä löytyvät muun muassa viittaustiedot (sisällysluettelo, alaviitteet, kirjallisuusviitteet), sivun asettelu (marginaalit, ylä- ja alatunniste), kommentointityökalut, upotettujen objektien (kuvat, kuviot, kaavat, kaaviot) hallinta sekä polkujen piirtämiset.
Words käyttää oletuksena tallennusmuotona OpenDocument-standardin tekstinkäsittelytiedostomuotoa, eli samaa ODT-tiedostomuotoa kuin esimerkiksi LibreOffice Writer. Se osaa avata ainakin jollain tarkkuudella myös MicroSoftin Word-tiedostomuotoja sekä muutamaa muuta tiedostomuotoa. Tallentamiseen ohjelma tarjoaa OpenDocument-tiedostomuotoja, HTML:ää sekä mobi- ja epub-muotoisia e-kirjatiedostoja.
Käyttöliittymältään Words on hieman erilainen kuin monet muut tekstinkäsittelyohjelmat ja sen käyttö vaatii hetken totuttelua. Totuttelun jälkeen sen käyttöliittymä on kuitenkin varsin miellyttävä. Wordsin toiminta kappaleiden ja alikappaleiden numeroinnin kanssa on kuitenkin hieman hämmentävää. Mistään ei tuntunut löytyvän keinoa vaihtaa numerointia päälle tai pois päältä.
Sheets
Taulukkolaskentaohjelma Sheets on nimetty samaan suoraviivaiseen tapaan kuin Words. Sheets käyttää käyttöliittymässä samanlaista välilehdillä varustettua sivupalkkia kuin Words ja myös sen käyttö on varsin selkeää.
Stage
Ohjelmistopaketin esitystyökalu on nimeltään Stage (näyttämö). Myös Stage käyttää samanlaista sivupalkkia kuin Words ja Sheets. Sen käyttö on suoraviivaista ja selkeää. Yksinkertaisten esitysten tekeminen on sillä hyvin helppoa. Käytettävyydeltään Stage tuntui paikoin miellyttävämmältä kuin LibreOfficen vastaava työkalu Impress. Erityisesti Stage on selvästi Impressiä kevyempi käyttää. Stage osaa myös näyttää esitystilassa ollessaan itse esityksen yhdellä näytöllä sekä esittäjän näkymän muistiinpanoineen ja kelloineen toisella näytöllä.
Stage osaa varsin hyvin avata sekä OpenDocument-muotoisia ODP-tiedostoja että MicroSoftin PowerPoint-tiedostoja. Tallentaminen sen sijaan onnistuu vain OpenDocument-muodossa sekä vientinä PDF-muotoon. Miinuspuolena voidaankin todeta ohjelman yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa, sillä OpenDocument-muotoisena tallennettu tiedosto aukesi tyyleiltään varsin erinäköisenä LibreOfficen Impressillä. Vaikea sanoa, kumman ohjelman ongelmasta on kyse, mutta tämä voi vaikeuttaa Calligran Stagella tehtyjen tiedostojen katselua muilla ohjelmilla.
Plan
Plan on Calligra Suiten työkalu projektinhallintaan. Sillä voi hallita projektin resursseja, ajanhallintaa, tehtävälistoja sekä monia muita projektinhallintaan liittyviä toimintoja. Siitä saa tulostettua Gantt-kaavioita sekä muita raportteja.
Krita
Krita on ohjelmistopaketin kuvankäsittelyohjelma. Krita on kehittynyt nopeaa vauhtia hyväksi kilpailijaksi GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle ja saanut sen jo aika hyvin kiinni. Krita soveltuu erityisesti piirtämiseen ja sen käytössä on hyötyä piirtopöydästä.
Kritasta on tarjolla vakaa versio Linux-järjestelmien lisäksi myös Windowsille ja kokeellinen versio Mac OS X:lle.
Kexi
Kexi on visuaalinen työkalu tietokantojen hallintaan. Sillä voidaan käsitellä sekä paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja että erilaisilla palvelimilla olevia tietokantoja. Sillä voi luoda uusia tauluja, muokata niiden rakennetta ja tietosisältöä sekä tehdä niihin kyselyitä.
Kexin oletuksena käyttämä tietokantamuoto on SQLite 3 -muotoinen tiedosto. Muita tuettuja tietokantoja ainakin MySQL- ja PostgreSQL-kannat. Tietoa voi ohjelmaan tuoda myös ainakin Microsoftin Access-kannasta ja csv-tiedostosta.
Karbon
Karbon on ohjelmistopaketin vektoripiirto-ohjelma, eli vaihtoehto Inkscapelle. Myös Karbon käyttää oikean reunan työkalupalkkia. Karbonin käyttöliittymä poikkeaa jonkin verran Inkscapesta. Inkscapeen verrattuna Karbonilla on helpompi tehdä kaavioita, joissa on toisiinsa viivoilla kytkettyjä elementtejä, sillä Karbonissa on työkalu, jolla voi piirtää tällaisia kytköksiä niin, että ne päivittyvät myös elementtejä siirrettäessä.
Karbon osaa tallentaa OpenDocumentin piirtotiedostoina, SVG-tiedostoina sekä muutamassa rasterimuodossa. Avaaminen puolestaan onnistuu edellä mainittujen vektorimuotojen lisäksi myös muun muassa Xfig-, PDF-, PS- ja EPS-muodoista.
Flow
Flow on työkalu erilaisten kaavioiden ja diagrammien, kuten vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden ja verkkokaavioiden piirtämiseen. Toinen sitä vastaava ohjelma on Dia. Myös Flow käyttää Calligra Suiten yhtenäistä tapaa käyttää työkalupalkkia. Flow tarjoaa monta erilaista palettia valmiita piirroskuvioita, kuten nuolia, tähtiä, standardeja vuokaavioiden symboleja, kytkentäkaavioiden komponenttien symboleja, verkkolaitteiden symboleja ja niin edelleen. Symboleja voi raahata ja sijoitella piirtoalueelle, käännellä sekä kytkeä toisiinsa erilaisilla viivoilla ja nuolilla.
Flowlla piirrettyjä kaavioita voi tallentaa ja avata käyttäen vastaavia tedostomuotoja kuin Karbon-sovelluksella.
Braindump
Braindump on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja miellekarttejen muodostamiseen.
Author
Author on ohjelmistopaketin uusin sovellus. Se muistuttaa toistaiseksi hyvin paljon Wordsiä, mutta siitä on tarkoitus kehittyä erikoistunut työkalu pitkien tekstien ja esimerkiksi interaktiivisuutta sisältävien sähkökirjojen tekemiseen iBooks Authorin tapaan. Tallennusmuotona Author käyttää OpenDocumentin tekstitiedostoja ja standardia EPUB-tiedostomuotoa.
Kotisivu
https://www.calligra.org/
Lisenssi
GNU GPL / GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD. Jotkin ohjelmat myös Windows- ja Mac OS X -alustoilla.
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osaan ohjelmista, kuten Kritaan asennuspaketit Windowsille tai Mac OS X:lle saattavat löytyä ohjelman omalta kotisivulta.
Words-tekstinkäsittelyohjelma
Sheets-taulukkolaskentaohjelma
Stage-esitysohjelma
Plan-projektinhallintaohjelma
Krita-kuvankäsittelyohyjelma
Kexi-tietokantahallintaohjelma
Karbon-vektoripiirto-ohjelma
Flow, kaavioiden ja diagrammien piirtoon
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x50 Calligra Suite - Viikon VALO #206 (http://viikonvalo.fi/Calligra_Suite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.12.2014 - klo:18:02
Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.
Krita on Calligra Suite -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto- ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä piirtämistä.
Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta, muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32 bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.
Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.
Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä. Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata piirtotapahtumista koostuvia makroja.
Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä. Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia työkaluja.
Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista ja värimaailmaa.
Kotisivu
http://krita.org
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivujen kautta.
Kritan aloitusnäkymä tummalla teemavärillä.
Kritan oletuskäyttöliittymä.
Aloitusnäkymästä on mahdollista avata erilaisia valmiita pohjia, kuten sarjakuvasivu.
Valmis pohja sisältää joukon valmiita tasoja erilaisia tehtäviä varten.
Perspektiiviruudukko piirtämisen apuna, vektorikuvioita vektoritasolla, piirtopöydällä piirrettyä rasterikuvaa sekä pyöreä sivellinvalikko.
Kuvankäsittelyä Kritalla
Erilaisia valmiita käyttöliittymäasetelmia.
Apukuvioita
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x51 Krita - Viikon VALO #207 (http://viikonvalo.fi/Krita)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.12.2014 - klo:22:11
BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma KDE-työpöydälle.
Basket Note Pads on työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan. Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä, luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.
Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.
Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important), tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi. Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi muistiinpanoille
Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita. Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja muistiinpanoja.
Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä. Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla. Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella. Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.
Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.
Kotisivu
http://basket.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.
Muistiinpanokorit järjestettynä puurakenteeksi. Muutamia muistiinpanoja korissa.
Joukko valmiita tageja, joita voi laittaa muistiinpanoille.
Eri tyyppisiä muistiinpanoja: tekstiä, kuvia, sähköpostiosoitteita, linkkejä, pikakuvakkeita. Muistiinpanot ryhmiteltyinä ja sijoiteltuina vapaasti.
Yksittäisen korin voi kryptata ja suojata salasanalla. Kryptaukseen voi käyttää korikohtaista salasanaa tai olemassa olevia salausavaimia.
Kryptattu kori vaatii salasanan ennen avaamista.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x52 BasKet Note Pads - Viikon VALO #208 (http://viikonvalo.fi/BasKet_Note_Pads)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.01.2015 - klo:19:15
Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.
Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia, niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia, siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.
Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen
Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.
Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa. Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.
Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:
screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
irssi
Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach. Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.
Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle
[detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.
Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:
screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat, jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.
Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:
There are several suitable screens on:
30852.pts-3.etakone (03/01/2015 04:25:27 PM) (Detached)
8604.pts-3.etakone (03/01/2015 03:59:10 PM) (Detached)
Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan, mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
screen -r irssi
Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa, Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi välttää kahdella tavalla. Komennolla:
screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.
Alueet ja ikkunat Screenin sisällä
Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin, joita kutsutaan alueiksi (region).
Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split) terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä. Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen). Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.
Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only), joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.
Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään. Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan. Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ". Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan. Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.
Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title). Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.
Historian selaaminen
Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä. Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle. Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].
Tärkeimmät näppäinkomennot
Näppäinyhdistelmänimimerkitys
C-a " (windowlist -b) Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab (focus) Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a (meta) Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A (title) Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c (screen) Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d (detach) Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space (next) Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace (prev) Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q (only) Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S (split) Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X (remove) Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\ (quit) Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc (copy) Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ] (paste) Liitä kopioitu teksti.
Lisää näppäinyhdistelmiä ja toimintoja löytyy Screenin man-sivulta komennolla:
man screen
Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.
Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 4x53 Screen - Viikon VALO #209 (http://viikonvalo.fi/Screen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.01.2015 - klo:01:04
Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu Linux-työpöydälle.
Déjà Dup tarjoaa helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.
Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä. Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto. Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-, SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja Amazon S3 -palveluille.
Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava, kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.
Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan kirjautuneena työpöydälle.
Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.
Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai poistettujen tiedostojen palauttamisen.
Kotisivu
https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)
http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.
Déjà Dupin käyttöliittymä on yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x01 Déjà Dup - Viikon VALO #210 (http://viikonvalo.fi/Deja_Dup)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.01.2015 - klo:21:00
Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.
Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia, niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia, siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.
Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen
Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.
Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa. Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.
Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:
screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
irssi
Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach. Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.
Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle
[detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.
Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:
screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat, jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.
Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:
There are several suitable screens on:
30852.pts-3.etakone (03/01/2015 04:25:27 PM) (Detached)
8604.pts-3.etakone (03/01/2015 03:59:10 PM) (Detached)
Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan, mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
screen -r irssi
Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa, Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi välttää kahdella tavalla. Komennolla:
screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.
Alueet ja ikkunat Screenin sisällä
Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin, joita kutsutaan alueiksi (region).
Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split) terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä. Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen). Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.
Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only), joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.
Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään. Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan. Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ". Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan. Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.
Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title). Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.
Historian selaaminen
Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä. Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle. Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].
Tärkeimmät näppäinkomennot
Näppäinyhdistelmänimimerkitys
C-a " (windowlist -b) Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab (focus) Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a (meta) Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A (title) Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c (screen) Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d (detach) Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space (next) Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace (prev) Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q (only) Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S (split) Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X (remove) Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\ (quit) Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc (copy) Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ] (paste) Liitä kopioitu teksti.
Lisää näppäinyhdistelmiä ja toimintoja löytyy Screenin man-sivulta komennolla:
man screen
Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.
Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x01 Screen - Viikon VALO #209 (http://viikonvalo.fi/Screen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.01.2015 - klo:21:00
Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu Linux-työpöydälle.
Déjà Dup tarjoaa helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.
Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä. Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto. Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-, SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja Amazon S3 -palveluille.
Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava, kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.
Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan kirjautuneena työpöydälle.
Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.
Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai poistettujen tiedostojen palauttamisen.
Kotisivu
https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)
http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.
Déjà Dupin käyttöliittymä on yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x02 Déjà Dup - Viikon VALO #210 (http://viikonvalo.fi/Deja_Dup)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.01.2015 - klo:21:00
Back In Time on varmuuskopiointisovellus Linuxille.
Back In Time on helppokäyttöinen työkalu varmuuskopioiden tekemiseen Linuxilla. Varmuuskopioita voi tehdä halutuista kansioista joko paikallisesti tai etäpalvelimelle, selväkielisenä tai salattuna sekä automaattisesti ajastettuna. Ohjelmisto koostuu komentoriviohjelmasta sekä graafisesta käyttöliittymästä, jolla valitaan halutut asetukset. Taustalla ohjelma hyödyntää kopiointiin rsync-ohjelmaa. Ohjelman graafisesta käyttöliittymästä on tarjolla versiot sekä Gnome- että KDE-työpöydille. Déjà Dup -ohjelmaan verrattuna yksi hyödyllinen ominaisuus on mahdollisuus luoda useita erilaisia varmuuskopiointiprofiileja eri käyttötarkoituksiin.
Vastaavasti kuin Déjà Dupissa käyttäjä voi valita varmuuskopioitavat kansiot, ohitettavat kansiot ja tiedostot, vanhojen kopioiden poistamisasetukset, tallennussijainnin, salauksen sekä ajastusasetukset. Back In Timen tarjoamien asetusten määrä ja tarkkuus on kuitenkin jonkin verran monipuolisempi. Erilaisilla varmuuskopiointiprofiileilla käyttäjä voi määrätä eri kansiot varmuuskopioitaviksi eri tavoin, eri paikkoihin ja erilaisella ajastuksella. Varmuuskopiot voidaan tallentaa joko paikallisesti, esimerkiksi ulkoiselle usb-kiintolevylle, tai etäpalvelimelle käyttäen SSH-yhteyttä.
Varmuuskopiot voidaan tallentaa myös salattuina. Salaamiseen käytetään kryptattua tiedostojärjestelmää (EncFs) ja sen käyttöä varten käyttäjän täytyy kuulua fuse-ryhmään. Salatut varmuuskopiot lisäävät turvallisuutta varsinkin etäpalvelimelle tehtyjen varmuuskopioiden suhteen, kunhan käyttäjä ei unohda salaamiseen käytettyä salasanaa. Salaamattomat varmuuskopiot ovat puolestaan siitä käytännöllisiä, että Back In Timen tallennustavalla ne ovat suoraan selattavissa ja käytettävissä myös ilman varmuuskopiointiohjelmaa. Salauksen käyttö kannattaa siis valita käyttökohteen ja varmuuskopioitavan materiaalin mukaan.
Toisin kuin Déjà Dup, Back In Time ei käytä varmuuskopioiden tallentamiseen omaa tallennusmuotoa vaan kopioi tiedostot sellaisenaan rsync-ohjelman avulla. Déjà Dupin ja Duplicityn yhdistelmä tekee varmuuskopiot tekemällä ensin täydellisen kopion ja tallentamalla seuraavilla kerroilla vain tiedon muutoksista. Déjà Dupin kanssa varmuuskopion palauttaminen vaatii siis koko ketjun täydellisestä kopiosta palautettavaan versioon. Back In Time puolestaan hyödyntää tiedostojärjestelmän kykyä tehdä niin kutsuttuja kovia linkkejä, jolloin ensimmäisen varmuuskopioinnin yhteydessä kopioidaan kaikki tiedostot ja seuraavien versioiden yhteydessä kopioidaan vain muuttuneet tiedostot. Muuttumattomat tiedostot puolestaan luodaan linkittämällä ne jo olemassa oleviin versioihin. Tämä säästää levytilaa ja toisaalta säilyttää varmuuskopioiden eri versiot ja niiden kansiorakenteen myös muilla ohjelmilla helposti selattavassa muodossa. Tämä toteutus kuitenkin vaatii varmuuskopioiden tallentamiseen käytettävältä tiedostojärjestelmältä tuen koville linkeille eikä mahdollista varmuuskopioiden pakkaamista.
Otettuja varmuuskopioiden versioita voi selata Back In Timen käyttöliittymällä helposti ja sieltä voi palauttaa joko yksittäisiä tiedostoja tai kokonaisia varmuuskopioitavaksi valittuja kansioita. Palautuksen voi tehdä alkuperäiseen sijaintiin tai valita palautukselle jonkin muun paikan. Varmuuskopioiden vanhoja versioita voi myös poistaa tai nimetä tätä kautta.
Myös varmuuskopioinnin ajastaminen on toteutettu Back In Timessa toisin kuin Déjà Dupissa. Back In Time käyttää ajastukseen Unix-tyyppisissä järjestelmissä käytettävää cron-ohjelmaa, jolla tehtäviä voidaan ajastaa suoritettaviksi. Back In Time lisää käyttäjän cron-ajastuksiin komennot, jotka suoritetaan profiileissa määrättyinä aikoina. Tästä on se hyöty, että käyttäjän ei tarvitse olla kirjautuneena sisälle, jotta varmuuskopiot tulevat tehtyä. Haittana puolestaan se, että varmuuskopiointi voi jäädä väliin, jos tietokone on sammutettuna määrättynä aikana. Cron-ajastuksina suoritetut varmuuskopioinnit sopivat erityisesti jatkuvasti päällä oleville tietokoneille, kuten palvelimille. Vaihtoehtoisesti varmuuskopioinnin voi määrätä suoritettavaksi päivittäin käyttäen cronin sijasta anacronia, joka suoritetaan myös käynnistyksen yhteydessä, jolloin ei ole vaaraa kopioinnin jäämisestä väliin. Muita vaihtoehtoja ovat kopioinnin tekeminen aina tietokoneen käynnistyksen yhteydessä taikka ulkoisen kiintolevyn kytkemisen yhteydessä annettujen päivien välein.
Kotisivu
http://backintime.le-web.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
KDE-käyttöliittymä. Back In Timessa voi luoda useita varmuuskopiointiprofiileja sekä kopioida paikallisesti tai SSH:n yli, salattuna tai salaamattomana.
Salattu varmuuskopiointi SSH:n yli palvelimelle ajastettuna.
Valitut varmuuskopioitavat kansiot.
Varmuuskopioinnista pois jätettävät kansiot ja tiedostot.
Varmuuskopioiden automaattinen poistaminen niiden vanhentuessa tai tilan käydessä vähiin.
Muita asetuksia.
Lisäasetuksia edistyneemmille käyttäjille.
Ohjelman selausnäkymä.
Valitun varmuuskopioversion palauttaminen.
Palautus käynnissä.
Gnome-versio Back In Timen käyttöliittymästä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x03 Back In Time - Viikon VALO #211 (http://viikonvalo.fi/Back_In_Time)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.01.2015 - klo:00:01
Linux Voice on kuukausittain julkaistava englanninkielinen lehti, jonka aiheina ovat GNU/Linux ja muut vapaat ohjelmat.
Linux Voice on riippumaton vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvä lehti, jonka poikkeaa monista muista lehdistä kolmella tavalla. Sen tekijät lupaavat palauttaa puolet lehden tuotosta vapaiden ohjelmistojen yhteisölle, kehittäjille ja tapahtumille. Lehden sisältö julkaistaan yhdeksän kuukautta lehden ilmestymisen jälkeen Creative Commons BY-SA -lisenssillä vapaasti jaettavaksi, käytettäväksi ja muokattavaksi. (Mainoksia lukuun ottamatta) Lehden tekijät lupaavat, että lehteä tehdään sen lukijoille eikä osakkeenomistajien ehdoilla.
Tähän mennessä (25.1.2015) lehteä on ilmestynyt yksitoista numeroa ja näistä kaksi ensimmäistä on julkaistu vapaana (numero 1 ja numero 2). Lehdet on julkaistu PDF-tiedostoina kokonaisina lehtinä sekä artikkeleittain. Osa artikkeleista on julkaistu myös HTML-muodossa. Lisäksi osa ensimmäisen numeron artikkeleista on luettu myös äänitiedostoiksi OGG- ja MP3-muotoon. Ääniversiot ovat tarjolla RSS-syötteenä, jota kautta niitä voi kuunnella esimerkiksi podcast-ohjelmistoilla. Lehden toinen numero on ladattavissa myös ePub-muotoisena tiedostona e-kirjana.
Lehden sisältö on monipuolista. Se sisältää paljon artikkeleita vapaiden ohjelmien ajankohtaisista aiheista, ohjelmisto- ja laitteistovertailuja, haastatteluita sekä tutorialeja erilaisista aiheista. Lehti on koostettu ja taitettu ammattitaitoisesti sekä kauniisti.
Jos haluaa lehden itselleen tuoreena sekä samalla tukea sen julkaisemista, sen voi tilata joko paperisena ja digitaalisena tai vain digitaalisena versiona lehden sivujen kautta.
Kotisivu
http://www.linuxvoice.com
http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-1-with-audio/ (Numero 1)
http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-2/ (Numero 2)
Lisenssi
CC-BY-SA
Linux Voice
Lehden ensimmäinen numero
Lehden PDF-versio
Paljon monipuolisia artikkeleita
Lehti ePub-muodossa
Lehden PDF-versio tabletissa.
Äänitiedostojen kuuntelua podcastina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x04 Linux Voice - Viikon VALO #212 (http://viikonvalo.fi/Linux_Voice)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.02.2015 - klo:04:11
Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin. Nyt uusi uljas versio vasta julkaistuna.
Inkscape on esitelty jo aiemmin Viikon VALOna numero 34. Nyt, 30. tammikuuta, on julkaistu uusi versio Inkscape 0.91. Harppaus versionumeroissa versiosta 0.48 numeroon 0.91 melko suuri. Versionumeron on tarkoitus kuvata kehittäjien omaa vaatimatonta käsitystä siitä, miten lähellä versiota 1.0 ollaan.
Inkscape on edelleen vektoripiirrostyökalu, samaan tapaan kuin Illustrator, CorelDraw tai Xara Xtreme. Inkscape korostaa W3C standardia SVG-tiedostomuotoa (Scalable Vector Graphics), mutta osaa lukea ja kirjoittaa useita muita tiedostomuotoja mukaan lukien PDF. Inkscape on täysin vapaata ja avointa lähdekoodia ja vapaasti saatavilla.
Uutta tässä versiossa on erityisesti siirtyminen uuteen grafiikkamoottoriin nimeltä Cairo. Näin saadaan parempi suorituskyky ja tarkempi muunnos näytölle sopivaan esitysmuotoon. Google on sponsoroinut tätä työtä paljon. Uusia tuettuja tiedostomuotoja on samalla tullut useita lisää.
Uuden Inscapen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia uuden grafiikkamoottorin lisäksi ovat uusi mittaustyökalu, tuki lihavoinnin ja kursivoinnin lisäksi muillekin kirjasinvarianteille, paranneltu tuki Corel Draw-, EMF- ja WMF-tiedostoille, tuki Microsoftin Vision kaavioille ja kuvioille, paranneltu mittayksikköjen tuki sekä symbolikirjasto ja mahdollisuus lisätä sinne omia symboleita.
Mittaustyökalulla voi piirroksesta mitata kulmia ja elementtien välisiä etäisyyksiä valitussa mittayksikössä. Etäisyyksiä mitattaessa työkalu tunnistaa kaikki piirroksen ja mittaustyökalun muodostamat leikkauspisteet ja näyttää etäisyyden kustakin leikkauspisteestä seuraavaan. Aiemmin Inkscape antoi tekstityökalussa mahdollisuuden muokata kirjasintyyppiä vain lihavoimalla tai kursivoimalla. Nyt uusi versio tarjoaa kirjasinkohtaiset vaihtoehdot, joita voivat lisäksi olla esimerkiksi kapea tai kevyt versio kirjasimesta. Symbolikirjasto tarjoaa oletuksena viisi kokoelmaa symboleita: puhekuplia, loogisia portteja, AIGA-symboleita, vuokaavion elementtejä sekä Yhdysvaltojen luonnonpuistojen opasmerkkejä. Omien kokoelmien koostaminen on myös mahdollista.
Muita kehittyneitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paranneltu liukuvärjäystyökalu, polkujen live-efektit, kuten Power stroke, polkujen solmujen editointi, joka mahdollistaa nyt uusien solmujen lisäämisen ääriarvokohtiin, tasojen järjesteleminen raahaamalla sekä uudet toiminnot elementtien tasaamiseen käytettävässä työkalussa.
Uusi on myös Trace Pixel Art, joka vektoroi bittikarttakuvia vektorikuviksi. Enemmän tietoa tämän version uutuuksista löytyy julkaisumuistiosta sekä Libre Graphics Worldin blogista.
Kotisivu
https://inkscape.org/
Lisenssi
GNU GPL versio 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Julkaisu on niin tuore ettei taida vielä missään Linux-jakelussa olla jakelun omissa pakettivarastoissa. Ubuntulle on saatavilla "Inkscape Developers" -ryhmän PPA:sta (tätä kirjoitettaessa ilmaantui sinne 15 tuntia sitten). Muille Linuxeille joutunee itse kääntämään lähdekoodeista. Windowsille ja Mac OS X:lle löytyy asennustiedostot jakelun webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivulla on käyttöohjeita, mutta nähdäkseni niitä ei vielä ole päivitetty vastaamaan tätä uutta Inkscapea. Esimerkiksi Tracing ei kerro mitään uutuudesta Trace Pixel Art. Voi tietysti olla ettei käyttö ole muuttunut ja vanhat ohjeet toimivat täysin.
Videoita
10 most exciting features in Inkscape 0.91
Uusittu työkalu gradienttien, eli väriliukujen, tekemiseen.
Elementtien asettelua riveihin ja sarakkeisiin.
Elementtien järjestystä voi vaihtaa helposti tasaustyökalun järjestelyvalinnoilla.
Symbolikirjastoja
Mittaustyökalulla voi mittailla etäisyyksiä ja kulmien suuruuksia.
Apuviivoja voi nimetä
Poluille voi lisätä live-efektejä, kuten Power stroke.
Teksti: Taleman, Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x05 Inkscape 0.91 - Viikon VALO #213 (http://viikonvalo.fi/Inkscape_0.91)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.02.2015 - klo:04:11
Sofware Carpentry -sivustolla on avointa opetusmateriaalia erityisesti tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista.
Sivustoa ylläpitää Software Carpentry -säätiö, joka kertoo tavoitteekseen perus ohjelmistotaitojen opettamisen tutkijoille luonnontieteissä, insinööritieteissä, lääketieteessä sekä muilla aloilla. Säätiö toteuttaa tavoitettaan julkaisemalla avointa CC-BY-lisensoitua oppimateriaalia sekä järjestämällä työpajoja ympäri maailmaa. Oppimateriaalia sivustolla on tarjolla tutkijoiden käyttöön sovellettavissa olevista avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja niihin liittyvistä aiheista, kuten: Unix-komentorivi, [Git]-versionhallinta, [Python]-ohjelmointi, [R]-tilasto-ohjelmisto sekä tietokannat ja SQL-kyselykieli.
Muita materiaalien aiheita ovat MATLAB, Mercurial, deck.js, Subversion, Make, taulukkolaskenta, matriisit NumPy:llä, testaaminen ja säännölliset lausekkeet.
Vaikka materiaalit on alkujaan suunnattu tutkijoille, sopivat ne hyvin myös muille aiheista kiinnostuneille.
Kotisivu
http://software-carpentry.org
Lisenssi
CC-BY
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Sivuston etusivu
Oppimateriaalit
Ote Git-materiaalista
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x06 Software Carpentry - Viikon VALO #214 (http://viikonvalo.fi/Software_Carpentry)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.02.2015 - klo:00:01
PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.
Joidenkin www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla, vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi, jos niiden pitäisi yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen muokkausta.
Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla hakemistorakenteita.
Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää Twig-moottoria, jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja, kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän sivupohjan.
Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina. Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle, tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen, monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.
Kotisivu
http://picocms.org/
Lähdekoodi
https://github.com/picocms/Pico
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).
Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavalista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215 (http://viikonvalo.fi/PicoCMS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.02.2015 - klo:02:03
PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.
Joidenkin www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla, vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi ilman työkaluja, jos niiden pitäisi olla yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen muokkausta.
Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla hakemistorakenteita.
Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää Twig-moottoria, jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja, kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän sivupohjan.
Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina. Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle, tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen, monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.
Kotisivu
http://picocms.org/
Lähdekoodi
https://github.com/picocms/Pico
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).
Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavallista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x07 PicoCMS - Viikon VALO #215 (http://viikonvalo.fi/PicoCMS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.02.2015 - klo:22:12
TiddlyWiki5 on selaimella käytettävä yhden tiedoston muistiinpanotyökalu.
TiddlyWiki5 on uudelleen toteutettu versio aiemmin esitellystä TiddlyWikistä. Se on selainpohjaisena yhden sivun sovelluksena (Single Page Application, SPA) toteutettu wiki-tyyppinen muistiinpanotyökalu. Siinä muistiinpanoja ei tarvitse järjestää lineaarisesti vaan yksittäisiä asiasisältöjä, tiddlereitä, voi linkittää vapaasti toisiinsa. Sen versionumero 5 viittaa toteutukseen käytettyihin HTML5-tekniikoihin. TiddlyWiki5 muodostuu yhdestä HTML-tiedostosta ja siihen sisällytetystä Javascript-ohjelmistosta sekä wikin datasisällöstä. Kun tiedosto avataan selaimella, näyttää Javascriptillä toteutettu ohjelmisto käyttöliittymän, jolla TiddlyWikin sisältöä voi selata ja jolla siihen voi muokata uutta sisältöä. Tallennus tapahtuu samaan HTML-tiedostoon ja se on toteutettu selaimesta riippuen muutamalla eri tavalla. Yhden tiedoston sovelluksena TiddlyWiki5 on helppo kuljettaa mukana USB-tikulla tai säilyttää verkossa pilvitallennuspalvelussa.
TiddlyWiki5:n käyttöliittymä koostuu yksittäisiä tiddlereitä näyttävästä alueesta sekä niiden selaamiseen ja muokkaamiseen käytettävästä sivupalkista. Tiddlereiden sisällöt kirjoitetaan oletuksena TiddlyWiki5:n omalla wiki-kielellä, josta löytyvät tyypillisesti käytetyt muotoilut, kuten otsikot, listat, lihavoinnit, kursivoinnit, alleviivaukset, taulukot sekä muita muotoiluja. Wiki-kieli on jonkin verran kehittynyt TiddlyWikin aiemmasta versiosta. Varsinaisten wiki-muotoilujen lisäksi tekstin seassa on mahdollista käyttää TiddlyWikin makroja ja widget-sovelmia, joilla tiddlereihin voi rakentaa yksinkertaisia käyttöliittymiä, kuten välilehtiä ja nappuloita. TiddlyWiki5:n tiddlereiden sisällöt ovat oletuksena wiki-tekstiä, mutta muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi SVG-muotoinen vektorigrafiikka, GIF-, ICO-, JPG- ja PNG-muotoiset kuvat, CSS-tyylit sekä JSON-muotoinen data. TiddlyWiki5 tukee myös sisällön salasanasuojattua kryptausta.
TiddlyWiki5 on monipuolisesti laajennettavissa sen plugin-arkkitehtuurin ansiosta. Lisäosat voivat tuoda TiddlyWiki5-tiedostoon uusia toiminnallisuuksia, kuten uusia sisältötyyppejä, ominaisuuksia wiki-parseriin tai erilaisia makroja ja widgettejä. Uusia lisäosia omaan TiddlyWiki5-tiedostoon voi tuoda joko hiirellä raahaamalla jostain toisesta TiddlyWiki5-tiedostosta tai kirjoittamalla niitä itse. Lisäosat muodostuvat käytännössä yhdestä tai useammasta tiddleristä, joissa voi olla esimerkiksi Javascript-ohjelmakoodia tai muita määrittelyitä. Esimerkkejä hyödyllisistä lisäosista ovat esimerkiksi KaTeX-lisäosa LaTeX-kielellä kirjoitettujen matemaattisten kaavojen näyttämiseen, Markdown-lisäosa, joka lisää Markdown-merkintäkielen vaihtoehtoiseksi tavaksi kirjoittaa tiddlereiden sisältöä, sekä highlight-lisäosa, jolla tiddlereihin kirjoitettuihin ohjelmakoodia sisältäviin osioihin saadaan syntaksin korostus.
Koska yhden tiedoston sovelluksessa sekä itse ohjelma että sillä luotu sisältö ovat samassa HTML-tiedostossa, pitää TiddlyWiki5:n pystyä tallentamaan itsensä jotenkin. Koska selaimessa suoritettavalla Javascript-ohjelmalla ei ole oikeuksia kirjoittaa käyttäjän tietokoneen levylle, on TiddlyWikiin täytynyt keksiä muita tapoja hoitaa tallennus. Firefox-selainta käytettäessä sujuvin tapa on käyttää selaimeen ladattavaa TiddlyFox-lisäosaa. Tällöin TiddlyWiki5 pyytää aina tallennusta tehdessään lisäosaa hoitamaan varsinaisen levylle kirjoittamisen. Muilla HTML5:ttä tukevilla selaimilla tallennus tapahtuu siten, että tallennuskuvake on todellisuudessa latauslinkki, jolla käyttäjä lataa itselleen ohjelman generoiman uuden version HTML-tiedostosta. Selaimesta ja sen asetuksista riippuen joko käyttäjä joutuu itse valitsemaan tallennettavan tiedoston paikan ja nimen tai tiedosto tallennetaan automaattisesti käyttäjän oman kotihakemiston "Ladatut"-kansioon (tai "Downloads"). Kolmantena vaihtoehtona on käyttää TiddlyWiki5:ttä Node.js-ohjelman kautta. Tällöin Node.js:ään asennettu tiddlywiki-moduli toimii käyttäjän tietokoneella paikallisena palvelimena, jonka tarjoamaa sivua käyttäjä voi muokata. Neljäs vaihtoehto on käyttää TiddlyDesktop-sovellusta, joka on node-webkit-pohjainen sovellus TiddlyWiki5:n käyttöön.
Lisäksi on tarjolla palveluita, kuten Tiddlyspot, jotka tarjoavat muokattavan TiddlyWikin verkossa.
Kotisivu
http://tiddlywiki.com
Lähdekoodi
https://github.com/Jermolene/TiddlyWiki5
TiddlyDesktop
https://github.com/Jermolene/TiddlyDesktop
Lisenssi
BSD (3 kohdan BSD-lisenssi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivulta.
Videot
TiddlyWiki5:n esittely
Esittely TiddlyDesktopin käytöstä
TiddlyWiki5:n käyttöliittymä: avattujen tiddlerien lista ja sivupalkki.
Aloitusohjeet eri selaimille.
Asetukset, kuten tiedoston otsikko ja käyttäjän tunnus.
Uusi tiddleri kirjoitetaan wiki-kielellä.
Sisältötyyppejä on useita oletuksena olevan wiki-kielen lisäksi.
TiddlyWiki5 tukee suoraan SVG-sisältöä. Lisäosilla saa tuen esimerkiksi matematiikalle ja ohjelmakoodin syntaksikorostukselle.
Firefoxin lisäosan avulla saadaan tehtyä suora tallennus. Muilla selaimilla tallennus tapahtuu lataamalla ja tallentamalla uusi versio tiedostosta.
Lisäosat tallennetaan TiddlyWikiin tiddlereinä, kuten kaikki muukin sisältö.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x08 TiddlyWiki5 - Viikon VALO #216 (http://viikonvalo.fi/TiddlyWiki5)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.03.2015 - klo:01:13
Phatch on työkalu, jolla voi tehdä joukon erilaisia muokkausoperaatioita suureenkin määrään kuvatiedostoja yhdellä kertaa.
Kun on tarve muuttaa yksittäisen kuvatiedoston kokoa, muokata sen värejä tai tehdä joitain muita operaatioita, on usein helppoa vain käynnistää GIMP, Krita, Pinta tai jokin muu kuvankäsittelyohjelma, tehdä vaaditut muutokset ja tallentaa muokattu kuva. Kun muokattavia kuvia onkin vaikka 217 kappaletta, on syytä keksiä jokin muu keino muokkausten tekemiseen. Yksi vaihtoehto on tehdä muokkaukset komentorivillä esimerkiksi ImageMagick-paketin ohjelmilla. Toinen keino on käyttää ikkunoidulla käyttöliittymällä toimivaa Phatch-ohjelmaa.
Phatch-nimi tulee yhdistelmänä sanoista PHoto ja bATCH, joilla viitataan valokuvien käsittelyyn eräajoina (aineiston käsittelyä suurehkoina erinä kerrallaan). Phatchin ideana on, että käyttäjä voi kerätä tehtävälistan ohjelman tarjoamista muokkausoperaatioista ja sen jälkeen määrätä nämä operaatiot tehtäviksi valituille tiedostoille. Phatchissa on valittavissa suuri joukko erilaisia operaatioita, kuten kuvan skaalaaminen, kontrastin ja kirkkauden säätö, kehysten luominen, tekstin tai pudotusvarjon lisääminen sekä useita muita muunnoksia. Operaatiot kerätään listaksi, järjestetään suoritettavaksi haluttuun järjestykseen ja niille määritellään halutut parametrit, kuten skaalauksen suuruus tai pudotusvarjon suunta ja etäisyys. Viimeiseksi operaatioksi laitetaan lisäksi tallennus, jonka parametreiksi laitetaan muun muassa tallennuskansio, tallennettavien tiedostojen nimen malli sekä tallennusmuoto. Luodun tehtävälistan voi tallentaa myöhempää käyttöä varten, jotta samat muokkaukset samoilla asetuksilla on mahdollista toistaa myöhemmin myös muille kuville.
Lopuksi ohjelman käsketään aloittaa tehtävien suorittaminen ja sille kerrotaan kuvatiedostot, joita sen tulee käsitellä. Muokattavat tiedostot voidaan antaa ohjelmalle joko kokonaisena kansiona tai valittuina tiedostoina. Vaihtoehtoisesti kuva voidaan ottaa myös leikepöydältä. Lisäksi tehtävien suoritus voidaan rajata vain tietyn tyyppisiin kuvatiedostoihin.
Phatch sisältää lisäksi työkalun, jolla voi tarkastella yksittäisen tiedoston tietoja raahaamalla kuvatiedoston tarkasteluikkunaan.
Kotisivu
http://photobatch.wikidot.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta. Muille alustoille sen voi ladata kotisivujen kautta.
Ohjelman aloitustila kehottaa lisäämään toimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Yksittäiselle toiminnolle annetaan sen tarvitsemat parametrit. Esimerkiksi skaalauksen kohdekoko.
Muokkaustoiminnoista kerätään järjestetty lista.
Listan viimeiseksi lisätään tallennusoperaatio ja sille kerrotaan tallennettavan tiedoston nimen malli, tallennusmuoto, tallennuskansio sekä muita tallentamiseen liittyviä ominaisuuksia.
Muokattavat tiedostot voidaan valita kansioittain, erikseen tai leikepöydältä.
Vielä varmistus muokattavista tiedostoista.
Muokkauksia suoritetaan eräajona.
Valmis!
Alkuperäinen ja muokattu kuva.
Kuvien ominaisuuksia voi tarkastella tiputtamalla tiedosto tarkasteluikkunaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x09 Phatch - Viikon VALO #217 (http://viikonvalo.fi/Phatch)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.03.2015 - klo:02:17
Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen muodosta toiseen.
Pandoc on todellinen monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa rutiinityöstä hoituu Pandocilla.
Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa: HTML, Markdown, LaTeX, MediaWiki ja textile. Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat esimerkiksi Slidy, reveal.js, Slidous, S5 ja DZSlides sekä Beamer. Tarkempi luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana tulevasta dokumentaatiosta.
Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia, mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita, alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus väreillä.
Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax ja MathML.
Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o -valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa. Esimerkiksi:
pandoc -o testi.pdf testi.html
Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to). (Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).
pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md
Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO -valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.
Kotisivu
http://johnmacfarlane.net/pandoc/
Lähdekoodi
https://github.com/jgm/pandoc
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.
Markdown-tiedosto ja siitä tehty HTML-tiedosto.
HTML-tiedosto selaimessa. Sivun ulkoasua voi jatkomuokata vaikka CSS:llä. Sivulle voi käyttää myös omaa tiedostopohjaa.
Samasta Markdown-tiedostosta tuotettu PDF-tiedosto. PDF-tiedostojen luontiin hyödynnetään pdflatex-ohjelmaa.
Edelleen samasta tiedostosta tuotettu ODT-tiedosto.
Muunnos Markdownin ja MediaWikin wikisyntaksin välillä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x10 Pandoc - Viikon VALO #218 (http://viikonvalo.fi/Pandoc)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.03.2015 - klo:02:17
Google Fonts on kokoelma vapaita kirjasintyyppejä monenlaiseen käyttöön.
Google Fonts on palvelu, jonka kautta Google tarjoaa käytettäväksi useita satoja vapaita kirjasintyyppejä, eli fontteja, esimerkiksi käytettäväksi www-sivujen ulkoasussa. Palvelu antaa käyttöliittymän kirjasintyyppien valintaan kategorian, tyylin ja käytettyjen merkistöjen perusteella. Valittavia fontteja voi helposti selata ja testata erilaisilla esimerkkiteksteillä. Jos fontteja haluaa käyttää oman www-sivustonsa tyylissä, saa palvelusta helpon sivustolle lisättävän kooditekstin, jonka sivustolleen lisäämällä fontit ladataan suoraan Googlen palvelusta sivuja näytettäessä. Tiedostot voi kuitenkin ladata myös itselleen, jos haluaa käyttää fonttitiedostoja suoraan omalta sivustolta, linkittämättä Googlen palveluun, tai haluaa käyttää kirjasimia jossain muussa käytössä, kuten tekstiasiakirjoissa tai kuvankäsittelyssä. Kirjasintiedostot voi ladata suoraan Googlen palvelusta tai fontit sisältävästä GitHub-repositorysta. Kirjasintyyppit ovat True Type Font -muotoisia (.ttf).
Google Fonts -palvelun jakamat kirjasintyypit ovat kaikki vapaalla lisenssillä julkaistuja. Suurin osa fonttiperheistä on lisensoitu SIL Open Font Licensen versiolla 1.1, osan lisenssinä on Apache 2 ja Ubuntu-fonttien lisenssi on Ubuntu Font License. Lisenssit antavat luvan käyttää, muokata ja jakaa edelleen fontteja. Lisenssien mukaan fonteista johdettujen uusien kirjasintyyppien jakelussa on käytettävää samaa lisenssiä. Tämä lisenssivaatimus ei tietenkään koske varsinaisia töitä, kuten kuvia ja dokumentteja, joissa on vain käytetty kyseisiä fontteja.
GitHub-repositoryssa tiedostot onkin jaoteltu juuri lisenssin mukaan. Repositoryssa erilaisia kirjasintyyppejä on noin 870 kappaletta, joten niiden joukosta löytyy varmasti käyttökelpoisia kirjasimia moneen käyttöön. Niiden selaaminen on ehkä helpointa Googlen palvelun avulla.
Kotisivu
http://www.google.com/fonts (Palvelu kirjasinten valintaan)
https://github.com/google/fonts (Tiedostot)
Lisenssi
OFL (SIL Open Font License), Apache-lisenssi 2.0, UFL (Ubuntu Font License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat
Google Fonts -palvelun käyttöliittymällä voi selata kirjasintyyppejä kategorian, tyylin ja käytettävissä olevan merkistön mukaan.
Palvelusta saa omalle sivustolle lisättävän koodin, jolla fontti haetaan suoraan Googlen palvelusta.
Fonttitiedostot repositoryna GitHub-palvelussa.
Muutamia fonttitiedostoja omalle tietokoneelle ladattuina.
True Type fontteja voi käyttää myös tavallisissa omalla tietokoneella toimivissa ohjelmissa, kuten Inkscape tai LibreOffice Writer.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x11 Google Fonts - Viikon VALO #219 (http://viikonvalo.fi/Google_Fonts)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.04.2015 - klo:16:12
PDFtk Server on komentoriviohjelma PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
PDFtk Server on PDF Toolkit kokonaisuuteen sisältyvä komentoriviohjelma, jolla on voi suorittaa useita muokkausoperaatioita PDF-tiedostoille komentorivillä ja tarvittaessa automatisoidusti. PDFtk:n Server-osuus on suunnattu erityisesti palvelinkäyttöön työkaluksi PDF-tiedostojen käsittelyyn osana jotain palvelua. Sitä voi toki käyttää myös suoraan yksittäisten PDF-tiedostojen muokkaamiseen. Ohjelman tekijät tarjoavat GNU GPL -lisensoidun vapaan komentoriviohjelman lisäksi Windows-alustoille sekä ilmaista (PDFtk Free) että maksullista (PDFtk Pro) graafista käyttöliittymää, joilla voi suorittaa joitain PDFtk Server -ohjelman toiminnoista ikkunoidusti.
PDFtk soveltuu hyvin esimerkiksi erillisten PDF-tiedostojen tai niistä irrotettavien sivujen koostamiseen uuteen tiedostoon. Sillä voi esimerkiksi liittää erillisiä skannattuja PDF-tiedostoja yhteen tai kääntää tiedostossa väärin päin olevia sivuja.
Käytettävissä olevia operaatioita ovat muun muassa PDF-dokumentin koostaminen yhden tai useamman PDF-tiedoston sivuista (merge), PDF-tiedoston jakaminen uusiksi dokumenteiksi (split), dokumentin tai sen yksittäisten sivujen kiertäminen (rotate), dokumentin salaaminen ja suojaaminen salasanalla (encrypt), salauksen purkaminen (decrypt), lomakkeiden täyttö, dokumentin vesileimaaminen, dokumentin tietojen raportointi ja muokkaaminen sekä vioittuneen dokumentin korjaaminen, kun se on mahdollista.
Linux-jakeluissa PDFtk Server löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta nimellä pdftk.
Kotisivu
https://www.pdflabs.com/tools/pdftk-the-pdf-toolkit/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy yleensä paketinhallinnasta. Muuten ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta.
Esimerkkejä
Esimerkkejä PDFtk Serverin käytöstä
PDFtk:n käyttöohjeet
Liitetään kaksi PDF-tiedostoa peräkkäin. Limitetään kaksi PDF-tiedostoa keskenään vuorosivuin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x12 PDFtk - Viikon VALO #220 (http://viikonvalo.fi/PDFtk)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.04.2015 - klo:16:12
PDF Chain on työkalu PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
PDF Chain on graafinen käyttöliittymä PDFtk:n komentorivityökalulle. Se tarjoaa PDFtk:n toimintoja valmiiksi valittuina graafisesti muokattavina kokonaisuuksina. PDFtk:n eri työkaluja on koottu ohjelman eri välilehdille erikseen käytettäviksi työvälineiksi.
Ensimmäisellä välilehdellä on concatenate-työkalu, jolla voi koostaa yhdestä tai useammasta PDF-tiedostosta valituista sivuista uusia PDF-tiedostoja. Toisella välilehdellä olevalla burst-työkalulla voi purkaa PDF-tiedoston sivut erillisiksi PDF-tiedostoiksi ja muokata luotavien tiedostojen nimiä. Kolmannella välilehdellä on background/stamp-työkalu, jolla PDF-tiedoston kaikille sivuille voi lisätä taustalle tulevan vesileiman taikka sivun päälle lisättävän leiman. Leimatiedostot annetaan PDF-tiedostoina. Attachment-välilehdellä PDF-tiedostoon voi lisätä liitetiedostoja joko koko tiedostolle tai sen yksittäisille sivuille. Viidennellä tools-välilehdellä on lisäksi sekalaisia työkaluja, joilla voi esimerkiksi tallentaa kaikki PDF-tiedoston liitetiedostot sekä lisätä tai poistaa PDF-tiedostosta tiedonpakkauksen.
Lisäksi tallennettaville PDF-tiedostoille voi valita oikeusasetukset, joilla voi asettaa tiedoston avaamiseen tarvittavan salasanan, tiedoston salaamisasetukset sekä muita oikeusasetuksia, kuten tulostusoikeuden.
Kotisivu
http://pdfchain.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joihinkin Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta ja muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivujen kautta.
Muita vastaavia ohjelmia
PDF-Shuffler
PDF-tiedostojen sivujen liittäminen ja uudelleenjärjestely uudeksi tiedostoksi. Tiedoston salaaminen salasanalla ja oikeuksien muokkaaminen.
PDF-tiedoston sivujen tallentaminen erillisiksi PDF-tiedostoiksi.
Taustalle tulevan vesileiman tai päälle tulevan leiman lisääminen PDF-tiedoston kaikille sivuille.
Liitetiedostojen lisääminen PDF-tiedostoon tai sen sivulle.
Muita työkaluja, kuten PDF-tiedoston pakkaaminen ja purkaminen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x13 PDF Chain - Viikon VALO #221 (http://viikonvalo.fi/PDF_Chain)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.04.2015 - klo:23:01
Piwik on avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto ja vaihtoehto Google Analyticsille.
Piwik on omalle palvelimelle asennettavissa oleva avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto, jota käyttämällä voi korvata esimerkiksi Google Analytics -palvelun käytön. Kävijätilastojen seuraaminen voi olla tärkeää joillekin sivustoille ja tähän käytetään usein esimerkiksi Google Analytics -palvelua. GA:n käytön suurimpana haittapuolena on kuitenkin se, että kävijätilastot ovat tällöin kolmannen osapuolen hallussa yrityksellä, joka toimii ulkomaisen lainsäädännön alaisena. Kävijätilastot voivat olla tärkeää ja luottamuksellista tietoa sekä sivustoa ylläpitävälle yritykselle itselleen että sivustolla käyville käyttäjille. Piwik-ohjelmistoa käyttämällä tilastointipalvelu on mahdollista asentaa omalle palvelimelle, jolloin sivuston kävijätiedot pysyvät vain sivuston ylläpitäjän hallussa eivätkä vuoda ulkopuolisille. Tietoturvan lisäksi omalle palvelimelle tallennettu tieto on myös tarvittaessa saatavissa halutussa raakamuodossa.
Käyttämällä omille palvelimille asennettua Piwikiä esimerkiksi S-Pankki olisi välttynyt taannoisista tietosuoja- ja PR-ongelmistaan, jotka aiheutuivat verkkopankkiin kirjautuneiden käyttäjien seuraamisesta Google Analyticsilla. Sen sijaan, että käyttäjätiedot olisi välitetty kolmannelle osapuolelle, ne olisivatkin olleet vain pankin omassa hallinnassa. Twitter-keskustelua aiheesta.
Kävijätietoihin Piwik tallentaa kaikki tyypillisesti tilastoitavat tiedot, kuten sivukäynnit, tiedot linkittäneistä sivustoista ja hakukoneista, sivustolle johtaneet hakusanat, tiedot kävijän selaimesta ja käyttöjärjestelmästä, käyttäjän maan ja kielen sekä tiedot käytetyn laitteen tyypistä (tietokone vai mobiililaite). Tarkemman luettelon Piwikin ominaisuuksista voi lukea sen omilta sivuilta. Piwikin web-käyttöliittymästä voi tarkastella tilastoja erilaisilla aikaväleillä ja monelta suunnalta. Useimmin seuratuista tilastoista voi koostaa itselleen "dashboardin".
Piwikin toimintoja voi laajentaa marketista ladattavilla lisäosilla sekä sen ulkoasua muokata ladattavilla teemoilla.
Tilastojen seuraamista varten voi myös ladata mobiililaitteelle siihen tarkoitetun sovelluksen. Piwik-sovellus löytyy sekä Android- että iOS-laitteille. Piwikin toimintaa voi kokeilla demo-sivulla, joka seuraa Piwikin foorumisivuston sekä kahden muun sivuston liikennettä.
Kävijätilastojen tuonti Google Analyticsistä Piwikiin ei valitettavasti ole vielä toteutettu ja on vasta suunnitteluasteella.
Kotisivu
http://piwik.org/
Demo
http://demo.piwik.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa sen kotisivuilta ja se käyttää PHP:tä ja MySQL:ää.
Tuki
Piwik-foorumi
Demo-sivuston dashboardilla näkyy muutama tilastosovelma.
Kävijäkarttaa voi tutkia interaktiivisesti.
Tilastokäyrään saa näkyviin useita eri tilastoja.
Sovelmia voi siirrellä dashboardissa.
Dashboardiin voi lisätä haluamiaan sovelmia.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Koosteena toimivan dashboardin lisäksi tilastoista voi tarkastella esimerkiksi sivustolle johtavia linkityksiä ja yleisimmin käytettyjä hakusanoja tai hakukoneita.
Websivustoja ja sosiaalista mediaa.
Android-sovelluksessakin voi tarkastella useamman sivuston tilastoja.
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Reaaliaikainen kävijäseuranta Android-sovelluksella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x14 Piwik - Viikon VALO #222 (http://viikonvalo.fi/Piwik)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.04.2015 - klo:02:04
Ditaa on komentoriviohjelma ascii-grafiikkana piirrettyjen diagrammien muuntamiseen PNG-kuviksi.
Diagrammeja ja kaavioita voi piirtää graafisesti työkaluilla, kuten Dia tai Inkscape. Ditaa lähestyy tehtävää toisella tavalla. Ditaa varten kaaviot piirretään tekstieditorilla merkkigrafiikkana ja käännetään ditaa-komentoriviohjelmalla PNG-kuvaksi. Etuina tässä toteutuksessa on muun muassa selkeä tekstipohjainen esitysmuoto sekä helppo muokattavuus yksinkertaisilla työkaluilla.
Käytettävissä ovat ascii-grafiikkana piirretyt laatikot sekä viivat ja nuolet. Tavallisen suorakulmaisen laatikon piirtämiseen käytetään merkkejä |, - ja +. Laatikon ulkoasun voi muuttaa dokumentiksi kirjoittamalla sen sisään tekstin {d}. Vastaavasti tallennustilaa merkitsevän laatikon saa käyttämällä tekstiä {s} ja syötettä sekä tulostetta symboloivan laatikon käyttämällä tekstiä {io}. Laatikon kulmia voi
pyöristää merkeillä / ja \.
Kaavioon voi piirtää viivoja käyttämällä merkkejä |, - ja +. Viivojen kulmia voi pyöristää samoin kuin laatikoidenkin kulmia. Viivojen päähän voi lisätä nuolenkärjet käyttämällä merkkejä ^, v, < ja >. Kaavioissa viivoja ja laatikoiden reunoja voi muuttaa yhtenäisestä viivasta katkoviivaksi korvaamalla ainakin yhden sen piirtämiseen käytetyistä vaakasuorista viivamerkeistä merkillä = tai pystysuorista viivoista merkillä :.
Laatikoiden sisään voi kirjoittaa normaalia tekstiä sekä muotoa "cXXX" olevan värikoodin, joka määrää laatikon värin. Värikoodissa osuus "XXX" voi olla joku lyhenteistä "RED", "BLU", "GRE", "YEL", "PNK" tai "BLK" taikka värin heksamuotoinen RGB-arvo. Laatikon sisään voi kirjoittaa myös luetteloita käyttämällä luettelosymbolina merkkiä o.
Laatikoita voi jakaa myös sisäisesti osiin ja kullekin osalle voi määrätä värin erikseen. Kaavioiden viivoihin tai laatikoiden reunoihin voi lisäksi lisätä pistemerkkejä merkillä *.
Kun ascii-muotoinen kuva on valmis, se käännetään PNG-kuvaksi esimerkiksi komennolla:
ditaa kuva.txt kuva.png
Tuotetut PNG-kuvat ovat bittigrafiikkaa, eivätkä siten skaalattavissa, mutta käännösvaiheessa voidaan valita skaalauskerroin, joka määrittää tuotettavan kuvan koon. Komentorivivalitsimella -s voi muuttaa kuvan skaalauksen haluamakseen.
Valitsimella -h puolestaan voidaan syötteenä antaa HTML-tiedosto, jossa kuvat on esitetty ascii-grafiikkana "textdiagram"-luokalla merkittyjen pre-tagien välissä. Esimerkiksi:
< pre class="textdiagram" >
+-----------+
| Esimerkki |
+-----------+
< /pre >
Valitsimella -h käännettäessä ditaa kääntää kunkin kuvan erikseen "images"-hakemistoon ja luo uuden HTML-tiedoston, jossa ascii-kuvat on korvattu vastaaviin PNG-kuviin viittaavilla img-tageilla.
Ditaa voi käyttää myös muiden ohjelmien yhteydessä. Esimerkiksi Emacsin Org-modeen sekä Dokuwikiin löytyy tuki Ditaan ascii-kuville. Javadoc-käyttöön löytyy myös lisäosa, jolla voi dokumentaatiota luodessa hyödyntää Java-ohjelman kommenttiin piirrettyjä ascii-kaavioita.
Toimiakseen Ditaa tarvitsee Javan.
Kotisivu
http://ditaa.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joko Linux-jakelun paketinhallinnan kautta tai kotisivuilta lataamalla.
Ascii-muotoinen kaavio.
Kaavio muunnettuna PNG-kuvaksi.
Esimerkki, jossa esiteltyinä ascii-kaavioiden syntaksia.
Esimerkkikuviot käännettynä PNG-kuvaksi.
Ascii-kuvan kääntäminen PNG-kuvaksi komentorivillä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x15 Ditaa - Viikon VALO #223 (http://viikonvalo.fi/Ditaa)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.04.2015 - klo:21:02
Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivustojen ylläpitoon.
Phile on PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi, kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään. Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.
PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty oliopohjainen ohjelmointityyli, tapahtumia (event) käyttävä toteutus. Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta. Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi Tekstile-kielen tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka Smarty-pohjilla.
Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia lisäosia, kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä useita muita.
Kotisivu
http://philecms.com/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä composer-ohjelmistoa.
Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x16 Phile - Viikon VALO #224 (http://viikonvalo.fi/Phile)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2015 - klo:04:12
Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä www-sivustojen ylläpitoon.
Phile on PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi, kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään. Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.
PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty oliopohjainen ohjelmointityyli ja tapahtumia (event) käyttävä toteutus. Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta. Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi Tekstile-kielen tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka Smarty-pohjilla.
Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia lisäosia, kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä useita muita.
Kotisivu
http://philecms.com/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä composer-ohjelmistoa.
Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x16 Phile - Viikon VALO #224 (http://viikonvalo.fi/Phile)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.04.2015 - klo:13:13
OpenWRT on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä reitittimille ja muille sulautetuille laitteille.
OpenWRT sulautetuille laitteille, kuten reitittimille ja langattomille tukiasemille, tarkoitettu Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka vapauttaa laitteen omistajan muokkaamaan laitteen toiminnallisuuksia tarpeidensa mukaan. Laitteissa valmiina oleva ohjelmisto, firmware, saattaa laitteesta ja valmistajasta riippuen joko saada tai olla saamatta tietoturvapäivityksiä. Usein laitteiden haavoittuvuudet voivat olla pitkiäkin aikoja korjaamatta. Asentamalla laitteeseen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän, kuten OpenWRT:n, sen omistaja saa mahdollisuuden päivittää laitettaan tarpeen vaatiessa. Samalla omistaja voi valita laitteeseensa juuri itse tarvitsemansa toiminnot.
OpenWRT:n tarkoituksena on toteuttaa hyvin minimaalinen käyttöjärjestelmä, joka toimii alustana käyttäjän omien tarpeiden mukaisen kokonaisuuden koostamiseen. Itse perusjärjestelmä on hyvin kevyt, jotta se saadaan helposti mahtumaan laitteiden usein hyvinkin niukkaan tallennustilaan. Kaikki muut varsinaiset toiminnallisuudet on paketoitu omiksi paketeikseen, joita voidaan asentaa OpenWRT:n paketinhallintajärjestelmällä (aiemmin ipkg, nykyään opkg). Laitteen omistaja voi siis basaarin tavoin valita laitteeseen haluamansa ominaisuudet tarjolla olevien pakettien joukosta. Asennettavissa olevia ominaisuuksia ovat muun muassa:
reititys
Mesh-verkkojen tuki
langattomat toiminnallisuudet (reititys, tukiasema, jne.)
palomuuri, NAT, porttien edelleenohjaus, liikenteen suodatus
UPnP
port knocking
DNS-palvelut
DHCP-palvelut
tuki dynaamiselle DNS-nimelle
tulostinpalvelut
webbikameratuki
äänikorttituki ja musiikontoistopalvelut
tiedostopalvelintoiminnot
VOIP-palvelut
web-käyttöliittymiä
OpenWRT:n asetuksia voi muokata oman mieltymyksen mukaan joko komentorivillä ssh-yhteyden kautta tai web-käyttöliittymällä.
OpenWRT-ohjelmiston asennus tapahtuu laite- ja valmistajakohtaisesti eri tavoin. Osa tuetuista laitteista mahdollistaa muokatun laiteohjelmiston, kuten OpenWRT:n, asentamisen suoraan oman käyttöliittymänsä kautta. Suuressa osassa laitteita puolestaan asentamiseen joudutaan joko käyttämään hyväksi jotain alkuperäisen ohjelmiston haavoittuvuutta taikka avaamaan laite ja mahdollisesti tekemään jopa joitain juotoksia. Toisaalta joissain laitemalleissa, kuten eräissä Zyxelin tukiasemissa, on jo valmistajan asentamana OpenWRT.
Kotisivu
https://openwrt.org/
Lisenssi
GNU GPL (käännösympäristö) sekä ohjelmistoja useilla avoimen lähdekoodin lisensseillä
Toimii seuraavilla alustoilla
Reitittimet ja muut laitteet (luettelo tuetuista laitteista)
Asennus
Kullekin tuetulle laitteelle löytyvät mallikohtaiset ohjeet asennukseen OpenWRT:n sivustolta.
Muita vastaavia
DD-WRT
OpenWRT tervehtii ssh:lla sisään kirjautunutta käyttäjää Zyxelin tukiasemassa.
OpenWRT:n kotisivu.
OpenWRT:n oma käännösympäristö on lisensoitu GNU GPL -lisenssillä. Lisäksi järjestelmä sisältää monilla muilla vapailla lisensseillä julkaistuja ohjelmia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x17 OpenWRT - Viikon VALO #225 (http://viikonvalo.fi/OpenWRT)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.05.2015 - klo:04:13
SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä relaatiotietokantajärjestelmä.
Toisin kuin suurin osa muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan. SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes kaikilla ohjelmointikielillä.
Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa. Esimerkiksi suuri osa Android- ja iOS-ohjelmista käyttää SQLite-tiedostoja asetustensa ja käsittelemänsä tiedon tallennukseen. Samoin monet työpöytäohjelmistot, kuten Firefox ja Chromium/Chrome käyttävät SQLite-tiedostoja tietojensa, kuten selaushistorian ja kirjanmerkkien, tallentamiseen.
SQLite tukee suurinta osaa SQL-kielen SQL-92-standardista. Vain muutama ominaisuus standardista on toteuttamatta. SQLite lupaa transaktioidensa olevan atomaarisia, eheitä, eristyneitä ja pysyviä (ACID), eli toisin sanoen tietoa transaktiolla siirrytään aina ehjästä tilasta toiseen kokonaisuudessaan tai ei lainkaan. Tämä tarkoittaa, että SQLite-tiedoston ei pitäisi hajota edes ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatumiseen taikka virtakatkoon. Tietokantatiedostoa voidaan lukea usealla prosessilla yhtä aikaa, mutta kirjoittamista varten koko tiedosto lukitaan.
SQLiten mukana tulee komentorivikäyttöliittymä, jolla SQLite-tiedostoa voidaan ylläpitää ja siihen voidaan tehdä kyselyitä. Lisäksi SQLite-tiedostoja voi luoda, tarkastella ja ylläpitää useilla erilaisilla graafisilla käyttöliittymillä, kuten SQLiteBrowser (DB Browser for SQLite) ja Sqliteman. Myös Calligra_Suiten Kexi-tietokantaohjelma käyttää omana tiedostomuotonaan SQLite-tiedostoja, joihin on lisätty muutama Kexin omaan käyttöön tarkoitettu tietokantataulu.
Kotisivu
https://sqlite.org/
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Android, iOS
Asennus
Ladattavissa alustan omasta paketinhallinnasta tai kauppapaikasta taikka ohjelmiston omilta kotisivuilta.
Linkkejä
Luettelo SQLiten ominaisuuksista
Milloin käyttää SQLiteä
FAQ (Usein kysyttyjä kysymyksiä)
SQLiten komentorivikäyttöliittymä ja SailfishOS:n viestihistorian sisältävä tietokantatiedosto. Haettuna paikallisliikenteen tekstiviestilippujen tilaukset ja liput.
SQLiten komentorivikäyttöliittymän tulostuksen muotoiluja.
Mozilla Firefoxin asetustiedosto, jossa tallennettuna muun muassa kirjanmerkit.
Sqliteman on yksi graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen käsittelyyn.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x18 SQLite - Viikon VALO #226 (http://viikonvalo.fi/SQLite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.05.2015 - klo:01:12
DB Browser for SQLite on graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen käsittelyyn.
DB Browser for SQLite on usealla käyttöjärjestelmällä toimiva graafinen käyttöliittymä tiedostopohjaisen SQLite-tietokannan tietokantatiedostojen käsittelyyn. Sillä voidaan luoda tietokantoja, etsiä niistä tietoa sekä syöttää uutta tietoa kantaan. Taulujen luontia ja määrittelyä voidaan tehdä graafisella työkalulla ja tietoja voi syöttää suoraan taulukkonäkymässä. Vaihtoehtoisesti ohjelmalle voidaan antaa suoritettavaksi komentoja SQL-kyselykieltä käyttäen.
Ohjelman tuonti- ja vientitoiminnoilla voidaan tietokantaan tuoda ja sieltä viedä tauluja pilkulla eroteltuun tekstimuotoiseen tiedostoon (csv, comma separated values). Joissain tapauksissa tosin csv-tiedoston tuonti on nopeampaa tuoda suoraan SQLiten komentorivikäyttöliittymällä. Esimerkiksi Trafin avoimen ajoneuvodatan vanhemman version (noin 2,5 miljoonaa riviä) tuonti SQLite-tietokantaan DB Browser for SQLitellä kesti noin tunnin, kun sen uudemman version (lähes 5 miljoonaa riviä) tuonti SQLiten komentorivikäyttöliittymällä kesti samalla tietokoneella vain noin 1,5 minuuttia. Pienillä tiedostoilla tällä ei ole suurta merkitystä, mutta suurilla aikaero on merkittävä. Komentorivityökalulla tuonnin voi tehdä seuraavilla komennoilla:
.separator ','
.mode csv
.import tiedosto.csv taulu
Lisäksi DB Browser for SQLite sisältää yksinkertaisen plot-työkalun, jolla taulun tai kyselyn tuloksen numeerisia arvoja voi sijoittaa x-y-koordinaatistoon. Luettelosta valitaan rastiruuduilla, mikä arvoista on x-akselilla ja mitkä piirretään y-arvoina.
Kotisivu
http://sqlitebrowser.org/
Lähdekoodi
https://github.com/sqlitebrowser/sqlitebrowser
@sqlitebrowser
Lisenssi
MPL v.2 / GNU GPL v.3 (kaksoislisensointi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta nimellä sqlitebrowser. Ohjelman lataus- ja asennusohjeet löytyvät sen kotisivuilta.
Uuden taulun luonti tietokantaan. Luetellaan kentät ja niiden tyypit sekä muut ominaisuudet.
Taulukkonäkymässä voi tarkastella taulun sisältöä, syöttää uusia rivejä ja muokata solujen sisältöä. Oikeassa reunassa olevassa näkymässä näkyvät ohjelman sisäisesti suorittamat SQL-kyselyt.
Tietokannan asetuksia.
Tekstinä syötetty SQL-kysely sekä sen tuloksena saatu taulu.
Eri tauluja yhdistävä kysely.
CSV-tiedoston tuonti tauluksi.
Kysely lähes viisi miljoonaa riviä sisältävään tauluun.
Suomen vanhimmat ajoneuvot käyttöönottopäivämäärän mukaan. Oikean reunan näkymässä käyttäjän syöttämien SQL-kyselyiden historia.
Oikeassa reunassa plot-toiminto, jossa x-akselille valittu rivin järjestysnumero ja y-akselille ajoneuvon omamassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x19 DB Browser for SQLite - Viikon VALO #227 (http://viikonvalo.fi/DB_Browser_for_SQLite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.05.2015 - klo:04:13
KDE Connect on ohjelmisto tietokoneiden ja mobiililaitteiden väliseen viestintään.
KDE Connect on ohjelma, joka mahdollistaa tietokoneen ja mobiililaitteiden yhteistoiminnan samassa lähiverkossa. Kun tietokoneeseen ja Android-laitteeseen on asennettu niiden omat versiot KDE Connectista, ne näkevät toisensa ollessaan samassa (langattomassa) lähiverkossa. Kun laitteet on paritettu, niiden välillä voidaan siirtää helposti tiedostoja ja käyttää mobiililaitetta tietokoneen etäohjaamiseen. Ohjelma on nimensä mukaisesti suunniteltu KDE:n Plasma-työpöydälle, mutta se toimii myös muiden Linux-työpöytien kanssa.
Tietokoneessa käynnissä olevan KDE Connectin kanssa voidaan yhdistää, eli parittaa, useita mobiililaitteita ja niille kullekin voidaan määritellä käytössä olevat toiminnallisuudet. Toiminnallisuudet ovat lisäosia, joita oletuksina on asennettuna ainakin seuraavat:
mobiililaitteen akun varauksen seuranta,
leikepöydän jako,
tietokoneen näytönsäästäjän käynnistyksen esto mobiililaitteen ollessa kytkettynä,
multimediaohjelmistojen etähallinta,
puhelimen ilmoitusten synkronointi tietokoneen ilmoituksiksi,
musiikin (tai järjestelmä-äänten) vaiennus puhelun tullessa,
ping,
tiedostoselaus (SFTP:tä käyttäen),
puhelinintegraatio (saapuvien puheluiden ja tekstiviestien ilmoittaminen tietokoneella) ja
kosketushiiritoiminnallisuus.
Tiedostojen siirtäminen yhdistetyn mobiililaitteen ja tietokoneen välillä hoituu helposti Dolphin-tiedostohallintaohjelmalla (tai millä tahansa KDE-ohjelmalla) sivupalkkiin automaattisesti ilmestyvän pikalinkin kautta. Erityisesti KDE:n Plasma-työpöytää käyttäville tiedonsiirtoyhteyden käyttö on KDE-integraationsa vuoksi hyvinkin helppoa. Teknisesti yhteys on käytännössä toteutettu SFTP-yhteytenä avaintunnistuksella ja fuse.sshfs-mounttauksella, joten sitä on tarvittaessa mahdollista käyttää myös komentoriviltä käsin.
Tiedostoja voi siirtää Android-laitteesta tietokoneelle myös Androidin "Jaa"-toiminnolla, johon KDE Connect lisää oman kuvakkeensa uudeksi vaihtoehdoksi. Tällöin tiedosto lähetetään valitulle tietokoneelle ennalta määrättyyn kansioon, joka oletuksena on kotihakemiston Downloads (tai Lataukset) -kansio. Tämä toiminto tosin ei jostain syystä toiminut kokeiltaessa vaan tuotti jostain syystä korruptoituneita tiedostoja. Android-laitteiden jakotoiminnallisuutta voidaan käyttää myös selainosoitteiden jakamiseen mobiililaitteelta tietokoneelle. Tällöin jaettu osoite avataan tietokoneella oletusselaimeen.
Jos asetuksista on valittu leikepöydän synkronointi päälle, ohjelmisto synkronoi leikepöydän sisällön automaattisesti tietokoneen ja mobiililaitteen välillä. Tietokoneella leikepöydälle kopioitu teksti on siis liitettävissä mobiililaitteella ja päin vastoin.
Tietokoneella KDE Connect on esillä työpöydän paneelin järjestelmäalueella omana kuvakkeenaan ja antaa käyttäjälle ilmoituksia työpöydän oman ilmoitusjärjestelmän kautta. Ilmoituksia tulee esimerkiksi saapuneista tiedostoista sekä saapuvista puheluista ja tekstiviesteistä. Järjestelmäalueella oleva kuvake tarjoaa myös näkymän tarkkailla yhdistettyjen mobiililaitteiden akkujen varaustilaa. Ohjelman voi asettaa esimerkiksi vaientamaan tietokoneella soivan musiikin tai järjestelmä-äänet puhelun tullessa puhelimeen.
Mobiilisovellusta voi käyttää tietokoneen etäohjaamiseen kahdella tapaa. Mediakaukosäädintoiminnolla voi ohjata tietokoneella käynnissäolevaa mediasoitinta, kuten Amarokia tai VLC-mediasoitinta. Kauko-ohjaimessa on mahdollisuus valita ohjattava ohjelma useammasta käynnissä olevasta. Toinen vaihtoehto etäkäyttöön on mobiililaitteen käyttö langattomana hiirenä, jolloin laitteen kosketusnäyttö toimii tietokoneen laattahiiren tavoin. Tässä tilassa myös mobiililaitteen virtuaalinäppäimistö on käytettävissä, joten sitä voidaan käyttää myös näppäimistönä.
Kotisivu
https://community.kde.org/KDEConnect
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Android, Blackberry, SailfishOS
Asennus
Ohjelma saattaa löytyä suoraan Linux-jakelun omasta pakettivarastosta. Joillekin Ubuntun versioille suositellaan uudemman version asentamista PPA-lähteestä. Android-sovellus on ladattavissa Goolgen Play-kaupasta tai F-Droidilla.
KDE Connectin asetukset tietokoneelle KDE:n järjestelmäasetuksissa. Kaksi verkossa näkyvää laitetta ja niiden asetukset.
Paritetut mobiililaitteet näkyvät Dolphin-tiedostoselaimessa ja tiedostoja voidaan kopioida tietokoneen ja mobiililaitteen välillä.
Työpöydän viestialueella näytetään viestejä laitteiden kommunikaatiosta. Tässä tabletilta on saapunut lähetetty kuvatiedosto.
Työpöydän tehtäväalueella näkyvä sovelma näyttää yhdistetyt mobiililaitteet, niiden akkujen varaustilan sekä pikakuvakkeen tiedostoselaukseen.
Puhelimeen saapuvat puheluista ja tekstiviesteistä tulee ilmoitus tietokoneen näytölle.
Android-sovellusten Jaa-valikkoon tulee KDE Connect -vaihtoehto, jolla tiedostoja ja selainlinkkejä voi jakaa toisille laitteille.
Jakotoiminnossa valitaan, mille laitteelle tiedosto jaetaan.
Tietokoneen etäkäyttö on mahdollista mobiililaitteella hiiri- ja näppäimistötoiminnoilla sekä multimediakauko-ohjaimella.
KDE Connect voi toimia tietokoneen hiiren ohjaimena laattahiiren tapaan sekä virtuaalinäppäimistönä.
KDE Connect -sovellus Androidissa toimii tietokoneen mediasoitinten kauko-ohjaimena.
Useammasta tietokoneella käynnissä olevasta soitto-ohjelmasta voi valita, mitä halutaan ohjata.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x20 KDE Connect - Viikon VALO #228 (http://viikonvalo.fi/KDE_Connect)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.05.2015 - klo:05:10
GApps Browser on webkäyttöliittymiä hyödyntävä hiekkalaatikko Googlen tarjoamille palveluille.
Googlen palvelut toimivat hyvin mobiililaitteiden selaimilla, mutta tietoturvastaan tarkkaa käyttäjää voi häiritä Googlen mahdollisuus seurata palveluunsa sisään kirjautuneen käyttäjän muuta selauskäyttäytymistä muilla sivustoilla, jotka käyttävät sivuillaan Googlen palveluita. Tämän voi välttää käyttämällä erillisiä sovelluksia Googlen palveluiden käyttöön, jolloin selaimen ei tarvitse olla kirjautuneena Googlen tunnuksilla. Tällöin kuitenkin sovelluksilla on usein suora pääsy puhelimen muihin tietoihin, kuten yhteystietoihin ja kalenteriin. GApps Browser on erillinen sovellus, jonka tarkoituksena on toimia Googlen palveluita käyttävänä selaimena, jolloin muuhun selailuun voidaan käyttää jotain muuta selainta. Käyttäjän kannattaa kuitenkin muistaa, että Android-alusta itsessään on Googlen hallinnassa ja vaatii Google-tilille kirjautumisen Play-kaupan ja muiden palveluiden käyttöön. Siksi GApps Browser onkin hyödyllinen erityisesti "Google-vapaiden", Android Open Source Projektiin (AOSP) perustuvien, Android-versioiden, kuten CyanogenModin tai Replicantin käyttäjille, jotka haluavat käyttää Googlen palveluita turvallisemmin. GApps Browser tuo Googlen palvelut helposti käytettäviksi myös Jollan SailfishOS:n käyttäjille.
GApps Browseria käyttämällä käyttäjä voi olla sovelluksessa kirjautuneena Google-tililleen ja sovellus muistaa sen käynnistysten välillä. Näin sen käyttö on helpompaa kuin varsinaisen selaimen käyttö, jos haluaa pitää muun verkkoselailunsa omana tietonaan. Googlen palveluita sovellus käyttää https-protokollalla ja käyttäjä voi halutessaan kieltää sovellusta lataamasta kuvia ja skriptejä muualta kuin Googlen sivustoilta. Googlen palveluista ulos viittaavat linkit avataan tavallisella selaimella. Ohjelmaa asennettaessa se vaatii oikeudet vain verkkoyhteyden käyttämiseen, eli sillä ei ole pääsyä laitteen tietoihin.
Koska sovellus ei tee taustalla synkronointia sekä muuta toimintaa, se on tyypillisesti kevyempi ja käyttää vähemmän verkkokaistaa kuin palveluiden natiivisovellukset, esimerkiksi Google+. Tämän vuoksi se todennäköisesti kuluttaa myös vähemmän akkua.
GApps Browseria vastaava sovellus Facebookin käyttöön on Tinfoil for Facebook.
Kotisivu
https://github.com/tobykurien/GoogleApps
Ohjelma Google Playssa
Ohjelma F-Droid-palvelussa
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi ladata Googlen Play-kaupasta tai F-Droidilla.
Sovelluksen voi asentaa F-Droidilla.
Sovelluksen asennussivu F-Droidissa.
Sovellus vaatii oikeudet vain verkkoyhteyden käyttöön.
Googlen News-palvelu
Google+ sisään kirjautumattomana
Google+ kirjautuneena
Asetukset
Valittavissa käytettävät Googlen palvelut
Gmailin webnäkymä sovelluksessa
Google Maps
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x21 GApps Browser - Viikon VALO #229 (http://viikonvalo.fi/GApps_Browser)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.05.2015 - klo:15:03
Writeily Pro on Markdown-muotoiluja hyödyntävä muistiinpanosovellus Android-ympäristöön.
Writeily Prolla voi kirjoittaa tekstimuotoisia muistiinpanoja Andoid-laitteella käyttäen Markdown-muotoiluja. Muotoiluina voi käyttää ainakin eri tasoisia otsikoita, numeroituja ja numeroimattomia luetteloita, sisäkkäisiä luetteloita, lainauksia, lihavointeja sekä kursivointeja. Tekstiin voi lisätä myös hyperlinkkejä www-sivuille.
Sovelluksella voi luoda uusia tekstitiedostoja, muokata niitä ja tarkastella niitä lukutilassa. Ohjelmassa voi luoda myös kansioita, joilla muistiinpanoja saa pidettyä järjestyksessä. Lukutilassa näkyvän muistiinpanon voi lähettää sovelluksesta muualle muutamassa eri muodossa. Pelkkänä tekstinä sen voi lähettää vaikka sähköpostilla, johon Markdown-muotoilu sopii varsin hyvin. Sisällön voi lähettää tai tallentaa myös HTML-muodossa tai kuvana.
Muokkaustilalle voi valita asetuksista päälle syntaksinkorostuksen. Sovellukselle voi myös asettaa salasanalukituksen, jolloin sen voi avata vain salasanan antamalla. Jos salasanaa haluaa käyttää, kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki muistiinpanot on tallennettu selväkielisinä tiedostoina laitteeseen ja niitä on mahdollista lukea ja muokata jollain muulla ohjelmalla. Suojaus on siis vain hyvin pinnallinen.
Kotisivu
http://writeily.me/
Google Play
F-Droid
Lähdekoodi (Github)
@writeily
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Googlen Play-kaupasta sekä F-Droid-sovelluksella.
Lista muistiinpanoista.
Muokkaustilassa käytetään Markdown-merkintöjä.
Lukutilassa Markdown-merkinnät näytetään otsikkoina, luetteloina ja niin edelleen.
Jaa-toiminnolla tiedoston voi lähettää tai tallentaa eri keinoin erilaisissa muodoissa.
Muokkausta tabletilla
Tiedoston lähetys puhtaana Markdown-tekstinä sähköpostissa.
Asetukset
Muistiinpanoille voi luoda kansioita niiden järjestelmemiseksi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: 5x22 Writeily Pro - Viikon VALO #230 (http://viikonvalo.fi/Writeily_Pro)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Really Slick Screensavers on kokoelma visuaalisesti näyttäviä vapaita
avoimen lähdekoodin näytönsäästäjiä.
Nämä värikkäät näytönsäästäjät
ovat todella näyttäviä. Ilotulitusta, pyörremyrskyä, euforiaa, erilaisia
3D-efektejä. Näytönsäästäjät vaativat sulavasti toimiakseen, että
tietokoneessa ovat 3D-asetukset kunnossa.
Kotisivu:
http://www.reallyslick.com/
Lisenssi:
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X, Solaris
Asennus:
Windows- ja Mac OS X-asennuspaketit löytyvät paketin omilta kotisivuilta.
Linux-järjestelmiin nämä näytönsäästäjät tulevat yleensä jakelun mukana ja,
elleivät ole jo valmiiksi asennettuina, ne voidaan asentaa suoraan paketinhallinnan kautta.
Cyclone
Euphoria
Fieldlines
Flocks
Flux
Helios
Hyperspace
Lattice
Skyrocket
Solarwinds
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Really Slick Screensavers (http://viikonvalo.fi/Really_Slick_Screensavers)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Tux Paint on lapsille (ja lapsenmielisille) suunnattu
piirtelyohjelma.
Ohjelmassa on
käytettävissä useita erilaisia siveltimiä ja kuvioita, valmiita
leimasimia sekä erikoisefektejä. Piirtäminen on helppoa ja ohjelmasta
löytyviä toimintoja on kiva tutkia. Halutessaan voi piirtoalueen
taustalle avata valmiin kuvan ja käyttää ohjelmaa värityskirjana.
Valmiit piirustukset on helppo tallentaa yhdellä hiiren klikkauksella.
Aiemmin piirretyt kuvat on helppo avata uudelleen ja jatkaa piirtämistä.
Piirrettyjä kuvia voi myös näyttää peräkkäin, jolloin ohjelmalla voidaan
tehdä kuvitettuja tarinoita ja animaatioita.
Kotisivu
http://www.tuxpaint.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, BeOS, Haiku, FreeBSD, NetBSD, +muita
VALO-CD
Tux Paint löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Tux Paint sisältyy
useimpiin Linux-jakeluihin, joten niihin se voidaan asentaa jakelun
omasta paketinhallinnasta käsin.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Tux Paint (http://viikonvalo.fi/Tux_Paint)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Stellarium on avoimen lähdekoodin planetaario omalla
tietokoneellasi.
Kun asennat
Stellariumin omalle koneellesi ja kerrot sille oman sijaintisi, pääset
katselemaan tähtitaivasta juuri sellaisena kuin se on. Ilman kiikareita
tai kaukoputkea. Ilman näkyvyyttä haittaavia pilviä tai valosaastetta.
Sijainniksi ja ajaksi voi toki asettaa mitä haluaa. Voit siis
tarkastella, miltä tähtitaivas on näyttänyt muinaisessa Egyptissä tai
joskus tulevaisuudessa. Voit katsella menneitä ja tulevia auringon- ja
kuunpimennyksiä eri puolilla maapalloa. Tähtitaivaan tarkastelu ei
rajoitu myöskään maapallon näkymiin vaan sijainnikseen voi valita vaikka
kuun, Marsin, auringon tai jonkin muun tarjolla olevista
taivaankappaleista. Valitse vaikka maisemaksi kuun pinta ja katsele
maannousua.
Stellariumiin voi ladata myös vapaaehtoisten tekemiä maisemia. Miltä
tuntuisi katsella tähtitaivasta Stonehengen kivipaasien keskellä niiden
pystytyksen aikoihin?
Kotisivu
http://www.stellarium.org/fi/
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink")
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
VALO-CD
Stellarium löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Asennus
Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai VALO-CD:ltä.
Stellarium löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden
paketinhallinnasta.
Oppaita
FLOSS Manuals
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Stellarium (http://viikonvalo.fi/Stellarium)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
FBReader on avoimen lähdekoodin e-kirjojenlukuohjelma Windows- ja
Linux/Unix-järjestelmille. FBReaderJ puolestaan on sen
Android-puhelimiin tarkoitettu versio.
FBReader osaa näyttää
useassa avoimessa tiedostomuodossa tallennettuja (drm-vapaita)
sähkökirjoja: fb2, html, chm, plucker, palmdoc, ztxt, tcr (psion text),
rtf, oeb, openreader, drm-vapaa mobipocket, plain text ja epub. FBReader
osaa muun muassa tavuttaa tekstin sisällön kielen mukaan, jolloin teksti
piirtyy ruudulle sulavasti ja kauniisti. Tämä ominaisuus on erityisen
käytännöllinen pieninäyttöisillä laitteilla, kuten matkapuhelimilla,
joissa tavutuksen avulla niukka tila käytetään tehokkaammin hyödyksi.
Tekstin ja taustan värejä saa muutettua oman mielensä mukaan. Voit
esimerkiksi vaihtaa käyttöösi vaalean tekstin mustalla pohjalla
helpottamaan pimeässä lukemista. Ohjelman kirjastotoiminnolla kirjat
pysyvät hyvin järjestyksessä ja ne on helppo löytää tekijän tai kirjan
nimen, aihealueen tai vaikka hakusanan perusteella. Ohjelma osaa
tarvittaessa lukea tiedostot myös suoraan zip-, tar-, gzip- tai
bzip2-paketista, mikä on kätevää esimerkiksi silloin, jos samaan
pakettiin on tiivistetty useita sähkökirjoja. Ohjelmassa on
sisäänrakennettuna tuki muutamalle verkossa toimivalle vapaita tai
ilmaisia kirjoja jakavalle arkistolle, kuten
feedbooks.com ja
smashwords.com.
FBReaderJ on ohjelmasta Android-puhelimille ja -tableteille sovitettu
versio. Puhelimessa kirjat kulkevat helposti mukana ja ovat saatavilla
aina, kun on hetki aikaa lukea. Lisää luettavaa voi ladata verkosta
helposti, sillä ohjelmalla pääsee selaamaan suoraan useita
verkkokirjastoja, joista löytyy paljon vapaita kirjoja. Muiden
verkkokirjastojen, kuten Project Gutenbergin
lisääminen ohjelmaan on helppoa.
Project Gutenbergin sivuilta löytyy paljon
tekijänoikeuksista jo vapautunutta luettavaa myös suomeksi: klassikoita
Seitsemästä veljeksestä ja Baskervillen koirasta aina Shakespearen
näytelmiin.
Kotisivu
http://www.fbreader.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, Maemo, Android, +lukuisia muita
(katso kotisivut)
Asennus
Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai sieltä
löytyvän linkin kautta. FBReader löytyy suoraan useimpien
Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Android-puhelimiin ohjelma
löytyy myös suoraan marketista nimellä Fbreader.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: FBReader (http://viikonvalo.fi/FBReader)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Project Gutenberg on vapaiden sähkökirjojen verkkokirjasto.
Project Gutenbergin arkistossa on yli 33000 vapaasti käytettävää
sähkökirjaa. Valtaosa kirjoista on tekijänoikeuksista jo vapautuneita
klassikoita. Pienempi osa kirjoista on yhä tekijänoikeuksien alaisia,
mutta tekijöidensä itse vapaaseen jakeluun antamia teoksia. Kunkin
kirjan alkusivuilla on kerrottu ehdot, joilla kirjoja voi käyttää.
Kirjat on luokiteltu palveluun kielen mukaan. Suurin osa kirjoista on
englanniksi. Loput kielet on jaoteltu yli 50 kirjaa sisältäviin, joihin
myös suomenkieli kuuluu, sekä alle 50 kirjaa sisältäviin. Suomenkielisiä
kirjoja on vanhoista suomalaisista klassikoista
(Kalevala, Seitsemän
veljestä,
Juha) ulkomaisiin
käännöskirjoihin (Shakespearen
näytelmät Cajanderin
käännöksinä, Tristan ja Isolde,
Baskervillen koira).
Tekstimuotoiset kirjat on tallennettu monessa muodossa: html, epub,
kindle, plucker, QiOO Mobile sekä puhtaana utf-8-tekstinä. Niitä voi
siis lukea mm. www-selaimilla sekä e-kirjanlukulaitteilla ja
-ohjelmilla, kuten FBReaderilla. Osa kirjoista on
myös muunnettu äänikirjoiksi joko koneellisesti tai vapaaehtoisten
lukemina. Monet luetuista äänikirjoista ovat
Librivox-projektin tuottamia. Kirjojen ja
äänikirjojen lisäksi Project Gutenbergin arkistoista löytyy muun muassa
tekijänoikeusvapaita musiikki- ja muita äänityksiä (Valkyrien
ratsastus), nuotteja,
videopätkiä (Apollo 11:n laskeutuminen
kuuhun) ja kuvia (Liisa
ihmemaassa -kirjan kuvitus).
Kotisivu:
http://www.gutenberg.org/
Lisenssi: Project Gutenberg Licence
Tekijänoikeuksista vapautuneet kirjat ovat Public Domainia, eli
julkista omaisuutta, Yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslain mukaan.
Katso tarkempi tieto lisenssistä kunkin kirjan alusta.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Koodinimi Squeeze on 24 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux
-käyttöjärjestelmän versio 6.0.
Linux-jakelu Debian on taas
entistä parempi; järjestelmä käynnistyy nopeammin kun käynnistyskriptejä
ajetaan rinnakkain; toimintaa miniläppäreissä parantaa KDE Plasma
Netbook -työpöytäympäristö; uudemmat versiot sovelluksista; uusia
sovelluksia kuten
Chromium-selain,
verkkopalveluiden valvontajärjestelmä
Icinga, yhteensä noin 10000
uutta asennuspakettia. Yli 29000
asennuspaketista löytyy
jokaiselle jotakin.
Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä
mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan.
Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien
ohjeiston
määrittämään mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös
yhteisösopimuksen
vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia
projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana,
muiden muassa Knoppix ja
Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu
työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta
lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon
päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen
luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen
aikana, versioiden väliä on saattanut olla yli kaksikin vuotta.
Ensimmäistä
kertaa Debianissa on mukana muu kuin Linux-ydin, kun esittelyversiot
FreeBSD-ytimestä ovat mukana i386:lle ja amd64:lle, siis 32-bittisille
ja 64-bittisille PC-koneille. Linux-ytimessäkään ei enää ole suljettua
koodia olevia laitetiedostoja, ne siirrettiin Debianin non-free
-jakeluun.
Debian on vanhimpia Linux-jakeluita, projekti on perustettu vuonna 1993.
Edellinen versio Lenny, eli versio 5.0, julkaistiin kaksi vuotta sitten
14. helmikuuta 2009.
Debiania on pidetty vaikeana asentaa, mutta graafinen asennin on
ollut käytettävissä jo vuodesta 2009 alkaen. Debian GNU/Linux voidaan
asentaa useilta eri asennusmedioilta kuten DVD:ltä, CD:ltä,
USB-muisteilta ja levykkeiltä tai suoraan verkosta. Debiania on moitittu
myös sovellusten vanhoista versioista, aina ei ole julkaisuhetkelläkään
mukana sovelluksen uusin versio vaan luotettavasti toimivaksi todettu
vanhempi versio, lisäksi pitkä julkaisusykli vanhentaa. Syyskuusta 2010
alkaen on Debian Backports ollut
virallisestikin Debianin osa, sieltä saa uudempia versioita
valikoiduista sovelluksista. Debian
Volatile:n kautta saa päivittäin
muuttuvia asennuspaketteja kuten virustorjuntaohjelmiston
tunnistetietoja. Multimediatukea saa parannettua epävapailla
osilla lisäämällä Debian Multimedia:n
käytettäviin pakettivarastoihin.
Debianin kehitystyökin tehdään avoimesti,
vikailmoitukset ja
sähköpostilistat ovat julkisia. Myös
sähköpostilistojen arkistot ovat kaikkien saatavilla. Ainoa poikkeus on
sähköpostilista debian-private, jota pääsevät lukemaan vain
Debian-kehittäjät,
jotta kehittäjät voivat ilmoittaa muille olevansa seuraavat kaksi
viikkoa matkoilla ilmoittamatta samalla murtovarkaille mistä asunnosta
voi noutaa arvotavarat pois. Lisäksi IRC-kanava #debian-private vaatii
salasanan, tällöin on paikka jossa ei-julkisista Debian-asioista voidaan
keskustella nopeammin kuin sähköpostilistalla.
Kotisivu
http://www.debian.org/
Lisenssi
Sisältää useilla vapailla lisensseillä lisensoituja ohjelmia.
Toimii seuraavilla alustoilla
Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua
laitearkkitehtuuria
Asennus
Asennustaltiot noudettavista
kotisivulta, pikapuolin on myös
mahdollista tilata maksulliset CD:t tai
DVD:t.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja
muualtakin Internetistä.
Asennusohje
löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.
Oletustyöpöytä
Uusi Chromium-selain
Sovellusvalikoimasta asennetaan lisää ohjelmia
DVD-elokuvatkin näkyvät ja kuuluvat
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Lisätietoa
Wikipedian Debian-artikkeli
Julkistusmuistio
Debianin sähköpostilistat
Shapado-instanssi kysymyksille ja vastauksille
Debianista.
Shapadossa webbisivulle
kirjoitetaan kysymys, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa
vastauksen tai äänestämällä vastausta hyväksi tai huonoksi vaikuttaa
vastauksen pisteytykseen.
Source: Debian GNU/Linux 6.0 (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU_Linux)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Wine mahdollistaa Windows-ohjelmien käyttämisen myös muissa
käyttöjärjestelmissä.
Estääkö jokin välttämättä
tarvitsemasi Windows-sovellus toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisen?
Etkö omista Windows-konetta, mutta haluaisit käyttää jotakin vain
sellaisiin julkaistua ohjelmaa? Wine saattaa olla ratkaisu ongelmaasi!
Ohjelmien toimivuus vaihtelee, mutta yhteisö kerää niistä tietoa
osoitteessa http://appdb.winehq.org/ – katso sieltä toimiiko
kaipaamasi.
Kotisivu:
http://www.winehq.org/
Lisenssi:
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, FreeBSD, PC-BSD, Solaris
Asennus:
Todennäköisesti asennuspaketti löytyy jakelun omasta pakettivarastosta, mutta tarvittaessa ne on saatavilla myös Winen kotisivuilta.
Teksti: teroajk
kuvakaappaukset: teroajk
Lisätietoa
Wine-artikkeli Wikipediassa
Lisenssitietoa
Source: Wine (http://viikonvalo.fi/Wine)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Tomboy on näppärä wiki-tyyppisesti toimiva muistiinpanoväline
työpöydälle
Tomboy on keltaisten
muistilappujen korvike tietokoneen työpöydällä. Sähköisten
muistilappujen suurena etuna paperisiin verrattuna on mahdollisuus
linkittää niitä keskenään. Muistiinpanoihin voi kirjoittaa otsikoita,
tekstiä, listoja ja muotoilla niitä lihavoinnein, kursivoinnein, alle-
ja yliviivauksin sekä korostuksin. Mistä tahansa muistiinpanon sanasta
voi tehdä linkin, jota klikkaamalla avautuu uusi muistiinpanoikkuna.
Näin muistettavat asiat voi ryhmitellä järkevästi ja linkittää toisiin
niihin liittyviin muistiinpanoihin. On käyttäjän oma asia, haluaako
luoda muistiinpanoilleen hierarkisen rakenteen sisällysluetteloineen vai
linkittääkö niitä verkkomaisesti. Tomboyta on mahdollista käyttää myös
kevyeen projektinhallintaan, jossa pitää linkittää ihmisiä ja tehtäviä
keskenään.
Tomboyn toimintaa voi laajentaa lukuisilla siihen saatavilla lisäosilla.
Lisäosia löytyy muun muassa muistiinpanojen muuttamiseen html-muotoon,
niiden lähettämiseen Wordpress- tai Blogspot-blogiin sekä niiden
synkronointiin tietokoneiden välillä.
Samojen muistiinpanojen saatavuus eri koneilla, esimerkiksi koti- ja
työkoneella, on hyödyllistä. Tomboylla tehtyjä muistiinpanoja voidaan
synkronoida käyttäjien välillä paikallisesti tai eri tietokoneiden
välillä verkkopalvelujen kautta. Verkon yli synkronointi on tuettu
ainakin Tomboyn oman Tomboy online -palvelun ja Canonicalin Ubuntu
One -palvelun kautta. Synkronointi on mahdollista laittaa toimintaan
myös omalle palvelimelle joko Snowy-ohjelmiston, webdav-jaon tai
ssh-yhteyden kautta.
Android-puhelimiin löytyy marketista
Tomdroid-sovellus, jolla on
mahdollista käyttää samoja verkkoon synkronoituja muistiinpanoja kuin
tietokoneella. Toistaiseksi Tomdroidilla pystyy vain lukemaan
muistiinpanoja, mutta muokkaustoiminnallisuuttakin on lupailtu
tulevaisuudessa.
Tomboy on toteutettu C#-kielellä ja käyttää Linux- ja
Unix-järjestelmissä hyväkseen Mono-ympäristöä. Näissä järjestelmissä voi
vaihtoehtoisesti myös käyttää toiminnoiltaan ja ulkoasultaan hyvinkin
samanlaista, mutta C++-kielellä toteutettua
Gnote-ohjelmaa.
Kotisivu:
http://projects.gnome.org/tomboy/
Lisenssi:
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit
Asennus:
Asennuspaketit Windows- ja Mac OS X -ympäristöille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa Tomboy löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Muistilappu
Tekstin muotoiluja
Lappujen linkitys taakaperin
Sanoista voi tehdä linkkejä uusiin lappuihin
Linkkiä klikkaamalla avautuu saman niminen lappu. Jos sitä ei vielä ole, se luodaan.
Muistiinpanot voi synkronoida verkkoon.
Synkronoinnin voi tehdä useilla eri tavoilla.
Kaikkien muistiinpanojen lista
Tomboy järjestelmätarjottimessa
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Tomboy (http://viikonvalo.fi/Tomboy)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Open Clip Art Library eli avoin leikekuvakirjasto on kokoelma
vapaasti käytettäviä kuvakkeita ja kuvitusta.
Kokoelmasta löytyy kuvitusta
webbi-sivuihin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Kirjastossa on
symboleita, esimerkiksi tupakointikielto, pelikorttien maat, lippuja,
suuntanuolia ja vaikka mitä, yli 40 000 kuvaa. Valokuvia kirjastossa ei
ole, vaan kuvat ovat piirroksia. Perustiedostomuoto on SVG eli
skaalautuva vektorigrafiikka, jota voi käyttää sellaisenaan monessa
ohjelmassa, tai josta kuvat voi itse muuntaa haluamaansa
kuvatiedostomuotoon. Vektorikuvan tyypillinen ominaisuus on, että sen
voi suurentaa tai pienentää rajatta laadun kärsimättä. Esikatselua
varten kirjastossa on samoista kuvista myös PNG-muotoiset versiot.
Suurin osa www-selaimista sekä monet kuvankatselimet osaavat näyttää
SVG-kuvia. SVG-kuvien muokkaaminen onnistuu avoimen lähdekoodin
Inkscape-ohjelmalla.
Kokoelman kehittämiseen voi osallistua lähettämällä itse tekemiään
kuvia.
Kotisivu:
http://www.openclipart.org/
Lisenssi:
Vapaa, kuvia saa käyttää miten haluaa, CC0.
Toimii seuraavilla alustoilla:
Kaikki
Asennus:
Linux-jakeluissa löytynee pakettivarastoista. Kotisivulta voi ladata kaikki kuvat .zip, .tar tai .bz2 pakettina tai yksittäisiä kuvia.
Kuvia voi käyttää sellaisenaan tai muokata vaikkapa lisäämällä tekstiä
kuvan sisään tai laatimalla oma kuva yhdistämällä useasta kuvasta.
SVG-kuvien muokkaukseen sopii Inkscape-ohjelma, jolla suuri osa
kirjaston kuvista on piirrettykin. Tässä kirjoitelmassa käytetty kuvitus
löytyi Openclipartsista (paitsi Viikon Valo -logo).
Teksti: Taleman
Kuvat: Open Clip Art Library
Source: Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.06.2015 - klo:20:04
Clementine on musiikinsoitto-ohjelma monipuolisilla ominaisuuksilla
musiikkikirjaston hallintaan sekä verkkopalveluintegroinneilla.
Clementine pitää
musiikkiarkistosi hyvässä järjestyksessä. Se soittaa monessa muodossa
olevaa musiikkia (mp3, ogg,...), ylläpitää niiden meta-tietoja ja
arvosteluita sekä tarvittaessa muuntaa tiedostoja haluttuun muotoon. Se
osaa luoda automaattisesti älykkäitä ja dynaamisia soittolistoja
(satunnainen, suosituimmat kappaleet, eniten soitetut, vähiten soitetut
jne.). Clementine integroituu näppärästi verkosta löytyviin
musiikkilähteisiin, kuten Last.fm, SomaFM, Magnatune, Jamendo ja Icecast
sekä itse valitut nettiradiot.
Musiikin lisäksi Clementine osaa etsiä verkosta myös muuta musiikkiin
liittyvää tietoa. Se käyttää hyväkseen mm. Wikipediaa, Amazonia,
Facebookia, Myspacea, last.fm:ää ja lyrics.wikia.com:ia, joista ohjelma
etsii artisteista ja kappaleista monenmoista tietoa sekä
levynkansikuvia, kappaleiden sanoituksia, muiden kuuntelijoiden
mielipiteitä jne. Myös tiedostojen siirtäminen kannettaviin
soittolaitteisiin kuten iPodiin on tehty helpoksi.
Clementine toimii Windows-, Linux- ja Mac OS X -alustoilla.
Linux-käyttäjille Clementine saattaa vaikuttaa tutulta sillä se
pohjautuu tunnettuun Amarok 1.4 -soitto-ohjelmaan, josta se haarautui.
Kotisivu:
http://code.google.com/p/clementine-player/
Lisenssi:
[GNU GPLv](GNU GPL "wikilink")3
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus:
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin sivulta löytyvät asennuspaketit Ubuntu-, Debian- ja Fedora Core -jakeluille.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
LibriVox on unelma, kokeilu ja kysymys: voiko netistä löytää joukon
vapaaehtoisia herättämään tekijänoikeusvapaat kirjat eloon podcastingin
avulla?
LibriVoxin tavoite on
tuoda kaikki tekijänoikeusvapaat kirjat saataville ilmaisina
äänitiedostoina Internetiin.
Kirjoja voi kuunnella iltasatuna, autoa ajaessa tai vain lepuuttaa
silmiään samalla kun nauttii kirjallisuudesta. Eniten äänityksiä on
englanniksi (yli 10.000), suomen kielellä on saatavilla 11 kirjaa joista
kaksi on keskeneräisiä.
Projektin pääperiaatteet
Librivox on voittoa tavoittelematon, mainosvapaa projekti
Librivox lahjoittaa tallenteensa vapaaseen levitykseen,
tekijänoikeusvapaina
Librivoxia pyörittävät vapaaehtoiset
Librivox pitää yllä väljää ja avointa rakennetta
Librivox toivottaa tervetulleeksi kaikki vapaaehtoiset osallistumaan
ympäri maapallon
Näin se toimii Librivoxin vapaaehtoiset osallistujat lukevat lukuja
tekijänoikeussuojaamattomista kirjoista, jonka jälkeen syntyneet
äänitiedostot julkaistaan netissä (podcastien, katalogin ja
bittorrenttien avulla). Librivox on täysin vapaaehtoispohjainen, avoimen
lähdekoodin, vapaan sisällön tekijänoikeusvapaa projekti, ja työ tehdään
lähes kokonaan kommunikoimalla Internetissä. Projektin rakenne on
tasa-arvoinen, ja se on suunniteltu niin, että ihmiset voivat osallistua
juuri haluamallaan tavalla, mutta hieman toisistaan eroavia
vapaaehtoisia on useita:
“Readers” : Lukijat, jotka lukevat lukuja kirjoista, runoja tai
novelleja;
“Book Coordinators” : Kirjakoordinaattorit, jotka organisoivat
ryhmän Lukijoita saattamaan kirjan valmiiksi;
“Moderators” : Moderaattorit auttavat Lukijoita ja
Kirjakoordinaattoreita pääsemään asioihin mukaan;
“Meta Coordinators” : Metakoordinaattorit ovat vastuussa
valmistuneiden projektien lisäämisestä katalogiin;
Ylläpitäjät tekevät muita sekalaisia käytännön juttuja.
LibriVoxiin
osallistuminen on helppoa,
eikä siihen vaadita aikaisempaa kokemusta äänityksestä,
äänieditoinnista, näyttelemisestä tai julkisesta puhumisesta. Tarvitset
ainoastaan tietokoneen, jonkin ilmaisen äänitysohjelmiston ja oman
äänesi. Huomaat että yhteisö on vastaanottavainen ja ystävällinen, ja
jos sinulla on kysymyksiä, niihin todennäköisesti vastataan nopeasti
vilkkaalla http://forum.librivox.org/ keskustelualueella.
Suurimman osan teksteistä Librivox saa
Gutenberg-projektilta.
Internet Archive ja
ibiblio.org säilövät äänitiedostot.
Kotisivu:
http://librivox.org
Lisenssi:
Tekijänoikeuksista vapaa, Public Domain 1 2
Toimii seuraavilla alustoilla:
Kaikki
Käyttöohjeet
LibriVox pyrkii tekemään kohtuullisen kokoisia äänitiedostoja,
esimerkiksi kirjan luvut pistetään jokainen omaan tiedostoonsa.
Äänitiedostot voi noutaa selaimella yksitellen, tai kirjoittaa pienen
scriptin joka noutaa kirjan kaikki tiedostot kerralla. Saatavilla myös
.zip jossa ovat kaikki kirjan osat .mp3-tiedostoina.
Tiedostomuoto on Ogg Vorbis eli .ogg, myös
.mp3 on saatavilla. Näistä .ogg on vapaa tiedostomuoto. Eiköhän mikä
tahansa soitin osaa ainakin toisen näistä tiedostomuodoista.
Librivoxin luettelosta voi etsiä esimerkiksi tekijän nimen perusteella.
Äänitiedostot saatavilla Ogg Vorbis tiedostoina ja myös ämpäreinä.
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Viitteet
Copyright and Public Domain
Wikipedian artikkeli LibriVoxista
Source: Librivox (http://viikonvalo.fi/Librivox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
UFO: Alien Invasion on
strategiaa ja taktiikkaa yhdistävä peli, jossa pyritään estämään
ulkoavaruuden olioiden hyökkäys maahan. Mukana on yksinpeli ja moninpeli
Internetissä.
Pelaaja perustaa
tukikohtia, joissa varustetaan sotilaita ja maahanlaskeutumisaluksia,
joilla 8 sotilaan ryhmä siirretään kulloiseenkin taistelujen
polttopisteeseen. Pitkän tähtäimen strategia on perustaa lisää
tukikohtia, tutka-asemia ja ilmatorjuntapatteristoja, sekä varustaa
lisää sotilaita ja hankkia torjuntahävittäjiä hyökkääjien UFO:jen
torjuntaan. Maihinlasku aloittaa taktisen osuuden, joka on
vuoropohjainen taistelu.
Perustamalla tutkimuslaboratorion voi tutkia hyökkääjien aluksia ja
aseita, sekä kehittää parempaa ja uudenlaista aseistusta. Työpajassa voi
valmistaa niitä tarvikkeita joita markkinat eivät tuota riittävästi.
Strategiaosuus pelataan maapallon näyttävässä Geoscapessa. Taktinen
osuus palataan 3-ulotteisessa kentässä, jota voi tarkastella
haluamastaan suunnasta ja katselukulmasta.
Pelistä voi katsoa videoita
Youtubessa.
Peli on varsin laaja vaatien kohtalaista paneutumista. Läpipelaaminen ei
onnistu parissa illassa.
Saatavilla on
kenttäeditori,
lisäkenttiä voi siis itse tehdä (mutta se on varsin työlästä ja
opettelua vaativaa).
Peli on suomennettu osittain, mutta suomennoksen laatu ei ole kovin
hyvä. Suomennoksen parantamiseen voi
osallistua.
Peliprojekti kaipaa myös graafikkoja, alunperin nimittäin osa pelin
käyttämistä graafisista elementeistä otettiin käyttöön epävapaista
lähteistä tai käyttöoikeus on epäselvä. Käynnissä on iso muokkaus jossa
grafiikat korvataan uusilla varmasti vapaan käyttöoikeuden kuvilla.
Peliä kehitetään jatkuvasti, kotisivuilla on kuukausittain
tilannetiedotus.
Ilmeisesti projekti on alunperin alkanut jo vuonna 2003, nimittäin
helmikuun 20. 2004 Mandrake Linuxille oli ufoai. (Lähde: rpm -qip
--changelog
ftp://ftp.cica.es/mirrors/Linux/plf/mandriva/non-free/2006.0/i586/ufo-0.10-3plf.i586.rpm)
Kotisivu
http://ufoai.ninex.info/wiki/
Lisenssi
GNU GPL, ohjeet GNU FDL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa mukana, mutta luultavasti vanha versio. Uusin
versio pitää noutaa kotisivulta, tai Ubuntulle
Playdebistä
valmiina asennuspakettina. Windowsille ja Mac OS X:lle on valmis
asennuspaketti pelin kotisivuilla. Windowsille saatavilla myös
Desurasta.
Käyttöohjeet
Varsin laajat käyttöohjeet löytyvät pelin kotisivuilta.
Alkuruutu
Strategianäyttö eli Geoscape
Taktinen näyttö. Juuri laskeuduttu
Taistelu käynnissä
Tähdätään tarkkaan
Taas strategianäyttö, UFO lentämässä
Viitteitä
http://en.wikipedia.org/wiki/UFO:_Alien_Invasion
http://www.gamespot.com/pc/strategy/ufoalieninvasion/index.html
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: UFO:AI (http://viikonvalo.fi/UFO_Alien_Invasion)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on
juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.
Mozilla-projektin
Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen
mukaan
noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella.
Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta
julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja
ominaisuuksia.
Käyttöliittymä
Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että
välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi
Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina
välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi
asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata.
Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin
itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki
valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa
säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa
näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös
säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi
napiksi.
Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.)
välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi
sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden
välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos
välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla.
Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla
osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen
historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä.
Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti
silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden
löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.
Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu
kosketusnäyttöä käytettäessä
monikosketustuella, joka siis
mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella
vetämällä.
Suorituskyky
Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana
käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä.
Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden
JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin
suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa.
Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen.
Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.
Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia,
joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...)
mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis
vaikuta itse selaimeen.
Uusia ominaisuuksia
Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse
html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä
css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista
html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki
WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön
html5:llä ilman Flash-laajennosta. Myös
äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja
tuottaa suoraan javascriptillä.
Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa
vektorigrafiikkaa (svg). Nyt
kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa,
erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan)
sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan
käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis
tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä
Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia
mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa
kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu
svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä
muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia
voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot
mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja
hyvin skaalautuvien kuvien käytön.
Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF,
TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei
tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin
fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun
sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat
tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla.
Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia
mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan
erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.
Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen
esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut
edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä,
mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi
sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren
esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.
Kotisivu
http://www.mozilla.com/firefox/
Lisenssi
MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo
Asennus
Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta.
Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko
Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm.
Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien
jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen
jakelun päivityspolitiikasta.
VALO-CD
VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan
VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4.
Lisää luettavaa
Ominaisuudet
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
MuseScore on ilmainen ja kätevä WYSIWYG-nuotinnusohjelma
musiikintekijöille.
MuseScoren käyttöön
pääse helposti ja nopeasti — ehkäpä puolessa tunnissa — sisälle
katsomalla ohjelman kotisivulta löytyvät lyhyet opetusvideot.
MuseScoreen voidaan syöttää nuotteja suoraan näppäimistöltä. Nuottien
syöttöä voidaan nopeuttaa käyttämällä erillistä MIDI-näppäimistöä.
MuseScorella voi säveltää musiikkia vaikka suurelle
sinfoniaorkesterille, sillä viivastojen määrä ei ole rajattu. Ohjelmaan
on yhdistetty myös MIDI-sekvensseri ja ohjelmistosyntetisaattori. Koska
ohjelma tuo ja vie MIDI:ä, sen avulla voidaan tuottaa MIDI-tiedostoista
nuotinnuksia ja nuotinnoksista vastaavasti MIDI-tiedostoja. Lisäksi
käytettävissä on standardi XML-formaatti, joten siihen voi tuoda muilla
nuotinnusohjelmilla, kuten Finalella ja Sibeliuksella, tehtyjä
partituureja.
Ohjelma on monin tavoin kätevämpi käyttää kuin esim. 80-luvulta
periytyvä Finale. Finalestä löytyy tietysti monia ominaisuuksia, joita
ammattisäveltäjä saattaa tarvita työssään ja joita ei MuseScoresta
löydy. Ohjelma on käännetty monelle kielelle ja myös suomeksi.
Ohjelmistopaketit löytyvät niin Linuxiin, Macciin kuin Windowsiinkin.
Ohjelma on GNU GPL lisenssoitu. MuseScoresta on
vastikään ilmestynyt 1.0-versio. Aiemmat versiot olivat bugisempia,
mutta niissäkin bugeista aiheutuvia ongelmia oppi nopeasti välttämään.
Kotisivu
http://musescore.org/ (kotisivu näkyy suomeksi jos selaimen
kieliasetuksissa suomi on ensimmäisenä)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Viimeisimmät asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta.
Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy myös jakelun omasta
pakettivarastosta.
Esimerkki
MuseScoreDemo1.pdf
Viitteitä
Projekti Open Goldberg Variations
käyttää Musescorea.
Musescoren käyttöopas
Nuotteja
Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: pesasa
Source: MuseScore (http://viikonvalo.fi/MuseScore)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto,
joka sisältää muun muassa tekstinkäsittelyohjelman (Writer).
Writeriä käytetään tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja
tulostamiseen.
LibreOffice haarautui OpenOffice.org:sta, joka perustuu Sun
Microsystemsin StarOffice-pakettiin, jonka Sun osti saksalaiselta
StarDivisionilta 1999. Oraclen ostettua Sunin vuonna 2009 osa
ohjelmiston johtavista kehittäjistä erosi syksyllä 2010 projektista ja
perusti uuden Document Foundationin jatkamaan ohjelmiston kehitystä
riippumattomana. Uuden säätiön merkittäviin tukijoihin kuuluvat Google
ja Red Hat. Se on pyytänyt myös Oraclen jäsenekseen ja luovuttamaan
sille OpenOffice.org-nimen oikeudet. Ensimmäisen uuden version
julkaisussa se käytti nimeä
LibreOffice. Toistaiseksi ei
ole oleellisia eroja LibreOfficen ja OpenOffice.org:n välillä. Jos siis
LibreOffice ei ole saatavilla koneellesi, käytä OpenOffice.orgia
odotellessa.
sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan
muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Writer
osaa käyttää mallineita joilla esimerkiksi liikekirjeen vakio-osat ja
suomalaisen kirjestandardin mukaiset asettelut voi tehdä kirjepohjaksi.
Tekstin voi asemoida yhteen tai useampaan
palstaan. Mukaan voi
liittää kuvia, taulukoita ja matemaattisia kaavoja. Tiedoston voi viedä
PDF-muotoiseksi lähetettäväksi kirjapainoon, sähköpostin liitteenä tai
tulostettavaksi. Saatavilla on vapaa Voikko-niminen ohjelma suomen
kielen oikolukuun ja tavutukseen. Writer osaa käyttää
OpenDocument-tiedostomuotoa
lukuisten muiden tallennusmuotojen lisäksi. Writer osaa lukea ja
kirjoittaa muun muassa Microsoft Officen tallennusmuotoja.
Kotisivu:
http://fi.libreoffice.org/ tai http://www.documentfoundation.org/
Lisenssi:
GNU LGPL http://www.libreoffice.org/download/license/
Toimii seuraavilla alustoilla:
Mac OS X, Microsoft Windows, Linux.
Asennus:
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutuvat noutamaan asennustiedoston kotisivulta tai käyttämään VALO-CD:tä.
VALO-CD
Writer löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Lyhyt käyttöohje löytyy Porixin kurssista Tietokoneen
käyttö. Tuossa sivulla
on myös kaksi ohjevideota, liikekirjeen mallineen teko ja miten
mallinetta käyttäen tehdään uusi kirje. Hyviä suomenkielisiä ohjeita
OpenOffice.Org:n käytöstä.
Lisää (englanninkielisiä) ohjevideoita löytyy
Showmedosta.
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman, pesasa
LibreOffice logo Document Foundationin markkinointimateriaalista
Source: LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
R on tilastolliseen laskentaan tarkoitettu ohjelmointiympäristö.
Se on GNU-projekti, joka pohjautuu
S-kieleen. Tätä nykyä R on erittäin laajasti käytetty ja sen käyttöä
opetetaan esimerkiksi yliopistojen tilastotieteen oppiaineissa. R:ään
liittyen järjestetään nykyään myös kansainvälisiä kongresseja ja
julkaistaan korkeatasoista nettilehteä.
Ohjelman kotisivuilta löytyy R:ään laajan perustyökaluvalikoiman lisäksi
tuhansia käyttäjien valmistamia lisäpaketteja (packages). Ohjelman
kotisivuilta löytyy myös eri tasoisia oppaita R:n käyttöön. Sopiva opas
R:n opetteluun ja myös edistyneille tilastotieteilijöille on esimerkiksi
Tommi Viitasen kirjoittama "Tilastotiedettä
soveltajille". Katso myös Itä-Suomen
yliopiston tuottama
R-opas.
Vaikka R onkin tehty tilastolliseen laskentaan, sen helposta
opittavuudesta ja käytettävyydestä johtuen allekirjoittanut on mm.
analysoinut R:llä musiikkia,
piirrättänyt sillä Fraktaaleja,
käyttänyt sitä matriisilaskentaan, matemaattiseen optimointiin
jne. Tämä onnistuu funktionaalisella ohjelmoinnilla, mutta R on myös
objektiorientoitunut kieli.
Kotisivu
http://www.r-project.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, muut Unixit
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Useimpiin Linux- ja
Unix-jakeluihin ohjelma löytyy myös suoraan jakelun omasta
paketinhallinnasta. Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa komennolla
apt-cache search \^r-.* löytyy pitkä luettelo R-Projektin
paketteja
(http://cran.r-project.org/bin/linux/debian/).
Käyttöohjeita
Tilastotiedettä soveltajille (Tommi Viitanen)
R-opas (Itä-Suomen yliopisto)
R-ohjelmointi
Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: ATTE TENKANEN
Source: R (http://viikonvalo.fi/R)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
Pinta on yksinkertainen vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma
Pinta on pyritty tekemään
käyttöliittymältään ja toiminnaltaan varsin samanlaiseksi kuin
tunnetumpi Paint.net-piirto-ohjelma. ("Pinta" on anagrammi sanasta
"paint".) Pinta ei ole yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Gimp tai
Photoshop, mutta sen käyttöliittymä on yksinkertainen käyttää ja siksi
helppo oppia. Siksi sillä saa helposti tuloksia aikaan jo vähemmälläkin
opettelulla. Ohjelmassa ovat käytettävissä yleisimmät
kuvankäsittelytyökalut, pensselit, kynät, kumit, valinnat ja valmiit
kuviot. Kuvan osia voi jaotella useammille päällekkäisille tasoille.
Pinta antaa käyttöön myös rajattoman ja täydellisen editointihistorian,
jossa voi liikkua edestakaisin "kumoa"- ja "tee uudelleen"-toiminnoilla.
Pinta sisältää myös laajan valikoiman säätöjä ja tehosteita kuvien
muokkaamiseen.
Pinta on ohjelmoitu C#-kielellä ja tarvitsee Windows-koneissa
toimiakseen Microsoftin sivuilta saatavan
.NET-ympäristön
(vähintään versio 3.5). Windows-ympäristössä tarvitaan lisäksi
Gtk#-kirjastot, jotka ovat ladattavissa Pintan sivujen
kautta. Linux- ja Mac OS X -ympäristöihin asennettaessa käyttöön tarvitaan
Mono-ympäristö, joka Linux-jakeluihin löytyy yleensä paketinhallinnan kautta
ja OS X:lle linkkinä Pintan lataussivulta.
Kotisivu
http://pinta-project.com/
Lisenssi
MIT X11
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit ovat saatavilla
Pintan lataussivulta.
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy yleensä suoraan
paketinhallinnasta.
Teksti: oma pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
Ubuntu on helppokäyttöinen ja
vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Myös suomen kielellä.
Käyttöjärjestelmä on
nimetty eteläafrikkalaisen
Ubuntu-ideologian
mukaan. Sana on bantukieltä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä
"inhimillisyyttä toisia kohtaan". Käyttöjärjestelmänä Ubuntu pohjautuu
Debian GNU/Linux -järjestelmään (esitelty myös
Viikon VALOna), jonka
varastoista suuri osa ohjelmapaketeista on peräisin. Ubuntun
kehittämisen taustalla ovat eteläafrikkalaisen Mark
Shuttleworthin
perustama yhtiö Canonical Ltd. sekä
vapaaehtoisten muodostama yhteisö. Ubuntun luvataan olevan vapaa nyt ja
tulevaisuudessa.
Asennus-CD:ltä vasta asennettu Ubuntu-järjestelmä on heti valmis
käytettäväksi. Asennus-CD on myös
Live-CD, eli käynnistämällä kone
CD:ltä Ubuntua voi kokeilla asentamatta mitään. Ohjelmien joukosta
löytyy muun muassa
LibreOffice-toimisto-ohjelmapaketti
(vanhemmissa Ubuntuissa OpenOffice.org-nimisenä), Firefox
4 -selain, ohjelmat musiikin kuunteluun,
videoiden katseluun, valokuva-albumien ylläpitoon sekä yhteydenpitoon
verkossa. Valmiiksi asennettujen ohjelmien lisäksi Ubuntussa on
lukematon määrä erilaisia ohjelmia asennettavissa vain muutaman
hiirenklikkauksen päässä. Kuten muissakin Linux-jakeluissa, Ubuntuun
asennettavia ohjelmia ei tyypillisesti etsitä verkkosivuilta ympäri
Internetiä
vaan ne ovat valmiiksi tarjolla asennettaviksi Ubuntun ohjelmavaraston
kautta. Ubuntun paketinhallintatyökalu pitää yllä tietokantaa tarjolla
olevista ohjelmistoista ja sillä on helppo etsiä tarvittavaa ohjelmaa.
Kun ohjelma on löytynyt, se voidaan asentaa parilla hiiren
näpäytyksellä. Ohjelmien poistaminen onnistuu samalla tavoin.
Ubuntusta julkaistaan uusi versio noin kuuden kuukauden välein.
Suurimpaan osaan julkaisuista annetaan tukea mm. tietoturvapäivitysten
muodossa 18 kuukautta. Noin kahden vuoden välein julkaistavia
pitkäaikaistuettuja LTS-versioita (long term support) tuetaan
työpöytäkäytössä kolme ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntun tuorein
versio on 11.04, lempinimeltään Natty Narwhal (siisti sarvivalas
tai tyylikäs sarvivalas). Viimeisin LTS-versio on 10.04 Lucid Lynx
(selvänäköinen ilves). Ubuntu-julkaisujen versionumero koostuu
julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Lempinimet taas ovat
adjektiivilla kuvailtuja eläimiä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä
julkaisusta seuraavaan.
Natty Narwhal
Huhtikuussa 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 Natty Narwhal sisältää muun
muassa seuraavia ominaisuuksia:
Uusi Unity-käyttöliittymä, joka on suunniteltu toimimaan
työpöytäkoneiden ja kannettavien isolta näytöltä, mutta myös
miniläppärien pienemmiltä näytöiltä.\
Ubuntun perinteinen Gnome on myös vaihtoehtoisesti käytettävissä
valitsemalla käyttöliittymä sisäänkirjautumisruudussa.
LibreOffice 3.3.2
-toimisto-ohjelmisto\
LibreOffice on käytännössä aiemmin OpenOffice.org-nimellä tunnettu
toimistopaketti, mutta nyt uudella nimellä. LibreOffice-projekti on
luonteeltaan aiempaa yhteisöllisempi.
Firefox 4.0-selain
Shotwell 0.9.1 - ohjelma digitaalisten
valokuvien järjestelyyn ja katseluun
Evolution 2.32.2 - sähköpostiohjelma
Banshee 2.0 - musiikinsoitto-ohjelma, joka
sisältää muun muassa integraation Amazonin musiikkikauppaan.
Ubuntu One -palvelu, joka helpottaa
tiedostojen varmuuskopiointia ja synkronointia useamman koneen
välillä.
Rinnakkaisversiot
Ubuntusta on olemassa useita erilaisiin käyttöihin ja erilaisille
käyttäjille suunnattuja rinnakkaisversioita. Ne käyttävät taustalla
samaa perusjärjestelmää ja ohjelmapakettien varastoa, mutta erona on
asennuslevyltä oletuksena asentuvien ohjelmien kokoelma. Osassa on
käytössä jokin vaihtoehtoisista käyttöliittymistä, osassa taas
asennetaan kokoelma johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivia
ohjelmia. Kaikki ohjelmat on mahdollista asentaa myös muihin
rinnakkaisversioihin joko yksittäin tai kokonaisuuksina. Yhden
rinnakkaisversion ohjelmakokonaisuuden asentaminen toiseen tapahtuu
helposti asentamalla yksi ohjelmapaketti. Esimerkiksi Lubuntun
sisältämien ohjelmien asentaminen onnistuu asentamalla paketti nimeltä
lubuntu-desktop.
Erilaisia käyttöliittymiä käyttävät ohjelmat toimivat myös ristiin
versioiden välillä.
Kubuntu
Kubuntu-versiossa käyttöliittymänä on
KDE-työpöytä. KDE-työpöydän ulkoasu ja
käyttökokemus poikkeavat jonkin verran Ubuntun oletuksena asentuvasta
käyttöympäristöstä. Kokonaisuuden mukana asentuu joukko ohjelmia, jotka
vastaavat toiminnallisuudeltaan tavallisen Ubuntun kokoelmaa, mutta
sopivat ulkoasultaan ja toiminnaltaan paremmin valittuun
työpöytäympäristöön.
Muutamia uusia ominaisuuksia Kubuntu 11.04:ssä:
KDE 4.6.2
Tiedostojen jako Samballa entistä helpommin
Tuki OwnCloud -pilvipalvelulle, jolla
tiedostoja voi synkronoida verkkoon joko omalle tai muualta
palveluna hankitulle palvelimelle.
Xubuntu
Xubuntu käyttää XFCE-työpöytää, joka on
suunniteltu kevyemmäksi käyttöliittymäksi. Xubuntu 11.04:ssä on käytössä
uusi Xfce 4.8 -versio.
Lubuntu
Lubuntu on toinen kevyellä käyttöliittymällä
varustettu Ubuntun rinnakkaisversio. Lubuntu käyttää
LXDE-työpöytää.
Ubuntu Studio
Ubuntu Studio on suunniteltu luovaan työhön.
Se sisältää parhaat vapaat työkalut äänen, kuvan ja videon käsittelyyn.
Mythbuntu
Mythbuntun avulla voi rakentaa itse oman
verkkotietoisen kotiteatterijärjestelmän, joka toimii hyvin yhteen kodin
muiden laitteiden kanssa.
Edubuntu
Edubuntun mukana asentuva ohjelmakokonaisuus
on koostettu opetustyötä silmälläpitäen. Edubuntuun on kerätty suuri
joukko koulutyössä hyödyllisiä ohjelmistoja.
Edubuntua voi kokeilla myös selaimen
kautta.
Uusia ohjelmia Edubuntu 11.04:ssä:
Pencil-animaatio-ohjelma
Geogebra - ohjelma geometrian ja
matematiikan opetteluun
Calibre - sähkökirjojen lukemiseen ja
hallintaan
LibreCAD
Freemind - mindmap-työkalu
Stellarium - planetario-ohjelma
Näiden lisäksi tarjolla on myös muita rinnakkaisversioita. Joukossa on
esimerkiksi erilaisia lokalisoituja versioita, joilla Ubuntu asentuu
suoraan halutulla kielellä ja halutuilla paikallisasetuksilla,
esimerkiksi suomeksi.
Toinen esimerkki muunlaisista rinnakkaisversioista on sokeille ja
heikkonäköisille suunnattu
Vinux.
Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu
Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta
taikka Ubuntu Suomen
lataussivulta. Sivuilla
opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu
levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan
USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan
aloittaa.
Käyttöohjeet ja opastus
* Mitä uutta Ubuntussa?
* Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun
käyttäjälle
* Ubuntu
tutuksi-wikikirja
* Ubuntu Suomen keskustelualueet
* Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.
* Ubuntu Suomen ohjesivu
Muuta materiaalia
Nelson Mandela kertoo, mistä ubuntussa on kyse.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Ubuntu 11.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto.
Lukuisten
vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin kehittämä
MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta
Wikipediasta työpaikkojen sisäisten
dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin
pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat
laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa
MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus
(lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty
sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.
MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä
eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai
PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP. Aktiivisia ydinkehittäjiä on
useita kymmeniä, suurin osa vapaaehtoisia ja muutama myös Suomesta.
Nykyisin MediaWiki on tiukassa muutoksen otteessa, kun sen vuosien
saatossa rönsyillyttä perustoiminnallisuutta kirjoitetaan uudelleen
vastaamaan tämän päivän ohjelmointikäytäntöjä – ja toisaalta myös
ulkoasua päivitetään vastaamaan nykypäivää hyödyntämällä enemmän
JavaScriptiä sekä uusia standardeja kuten HTML5 ja CSS3.
Yhteensopivuutta vanhempien selainten kanssa ei tietenkään ole
unohdettu. Koodin vakaudesta huolehditaan testeillä sekä ajamalla koodia
ensin tuotantokäytössä Wikipediassa sekä muilla sivustoilla.
5. toukokuuta julkaistu kokeiluversio 1.17 beta 1 sisältää tärkeitä
uusia ominaisuuksia sekä peruskäyttäjälle että suurille wikifarmeille.
Peruskäyttäjää ilahduttaa uudistettu, entistä selkeämpi ja suomennettu
asennussivu. Myös sivujen aakkostusta luokissa on parannettu, joskin
ongelmat ovat olleet lähinnä muilla kielillä kuin suomeksi. Myös
MediaWiki-sivustojen suorituskyky paranee, kun sivuston tyylejä ja
komentosarjoja tiivistetään ja yhdistetään, jotta selaimen tarvitsisi
tehdä vähemmän erillisiä pyyntöjä.
Kotisivu:
http://www.mediawiki.org
Lisenssi:
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows
Asennus:
Lataa paketti osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Download. Löytyy myös joistakin Linux-jakeluista, mutta osa tarjoaa vanhoja versioita tai epästandardilla tavalla paketoitua MediaWikiä.
Käyttöohjeet
MediaWikin käyttäminen ei vaadi paljoa opiskelua. Yksinkertaisimmat
muokkaukset onnistuvat helposti työkalupalkin avulla. Joitakin ohjeita
kuitenkin löytyy niin käyttäjille kuin ylläpitäjillekin.
Jonkinasteinen ja jonkin verran suomennettu käyttöopas löytyy
osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi Vastaavasti
löytyy hallintaopas MediaWikin ylläpitäjille osoitteesta
http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Contents/fi
MediaWikin kotisivu
Uusi asennussivu
Muokkaus
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: MediaWiki (http://viikonvalo.fi/Mediawiki)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:02:08
ccMixter on palvelu, joka jakelee Creative
Commons -lisensseillä lisensoituja
äänitiedostoja.
Palvelusta löytyy musiikki-
ja äänitiedostoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sivuston tarkoituksena
on mahdollistaa ääni- ja musiikkitiedostojen luvallinen jakaminen ja
uudelleenmiksaus. Sivuston laajasta arkistosta löytyy niin kokonaisia
musiikkikappaleita kuin lyhyitä ääniklippejä ja näistä tehtyjä
uudelleenmiksauksia. Koska tiedostot on lisensoitu Creative Commons
-lisensseillä, ovat luvat niiden uudelleenkäyttöön selkeästi ilmaisu.
Ennen tiedostojen uudelleenkäyttöä, niiden lisensseihin kannattaa
kuitenkin tutustua ja kiinnittää huomiota. Osa tiedostoista on julkaistu
vapailla, uudelleenkäytön sallivilla lisensseillä, kuten
alkuperäisen tekijän mainitsemisen vaativa
cc-by, tekijän
mainitsemisen ja saman lisenssin käytön edellyttävä
cc-by-sa sekä
rajoittamattoman käyttöoikeuden antava
cc0. Osa taas on
julkaistu epävapaammilla lisensseillä, jotka kieltävät kaupallisen
käytön. (Esimerkiksi
cc-by-nc-sa tai
cc-by-nc)
Sivuston tag-järjestelmä tekee halutunlaisen äänitiedoston etsimisen
helpoksi. Tiedostoja selatessa niitä voi suodattaa joko tiedostoille
annettujen avainsanojen avulla taikka lisenssin mukaan. Esimerkiksi
cc-by-lisensoitua lapsen ääntelyä löytyy valitsemalla
"Samples"-välilehden "Browse"-osiossa halutun lisenssin ja tag-listasta
avainsanan "children". Toinen tapa löytää kiinnostavia ääniä ja
musiikkeja on selata yhteisön jäsenten valitsemia ja suosittelemia
löytöjä.
Palvelusta saatavien äänten mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi
erilaiset video-, peli- ja podcast-projekteissa tarvittavat taustaäänet
ja -musiikit sekä äänten käyttö instrumentteina omissa
musiikkituotoksissa. Sivuston musiikeista suuressa osassa onkin käytetty
aineksina sivustolta löytyviä muita tiedostoja. Kunkin tiedoston
kohdalla on nähtävissä, mitä aiempia tiedostoja kyseisen tiedoston
tekemisessä on hyödynnetty ja mitkä kaikki teokset ovat
edelleenkäyttäneet sitä.
Kotisivu
http://ccmixter.org/
Lisenssi
Eri Creative Commons -lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: ccMixter (http://viikonvalo.fi/ccMixter)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Pidgin on vapaa avoimen lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee
useita viestiverkkoja.
Käyttävätkö ystäväsi
useaa erilaista tekstipohjaista pikaviestijärjestelmää, kuten MSN,
GoogleTalk, Yahoo!, Facebook-chat, jne. On kätevää, jos heidän kaikkien
kanssa voi keskustella yhdellä ja samalla ohjelmalla. Pidgin soveltuu
tähän erinomaisesti, sillä se osaa toimia yli kymmenessä eri
viestiverkossa. Pidginin toimintaa voidaan myös laajentaa useilla
lisäosilla. Näillä saadaan käyttöön esimerkiksi salattu keskustelu,
käännöstyökalu, Twitter-integraatio tai keskustelijoiden yhteinen
piirtoalusta. Myös tiedostojen siirto keskustelijoiden välillä onnistuu.
Kahdenkeskisten pikaviestien lisäksi Pidginillä voi osallistua
ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi IRC-kanavilla tai Jabber-huoneissa.
Mac OS X -käyttäjiä saattaa kiinnostaa myös Adium,
joka käyttää samaa taustakoneistoa kuin Pidgin, mutta istuu
käyttöliittymältään ja ulkoasultaan luontevammin OS X:ään.
Kotisivu
http://www.pidgin.im/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Unixit
Asennus
Asennuspaketit Windowsille, Mac OS X:lle ja useammalle eri
Linux-jakelulle löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin
Pidgin löytyy tyypillisesti myös suoraan sen omasta
paketinhallinnasta.
VALO-CD
Pidgin löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Pidgin (http://viikonvalo.fi/Pidgin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Translatewiki.net on avoimille ohjelmille suunnattu käännösalusta ja
-yhteisö.
Translatewiki.net on paikka, jossa vapaaehtoiset kääntävät vapaita
ohjelmia omalle kielelleen. Kääntäminen tapahtuu pääasiassa selaimella.
Kääntäjien apuvälineinä on muun muassa käännösmuisti, Googlen ja
Microsoftin konekäännökset sekä muunkieliset käännökset.
Translatewiki.netissä voi kääntää esimerkiksi MediaWikiä, FreeColia sekä
OpenStreetMapin verkkosivua ja työkaluja. Yhteensä käännettäviä ohjelmia
on parisen kymmentä.
Translatewiki.netin erottaa muista
käännösalustoista ja -sivuistoista painotus yhteisöllisyyteen sekä
mahdollisuus kysyä apua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos käännettävä
asiaa ei ymmärrä tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi onko Open
suomeksi Avaa vai Avoin), niin kääntäjä voi pyytää apua sivuston
muilta käyttäjiltä, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä ohjelmien
kehittäjiin, jotta kysymyksiin saataisiin vastaus. Jokaisella viestillä
on paikka, johon nämä selitykset lisätään ja selitykset näytetään
viestiä käännettäessä. Näitä selityksiä voi täydentää kuka tahansa ja se
onkin suotavaa, sillä näin asia tarvitsee selvittää vain kerran, ja
aikaa säästyy sadoilta seuraavilta käyttäjiltä. Selvitystyö on
välttämätöntä hyvien ja oikeiden käännösten tekemiseksi, ja se on
yleensä eniten aikaa vievä asia ohjelmistojen kääntämisessä.
Translatewiki.net on oiva paikka aloittaa tai jatkaa kuihtunutta
suomentamisharrastusta, sillä sinun ei tarvitse opetella uusia työkaluja
eikä selvitellä eri projektien yhteyshenkilöitä. Sen jälkeen kun olet
pyytänyt ja saanut kääntämisluvan, voit kääntää kaikkia saatavilla
olevia ohjelmia niin paljon tai vähän kerralla kuin haluat. Sivuston
ylläpitäjät vievät tehdyt käännökset säännöllisesti eteenpäin kuhunkin
ohjelmaan. Sivuston kääntäjät voivat tarkistaa toisten tekemiä
käännöksiä ja antaa tarvittaessa palautetta. Suomentaminen on
haasteellista ja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, kärsivällisyyttä
ja halua kehittyä ja oppia uutta. Uusia suomentajia tarvitaan kovasti,
jotta taitoja voidaan välittää eteenpäin ja käännettävää on aina enemmän
kuin kääntäjiä.
Kielten opiskelijat voivat Translatewikissä kerätä kokemusta tekemällä
oikeita käännöksiä. Käännökset tulevat käyttöön ohjelman seuraavan
julkaisun myötä, tai joissain tapauksissa aikaisemminkin.
Kotisivu
http://translatewiki.net
Toimii
selain
Suomen kielen käännöstilanne
http://translatewiki.net/wiki/Special:LanguageStats?code=fi
Käännösnäkymä
Suomenkielinen etusivu
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: Translatewiki.net (http://viikonvalo.fi/Translatewiki.net)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Minitube on pieni ja yksinkertainen ohjelma YouTube-videoiden
katseluun ilman selainta ja Flashia.
Minitube on ohjelma,
jolla voi katsella YouTube-videoita käynnistämättä selainta ja
erityisesti käyttämättä Flash-lisäosia. Tämän vuoksi Minitube on hyvin
kevyt ja virtaakin säästävä väline YouTube-videoiden katseluun.
Minitube-ohjelma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja
helppokäyttöinen. Hakukenttään kirjoitetaan hakusanat, joilla halutaan
etsiä videoita YouTube-palvelusta. Ohjelma näyttää löytyneet videot
soittolistana ja alkaa toistaa videoita yksi toisensa jälkeen.
Soittolistan videoita voi järjestellä haluamaansa järjestykseen ja siitä
voi poistaa tallenteita. Videoita voi katsella ikkunoidusti tai
kokoruudulla.
Minitube kykenee näyttämään YouTube-videoita aina full-HD (1080p) kokoon
saakka. Katselun lisäksi Minitubella on mahdollista myös tallentaa
videot yhdellä hiiren klikkauksella omalle koneelle mpeg4-muodossa
myöhempää katselua varten.
Minitube soveltuu hyvin myös lapsiperheiden käyttöön, sillä karsitun
käyttöliittymän ansiosta lapsen voi melko turvallisesti jättää katsomaan
sopivalla hakusanalla löytyneitä videoita pelkäämättä, että lapsi eksyy
klikkailemalla arveluttaviin videoihin. Kannattaa toki itse myös
vilkaista hakutulokset läpi.
Kotisivu
http://flavio.tordini.org/minitube
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows (2000/XP/Vista/7), Mac OS X, Linux
Asennus
Asennuspaketit kullekin alustalle sekä ohjelman lähdekoodi löytyvät
ohjelman kotisivuilta. Linux-alustoille Minitube saattaa löytyä myös
jakelun omasta ohjelmavarastosta. Mac OS X:lle ohjelma löytyy mylös
Mac App Storesta, jossa olevasta versiosta kuitenkin puuttuu
videotiedostojen lataaminen omalle koneelle.
Käyttöohjeet
Ohjelman esittelyvideo YouTubessa: Play YouTube videos without
using Flash with
Minitube
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Minitube (http://viikonvalo.fi/Minitube)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Linphone on vapaa Internet-puhelinsovellus.
Linphone-ohjelmalla
voi soittaa SIP-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä
löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia)
verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen oma
palvelu.
Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa
eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi
Skypellä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai
puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia.
Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden
soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi
Saunalahden Nettipuhelimella voi
soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden
GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin
puhelinliittymiin.
Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa
ilmaisia nettipuheluita, jos käyttössä on joko langaton verkko tai
liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.
Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS
X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.)
Kotisivu
http://www.linphone.org/
Lisenssi
GNU GPLvv2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Android, iOS, Blackberry
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluille
Linphone löytyy suoraan paketinhallinnan kautta ja
Android-laitteille sen saa marketista.
Käyttöohjeet
Flossmanuals-sivustolta löytyy opas
Linphonen käyttöön ja
asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää
SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Linphone (http://viikonvalo.fi/Linphone)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
LyX on erilainen tekstinkäsittelyohjelma, joka tuottaa kaunista
painokelpoista jälkeä.
LyX on ulkoasultaan erittäin
hyvän näköistä jälkeä tuottava tekstinkäsittelyohjelma. Toisin kuin
suurin osa tekstinkäsittelyohjelmista, LyX ei pyri olemaan
WYSIWYG-tyyppinen (What You See Is What You Get) vaan sen toiminta
seuraa WYSIWYM-periaatetta (What You See Is What You Mean). Käytännössä
tämä tarkoittaa, että vaikka tekstiä editoitaessa sen ulkoasu näyttääkin
suurin piirtein siltä, kuin lopputuloksen on tarkoituskin, ei ohjelma
silti pyri tekemään tarkkaa ulkoasun asettelua vielä tässä vaiheessa.
Esimerkiksi tekstin rivitykset ja sivutukset eivät muokkausvaiheessa ole
vielä lopullisessa muodossaan. Sen sijaan ohjelma voi näyttää
käyttäjälle useita muokkaukseen liittyviä lisätietoja, jotka eivät päädy
lopulliseen tulostuvaan versioon. Esimerkiksi automaattisesti luotava
sisällysluettelo näkyy tekstin seassa vain sen paikan merkitsevänä
laatikkona, joka kertoo, mihin kohtaan sisällysluettelo tulee
lopullisessa versiossa. Samoin tekstin seassa olevat alaviitteet ovat
näkyvissä omana osionaan siinä kohtaa, johon viite tulee ja varsinainen
alaviite luodaan sivun alalaitaan vasta lopulliseen versioon. Saman
periaatteen mukaisesti esimerkiksi pakotetut pysty- ja vaakasuuntaiset
välit sekä sivunvaihdot on ohjelmassa selvästi merkitty näkyviin.
Ajatuksena siis on, että käyttäjä näkee aina, mitä on tekemässä ja
ohjelma ei tuota tässä suhteessa yllätyksiä käyttäjälle.
LyXissä tekstin käsitteleminen tapahtuu rakenteisesti ja erilaisia
tyylejä käyttämällä. Käyttäjä siis kertoo kunkin tekstikappaleen
merkityksen (otsikko, alaotsikko, luettelo, jne.) tekstissä ja kappaleen
ulkoasu muotoillaan sen merkityksen mukaan. Ulkoasuun vaikuttavat niin
kutsutut "kovat" muotoilut ovat myös mahdollisia, mutta niiden käyttöä
on tarkoituksella pyritty olemaan painottamatta. Asiakirjan ulkoasuun
vaikuttaa vahvasti valittu asiakirjatyyppi. Asiakirjatyyppien joukosta
löytyy pohjat muun muassa kirjaan, artikkeliin, raporttiin, kirjeeseen
sekä "kalvoesitykseen".
Ohjelmassa tekstin käsitteleminen ja taittaminen lopulliseen muotoonsa
on eriytetty toisistaan. Kun käyttäjä haluaa nähdä tekstinsä lopullisen
ulkoasun, pitää se taittaa esimerkiksi pdf-tiedostoksi. Käytännössä tämä
tapahtuu painamalla yhtä nappulaa ohjelman paneelissa, joten tämä vaihe
ei liiemmin hankaloita ohjelman käyttöä. Tällöin teksti taitetaan
automaattisesti pdf-muotoon ja avataan esikatseltavaksi. Tiedoston
taitto tapahtuu LaTeX-ladontaohjelmiston avulla ja lopputulos on yleensä
hyvinkin ammattimaisen viimeisteltyä. LaTeX-ladontajärjestelmä on
loppuunsa hiottu koneisto, joka osaa sovittaa muun muassa tekstin
rivitykset ja sivutukset sekä kuvien sijoittelut parhaalla mahdollisella
tavalla. Tieteellisessä maailmassa, erityisesti matematiikassa,
fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, LaTeX-järjestelmä on
tieteellisiin julkaisuihin käytetty standardi.
Matemaattisten kaavojen kirjoittaminen on tehty LyXissä hyvin helpoksi.
Toisin kuin monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kaavat eivät
LyXissä ole lisäominaisuus vaan sisäänrakennettu toiminnallisuus, joiden
kirjoittaminen on lähes yhtä luontevaa kuin tavallisen tekstin
tuottaminen. Matematiikkatilaan LyXissä siirrytään Control-m
-näppäinyhdistelmällä ja matemaattiset rakenteet kirjoitetaan joko
hiirellä paneelin nappuloita painelemalla tai LaTeX-järjestelmästä
tuttuja komentoja suoraan näppäimistöllä kirjoittamalla. Kaavat ovat
nähtävillä sitä mukaa kuin niitä kirjoitetaan. Esimerkiksi
murtolukunappulaa painamalla kaavaan ilmestyy jakoviiva, jonka ylä- ja
alapuolella on tyhjät laatikot, joihin kaavan kirjoittamista voi jatkaa.
Muita ohjelman hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muiden muassa:
lähdeviitteet käsitellään LaTeX-ympäristöstä tutun
BibTeX-järjestelmän avulla
muutosten seuranta, joka helpottaa yhteistyössä tehtävää asiakirjan
muokkaamista
huomautusten lisääminen tekstin joukkoon (huomiot eivät tulostu
lopulliseen versioon)
mahdollisuus lisätä sisältöjä eri "haaroihin", joista voi
taittovaiheessa valita, mitkä tulostuvat ja mitkä eivät (Tämä
ominaisuus on käytännöllinen esimerkiksi koetta tekevälle
opettajalle. Mallivastaukset voi kirjoittaa erilliseen haaraan, joka
jätetään tulostamatta koepaperiin.)
tuki versionhallinnalle (svn, cvs)
Kotisivu
http://www.lyx.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OS/2
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille ovat ladattavissa ohjelman
kotisivuilta. Linux-jakeluihin ohjelma löytyy tyypillisesti myös
jakelun omasta pakettivarastosta.
Käyttöohjeet
Ohjelmaan löytyy kattava ohjeistus sekä tutoriaali ohjelmasta
itsestään Help-/Ohje-valikon kautta. Ohjelman kotisivujen kautta
löytyy lisää dokumentaatiota.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: LyX (http://viikonvalo.fi/LyX)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Frozen Bubble on viihdytävä ajanvietepeli, jossa yritetään pudottaa
katosta riippuvia värikkäitä palloja "ampumalla" niitä samanvärisillä
palloilla alhaalta.
Peli soveltuu
kaikenikäisille, sillä sen pelaaminen on helppo oppia. Pelin ulkoasu on
graafisesti viimeistelty ja värikäs. Frozen Bubble on yksinkertaisesta
ideastaan huolimatta, tai ehkä pikemminkin sen ansioista, erittäin
addiktiivinen. "Vielä yksi kenttä!" Lapset ja vanhemmatkin viihtyvät
tämän pelin seurassa. Puhelimeen asennettuna peli on oivaa ajanvietettä
esimerkiksi bussia odotellessa.
Pelin tietokoneversio sisältää normaalin yksinpelin lisäksi muun muassa
kaksinpelin, verkkopelin sekä kenttäeditorin. Erikoisuutena pelissä on
erillinen värisokeille suunnattu tila, jossa pallot on merkitty värien
lisäksi myös erimuotoisilla symboleilla.
Peli on saatavilla usealle alustalle mukaan lukien yleisimmät
älypuhelimet. Pelin Java-versiota voi
pelata suoraan selaimella millä tahansa Javaa ymmärtävällä alustalla.
Kotisivu
http://www.frozen-bubble.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows (Java-applettina), Android, iOS, Symbian
S60, Java
Asennus
Asennuspaketit tai linkit niitä jakaville sivuille löytyvät ohjelman
kotisivujen downloads-osiosta. Useimmissa Linux-jakeluissa peli on
asennettavissa suoraan paketinhallinnasta ja Android-puhelimiin ja
-tabletteihin se löytyy marketista. Windows-ympäristössä voidaan
toistaiseksi pelata pelin
Java-versiota.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Frozen Bubble (http://viikonvalo.fi/Frozen_Bubble)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Vapaa ohjelma diagrammien, graafien, vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden
sekä muiden vastaavien piirrosten tekemiseen.
Dia-ohjelmalla voi piirtää
monenlaisia vektoripohjaisia kuvaajia, mutta erityisesti se on
tarkoitettu työkaluksi vuokaavioiden ja muiden graafien piirtämiseen.
Näissä kaavioissa on tyypillisesti joukko objekteja ja niitä yhdistäviä
janoja, nuolia, kaaria tai murtoviivoja sekä selittäviä tekstejä. Diassa
objekteissa on tyypillisesti yksi tai useampia pisteitä, joihin viivat
voi kytkeä niin, että kun objekteja siirtelee kaaviossa, viivat
seuraavat niiden mukana. Tämä on oleellista kaavioiden piirtämisessä,
sillä näin objektien uudelleensijoittelu on helppoa. Objekteja voidaan
tarvittaessa ryhmitellä kokonaisuuksiksi sekä sijoitella eri tasoille
niiden käsittelyn helpottamiseksi.
Ohjelmassa on tarjolla useita objekti-paletteja erilaisiin tarkoituksiin
tavallisista geometrisista kuvioista verkkolaitteiden symboleihin,
loogisiin portteihin, kytkentäkaavioiden komponentteihin ja palapelin
palasiin. Viivat voivat olla teräväkulmaisia tai kaarevia, yhtenäistä
viivaa, katkoviivaa tai pisteviivaa ja niiden päihin voi valita
erilaisia nuolenkärkiä sekä muita kuvioita. Dia on yksinkertainen mutta
tehokas työkalu, oli piirrettävä kaavio sitten ER-, UML- tai
kytkentäkaavio.
Oman tiedostomuotonsa lisäksi Dia osaa tallettaa piirrokset lukuisissa
vektori- ja bittikarttamuodoissa mukaan lukien svg, fig, pdf, eps, ps ja
png. Dia osaa myös avata muutamaa eri tiedostomuotoa, esimerkiksi svg-
ja fig-tiedostoja.
Kotisivu
http://live.gnome.org/Dia
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Solaris, Irix
Asennus
Linux-jakeluissa Dia löytyy suoraan paketinhallinnasta. Windows- ja
Mac OS X -ympäristöihin linkit asennuspaketteihin löytyvät ohjelman
"download"-sivulta tai suoraan osoitteesta
http://dia-installer.de/ . Download-sivulta löytyvät linkit myös
kolmannen osapuolen asennuspaketteihin Solaris- ja
Irix-ympäristöihin.
VALO-CD
Dia löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Dia (http://viikonvalo.fi/Dia)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Hugin on vapaa panoramatyökalu valokuvaajille ja satunnaisemmillekin
näppäilijöille. Ohjelmalla voi yhdistellä useampia valokuvia upeiksi
panoramakuviksi sekä tehdä muita projektiomuunnoksia.
Niin ammattilaisille,
harrastajille kuin kuvia satunnaisesti napsivillekin soveltuvalla
Huginilla on helppoa koostaa useammasta osittain päällekkäisestä kuvasta
yksi kokonaisuus. Kuvien yhdisteleminen tapahtuu tunnistamalla
vierekkäisistä kuvista yhteisiä osia ja sovittamalla ne kohdakkain
valitun projektion mukaisesti. Samalla kuvien värit ja valoisuudet
sovitetaan sopimaan yhteen. Huginin ohjatulla panoramatoiminnolla on
helppo päästä alkuun. Ohjattu toiminto käyttää oletusasetuksia, jotka
ovat kuitenkin kaikki säädettävissä ohjelman muilta välilehdiltä.
Säädettäviä ovat muun muassa kuvan asetukset (sijoittelu, kierto,
kallistus, järjestys,...), kameran ja linssin asetukset, rajaus,
peittomaski, kontrollipisteet, kuten kuvien kohdistamiseen käytettävät
vastinpisteet, optimointitavoitteet, valaistusasetukset sekä lopullisen
kuvan asetukset (projektio, kuvan koko, tiedostomuoto,...). Säädettävää
siis riittää osaavalle käyttäjälle, vaikka aloittelija pääseekin
pitkälle jo pelkän ohjatun työkalun automaattisilla toiminnoilla.
Ohjatussa panoraman luonnissa on kolme vaihetta: Kuvien ja
linssiasetusten valinta, kuvien kohdistus ja panoraman luonti. Kuvien
valinnan yhteydessä ohjelmalle kerrotaan käytetyt linssin asetukset,
jotka ohjelma osaa tunnistaa suoraan useimpien kameroiden kuvaan
tallettamista tiedoista. Toisessa vaiheessa ohjelma yrittää tunnistaa
kuvista yhteisiä osia, merkitä niitä kontrollipisteiksi ja näiden avulla
kohdistaa kuvat keskenään. Kontrollipisteiden automaattiseen löytämiseen
Hugin käyttää versiosta 2010.4.0 lähtien vapaata patenttivapaata
toteutusta. Kohdistuksen jälkeen Hugin antaa nähtäväksi
esikatseluikkunan, josta käyttäjä saa vielä tehtyä joitakin säätöjä,
kuten käytetyn projektion valinnan, kuvan siirtelyn ja kierron
esimerkiksi horisontin oikaisua varten sekä kuvan rajauksen. Lopuksi
kolmannessa vaiheessa luodaan itse lopullinen panoramakuva. Hugin
tallentaa tuotoksen oletuksena häviöttömässä tif-muodossa, mutta muita
tallennusmuotoja on valittavissa pääikkunan "Stitcher"-välilehdeltä.
Panoramakuvien lisäksi Huginia voi käyttää erilaisiin
projektiomuunnoksiin, kuten perspektiivikorjauksiin. Sillä voi
esimerkiksi suoristaa perspektiivin aiheuttaman vääristymän vaikka
julisteesta tai kirjan sivusta vinoon otetusta kuvasta.
Kotisivu
http://hugin.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Linux-jakeluihin Hugin löytyy suoraan jakelun oman paketinhallinnan
kautta. FreeBSD:lle ohjelma taas löytyy ports-kokoelmasta. Windows-
ja Mac OS X -alustoille ohjelma löytyy ohjelman kotisivun
"download"-osiosta. Muille alustoille ohjelmaa voi yrittää kääntää
suoraan lähdekoodista.
Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivulta löytyy useita
tutorialeja,
joiden avulla voi harjoitella Huginin käyttöä.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Hugin (http://viikonvalo.fi/Hugin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
Avidemux on videoeditointiohjelma yksinkertaiseen videokuvan
leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon formaatista toiseen.
Avidemux on
graafiselta käyttöliittymältään selkeä ohjelma, jolla on helppo tehdä
esimerkiksi yksinkertaiset videon leikkaukset. Toisaalta myös hieman
monipuolisempien operaatioiden toteuttaminen onnistuu ja ohjelma
skaalautuu käyttäjän omien taitojen kasvaessa. Leikkaustoiminnot
löytyvät suoraan videokuvan alapuolelta ja videon aikajanalle on helppo
merkitä leikkauksen aloitus ja lopetuskohtia. Valitun kohdan voi joko
tallettaa tai leikata pois delete-näppäimellä. Ikkunan vasemmasta
reunasta saa valittua tallennettavan muodon osaset: Videokoodekin,
äänikoodekin sekä nämä yhdistävän containerin eli säilön. Näillä
valinnoilla voidaan kuvan ja äänen pakkaustapaa muuntaa muodosta
toiseen. Videon ja äänen tallennusmuodoiksi voi valita myös
kopiointivaihtoehdon, jolloin niitä ei pakata uudelleen vaan ne
kopioidaan häviöttömästi alkuperäisestä tiedostosta vain valituista
kohdista leikaten.
Pelkän leikkaamisen lisäksi Avidemuxilla voidaan suorittaa myös useita
muita muokkausoperaatioita. Kun videokuvan tallennusmuodoksi valitaan
jotain muuta kuin kopiointi, aktivoituu nappula, jota painamalla
päästään valitsemaan videokuvalle suotimia eli filttereitä. Suotimet on
jaoteltu luokkiin: transform, interlacing, colors, noice, sharpness,
subtitles, miscellaneous ja external. Näistä luokista esimerkiksi
transform sisältää kuvan fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavia suotimia,
kuten kuvan kierrot, skaalaukset, rajaukset ja peilaukset.
Colors-luokkaan on kerätty kuvan väreihin vaikuttavia toimintoja, kuten
kontrastin, kirkkauden ja värisävyjen säädöt. Subtitles-osiosta taas
löytyvät eri muodoissa olevien tekstitysten lisäämiset videotiedostoon.
Valitut suotimet sopivine asetuksineen lisätään aktiivisten suotimien
listaan ja videotiedostoa prosessoitaessa ne sovelletaan kuvaan listan
määräämässä järjestyksessä. Siispä esimerkiksi kuvan käännöt tai
pehmennykset kannattaa suorittaa ennen tekstitysten lisäämistä.
Myös ääniraidalle on mahdollista suorittaa joitain muunnoksia, mutta
valittavissa olevat vaihtoehdot ovat vähäisemmät kuin kuvalle, sillä
äänen muokkaamiseen on olemassa muita niihin erikoistuneita ohjelmia,
kuten Audacity.
Kuvan ominaisuuksia muutettaessa on hyödyllistä pystyä esikatselemaan
tulevaan jälkeä. Avidemuxissa on mahdollista näyttää joko input-kuva
tai output-kuva erikseen taikka molemmat rinnakkain tai päällekkäin.
Lisäksi on mahdollista irrottaa output-kuva omaksi ikkunakseen.
Videokuvan tarkastelu onnistuu helposti joko ruutu ruudulta ikkunan
alareunan nappuloilla tai oikean reunan "rullaa" liikuttamalla.
Vaikka Avidemuxilla on mahdollista säätää tallennettavan tiedoston
pakkausasetuksia, kuvakokoa, äänen näytteenottotaajuuksia sekä muita
yksityiskohtia hyvinkin tarkasti, voi asiaan tarkemmin perehtymätönkin
hyödyntää näitä ominaisuuksia Auto-valikon valmiiksi valittujen
asetusten avulla. Valikosta löytyvät useimmin tarvitut muunnosasetukset
valmiiksi paketoituina. Näitä ovat esimerkiksi videon muuntaminen
DVD-kelpoiseen muotoon tai Applen iPod- ja Sonyn PSP-laitteille sopiviin
muotoihin.
Avidemuxilla voi myös valmistella videomuuntotöitä jonoon ja laittaa sen
suorittamaan muunnokset eräajona. Muunnosten tekeminen onnistuu myös
suoraan komentoriviltä, jolloin ohjelmaa voidaan käyttää skriptien
osana.
Tarkempaa opastusta ohjelman käyttöön suomen kielellä löytyy Floss
manuals -projektin
sivuilta.
Kotisivu
http://fixounet.free.fr/avidemux/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD
Asennus
Windows- ja Mac OS X -järjestelmille asennuspaketit ovat saatavissa
ohjelman kotisivulta. Linux-jakeluissa Avidemux löytyy
paketinhallinnan kautta. PC-BSD-järjestelmiin sivuilta löytyy linkki
lataussivustolle. Myös joillekin Linux-jakeluille saattaa löytyä
uudempi versio ohjelman kotisivujen kautta.
Käyttöohjeet
Suomenkielinen opas Avidemuxin käyttöön löytyy Floss manuals
-projektin sivuilta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Avidemux (http://viikonvalo.fi/Avidemux)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:09:02
VLC on vapaa mediasoitin videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.
VLC on hyvin viimeistelty ja
suuren suosion saavuttanut mediasoitinohjelma, jolla voi toistaa niin
DVD-, CD- ja VCD-levyt, ääni- ja videotiedostot kuin verkosta saatavat
ääni- ja videolähetyksetkin. Ohjelman tuki erilaisille videomuodoille on
hyvin laaja ilman erillisten koodekkien asennusta. Monipuolisuudestaan
huolimatta VLC:n käyttöliittymä on erittäin selkeä. Monipuolisuutensa ja
selkeytensä ansiosta VLC onkin erittäin suosittu mediasoitin riippumatta
alla olevasta käyttöjärjestelmästä.
VLC kykenee näyttämään videokuvaa tiedostojen, optisten levyjen ja
verkkolähteiden lisäksi myös tietokoneeseen liitetyistä laitteista,
kuten webbikamerasta, videokamerasta, digi-tv-kortilta sekä itse
näytöllä näkyvää kuvaa. Näyttämisen lisäksi ohjelma kykenee myös
tallettamaan sisään saamansa videovirran tiedostoon tai lähettämään sen
edelleen verkon yli toiselle koneelle. Koska tallennusmuodon voi valita
useasta valmiista profiilista tai vaikka luoda itse tarvitsemansa äänen-
ja kuvanpakkausmuotojen yhdistelmän, soveltuu VLC myös tiedostojen
muuttamiseen muodosta toiseen. Jos videolähteeksi valitaan näytöllä
näkyvä kuva ja tallennetaan tämä tiedostoon sopivassa tallennusmuodossa,
toimii VLC myös screencast-videoiden luontiin sopivana työkaluna. Näin
on helppoa tehdä esimerkiksi opetusvideoita jonkin työkaluohjelman
käytöstä.
VLC osaa näyttää myös videoon liittyvän tekstityksen joko videotiedoston
mukana tulevasta informaatiosta, esimerkiksi digi-tv-lähetyksissä, tai
erillisestä tiedostosta.
VLC:n käyttöliittymä on vapaasti muokattavissa. Oletuskäyttöliittymän
nappuloita ja niiden sijaintia voi muutella haluamallaan tavalla.
Vaihtoehtoisesti ulkoasua voi muuntaa valitsemalla käyttöön jonkin
ohjelman web-sivuilta ladattavista
skineistä.
VLC-mediasoittimen ohjelmoijat kunnioittavat käyttäjien yksityisyyttä ja
ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että ohjelma ei käytä Internet-yhteyttä
käyttäjän tietämättä. Siksi se esimerkiksi pyytää luvan saatavilla
olevien päivitysten tarkistamiseen ja kansikuvatiedostojen etsimiseen
verkosta heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Kummankin toiminnon
käyttäjä voi kieltää niin halutessaan.
Askartelijoille VLC on hedelmällinen työkalu sillä sen useat
käyttöliittymävaihtoehdot mahdollistavat monenlaisten
mediakoneratkaisujen rakentamisen. VLC:tä on mahdollista ohjata
esimerkiksi web-käyttöliittymällä.
Kotisivu
http://www.videolan.org/vlc/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, iOS, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris,
Android, QNX, Syllable, OS/2, BeOS
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Linux-järjestelmiin VLC löytyy myös suoraan paketinhallinnan kautta.
VALO-CD
VLC löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Ohjeita
Joissain Linux-järjestelmissä vlc:stä puuttuu oletuksena kyky
toistaa css-kryptauksella salattuja DVD-levyjä. Tällöin koneelle on
asennettava tarvittavat kirjastot muuta kautta. Esimerkiksi Ubuntuun
ohjeet löytyvät Ubuntun omilta
ohjesivuilta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: VLC-mediasoitin (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
Virtualbox on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtualisointiympäristö,
jolla voidaan ajaa muita käyttöjärjestelmiä sovelluksen tapaan
"isäntäjärjestelmässä".
Virtualisoinnilla
tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella
(host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan
asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja
siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää
esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen
Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla
uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä
varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten
sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla
isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi MS Word -ohjelmaa on mahdollista
käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.
Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla
uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta
virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet,
kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema
(isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän
tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen
asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään
tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä
parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen
koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi
isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia
hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3d-tehosteet eivät
välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen
usb-laitteet.
Virtualboxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:
uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden
kokeilu
jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole
saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään
(esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla
Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja
siihen IE)
palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta"
varsinaista järjestelmää
oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa
Virtualboxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin
kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen
tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa
useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä
voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun
halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman
ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus
epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.
Virtualbox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli
isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä
isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava
riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin
asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen.
Virtualboxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta
epävapaa laajennuspaketti, joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen
usb-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.
Kotisivu
http://www.virtualbox.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, Solaris (isäntinä)
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta sekä useiden
Linux-jakeluiden pakettivarastoista.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Virtualbox (http://viikonvalo.fi/Virtualbox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
FLOSS Manualsin käyttöoppaat opastavat käyttämään avoimen lähdekoodin
ohjelmia.
Suomen
FLOSS Manuals on kokoelma suomenkielisiä
vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöoppaita. Oppaiden
aiheita ovat esimerkiksi vektorigrafiikan tekeminen
Inkscapella, avoin
mediatuotanto ja
Linuxin komentorivin
perusteet.
Oppaista laajimmat ovat kirjan paksuisia. Kaikki oppaat on julkaistu
GPL-lisenssillä ja ne voi ladata sivuilta ilmaiseksi ePub ja
PDF-muodoissa.
FLOSS Manuals toimii avoimen wikin tapaan ja kuka tahansa voi osallistua
oppaiden kehittämiseen. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on
muutaman päivän pituinen
booksprint-tapahtuma,
jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen kirjoittamaan intensiivisesti.
Tällä menetelmällä laajoja oppaita on saatu tehtyä ällistyttävän
nopeasti.
FLOSS Manualsin julkaisualustaksi on kehitetty
Booki, joka eroaa
tavallisesta wikistä siten, että se mahdollistaa erilaisten painoa,
verkkoa tai lukulaitteita varten muotoiltujen tiedostojen tekemisen
suoraan käyttöoppaasta. Se on myös suunniteltu pitkien tekstien
tekemiseen lyhyiden artikkelien sijasta. Lisäksi Bookissa on sosiaalisen
median ominaisuuksia yhteistyön helpottamiseksi. Booki voi sopia
käyttöoppaiden lisäksi käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalien
kirjoittamiseen yhteistyössä.
Kansainvälinen FLOSS Manuals -verkosto on perustettu vuonna 2006 ja
suomenkielinen sivusto on avattu vuonna 2009. Suomen- ja
englanninkielisten wikien lisäksi on olemassa farsin-, hollannin- ja
ranskankieliset wikit. Lisäksi käännöksiä tehdään erillisessä
käännöswikissä lukuisille eri kielille. Venäjän- ja vietnaminkieliset
wikit ovat perusteilla.
Kotisivu
http://fi.flossmanuals.net
Lisenssi
GNU GPL
VALO-CD
FLOSS Manualsin oppaita löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
FLOSS Manualsin Avoin mediatuotanto -oppaan kansikuva
FLOSS Manuals tarjoaa avoimen lähdekoodin oppaita
FLOSS Manualsin booksprintin kirjoittajat
Teksti: Tomi Toivio
Kuvakaappaukset: FLOSS Manuals
Source: FLOSS Manuals (http://viikonvalo.fi/FLOSS_Manuals)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
WinSCP on vapaa tiedostojensiirto-ohjelma Windows-alustalle.
WinSCP on tarkoitettu
asiakasohjelmaksi tiedostojen siirtoon SCP-, SFTP-, FTPS- ja
FTP-protokollilla paikallisen tietokoneen ja etätietokoneen, esimerkiksi
www-palvelimen, välillä. Graafisena ikkunoituna ohjelmana WinSCP on
helppo käyttää. Ohjelman käyttöliittymän voi valita kahdesta
vaihtoehdosta. Commander-käyttöliittymä on toteutettu muun muassa
Norton Commanderista ja
Total Commanderista
tuttuun tyyliin kahdella sarakkeella, joista toinen esittää paikallisen
koneen ja toinen etäkoneen tiedostojärjestelmän. Tiedostojen siirto
tapahtuu näiden kansioiden välillä. Toinen vaihtoehto on
Explorer-käyttöliittymä, joka muistuttaa Windowsin
Explorer-tiedostonhallintaa. Tässä tilassa ikkuna sisältää vain näkymän
etäkoneen kansioon ja tiedostoja voi siirrellä joko raahaamalla tai
leikkaamalla ja liimaamalla tämän ikkunan ja Windowsin tavallisen
tiedostohallinnan välillä.
WinSCP:stä löytyvät myös toiminnot kansioiden synkronointiin koneiden
välillä sekä mahdollisuus tiedosto-operaatioiden skriptaamiseen eräajona
tapahtuvia siirtoja varten. Ohjelma tukee myös avainten käyttöä
ssh-yhteyksien muodostamisessa.
Kotisivu
http://winscp.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta.
VALO-CD
WinSCP löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: WinSCP (http://viikonvalo.fi/WinSCP)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka
soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin.
Inkscape tukee useita
tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää.
Inkscapen oletustiedostomuoto on
svg, jota esimerkiksi Wikipedia
suosittelee
piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen
tiedostomuodoksi.
Vektoripiirto-ohjelma
Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat
pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen
polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen,
tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa
järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin
tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä
paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka
soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin. Suuri osa Open
Clip Art Libraryn leikekuvista onkin
piirretty Inkscapella. Wikipedian artikkeleilla voi tutustua tarkemmin
vektorigrafiikan
(pidempi artikkeli
englanniksi) ja
bittikarttagrafiikan
(englanniksi) eroihin.
Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana,
luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty
erityisesti W3C-organisaation määrittelemän
XML-pohjaisen svg-standardin
ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin
svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset
www-selaimet, kuten Firefox, Chrome, Opera ja
Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Myös Internet Explorer tukee
standardia versiosta 9 alkaen.
Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja
tallentaa ovat mm. eps, pdf sekä ai. Näiden lisäksi se tukee useita
muita tiedostomuotoja. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös
bittikarttakuvia ja siitä voi tallentaa kuvia ja kuvan osia
bittikarttoina png-muotoon.
Inkscapesta löytyy myös "trace"-toiminto, jolla bittikarttakuvia voidaan
muuntaa vektorimuotoon. Toiminto etsii kuvasta väripintoja ja niiden
välisiä käyriä muodostaen niistä vektorigrafiikkaelementtejä. Toiminto
toimii erityisesti yksivärisillä ja jyrkkäkontrastisilla, esimerkiksi
mustavalkoisilla kuvilla, joissa on paljon jyrkkiä rajoja.
Käyttökohteita
Inkscapelle ja vektorigrafiikalle löytyy useita käyttökohteita niin
ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisutoiminnassa
vektorigrafiikan käyttö on perusteltua niin perinteisessä paperimediassa
kuin sähköisessäkin mediassa. Inkscapella luodut kaaviot, kartat,
kuvitukset sekä muu infografiikka ovat painovalmista ja korkealaatuista
materiaalia.
Muun muassa julisteiden ja kansikuvien tekoon Inkscape soveltuu
mainiosti. Toistaiseksi Inkscape tukee vain yhtä sivua per tiedosto,
joten monisivuiset painotyöt kannattaa tehdä jollain varsinaisella
taitto-ohjelmalla, kuten Scribuksella. Inkscapella luotuja kuvia voi
kuitenkin yleensä tuoda niihinkin esimerkiksi juuri kansikuvaksi tai
muuksi kuvitukseksi.
Sähköisessä julkaisemisessa taas Inkscape on erinomainen työkalu
esimerkiksi www-graafikon käyttöön. Www-sivuston suunnittelussa
Inkscapea käytetään usein ensivaiheessa sivuston taiton luonnosteluun ja
myöhemmin sivuston graafisten elementtien, kuten painonappien,
taustakuvien, luettelomerkkien sekä muun visuaalisen ulkoasun luomiseen.
Vielä tässä vaiheessa kaikki yleisesti käytetyt www-selaimet eivät tue
svg-kuvia riittävästi, jotta niitä voitaisiin käyttää suoraan
www-sivuilla. Siksi kuvat on web-käyttöön syytä muuntaa esimerkiksi
png-muotoon. Myös Viikon VALO -sivuston kuvitus on toteutettu tällä
tavoin. Tulevaisuudessa svg-tuen yleistyessä selaimissa on kuitenkin
mahdollista alkaa käyttää jopa interaktiivista vektorigrafiikkaa
esimerkiksi karttasovelluksissa.
Tieteellisessä toiminnassa monet mittalaitteet ja
laskentasovellukset tuottavat graafinsa jossain
vektorigrafiikkatiedostomuodossa. Inkscapen hyvä tuki usealle
tiedostomuodolle mahdollistaa tällaistenkin kuvien käsittelyn. Kuvin
voidaan lisätä otsikoita, taustakuvia, matemaattisia kaavoja ja niin
edelleen.
Scrabbook-harrastajat ovat myös löytäneet mielenkiintoisen käytön
Inkscapelle. Harrastuksessa toisinaan käytettävien
paperinleikkauslaitteiden ohjaamiseen käytetty Sure Cuts A Lot
-ohjelmisto osaa käyttää svg-tiedostoja ja monet ovatkin huomanneet
Inkscapen soveltuvan niiden luomiseen. Erityisesti Inkscapen
helppokäyttöinen "trace"-toiminto mahdollistaa kuvien tuonnin
SCAL-ohjelmistoon, kuten näytetään
Youtube-videossa.
Taiteelliset ihmiset voivat käyttää Inkscapea myös ihan piirtämiseen
ja muuhun taiteen tekemiseen. Inkscapen ja piirtopöytä ovat erinomainen
yhdistelmä, sillä Inkscape tukee piirtopöytien paineentunnistusta ja sen
käyttö esimerkiksi kalligrafia-työkalun kanssa saa aikaan luonnollisen
näköistä jälkeä. Esimerkiksi sarjakuvan piirtämiseen Inkscape soveltuu
oikein hyvin.
Laajennokset
Ohjelmointitaitoisille mielenkiintoinen ominaisuus Inkscapessa on sen
laajennettavuus valmiiksi asennetuilla, verkosta ladattavilla tai itse
tehdyillä lisäosilla ja suotimilla. Laajennoksia voidaan käyttää
Inkscapessa esimerkiksi erilaisten vääristymä-efektien luontiin,
kuvioiden satunnaistamiseen, fraktaalien piirtämiseen, matemaattisten
kaavojen luomiseen, uusien tiedostomuotojen avaamiseen ja tallennukseen
sekä moneen muuhun.
Laajennosten käyttöä varten Inkscapen asennuspaketeissa on joko mukana
tai suositeltuna riippuvuutena Python-tulkki. Esimerkiksi
Windows-versiossa on mukana minimaalinen Python-tulkki kun taas
Linux-jakeluissa käytetään paketinhallinnan kautta saatavaa täyttä
Python-asennusta. Pythonin sijasta laajennoksia voi ohjelmoida toki
millä tahansa muullakin ohjelmointikielellä. Laajennos toimii teknisesti
vain suodattimena, joka muuntaa putken kautta saamansa xml-muotoisen
tekstin halutulla tavalla ja palauttaa tuloksen samalla tavoin
Inkscapelle. Tällainen tekninen toteutus mahdollistaa samalla myös
laajennosten käytön itsenäisinä komentoriviohjelmina.
JessyInk
Eräs hyvin mielenkiintoinen Inkscapen laajennos on
JessyInk, joka mahdollistaa
svg-muotoisen esitysgrafiikan teon. JessyInkillä tehty esitys voi
sisältää sivujen vaihtojen ja vaiheittain paljastuvien elementtien
lisäksi erilaisia efektejä mukaan lukien katselualueen kierto sekä
zoomaus sisään ja ulos. JessyInkin toimintoihin voi tutustua
malliesityksessä.
Inkscapella ja JessyInk-laajennoksella tehdyn svg-esityksen voi avata
nykyaikaisella www-selaimella ja näyttää yleisölle. Tiedoston voi
halutessaan myös upottaa suoraan www-sivulle. Etuna tällaisella
esityksellä on, että esityksen katselemiseen ei tarvita tietokoneessa jo
todennäköisesti valmiiksi olevan www-selaimen lisäksi muuta
esitysgrafiikkaohjelmaa. Esitysten teko saattaa toki olla varsinkin
aluksi hieman työläämpää, koska käyttöliittymä ei ole täysin loppuun
asti hiottu.
Teknisesti JessyInk lisää svg-tiedostoon joukon Javascript-funktioita
joilla esityksen toiminnallisuus toteutetaan.
Kotisivu
http://inkscape.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, ...
Asennus
Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit löytyvät
ohjelmiston kotisivulta. Samoin ohjelman lähdekoodipaketit. Linux-
ja BSD-versioihin Inkscape löytyy yleensä järjestelmän oman
paketinhallinnan kautta.
VALO-CD
Inkscape löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeita
Suomenkielinen käyttöopas löytyy
FLOSS-Manuals-sivustolta.
Ohjelma itse sisältää ohje-valikossaan joukon eritasoisia
tutorialeja, jotka opastavat käyttäjää esimerkein, joita pääsee
suoraan kokeilemaan.
Heathenx-sivustolla on
lukuisia screencast-tutorialeja, jotka opastavat Inkscapen
käyttötekniikoita havainnollisesti askel kerrallaan käytännön
esimerkein.
Youtube-sivustolla on myös lisää
videotutorialeja.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
Freeciv on vuoropohjainen
strategiapeli. Pelaaja on
heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien
ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.
Pelaaja perustaa
kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja
jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja
naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää
rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä
se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa
jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa
perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita
pelistä selostuksen kera
(englanniksi tosin).
Freeciv osaa yksinpelin ja moninpelin.
Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan
tietokoneensa äärellä tai pitkänä
pelinä, jossa pelataan yksi pelivuoro
vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät
puolesta vuodesta vuoteen.
Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita
suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.
Kaupallinen vastine Freeciville on
Civilization -pelisarja,
erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu
monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat
muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin
ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla
ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.
Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio
Freeciv.net, mutta se lienee nyt
lopetettu. Vapaana ohjelmana sen
lähdekoodi on kuitenkin
yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy
esittelyvideo.
Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi
freeciv.fi on aloittamassa pitkää
peliä syyskuun 5. päivä. Valitsemalla
käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti
Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä
voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään
pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko
palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia
vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat
ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja
tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.
Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli
loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se
pilaa muiden pelin.
Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista
voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät
suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla
jotta menestyy paremmin kuin naapurit.
Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 julkaistiin 8.
elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.
Kotisivu
http://freeciv.wikia.com
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym.
http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility
Asennus
Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista
pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta.
Ubuntulle löytyy
Playdebistä. Voi myös
kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin
helposti kunhan
käännin ja tarvittavat
kehityskirjastot on asennettu.
Käyttöohjeet
http://freeciv.fi/wiki/Opas Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt
opas
http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual Kattava käsikirja,
saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi).
http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials Aloitusoppaita peliin,
englanninkielisiä
Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika
hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä
Peli juuri aloitettu
Pelaajat: suomalaiset on ihminen, muita kansakuntia ohjaa tietokoneen tekoäly
Tieteen kehityspolkuja
Kaupungin rakentelua
Kaupungin tuotantojono
Diplomatiaa, eli neuvottelu toisen kansakunnan kanssa
Täyteen rakennettu saari
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Freeciv (http://viikonvalo.fi/Freeciv)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko
pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.
Marble karttaohjemisto
soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on
mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä
kartan tai
Mercatorin
projektion.
Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista
vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi
tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla.
Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema,
jonka kartat ovat peräisin
OpenStreetMap-palvelusta, jonka kartat
on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia
teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night",
satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä
maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa
ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai
ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily-
ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa
vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.
Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla
voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä
karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi
myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan.
Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu,
jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille.
Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai
kävelyn.
Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi
haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää
lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa
"näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja
Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää
Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen
sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle
linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä
sääasemilta.
Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on
kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle.
Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa.
Kotisivu
http://edu.kde.org/marble/
Lisenssi
GNU LGPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Maemo
Asennus
Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta.
Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston
kotisivuilta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
TORCS on kilpa-autosimulaattori jota käytetään autoilupelinä, tekoälyn
ohjaamana autoilupelinä ja tutkimusalustana. TORCS on pelinäkin ihan
hyvä, enemmän realistinen kuin kaahauspeli.
The Open Racing Car
Simulator (TORCS) sisältää yli 50
erilaista autoa (
kuplavolkkarista
Formula 1 autoon). Ratoja on
yli 20 ja tietokonevastustajia 50 erilaista. Ohjaus toimii
näppäimistöllä, mutta myös ohjaussauva ja rattiohjain toimivat.
Hiirelläkin voi ohjata, mutta minun mielestäni hiiri oli aivan mahdoton
ohjaamisessa. Rattiohjain parantanee kierrosaikoja sekunnilla tai
kahdella näppäimistöllä ohjaamiseen verrattuna.
Omia kuljettajia voi ohjelmoida, TORCS nimittää niitä roboteiksi.
Laatimaansa robottia voi kilpailuttaa muita robotteja vastaan Torcs
Racing Boardissa. Uusia autoja voi
suunnitella
autoeditorilla.
Ohjelman kehitys aloitettiin vuonna 1997 nimella Racing Car Simulator.
Linux Journal kehuu vuoden 2007 lokakuun 18. päivän numerossaan TORCSia
parhaaksi vapaakoodin
autoilupeliksi. Uusin versio
1.3.1 on julkaistu joulukuussa 2008.
Grafiikat ovat aika hienot. Hiekka pöllyää kun ajaa ulos radalta, taustapeili
toimii, jarruvalot syttyvät jne.. Rataan jää jarrutusjäljet näyttämään
mitä ajolinjoja muut autot käyttävät. Äänetkin ovat ihan hyvät.
Valitettavasti verkkopeli puuttuu, TORCS ei siis kelpaa pelaamiseen
kavereita vastaan. Kaksi pelaajaa voi pelata samalla näppäimistöllä
jaetulla ruudulla, ruudun ylälaita on eka pelaaja, alalaita toinen. Tämä
ei ole lainkaan niin hienoa kuin olisi pelata porukalla kukin oman
tietokoneensa ääressä.
Kilpailu tietokoneen ohjaamia autoja vastaan sitävastoin onnistuu,
pelaajat ja autot voi itse valita. Vaikeusastetta voi säätää pelin
valikosta, lisäksi voi valita itselleen paremman tai huonomman auton
kuin muille. Kunhan oppii pysymään radalla, voittonsa voi
kestopäällystetyillä radoilla varmistaa ottamalla itselleen Formula 1
auton ja muille kilpailijoille jotain muuta. F1 on kiihtyvyydeltään,
nopeudeltaan, jarrutusteholtaan ja rataan liimautumisessa ylivoimainen.
Kotisivu
http://torcs.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, MacOS X, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X ja
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Peli vaatii OpenGL 1.3:a tukevan näytönohjaimen.
Käyttöohjeet
Kotisivuilla on dokumentaatio-osasto, jossa englanninkielistä
ohjeistusta (ja myös italiankielinen käsikirja).
Taustapeili toimi
Radoilla on korkeuseroja
Pitää opetella miten radan mutkat ajetaan
Ohjaamonäkymän lisäksi muitakin on|
Vaikea pärjätä kuvakaappaillessa
Kisan tulostaulu
Radan voi valita
Tietokonepelaajat voi valita useasta robotista
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: TORCS (http://viikonvalo.fi/Torcs)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
PuTTY on vapaa SSH-pääteohjelma Windowsille ja Unixille. PuTTYn
avulla Windows-koneesta voi etäkäyttää Linux- ja Unix-koneita
pääteyhteydellä kätevästi ja tietoturvallisesti.
Linux-jakeluissa on yleensä
automaattisesti asennettuna SSH-asiakasohjelma, jolla voi ottaa
salatun pääteyhteyden etäkoneeseen. Windowissa ei vastaavaa ole, mutta
PuTTY pelastaa. PuTTY on helppo asentaa Windowsissa, riittää kun kopioi
tiedoston putty.exe johonkin hakemistoon johon käyttäjällä on
kirjoitusoikeus. Ei siis tarvita asennusvelhoa eikä asennusohjelmaa.
Ohjelma käynnistyy kliksauttamalla ohjelman kuvaketta tai
komentoikkunassa kirjoittamalla putty.exe tai tiedoston polkunimi jos se
ei ole nykyhakemistossa eikä hakupolulla olevassa hakemistossa.
PuTTY osaa SSH:n käyttämän salauksen ja osaa toimia myös tavallisena
telnet-pääteohjelmana. Salaamattomia etäyhteyksiä tosin on syytä
välttää, matkan varrella voidaan kuunnella liikennettä ja vakoilla
selväkielinen sisältö ja salasanat selville. SSH ja siis myös sitä
käyttävä PuTTY osaa salakirjoittaa yhteyttä muodostettaessa lähetettävät
salasanat ja koko yhteyden, yhteyden kuuntelusta ei siis ole hyötyä.
Etäkoneessa johon yhteys otetaan
pitää olla asennettuna SSH-palvelinohjelmisto. Linux-jakeluissa tämä
löytyy esimerkiksi nimellä openssh-server.
PuTTYä voi käyttää myös Linuxissa, jos vaikkapa on Windowsissa tottunut
PuTTYyn tai haluaa graafisen käyttöliittymän SSH-asiakasohjelmaan. PuTTY
tukee joustavia päätteen asetuksia, joita voi muuttaa myös istunnon
aikana (Ctrl + oikea hiiren painike -toiminnolla), monia
X11-todentamisyhteyskäytäntöjä ja lukuisia muita kiinnostavia
toimintoja, joita xtermissä suoritettava ssh ei tarjoa.
Sama tekijä tarjoaa samalla kotisivulla myös muita SSH-komentoja,
esimerkiksi PSCP on secure copy, vastaava komento kuin Linuxin
scp. Se siis kopioi tiedostoja
koneesta toiseen salatulla yhteydellä. Tuo scp on saatavilla muualta
graafisen käyttöliittymän kera,
WinSCP on esitelty Viikon
VALOna. Muut komennot ovat
PSFTP (SFTP-asiakasohjelma)
PuTTYtel (PuTTY josta on poistettu salaus. Joissain maissa on
salauksen käyttö kiellettyä.)
plink (komentorivikäyttöliittymä PuTTY:n taustaohjelmiin)
Pagaent (SSH-autentikointiagentti ohjelmille PuTTY, PSCP, PSFTP ja
Plink)
PuTTYgen (tekee RSA ja DSA avaimia)
SSH-tunnelin saa tehtyä komennon plink avulla. Tällöin paikallisverkossa
A oleva Windows-kone saadaan toimimaan ikään kuin se olisi
paikallisverkossa B, kun ensin on luotu tunneli näiden verkkojen
välille.
Otettaessa yhteys etäkoneeseen ensimmäistä kertaa SSH näyttää etäkoneen
koneavaimen "sormenjäljen", eli fingerprint. Se on avaimesta laskettu
lyhyt
tiiviste,
ja tarkoitus on verrata muuta kautta hankittuun saman avaimen
sormenjälkeen että ne täsmäävät. Näin varmistetaan otetun yhteys siihen
etäkoneeseen johon oli tarkoitus, eikä johonkin vallan muuhun
tietokoneeseen jolla sillä hetkellä sattuu olemaan sama IP-numero.
Koneavaimen sormenjäljen näkee kirjautumalla koneeseen ja katsomalla
komennolla
ssh-keygen -l -f /etc/ssh/ssh_host_rsa_key
SSH osaa tunnistaa käyttäjän salasanan sijaan tunnistusavaimella. Jotkut
tietoturvasta huolestuneet palvelut sallivat vain tunnistusavaimella
tapahtuvan sisäänkirjautumisen.
Kotisivu
http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Unix, Windows Mobile, Symbian OS
http://fi.wikipedia.org/wiki/PuTTY
Asennus
Windowsissa noudetaan tiedosto putty.exe Puttyn kotisivulta.
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
PuTTY-ohjelman asetukset -
vinkkejä
PuTTYn käyttö
PuTTY Documentation
Page
SSH
tunnistusavaimella
SSH ilman salasanan
kyselyä
PuTTY:n käsikirjan luku
plink:stä
SSH Tunneling for
Windows
Etäkoneen osoite, asetukset voi tallentaa konekohtaisesti
Oletukset kelpaa paitsi merkistön vaihdan Unicodeksi
Koneavaimella tunnistetaan etäkone|
Pääteyhteys muodostettu
Väritkin toimivat, PuTTYn asetuksissa voi säätää
Päätesovellukset toimivat
Iptraf toisena esimerkkinä
Kopioidaan tiedostoja etäkoneelle pscp.exe-komennolla
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: PuTTY (http://viikonvalo.fi/PuTTY)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
Clonezilla "kloonaa" järjestelmän asennuksen toiselle kiintolevylle
tai toiseen tietokoneeseen. Näin tehdysta varmuuskopiosta saa
palautettua suoraan toimivan koneen. Tai asentamalla yhden kerran
tavanomaiseen tapaan ja kloonaamalla sataan muuhun koneeseen säästyy
aikaa.
Clonezilla ei
kopioi tiedostoja, vaan levyosioita tai kokonaisia levyjä. Levyotos
tallennetaan tiedostoon, joten sitä voi käyttää varmuuskopiona, tällöin
mukana ovat käyttäjän tiedostot, käyttöjärjestelmä ja levyn
pääkäynnistyslohko. Tällaisesta varmuuskopiosta voi suoraan palauttaa
toimivan järjestelmän samalle tai toiselle kiintolevylle. Samantapainen
kaupallinen ohjelma on Norton Ghost.
Samaan tapaan voi yhdestä koneesta kopioida koko kiintolevyn sisällön
toisiin koneisiin. Clonezillaan kuuluu myös Clonezilla
SE eli Server Edition, jolla
Clonezilla-palvelimesta voidaan verkon yli kloonata levyotos useisiin
koneisiin samaan aikaan.
Clonezillaa ei asenneta tietokoneeseen, vaan se käynnistetään omalta
taltioltaan. Live-CD tai boottaava USB-muistitikku ovat käteviä.
Mahdollista on myös asentaa Clonezilla käynnistyspalvelimelle jolloin
verkossa olevat PXE-käynnistyksen osaavat tietokoneet voivat käynnistyä
siitä. Kotikäytössä Live-CD tai USB-muistitikku ovat käyttökelpoiset
tavat. Jotkut koneet ovat kranttuja käynnistymään USB-muistitikuilta, CD
lienee varmempi valinta.
Levyotoksen tallentamiseen USB-kiintolevy on kätevä. Sitä voi helposti
siirtää koneesta toiseen ja tallennustilaa riittää isoillekin
levyotoksille. USB-muistitikkukin kelpaa, kunhan sen tila riittää
tallennettaville levyotoksille. Myös verkkolevyjä voi käyttää
levyotoksien tallentamiseen.
Clonezilla on GNU/Linux käyttöjärjestelmä, johon on asennettu levyjen
kopioimiseen tarvittava toiminnallisuus ja suoraviivainen
käyttöliittymä. Clonezillasta ei ole yleiskäyttöiseksi järjestelmäksi,
sillä siitä puuttuvat ne toiminnot joille ei ole käyttöä
levykopioinnissa.
Clonezillan ohjeet ovat varsin pitkät ja tekniset, muttei pidä pelästyä.
Peruskäyttö eli koneen käynnistys Clonezilla-taltiolta, levyn tai
levyosion kopioiminen tiedostoksi ja palautus toisessa koneessa ovat
varsin suoraviivaisia. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä sujuu
sutjakkaasti. Vahinkojen välttämiseksi pitää kuitenkin olla tarkkana
levyjen kanssa, eli mikä levy on se josta luetaan, mikä se johon
kirjoitetaan ja mikä on Clonezillan käynnistystaltio.
Clonezillaa kehitetään
koko ajan, uusin versio 1.2.9-19 julkaistiin 26. heinäkuuta 2011. Se oli
jo viides julkaistu vakaa versio kuluvana vuonna, tahti on varsin
rivakkaa.
Kotisivu
http://clonezilla.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Osaa kloonata seuraavia järjestelmiä: Linux, Windows, Mac OS
Intel-suorittimella, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Sovelluksen kotisivulta löytyy CD-levylle tai USB-muistitikulle
kopioitavat levyotokset.
Käyttöohjeet
Clonezilla-Live Doc
"Lunttilappu", yhden arkin tiivis
ohje
Keskustelualue
Clonezillasta muualla
Artikkeli englanninkielisessä
Wikipediassa
Kehuja käyttäjiltä ja esimerkkejä
käyttötavoista
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Clonezilla (http://viikonvalo.fi/Clonezilla)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:16:13
Voikko on vapaa ohjelmisto suomen kielen oikolukuun, kieliopin
tarkistukseen, tavutukseen ja sanojen analysointiin.
Voikon kehitys lähti liikkeelle vuonna 2006, kun OpenOffice.orgin
suomenkielisen oikolukusanaston ja suomenkielisiä tekstejä indeksoivan
Sukija-ohjelmiston kehittäjät ryhtyivät yhteistyöhön. Voikko tarjoaa
ohjelmistojen kehittäjille ja tutkijoille monipuolisen työkalun
suomenkielisten tekstien tarkistukseen ja analysointiin.
Useimmat tietokoneen käyttäjät tuntevat Voikon LibreOfficen,
OpenOffice.orgin ja Firefox-selaimen oikolukulisäosista. Näiden lisäksi
Voikkoa voi käyttää Linux- ja OS X -käyttöjärjestelmissä useimmissa
muissakin sovelluksissa.
Voikon tarjoamiin mahdollisuuksiin voi tutustua helposti
Webvoikon avulla.
Vaativampia käyttäjiä varten Voikkoon on saatavilla myös
erikoissanastoja, jotka laajentavat perussanastoa esimerkiksi
matematiikan, fysiikan, kemian, lääketieteen ja tietotekniikan termeillä
sekä murteellisilla ja puhekielisillä sanoilla. Ohjelmistokehittäjät
voivat hyödyntää Voikkoa muun muassa WWW-sovelluksissa. Heille Voikko
tarjoaa vapaasti mukautettavan sanaston ja jopa tuhansien eurojen
säästöt lisenssikustannuksissa vastaaviin suljetun lähdekoodin
ohjelmistoihin verrattuna.
Voikon ensimmäisen version julkaisusta tuli elokuussa kuluneeksi viisi
vuotta, mutta sen kehitys jatkuu edelleen aktiivisena. Työn alla tai
suunnitteilla on tuki Chromium-selaimelle, kehittyneempi kieliopin
tarkistin, synonyymisanasto sekä tuki pohjoissaamen ja grönlannin
kielten oikoluvulle. Myös suomen kieli kehittyy jatkuvasti, joten
sanastojen ajantasalla pitämiseksi niistä julkaistaan uudet versiot noin
kolmesti vuodessa.
Kotisivu
http://voikko.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa jakeluiden omista pakettivarastoista. Windows- ja
OS X -käyttäjät voivat ladata sovelluskohtaiset asennuspaketit
Voikon kotisivuilta. Ohjelmistokehittäjille hyödyllistä tietoa
löytyy Voikon
wiki-sivuilta.
Käyttöohjeet
Kielityökalut
LibreOfficessa
Voikko – Käyttö
sovellusohjelmissa
Voikko – Käyttö
Linux-jakeluissa
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voikko käytössä LibreOffice writerissa
Webvoikko
Teksti: Harri Pitkänen
kuvakaappaukset: Harri Pitkänen
Source: Voikko (http://viikonvalo.fi/Voikko)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
SuperTuxKart on 3-ulotteinen mikroautopeli. Ajajahahmoja ja ratoja on
useita. Autoilu on hulvatonta kaahaamista ja kanssakilpailijoita voi
kiusata kerättävillä välineillä.
Pelimuotoja
on useita. Peruspeli on kilpa-ajo tietokoneen tai kaverien ohjaamia
autoja vastaan valitulla radalla. Grand Prix ajetaan usealla radalla ja
voittaja on eniten pisteitä kerännyt. Aika-ajossa pitää keskittyä
ajamaan nopeampia kierrosaikoja kuin muut, koska muiden pelaajien
kiusaamiseen tarkoitetut välineet ovat poissa käytöstä.
Kanssa-autoilijoita voi hidastaa purukumiklönteillä, kunhan muistaa
mihin kohtaan sen pudotti jotta itse muistaa kiertää sen seuraavalla
kierroksella. Karhupumpun voi heittää taaksepäin auton tuulilasiin,
jolloin se peittää hetkeksi näkymän ja pitää koittaa ajaa sen mukaan
mitä reunoilta pilkottaa. Jos eteenpäin heitetty karhupumppu osuu
autoon, voi sillä vetää itsensä ohi edellä ajavasta. Keilapallon voi
heittää eteen tai taaksepäin, osuman saanut auto lennähtää ilmaan ja
usein ulos radalta. Näitä ja muitakin välineitä löytyy radalla lojuvista
sinisistä lahjapaketeista.
Välineitä voi olla vain yhtä lajia kerrallaan, ja enintään 5 kappaletta.
Niitä voi siis kerätä varastoon ja käyttää sopivassa tilanteessa.
Mahdollisesti uusin versio on tässä kohtia hieman erilainen, tai pelin
asetuksissa voi tähän vaikuttaa.
Näyttökuva Amiga-versiosta.
Tämä kuva EI ole CC-by-sa-lisensoitu. http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html
Radalla on myös banaaneita joita pitää välttää, niistä tapahtuu omalle autolle
jotain hidastavaa. Toisaalta joskus banaaneista saa aikapommin, jonka
voi siirtää kanssa-autoilijan kaaraan törmäämällä. Nitroakin löytyy
radalta, sitä voi kerätä varastoon ja käyttää tarvittaessa jolloin auto
kiihtyy nopeammin tai kulkee kovempaa.
Autoilu ei ole järin realistista, mutta kuitenkin järkeenkäypää. Autoa
ei voi ohjata jos pyörät eivät kosketa rataan, näin ollen töyssyt mutkan
kohdalla pitää ajaa varovasti. Ajolinjat vaikuttavat, nopeampia
kierrosaikoja saa ajamalla kaarteet tarkasti ja välttämällä turhaa
mutkittelua. Autot eivät hajoa törmäilystä tai ulosajoista. Ulosajaneet
autot nostetaan takaisin radalle hetken kuluttua.
Haasteita suorittamalla saa käyttöön lisää ratoja ja uusia haasteita.
Ilmeisesti kaikki haasteet suorittamalla saa uuden pelihahmon, eli Gnu
jolla on mikroauton sijasta lentävä matto.
Joillakin radoilla voi oikaista reilusti eikä peli mitenkään rankaise.
Kavereita vastaan pelatessa pitäisi ottaa herrasmiessäännöt käyttöön,
eli sovitaan ettei saa oikaista. Moninpeli on mahdollista jaetulla
ruudulla, enintään neljä pelaajaa. Verkkopeli on pelin kotisivun mukaan
suunnitteilla.
Pelin kehitys jatkuu, uusin versio 0.7.2 julkaistiin heinäkuun 15. päivä 2011.
Peliin on saatavilla lisäosia, joissa on
lisää autoja ja ratoja. Pelin kehitys aloitettiin nimellä Tuxkart vuonna 2000.
Vuonna 2006 uusia kehittäjiä tuli mukaan nimensä SuperTuxKartiksi
vaihtaneeseen projektiin.
Kotisivu
http://supertuxkart.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga, FreeBSD, Linux, Mac Os
X, Solaris, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Mac Os
X ja Windows-käyttäjät voivat noutaa asennuspaketin pelin
kotisivulta. Ubuntulle saatavilla myös
PlayDebistä.
Käyttöohjeet
Pelissä on kattavasti suomennettu sisäänrakennettu ohjeistus.
SuperTuxKart muualla:
Videoita Youtubessa
Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset
http://supertuxkart.sourceforge.net/FAQ
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: SuperTuxKart (http://viikonvalo.fi/SuperTuxKart)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
X-Moto on kaksiulotteinen moottoripyörällä ajettava taitopeli, jossa
fysiikka on tärkeä osa peliä.
Perusteiltaan peli on suuremmilta osin
klooni Elasto Maniasta, mutta
fysiikkamalli on erilainen. Elasto
Mania taas perustuu saman
tekijän aikaisempaan Action
Supercross eli
Across-nimiseen peliin. Kyseessä on omaperäinen peli-idea, joka onkin
kerännyt innokkaita fanittajia.
Kenttiä on tehty ainakin 2500, en jaksanut itse laskea vaan luotin
Wikipedian artikkeliin.
Saatavilla on kenttäeditori
Inksmoto.
Se on toteutettu Inkscapen
laajennoksena. Kenttäeditorin luvataan toimivan samoilla alustoilla kuin
X-Moto. Ilmeisesti kenttien tekeminen ei ole liian vaikeaa, kun niitä
kerran on niin paljon tehty. Itse olen tehnyt yhden kentän Acrossin
aikoina, silloin se ainakin oli aika vaivatonta.
Pelissä on aloitusruudussa painike
Pika-aloitus. Mielestäni sitä ei kannata käyttää, siitä olen saanut aina
läpipelattavaksi mahdottomia kenttiä. Varmaan joku nekin osaa, mutta
minä en. Ensiksi kannattaa pelata johdantokurssit eli Tutorial-kentät,
niissä on ruudulla näkyvä suomenkielinen ohjeistus neuvomassa mitä pitää
tehdä ja ohjeistus neuvoo myös miten se tehdään. Ruudulla näkyy myös
"haamu", eli tallennus onnistuneesti läpi pelatusta kentästä eli voi
seurata haamua ja katsoa siitä mallia. Peli on tosiaan omaperäinen,
ilman näitä neuvoja voi olla ettei tajua pelistä mitään.
Kentät voivat olla vaikeita koska on vaikea keksiä millä tavalla sen
loppuun pääsisi. Jotkut kentät taas ovat vaikeita koska läpipääsyyn
vaadittava temppu, esimerkiksi ajaminen etupyörä ilmassa pitkä matka, on
niin vaikea. Hankalat kentät ovat molemmilla tavoilla vaikeita.
Ominaisuusluettelo on kattava ja sovellus on muutenkin pieteetillä
tehty. Kenttiä voi ladata Internetistä lisää. Parhaat tulokset voi
lähettää netin tietokantaan, ja muut voivat katsoa haamuna läpipeluun ja
käyttää haamua kirittäjänä vielä parempaan tulokseen. Moninpeli ja
verkkopeli ovat tietenkin mukana. Kentistä voi tehdä peilikuvan, eli
onkin kaksinkertainen määrä läpipelattavia kenttiä. Kenttiä on valmiiksi
jaoteltu eri kriteereillä, esimerkiksi helpot kentät, kentän pituuden
mukaan, hienoimmiksi äänestetyt, kentät jotka toimivat johdatuskurssina
ja niin edelleen. Lisäksi voi kerätä omat suosikkikentät. Kentissä voi
olla liikkuvia osia tai muuttuvia osia, vaikkapa pitää tehdä joku temppu
ja vasta sen jälkeen avautuu pääsy eteenpäin kentässä, tai lautakasoja
joiden ohi pitää päästä ja jotka tietysti sortuvat kun niihin ajaa.
Voi pelata vain pyrkimällä pääsemään kenttä loppuun asti. Joissain
kentissä lasketaan pisteitä joita saa vaikkapa tekemällä voltin
hyppyrissä. Pitempään pelanneet tuntuvat kiinnostuvan kenttien
pelaamisesta läpi mahdollisimman nopeasti. Varmaankin voisi koota
porukan pisteyttämään läpipeluita taiteellisen vaikutelman mukaan, ja
tehdä tulostaulu tältä pohjalta jos vaan pystyy kokoamaan porukan
samanmielisiä.
Youtubesta löytyy videoita pelistä. Tässä yksi,
jota ei kannata katsoa opettelumielessä. Mutta sitten kun joku X-Moton
kenttä tuntuu vaikealta, voi
katsoa millaisia ovat ihan
aikuisten oikeasti vaikeat kentät.
Kotisivu
http://xmoto.tuxfamily.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista
pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta.
Ubuntulle löytyy myös
Playdebistä.
Käyttöohjeet
Pelissä on mukana opettelukenttiä (Tutorial), joissa käydään läpi
perusajelu ja pyörän hallinta.
Englanninkielinen pikaohje ja pikanäppäinten
kuvaus
X-Moto Wiki
X-Moto
Manual
X-Moto FAQ
eli Usein Kysytyt Kysymykset
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: X-Moto (http://viikonvalo.fi/X-Moto)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
OpenStreetMap on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin
karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.
OpenStreetMap -projektin (OSM)
tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa.
Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja
vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat
aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden
kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin
käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan
maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät
verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti
kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna
Yhdysvaltojen virastojen tuottama
TIGER-aineisto on julkista
omaisuutta (public domain).
Kansainvälinen OpenStreetMap -projekti koostaa karttatietoja eri
lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä
toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä
erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on
tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007
lahjoitetusta
AND-aineistosta.
GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä
älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen
täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva
vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa kulkemansa reitin
koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana
OpenStreetMap-tietokantaan, josta muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä
kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen
OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista
saatavaa GPSLogger-ohjelmaa.
Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella
Potlatch-ohjelmalla
suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka
JOSM-nimisellä
ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain
vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin
hyvinkin yksityiskohtaisia.
OpenStreetMap -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative
Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä
(CC-BY-SA) ja
suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin
tietokannoille sopivaan Open Database License
1.0-lisenssiin. Näistä
molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa,
kunhan mainitsee karttojen lähteenä "OpenStreetMapin tekijät" ja kunhan
mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä.
Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa
tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös
omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna
esitellyssä Marblessa. OpenStreetMap -projekti
kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai
muilla yllättävillä tavoilla.
OpenStreetMap -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa
sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy
zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan
tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on
valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi
pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa
"Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon
ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville
tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript.
Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös
OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen
verkkosivulle.
Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet
Browser-sivustoa, joka käyttää
samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa
näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai
paikallisliikenteen linjat.
Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja
tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla
joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi
Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide
Mapathon,
jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras.
(BBC:n juttu aiheesta)
[http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=33.792&lon=-84.336&zoom=10
Lopputulos] onkin varsin kattava. (Atlantan
wiki-projektisivu)
Toinen erittäin hyvä esimerkki OpenStreetMap-projektin hyödyllisyydestä
on Humanitarian OSM Team
(H.O.T.).
[http://www.openstreetmap.org/?mlat=18.53917&mlon=-72.335&zoom=12
Haitin] maanjäristyksen jälkihoidon yhteydessä vapaasti käytettävät ja
ajankohtaiset karttamateriaalit nousivat tärkeään asemaan.
OpenStreetMap-projekti osallistui kriisin hoitoon aktiivisesti
parantamalla Haitin karttoja. Haitin kriisistä saatujen kokemusten
inspiroimana H.O.T. on jatkanut humanitaarista työtä myös usean muun
kohteen hyväksi.
Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti
kartoitettuja, kuten
Turku
ja
Helsinki,
mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia
kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan.
Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan
osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta
saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta
sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on
itsellään mahdollisuus vaikuttaa.
Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja
kartoittamaan!
Kotisivu
http://www.openstreetmap.org
Lisenssi
Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio
(CC-BY-SA) ja
myöhemmin Open Database License
1.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät.
Ohjeita
Ohjeita projektiin
osallistujille
Ohjelmia OSM-karttatiedon näyttämiseen ja tuottamiseen
Tietokoneella
Mobiililaitteella
(Android,
iOS)
Linkkejä
OpenStreetBrowser
-wikisivu
Atlanta,
Georgia
Mapathon Atlantassa (BBC)
Humanitarian OSM Team
(H.O.T.)
WikiProject
Finland
Turun wiki-sivu
Turku
Turun
paikallisliikenne
Helsingin
wiki-sivu
Helsinki
Helsingin
paikallisliikenne
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA
Source: OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
VALO-CD sisältää runsaasti hyödyllisiä suomenkielisiä vapaita ja
avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille yhdellä levyllä, jotta niiden
asentaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Avoin lähdekoodi (engl. open source) tarkoittaa
tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat
käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata
sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin
kuuluu myös oikeus käyttää ohjelmaa mihin tahansa ja kopioida ja
levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota. Käytännössä avoin
lähdekoodi tarkoittaa samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot, joista
puhuttaessa halutaan usein painottaa ohjelmistokehityksen eettisiä
ulottuvuuksia. Avoimesta lähdekoodista puhuttaessa huomio saattaa
pikemminkin kiinnittyä vapaudesta ja avoimuudesta seuraaviin käytännön
hyötyihin.
--Wikipedia
VALO-CD on koonnut paljon käytetyt vapaat ohjelmat kätevästi
asennettavaksi kokoelmaksi Windows-koneille. Linux-käyttäjät tosin
pääsevät vielä helpommalla, kun samat sovellukset ovat Linux-jakelun
omista jakeluvarastoista asennettavissa suoraan.
VALO-CD on tehnyt arvokasta työtä tekemällä sovellusten asentamisen
helpoksi. Kun Windowsissakin voi käyttää vapaita ohjelmia, on
mahdollista käyttää Linuxia helpommin, kun samat sovellukset ovat
saatavissa molemmille käyttöjärjestelmille.
Kuvan lähde:
http://www.valo-cd.fi/tiedotteet
Kokoelmaan kuuluvat
sovellukset on lueteltu projektin
sivulla. Huomattavimmat sovellukset
ovat LibreOffice (eli
entinen OpenOffice.org), Mozilla
Firefox, Mozilla
Thunderbird,
VLC-mediasoitin,
Gimp,
Inkscape,
Scribus ja
7-Zip. Lisäksi erittäin kätevä on
PDF-Creator, jonka avulla
mistä tahansa ohjelmasta jossa on tulostustoiminto voi tulostaa
PDF-tiedoston. PDF on kätevä lähetettäväksi sähköpostin liitteenä tai
vietäväksi taskussa muistitikulla paremman tulostimen ääreen. Yhteensä
sovelluksia on noin 22.
Kesällä 2008 toimintansa aloittanut VALO-CD-projekti on julkaissut uuden
VALO-CD:n kerran tai kaksi vuodessa. Uusin versio VALO-CD 7 julkaistiin 8.
huhtikuuta 2011. Tässä versiossa OpenOffice.Org-toimisto-ohjelmiston
tilalle on tullut LibreOffice. Projektin tarkoitus on edistää
tietotekniikan hyödyntämistä Suomessa ja levittää VALOa, eli vapaita ja
avoimen lähdekoodin ohjelmia, mikä auttaa monikertaistamaan
tietotekniikasta saatavan hyödyn.
Vapaiden ohjelmien lisäksi cd-levylle on koottu pdf-muotoisia oppaita
vapaisiin ohjelmiin liittyvistä aiheista. Mukana on muun muassa ohjeita
sähköpostin turvaamiseen GPG-salauksella, muita salaukseen liittyviä
oppaita, [FLOSS Manuals](FLOSS Manuals "wikilink") -projektin tuottamia
oppaita levyllä olevien ohjelmien käyttämiseen sekä opetushallituksen,
oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön julkaisemia ohjeita ja
suosituksia.
Kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi VALO-CD:tä julkaiseva projekti alkoi
syksyllä 2010 valmistella levystä myös englanninkielistä versiota.
VALO-CD:n versiosta 7 julkaistiinkin englanninkielinen
versio 15.9.2011.
Sähköpostitiedotteita VALO-CD:n tulevien versioiden julkaisuista voi
tilata projektin etusivulta. Projektia voi
seurata myös usean sosiaalisen median palvelun, kuten
Facebookin,
kautta. VALO-CD:n kehittämiseen voi tulla mukaan liittymällä projektin
sähköpostilistalle ja kertomalla,
minkälaista apua olisi kykeneväinen tarjoamaan.
Kotisivu
http://valo-cd.fi
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink") ja muita vapaita lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
CD:tä on ollut jaossa vapaisiin ohjelmiin liittyvissä tapahtumissa,
tai sen voi noutaa projektin kotisivulta ja kirjoittaa
romppuaihiolle. Kotisivulta voi myös noutaa ohjelmat yksitellen
asennettaviksi. Projektia voi tukea ostamalla valmiita CD-levyjä.
VALO-CD
Tämä on se VALO-CD josta aikaisemmissa Viikon VALOissa on usein
ollut mainintaa.
Käyttöohjeet
CD:llä on mukana sovellusten käyttöohjeita suomeksi.
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: pesasa
Source: VALO-CD (http://viikonvalo.fi/VALO-CD)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
Audacity on vapaa äänieditori, jolla ääntä voi tallentaa, leikellä ja
muuntaa monipuolisesti. Sillä voi esimerkiksi tallentaa omaa podcastia,
digitoida vanhoja c-kasetteja sähköiseen muotoon, tallentaa
haastatteluja tai vaikka omaa laulua.
Audacityn
käyttöliittymä koostuu valikoista, äänen kuunteluun ja editointiin
käytettävistä nappuloista ja työkaluista sekä ohjelmaan avatuista
ääniraidoista. Ääniraidat voivat olla joko mono- tai stereoraitoja.
Monoraidoissa on yksi ja stereoraidoissa kaksi vasemmalta oikealle
etenevää äänikanavaa. Äänikanavista voidaan valita pätkiä joko hiirellä
ja näppäimistöllä ja näin valituille osille voidaan tehdä erilaisia
muokkausoperaatioita. Yksinkertaisimmillaan valittuja osia voidaan
kopioida, leikkailla ja liimailla kanavan sisällä ja niiden välillä
paikoista toisiin. Samoin valittuihin osiin voidaan kohdistaa erilaisia
ääniefektejä ja muunnoksia, joita löytyy valikoista useita.
Eräs esimerkki käyttökelpoisesta efektistä on kohinanpoisto.
Kohinanpoisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin ääniraidasta rajataan
jokin näyte, jossa kuuluu puhdasta kohinaa, siis kohta, jonka kuuluisi
olla hiljainen. Ohjelmalle kerrotaan tämän olevan kohinaa. Tämän jälkeen
ohjelma osaa poistaa näytteen mukaisen kohinan koko raidasta.
Kohinanpoisto on parhaimmillaan, kun häiriö on jatkuvaa ja säännöllistä,
eli esimerkiksi ääninauhan rahinaa tai muuta huminaa. Toinen esimerkki
efekteistä on äänen voimakkuuden kasvattaminen. Voimakkuutta lisättäessä
Audacity laskee automaattisesti suurimman vahvistuksen, joka on
mahdollista ilman, että äänen muoto leikkautuu voimakkaimmista kohdista.
Muita efektejä ovat esimerkiksi kaiku, fade-in, fade-out ja äänen
kääntäminen takaperin.
Audacitya voi käyttää myös erilaisten äänten, kuten hiljaisuuden,
kohinan, sini-, saha- tai kanttiallon generointiin sekä analysointiin.
Äänen muotoa voi editoida myös käsin piirtotyökalulla, jolla voi muokata
yksittäisiä näytteenottokohtia. Ohjelman zoom-toiminnolla äänen muotoa
voi tarkastella lähempää ja kauempaa.
Audacitylla tehdyt tuotokset voi muokkauksen aikana tallentaa
häviöttömästi projektina Audacityn omassa tiedostomuodossa. Tässä
muodossa tallennetaan kaikkien avoimena olevien raitojen tiedot. Kun
tuotos on valmis, halutaan se yleensä tallentaa johonkin muotoon, jossa
sitä voidaan kuunnella jollain muullakin ohjelmalla. Tätä varten
Audacityssä on erillinen "vie"-toiminto (export). Audacity osaa avata ja
tallettaa tiedostoja muutamassa pakkaamattomassa (wav, flac) tai
pakatussa (mp3, Ogg Vorbis, jne.) tiedostomuodossa.
FLOSS Manuals -projekti on
tuottanut melko perusteellisen oppaan Audacityn käyttöön.
Kotisivu
http://audacity.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Asennuspaketit eri järjestelmille löytyvät ohjelman kotisivulta.
Useimmissa Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan
paketinhallinnasta.
VALO-CD
Audacity löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Kattava suomenkielinen käyttöohje Audacitylle löytyy FLOSS
Manuals -sivustolta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Audacity (http://viikonvalo.fi/Audacity)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
GNU Emacs on
tekstieditori jolla voi
tehdä kaiken. Jos jotain ei voi Emacsilla tehdä, se ei ole tekemisen
arvoista.
Emacsia käyttävät
etenkin ohjelmoijat, se soveltuukin koodaamiseen kaikenlaisilla
ohjelmointikielillä.
Oikeasti löytyy toki kohteita joiden tekemiseen Emacs ei sovellu, mutta
koska Emacs on laajennettavissa voi ohjelmoida tarvittavat lisätoiminnot
ja sitten Emacsilla voi tehdä senkin.
Alunperin vitsailtiin Emacsin olevan lyhenne sanoista Emacs Makes Any
Computer Slow. Aikoinaan tässä olikin totta toinen puoli, Emacs on
alunperin kehitetty vuonna 1976, ja GNU Emacs vuonna 1984. Tuohon aikaan
tietokoneissa muistin määrä oli rajoitettu ja tehoakin oli hintelästi
nykykoneisiin verrattuna. Tämän kirjoittamalla oli Commodore
64 vuonna 1984, silloin se
oli kova luu koska Amiga ja Atari
ST julkaistiin vasta vuonna
1985. Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard
M. Stallman.
Toinen Unixien alkuajoista asti mukana ollut tekstieditori on
vi. Sen filosofia on tyystin
erilainen kuin Emacsilla. Vi on pieni yksinkertainen, Emacsin
ohjelmatiedosto on kertaluokkaa suurempi.
Emacs on suosionsa ansiosta saanut paljon jäljittelijöitä.
Tekstieditoreita tehdään toimimaan samoilla näppäinkomennoilla kuin
Emacs, jotta Emacsia osaavien ei tarvitse opetella uusia komentoja.
Samoin Linuxin Bash-komentotulkki
käyttää Emacsin näppäinkomentoja (voi valita käytettävän vi:n
näppäinkomentoja).
Sovelluksissa joissa muokataan tekstiä on ehkä mahdollista käynnistää
Emacs tekemään muokkaus; esimerkiksi Firefoxin laajennos It's All
Text
mahdollistaa Emacsin tai muun tekstieditorin käynnistämisen kun
selaimessa muokataan tekstikenttää (saatavilla Debian GNU/Linuxissa
pakettina
xul-ext-itsalltext).
Tämäkin teksti on kirjoitettu GNU Emacs versiolla 23 It's All Text
-lisäosan avulla. Muutenhan tätä ei olisi kannattanut kirjoittaa
lainkaan, kuten artikkelin alussa todettiinkin.
GNU Emacs -projektista haarautui
XEmacs 80- ja 90-lukujen
vaihteessa. Koska lähdekoodi on vapaa, voi toinen taho kehittää
sovellusta mieleiseensä suuntaan, ja jos eri tahot pysyvät erimielisinä
voi syntyä pysyvästi kaksi kehityshaaraa.
Alunperin GNU Emacs toimi
tekstipäätteessä.
Nykyään Emacseja voi käyttää
hiirelläkin,
toiminnot ovat pudotusvalikoissa. Samaa Emacsia voi käyttää sekä
tekstipäätteessä että X Window -järjestelmässä tai Windowsissa GUI:n
kera. Pikakomennot opettelemalla saa nopeammin kirjoitettua molemmissa
kun sormia ei tarvitse siirtää pois näppäimistöltä hiirtä hamuamaan.
Toimitilat
ovat Emacsin moodeja joissa toiminnallisuus on sovitettu muokattavaan
tekstiin. Esimerkiksi Python-moodi osaa korostaa syntaksia ja ymmärtää
sisentää koodin kuten Pythonissa kuuluu. Näitä moodeja on paljon vakiona
mukana ja lisää löytyy, Debian GNU/Linuxissa 44 kappaletta emacs mode
-paketteja.
Koska Emacsin laajennoksia on helppo tehdä, ainakin helpompi kuin muissa
tekstieditoreissa joissa niitä ei voi lainkaan tehdä, on kaikenlaista
erikoistakin tehty. Vakiona on mukana kaksi laskinta (ohjelmoitava ja
tavallinen), kalenteri, noin tusina peliä, sähköpostiohjelma ja usenetin
uutisten lukija. Luulin jo Emacsista jätetyn psykiatri pois, mutta sepä
ei vaan olekaan työkaluvalikossa. Näppäilemällä Meta-X doctor
saa sen käynnistettyä.
Kannattaa opetella Emacs, niin ei tarvitse opetella muita
tekstieditoreita kun Emacs on saatavilla joka paikkaan.
Kotisivu
http://www.gnu.org/s/emacs/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Aika kattavasti kaikilla alustoilla. Ehkä voisi arvailla, että jos
laitteessa on QWERTY-näppäimistö, siihen saa Emacsin.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muissa
Unixeissa Emacs joko tulee valmiiksi mukana tai asennuspaketin voi
noutaa jostain tai itse kääntää. Windows-käyttäjät joutunevat
noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
Käyttöohjeet
GNU Emacsissa on sisäänrakennettu ohjetoiminto. Saatavilla on vapaa
GNU Emacs käsikirja. Netistä löytyy paljon ohjeita ja kirjakaupasta
kirjoja.
GNU Emacs 23 aloituskuva
Its All Text Firefox lisäosan asetukset, tekstieditoriksi Emacs
Kirjoitetaan Emacsilla Wikisivu
Emacs ja Python-moodi
Emacsin psykiatri
Linkkejä:
Emacsin peruskäyttö, linux.fi
ohje
Emacs käsikirjat
Emacs Usein Kysytyt
Kysymykset
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: GNU Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
KeePass ja KeePassX ovat salasanojen turvalliseen säilyttämiseen
tarkoitettuja vapaita ohjelmia.
Viimeviikkojen
tietovuototapaukset ovat nostaneet esiin salasanojen turvallisen
säilyttämisen ongelman. Nykyisin ihmisillä on käyttäjätilejä yhä
useammassa verkkopalvelussa ja kuhunkin tarvitaan kirjautumista varten
tunnus ja salasana. Jotta salasana olisi turvallinen, pitäisi sen olla
riittävän pitkä ja tarpeeksi sattumanvarainen. Monen satunnaisen
salasanan muistaminen ulkoa voi kuitenkin käydä ylivoimaiseksi. Tällöin
saman salasanan käyttäminen eri palveluissa saattaa tuntua
houkuttelevalta, mutta sekään ei ole hyvä ratkaisu. Päinvastoin kaikissa
palveluissa pitäisi käyttää aina eri salasanoja, sillä jos jokin
palveluista vuotaa salasanat tai ei jostain muusta syystä olekaan
luotettava, ovat muut käyttäjätilit silti turvassa.
Käyttäjätunnusten ja
salasanojen hallintaan on kehitetty ohjelmia, kuten KeePass ja KeePassX.
Nämä taltioivat tunnukset ja salasanat yhteen tietokantaan, joka
suojataan salakirjoittamalla niin, että niihin pääsee käsiksi vain
tietämällä oikean "master-salasanan". Näin kaikki muut salasanat saadaan
lukittua yhden salasanan taakse ja tämän yhden salasanan muistaminen
riittää. Vaihtoehtoisesti master-salasanan käytön sijasta näissä
ohjelmissa voidaan generoida erillinen avaintiedosto, jolla
salasanasäilö voidaan avata. Kun avaintiedosto tallennetaan
muistitikulle tai cd-levylle, saadaan näin eräänlainen fyysinen avain,
jota ilman salasanasäilön avaaminen ei onnistu. Tällainen avain täytyy
tietenkin säilyttää hyvässä tallessa. Kaikkein tärkeimpien salasanojen
suojaksi voidaan myös käyttää salasanan ja avaintiedoston yhdistelmää,
jolloin säilön avaamiseen tarvitaan molemmat.
Alkuperäinen KeePass (versio 1.x, eli Classic Edition) on tehty vain
Windows-alustalle. Uudempi KeePass2 (Professional Edition) sen sijaan on
ohjelmoitu .NET-ympäristöllä, jolloin se toimii myös Mono-kirjastoilla
varustetussa Linux-, Mac OS X- tai BSD-järjestelmässä. Monon
mahdollisista patenttiongelmista huolestuneille hyvä uutinen on, että
näiden virallisten versioiden lisäksi ohjelmasta on olemassa useita
erillisinä projekteina toteutettuja versioita erilaisille alustoille.
Näistä KeePassX on Qt-kirjaston avulla ohjelmoitu Classic-version kanssa
yhteensopiva toteutus, joka toimii ainakin Windows-, Linux, Mac OS X-
sekä BSD-järjestelmissä. Lisäksi muita epävirallisia toteutuksia löytyy
ainakin Android-alustalle (KeePassDroid), iPhonelle ja iPadille
(MiniKeePass, iKeePass, MyKeePass, KyKeePass) sekä Windows Phone 7:lle
(7Pass).
KeePass ja KeePassX toimivat molemmat
hyvin samalla tavoin. Niihin tallennettuja tunnusten ja salasanojen
yhdistelmiä voidaan luokitella esimerkiksi käyttötarkoituksen
(sähköpostit, foorumit, webbipalvelut, ftp-/sftp-palvelimet, jne.)
mukaan ryhmiksi sekä tarvittaessa myös aliryhmiksi. Kun tunnusta tai
salasanaa tarvitaan, ne voi kopioida syöttökenttään joko leikepöydän
kautta tai hiirellä raahaamalla. Lisäksi ohjelma osaa myös tyhjentää
leikepöydän käytön jälkeen, jotta salasana ei jää vahingossa sinne
saataville. Lisäksi käytettävissä on Auto-Type-toiminto, jolla voidaan
määritellä sarja näppäimenpainalluksia, jotka voidaan syöttää haluttuun
ohjelmaikkunaan. Esimerkiksi Gmail-palvelun kirjautumissivulle sopiva
Auto-Type-sääntö voisi olla: {USERNAME}{TAB}{PASSWORD}{ENTER}".
KeePass-ohjelmien mukana on myös salasanageneraattori, jolla voi arpoa
itselleen turvallisen salasanan. Generaattorille voidaan antaa haluttu
salasanan pituus sekä käytettävissä olevat merkkityypit, kuten isot ja
pienet kirjaimet, numerot sekä erikoismerkit.
KeePass-ohjelmasta on tietokoneelle asennettavan version lisäksi
tarjolla myös niin sanottu portable-, eli tikkuversio. Tämä tarkoittaa
sitä, että ohjelmaa voidaan käyttää suoraan muistitikulta ilman, että se
tallentaa tietojaan tai asetuksiaan tietokoneelle. Koska
salasanatietokanta on yhdessä tiedostossa, on se helppo siirtää koneelta
toiselle tai tuon tikkuversion seuraksi samalle muistitikulle. Ohjelman
tuo- ja vie-toimintojen avulla myös tietokannan siirtäminen muiden
vastaavien ohjelmien välillä onnistuu helposti.
Kaiken lisäksi, koska ohjelma on avointa lähdekoodia, ohjelman käyttäjän
ei tarvitse vain luottaa, että ohjelma ei tee salasanoille mitään
vilpillistä.
"As a cryptography and computer security expert, I have never understood
the current fuss about the open source software movement. In the
cryptography world, we consider open source necessary for good security;
we have for decades. Public security is always more secure than
proprietary security. It's true for cryptographic algorithms, security
protocols, and security source code. For us, open source isn't just a
business model; it's smart engineering practice."
-- Bruce Schneier, Crypto-Gram 1999/09/15
Kotisivu
http://keepass.info ja http://www.keepassx.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, Android, iOS, Windows Phone 7, PocketPC,
J2ME (matkapuhelimet), Blackberry
Asennus
Useimpiin Linux-järjestelmiin KeePass tai KeePassX löytyy suoraan
jakelun paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa ovat saatavilla
sekä KeePass2 että KeePassX. Muille alustoille asennuspaketit
löytyvät ohjelman kotisivujen kautta.
VALO-CD
KeePass löytyy myös [ VALO-CD]-kokoelmasta.
Oppaita
http://www.valo-cd.fi/oppaat/keepass-opas.pdf
KeePass muualla
http://en.wikipedia.org/wiki/KeePass
Muita vastaavia ohjelmia
Salasananhallintaohjelmia
Wikipediassa
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: KeePass / KeePassX (http://viikonvalo.fi/Keepass)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
GIMP on jo klassikoksi vakiintunut vapaa avoimen lähdekoodin
kuvankäsittelyohjelma.
Ohjelman nimi, GIMP, on
lyhenne sanoista GNU Image Manipulation Program, eli GNU (-projektin)
kuvankäsittelyohjelma. GIMP varsin kypsä ohjelma, jonka kehitys on
aloitettu jo vuonna 1995. GIMP soveltuu hyvin niin kuvankäsittelyyn kuin
piirtämiseenkin. Sillä onnistuu valokuvien jälkikäsittely, kuten
punaisten silmien poisto sekä perspektiivi- ja värivirheiden korjaus,
web-sivujen grafiikoiden tekeminen sekä digitaalisten taideteosten
luonti. Se tukee useita tiedostomuotoja ja sitä voikin käyttää myös
kuvien muuntamiseen tiedostomuodosta toiseen.
GIMP on ominaisuksiltaan sen verran laaja, että siinä riittää
toiminnallisuuksia sekä satunnaisille harrastajille kuin
ammattilaisillekin. Tavallinen kotikäyttäjä saa ohjelmalla tehtyä
digivalokuviensa rajaukset, horisontin oikaisut, punaisten silmien
poistot sekä valotuksen korjailut. Samoin kuvien koon muutokset sekä
erilaiset efektit, kuten seepia, "vanha valokuva" tai "kahvitahra", ovat
helposti tehtävissä. Monimutkaisempia toimintoja kaipaavankaan käytössä
GIMPin ominaisuudet eivät lopu kesken ja suuri osa esimerkiksi
Photoshopille suunnatuista ohjeista on sovellettavissa GIMP-käyttöön.
Eri ohjelmissa samat toiminnot saattavat olla valikoissa hieman eri
paikoissa ja hiukan eri nimillä.
Käyttöliittymältään GIMP poikkeaa hieman monesta muusta
kuvankäsittelyohjelmasta. Tämän takia jotkut käyttäjät ovat hieman
vierastaneet GIMPiä, mutta kyseessä lienee suurimmaksi osaksi
tottumuskysymyksestä. Kun monissa muissa kuvankäsittelyohjelmissa on
yksi pääikkuna, jonka sisällä muokattavat kuvat sekä erilaiset
työkalupalkit sijaitsevat, käyttää GIMP monen ikkunan käyttöliittymää.
Monen ikkunan käyttöliittymässä kukin muokattava kuva on omassa
ikkunassaan ja työkalupaletit sekä muut apuvälineet omissa ikkunoissaan.
Muihin kuvankäsittelyohjelmiin tottuneet käyttäjät ovat toisinaan
pitäneet tätä hankalana ja sen vuoksi versiossa 2.8 GIMPiin onkin
tulossa oletukseksi käyttöön yhden ikkunan käyttöliittymä. Toisaalta,
esimerkiksi kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä monen ikkunan
käyttöliittymä on käytännöllinen, kun muokattava kuva voidaan sijoittaa
mahdollisimman suurena yhdelle näytölle ja omina ikkunoinaan olevat
työkalut toiselle näytölle. Tällainen järjestely ei yhden ikkunan
käyttöliittymällä onnistu.
GIMPin käyttöliittymä
koostuu kuvaikkunoiden lisäksi työkaluikkunasta (toolbox) sekä suuresta
joukosta erilaisia telakoitavia dialogi-ikkunoita. Telakoitavia
ikkunoita ovat esimerkiksi tasoluettelo (layers), värikanavat
(channels), työkalujen asetukset (tool options) sekä luettelo
väriliu'uista (gradients). Telakoitavia ikkunoita voi raahaamalla
yhdistellä toisiinsa, jolloin niiden sisällöt ovat samassa ikkunassa
joko peräkkäin tai vaihtoehtoisina välilehtinä. Näin käyttäjä voi
kustomoida käyttöliittymän omien mieltymystensä mukaan. GIMPissä on myös
kattava työkalu omien näppäinoikoteiden määrittelyyn työskentelyn
nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.
GIMPin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tasojen kanssa tapahtuva
työskentely, erilliset editoitavat tekstitasot, kustomoitavat
siveltimet, kustomoitavat väriliu'ut, kloonityökalu, maskit, lukuisat
suotimet, efektit sekä plugineina tai skripteinä toteutetut
lisätoiminnallisuudet. GIMPistä jo löytyviä toimintoja voi ohjelmoida
toimimaan peräkkäin komentosarjana yhdellä komennolla tekemällä niistä
skriptejä muun muassa Scheme-, Python- ja Perl-kielillä. Myös kokonaan
uusien toimintojen toteuttaminen on mahdollista liitännäisinä, eli
plugineina. Yksi esimerkki tällaisesta pluginista on liquid
rescale, jolla on mahdollista
skaalata kuvaa pienemmäksi tai suuremmaksi säilyttäen kuvan elementtejä
valikoivasti. Samalla pluginilla pystyy myös poistamaan kuvasta
haluttuja osia saumattomasti. (Youtube-videoita liquid rescalen
toiminnasta: 1,
2,
3 ja
4.)
Kuvia avattaessa ja tallennettaessa GIMP osaa useita tiedostomuotoja.
Työtiedostot kannattaa tallettaa GIMPin omaan .xcf-muotoon tai sen
pakattuun versioon .xcf.gz-muotoon. Näin tallennettuna säilyvät
työskentelyssä käytetyt tasot, tekstitasot, käytössä oleva valinta,
värikanavat sekä muutamia muita työtilaan liittyviä ominaisuuksia.
Valmis lopputulos tallennetaan työskentelyn lopuksi haluttuun
käyttömuotoon, kuten jpeg, png tai gif. Myös gif-animaatioiden teko
onnistuu GIMPillä tekemällä kustakin ruudusta oma taso ja tallentamalla
gif-muotoon, jolloin GIMP kysyy, halutaanko kuvasta animaatio.
GIMP ei sisällä vielä varsinaista toiminnallisuutta julkaisualalla
käytetylle
CMYK-värierottelulle.
Siihen on kuitenkin saatavilla osittainen toteutus
separate+-pluginin
muodossa. CMYK-värienhallinta on kuitenkin olennaista vain
painotuotteiden kanssa. Digitaalisen median, esimerkiksi verkkosivujen
kanssa toimittaessa riittää hyvin GIMPin käyttämä RGB-väriavaruus.
Tulosteidenkin kanssa useimmat tulostinlaitteet toimivat suoraan
RGB-väreillä ja monet niin kutsutut digipainot hyväksyvät aineiston
RGB-väreillä.
Verkosta löytyy useita tutorialeja GIMPin käytöstä. Erityisen
hyödyllisiä ovat Youtube-videot, joissa ohjelman käyttöön vihkiytyneet
käyttäjät opastavat erilaisia käyttötapauksia. Esimerkkejä tällaisista
videoista ovat nimimerkki
GimpKnowHow:n tekemät videot
Cool Photo Manipulation in
Gimp ja Gimp101- Possessed
Eye in Gimp.
Kotisivu
http://www.gimp.org/
Suomenkielinen nettiyhteisö
http://www.gimp-suomi.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Linux-jakeluihin GIMP on suositeltavinta asentaa jakelun omasta
pakettivarastosta, sillä sitä kautta asennettuna siihen tulevat
kaikki päivitykset suoraan jakelun kautta. Muille alustoille
asennuspaketit tai ohjeet asentamiseen löytyvät ohjelman
kotisivuilta.
VALO-CD
GIMP löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Ohjeita
GIMP-pikaohje (Porixi)
Värienhallintaa
GIMPillä
GIMP-opas
GIMP Wikibooksissa (suomeksi)
GIMP Wikibooksissa
(englanniksi, laajempi)
Muita linkkejä
Plugin-kokoelma
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
GNU Privacy Guard eli GnuPG on julkisen avaimen
salakirjoitusohjelmisto tiedon ja viestinnän salaamiseen.
GnuPG:llä voi
salakirjoittaa tiedoston
jolloin ilman avainta sisältöä ei saa selväkieliseksi. Sähköpostin voi
salata siten, etteivät muut kuin vastaanottaja pysty viestiä lukemaan.
Lisäksi viestiin voi lisätä digitaalisen
allekirjoituksen,
jolloin varmistutaan lähettäjän henkilöllisyydestä ja myös tiedetään,
ettei viestiä ole muutettu allekirjoittamisen jälkeen.
Julkisen avaimen
salakirjoituksessa
tarvitaan kaksi avainta, toinen yksityinen tiukasti salaisena pidettävä
avain jolla viesti avataan eli muutetaan selväkielisiksi, toinen
julkinen avain jolla viesti salakirjoitetaan. Julkisen avaimen
tunteminen ei ollenkaan helpota viestin avaamista, niinpä julkisen
avaimen voi huoletta julkistaa webbisivullaan, puhelinluettelossa,
avainpalvelimella tai muussa
kaikkien saatavilla olevassa mediassa.
Viestin lähettäjä etsii vastaanottajan julkisen avaimen, salakirjoittaa
viestin ja lähettää sen. Viestiä ei saa selväkieliseksi muuten kun
tuntemalla oikean yksityisen avaimen. Viestin voi huoletta lähettää
sähköpostissa tai postikortilla eikä haittaa vaikka asiaankuulumattomat
saavat viestin haltuunsa.
GnuPG:tä voi käyttää myös digitaaliseen allekirjoitukseen. Tällöin
allekirjoittaja muodostaa viestistä tiivisteen ja salakirjoittaa sen
yksityisen avaimensa avulla. Allekirjoituksen varmistusta haluava laskee
saman tiivisteen, etsii lähettäjän julkisen avaimen ja purkaa sillä
salakirjoitetun tiivisteen. Jos tiivisteet ovat samat, oli viesti
allekirjoitettu avainparin yksityisellä osalla eikä viestin sisältö ole
muuttunut matkan aikana.
GnuPG ei
käytä keskitettyä avaintietokantaa
eikä muutakaan keskusjohtoisuutta. Näin ollen pulmaksi jää varmistua
avaimen omistajan henkilöllisyydestä. Jos osapuolet voivat tavata
kasvokkain, tarkistetaan viranomaisen antamista kuvallisista
henkilöllisyystodistuksista henkilöllisyys ja vaihdetaan avaimia tai
avainten "sormenjälkiä". Sormenjälki on avaimesta laskettu
tiiviste,
joka yksilöi avaimen tarpeeksi luotettavasti. Avaimet ovat varsin
pitkiä, 4000 bittiä esimerkiksi, jolloin lyhyt 8 merkin mittainen
sormenjälki on helpompi kirjoittaa muistiin ja noutaa varsinainen avain
myöhemmin avainpalvelimelta. Jos avaimesta laskettu sormenjälki täsmää
saatuun sormenjälkeen kuuluu avain sormenjäljen antaneelle henkilölle.
Voidaan myös rakentaa luottamusverkkoa, web of
trust, allekirjoittamalla
avain kun avaimen haltija on varmistettu ja haltijan henkilöllisyys
todennettu mieluummin kahdesta virallisesta kuvallisesta
henkilöllisyystodistuksesta. Kun saadussa avaimessa on allekirjoitus
henkilöltä jonka tietää luotettavaksi avainten tarkistajaksi, voi
halutessaan luottaa avaimeen vaikkei ole itse tavannut avaimen haltijaa
ja vaihtanut sormenjälkiä.
Luottamusverkkoa voi kasvattaa osallistumalla avainten
allekirjoitustilaisuuksiin.
On tärkeää noudattaa sovittua menettelytapaa avaimia
allekirjoitettaessa, jottei luottamusverkkoa heikennetä väärillä
henkilöllisyyksillä tai väärillä avaimilla.
Sähköpostiohjelmaan on mahdollista lisätä GnuPG-toiminnallisuus.
Suosittuun sähköpostiasiakasohjelmaan
Thunderbird,
saatavilla myös
VALO-CD:llä, on saatavilla
lisäosa Enigmail joka sekin on
saatavilla VALO-CD:llä.
Salauksen käyttöönotto on hieman mutkikasta, kannattaa lukea asennus- ja
käyttöohje ensin.
GnuPG on GNU-projektin tekemä OpenPGP toteutus.
OpenPGP on standardi, määritelty
RFC4880:ssa. OpenPGP kehitettiin
Phil Zimmermannin
Pretty Good Privacy -sovelluksesta,
jonka Zimmermann julkaisi vuonna 1991.
Kotisivu
http://www.gnupg.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, GNU/Hurd, Linux, MacOS X, NetBSD, OpenBSD, VMS, Windows ja
muita
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X
käyttäjät noutavat asennustiedoston kotisivulta. Windows-käyttäjille
saatavilla VALO-CD:llä tai
kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Linux.fi wikin artikkeli GPG:stä
Ilmainen GPG-opas
VALO-CD:llä
GnuPG ohjeet
(englanniksi)
Debian-projektin ohje avainten
allekirjoittamisesta
(suomeksi, jos selaimen oletuskieli suomi)
Ohje avainten allekirjoitustilaisuuden
järjestämisestä
(englanniksi).
Thunderbirdin lisäosa Enigmail
Thunderbirdin lisäosa Enigmail
GnuPG komentorivillä
gpg --list-public-keys
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2015 - klo:22:16
OpenSUSE on helppokäyttöinen ja vapaa GNU/Linux-käyttöjärjestelmä,
jota kehitetään yhteisövetoisesti.
OpenSUSE-projekti
kehittää yhtä parhaista Linux-järjestelmistä ja sen tavoitteena on
järjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja helposti hankittava.
Käyttöjärjestelmän lisäksi openSUSE pyrkii tarjoamaan ympäristön avoimen
lähdekoodin kehitystyölle sekä yksinkertaistamaan ja avaamaan kehitys-
ja paketointiprosesseja. Tätä tavoitetta edistää muun muassa openSUSE
Build Service, joka helpottaa ohjelmistopakettien tekemistä openSUSEn
lisäksi myös muille Linux-jakeluille.
OpenSUSEn viimeisin versio 12.1 julkaistiin 16. marraskuuta 2011. Tässä
versiossa on valittavissa neljä vaihtoehtoista tuettua
työpöytäjärjestelmää, joista käyttäjä voi valita itselleen mieluisimman.
Työpöytäympäristöistä KDE ja juuri uusiutunut Gnome 3.2 ovat näyttäviä
ja kaikenkattavia, mutta hieman raskaampia, kun taas Xfce ja LXDE on
suunniteltu kevyemmiksi vaihtoehdoiksi.
Työpöytäympäristön ohella openSUSEn oletusasennus sisältää muun muassa
Mozilla Firefox -selaimen, sähköpostiohjelman,
GIMP-kuvankäsittelyohjelman,
LibreOffice-toimisto-ohjelmiston
(tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka),
musiikinsoitto-ohjelman, CD/DVD-levyjen poltto-ohjelman ja paljon muuta.
Näiden lisäksi openSUSE sisältää lukemattomat määrät vapaita
sovellusohjelmia, jotka ovat kaikki asennettavissa helposti ja
ilmaiseksi vain muutamalla hiiren napsautuksella järjestelmän
paketinhallinnan kautta. Nämä ohjelmat ovat valmiiksi paketoituina
openSUSEn palvelimella odottamassa asentamistaan samaan tapaan kuin
älypuhelinten ohjelmat ovat ladattavissa marketista tai storesta.
OpenSUSEssa järjestelmän asetusten hallinta tapahtuu YaST-ohjelmalla,
joka antaakin helpon graafisen käyttöliittymän tavallisimpiin ja
useimmin tarvittuihin järjestelmän asetuksiin. Sen kautta ovat
valittavissa niin ohjelmistojen asennukset ja päivitykset kuin
laitteiden ja palveluidenkin tärkeimmät asetukset.
Uusia ominaisuuksia openSUSE 12.1:ssä ovat muun muassa entistä parempi
tuki pienille näytöille sekä useammalle näytölle, keskitetty hallinta
online-tunnuksille, parannettu
Oyranos-värienhallintajärjestelmä. OpenSUSE
tarjoaa myös mahdollisuuden luoda oman Dropboxin kaltaisen
pilvitallennusjärjestelmän OwnCloud-ohjelmistolla. Työpöytäkäyttöön sen
voi integroida Mirall-ohjelmalla, joka synkronoi tiedostot
OwnCloud-pilven ja paikallisen koneen välillä.
OpenSUSEn voi hankkia joko ilmaisena, verkosta ladattavana versiona tai
maksullisena myyntiversiona, joka sisältää ohjekirjan ja puhelintuen.
Kotisivu
http://www.opensuse.org/fi/
http://opensuse.fi/ (suomenkielisen yhteisön kotisivu)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä, kuten GNU GPL
Asennus
openSUSEn DVD-levykuvan voi ladata sen
lataussivulta. Sivulta löytyy
myös tarvittavia lisäohjeita levykuvan polttamisesta tyhjälle
DVD-levylle tai käynnistyvän usb-tikun luomisesta.
Käyttöohjeet ja tuki
Lisää ohjeita ja vertaistukea löytyy suomenkielisen
openSUSE-yhteisön sivuilta.
openSUSEn
asennusopas
opensuse.fi:n keskustelualue
openSUSEsta voi keskustella myös irc-kanavalla #opensuse-fi, joka
löytyy Freenode-verkosta. Kanavalle pääsee muun muassa
web-irkki-sovelluksella.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: openSUSE 12.1 (http://viikonvalo.fi/openSUSE_12.1)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
7-Zip on vapaa ohjelma tiedostopakettien purkamiseen ja
pakkaamiseen.
7-Zip-ohjelman oletus
pakkausmuoto on sen oma 7z-tiedostomuoto, mutta se osaa pakata ja purkaa
myös yleisimpiä muita pakkausmuotoja. Sekä pakkaaminen että purkaminen
onnistuu formaateilla: 7z, XZ, BZIP2, GZIP, TAR, ZIP sekä WIM. Pelkkä
purkaminen taas on mahdollista seuraavilla tiedostomuodoilla: ARJ, CAB,
CHM, CPIO, CramFS, DEB, DMG, FAT, HFS, ISO, LZH, LZMA, MBR, MSI, NSIS,
NTFS, RAR, RPM, SquashFS, UDF, VHD, WIM, XAR ja Z.
7-Zip lupaa pakata ZIP- ja GZIP-tiedostot jopa 2-10 % tiiviimmin kuin
PKZip ja WinZip. Oman 7zip-tiedostomuotonsa ohjelma lupaa pakata vielä
tiiviimmin. 7-Zip tukee myös ZIP- ja 7z-tiedostojen salaamista vahvalla
AES-256-kryptauksella.
7-Zip integroituu Windowsin tiedostohallintaan, joten siihen liittyvät
toiminnot löytyvät helposti hiiren kakkospainikkeella tiedostoa
napauttamalla esiin tulevasta kontekstivalikosta. Esimerkiksi uuden
paketin luominen onnistuu valitsemalla pakattavat tiedostot
tiedostonhallinnassa ja valitsemalla kontekstivalikon
"7-Zip"-alavalikosta kohdan "Lisää pakettiin". Tämän jälkeen 7-Zip kysyy
ennen pakkaamista vielä tarvittavat tiedot, kuten tiedostonimen ja
pakkaustyypin.
Ohjelman käyttöä helpottaa se, että se on käytettävissä myös suomeksi.
Kieliä ohjelmassa on valittavissa yhteensä 79.
Ohjelman vapauden kannalta huomattavaa on, että ohjelman kaikki muut
toiminnot ovat vapaata lähdekoodia paitsi RAR-pakettien purku. RAR-purun
rajoituksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta ohjelman käytön kannalta.
Kotisivu
http://www.7-zip.org/
Lisenssi
GNU LGPL (lukuun ottamatta RAR-purkua, joka
sisältää epävapaita rajoituksia)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta..
VALO-CD
7-Zip löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: 7-Zip (http://viikonvalo.fi/7-Zip)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Wikimedia Commons on erikielisten Wikipedioiden yhteiseksi
materiaalipankiksi tarkoitettu palvelu. Sinne tallennetut ja sallivasti
lisensoidut materiaalit ovat kuitenkin yhtä hyvin myös muiden
käytettävissä.
Wikipedia tarvitsee artikkeleihinsa tekstiä elävöittämään ja
havainnollistamaan kuvia, videoita ja ääninäytteitä. Koska samat
materiaalit kelpaavat usein myös erikielisiin artikkeleihin, on niille
perustettu oma sivusto, josta ne voidaan upottaa suoraan artikkeleihin.
Koska taustalla ovat Wikipedian tarpeet, on helppo ymmärtää, miksi
Wikimedia Commons on yksi suurimmista, ellei jopa suurin, vapaan
kuvitusaineiston materiaalipankki.
Kuva-aineistoa Wikimedia Commonsissa on laidasta laitaan. Joukossa on
informatiivisia kuvia valokuvista piirrettyihin kaavakuviin, karttoihin
ja vaakunoihin. Toisaalta valokuvia löytyy muotokuvista maisemakuviin ja
vaikka taustakuviksi sopiviin
taide-elämyksiin.
Wikimedia Commonsin
ääninäytteet ovat
vapaassa Ogg
Vorbis -tiedostomuodossa.
Videoille käytetään
vastaavasti avoimia ja käyttömaksuista vapaita gif- ja Ogg
Theora -tiedostomuotoja.
Esimerkiksi Firefox-selain osaa näyttää ja soittaa näitä kaikkia
tiedostomuotoja suoraan.
Wikimedia Commons -sivuston aineistoa voidaan kuitenkin käyttää myös
muuhun tarkoitukseen. Kunkin kuvan, videon ja äänitiedoston kohdalla
Commonsissa on ilmoitettu kyseisen tiedoston tekijätiedot sekä
käyttöehdot. Wikimedia Commons huolii arkistoonsa vain vapaasti
lisensoitua materiaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että
materiaalia voi kuka tahansa käyttää mihin tahansa käyttötarkoitukseen,
myös kaupalliseen käyttöön. Lisenssistä riippuen aineiston käyttöön voi
olla pieniä lisävaatimuksia, kuten alkuperäisen tekijän mainitseminen
tai materiaalin jakaminen edelleen samoilla ehdoilla.
Vapaimmin ovat käytettävissä tekijänoikeuksista täysin vapaat Public
Domain -materiaalit. Tällaista julkista omaisuutta ovat esimerkiksi
riittävän vanhat kuvat taikka jotkin julkisten tahojen tuottamat
materiaalit.
Osa aineistosta on julkaistu vapailla Creative Commons -lisensseillä.
Creative Commons -organisaation luomien lisenssien tarkoituksena on
antaa teosten tekijöille muutama valmis ja selkeä lisenssi, joilla he
voivat antaa muille eri tasoisia oikeuksia teostensa hyödyntämiseen.
CC-lisenssit koostuvat muutamasta ominaisuudesta, joita yhdistelemällä
julkaisija voi määritellä, miten heidän töitään saa käyttää. Kun teosta
ei ole tarkoitus "pihdata", on tämä käytännöllistä, sillä teosten
käyttäjien ei tarvitse erikseen kysellä lupia. Wikimedia Commonsissa
käytettyjä vapaita CC-lisenssejä ovat:
Creative Commons Nimeä
(CC-BY, Creative Commons Attribution)
Tämä lisenssi antaa luvan materiaalin käyttöön, levittämiseen,
muokkaamiseen ja muokatun teoksen levittämiseen, eli käytännössä
teokselle voi tehdä lähes mitä haluaa. Ainoa ehto on, että teosta
levitettäessä sen alkuperäinen tekijä mainitaan.
Creative Commons Nimeä-Tarttuva
(CC-BY-SA, Creative Commons Attribution-ShareAlike)
Tällä lisenssissä on edelliseen verrattuna lisäksi rajoitus, että
johdetut teokset pitää julkaista samalla lisenssillä.
Creative Commonsilla on tarjolla myös muita, rajoitetumpia lisenssejä,
mutta nämä eivät kelpaa Wikimedia Commonsin käyttöön, sillä ne
rajoittavat teosten muokkaamista tai niiden kaupallista käyttöä.
Muita Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita lisenssejä ovat GNU Free
Documentation License
(GFDL),
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink"), [GNU LGPL](GNU LGPL "wikilink"), Free Art
License ja Open Data Commons.
Kotisivu
http://commons.wikimedia.org/
Lisenssi
Useita vapaita lisenssejä, muun muassa Creative Commons -lisenssit
(CC-BY,
CC-BY-SA),
sekä Public Domain
-materiaalia.
Teksti: pesasa
Kuvat: http://commons.wikimedia.org/
Cyanocitta-cristata-004.jpg
(Mdf, CC-BY-SA)
Felis_catus-cat_on_snow.jpg
(Von.gzanka, CC-BY-SA)
Laszlo-photo_-Cabo_Cavalo(by).jpg
(Laszlo Ilyes, CC-BY)
Maldives_redtail_butterflyfish,_Chaetodon_collare.jpg
(Uxbona, CC-BY-SA)
Anthony's_Green_Brown_Iris.jpg
(Mobentec, CC-BY-SA)
Concerto_for_Twelve_Saxophones.jpg
(Olgierd Rudak, CC-BY-SA)
Carcharhinus_melanopterus_Red_Sea.jpg
(Daviddarom, pd)
One_raspberry_macro.jpg
(Serena, CC-BY-SA)
H.maculatus_juvenile.jpg
(Cordyceps, pd)
Churchill_HU_90973.jpg
(British Government, pd)
Viikon VALO toivottaa kaikille lukijoille VALOisaa Joulua ja
yhteisöllistä uutta vuotta!
Source: Wikimedia Commons (http://viikonvalo.fi/Wikimedia_Commons)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin
sähköpostiohjelma
Thunderbird on
moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin,
oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva
ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus
HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt
viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita
useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on
kehittänyt Mozilla, joka
on myös suositun Firefox-selaimen taustalla.
Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin
käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille
ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan.
Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin
menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla
yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi
asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.
Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs
roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat
todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä
automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon.
Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti
osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina,
kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon
osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista
osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.
Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen
turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen
allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä
turvallisuuslaitteille.
Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin
lisäosasivulta.
Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat
ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi
Enigmail-laajennos
yhdessä GnuPG:n kanssa lisää sähköpostiisi
OpenPGP-standardin mukaisen salauksen.
Adblockin
avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa
Thunderbirdiin
teemoja, jotka
muuttavat ohjelman ulkoasua.
Kotisivu
http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/
Lisenssi
MPL/GNU GPL/GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta.
Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä
Icedove.
Muille alustoille ohjelman voi ladata sen
kotisivuilta.
VALO-CD
Mozilla Thunderbird löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Enigmail-opas
(VALO-CD)
Muuta
Suomen kielen
oikoluku
(valo-cd.fi)
Teksti: Tomi Toivio & Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Mozilla Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Thunderbird)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Notepad++ on vapaa ja erittäin monipuolinen tekstieditori, joka on
suunnattu erityisesti ohjelmointiin, mutta sopii myös yleisemmin
Windowsin Notepad-ohjelman korvaajaksi.
Notepad++ ymmärtää
yli 50 ohjelmointi-, skripti- tai merkkauskielen syntaksin ja osaa
korostaa niiden avainsanat väreillä. Myös omien kielten määrittely
ohjelmaan on mahdollista.
Nykyisin Notepad++ tukee ainakin seuraavia kieliä: ActionScript, Ada,
asp, Assembly, autolt, bash, Batch, C, C++, C#, Caml, CMakeFile, COBOL,
CSS, D, DIFF, Fortran, Gui4CLI, Haskell, HTML, ini, InnoSetup, Java,
JavaScript, JSP, KiXtart, LISP, Lua, Makefile, Matlab, NSIS,
Objective-C, Pascal, Perl, PHP, PowerShell, Postscript, Python, R ja
VHDL.
Ohjelma tukee yhtä aikaa auki olevien tallennettujen tiedostojen
kokonaisuuden tallentamista istuntona, jolloin samaan projektiin
kuuluvat tiedostot on helppo avata seuraavalla kerralla samaan
tilanteeseen. Muita ohjelman tukemia ominaisuuksia ovat muun muassa:
tuki lukuisille merkistökoodauksille, ohjelmakoodin sisennys, lohkojen
piilottaminen (folding), edistyneet etsi- ja korvaa-toiminnot, valitun
sanan korostaminen kaikkialla tiedostossa, suljeparien korostaminen sekä
toimintomakrojen nauhoittaminen ja suorittaminen.
Ohjelman käyttöliittymän kieli on valittavissa lukuisista kielistä,
joiden joukossa on myös suomi. Editorin tekstin värimaailma on myös
täysin kustomoitavissa joko valmiilla teemoilla tai itse valituilla
väreillä. Jos vaaleanpunainen taustaväri kuulostaa hyvältä, voi valita
käyttöön vaikka Hello Kitty-teeman.
Editoriin on mahdollista lisätä ominaisuuksia plugin-lisäosilla.
Muutamia lisäosia on mahdollista valita asennettavaksi suoraan ohjelman
asennuksen yhteydessä, kuten esimerkiksi
nppftp-lisäosa, joka mahdollistaa
tiedostojen avaamisen ja tallentamisen etäkoneelle ftp- tai
sftp-yhteyden kautta. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi
www-sivujen ylläpitoa tehdessä, jolloin tiedostoja voidaan muokata
suoraan palvelimella. Toinen jo asennuksessa mukaan valittavissa oleva
erittäin hyödyllinen lisäosa on "Compare"-lisäosa, jolla on mahdollista
vertailla kahta editorissa auki olevaa tekstiä keskenään rinnakkain.
Työkalu merkitsee väreillä selkeästi näkyviin, mitkä rivit ja
merkkijonot eroavat tiedostoissa. Tämä helpottaa suuresti erityisesti
saman tiedoston eri versioiden vertailua. PHP Automation -lisäosan
avulla puolestaan on mahdollista suorittaa PHP-skriptejä asentamatta
Apachea ja PHP:tä.
Kotisivu
http://notepad-plus-plus.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät kotisivuilta.
VALO-CD
Notepad++ löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa & Tomi Toivio
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Notepad++ (http://viikonvalo.fi/Notepadpp)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Etherpad on avoimen lähdekoodin verkkoalusta monen käyttäjän
yhteistoiminnalliseen ja yhtäaikaiseenkin kirjoittamiseen.
Etherpad on projekti-
ja ryhmätöihin erittäin hyvin soveltuva verkkopohjainen
tekstinmuokkausohjelma, jota usea käyttäjä voi muokata reaaliaikaisesti
ja yhtä aikaa. Etherpad-ohjelma on asennettuna palvelimelle, johon
käyttäjät ottavat yhteyden www-selaimella. Etherpad pitää huolen kunkin
käyttäjän tekemien muokkausten synkronoimisesta kaikille kyseistä
tekstiä sillä hetkellä muokkaaville käyttäjille. Etherpadissa kullekin
käyttäjälle on annettu oma värinsä ja hänen kirjoittamansa teksti
korostetaan tällä värillä. Värikorostukset voi toki myös poistaa
halutusta osasta tekstiä, jolloin vain tekstin uudet osat korostetaan.
Etherpad tukee yksinkertaisten korostusten, lihavoinnin, kursivoinnin,
alleviivauksen ja yliviivauksen, sekä sisäkkäisten luetteloiden käyttöä.
Yhteiskäyttöä helpottamaan Etherpadissa on myös yksinkertainen
chat-toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat keskustella tekstiä
kirjoittaessaan.
Uutta Etherpad-tekstiä aloitettaessa sille kysytään nimi. Jos nimeä ei
anneta, Etherpad arpoo nimeksi satunnaisen merkkijonon. Nimi näkyy
kyseisen Etherpad-tekstin osoitteessa ja muita käyttäjiä voi kutsua
mukaan muokkaamaan tekstiä kertomalla heille tämän osoitteen esimerkiksi
lähettämällä sen linkkinä sähköpostilla. Julkisen Etherpad-tekstin
kirjoittamiseen voi siis osallistua kuka tahansa sen osoitteen tietävä.
Ainakin osassa Etherpad-palveluista on mahdollisuus myös yksityisiin
teksteihin rekisteröimällä palveluun omalle tiimille oma alue, jota
pääsevät käyttämään vain tiimin jäsenet. Näin toimivat ainakin TIEKEn
muistio ja TitanPad.
Etherpad-teksti tallentuu palvelimelle jatkuvasti ja automaattisesti.
Selaimen voi välillä sulkea ja seuraavan kerran samaan osoitteen
tultaessa on sen hetkinen versio tekstistä nähtävissä.
Etherpad pitää tallessa kaikki muokkausten välivaiheet ja halutessaan
muokkaushistoriaa voi tarkastella timeslider-toiminnolla, joka näyttää
muokkausten etenemisen elokuvan tavoin. Osassa Etherpad-palveluista voi
tekstistä tallentaa erikseen numeroituja väliversioita.
Google osti alkuperäisen etherpad.com-palvelun vuonna 2009, koska halusi
käyttää tämän tekniikkaa kehittämässään Wave-palvelussa. Pian tämän
jälkeen Google vapautti Etherpadin lähdekoodin avoimeksi ja sittemmin
onkin ilmestynyt useita ilmaista Etherpad-palvelua tarjoavia sivustoja.
Tällä hetkellä vastuun Etherpadin kehittämisestä on ottanut voittoa
tavoittelematon Etherpad-säätiö (The Etherpad Foundation), joka toimii
osoitteessa http://etherpad.org/. Etherpad-säätiön sivuilta löytyvät
linkit useaan julkiseen Etherpad-palveluun, kuten:
Etherpad Foundation,
PiratePad,
PrimaryPad,
SketchPad,
piratenpad.de,
Mozillan MoPad,
typewith.me,
openEtherpad.org,
pad.RiseUp.net,
Qikpad, TitanPad. Näiden
lisäksi löytyy muun muassa suomalainen TIEKEn ja X-akselin tarjoama
Etherpad-muistio. Näistä käyttäjä voi valita
parhaiten käyttöönsä soveltuvan palvelun.
Mikäli esimerkiksi tietoturvasyistä ulkopuolisen tahon tarjoaman
palvelun käyttö on mahdotonta, voi Etherpadin asentaa myös omalle
palvelimelle. Palvelimelle asennettavia Etherpad-ohjelmia on itse
asiassa kaksi eri versiota: alkuperäinen Etherpad sekä uudempi,
pienemmäksi sekä kevyemmäksi tarkoitettu Etherpad Lite.
Etherpadin sisältämän tekstin voi tallettaa omalle koneelleen palvelusta
riippuen useampaan eri tiedostomuotoon. Saatavina muotoina ovat ainakin
html, pelkkä teksti, DokuWiki-teksti sekä
Wordle. Usein muina vaihtoehtoina ovat myös
Microsoft Word (doc), pdf ja OpenDocument (odt). Jo olemassa olevan
tekstin voi Etherpadiin tuoda ainakin html-, pdf-, doc-, odt- tai
rtf-muodoista.
Kotisivu
The Etherpad Foundation: http://etherpad.org/
TitanPad: http://titanpad.com/
OpenEtherPad: http://openetherpad.org/
TIEKEn avoin EtherPad: http://muistio.tieke.fi/
Etherpadin lähdekoodi: https://github.com/ether/pad
Etherpad Liten lähdekoodi: https://github.com/Pita/etherpad-lite/
Lisenssi
Apache License v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkopalveluna Etherpad on käytettävissä www-selaimella millä
tahansa alustalla.
Palvelinohjelmana Etherpad on asennettavissa ainakin Windows-,
Linux- sekä Mac OS X -palvelimille.
Asennus
Etherpadia voi käyttää eri tahojen tarjoamina palveluina tai sen voi
halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet
ovat saatavissa Etherpad-säätiön sivuilta.
Käyttöohjeet
Open vinkki
-sivuston opastevideo Etherpadin käytöstä.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Etherpad (http://viikonvalo.fi/Etherpad)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Synfig Studio on avoimen lähdekoodin ohjelma 2D-animaatioiden
tekoon.
Synfig Studio
on animaatio-ohjelma, jolla pystyy tekemään korkealaatuisia animaatioita
jo pienellä harjoittelulla. Synfig Studiossa ruudun sisältö koostuu
erilaisista "layer"-elementeistä, jotka voivat olla piirros-objekteja,
kuvia, efektifilttereitä sekä näistä hierarkkisesti muodostettuja
kokonaisuuksia. Animointi ohjelmassa tapahtuu määrittelemällä
aikajanalle avainruutuja, joiden kohdalla kerrotaan kunkin
layer-elementin sijainti, asento, koko, muodonmuutokset sekä mahdollisia
muita ominaisuuksia. Synfig Studio laskee automaattisesti elementtien
sijainnit ja muut ominaisuudet avainruutujen välillä. Elementit voidaan
laittaa myös kulkemaan annettua käyrää pitkin annetulla vaihtelevalla
nopeudella esimerkiksi realistisesti pomppivan pallon luomiseksi.
Elementtejä voi joko piirtää suoraan Synfig Studiossa tai tuoda niitä
vektori- tai bittikarttakuvina toisista ohjelmista. Muun muassa
Inkscapella piirretyt svg-kuvat ovat tuettuja.
Synfig-projektin wiki-sivuilla on useita
tutorialeja, joita
lukemalla voi opetella ohjelman käyttöä. Tutoriaalit on jaoteltu kolmeen
vaikeustasoon: perustaso (basic), keskitaso (intermediate) ja edistyneet
(advanced). Perustason tutorialeissa opetellaan ohjelman perustoiminnot,
kuten kuvioiden piirtäminen ja animoinnin perusteet. Keskitasolla
keskitytään monipuolisempiin animaatiomenetelmiin, kuten huulien
synkronointiin puheen kanssa
sekä
pala-animaatioihin,
joissa hahmot koostetaan toisissaan kiinni olevista osista, kuten
vartalo, raajat ja pää. Edistyneissä tutorialeissa päästään jo
monimutkaisempiin efekteihin, kuten realistisen näköiseen sateeseen ja
kamera-ajoihin.
Synfig Studiolla valmistellut animaatiot voidaan renderöidä useaan
erilaiseen video- tai kuvamuotoon. Ne voidaan renderöidä esimerkiksi
ffmpeg-ohjelmistoa hyväksi käyttäen Ogg Theora-, MPEG-4- tai
Flash-video-muotoihin. Toisaalta animaatio voidaan esittää myös
gif-muodossa tai se voidaan tallettaa sarjana erillisiä kuvatiedostoja,
jotka voidaan tarvittaessa yhdistää videoksi jollain muulla ohjelmalla.
Videotiedostojen renderöintiin voi halutessaan käyttää myös Synfig
Studion mukana tulevaa erillistä komentoriviohjelmaa, jolloin
pidempienkin animaatioiden ja niiden osien laskentavaiheen voi helposti
ohjelmoida tapahtumaan esimerkiksi taustalla, yöaikaan tai useammalla
koneella.
Kotisivu
http://www.synfig.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Synfig Studion asennuspaketit Windowsille, Linux-jakeluille (rpm-,
deb- ja lähdekoodipaketteina) sekä Mac OS X:lle löytyvät ohjelman
kotisivujen "download"-sivulta. Ohjelma saattaa löytyä myös
joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta suoraan.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita,
tutorialeja sekä
muuta
dokumentaatiota
Synfig Studiosta löytyy ohjelman wiki-sivuilta:
http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page
Esimerkkejä
Youtube
-palvelusta löytyy lukuisia video-tutorialeja ja esimerkkejä
Synfigillä tehdyistä kuvista ja animaatioista.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Synfig Studio (http://viikonvalo.fi/Synfig_Studio)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Scribus on taitto- ja julkaisuohjelma
(DTP) Linux-, Mac OS X-,
Unix- ja Windows-työpöytäkäyttäjille.
Scribus on vapaan
koodin sovellus ammattitason sivutaittoon ja painovalmiiden
PDF-tiedostojen tuottamiseen. Käyttöliittymä on nykyaikainen ja
käyttäjäystävällinen. Scribus tukee ammattikäyttäjien tarvitsemia
ominaisuuksia kuten värierottelu, CMYK- ja spottivärien tuki, ICC
väriprofiilit ja monipuolinen PDF-tiedostojen luonti.
Scribuksen avulla on mahdollista tuottaa uutislehtiä, sanomalehtiä,
kirjoja, CD-levyn kansia, urheilutapahtuman käsiohjelmia, esityskalvoja
ja animoituja interaktiivisia PDF-lomakkeita. Muita käyttökohteita
voivat olla yrityksen tarvitseman paperitavaran yksilöiminen, esitteet,
julisteet ja kaikenlaiset asiakirjat, jotka vaativat joustavaa kuvien ja
tekstin asettelua sekä ammattimaista värienhallintaa. Scribus soveltuu
siis monipuolisesti sekä painettavan että digitaalisesti näytettävän
materiaalin tuottamiseen.
Scribus tukee monia bittikartta- ja vektorigrafiikkamuotoja. Se pystyy
tuomaan ja tallentamaan SVG-kuvia. Tekstiä Scribukseen voi tuoda muun
muassa LibreOffice/OpenOffice.org Writer-, OpenDocument-, PostScript- ja
Encapsulated PostScript-tiedostoista.
Asiakirjan tallennus onnistuu myös PDF-tiedostona, jossa on mahdollista
käyttää läpinäkyvyyttä, salausta ja suurta joukkoa muita PDF 1.3-1.5:n
ominaisuuksia mukaan lukien interaktiiviset PDF-lomakkeen kentät,
kirjanmerkit, tasot ja huomautukset. Värienhallinnassa on tuettu
LittleCMS versiot 1 ja 2.
Scribus ei ole tekstinkäsittelyohjelma eikä kuvankäsittelyohjelmakaan.
Scribus osaa kumpaakin jonkin verran, mutta tarkoitus on kirjoittaa
ensin teksti valmiiksi ja muokata kuvat julkaisukuntoon niihin
tarkoitetuilla ohjelmilla, ja sen jälkeen Scribuksella sijoitella
tekstit ja kuvat julkaisun sivuille sivuasemoinnin mukaisesti.
Scribuksella kannattaa kirjoittaa otsikoita tai muita lyhyitä tekstejä,
tai teksti jossa erikoisefektejä kuten kolmannessa esimerkkikuvassa
kansilehdellä lehden nimessä.
Tekstien esittämiseen Scribuksessa käytetään kappale- ja kirjaintyylejä,
joilla samassa asemassa olevien tekstien ulkoasua voi muokata helposti
yhdestä paikasta. Tyylit voi joko luoda itse tai tuoda
LibreOffice-tiedostosta tekstin mukana ja muokata käyttöön sopivaksi.
Scribus tukee myös tekstilaatikoiden ketjutusta. Näin teksti saadaan
juoksemaan sujuvasti palstalta ja sivulta toiselle. Useampisivuisten
julkaisujen kanssa käteviä ovat myös sivupohjat. Scribuksessa voi luoda
omat sivupohjat esimerkiksi vasemmalle ja oikealle sivulle sekä
etusivulle, jolloin jokaisen sivun asettelua ei tarvitse tehdä erikseen
vaan valita käyttöön jokin olemassa olevista pohjista.
Uusin versio 1.4 julkaistiin 1.1.2012 melkein neljän vuoden kehitystyön
tuloksena, 2000 viankorjausta tai ominaisuustoivomusta on toteutettu.
Julkaisumuistio
Kotisivu
http://www.scribus.net
Lisenssi
GNU GPL, käsikirjan Open Publication
License
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, OS/2 Warp 4/eComStation, Unix, Windows,
VALO-CD
Scribus löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta. Uusi
versio 1.4 on tulossa seuraavaksi julkaistavalle VALO-CD:lle.
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen
kotisivulta. Scribus
sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten se voidaan asentaa
jakelun oman paketinhallinnan kautta.
Esimerkki
Linux-Aktivaattorin
esite
Käyttöohjeet
Esittelyvideo Youtubessa
(englanniksi). Riku Leinon suomenkielinen
ohje.
Englanninkielisiä
opetusvideoita
Scribuksen käytöstä. Scribuksen kotisivuilta löytyy ohjeita ja
tutoriaaleja.
Esimerkkejä
Scribuksella tehdyistä julkaisuista.
Käynnistys sovellusvalikosta
Uuden asiakirjan aloitus
Scibuksella tehty kansilehti
Teksti: Taleman, pesasa
kuvakaappaukset: Taleman, pesasa
Source: Scribus (http://viikonvalo.fi/Scribus)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
The Battle for Wesnoth on vapaa vuoropohjainen taktisen tason
strategiapeli fantasiateemalla.
The Battle for
Wesnothissa pelaaja johtaa sotajoukkojaan fantasiahenkisessä
ympäristössä. Peli on erittäin viimeistellyn oloinen grafiikkoja ja
taustalla soivaa, teemaan sopivaa, musiikkia myöten. Kuten
fantasiateemaan kuuluu, koostuvat joukot muun muassa ihmisistä,
haltioista, örkeistä, sudenratsastajista sekä shamaaneista, joilla
kaikilla ovat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä käyttönsä. Uusia
joukkoja saadaan käyttöön joko rekrytoimalla tai kutsumalla takaisin jo
kuolleita, mutta kokemusta keränneitä sotilaita. Molemmat vaativat
tietyn määrän rahaa yksilön tyypistä riippuen ja rahaa saadaan joka
vuoro riippuen omassa hallinnassa olevien kylien määrästä. Vaurauden
lisäksi kylät toimivat huoltokeskuksina, jotka parantavat sinne
saapuneita haavoittuneita joukkoja. Peliin ja sen toimintoihin pääsee
helposti sisään pelaamalla ensimmäiseksi tutorial-muotoiset kentät,
joissa pelaajaa opastetaan omaksumaan tärkeimmät toiminnot ja
strategiset periaatteet.
Varsinaista peliä voi pelata joko yksinpelinä eri vaikeustasoilla olevia
tehtäviä, eli kampanjoita suorittamalla, tai moninpelinä muita
ihmispelaajia tai tietokonevastustajia vastaan. Moninpelejä voi pelata
Wesnothin virallisella palvelimella tai jollain muulla palvelimella.
Pelaaja voi myös käynnistää oman pelipalvelimen, johon pelikaverit
voivat ottaa yhteyttä. Verkon kautta pelaamisen lisäksi moninpeli on
vuoropohjaisuuden ansiosta mahdollista myös samalla koneella.
Pelin mukana tulee myös karttaeditori, jolla on mahdollista rakentaa
omia karttoja ja tehtäviä. Wesnothiin on myös helppo ladata verkosta
lisäosia, kuten uusia kampanjoita sekä karttapaketteja, suoraan pelin
valikoiden kautta. Pelattava ei siis lopu kesken. Peli on käännetty
useille kielille ja käytettäviksi kieliksi voikin englannin lisäksi
valita muun muassa suomen tai latinan. Tämän esittelyn kirjoitushetkellä
viimeisin pelin versio on juuri viikkoa aiemmin (29.1.2012) julkaistu
versio 1.10.
Kotisivu
http://www.wesnoth.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OpenPandora
Asennus
Linux-jakeluissa Wesnoth löytyy yleensä valmiina pakettivarastoista,
muille käyttöjärjestelmille peli on ladattavissa sen kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Ohjeita ja vinkkejä peliin voi lukea sen
wiki-sivustolta.
Muuta
The Battle for
Wesnothin virallinen
traileri Youtubessa.
Toinen The Battle for
Wesnoth -traileri
Youtubessa.
Linux Journal -lehden arvostelu The Battle for
Wesnothista.
Teksti: teroajk, pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: The Battle for Wesnoth (http://viikonvalo.fi/The_Battle_for_Wesnoth)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Open Font Library on vapaita, ilmaisia fontteja, eli kirjasintyyppejä,
tarjoava sivusto.
Open
Font Library on kirjasintyyppien suunnittelijoiden muodostama yhteisö,
jonka tarkoituksena on edistää vapautta kirjasintyyppien käytössä.
Suunnittelijat ovat laatineet ja antaneet vapaaseen käyttöön jo toista
sataa erilaista kirjasintyyppiä. Kirjasintyypit ovat vapaita käyttää,
tutkia ja opiskella, jakaa sekä muokata. Kirjastossa on kirjasimia
useilla vapailla lisensseillä sekä muutama tekijänoikeuksista vapaa
public domainiin, eli
julkiseksi omaisuudeksi, laskettu fontti. Ylivoimaisesti suurin osa
kirjasintyypeistä on julkaistu SIL Open Font
Lisenssiä
käyttäen. Lisenssi antaa hyvin vapaat kädet fonttien käyttöön,
muokkaamiseen ja levitykseen. Vain pelkkkien fonttitiedostojen myynti on
kiellettyä, mutta niiden välittäminen jonkin muun myytävän tuotteen
yhteydessä on luvallista. Kirjasimia esimerkiksi oman tuotteen
yhteydessä jakavan kannattaa lukea lisenssi ja varsinkin useimmin
kysytyt kysymykset
(FAQ).
Lisenssi on kuitenkin hyvin liberaali ja suunniteltu edistämään juuri
kirjasintyyppien vapaata käyttöä, joten kirjasimia voi käyttää varsin
huolettomin mielin.
Kirjasintyypit on sivustolla luokiteltu sekä kirjasimen tyylin että
lisenssin mukaan. Tarjolla olevia luokkia kirjasintyypeille ovat:
Blackletter, Dingbat, Display, Handwriting, Monospaced, Sans-serif sekä
Serif. Kustakin jaossa olevasta kirjasintyypistä on sivulla lyhyt
esittely, jonka yhteydessä on kerrottu kirjasimen nimen, suunnittelijan
ja lisenssin lisäksi myöskin kirjasintyypistä löytyvä kielituki, eli
minkä merkistöjen merkkejä kyseinen fontti sisältää. Kirjasintyypit ovat
varsin laadukkaita ja kattavia joten usein niistä löytyvät myös
skandinaaviset kirjaimet, joiden puute tapaa usein olla ongelma muuten
kauniiden ilmaisten kirjasintyyppien kanssa. Kirjasintyyppejä on myös
mahdollista kokeilla suoraan niiden esittelysivulla asentamatta niitä
omalle koneelle.
Kirjasintyyppejä on mahdollista käyttää normaaliin tapaan omissa teksti-
ja kuvatiedostojen luonnissa. Kuitenkin vapauden ansiosta niitä voi
käyttää myös julkisempaan jakoon altistuvassa käytössä, kuten
www-sivuilla palvelimelta ladattavana kirjasimena tai oman
tietokoneohjelman mukaan liitettynä.
Kotisivu
http://openfontlibrary.org/
Lisenssit
CC-BY,
CC-BY-SA, GNU GPL,
GNU LGPL, MIT (X11) License,
OFL (SIL Open Font License),
Public Domain
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Font Library (http://viikonvalo.fi/Open_Font_Library)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:05:02
Python on monipuolinen tulkattava korkean tason ohjelmointikieli.
Python soveltuu ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi helpon oppimisen ja
kielen selkeyden ansiosta.
Python on alun perin
nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty
Pythonin tunnetun Monty
Pythonin lentävä sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin
lisäksi tarpeeksi lyhyeksi, yksilöiväksi sekä sopivan mysteeriseksi.
Kielen dokumentaation koodiesimerkeissäkin pyritään välttämään
liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon.
(1)
Tällä hetkellä Pythonista
ovat olemassa versiot 2.x ja 3.x. Yleensä vanhat ohjelmat ovat toimineet
sellaisenaan uudessa Pythonin versiossa. Poikkeuksellisesti
kolmosversioon on tehty muutoksia jotka rikkovat yhteensopivuuden.
Tarvittavat muutokset on
dokumentoitu ja on
olemassa apuohjelma joka
auttaa muuttamaan Python 2.x:llä kirjoitetut ohjelmat Python 3.x:lle.
Linux-järjestelmissä oletuspython on vielä 2.x sarjaa. Saatavilla toki
on myös 3.x python ja molemmat voivat olla asennettuina samaan aikaan.
Omia ohjelmia laadittaessa voi päättää, mitä tulkkia niiden
suorittamiseen käytetään. Linux- ja Unix-järjestelmissä tämä tapahtuu
ohjelmatiedoston ensimmäisellä rivillä.
Lisäksi versioissa 2.6 ja 2.7 on mahdollista käyttää eräitä version 3
ominaisuuksia. Näin voi vähitellen siirtää koodikantansa kolmosversioon.
(2)
Pakollinen Hello Wordl! ohjelma esiteltävällä ohjelmointikielellä:
#! /usr/bin/env python2.6
# -*- coding: utf-8 -*-
print "Terve metsä taas!"
Python tukee nykyisiä ohjelmointiparadigmoja kuten olio-ohjelmointia.
Python soveltuu laajojen ohjelmistojen toteuttamiseen sekä
yksinkertaisten skriptien tekemiseen. Jollei varta vasten käytä
alustariippuvia ominaisuuksia, on Python-koodi siirrettävissä kaikille
tuetuille alustoille. Windowsille on saatavilla
py2exe joka on Python-kielen
käännin. Se siis
tuottaa Python-tiedostoista .exe -tiedoston, jonka voi suorittaa
Windows-koneessa, jossa ei tarvitse olla asennettuna Pythonin
ajoaikaista tukea.
Python ei käytä sulkumerkkejä tai varattuja sanoja lohkoerottimina.
Lohkon alku merkitään sisentämällä, ja lohko loppuu kun palataan tältä
sisennystasolta. Tämä kannustaa rivittämään ja sisentämään ohjelmakoodin
vastaamaan lohkorakennetta jolloin ohjelmakoodia on selkeämpi lukea.
Kannattaa käyttää ohjelmoijan teksturia joka ymmärtää Pythonin, jolloin
teksturi huolehtii oikeasta sisennyksestä. Esimerkiksi
Emacs
ja Bluefish tukevat hyvin
Pythonia, mutta muitakin ohjelmoijan
editoreita on. Lisäksi on
integroituja ohjelmankehitysympäristöjä kuten Eric4 ja
Eric5 jotka on
erityisesti kehitetty Pythonilla ohjelmoimiseen.
Saatavilla on paljon
koodikirjastoja, moduuleita.
Ne ovat valmiita toimivaksi testattuja luokkia, aliohjelmia yms. ja
helposti liitettävissä omaan ohjelmaan. Myös graafisia
käyttöliittymiä on
mahdollista tehdä, esimerkiksi WxPythonilla.
Graafisen käyttöliittymän saa nopeasti toteutettua
GUI-designerilla
kuten wxGladella.
Pythonia voi käyttää kuten muita perusohjelmointikieliä, esimerkiksi C,
Java tms., mutta Python mahdollistaa pythonmaisemmat ratkaisut.
Esimerkiksi lukujen neliöt sisältävän taulukon voi tehdä näin:
neliöt = [x**2 for x in range(10)]
Seitsemän kertotaulun saa näin:
kertotaulu7 = [7*n for n in range(1, 11)]
Taulukoille tai muillekaan tietorakenteille ei tarvitse varata tilaa,
eikä huolehtia muistin vapauttamisesta. Python-järjestelmä tekee nämä
automaattisesti.
Pythonin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1991, versio 2.0 vuonna
2000 ja versio 3.0 vuonna 2008. Kehitys jatkuu Pythonin alkuperäisen
kehittäjän Guido van
Rossumin johdolla
Python säätiössä. Pythonia käytetään jo niin
monissa
paikoissa että
kielen tulevaisuus näyttää turvatulta.
Kotisivu
http://python.org/
Lisenssi
Python säätiön lisenssi joka on GNU GPL yhteensopiva
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, OS/2, Windows, melkein kaikki muutkin alustat,
esimerkiksi Symbian OS series 60 puhelimet.
3
Asennus
Linux-jakeluissa valmiiksi asennettuna (ohjelmankehitysympäristön
joutunee asentamaan). Muille alustoille saatavilla asennuspaketti
kotisivuilta tai muualta.
Käyttöohjeet
Linux.fi Python-ohje
http://linux.fi/wiki/Python
Turuxin Python-kurssin
muistiinpanot
Python-projektin kaikki ohjeet, englanniksi
http://docs.python.org
Opetusvideo GUI:n teosta WxPythonilla
Englanniksi
Ohjelmointiputkan asennusohje Python
Windowsissa
Vanhala, Nikula: Python 3 – ohjelmointiopas
PDF-tiedostona
How to Think Like a Computer Scientist: Learning with
Python
IDE Eric4 muokkaa ohjelmatiedostoa Lottorivinarvonta.py3
GNU Emacs muokkaa ohjelmatiedostoa
Python-ohjelman voi käynnistää komentoriviltä
Python syntaksikorostus pastebinissä
Tehdään graafinen käyttöliittymä wxGladella
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Python (http://viikonvalo.fi/Python)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
K9 Mail on monipuolinen avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma
Android-laitteille.
K-9 Mail pohjautuu
Androidin oletussähköpostiohjelmaan, mutta sisältää lukuisia parannuksia
ja lisäyksiä toiminnallisuuteen. Ohjelma toimii Android-laitteessa
taustalla palveluna, alkuperäisen sähköpostiohjelman tapaan, ja
ilmoittaa käyttäjälle välittömästi Push-tekniikalla saapuvista
sähköposteista. K-9 Mail tukee normaaleja IMAP-, POP- ja SMTP-yhteyksiä
postin vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi ohjelma tukee
myös Exchangen versioita 2003 ja 2007 WebDAV-protokollan kautta.
Ohjelmaan on mahdollista asettaa käyttöön useita sähköpostitilejä
postien vastaanottoon. Sähköpostin lähetystä varten taas on mahdollista
määritellä useita identiteettejä, joita käyttämällä onnistuu sähköpostin
lähettäminen niin työ-, siviili- kuin harrastusminällä. Lähetetyt
viestit on mahdollista määritellä tallettumaan myös piilokopiona (bcc)
omaan tai muuhun haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Lähteville viesteille
voi myös asettaa identiteetistä riippuvan ja viestin loppuun lisättävän
allekirjoituksen eli signaturen.
Uusien sähköpostitilien luominen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä
ohjelma osaa asettaa tunnetuimpien sähköpostipalveluiden asetukset
automaattisesti. Asetusten laittaminen on toki mahdollista myös käsin.
Ohjelmalla onnistuu niin tiedostoliitteiden lähettäminen kuin
vastaanottaminenkin. Saapuneita viestejä voi merkitä tärkeiksi
tähtisymbolilla ja viestejä voi lajitella ja etsiä useilla kriteereillä.
K-9 Mail kykenee myös lähettämään ja vastaanottamaan PGP-salattuja
viestejä käyttäen erikseen asennettavaa APG-ohjelmaa. Ohjelman voi myös
määritellä tallentamaan saapuneet viestit laitteen sisäisen muistin
sijasta SD-kortille. VCard-muotoisten yhteystietojen lähettäminen ja
vastaanottaminen sähköpostilla onnistuu, jos laitteeseen on lisäksi
asennettuna CardCalSync-ohjelma.
K-9 Mailin käyttöliittymä on käännetty useammalle kielelle, mukaan
lukien myös suomi.
Kotisivu
http://code.google.com/p/k9mail/
Lisenssi
Apache-lisenssi 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma on asennettavissa normaaliin tapaan Android Marketista.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: K-9 Mail (http://viikonvalo.fi/K-9_Mail)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Blob Wars on sarja avoimen
lähdekoodin pelejä. Sarjan ensimmäinen osa on Metal Blob Solid. Se on
kaksiulotteinen
tasohyppely.
Metal Blob
Solid
on varsin perinteinen kaksiulotteinen tasohyppely, saman tapainen kuin
Commander Keen tai New
Zealand Story, jotka
molemmat ovat klassikoita ja vallan loistavia. Metal Blob Solid ei ehkä
vielä ole klassikko, mutta vallan hieno sekin on.
Juonena on vapauttaa vangitut maanmiehet. Kentän saa pelattua läpi, kun
pelastaa tarpeeksi monta vankia. Hankalammilla vaikeustasoilla on
vankeja vapautettava enemmän. Kaikkein vaikein vaikeustaso on
pelattavissa kun on ensin pelannut pelin yhden kerran läpi.
Kentistä löytyy erilaisia aseita. Nähtävästi käytössä on aina viimeksi
kerätty ase eikä käytettävää asetta voi valita vapaasti. Tämä on hieman
hankalaa, koska ainoa ase, joka toimii myös veden alla, on pistooli.
Ennen veden alle painumista pitäisi siis löytää pistooli ja varoa sen
jälkeen poimimasta mitään muuta asetta. Myös muut aseet ovat
ominaisuuksiltaan erilaisia. Olisi ehkä liian helppoa jos voisi aina
valita tilanteeseen sopivan aseen. Aseita kyllä löytyy jatkuvasti
runsaasti, eivätkä ammukset lopu.
Aseiden lisäksi on kerättäviä esineitä, joista on apua hankalissa
paikoissa ja joissakin kentissä tarvitaan jotain esinettä eteenpäin
pääsyyn.
Kentän alussa kerrotaan mitä läpipääsyyn vaaditaan. Käytössä on
tutkanäyttö, josta voi katsella missä päin vankeja tai esineitä on.
Sitten pitää vain keksiä miten sinne pääsee.
Olen pelannut Metal Blob Solidia silloin tällöin vuodesta 2006, mutta
pääsin aiemmin vasta ensimmäisen kentän läpi asti. Vasta tätä artikkelia
kirjoittaessani pelailin viikon mittaan niin paljon että osasin päästä
läpi myös kentän kaksi. Peli on ihan hauska hyppelyyn ja ammuskeluun,
mutta menestyksekäs pelaaminen vaatii jonkin verran pohdintaa jotta
löytää kaikki vapautettavat vangit ja tarvikkeet esteiden ohittamiseen.
Youtubesta löytyy
videoita pelistä.
Myös sarjan toisesta osasta
Blob and Conquer
on videoita. Jatko-osa on kehittynyt kolmiulotteiseksi
tasohyppelyksi.
Pelin kehitys tuntuu jatkuvan, uusin versio 1.19 on julkaistu
huhtikuussa 2011
(http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#News).
Alkuperäiset tekijät Stephen Sweeney, Richard Sweeney ja Ceri Done
julkaisivat pelin yrityksensä Parallel Realities kautta, mutta siirsivät
pelin ylläpidon Sourceforgen projektille vuonna 2010
(http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#About).
Kotisivu
http://sourceforge.net/projects/blobwars/
Lisenssi
Peli ja grafiikat GNU GPL, äänet ja musiikit
useita lisenssejä (Vanhoissa julkaisuissa osa äänien ja musiikkien
lisensseistä oli epävapaita tai lisenssi epäselvä)
(http://bugs.debian.org/cgi-bin/bugreport.cgi?bug=495484)
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga, BeOS, BSD Unix, Linux, Mac OS X, Windows sekä pelikonsoleita
(http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid)
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Google löytää asennuspaketin Mac OS X:lle ja BSD Unixille.
Käyttöohjeet
Mukana tulee käyttöohje HTML-tiedostona englanniksi.
manuaalisivu
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Blob Wars (http://viikonvalo.fi/Blob_Wars)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Subsonic on vapaa www-pohjainen palvelinohjelmisto musiikin
kuuntelemiseen verkon yli.
Subsonic-ohjelmiston
asentaminen omalle kotipalvelimelle mahdollistaa palvelinkoneella olevan
musiikin kuuntelun kodin muilta koneilta käsin selainkäyttöliittymällä.
Www-käyttöliittymän lisäksi kuunteluun voi käyttää verkkotietoista
mediasoitinta (Winamp, VLC, iTunes, jne.), jolle annetaan Subsonicin
tarjoilema soittolista soitettavaksi. Jos palvelinkone on näkyvissä myös
Internetin suuntaan, voi musiikkejaan kuunnella myös kodin ulkopuolella,
esimerkiksi työpaikalla. Palvelinta voi käyttää yhtä aikaa useampikin
käyttäjä.
Subsonicin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa tuki tekstihaulle,
levynkansitaiteelle, id3-tageille, arvioiden ja kommenttien lisäämiselle
albumeille sekä soittolistat. Subsonic tukee suoraan mp3-, ogg- ja
aac-tiedostomuotoja sekä lennossa mp3-muotoon muuttamalla useita muita
tiedostomuotoja, kuten wma- ja flac-tiedostoja. Subsoniciin voi lisätä
seurattavia podcasteja tallentamalla niiden rss-virtojen osoitteet.
Ohjelmisto tarkistaa säännöllisin väliajoin, onko podcastiin ilmestynyt
uutta kuunneltavaa ja lataa tiedostot palvelimelle odottamaan kuuntelua.
Levyjen ja podcastien kansikuvien vaihtaminen tapahtuu helposti Googlen
kuvahakua hyödyntävällä toiminnolla.
Tavallisen omalla koneella tapahtuvan musiikin kuuntelun lisäksi
Subsonicissa on mahdollista valita soitto tapahtumaan jukebox-muodossa,
jolloin kappaleiden soittaminen tapahtuukin itse palvelinkoneella ja
web-sivu toimii etäkäyttöliittymänä soittolistan valitsemiseen.
Subsonicia on lisäksi mahdollista käyttää älypuhelimiin (Android,
iPhone, Windows Phone 7) sekä muihin wap- ja Java-kykyisiin puhelimiin
saatavilla räätälöidyillä asiakasohjelmilla. Mobiilikäyttö vaatii
kuitenkin 30 päivän kokeiluajan jälkeen palvelimelle lisenssiavaimen.
Lisenssiavaimen saa lahjoittamalla muutaman euron (10-30 €)
Subsonic-projektille. Lahjoittajat saavat lisäksi mahdollisuuden käyttää
Subsonicia myös videotiedostojen kanssa, henkilökohtaisen
omanimi.subsonic.org-osoitteen sekä pääsevät eroon Subsonicissa
normaalisti harvakseltaan näytettävistä mainoksista.
Kotisivu
http://www.subsonic.org/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Subsonicin asennuspaketit kaikille alustoille löytyvät ohjelmiston
kotisivulta. Subsonic vaatii toimiakseen Java-ympäristön sekä joukon
työkaluja tiedostomuotojen muunnoksiin. Tarkemmat
asennusohjeet
Kokeilu
Subsonicia voi testata
demo-palvelimella.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Subsonic (http://viikonvalo.fi/Subsonic)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Emacs org-mode muokkaa
hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista
siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.
Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin
Tomboy-muistiinpanosovelluksessa. Kun
kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi
käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla
kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen
tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja
kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa,
projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa,
luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä
kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden
ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan
tekstin työstämisen tukena.
Tiedosto tallennetaan tavallisena
tekstitiedostona. Tästä
on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun
tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään,
versionhallintajärjestelmät
käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin
komentorivin
tekstinkäsittelykomennoilla
tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla
graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin
vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata,
ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina
vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.
Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon
kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä
inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät
kiinnosta voi laskostaa
eli piilottaa pois näkyvistä.
Toiminnot ovat kätevästi
pikanäppäimissä,
joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt
ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin
muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat
toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.
Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja
määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun
luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat
tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen
leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli
kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä
alaviitteitä (footnotes).
Hyperlinkkejä voi käyttää,
esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen
lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan
tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle.
Tehtävälista
kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa.
Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.
Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona.
Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei
ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen
tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama
tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.
Org-modella on varsin vilkas moderoitu
postituslista. Sen
arkistoa voi lukea
selaimella.
Laskin, että
Org-tutorials
-sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai
videokaappausta. Yhden
elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia
ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.
Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten
muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003
(1
kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus
on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien
Guerry (joka näköjään tekee
webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon
muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio
7.8.04 julkaistiin 16. maaliskuuta
2012, sitä edellinen 3.
tammikuuta.
Org-modesta löytyy myös MobileOrg-niminen
mobiiliversio iPhonelle ja
Android-laitteille.
Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon
tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen
toteutus
MobileOrgNG.
Kotisivu
http://orgmode.org
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Katso Viikon VALO:sta http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs. Toimii siis
samoilla alustoilla kuin Emacs
Asennus
Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs
versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava
käyttöön). Jos asennetun
Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan
asennustiedoston
kotisivulta.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on
runsaasti.
Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana
A4-arkkina.
Käsikirjan n. 40 sivuinen
tiivistelmä.
Käsikirja n. 200 sivua.
Käsikirja on ostettavissa painettuna
kirjana.
Usein kysytyt kysymykset
EmacsWikin artikkeli
org-modesta
25 minuutin videokaappaus
esittelee org-moden perustoiminnot
n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten
Dominik
esittelee org-moden.
n. 53 minuutin video Floss
Weeklystä, jossa Randall
Schwartz
haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti
Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää
Org-modea.
Kirjoitelma aloitettu
Voi käyttää hiirelläkin
Tiedosto sellaisena kuin se on levyllä
Sama kuin edellä vietynä HTML-tiedostoksi
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Emacs Org-mode (http://viikonvalo.fi/Emacs_Org-mode)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Vapailla ja avoimilla tiedostomuodoilla pyritään parantamaan tiedon
saavutettavuutta noudattamalla avoimia standardeja.
Vapailla tai avoimilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan tiedostomuotoja,
joiden määrittely on kokonaan julkinen, mahdollisimman standardoitu ja
avoin kenen tahansa toteutettavaksi. Vapaita tiedostomuotoja käyttämällä
pyritään varmistamaan pitkäaikainen pääsy tietoon millä tahansa
laitteistolla ja ohjelmistoalustalla ilman teknisten tai oikeudellisten
esteiden luomia rajoituksia. Teknisiä rajoituksia voi syntyä esimerkiksi
silloin, jos tiedostomuoto on jonkin yksittäisen suljetun ohjelman
sisäinen tallennusmuoto, jonka toiminnasta ei ole riittävää
dokumentaatiota taikka standardia. Tällöin ei ole mahdollista tai voi
olla hyvin vaikeaa luoda muita ohjelmia, jotka osaisivat käsitellä
kyseistä tiedostomuotoa. Tällöin tiedoston avaaminen vaatii, että
käyttäjällä on käytössään juuri kyseinen ohjelma, ja tiedoston
sisältämän tiedon käyttäjä on tavallaan kyseisen ohjelman valmistajan
armoilla. Ei ole myöskään varmaa, onko ohjelma saatavissa ja siten
tiedosto avattavissa vielä vuosien kuluttua. Vapaiden tiedostomuotojen
kanssa sen sijaan dokumentaatio tiedostomuodon toteutuksesta on aina
saatavilla ja siten tiedostojen käyttö on mahdollista vielä vuosien
päästäkin. Oikeudellisia rajoitteita voi syntyä, jos tiedostomuodon
toteutuksessa on käytetty esimerkiksi patentoituja tekniikoita. Näin on
esimerkiksi joidenkin ääni- ja videotiedostomuotojen kanssa. Tällöin
tiedostoja käsittelevien vaihtoehtoisten ohjelmien toteuttamista
rajoittaa teknisten esteiden sijaan lainsäädäntö.
Vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja käyttävän on mahdollista
vaihtaa käyttämänsä ohjelmat muihin samaa tiedostomuotoa tai standardia
tukeviin ohjelmiin. Sen sijaan suljettua tiedostomuotoa käyttävä on
helposti sidoksissa kerran tekemäänsä ohjelmistovalintaan.
Vuosittainen Document Freedom Day, eli
tiedostojen vapauden päivä, jota vietetään vuonna 2012 maaliskuun 28.
päivänä, juhlistaa tiedon vapautta ja saavutettavuutta sekä pyrkii
lisäämään tietoisuutta avoimista standardeista.
HTML — www-sivujen tiedostomuoto
Www-sivujen sisällön kuvaava html-kieli on
W3C-organisaation ylläpitämä avoin standardi,
jolla tehtyjä sivuja pystytään lukemaan useiden eri valmistajien
tekemillä selaimilla monenlaisilla laitteilla tietokoneista puhelimiin
ja tablettilaitteisiin. Html-tiedostomuoto on erinomainen esimerkki
vapaiden tiedostomuotojen ja avoimien standardien merkityksestä ja
toimivuudesta. Aiemmin joidenkin www-selainten valmistajat tukivat
huonosti standardia ja pyrkivät keksimään selaimiinsa omia
laajennoksiaan ja epästandardeja ominaisuuksia, mistä seurasi, että
sivustojen tekijät joutuivat näkemään paljon ylimääräistä vaivaa jotta
saivat sivut toimimaan kaikilla hieman eri tavoin toimivilla selaimilla.
Viime vuosina viimeisimmätkin selainvalmistajat ovat alkaneet noudattaa
tarkemmin standardeja ja sivustojen ylläpitäjien tehtävät ovat
helpottuneet huomattavasti. Eri selainten ja erilaisten laitteiden
käyttäjät voivat nauttia samasta sisällöstä tasavertaisesti.
Hyvin standardeja seuraava www-selain on esimerkiksi vapaan lähdekoodin
Firefox-selain.
ODF — toimisto-ohjelmien tiedostomuodot
ODF (Open Document Format) koostuu
itse asiassa useammasta
OpenDocument-standardin
mukaisesta tiedostomuodosta. Näitä ovat seuraavia päätteitä käyttävät
tiedostot:
.odt tekstiasiakirjoille,
.ods laskentataulukoille,
.odp esitysgrafiikalle,
.odg piirtografiikalle,
.odc kaavioille,
.odf matemaattisille kaavoille,
.odb tietokannoille,
.odi kuvatiedostoille ja
.odm isäntäasiakirjoille, jotka yhdistelevät näitä kaikkia.
Tiedostomuodoille löytyy tuki useista toimisto-ohjelmistopaketeista.
Vapaita toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin: LibreOffice, OpenOffice,
Calligra Suite, KOffice sekä NeoOffice. Muita ODF-muotoa tukevia
toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin IBM Lotus Symphony, Corel WordPerfect
Office X4, Google Docs ja Zoho Office Suite. Myös Microsoftin
Office-paketti tukee uudemmissa versioissaan ODF-tiedostoja ainakin
jossain määrin.
ODF-tiedostomuotojen perheen yksittäisiä tiedostomuotoja tukevat myös
vapaat ohjelmat Abiword (tekstinkäsittely) ja Gnumeric
(taulukkolaskenta). ODF-muodoissa tallennettuja tiedostoja voidaan myös
näyttää erilaisissa katseluohjelmissa, kuten Evince ja Okular ja niiden
sisältämää informaatiota voidaan tuoda esimerkiksi vektoripiirto-ohjelma
Inkscapeen ja sivuntaitto-ohjelma
Scribukseen. Tietojen vaihto eri ohjelmien välillä
siis onnistuu yhteisellä avointa standardia noudattavalla
tiedostomuodolla.
ODF-tiedostomuotojen etuna esimerkiksi Microsoftin Office-paketin
vastaaviin tiedostomuotoihin on, että niitä hyvin tukevia ohjelmia
löytyy lähes jokaiselle laite- ja käyttöjärjestelmäalustalle, kun
Microsoftin Office-paketti on tarjolla vain Windows- ja Mac OS X
-järjestelmiin. Toisaalta Microsoft Officen tiedostomuodot ovat
saavuttaneet niin vankan aseman, että niiden kanssa kilpaileminen on
vaikeaa. Tärkeätä olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta kuitenkin
saavuttaa tilanne, jossa varsinkin viranomaisten tuottamat asiakirjat
olisi mahdollista saada myös vapaissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi
ODF-tiedostomuodoissa. Hyvänä esimerkkinä avoimien standardien
käyttöönotosta valtionhallinnossa on oikeusministeriön vuonna 2006
tekemä
päätös
ODF-tiedostomuotojen käyttöön siirtymisestä vuodesta 2007 alkaen.
Myös Norjan valtio teki vuonna 2009
päätöksen,
että vuoden 2011 alusta lähtien he käyttävät sähköpostin liitteinä
lähetettävien tiedostojen tallennusmuotoina joko pdf- tai odf-muotoja.
Tiedostonäytteet:
(odt) JHS
169
Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa
(jhs-suositukset.fi)
(odp)
Lubuntu
PDF — tulostusvalmiille asiakirjoille ja esitysgrafiikalle
(Portable Document Format) on alun perin Adoben kehittämä
tulostusvalmiiden tiedostojen esittämiseen soveltuva PostScript-kieleen
pohjautuva tiedostomuoto. Tiedostojen päätteenä on .pdf.
PDF-tiedostoissa sisältö on aseteltu sivuille ulkoasultaan kiinteään
muotoon, joka on helppo tulostaa laitteesta ja ohjelmasta riippumatta
juuri sen näköisenä kuin tiedoston tekijä on sen tarkoittanut.
PDF-tiedostot sopivat hyvin tiedonvaihtoon silloin, kun vastaanottajan
ei ole tarvetta muokata tiedoston sisältöä vaan tiedoston lukeminen,
tulostaminen sekä kommentointi ovat riittävät toiminnot. PDF-tiedostoja
käytetään muotoiltujen asiakirjojen lisäksi usein esitysgrafiikan
tallentamiseen ja esittämiseen.
PDF-tiedostomuoto on hyvin tuettu erilaisilla alustoilla ja
pdf-tiedostoille löytyykin Adoben Reader-ohjelman lisäksi useita
vaihtoehtoisia lukijaohjelmia, joista
PDFreaders.org-sivusto ylläpitää kattavaa
luetteloa.
PDF-tiedostojen luominen onnistuu muun muassa
LibreOffice-toimistopaketin ohjelmistoilla
sekä Scribus-taitto-ohjelmalla.
Tiedostonäytteet:
Konferenssiesitys
SVG — vektorigrafiikalle
SVG
(Scalable Vector Graphics) on kuvauskieli kaksiulotteisen
vektorigrafiikan
esittämiseen ja se on HTML:n tavoin W3C-organisaation ylläpitämä
standardi. SVG-tiedostojen päätteenä on .svg tai gzip-algoritmilla
pakattuna .svgz. SVG-tiedosto voi pelkän staattisen kuvan lisäksi
kuitenkin sisältää myös muun muassa animaatiota ja JavaScript-kielellä
toteutettua toiminnallisuutta, joiden avulla avoimet SVG-tiedostot
voivat sisältää monia samanlaisia toimintoja kuin suljetut
Flash-tiedostot. SVG liittyykin läheisesti paljon huomiota ja suosiota
saaneeseen HTML5:een, johon sitä voi upottaa suoraan. SVG-kuvien käyttö
verkkosivuilla on vielä aluillaan, mutta HTML5:n yleistyminen sekä
uusimpien Internet Explorerin versioiden tuki SVG:lle todennäköisesti
kasvattavat myös SVG:n suosiota.
SVG-muotoisia kuvia voi katsella käytännössä millä tahansa modernilla
www-selaimella, kuten Firefox, lukuun ottamatta
joitain mobiiliselaimien malleja. SVG-kuvia voi käyttää esimerkiksi
[LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")-tekstinkäsittelyohjelmassa ja
saman toimistopaketin esitystyökalussa Impressissä. Myös taitto-ohjelma
Scribus osaa hyödyntää SVG-kuvia. Kuvien luomiseen
sopii vaikka Inkscape-piirtotyökalu. Muun muassa
Adoben Illustrator sekä CorelDraw tukevat myös SVG-standardia.
Wikipedia on käyttänyt jo pitkään
SVG-tiedostoja kaavioiden, karttojen sekä muiden piirtokuvien
tallettamiseen ensisijaisena tiedostomuotona. Verkkotietosanakirjan
sivuilla SVG-kuvat on tosin jouduttu toistaiseksi esittämään PNG-muotoon
muunnettuina joidenkin yhä suosittujen vanhojen selainten puuttuvan
SVG-tuen takia.
Wikipedian lisäksi vapaita SVG-muotoisia tiedostoja voi ladata itselleen
[Open Clip Art Library](Open Clip Art Library "wikilink") -palvelun
sivuilta.
Tiedostonäytteet:
Kuva Open Clip Art
Libraryssa
(Peace_and_love.svg)
Kuva Wikimedia
Commonsissa
(2007-02-20_time_zones.svg)
JPEG — valokuville
JPEG
(Joint Photographic Experts Group) on erityisesti valokuvien
tallentamiseen tarkoitettu häviöllistä pakkausta käyttävä
kuvantallennusmuoto. Häviöllisyys tarkoittaa sitä, että kuvan
tallennuskoon pienentämiseksi kuvan pikseleiden sisältämä informaatio
voi muuttua jonkin verran, eli niiden värisävyjä muutetaan hieman.
Tyypillisesti valokuvissa tällä häviöllä ei ole suurta merkitystä
ainakaan ellei pakkausalgoritmia säädetä liian aggressiiviseksi. Paljon
jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin, eli piirtokuviin ja teksteihin, JPEG
ei kuitenkaan sovellu vaan tekee kuvan suttuisen näköiseksi.
JPEG-tiedostojen päätteenä on .jpg, .jpe tai .jpeg.
JPEG-muotoisten rasterikuvien avaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen
sopivat vapaista ohjelmista vaikka GIMP,
Pinta sekä Krita. JPEG-kuvia voi sisällyttää myös
muun muassa LibreOfficella, Scribuksella ja Inkscapella tehtäviin
tiedostoihin.
Tiedostonäytteet:
Pingviini Wikimedia
Commonsissa
(Falkland_Islands_Penguins_49.jpg)
Charlie Chaplin Wikimedia
Commonsissa
(Chaplin2.jpg)
PNG — piirretyille rasterikuville
PNG
(Portable Network Graphics) on häviötön kuvantallennusmuoto, joka sopii
JPEG-tiedostoja paremmin juuri piirroskuville ja paljon tekstiä tai
muita jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin. PNG on häviötön, eli kuva ei
tallennuksen yhteydessä muutu millään tavalla. PNG-tiedostojen pääte on
.png. PNG tukee 16-bittistä läpinäkyvyyttä, eli kuvan pikselit
voivat olla kokonaan tai osittain läpikuultavia tai täysin peittäviä.
Tässä suhteessa PNG on huomattavasti parempi kuin vanhempi
GIF-tiedostomuoto, joka mahdollisti vain joko kokonaan läpinäkyvät tai
täysin peittävät osat. PNG-tiedostot tukevat myös miljoonia värisävyjä
verrattuna GIF-tiedostojen enintään 256 väriin. PNG-tiedostot ovatkin
www-käytössä korvanneet GIF-kuvat lähes täysin. GIF-kuvien ainoaksi
eduksi on jäänyt mahdollisuus tehdä animoituja kuvia.
JPEG-tiedostojen tavoin PNG-kuvien avaamiseen, muuntamiseen ja
tallentamiseen voi käyttää GIMP-,
Pinta- ja Krita-ohjelmia. PNG-kuvia voi myös
sisällyttää muiden ohjelmien luomiin tiedostoihin aivan samoin kuin
JPEG-tiedostojakin.
Tiedostonäytteet:
png-ikoni Wikimedia
Commonsissa
(Donate-icon.png)
EPUB — sähköisille kirjoille
EPUB
on vapaa tiedostomuoto sähköisten kirjojen tallentamiseen.
EPUB-tiedostojen pääte on .epub. EPUB hyödyntää esimerkillisesti
muita vapaita tiedostomuotoja sillä käytännössä EPUB-tiedosto koostuu
xhtml-muotoisesta sisällöstä, SVG-, JPEG-, PNG- ja GIF-muotoisista
kuvista, CSS-tyylimäärityksistä sekä metatiedon sisältävästä
xml-tiedostosta. Nämä tiedostot on pakattu yhteen ZIP-tiedostoon, jonka
nimi on muutettu .epub-päätteiseksi.
Suurin osa sähköisten kirjojen lukijalaitteista ja -ohjelmistoista osaa
lukea ja näyttää laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi suunniteltuja
EPUB-tiedostoja juuri tiedostomuodon vapauden ja avoimuuden vuoksi.
Vapaista ohjelmista EPUB-tiedostoja näyttävät ainakin
FBReader sekä Calibre. EPUB-tiedostoja voi
puolestaan luoda joko suoraan tekemällä sisältö tekstieditorilla ja
kuvankäsittelyohjelmilla sekä pakkaamalla ZIP-tiedostoksi taikka
käyttämällä ohjelmaa nimeltä Sigil.
EPUB-muotoisia kirjoja löytyy muun muassa vapaita sähkökirjoja jakavasta
Project Gutenberg -palvelusta.
Tiedostonäytteet:
The Memoirs of Sherlock
Holmes by Sir Arthur
Conan Doyle
OGG/Vorbis — äänitiedostoille
Ogg on avoimen standardin
multimediasäilötiedostomuoto. Multimediasäilöt ovat tiedostoja, joiden
sisälle säilötään itse media, ääni, video tai molemmat, jollain
pakkausmenetelmällä. Yleisimmin OGG-säilön kanssa käytetty
äänenpakkausmenetelmä on avoimeen lähdekoodin perustuva häviöllinen
Vorbis. Yhdistelmästä käytetään
nimitystä Ogg Vorbis ja tällaisten tiedostojen päätteenä on yleensä
.ogg tai .oga (ogg audio). Vorbis on mp3-pakkauksen tavoin
häviöllinen, eli Vorbis-koodekilla pakkaaminen hukkaa alkuperäisestä
äänitiedosta osan, esimerkiksi ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle
jääviä osuuksia. Ogg Vorbis on vaihtoehto mp3-tiedostomuodolle, jonka
ongelmana ovat patenttien luomat rajoitteet. Esimerkiksi mp3-soittimien
valmistajat maksavat laitekohtaisia lisenssimaksuja
Fraunhofer-instituutille.
Ogg-säilön lisäksi Vorbis-ääntä voidaan käyttää myös muiden säilöjen
yhteydessä, esimerkiksi ääniraitana DivX-pakatun videon kanssa.
Ogg Vorbis -tiedostoille on tuki useissa multimediaohjelmissa,
esimerkiksi Winampissa ja avoimen lähdekoodin
VLC-soittimessa. Esimerkiksi
Android-laitteet tukevat Ogg Vorbis -ääntä. Myös
Firefox- ja Chrome-selaimet tukevat Ogg Vorbis
-ääntä suoraan tiedostoina tai html5:n audio-tagin kautta avattuina.
Wikipedian ääninäytteet ovat myös Ogg Vorbis -muodossa.
Ogg Vorbis -tiedostomuotoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
Vorbis.com.
Tiedostonäytteet:
Jabberwocky.ogg
(Wikimedia Commons)
The Adventures of Sherlock Holmes: 01 - A Scandal in Bohemia by Sir
Arthur Conan
Doyle
(LibriVox)
OGG/Theora — videotiedostoille
Ogg-säilöön voidaan äänen lisäksi
säilöä myös videota. Tyypillisimmin Ogg-säilössä tallennetaan
Theora-muodossa. Theora on
Ogg-projektin yhteydessä kehitetty avoin ja patenteista riippumaton
videokoodekki. Se on tarkoitettu vaihtoehdoksi suljetulle
MPEG-4-koodekille, jonka ongelmana ovat patentit, kuten
mp3-tiedostojenkin yhteydessä. Ogg Theora -tiedostojen päätteenä on
yleensä .ogg tai .ogv (ogg video) ja ääniraitana käytetään
tavallisesti Vorbis-ääntä.
Ogg Vorbiksen tavoin Firefox- ja Chrome-selaimet
tukevat suoraan myös Ogg Theora -tiedostoja. Samoin vapaan lähdekoodin
VLC-mediasoitin toistaa Ogg Theora -videot
mukisematta. Vapaana tiedostomuotona Ogg Theora onkin myös
Wikipedia-projektin käyttämä tiedostomuoto tietosanakirjan
videonäytteille.
Tiedostonäytteet:
J.F. Kennedy "Ich bin ein Berliner" -puhe
Big buck bunny
FLAC — korkeatasoiselle äänelle
FLAC
(Free Lossless Audio Codec) on pakattu, mutta häviötön, sekä
patenteista ja lisenssimaksuista vapaa tiedostomuoto digitaaliselle
äänelle. FLAC-muotoon tallennettaessa äänestä ei siis poisteta lainkaan
informaatiota vaan pakkaaminen säilyttää äänen täsmälleen alkuperäisenä.
Tehokkaasti pakattuna, mutta samalla häviöttömänä, FLAC on erinomainen
tiedostomuoto, kun on tarkoitus editoida äänitiedostoa mahdollisimman
korkealla laadulla. Tuki FLAC-tiedostoille löytyykin monista
ohjelmistoista ja laitteistoista. Avoimen lähdekoodin
Audacity sopii hyvin FLAC-tiedostojen
käsittelyyn. VLC-mediasoitin soittaa
erinomaisesti myös FLAC-tiedostot.
Tiedostonäytteet:
Jono Bacon: Free software song
(25,3 Mt)
Document Freedom Day 2012
http://documentfreedom.org/
Toimii seuraavilla alustoilla
Vapaiden ja avoimien tiedostomuotojen tarkoitus on, että niiden on
mahdollista toimia kaikilla mahdollisilla alustoilla.
VALO-CD
VALO-CD-kokoelmasta löytyy useita
ohjelmia, joilla on mahdollista käyttää ja muokata vapaissa
tiedostomuodoissa olevaa sisältöä.
Teksti: Pesasa
Source: Vapaat tiedostomuodot (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Rahanjako.net toimii P2P ohjelmien tapaan, mutta jaettavana ei ole
musiikkikappaleita vaan rahaa.
Rahanjako.net ja sen ulkomaankielinen versio Fr€€mon€y.org toimivat
kuten P2P
tiedostonjako-ohjelmat,
esimerkiksi
Bittorrent.
Jaettavana on rahaa, ei kuitenkaan käteistä rahaa vaan tilisiirtoja.
Kuten tiedostonjako-ohjelmissakin, on ensin asennettava tietokoneelleen
rahanjako-asiakasohjelma nimeltään illuminatus. Asennuksen jälkeen
sovellus ottaa yhteyden Rahanjako-järjestelmän keskuspalvelimeen.
Käyttäjä syöttää asiakasohjelmalle pankkitilinsä tiedot, voi syöttää
kaikki pankkitilinsä, tilien määrälle ei ole ylärajaa. Jokaisen tilin
kohdalle kirjoitetaan tilin käyttäjätunnus, salasana ja työläin vaihe on
syöttää kertakäyttösalasanojen luettelo. Viranomaiset
varoittavat
tietojen ilmoittamisesta, mutta tarkoituksena on varoa lähettämästä
tilitietojaan huijareille jotka tyhjentävät tilin, Rahanjaossa
päinvastoin tilille tulee rahaa
(1).
Ei siis syytä huoleen. Viimeinen asetus on määrittää yksi syötetyistä
tileistä tuontitiliksi.
Tämän jälkeen voi
aloittaa ohjelman varsinaisen käytön. Sovellukseen kirjoitetaan haluttu
rahasumma, ja järjestelmä etsii tietokannastaan tilin jonka saldo on
vähintään tuo summa. Jos sattuu ettei sopivaa tiliä ole, kootaan summa
useammalta tililtä, siten että käytettävien tilien määrä
minimoidaan. Näin
tarvittavien tilisiirtojen määrä pysyy pienenä. Tilisiirron jälkeen
summa on käyttäjän määrittämällä tuontitilillä.
Vastaavasti järjestelmän muut käyttäjät voivat siirtää tuontitililleen
tarvitsemiaan rahasummia. Näin Rahanjako.net:in käyttäjillä on aina
tarvitsemansa raha tilillään. Jos oma tili sattuu olemaan tyhjä,
käynnistetään vain rahanjako ja tarvittava saldo ilmestyy tilille tuota
pikaa. Toki tilisiirrot pankkien välillä kestävät jonkin aikaa, mutta
nykyään EU:n sisällä pankkien väliset tilisiirrot ovat perillä
viimeistään kahdessa pankkipäivässä.
Rahanjako on suhteellisen uusi sovellus, P2P järjestelmät ovat jo
pitkään jakaneet musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä ja jostain
syystä vasta nyt on löytynyt tämä kuningasajatus rahan jaosta. Euroopan
Keskuspankki on tukenut järjestelmän kehitystyötä: kun raha kiertää
nopeammin eikä makaa tuottamattomana pankkitilillä vilkastuu talouselämä
ja Euroopan Unioni nousee laman kynsistä uuteen vaurauteen.
Euroopan Keskuspankki on torjunut euroalueen kriisiä pumppaamalla
markkinoille tuhat miljardia euroa. Rahan määrän lisääntyminen kasvattaa
inflaatiopainetta, joten Rahanjaon käyttö tervehdyttää
talouspolitiikkaa. Lisärahaa ei tarvitse pumpata markkinoille kun
Rahanjako kierrättää nopeammin jo olemassa olevaa rahamäärää.
Rahanjako vilkastuttaa talouselämää myös investointeja lisäämällä.
Investoinnit ovat edullisempia kun rahaa ei tarvitse lainata
mahdollisesti kovallakin korolla. Kun tarvittava rahamäärä on heti
saatavilla ei tule myöskään korkoriskiä, korothan saattavat nousta
huomattavastikin laina-aikana. Myös velkaantumisasteet pienenevät, ei
tarvitse lainata kun omalla tilillä on tarvittava määrä rahaa.
Rahanjako vähentää piratismiakin. Ei enää tarvitse ladata netistä
laittomia kopioita, kun Rahanjako-käyttäjällä on rahaa jolla voi
laillisesti ostaa tarvitsemansa elokuvat, musiikit ja tietokonepelit.
Kotisivu
http://rahanjako.net ja
[http://fr€€mon€y.org](http://fr€€mon€y.org)
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink") ja Freemoney International Licence
United Nations Kazaa Instance
Toimii seuraavilla alustoilla
AmigaOs, Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Linux-järjestelmille löytynee jakelun pakettivarastoista. Muiden
järjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
Käyttöohjeet
Kotisivuilla on kattavat käyttöohjeet. Asiakasohjelmassa on
sisäänrakennettu ohje. Ostettavissa on painettu ohjekirja
(englanninkielinen) nimeltään "Send More Money", kirjoittanut
Leopold Bloom yhden päivän aikana.
Webbisivu
Muitakin valuuttoja tarjolla
Asiakasohjelma Illuminatus
Asiakasohjelma Illuminatus
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Rahanjako (http://viikonvalo.fi/Rahanjako)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
SystemRescueCd on tietokoneen järjestelmän pelastuksiin, korjauksiin
ja varmuuskopiointiin tarkoitettu cd-levyltä tai usb-tikulta käynnistyvä
Linux-järjestelmä, joka sisältää monia tähän käyttöön soveltuvia
työkaluja.
Kun
tietokone ei käynnisty, tiedostojärjestelmä on rikki tai tietokoneen
järjestelmä kaipaa jostain muusta syystä korjaamista, saattaa
SystemRescueCd olla juuri oikea väline tehtävään. SystemRescueCd on
nimensä mukaisesti cd-levyltä, tai vaihtoehtoisesti usb-muistitikulta,
käynnistyvä Linux-pohjainen järjestelmä, johon on koottu suuri joukko
vapaita työkaluja järjestelmän ja tiedostojen pelastamiseen.
Oletuksena SystemRescueCd käynnistyy näppäimistöasettelun valinnan
jälkeen tekstipohjaiseen komentorivitilaan root-käyttäjän oikeuksilla.
Komennolla wizard käynnistyy kuitenkin Xfce-työpöytää käyttävä
graafinen käyttöliittymä, jota tarvitaan joidenkin työkalujen
käyttämiseen. SystemRescueCd on voimakas työkalupakki, jolla osaava
käyttäjä saa korjattua monella tavalla rikki olevia järjestelmiä. Näiden
työkalujen käyttö vaatii kuitenkin vastuullisuutta ja tietoa siitä, mitä
on tekemässä, sillä niillä voi myös tuhota järjestelmänsä helposti.
Levyltä löytyviä työkaluja ovat muun muassa GNU
Parted ja sen graafinen
käyttöliittymä GParted, joilla on
mahdollista luoda, siirtää ja kopioida levyosioita ja
tiedostojärjestelmiä sekä muuttaa niiden kokoja.
Partimage puolestaan osaa
luoda ja palauttaa levykuvia levyosioista. Levykuvia voi tallettaa ja
kopioida esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai verkon yli toiselle
koneelle sekä vastaavasti palauttaa niiltä takaisin. Tällä työkalulla
onnistuu myös levyjen kloonaaminen, kun on tarve asentaa useita
identtisiä tietokoneita samanlaisin asetuksin. Siis samaan tapaan kuin
aiemmin esitellyllä Clonezillalla.
Ddrescue
pyrkii luomaan levykuvan jopa viallisesta laitteesta ja tarvittaessa
täyttää vioittuneet kohdat annetulla datalla.
Levyltä vahingossa poistettujen tiedostojen tai vioittuneen
tiedostojärjestelmän takia hukattujen tiedostojen palauttamiseen
SystemRescueCd sisältää myös työkaluja.
PhotoRec ja
Magicrescue ovat molemmat
työkaluja, jotka osaavat etsiä esimerkiksi kuva- ja videotiedostoja
suoraan levyn raakadatasta, esimerkiksi vioittuneelta puhelimen tai
kameran muistikortilta.
SystemRescueCd tukee useita tiedostojärjestelmiä, mukaan lukien
Windowsin verkkolevyjaot sekä Windowsin ntfs-tiedostojärjestelmä, jota
se kykenee sekä lukemaan että kirjoittamaan. Levyn työkaluilla onnistuu
siis myös esimerkiksi koneen tiedostojen varmuuskopiointi vaikka verkon
yli toiselle koneelle. Tämä onnistuu liittämällä toisen koneen jakama
Windows-jako, esimerkiksi * \\192.168.56.1\jaonnimi*, SystemRescueCd:n
hakemistopuuhun komennolla:
mount -t cifs \\\\192.168.56.1\\jaonnimmi /mnt/backup
Tämän jälkeen verkkolevy on käytettävissä hakemistossa /mnt/backup ja
jos jaon oikeudet sen sallivat sinne voidaan kirjoittaa halutut
tiedostot. Vastaavasti tiedostoja voidaan varmuuskopioida myös
ssh-palvelimelle. Toinen tapa varmuuskopiointiin on käyttää
SystemRescueCd:n käynnistyksen yhteydessä käynnistyvää ssh-palvelinta,
johon on mahdollista ottaa yhteys toiselta koneelta esimerkiksi
WinSCP-ohjelmalla. Tarvittavat käyttäjätunnus on
root ja salasanan voi asettaa SystemRescueCd:ssä komennolla passwd.
Levyltä löytyy myös graafinen www-selain,
Midori,
jolla sujuu esimerkiksi erilaisten ohjeiden etsiminen ja lukeminen
verkosta. Lisää levyn sisältämistä työkaluista ja niiden käytöstä
kannattaa lueskella SystemRescueCd:n omilta kotisivuilta, joilta
löytyykin oppaita useampaan käyttötarkoitukseen.
Kotisivu
http://www.sysresccd.org/
Lisenssi
Sisältää ohjelmia monilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Ei asenneta vaan käynnistetään suoraan cd-levyltä tai usb-muistilta.
Käyttöohjeet
Ohjeita erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy SystemRescueCd:n
kotisivuilta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SystemRescueCD (http://viikonvalo.fi/SystemRescueCD)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Bodhi Linux on minimaalinen ja hitaampiinkin koneisiin soveltuva
Linux-jakelu, joka painottaa käyttäjän valinnanvapautta jättäen
asennettavat ohjelmistot ja ulkoasun alusta alkaen käyttäjän
päätettäviksi.
Bodhi Linuxin
kaksi tärkeintä tavoitetta ovat käyttäjän valinnan vapauden vaaliminen
ja minimaalisuus. Valinnan vapauteen pyritään minimaalisuuden kautta,
sillä Bodhi Linuxin oletusasennuksessa on asennettuna mahdollisimman
vähän ohjelmia, jotta käyttäjä voi itse valita haluamansa ja
tarvitsemansa työkalut. Samalla tavoitellaan keveyttä, koska
järjestelmään ei asenneta tarpeettomia osia ja ohjelmia. Oletuksena
käyttöliittymäksi on asennettuna Enlightenment-ikkunanhallintaohjelma,
joka on samalla sekä kevyt että näyttävä. Www-selaimena
oletusasennuksessa on kevyeksi ja nopeaksi suunniteltu Midori. Kaiken
muun tarvitsemansa käyttäjä voi asentaa
Synaptic-paketinhallintaohjelmalla tai Bodhi Linuxin web-sivujen kautta
käyttämällä Bodhi AppCenteriä.
AppCenteristä on mahdollista asentaa yksittäisten ohjelmien lisäksi
Nikhila- tai
Pratibha-nimiset
ohjelmistokokoelmat. Nikhilaan on koottu kattava kokoelma ohjelmia lähes
kaikkeen käyttöön. Pratibha taas keskittyy kokoelmaan kevyitä ohjelmia.
Bodhi Linux pohjautuu Ubuntun viimeisimpään pitkäaikaistuettuun versioon
(LTS), joten asennettavia ohjelmia löytyy kyllä joka tarpeeseen. Myös
käytettävä kieli on mahdollista vaihtaa ainakin suurelta osin suomeksi
asentamalla tarvittavat kielipaketit (language-support-fi ja
language-pack-gnome-fi) sekä valitsemalla asetustyökalusta kieleksi
suomen. Seuraava suurempi versiopäivitys Bodhi Linuxiin on odotettavissa
heinäkuussa version 2.0.0 myötä. Ubuntun
lähteiden lisäksi osa ohjelmista tulee Bodhi Linuxin omista lähteistä.
Näin erityisesti keskeisessä osassa oleva Enlightenment pidetään
jatkuvasti suhteellisen tuoreena versiona.
Bodhi Linuxin käyttöliittymäksi valittu
Enlightenment on jotain perinteisten
Unix-tyyppisten ikkunamanagerien ja täysiveristen työpöytäympäristöjen
väliltä. Pelkän ikkunanhallinnan lisäksi modulaarinen Enlightenment
sisältää kirjastoja muiden ohjelmien käyttöliittymien tekoon,
työpöytäsovelmia sekä järjestelmätyökaluja. Enlightenment on aina
pyrkinyt olemaan varsin näyttävä ulkonäöltään siitä huolimatta, että se
pyrkii toisaalta olemaan kevyt. Bodhi Linuxin nimi onkin peräisin juuri
Enlightenmentilta, sillä englannin kielen sana enlightenment on
sanskritin kielellä bodhi ja tarkoittaa suomeksi valaistumista.
Enlightenment antaa valita käyttöliittymän tyylin useasta profiilista,
joista osa muistuttaa enemmän perinteistä työpöytää sovellusvalikkoineen
ja käynnistyspalkkeineen. Profiilien joukossa on kuitenkin myös
esimerkiksi kosketusnäytöille ja tablettilaitteille soveltuva profiili
sekä käynnissä olevat ikkunat tiilitetysti esittävä
vaihtoehto.
Bodhi Linuxin laitteistovaatimukset ovat varsin vaatimattomat: 300 MHz:n
i386-prosessori, 128 megatavua muistia ja 1,5 gigatavua tallennustilaa.
Vaatimukset toki nousevat, jos järjestelmään asennetaan raskaita
ohjelmia.
Kotisivu
http://www.bodhilinux.com
Lisenssi
Useita vapaita lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
i386-yhteensopivat prosessorit, tulevaisuudessa myös ARM-prosessorit
Asennus
Asennuslevyn kuva löytyy Bodhi Linuxin kotisivulta. Levykuva
poltetaan cd-levylle ja tietokone käynnistetään tältä levyltä.
Asennuskuvake kiintolevylle asentamista varten löytyy käynnistyvältä
työpöydältä.
Lista Bodhi Linuxin kanssa todetusti yhteensopivista
laitteista
Videoita
Arvostelu Youtubessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Bodhi Linux (http://viikonvalo.fi/Bodhi_Linux)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Irssi on komentoriviltä suoritettava alustariippumaton
IRC-asiakasohjelma. Irssin kehitys alkoi Suomessa ja suurin osa koodista
on suomalaisen Timo Siraisen käsialaa.
Irssi on varsin suosittu kauan
IRC-pikaviestintäpalvelua käyttäneiden keskuudessa. Itsekin käytin ensin
X-Chat-ohjelmaa. Siinä on graafinen käyttöliittymä,
järkeilin ettei käyttöä tarvitse niin paljon opetella. Tämä pitikin
paikkansa mutta huomasin tekstikäyttöliittymän olevan aivan riittävä ja
mahdollistavan edistyneemmän irkkaamisen. Irssi kuten muutkin
komentoriviltä käytettävät ohjelmat toimii
screenin kanssa, eli voi pitää irssin
istuntoa käynnissä sopivassa aina käynnissä olevassa etäkoneessa ja
liittyä istuntoon
mahdollisesti eri paikoistakin silloin kun haluaa seurata mitä irkissä
on tapahtunut.
Irssi on siis asiakasohjelma jolla käytetään
IRC-pikaviestinjärjestelmää. Muita
IRC-asiakasohjelmia löytyy esimerkiksi Wikipedian
artikkelista.
IRC on määritelty RFC:ssä numero
1459, eli on avoin Internetin
standardi. IRC on suomalainen keksinto, ja levisi varsin nopeasti
maailmanlaajuiseen käyttöön. kehitti Jarkko "Wiz"
Oikarinen vuoden 1988
kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman.
yleisin käyttö on todennäköisesti lähinnä yksityisten
henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton
määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on
keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia
ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat. Osa
IRC:n viehätyksestä perustunee kasvottomuuteen: halutessaan voi olla
nimetön ja vaikkapa käyttää aina erilaista nimimerkkiä. Keskustelijan
nimeä, ulkonäköä ja asuinpaikkaa ei tiedä kukaan – ellei sitä itse halua
kertoa. Toisaalta moni irc-käyttäjä on ottanut käyttöön vakiintuneen
irc-nimen,
"irkkinikin", josta on ajan myötä tullut osa hänen
netti-identiteettiään. Tämän lempinimen voi
rekisteröidä
IRC-verkossa, jolloin muut eivät voi käyttää samaa nikkiä. Monille
kanaville muodostuu sisäpiiri, joka tapaa toisiaan säännöllisesti myös
kasvotusten. IRC:stä löytää melko varmasti samanhenkistä
seuraa, kunhan muistaa normaalit käytöstavat, terveen järjen ja
netiketin.
Irssin Teemoja löytyy lukuisia. Teema muuttaa
irssin ulkonäköä väreillä ja tilarivin sisältöä. Söpö pinkki teema on
tietenkin saatavilla, synkempiäkin värisävyjä löytyy. Teemaa voi
täydentää asettamalla pääteikkunaan taustavärin tai taustakuvan.
Lisää toiminnallisuutta saa scripteillä. Ne
ovat pieniä Perlillä koodattuja ohjelmia. Kokoelmassa on monenlaista
lisätoimintoa, esimerkiksi
ai.pl lisää public
away toimintoa käyttävän
Ignore-listaan.
Irssi tukee liitännäisten avulla myös SILC- ja
ICB-yhteyskäytäntöjä.
Irssi osaa käyttää UTF-8-merkistöä, muutkin merkistöt toimivat. Irssin
lisäksi on merkistö vaihdettava käytetyssä päätteessä ja varmistettava
ettei pääteyhteys typistä 8-bittisiä merkkejä. Suomalaisilla kanavilla
tapaa olla käytössä UTF-8, muissa maissa on mahdollisesti kansallinen
merkistö.
Irssiin löytyy hyvin käyttöohjeita, suomeksi ja muillakin kielillä.
Käytännöllisiä vinkkejäkin on, esimerkiksi kohta "my anti annoyance
filters ;)" sivulla Tips &Trics
neuvoo miten IRC-kanavalle tulevat turhanaikaiset viestit saa pois
näkyvistä. Irssillä voi myös automatisoida irkkaamista, esimerkiksi heti
käynnistettäessä muodostamaan
yhteys haluttuihin
IRC-verkkohin ja liittymään kanaville.
Irssin uusin versio on 0.8.15, julkaistu 3. huhtikuuta 2010. Versioon 1
ei siis vielä ole ennätetty, mutta irssi on varsin vakaa ja
luotettavasti toimiva sovellus. Irssi lienee jo niin täydellinen, ettei
kaksi vuotta riitä keksimään mitä voisi lisätä.
Kotisivu
http://irssi.org
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink")
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Solaris, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Solaris-versio saatavilla
pkg-tiedostona. Mac OS X
versio löytyy kotisivuilta. Muille alustoillekin saattaa löytyä
asennuspaketti, tai voi kääntää itse lähdekoodeista.
Käyttöohjeet
http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi
http://linux.fi/index.php/Irssi
http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html
http://irssi.org/documentation
Myrtin dark winter -teema
Päätteen värit säädetty, Irssin oletusteema
dark winter ja pinkki taustaväri, gnome-terminal pääteprofiilissa
säädetty värejä
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Irssi (http://viikonvalo.fi/Irssi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:11:03
Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle
muulle tiedostomuodolle.
Evince on monipuolinen ja
kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF,
PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Ohjelman uusimmilla
versioilla voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia
sarjakuvakirjoja.
Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku
dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus,
salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös
PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on
toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen,
eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.
Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa
näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on
hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen
teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.
Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön
oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita
vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina
pdfreaders.org-sivustolta.
Kotisivu
http://projects.gnome.org/evince/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman
kotisivuilta. Evince löytyy
myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista.
VALO-CD
Evince löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Evince (http://viikonvalo.fi/Evince)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Ubuntu 12.04 Precise Pangolin on keväällä 2012 julkaistu versio
suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.
Ubuntun versio 11.04
esiteltiin Viikon Valona numero 18. Ubuntun
ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea tuosta artikkelista, tässä
keskitytään uuden Ubuntun uutuuksiin.
Ubuntu 12.04 on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2012 ja
on leikkisältä kutsumanimeltään Precise
Pangolin, eli Tarkka
Muurahaiskäpy.
Tämä julkaisu on jälleen kahden vuoden tauon jälkeen niin sanottu
LTS-versio, eli pitkään tuettu versio
(Long Term Support). Tällä tarkoitetaan sitä, että Ubuntua julkaiseva
yhtiö, Canonical, lupaa tukea ja päivittää
järjestelmää normaalin 18 kuukauden sijasta kokonaista 5 vuotta. Pitkä
tukiaika on yleensä oleellista erityisesti yrityskäytössä ja
palvelimissa. Tässä julkaisussa viiden vuoden tuki on ulotettu
palvelinkäytön lisäksi myös työpöytäkäyttöön.
Myös suomenkielinen Finnish
Remix on saatavilla.
Ubuntu Finnish Remix on virallisesta Ubuntu-CD-levystä minimimuutoksin
muokattu CD-levykuva, joka sisältää täyden suomen kielen tuen valmiiksi
CD-levyllä. Tästä on etua, jos tarkoituksena on joko esitellä Ubuntua
CD-levyltä tai asentaa Ubuntu paikassa, jossa ei ole Internet-yhteyttä
saatavilla. Huomattavaa on, että myös viralliselta Ubuntu-CD-levyltä
asentuu suomen kielen tuki automaattisesti, jos Internet-yhteys on
käytettävissä asennuksen aikana ja asennuskieleksi on valittu suomi.
Perus-Ubuntun lisäksi on saatavilla valmiita
rinnakkaisjakeluita.
Jakelut käyttävät pääosin samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta
poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien
suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin
näistä. Saatavilla ovat ainakin
Ubuntu,
palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu
Server
hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core,
tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion
erikoistarkoituksiin,
Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu
Edubuntu,
kevyemmällä työpöydällä varustettu Xubuntu
kevyemmällä työpöydällä varustettu Lubuntu,
multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu
Studio sekä
kotiteatterisoittimeksi sopiva
Mythbuntu.
Uutta Ubuntussa
Ubuntun julkaisun suomenkielinen
lehdistötiedote.
Unity-ominaisuuksia muun muassa uraa uurtava HUD-hakutoiminto, jolla
valikkojen selaamisen voi halutessaan jättää historiaan.
Muuta uutta: kirjautumisnäkymää uudistettu, Sovellusvalikoimaan lisätty
suositukset, Landscape-hallintapalvelu integroituna, viiden vuoden
työpöytätuki, videonäkymä Unity-valikkoon, Unity-valikon etusivu
uudistettu, Tomboy poistettu, musiikkisoittimeksi vaihdettu
Rytmilaatikko, LibreOfficesta versio 3.5.2
Ubuntun Unity-työpöydän esittely selaimessa:
http://ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/. Kyseessä on aidon
näköinen demo, ei siis oikeasti selaimessa täysin toimiva Unity. Sillä
voi kuitenkin kokeilla muutamien ohjelmien toimintaa ja käyttöliittymän
yleistä tuntumaa.
Ubuntu 12.04 LTS:n oletuslatausvaihtoehto on Ubuntu Suomi-sivuilla
nyt 64-bittisille suorittimille, joita useimmat tietokoneet
viimeisen 5 vuoden ajalta sisältävät. Ubuntu toimii näillä laitteilla
entistäkin nopeammin. Myös 32-bittinen vaihtoehto löytyy.
Kubuntu
Kubuntu tarjoaa käyttöön uusimmat versiot KDE:n Plasma-työpöydästä ja
ohjelmista. Kehitystä on tapahtunut muun muassa
Dolphin-tiedostonhallintaohjelmassa, joka on nopeutunut.
KDE-ympäristön Webkit-pohjainen selain Rekonq on niin ikään
päivittynyt ja nopeutunut. Amarok-musiikkisoittimessa on uusittu ja
kehitetty usb-tikkujen ja verkkolevyjen käyttöä.
Työpöytäjärjestelmän virranhallinta on uusittu ja nyt voi muun
muassa laittaa erilaiset asetukset eri
aktiviteeteille. Tämä
mahdollistaa erilaiset asetukset koti- ja työkäyttöön tai vaikka omat
asetukset esitystilalle, jolloin esimerkiksi näytönsäästäjä ei keskeytä
käynnissä olevaa esitystä.
Muihin uutuuksiin lukeutuu muun muassa uusi vaihtoehtoinen
tehtävänhallinta, joka näyttää käynnissä olevat ohjelmat
työkalupalkissa kompaktisti vain ikoneina ilman ohjelman nimeä.
Oman henkilökohtaisen pilvipalvelun pystyttämiseen sopiva Owncloud
on saanut uusia sovelluksia, kuten musiikin suoratoiston. Myös
käyttöliittymä on kehittynyt sulavammaksi.
Paketinhallintana Kubuntussa toimii Muon-sovellustenhallinta, jossa
ohjelmia voi selata kategorioittain, aakkosjärjestyksessä tai haulla ja
jossa ovat näkyvissä myös käyttäjien arvostelut. Ohjelmien päivitys
tapahtuu saatavilla olevista päivityksistä ilmoittavan
Muon-päivitystyökalun avulla.
Uusina ohjelmina Kubuntu tarjoaa muun muassa Calligra Suiten,
KOfficen pohjalta syntyneen uuden toimisto-ohjelmistokokonaisuuden, joka
sisältää seuraavat ohjelmat:
Calligra Words (tekstinkäsittely)
Calligra Spreads (taulukkolaskenta)
Calligra Stage (esitysohjelma)
Calligra Flow (vuokaavio-ohjelma)
Calligra Plan (työkalu projektinhallintaan ja suunnitteluun)
Krita (kuvankäsittely)
Kexi (tietokantatyökalu)
Pikaviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen on Kopeten rinnalle
tullut KDE Telepathy, joka osaa GoogleTalkin, Facebook Chatin, MSN
Messengerin sekä monen muun viestijärjestelmän käytön.
Kubuntua on mahdollista käyttää myös uuden kosketusnäytöille optimoidun
Plasma Active -käyttöliittymän kanssa.
Julkaisutapahtumat
Ubuntun suomalaiset käyttäjät järjestävät julkaisutapahtumia ja
-tapaamisia ympäri Suomea. Pääjulkaisutapahtuma järjestetään
Tampereella tiistaina 15.5.2012.
Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta
taikka Ubuntu Suomen
lataussivulta. Sivuilla
opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu
levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan
USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan
aloittaa.
Käyttöohjeet
Ubuntun
käyttöopas
Kokeile
Ubuntun käyttöä selaimella
Mitä uutta Ubuntussa?
Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun
käyttäjälle
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.
Ubuntu Suomen ohjesivu
Teksti: Pesasa, Taleman
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ubuntu 12.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Glabels on vapaa työkalu käyntikorttien, nimilappujen, osoitetarrojen
tai vaikka cd- tai dvd-kansien tekoon.
Glabels on työkalu
käyntikorttien ja muiden lappusten luomiseen. Sen käyttöliittymä on
varsin yksinkertainen, mutta juuri tähän käyttöön riittävän
monipuolinen. Sillä syntyvät helposti käyntikorttien lisäksi muun muassa
konferenssien nimilaput, kirjekuorien osoitetarrat, jäsenkortit, cd- ja
dvd-levyjen kannet ja levynpäälliskuvat sekä monenlaiset muut
tulostettavat laput. Ohjelmassa on tarjolla useita valmiita pohjia eri
tarkoituksiin esimerkiksi tarra-arkkien valmistajien ja mittojen mukaan.
Myös omien pohjien tekeminen omien mittojen mukaan on helppoa
avustavalla, askel askeleelta etenevällä suunnitteluvälineellä.
Ohjelman suunnittelualustana on yksi käyntikortti tai muu "lappunen",
joita sitten monistetaan valitun pohjan mukaisesti tulostettavalle
arkille. Käyttöliittymä mahdollistaa muutaman erityyppisen objektin
lisäämisen alustalle. Näitä ovat: teksti, suorakaide, viiva,
ellipsi/ympyrä, kuva tai viivakoodi. Lisättävälle tekstille voi työkalun
välilehdillä valita erilaisia asetuksia, kuten tekstin sisällön,
sijainnin, koon, kirjasimen, värin sekä varjostuksen. Kuviksi Glabels
kelpuuttaa lukuisan joukon erilaisia kuvatiedostomuotoja, kuten png, jpg
sekä svg. Erityisesti svg-kuvat ovat käytännöllisiä esimerkiksi logoa
lisättäessä, sillä vektorigrafiikkana ne ovat aina tarkkoja.
Viivakoodityökalu kysyy viivakoodiin lisättävän tekstisisällön sekä
käytettävän viivakoodistandardin ja luo niistä pyydetyn viivakoodin.
Käyntikortteja tehtäessä halutaan suunnitella arkillinen samalla
tekstillä varustettuja kortteja. Esimerkiksi konferenssin nimilappuja
tai postitustarroja tehtäessä halutaan kuitenkin jokaiseen korttiin eri
teksti, mutta samanlaisella pohjalla. Tätä varten Glabelsissa on
mahdollista tuoda halutut tiedot
CSV-muotoisena tekstitiedostona
(comma-separated values, eli "pilkuilla erotetut arvot").
CSV-tiedostossa aina yhdelle kortille halutut tiedot, esimerkiksi nimi
ja osoite, ovat kirjoitettuina yhdelle riville pilkulla tai jollain
muulla erotinmerkillä erotettuina. CSV-tiedostoja voi tehdä esimerkiksi
tallentamalla taulukkolaskentaohjelmaan kerätty tieto CSV-muodossa. Kun
ohjelmalle on kerrottu käytettävä CSV-tiedosto, on tekstiin mahdollista
lisätä viittauksia sen kenttiin. Esimerkiksi, jos CSV-tiedoston
ensimmäinen sarake sisältää etunimiä, lisätään tekstiin etunimen
paikalle merkkijono "\${1}", jolloin tulostettaessa kuhunkin korttiin
haetaan CSV-tiedostosta kyseisen rivin ensimmäinen kenttä. Tekstien
lisäksi CSV-tiedosto voi sisältää värejä rgb-muodossa
(html-syntaksilla,
esimerkiksi vaaleanpunainen "#ffaaaa") sekä viittauksia kuviin niiden
tiedostopolkuina. Näin esimerkiksi kunkin henkilön nimikorttiin voidaan
tulostaa hänen kuvansa ja taustaväriksi laittaa osastoa tai asemaa
kuvaava väri. CD-levyjen kanssa näin on mahdollista esimerkiksi koota
tiedostoon useamman levyn tiedot: esittäjä, levyn nimi, kansikuva,
kappaleiden nimet, halutut värit yms. Levyille voi suunnitella yhden
pohjan ja tulostaa levyille yksilölliset, mutta yhteisen tyylin mukaiset
kansilehdet.
Kotisivu
http://www.glabels.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD,
Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin Glabels löytyy todennäköisesti niiden
omasta paketinhallinnasta. Mac OS X:lle ohjelman voi asentaa
Fink-projektin
kautta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Glabels (http://viikonvalo.fi/Glabels)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Ardesia on vapaa työkalu, jolla voi piirtää havainnollistuksia
ohjelmien ja esitysten päälle sekä tehdä videotallenteita tietokoneen
ruudulta.
Ardesia on
helppokäyttöinen työkalu tilanteisiin, joissa tarvitsee korostaa
näytöllä näkyviä asioita yleisölle. Se on kuin tavallinen, hyvin
yksinkertainen piirto-ohjelma, mutta oman piirtoikkunan sijasta
piirtäminen tapahtuukin koko näytön alueelle kaikkien muiden ohjelmien
ja työpöydän päälle. Ardesia luo näytön päälle eräänlaisen kalvon, jolle
käyttäjä voi tehdä korostuksiaan ja piirroksiaan. Piirretyt kuviot ovat
erillään niiden takana näkyvistä ohjelmista eivätkä vaikuta niiden
toimintaan. Ardesian avulla voi esimerkiksi puhuja elävöitää esitystään
painottamalla tiettyjä osia näytöllä näkyvästä sisällöstä.
Aiemmin puhujat ja opettajat käyttivät usein
liitu-,
valko- tai
fläppitaulua ja
piirsivät sekä kirjoittivat puheensa edetessä puhetta havainnollistavia
kaavakuvia ja tekstejä. Piirrokset etenivät puheen tahdissa ja puhuja
pystyi joustamaan niiden käytössä kuulijoiden ja tilanteen mukaan.
Tietokoneiden myötä opetuksen havaintovälineeksi ovat tulleet
tietokoneella ennalta valmistellut esitykset esimerkiksi pdf- tai
PowerPoint-muodossa. Nämä ovat usein tarjonneet esitykselle
visuaalisemman ja ennakkoon viimeistellymmän ulkoasun, mutta esitykset
ovat samalla menettäneet joustavuuttaan ja esiintyjä on helposti jäänyt
vain esityksen sivujen sisällön lukijaksi. Ardesian avulla esityksiin
saadaan hieman takaisin aiempaa dynaamisuutta, kun esityksen pitäjä voi
joustavasti lisätä alleviivauksia, nuolia, korostuksia ja piirroksia
valmiin pohjan päälle puheensa edetessä.
Esitysgrafiikan päälle piirtämisen lisäksi Ardesiaa voi toki käyttää
myös muiden ohjelmien kanssa. Opettaja voi esimerkiksi näyttää
karttaohjelmalla tai -sivustolla maailmankarttaa ja piirtää sen päälle
löytöretkien reittejä. Ardesia soveltuu erinomaisesti myös ohjelmistojen
käytön opetukseen. Sillä voidaan korostaa ohjelman ikkunasta esiteltävät
kohdat, kuten painikenappulat tai valikot.
Alla olevan työpöydän ja ohjelmien lisäksi Ardesiassa voi valita
taustaksi jonkin valmiista taustakuvista tai oman taustakuvan. Näin
Ardesiaa voi käyttää sopivalla taustakuvalla vaikka liitutaulun sijasta.
Toisaalta taustakuvaksi voi valita tarpeen mukaan nuottiviivaston,
kartan tai kaavakuvan ihmisen luuston rakenteesta.
Piirtotyökaluina Ardesiassa ovat vain oleellisimmat. Kynä, läpinäkyvä
korostuskynä, täyttötyökalu, tekstityökalu, pyyhekumi sekä nuolipäisiä
viivoja piirtävä työkalu. Työkalujen toiminnan oppi nopeasti ja helposti
kokeilemalla niitä. Piirtojäljen ja tekstin koon voi valita neljästä eri
koosta ja piirtotilaksi on valittavissa kolme eri tilaa: täysin vapaa
piirtäminen sekä kulmikkaita tai kaarevia murtoviivoja piirtävät tilat.
Piirtovärin voi valita viidestä tarjolla olevasta väristä tai valita
oman värin siihen tarkoitetulla työkalulla. Nuolityökalu sen sijaan
päästää käyttäjän käyttämään "kalvon" alla olevia muita ohjelmia
normaalisti.
Ardesiasta on mahdollista myös tallettaa näytön sen hetkinen sisältö
png-kuvana tai pdf-tiedostona. Mielenkiintoinen ominaisuus on myös
mahdollisuus tehdä näytön tapahtumista videotallenne. Ardesia tallentaa
videolle samalla myös äänen, joten tällä toiminnolla on helppoa tehdä
esityksestä myöhemminkin katsottava tallenne. Näin on myös mahdollista
tehdä helposti jonkin ohjelman käyttöä opettavia tai esitteleviä
videoita. Videot tallennetaan vapaassa Ogg Theora -muodossa, jonka
katsominen onnistuu esimerkiksi
VLC-mediasoittimella tai
Firefox-selaimella.
Ardesia vaatii Linux-ympäristössä toimiakseen kompositointiin kykenevän
ikkunoidenhallinnan. Tyypillisillä KDE-, Gnome- tai Unity-työpöydillä
tämän ei pitäisi olla ongelma.
Kotisivu
http://code.google.com/p/ardesia/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows (Vista ja 7)
Asennus
Uusimmissa Ubuntuissa ja luultavasti monissa muissakin
Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan pakettivarastoista.
Windows Vista ja Windows 7 -järjestelmiin ohjelma löytyy sen
kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Lyhyen esittelyn Ardesian käytöstä voi katsoa
Youtube-videosta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ardesia (http://viikonvalo.fi/Ardesia)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
GCompris on vapaa oppimisohjelma. Sen sisältämät lukuisat erilaiset
aktiviteetit tarjoavat paljon opettavaista puuhaa 2–10-vuotiaille
lapsille.
Ohjelman nimi
GCompris tulee ranskan kielen sanoista "J’ai compris", eli "Ymmärrän".
Ohjelmaan on kerätty yli 120 erilaista opettavaista aktiviteettia, jotka
on luokiteltu muutamaan selkeään kategoriaan: tietokoneen ymmärtäminen,
oivallustehtävät, palapelit, viihdykkeet, matematiikka, lukeminen,
kokeilutehtävät ja strategiapelit. Suurimmat kategoriat on jaettu vielä
alaluokkiin. Esimerkiksi matematiikka on jaoteltu järjestämistehtäviin,
laskutehtäviin ja geometriatehtäviin. Kukin aktiviteetti on lisäksi
merkitty tehtävän vaativuutta kuvaavalla määrällä tähtiä. Moni
aktiviteetti on lisäksi asteittain vaikeutuva, eli aina suoritetun tason
jälkeen tulee seuraava, joka on hieman monimutkaisempi, vähän nopeampi
tai jollain muulla tavalla vaativampi. Osa aktiviteeteista on enemmän
leikkisiä ja pelillisiä, osa suoremmin opettavaisia, mutta jokaisen on
tarkoitus opettaa jotain tiettyä taitoa.
Tietokoneen kanssa aloitteleville on kategoriassa "tietokoneen
ymmärtäminen" erilaisia harjoituksia, joilla voi opetella näppäimistön
ja hiiren käyttöä. Nämä tehtävät soveltuvat toki myös vanhemmille
käyttäjille, jotka vielä totuttelevat tietokoneen hallintalaitteiden
käyttöön. Taivaalta putoavien sanojen kirjoittamista harjoituttava
aktiviteetti voi olla myös erinomainen väline kymmensormijärjestelmän
käytön harjoitteluun.
Suuri osa ativiteeteista ja ohjelman puhutuista äänistä on suomennettu,
mutta osan suomennos on vielä hieman vajavaista.
Aktiviteetteja on hyvin monipuolisesti ja luovasti eri aloilta ja eri
asioiden harjoittamiseen. Esimerkiksi oivallustehtävien alta löytyy
muiden tavallisempien muistipelien lisäksi äänimuistipeli, jossa
etsitään samanlaisten kuvien sijasta samoja ääninäytteitä. Myös sokeiden
käyttämälle Braille-järjestelmälle, eli pistekirjoitukselle, on
omistettu oma osionsa, jossa pääsee opettelemaan järjestelmän kirjaimia
ja numeroita.
Muita mainittavia aktiviteetteja ovat esimerkiksi maantietopalapelit,
joissa siirrellään maanosia, valtioita ja osavaltioita kartalle oikeille
paikoilleen, kellotehtävä, jossa harjoitellaan kellotaulun ymmärtämistä,
kanavatehtävä, joka opettaa, miten sulkuportit toimivat ja
purjehduskilpailutehtävä, jolla voi oppia yksinkertaista ohjelmointia.
Koska ohjelman tekijät haluavat edistää Linux-järjestelmien käyttöä, on
ohjelman vapaissa Windows- ja Mac OS X -versioissa rajoitettu määrä,
noin 60 kappaletta, aktiviteetteja. Näihinkin järjestelmiin on
mahdollista hankkia täysi paketti aktiviteetteja pientä korvausta
vastaan. Tällä hetkellä aktivointikoodi maksaa 9 €. Linux-järjestelmiin
täysi valikoima aktiviteetteja on kuitenkin täysin vapaasti saatavilla.
Kotisivu
http://gcompris.net/
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit
Asennus
GCompris löytyy Linux-jakeluiden omasta pakettivarastosta. Windows-
ja Mac OS X:lle asennuspaketti löytyy ohjelman kotisivuilta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GCompris (http://viikonvalo.fi/GCompris)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Gnumeric on vapaa ja tarkka taulukkolaskentaohjelma, joka tukee useita
tiedostomuotoja.
Gnumericin
pyrkimyksenä on olla paras taulukkolaskentaohjelma. Gnumericin
tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sen tekijät ilmoittavat vapauden, nopeuden
ja tarkkuuden. Vapaalla GNU GPL-lisenssillä
julkaistun Gnumericin luvataan pysyvän käytettävänä suurillakin
taulukoilla. Sen tekijät ovat myös ylpeitä siitä, että Gnumeric laskee
kaavojen arvot oikein. Gnumericin mainostetaan sisältävän kaikki
Microsoft Excelin kaavat sekä niiden lisäksi 154 muuta kaavaa. Se lukee
ja kirjoittaa tärkeimpien taulukkolaskentaohjelmien tiedostomuotoja
(taulukko tuetuista
tiedostomuodoista),
erityisesti Excelin .xls- ja Open-/LibreOfficen .ods-muotoja. Gnumeric
osaa tallentaa taulukot tarvittaessa myös esimerkiksi pdf-, html- sekä
latex-muodossa. Täydellisen ominaisuuslistan voi lukea ohjelman
www-sivuilta.
Kaavioiden piirtämistyökalu poikkeaa joistain muista
taulukkolaskentaohjelmista siinä, että kaavion muokattavia osia ei
valita suoraan kaaviosta ja editoida suoraan paikallaan vaan muokattava
osa valitaan kaavion rakenteen esittävästä puusta, johon elementtejä on
mahdollista lisätä ja poistaa. Näin on mahdollista esimerkiksi lisätä
useita kaavioita samaan graafiin ja helposti muokata kaavioiden osia,
kuten x- ja y-akselia, niiden tekstejä, tyylejä ja värejä sekä
viittausta laskentataulukosta käyttävään dataan. Graafin osien
rakenteinen käsittely tekee sen muokkaamisesta huomattavan helppoa ja
selkeää.
Gnumericin toiminnallisuus on laajennettavissa siihen saatavilla
liitännäisillä. Esimerkiksi suuri osa eri tiedostomuotojen tuista on
toteutettu liitännäisinä.
Gnumericin mukana tulee myös komentorivityökalu ssconvert, jolla on
mahdollista muuntaa taulukkolaskentatiedosto yhdestä tiedostomuodosta
toiseen. Tällä työkalulla onnistuu siis esimerkiksi useamman tiedoston
muuntaminen helposti ilman, että käyttäjän tarvitsee availla ja
talletella tiedostoja käsin yksi kerrallaan.
Kotisivu
http://projects.gnome.org/gnumeric/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy jakelun omasta pakettivarastosta.
Windows-järjestemiin Gnumericin voi ladata ohjelman www-sivulta.
Ohjeet
Ohjekirja
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Open Goldberg Variations on pitkään vapaana ollut musiikki viimeinkin
laadukkaana vapaana nuotinnoksena ja äänityksenä.
Goldberg-muunnelmat (eli Goldberg-variaatiot), BWV 988, on Johann
Sebastian Bachin vuonna 1741 tai 1742 julkaistu klaveeriteos, jonka
alkuperäinen nimi oli Clavier-Übung – Aria mit verschiedenen
Veränderungen. Teos koostuu alussa ja lopussa soitettavasta teemasta
(aria) sekä sen kolmestakymmenestä muunnelmasta. Teos on saanut
yleisemmin tunnetun nimensä Bachin oppilaan, cembalisti Johann Gottlieb
Goldbergin mukaan. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat)
Open Goldberg Variations -projektin tavoitteena oli saada tämä laadukas
klassinen musiikki vapaasti saataville sekä äänityksenä että
nuotinnoksena. Nuotit kirjoitettiin ohjelmalla
MuseScore ja soittajaksi saatiin Kimiko
Ishizaka.
Soittaja on aikamoinen moniottelija, hän on menestynyt myös
voimanostossa ja painonnostossa
(http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka). Muun hyvän
lisäksi projekti edisti MuseScoren kehitystä, nuotinnoksen
monimutkaisuus pakotti kehittämään MuseScoreen uusia
ominaisuuksia.
Tämän todella hienon musiikin voi 28. toukokuuta alkaen kuunnella
vapaasti projektin kotisivulta, tai tallentaa musiikkitiedostot omalle
koneelleen. Myös nuotit voi noutaa MuseScoren uusimman version
ymmärtämässä tiedostomuodossa. Tässä siis musiikkia, jonka voi ladata
omaan soittimeensa, kopioida kavereille, kuunnella maksamatta Teoston
tai Gramexin maksuja, soittaa itse ja periä vaikka maksu kuuntelijoilta,
siis vallan kerta kaikkiaan vapaasti. Nyt on Bach päästetty vapaaksi 271
vuoden jälkeen!
Tämän mahdollisti Kickstarterin kautta hankittu rahoitus. Tavoite
15 000 \$ ylittyi roimasti, 406 tukijaa lahjoitti yhteensä 23 748 \$.
Rahoitusta tarvittiin huolellisen nuotinnoksen laatimiseen,
laadukkaaseen studioäänitykseen ja taitavaan soittoon.
Goldberg-muunnelmat on teknisesti vaikea soitettava, pianistin piti
harjoitellakin ensin.
Projekti tuotti laadukasta vapaata musiikkia ja osoitti musiikin
tuottamiselle uuden rahoitustavan. Muusikko tai tuotantoyhtiö ei halua
luopua tekijänoikeuksista koska jostain heidänkin pitää elantonsa
ansaita. Open Goldberg Variations osoitti voitavan palkata musiikin
tekijät työhön ja julkaista teos vapaana musiikkina.
Pieni kauneusvirhe projektissa on, kun äänitys on julkaistu
MP3-tiedostona, joka tiedostomuoto
on patentilla suojattu. Kokonaan vapaa tiedostomuoto kuten Ogg
Vorbis olisi luonnikkaampi.
Onneksi myös FLAC-tiedosto on
tulossa saataville, siitä voi itse tehdä OGG-tiedoston.
Kotisivu
http://opengoldbergvariations.org/
Lisenssi
[Creative Commons Zero
license](Creative Commons Zero license),
http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Musiikit voi kuunnella selaimella kotisivulta tai ladata
tietokoneelleen samasta paikasta.
Open Goldberg Variations, webbisivu
Myös nuotit saatavilla
Nuottien ensimmäinen sivu
Viitteitä
Pianistin haastattelu Youtubessa
(Saksaksi)
Projektin
kuvaussivu
Projektin
saavutukset
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Open Goldberg Variations (http://viikonvalo.fi/Open_Goldberg_Variations)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla
voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin
monisivuisia dokumenttejakin.
Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja
lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti
täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja
helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin
yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä
tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen
käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton
skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman
ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa
vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti.
Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien,
takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen
asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen
ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin
ennen takuuajan umpeutumista.
Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta
siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat
painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai
kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen
sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun
kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun
rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta
skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen
valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat
vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja
valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa
valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita
asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.
Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää
sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja
png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan
yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg-
ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä
tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän
oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin
pdf-tiedostona.
Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle
SANE-järjestelmälle (Scanner Access Now
Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty
ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis
tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat
jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen.
Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on
oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä
suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita
käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi
XSane, KDE-työpöytäympäristön käyttämä
skanlite
sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva
gscan2pdf.
Kotisivu
https://launchpad.net/simple-scan
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, BSD-Unixit
Asennus
Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan
paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden
omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Simple Scan (http://viikonvalo.fi/Simple_Scan)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Bluefish on kehittynyt
tekstieditori webbisivujen
tekoon ja ohjelmatiedostojen kirjoittamiseen.
Bluefishissä on
runsaasti työkaluja dynaamisten webbisivujen kehitystyöhön. Bluefishissä
on tuki ohjelmointiin ainakin seuraaville kielille: Ada, ASP .NET ja
VBS, C/C++, CSS, CFML, Clojure, D, gettext PO, Google Go, HTML, XHTML ja
HTML5, Java ja JSP, JavaScript ja jQuery, Lua, Octave/MATLAB, MediaWiki,
NSIS, Pascal, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Shell, Scheme, SQL, SVG, Vala,
Wordpress ja XML.
Bluefish on toteutettu C-ohjelmointikielellä ja
GTK+-käyttöliittymäkirjastolla. Bluefish on suunnattu
käyttötarkoitukseltaan perustekstieditorin ja integroidun
kehitysympäristön väliin. Sen
ominaisuusvalikoima on
kattava ja siitä pitäisi löytymän kaikki mitä teksturilta voi
edellyttää.
Bluefish osaa muokata etätiedostoja
gvfs:n kautta. Eli omalla
työasemalla toimiva Bluefish voi muokata webbipalvelimella olevaa .html
tiedostoa suoraan, tarvitsematta noutaa sitä omalle koneelle ja kopioida
muokkauksen jälkeen takaisin. Tämä ominaisuus on webbisivun
mukaan vaillinaisesti
toteutettu Bluefishin Windows ja Mac OS X -versioissa.
Käytä Bluefishiä jos kirjoitat webbisivuja käsin, siis itse kirjoitat
.html ja .css tiedostot. Toinen tapahan on käyttää
työkalua, jolla
webbisivut kuvataan ja työkalu tuottaa HTML- ja CSS-tiedostot. Näissä ei
välttämättä voi paljoakaan vaikuttaa millaista koodia työkalu tuottaa,
mutta Bluefishillä voi kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin tarvitaan.
Bluefish aloitti vuonna 1997, tekijöinä Chris Mazuc ja Olivier Sessing.
Tavoitteena oli työkalu auttamaan Linuxia käyttäviä ammatikseen
webbisivuja tekeviä. Tuosta alkaen Bluefishiä on kehittänyt vaihteleva
joukko ammattimaisia web-kehittäjiä Olivier Sessinkin johdolla.
Projektin nimi on ollut vaihtuvainen, alkuperäinen nimi Thtml hylättiiin
liian salaperäisenä. Seuraava nimi oli Prosite, se hylättiin koska useat
web-kehitysyhtiöt käyttivät nimeä useissa maissa. Nimeksi tuli Bluefish,
kun logoksi ehdotettiin lapsen piirrosta sinisestä kalasta. Nykyinen
logo on ollut käytössä versiosta 1.0 alkaen.
Uusin versio 2.2.2 julkaistiin maaliskuun 1. päivänä.
Kotisivu
http://bluefish.openoffice.nl/index.html
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muut
käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Linux.fi Wikin lyhyt ohje
Englanninkielinen käsikirja,
keskeneräinen
Bluefish Wiki
Katso myös
Notepad++, GNU Emacs
Juuri käynnistetty
Mediawiki wikiteksti
HTML-tiedosto
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Bluefish (http://viikonvalo.fi/Bluefish)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
Sigil on vapaa työkalu epub-muotoisten sähkökirjojen tekoon.
Sigil on sähkökirjaeditori,
jolla kirjan muokkaaminen onnistuu sekä visuaalisessa
WYSIWYG-tilassa että sisällön
tarkemman hallinnan mahdollistavana raakakoodina. Ohjelman
tallennusmuotona on avoin sähkökirjatiedostomuoto
EPUB. EPUB-tiedostot hyödyntävät
olemassa olevia avoimia standardeja ja esimerkiksi jo olemassa olevan
html-muotoisen sisällön tuominen kirjaan on helppoa. WYSIWYG-tilassa
kirjan editoitava sisältö näyttää suurin piirtein siltä miltä sen on
tarkoitus lopullisena sähkökirjanakin näyttää. Esimerkiksi otsikot,
kuvat, luettelot ja korostukset näkyvät paikoillaan, kuten kirjoittaja
on ne tarkoittanutkin. Vaihtoehtoisesti sisältöä voi editoida
raakakooditilassa tai jaetussa näkymässä, jossa sekä lopputulos että
raakakoodi ovat yhtä aikaa näkyvissä.
Sigilin käyttöliittymä koostuu kirjaselaimesta, editointialueesta ja
sisällysluettelosta. Kirjaselaimessa (book browser) luetellaan kaikki
kirjan komponentit, eli tekstiosiot, kuvat, tyylimäärittelyt, kirjasimet
sekä muut tarvittavat osaset. Editointialueessa tapahtuu itse kirjan
muokkaaminen. Editointialueeseen voidaan avata muokattavaksi
kirjaselaimessa lueteltuja tekstiosioita ja tyylimäärittelyitä. Kirjan
voi kirjoittaa käyttämällä vain yhtä tekstiosiota, mutta käytännössä on
hyödyllistä jakaa kirja esimerkiksi lukujen kohdalta osiin, jolloin
erillisten osien muokkaaminen on helpompaa niiden pienemmän koon vuoksi.
Myös kappaleiden uudelleen järjestäminen on helpompaa, kun ne ovat kukin
omassa osiossaan. Kirjaan voidaan lisätä kuvatiedostoja ja tekstiin
merkitä kohtia, joissa kuvat näytetään. Tyylimäärittelyillä voidaan
muokata kirjan ulkoasua, esimerkiksi muuttamalla otsikoiden
kirjasintyyliä tai tekstin korostustyylejä. Sisällysluettelonäkymä
näyttää nimensä mukaisesti kirjan sisällysluettelon.
Sisällysluettelonäkymän alareunan nappulalla sisällysluettelon saa
generoitua vastaamaan tekstiosioiden otsikkorakennetta juuri sillä
hetkellä. Generoinnin yhteydessä on mahdollista valita, minkä tasoiset
otsikot otetaan mukaan sisällysluetteloon. Myös valikoitujen otsikoiden
jättäminen pois sisällysluettelosta on mahdollista.
Sähkökirjaan voidaan lisätä myös useita metatietokenttiä. Tärkeimmät
tiedot ovat meta-editorissa heti kysytyt otsikko (title) ja tekijä
(author) sekä kirjan kieli. Näiden lisäksi lisättävissä on 15
perustietoa, esimerkiksi julkaisupäivä, kuvaus sekä kirjan ISBN-koodi.
Loput yli 200 metatietokenttää ovat valittavissa erillisen napin takaa.
Sigil tukee täysin EPUB2-standardia ja siinä on myös tuki svg-kuville.
Sigiliin on integroitu
FlightCrew-validaattori, joka
tarkistaa, että tiedosto on EPUB-standardin mukainen. Niin ikään
Sigiliin upotettu HTML Tidy puolestaan
varmistaa, että käytetyt xhtml-tiedostot ovat syntaksiltaan oikeellisia
ja siistittyjä.
Käytännössä EPUB-tiedosto on ZIP-paketti, jonka sisältö koostuu itse
kirjan tekstin sisältävistä xhtml-tiedostoista (tekstiosiot), ulkoasun
asettelun kuvaavista css-tyylitiedostoista, kirjassa käytetyistä kuvista
sekä mahdollisesti käytetyistä fonttitiedostoista. Näiden lisäksi
paketissa ovat vielä sisällysluettelon sekä metatiedot ja kirjan
rakenteen kuvaavat xml-tiedostot. EPUB-tiedosto on siis mahdollista
rakentaa, jos osaa, tekemällä kaikki tarvittavat tiedostot käsin,
pakkaamalla ne ZIP-tiedostoon ja nimeämällä tiedosto epub-päätteiseksi.
Kirjan tekeminen Sigil-ohjelmalla on kuitenkin huomattavan paljon
helpompaa, sillä Sigil huolehtii muun muassa kirjan rakenteen
ylläpidosta ja sisällysluettelon luomisesta. Myöskään sisällön
kirjoittamiseen ei välttämättä tarvita xhtml-kielen tuntemista vaan
WYSIWYG-editoria käyttäen kirjan kirjoittaminen on varsin intuitiivista.
Kannattaa kuitenkin huomata, että xhtml-kielen ja css-tyylien tunteminen
mahdollistaa sähkökirjan rakenteen ja ulkoasun monipuolisemman ja
näyttävämmän muokkaamisen.
Kotisivu
http://code.google.com/p/sigil/
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit eri järjestelmiin löytyvät sen kotisivuilta.
Linkit Windows- ja Mac OS X -paketteihin löytyvät suoraan etusivun
vasemmasta palkista. Linkit eri Linux-jakeluihin sopiviin
paketteihin löytyvät
wiki-sivulta.
Linuxeihin ohjelma kannattaa asentaa näiden pakettien avulla eikä
"InstallationInstructions"-sivun ohjeen mukaan.
Käyttöohjeet
Käyttäjän opas.
Sigilin käyttöliittymä WYSIWYG-näkymällä
Jaettu WYSIWYG- ja koodinäkymä.
Sigilin editointia koodinäkymällä.
Kirjan sivulle lisätty kuva ja otsikkorakenteesta generoitu
sisällysluettelo
Metatietomuokkain
Lisätään kenttiä yleisimpiä metatietoja
varten.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Sigil (http://viikonvalo.fi/Sigil)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 09.06.2015 - klo:18:04
OpenShot korkeatasoinen vapaa ohjelmisto videoeditointiin.
OpenShot on
käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä
onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin
monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja
otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee
lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole
suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin
suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten
miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia
tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä
ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva
lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus,
josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi
pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet.
OpenShotin käyttöliittymä koostuu kolmesta osiosta:
"luetteloruutu", joka luettelee omilla välilehdillään
projektissa käytettävissä olevat tiedostot, siirtymät ja tehosteet,
esikatseluruutu, jossa aikaansaannosta voi katsoa
reaaliaikaisena videona,
useammista raidoista koostuva
aikajana, jolle käytettyjä video-,
ääni- ja kuvatiedostoja voi sijoitella.
Yksinkertaisimmillaan
videon editointi tapahtuu seuraavasti.
Ensin aloitetaan uusi projekti, eli valitaan projektille nimi ja
tallennuskansio, kerrotaan videotuotoksen arvioitu pituus sekä valitaan
projektille profiili. Profiililla valitaan käytännössä videon kuvakoko,
kuvasuhde sekä kuvataajuus. Valittavan profiilin määrää videon
käyttötarkoitus. Esimerkiksi DVD-levyn tekoon sopivia profiileja ovat
"DV/DVD PAL" ja "DVD/DVD Widescreen PAL" riippuen videomateriaalin
kuvasuhteesta. Tämän jälkeen projektin tiedostolistaan tuodaan
työkalupalkin pluspainiketta painamalla halutut video-, ääni- ja
kuvatiedostot. Tästä listasta tiedostot voi tämän jälkeen sijoitella
hiirellä raahaamalla paikoilleen aikajanan raidoille. Ylemmällä raidalla
olevat kuvat ja videot näkyvät aina samalla kohtaa olevan alemman raidan
sisällön päällä. Kustakin raidasta voi erikseen valita, näytetäänkö sen
kuvaa ja soitetaanko sen ääntä. Näin on mahdollista käyttää esimerkiksi
yhden videon kuvaa ja toisen ääntä. Raitoja saa lisättyä aikajanan
työkalupalkin pluspainikkeella. Kun kaikki halutut leikkeet ovat
aikajanalla paikoillaan, voidaan kootusta kokonaisuudesta luoda uusi
videotiedosto työkalupalkin "Vie videoksi"-toiminnolla. Tässä vaiheessa
kysytään vielä luotavan tiedoston tiedot. Tiedot on jaoteltu kahteen
välilehteen: yksinkertainen ja lisäasetukset. Yksinkertaiset asetukset
sisältävät valmiina valintoina yleisimmät käyttökohteen, kuten
DVD-videon ja web-videon luonnit. Lukuisia tarkempia yksityiskohtia voi
kuitenkin muokata lisäasetusvälilehdeltä. Lopullisen videon koostaminen
saattaa kestää materiaalin määrästä ja laadusta riippuen lyhyemmän tai
pidemmän aikaa.
Pelkän videoleikkeiden asettelun lisäksi kokonaisuuteen voidaan luoda
erilaisia siirtymiä ja tehosteita. Siirtymällä tarkoitetaan sitä, miten
yhdestä videoleikkeestä siirrytään toiseen esimerkiksi vähitellen
häivyttämällä tai vaikka kaihdinefektillä. Käytännössä tämä tehdään
laittamalla peräkkäiset video-otokset kahdelle peräkkäiselle raidalle
hieman limittäin ja raahaamalla siirtymälistasta valittu siirtymä tähän
limittäiseen kohtaan ja venyttämällä siirtymä sopivan mittaiseksi. Näin
siirtymän kohdalla toisella raidalla oleva kuva häviää vähitellen
näkyvistä ja toisella oleva kuva tulee samalla esiin. Toteutukseltaan
siirtymät ovat vain harmaasävyisiä png-, pgm- tai svg-kuvia ja siirtymä
etenee siten, että ylemmän raidan kuva muuttuu läpinäkyvästä vähitellen
näkyväksi siirtymäkuvan harmaasävyjen mukaan. Näin myös omien
siirtymäefektien tekeminen on varsin helppoa.
Tehosteet puolestaan ovat video- tai äänileikkeen sisältöön luotavia
muunnoksia. Kuvaan voidaan esimerkiksi lisätä satunnaisia naarmuja ja
tärinää sekä muuttaa sen värit seepiaksi, jolloin video saadaan
näyttämään vanhalta filmiltä. Äänitehosteilla voidaan haluttuun
leikkeeseen lisätä vaikka bassoa tai kaikua.
OpenShotissa kukin aikajanalla oleva leike esittää pätkää jostain
valitusta tiedostosta. Pätkä alkaa jostain kohtaa tiedostoa ja kestää
jonkin määrätyn pituuden. Samasta tiedostosta voi olla useita leikkeitä
eri kohdissa aikajanaa ja näitä leikkeitä voi saksityökalulla jakaa
kahtia. Kutakin leikettä voi myös venyttää venytystyökalulla, jolloin
käytännössä siirretään käytettävän leikkeen alku- tai loppukohtaa
kyseisessä video- tai äänitiedostossa. Hiiren toisella napilla leikettä
klikkaamalla saadaan esiin valikko yleisimmistä leikkeelle tehtävistä
operaatioista, kuten alun tai lopun häivytys. Valikon kautta pääsee myös
leikkeen ominaisuudet sisältävään ikkunaan, jossa pääsee muokkaamaan
kaikkia leikkeeseen vaikuttavia tietoja, kuten sen alku- ja loppukohtaa,
nopeutta, kokoa, sijaintia, tehosteita ja niin edelleen.
Videoiden ja äänitiedostojen lisäksi projektiin voi lisätä kuvia sekä
staattisia ja animoituja otsikoita. Projektiin lisättyjä kuvia voi
asetella aikajanan raidoille haluttuihin kohtiin ja venytystyökalulla
venyttää niiden näyttämisen halutun pituiseksi. Näin voi helposti luoda
vaikka kuvaesityksen ja laittaa toiselle raidalle taustalle musiikkia
soimaan. Otsikkoja varten OpenShotissa on joukko valmiita pohjia, joista
voi valita mieleisimmän. Pohjissa tausta on tyypillisesti läpinäkyvä,
jolloin otsikkoleikkeen läpi näkyy alemmalla raidalla oleva video.
Tekstin kirjasimen ja värin voi työkalulla valita haluamakseen.
Tarvittaessa luotavaa otsikkoa voi muokata täysin mielensä mukaan
valitsemalla "Käytä laajempaa editoria". Otsikkokuvat ovat käytännössä
svg-kuvia ja tämä laajempi muokkaaminen tapahtuukin
Inkscape-ohjelmalla, joten otsikoita tehdessä
vain taivas on rajana. OpenShotiin on mahdollista lisätä myös
animoituja otsikoita. Myös näitä varten
ohjelmassa on valmiita pohjia, joista valita. Animoitujen otsikoiden
käyttämiseen tarvitaan erillinen
Blender-ohjelmisto, joka hoitaa animaatioiden
renderöinnin.
Kotisivu
http://www.openshot.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan
pakettivarastoista. Viimeisen versio löytyy ohjelman kotisivujen
download-osiosta. Sivuilta
löytyy myös linkki AV
Linux-live-DVD-levyyn. Tältä
DVD-levyltä tietokoneen käynnistämällä voi OpenShot-ohjelmaa
kokeilla asentamatta sitä tai linuxia.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeet (englanniksi)
Ohjelmaan löytyy suomenkielinen opas FLOSS
Manuals-sivustolta
Openshot Users -foorumi,
jossa käydään keskustelua OpenShotista sekä jaetaan tutorialeja,
vinkkejä, siirtymiä, tehosteita sekä esitellään ohjelmalla tehtyjä
esimerkkivideoita.
Videoita
Ohjelman toimintoja esitteleviä videoita löytyy kotisivujen
video-osastolta.
Aloitetaan uusi projekti
Lisätään halutut tiedostot listaan ja raahataan leikkeet kohdilleen
aikajanalle.
Lisätään ääniraita.
Kuvalle ja äänelle voi lisätä tehosteita.
Leikkeellä on useita muokattavissa olevia
ominaisuuksia.
Leikkeitä voi leikata useampaan osaan.
Ohjelmassa on useita valmiita
otsikkotyyppejä.
Otsikkopohjia voi muokata vapaasti
Inkscapella.
Otsikon käyttö ja siirtymän lisääminen.
Ohjelmassa on useita valmiita pohjia animoiduille otsikoille.
Animoitujen otsikoiden käyttö vaatii Blender-ohjelman
asentamisen.
Animoitu otsikko voidaan lisätä aikajanalle kuin mikä tahansa
videoleike.
Lopulliseen videoiden renderöintiin on useita käyttövalmiita
asetuksia.
Lopullisen videon luonti kestää koneen tehoista riippuen jonkin
tovin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OpenShot (http://viikonvalo.fi/OpenShot)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
KMediaFactory on helppokäyttöinen vapaa ohjelma video-DVD-levyn
luomiseen.
KMediaFactorylla on helppoa ja nopeaa luoda kotivideoista,
tv-tallenteista ja kuvaesityksistä valikoilla varustettu DVD-levy
polttovalmiiksi. Valikoiden tekeminen on helppoa käyttämällä
valittavissa olevia valmiita pohjia. Ohjelma on kotimaista tuotantoa.
Sen tekijä on suomalainen Petri Damstén.
DVD-levyn luonti etenee neljässä vaiheessa.
Projektin asetukset
Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmalle kerrotaan projektin asetukset, eli
luotavan DVD-levyn otsikko, levyn tyyppi, jolle ovat vaihtoehtoina
"DVD-PAL" ja "DVD-NTSC", haluttu kuvasuhde, eli "4:3" tai "16:9", sekä
kansio, johon lopputulos tallennetaan.
Sisältö
Toisessa vaiheessa ohjelmalle annetaan DVD-levyn sisältö. Oletuksena
projektiin on mahdollista lisätä kahta tyyppiä olevia sisältöraitoja:
videoita ja kuvaesityksiä. Tarvittavan lisäosan asentamalla projektiin
on mahdollista lisätä myös DVB-videoita, eli digi-tv-tallenteita.
Lisättävien video-tiedostojen tulee olla jo valmiiksi DVD-yhteensopivia
MPEG2-videoita, jotka voi omista tallenteista tehdä ja leikata
esimerkiksi OpenShot-ohjelmalla. Kuvaesitykseksi
taas kelpaa joukko JPG- tai PNG-muotoisia kuvia. Ohjelman kotisivulla
luvataan, että kuvaesityksen voisi tehdä myös valmiista PDF- tai
ODP-muotoisesta esityksestä, mutta ainakaan Ubuntun versiolla
kokeiltaessa tämä toiminto ei tuntunut toimivan. Kullekin raidalle on
määriteltävissä erikseen otsikko, esikatselukuva, kuvasuhde sekä
kappalejako. Videoraidalle voi lisäksi määritellä ääniraitojen kielet
sekä tekstitykset ja kuvaesitykselle taustalla soitettavat äänitiedostot
sekä tekstityksenä toimivien kommenttien asetukset.
Valikoiden ulkoasu
Kolmannessa vaiheessa valitaan DVD-levyn valikoiden ulkoasu tarjolla
olevista pohjista. Valmiita pohjia valikoille on kourallinen ja muutaman
yhteisön tekemän pohjan lisää saa ladattua verkosta painamalla
tähtikuvaketta. Osaava voi myös ottaa mallia olemassa olevista pohjista
ja tehdä omansa. Valitun pohjan asetuksia pystyy vielä jonkin verran
säätämään klikkaamalla hiiren oikealla napilla pohjan kuvaketta.
Tyypillisiä säädettävissä olevia asetuksia ovat taustakuva, taustaäänet,
pääotsikon ja raitojen otsikoiden fontit ja niiden värit, soitetaanko
ensimmäinen raita heti, kun levy laitetaan soittimeen, mitä tehdään
raidan soittamisen jälkeen ja valikoiden kieli.
Materiaalin valmistelu
Kun kaikki muut asetukset on saatu tehtyä, valmistellaan neljännessä ja
viimeisessä vaiheessa materiaali DVD-levyn polttoa varten. Tässä
vaiheessa valittavina on neljä eri vaihtoehtoa: DVDAuthor-projekti,
DVD-kansio, K3b-projekti ja ISO-levykuva. Näistä vaihtoehdoista
DVDAuthor-projekti tekee DVDAuthor-ohjelman kanssa yhteensopivan
projektin DVD-levyn polttoa varten. DVD-kansio on DVD-poltto-ohjelmalla
levylle poltettavissa oleva kansiorakenne, josta tulevaa levyä voi myös
esikatsella esimerkiksi Xine-ohjelmalla. K3b-projekti on K3b-nimisen
levynpoltto-ohjelman käsittelemässä projektimuodossa. Neljäs vaihtoehto,
eli ISO-levykuva on ehkä kaikkein helpoin, sillä siinä lopputuloksena on
vain yksi DVD-levyä esittävä tiedosto, jonka voi
levykuvanpolttotoiminnolla polttaa suoraan DVD-levylle
poltto-ohjelmalla. ISO-kuvan esikatselu onnistuu esimerkiksi
VLC-mediasoittimella.
KMediaFactory on rakennettu laajennettavaksi käyttämällä hyväksi
opendesktop.org-sivustoa. Erilaisten pohjien
tekijät ovat julkaisseet ne opendesktop.org-sivustolla ja KMediaFactory
osaa lisäpohjia etsiessä hakea niitä tuolta. Sivusto pitää yllä
pisteytyksiä ja lataustilastoja lisäosista ja sovelluksessa on
mahdollista järjestää hakutulokset näiden tietojen perusteella. Samalla
tavalla työkalut/tools-valikon kautta on mahdollista asentaa helposti
lisäosia opendesktop.org-sivustolta. DVB-tiedostojen lisääminen
projektiin tapahtuu juuri tällaisella lisäosalla.
Kotisivu
http://code.google.com/p/kmediafactory/ ja
http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy oletettavasti suuresta osasta Linux-jakeluita suoraan
paketinhallinnasta. Lähdekoodit ovat saatavilla ohjelman
kotisivuilta.
Aloitetaan uusi projekti.
Lisätään projektiin materiaalia.
Yksi videoraita lisätty levylle.
Ensimmäisen videoraidan asetuksia. Raitaan voidaan lisätä
kappaleita, joihin voidaan hypätä suoraan. Esikatselukuvat kullekin
kappaleelle sekä koko raidalle.
Ääniraidan kielen valinta ja tekstityksen
asetukset.
Tekstityksen asetukset.
Still-kuvista voidaan luoda kuvaesityksiä lisäämällä niitä omalle
kuvaesitysraidalle. Myös kuvaesitykseen voidaan merkitä
kappalejaot.
Ääniraita kuvaesitykselle erillisestä äänitiedostosta. Tässä Open
Goldberg Variationsia mp3-tiedostona.
Kuvaesityksen tekstitysten asetukset. Tekstityksinä näytetään
kunkin kuvan kohdalla sen
"kommentti"-kenttä.
Kaksi raitaa lisättynä: yksi video ja yksi
kuvaesitys.
Oletuksena valikoille on valittavissa kolme mallipohjaa. Tässä
mallissa ensimmäinen raita on esillä oletuksena ja muut valinnan
takana.
Toisessa mallipohjassa molemmat raidat ovat esillä
esikatselukuvineen.
Mallipohjien säädettävät asetukset saa esille klikkaamalla pohjan
kuvaketta hiiren oikealla napilla.
Muutama pohja lisää on ladattavissa opendesktop.org:ista
KMediaFactoryn lisäosien asentajalla.
Matka-aiheinen pohja.
ISO-levykuvan luonti käynnissä. Tämän jälkeen DVD-levy voidaan
polttaa tästä kuvasta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KMediaFactory (http://viikonvalo.fi/KMediaFactory)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
K3b on monipuolinen ja selkeä vapaa CD- ja DVD-levyjen
poltto-ohjelma.
K3b on Linux- ja muissa
Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä usein käytettyyn
KDE-työpöytäympäristöön suunniteltu CD- ja DVD-levyjen polttoon ja
rippaamiseen tarkoitettu ohjelma. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä
sitä myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. Ohjelmaa voidaan käyttää
projektityyppisesti data-, audio- ja videolevyjen luomiseen koneella
olevasta materiaalista, levykopion luomiseen levyltä tai
levykuvatiedostosta, musiikin tai videoiden kopioimiseen tietokoneelle
joko mediatiedostoina tai levykuvana sekä muuhun optisten levyjen
käsittelyyn, kuten alustukseen ja uudelleen kirjoitettavien levyjen
tyhjentämiseen.
Ohjelman käyttöliittymä on jaettu kahteen osaan. Ikkunan yläosassa on
tiedostoselain, josta voi valita levylle kirjoitettavat tiedostot.
Ikkunan alaosasta taas valitaan ensin käytettävän projektin tyyppi ja
tämän jälkeen siinä näytetään luotavan levyn sisällön projektin tyypin
mukaisesti. Projekteja voi olla yhtä aikaa useampia auki eri
välilehdissä. Materiaalin lisääminen uuteen datalevy- tai
ääni-CD-projektiin tapahtuu helposti raahaamalla tiedostoja ikkunan
yläosasta alaosaan. Datalevylle voi lisätä hakemistorakennetta normaalin
tiedostohallinnan tavoin. Äänilevylle voidaan kopioida erimuotoisia
äänitiedostoja, kuten ogg-, mp3- ja flac-tiedostoja, ja ne muunnetaan
polton yhteydessä CD-levyllä käytettävään audiomuotoon.
Levyjen kopiointi tapahtuu käytännössä siten, että ohjelma lukee levyn
sisällön kiintolevylle levykuvaksi, joka lukemisen jälkeen kirjoitetaan
tyhjälle levylle. Kopioinnin yhteydessä voidaan valita, minne luettava
levykuva kirjoitetaan ja poistetaanko se kirjoittamisen jälkeen. On
mahdollista myös vain lukea levykuva kiintolevylle kirjoittamatta sitä
uudelle levylle. Aiemmin luetun levykuvan tai esimerkiksi Internetistä
ladatun Linux-jakelun levykuvan voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle
työkaluvalikosta löytyvällä valinnalla "Polta levykuva..."/"Burn
Image...". Tällä samalla toiminnolla saa kirjoitettua DVD-levylle
esimerkiksi KMediaFactory-ohjelmalla luotu
video-DVD:n ISO-levykuva.
Video-DVD:n voi kasata K3b:n projektina keräämällä kaikki tarvittavat
tiedostot oikeanlaiseen hakemistorakenteeseen. Helpompaa DVD-videon
tekeminen kuitenkin on luomalla se
KMediaFactorilla joko K3b-projektina, jolloin
projektitiedoston voi avata suoraan K3b:ssä ja tarvittaessa muokata
sitä, tai valmiina ISO-levykuvana, jonka voi K3b:llä polttaa suoraan
levylle.
K3b:tä voi käyttää myös CD-levyn sisällön purkamiseen kiintolevylle
esimerkiksi ogg- tai mp3-muotoon. K3b osaa etsiä levyn esittäjä- ja
kappaletiedot Internetistä CDDB-tietokannasta ja muodostaa
tallennettavien tiedostojen nimet näiden tietojen perusteella käyttäjän
määrittelemän kaavan mukaisesti.
Kotisivu
http://www.k3b.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, PC-BSD, FreeBSD
Asennus
Linux-jakeluissa K3b löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Aluksi valitaan luotavan projektin tyyppi, levykuvan poltto tai
sisällön purku levyltä.
Yleisimmin käytetyt tehtävät ovat tarjolla etusivulla kuvakkeina ja
muut vaihtoehdot "Lisää toimintoja..."-valinnan
takana.
Data-projektissa tiedostoja valitaan levylle poltettavaksi
raahaamalla ikkunan yläosan tiedostoselaimesta ikkunan
alaosaan.
Oletuksena luotavan levyn koko päätellään optisessa asemassa
olevasta tyhjästä levystä, mutta koon voi valita myös itse hiiren
oikealla nappulalla ikkunan alaosasta koon kohdalta
klikkaamalla.
Levyn kopionti ja siihen liittyviä valintoja.
Levyä kopioitaessa luotavan levykuvan tallennuspaikan voi määrätä
kopiointi-ikkunan toisella välilehdellä.
Levyn poltto valmiista ISO-levykuvasta.
KMediaFactorylla luotu K3b-projekti avattuna
K3b:ssä.
Open Goldberg Variations projektin mp3-muotoisia kappaleita
lisättynä audio-CD-projektiin.
Audio-CD:n polton asetukset.
Audio-CD:n poltto käynnissä.
CD-levyn kappaleiden tiedot haettu CDDB:stä ja valmiina kappaleiden
purkuun kiintolevylle.
Kiintolevylle talletettavien kappaleiden nimien
määrittely.
Kappaleet valittu tallennettavaksi ogg-muotoon valittuun
hakemistoon.
Kappaleiden purku levyltä ja muuntaminen ogg-muotoon
käynnissä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: K3b (http://viikonvalo.fi/K3b)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
Flickr-kuvanjakopalvelu sisältää paljon käyttäjien Creative Commons
-lisensseillä jakamia kuvia.
Yahoo!:n omistamassa Flickr-kuvanjakopalvelussa
käyttäjät voivat jakaa kuviaan maailmalle. Oletuksena kuville merkitään
tekijänoikeustiedoksi "All rights reserved", eli silloin kuvan tekijä ei
luovu mistään oikeuksistaan julkaistessaan sen. Kuvan palveluun lataavan
käyttäjän on kuitenkin mahdollista vaihtaa kuvan lisenssiksi jokin
tarjolla olevista kuudesta Creative
Commons -lisenssistä. Tällöin käyttäjä
antaa muille luvan käyttää kuvaansa kyseisen lisenssin sallimin ehdoin.
Näin kuvan uudelleenkäyttö on mahdollista kysymättä erikseen lupaa
oikeuksien omistajalta, sillä lupa on jo etukäteen myönnetty. Tällöin
kuvasivun oikeaan reunaan tulee lisenssin kohdalle normaalin "All rights
reserved" -tekstin tilalle teksti "Some rights reserved" sekä kyseistä
lisenssiä kuvaavat symbolit.
Tarjolla olevat Creative Commons -lisenssit ovat:
Attribution Creative Commons
Attribution-ShareAlike Creative Commons
Attribution-NonCommercial-ShareAlike Creative Commons
Attribution-NonCommercial Creative Commons
Attribution-NonCommercial-NoDerivs Creative Commons
Attribution-NoDerivs Creative Commons
Suomeksi näiden lisenssien nimet ovat:
Nimeä
Nimeä-Tarttuva
Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva
Nimeä-Epäkaupallinen
Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen
Nimeä-Ei muutoksia
Lisenssit ovat yhdistelmiä neljästä eri ominaisuudesta:
Nimeä
Alkuperäisen tekijän nimi on mainittava edelleen jaettaessa tai
julkaistaessa.
Tarttuva
Edelleen jaettu teos on jaettava tai julkaistava samalla lisenssillä
kuin alkuperäinen teos.
Epäkaupallinen
Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, eli esimerkiksi
osana omaa myytävää tuotetta.
Ei muutoksia
Alkuperäinen tekijä kieltää muutosten tekemisen teokseen.
Lisensseistä Nimeä ja Nimeä-Tarttuva lasketaan vapaiksi
lisensseiksi, eli niillä lisensoidut teokset ovat VALOa, sillä ne eivät
rajoita teoksen käyttöä. Niillä julkaistuja teoksia saa käyttää myös
kaupallisiin tarkoituksiin ja niitä saa muokata tai käyttää osana uutta
teosta. Loput neljä ovat muuten vain hieman hyödyllisempiä kuin
tavallinen "kaikki oikeudet pidätetään" -vaihtoehto. Ne antavat edes
jotain oikeuksia jatkokäyttöön.
Flickr-palvelussa on oma osionsa Creative Commons -lisensoiduille
kuville. Tähän osioon pääsee suoraan osoitteella
http://www.flickr.com/creativecommons/
tai melkein miltä tahansa Flickr-sivulta yläreunan
"Explore"-pudotusvalikosta kohdasta "Creative Commons". Tällä sivulla on
kunkin kuuden lisenssin alla lueteltuna muutama satunnainen
esimerkkikuva sekä linkki, jonka takaa löytyy lisää samalla lisenssillä
lisensoituja kuvia sivutettuna uutuusjärjestyksessä. Tällä sivulla
olevalla hakukentällä voi hakea lisää samalla lisenssillä julkaistuja
kuvia haluamillaan hakusanoilla. Tulokset näytetään, kuten normaalissa
Flickr-haussa, mutta hakutuloksiin on sovellettu lisenssin mukaista
suodatinta. Creative Commons -lisensoituja kuvia voi etsiä myös
Flickr-sivuston laajennetulla (advanced) haulla ruksimalla
hakuehdoista, että etsitään vain CC-lisensoitua sisältöä ja tarvittaessa
tarkentamalla, halutaanko myös lupa kaupalliseen käyttöön tai
muokkaamiseen.
Kuvasivulla kuva näytetään todennäköisesti alkuperäistä pienemmässä
koossa ja suuremman version kuvasta saa ladattua itselleen valitsemalla
kuvan yläpuolelta "Actions"-valikosta kohta "View all sizes".
CC-lisensoidun sisällön lisäksi Flickr-sivustolla on mielenkiintoinen
osio nimeltä The Commons.
Kokoelmaan on julkaistu historiallisia kuva-aarteita useiden julkisten
organisaatioiden arkistoista. Kokoelma alkoi Flickr-sivuston ja
Yhdysvaltain kongressin kirjaston yhteisprojektina ja on sittemmin
laajentunut kattamaan useita muita kulttuuriperintöä vaalivia
organisaatioita. Sen tarkoituksena on tarjota helppo pääsy julkisten
laitosten kuvakokoelmiin ja lisätä yleisön tietoa. Kokoelman kuvien
lisenssitiedoiksi on merkitty: "no known copyright restrictions",
eli "ei tiedossa olevia tekijänoikeusrajoituksia". Tämä tarkoittaa,
että kuva on jotain seuraavista:
Materiaalin tekijänoikeus on umpeutunut ja se on siksi julkista
omaisuutta (public domain);
Materiaali on jostain muusta syystä siirtynyt julkiseksi
omaisuudeksi;
Julkaiseva organisaatio omistaa tekijänoikeudet eikä ole
kiinnostunut kontrolloimaan käyttöä; tai
Julkaisevalla organisaatiolla on riittävät lailliset oikeudet antaa
lupa käyttää materiaalia rajoituksetta.
Tarkemmin tietoa The Commons -kokoelman materiaalin käytöstä
osoitteesta:
http://www.flickr.com/commons/usage/ .
Kuvien julkaisemisen lisäksi The Commons -projekti kerää
Flickr-palvelun käyttäjiltä kuviin tageja ja kommentteja, joilla on
tarkoitus saada lisää tietoa kuvien esittämistä sisällöistä.
Kuvien käytön lisäksi on tietenkin suositeltavaa myös osallistua
valikoiman kartuttamiseen julkaisemalla omia kuvia mahdollisimman
vapaalla lisenssillä. Hyvä kuva voi aina hyödyttää jotakuta.
Kotisivu
http://www.flickr.com/creativecommons/
http://www.flickr.com/commons
Lisenssi
Creative Commons -lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat
Lisenssin valinta, kun käyttäjä lataa kuvia
Flickr-palveluun.
CC-lisensoidun kuvan lisenssin kohdalla lukee "Some rights
reserved" ja tekstin edessä ovat lisenssin ominaisuuksien symbolit.
Nämä ovat myös linkkejä lisenssin kuvauksiin
creativecommons.org-sivustolla.
Creative Commons -osio löytyy
"Explore"-valikosta.
Creative Commons -osion etusivulla on muutama esimerkkikuva
kullakin lisenssillä julkaistusta materiaalista ja lyhyet kuvaukset
lisenssien ominaisuuksista.
Kullakin lisenssillä julkaistua materiaalia voi joko selata
aikajärjestyksessä tai etsiä sanahaulla.
Sanahaku suodattaa hakutulokset valitun lisenssin
mukaan.
Myös Flickr-palvelun laajennettua hakua voi käyttää rajaamalla
hakutulokset CC-lisensoituihin materiaaleihin halutuilla
ominaisuuksilla.
Laajennetun haun hakutuloksia.
Hakutuloksista voi tarkastella niiden ominaisuuksia lähemmin.
Kuvassa "Nimeä-Tarttuva"-lisenssillä julkaistu
kuva.
Sivuston "The Commons" -kokoelman etusivu.
Sanalla "Titanic" tehty haku "The Commons"
-kokoelmasta.
"The Commons" -kokoelman kuva, sen tiedot sekä kuvaan lisättyjä
tageja.
Kuvan kaikki koot löytyvät "Actions"-valikon
takaa.
Kuvan kaikki tarjolla olevat koot.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Flickr: Creative Commons (http://viikonvalo.fi/Flickr_Creative_Commons)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
FireFTP on Firefox-selaimen lisäosana toimiva vapaa
tiedostojensiirto-ohjelma.
FireFTP on täysiverinen
FTP- ja SFTP-yhteyskäytäntöjä tukeva tiedostojensiirto-ohjelma. Se on
toteutettu Firefox-selaimen lisäosana ja avautuu siis selaimen
välilehteen. Ohjelman käyttöliittymänä on perinteinen kahtia jaettu
näkymä, jossa vasemmassa puolikkaassa näkyy paikallisen koneen
hakemistopuu ja tiedostolistaus ja oikeassa puolikkaassa vastaavasti
etäkoneen hakemistorakenne ja tiedostot. Lisäksi näkymän alaosassa ovat
nähtävissä omina välilehtinään tiedostojensiirron tapahtumaloki sekä
jonossa olevat siirrot. Tiedoston siirtäminen koneelta toiselle tapahtuu
valitsemalla siirrettävät tiedostot ja klikkaamalla hiirellä sarakkeiden
välissä olevaa nuolta. Myös tiedostojen raahaaminen
tiedostonkäsittelyohjelmasta hiirellä on mahdollista.
FireFTP tukee FTP-yhteyskäytännöstä
sekä aktiivista että passiivista tilaa. FTP-yhteyden turva-asetuksiksi
voi valita TLS- tai SSL-salauksen tai yhteyden ilman salausta.
Vaihtoehtoisesti yhteyden voi muodostaa
SFTP-yhteytenä,
joka siirtää tiedostot ssh-yhteyden kautta. Ohjelmaan voi myös tallettaa
useimmin käytettyjen etäkoneiden yhteystiedot halutulla nimellä. FireFTP
osaa myös automaattisesti palauttaa katkenneen yhteyden ja jatkaa
keskeytynyttä tiedostonsiirtoa. Ohjelma kykenee myös avaamaan
etätiedostoja katselua ja muokkaamista varten. Käytännössä etätiedosto
siirretään paikalliselle koneelle tilapäiseksi tiedostoksi ja muutosten,
tallennuksen ja ohjelman sulkemisen jälkeen tiedosto siirretään takaisin
etäkoneelle. Ohjelmalle pystyy myös kertomaan, mitä ohjelmia käytetään
eri tiedostomuotojen avaamiseen.
Muita ominaisuuksia ovat muun muassa tiedostojen haku ja suodattaminen
tiedoston nimen mukaan sekä hakemiston synkronointi. Hakemistojen
synkronointi auttaa pitämään paikallisella ja etäkoneella sijaitsevien
hakemistojen sisällöt samanlaisina. Synkronointi-ikkuna luettelee etä-
ja paikallisella koneella synkronoitavissa hakemistoissa olevat
tiedostot ja antaa kunkin kohdalla mahdollisuuden valita vaihtoehdoista
"download", "upload", "delete" ja "do nothing". Tiedostoille, jotka ovat
vain toisella koneella, merkitään automaattisesti "download"- tai
"upload"-toiminto ja molemmilta koneilta löytyville "do nothing".
Käyttäjä voi itse vaihtaa toiminnot haluamikseen ja aloittaa
synkronoinnin.
Kotisivu
http://fireftp.mozdev.org/ ja
https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/
Lisenssi
Mozilla Public License / GNU
GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, tai mikä tahansa käyttöjärjestelmä, jossa
Mozilla Firefox ja sen lisäosat toimivat.
Asennus
Asennus tapahtuu menemällä Firefox-selaimella
lisäosasivulle
ja klikkaamalla linkkiä "+ Add to Firefox".
Uuden yhteyden tallentaminen.
Valitaan uuden yhteyden tyyppi.
Yhteys muodostettu. Vasemmalla paikallinen kone, oikealla
etäkone.
Tiedostoja voi siirtää myös paikallisen koneen tiedostoselaimesta
hiirellä raahaamalla.
Tiedostojen synkronointi paikallisen koneen ja etäkoneen
hakemistojen välillä.
Etätiedostot voi määrätä avautumaan haluamallaan
ohjelmalla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: FireFTP (http://viikonvalo.fi/FireFTP)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.
MyPaint on paineen
tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja
maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään
mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole
kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat
kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty
piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja
kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään.
Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten
jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja
käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi
käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla
valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja
valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman
toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai
näppäimistöoikopolulla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää
nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f-
ja d-näppäimillä vastaavasti.
MyPaint sisältää valmiina lukuisia
erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai
määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta
löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja
vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa
oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä,
kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta.
Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun
piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos
uutena piirtotyökaluna.
MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se
pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri
työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää
painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin.
Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin
aidon näköisen jäljen.
Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi
MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin
sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää
toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään
päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai
muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia,
värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä.
Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin
ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä.
Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten
harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi
ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.
MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu
eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää
tallennusmuotonaan oletuksena
OpenRaster-muotoa, eli
.ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto
Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen
tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista
tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.
Kotisivu
http://mypaint.intilinux.com/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo
Asennus
MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta
ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman
kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta.
Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen
kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös
Maemo-alustalle, eli esimerkiksi
N900-puhelimelle.
Käyttöohjeet
Tutoriaali opastaa alkuun
MyPaintin käytössä.
Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin
wiki-sivustolta.
Esimerkkikuvia
Rihanna by
~ChandanB
To the Hub by
~Nrekkvan
Keira Knigtley by
=Thubakabra
African sad girl by
~Psymfonius
buffy by
~Ncmprhnsbl
Lisää MyPaintilla piirrettyjä
kuvia
MyPaintin piirtotila on käyttöliittymältään minimalistinen ja
piirtämiseen keskittyvä.
Värin voi valita väriympyrästä, viidestä viimeisimmästä väristä tai
"pipetillä" kuvasta.
Piirtotyökalut on luokiteltu ryhmiin. Viisi viimeisimmin käytettyä
on helposti valittavissa uudelleen.
Keskeisimpiä säätöjä, kuten piirtojäljen kokoa voi säätää joko
valikosta tai näppäinoikopoluilla. Kuvan osia voi järjestellä
tasoihin.
Uusia piirtotyökaluja voi määritellä vapaasti joko alusta alkaen
tai muokkaamalla jostain olemassa olevasta ja tallentamalla uudella
nimellä.
Laajemmalla värivalintadialogilla voi muun muassa harmonisia
värejä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: MyPaint (http://viikonvalo.fi/MyPaint)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
BackupPC varmistaa tiedostoja levyltä levylle paikallisverkossa
olevilta koneilta tai etäyhteydellä Internetin yli.
Levytilan hinta
teratavua kohti on laskenut vuosien mittaan romahdusmaisesti samalla kun
levyjen koot ovat kasvaneet. Yksi osoitus tästä on levyjen koosta
käytetty yksikkö, aikoinaan megatavuja, sitten gigatavuja ja nyt
teratavuja. Niinpä on tarkoituksenmukaista ottaa
varmuuskopiot levylle,
eikä enää nauhalle.
BackupPC osaa kopioida useista
koneista halutut tiedostot varmuuskopioksi, josta voidaan suoraan
palauttaa tiedostoja samaan koneeseen tai muualle. Varmuuskopio voi olla
täysi tai
inkrementaalinen.
BackupPC osaa tiedostojen
deduplikoinnin,
eli sama tiedosto tallennetaan vain kerran. Kun varmuuskopio otetaan
joka päivä, ovat useimmat tiedostot samoja kuin eilen, eli tiedoston
sisällön tallentaminen toiseen kertaan olisi turhaa. Lisäksi
varmistettaessa useita koneita on niissä usein samoja tiedostoja.
BackupPC osaa tehdä arkiston tiedostoista. Tämä arkisto voidaan
tallentaa muullekin kuin levytaltiolle, vaikkapa nauhalle tai optiselle
levylle. Arkisto voidaan sitten kiikuttaa palosuojakaappiin, toiseen
kaupunkiin tai pankin tallelokeroon.
Nauhoille varmistaminen on hankalaa jos ei ole
nauharobottia
vaihtamassa
nauhoja. Kiintolevyjen kapasiteetti on suurempi kuin nauhakasetin, joten
uusia kasetteja täytyisi vaihtaa kesken kopioinnin. Nauhakasetti pitäisi
joka tapauksessa vaihtaa päivittäin, jotta nauhat kiertävät ja
edellinenkin varmistus on tallessa. Levylle varmistamalla ei ole näitä
ongelmia, ja isoja levyjä on saatavilla ja vieläkin isompia saa
tekemällä useasta levystä
RAID-tekniikalla.
Tiedonsiirtoon käytetään
yhteyskäytäntöjä
smb, tar, rsync ja ftp. Jokin näistä toiminee asiakaskoneessa, siihen ei
siis ole pakollista asentaa lisäohjelmia. BackupPC:stä ei ole
asiakaskoneelle tarkoitettua versiota, sitä siis ei ainakaan tarvitse
asentaa. Jos haluaa käyttää
rsync-yhteyskäytäntöä, pitänee se
asentaa sekä palvelimeen että asiakaskoneeseen, koska rsync ei kaikissa
Linuxeissakaan tule vakioasennuksessa. Myös Windowsille on saatavilla
rsync BackupPC:n käsikirjan
mukaan.
Linux-koneiden varmistus on varsin suoraviivaista. Palvelinkoneen
käyttäjälle backuppc (ohjelman asennus luo tämän käyttäjän) sallitaan
pääsy ssh-avaimella varmistettaville koneille. Tämä tapahtuu luomalla
ssh-avain tyhjällä salasanalla ja kopioimalla avaimen julkinen osa
ssh-copy-id:llä varmistettavien koneiden root-käyttäjälle. Mikäli
tämä tapa tuntuu liian turvattomalta, voi toisia tapoja katsoa
wikistä.
Lisää aiheesta löytyy Brian Hatchin
artikkelin
osasta
kolme.
Windows-koneelta en vielä ole onnistunut varmuuskopiota saamaan, pitää
yrittää lisää.
Yksi niksi BackupPC:n palvelimella pitää muistaa.
Konfiguraatiotiedostossa voi muuttaa hakemiston johon BackupPC
kirjoittaa varmuuskopioita, mutta sitä ei pidä siellä muuttaa. Toimiva
tapa on muuttaa oletushakemisto linkiksi sinne mihin varmuuskopiot
haluaa. Tämä nähtävästi johtuu hieman hutiloiden kirjoitetusta koodista,
jossa oletushakemisto on vakiona monessa paikkaa. Jos asetustiedostossa
muuttaa tätä, osa ohjelmaa käyttää muutettua ja osa alkuperäistä,
jolloin tiedostot eivät ole kaikki samalla tiedostojärjestelmällä ja
BackupPC ei voi luoda hard linkkejä tiedostoihin. Jos tämän virheen on
mennyt tekemään, oire on että varmuuskopiot näyttävät menevän OK, mutta
BackupPC:n Spool ei kasva koska linkkejä ei saada tehtyä. Lokiin tulee
kyllä virheilmoituksia, eli tarkka varmuuskopioitsija huomaa jotain
olevan pielessä.
Toinen hieman hölmö ominaisuus on palvelinkoneen varmistukset.
BackupPC:n asennus pistää sen automaattisesti käyntiin varmistamaan
hakemistopuun /etc, mutta käyttäjänä backuppc jolla ei ole
lukuoikeutta kaikkiin tiedostoihin. Esimerkiksi /etc/shadow jää
varmuuskopioimatta.
Vallan on hyvä tämä ohjelmisto. Varmuuskopiot tulevat automaattisesti
päivittäin. Jos varmistettava kone ei ole käynnissä, BackupPC yrittää
uudelleen tasatunnein kunnes varmistus onnistuu. On mahdollista saada
lähetettyä sähköposti varoittamaan koneen haltijaa jos liian pitkään
menee ilman varmistusta. Kun varmistukset saa pyörimään, toimii
järjestelmä omia aikojaan.
Kotisivu
http://backuppc.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Unix palvelimelle, asiakaskoneet lisäksi MacOS,
Windows.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Solaris ja
muut Unixit: nouda kotisivulta. Asiakaskoneisiin ei asenneta
BackupPC:tä.
Käyttöohjeet
Sisäänrakennettu ohje webbikäyttöliittymässä englanniksi
Dokumentaatio
englanniksi
Wiki
BackupPC Install Guide for Windows 7/Vista/XP Clients & Ubuntu
Server
Yleiskatsaus palvelimen tilasta
Asiakaskoneiden tilanne
Webbikäyttöliittymä asetuksille
Lokista näkee mitä tehtiin
Webbikäyttöliittymästä pääsee suoraan ohjeisiin
Palvelin ollut käytössä useita viikkoja
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Valokuva: Taleman
Source: BackupPC (http://viikonvalo.fi/BackupPC)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
Hedgewars on hauska yhden tai useamman pelaajan vuoropohjainen
strategia- ja ammuskelupeli.
Hedgewars on
suuresti takavuosien Worms-pelejä muistuttava peli. Siinä pelaajat
ohjastavat vuorotellen värikkäisiin maisemiin ripoteltuja joukkueidensa
jäseniä tavoitteena ampua, pudottaa, töniä, lyödä tai räjäyttää
vastustajien hahmot pois pelistä yksi kerrallaan. Kuulostaa
väkivaltaiselta, mutta on oikeasti hauskaa. Hedgewarsissa pelihahmot
ovat matojen sijasta pieniä vaaleanpunaisia siilejä. Pelaaja saa
käyttöönsä joukkueellisen pikkuisia siilejä, jotka tietokone sijoittelee
satunnaisesti paljon yksityiskohtia vilisevään kenttään muiden
tietokone- tai ihmispelaajien joukkueiden kanssa. Tämän jälkeen kukin
hahmo saa vuorotellen vuoron siirtyä ja käyttää hallussaan olevaa
aseistusta muiden joukkueiden eliminoimiseksi. Kierroksen voittaja on
yksinkertaisesti se joukkue, jonka hahmoja on viimeisenä hengissä
pelikentällä.
Peliä voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajaa ja pelaaminen on
mahdollista moninpelinä joko yhdellä koneella tai verkon yli.
Tarvittaessa myös tietokonepelaajia voi ottaa mukaan haluamansa määrän.
Satunnaisesti luotuja pelikenttiä riittää loputtomasti ja erilaisia
aseitakin löytyy ainakin 47 kappaletta mukaan lukien ilmaiskut pianoilla
tai räjähtävät robottikakut. Pelin asetuksia voi säätää monipuolisesti
jolloin siihen on mahdollista saada juuri sopivasti haastetta. Myös
siilien tyylejä voi muokata erilaisilla teemoilla pukeutumista,
hautakiviä, lippuja ja ääniä myöten. Siilit voi pukea ja laittaa
huutelemaan vaikka merirosvotyylisesti. Arrrr!
Peli voi olla esimerkiksi hauska lisä illanvietossa, koska peliin mahtuu
mukaan monta pelaajaa ja koska jokainen pelivuoro on kestoltaan
rajallinen, jolloin pelivuoro vaihtuu nopeasti ja aikaa liian tarkkaan
pohdiskeluun ei ole.
Kotisivu
http://www.hedgewars.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, iOS, Android
Asennus
Linux-jakeluihin peli löytyy paketinhallinnan kautta ja FreeBSD:lle
portsin kautta. Windows- ja Mac OS X -järjestelmille peli on
tarjolla sen kotisivuilta. Pelin iPhone- ja iPad-versio
iOS-alustalle on saatavilla iTunesista. Myös Androidille löytyy
alpha-vaiheessa oleva versio Google Play:sta.
Videoita
Virallinen traileri
Queenin tahdissa
Peli käynnissä
Peliä voi pelata yhdellä koneella tai verkon yli
moninpelinä.
Joukkueen ja sen tyylin valintaa.
Pikapeli tietokonevastustajien kanssa, moninpeli samalla koneella
tai harjoituskenttiä.
Peli käynnissä jouluaiheisella kentällä.
Kipinät sinkoilevat.
Golf-kenttä.
Haulikon käytön opettelua
harjoituskentällä.
Moninpelin asetusten ja joukkueiden
valinta.
Valittavissa oleva asevalikoima.
Intiaanit vastaan puput.
Piraatit ja siilit vastakkain.
Joukkueet voivat pelata myös yhteispeliä saman
värisinä.
Pelejä virallisen palvelimen kautta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Hedgewars (http://viikonvalo.fi/Hedgewars)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
TiddlyWiki on henkilökohtainen verkoton wiki esimerkiksi
muistiinpanojen tekoon.
TiddlyWiki on
yhtenä html-tiedostona toteutettu selaimella käytettävä wiki, jonka
käyttöön ei tarvita palvelinta eikä verkkoyhteyttä. Tiddlywikillä
esimerkiksi luentomuistiinpanojen tai kokousmuistioiden kirjaaminen
onnistuu helposti ja muistiinpanot saa pidettyä siististi järjestyksessä
tekemällä linkityksiä toisiinsa liittyvien asioiden välille.
Muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on usein hankalampaa kuin ensin
uskoisi. Yksittäisten muistiinpanojen kirjaaminen samaan
tekstitiedostoon tai tekstinkäsittelyohjelman asiakirjaan ei ole
käytännöllistä, sillä tietopalasten järjestely ja etsiminen
lineaarisesta (yhteen pötköön kirjoitetusta) tiedostosta on työlästä
selaamista edestakaisin. Jos taas suuri joukko muistiinpanoja
tallennetaan kukin erillisiin tiedostoihin, käy niiden hallinta pian
hankalaksi. Niiden järkevään ylläpitoon pitää rakentaa kansiohierarkia,
jonka käyttö voi sekin osoittautua työlääksi ja josta tietojen
löytäminen ei välttämättä myöskään ole helppoa. Hypertekstisivut, kuten
www-sivut, ovat käytännöllinen ratkaisu tähän ongelmaan. Niissä kukin
tieto tai muistiinpano talletetaan omaksi sivukseen ja sivujen välille
voi luoda linkityksiä, jolloin päästään lineaarisuuden ja
hierarkkisuuden kahleista. Minkään tiedon ei tarvitse olla täsmälleen
jonkin toisen jälkeen tai hierarkkisesti jossain lokerossa vaan tiedot
voivat vapaasti linkittyä toisiinsa ja muodostaa verkon.
Wiki-järjestelmät ovat yksi tapa tehdä tällaisten linkitettyjen
sivujen tekeminen helpoksi ja linkittäminen luontevaksi. Tyypilliset
wiki-järjestelmät, kuten Mediawiki tarvitsevat
kuitenkin toimiakseen palvelimen sekä verkkoyhteyden eivätkä siksi
sovellu kovin helposti yksittäisen käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.
TiddlyWiki ratkaisee tämän ongelman tuomalla wikin verkosta käyttäjän
omalle koneelle tai vaikka mukana kannettavalle muistitikulle.
TiddlyWikä voi käyttää myös DropBoxin, Google-driven ja Ubuntu Onen
kaltaisten pilvipalveluiden kanssa. TiddlyWiki koostuu vähimmillään
pelkästään yhdestä selaimella avattavasta html-tiedostosta, joka
sisältää kaiken wiki-toiminnallisuuden JavaScript-kielellä.
TiddlyWikissä käyttäjä voi luoda yksittäisiä tietopalasia,
tiddlereitä, kuten wiki-sivuja, ja avata niitä näkyviin yhden tai
useamman kerrallaan. Tiddlerien tekstisisältö kirjoitetaan
yksinkertaisella
wiki-kielellä,
jossa esimerkiksi otsikot ja väliotsikot merkitään kirjoittamalla rivin
alkuun yksi tai useampi huutomerkki ja numeroimattomat listat merkitään
rivin aloittavalla tähtimerkillä (*). Esimerkiksi:
!Yläotsikko
Tekstiä
* luettelo
* parilla
* kohdalla
Taas tekstiä.
!!Alaotsikko
Lisää tekstiä ja
# numeroitu
# luettelo
Linkitys tiddlereiden välillä hoidetaan kirjoittamalla tekstiin
viitattavan tiddlerin nimi ympäröitynä kaksinkertaisilla hakasulkeilla,
esimerkiksi:
Muista lukea [[muistiinpanot]].
Kullekin tiddlerille voi myös merkitä tageja, eli eräänlaisia
asiasanoja, joiden mukaan niitä on myöhemmin helppo hakea ja luokitella.
TiddlyWikissä on myös sisäänrakennettu hakukenttä, joka etsii esiin
kaikki hakusanan sisältävät tiddlerit.
TiddlyWikiin tehtyjen muokkausten tallentaminen hoituu Firefox- ja
Internet Explorer -selaimissa suoraan selaimen omilla menetelmillä.
Käyttäjältä toki kysytään lupa tallennukseen, sillä selaimet eivät
tietoturvan vuoksi voi omin luvin tallennella käyttäjän koneelle
tiedostoja. Tallennuksen yhteydessä kannattaa rastia vaihtoehto, ettei
lupaa kysytä jokaisella tallennuksella. Tämä rastilla annettu lupa on
istunto- ja tiedostokohtainen. Muilla selaimilla tallennusta varten
tarvitaan TiddlyWikin sisältävän html-tiedoston lisäksi
TiddlySaver.jar-tiedosto ja selaimeen Java-lisäosa. TiddlyWikin oikean
reunan sivupalkista löytyy "Options"-kohdasta mahdollisuus kytkeä päälle
"AutoSave"-toiminto, jolloin tallennus tapahtuu jokaisen muutoksen
jälkeen automaattisesti ilman erillistä "Save"-linkin painamista. Jos
päättää käyttää automaattista tallennusta, voi kannattaa kytkeä pois
päältä automaattiset varmuuskopiot valinnasta "SaveBackups", sillä
muuten tallennuskansio täyttyy hyvin pian päivämäärällä ja kellonajalla
varustetuista varmuuskopioista.
TiddlyWiki on helposti ja laajasti muokattavissa omiin tarpeisiin.
Käytännössä kaikki muokaaminen tapahtuu muokkaamalla sopivia
tiddlereitä. Wikin otsikkoa voi muokata muuttamalla tiddlerien
SiteTitle ja SiteSubtitle sisältöä, vasemman reunan valikon sisältö
löytyy tiddleristä MainMenu ja luettelo oletuksena esiin avattavista
tiddlereistä on tiddlerissä DefaultTiddlers. Myös TiddlyWikin asettelu
ja ulkoasu on muunnettavissa muokkaamalla sivupohjaa tiddlerissä
PageTemplate tai omia css-tyylisääntöjä tiddleriin StyleSheet.
Myös wikin toiminnallisuuden muokkaaminen on hyvin helppoa, jos osaa
JavaScript-kieltä. TiddlyWikin toiminnallisuus on rakennettu helposti
lisäosilla laajennettavaksi. Lisäosa on käytännössä tiddleri, jonka
sisältö on ajettavaa JavaScript-ohjelmakoodia ja jolle on annettu tagi
systemConfig. Kaikki tällä tagilla merkityt tiddlerit suoritetaan
sivun lataamisen yhteydessä. Lisäosina voidaan toteuttaa esimerkiksi
laajennoksia TiddlyWikin käyttämään wiki-kieleen tai erilaisia makroja,
joita voidaan käyttää wiki-tekstin seassa. Hyvä esimerkki tällaisesta
makrosta on CalendarPlugin-lisäosan tuoma * <\<calendar>>-makro,
joka wiki-tekstin sekaan kirjoitettuna korvataan tiddleriä näytettäessä
interaktiivisella kalenterilla. Toinen esimerkki hyödyllisestä
lisäosasta on *AttachFilePlugin, joka mahdollistaa kuvien upottamisen
wikiin. Tämän lisäosan avulla kuvatiedosto voidaan joko upottaa suoraan
html-tiedoston sisään yhtenä tiddlerinä tai vaihtoehtoisesti käyttää
viittausta ulkoiseen kuvatiedostoon. Wiki-tekstissä ja jopa
css-säännöissä voidaan näin liitettyä kuvaa käyttää viittaamalla siihen
tiddlerin nimellä.
TiddlyWikin päälle on rakennettu erilaisiin käyttöihin muokattuja
sovelluksia. Hieman vanhempaan TiddlyWikin versioon perustuvaan
matemaattiselle tekstille suunnattuun
ASciencePadiin
on sisällytetty matemaattisia kaavoja MathML-muotoon muuttava
ASCIIMathML-paketti
sekä graafien ja muiden kuvioiden piirtämiseen käytettävä
ASCIIsvg.
TiddlyFolio puolestaan on
TiddlyWikin versio, johon on lisätty mahdollisuus kryptata tiddlereitä.
TiddlyFoliota käyttämällä esimerkiksi muistitikulle tallennetut tiedot
voi pitää salakirjoitettuina ja turvassa vaikka muistitikku katoaisikin.
TiddlyWikiä on mahdollista käyttää myös kurssimateriaalin jakamiseen,
kuten esimerkiksi professori Russel Herman:
LaTeX,
MathLab.
Tällaisessa käytössä TiddlyWikin etuna tavallisen verkkosivustoon
verrattuna on se, että koko materiaalin voi halutessaan antaa
opiskelijoiden ladattavaksi yhtenä tiedostona.
TiddlyWikiä on toki mahdollista käyttää myös verkon yli.
Yksinkertaisimmillaan muokkaukset tehdään omalla koneella ja
html-tiedosto kopioidaan palvelimelle vain lukemista varten.
Vaihtoehtoisesti voi käyttää TiddlySpace- tai
tiddlyspot-palvelua, jotka hoitavat wikin
tallettamisen palvelimen puolella ja mahdollistavat wikin editoinnin
suoraan verkossa.
Kotisivu
http://tiddlywiki.com/
Lisenssi
BSD
Toimii seuraavilla alustoilla
Firefox, Internet Explorer, Chrome/Chromium, Safari, Opera, (mikä
tahansa moderni selain)
Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivuilta. Firefoxilla ja Internet
Explorerilla sen käyttöön riittää pelkkä html-tiedosto. Muilla
selaimilla käyttöön tarvitaan lisäksi sivuilta ladattava
jar-tiedosto sekä selaimeen Java-plugin.
Linkkejä
Why every programmer should have a
Tiddlywiki
Tiddlywiki
cheatsheet
(pdf) — Tiivistetty TiddlyWiki-opas.
TiddlyTools - lisäosavarasto
Tyhjä, vasta aloitettu TiddlyWiki.
Tiddlereitä voi tuoda toisista tiedostoista ja sivustoilta. Kuvassa
haetaan lisäosia TiddlyTools-sivustolta.
Valitaan tuotavat tiddlerit saatavilla olevien
listasta.
Tiddlerin sisällön muokkaus tapahtuu yksinkertaisella
wiki-syntaksilla. Mukana kalenterimakro.
Tiddlerin sisältö näyttötilassa. Makron kohdalla on
kalenteri.
Sivun asettelua voi räätälöidä muuttamalla sivupohjaa tiddlerissä
"PageTemplate".
Muuta ulkoasua voi muokata css-säännöillä, jotka kirjoitetaan myös
omaan tiddleriinsä.
AttachFilePlugin-lisäosa mahdollistaa esimerkiksi kuvien
upottamisen wikiin. Upottamisen sijaan kuvat voi sisällyttää myös
ulkoisina linkkeinä.
Upotettu kuva tallennetaan omaan tiddleriinsä, johon voi viitata
sekä sisältötiddlereistä että
css-säännöissä.
Kuva sijoitettuna tiddleriin tekstin
oheen.
Teksti: oma Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TiddlyWiki (http://viikonvalo.fi/TiddlyWiki)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
Turtle Art on ohjelmoinnin alkeisopetukseen sopiva
kilpikonnagrafiikkaa hyödyntävä ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmointi
tapahtuu palikoilla rakentamalla.
Turtle Art (ja sen
laajempi versio Turtle Blocks) on ohjelmointiympäristö, joka on
tarkoitettu madaltamaan kynnystä ohjelmoinnin periaatteiden opetteluun.
Ohjelmakoodin
kirjoittamisen sijaan siinä rakennetaan ohjelmia tarjolla olevista
värikkäistä toisiinsa loksahtavista palikoista, joilla kullakin on oma
toimintonsa. Ohjelmointi
tapahtuu siis samaan tapaan kuin
Scratch-ympäristössä. Turtle Art hyödyntää
nimensä mukaisesti myös LOGO-ohjelmointikielestä tutuksi tullutta
kilpikonnagrafiikkaa,
jossa ruudulla kulkevaa ja jälkeensä viivaa piirtävää kilpikonnaa
ohjataan yksinkertaisilla komennoilla, kuten "eteen 50 askelta" tai
"oikealle 90 astetta". Palikoista rakentaminen mahdollistaa
ohjelmoinnin menetelmien ja
rakenteiden, kuten
silmukoiden ja ehtojen hahmottamisen visuaalisesti. Varsinkin
pienemmille oppijoille valmiiden rakenteiden raahaaminen hiirellä
tarvittaviin kohtiin on varmastikin helpompaa ja opettavaisempaa kuin
kryptisemmän ohjelmakoodin kirjoittaminen. Tämä mahdollistaa samalla
myös erilaisten kokeilujen tekemisen helposti.
Ohjelma on alun perin kehitetty aktiviteetiksi erityisesti kehitysmaiden
lapsille suunnatun One Laptop Per
Child-projektin
XO-koneiden
Sugar-järjestelmään,
mutta Python-pohjaisena toteutuksena se toimii luontevasti myös muissa
Linux-järjestelmissä.
Käyttöliittymä
on Sugar-aktiviteeteille tyypillisesti toteutettu suurilla ja selkeillä
kuvakkeilla.
Turtle Artissa ohjelmointiin käytettävät komponentit on jaoteltu
muutamaan kategoriaan: kilpikonnan liikuttelu, piirtokynän ominaisuudet,
värit, numeeriset operaatiot, kontrollirakenteet, muuttujakomponentit,
ekstrat sekä esityspohjat. Näistä raahaamalla ja toisiinsa kytkemällä
rakennetaan kokonaisuus, jonka voi suorittaa "run"-komennolla. Suoritus
alkaa "start"-komponentista ja etenee rakennelmaa ylhäältä alaspäin
suorittaen matkan varrella kunkin komponentin määräämän toiminnon.
Suorituksessa voidaan myös edetä askel askeleelta hidastettuna tai
virheenjäljitys-
eli "debug"-tilassa, jolloin voidaan seurata muuttujien arvoja
suorituksen aikana.
Kotisivu
http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Art
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux (mahdollisesti muitakin, toteutettu Pythonilla)
Asennus
Löytyy joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
Käyttöohjeet
Floss-manuals
Turtle Art student
guide
Turtle
Confusion
- kokoelma tehtäviä
Lähdekoodi
Git-repository
Yksinkertaiset komennot kilpikonnan
ohjailuun.
Kynän ominaisuudet, kuten värit.
Numeeriset operaatiot, mukaan lukien
satunnaislukugeneraattori.
Kilpikonna kulkee satunnaisesti.
Nimetyn alirutiinin käyttöä.
Ekstrakomennot
Esitystoiminnot
Roskakori
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Turtle Art (http://viikonvalo.fi/Turtle_Art)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:01:12
Pedometer on Androidlaitteen kiihtyvyysanturia hyödyntävä vapaa
askelmittari.
Pedometer mittaa
käveltyjen tai juostujen askelten määrää tunnistamalla ne puhelimen
liikkeestä. Ohjelman tarkkuutta on mahdollista parantaa säätämällä
askelten tunnistuksen herkkyyttä. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla
askelten määrän, kuljetun matkan kilometreinä tai maileina, tahdin
askeleina per minuutti, nopeuden kilometreinä (tai maileina) per tunti
sekä kulutettu energia kaloreina. Kuljettu matka ja energia lasketaan
askelmäärästä ohjelmaan syötettyjen askelpituuden sekä käyttäjän painon
perustella. Kulutetun energian laskemiseen käytetään lisäksi
harjoituksen tyyppiä, eli tietoa siitä, onko kyseessä kävely vai juoksu.
Jos laitteessa on käytettävissä Androidin TTS-järjestelmä (Text To
Speech), ohjelman saa myös lukemaan ääneen haluttuja mittaustietoja
halutuin väliajoin. Ohjelmalle voi myös kertoa halutun nopeuden tai
askeltiheyden, jolloin se osaa kirittää käyttäjää kertomalla, pitääkö
kulkea nopeammin vai hitaammin halutun tahdin ylläpitämiseksi.
Ohjelma osaa puhelinmallista riippuen toimia taustalla ja näyttö pimeänä
sekä lukittuna. Joillain puhelinmalleilla kuitenkin valitettavasti
kiihtyvyysanturin toiminta vaatii näytön päällä olemisen. Koko päiväksi
askelmittaria ei kannata jättää päälle, sillä sen käyttö lisää puhelimen
virrankulutusta.
Kotisivu
http://code.google.com/p/pedometer/ (Lähdekoodi:
https://github.com/bagilevi/android-pedometer)
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma löytyy Google Play -palvelusta nimellä "Pedometer" ja
tekijänä "Levente Bagi".
Linkit
Pedometer Google Playssa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Pedometer (http://viikonvalo.fi/Pedometer)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
TripleA on vapaa vuoropohjainen strategiapeli.
TripleA on Axis &
Allies -lautapeliä
muistuttava monen pelaajan vuoropohjainen strategiapeli. Pelin mukana
tulee useita pelikarttoja, kuten Axis & Allies -tyylinen 2.
maailmansotaan sijoittuva skenaario sekä Taru sormusten herrasta
-kirjojen Keskimaahan sijoittuva pelikartta. Verkosta löytyy lisäksi
lukuisia peliyhteisön tekemiä pelikarttoja. Pelaaja voi osallistua
Napoleonin sotiin, Puunilaissotiin tai Suureen Pohjan sotaan. Pelin
tapahtumat voivat sijoittua myös vaikka tähtien väliseen avaruuteen.
Pelaaminen onnistuu ihmispelaajia tai tekoälypelaajia vastaan ja peliä
voi pelata vuorotellen yhdellä koneella, verkon yli tai jopa
sähköpostipelinä (PBEM). Pelin aktiivisesta pelaajayhteisöstä löytyy
varmasti vastapelaajia verkkopeliin painamalla "Find Games on the Lobby
Server" -nappulaa pelin aloitusikkunassa.
Pelissä kartta on jaettu useisiin osiin, joista kutakin hallitsee joku
pelaajista. Pelissä pyritään valloittamaan toisten hallussa olevia
alueita käyttämällä hallussa olevia sotilasyksiköitä ja aina oman vuoron
alussa hankittavia täydennyksiä. Käytössä on eri tyyppisiä yksiköitä,
jotka erottuvat toisistaan hyökkäys-, puolustus- ja liikkumiskyvyllään.
Omalla vuorollaan pelaaja voi hyökätä vastustajan alueille ja taistelut
omien ja vastapuolen yksiköiden välillä käydään nopanheitoilla ottaen
huomioon yksiköiden hyökkäys- ja puolustusominaisuudet.
Peli on toteutettu Java-kielellä, joten se toimii kaikilla Javaa
tukevilla alustoilla, kuten Windows, Mac OS X ja Linux.
Kotisivu
http://triplea.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluihin peli löytyy joko jakelun pakettivarastosta tai
pelin kotisivuilta. Windows- ja Mac OS X -alustoille TripleA on
ladattavissa sen kotisivuilta. Peli tarvitsee toimiakseen Javan.
Käyttöohjeet
Peliohjeita
http://en.wikibooks.org/wiki/TripleA
Keskimaa-aiheinen pelikartta.
Avaruuden valloitusta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TripleA (http://viikonvalo.fi/TripleA)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
Html-tekstin kirjoittamista helpottava lisäosa useampaankin
tekstieditoriin.
Zen Coding on
tekstieditoriin asennettava lisäosa, joka mahdollistaa html-, xml- ja
xsl-tiedostojen rakenteen kirjoittamisen lyhenteillä, jotka muistuttavat
css-tyylikielen valitsimia. Editoriin kirjoitetaan haluttu lyhenne, joka
laajennetaan näppäinkomennolla vastaavaksi html-tekstiksi, jonka jälkeen
saatuun pohjaan voidaan html-tagien sisään kirjoittaa varsinainen
asiasisältö. Lisäosaa voidaan siis käyttää tiedoston pohjan nopeaan
luomiseen.
Lyhenteillä voi merkitä muun muassa html-elementtien sisäkkäisyyden,
rinnakkaisuuden, niiden id-ominaisuuden, luokan sekä lukumäärän.
Esimerkiksi lyhenne:
div#page>div.logo+ul#navigation>li*5>a
laajentuu html-koodiksi:
<div id="page">
<div class="logo"></div>
<ul id="navigation">
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
</ul>
</div>
Lyhenteitä voi tarvittaessa myös ryhmitellä sulkeilla. Samoja
elementtejä kertomerkillä lisättäessä voidaan käyttää myös \$-merkkiä
juoksevana laskurina elementtien nimeämiseen. Esimerkiksi:
ul>li#item-$*5
laajentuu muotoon:
<ul>
<li id="item-1"></li>
<li id="item-2"></li>
<li id="item-3"></li>
<li id="item-4"></li>
<li id="item-5"></li>
</ul>
Lisäosan uusin versio tukee myös sisällön kirjoittamista suoraan
lyhenteeseen. Näin esimerkiksi lyhenne
p>{Click }+a{here}+{ to continue}
laajennetaan muotoon:
<p>Click
<a href="">here[/url] to continue
</p>
Zen Coding -lisäosa on saatavilla useaan tekstieditoriin. Virallisen
version luvataan toimivan ainakin seuraavissa editoreissa:
Aptana/Zend Studio/Eclipse (useilla alustoilla)
TextMate (Mac)
Coda (Mac)
Espresso (Mac)
Komodo Edit/IDE (useilla alustoilla)
Notepad++ (Windows)
PSPad (Windows)
<textarea>
(selaimissa)
editArea (selaimessa)
CodeMirror (selaimessa)
CodeMirror2 (selaimessa)
Näiden lisäksi kolmannet osapuolet ovat sovittaneet Zen Codingin
toimimaan useiden muiden editoreiden kanssa. Luettelo näistä löytyy
ohjelman kotisivuilta.
Myös muille editoreille, kuten Emacs, Vim ja Kate, on toteutettu
vastaavia toiminnallisuuksia, mutta Zen Codingista riippumatta.
Esimerkiksi Katen lisäosa on nimeltään Insane.
Kotisivu
http://code.google.com/p/zen-coding/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit, alustat, joille löytyy tuettu
editori
Asennus
Asennukseen tarvittavat paketit löytyvät Zen Codingin kotisivuilta.
Zen Coding saattaa olla valmiiksi mukana joidenkin tekstieditorien
oletusasennuksissa.
Käyttöohjeet
Tutoriaali
Esittelyvideo
Zen Coding -lyhenne Aptana Studio 3:ssa.
Lyhenne laajennettuna html:ksi Aptana Studio
3:ssa.
Lyhenteissä voi käyttää laskureita, jotka merkitään \$-merkillä.
Etunollien käyttö laskureissa merkitään käyttämällä useampaa
peräkkäistä \$-merkkiä.
Laskurimerkinnät laajennettuina Aptana Studio
3:ssa.
Hieman Zen Coding -lyhenteitä suppeampaa merkintää käyttävä Insane
Kate-editorissa.
Insane-lyhenne laajennettuna Katessa.
Zen Coding on toteutettu myös javascriptillä käytettäväksi html:n
textarea-tekstilaatikoissa.
Html5-tiedoston pohja laajennettuna
textareassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Zen Coding (http://viikonvalo.fi/Zen_Coding)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
Vapaa matikka 1 on vapaaehtoisten yhteistyönä kirjoittama vapaa ja
avoin matematiikan kirja.
Vapaa
matikka 1 – Matikka verkosta vapauteen! Syyskuun viimeisenä
viikonloppuna 2012 joukko matematiikan opettajia, opiskelijoita ja
tutkijoita kokoontui Metropolia-ammattikorkeakoulun tiloihin ja työsti
yhteistyönä lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin oppikirjan.
Kirjan kirjoittamiseen käytettyä
hackathon-menetelmää on
aiemmin käytetty tyypillisesti avoimen lähdekoodin
ohjelmointiprojekteissa sekä niiden dokumentaatioiden kirjoittamisessa
esimerkiksi [FLOSS Manuals](FLOSS Manuals)-projektissa. Vesa
Linja-ahon vetämässä
oppikirjamaratonissa kirjoitettu kirja tarkoitettiin alusta alkaen
julkaistavaksi vapaalla Creative Commons
Nimeä
-lisenssillä (CC-BY), joka mahdollistaa se hyötykäytön ja
jatkojalostamisen mahdollisimman vapaasti vaatimalla vain alkuperäisten
tekijöiden nimen mainitsemisen.
Kirjan kirjoittamiseen käytettiin
LaTeX-ladontajärjestelmää, joka
osaa tuottaa matemaattisesta tekstistä kauniin painokelpoisen jäljen.
Kirjan raakateksti, eli LaTeX-kielinen lähdekoodi, julkaistiin
Github-palvelussa sitä mukaa kuin työ eteni.
Kirjan valmistumista pystyi näin siis seuraamaan verkon kautta lähes
reaaliaikaisesti.
Projektin lopputuloksena syntyi lukion pitkän matematiikan ensimmäisen
kurssin, "Funktiot ja yhtälöt" (MAA1), opintosisällön mukainen
oppikirja pdf-muodossa. Lopputulos sekä sen raakamateriaali ovat
vapaasti ladattavissa projektin Github-sivulta. Kirjaa saa täysin
vapaasti käyttää ja sitä saa muokata sekä soveltaa omien tarpeiden
mukaan. Tekijöiden ainoa vaatimus on, että heidän nimensä mainitaan
mahdollisissa uusissa teoksissa, jotka perustuvat tämän kirjan
materiaaliin.
Projektin etenemistä oli dokumentoimassa ja
Facebookiin raportoimassa
Senja opettaa sinulle ruotsia-projektistaan
tuttu Fröken Senja, eli Senja Larsen.
Kotisivu
https://github.com/linjaaho/oppikirjamaraton-maa1
Lisenssi
CC-BY
Linkkejä
Ladattavat
pdf-versiot
Senja Larsenin kuvavirta
viikonlopusta
Oppikirjamaraton
Facebookissa
Julkistusvideo
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Vapaa matikka 1 (http://viikonvalo.fi/Vapaa_matikka_1)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
RedNotebook on selkeä ja kätevä päiväkirjaohjelma.
RedNotebook on
helppo työkalu päivittäisten muistiinpanojen ja havaintojen ylös
kirjaamiseen. Sitä voi käyttää tavallisena päiväkirjana,
työaikakirjanpitoon tai vaikka kokousmuistioiden kirjoittamiseen. Se
sisältää muun muassa kalenterinavigoinnin, tunnisteet (tags), sisällön
luokittelun, sanapilven, muokattavat tekstipohjat sekä hakutoiminnot.
Ohjelman näkymä on jaettu kolmeen palstaan. Näistä vasemmanpuolimmainen
sisältää kalenterin ja navigoinnin, mukaan lukien sanapilven ja
hakutoiminnot. Keskimmäisessä palstassa on valitun päivän tekstisisältö
joko muokkaus- tai esikatselutilassa. Oikeassa reunassa taas on kyseisen
päivän sivuhuomautukset, kuten tunnisteet sekä muut valinnaiset päivälle
merkityt eri luokkiin kuuluvat merkinnät.
Päivän muistiinpanoteksti kirjoitetaan wiki-merkinnän kaltaisella
syntaksilla, jossa esimerkiksi otsikot merkitään kolmella
yhtäsuuruusmerkillä, luettelot rivin aloittavalla viivalla sekä
lihavointi kahdella tähdellä ennen ja jälkeen lihavoitua tekstiä. Kaikki
muotoilut saa joko kirjoitettua tekstiin suoraan tai valittua valikosta.
Ohjelmassa on valmiina tarjolla muutama mallipohja esimerkiksi puhelun,
matkan tai tapaamisen dokumentointiin. Olemassa olevien pohjien muokkaus
ja uusien luonti onnistuu helposti valikosta valitsemalla ja
kirjoittamalla halutut merkinnät tekstipohjalle.
Ikkunan oikean reunan sivuhuomautuksiin voi kullekin päivälle lisätä
haluamansa luokkanimen alle erilaisia päivään liittyviä pieniä
merkintöjä (Annotate). Esimerkiksi, jos haluaa pitää kirjaa katsomistaan
elokuvista, voi lisätä päivän kohdalle lisätä uuden merkinnän, jonka
luokaksi tulee sana "Elokuva" ja merkinnän sisällöksi katsotun elokuvan
nimi. Samalle päivälle voi merkitä useampia samoihin tai eri luokkiin
kuuluvia merkintöjä. Merkintöjä on sitten myöhemmin helppo etsiä vaikka
luokkien mukaan. Merkintöjen sisältöteksteissä voi käyttää samoja
muotoilumerkintöjä, kuin varsinaisessa päiväkirjatekstissäkin, eli
esimerkiksi lihavointia, kursivointia, alleviivausta ja yliviivausta.
Luokka nimeltä "Tags" on erikoisasemassa, sillä siihen kuuluvia
merkintöjä voi lisätä suoraan "Tunniste"-nappia painamalla ja ohjelma
käyttää näitä merkintöjä päivälle merkittyinä avainsanoina.
Ikkunan vasemman reunan hakutoiminnon haut voi kohdistaa joko
päiväkirjatekstiin, luokkiin tai tunnisteisiin (Tags). Haku etsii
silloin kirjoitettua tekstiä tekstisisällöstä, luokan nimestä tai
tunnisteiden asiasanoista. Toinen voimakas hakuominaisuus ovat
sanapilvet, joita ohjelma muodostaa automaattisesti päiväkirjateksteissä
esiintyvistä sanoista, luokista sekä tunnisteista. Sanapilvissä useimmin
käytetyt sanat, luokat ja tunnisteet on esitetty suuremmalla
kirjasimella ja harvinaisemmat pienemmillä. Sanaa klikkaamalla ohjelma
antaa luettelon päivistä, joissa kyseinen sana esiintyy pyydetyssä
yhteydessä, eli tekstissä, luokkana tai tunnisteena.
Luokittelua voi hyödyntää myös esimerkiksi TODO-listojen tekemiseen.
Tällöin uuden tehtävän voi merkitä jonkin päivän, esimerkiksi tehtävän
takarajan kohdalle luokalla "TODO". Kun luokkien sanapilvestä klikkaa
sanaa "TODO", saadaan lista tehtävistä asioista. Kun tehtävä on
suoritettu, sen voi käydä yliviivaamassa klikkaamalla listasta kyseistä
päivää ja muokkaamalla "TODO"-merkintää.
Erityyppisten muistiinpanojen, esimerkiksi työ ja vapaa-aikaan
liittyvien asioiden merkitseminen voidaan tehdä joko erottelemalla ne
päivätekstissä väliviivalla ja otsikolla tai kirjoittamalla ne kokonaan
eri päiväkirjaan. "Päiväkirja"-valikosta on mahdollista luoda uusia
päiväkirjoja ja avata jo olemassa olevia. Päiväkirja koostuu kansiosta,
jonka sisällä merkinnät on järjestetty kuukausittain tekstitiedostoihin.
Ohjelma tallentaa kirjoitetut tekstit automaattisesti tasaisin väliajoin
sekä ohjelmaa suljettaessa, päiväkirjaa vaihdettaessa tai käyttäjän niin
pyytäessä. Ohjelmassa on myös helppo varmuuskopiointitoiminto, joka
tekee avoimen päiväkirjan sisällöstä zip-paketin, jonka voi tallentaa
varmaan paikkaan turvaan.
Päiväkirjan sisältö on myös mahdollista viedä pelkäksi tekstiksi tai
html-, latex- tai pdf-muotoiseen tiedostoon, josta sitä on mahdollista
käyttää muilla ohjelmilla. Ohjelma on myös tarvittaessa mahdollista
asentaa usb-tikulle ja käyttää sitä sieltä, jolloin päiväkirja on mukana
kuljetettavassa muodossa.
Kotisivu
http://rednotebook.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa ohjelma
todennäköisesti löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.
Aiempia saman tyylisiä VALOja
Tomboy, Emacs Org-mode
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: RedNotebook (http://viikonvalo.fi/RedNotebook)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
GeoGebra on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen
avuksi .
GeoGebra on
matematiikkaohjelma, jossa yhdistyy monipuolinen piirto-ohjelma
funktioiden kuvaajille ja geometrisille konstruktioille,
tietokonealgebrajärjestelmä
(CAS) sekä
taulukkolaskenta. GeoGebran käyttöliittymässä pääosassa on
koordinaatistolla varustettu piirtoalue, johon ikkunan yläreunan
painikkeista valittavilla työkaluilla voi lisätä pisteitä, janoja,
suoria, ympyröitä, ellipsejä, kulmia, liukusäätimiä sekä muita
geometrisia ja matemaattisia objekteja. Piirtoalueen vasemmalla puolella
on tarvittaessa piilotettavissa oleva algebraikkuna, eli lista
määritellyistä objekteista. Listassa objektit on jaoteltu vapaisiin ja
riippuviin. Vapaita objekteja ovat sellaiset objektit, jotka ovat
kokonaan käyttäjän määriteltävissä. Esimerkiksi vapaata pistettä voi
hiirellä raahata piirtoalueella täysin vapaasti. Riippuvat objektit sen
sijaan määräytyvät joko kokonaan tai osittain toisten objektien avulla.
Esimerkiksi suora määräytyy täysin kahden pisteen sijainnista ja kahden
suoran leikkauspiste taas voi olla määritelty näiden suorien avulla.
Osittain riippuvat objektit taas omaavat jonkin verran vapauksia.
Esimerkiksi ympyrän kehälle sijoitettu piste riippuu ympyrästä, mutta
käyttäjä on vapaa liikuttamaan sitä pitkin ympyrän kehää. Objektijoukon
koostaminen vapaista ja riippuvista objekteista mahdollistaa sellaisten
konstruktioiden rakentamisen, joissa on vain vähän vapaita objekteja,
joita liikuttamalla koko konstruktio muuttaa muotoaan säilyttäen
kuitenkin keskeiset ominaisuutensa. Esimerkiksi, jos kahden pisteen
välisen janan keskipiste ja keskinormaali etsitään käyttäen kahta
samansäteistä ympyrää ja näiden leikkauspisteitä, voidaan konstruktion
jälkeen alkuperäisiä pisteitä liikutella ja silti keskipiste ja
keskinormaali säilyvät kuvassa, kuten pitääkin. Algebraikkunasta voidaan
valita piirtoalueella näytettävät objektit, jolloin lopullisessa kuvassa
voivat olla näkyvissä vain halutut objektit ja konstruktion piirtämiseen
käytetyt apukuviot ja -objektit ovat piilotettuina.
Piirtoalueen alapuolella on lisäksi syöttökenttä, jota käyttämällä
objektit voi syöttää GeoGebralle suoran kirjoittamalla. Geometristen
objektien lisäksi syöttökentällä voidaan syöttää myös funktioita, jotka
lisätään algebraikkunaan uusina objekteina ja joiden kuvaaja piirretään
samalla piirtoalueelle. GeoGebraa voi käyttää myös tietokonealgebrana,
joka kykenee muun muassa sieventämään lausekkeita, ratkaisemaan
yhtälöitä ja derivoimaan funktioita. GeoGebran tulossa oleva uusi versio
4.2 tukee laajempaa joukkoa
CAS-toimintoja.
Kolmantena osana GeoGebra sisältää taulukkolaskennan, joka toimii
saumattomasti yhteen piirtoalueen ja syöttökentän toimintojen kanssa.
Syöttökentältä syötettävissä objekteissa voidaan esimerkiksi viitata
taulukon soluihin ja siten käyttää taulukosta löytyviä arvoja hyödyksi.
Taulukkonäkymä sisältää myös työkaluja todennäköisyys- ja
tilastolaskennan käyttöön.
GeoGebra sopii graafisena ja hyvin havainnollistavana työkaluna erittäin
hyvin opetuskäyttöön sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajan on
mahdollista luoda GeoGebralla tarvittavat objektit sisältävä
tehtäväympäristö ja tallentaa tämä GeoGebra-sovellus dynaamisena
työtiedostona, joka on käytännössä html-sivu, johon on upotettu
tarvittava Java-sovelma. Työtiedoston GeoGebra-sovelluksesta opettaja
voi poistaa valintansa mukaan toimintoja ja jättää vain haluamansa,
opetettavaa asiaa havainnollistavat tai tehtävän suorittamiseen
tarvittavat toiminnallisuudet käytettäviksi. Esimerkiksi toisen asteen
polynomia ja sen määrittelemää paraabelia voidaan havainnollistaa
GeoGebra-sovelluksella,
jossa käyttäjä voi liukusäätimillä kokeilla polynomin kertoimien
vaikutusta kuvaajaan, ja josta muut GeoGebran toiminnallisuudet on
kytketty käytöstä. Työtiedostoja voi tallentaa omalle koneelleen
html-tiedostona ja tarvittavina Java-tiedostoina taikka julkaista
GeoGebraTubessa, yhteisöllisessä
palvelussa, johon GeoGebran käyttäjät ovat keränneet laajan kokoelman
tekemiään GeoGebra-sovelluksia.
GeoGebran käyttäjät muodostavatkin aktiivisen yhteisön ja Suomessa
GeoGebran käyttöä edistää Suomalainen
GeoGebra-verkosto. GeoGebran käytöstä voi
keskustella ja pyytää apua ja vihjeitä GeoGebran pääsivuston foorumilla
taikka suomeksi Suomalaisen GeoGebra-verkoston
keskustelupalstalla.
GeoGebra on Java-ohjelmisto, joka vaatii, että tietokoneelle on
asennettuna Java-ympäristö. Sitä on mahdollista käyttää joko omalle
koneelle ladattuna ohjelmana tai www-selaimella suoraan verkosta
GeoGebran kotisivuilta käynnistettävänä Java-sovelmana.
GeoGebra on
julkaistu
myös Googlen Chrome-selaimelle Chrome Web
Storessa. Tämä
versio on toteutettu kokonaan Javascriptillä html5-sovelluksena, eikä
siksi tarvitse toimiakseen Javaa. Selainsovellus vaatii kuitenkin
Google-tunnukset, sillä siinä tallennukset tapahtuvat Googlen Drive
-palveluun. Vaikka web-sovellus on nimellisesti suunnattu Chromelle,
toimii se yhtä hyvin myös esimerkiksi
Firefox-selaimella menemällä osoitteeseen:
http://geogebraweb.appspot.com/ .
GeoGebran www-sivuilla sanotaan: "Voit kopioida, jakaa ja välittää
GeoGebraa ei-kaupallisiin tarkoituksiin."
Lisenssitekstistä käy
kuitenkin ilmi, että rajoitus ei-kaupallisen käyttöön koskee vain
GeoGebran asennusohjelmaa, joka on lisensoitu
CC-BY-NC-SA-lisenssillä.
GeoGebran lähdekoodi sen sijaan on julkaistu GNU
GPL -lisenssillä. GeoGebran kielitiedostot sekä
dokumentaatio taas on julkaistu
CC-BY-SA-lisenssillä.
Kotisivu
http://www.geogebra.org/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
(Järjestelmät, joihin on saatavilla Java)
Asennus
Asennuspaketit löytyvät GeoGebran kotisivuilta. Unix-tyyppisiin
järjestelmiin sivuilta on ladattavissa .tar.gz-paketti, joka
sisältää ohjelman ajettavan version suoraan ilman erillistä
asentamista. Yleisimpiin Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy joko
suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta tai GeoGebran
sivuilla opastetuista erillisistä pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja vertaistukea löytyy paljon sekä GeoGebran omilta
sivuilta että Suomalaisen
GeoGebra-verkoston sivuilta.
Videoita
Yhtälön ratkaiseminen graafisesti
GeoGebralla (Youtube)
Tulevan 4.2-version
CAS-näkymä (Youtube)
GeoGebran virallinen
Youtube-kanava
Janan keskipisteen ja keskinormaalin etsiminen
harppi-viivain-konstruktiona GeoGebralla. Vain alkuperäiset janan
päätepisteet ovat vapaita objekteja. Kaikki muut objektit ovat
riippuvia ja seuraavat mukana, jos pisteitä A tai B
siirretään.
Ympyrän keskipiste A ja kehällä oleva piste B ovat vapaita
objekteja. Ympyrä riippuu näistä kahdesta pisteestä ja ympyrän
kehällä oleva piste C on osittain riippuva, sillä sitä voi siirtää
pitkin ympyrän kehää. Muut objektit, eli janat ja kulma ovat
riippuvia ja muuttuvat pisteiden A, B ja C sijainnin
mukaan.
Pisteitä voi määritellä muun muassa objektien
leikkauspisteinä.
Pisteistä voi muodostaa monikulmioita.
Liukusäätimillä voi luoda helposti kokeiltavia käyttöliittymiä.
Kuvassa liukukytkin määrittää arvon a, jota käytetään pisteiden P ja
Q x-koordinaatteina. Pisteiden y-koordinaatit lasketaan arvoista
f(a) ja g(a), kun f(x)=sin(x) ja
g(x)=sin(4x)/x.
Objekteja voi syöttää suoraan myös syöttökentän
kautta.
Laskentataulukon arvoihin voi viitata suoraan
objekteista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GeoGebra (http://viikonvalo.fi/GeoGebra)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
Sozi on ohjelma animoitujen diaesitysten tekoon.
Sozi on
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman lisäosana toimiva
ohjelma, jolla voi tehdä näyttäviä animoituja esityksiä, jotka ovat
katseltavissa www-selaimella lähes kaikilla alustoilla. Sozin idea on
sama kuin Flashilla toteutetussa Prezissä. Esityksen vaiheet eivät ole
erillisinä "kalvoina" vaan sisältönä samassa suuressa julisteessa, jossa
esityksen edetessä siirrytään eri kohtiin ja samalla tarvittaessa
zoomataan ja käännetään katselukulmaa.
Sozi-esitys on standardin mukainen svg-muotoinen vektorikuva, johon on
lisätty toiminnallisuutta Javascript-ohjelmointikielellä. Sozin suurena
etuna esimerkiksi Preziin on se, että Sozi-esityksen katsomiseen riittää
mikä tahansa nykyaikainen www-selain eikä sen lisäksi tarvita mitään
muuta, kuten Prezin katsomiseen tarvittavaa Flash-lisäosaa. Tämä
tarkoittaa samalla sitä, että Sozi-esitykset ovat katsottavissa myös
Applen iPad- ja iPhone-laitteilla.
Esityksen luominen Inkscapessa on toteutettu käytännössä siten, että
kaikki sisältö luodaan ensin piirtoalueelle yhdelle (tai useammalle)
tasolle ja lopuksi omalle erilliselle tasolleen luodaan joukko näytön
muotoisia suorakaiteita, jotka Sozilla määrätään esityksen
pysähdyspisteiden näkymiksi, eräänlaisiksi "ikkunoiksi" sisältöön.
Esitystä katseltaessa siirrytään siis animoidusti tällaisesta ikkunasta
toiseen. Inkscapen Sozi-lisäosa antaa käyttöliittymän, jolla esitykseen
voi lisätä pysähdyspisteitä ja vaihtaa niiden järjestystä. Kullekin
pysähdyspisteelle voi halutessaan määritellä ajoitetun keston.
Pysähdyspisteiden väliseen siirtymään käytettävä aika ja sen kiihtyvyys
ovat myös asetettavissa tällä työkalulla.
Esitystä selaimella katseltaessa sitä ohjataan eteenpäin ja taaksepäin
näppäimistöllä välilyönnillä, enterillä, pageup-, pagedown-, home-, end-
ja nuolinäppäimillä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voi edetä eteenpäin
hiiren ykkösnäppäintä painamalla. Hiiren kolmosnäppäintä, eli rullaa,
painamalla saa esiin listan esityksen näkymistä, joista voi hiirellä
klikkaamalla valita haluamansa. Muita käytössä olevia näppäimiä ovat
ainakin koko esityskuvan kerralla näyttävä f, esitystä vastapäivään
kiertävä r, saman myötäpäivään tekevä R sekä näkymään sisään ja
ulos zoomaavat + ja -. Näkymäluettelon saa esiin myös
näppäimistöllä painamalla t-näppäintä.
Esitystä tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavat esityksen
animoinnin sujuvuuteen vaikuttavat seikat. Svg-kuvan elementtien
pehmennystä (blur) on syytä välttää, sillä pehmennettyjen elementtien
animointi näyttää olevan hidasta ja aiheuttaa nykimistä esitystä
katsottaessa. Jossain tapauksessa myös suuri määrä tekstiä voi aiheuttaa
animoinnin nykimistä. Tällaisessa tilanteessa animointia on mahdollista
nopeuttaa muuttamalla tekstit poluiksi Inkscapessa. Esityksessä on syytä
myös pysyttäytyä yleisimmin käytetyissä kirjasimissa, jos haluaa, että
esitys näyttää täsmälleen samalta kaikilla koneilla. Erikoisempiakin
kirjasimia voi toki käyttää, mutta tällöin voi olla myös tarpeen muuttaa
tekstit poluiksi Inkscapessa, jotta esitys näyttää samalta myös
koneella, jolla sitä katsellaan. Tekstejä poluksi muutettaessa täytyy
tietenkin muistaa, että tämän jälkeen tekstin muokkaaminen tekstinä ei
ole enää mahdollista.
Kotisivu
http://sozi.baierouge.fr/wiki/en:welcome
Lisenssi
GNU GPL v.3.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD sekä muut
alustat, joilla Inkscape on käytettävissä.
Sozi-esitysten katselu onnistuu millä tahansa alustalla, johon saa
modernin svg-tiedostoja osaavan selaimen.
Asennus
Asennuspaketit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntuun
Sozi löytyy myös suoraan paketinhallinnasta. Ubuntun kanssa on hyvä
varmistaa, että paketti libcanberra-gtk-module on asennettuna.
Esimerkki
Viikon VALO presents SOZI
Käyttöohjeet
Lyhyt video-tutoriaali Sozin
käytöstä
Koko svg-kuvana tehty sisältö ennen esityksen vaiheiden
lisäämistä.
Svg-tiedostoon on lisätty näytön muotoisia suorakaiteita kunkin
pysähdyspisteen näkymän kohdalle.
Sozi on käytettävissä valikosta Inkscapen
lisäosana.
Sozin käyttöliittymä, jossa voi lisätä pysähdyspisteitä. Kukin
ruutu valitaan vuorollaan kuvasta ja lisätään tässä ikkunassa
pysähdyspisteeksi.
Siirtymän nopeuden voi valita tasaiseksi (linear) tai eri tavoin
kiihtyväksi tai hidastuvaksi.
Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella.
Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella.
Näkymälistan saa esiin joko hiiren keskimmäistä nappia, eli rullaa,
painamalla tai näppäimistöltä t-kirjainta
painamalla.
Teksti: Pesasa
uKvakaappaukset: Pesasa
Source: Sozi (http://viikonvalo.fi/Sozi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
soRvi on vapaa työkalupakki avoimen suomalaisen datan analysointiin ja
visualisointiin R-ohjelmistolla.
Suomessakin on alettu
kiitettävästi avata yhteiskunnan datavarastoja julkisiksi. Tiedon vapaa
saatavuus mahdollistaa niiden käytön ja yhdistämisen aivan uudella
tavalla. Suuri määrä pelkkää raakaa dataa ei yksinään kuitenkaan riitä
vaan se pitää pystyä käsittelemään ja saattamaan tulkittavaan muotoon.
soRvi on Suomi-datan käsittelyyn tarkoitettu
R-kirjasto. R on Viikon VALOnakin esitelty
tilasto-ohjelma, jonka graafiseksi käyttöliittymäksi soRvin tekijät
suosittelevat RStudio-nimistä ohjelmaa.
soRvilla on mahdollista hakea avointa dataa suoraan esimerkiksi
Oikeusministeriön, Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja
Datavaalit-sivuston palvelimilta. soRvi
sisältää esimerkiksi algoritmeja, jotka siistivät alkuperäisestä
lähteestä haetun datan helpommin käsiteltävään muotoon. Alkuperäisestä
datasta saattaa esimerkiksi puuttua kenttien otsikkotietoja tai se
saattaa olla jaettuna useampaan tiedostoon ja algoritmeillä ne
yhdistellään paremmin käytettäväksi kokonaisuudeksi. soRvi siis sisältää
muun muassa välineet raakadatan esikäsittelyyn, jotta päästään helposti
käsiksi olennaiseen dataan. Kirjastosta löytyvät lisäksi esimerkiksi
rutiinit suomalaisen henkilötunnuksen ja siihen sisältyvät tiedon, eli
syntymäajan ja sukupuolen, tulkintaan.
soRvi-hanke sai vuonna 2011 ykköspalkinnon
Apps4Finland-kisassa
Datan avaus -sarjassa sekä virallisessa kisassa että
yleisöäänestyksessä.
soRvin käyttöesimerkkejä löytyy
Louhos-blogista.
Käyttöesimerkkinä muun muassa vertailu puolueiden
kunnallisvaaliehdokkaiden aktiivisuudesta sosiaalisessa
mediassa.
Kannattaa huomioida, että ainakin osassa esimerkeistä on käytetty soRvin
"develop"- eli kehityshaaraa, jossa on joitain uusia toimintoja. Muita
ohjeita, tietolähteitä ja hakuesimerkkejä löytyy hankkeen
wikistä. soRvin lähdekoodit
löytyvät Github-palvelusta.
Kotisivu
http://louhos.github.com/sorvi/
Lisenssi
BSD
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
soRvin asennusohjeet löytyvät työkalupakin kotisivuilta. Sen käyttö
vaatii R-ohjelmasta vähintään version 2.15.1.
R-ohjelman graafiseksi käyttöliittymäksi suositellaan
RStudio-ohjelmistoa.
Käyttöohjeet
Ohjeita soRvin käyttöön löytyy sen kotisivujen kautta.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
kokonaismäärät puolueittain.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
määrät puolueittain suhteutettuina ehdokkaiden
määrään.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
yhteismäärät päivittäin ja puolueittain kampanjan
aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät
päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät
päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja
puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja
puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät
suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain
kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät
suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain
kampanjan aikana.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: soRvi (http://viikonvalo.fi/soRvi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
Xournal on vapaa piirtopöytää hyödyntävä muistiinpanotyökalu.
Xournal on
muistiinpanotyökalu, jonka käyttö muistuttaa hyvin paljon perinteistä
muistivihkoa, sillä se on suunniteltu käytettäväksi piirtopöydän kanssa.
Käsinkirjoitettujen ja piirrettyjen muistiinpanojen lisäksi sillä on
toki mahdollista kirjoittaa tekstiä myös näppäimistöltä, mutta kynän
käyttö tuo muistiinpanojen tekemiseen usein kaivattua joustavuutta.
Tekstin sekaan on helppo piirtää havainnollistava kuvio. Kynä- ja
tekstityökalujen lisäksi Xournalissa on käytettävissä pyyhekumi,
yliviivauskynä sekä suorien viivojen piirtämistä helpottava viivain.
Piirtotyökalujen yhteydessä on mahdollista käyttää myös
kuviontunnistusta, jolloin ohjelma pyrkii tunnistamaan piirroksesta
ympyrät sekä suorista janoista koostuvat kuviot. Kunkin työkalun
yhteydessä on valittavissa piirtojäljen paksuus ja väri. Kukin
piirrosjälki tai teksti käsitellään ohjelmassa omana objektinaan, mikä
mahdollistaa niiden poistamisen ja muokkaamisen muun muassa siirtämällä
tai skaalaamalla valittuja objekteja. Varsin hyödyllinen työkalu on
pystysuuntaista tilaa tekevä työkalu, jolla saa piirtoalueelle tehtyä
tilaa haluttuun kohtaan siirtämällä kaikkia kohdan jälkeen tulevia
objekteja alaspäin.
Piirtoalue on Xournalissa järjestetty sivuiksi, tasoiksi ja taustaksi.
Sivuja voi tiedostoon lisätä joustavasti haluamaansa kohtaan ja
viimeiseltä sivulta eteenpäin siirryttäessä luodaan aina uusi sivu
automaattisesti. Sivun koko ja taustakuva on valittavissa joko kullekin
sivulle erikseen tai kaikille sivuille kerralla. Valmiina taustakuvina
ovat tyhjä sivu, vaakaraidoitettu sivu, vaakaraidoilla ja yhdellä
pystyviivalla varustettu sivu sekä ruutupaperi. Omia taustakuvia on toki
mahdollista myös käyttää. Kullekin sivulle on mahdollista lisätä
useampia tasoja. Oletuksena kullakin sivulla on kaksi tasoa, tausta ja
yksi sisältötaso. Tasoja on hyödyllistä käyttää esimerkiksi silloin, kun
haluaa eritellä päällekkäiset merkinnät omiksi ryhmikseen, esimerkiksi
kirjoittamalla tekstit yhdelle tasolle ja tekemällä korostuskynällä
korostusmerkinnät toiselle tasolle. Tasojen käyttö helpottaa myös
objektien valitsemista, jos niitä tarvitsee poistaa tai muokata.
Muistiinpanosivut voi tallentaa ohjelman omassa xoj-tiedostomuodossa,
jolloin niiden jatkomuokkaaminen on helppoa, tai vaihtoehtoisesti ne voi
viedä pdf-tiedostoksi, jolloin niiden jakaminen muille on helppoa.
Pdf-muotoon tallentaminen mahdollistaa Xournalin käytön myös
persoonallisten diaesitysten tekemiseen.
Yksi Xournalin erityisen hyödyllinen käyttö on merkintöjen tekeminen
pdf-tiedostoihin. Käytännössä tämä tapahtuu valitsemalla ohjelmassa
"Annotate PDF"-vaihtoehto, jolloin valittu pdf-tiedosto avataan
Xournaliin sivujen taustakuvaksi. Xournalin kukin sivu asetetaan
mitoiltaan ja taustaltaan pdf-tiedoston mukaiseksi ja tämän jälkeen
huomioiden ja merkintöjen teko tapahtuu Xournalin normaaleilla
työkaluilla. Oletuksena Xournal ei tallennettasessa kopioi pdf-tiedostoa
vaan vain säilyttää vain viittauksen siihen, joten, jos pdf-tiedosto
poistetaan tai siirretään, tämä yhteys katkeaa. Kommentoinnin jälkeen
lopputulos on mahdollista viedä tavalliseen tapaan pdf-tiedostoksi,
jossa alkuperäisen sisällön lisäksi ovat nyt myös lisätyt kommentit.
Kotisivu
http://xournal.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ohjelma löytyy myös
suoraan joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
Käyttöohjeet
The user's manual
Muistiinpanoja voi tehdä tekstityökalulla tai piirtämällä
piirtopöydän kynällä. Kuviontunnistus helpottaa ympyröiden, janojen
ja monikulmioiden piirtämistä.
Yliviivaustyökalulla voi korostaa tärkeitä kohtia. Koko, väri ja
peittävyys ovat valittavissa.
Pystysuuntaista tilaa voi tehdä helposti objektien väliin sitä
varten olevalla työkalulla.
Ruutupaperipohjalle voi viivaimella piirtää vaikka
graafeja.
Piirtosivujen määrää, kokoa, väriä ja taustakuvaa voi säätää
vapaasti.
Pdf-tiedostojen kommentointi hoituu helposti, sillä pdf-tiedosto
voidaan avata sivujen taustoiksi ja omat kommentoinnit tehdä niiden
päälle omina tasoinaan.
Ohjelma käsittelee merkintöjä objekteina, joita voi liikutella ja
skaalailla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Xournal (http://viikonvalo.fi/Xournal)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
Gourmet on vapaa reseptitietokanta, josta saa muun muassa tulostettua
ostoslistan.
Kun ensimmäisiä
kotitietokoneita markkinoitiin, muistettiin mainoksissa aina mainita
yhtenä käyttökohteena reseptien tallentaminen sähköisesti. Gourmet
Recipe Manager on monipuolinen reseptitietokanta, joka osaa pelkän
ohjeen tallentamisen lisäksi monia muitakin hyödyllisiä toimintoja.
Resepteistä saa tarvittaessa myös siistit tulosteet paperiseen muotoon.
Reseptien ainesten määriä ei ohjelmaan tallenneta pelkkänä tekstinä vaan
Gourmet on tietoinen lukumääristä ja mittayksiköistä. Reseptiin voi
merkitä myös ohjeella saatavan annoksen suuruuden kappalemäärinä,
tarjoiluannoksina tai jossain muussa soveltuvassa mittayksikössä. Tämän
takia esimerkiksi reseptin skaalaaminen suuremmille määrille ja
mittayksiköiden muuntaminen vaikka ruokalusikoista teelusikoihin
onnistuu ohjelmalla helposti. Yksikkömuunnoksia varten ohjelmassa on
myös oma työkalunsa. Valitettavasti ohjelmassa ei ole vielä tukea suomen
kielelle, joten automaattiset yksikkömuunnokset onnistuvat vain
esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi.
SI-järjestelmän mittayksiköiden, kuten desilitrojen ja grammojen
lyhenteet toki ovat samat eri kielillä ja muunnokset niiden välillä
toimivat, mutta esimerkiksi tee- ja ruokalusikan lyhenteet poikkeavat.
Jos ei tarvitse automaattisia yksikkömuunnoksia, ohjelmaa voi aivan
hyvin käyttää myös suomenkielisillä lyhenteillä.
Yksi ohjelman keskeisistä ominaisuuksista on ostoslistan automaattinen
tekeminen reseptien pohjalta. Halutut reseptit voi lisätä
ostoslistatyökaluun, joka poimii resepteistä tarvittavat tarveaineet ja
laskee niiden määrät yhteen. Työkalussa voi merkitä jo kaapista löytyvät
ainekset sekä luokitella tarvittavat ainekset esimerkiksi mausteiksi,
lihaksi, leivonta-aineksiksi ja niin edelleen. Kun työkalusta
tulostetaan ostoslista, on se järjestetty luokittelun mukaisesti,
jolloin ostosten tekeminen helpottuu, kun kaupan samalta osastolta
löytyvät ainekset on ryhmitelty yhteen nippuun.
Reseptit voi luokitella ruoan tyypin mukaan esimerkiksi alkuruokiin,
pääruokiin, jälkiruokiin, juomiin ja niin edelleen. Reseptiin voi myös
kirjata ylös, mistä maasta kyseinen ruoka on kotoisin. Ohjelmaan voi
myös lisätä kuvan kustakin herkusta ja antaa sille arvostelun asteikolla
0-5 tähteä.
Useiden tuonti- ja vientimuotojen ansiosta Gourmet toimii hyvin yhteen
muiden reseptiohjelmistojen kanssa. Se osaa lukea reseptejä muun muassa
Mealmaster-, MasterCook- ja KRecipe-ohjelmien tiedostomuodoista sekä
pelkkänä tekstinä. Ohjelmassa on myös käytettävissä useita
lisätoimintoja lisäosajärjestelmän kautta. Tällaisia toimintoja ovat
esimerkiksi ravintoainelaskuri sekä mahdollisuus selata reseptejä
paistoajan, valmistusajan tai ruokatyypin mukaan. Ohjelmasta löytyy myös
ajastin, jota voi käyttää paistoajan mittaamiseen.
Kotisivu
http://grecipe-manager.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluissa
ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. Kotisivuilta saatava
versio saattaa olla uudempi.
Ohjelman perusnäkymänä on luettelo resepteistä. Näytettävät kentät
voi valita itse.
Reseptin kuvausosuus sisältää muun muassa nimen, reseptin
annoskoon, reseptin tyypin (alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka,...),
valmistus- ja paistoajan, arvion ja kuvan.
Ainesosaluetteloon syötetään aines kerrallaan. Aineksen määrä ja
yksikkö tunnistetaan syötteestä. Aineksia voi myös ryhmitellä, jos
ruoka koostuu esimerkiksi pohjasta ja
täytteestä.
Valmistusohjeet voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Lisähuomioita voi
lisätä "notes"-välilehdelle.
Kutakin reseptiä voidaan tarkastella
reseptikorttimuodossa.
Reseptejä voi lisätä kauppalistatyökaluun, jolla voi luoda
tulostettavan kauppalistan. Ainesosat voi luokitella tyypin mukaan,
jolloin ne tulostuvat kauppalistaan ryhmittäin helposti kaupasta
etsittävään järjestykseen.
Valmis kauppalista tulostuksen
esikatselussa.
Suklaakakun reseptikortti kuvalla. Ohjelma on tunnistanut
valmistusohjeesta paistoajan, jota voi
muokata.
Yksikkömuunnin osaa muuntaa ainesmääriä esimerkiksi tee- ja
ruokalusikoiden välillä. Jos muuntimeen syöttää myös aineksen
tiheyden, onnistuvat muunnokset myös paino- ja tilavuusmittojen
välillä.
Reseptit voi tulostaa siististi myös
paperimuotoon.
Selauslisäosalla reseptien selaus onnistuu vaikka paisto- tai
valmistusajan, ruokatyypin tai arvostelun
mukaan.
Reseptien selaus ruokatyypin mukaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Gourmet (http://viikonvalo.fi/Gourmet)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:07:14
HandBrake on avoimen lähdekoodin videomuunto-ohjelma.
HandBrake on
helppokäyttöinen usealla käyttöjärjestelmällä toimiva työkalu
videotiedostojen muuntamiseen muodosta ja koosta toiseen. Videon
muuntaminen toiseen muotoon voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos
halutaan ottaa DVD-levyllä oleva elokuva matkalle mukaan katsottavaksi
mobiililaitteella, kuten tabletilla tai puhelimella. HandBrakella
voidaan määritellä useampia muunnoksia valmiiksi jonoon ja laittaa
ohjelman tekemään ne kerralla peräkkäin. Jo jonoon laitettuja töitä
voidaan vielä muokata uudelleen ennen muunnoksen käynnistämistä.
Lähtötiedostoiksi HandBrakelle kelpaa lähes mitä tahansa yleisimmin
käytettyä tiedostomuotoa oleva tiedosto. HandBrake hyödyntää videoiden
lukemiseen libavformat- ja libavcodec-kirjastoja. Lisäksi HandBraken
videomuunnoksen lähteeksi sopii myös DVD-levy tai Bluerayn tapainen
lähde, joka ei ole kopiosuojattu.
Tulostiedostolle HandBrakella on muutama valittavissa oleva
tiedostomuoto. Säilöksi tiedostolle voidaan valita joko
MP4 (M4V) tai MKV
(Matroska). Videomuodoiksi
näihin tiedostomuotoihin voi valita jonkin seuraavista: H.264, MPEG-4,
MPEG-2 tai Theora (Matroska-säilöllä) ja audiomuodoksi jonkin
seuraavista vaihtoehdoista: AAC, CoreAudio AAC/HE-AAC (vain OS X), MP3,
Flac, AC3, Vorbis, AC-3, DTS, DTS-HD, AAC ja MP3 pass-thru. Tiedostoon
on mahdollista lisätä useampia, esimerkiksi erikielisiä, ääniraitoja.
HandBrake tukee myös tekstitysten lisäämistä luotaviin videoihin.
Tekstitykset voidaan valita joko lähteenä toimivalta DVD-levyltä tai tai
tuoda erillisestä SRT-muotoisesta tiedostosta. Tekstityksiä voi samaan
videoon lisätä useita, eli esimerkiksi eri kieliä varten. Tekstityksen
voi niin halutessaan myös "polttaa" videokuvaan, jos jostain syystä tämä
on tarpeen. Videon ja äänen asetuksia voi säätää monipuolisesti tai
vaihtoehtoisesti valita jonkin valmiista esiasetetuista säädöistä.
Esiasetettuja säätöjä on esimerkiksi erilaisille kannettaville
laitteille, kuten Android- ja iOS-laitteille, optimoituja
videotiedostoja varten.
HandBrakea voidaan tarvittaessa käyttää myös komentoriviltä.
Kotisivu
http://handbrake.fr/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille
löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Valitettavasti
Linux-jakeluista vain Ubuntulle on tarjolla valmiiksi käännetty
versio ja muiden Linux-järjestelmien käyttäjät joutuvat joko
kääntämään ohjelman itse tai etsimään jostain kolmannen osapuolen
valmiiksi kääntämän paketin.
Käyttöohjeet
HandBrake-opas
HandBraken perusnäkymä, kun ohjelma on juuri
käynnistetty
Lähteeksi valittuna DVD-levy
Videomuodon valinta, valittuna tallennus H.264 videomuodossa
MP4-tiedostoon.
Audioraitojen ja tallennusmuodon valinta
Mukaan valittavat tekstitykset ja niiden
asetukset
Monipuoliset edistyneet asetukset
Kappalemerkinnät
Kuva-asetusten säätö
Videon voi tallentaa myös esimerkiksi Theora-muodossa
Matroska-tiedostoon.
Valittavassa on useita valmiita erilaisille laitteille optimoituja
asetuksia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: HandBrake (http://viikonvalo.fi/HandBrake)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
Viikon VALO on vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista ja
materiaalipankeista viikoittain kertova sivusto, joka toimii samalla
myös itse vapaita artikkeleita sisältävänä materiaalipankkina.
Sadanteen
artikkeliinsa ehtinyt Viikon VALO on vuoden 2011 alussa perustettu
sivusto, joka esittelee joka viikko jonkin Vapaan ja Avoimen
Lähdekoodin Ohjelman eli VALOn, vapaata materiaalia tarjoavan
sivuston tai muun läheisesti näihin liittyvän asian, kuten [Vapaat
tiedostomuodot](Vapaat tiedostomuodot "wikilink"). Luetuimpien
artikkeleiden joukossa ovat muun muassa Linux-jakeluista [Ubuntu
11.04](Ubuntu 11.04 "wikilink"), [Debian
GNU/Linux](Debian GNU/Linux "wikilink") ja [Ubuntu
12.04](Ubuntu 12.04 "wikilink") kertovat artikkelit sekä
sovellusohjelmista tekstikäsittelyohjelma [LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink"), www-selain
Firefox ja mediasoitin
Clementine. Materiaalipankeista suosituimpia
ovat olleet vapaita leikekuvia tarjoava [Open Clip Art
Library](Open Clip Art Library "wikilink") sekä sähköinen kirjasto
Project Gutenberg. Viikon VALO
-projektin pyrkimyksenä on tuoda jo tunnettujen avoimen lähdekoodin
ohjelmien lisäksi laajempaan tietoisuuteen myös pienempiä ja vähemmin
tunnettuja sovelluksia, kuten karttaohjelmisto
Marble, päiväkirjamainen sähköinen muistikirja
RedNotebook sekä esitysgrafiikan tekoon
tarkoitettu Sozi.
Kaikki Viikon VALO -sivustolla esiteltävät ohjelmat ja materiaalit on
julkaistu jollain vapaalla lisenssillä joka takaa niiden käytön,
levittämisen sekä tarvittaessa myös sovittamisen omiin tarpeisiin
sopiviksi. Ohjelmistot on tyypillisesti julkaistu GNU GPL-,
MIT X11- tai
BSD-lisenssillä taikka
jollain muulla vastaavalla vapaalla lisenssillä. Vapaiden materiaalien
lisensseinä taas voivat olla esimerkiksi vapaat
Creative Commons -lisenssit
CC0,
CC-BY ja
CC-BY-SA. Osa
materiaalista on myös julkaistu kokonaan tekijänoikeuksista vapaana
Public Domain -materiaalina, kuten Open Clip Art Libraryn kuvat ja
Project Gutenbergin sähkökirjat.
Viikon VALOn omat artikkelit on julkaistu samojen periaatteiden
mukaisesti
CC-BY-SA-lisenssillä,
joka mahdollistaa niiden uudelleenkäytön myös muokattuina, kunhan
alkuperäisen tekijän nimi (viittaus Viikon VALO -sivustoon) mainitaan ja
edelleen jaettu tai muokattu artikkeli julkaistaan samalla lisenssillä.
Tämä mahdollistaisi artikkelien käyttämisen pohjana esimerkiksi
paperilehdessä julkaistavaan avoimen lähdekoodin ohjelmista kertovaan
juttusarjaan. Suurin osa Viikon VALO -sivustolla käytetyistä
piirroskuvituksista on peräisin [Open Clip Art
Libraryn](Open Clip Art Library "wikilink") kuvavarastoista ja loput on
pääosin piirretty itse. Itse piirretyt kuvat on tyypillisesti myös
lisätty Open Clip Art Libraryn valikoimiin.
Sivustolla esitellään useille eri käyttöjärjestelmäalustoille saatavia
ohjelmia. Mukana on myös mobiilialustoille saatavia ohjelmia, kuten
K-9 Mail-sähköpostiohjelma ja sähkökirjojen lukemiseen
käytettävä FBReader. Ohjelmista monet ovat
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman tapaan
käytettävissä samanlaisina useilla eri käyttöjärjestelmillä.
Ohjelmien ja sivustojen lisäksi Viikon VALO on esitellyt
Lukuvaloksi nimetyssä osiossaan vapaita
sähkö- ja äänikirjoja, jotka on poimittu Project Gutenbergin
valikoimista.
Viikon VALO -projekti on toiminut jonkin verran yhteistyössä myös muiden
vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia edistävien suomalaisten
hankkeiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa
VALO-CD-projektin levyillä jaettavista ohjelmista
on esitelty Viikon VALOina ja toisaalta VALO-CD-levyllä olevat ohjelmien
esittelyt ovat saaneet tekstejä Viikon VALO -sivustolta. Toinen
yhteistyötä tehnyt hanke on Linux.fi-wiki, jonka
artikkeleista esimerkiksi FBReader on
saanut vaikutteita Viikon VALO -sivustolta.
Viikon VALO -sivuston ja -projektin takana on Linux-Aktivaattori
ry, jonka tavoitteena on edistää
vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien tietoteknisten
järjestelmien käyttöä ja edistää niiden ideologiaa Suomessa. Esittelyitä
ovat kirjoittaneet pääasiassa yhdistyksen aktiivit, mutta heidän
lisäkseen myös muutama yhdistyksen ulkopuolinen kirjoittaja on
osallistunut niiden tekemiseen. Esimerkiksi osa VALO-CD:llä olevien
ohjelmien esittelyistä on VALO-CD-aktiivien kirjoittamia.
Viikon VALO -projektiin on mahdollista ottaa osaa kirjoittamalla itse
esittelyitä, ehdottamalla esiteltäviä ohjelmistoja tai sivustoja sekä
ihan vain levittämällä linkkejä esittelyihin esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa. Esiteltävä aiheita ja kirjoittajaksi tarjoutumisia saa
lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@viikonvalo.fi. Jos taas olet
kiinnostunut hyödyntämään Viikon VALO -artikkeleita esimerkiksi
edustamassasi lehdessä tai käyttämään niitä jollain muulla tavalla, voit
tehdä sen suoraan
CC-BY-SA-lisenssiehtojen
mukaisesti, tai ottamalla yhteyttä meihin ja pyytämällä yhteistyötä.
Kotisivu
http://viikonvalo.fi
Kysymyksiä ja vastauksia
http://viikonvalo.fi/vastaukset
Yhteistiedot
info@viikonvalo.fi
Lisenssi
CC-BY-SA
Viikon VALO esittelee joka viikko jonkin vapaan ja avoimen
lähdekoodin ohjelman tai vapaata materiaalia tarjoavan
palvelun.
Suomalaisten matematiikan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden
yhden viikonlopun aikana kirjoittama CC-BY-lisenssillä julkaistu
Vapaa matikka 1 on esimerkki vapaasta
materiaalista.
Kustakin esiteltävästä aiheesta on katseltavissa joukko
kuvakaappauksia.
Myös materiaalipankeista on kuvakaappauksia tai
esimerkkimateriaaleja.
Lukuvalo esittelee vapaita sähkö- ja
äänikirjoja.
Viikon VALOa voi mainostaa laittamalla omalle web-sivulleen Viikon
VALO -sivustolle linkittävän bannerin, joita löytyy
erikokoisina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi/Viikon_VALO)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
jQuery on pieni ja kätevä kirjasto Javascript-sovellusten
kirjoittamiseen.
Yksi suosituimmista
Javascript-kirjastoista on jQuery, joka helpottaa huomattavasti
Javascript-ohjelmien kirjoittamista. jQuery helpottaa erityisesti
html-sivun sisällön manipulointia. Sen keskeisenä ideana on, että
html-dokumentin sisällöstä muodostuvan solmuja, html-elementtejä, voi
valita css-tyylikielen valitsimia muistuttavista
valitsimista
muodostettavilla hakulausekkeilla. Hakulausekkeilla löytyneiden
elementtien joukolle voidaan sitten suorittaa erilaisia toimintoja ja
manipulaatioita. Esimerkiksi kaikkien dokumentista löytyvien linkkien
piilottaminen tapahtuu komennolla:
jQuery('a').hide()
Toinen jQueryn
kantava idea on mahdollisuus elementtijoukolle suoritettavien
toimintojen ketjuttamiseen. Esimerkiksi edellisellä komennolla
piilotetut linkit voidaan näyttää ja niille voidaan samalla lisätä
luokka "linkki" komennolla:
jQuery('a').show().addClass('linkki')
Elementeille voidaan suorittaa myös erilaisia animoituja
efektejä, kuten näyttäminen
ja piilottaminen häivytysefektillä tai ylhäältä alas "rullaamalla".
Html-sisällön manipuloinnin lisäksi jQuery sisältää useita muita
toimintoja, jotka helpottavat Javascript-ohjelmien tekoa. Näitä ovat
esimerkiksi ajax-kutsujen
tekemiseen tarkoitetut funktiot, html-elementteihin liitettävien
tapahtumakäsittelijöiden
lisäämiseen ja poistoon käytettävät funktiot sekä erilaiset
tietorakenteiden käsittelyyn käytettävät
apufunktiot, kuten
jQuery.extend(), jQuery.map() ja jQuery.merge().
Yhtenä jQuery-kirjaston käytön etuna voidaan mainita selainriippumaton
ohjelmointi. Vaikka yleisimmät www-selaimet ovat alkaneet kunnioittaa
entistä enemmän standardeja, toimivat varsinkin niiden vanhempien
versioiden Javascript-toteutukset silti joissain tilanteissa hieman eri
tavoin. jQuery pyrkii piilottamaan näitä eroja ohjelmoijalta, jolloin
ohjelmoijan ei tarvitse kaikissa tilanteissa ottaa erikseen huomioon
poikkeavasti toimivia selaimia.
jQuery on toteutettu helposti laajennettavaksi ja sille onkin toteutettu
lukuisa joukko lisäosia,
plugineja. Luultavasti kuuluisin
jQuery-lisäosa on käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu
jQuery-ui, joka sisältää joukon
käyttöliittymäelementtejä (nappulat, dialogi-ikkunat, välilehdet,
liukusäätimet, raahattavat elementit, jne.), jotka ovat käytettävissä
helposti jQueryn filosofian mukaisesti. jQuery-lisäosina on toteutettu
muun muassa suuri joukko erilaisia web-sivulle laitettavia
kuvagalleriasovelluksia. Myös Viikon VALO -sivuston kuvakaappausten
näyttämiseen tehty galleria on
toteutettu jQuery-lisäosana.
Html5-pohjaisten mobiilisovellusten rakentamiseen on mahdollista käyttää
myös jQuery-pohjaista jQuery Mobile
-kirjastoa. Kirjasto sisältää valmiit välineet mobiililaitteisiin
optimoitujen valikoiden, nappuloiden, liukusäätimien sekä muiden
elementtien luomiseen.
Kotisivu
http://jquery.com/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Javascript-tiedosto on ladattavissa jQuery-projektin kotisivuilta.
Sitä on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Googlen tarjoamana
palveluna.
Kuvagallerialisäosia
http://inspirationfeed.com/resources/tools/top-15-handy-jquery-image-gallery-plugins/
http://slodive.com/web-development/jquery-gallery/
http://ibrandstudio.com/inspiration/30-best-jquery-image-gallery-plugins-portfolio-website
Esimerkki jQueryn käytöstä html-sivun sisällön
muokkaamiseen.
Esimerkki häivytysefektin lisäämisestä click-tapahtuman
yhteyteen.
Esimerkki toimintojen lisäämisestä
mousemove-tapahtumaan.
Päivämäärävalitsin jQuery-ui-kirjastolla.
jQuery-ui-kirjastolla toteutettu
dialogi-ikkuna.
jQuery-ui:n liukusäätimiä.
jQuery Mobilen liukusäätimiä.
jQuery Mobilen listaelementti
esikatselukuvilla.
jQuery Mobile ja kokoontaittuvat alilistat.
jQuery Mobile ja dialogi-ikkuna.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: jQuery (http://viikonvalo.fi/jQuery)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa
ohjelmistoprojekteissa.
Versionhallinnalla
hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää
kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä
näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti
muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun
tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota.
Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja
halutaan nähdä mitä on muuttunut.
Ohjelmistoprojektien
lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä
saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii,
jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin
versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan
deltan, eli kahden
peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan
säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio
kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään
muodostamaan tiedoston haluttu versio.
Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on
Subversion. Subversion
kehitettiin alun perin
korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat
ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi
tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää
joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti
valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli
hyvä.
Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä:
Comparison_of_revision_control_software.
Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on
Git. Toisin kuin Subversion, Git on
hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa
kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git
suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta
käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä
pikakurssissa näytetään miten sama
asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.
Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan
varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri
versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään
repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään
tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen
olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä
ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle
toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio
kuvassa SVN Työnkulkukaavio.
Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät
muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa
varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja
oma työkopio ovat synkronissa.
Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn
copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset
tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio halutaan
myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat
versiota julkaistaessa.
$ svn copy http://svn.example.com/repos/calc/trunk \
http://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \
-m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project." \
Committed revision 902.
Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan
kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka
Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia
sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt
halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat
työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa.
Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi
sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin
limitetään muutos päähaaraan (svn merge).
Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös
varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu
versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu
hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on
etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone
tuhoutuisi kokonaan.
Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20.
lokakuuta vuonna 2000. Hieman
historiaa
Subversionista. Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012,
varsin tuore siis. Kehitys
jatkuu.
Kotisivu
http://subversion.apache.org
Lisenssi
Apache License,
versio 2.0.
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille
muillekin käyttöjärjestelmille.
Asennus
Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille
käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille
esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia
subversion-ohjelmia.
Käyttöohjeet
Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana
kirjana, joka on julkaistu samalla
ASL käyttöoikeudella
kuin ohjelmakin
Youtubessa on viiden minuutin
video Subversionin
olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta
Työn kulku käsiteltäessä versioituja tiedostoja
TortoiseSVN Windows XP:ssä, muokattu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
TortoiseSVN Windows XP:ssä. Näytä isoina kuvakkeina. Muutettu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
TortoiseSVN Windows XP:ssä. Hiiren oikealla painikkeella saa toiminnot näkyviin.
Subversion komentorivillä Linuxissa.
Teksti: Taleman
Kuvat: Taleman, Pesasa
Source: Subversion (http://viikonvalo.fi/Subversion)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen.
WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota
erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti
muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös
muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä
tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään
nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille
käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu
ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen
kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.
Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön
tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa.
Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja
käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia
oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle
viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin
nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen
noin puolen vuoden välein.
Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on
yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden
käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia
muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä,
yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi
muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja
voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet
sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille
ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat
voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.
WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia.
Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien
roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää
sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata
WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin
avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen
kymmenientuhansien joukosta helpottuu.
Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet
webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä
hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman
omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi
WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot
ovat rajallisempia.
Kotisivu
https://fi.wordpress.org/
Lisenssi
GNU GPL v2
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien
Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden
klikkauksen asennus.
Nettiselaimella avattu WordPressin ohjausnäkymä. Ohjausnäkymässä
näkee esimerkiksi uusimmat päivitykset ja käyttäjien kommentit.
Uudet artikkelit eli blogiviestit kirjoitetaan WordPressin omalla
graafisella editorilla. Halutessaan tekstitilassa voi kirjoittaa
itse html-muotoilua.
Artikkeleihin saa lisättyä kuvia, ääntä ja musiikkia käyttämällä
mediakirjastoa.
Kirjoitettua sisältöä ja sen näkyvyyttä voi muokata helposti
jälkikäteen.
Kommentit voi hyväksyä suoraan tai ne voidaan laittaa odottamaan
hyväksyntää.
WordPressiin on saatavilla lukuisia teemoja, joiden kokeileminen on
yksinkertaista.
Jos WordPressin asetukset tuntuvat liian rajoitetuilta, voi
toimintoja laajentaa lisäosilla.
WordPressin oletusteemalla luotu
nettisivu.
Teksti: Mikko Harhanen
Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: WordPress (http://viikonvalo.fi/WordPress)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisesa termipankissa.
Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot
yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja
kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö
tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa
tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä.
Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat.
Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri
käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen
lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja
mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.
Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään
tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien
valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua
eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt
ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin
eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä
puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin
tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa
uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.
Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta
termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta
toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja
itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja
tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa.
Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee
milloin tahansa.
Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti
lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri
muodoissa.
Kotisivu
http://tieteentermipankki.fi
Lisenssi
CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin)
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet
Kohderyhmä
Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät
Termipankin etusivu
Kuvitettu käsitesivu Termipankissa
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: Tieteen termipankki (http://viikonvalo.fi/Tieteen_termipankki)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella
lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.
Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan
ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu
avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on
suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on
yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten
yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo
käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se
odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.
Kirjoista [Vapaa matikka 1](Vapaa matikka 1) ja Vapaa matikka
2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan
kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn
ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa
viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi
joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja
niiden raakamateriaali julkaistiin
Github-palvelussa vapaasti
saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti.
Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään
virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan.
Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka
kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä
kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa
Oppikirjamaratonissa.
Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä
ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin
Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet
oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien
oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita
kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla,
muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla
julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.
Kotisivu
http://avoinoppikirja.fi/
Lisenssit
CC-BY ja
CC-BY-SA
Avoin Oppikirja.fi -sivusto
Vapaa matikka 2
Vapaa matematiikka, yläkoulun kirjasarja
Ohjelmointia Scratchin kanssa. Ohjelmoinnin alkeita alakoululaisille ja heidän
opettajilleen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Avoin Oppikirja.fi (http://viikonvalo.fi/Avoin_Oppikirja.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.
Trelby on elokuva- ja
näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt
tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta
tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön
tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut
muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa
tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen
rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö,
roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen
osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan
tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja
yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja
sarkainnäppäimillä. Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää
kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä
dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta
erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita
roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä.
Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla
vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja
kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta
jo käytetyistä nimistä.
Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi
etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä,
jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on
hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia
roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä
kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä
ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi
"Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista
käytössä olevaksi nimeksi.
Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä
helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat
oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston,
erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida
käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä
pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi
seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen
julkisuuteen.
Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa:
muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain
(.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin
käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä
ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.
Kotisivu
http://www.trelby.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken)
Asennus
Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille
(.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Käyttöohje
Trelby-käsikirja
Kohtauksia ja niiden paikkoja sekä kohtauksen
tapahtumia.
Kapteenin ja Jasonin välistä dialogia.
Tekstielementin tyypin voi valita hiiren kakkosnapin takaa
avautuvasta valikosta.
Yleisraportti käsikirjoituksesta.
Raportti käsikirjoituksesta paikkojen mukaan.
Raportti roolihahmoittain.
Egyptiläisiä ja norjalaisia nimiä
nimitietokannasta.
Samassa paikassa tapahtuvia kohtauksia voidaan niputtaa, jolloin
ohjelma osaa käsitellä niitä yhtenä paikkana.
Automaattinen täydennys ehdottaa roolihenkilön
nimeä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Trelby (http://viikonvalo.fi/Trelby)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä
tallentavan digiboxin.
Tallentava digiboxi on
pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on
yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä.
VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma
muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista
rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat
muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä
monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.
Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä,
jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen
katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman
katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman
pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden
mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää
asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja
tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko
samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.
Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii
tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta
sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida
digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden
uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla
ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman
automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei
sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun
muassa säännöllisiä lausekkeita.
Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka
kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia
ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä
joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on
selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on
myös mahdollista katsoa
VLC-mediasoittimella tv-lähetyksiä suorana
samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.
Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista
ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai
tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä
tallennuksia.
VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja
videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi
myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla
varustettuja DVD-levyjä.
Kotisivu
http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on
asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.
Kanavan nykyinen ja seuraava ohjelma. Skininä
"Soppalusikka".
Nykyisen kanavan ohjelmisto. Skininä
"Soppalusikka".
Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat eri
kanavilla.
VDR:n valikko
Hakuajastimen muokkaus
Tallennettuja ohjelmia
Elokuvan toisto. Elokuvasta on leikattu pois
mainoskatkot.
Kuvaruutunäytön asetusvalikko. Skininä "ST:TNG konsoli", eli Star
Trek: The Next Generation -sarjan tietokonekonsolia muistuttava
ulkoasu.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma
Android-puhelimessa.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Tällä hetkellä
meneillään olevat ohjelmat.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Luetteloa
tallennuksista.
AndroVDR Android-tabletissa.
AndroVDR Android-tabletissa. Parhaillaan meneillään olevia
ohjelmia.
VDR-Live -selainkäyttöliittymä.
Hakuajastimen muokkaus VDR-Live
-selainkäyttöliittymässä.
Tallenneluettelo VDR-livessä.
Tv-ohjelman katsomista web-käyttöliittymän kautta selaimeen
upotetulla VLC-mediasoitin-pluginilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: VDR (http://viikonvalo.fi/VDR)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo
avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä
taustoista.
Avoin Elämä
-kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen
lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta
lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on
ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös
ostaa painettuna. Kirja valottaa
avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja
sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin
ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin
halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla
niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen
vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä
pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei
koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua
kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"
"Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita?
Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen
luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä
internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista
taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista
tarinaa." — kirjan takakansi
Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet
toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa
ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin
toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri
vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista
ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät
ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse
toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan
tyhjää projektia.
Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa
avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden
esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä
osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa.
Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi
vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin
verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja
avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä
useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu
Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai
WebKit-selainmoottoriin.
Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin
toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative
Commons -lisenssit, jotka sopivat
ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten
lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden
tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti.
Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti
kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen
markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja
tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on
nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen
näytöltä lukeminen.
Kotisivu
http://avoinelama.fi/
http://openlife.cc/ (englanniksi)
Lisenssi
Public domain
(tekstit pois lukien epilogi)
CC-BY-SA
(kannen kuva)
Kirjan ostaminen
Kirjan kotisivuilta
BookPlus
Kirjan sisällysluettelo
Kirjan kotisivu
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Avoin Elämä (http://viikonvalo.fi/Avoin_Elämä)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:14:05
UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai
muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.
Useimpia
Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa
ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin
GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen
tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa,
joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta
käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa
CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin
avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai
muulle tallennusmedialle.
UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä
tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva
ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean
levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta
sopivan jakelun nimen (esimerkiksi
Debianin), ja ohjelma hakee oikean
levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen
määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat,
kunhan niiden levykuva haetaan itse.
CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät
sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään
muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista
tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin
alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu
vain tietyille GNU/Linux-jakeluille
(Ubuntulle ja joillekin sen
johdannaisille).
Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille.
Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä,
jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan
sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion
alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen
käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä
BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja
valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä
live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi
käyttää tikkujen tekemiseen.
Kotisivu
http://unetbootin.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti
Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta.
Käyttöohjeet
Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin
wiki-sivustolta.
UNetbootinin päävalikko on pelkistetty.
Valikkoon on listattu joukko jakeluja, jotka UNetbootin lataa ja asentaa tikulle automaattisesti.
Hyväksymisen jälkeen Unetbootin ilmoittaa asennuksen etenemisestä.
Jakelun siirtäminen on valmista.
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: UNetbootin (http://viikonvalo.fi/UNetbootin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median
tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti
lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.
GitHub on Linus
Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa
hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä
itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia
lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen
tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon
luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia
repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä.
GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen
mukaan. Tällä hetkellä suosituin kieli on
JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell,
PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.
Git on versionhallinta, kuten Subversion, mutta
se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii
taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla
voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden
muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa
committeina,
eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan
tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen
on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös
binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja,
mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten
tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä.
Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen
materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta
projektista on Oppikirjamaraton
ja sen [Vapaa matikka](Vapaa matikka 1) -kirjasarja.
GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa
käyttäjä pystyy
forkkaamaan
minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan
reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä
committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull
requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää,
ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja
osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin
avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä
epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on
käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai
COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia
ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka
koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden
huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.
GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki
projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan
projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman
toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina
gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla
käytetyn galleriaohjelman
gh-pages-haarasta
muodostuva demo-sivu.
GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja
yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa
samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa
omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on
erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla
kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa
aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin
alkuperäiseen projektiin.
Kotisivu
https://github.com/
Käyttöohjeet
Ohjeita GitHubin käyttöönottoon
GitHubin käytön aloitus askel askeleelta. 1) Git käyttövalmiiksi 2)
Luodaan repository 3) Forkataan muiden projekteja 4) Sosiaalinen
verkosto
Oppikirjamaratonin Avoin matikka 1 -kirjan raakamateriaali
GitHubissa.
Yksittäisen lähdekooditiedoston sisältöä. (Opinsys /
Walma)
Viimeisimmät ohjelmaan tehdyt commitit.
Commitissa tehtyjen muutosten tarkastelu. Lisätyt rivit vihreällä,
poistetut punaisella.
Muutoksia voi kommentoida rivi kerrallaan.
Muiden kuin alkuperäisen tekijän lähettämiä muutosehdotuksia, "pull
requesteja".
Committien määrät viikonpäivän ja kellonajan suhteen graafisesti
esitettynä.
Projektille tehtyjä huomioita, eli "issueita". Ohjelmointivirheitä,
ominaisuustoiveita jne.
Projektin dokumentointiin käytettävä wiki.
Projektin demoamista varten voidaan käyttää "gh-pages"-haaran
pohjalta luotavaa sivustoa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GitHub (http://viikonvalo.fi/GitHub)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
Impress on vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuvan
toimisto-ohjelmistopaketin, LibreOfficen, esitysohjelma.
LibreOffice-toimisto-ohjelmiston yhtenä osana on esitysgrafiikan
luomiseen ja esittämiseen tarkoitettu Impress. Impress on toiminnaltaan
ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin Microsoft Officen PowerPoint
taikka Googlen Docs-palvelun vastaava ohjelma. Impressin oma
tallennusmuoto on [vapaa](Vapaat tiedostomuodot)
OpenDocument-tiedostomuoto,
mutta se osaa avata ja tallentaa myös PowerPoint-ohjelman uudempia ja
vanhempia tiedostomuotoja.
Oletuksena Impressin käyttöliittymä jakautuu valikoiden ja
toimintonappuloiden lisäksi kolmeen näkymään. Näistä vasemmalla on
dialista, jossa ovat nähtävissä ja helposti järjesteltävissä
pienoiskuvat esityksen diaruuduista. Keskimmäisessä näkymässä on itse
muokattava diaruutu ja sen oikealla puolella "haitareihin" jaoteltuina
dian pohjatyylin, asettelun, taulukoiden ulkoasun, animoitujen
tehosteiden ja diojen välisten siirtymien muokkaamiseen käytettävät
työkalut ja valinnat. Muokkausalueella voidaan vaihtoehtoisesti näyttää
myös esityksen jäsentämiseen käytettävä rakennenäkymä, esittäjän omien
muistiinpanojen tekemiseen soveltuva näkymä, tiivistelmäsivujen
suunnittelunäkymä sekä diojen järjestelyyn sopiva yleisnäkymä.
Esitystilassa Impress osaa näyttää itse esityksen ulkoisella näytöllä
tai projektorilla ja samanaikaisesti tietokoneen varsinaisella näytöllä
näkymän, josta esityksen pitäjä näkee samalla omat muistiinpanonsa sekä
muita esityksen pitämistä helpottavia toimintoja. Esitystilassa on
lisäksi mahdollista käyttää hiirtä korostuskynänä, jolla esityksestä voi
merkitä tärkeitä kohtia.
Uusia esitysten ulkoasuja voi luoda muokkaamalla niin kutsuttuja
master-sivuja eli pohjatyylisivuja. Tähän tilaan siirrytään
valitsemalla valikosta "Näytä", "Pohja", "Dian pohja" ("View", "Master",
"Slide Master"). Tässä tilassa vasemmassa reunassa luetteloidaan
esityksen diojen sijaan pohjasivut ja muokkausalueella on muokattavana
jokin pohjasivuista. Pohjasivuun tehdyt tyylimuutokset tulevat voimaan
kaikkiin niihin dioihin, joiden pohjana kyseistä pohjasivua on käytetty.
Tiedoston, johon on luotu halutut pohjasivut ja muut tarvittavat
asetukset, voi tallentaa odp-päätteisen esitystiedoston sijasta myös
otp-päätteisenä esityspohjana (template), jota voidaan käyttää uusien
luotavien esitysten pohjana.
Esitykset on mahdollista tallentaa muiden LibreOffice-ohjelmien tapaan
myös pdf-tiedostoksi. Tämä on hyödyllistä siksi, että pdf-tiedosto on
tiedostomuodon yleisyyden vuoksi melko varma vaihtoehto, jonka saa
todennäköisesti avattua koneessa kuin koneessa. Pdf-tiedosto on myös
kätevä jaettavien tiedostojen muodoksi, kun vastaanottajien ei ole
tarkoitus muokata niitä.
Helmikuussa 2013 julkaistu versio 4.0 toi LibreOfficeen jonkin verran
uusia ominaisuuksia. Näiden mukana tuki
CMIS-standardia
käyttäville dokumentinhallintajärjestelmille, kuten SharePoint, Alfresco
ja Nuxeo, tuki Mozillan Firefox- ja Thunderbird-ohjelmissakin ulkoasun
muokkaamiseen käytetyille
Personas-teemoille sekä aiempaa
parempi tuki muiden toimisto-ohjelmistojen tiedostomuodoille. Impressiin
uusi versio tuo tullessaan muun muassa mahdollisuuden käyttää
Android-laitetta esityksen
kauko-ohjaimena
joko langattoman verkon tai bluetooth-yhteyden kautta. Aluksi tämä
toiminnallisuus on tarjolla vain joissain Linux-jakeluihin saatavissa
versioissa, mutta sen lupaillaan tulevan seuraavien versiopäivitysten
myötä kaikille alustoille.
Kotisivu
https://www.libreoffice.org
http://fi.libreoffice.org/ (Suomenkielinen sivusto)
Lisenssi
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluista LibreOffice Impress löytyy paketinhallinnan kautta.
Juuri julkaistu versio 4 on ladattavissa ohjelmiston kotisivuilta.
LibreOfficea voi käyttää myös suomeksi asentamalla suomenkieliset
kielipaketit.
VALO-CD
LibreOffice-toimistopaketti löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Esimerkkitiedostoja
Viikon_valo.odp
Viikon_valo.pdf
Ohjelman aloitusnäkymä ja
versiotiedot.
Dialuettelo vasemmalla, asetteluvalikoima oikealla ja
tyylittelemätön dia keskellä.
Pohjatyylisivuksi valittuna punaisella taustalla ja valkoisella
tekstillä oleva pohja. Käytettävissä olevat pohjat tarjolla oikeassa
reunassa.
Valittuna toinen pohjatyylisivu. Oikealla valikoima siirtymiä
diojen välillä. Keskellä siirtymän
esikatselu.
Impress pohjatyylisivun
muokkaustilassa.
Kullekin listan tasolle voidaan asettaa omat
asetukset.
Linkin lisääminen esitykseen.
Muistiinpanonäkymässä voidaan kirjoittaa lisäselityksiä ja
muistiinpanoja diaa varten. Muistiinpanot ovat esityken pitäjän
nähtävissä esityksen aikana. Muistiinpanonäkymästä voi myös tulostaa
kuulijoille laajennetun materiaalin
esityksestä.
Ohjelman ulkoasua voi muokata Mozillan ohjelmista tutuilla
Personas-teemoilla (nykyisin
Firefox-teema).
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LibreOffice Impress (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Impress)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
Komodo Edit on vapaa monipuolinen tekstieditori ohjelmoijille.
Komodo Edit
on osittain Mozillan ohjelmakoodin varaan rakennettu tekstieditori, joka
sopii useiden ohjelmointi- ja merkkauskielten kirjoittamiseen. Tuettujen
kielten joukossa ovat PHP, Python, Ruby, JavaScript, Perl, Tcl, XML,
HTML 5, CSS 3, Java, LaTeX sekä useita muita kieliä. Ohjelma näyttää
tuntemilleen kielille syntaksikorostuksen käyttäjän valitsemalla tai
omaan makuunsa muokkaamalla väriteemalla. Tämän lisäksi ohjelma osaa
tarkistaa, että kielen syntaksi on oikein ja varoittaa virheistä. Tämä
on erittäin hyödyllistä, koska yksinkertaiset virheet, kuten sulkeiden
ja lainausmerkkien puuttumiset, on helppo huomata ja korjata jo
ohjelmakoodia kirjoittaessa. Ohjelma osaa myös ehdottaa varattuja sanoja
sekä funktioiden ja muuttujien nimiä täydennyksinä ohjelmakoodin
kirjoittamisen aikana. Ehdotukset annetaan kirjoitettavan sanan alle
ilmestyvänä pudotusvalikkona häiritsemättä käyttäjän kirjoittamista.
Täydennys pyritään tekemään älykkäästi siten, että esimerkiksi
html-tiedostoa kirjoitettaessa ehdotetaan vain kyseisen tiedoston
dokumenttityypin mukaisia vaihtoehtoja. Ohjelmointikielen funktion
kutsua kirjoittaessa Komodo osaa näyttää työkaluvihjeenä dokumentaatiota
funktiosta ja sen ottamista argumenteista.
Komodo Editiin on määritelty eri kielten rakenteille valmiita lyhenteitä
(abbreviations), joilla koodin rutiiniosien kirjoittamista voi
nopeuttaa. Lyhenteet toimivat siten, että esimerkiksi
JavaScript-tiedostoa kirjoittaessa ohjelmoija voi kirjoittaa lyhenteen
"func" ja painaa tämän jälkeen näppäinoikotietä ctrl-t, joka täydentää
lyhenteen tilalle pohjan funktion määrittelylle. Pohjassa ovat valmiina
tyhjät täydennettävät kentät funktion nimelle, parametrimuuttujille sekä
funktion rungolle. Kenttien välillä voi siirtyä sarkainnäppäimellä.
Lyhenteet ovat käyttäjän muokattavissa ja niitä voi luoda itse lisää.
Editorin näppäimistöoikotiet ovat varsin monipuoliset ja käyttäjän
muokattavissa. Käyttäjä voi luoda oikoteistä omia kokonaisuuksia, jotka
voi valita käyttöön ohjelman asetuksista. Oletuksena
näppäimistöoikoteiksi on valittavissa kolme kokonaisuutta: Komodon
oletus, Emacs ja Vi. Komodo hallitsee, kuten hyvän ohjelmointieditorin
kuuluukin, sisennysten, sulkeiden sekä lainausmerkkien käytön
älykkäästi, mutta käyttäjää häiritsemättä. Esimerkiksi merkkijonoa
kirjoitettaessa ohjelma lisää aloittavan lainausmerkin yhteydessä
automaattisesti myös lopettavan lainausmerkin kohdistimen oikealle
puolelle. Ohjelman älykkyys näkyy kuitenkin siinä, että jos käyttäjä
myös itse kirjoittaa merkkijonon loppuun lainausmerkin, ohjelma ymmärtää
sen samaksi jo lisätyksi päättäväksi lainausmerkiksi eikä lisää kolmatta
lainausmerkkiä. Sama järjestelmä toimii myös sulkeiden kanssa.
Ohjelman taustalla oleva Mozilla-projektin koodi näkyy muun muassa
siinä, että editorin välilehteen voi avata selainnäkymän esimerkiksi
luotavan html-tiedoston esikatselua varten. Tämän lisäksi Komodoon voi
asentaa Mozilla-laajennoksia samoin kuin
Firefox-selaimeen ja
[Thunderbird](Mozilla Thunderbird)-sähköpostiohjelmaan.
Komodo tukee myös JavaScriptin käyttöä editorin toimintojen
laajentamiseen omilla makroilla. Toinen käytettävissä oleva kieli on
Python, jonka tulkki tulee editorin mukana.
Ohjelmassa on lisäksi useita muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Näitä ovat
esimerkiksi palvelimella olevien tiedostojen editointi, siirtyminen
funktion tai muuttujan määrittelyyn klikkaamalla hiirellä funktion
kutsua tai muuttujan nimeä control-näppäin (Macissa command-näppäin)
pohjaan painettuna ja värin esikatselu css-tiedostossa pitämällä
control-näppäin pohjassa ja viemällä hiiri värin nimen tai rgb-koodin
päälle. Värin voi myös valita sisäänrakennetulla valitsimella, joka
tulee esiin pitämällä control-näppäin pohjassa ja klikkaamalla värin
nimeä tai värikoodia. Yleisemminkin control ja hiiren vieminen jonkin
avainsanan päälle antaa lisätietoa, kuten dokumentaatiota funktion
kutsusta, ja sanan control-klikkaaminen saa sen toimimaan linkityksenä
toiseen kohtaan koodia, toiseen tiedostoon tai web-osoitteeseen.
Esimerkiksi, jQuery-hakulausekkeen control-klikkaaminen html-tiedostoon
upotetussa javascript-koodissa siirtää kohdistuksen hakulausekkeella
löytyvän elementin kohdalle. Hiirellä raahaaminen control näppäin
pohjassa sen sijaan antaa käyttäjän valita tekstistä suorakaiteen
muotoisen osuuden normaalin rivittäisen valinnan sijasta. Lisäksi Komodo
tukee muun muassa ohjelmarivien merkitsemistä kirjanmerkeiksi sekä
makrojen nauhoittamista ja toistamista.
Komodo Editin maksullinen "isoveli" on Komodo Ide, joka sisältää vapaan
Edit-version toiminnallisuuksien lisäksi myös muita erityisesti
integroiduille kehitysympäristöille tyypillisiä toimintoja.
Kotisivu
http://www.activestate.com/komodo-edit
http://www.openkomodo.com/ (Open Komodo: Komodo Editin lähdekoodi)
Lisenssi
Mozilla Public License
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman
kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohjejärjestelmä sekä kommentoituja
esimerkkitiedostoja muutamalla ohjelmointikielellä.
Komodo Editin aloitusnäkymä. Start Page -välilehdellä ovat
esimerkiksi linkit edellisiin editoituihin
tiedostoihin.
Ohjelman tekstintäydennys antaa tiedoston tyypin mukaiset
täydennysvaihtoehdot pudotusvalikkona.
Ikkunan voi jakaa kahtia ja näkymissä voi olla muokattavana joko
eri tiedostoja taikka sama tiedosto eri
kohdista.
Komodo sisältää sisäänrakennetun Mozillan Gecko-moottorilla
toimivan web-selaimen.
Komodon työkalulaatikko (toolbox) sisältää makroja ja erilaisia
kielikohtaisia lyhenteitä (abbreviations), joilla voidaan luoda
ohjelmointikielen rakenteita valmiista malleista
täydentämällä.
Editori näyttää ohjeita funktion käytöstä sen kutsua
kirjoittaessa.
Sisäänrakennettu syntaksitarkistin merkitsee virheelliset kohdat
näkyvästi ja näyttää virheilmoituksen työkaluvihjeenä, kun hiiren
vie virheellisen kohdan päälle.
Ikkunan vasempaan reunaan saa näkymään tiedostoselaimen ja
projektityökalun.
Editorin asetukset ovat monipuolisesti muokattavissa oman mielen
mukaiseksi. Syntaksikorostuksen väritykselle on useita valmiita
väriteemoja, jotka ovat myös
muokattavissa.
Mozilla-tyylisten lisäosien asentaminen tapahtuu samoin kuin
Firefox-selaimessa ja
Thunderbird-sähköpostiohjelmassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Komodo Edit (http://viikonvalo.fi/Komodo_Edit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
Poedit on sovelluksien kieleltä toiselle kääntämistä helpottava
työkalu.
Jos on kiinnostunut vapaiden ja avointen ohjelmien kehittämisestä, voi
yhteisöä auttaa kääntämällä sovelluksia kieleltä toiselle. Useat
ohjelmat hyödyntävät GNU Gettext -kirjastoa, jolloin ohjelman
lähdekoodista saadaan eriteltyä omaksi tiedostokseen kääntämistä
vaativat tekstikohdat. Näitä katalogeiksi kutsuttaja po-päätteisiä
tiedostoja voi muokata valitsemallaan tekstieditorilla. Katalogien
käsittelyyn on myös omia työkaluja, joihin kuuluu vapaa käännöstyökalu
Poedit.
Kun Poedit-ohjelmalla avataan katalogitiedosto, ohjelma listaa
käännettävissä olevat tekstikohdat ja näyttää valitun alkuperäistekstin
sekä käännöksen. Poedit riisuu käännöstiedoston merkinnöistä, jotka
eivät koske kääntäjän käännöstyötä. Näin näkymä on selkeä ja riski tehdä
katalogin rikkovia merkkivirheitä pienenee. Ohjelma kertoo käännöksen
edistymisestä ilmoittamalla, kuinka suuri osa tiedostosta on vielä
kääntämättä. Kääntämättömät kohdat korostetaan väreillä ja ryhmitellään
käännöslistan kärkeen. Tällöin käyttäjä näkee heti, mikä osio vaatii
työstämistä. Lisäksi Poedit erottelee sumeasti eli koneellisesti tai
heikosti käännetyt kohdat, jotka vaativat tarkistusta.
Poedit-ohjelmassa on useita kääntämistyötä tukevia ominaisuuksia.
Tarvittaessa Poedit pitää kirjaa käännetyistä teksteistä (engl.
translation memory) ja tarjoaa samaa käännöstä samankaltaisiin
tilanteisiin. Näin nopeutetaan ohjelmien kääntämistä, jolle on
tyypillistä tekstin toistuvuus. Käännöksen laadun tarkistamista keventää
oikolukuohjelman tuki, jolloin kirjoitusvirheet voidaan korostaa.
Poedit osaa käyttää apunaan käännettävän ohjelman lähdekoodia.
Tarvittaessa se etsii lähdekoodista sen kohdan, jota käännettävä teksti
koskee. Tämä on avuksi silloin, kun kääntäjälle jää epäselväksi tekstin
konteksti. Joissakin erityistapauksissa käyttäjä voi haluta päivittää
katalogeja. Silloin Poedit hakee lähdekoodista uusia käännettäviä kohtia
ja tunnistaa katalogista ne kohdat, joita ei enää tarvita.
Ohjelmassa on ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi käännöksen julkaisu-
tai testausvaiheessa. Alkuperäis- ja käännöstekstin lisäksi
katalogitiedostoissa on ylätunniste, joka sisältää lisätietoa
käännöksestä. Poedit osaa lisätä automaattisesti muokkaajan nimen
kääntäjälistan joukkoon. Kun uutta käännöstä halutaan käyttää tai
kokeilla, tarvitaan usein konekielelle muutettu käännöstiedosto. Poedit
osaa luoda tällaisen mo-päätteisen tiedoston automaattisesti
katalogista.
Kotisivu
https://www.poedit.net/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, Unix, Windows
Asennus
Asennustiedosto ladataan ohjelman kotisivuilta tai ohjelma
asennetaan jakelun pakettienhallintaohjelmistolla
Lisätietoa kääntämisestä
http://linux.fi/wiki/Kotoistus
Poedit korostaa sinisellä tekstillä kääntämättömät ja keltaisella
sumeasti käännetyt kohdat.
Käännöstyötä voi nopeuttaa hyödyntämällä aiemmin käännettyjä
kohtia.
Katalogin käännöksiin voi lisätä kommentteja.
Tiettyyn käännöskohtaan voi palata nopeasti kirjanmerkin
avulla.
Poeditin asetusikkuna
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Poedit (http://viikonvalo.fi/Poedit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
KDE SC on täyden työpöytäympäristön sisältävä vapaa
ohjelmistokokonaisuus usealle käyttöjärjestelmälle.
KDE SC (Software Compilation)
on yhteisnimitys kokonaisuudelle, joka koostuu KDE Plasma -työpöydästä
(KDE Plasma
Workspaces),
KDE-ohjelmistoalustasta sekä suuresta joukosta KDE-sovellusohjelmia (KDE
Apps). Kokonaisuutta kehittää
KDE-yhteisö.
KDE:n kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin todettiin, että Unix-tyyppisten
järjestelmien ohjelmille kaivattaisiin yhtenäistä ulkoasua. Ratkaisuna
syntyi KDE, joka oli alkujaan lyhenne sanoista Kool Desktop
Environment (kool = cool), ja myöhemmin vain sanoista K Desktop
Environment. Qt-kirjastoon pohjautuva KDE toi mahdollisuuden tehdä
yhtenäiseen ulkoasuun pohjautuvia helppokäyttöisiä ohjelmia, joiden
kontrollit toimivat keskenään samoin. Sittemmin projekti on siirtynyt
käyttämään yhteisöstä nimeä KDE ja ohjelmistokokonaisuudesta lyhennettä
KDE SC.
KDE-ympäristön näkyvimpiä osia ovat Plasma-työpöytä sekä
ikkunanhallintaohjelma Kwin, jotka huolehtivat käyttöliittymän
toteuttamisesta. Työpöytänä Plasma koostuu erilaisista sovelmista,
plasmoideista, jotka voivat joko olla itse toiminnallisia tai sisältää
muita plasmoideja. Esimerkiksi työpöydän tausta sekä paneelit ovat
plasmoideja, jotka sisältävä muita plasmoideja, kuten kuvakkeita,
valikoita, kellon, kalenterin, ikkunaluettelon ja niin edelleen. Tämä
rakenne sekä lukuisa määrä erilaisia sovelmia mahdollistaa työpöydän
joustavan muokkaamisen käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Oletuksena
Plasma-työpöytä on varsin vähäeleinen ja selkeä, tyhjä taulu, jonka
käyttäjä voi itse täytää makunsa mukaan, jos haluaa.
Perinteisesti työpöydällä näytetään joukko käyttäjän kotihakemiston
Desktop-kansiossa (tai Työpöytä-kansiossa) olevia kuvakkeita. KDE:n
Plasma-työpöydällä tämä on oletuksena toteutettu siten, että työpöydällä
on "Kansionäkymä"-plasmoidi (Folder View), joka näyttää sisältönään
kyseisen kansion sisällön. Tämän toteutuksen erityisenä hyötynä on se,
että plasmoidi on vain yksi muiden joukossa ja se on helppoa vaihtaa
näyttämään jonkin toisen kansion sisällön. Samoin
"Kansionäkymä"-plasmoideja voi olla työpöydällä useita ja niihin voi
määritellä näkymään esimerkiksi kulloinkin meneillään olevan projektin
tiedostot. Lisäksi on mahdollista asettaa näkymälle suodattimia, joilla
kansiosta näytetään vain tietyn tyyppiset tiedostot. Jos
työpöytäkuvakkeiden esittäminen tällä tavoin ei miellytä, on toki
mahdollista valita myös perinteiden tapa näyttää kuvakkeet suoraan
työpöydällä.
Työpöydän ulkoasun muokkaamiseen KDE-projektilla on käytössä
kde-look.org-sivusto, johon yhteisö on tuottanut
suuren määrän taustakuvia, plasmoid-tyylejä, ikkunoinnin tyylejä,
kuvakekokoelmia sekä muuta ulkoasullista materiaalia. Sivuston käyttö on
integroitu suoraan KDE:n käyttöliittymään siten, että esimerkiksi
työpöydän taustakuvaa vaihtaessa "Hae uusia taustakuvia"-nappia
painamalla esiin tulee luettelo kde-look.org-sivustolta löytyvistä
taustakuvista, joita on mahdollista selata esimerkiksi arvostelujen ja
latausmäärien mukaisessa järjestyksessä ja joita voi tästä listasta
asentaa omaan käyttöön vain nappia painamalla. Samalla tavoin
plasmoidien tyylit, ikkunointityylit, kuvakekokoelmat ja väriteemat ovat
ladattavissa suoraan niiden vaihtoon käytettävän työkalun kautta
menemättä erikseen selaimella kde-look.org-sivustolle. Myös uusien
plasmoidien lataaminen kde-apps.org-sivustolta
hoituu samaan tapaan.
Plasma-työpöytä tarjoaa oletuksena käyttöön kaksi
virtuaalityöpöytää
joilla auki olevia ikkunoita voi ryhmitellä helpommin hallittaviksi
kokonaisuuksiksi. Virtuaalityöpöytien määrää voi joustavasti lisätä ja
vähentää oman tarpeen mukaan. Oletuksena Plasma-työpöydän alapalkissa on
perinteisen kaltainen aukiolevien ohjelmien lista, joka osaa
tarvittaessa niputtaa saman ohjelman erilliset ikkunat yhden valinnan
taakse sekä näyttää valinnan mukaan ikkunat joko kaikilta tai vain
valitulta työpöydältä. Vaihtoehtona tälle voi toki käyttää myös
"Kuvakenäkymä"-plasmoidia, joka näyttää auki olevat ohjelmat samaan
tyyliin, kuin monet muutkin nykyiset työpöydät (Ubuntun Unity, Windows
7, Mac OS X) vain yhtenä kuvakkeena. Auki olevan ohjelman kuvakkeen voi
hiiren oikean näppäimen takaa valita pysymään näkyvissä
käynnistyskuvakkeena myös ohjelman ollessa suljettuna.
Plasma-työpöytä sisältää lisäksi ominaisuuden nimeltä Aktiviteetit
(Activities), jolla on mahdollista muodostaa useampi erilainen
rinnakkain käytettävä työpöytänäkymä. Käyttäjä voi esimerkiksi luoda
erillisen aktiviteetin työkäyttöön ja toisen vapaa-ajalle. Tällöin
työkäyttöön tarkoitettu aktiviteetti voi sisältää työpöydällä
esimerkiksi kansionäkymät sillä hetkellä käynnissä oleviin
työprojekteihin sekä kuvakkeita työssä tarvittaviin ohjelmiin, kun taas
vapaa-ajalle tarkoitettu aktiviteetti voi ulkoasultaan näyttää aivan
toisenlaiselta. Kuhunkin aktiviteettiin avatut ikkunat näkyvät vain
siinä, jos niin halutaan. Aktiviteetteja voi hyödyntää myös yhdessä
virtuaalityöpöytien kanssa, jolloin kullekin virtuaalityöpöydälle on
mahdollista valita eri plasmoideja.
Työpöytäkäyttöön suunnatun Plasma Desktop -ympäristön lisäksi KDE Plasma
Workspaces tarjoaa rinnakkaiset Plasma
Netbook ja Plasma
Active -toteutukset. Näistä ensimmäinen on
suunnattu rajallisella näyttötilalla varustettuihin miniläppäreihin
(netbooks) ja jälkimmäinen tablettikäyttöön. Nämä Plasman kolme
toteutusta muodostavat siis kolme eri käyttöyhteyteen suunnattua näkymää
samaan käyttöympäristöön.
Työpöydän lisäksi KDE-ohjelmistokokoelma sisältää suuren määrän
tietokoneen peruskäytössä tarvittavia ohjelmia, joilla on yhtenäinen
ulkoasu ja käyttölogiikka. Näitä ovat esimerkiksi Konqueror- ja
Rekonq-www-selaimet, Okular-katseluohjelma pdf-tiedostoille sekä monille
muille dokumenttityypeille, Gwenview-kuvankatselin,
Dolphin-tiedostonhallinta, Amarok-musiikkisoitin, DigiKam-albumiohjelma,
Kate-tekstieditori, Kontact-kokonaisuus sähköpostien, kalenterin,
yhteystietojen yms. hallintaan sekä
Marble-karttaohjelma. Myös pelejä löytyy melko
laaja valikoima. KDE-ympäristön kanssa toimivat toki myös kaikki muut
samalla käyttöjärjestelmällä käytettävissä olevat ohjelmat, jotka voivat
kuitenkin ulkoasultaan poiketa jonkin verran KDE-ohjelmista. Silti
esimerkiksi gtk-pohjaiset ohjelmat KDE pyrkii näyttämään mahdollisimman
saman kaltaisella teemalla kuin KDE-ohjelmat.
Tekniseltä puolelta KDE-ohjelmistoalusta pyrkii yhtenäistämään
esimerkiksi multimedian ja erikoislaitteiston, kuten piirtopöydän,
käsittelyn niin, että yksittäisen KDE-ohjelman tekijän ei tarvitse
huolehtia niiden toteutuksesta. Näin esimerkiksi musiikkisoittimen
tekijän ei tarvitse itse toteuttaa vaikkapa ogg-, mp3- ja
flac-tiedostomuotojen tukea vaan hän voi käyttää KDE-ohjelmistoalustan
Phonon-multimediajärjestelmän tarjoamaa toteutusta. Toinen erinomainen
KDE:n tarjoama ominaisuus on KIO (KDE Input/Output), joka mahdollistaa
sen, että mikä tahansa KDE-ohjelma pystyy avaamaan ja käsittelemään
tiedostoja minkä tahansa KIO:n tukeman käytännön (protokollan) kautta.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi
Gwenview-kuvankatseluohjelmalla voi avata kuvan suoraan ssh-yhteyden yli
toiselta koneelta tai http-yhteydellä halutusta www-osoitteesta. Samoin
Kate-tekstieditorilla voi muokata vaikka html-tiedostoa suoraan
palvelimella ssh- tai ftp-yhteyden kautta. KIO tukee useita protokollia,
kuten: http, ftp, smb, ssh, fish, sftp, svn ja tar.
KDE:n taustalla käytetyn Qt-kirjaston ansiosta se on melko laajalti
sovitettavissa usealle alustalle. Pitkälti samoin toimiviin
Unix-tyyppisiin järjestelmiin KDE-ympäristö on helposti saatavilla.
Lisäksi ympäristöstä on kokeiluasteella olevat versiot myös Windows- ja
Mac OS X -käyttöjärjestelmille.
Kotisivu
http://kde.org
Lisenssi
GNU LGPL (ja muita)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris sekä kokeiluasteella
Windows ja Mac OS X
Asennus
Asennuspaketit löytyvät Linux-jakeluihin tyypillisesti
paketinhallinnan kautta. Osa jakeluista käyttää KDE-ohjelmia
oletuksena, josaan ne ovat asennettavissa jälkikäteen. Esimerkiksi
Ubuntun voi asentaa suoraan KDE-käyttöliittymällä käyttäen
Kubuntu-versiota taikka asentaa KDE:n
jälkikäteen kubuntu-desktop -paketilla.
Käyttöohjeet
KDE-yhteisön tuottamia ohjeita ja tutorialeja löytyy KDE
UserBase-sivustolta
myös suomeksi. (englanniksi)
Logo ja Konqi-maskotti
Lähde: http://www.kde.org/stuff/clipart.php\
Copying of the KDE Logo is subject to the LGPL copyright license.
KDE, K Desktop Environment and the KDE Logo are trademarks of KDE
e.V.
KDE:n sisäänkirjautumisruutu, KDM.
KDE:n Plasma-työpöytä on oletusasetuksilla varsin tyhjä ja
neutraali odottaen käyttäjän omia valintoja.
Taustakuvaksi on tarjolla lukematon määrä verkosta ladattavia
yhteisön tuottamia kauniita taustakuvia.
Työpöydälle voi asetella erilaisia toimintoja toteuttavia sovelmia
eli plasmoideja kansionäkymistä ja kelloista sanakirjaan,
tietokonealgebraan sekä rss- ja
Twitter-virtoihin.
Myös muita työpöydän ulkoasuun vaikuttavia komponentteja ja teemoja
voi ladata käyttöön suoraan verkosta.
Virtuaalityöpöydillä työskentelyyn käytettäviä ohjelmia ja
ikkunoita voi kätevästi ryhmitellä. Virtuaalityöpöytien välillä on
helppo siirtyä ja niitä on helppo lisätä ja poistaa tarpeen
mukaan.
Jos plasmoidien käyttäminen työpöydällä ei miellytä, voi käyttää
perinteisempää työpöytänäkymää, jossa kuvakkeet ovat suoraan
työpöydällä. Avoinna olevien ohjelmien listana voi vaihtoehtoisesti
käyttää pelkistä kuvakkeista koostuvaa listaa samaan tapaan kuin
monessa muussakin nykyisessä
työpöytäjärjestelmässä.
Plasma-työpöytä mahdollistaa erittäin joustavan muokkaamisen oman
mielen mukaan. Työpöytä on myös sopivalla paneelien asettelulla ja
sopivasti valituilla plasmoideilla helppoa saada muistuttamaan muita
järjestelmiä, jos mieli niin tekee.
KDE-ohjelmistokokoelma sisältää useita keskenään yhtenevän näköisiä
ja yhtenevästi toimivia ohjelmia, kuten kuvan Kontact ja
Okular.
Krunner on KDE-ympäristön monipuolinen ja tehokas hakukenttä, jolla
voi muun muassa käynnistää sovelluksia, suorittaa laskutoimituksia,
hakea tiedostoja, sähköposteja ja www-kirjanmerkkejä ja paljon
muuta.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
AbiWord on pieni ja kevyt tekstinkäsittelyohjelma monelle
käyttöjärjestelmäalustalle.
AbiWord on
erityisesti kevyeksi ja ketteräksi tehty tekstinkäsittelyohjelma.
AbiWord on osa GnomeOfficea.
Keveydestään huolimatta se kykenee hoitamaan tärkeimmät
tekstinkäsittelyohjelman tehtävät sekä tukee useita eri tiedostomuotoja.
Lisäksi se on saatavilla useille käyttöjärjestelmille. Ohjelman keveys
on saavutettu osittain sillä, että itse ohjelma sisältää olennaisimmat
tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuudet ja loput ominaisuudet on
toteutettu lisäosina, joita voi asentaa ja ottaa pois käytöstä tarpeen
mukaan. Ohjelman tukemia avattavia tiedostomuotoja ovat sen oman
tiedostomuodon lisäksi muun muassa OpenOfficen ja [LibreOfficen
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")-tekstinkäsittelyohjelmien tukema
odt-tiedostomuoto, MS Wordin doc- ja docx-muodot, MS Worksin
tiedostomuoto, WordPerfectin tallennusmuoto, rich text format (rtf) sekä
html. Tallennuksen AbiWord osaa tehdä lisäksi useassa muussakin
muodossa, kuten esimerkiksi pdf-, latex- ja epub-muodoissa. Osa
tiedostomuotojen tuista on toteutettu lisäosana ja sitä kautta niitä on
mahdollista asentaa tai luoda lisää. Ohjelmaa on mahdollista käyttää
myös suoraan komentoriviltä muuntamaan tiedostoja yhdestä
tiedostomuodosta toiseen. Tällä tavoin on mahdollista automatisoida
vaikka doc-tiedostojen muuntoa esimerkiksi odt- tai pdf-muotoon.
Tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksista AbiWord tukee muun muassa
muista vastaavista ohjelmista tuttuja tyylejä, listoja, taulukoita,
kuvia, sisällysluetteloa, alaviitteitä sekä ylä- ja alatunnisteita.
AbiWordiin voi kirjoittaa myös matemaattisia kaavoja, jotka syötetään
LaTeX-kielellä. Ohjelma osaa oikoluvun valitulla kielellä. Tekstin eri
osille voi olla valittuna eri kieliä. AbiWord tukee länsimaisen
vasemmalta oikealle kirjoitettavan tekstin lisäksi myös oikealta
vasemmalle kirjoittavaa tekstiä, joten sillä voi kirjoittaa myös vaikka
arabiaa tai hebreaa. Ohjelman käyttöliittymä on käännetty useille
kielille, mukaan lukien suomi.
AbiWordilla on mahdollista kirjoittaa myös esimerkiksi kirjepohjia,
joissa on muuttuvia kenttiä, kuten vastaanottajan nimi ja osoite.
Kenttiin täytettävät tiedot se osaa noutaa esimerkiksi tietokannasta tai
vaikka pilkuin erotellusta tekstitiedostosta, csv-tiedostosta. Näin
saadaan tulostettua vastaanottajille henkilökohtaiset kirjeet helposti.
Ohjelman lisäosilla on mahdollista toteuttaa erilaisia hyödyllisiä
toimintoja. Lisäosina löytyvät esimerkiksi BabelFish-käännöstyökalu,
Wikipedia-lisäosa, jolla pystyy hakemaan kohdistimen kohdalla olevaa
sanaa Wikipediasta, epub-tallennussuodatin, erilaisia
yhteenvetotyökaluja sekä sanastoja.
Yhtenä AbiWordin erikoisuutena on sen yhteistyötoiminto, jota
käyttämällä on mahdollista jakaa asiakirja toisen käyttäjän kanssa
verkon yli ja muokata sitä yhdessä yhtä aikaa. Yhteismuokkaus voi
tapahtua valinnan mukaan esimerkiksi
AbiCollab-palvelun kautta,
Xmpp-pikaviestiyhteyden (Jabber/GoogleTalk) kautta taikka lähiverkossa
suoraan koneiden välille luodun yhteyden kautta.
Kotisivu
http://www.abisource.com/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Mac OS X, Solaris, QNX
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta.
Linux-jakeluihin AbiWord löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.
Esimerkkitiedostoja
Viikon_valo-65.abw
Viikon_valo-65.pdf
AbiWord on kevyt tekstinkäsittelyohjelma, joka tukee oleellisimpia
tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuuksia.
Otsikkotyylin ominaisuuksien muokkausta.
Teksti kiertää asiakirjaan liitettyjä kuvia. Oikoluku on
alleviivannut sanat, joita se ei ole
tunnistanut.
Kuvan asetukset: teksti kiertää kuvan vasemmalta puolelta ja kuva
on kiinnitetty suhteessa tekstikappaleeseen.
Matemaattisen kaavan syöttäminen tapahtuu erilliseen kaavaikkunaan
LaTeX-kielellä.
Yhteistyötoiminnallisuudella kaksi käyttäjää voi muokata yhtä aikaa
samaa asiakirjaa yhteistyössä verkon yli.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
Kig on vapaa työkalu geometristen kuvioiden piirtämiseen.
Kig on KDE
edutainment -projektin interaktiivisen geometrian
sovellus, jolla käyttäjä voi piirtää erilaisia geometrisia
konstruktioita. Piirretyt kuviot ovat interaktiivisia, eli kuvion
pisteitä ja muita osia voi liikutella, jolloin myös liikuteltavasta
objekteista riippuvat muut kuviot päivittyvät. Ohjelmassa on
monipuolinen valikoima käytettävissä olevia objekteja kuten piste,
suora, puolisuora, jana, ympyrä, kulma, ellipsi sekä paraabeli.
Objektien piirtämisessä voi hyödyntää leikkauspisteitä, keskipisteitä,
kohtisuoria, kulmanpuolittajia sekä monia muita geometrisia käsitteitä.
Objektien ominaisuuksia, kuten väriä, viivan paksuutta ja tekstejä, voi
muokata hiiren oikealla näppäimellä objektin kohdalta saatavan
kontekstivalikon kautta. Koordinaatistona ohjelmassa voi käyttää joko
tavallista karteesista koordinaatistoa taikka polaarikoordinaatistoa.
Kig käsittelee piirrettyjä kuvioita objekteina ja niiden piirtäminen
tapahtuu joko lisäämällä piirtoalustalle uusia pisteitä tai
hyödyntämällä jo olemassa olevia objekteja. Esimerkiksi ympyrän voi
määritellä kahden joko olemassa olevan tai vasta luotavan pisteen,
keskipisteen ja kehäpisteen, avulla taikka yhden pisteen ja jo olemassa
olevan janan pituuden avulla. Kuvion luomisen jälkeenkin objektit
säilyttävät keskinäisen riippuvuutensa. Esimerkiksi, jos ympyrä on luotu
käyttämällä sen säteenä jonkin olemassa olevan janan pituutta, muuttuu
ympyrän koko, jos janan päätepistettä siirretään. Ohjelmassa on myös
mahdollista määritellä omia makroja, eli uusia kuviotyyppejä.
Esimerkiksi kahden pisteen välisen janan keskinormaali on mahdollista
määritellä makroksi piirtämällä ensin kyseinen keskinormaali itse
geometrisena konstruktiona ja opettamalla tämän jälkeen uudelle
makrolle, mitkä piirretyn kuvion osista ovat syöte (kaksi pistettä) ja
mikä tai mitkä lopputulos (keskinormaali). Ohjelman toimintaa on myös
mahdollista skriptata
Python-kielellä.
Kuvia on mahdollista tallentaa Kigin oman tiedostomuodon lisäksi
useammassa bittikarttamuodossa, svg- ja xfig-vektorimuodoissa sekä
asymptote- ja latex-muodoissa. Latex-muotoinen tallennus tapahtuu
PSTricks-, Tikz/PGF- tai asymptote-piirtokäskyinä. Kigillä piirrettyjä
kuvia on siis mahdollista käyttää monipuolisesti erilaisissa
käyttötarkoituksissa.
Kig eroaa aiemmin esitellystä GeoGebrasta muun
muassa sillä, että Kig keskittyy erityisesti geometriseen piirtämiseen,
kun GeoGebra hallitsee lisäksi myös esimerkiksi funktioiden kuvaajien
piirtämisen. Toinen ero on se, että Kig istuu natiivina sovelluksena
ulkoasultaan ja käyttölogikaltaan paremmin muiden KDE-ohjelmien
joukkoon, kun taas GeoGebra Java-sovelluksena toimii useammalla
laitealustalla ja jopa www-sivulle upotettuna sovelmana.
Kotisivu
http://edu.kde.org/kig/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluihin Kig löytyy paketinhallinnan kautta. Muihin
Unix-tyyppisiin järjestelmiin ohjelma löytyy tyypillisesti samaa
kautta kuin muutkin asennettavat KDE-ohjelmat.
Windows-alustalle KDE-ohjelmista on toistaiseksi tarjolla vasta
kokeellisia versioita.
Käyttöohjeet
Kig-esittely
Linux Journal -lehdessä.
Kig-käsikirja
Kig ja tyhjä piirtoalue. Ylhäällä valikot ja toimintopalkki.
Vasemmalla työkalupalkit pisteiden, janojen ympyröiden ja monien
muiden objektien piirtämiseen. Oikealla paneelit muunnosten, kuten
siirtojen, peilausten, kiertojen ja skaalausten
tekoon.
Kuvioita koostetaan erilaisista objekteista. Kuvassa kahden pisteen
kautta piirretty suora sekä kahden pisteen välille piirretty jana.
Parhaillaan piirretään ympyrää, jonka keskipisteenä on annettu piste
ja säteeksi valitaan annetun janan pituus.
Uusia objekteja voi luoda aiempien pohjalta. Kuvassa kaksi ympyrää,
joiden keskipisteet ovat annetun janan päätepisteet ja säteinä
toisen annetun janan pituus. Kuvassa muodostetaan ympyröiden
leikkauspisteet.
Kahden pisteen välisen janan keskinormaalin konstruointi.
Ympyröiden säteinä käytetty kuvassa näkyvän janan pituutta,
ympyröiden kaksi leikkauspistettä etsitty leikkauspistetyökalulla ja
näiden leikkauspisteiden kautta piirretty suora, eli haettu
keskinormaali. Kuvaan punaisella merkitty kulma on suora kulma,
kuten käy ilmi kulmalle annetusta automaattisesti päivittyvästä
tekstikentästä sekä kohtisuoruustestillä muodostuvasta, niin ikään
automaattisesti päivittyvästä kentästä.
Yhden objektin, esimerkiksi pisteen siirtäminen päivittää kaikkia
siitä riippuvia muita objekteja.
Ohjelmalla on mahdollista luoda uusia makroja piirtämällä ensin
halutunlainen konstruktio ja sen jälkeen kertomalla makrotyökalulle,
mitkä objektit ovat makron syötteitä ja mikä objekti makrolla
tuotettava lopputulos.
Kuva havainnollistaa, miten mikä tahansa ympyrän kaarta vastaava
kehäkulma on puolet vastaavasta keskuskulmasta. Kuvan kaikki neljä
pistettä ovat siirrettäviä.
Kaikki tarjolla olevat objektit ovat valittavissa valikosta ja omia
makroja tekemällä niitä voi luoda lisää.
Ohjelmalla on mahdollista piirtää myös vektoreita ja muun muassa
niiden summan, joka päivittyy alkuperäisiä vektoreita
muokattaessa.
Suoria, paraabeleja, ympyröitä, ellipsejä ja hyperbelejä voi
piirtää niillä olevia pisteitä syöttämällä. Yleisen
kartioleikkauksen voi syöttää antamalla viisi sillä olevaa pistettä.
Kuvaajien karteesisen yhtälön voi laittaa tekstinä näkyviin.
Tekstikentissä voi viitata muuttujilla objektien ominaisuuksiin,
kuten suoran kulmakertoimeen tai ympyrän pinta-alaan. Objektien
värejä, viivan paksuutta tai tyyliä, tekstejä yms. voi muuttaa
hiiren kakkosnäppäimellä esiin tulevasta
kontekstivalikosta.
Ohjelma tukee useita geometrisia kuvauksia, kuten peilauksia ja
kiertoja. Ohjelma opastaa objekteja piirtäessä käyttäjää sekä
ikkunan alareunassa olevalla työkaluohjeella sekä hiiren viereen jo
valmiiden objektien kohdalle siirryttäessä ilmestyvillä
tilannekohtaisilla ohjeilla.
Kolmannen asteen käyrä, paraabeli sekä paraabelin pisteeseen
piirretty tangentti. Koordinaatistoksi valittu euklidisen
koordinaatiston sijaan polaarikoordinaatisto.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Kig (http://viikonvalo.fi/Kig)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
F-Droid on ohjelmistovarasto, joka kokoaa yhteen paikkaan helposti
asennettavaksi suuren joukon vapaita avoimen lähdekoodin
Android-ohjelmia.
F-Droid on
vapaaehtoisprojekti, joka tarjoaa varaston avoimen lähdekoodin
Android-ohjelmia. F-Droid-sovelluksella voi selata varaston tarjoamia
ohjelmia kategorioiden mukaan ja asentaa, poistaa sekä päivittää
sovelluksia. Sovellusluetteloa voi selata myös
web-selaimella ja ladata sekä
asentaa sovelluksia sitä kautta. F-Droid tarjoaa kustakin ohjelmasta
lyhyen esittelyn, tiedon sen lisenssistä, linkin ohjelman kotisivuille
ja mahdolliselle Google Play -sivulle, linkin saatavilla olevaan
ohjelman lähdekoodiin sekä mahdollisuuden lahjoittaa rahaa tekijälle.
F-Droid-sovelluksella asentaminen on helppoa ja sovelluksen asetuksista
voi valita, miten usein se tarkistaa varastosta päivitysten saatavuuden.
F-Droidin asetuksista on myös mahdollisuus valita, haluaako ohjelman
näyttävän luetteloissa myös muun muassa mainoksia näyttävät ohjelmat,
epävapaita lisäosia tai palveluita käyttävät ohjelmat, jotka osa
käyttäjistä voi haluta suodattaa pois ohjelmalistoista.
Toisin kuin Googlen Playssa, F-Droid luettelee osasta ohjelmista
useitakin asennettavissa olevia versioita, joista tyypillisesti yksi on
merkitty tähdellä. Tähdellä merkitty on viimeisin virallinen versio,
jonka tekijä on saattanut laittaa myös Google Playn tarjontaan. Muut
versiot ovat tyypillisesti joko ohjelman vanhempia versioita tai
uudempia kokeellisia beta-versioita. Näin käyttäjällä on itsellään
suurempi vapaus valita haluamansa versio ohjelmasta.
Kunkin asennuspaketin yhteydessä on lisäksi mainittu toinen
avainsanoista "source" tai "bin". Tämä viittaa ohjelman käännösversioon.
"Source" tarkoittaa, että F-Droidin ylläpitäjät ovat tarkistaneet
ohjelman lähdekoodin jollain tasolla ja ovat itse kääntäneet ohjelman
saatavilla olevasta lähdekoodista, paketoineet sen ja allekirjoittaneet
paketin F-Droidin nimissä. Näin he siis takaavat, että ohjelman
suoritettava versio vastaa saatavilla olevaa lähdekoodia.
"Bin"-avainsana puolestaan tarkoittaa, että kyseessä on ohjelman tekijän
itse kääntämä ja paketoima versio. Suurin osa ohjelmista on
F-Droid-projektin kääntämiä "source"-versioita, mutta esimerkiksi
Mozillan Firefox-selain on jaossa "bin"-versiona.
Huomattavaa on myös, että F-Droidin kautta sovelluspaketteja on
mahdollista ladata myös ilman puhelinta tai tablettia toisin kuin Google
Playsta. Tämä on oleellista esimerkiksi silloin, kun Android-sovelluksia
halutaan käyttää emulaattorissa, johon Google Playn saaminen voi olla
hankalaa.
F-Droid-sovelluksen sekä muidenkin F-Droidin kautta ladattujen
sovellusten asentaminen edellyttää, että puhelimen asetuksista sallitaan
ohjelmien asentaminen marketin (Google Playn) ulkopuolelta.
Kotisivu
http://f-droid.org/
Lisenssi
GNU GPLv2+ (F-Droid-sovellus)
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
F-Droid-sovelluksen voi asentaa palvelun kotisivulta.
F-Droid-sovellus käynnistyksen jälkeen. Lista uusista
sovelluksista.
Sovellukset on luokiteltu kategorioihin.
Kustakin sovelluksesta on lyhyt esittely, tieto lisenssistä ja
luettelo asennettavista versioista.
Versiota napauttamalla asennuspaketti ladataan
F-Droid-pakettivarastosta.
Lataamisen jälkeen näytetään kyseisen sovelluksen vaatimat oikeudet
ja kysytään, halutaanko ohjelma asentaa.
Asennuksen lisäksi on mahdollista tutustua sovelluksen kotisivuun,
mahdolliseen ongelmalistaan (bugzilla tms.), ohjelman lähdekoodiin
taikka Google Playsta löytyvään versioon.
F-Droid-sovelluksen asetuksista voi valita, minkä tyyppisiä
sovelluksia haluaa nähdä luetteloissa.
Suurin osa sovelluksista on F-Droid-projektin kääntämiä ja
paketoimia ("source"), mutta osa jaetaan sovelluksen tekeminä
valmiina paketteina ("bin"). Firefox on yksi valmiista paketeista
levitettävistä ohjelmista.
F-Droid-projektin web-sivusto.
Ohjelmia voi selata myös web-selaimella.
Ohjelman kuvaus- ja lataussivu. Ohjelman riippuvuudet epävapaista
komponenteista tai palveluista on merkitty
selkeästi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
KeepScore on vapaa avoimen lähdekoodin sovellus pelien pisteenlaskuun
Android-laitteella.
Unohda kynä ja
paperi! KeepScorella voit pitää kirjaa 2-8 pelaajan pelin
pisteenlaskusta Android-laitteellasi, puhelimella tai tabletilla.
Ohjelmalla valitaan ensin pelaajien määrä ja syötetään haluttaessa
pelaajien nimet. Ohjelma näyttää ruudulla kunkin pelaajan
yhteispistemäärät, listan erillisten pelikierrosten pisteistä sekä plus-
ja miinusnappulat, joilla pistemääriä voi kasvattaa ja pienentää. Kukin
pistemäärän muutos tallentuu uuden pelikierroksen pisteiksi 10 sekunnin
viiveellä, jonka aikana pistemäärää voi vielä muuttaa. Viive on
säädettävissä ohjelman asetuksista. Ohjelmalla on helppoa pitää kirjaa
pelin eri kierroksilla saavutetuista pisteistä yhteispisteiden lisäksi.
Siksi se soveltuu hyvin esimerkiksi vuoropohjaisten pelien
pisteenlaskuun tai vaikka (frisbee)golfin pistetilanteen kirjaamiseen.
Kierrospisteiden listaa pitkään painamalla voi lisätä myös nollan
pisteen kierroksen tai poistaa viimeisimmän pistemuutoksen, jos syötössä
tapahtuu virhe.
Ohjelman asetukset ovat helposti ja monipuolisesti muokattavissa.
Pisteenlaskun voi aloittaa, kuten oletuksena on, nollasta, mutta yhtä
hyvin aloituspisteiksi voi valita vaikka dartsin 501 pistettä. Plus- ja
miinusnappulaa pitkään painamalla saa esiin ponnahdusvalikon, jota
kautta on mahdollista syöttää myös muun suuruisia muutoksia. Jos
näytölle mahtuu, näytetään plus- ja miinusnappuloiden lisäksi myös neljä
muuta muutosnappula, joiden suuruudet oletuksena ovat -10, -5, 5 ja 10,
mutta jotka ovat käyttäjän muokattavissa.
Ohjelma tallentaa pistetilanteet automaattisesti ja pelitilanteita voi
olla yhtä aikaa talletettuna useita. Pelattujen pelien pistehistoriaa
voi tarkastella myös pelaajittain ja kierroksittain piirrettynä graafina
taikka kierros- tai pelaajakohtaisesti tulostettuina taulukoina.
Ohjelman versiossa 1.2.3 on käytettävissä neljä eri väriteemaa.
Pelitulokset on myös mahdollista varmuuskopioida talteen muistikortille
sekä lukea ne takaisin varmuuskopiosta. Lisäksi versio 1.2.3 toi
mukanaan mahdollisuuden tallentaa tulokset taulukkolaskentaohjelmia
varten csv-tiedostona.
Kotisivu
https://github.com/nolanlawson/KeepScore
Lisenssi
WTFPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Google
Playsta,
F-Droidilla
tai suoraan tekijän
kotisivuilta. Google
Playssa on tarjolla myös
Donate-versio,
jonka asentamalla voi lahjoittaa tekijälle muutaman rovon.
KeepScore 1.2.3
Aloita uusi peli. Tyhjä tallennettujen pelien luettelo. Ylhäällä
kuvakkeet varmuuskopiointiin ja varmistusten
palautukseen.
Pelaajia voi olla kahdesta kahdeksaan.
Pelaajille voi syöttää nimet tai käyttää oletuksena olevia "Player
1", "Player 2", jne.
Oletuksena pisteenlasku alkaa nollasta. Pistemääriä voi kasvattaa
ja pienentää plus- ja miinusnappuloilla.
Pistemäärän muuttaminen päivittää kokonaispistemäärää ja näyttää
muutoksen suuruuden.
Ohjelma näyttää muutoksen suuruuden muutoksen aikana ja 10 sekuntia
sen jälkeen muutos siirretään oikean reunan listaan, jossa näkyvät
kunkin pelikierroksen pisteet.
Viimeisimmän kierroksen pisteet voi poistaa painamalla sormella
pitkään kierrospisteiden listaa. Samaa kautta on mahdollista lisätä
nolla pelikierroksen pisteiksi.
Täydet kahdeksan pelaajaa yhtä aikaa pelaamassa. Väriteemana tumma
teema.
Ohjelma sopii myös vaikka darts-pisteiden laskuun, kun
aloituspistemäärä valitaan sopivasti. Jos näytöllä on tilaa, plus-
ja miinusnappulan lisäksi näytetään neljä muun suuruista
muutosnappulaa, joka on kätevää, kun pelin pistemäärät ovat
suuria.
Myös vapaavalintaisen pistemäärän muutoksen syöttäminen onnistuu
painamalla pitkään plus- tai
miinusnappulaa.
Useita pelituloksia talletettuna.
Pelin pistemäärän kehitys pelaajittain ja kierroksittain
graafisesti esitettynä.
Pelaajien pistemäärät kierroksittain
taulukoituna.
Pistemäärät pelaajittain taulukoituna.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KeepScore (http://viikonvalo.fi/KeepScore)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.06.2015 - klo:21:00
Walma on vapaa web-pohjainen yhteiskäyttöinen valkotaulusovellus.
Walma Whiteboard on
suomalaisen Opinsys Oy:n tekemä erityisesti
opetuskäyttöön suunniteltu sähköinen valkotaulu, jolla opettaja ja
opiskelija voivat yhdessä piirtää samalle piirtoalustalle erilaisilla
laitteilla. Opettaja voi esimerkiksi käyttää luokan edessä
interaktiivista kosketustaulua ja opiskelijat heille jaettuja
tablettilaitteita. Walmaa voi toki käyttää myös muussa yhteistä
piirtämistä tarvitsevassa käytössä. Walma on alustariippumaton ja toimii
moderneilla selaimilla, kuten Mozillan Firefoxilla ja Googlen
Chrome-/Chromium-selaimilla. Tablettilaitteissa sovellus toimii ainakin
Firefox-selaimella Androidissa ja Safari-selaimella iPadissa.
Walma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja pelkistetty.
Varsinaisia työkaluja on kolme: vapaa piirtäminen, suora viiva sekä
pyyhekumi. Piirtojäljen värin voi valita kahdestatoista ja työkalun
paksuuden viidestä eri vaihtoehdosta. Verkkopalveluna Walman
toimintaidea on samantapainen kuin Etherpadin.
Uuden piirroksen luominen avaa selaimen uuteen yksilölliseen
url-osoitteeseen, jonka jakamalla voi kutsua muita osallistumaan
yhteisen piirroksen tekemiseen. Piirrosten osoitteet ovat oletuksena
voimassa tunnin, jonka jälkeen osoite vapautetaan käytettäväksi
uudelleen. Piirretyn kuvan voi kuitenkin merkitä pysyväksi, jolloin se
säilyy käytettävissä pidempäänkin. Piirtoalustalle voi ladata
taustakuvan, jonka päälle piirtäminen tapahtuu. Piirrosjälki tulee
taustakuvan päälle kuin omalle kalvolleen, eli piirtäminen ja
piirrosjäljen pyyhkiminen eivät vaikuta taustakuvaan. Tämä on
hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi, jos opetuksessa halutaan jostain
kuvasta korostaa asioita piirtämällä sen päälle. Valmis kuva on
mahdollista julkaista ladattavaksi ja tallennettavaksi png-muodossa.
Walma on toteutettu asiakaspäässä html5:n canvas- ja
websocket-tekniikoilla ja palvelinosuuden toteutus on tehty
Node.js:llä ja
CoffeeScript-kielellä. Walman lähdekoodi on
ladattavissa Github-palvelusta,
josta löytyvät myös asennusohjeet.
Walman hyödyllisimpiä ominaisuuksia ovat yksinkertainen käyttöliittymä,
helppo jakaminen sekä yhteismuokkaaminen.
Kotisivu
http://walma.opinsys.fi/
Lisenssi
GNU GPLv2+
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Walma on palvelimelle asennettava ohjelmisto, jonka asennettava
lähdekoodi löytyy Githubista.
Demo
http://walmademo.opinsys.fi
Esimerkkipirros
http://walmademo.opinsys.fi/Ld
Walma vasta avattuna.
Sama Walma-osoite vasemmalla Firefoxilla ja oikealla
Chromium-selaimella avattuna. Piirtotyökalulle on valittavissa viisi
eri paksuutta ja kaksitoista eri väriä.
Piirretyt kuviot välittyvät saman tien piirtotapahtuman päätyttyä
palvelimen kautta kaikille piirtämiseen osallistuville selaimille.
Suoran viivan piirtämiseen tarkoitetulla työkalulla ovat käytössä
samat valinnat kuin piirtotyökalulla.
Myös pyyhekumityökalun paksuus on valittavissa samoin kuin
piirtotyökaluilla.
Pyyhekumi käytössä.
Siirtotyökalulla voi siirtää piirtoalustaa, jos se on suurempi kuin
selainikkuna. Asetusvalikosta voi muuttaa piirroksen pysyväksi,
tyhjentää sen, laittaa piirtoalustalle taustakuvan tai julkaista
piirroksen. Kuvan piirros ei ole vielä pysyvä vaan poistuu tunnin
epäaktiivisuuden jälkeen automaattisesti.
Pysyväksi merkityt kuvat säilyvät palvelimella käytettävissä
pidempään.
Omalta koneelta voi ladata Walmaan taustakuvan, jonka päälle
piirtäminen tapahtuu.
Piirretyn kuvan voi julkaista ladattavaksi
png-muodossa.
Walma antaa linkin julkaistuun kuvaan.
Julkaistu png-kuva.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Walma (http://viikonvalo.fi/Walma)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
JS Bin on web-pohjainen ympäristö, jolla voi nopeasti kokeilla
HTML-koodista, CSS-tyyleistä sekä Javascript-tiedostoista koostuvaa
kokonaisuutta.
JS Bin on avoimen
lähdekoodin palvelinohjelmisto, jota voi käyttää www-tekniikoiden
opetteluun, opettamiseen, harjoitteluun sekä kokeilemiseen taikka
ohjelmointivirheiden etsimiseen yhteistyössä web-pohjaisesti selaimella.
Sitä on mahdollista käyttää jsbin.com-palvelussa tai
vaihtoehtoisesti sen voi asentaa omalle koneelle tai palvelimelle.
Palvelun toimintaideana on, että näyttö on valinnan mukaan jaettu
korkeintaan viiteen palstaan, joissa ovat nähtävillä tai muokattavissa
HTML-koodi, CSS-tyylisäännöt, Javascript-ohjelmakoodi,
interaktiivinen Javascript-konsoli sekä näistä muodostuvan www-sivun
sisällön näyttävä Output-näkymä. Kunkin sarakkeista voi kytkeä
päälle tai pois näkymän yläreunassa olevilla nappuloilla. HTML-koodin ja
CSS-tyylien muokkaaminen päivittävät tulostussarakkeen sisältöä
välittömästi. Javascript taas suoritetaan valinnan mukaan joko jokaisen
päivityksen yhteydessä automaattisesti taikka vasta nappia painamalla.
Uuden JS Bin -työn, eli binin, aloittaminen luo palveluun uuden tähän
istuntoon viittaavan url-osoitteen, esimerkiksi
http://jsbin.com/ohevev/1/edit ja aloittaan kyseisen sivukokonaisuuden
ensimmäisen version muokkaamisen. Muokkaukset tallentuvat
automaattisesti palvelimelle ja samaa biniä pääsee muokkaamaan menemällä
selaimella uudelleen samaan muokkausosoitteeseen. Nykyisen version
pystyy lukitsemaan, jonka jälkeen muokkaaminen tapahtuu seuraavalla
versionumerolla. Versionumero on aina nähtävissä binin osoitteessa.
Osoitteen voi myös jakaa muille käyttäjille nähtäväksi katseluversiona
(esimerkiksi http://jsbin.com/ohevev/2/watch), joka päivittyy
reaaliaikaisesti sitä mukaa kun muokkausversiota päivitetään. Binistä
voi jakaa myös vain valmiin tuloksen näyttävän näkymän (esimerkiksi
http://jsbin.com/ohevev/2). Binistä voi myös tehdä itselleen kloonin,
joka on kopio alkuperäisestä, mutta uudella osoitteella. Tätä
ominaisuutta voi käyttää esimerkiksi opetuksessa antamalla
opiskelijoille linkin alkuperäiseen tehtävänantona toimivaan biniin ja
käskemällä opiskelijoita kloonaamaan sen itselleen ja tekemään omaan
versioonsa käsketyt tehtävät.
JS Biniin on mahdollista myös rekisteröityä. Rekisteröitynyt käyttäjä
pystyy selaamaan kaikkia muokkaamiaan binien versioita. Tarpeeksi
uudessa JS Binin versiossa on lisäksi ominaisuus, joka suojaa
rekisteröityneen käyttäjän aloittamat binit niin, että vain sama
käyttäjä voi muokata sitä. Jos joku muu käyttäjä yrittää muokata
tällaista suojattua biniä, luodaan siitä automaattisesti uusi klooni
uudella url-osoitteella.
Muokattavaan biniin voi pudotusvalikosta lisätä yleisimpiä
Javascript-kirjastoja. Listassa ovat valittavina muun muassa jQuery,
jQuery-ui, jQuery Mobile, Bootstrap, Prototype ja MooTools.
HTML-näkymään voi toki lisätä script-tagilla viittauksen myös mihin
tahansa muuhun kirjastoon. HTML-, CSS- ja Javascript-palstoilla on
lisäksi valittavissa asetus, joka määrää, missä muodossa niiden sisältö
syötetään. HTML-palstaan on mahdollista syöttää puhtaan html-tekstin
sijasta myös Markdown-syntaksilla kirjoitettua tekstiä, jossa
esimerkiksi listat on merkitty rivin aloittavalla tähdellä. Sisältö on
mahdollista kirjoittaa myös Jade-kielellä. Myös tyylit on mahdollista
kirjoittaa normaalin CSS-kielen sijasta LESS- tai
Stylus-kielillä. Javascript
voidaan puolestaan korvata CoffeeScriptillä
taikka muutamalla muulla Javascriptiksi käännettävällä kielellä.
Vaihtoehtoisilla kielillä kirjoitetut sisällöt, tyylit sekä
ohjelmakoodit on mahdollista muuntaa kirjoittamisen jälkeen html-, css-
ja Javascript-koodiksi. Bin on myös mahdollista ladata itselleen yhtenä
html-tiedostona, joka sisältää tyylisäännöt ja Javascript-koodin.
JS Bin tukee myös syntaksin korostusta sekä [Zen
Coding](Zen Coding "wikilink") -lyhenteiden käyttöä.
JS Bin on alun perin toteutettu PHP-kielellä, mutta sen kehitys on
sittemmin siirtynyt käyttämään Javascriptiä
Node.js-alustalla. Ohjelma on asennettavissa
käyttämään kumpaa tahansa näistä kielistä, mutta eräät viimeisimmistä
ominaisuuksista toimivat vain Node.js-versiossa.
Kotisivu
http://jsbin.com
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, palvelinohjelma
Asennus
JS Binin lähdekoodi ja asennusohjeet ovat saatavilla
Githubista. Ohjelma vaatii
toimiakseen Node.js-ympäristön. Sen varhaisemmat versiot toimivat
myös PHP-alustalla.
Käyttöohjeet
Opasvideoita JS Binin käyttöön löytyy
Youtubesta.
Uusi bin valmiina aloitettavaksi. Näkyvissä HTML-palsta sekä
tulostepalsta.
Uudella binillä on yksilöivä url-osoite. Näkyvissä HTML-koodi,
CSS-tyylit sekä niiden mukainen sivu.
Javascriptillä voi luoda sivuun
toiminnallisuutta.
JS Binissä on suoraan pudotusvalikosta valittavissa joukko
yleisimmin käytettyjä Javascript-kirjastoja.
Bin voidaan jakaa muille pelkkänä lopputuloksen näyttävänä
reaaliaikaisesti päivittyvänä sivuna, muokkaustilana, muuhun sivuun
upotettavana elementtinä taikka koodin kehittymistä reaaliaikaisesti
näyttävänä katselutilana.
Sivun sisältö voidaan kirjoittaa html-koodin sijasta myös
Markdown-merkintäkielellä taikka Jade-kielellä.
Sisältö Markdown-kielellä. Tyylit voidaan kirjoittaa myös LESS- tai
Stylus-kielellä.
Ohjelmakoodi voi olla Javascriptin lisäksi kirjoitettu
CoffeeScript-, Processing-, Traceur- tai
TypeScript-kielillä.
JS Bin käynnissä omalla koneella. Tietokantana toimii Sqlite. JS
Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin
kirjoittamiseen.
JS Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin
kirjoittamiseen.
Rekisteröitynyt käyttäjä voi tarkastella listaa kaikista
muokkaamistaan binien versioista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JS Bin (http://viikonvalo.fi/JSBin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Nmap on verkkoanalysoinnin työkalu, jota voi käyttää tutkimus- ja
turvallisuustarkoituksiin.
Komentorivipohjainen Nmap on vapaa avoimen lähdekoodin ohjelma. Sen
avulla voi tunnistaa verkon avoimia portteja, käytössä olevia palveluja,
palvelinohjelmien versioita sekä käyttöjärjestelmiä. Tästä on apua
tietoturvan tarkastamisessa, sillä tarpeettomat tietoturvariskiä
lisäävät tekijät voidaan tunnistaa ja korjata. Ohjelmaa voidaan käyttää
myös ylläpidon tehtävissä: Nmap voi auttaa hahmottamaan verkon
rakennetta ja palvelinohjelmien päivitysten tarvetta.
Nmapia käytetään komentoriviltä. Komennon perään lisätään valitsimilla
halutut toiminnat ja tutkittava verkko-osoite tai -alue.
Tekstipohjaisuutensa vuoksi Nmapia on helppo käyttää skripteissä.
Lisäksi Nmap ymmärtää Lua-ohjelmointikielellä kirjoitettuja skriptejä,
joilla voidaan automatisoida tehtäviä.
Vaihtoehtoisesti Nmapia voi käyttää erillisellä graafisella
käyttöliittymällä. Suosittu vaihtoehto on Nmapin kehittäjien luoma
Zenmap. Sen tarkoitus on tehdä Nmapista helpommin lähestyttävä uusille
käyttäjille. Käyttäjä voi esimerkiksi tutkia verkkoa tietyllä valmiiksi
luodulla profiililla, joka on nimetty tehtävänsä mukaan. Profiili
sisältää vaadittavat valitsimet. Käyttäjän tarvitsee vain valita haluttu
tehtävä ja kohde sekä käynnistää skannaus painikkeesta.
Yksi ohjelman tyypillisistä käyttötarkoituksista on TCP- ja UDP-porttien
tilojen selvitys. Tällöin tavoitteena on selvittää, vastaanottaako jokin
tietokoneen palvelu verkkoliikennettä. Nmap kertoo, onko portti auki,
kiinni vai selvittämättömissä. Vaikkei portin tarkka tila selviäisi,
Nmap kuitenkin ilmoittaa, vastasiko portti ollenkaan kyselyyn.
Vastauksesta riippuen portin tilaksi ilmoitetaan filtered tai
unfiltered. Nmapin selvitystyötä voi vaikeuttaa esimerkiksi palomuuri
tai reititin.
Skannauksen tuloksia voidaan tutkia eri tavoin. Tavanomaisessa tilassa
tulokset ryhmitellään ja tulostetaan lukijalle ymmärrettävään muotoon.
Tulokset voidaan myös muotoilla toisiin ohjelmiin sopiviksi. Silloin
sisältö ryhmitellään esimerkiksi siten, että sitä on mahdollista
käsitellä rivipohjaisesti säännöllisillä lausekkeilla (esimerkiksi
grep-ohjelmalla). Vaihtoehtoisesti tulokset voidaan tulostaa
XML-muodossa.
Nmap-työkaluihin kuuluu myös muita ohjelmia. Esimerkiksi Ndiff-ohjelmaa
voi käyttää kahden eri skannaustuloksen vertailuun. Tämä on hyödyllistä
etenkin silloin, kun verkkoa tarkkaillaan säännöllisesti ja halutaan
tietää muutoksista. Muita mukana tulevia ohjelmia ovat nping ja ncat.
Ohjelmisto on kattavasti dokumentoitu. Tietoa on saatavilla esimerkiksi
Man-sivuilta, Webin lukuisista johdatusohjeista, kirjoista ja
akateemisista julkaisuista.
Kotisivu
http://nmap.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Unix
Asennus
Asennustiedostosta ohjelman kotisivuilta tai
pakettienhallintaohjelmistolla
Käyttöohjeet
Englanninkieliset käyttöohjeet
Huomautus
Verkkojen ja koneiden skannaaminen ilman lupaa ei ole kohteliasta.
Tällainen toiminta on myös rikoslain kannalta ongelmallista (ks.
esim. Tietotekniikkarikosten
tunnusmerkistöjä
ja
KKO:2003:36).
Iflist-valitsimella saadaan selville verkkolaitteet ja
reitit.
Pingaamalla koko lähiverkkoalue saadaan selville verkossa olevat
laitteet.
Nmap osaa arvuutella, mikä käyttöjärjestelmä kohdelaitteessa on.
Tällä kertaa Nmap ei tiennyt, mikä ohjelma pitää tietyt portit
avoinna.
Nmapia voi käyttää myös interaktiivisessa tilassa. Tästä on hyötyä
esimerkiksi silloin, kun ei halua jättää komentorivihistoriaan
jälkiä skannauksesta.
Kuvassa on Nmapin graafinen käyttöliittymä Zenmap. Ajettava
nmap-komento määräytyy Target- ja Profile-kohdan
valinnoista.
Zenmap osaa piirtää kaavion lähiverkon
laitteista.
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Nmap (http://viikonvalo.fi/Nmap)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Reinteract on helppokäyttöinen käyttöliittymä Python-kokeiluihin ja
-laskentaan.
Reinteract on
ympäristö Python-kielellä tehtäviin interaktiivisiin kokeiluihin. Se on
erityisen kätevä matemaattiseen laskentaan ja niihin liittyvien graafien
piirtoon. Ohjelman työsivu (worksheet) sisältää käyttäjän kirjoittamaa
Python-koodia sekä niiden suorituksesta syntyviä tulosterivejä.
Reinteractin erityisominaisuus verrattuna normaaliin Python-tulkkiin on
se, että jo kertaalleen kirjoitettuja rivejä voi käydä tekstieditorin
tapaan muokkaamassa ja rivit voi suorittaa uudelleen. Jonkin aiemman
rivin suorittaminen laukaisee samalla kaikkien myöhempien, siitä
riippuvien rivien suorittamisen uudelleen. Näin sivun alkuun voidaan
kirjoittaa esimerkiksi sijoituslause, jossa muuttujalle x annetaan
jokin arvo ja sen jälkeen rivejä, joilla tuota muuttujaa käytetään. Kun
sijoituslausetta käydään muuttamassa, Reinteract suorittaa uudelleen
kaikki sen jälkeen tulevat rivit, jolloin ne päivittyvät vastaamaan
muuttujan x uutta arvoa.
Reinteract merkitsee kunkin käyttäjän syöttämän rivin yhdellä kolmesta
väristä sen mukaan, missä tilassa rivi on. Sinisellä merkityt rivit ovat
suoritettuja rivejä. Keltaisella merkityt ovat muokattuja, vielä
suorittamattomia rivejä. Violetilla puolestaan merkitään rivit, jotka on
jo kertaalleen suoritettu ja joita ei ole muokattu, mutta joiden tulos
ei enää vastaa sitä edeltäviä rivejä. Päivitysnappulan painaminen taikka
control-enter-näppäinyhdistelmän näppäily suorittaa keltaiset ja
violetit rivit järjestyksessä, tulostaa tarvittaessa niille kullekin
tulosteen ja merkitsee ne jälleen sinisellä värillä.
Yhden rivin Python-komentojen lisäksi Reinteractille voi syöttää ihan
tavallista Python-koodia, jonka ohjelma näyttää syntaksikorostuksilla
värjättynä. Näin Reinteractin käytössä on täysi Pyhton-kielen
suorituskyky. Työsivulle voi kirjoittaa myös kommenttirivejä. Reinteract
tuo mukanaan yksinkertaisen plot-käskyn, jolla voi tulostaa funktioiden
käyriä suoraan työsivulle, sekä play-käskyn, jolla käyrän voi
tulostamisen sijasta soittaa äänenä. Reinteractin kanssa voi toki
käyttää myös muita Python-kirjastoja. Näitä ovat muun muassa synboliseen
laskentaan sopiva SymPy, numeeriseen
lasketaan kehitetty NumPy tai 2D-käyrien
piirtämiseen tarkoitettu matplotlib.
Reinteract tallentaa kirjoitettuja Python-tekstejä muistikirjoina
(notebook), jotka sisältävät yhden tai useamman työsivun (worksheet).
Näin samaan projektiin liittyvät erilliset laskennat tai
Python-koodikokonaisuudet voi kirjoittaa erillisille työsivuille samaan
muistikirjaan. Reinteractia voi käyttää työkaluna esimerkiksi
Python-kurssilla siten, että opettaja kirjoittaa oppitunnin
tehtävänannot kommentteina muistikirjan työsivuille ja opiskelijat
kirjoittavat niihin sitten omat ratkaisunsa. Kukin muistikirja
tallennetaan levylle yhtenä kansiona (hakemistona), joka sisältää
tiedoston index.rnb, jossa ovat muistikirjan yleiset tiedot, sekä joukon
rws-päätteisiä Python-lähdekooditiedostoja, joissa kussakin on yhden
työsivun sisältö.
Kotisivu
http://www.reinteract.org/
Lisenssi
BSD
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy
suoraan paketinhallinnasta.
Käyttöohjeet
Lyhyt johdanto ohjelman käyttöön löytyy sen
kotisivuilta.
Tutoriaaleja Pythonin käyttöön löytyy verkosta lukuisia. Esimerkiksi
Python-projektin oma
tutoriaali.
SymPy-tutoriaali
Luodaan uusi työsivu
Reinteract-muistikirjaan.
Yksinkertaisia laskutoimituksia tallentamattoman muistikirjan
nimeämättömällä työsivulla. Siniset rivit on suoritettu, keltaista
vasta muokataan.
Keltaista riviä on muokattu ja kaikki sen jälkeen tulevat rivit on
merkitty violetilla, sillä ne vaativat
päivittämistä.
Avataan ohjelman mukana tullut esimerkkejä sisältävä
muistikirja.
Esimerkki työsivun sisällöstä. Kommentteja, muuttujia,
laskutoimituksia, funktioiden määrittelyitä ja
kutsuja.
Reinteractin plot-komennolla tulostettuja
kuvaajia.
Numpy, matplotlib ja Reinteractin imshow käytössä kuvaajien
piirtämiseen.
Reinteractin replay-kirjaston mukana tuleva play-komento, jolla voi
soittaa kuvaajan äänenä.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Reinteract (http://viikonvalo.fi/Reinteract)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Debian Wheezy on 27 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux
-käyttöjärjestelmän versio 7.0.
Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä
mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan.
Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien
ohjeiston
määrittämään, mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös
yhteisösopimuksen
vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia
projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana,
muiden muassa Knoppix ja
Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu
työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta
lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon
päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen
luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen
aikana, versioiden väliä on saattanut olla ylikin kaksi vuotta.
Debian Wheezyssä julkistetaan kaksi uutta tuettua laitealustaa: s390x,
64-bittinen siirros IBM System z -koneille (tarkoituksena korvata s390)
ja armhf, vaihtoehto ARMv7 koneille joissa on liukulukusuoritin.
Tuettuja laitealustoja on yhteensä yhdeksän, ja lisäksi teknologiademona
on GNU/kFreeBSD siirrokset ('kfreebsd-amd64' and 'kfreebsd-i386').
Suunnitelmissa oli myös julkaista
Hurd-versio, mutta se lienee vielä
liian keskeneräinen.
Edellisen julkaisun Debian Squeeze
helmikuulta 2011 jälkeen on tullut yli 12800 uutta ohjelmapakettia.
Ohjelmapaketteja on nyt yli 37000. Lisäksi yli puolet ohjelmapaketeista
on saanut uuden version Squeezen jälkeen. Yli 4000 pakettia on poistettu
monenlaisista syistä.
Tässä julkaisussa X.Org 7.5 päivittyy versioon X.Org 7.7. LibreOffice
3.5 korvaa sovelluksen OpenOffice.org. Työpöytäympäristöjä on useita,
esimerkiksi GNOME 3.4, KDE 4.8.4, Xfce 4.8 ja LXDE.
Oletuskäyttöliittymä on saman tapainen kuin Ubuntu 12.04:n Unity.
Debianissa tämä on toteutettu Gnome Shellillä, mielestäni paremmin kuin
Ubuntussa kun helposti löytää käynnistimen niillekin sovelluksille
joille ei ole käynnistintä vasemman reunan kuvakesarakkeessa.
Debian Wheezy toimitetaan kahdella Blueray-levyllä, 9:llä tai 10:llä
DVD-levyllä tai 61-69:llä CD-levyllä. Taltioiden massiivista määrää ei
pidä pelästyä, ne kaikki tarvitaan vain jos asennetaan koneeseen jossa
ei ole nettiyhteyttä ja halutaan kaikkien julkaisun ohjelmapakettien
olevan asennettavissa. Itse noudan tavallisesti
Netinst-CD:n, se on vain pari
sataa megatavua kooltaan ja siitä voi asentaa koko Debianin kunhan on
toimiva nettiyhteys asennuspakettien noutamiseksi asennuspalvelimilta.
Debianin asennusromppujen levyotokset ovat hybridejä, eli saman otoksen
voi polttaa CD:lle tai kirjoittaa USB-muistitikulle ja asennus menee
samalla tavalla.
Lisäksi Linuxin saa ostettua esiasennettuna tietokoneeseen, Suomessakin
on toimittaja.
Squeezen kanssa oli käytettävissä Debian Multimedia -saitti, josta sai
Christian
Marillatin
paketoimia multimediasovelluksia. Saitti on vieläkin olemassa mutta sen
URL on muuttunut, se on nyt
http://www.deb-multimedia.org/.
Muutos tehtiin Debian-projektin pyynnöstä, jotta nimessä ei olisi sanaa
Debian, koska sivusto on Marillatin itsenäisesti ylläpitämä palvelu eikä
virallinen Debianin osa. Virallisessa Debianissakin on nyt enemmän
tukea multimedialle.
Debian Backports on virallinen
Debian-projektin palvelu, jossa on Debianin vakaaseen versioon
saatavilla uudempia versioita joistakin ohjelmista. Debianissa
painotetaan vakaata toimintaa: julkaisun jälkeen korjataan vikoja, ei
oteta mukaan uusia versioita sovelluksista.
Kotisivu
http://debian.org/
Lisenssi
GNU GPL ja muita
DFSG:n
mukaisia lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua
laitearkkitehtuuria
Asennus
Asennustaltiot noudettavista kotisivulta, pikapuoliin on myös
mahdollista tilata maksulliset CD:t tai
DVD:t. Debian
Live -projekti tekee Live-CD:t, joilla voi
kokeilla Debiania asentamatta ja myös asentaa.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja
muualtakin Internetistä.
Asennusohje
löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.
Oletuskäyttöliittymä on Gnome-Shell. Gnome Classic on saman
näköinen kuin Squeezen Gnome
Käynnistyskuvakkeet saa näkyviin logonäppäimellä tai viemällä
hiiren kohdistin vasempaan ylänurkkaan
Kaikkien sovellusten käynnistyskuvakkeet saa helposti näkyviin
Järjestelmän saa suomenkieliseksi
Youtuben videot näkyvät ja kuuluvat ilman säätämistä
Elokuvasoitin osaa näyttää CSS-suojatut DVD:t vasta kun on asennettu deb-multimedia.org:sta libdvdcss2
Debian GNU/Linux 7.0 ja Linux-ydin on 3.2.
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Tony Baldwin
Lisätietoa
Tiedote julkaisusta
Wikipedian Debian-artikkeli
Julkaisumuistio
(englanniksi)
debian.fi Wiki
Viikon VALO edellisestä Debian-julkaisusta:
Debian_GNU/Linux
Source: Debian Wheezy (http://viikonvalo.fi/Debian_Wheezy)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Fontello on kokoelma vapaita fontteja eli kirjasintyyppejä, jotka
sisältävät erilaisia symboleita ja kuvakkeita.
Fontellon kokoelmassa on muutamia erilaisista symboleista ja kuvakkeista
koostuvia kirjasintyyppejä eli fontteja, joista käyttäjä voi Fontellon
helpolla käyttöliittymällä valita tarvitsemansa symbolit. Valituista
symboleista Fontello muodostaa uuden fonttitiedoston, jossa ovat vain
valitut symbolit ja jota voi käyttää esimerkiksi oman web-sovelluksen
tekemiseen. Fontellon valikoimassa olevat kirjasintyypit on lisensoitu
jollain vapaalla lisenssillä, kuten SIL OFL, CC-BY tai CC-BY-SA.
Kun käyttäjä on valinnut haluamansa symbolit, voi uudelle
kirjasintyypille antaa nimen ja klikata "Download webfont"-nappulaa.
Fontello tekee zip-paketin, joka sisältää valitut merkit neljässä
erimuotoisessa fonttitiedostossa (eot, svg, ttf ja woff), merkit
esittelevän demo.html-sivun sekä valmiit css-tiedostot merkkien helppoon
käyttöönottoon omalla www-sivulla. Lisäksi mukana on
LICENSE.txt-tiedosto joka sisältää asianmukaiset tiedot alkuperäisistä
fonteista, niiden tekijöistä ja lisensseistä sekä viittauksen fontin
kotisivulle. Demo-sivulta on mahdollista myös lukea helposti kunkin
merkin unicode-koodi, jolla merkkejä voi käyttää web-sovelluksessa.
Itse Fontello-sivuston toiminnan toteuttava ohjelmisto on myöskin vapaa
avoimen lähdekoodin ohjelmisto (MIT-lisenssi) ja on ladattavissa
GitHubista.
Kotisivu
http://fontello.com/
https://github.com/fontello/fontello (Fontello-sivuston
ohjelmisto)
Lisenssi
Fontit: Useita, muun muassa: SIL OFL, CC-BY ja CC-BY-SA
Fontello-sivusto: MIT
Fontellon valikoimassa on symboleita ja kuvakkeita sisältäviä
kirjasintyyppejä.
Käyttäjä voi valita eri fonteista haluamansa
merkit.
Merkkejä voi tarkastella eri kokoisina ja ladattaviin
css-tiedostoihin voi käytettäville luokille määritellä haluamansa
prefiksin.
Ladattaville fonttitiedostoille voi antaa haluamansa
nimen.
Fontello muodostaa zip-paketin, jossa halutut merkit sisältävät
fontit sekä muutama muu hyödyllinen tiedosto
ovat.
Käytettyjen kirjasintyyppien tiedot, tekijät ja lisenssit on
eritelty asiallisesti
LICENSE.txt-tiedostossa.
Paketista löytyvässä demo.html-tiedostossa esitellään kaikki luodun
fontin merkit sekä niiden käyttöä varten luodut
css-luokat.
Merkkejä voi käyttää myös suoraan niiden unicode-koodia
käyttämällä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Fontello (http://viikonvalo.fi/Fontello)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä
salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun
suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.
HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla
pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa.
Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän
arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan
harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen
salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl.
man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille
henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai
muuten epäluotettavaa verkkoa.
Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä
tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston
ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta
ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta
(Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä
verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta
väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin
poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL
Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren
Firefox-lisäosassa.
HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen
turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun
ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta
saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole
täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden
kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva
ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä
sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet
eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.
Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa
osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa,
käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä
napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on
hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla
tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois
käytöstä.
Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys
muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty
lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että
monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan
välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä
automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään
jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia
tuhansia. Säännöllisiä
lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia
sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.
On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin
muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä
verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa
verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa
osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.
Kotisivu
https://www.eff.org/https-everywhere
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Firefox, Chrome
Asennus
Lisäosan voi ladata EFFin
kotisivuilta tai Chrome Web
Storesta
FSFE.org-säännön vihreä teksti
kertoo, että sääntö on käytössä. Suluissa oleva "partial"
tarkoittaa, että sivuston kaikkea sisältöä ei voida salata.
Chromessa HTTPS Everywheren
toiminnot ovat rajalliset: lisäasetuksia tai SSL Observatorya ei
ole.
Vaikka Viikonvalo.fi ei tue
HTTPS-yhteyttä, HTTPS Everywhere osaa suojata sivun ulkopuolelta
tulevat yhteydet.
Lisäosan Firefox-versiossa
sääntölistaa voidaan tutkia ja muokata.
Oikealla napsautuksella on
mahdollista tutkia säännön rakennetta.
HTTPS Everywheren XML-muotoinen
sääntö sisältää säännöllisiä lausekkeita, jolla osoite muutetaan
HTTPS-muotoiseksi.
Firefox-lisäosan SSL Observatory,
joka tarkkailee varmenteiden aitoutta.
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: HTTPS Everywhere (http://viikonvalo.fi/HTTPS_Everywhere)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Meld on visuaalinen työkalu tekstitiedostojen vertailuun rinnakkain.
Perinteisesti
tekstitiedostojen eroja on vertailtu komentoriviohjelmalla nimeltä
diff. Meld tekee vastaavan vertailun sekä paljon muuta. Meld on
ikkunoitu graafinen ohjelma, joka näyttää vertailtavat tiedostot
rinnakkain ja merkitsee eroavat kohdat selkeästi ja havainnollisesti.
Tiedostojen vertailu tapahtuu riveittäin siten, että eroavat rivit
merkitään sinisellä värillä ja toisiaan vastaavat muuttuneet lohkot
kytketään selkeästi graafisesti yhteen. Lisäksi muuttuneiden rivien
sisällä eroavat merkit korostetaan, joten muuttuneet kohdat on hyvin
helppoa paikantaa. Poistetut tai lisätyt rivit, eli rivit, jotka
esiintyvät vain jommassakummassa tiedostossa, merkitään puolestaan
vihreällä värillä.
Kun vertailtavia tiedostoja selataan ylös ja alas, Meld selaa niitä
molempia yhtä aikaa rinnakkain niin, että tiedostojen toisiaan vastaavat
kohdat ovat samaan aikaan esillä. Tiedostojen vierityspalkkien rinnalla
on myös näkyvissä tiedostojen yleisnäkymä, jossa näkyvät muuttuneet
kohdat sinisellä ja vihreällä värillä merkattuina. Tätä ominaisuutta
hyödyntämällä eroavaisuuksien paikantaminen on helppoa pitkästäkin
tiedostosta. Meld mahdollistaa myös kolmen tekstitiedoston yhtäaikaisen
vertailun. Kolmenkeskeisessä vertailussa vertaillaan käytännössä
rinnakkain olevia tiedostoja pareittain, eli vasemmanpuoleista ja
keskimmäistä keskenään sekä keskimmäistä ja oikeanpuolimmaista
keskenään.
Pelkkien vertailujen lisäksi Meldillä on mahdollista tehdä muokkauksia.
Tiedostoihin voi kirjoittaa suoraan tekstiä tekstieditorin tapaan taikka
tuoda muutoksia vertailtavasta tiedostosta. Kunkin värillä merkityn
eroavan lohkon kohdalla on pieni nuolikuvake, jolla kyseisen version voi
kopioida vertailtavaan tiedostoon vastaavan lohkon tilalle. Jos
näppäimistöltä pidetään control-näppäintä pohjassa, vaihtuvat
nuolikuvakkeet kahdeksi nuoleksi, joista toinen osoittaa ylä- ja toinen
alaviistoon. Näitä painamalla valittu lohko voidaan kopioida
vastinlohkon edelle tai jälkeen ylikirjoittamatta aikaisempaa
vaihtoehtoa. Samat tuontitoiminnot löytyvät myös valikon kautta.
Muokatun tiedoston voi tallentaa haluamallaan nimellä.
Meldin asetuksilla voi jonkin verran vaikuttaa näkymän ulkoasuun.
Valittavissa ovat käytetyn kirjasimen lisäksi esimerkiksi tekstin
rivittäminen, rivinumerot sekä syntaksin korostaminen väreillä
tiedostossa käytetyn kielen mukaan.
Ohjelmalla voi vertailla yksittäisten tiedostojen lisäksi myös
hakemistoja ja versionhallinnassa olevia tiedostoja. Hakemistojen
vertailussa Meld näyttää molempien hakemistojen tiedostoluettelon johon
on merkitty puuttuvat, eroavat ja yhtenevät tiedostot eri tavoin.
Luettelosta voi valita eroavat tekstitiedostot vertailtaviksi.
Versionhallinnoista Meldin tukemia ovat muun muassa Git, Bazaar,
Mercurial ja Subversion. Meld sisältää rajoitetun joukon
versionhallinnan toimintoja. Se osaa näyttää työhakemiston sisällön ja
tiedostojen tilan, esimerkiksi onko tiedosto mukana versionhallinnassa
ja onko se muuttunut viimeisimmän commitin jälkeen. Muuttuneen
tiedoston valitsemalla pääsee vertaamaan nykyistä työversiota
viimeisimpään versionhallintaan lähetettyyn versioon, jolloin voi
tarkastella viimeisimmässä työskentelyrupeamassa tehtyjä muutoksia. Meld
kykenee myös suorittamaan joitakin yleisimmin käytettyjä
versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove
ja delete.
Meldin suomenkielinen käännös on vielä melko puolitiessään. Siitä on
vain noin 29 prosenttia
käännetty. Muita vastaavia avoimen
lähdekoodin työkaluja tekstitiedostojen visuaaliseen vertailuun ovat
muun muassa Kdiff3,
Kompare ja
Diffuse. Wikipediasta löytyy
vertailutaulukko
useammasta vertailutyökalusta.
Kotisivu
http://meldmerge.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Linux-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta tai
ohjelman kotisivuilta. Ohjelma on asennettavissa myös Mac OS X:lle
ja Windowsille, mutta näille ei ole varsinaista asennusohjelmaa. Mac
OS X:ään asennuksen voi tehdä MacPorts- tai Fink-ohjelmistoilla ja
ohjeet Meldin asentamiseen Windowsiin löytyvät Gnome-projektin
sivuilta.
Meld näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee
toisiaan vastaavista kohdista muuttuneet rivit sinisellä värillä.
Muuttuneet kohdat on yhdistetty toisiinsa niin, että on helppo nähdä
vastinkohdat. Lisäksi muuttuneen rivin sisällä korostetaan
punaisella värillä muuttuneet merkit. Tiedostojen vieritys vierittää
molempia tekstejä rinnakkain. Vierityspalkkien vieressä on
nähtävillä muuttuneet kohdat koko tiedoston
matkalla.
Lisätyt tai poistetut rivit korostetaan vihreällä värillä ja
niistäkin näkee selkeästi, mistä välistä teksti on poistettu tai
mihin väliin se on lisätty. Tekstejä on helppo limittää tiedostosta
toiseen painamalla nuolikuvaketta. Oletuksena tämä korvaa
vastintekstin toisesta tiedostosta.
Tekstiä on mahdollista tuoda tiedostosta toiseen myös vastintekstin
edelle tai jälkeen pitämällä control-näppäintä pohjassa samalla kun
valitaan nuolikuvakkeella, kummalle puolelle vastintekstiä teksti
tuodaan. Lopputulos sisältää tällöin siis molemmat tekstit halutussa
järjestyksessä.
Oikealta puolelta on tuotu teksti vasemmalle puolella olleen
tekstin alle.
Muutosten poisto ja tuonti puolelta toiselle on tehtävissä myös
valikon kautta.
Meld voi vertailla myös kolmea tiedostoa rinnakkain. Myös
hakemistojen ja versionhallintaan tallennettujen tiedostojen
vertailu onnistuu.
Kolmen tiedoston vertailussa vertaillaan vierekkäisiä tiedostoja
toisiinsa.
Meld osaa näyttää versionhallinnassa olevien tiedostojen statuksen
sekä suorittaa muutamia yksinkertaisia versionhallinnan toimintoja,
kuten commit, update, add, remove ja
delete.
Meld ymmärtää useampaa versionhallintajärjestelmää (Git, Bazaar,
Mercurial, Subversion,...) ja osaa näyttää viimeisimmän commitin
jälkeen tiedostoihin tapahtuneet muutokset.
Kahden hakemiston vertailu Meldillä. Molemmissa
tiedostoluetteloissa ovat lueteltuina samat tiedostonimet. Vihreällä
merkityt esiintyvät vain kyseisessä hakemistossa ja vastaavasti
yliviivatut eivät esiinny tarkasteltavassa hakemistossa.
Tavallisella korostamattomalla mustalla näkyvät tiedostot ovat
yhtenevät ja punaisella kirjoitetut ovat saman nimiset, mutta
toisistaan eroavat. Tiedostoa klikkaamalla pääsee vertailemaan
vastintiedostoja.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Meld (http://viikonvalo.fi/Meld)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Darktable on avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien värikorjailuun ja
muuhun jälkikäsittelyyn.
Darktable on
useita kuvankäsittelysuodattimia ja -efektejä tarjoava ohjelma, jota
voivat käyttää sekä kokeilujaan tekevät harrastelijat että
ammattilaiset, jotka jo tietävät, mitä tekevät. Darktablella voi
käsitellä sekä useiden kameroiden tarjoamia jpeg-kuvia että monien
parempien kameroiden tuottamia mahdollisimman vähän prosessoituja
erilaisissa
RAW-muodoissa olevia
kuvia. Darktablen nimi on ilmeisesti yhdistelmä sanoista lighttable
(valopöytä, jota käytetään filminegatiivien tarkasteluun) ja darkroom
(pimiö, jossa tapahtuu paperikuvien kehittäminen negatiiveista).
Toimintatarkoitukseltaan Darktable vastaa lähinnä Adoben Photoshop
Lightroom -ohjelmaa.
Darktablen käyttöliittymä on tummanpuhuva, jotta se häiritsee
mahdollisimman vähän itse kuvan tarkastelua. Se koostuu neljästä eri
työtilasta: lighttable, darkroom, tethering ja map. Lighttable-työtilaan
voidaan tuoda filmirulliksi kutsuttuja kuvakokoelmia esimerkiksi
tiedostohakemistosta taikka suoraan digikamerasta, luokitella ja
arvioida niitä sekä valita yksittäisiä kuvia muokattavaksi
darkroom-työtilaan. Lightroom vastaa siis perinteistä valopöytää, jolla
voidaan tarkastella fyysisiä filminegatiiveja ja valikoida kehitettäviä
kuvia. Darkroom puolestaan on digitaalinen vastine perinteiselle
pimiölle, jossa valokuvaaja voi tehdä viimeiset hienosäädöt kuviinsa
kehittäessään ne paperikuviksi. Darkroom-tilassa käyttäjä voi oikean
reunan paneelista valita käyttöön erilaisia kuvaan vaikuttavia efektejä
ja suodattimia. Tarjolla olevia työkaluja ovat värikorjaus,
valotusarvot, kontrasti, valoisuus, kierto ja rajaus, vinjetointi sekä
lukuisia muita suodattimia. Kaikki käyttöön otetut efektit kerätään
ikkunan vasemmassa reunassa näkyväksi historialuetteloksi, josta on
mahdollista millä hetkellä tahansa tarkastella mitä tahansa vaihetta.
Huomattavaa Darktablen käytössä on, että se ei tee muutoksia
alkuperäiseen kuvaan vaan kaikki valitut muokkaukset ja efektit kerätään
erilliseen tekstimuotoiseen
xmp-tiedostoon.
Tämä tiedosto sisältää siis vain tiedot kuvalle tehtävistä
muokkauksista, jotka Darktable näyttää näytöllä kuvaan sovellettuina.
Itse muokkauksen aikana ei tarvitse tehdä tallennuksia, sillä ohjelma
tallentaa automaattisesti kaikki tehdyt muokkaukset. Vasta, kun kaikki
tarvittavat muokkaukset ovat valmiit, voidaan alkuperäisestä kuvasta
export-toiminnolla tuottaa lopullinen kuvatiedosto. Samasta
alkuperäisestä tiedostosta voidaan tehdä useita erilaisia muokattuja
versioita, jotka näkyvät lighttable-tilassa erillisinä kuvina tai
yhdeksi esikatselukuvaksi ryhmiteltynä. Kuvalle tehty muokkaushistoria
on mahdollista myös tallentaa nimettynä Darktable-tyylinä, jota on
mahdollista käyttää myöhemmin muiden kuvien käsittelyyn samoja
muokkauksia ja asetuksia käyttäen.
Darktablen kolmas työtila, eli tethering-tila, on tila jossa voidaan
käyttää tietokoneen usb-porttiin liitettyä digikameraa suoraan
tietokoneelta käsin. Erityisesti monia järjestelmäkameroita on
mahdollista käyttää tähän tapaan. Kameran merkistä ja mallista riippuen
voi olla mahdollista katsella suoraa live-kuvaa kamerasta taikka ottaa
vain still-kuvia, jotka latautuvat suoraan Darktablen filmirullalle
käsiteltäviksi. Tätä esittelyä varten kokeiltu Nikon D3100 ei
valitettavasti tukenut live-kuvaa, mutta kameran laukaiseminen ja
joidenkin kuvausasetusten asettaminen tietokoneelta käsin onnistui
hyvin.
Neljäs työtila näyttää OpenStreetMapia
käyttävän kartan, johon ikkunan alareunan paneelissa näkyvän filmirullan
kuvia voi hiirellä raahata ja näin merkitä kuville niiden kuvauspaikan.
Kun muokkaukset ovat valmiit, tapahtuu muokattujen kuvien vieminen
erillisiksi kuvatiedostoiksi lighttable-tilan export-toiminnolla, jolla
kuva voidaan tiedostoon tallentamisen lisäksi esimerkiksi viedä Flickr-,
Picasa- tai Facebook-palveluun tai lähettää sähköpostina.
Export-toiminto antaa lisäksi valita muun muassa kuvan tiedostomuodon,
jpeg:in tapauksessa pakkauslaadun sekä maksimikoon. Tiedostoon
tallennettaessa kuvien tiedostonimille ja polulle voidaan antaa halutun
muotoinen malli käyttäen muutamaa tarjolla olevaa muuttujaa, kuten
$(ROLL_NAME), $(FILE_NAME), $(FILE_FOLDER), $(YEAR) ja
$(STARS). Näin useampia kuvia kerralla vietäessä saadaan niille
annettua helposti järkevät nimet ja tallennuskansiot.
Kotisivu
http://www.darktable.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X
Asennus
Usealle Linux-jakelulle Darktable löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Osalle jakeluista löytyvät uudemmat paketit ohjelman kotisivujen
ohjeiden avulla. Linkki Mac OS X:lle tarkoitettuun asennuspakettiin
löytyy ohjelman kotisivulta. Ohjelmasta ei ole versiota
Windows-käyttöjärjestelmille, mutta Windows-käyttäjät voivat ladata
itselleen Ubuntu-live-levyn, joka
sisältää Darktablen ja käyttää ohjelmaa tältä live-levyltä käsin.
Käyttöohjeet
Darktablen
ohjekirja
Resources-sivulla on muun
muassa joukko screencast-videoita, jotka opastavat Darktablen
peruskäytössä. Osa videoista esittelee hieman vanhempia versioita ja
jotkut yksityiskohdat ovat hiukan muuttuneet videoiden teon jälkeen,
mutta periaate on niistä silti opittavissa.
Käyttäjien jakamia
Darktable-tyylejä.
Avataan hakemiston sisältö uudeksi filmirullaksi
Darktableen.
Filmirulla lighttablella, eli valopöydällä,
tiedostoselainnäkymässä.
Yksittäinen kuva käsiteltävänä darkroom-näkymässä. Kuvaan tehty
muun muassa värikorjausta ja valotuksen säätöä. Vasemmassa palkissa
näkyy lisättyjen efektien historia, oikealla käytettävät
efektityökalut.
Map-näkymässä filmirullan kuvia voi raahata ikkunan alareunasta
OpenStreetMap-kartalle.
Vinjetointityökalu, jolla kuvan reunoja on tummennettu. Ikkunan
vasemman reunan palkissa näkyvät kuvan exif-tiedot, mukaan lukien
kameran malli ja kuvausasetukset.
Kuvaan lisätty kehystä framing-työkalulla. Oikean palkin
alareunassa näkyy "More modules"-valikko, josta voi valita ja
piilottaa lisämoduleja.
Lighttable-tilassa kuville voi lisätä värikoodeja, joita voi
käyttää kuvien luokitteluun tai ryhmittelyyn. Kuvia voi myös
arvioida antamalla niille tähtiä. Valitusta kuvasta voi luoda
duplikaatin, joka ei siis luo uutta kuvatiedostoa vaan erillisen
kokonaisuuden muokkauksia samalle kuvalle.
Kuvalle tehdyn muokkaushistorian voi tallentaa nimettynä tyylinä,
jota voi myöhemmin soveltaa muihin kuviin
kokonaisuutena.
Sama tyyli sovellettuna toiseen kuvaan.
Lighttable-näkymässä kuvalistaa voi suodattaa esimerkiksi niille
annettujen tähtien mukaan. Tässä näytetään kaikki vähintää kolme
tähteä saaneet kuvat.
Koska muokkaukset eivät muuta alkuperäisiä kuvia, pitää muokatut
kuvat viedä erikseen export-toiminnolla kuvatiedostoiksi.
Tiedostonimissä ja polussa voi käyttää joukkoa erilaisia muuttujia,
kuten * $(FILE_FOLDER)* ja \$(FILE_NAME). Export voidaan tehdä
myös suoraan esimerkiksi Flickr-, Picasa- tai
Facebook-palveluun.
Filmirulla voidaan tuoda tiedostohakemiston lisäksi myös
esimerkiksi kamerasta, jolloin tiedostot tallennetaan halutun
muotoiseen hakemistoon, halutun muotoisilla
tiedostonimillä.
Kamerasta tuotavien kuvien ja filmirullan nimen
valinta.
Kamerasta tuodut kuvat.
Ohjelman tethering-tila, jossa tietokoneeseen liitettyä digikameraa
voidaan ohjata tietokoneelta käsin. Osa kameroista tukee myös
live-kuvan näyttämistä Darktablessa.
Muokkaamaton kuva.
Muokattu versio kuvasta.
Muokkaamaton kuva.
Muokattu versio kuvasta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Darktable (http://viikonvalo.fi/Darktable)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Semantik on vapaa ohjelma käsitekarttojen, eli mind mapien
tekemiseen.
Semantik on helppo
työkalu, jolla voi tehdä visuaalisia käsitekarttoja, jotka helpottavat
asioiden, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden jäsentämistä.
Ohjelmassa voi luoda toisiinsa puumaisia hierarkioita luomalla solmuja
ja niiden välisiä kytkentöjä. Ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi
muistiinpanojen tekemiseen, ideointiin, käsitteiden jäsentämiseen ja
raporttien sekä esitysten tekemiseen.
Uusien solmujen luominen karttaan on helppoa ja tapahtuu
kaksoisklikkaamalla piirtoaluetta. Kaksoisklikkaamalla jo olemassa
olevaa solmua voi luoda sille lapsisolmun, joka on kytketty suunnatulla
viivalla vanhempaansa. Jo olemassa olevien solmujen välille voi luoda
hierarkiasuhteen raahaamalla hiirellä valitun solmun pluskuvakkeesta
kytkennän haluttuun lapsisolmuun. Olemassa olevan kytkennän voi
puolestaan poistaa kaksoisklikkaamalla sitä. Tekstin kirjoittaminen
solmuun tapahtuu valitsemalla solmu aktiiviseksi ja painamalla
enter-näppäintä. Tekstin muokkaaminen päätetään samoin
enter-näppäimellä. Solmuille voi tekstin lisäksi määrätä erilaisia
värejä sekä joukon erilaisia kuvakkeita. Kuvakkeilla voi solmuille
merkitä erilaisia asioita, kuten "idea", "lounas", "raha", "puhelin" ja
"aika".
Solmujen muodostaman puun voi sijoitella piirtoalueelle itse solmuja
hiirellä raahaamalla taikka pyytää ohjelmaa asettelemaan solmut
mahdollisimman optimaalisesti. Solmujen muodostama kokonaisuus näytetään
myös ikkunan vasemman reunan lineaarisessa näkymässä puumaisena
järjestettynä listana. Tässä listassa solmuja ja alipuita voi
järjestellä raahaamalla. Käsitekartan voi tallentaa kuvatiedostoksi
edit-valikosta löytyvällä "Export the map..."-toiminnolla.
Solmuille voi lisäksi määritellä myöskin datasisältöä, joka voi olla
tekstiä, kuva, taulukko taikka kaavio. Solmun sisältämän datan tyypin
voi valita valikosta, joka tulee esiin klikkaamalla solmua hiiren
kakkosnapilla. Itse data syötetään ikkunan alalaidassa olevaan osioon.
Esimerkiksi kaavion piirtäminen onnistuu melko vaivatta valitsemalla
lisättäviä komponentteja hiiren oikean näppäimen takaa saatavasta
valikosta.
Käsitekartasta voidaan automaattisesti generoida erityyppisiä
diaesityksiä sekä raportteja. Vaihtoehtoina ovat html-muotoinen
S5-esitys, LaTeX-tekstidokumentti, OpenDocument-tekstitiedosto ja
-esitys, joita voi muokata esimerkiksi LibreOfficella, selaimella
katseltava Java-sovellus, html-sivu sekä LaTeX-pohjainen Beamer-esitys.
Diaesityksiin ohjelma luo automaattisesti käsitekartan solmuista joukon
dioja ja niihin sisällöiksi solmuista ja alisolmuista luotuja
"palluralistoja". Ohjelma pyrkii valitsemaan älykkäästi, mitkä solmut
näytetään omina dioinaan ja mitkä vain luettelon kohtina. Solmut, jotka
sisältävät datana kuvan, taulukon tai kaavion, saavat oman dian, jossa
data näytetään. LaTeX-dokumenttiin käsitekartan solmuista luodaan
otsikkorakenne ja otsikoiden alle sisällöksi tulee kunkin solmun data.
Näin on mahdollista luoda Semantikilla esimerkiksi kokonainen raportti
sekä sen esittelemiseen käytettävä diaesitys.
Html-muotoisen S5-diaesityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon ja
esikatselun se osaa näyttää suoraan käsitekartan oikealla puolella
olevassa alueessa. Esikatselun voi näyttää myös kokoruututilassa,
jolloin Semantikia itseään voi käyttää myös esityksen esittämiseen.
LaTeX-dokumentin sekä Beamer-esityksen Semantik luo pyydettyyn
hakemistoon LaTeX-tiedostoina, kuvina sekä ne lopulliseksi
pdf-tiedostoksi kääntävänä run.sh-tiedostona. LaTeX-muotoisten
tiedostojen käyttö tarvitsee luonnollisesti asennetun LaTeX-ympäristön.
OpenDocument-tiedostot Semantik tallentaa myöskin pyydettyyn hakemistoon
ja sieltä niitä voidaan käsitellä ja näyttää edelleen [LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")- ja [LibreOffice
Impress](LibreOffice Impress "wikilink") -ohjelmilla.
Käsitekartan osille voidaan datan lisäksi määrittää myös erilaisia
muuttujia avain-arvo -pareina. Koko käsitekarttaa koskevat muuttujat,
kuten esityksen tai raportin otsikko, tekijätieto sekä päivämäärä,
syötetään ikkunan alaosan "variables"-välilehdelle, kun piirtoalueen
tausta on valittuna. Tähän tarvittavat muuttujat ovat "doc_"-alkuisia,
esimerkiksi "doc_title", "doc_author" ja "doc_date", ja ohjelma
ehdottaa muuttujan nimeä täydennyksenä, kun sen alkua kirjoittaa jonkin
matkaa. Samoin kaikille käsitekartan solmuille on mahdollisa syöttää
muuttujia, jotka muokkaavat käsitekartasta generoitavaa tulostetta
esimkerkiksi jättämällä kyseisen solmun käyttämättä tai kertomalla
kuvalle käytettävän koon.
Ohjelma on KDE-pohjainen ja se on saatavilla
Linux-jakeluille sekä monille muille UNIX-tyyppisille alustoille. Siitä
ei ole Windows-versiota ja sitä ei valitettavasti ole käännetty suomen
kielelle.
Kotisivu
http://code.google.com/p/semantik/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux ja muut UNIX-tyyppiset järjestelmät, joihin
KDE-ympäristö on saatavilla.
Asennus
Ohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta sekä sen
kotisivuilta.
Käynnistettäessä Semantik tarjoaa muutamia käyttövihjeitä, jotka
kannattaa lukea läpi. Käyttöliittymä koostuu vasemman reunan
lineaarisesta näkymästä, piirtoalueesta, S5-esityksen
esikatselunäkymästä sekä alareunan "data"- ja
"variables"-syöttötilasta.
Käsitekartan puurakenne muodostetaan luomalla solmuja ja niiden
välisiä yhteyksiä. Enter-näppäin vaihtaa aktiivisen solmun
muokkaustilaan ja pois.
Solmuille voi määrätä värejä ja kuvaavia kuvakkeita oikean reunan
väri- ja kuvakepalkista.
Solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla taikka käskemällä
ohjelman järjestää ne automaattisesti.
Käsitekarttadokumentille voi antaa otsikon, tekijän nimen sekä
muutamia muita tietoja muuttujina aktivoimalla piirtoalueen taustan
sitä klikkaamalla ja syöttämällä muuttujat alareunan
"variables"-välilehdelle. Syöttötila ehdottaa täydennyksiä
muuttujien nimille kirjoittamisen myötä. Muuttujia käytetään
esimerkiksi esitystä luotaessa.
Käsitekartasta voidaan luoda usean muotoisia esityksiä ja
raportteja automaattisesti.
S5-esitys näytetään esikatseluna suoraan Semantikin
esikatseluruudussa. Html-muotoisena sen voi esittää myös erillisellä
selaimella.
Käsitekartasta luotu pdf-muotoinen Beamer-esitys. Beamer-tuloste on
LaTeX-kielinen ja sen kääntämiseen pdf-tiedostoksi tarvitaan
LaTeX-ympäristö.
Solmuihin voi syöttää myös datasisältöä. Kuvassa tekstimuotoista
dataa, jota käytetään LaTeX-dokumentissa solmujen mukaan
otsikoitujen kappaleiden tekstisisältönä.
Data voi olla myöskin kaavio, jonka voi piirtää suoraan dataosioon,
kun solmun tyypiksi on valittu "diagram". Oikean reunan palkin
värivalinnat toimivat myös kaavion osille. Muita solmun datatyyppejä
ovat kuva ja taulukko.
Solmuun syötetyt taulukot, kuvat ja diagrammit näkyvät
S5-esityksissä sekä Beamer-esityksissä omina
dioinaan.
Käsitekartasta generoitu LaTeX-dokumentti, jossa solmuille syötetyt
datasisällöt ovat kappaleiden sisältöinä.
Automaattisesti luotu OpenDocument-esitys on varsin yksinkertainen
runko ja vaatii todennäköisesti jatkomuokkausta ennen
esittämistä.
Käsitekartta kuvatiedostoksi
tallennettuna.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Semantik (http://viikonvalo.fi/Semantik)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:10:14
Graph.tk on vapaa websovellus matemaattisten kuvaajien piirtämiseen.
Graph.tk piirtää
matemaattisten kaavojen graafisia esityksiä www-selaimella käyttäen
hyvin yksinkertaista käyttöliittymää. Sovelluksen oleellisin osa on koko
selainruudun täyttävä koordinaatisto, jossa voi siirtyä paikasta toiseen
hiirellä raahaamalla sekä zoomata hiiren rullaa käyttäen. Toinen
oleellinen osa on näkymän oikeassa yläkulmassa oleva lista esitettävistä
kaavoista. Listan alareunassa on plusnappula, jota painamalla listaan
lisätään uusi kaava. Ohjelma lisää listaan valmiita esimerkkikaavoja,
jotka voi korvata omilla kaavoilla. Kaavojen esittämä kuvaaja piirretään
koordinaatistoon automaattisesti. Kukin uusi kaava saa uuden, selkeän ja
toisistaan erottuvan värin. Kunkin kaavan kuvaajan piirtämisen voi
kytkeä päälle ja pois rastiruudulla. Lisäksi kaavan voi poistaa
napsauttamalla poistorastista.
Matemaattisten kaavojen syöttäminen on toteutettu
Mathquill-kirjastolla, jolla matematiikan
kirjoittaminen on varsin suoraviivaista ja helppoa. Syöttötila tunnistaa
suoraan '*'-merkin kertomerkiksi, jonka se näyttää normaaliin
matemaattiseen tapaan pisteenä, ja jakoviivan '/', jonka se ymmärtää
jakolaskuksi ja osaa muuttaa vaakasuoraksi osoittajaa ja nimittäjää
käyttäväksi jakolaskuksi. Lisäksi syöttötilaan voi kirjoittaa
LaTeX-komentoja, jotka aloitetaan takakenolla '\' ja päätetään
välilyöntiin. Esimerkiksi neliöjuuri luvusta 2 saadaan kirjoittamalla
ensin '\sqrt ', jonka jälkeen neliöjuurimerkin alle syntyneeseen
korostettuun ruutuun kirjoitetaan luku '2'.
Syötettävät kaavat voivat olla montaa eri muotoa ja parhaimman
käsityksen erilaisista tyypeistä saakin painelemalla plusnappulaa ja
katsomalla läpi esimerkkikaavat. Yksinkertaisimmillaan kaava voi olla
vain lauseke, vaikka polynomi 3x+1, jota vastaava kuvaaja piirretään.
Kaavan voi antaa myös yksinkertaisesti ratkaistavana muuttujia x ja
y sisältävänä yhtälönä, kuten 2y=3x+1. Kaavaksi voi myös syöttää
epäyhtälön, esimerkiksi y<-x^2, jolloin Graph.tk piirtää
epäyhtälössä esiintyvän lausekkeen kuvaajan ja värittää tasosta
epäyhtälön toteuttavan osan. Normaalin karteesisen koordinaatiston
lisäksi kuvaajia voi piirtää käyttämällä napakoordinaatistoa. Tämä
tehdään käyttämällä muuttujien x ja y sijasta muuttujia r ja
\theta. Muuttuja r tarkoittaa pisteen etäisyyttä keskipisteestä ja
kreikkalainen kirjain \theta puolestaan kulmaa vastapäivään
positiivisesta x-akselista. Lisäksi kaavarivillä voi määritellä
muuttujia, esimerkiksi a=5 ja käyttää näitä muuttujia muissa
kaavoissa.
Piirto-ominaisuuksien lisäksi Graph.tk sisältää myös hyvin
yksinkertaisen ja rajoittuneen javascript-pohjaisen cas-järjestelmän,
jolla se osaa esimerkiksi suorittaa muodossa d/dx(2x+4) annettuja
derivointeja sekä yksinkertaisia integrointeja. Näitä ominaisuuksia voi
käyttää joko suoraan kaavarivillä taikka omasta napistaan esiin
tulevassa erillisessä cas-näkymässä. Graph.tk:n cas-ominaisuudet eivät
kuitenkaan ole kovinkaan monipuoliset vaan ne ovat lähinnä pieni lisä
ohjelman piirtotoiminnallisuuden ohella.
Piirretyn kuvan voi tallentaa png-kuvaksi klikkaamalla käyttöliittymän
kameraikonia. Tällöin piirretystä kuvaajasta muodostetaan png-kuva, joka
avataan selaimeen ja jonka voi tämän jälkeen tallentaa normaaliin tapaan
hiiren oikealla näppäimellä saatavasta valikosta.
Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla sen
Github-sivulta. Kuvaajien
piirtäminen on toteutettu ohjelmassa html5:n canvas-elementtiä käyttäen.
Javascriptillä toteutettuna kuvaajien piirtäminen tapahtuu kokonaan
käyttäjän selaimessa, joten verkkoyhteyttä tarvitaan vain sovelluksen
avaamiseen. Graph.tk:lla piirrettyjä kuvaajia voi myös upottaa muille
sivuille käyttäen tarjolla olevaa
API:a.
Kotisivu
http://graph.tk
About-sivu
API
Lisenssi
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Ohjelma ei selaimella käytettävänä tarvitse erillistä asennusta. Sen
voi kuitenkin halutessaan asentaa
Chrome-sovellukseksi
Chrome-selaimeen. Ohjelman voi myös asentaa omalle palvelimelle, jos
ei halua käyttää sitä alkuperäiseltä sivustolta.
Graph.tk:n käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Vain
koordinaatisto ja piirrettävät kaavat.
Uudella kaavarivillä on ohjelmaa esittelevä esimerkkikaava, jonka
voi korvata omalla. Halutut kaavat voi piilottaa ottamalla rastin
pois kyseisestä ruudusta.
Yhtälöiden ja lausekkeiden kuvaajien lisäksi voidaan esittää myös
epäyhtälöitä väritettyinä pintoina.
Myös napakoordinaatistoa voi käyttää.
Kaavojen syöttäminen tapahtuu Mathquill-syöttökentillä, jotka
näyttävät kaavat matemaattisessa muodossa ja joilla matematiikan
syöttäminen on helppoa.
Mathquill-kenttään voi syöttää myös LaTeX-syntaksin mukaisia
komentoja ja symboleja.
Graph.tk:n sisäänrakennettu kevyt cas-toiminnallisuus osaa
suorittaan jonkin verran muun muassa derivointeja ja
integrointeja.
Kaavariveillä voi myös nimetä uusia muuttuja, joita voi käyttää
muissa kaavoissa.
Myös kertoma ja Gamma-funktio löytyvät.
Graph.tk:n cas-näkymässä voi suorittaa joitain hyvin yksinkertaisia
laskutoimituksia...
... Esimerkiksi derivointia.
Graph.tk antaa piirrettyjen kuvaajien bittikarttakuvan käyttäjälle
avaamalla selaimeen base64-koodatun png-kuvan, jonka käyttäjä voi
tallentaa normaalina png-tiedostona.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Graph.tk (http://viikonvalo.fi/Graph.tk)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
MythTV on avoimen lähdekoodin digitaalinen videotallennin (DVR) ja
kodin mediakeskus.
MythTV on monipuolinen
ja lisäosilla laajennettava kodin mediakeskus. MythTV:n valikko-ohjattu
käyttöliittymä on peruskäytössä selkeä ja vaivaton. Sillä onnistuu
toisaalta suorien televisiolähetysten seuranta ja toisaalta
tv-tallenteiden tai muualta tuotujen mediatiedostojen toistaminen. Sitä
voi käyttää musiikki- ja videotiedostojen toistamiseen, CD-, DVD- ja
BlueRay-levyjen toistoon, kuvagallerioiden näyttämiseen sekä
nettivideoiden, esimerkiksi Youtube-videoiden, toistamiseen.
MythTV tukee hyvin erilaisia kaukosäätimiä ja sen perustoiminnot on
mahdollista ohjelmoida kaukosäätimen nappuloihin haluamallaan tavalla.
Käyttöliittymän toimintoja on kytketty myös useisiin näppäimistön
näppäimiin ja esimerkiksi jonkinlaisen mininäppäimistön käyttäminen
voikin olla hyvä ajatus.
Suoraa televisiolähetystä katsottaessa MythTV tallentaa ohjelmaa aina
automaattisesti kiintolevylle. Näin ohjelman voi halutessaan pysäyttää
jääkaappikäynnin ajaksi taikka pomppia ohjelmassa taaksepäin, jos jonkin
kohdan haluaa nähdä uudelleen. Automaattiset live-tallennukset
poistetaan automaattisesti tilantarpeen mukaan. Televisiokanavia voi
selata suoraan numeronäppäimillä, nuolinäppäimillä sekä aikajanana
näytettävää ohjelmaopasta käyttäen. Televisio-ohjelmien tallennuksia voi
ajastaa monella tapaa, esimerkiksi ohjelmaoppaasta valitsemalla taikka
tekstihakuja asettamalla. MythTV pitää tallenteiden, mediatiedostojen ja
ohjelmaoppaan metatiedot järjestyksessä tallentamalla ne tietokantaan,
jonka ansiosta niitä on helppo hakea.
MythTV:n rakenne on joustavasti asiakas-palvelin -mallin mukainen.
Toisin sanoen MythTV sisältää erillisen taustaohjelmiston, joka
huolehtii tv-virittimistä, ohjelmien tallentamisesta ja tallenteiden
hallinnasta, sekä erillisen edustaohjelmiston, joka toimii
käyttöliittymänä ja toistaa taustaohjelmiston tarjoilemat
mediatiedostot. Käytännössä tämä jako tarkoittaa sitä, että
taustaohjelmisto voi olla asennettuna yhdelle tai useammalle erilliselle
koneelle, jotka keskittyvät vain sisällön tarjoilemiseen, ja
edustaohjelmisto voi olla asennettuna yhteen tai useampaa
katselulaitteeseen. Näin aina päällä oleva taustaohjelmistoa käyttävä
laite on mahdollista laittaa toimimaan varastossa tai jossain muussa
piilossa, jossa se on mahdollisimman vähän häiriöksi, ja jättää vain
sirommat edustalaitteet esille esimerkiksi olohuoneeseen. Edusta- ja
taustaohjelmistoja on toki mahdollista käyttää myös samalla laitteella.
Android- ja iOS-laitteille löytyy myös sovelluksia, joita voidaan
käyttää joko kaukosäätiminä taikka katselulaitteina.
MythTV osaa käyttää alustan, esimerkiksi Linuxin, tukemia
viritinkortteja, jotka voivat olla joko sisäisiä tai usb-liittimellä
kytkettäviä laitteita. Yhdellä virittimellä voi katsoa ja tallentaa
yhtäaikaisesti yhdestä kanavanipusta tulevia ohjelmia. Näin esimerkiksi
YLE:n kanavanipusta voi saman aikaisesti tallentaa yhdeltä kanavalta ja
katsoa ohjelmaa toiselta. Useammalla virittimellä yhtä aikaa
käytettävien kanavanippujen määrä kasvaa.
MythTV on laajennettavissa erilaisilla lisäosilla ja teemoilla. Siihen
löytyvät erilliset lisäosat esimerkiksi musiikin ja videotiedostojen
toistamiseen, kuvien näyttämiseen, optisten medioiden käsittelyyn,
nettivideoiden selaamiseen, hakuun ja näyttämiseen sekä tallenteiden
muuttamiseen kannettaviin laitteisiin sopivaan muotoon. MythTV:n ulkoasu
puolestaan on monipuolisesti muokattavissa erilaisilla teemoilla, jotka
muuttelevat valikkotekstien sijainteja, taustakuvia ja muuta ohjelman
yleisilmettä. MythTV:n toimintoja voi käyttää myös Mythweb-lisäosan
tarjoaman webkäyttöliittymän kautta. Muita MythTV:n lisäosilla saatavia
ominaisuuksia ovat muun muassa rss-syötteiden lukija, säätiedotukset
sekä ZoneMinder-valvontakameroiden käyttö.
MythTV:n ympärille on koostettu kokonaisia Linux-jakeluita, joista
Mythbuntu on ehkä tunnetuin ja suosituin.
Mythbuntu tarjoaa helpon tavan asentaa kokonainen toimiva
MythTV-järjestelmä. Mythbuntu sisältää yksinkertaiset käyttöliittymät
ohjelman asetusten tekemiseen mahdollisimman helposti.
Kotisivu
http://www.mythtv.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, Mac OS X, Windows
Asennus
MythTV löytyy useimmille Linux-jakeluille suoraan
paketinhallinnasta. Helpointa asentaminen on käyttämällä erityisesti
MythTV:n käyttöä varten tehtyä jakelua, kuten
Mythbuntu. Muille alustoille MythTV
löytyy sen kotisivujen kautta joko valmiina pakettina tai
lähdekoodina. Windows-ympäristöön ei valitettavasti ole tarjolla
valmiita suoritettavia ohjelmia vaan MythTV pitää kääntää sille
lähdekoodeista.
MythTV:n päävalikko suomenkielisenä ja selkeällä
käyttöliittymäteemalla.
Suoran televisiolähetyksen katselua. Ylös ja alas nuolilla
selaamalla voi etsiä haluamansa kanavan ja valita sen OK- tai
enter-näppäimellä.
Ohjelmaoppaan nurkassa näytetään suoran lähetyksen kuva ja eri
kanavien ohjelmistoa voi selata eteen- ja taaksepäin. Ohjelmien
ajastaminen onnistuu tästä näkymästä halutut ohjelmat
merkitsemällä.
Ohjelmia voi merkitä myös toistuviksi tallennuksiksi. Samalla
hakuajastimella tallennetut ohjelmat ovat selattavissa samasta
katselunäkemästä.
MythMusic-lisäosalla voi kuunnella musiikkia ja luoda
musiikkitiedostoista soittolistoja.
Nettivideoita voi etsiä valituista videopalveluista hakusanoilla ja
valita hakutuloksista katsottavaksi.
Mediakirjasto-valikosta ovat katsottavissa ja kuunneltavissa
tv-tallenteet, videotiedostot, musiikit, Internet-videot ja
kuvagalleriat.
MythTV:n ulkoasu on valittavissa useista
teemoista.
Mediakirjasto-valikko toisella teemalla.
Kuvagallerian kuvat ovat selattavissa
kansioittain.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: MythTV (http://viikonvalo.fi/MythTV)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
Mindmup on verkkoselaimella toimiva vapaa ja helposti jaettava
käsitekarttasovellus.
Mindmup on erittäin
helppokäyttöinen selainpohjainen käsitekarttasovellus ja palvelu. Sen
tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja käytännöllinen kartan
syöttäminen suoraan näppäimistöltä sekä helppo jaettavuus.
Käsitekarttoja voi jopa muokata verkon kautta yhdessä reaaliaikaisesti.
Mindmup soveltuu myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Käsitekartta
koostuu solmuista, jotka on yhdistetty toisiinsa puumaiseksi
rakenteeksi. Mindmupissa solmujen lisääminen ja muokkaaminen on tehty
hyvin helpoksi nopeasti opittavilla näppäinkomennoilla. Muokattavan
solmun voi valita nuolinäppäimillä kohdistusta liikuttamalla. Valitun
solmun muokkaamisen voi aloittaa siirtymällä muokkaustilaan
välilyönnillä ja muokkaus päätetään joko hyväksymällä se
enter-näppäimellä tai hylkäämällä muokkaus esc-näppäimellä. Uusia
solmuja voi lisätä valitun rinnalle enter-näppäimellä tai valitun
lapsisolmuksi tabulaattorilla. Solmujen alipuita voi myös piilottaa ja
näyttää käyttämällä '/'-näppäintä. Kaikki muokkausvalinnat on
mahdollista valita myös valikkoa käyttämällä, mikä onkin pääkäyttötapa
kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. Käsitekartan rakenteen
muokkaaminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla. Solmun voi
siirtää toisen lapseksi yksinkertaisesti raahaamalla sen tämän päälle.
Sisarussolmujen järjestystä voi niin ikään muuttaa hiirellä raahaamalla.
Mindmup tarjoaa useita tapoja tallentaa käsitekartan. Websovelluksena
luonnollisimpina tallennustapoina ovat Mindmup-palvelun tarjoama
Amazonin S3-palvelimille tapahtuva tallennus, Google Drive sekä
selaimen sisäinen tallennus (Browser Storage, eli localStorage). Nämä
kolme tallennustapaa soveltuvat kolmeen erityyppiseen käyttötapaan.
Mindmup-palvelun tallennustila soveltuu julkisesti jaettaville
käsitekartoille. Sinne tallennettu käsitekartta saa oman url-osoitteen,
jolla sitä pääsee katsomaan kuka tahansa osoitteen tietävä. Tämä tapa
sopii hyvin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa jaettaville
kartoille. Näin jaettu kartta on "vain luku"-tilassa. Kartan
muokkaaminen luo siitä uuden kopion, jolloin alkuperäinen pysyy
muuttumattomana. Toisena vaihtoehtona oleva Google Drive antaa
mahdollisuuden yksityisempään tallennukseen ja tarkempaan hallintaan
käsitekartan jako-oikeuksista. Jos luottaa Googleen ja sen
tallennuspalveluun. Tässä vaihtoehdossa tallennus tapahtuu suoraan
Google Driveen käymättä Mindmup-palvelun palvelimien kautta ja jos
tietokoneella on käytössä Google Drive -tiedostojen synkronointi,
päivittyy tiedosto samalla myös omalle koneelle. Kolmas vaihtoehto on
kaikkein yksityisin, sillä se tallentaa käsitekartan vain selaimen omaan
sisäiseen tallennustilaan eikä sitä lähetetä lainkaan verkkoon.
Käsitekartta on avattavissa selaimen tallennustilasta seuraavalla
kerralla Mindmup-sivustolle mentäessä. Tätä tallennustapaa käytettäessä
kannattaa huomioida, että selaimen oma tallennustila on selainkohtainen,
eli tallennettu käsitekartta on avattavissa vain samalla tietokoneella
ja samaa selainta samalla profiililla käytettäessä.
Edellä kuvattujen tallennustapojen lisäksi Mindmupissa on valittavissa
myös kartan vienti (Export Map), jota käyttämällä kartan voi myös
tallentaa useammallakin tavalla. Tätä tapaa käyttäen valittavina
vaihtoehtoina ovat Mindmapin oma ja Freemind ohjelman JSON-muotoiset
tallennusmuodot, png-kuva, html-sivu sekä tabulaattorisisennyksillä
puumaiseksi tehty tekstitiedosto. Näistä Mindmup- ja Freemind-tiedostot
on mahdollista myös tuoda Import-toiminnolla takaisin
Mindmup-sovellukseen.
Verkkosovelluksena Mindmup antaa hyvät työkalut käsitekartan jakamiseen.
Jakamista varten kartta täytyy tallentaa verkkopalveluun, jonka jälkeen
sen voi jakaa sähköpostilla tai Facebookin taikka Twitterin kautta. Jaon
voi tehdä myös muilla tavoin kopioimalla kartan osoitteen ja jakamalla
sen haluamallaan tavalla. Kartan voi myös upottaa haluamalleen
sivustolle kopioimalla Mindmupin tarjoaman upotuskoodin.
Helppo verkkojakaminen tarjoaa myös tavan muokata käsitekarttaa
yhteistyönä lähes reaaliajassa. Mindmupin lisäosana päälle kytkettävä
jako-ominaisuus antaa käyttäjän kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan
yhteistä karttaa jakamalla muokkausosoitteen sähköpostin tai muiden
palveluiden kautta. Yhtäaikainen muokkaus vaatii käyttäjiltä
Google-tunnuksilla tunnistautumisen. Yhtäaikaa muokattaessa
selainikkunassa näkyy kunkin käyttäjän avatar hänen valitsemansa solmun
kohdalla ja muutokset päivittyvät lähes välittömästi muille käyttäjille.
Tämä ominaisuus voi helpottaa monien yhdessä tehtävien suunnitelmien
tekemistä.
Muita päälle kytkettävissä olevia lisäominaisuuksia ovat tehtävien
edistymisen tarkkailuun käytettävä "Progress" sekä solmujen väliset
kytkennät kaarevista suoriksi janoiksi muuttava lisäosa.
Progress-työkalulla voi merkitä eri värikoodeilla esimerkiksi projektin
eri osien edistymistä. Mitkä osat on vasta aloitettu, mitä etenevät ja
mitkä ovat jo valmiita. Progress-työkalu ymmärtää tehtävien hierarkian
ja se osaa esimerkiksi tulkita solmun kuvaaman tehtävän tehdyksi, jos
sen kaikki alitehtävät ovat tehtyjä.
Kotisivu
http://www.mindmup.com/
Lähdekoodi
https://github.com/mindmup/mindmup
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet
Asennus
Websovelluksen käyttö ei tarvitse asennusta. Jos haluaa asentaa
ohjelman omalle palvelimelle, se on mahdollista käyttämällä
lähdekoodia.
Esimerkki
käsitekarttaesimerkki
Mindmupin käyttöliittymä on selkeä ja helppo käyttää suoraan
näppäimistöltä.
Jos solmuihin lisää web-osoitteita, ne näytetään klikattavina
linkkeinä. Solmujen alla olevat puut voi "sulkea", jolloin ne vievät
näytöllä vähemmän tilaa.
Suljetun puun voi '/'-näppäimellä avata taas näkyviin. Kuvassa on
käytössä tallennus selaimen omaan tallennustilaan, mikä näkyy oikean
yläkulman Firefox-logosta.
Mindmupissa on käytössä useita tapoja tallentaa ja avata
tiedostoja.
Kaikki muokkaustoiminnot ovat käytettävissä valikon kautta ja siten
saatavilla myös kosketusnäyttöisillä
mobiililaitteilla.
Mindmapissa on kolme erikseen päällekytkettävää lisäosaa, joilla
käyttöön saadaan reaaliaikainen yhteismuokkaus, etenemisten seuranta
sekä suorat janat solmujen välillä.
Progress-edistymisenhallinnalla solmuille voi merkitä erilaisia
tiloja niiden edistymisen mukaan. Tilat ovat muokattavissa tarpeen
mukaan.
Yhteismuokkaustyökalulla voi kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan
samaa käsitekarttaa reaaliaikaisesti.
Yhteismuokkaus käyttää Google Drive
-palvelua.
Yhteismuokkaus käynnissä. Muokkaajan avatar näkyy valitun solmun
kohdalla.
Käsitekartta vietynä html-tiedostoksi. Tiedosto sisältää upotettuna
kuvan kartasta sekä käsitekartan sisällön sisennyksillä puumaisena
esitettynä.
Käsitekartan voi jakaa muille Mindmup-palveluun tallennettua
versiota käyttämällä. Jako tapahtuu lähettämällä kartan url-osoite
joko ohjelmasta suoraan tai muulla tavoin. Kartan voi myös upottaa
muille sivustoille upotuskoodilla.
Mindmup antaa upotuskoodin kopioitavaksi ja muulle www-sivulle
liitettäväksi.
Google Drive -palveluun tallennetun käsitekartan
avaaminen.
Kuvatiedostona tallennettu käsitekartta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Mindmup (http://viikonvalo.fi/Mindmup)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
OpenArena on vapaa ensimmäisen persoonan ammuskelupeli .
OpenArena on
yhteisön tuottama GPL-lisensoitua idTech3:a pelimoottorina käyttävä
Quake 3 Areenaa vastaava peli. Netissä pelaaminen on mahdollista ja
pelimuotoja on useita, perusammuskelua, lipunryöstöä ynnä muita. Peliä
ei suositella alle 17-vuotiaille, toteaa
webbi-sivu.
OpenArena on varsin samanlainen kuin Quake III Arena, se on tehty
samalla pelimoottorilla, mutta kentät, grafiikat ja äänet on tehty
uusiksi vapaalla lisenssillä. Esimerkiksi aseet ovat vaikutuksiltaan
suunnilleen samanlaisia kuin Quake III:ssa, mutta eri näköisiä.
Pelaamisen kannalta eroa ei paljoa ole, samat pikanäppäimet saa
määritettyä samoihin toimintoihin. Suurin ero tulee erilaisista
kentistä, ne pitää uudestaan opetella, jos pitää muistaa mistä nurkasta
löytyy tavoiteltu poweruppi.
250px|right Kenttiä on
noin sata, joista osa tosin on muunnelmia eikä kunnolla erilaisia
kenttiä. Mukana olevat kentät löytää Linuxissa komennolla
for i in /usr/lib/openarena/baseoa/*.pk3 ;
do unzip -t $i | grep maps | grep \.bsp ;
done
Komennon voi kirjoittaa kolmelle riville kuten yllä, tai yhdelle riville
yhteen pötköön, kumpikin tapa toimii.
Yksinpelinä OpenArenan voi pelata läpi voittamalla kenttiä. Kun on
voittanut neljä ensimmäistä kenttää, saa pelattavakseen neljä kenttää
lisää, ja ne voitettuaan samaan tapaan. Jo pelattuja kenttiä voi pelata
uudestaan. Ne löytyvät pelin valikosta.
Nettipeli on kattavasti toteutettu. Asennuksessa tulee mukana myös
pelipalvelin. Yksi pelaajista voi käynnistää OpenArenansa palvelimeksi
ja hän sekä muut liittyvät sen pyörittämään peliin. Internetistä löytyy
pelipalvelimia joihin
voi liittyä. Pitää vaan katsoa, että palvelimella on sama versio
OpenArenasta kuin itsellä. Moninpeliin liitytään pelin
Multiplayer-valikosta, samasta paikasta voi myös käynnistää
pelipalvelimen.
Saatavilla on myös erillinen palvelinversio. Debian GNU/Linuxissa se on
paketissa nimeltä openarena-server. Asentamalla tämä palvelinversio
erilliseen koneeseen ei kenenkään pelaajan tarvitse ajaa omalla
koneellaan OpenArenan asiakasohjelman lisäksi myös pelipalvelinta.
OpenArenan mukana tulee MissionPack. Se on modi ja vastaa Quake III:n
Team Arena -julkaisua. Suuri osa MissionPackin ominaisuuksista on
siirtynyt OpenArenan perusversion vakio-ominaisuudeksi.
Peli on varsin nopeatempoinen. Tarvitaan nopeat refleksit ja vikkelät
sormet, mutta tietokonepelaajia vastaan ei mikään estä käynnistämästä
kenttää devmap-komennolla, jolloin voi komennolla timescale hidastaa
pelin. Esimerkiksi
timescale 0.33
jälkeen peli toimii
kolmasosanopeudella. Tällöin voi myös antaa itselleen haluamiaan power
uppeja, esimerkiksi
give speed
tai
give quad damage
Tietokonepelaajat eli botit ovat varsin kelvollisia. Botteja vastaan
pelaamalla voi harjoitella tai pelata pelkästään botteja vastaan jos ei
pidä nettipeleistä. Botit osaavat muitakin pelimuotoja kuin vapaan
ammuskelun, ainakin lipunryöstö sujuu pelkkiä botteja sisältävällä
joukkueella. Botteja voi käyttää myös, jos ihmispelaajia ei ole
tarpeeksi. Loput joukkueen paikat voi täyttää boteilla.
Webbisivun mukaan uusin
OpenArena on täysin yhteensopiva Quake III:n bottitiedostojen kanssa.
Bottien osaamista voi säätää. Botti lisätään peliin komennolla addbot,
jolle annetaan parametrina botin nimi ja taitotaso kokonaislukuna yhden
ja viiden väliltä. Esimerkiksi addbot neko 5 lisää hyvin taitavan
Neko-mallia käyttävän botin. Botin nimenä pitää käyttää peliin
määriteltyä bottia.
Projekti OpenArena käynnistettiin elokuun 19. 2005. Edellisenä päivänä
julkaistiin id Tech 3 lähdekoodi lisenssinä GPL. Uusin versio 0.8.8
julkaistiin helmikuun 20. 2012
(http://openarena.ws/board/index.php?topic=4451.0). Kehitys jatkuu,
uusia kenttiä tulee yhteisöltä ja pelin kehittäjät lupaavat uutta
versiotakin, joka julkaistaan kun se on valmis.
Kotisivu
http://openarena.ws/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Mac- ja
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
Android-versio löytyy ilmaisena Google Playstä.
Käyttöohjeet
Pelille on Wikiassa englanninkielinen
käsikirja.
Plasma-aseella ammuskelua
Osui ja upposi
K-17 on osaksi veriroiskeiden takia
(asetuksissa ne on mahdollista poistaa käytöstä)
Sinko kuuluu sinkohippapeleihin
Singolla saa harvoin täysosumia
Quad Damagen käyttäjä näkyy sinisenä
hohteena (aseen teho kolminkertaistuu)
Perusase on konekivääri, paremmat aseet
pitää löytää
Taas kovaa sinkohippaa
Keltainen haarniska on 50 suojapistettä
Plasma-ase quad damagen kera on tehokas
Raidetykki on tehokas, mutta kestää
kauan latautua seuraavaan laukaukseen
Kannattaa muista mistä kentän sopesta
löytyy quad damage
Jos kuolo kohtaa, 2 sekunnin päästä
pääsee takaisin peliin
Singon ampumat raketit lentävät
hitaahkosti, joskus ne ehtii väistämään
Kaatuneen pelaajan powerupit tipahtavat
uudelleenkäytettäviksi, löytäjä saa pitää
Pelihahmoista Nekoyss on parhaiten
häiveväritetty
Kentät voivat olla korkeita
Kentät voivat olla laajoja (tämä on
lipunryöstöön tarkoitettu symmetrinen kenttä)
Lisätietoja
Englanninkielisen Wikipedian
artikkeli
Esimerkkitiedostoja ja
käynnistysscripti
Linux.fi artikkeli
Video uusimmasta versiosta
Youtubessa
Openarena Android Tutorial
Youtubessa
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: OpenArena (http://viikonvalo.fi/OpenArena)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
Fake Dawn on lempeä hellästi herättävä herätyskellosovellus
Android-laitteille.
Tavalliset
herätyskellot ja herätyskellosovellukset aloittavat herättämisen
käsketyllä kellonlyömällä ilman ennakkovaroitusta ja -valmisteluita.
Fake Dawn pyrkii tekemään herätyksen hellävaraisemmin matkimalla
aamunkoittoa ja herättelemällä nukkujaa hitaammin. Fake Dawn alkaa ensin
kirkastaa laitteen näyttöä ajastuksen mukaisesti täysin pimeästä
valittuun väriin. Näytön kirkkauden lisäksi herätys voi sisältää valitun
herätysäänen, jonka voimakkuus nousee samoin ajastuksen mukaisesti
täydestä hiljaisuudesta valittuun äänenvoimakkuuteen. Kolmantena
herätystekijänä voidaan halutessa käyttää myös laitteen värinää.
Ohjelmasta voidaan lisäksi valita, minä viikonpäivinä lavastettu
aamunkoitto on käytössä. Käynnissä olevan herätyksen voi sammuttaa
näyttöä koskettamalla.
Herätyksen asetukset ovat täysin säädettävissä. Näytön valaistuksen
värin voi valita väripyörällä, joka pompahtaa esiin väripalkkia sormella
napauttamalla. Valaistuksen aloitusajan voi valita ajan tekstiä
napsauttamalla taikka sormella käyttöliittymässä näkyvää ympyrää
siirtämällä. Samoin valitaan ajankohta, jolloin näytön kirkkaus on
täydessä voimassaan. Asetukset herätyksen äänelle asetetaan
valaistusasetuksesta riippumattomasti samalla tavalla. Näytön voi siis
laittaa kirkastumaan täyteen kirkkauteensa esimerkiksi kymmenen minuutin
aikana kello 6.50:stä kello 7.00:aan ja aloittaa herätysäänen
soittamisen kello 6.58 ja jatkaa sen äänenvoimakkuuden kasvattamista
kello 7.02:een saakka. Herätysääneksi voi valita jonkin
Android-laitteeseen asennetuista herätysäänistä taikka jonkin muun
äänitiedoston. Työaamuna voi siis herätä vaikka lempeään
"auringonnousuun" ja hiljaa voimistuvaan linnunlauluun.
Ohjelman pieni puute on se, että siihen voi ajastaa vain yhden
herätysasetuksen kerrallaan. Ohjelma olisi vielä hyödyllisempi, jos
siihen voisi määritellä erilaisia herätyksiä esimerkiksi työviikolle ja
viikonlopulle.
Kotisivu
http://code.google.com/p/fakedawn/
Fake Dawn
F-Droid-palvelussa
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelman voi asentaa käyttämällä
F-Droid-sovellusta tai lataamalla
asennuspaketti ohjelman
F-Droid-sivulta.
Ohjelma on asennettavissa myös suoraan Googlen
Play-sovelluskaupasta.
Näytön valoisuuden ja herätysäänen voi ajastaa toisistaan
riippumatta.
Näytön värin voi valita väripalkkia
koskettamalla.
Ajankohdat voi määrätä Androidin kellonaikadialogilla koskettamalla
kellonaikaa.
Kellonaikoja voi säätää myös siirtämällä niitä edustavia ympyröitä
sormella.
Herätysäänen voi valita laitteeseen asennetuista herätysäänistä tai
laitteella olevista äänitiedostoista.
Säädöt maksimiäänenvoimakkuudelle, värinän aktivoinnille sekä
viikonpäivien valinnalle.
Herätyksen käynnistyessä näyttö muuttuu vähitellen täysin mustasta
valittuun väriin valitun ajanjakson aikana.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Fake Dawn (http://viikonvalo.fi/Fake_Dawn)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
SMS Backup+ on avoimen lähdekoodin ohjelma tekstiviestien
varmuuskopiointiin Android-laitteelta.
SMS
Backup+ on ohjelma, jolla Android-puhelimen käyttäjä voi varmuuskopioida
tekstiviestinsä, multimediaviestinsä ja puheluhistoriansa
sähköpostipalvelimelle. Tekstiviestien ja puhelinhistorian palautus
takaisin puhelimeen onnistuu myös. Multimediaviestejä voi
varmuuskopioida vain Android 2.x-laitteilla ja niitä ei voida ainakaan
vielä palauttaa takaisin puhelimeen. Tiedot kopioidaan palvelimelle
sähköpostiviestien muodossa, jolloin niitä voidaan tarkastella myös
sähköpostiohjelmalla. Ohjelma sisältää myös asetukset automaattiseen
varmuuskopiointiin.
Oletuksena ohjelma käyttää sähköpostipalveluna Googlen Gmailia, johon se
osaa kirjautua puhelimeen jo syötettyä Google-tiliä käyttäen, kun
käyttäjä antaa siihen luvan. Koska ohjelma siirtää tietoa
sähköpostipalvelimelle IMAP-protokollan avulla, täytyy IMAP-tuki olla
päällä Gmailin asetuksista. Vaihtoehtoisesti sähköpostipalveluna voi
käyttää mitä tahansa IMAP-tiedonsiirtoa tukevaa sähköpostipalvelua.
Tällöin ohjelman asetuksiin pitää syöttää palvelimen tiedot sekä
käyttäjän tunnus ja salasana.
Oletuksena teksti- ja multimediaviestit kopioidaan Gmail-palveluun
tunnisteella (label) "SMS" ja puheluhistoria tunnisteella "Call log",
mutta nämä voi käyttäjä halutessaan vaihtaa haluamikseen. Muissa
sähköpostipalveluissa tunnisteita vastaavat IMAP-palvelun kansiot.
Teksti- ja multimediaviestit kopioidaan palvelimelle
sähköpostiviesteinä, joiden otsikko on muotoa "SMS with Vilho Valo" tai
"SMS with +358..." riippuen siitä, ovatko viestien toisten osapuolten
yhteystiedot tallennettuina puhelimeen. Samoin sähköpostiviestin
lähettäjä- ja vastaanottajakenttiin merkitään osapuolten oikeat
sähköpostiosoitteet, jos sellaiset on yhteystietoihin tallennettu. Näin
sähköpostiohjelmasta käsin on siis mahdollista vastata viesteihin
suoraan. Multimediaviestien liitteet näkyvät sähköpostiviestien
liitteinä. Puheluhistoria talletetaan niin ikään sähköpostiviesteinä,
joiden otsikosta ja lähettäjä- sekä vastaanottajatiedoista käy ilmi
puhelun osapuolet. Viestien sisältöinä on tieto puhelun kestosta,
puhelinnumero sekä tieto siitä, oliko kyseessä lähtevä, tuleva vai
vastaamaton puhelu. Vaihtoehtoisesti puheluhistorian voi valita myös
tallentumaan valittuun Google-kalenteriin tapahtumina.
Ohjelmasta on mahdollista valita esimerkiksi vain johonkin
yhteystietoryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut
varmuuskopioitavaksi. Luotavien sähköpostiviestien otsikkoon voi
halutessaan lisätä oman alkuosan, jolloin ne on helpompi erotella
muista. Viesteistä on myös mahdollista valita, merkitäänkö ne
automaattisesti luetuiksi vai näkyvätkö ne uusina viesteinä.
Varmuuskopiointi on mahdollista myös automatisoida tapahtumaan joko
säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden tunnin välein, tai vaikka
saapuvien viestien yhteydessä. Automaattinen kopiointi voidaan myös
rajoittaa tapahtumaan vain langattoman lähiverkon kautta.
Kotisivu
https://github.com/jberkel/sms-backup-plus
F-Droid-sivu
Google Play
-sivu
Lisenssi
Apache2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma löytyy sekä F-Droid-palvelusta että
Googlen omasta Play-kaupasta.
SMS Backup+ osaa varmuuskopioida ja palauttaa tekstiviestit ja
puheluhistorian sekä varmuuskopioida multimediaviestit Android
2.x-laitteista.
Asetuksista voi valita, mitä varmuuskopioidaan, millä tunnisteilla
ja kuinka paljon kerrallaan.
Puheluhistoriasta voi valita kopioitavaksi vain tietyn tyyppiset
puhelut.
Oletuksena käytettävän Gmail-tilin sijasta voi käyttää mitä tahansa
IMAP-palvelinta.
Palautusasetukset.
Automaattisen varmuuskopioinnin asetukset. Säännöllisesti,
saapuneiden jälkeen, vain langattomassa lähiverkossa, muiden
ohjelmien laukaisemana.
Ensimmäisen varmuuskopioinnin aloitus.
Varmuuskopiointi alkaa.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Viestit tallentuvat
sähköpostiviesteinä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SMS Backup+ (http://viikonvalo.fi/SMS_Backup_plus)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
Kalzium on monipuolinen työkalu kemian opiskeluun ja kemiallisten
aineiden ja yhdisteiden tutkimiseen.
Kalzium on kokoelma
tietoa kemiallisista alkuaineista ja työkaluja kemian opiskeluun ja
tutkimiseen. Oletusnäkymässä Kalzium näyttää alkuaineiden jaksollisen
järjestelmän halutussa laajuudessa. Kustakin alkuaineesta ohjelma
sisältää vastaavat tiedot, joita yleensä etsitään esimerkiksi lukiossa
käytettävistä taulukkokirjoista. Taulukkotietojen lisäksi ohjelma
sisältää useita käyttökelpoisia työkaluja, kuten molekyylimuokkaimen,
useisiin kemian laskuihin soveltuvan laskutyökalun sekä kaaviopiirturin.
Kalzium on osa KDE-ympäristön
KDEdu-opetusohjelmapakettia ja sitä voi käyttää hyvin sekä kemian
opiskeluun että alkuaineisiin liittyvän tiedon tietokantana.
Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet esitetään taulukkomuodossa
järjestyslukunsa mukaan järjestettyinä. Kalzium antaa mahdollisuuden
valita useamman eri näkymän välillä. Oletuksena on "Perinteinen
jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat kaikki alkuaineet siten,
että pääryhmät sekä siirtymäalkuaineet ovat itse taulukossa sekä
lantanoidit ja aktinoidit taulukon alla omana kokonaisuutena. Muina
näkyminä ovat "Lyhyt jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat vain
pääryhmät, "Pitkä jaksollinen järjestelmä", jossa kaikki alkuaineet ovat
samassa taulukossa, "Siirtymäalkuaineet", joka esittelee nimensä
mukaisesti vain siirtymäalkuaineet sekä "DZ:n jaksollinen järjestelmä",
joka esittää jaksollisen järjestelmän Saksan keskuskomitean ("Deutscher
Zentralausschuss") suosittelemassa muodossa. Siirtyminen eri näkymien
välillä tapahtuu animoidusti, mikä havainnollistaa näiden näkymien
eroja.
Ikkunan vasemmassa sivupalkissa on yleiskuva alkuaineesta, jonka päälle
hiiri on viety. Yleiskuva sisältää alkuaineen nimen, sen kemiallisen
lyhenteen, järjestysluvun sekä atomimassan. Yleiskuvan tilalle voi
vaihtaa myös "Näyttö"-välilehden, jolla pystyy tarkastelemaan
alkuainetaulukon aineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen.
Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi voi valita esimerkiksi aineen olomuodon,
jolloin muuttujana on lämpötila Kelvin-asteikolla. Lämpötilaa voi säätää
hiirellä liukusäätimestä ja lämpötilan muuttuessa Kalzium merkitsee
jaksollisen järjestelmän alkuaineet punaisella, sinisellä ja vihreällä
värillä sen mukaan, ovatko alkuaineet tässä lämpötilassa kiinteitä,
nestemäisiä vai kaasumaisia. Ominaisuuksia voi tarkastella myös
animointitilassa, jolloin esimerkiksi lämpötila muuttuu tasaisesti
kylmästä kuumaksi ja alkuainetaulukon väritys kertoo aineiden
sulamisesta ja kaasuuntumisesta.
Kutakin alkuainetta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sen alkuaineen
tarkempia tietoja. Tiedoista löytyvät taulukkotiedot, kuten
sulamispiste, kiehumispiste, atomimassa ja hapetusluvut. Kunkin tiedon
nimi on linkki Wikipedia-artikkeliin, josta voi lukea käsitteen
tarkemman kuvauksen. Toiselta välilehdeltä löytyy kuvana kyseisen
alkuaineen atomimalli, josta voi tarkastella elektronien jakautumista
eri elektronikuorille. Muilta välilehdiltä löytyvät myös alkuaineen
isotooppien ominaisuudet taulukoituina, sekalaista tietoa, kuten
alkuaineen löytäjä ja löytövuosi, tietoa alkuaineen spektristä sekä
linkkejä lisätietoon. Alkuaineita voi vertailla selaamalla tietosivuja
eteen ja taakse pitkin jaksollista järjestelmää alkuaineen
järjestysluvun mukaan.
Kalzium tarjoaa jaksollisen järjestelmän ja taulukkotietojen lisäksi
muina työkaluina molekyylimuokkaimen, isotooppitaulukon, kaaviopiirturin
ja laskutoimitustyökalun. Molekyylimuokkaimella voi tarkastella
atomeista rakennettuja molekyylejä kolmiulotteisina malleina. Työkalu
koostuu näyttötilasta, muokkaustilasta sekä mittaustilasta.
Näyttötilassa voi tarkastella molekyyliä pyörittelemällä sitä
kolmiulotteisesti hiirellä raahaamalla. Zoomaaminen lähemmäs ja kauemmas
tapahtuu hiiren rullalla ja katselupisteen siirtäminen hiiren
kakkospainikkeella raahaamalla. Molekyylejä voi rakentaa
muokkaustilassa. Niitä voi tallentaa tiedostoksi tai avata tiedostosta.
Lisäksi muiden valmiiksi mallintamia molekyylejä voi ladata verkosta
suoraan ohjelman käyttöliittymän kautta.
Muokkaustilassa molekyyliin voi lisätä uusia atomeita kytkemällä ne
aiempiin yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Ohjelman voi valita
täydentämään orgaanisiin yhdisteisiin tarvittavat vetyatomit
automaattisesti. "Optimoi"-nappia painamalla ohjelma asettelee atomit
3D-malliin oikeaoppisen optimaaliseen asentoon. Mittaustilassa voi
mitata annettujen atomien etäisyyttä, sidosten muodostamaa kulmaa tai
dihedraalikulmaa.
Isotooppitaulukolla käyttäjä voi tarkastella eri alkuaineiden
isotooppien ominaisuuksia toisiinsa verrattuina. Kalziumin laskimilla
puolestaan käyttäjä voi tehdä erilaisia kemiaan liittyviä laskuja.
Tarjolla ovat: molekyylimassalaskin, konsentraatiolaskin, ydinlaskin,
kaasulaskin, yhtälötasapainotin sekä titrauslaskin. Esimerkiksi
molekyylimassalaskimeen voi syöttää yhdisteen molekyylikaavan, jolloin
laskin ilmoittaa molekyylin massan laskemalla sen alkuaineiden
atomimassoista. Yhtälötasapainottimella puolestaan voi etsiä
kokonaiskertoimet, joilla reaktioyhtälön molemmat puolet ovat
tasapainossa.
"Piirrä kaavio"-työkalulla voi havainnollistaa alkuaineiden
ominaisuuksien, kuten järjestysnumero, atomimassa, kiehumispiste tai
sulamispiste, riippuvuuksia toisistaan. Työkalulla valitaan jokin
ominaisuus vaaka-akselille ja jokin toinen ominaisuus pystyakselille
sekä piirrettävät alkuaineet. Työkalu merkitsee kunkin alkuaineen
tasolle tähdellä ja kuviosta voi tämän jälkeen tutkia ominaisuuksien
riippuvuuksia.
Lisäksi ohjelmasta löytyy työkalu R- ja S-lausekkeiden (vaara- ja
turvalausekkeet) tulkitsemiseen, sanasto, jolla voi etsiä lyhyitä
määritelmiä joillekin käsitteille ja kuvauksia työkaluille, sekä
taulukot kreikkalaisista kirjaimista, numeroista ja etuliitteistä.
Kotisivu
http://edu.kde.org/kalzium/
Lisenssi
GNU GPLv2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy useimpiin Linux-jakeluihin suoraan
paketinhallinnasta. Se on saatavilla myös muihin
käyttöjärjestelmiin, joihin on asennettavissa KDE-ympäristö.
Windows-käyttöjärjestelmälle ohjelmasta (ja KDE-ympäristöstä) on
toistaiseksi saatavilla vain kokeellinen versio.
Ohjelman perusnäkymänä on alkuaineiden jaksollista järjestelmää
esittävä taulukko. Vasemmassa reunassa yleiskuvana korostettuna
hiirellä korostettu alkuaine, sen nimi, lyhenne, järjestysluku sekä
atomimassa.
Jaksollinen järjestelmä voidaan esittää useammassa muodossa.
Perinteisessä, lyhyemmässä, pidemmässä, vain siirtymäalkuaineet
näyttävässä tai DZ:n jaksollisena järjestelmänä. Eri näyttötilojen
välillä siirrytään animoidusti, mikä havainnollistaa niiden
eroja.
Alkuainetta klikkaamalla saa esiin kyseisen alkuaineen tarkemmat
tiedot. Yleistiedoissa ovat muun muassa alkuaineen sulamispiste,
kiehumispiste ja atomimassa sekä muita tietoja. Kunkin tiedon nimi
on linkki sen merkityksen selittävälle
Wikipedia-sivulle.
Kunkin atomin atomimalli on tarkasteltavissa. Atomimallista käyvät
ilmi elektronien sijainnit atomissa.
Alkuaineen eri isotooppien tiedot löytyvät kyseisen alkuaineen
isotooppitaulukosta isotoopit-välilehdeltä.
Erillinen isotooppitaulukkotyökalulla voi tarkastella eri
alkuaineiden isotooppien tietoja ja
ominaisuuksia.
Jos vasempaan palkkiin valitaan yleiskuvan tilalle näyttötila,
voidaan tutkia alkuaineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen.
Kuvassa liukusäätimellä voi valita lämpötilan Kelvin-asteikolla ja
alkuaineiden olomuotoa kuvaavat värit vaihtuvat lämpötilan mukaan.
Punainen on kiinteä, sininen nestemäinen ja vihreä kaasumainen.
Ominaisuuksien muutosta muuttujan suhteen voi tarkastella myös
animoidusti.
Kalzium sisältää myös molekyylimuokkain-työkalun, jolla voi
rakentaa molekyylejä ja tarkastella niitä
kolmiulotteisesti.
Muokkaustilassa voi lisätä molekyyliin uusia atomeja yksöis-,
kaksois- tai kolmoissidoksilla. Haluttaessa ohjelma lisää
orgaanisiin yhdisteisiin puuttuvat vetyatomit automaattisesti.
"Optimoi"-nappula asettelee molekyylit kolmiulotteiseen malliin
optimaaliseen asentoon.
Näyttötilassa molekyyliä voi pyöritellä vapaasti hiirellä
raahaamalla. Molekyylin siirtäminen tapahtuu hiiren oikealla napilla
raahaamalla ja zoomaaminen hiiren rullalla.
Valmiita molekyylejä voi tallentaa tiedostoiksi tai ladata
tiedostoista. Muiden tekemiä molekyylejä voi myös ladata verkosta
suoraan ohjelman kautta.
Kalzium sisältää myös laskintyökalun, jolla voi suorittaa
erityyppisiä kemiallisia laskuja, kuten molekyylimassan laskemisia,
konsentraatiolaskuja ja
yhtälöntasapainolaskuja.
Yhtälöntasapainotin-laskimella voi etsiä kokonaislukukertoimet
reaktioyhtälön määräämälle Diofantoksen
yhtälölle.
Kaaviopiirturilla voi vertailla alkuaineiden erilaisten
ominaisuuksien riippuvuuksia toisistaan. Kuvassa vaaka-akselilla
alkuaineen järjestysnumero ja pystyakselilla sen kiehumispiste
Kelvin-asteikolla.
Sanastotyökalu sisältää lyhyitä käsitteiden ja työkalujen
määritelmiä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Kalzium (http://viikonvalo.fi/Kalzium)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
Logisim on vapaa työkalu loogisten piirien piirtämiseen ja niiden
simulointiin.
Logisim on
erityisesti logiikan ja piirisuunnittelun alkeiden opiskeluun sopiva
työkalu, jolla piirien piirtäminen on helppoa ja joka osaa näyttää
piirien toiminnan havainnollisesti. Ohjelmalla voi piirtää erityisesti
loogisista porteista koostuvia piirejä, mutta komponenttikokoelmasta
löytyy valmiina myös hieman monimutkaisempia komponentteja, kuten eri
tyyppisiä muistipiirejä ja aritmeettiseen laskentaan käytettäviä
piirejä. Sisään- ja ulostulojen joukosta löytyy myös erilaisia
laitteita, kuten peliohjain, näppäimistö, LED-valo, digitaalinäyttöjä,
terminaalinäyttö ja LED-matriisi. Ohjelman tärkeimpiä etuja ovat siisti
tulostusjälki verrattuna käsin piirrettyihin kaavioihin,
helppokäyttöisyys sekä havainnollinen piirin toiminnan simulointi.
Logisimilla onnistuu logiikan perusteiden opiskelu ja
havainnollistaminen piirtämällä loogisista lauseista yksinkertaisia
piirikaavioita, jotka näyttävät piirin lopputuloksen erilaisilla
lähtöarvoilla. Toisaalta, sillä onnistuu myös varsinaisen
piirisuunnittelun harjoittelu ja monimutkaisempienkin loogisten piirien,
kuten Conwayn "Game of
Life"-simulaation tai
yksinkertaisen tietokoneen rakentaminen.
Ohjelman "Combinational Analysis"-työkalulla puolestaan onnistuu hyvin
totuustaulujen, loogisten lausekkeiden ja loogisen piirin yhteyksien
havainnollistaminen.
Ohjelman käyttöliittymä koostuu valikosta, sen alla olevasta
työkalupalkista, piirtoalueesta, selattavasta listasta, jossa projektin
piirit ja käytettävissä olevat valmiit komponentit luetteloidaan, sekä
valitun komponentin ominaisuudet esittävästä taulukosta. Piirien
piirtäminen on helppoa. Piiriin lisätään komponentteja valitsemalla ne
yksi kerrallaan ja lisäämällä ne piirtoalueelle haluttuun kohtaan.
Työkalupalkissa ovat valittavissa yksinkertaisimmat usein käytetyt
komponentit: input, output, NOT, AND ja OR. Muut valittavissa olevat
komponentit löytyvät vasemman reunan listasta tyypin mukaan
luokiteltuina. Kytkennät komponenttien välille piirretään
yksinkertaisesti raahaamalla hiirellä kytkentä yhden komponentin
ulostulosta toisen sisääntuloon. Oletuksena kaikkien komponenttien
asettelu on vasemmalta oikealle, eli niin, että niiden sisääntulot ovat
vasemmalla ja ulostulot oikealla. Valitun komponentin asentoa voi
kuitenkin muuttaa sen ominaisuudet näyttävästä taulukosta kohdasta
"Facing". Piirien muokkaaminen, eli komponenttien ja kytkentöjen
siirtäminen tai poistaminen, tapahtuu nuolityökalulla.
Piirien piirtämisen lisäksi toinen ohjelman hyödyllinen ominaisuus on
piirien toiminnan simulointi, jolla pystytään toisaalta testaamaan
piirien toimivuutta ja toisaalta myös käyttämään piirejä. Käden kuvalla
merkityllä simulaatiotyökalulla voi tutkia piirin toimintaa esimerkiksi
vaihtamalla syöttökomponenttien tiloja tilojen 0 ja 1 välillä. (Syötöt
voi määrätä myös kolmiarvoisiksi, jolloin kolmas arvo on x.) Logisim
näyttää havainnollisesti kytkennät eri väreillä sen mukaan kulkeeko
niissä signaali 1 vai signaali 0. Myös virhetilat ilmoitetaan omalla
värillään.
Samaan projektiin voi piirtää useampia piirejä ja piirejä voi käyttää
toisissa piireissä alipiireinä, eli itse luotuina komponentteina, joille
voi muokata oman havainnollisen komponenttisymbolin. Näin koko projektin
voi jakaa pienempiin osiin eikä tarvitse piirtää yhtä valtavan kokoista
piiriä. Tämä helpottaa myös, jos piirrettävässä piirissä pitää käyttää
toistuvasti jotain samaa alipiiriä, kuten kertolaskupiiriä. Itse
tehtyjen komponenttien käyttäminen ei eroa ohjelmassa valmiiksi
valittavissa olevien komponenttien käyttämisestä. Usein käytettävistä
omista komponenteista voikin tehdä oman kirjaston, jonka tallentaa
ohjelman käyttämässä circ-tiedostomuodossa. Tällaisen tiedoston voi
sitten ladata uuteen projektiin kirjastona "Project"-valikosta, jolloin
tuon tiedoston piirit näkyvät muiden komponenttien tapaan listassa oman
otsikkonsa alla.
Ohjelmassa on mahdollista käyttää yhtä bittiä kuljettavien johdinten
sijaan myös useamman bitin levyisiä väyliä. Kytkennät itse asiassa
kuljettavat automaattisesti niin montaa bittiä kuin komponenttien
sisään- ja ulostulot mahdollistavat. Useampibittisen väylän bitit voi
myös jakaa haaroittimella eri johtimiin.
"Combinational Analysis"-työkalulla voi tehdä muunnoksia loogisen
piirin, sen sisään- ja ulostulojen arvojen erilaiset yhdistelmät
kuvaavan totuustaulun sekä ulostulojen arvot sisääntulojen avulla
ilmaisevien loogisten lausekkeiden välillä.
Kotisivu
http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Linux-jakeluihin ohjelma löytyy todennäköisesti suoraan
pakettivarastosta. Muille alustoille ohjelma on ladattavissa
ohjelman kotisivuilta. Java-pohjaisena sama ohjelma toimii kaikilla
alustoilla, joilla Java on käytettävissä, mutta vaatii Javan
asentamisen.
Käyttöohjeet
Ohjelma sisältää "Help"-valikossaan hyvän tutoriaalin ohjelman
käytön opetteluun. Ohjeet löytyvät myös
verkosta.
Youtube-palvelusta löytyy myös muutamia Logisimin käyttöön opastavia
videoita:
- Logisim Tutorial - Part 1: Basic
Components
- Logisim Tutorial - Part 2: Basic Traffic
Light
- Digital Design 5: LOGISIM Tutorial &
Demo
Muita videoita
Conwayn "Game of Life" toteutettuna
Logisimilla
Logisim.
Logisimin käyttöliittymä koostuu varsinaisesta piirtoalueesta,
valikosta, nappulapaneelista, projektin piirejä ja käytettävissä
olevia komponentteja luettelevasta listasta sekä valitun komponentin
ominaisuudet näyttävästä taulukosta. Piirtoalueelle lisättynä neljä
sisääntuloa.
Piirtoalueelle lisättyinä loogiset NOT-, AND- ja OR-portit sekä
muutama kytkentä.
Komponentin ominaisuuksia voi muuttaa. Esimerkiksi komponentin
suuntana "East" tarkoittaa, että sisääntulot ovat vasemmalla ja
ulostulot oikealle (itään). Kuvassa muutetaan OR-portin
sisääntulojen määräksi kaksi.
Komponenttilistassa on käytettävissä useita erilaisia valmiita
komponentteja, kuten esimerkiksi loogiset portit. Kuvassa neljästä
sisääntulosta kolme antaa 1-signaalia ja yksi 0-signaalia. Piirin
toimintaa simuloidaan samalla. 1-signaalia kuljettavat johtimet
näkyvät kuvassa kirkkaan vihreänä ja 0-signaalia kuljettavat tumman
vihreänä.
Komponenttilistasta löytyy myös esimerkiksi muistipiirejä ja
erilaisia syöttö- ja tulostuslaitteita.
Piiriin on lisätty kello, joka antaa vuorotellen signaaleja 1 ja 0.
Piiriin on myös lisätty punainen LED-valo.
Valitun piirin kuvan voi tallentaa png-, gif- tai jpeg-muodossa.
Logisim sisältää help-valikossa melko kattavan oppaan ohjelman
käytöstä.
Ohjelmalla voi piirtää useampia erillisiä piirejä samaan
projektiin. Kuvan projektissa on piirretty piirit "main" ja
"valo1".
Projektin piirejä voi käyttää muissa piireissä komponentteina, eli
alipiireinä. Tässä "valo1" piiriä on käytetty yhtenä komponenttina
"main"-piirissä. Oletuksena itse tehty komponentti näkyy laatikkona,
jossa on piirin mukainen määrä sisään- ja
ulostuloja.
Itse tehdyn piirin ulkoasua alipiirinä voi muokata muokkaustilassa.
Oikeassa alakulmassa näkyy "valo1"-alipiirin rakenne ja
piirtoalueella näkyy, miltä se näyttää alipiirinä
käytettynä.
"valo1"-alipiiri muokatulla ulkoasulla.
"Combinational Analysis"-työkalulla piirin loogisen toiminnan voi
syöttää sisään- ja ulostulojen muodostamana totuustauluna. Työkalu
osaa generoida tästä suoraan piirin kytkentäkaavion. Generoitavan
piirin komponenteissa voidaan niin valittaessa käyttää myös vain
korkeintaan kaksisyötteisiä komponentteja tai vain
NAND-komponentteja.
"Combinational Analysis"-työkalu osaa kertoa totuustauluna syötetyn
ulostulon loogisena lausekkeena. Ulostulon voi myös syöttää
loogisena lausekkeena.
Ulostulojen lausekkeet voidaan normalisoida disjunktiiviseen tai
konjunktiiviseen normaalimuotoon Karnaughn karttojen
avulla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Logisim (http://viikonvalo.fi/Logisim)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
Sky Map on Android-työkalu tähtitaivaan tarkasteluun ja tähtitaivaan
kohteiden tunnistamiseen.
Sky Map on alun perin
Googlen kehittämä ja vapaaksi lähdekoodiksi julkaisema
tähtikarttaohjelma Android-laitteille. Sky Map hyödyntää
Android-laitteen paikannus- ja asennontunnistusominaisuuksia laitteen
sijainnin ja asennon määrittämiseksi. Näitä tietoja hyödyntäen ohjelma
näyttää laitteen näytöllä tähtitaivaan juuri sellaisena kuin se on juuri
sillä hetkellä, kyseisessä paikassa ja siinä suunnassa, johon laite on
suunnattuna. Laitetta kääntämällä näytöllä oleva näkymä päivittyy
suunnan mukaan. Näin tähtitaivasta voi tutkia vaikka keskellä päivää tai
pilvisellä säällä. Ohjelmaa voi myös käyttää tähtikarttana todellisen
tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. Tässä käytössä erityisen
hyödyllinen ominaisuus on ohjelman yötila (night mode), jossa kaikki
kohteet näytetään punaisella värillä mustalla taustalla, jotta
hämäränäkö ei kärsi. (Vain silmän värinäköön erikoistuneet
tappisolut reagoivat punaiseen
valoon, joten hämäränäköön erikoistuneet
sauvasolut eivät häikäisty
vaan säilyttävät valoherkkyytensä.)
Sky Map näyttää laitteen ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin
listan kohteita,
planeettoja,
meteoriparvia,
koordinaatiston sekä horisontin. Näyttöä koskettamalla esiin tulevalla
kuvakekäyttöliittymällä kunkin kohdejoukon voi kytkeä näkyviin tai pois
näkyvistä. Näytöllä näkyvää tähtitaivasta voi zoomata lähemmäs ja
kauemmas kahdella sormella "nipistämällä" tai plus- ja miinusnappuloita
käyttämällä. Ohjelman voi kytkeä myös manuaaliseen tilaan, jolloin se ei
seuraakaan laitteen suuntaa vaan ruudulla näkyvä tähtitaivas pitää
selata itse näkyviin sormella pyyhkimällä ja kahdella sormella
kiertämällä. Myös katselupaikan voi valita asetuksista haluamakseen, jos
gps- tai verkkopaikannuksen antama sijainti ei miellytä. Ohjelman
aikamatkustustoiminnolla voi puolestaan siirtyä ajassa haluttuun
hetkeen, esimerkiksi vuoden 1919 toukokuun auringonpimennykseen, ja
seurata taivaankappaleiden liikkeitä valitulla nopeudella.
Ohjelman hakutoiminnolla voi etsiä taivaan kohteita nimellä. Näytölle
ilmestyy punainen ympyrä ja sen kehälle kohteen suuntaan näyttävä nuoli.
Laitetta nuolen suuntaan kääntämällä saa etsityn kohteen näkyviin.
Etsittäviä kohteita voi valita myös ohjelman galleriasta, josta löytyy
esimerkiksi planeettoja, galakseja ja tähtisumuja.
Kotisivu
Sky Map -projekti ja
lähdekoodit
Play
F-Droid
Lisenssi
Apache 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Sky Map -sovelluksen voi asentaa joko Googlen Play-sovelluskaupasta
taikka F-Droid-palvelun kautta.
F-Droid-palvelun kautta tarjolla olevasta versiosta on poistettu
käytöstä Googlen epävapaa Analytics-kirjasto.
Sky Map käynnistyy
Sky Map näyttää, miltä tähtitaivas näyttäisi laitteen osoittamassa
suunnassa.
Sky Map näyttää ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, [Messierin
kohteita](http://fi.wikipedia.org/wiki/Messierin_luettelo),
planeettoja,
[meteoriparvia](http://en.wikipedia.org/wiki/Meteor_shower),
koordinaatiston sekä horisontin. Kunkin näistä voi erikseen kytkeä
pois näkyvistä.
Valintoina löytyvät esimerkiksi kohteen haku, yötila, kohdegalleria
sekä aikamatkustus.
Yötilassa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla
pohjalla, jotta näytön valot eivät häiritse silmän hämäränäköä. Tämä
tila on hyödyllinen, jos ohjelmaa käyttää todellisen tähtitaivaan
kohteiden tunnistamiseen.
Hakutilassa nuoli osoittaa etsittävän kohteen suuntaan. Ympyrä
korostaan kohteen, kun kohde osuu keskelle
näyttöä.
Pelkkä tähtitaivas ilman muita kohteita tai
merkintöjä.
Aikamatkustuksella voi siirtyä ajassa haluttuun kohtaan vaikka
katsomaan auringonpimennystä. Tähtitaivaan muutosta voi seurata
animaationa, jonka nopeuden voi itse valita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Sky Map (http://viikonvalo.fi/Sky_Map)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
Geary on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja selkeä
sähköpostiohjelma, joka esittää viestit keskusteluina.
Geary on erittäin
selkeäksi ja helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma. Sen
tarkoituksena on hoitaa jokapäiväinen sähköpostin lähettäminen ja
vastaanottaminen ilman ylimääräisiä säätöjä ja asetuksia. Viestit
esitetään ohjelmassa selkeästi keskusteluina, jolloin ei tarvitse
pomppia viestistä toiseen vaan samaan asiayhteyteen liittyvät viestit
ovat yhtä aikaa esillä. Ominaisuuksiltaan se ei ole läheskään yhtä
monipuolinen kuin esimerkiksi [Mozilla
Thunderbird](Mozilla Thunderbird "wikilink"), josta löytyy toiminto
lähes joka tarpeeseen. Päin vastoin Gearyn asetukset on sähköpostitilien
tietojen lisäksi rajoitettu noin kouralliseen rastiruutuja, joilla saa
esimerkiksi kytkettyä lähetysikkunan oikoluvun päälle tai pois. Kun
pääasia ei ole itse ohjelman käyttö vaan sähköpostiviestien lähettäminen
ja vastaanottaminen, Geary on erinomainen valinta. Gearyn kehitys on
vielä alussaan ja siitä puuttuu esimerkiksi hakutoiminto, jota tekijät
kuitenkin lupailevat tulevaisuudessa.
Ohjelman käyttö alkaa sähköpostitilien tietojen syöttämisellä. Gmail- ja
Yahoo!-sähköpostien palvelimien asetukset ohjelmassa on valmiina ja
niiden käyttöön tarvitsee vain syöttää sähköpostiosoite ja salasana.
Muiden sähköpostipalveluiden kanssa pitää lisäksi kertoa Gearylle
saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Tilejä voi Gearyyn
syöttää useita.
Gearyn käyttöliittymä koostuu kolmesta palstasta, joista
vasemmanpuolimmaisessa ovat näkyvissä sähköpostitilit ja niiden
kansiorakenne. Ylimpänä ovat kaikkien tilien saapuvien postien kansiot
ja niiden alla tilien muu kansiorakenne. Keskimmäisessä palstassa ovat
luettelona valitun kansion viestikeskustelut, joista näytetään
osallistujien nimet, viestien otsikko ja pieni pätkä viimeisintä
viestiä. Oikeassa palstassa näytetään keskimmäisestä valitun keskustelun
kaikki viestit vanhimmasta uusimpaan. Jo luetut viestit ovat oletuksena
supistetussa muodossa, jolloin niistä näkyy vain lähettäjä ja hiukan
viestin alkua. Lukemattomat viestit ovat aiemmista viesteistä lainattuja
osuuksia lukuun ottamatta kokonaan näkyvissä. Lainauksetkin saa näkyviin
hiirellä klikkaamalla. Jos keskustelussa on paljon jo luettuja viestejä,
ne supistetaan yhteen vielä pienempään tilaan, ja niistä näytetään
niiden määrä.
Geary näyttää siististi sekä pelkkää tekstiä olevat viestit että
muotoiltua html-tekstiä sisältävät viestit. Jos viestissä on linkkejä
esimerkiksi palvelimella sijaitseviin kuviin, Geary kysyy lupaa niiden
näyttämiseen. Sähköpostin lähettäminen niin ikään onnistuu sekä
muotoiltuna että muotoilemattomana ja näiden tilojen välillä voi vaihtaa
hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta. Liitetiedostojen
lähettäminen luonnollisestikin onnistuu myös ja saapuneiden viestien
liitetiedostot näytetään viestin lopussa esikatselukuvina. Viestien
tulostus paperille onnistuu ainakin toistaiseksi vain viesti kerrallaan
eikä esimerkiksi kokonainen viestiketju yhdellä kertaa.
Kotisivu
http://www.yorba.org/projects/geary/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelman lähdekoodit löytyvät sen kotisivuilta. Ohjelmaa kannattaa
etsiä ensimmäiseksi oman Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
Ainakin uusimmasta Ubuntusta Geary löytyy.
Gearyn käyttö alkaa sähköpostitilin tietojen syötöllä. Gmail- ja
Yahoo!-tilien käyttöön muut asetukset ovat valmiina ja vain nimi,
sähköpostiosoite ja salasana tarvitaan.
Muille sähköpostipalveluille pitää syöttää saapuvan ja lähtevän
postin palvelimien tiedot. Sähköpostitilejä voi ohjelmaan syöttää
useita.
Gearyn perusnäkymä koostuu kolmesta palstasta.
Vasemmanpuolimmaisena ovat sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne,
keskellä valitun sähköpostikansion viestiketjujen luettelo ja
oikealla valitun ketjun viestit. Oletuksena luetuista viesteistä
näkyy vain supistettu muoto ja viestien lainaukset on
piilotettuina.
Viestiketjun vanhat jo luetut viestit saa laajennettua näkyviin
klikkaamalla. Samoin viestien sisällä olevat aiempien viestien
lainaukset.
Viestin lähetysikkuna "rich text"-tilassa. Vastaanottajakenttä osaa
ehdottaa sähköpostiosoitteita aiemmista
viesteistä.
Hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta lähetysikkunan saa
vaihdettua "plain text"-tilaan. Liitteitä voi
lisätä.
Viestien liitteet näkyvät viestin lopussa
esikatselukuvakkeena.
Viestin tulostuksen esikatselu.
Jos viestiketjussa on paljon luettuja viestejä, ne supistetaan
kaikki yhteen ja käyttäjälle näytetään viestien kokonaismäärä.
Supistetut viestit saa näkymään erillisinä
klikkaamalla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Geary (http://viikonvalo.fi/Geary)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2015 - klo:17:06
ElementaryOS on käyttöliittymältään selkeäksi, kauniiksi ja keveäksi
tarkoitettu Linux-jakelu.
ElementaryOS on Ubuntuun pohjautuva käyttöjärjestelmä, jonka
suunnittelun johtavana ajatuksena on parhaan mahdollisen
käyttökokemuksen antaminen käyttäjälle. ElementaryOS:ää kehittävä ja
suunnitteleva yhteisö pyrkii tekemään siitä mahdollisimman selkeän,
kauniin ja käytettävän. Näihin päämääriin on pyritty muun muassa
yhtenäisen näköisellä selkeällä käyttöliittymällä, selkeillä kuvakkeilla
ja valitsemalla oletuksena tarjottaviksi ohjelmiksi kevyitä ja
käytettäviä ohjelmia. Osa näistä perusohjelmista on
ElementaryOS-projektin tuottamia. Koska ElementaryOS pohjautuu Ubuntuun,
on sillä silti käytössään koko Ubuntun laaja ohjelmavalikoima, josta voi
asentaa itselleen mieluisat ohjelmat.
Järjestelmän käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja kuvakepaneelista.
Yläpalkin vasemmassa reunassa on ohjelmavalikko ja oikeassa reunassa
työkaluja, kuten äänenvoimakkuuden säätö ja uloskirjautuminen.
Kuvakepaneeli (Plank) näyttää joukon käynnistyskuvakkeita sekä käynnissä
olevien ohjelmien kuvakkeet. Käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeissa
näkyy pieni merkki symboloimassa käynnissä olemista. Käynnistettyjä
ohjelmia voi myös merkitä pysymään paneelissa myös sammuttamisen
jälkeen. Paneeli toimii siis hyvin samaan tapaan kuin monissa muissa
järjestelmissä.
ElementaryOS käyttää ikkunoiden hallintaan Gala-ikkunamanageria.
Perussovelluksiksi on valittu www-selaimeksi Midori,
sähköpostiohjelmaksi Geary, kalenteriksi Maya,
pikaviestimeksi Empathy, kuvagallerian hallintaan Shotwell,
videotoistimeksi Totem, musiikkisoittimeksi Noice, tekstieditoriksi
Scratch, tiedostojen hallintaan Pantheon Files ja pääteohjelmaksi
Pantheon Terminal. Nämä kaikki perussovellukset ovat ulkoasultaan hyvin
selkeitä ja pelkistettyjä sekä samalla käyttäjäystävällisiä. Näistä
erityisesti ElementaryOS:ää varten tehdyt ohjelmat ovat
käyttöliittymältään hyvin yhtenäiset ja niissä esimerkiksi ohjelman
valikko löytyy sen oikeassa ylänurkassa olevan rataskuvakkeen takaa.
Työpöydän kulmiin voi asetuksista lisätä toimintoja, kuten kaikkien
avoinna olevien ikkunoiden näyttäminen sekä virtuaalityöpöytien
hallinta. Virtuaalityöpöytien hallinta tapahtuu ruudun alareunaan
tulevalla työkalulla, jossa ovat näkyvissä käytössä olevat työpöydät,
niillä olevat ohjelmat sekä uuden työpöydän luova kuvake.
ElementaryOS sopii erityisesti käyttäjille, jotka kaipaavat
yksinkertaista, selkeää ja kevyttä käyttöliittymää. Ubuntun
ohjelmistopakettivalikoimaan nojaavana se ei kuitenkaan jää vajaaksi
järeämpään käyttöönkään, sillä tarvittavat muut ohjelmat voi helposti
asentaa myös ElementaryOS:ään.
Kotisivu
http://elementaryos.org/
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennus-CD:n levykuva löytyy ElementaryOS:n kotisivuilta. Latauksen
yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa projektille rahaa
luottokortilla tai PayPalin kautta. Flash-videoiden sekä joidenkin
muiden ei-vapaiden tiedostomuotojen käyttöä varten voi joutua
asentamaan "ubuntu-restricted-extras"-paketin, joka löytyy
sovellusvalikoiman kautta.
Linkkejä
Wikipedia
Videoita
"Mainosvideo"
Lyhyt esittely
Sovelluksia ja
ominaisuuksia
Pantheon Files
ElementaryOS: sisäänkirjautuminen
Käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja alereunassa olevasta
kuvaketarjottimesta.
Midori-www-selain sekä
Geary-sähköpostiohjelma.
ElementaryOS:n sovellusvalikko (Slingshot), kalenteri (Maya),
pääteohjelma (Pantheon Terminal) sekä asetusikkuna
(Switchboard).
Musiikkisoitin (Noice) sekä työpöydän alle ilmestyvä työkalu, jolla
voi lisätä virtuaalityöpöytiä ja siirrellä ohjelmia niiden
välillä.
Kaikkien avoimien ikkunoiden
näyttäminen.
Shotwell-galleria sekä kaksi tiedostonhallintaikkunaa (Pantheon
Files), joilla voi selata paikallisten tiedostojen lisäksi myös
verkkojakoja.
Totem-videotoistin sekä Ubuntustakin tuttu
sovellusvalikoima.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ElementaryOS (http://viikonvalo.fi/ElementaryOS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
KSnapshot on yksinkertainen ja erittäin kätevä kuvakaappausohjelma
Linux- ja Unix-alustoille.
KSnapshot on
KDE-työpöytäympäristön mukana tuleva
kuvakaappaustyökalu, jota voi toki käyttää myös muiden
työpöytäympäristöjen kanssa. KSnapshot on käyttöliittymältään selkeä ja
helppokäyttöinen, mutta silti riittävän monipuolinen ja luonteva
toistuvaankin käyttöön. KDE:ssä ohjelman käynnistys on sidottu
PrintScreen-näppäimeen, jolla saa nopeasti otettua kuvakaappauksen
ruudulla olevasta näkymästä.
KSnapshotin käyttöliittymä on selkeä. Näkyvissä on viimeisin otettu
kuvakaappaus, nappula uuden kuvakaappauksen ottamiseen, käyttötilan
valinta, kuvakaappauksen viiveen valinta sekä rastiruudut sille,
halutaanko ikkunoiden reunusten ja hiiren osoittimen näkyvän
kuvakaappauksissa. Lisäksi ikkunan alareunassa ovat nappulat
kuvakaappauksen tallentamiselle, lähettämiselle erilaisiin paikkoihin
sekä sen kopioimiselle leikepöydälle.
Toimintatiloja ohjelmassa on viisi, joilla kuvakaappauksia voi ottaa
joko koko ruudusta, yksittäisestä hiiren osoittimella valitusta
ikkunasta, suorakaiteen muotoisesta alueesta, hiirellä vapaasti
piirretystä mielivaltaisen muotoisesta alueesta taikka jonkin ikkunan
osa-alueesta. Koko ruudun kaappaus on suoraviivaista, mutta kaikkiin
muihin toimintoihin tarvitaan käyttäjältä hiirellä annettavaa syötettä.
Ikkunan valinnassa käyttäjän syötteeksi riittää hiiren pitäminen ikkunan
päällä. Lopuissa kolmessa tilassa KSnapshot ottaa ensin kuvakaappauksen
koko ruudusta ja jää sen jälkeen odottamaan käyttäjän toimia.
Suorakaiteen tai vapaasti piirrettävän valinnan tapauksissa käyttäjä
merkitsee hiirellä näytöllä näkyvästä kuvakaappauksesta haluamansa
alueen, minkä jälkeen enter-näppäimen painalluksella tai hiiren
kaksoisklikkauksella hyväksyy tämän alueen. Kuvakaappauksen voi perua
tässä vaiheessa esc-näppäimellä. Vapaasti valitun alueen ulkopuolelle
jäävä osuus on kuvakaappauksessa läpinäkyvä, jos kuva tallennetaan
johonkin läpinäkyvyyttä tukevaan tiedostomuotoon, esimerkiksi png:ksi.
Ikkunan osan valinta puolestaan tapahtuu niin, että ensin hiirtä
pidetään halutun ikkuna päällä kuvakaappauksen ottamisen ajan ja sen
jälkeen siirtämällä hiirtä kaapatunkuvan päällä valitaan ikkunasta osa,
joka halutaan varsinaiseen kuvakaappaukseen. Ikkunan osa voi olla
esimerkiksi ikkunan valikko, työkalupalkki, työskentelyalue tai muu
ikkunan osa, joka osataan tunnistaa. Hiiren liikkuessa ikkunan päällä
valittavissa olevat osat korostetaan punaisella reunuksella.
Kuvakaappauksen ottamiselle valittavissa oleva viive mahdollistaa
esimerkiksi valikkojen avaamisen ja esiteltävien työkalujen käytön
aloittamisen ennen kuvakaappauksen syntymistä. Kun kuvakaappauksen
ottaminen aloitetaan, KSnapshot piilottaa oman ikkunansa näkyvistä ja
myös ohjelmaluetteloista, jotta se ei itse näy kuvakaappauksessa.
Toimintatilasta riippuen voi puolestaan valita, näkyvätkö ikkunoiden
kehykset tai hiiren osoitin kuvakaappauksissa.
Kaapatun kuvan voi kopioida leikepöydälle, lähettää erilaisiin
kohteisiin tai yksinkertaisesti tallentaa levylle useissa eri
kuvatiedostomuodoissa. Tallennustoiminnossa on pieni, mutta sitäkin
hyödyllisempi toiminto, joka auttaa, kun otetaan useita kuvakaappauksia
samasta aiheesta. Jos kuvakaappaustiedoston nimen lopussa on numero,
osaa ohjelma ehdottaa seuraavan kuvakaappauksen tiedostonimeksi samaa
nimeä, mutta yhtä suuremmalla numerolla. Tämä toiminto on ollut erittäin
hyödyllinen esimerkiksi Viikon VALOn kuvakaappauksia tehdessä.
Ohjelman "Send To..."- eli "Lähetä..."-toiminnolla otetun
kuvakaappauksen voi lähettää suoraan jollekin ohjelmalle, esimerkiksi
Gimpille tai Firefoxille,
käsiteltäväksi tai näytettäväksi. Kuvan voi valita myös lähetettäväksi
sähköpostilla, jolloin esiin tulevassa ikkunassa voi valita käytettävän
sähköpostiohjelman ja mahdolliset kuvalle tehtävät pienennysoperaatiot.
Lisäksi kuva on mahdollista lähettää suoraan useisiin eri
verkkopalveluihin, kuten Flickr, Picasa ja Facebook tai vaikka Debianin
screenshots-sivustolle.
Suurin osa Viikon VALO -projektin kuvakaappauksista on otettu
KSnapshotilla ja tässä käytössä ehkä suurimmaksi puutteeksi on havaittu
se, että tämän artikkelin kuvakaappauksia KSnapshotin käytöstä ei voitu
ottaa KSnapshotilla vaan niiden ottamiseen piti käyttää
Gimpiä.
Kotisivu
http://www.kde.org/applications/graphics/ksnapshot/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux ja muut Unixit, joihin on saatavilla KDE-ympäristö.
Asennus
KSnapshot on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta
ja muihinkin järjestelmiin samaa kautta kuin
KDE-työpöytäympäristö.
Käyttöohjeet
KSnapshotin
ohjekirja
KSnapshot ja koko ruudun kuvakaappaus.
Kuvakaappauksen vaihtoehtoina valittavissa "Koko näyttö", "Hiiren
alla oleva ikkuna", "Suorakaiteen muotoinen alue", "Vapaalla kädellä
piirretty alue" ja "Ikkunan osa"
Kuvakaappaus yksittäisestä ikkunasta.
Valitaan suorakaiteen muotoinen alue
kuvakaappaukselle.
Suorakaiteen muotoinen kuvakaappaus.
Valitaan vapaasti piirretty alue, josta halutaan
kuvakaappaus.
Vapaasti valitun alueen kuvakaappauksessa valitun alueen
ulkopuolinen tausta on läpinäkyvä.
Gimpillä otettu kuvakaappaus KSnapshotista ottamassa kuvakaappausta
KSnapshotista kuvakaappausta ottavan Gimpin ikkunan osasta.
:-)
Kuvakaappaus Gimp-ikkkunan osasta.
KSnapshotin "Send To..."-toiminnolla kuvan voi lähettää monelle eri
ohjelmalle käsiteltäväksi, sähköpostilla lähetettäväksi tai suoraan
erilaisiin verkkopalveluihin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KSnapshot (http://viikonvalo.fi/KSnapshot)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
OpenPGP:tä käyttävä salaus- ja allekirjoituslisäosa
Thunderbird-sähköpostiohjelmalle.
Enigmail on
Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosa, jolla tietoturvastaan huolta
pitävä sähköpostinkäyttäjä voi salata viestinvaihtonsa NSA:nkin
kestävällä
salauksella sekä allekirjoittaa viestinsä niin, että vastaanottaja
voi varmistua lähettäjän aitoudesta. Enigmail käyttää salaukseen ja
viestien sähköiseen allekirjoittamiseen
GnuPG-ohjelmaa, joka on toteutettu
OpenPGP-standardin mukaisesti. Enigmail
sisältää työkalut tarvittavien avainten luomiseen, omien ja kontaktien
avainten hallintaan, sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen,
salattujen viestien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkistamiseen sekä
luottamusverkoston rakentamiseen.
[Thunderbird](Mozilla Thunderbird)-sähköpostiohjelman
lisäosana Enigmailin asentaminen vaatii luonnollisesti ensin
Thunderbirdin asentamisen. Tämän lisäksi se vaatii myöskin
GnuPG:n toimiakseen. Enigmailin asennus tapahtuu
joko sen kotisivujen kautta tai helpommin suoraan Thunderbirdistä käsin
"Työkalut"-valikon lisäosien hallinnasta. Itse Enigmailin käyttö
aloitetaan luomalla uudet salaus- ja allekirjoitusavaimet taikka
tuomalla käyttöön jo olemassa olevat avaimet. Avaimet voi luoda
Thunderbirdiin Enigmailin asennuksen myötä ilmaantuneen OpenPGP-valikon
työkaluilla joko luomalla ne itse "Avainten hallinta"-työkalulla taikka
käyttämällä ohjattua asennusta ("Setup wizard"). Lisää julkisen avaimen
kryptografiasta ja sen avaimista voi lukea aiemmasta
GnuPG:tä käsittelevästä artikkelista.
Kun tarvittavat avaimet on luotu, voi avainten hallintatyökalulla tuoda
kontaktien julkisia avaimia joko tiedostoista taikka avainpalvelimilta,
joista Enigmail osaa etsiä avaimia käyttäjätunnusten
(sähköpostiosoitteiden) taikka avaintunnusten perusteella. Julkisia
avaimia tuotaessa on syytä tuoda vain avaimia, joiden aitouden on
varmistanut joko henkilökohtaisesti taikka jotka ovat jo luotetulla
avaimella allekirjoitettuja.
Enigmailin varsinainen arkipäiväinen käyttö on varsin suoraviivaista.
Uutta viestiä kirjoitettaessa on työkalupaneelissa OpenPGP-valinta,
josta voi valita viestin salaamisen ja allekirjoittamisen käyttöön.
Allekirjoittamiseen riittää, että omat avaimet on luotu. Salatun viestin
lähettämiseen vaaditaan, että käytettävissä on viestin vastaanottajan
julkinen avain, jolla salaaminen tapahtuu. Kun allekirjoitettavaa
viestiä ollaan lähettämässä, Enigmail kysyy käyttäjältä hänen salaiseen
avaimeensa liittyvän salasanan, jolla vielä varmistetaan, että viestin
lähettäjä todellakin on avaimen omistaja. Vastaavasti saapuneen salatun
viestin avaamisen yhteydessä Enigmail kysyy jälleen saman salaiseen
avaimeen liittyvän salasanan, purkaa viestin ja näyttää sen
selväkielisenä. Enigmailille on mahdollista luoda myös
vastaanottajakohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikki tiettyihin
osoitteisiin lähetettävät viestit allekirjoitetaan tai salataan.
Allekirjoitettuja viestejä näytettäessä Enigmail tarkistaa
automaattisesti, että viestin allekirjoitus vastaa lähettäjän julkista
avainta ja ilmoittaa hyväksytystä allekirjoituksesta tekstillä ja
vihreällä värillä sekä sinettikuvakkeella. Enigmail myös varoittaa, jos
allekirjoitus on virheellinen, sitä ei voitu varmistaa lähettäjän
julkisen avaimen puuttumisen takia taikka allekirjoitus on oikeellinen,
mutta sen tekemiseen käytetty avain ei ole tarpeeksi luotettu.
Enigmailin työkaluilla onnistuu myös luottamusverkoston ylläpitäminen.
Luottamusverkostolla tarkoitetaan sitä, että käyttäjä voi luottaa itse
henkilökohtaisen tapaamisen ja henkilöllisyystodistuksen tarkistamisen
yhteydessä saamiensa julkisten avainten lisäksi avainpalvelimelta
saatuihin julkisiin avaimiin, jotka ovat jonkun jo ennestään luotetun
allekirjoittamia. Enigmaililla voidaan lisätä oma allekirjoitus itse
varmistettuihin omien kontaktien julkisiin avaimiin, jotka palautetaan
allekirjoitettuina omistajilleen. Näin omalla allekirjoituksella siis
vakuutetaan, että kyseinen julkinen avain kuuluu sille henkilölle, jolle
sen väitetään kuuluvan.
Kotisivu
https://www.enigmail.net
Lisenssi
MPLv2/GPLv2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, OS/2
Asennus
Enigmail on asennettavissa Thunderbird-sähköpostiohjelmaan joko sen
kotisivujen kautta taikka Mozillan palvelusta Thunderbirdin
työkaluvalikosta löytyvällä lisäosien hallinnalla. Joihinkin
Linux-jakeluihin, kuten Ubuntuun ja Debianiin, Enigmailin voi
asentaa myös paketinhallinnan kautta.
VALO-CD
Windows-koneille [Mozilla
Thunderbird](Mozilla Thunderbird),
GnuPG sekä Enigmail löytyvät kaikki myös
VALO-CD:ltä.
Käyttöohjeet
Linux.fi-wikin Enigmail-ohje
VALO-CD:n
Enigmail-ohje (pdf,
sovitettu linux.fi:n ohjeesta)
Enigmail-lisäosa lisää Thunderbirdiin uuden
"OpenPGP"-valikon.
Enigmailin ohjattu asennus OpenPGP-avainten ja asetusten
luomiseen.
OpenPGP-avainten hallintaikkunalla voi etsiä julkisia avaimia
avainpalvelimelta ja hallita tuotuja
avaimia.
Lähetettävän viestin allekirjoittaminen ja salaaminen tapahtuvat
helposti OpenPGP-valikon kautta.
Allekirjoittaminen varmistetaan syöttämällä salaisen avaimen
salasana.
Saapuneen salatun viestin avaamiseen tarvitaan niin ikään salaisen
avaimen salasanaa.
Allekirjoitetun viestin allekirjoitus on tarkistettu
automaattisesti ja sen hyväksymisestä ilmoitetaan tekstillä ja
vihreällä värillä sekä sinetti-ikonilla. Lukkosymboli muistuttaa,
että kyseessä on salattu viesti.
Salatun viestin raakasisältö näyttää tältä. Lähettäjätiedot ovat
selväkieliset ja vain sisältö on salattua.
Tuoduille julkisille avaimille valitaan, kuinka luotettavasti
niiden kuuluminen oikealle omistajalle on
varmistettu.
Viesti on allekirjoitettu, mutta lähettäjän julkisesta avaimesta ei
ole täyttä varmuutta.
Omalla avaimella voi allekirjoittaa toisten julkisia avaimia, jos
on vakuuttunut niiden oikeellisuudesta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Enigmail (http://viikonvalo.fi/Enigmail)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan
hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi
korvata MySQL-tietokannan.
MariaDB on
SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä,
joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin
MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla,
se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita
yhtäaikaisia käyttäjiä.
MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin
vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia
uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä
edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty"
Wideniuksen yhdessä
ruotsalaisen David Axmarkin
kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin
Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun
Microsystems osti
MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL
AB:n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti
Oracle osti puolestaan Sun Microsystemsin.
Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin
tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen
tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin
yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta
ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty
Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään
tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli
täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi
oman haaransa, eli
forkin,
toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä
varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.
MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään
yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen
olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet
MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot
lähtevät liikkeelle versiosta
10.0
samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään.
Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced,
drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan
vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja
tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan
samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi
PhpMyAdmin toimii myös MariaDB:n kanssa.
Moni
Linux-jakelu
onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle
pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena
käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa
Gentoo,
openSUSE,
Slackware, Arch
Linux,
Fedora ja Red Hat Enterprise
Linux ovat jo tehneet
tämän siirtymän.
Ubuntuun
ja
Debianiin
MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin
järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista
lähteistä.
MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää
käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia
ilmoitti
huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen
MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013
puolestaan Google
ilmoitti
siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.
Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti
käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP
(tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.
Kotisivu
https://mariadb.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2 ja GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n
kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan
paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta
tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön
tarjoamista
lähteistä.
Muuta
"MariaDB: The new M in
LAMP"
Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä
MySQL
PostgreSQL
MongoDB (NoSQL)
CouchDB (NoSQL)
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä on samanlainen ja käynnistyy
samalla nimellä kuin MySQL:n vastaava.
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: taulujen
luontia.
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisätään rivejä
tauluun
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisää
tauluja
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: hakuja
tietokannasta
PhpMyAdminia voi käyttää suoraan MariaDB:n
kanssa.
PhpMyAdmin
PhpMyAdmin
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: MariaDB (http://viikonvalo.fi/MariaDB)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on
suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita
haittaohjelmia.
ClamAV etsii
tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja.
Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa
löydöstä.
Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta
virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää
sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena
toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden
haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n
mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma
freshclam.
Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta.
ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja
Immunet 3.0, powered by ClamAV.
ClamWin on ClamAV täydennettynä Windowsissa
toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään
käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai
hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi
Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka
tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.
Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä
mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän
tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää
asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston
ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla
Fireclam.
Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam
Sentinel. Se on
Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii
tiedoston ClamWinillä.
Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by
ClamAv, jossa on myös
käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n
lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on
toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset
virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen
Plus-versio, jossa on joitakin
lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa
ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin
versiosta.
ClamAV:n uusin versio 0.98
julkaistiin
19. syyskuuta 2013.
Kotisivu
http://www.clamav.net/lang/en/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows
Asennus
ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin
asennetaan webbisivultaan http://www.clamwin.com/. Immunet 3.0,
Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan
http://www.clamav.net/lang/en/.
Käyttöohjeet
Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on
ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan
koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään
joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.
clamscan Linuxissa käynnistetty
clamscan Linuxissa, tulokset
ClamWin asennusohjelma
ClamWin lataa virustunnisteiden päivitykset
ClamWin ei toimi koko ajan taustalla, vaan tiedostot tutkitaan
vasta erikseen käynnistämällä
Tiedoston tutkimisen tulos
Viruksiakin löytyy, tai ainakin epäilyttäviä tiedostoja (nimittäin
mikään muu antivirusohjelma ei löytänyt noista tiedostoista
virusta)
Immunet 3.0, powered by ClamAV asennus
Asennuksen säätämö
Asennettu Immunet 3.0, powered by ClamAV
Tiedoston tutkimisen tulos
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves
Lisätietoja
Virustorjuntaan keskittynyt
tietoturvasivusto
Virustorjunta suomalaisessa
Wikipediassa
Perusteellisempi artikkeli englanninkielisessä
Wikipediassa
ClamAV Wikipediassa
ClanWin Wikipediassa
Immunet Wikipediassa
Blogiartikkeli
ClamAV:stä
Immunet Test and
Review
Clamwin
Review
Fireclam, Firefoxin
lisäosa
Clam Sentinel
Source: ClamAV (http://viikonvalo.fi/ClamAV)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
Razor-qt on kevyt ja nopea Qt-pohjainen työpöytäympäristö Linux- ja
Unix-käyttöjärjestelmille.
Razor-qt on
suhteellisen nuori projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa
Qt-kirjastojen varaan rakennettu työpöytäympäristö, joka on
samanaikaisesti yksinkertainen, nopea ja intuitiivinen käyttää.
Razor-qt-projekti sisältää jo paneelin, työpöydän, sovelluskäynnistimen,
järjestelmäilmoitukset, asetuskeskuksen sekä istunnonhallinnan, eli
tärkeimmät työpöytäympäristön rakennuspalikat. Razor-qt:lla ei ole omaa
ikkunamanageria vaan sen kanssa käytetään usein
Openbox-ikkunanhallintaa. Myös muiden ikkunamanagerien käyttö on
mahdollista. Taustalla käytetty Qt-kirjasto on sama, jota muun muassa
KDE-projekti hyödyntää, mutta Razor-qt pyrkii
keveyteen käyttämällä sitä suoraan eikä monipuolisten KDE-kirjastojen
kautta.
Razor-qt-työpöydän kanssa käytettäväksi on tarjolla joukko Qt-pohjaisia
sovelluksia, kuten qtFM- ja Beesoft Commander -tiedostohallinnat,
QupZilla-web-selain, JuffEd-tekstieditori,
Clementine-musiikkisoitin ja
QTerminal-pääteohjelma. Esimerkiksi Linux-jakelussa nimeltä
Siduction on Razor-qt mukana suoraan
asennuslevyllä. Razor-qt:n ulkoasussa on nähtävissä jonkin verran samaa
tyyliä kuin KDE:n Plasma-työpöydässä, mutta kevyempänä ja vanhemmillekin
koneille sopivampana toteutuksena.
Razor-qt-työpöytä on mahdollista asentaa useisiin eri Linux-jakeluihin
sen kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Esimerkiksi Ubuntuun sitä ei
vielä löydy suoraan Ubuntun omista pakettivarastoista, mutta Razor-qt:n
tarjoava PPA-pakettivarasto on helppo lisätä sivuston ohjeiden avulla.
Tämän jälkeen asentaminen tapahtuu samoin kuin minkä tahansa muunkin
ohjelmistopaketin asennus. Razor-qt:n kotisivuilla on myös tarjolla
muutama eri Linux-jakeluihin pohjautuva live-cd, jolla työpöytää pääsee
kokeilemaan.
Jatkossa Razor-qt aikoo
[https://groups.google.com/forum/#!topic/razor-qt/PNvkoidV2Ik
heinäkuussa 2013 tehdyn ilmoituksen] mukaan yhdistyä toisen Qt-pohjaista
kevyttä työpöytäympäristöä tekevän projektin,
LXDE-Qt:n kanssa.
Kotisivu
http://razor-qt.org/
Lisenssi
GNU GPL, GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelmiston asennuspaketit ja ohjeet asentamiseen löytyvät sen
kotisivuilta.
Razor-qt-työpöytä ja teemavalitsin.
Razor-qt:n valikko ja
qtFM-tiedostohallinta.
QTerminal ja
ScreenGrab-kuvankaappausohjelma.
Clementine-musiikinsoitto-ohjelma
Kaksisarakkeinen Beesoft Commander -tiedostonhallinta ja
JuffEd-tekstieditori.
Asetuksia Razor-qt:lle, Qt:lle ja
Openboxille.
QupZilla-www-selain
Rarzor-qt:n asetuskeskus
Ikkunanhallintana käytetään usein Openboxia, jonka ulkoasu on
erikseen säädettävissä.
Irroitettavien massamuistien liittämiseen ja irroittamiseen
käytettävä sovelma
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Razor-qt (http://viikonvalo.fi/Razor-qt)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla
usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.
EtherCalc on
taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad on
tekstinkäsittelylle ja JSBin web-ohjelmoinnille. Se
toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu
automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen
URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja
kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen
sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu
arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti
julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen. EtherCalc on käytettävissä
palveluna osoitteessa https://ethercalc.org taikka sen voi asentaa
omalle palvelimelle, jolloin sen käyttö on omassa hallinnassa.
Taustaltaan EtherCalc on aiemman, One Laptop Per
Child -projektissakin (OLPC) käytetyn,
SocialCalcin seuraaja.
Laskentataulukon näyttäminen ja muokkaaminen tapahtuvat täysin käyttäjän
selaimessa (Javascriptillä) ja palvelinta käytetään taulukon
tallentamiseen sekä monen käyttäjän muokkausten synkronointiin. Muita
käyttäjiä voi kutsua muokkaamaan samaa taulukkoa kertomalla heille
taulukon URL-osoitteen. Taulukkoa voi muokata joko toisten kanssa yhtä
aikaa taikka eri aikaan. Muokkausten välillä taulukko säilyy tallessa
palvelimella ja saadaan muokattavaksi taas samaa URL-osoitetta
käyttämällä. Samaan aikaan muokattaessa käyttäjien muokkaukset
synkronoituvat muille käyttäjille reaaliaikaisesti ja muiden käyttäjien
aktiivisiksi valitsemat solut näkyvät sinisellä reunuksella
korostettuina.
EtherCalcissa on käytettävissä varsin kattava kokoelma taulukkolaskennan
perustoimintoja ja -funktioita. Käyttöliittymä on ulkoasultaan melko
pelkistetty ja muistuttaakin tyyliltään jonkin verran OLPC-projektin
XO-koneissa käytettyä
Sugar-käyttöliittymää.
Tärkeimmät toiminnallisuudet löytyvät ohjelmasta vaakasuorana joukkona
välilehtiä, joiden toiminnot ovat: muokkaus, solun muotoilu,
järjestäminen, tehtyjen toimintojen seuranta, solun kommentointi, nimien
luonti, leikepöytä sekä graafit.
Nimien luonti tarkoittaa sitä, että EtherCalciin voi luoda nimettyjä
muuttujia, jotka ovat vakioita, soluja, alueita tai laskentakaavoja.
Näihin nimiin voidaan viitata soluissa tai niissä käytetyissä kaavoissa
taikka esimerkiksi graafien data-alueena.
EtherCalcin puutteena on, ettei siitä voi vielä toistaiseksi tallentaa
laskentataulukkoa mihinkään yleisesti käytettyyn taulukkolaskennan
tiedostomuotoon, kuten Libre-/OpenOfficessa käytettyyn ods-muotoon tai
Microsoftin Excel-ohjelman muotoon. Sen sijaan taulukon sisällön voi
kyllä kopioida leikepöytävälilehden ("clipboard") kautta
tabulaattori-merkillä eroteltuna tekstinä, csv-muodossa taikka
SocialCalc-tallennusmuodossa tekstiksi tai näistä muodoista takaisin
EtherCalciin. Näistä kaksi ensimmäistä antavat taulukon solujen sisällöt
vain arvoina, ei laskentakaavoina. SocialCalc-muoto sen sijaan sisältää
myös käytetyt laskentakaavat, mutta ei ole hyvin tuettu muoto muissa
taulukkolaskentaohjelmissa. EtherCalc-taulukoiden välillä tätä muotoa
sen sijaan voi käyttää laskentakaavoja sisältävien solujen ja alueiden
kopiointiin. Ohjelmalta voi pyytää taulukon csv-muotoisena tiedostona
tallennettavaksi myös suoraan lisäämällä taulukon URL-osoitteen loppuun
päätteen ".csv". Samaan tapaan taulukon voi ladata myös html-muodossa.
Tämä onnistuu myös taulukon vasemman yläkulman rataskuvaketta
napsauttamalla.
Taulukon lukuarvoista voi myös piirtää yksinkertaisia graafeja käytössä
olevalla graafi-työkalulla. Lisäksi tekstimuotoisiin soluihin voi lisätä
eri tavoin, esimerkiksi wiki-syntaksilla, muotoiltua tekstiä.
Kotisivu
http://ethercalc.net/ (dokumentaatiota)
https://ethercalc.org (palvelu)
https://github.com/audreyt/ethercalc (lähdekoodi)
Lisenssi
CPAL (Common Public
Attribution License), Artistic License
2.0, MIT
License, CC0 Public
Domain (Osia eri
lisensseillä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkopalveluna EtherCalc on käytettävissä www-selaimella millä
tahansa alustalla.
Palvelinohjelmana EtherCalc on asennettavissa ainakin Windows-,
GNU/Linux-, Mac OS X sekä FreeBSD -palvelimille. Se pohjautuu
Node.js-alustaan.
Asennus
EtherCalcia voi käyttää palveluna osoitteessa http://ethercalc.org
tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit
ja -ohjeet ovat saatavissa ohjelman
Github-sivuilta.
Muuta
Esitys
EtherCalcista
(Slideshare)
EtherCalcin aloitussivu
Tyhjä laskentataulukko
Solun muotoiluasetukset
Viemällä hiiren valitun solut oikean alakulman pienen neliön
kohdalle, esiin tulevat työkalut, joilla solun sisältöä voi
raahaamalla siirtää, liu'uttaa vaaka- tai pystysuunnassa taikka
käyttää täyttämään viereisiä soluja.
Muotoiluvaihtoehtoja numeeriselle solulle
Kaavojen syöttäminen soluihin tapahtuu, kuten
taulukkolaskentaohjelmissa yleensäkin.
Taulukon rivien järjestämistä haluttujen sarakkeiden
mukaan.
Muokkauksen historiatiedot
Soluja voi kommentoida
EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat joko
vakioita, soluja tai alueita taikka
laskentakaavoja.
Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa tabulaattorilla eroteltuna
tekstinä.
Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa pilkuilla eroteltuna
csv-muotoisena tekstinä.
Leikepöydän sisältö
SocialCalc-tallennusmuodossa.
Taulukon arvoista piirrettu
piirakkakuvaaja.
Sama taulukko avattuna samasta URL-osoitteesta neljään eri
selaimeen yhtä aikaa. Muiden käyttäjien valitsemat solut merkittyinä
sinisellä reunuksella.
Soluun voi syöttää tekstimuotoista sisältöä esimerkiksi
wiki-muotoisena.
EtherCalc tukee yleisimpiä taulukkolaskentaohjelmien
funktioita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: EtherCalc (http://viikonvalo.fi/EtherCalc)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP,
SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty
parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net
Community Choice Awardsissa.
Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että
FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi,
SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se
on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1].
Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt
WinSCP ja FireFTP.
Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen
harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] .
Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin
SourceForgen kuukauden projektiksi[3].
FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon
esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta
omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta,
mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto
webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää
rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on
etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan
käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät,
vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää
tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain
painikkeella käynnistetään siirto.
Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä
tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja
salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua
säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen
FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.
Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin
tekstitiedostoihin[4]. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen
oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa
tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja
saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis
panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse
lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää
SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos
tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.
Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo
seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen.
Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5]
Kotisivu
https://filezilla-project.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta
pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac
OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti)
Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat
käyttöohjeet,
kylläkin vain enlanniksi.
Lisätietoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/FileZilla
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_FTP_client_software
Viitteitä
http://sourceforge.net/top/
http://web.archive.org/web/20080423060025/http://filezilla.sourceforge.net/documentation/history.htm
http://sourceforge.net/potm/potm-2003-11.php
http://unsharptech.com/2008/05/20/filezilla-ftp-passwords-stored-in-plaintext/
https://filezilla-project.org/versions.php
Käynnistys
Muodostetaan yhteys etäkoneeseen
Siirretty yksi tiedosto vetämällä hakemistosta
toiseen
Tiedostoja voi merkata siirrettäväksi
Usein käytetyistä yhteyksistä voi tehdä
kirjanmerkin
Noudetaan Filezillan Windows-versio
Windowsin Filezilla
Filezilla Mac OS X:ssä
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman, Pesasa
Kuvituskuvat: Filezilla-projekti ja OpenClipArt
Source: Filezilla (http://viikonvalo.fi/Filezilla)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä
kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun
tietokoneella näkyvän häiritsemättä.
FocusWriter
toimii täysruututilassa ja sen käyttöliittymästä on riisuttu näkyvistä
kirjoitettavaa tekstiä ja kohdistinta lukuun ottamatta aivan kaikki muu.
Valikko ja muut tarvittavat käyttöliittymäkomponentit tulevat esille
vasta viemällä hiiren kohdistin ruudun eri reunoille. Muotoiluvalinnat
on myös rajoitettu muutamaan korostusmuotoiluun, tekstin tasaukseen ja
sisennykseen. Käyttöliittymän tarkoitus on vapauttaa kirjoittaja
toisaalta häiritsevistä käyttöliittymäkomponenteista ja toisaalta
ajattelemasta tekstin muotoilua kirjoitusprosessin aikana. Ohjelman
tallennusmuotona on standardi Open Document Format, eli esimerkiksi
[LibreOfficen](LibreOffice Writer) ja OpenOfficen
Writer-ohjelmien käyttämä odt-päätteinen tiedosto. Tarkoituksena onkin,
että tekstin ulkoasuun liittyvät tyyliasetukset sekä muut muotoilut
voidaan tehdä varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen valmiiseen tekstiin
esimerkiksi LibreOffice Writerilla.
Näytön yläreunasta hiiren kursorilla esiin tulee tavallinen
ohjelmavalikko sekä muokattavissa oleva painikepalkki.
Alareunasta puolestaan löytyvät välilehdet, joiden avulla voidaan
siirtyä avoinna olevien tiedostojen välillä. Alareunassa ovat näkyvissä
ja hallittavissa myöskin kirjoitusprosessin tilastotiedot ja
hallintatyökalut. Kirjoitusprosessia voidaan hallita esimerkiksi
ajastimilla, joilla voidaan asettaa päivittäisiä kirjoitustavoitteita ja
vaikka ajastaa venyttelytaukoja kirjoitustyön väliin.
Näytön vasemmasta reunasta saadaan esiin luettelo tekstin "sceneistä",
eli "##"-merkkiparilla toisistaan eritellyistä tekstilohkoista. Näitä
tekstilohkoja voi luettelon avulla järjestellä hiirellä raahaamalla.
Tekstissä voi myös navigoida scene-luettelon alkioita klikkaamalla.
Luettelon yhteydessä on myös suodatin, jolla voi hakusanan
kirjoittamalla etsiä kaikki lohkot, jotka sisältävät etsityn sanan.
FocusWriterin ulkoasu on muokattavissa itselle miellyttäväksi
erilaisilla teemoilla, joita voi joko ladata valmiina verkosta taikka
muokata itse. Teema koostuu tyypillisesti jostain riittävän
rauhallisesta tekstin taustalle sopivasta kuvasta sekä tekstin
kirjasintyyppi-, koko- ja väriasetuksista. Teema kannattaa valita niin,
että se häiritsee kirjoitusprosessia mahdollisimman vähän, mutta antaa
samalla miellyttävän ja rentouttavan kirjoitusympäristön.
FocusWriter on käännetty useille kielille ja käytettävä kieli on
valittavissa ohjelman asetusvalikosta. Muita FocusWriterin ominaisuuksia
ovat muun muassa: tallennus txt-, rtf- ja odt-muodoissa,
kirjoituskoneääni, joka saattaa huvittaa ainakin hetken aikaa,
istuntojen ylläpito, automaattinen tallennus, tilastotiedot ja
mahdollisuus käyttää oikolukua. Lisäksi FocusWriteria on mahdollista
käyttää myös niin kutsuttuna
portable-sovelluksena,
eli esimerkiksi usb-tikulta asentamatta ohjelmaa koneelle.
Kotisivu
http://gottcode.org/focuswriter/
Teemoja
http://blog.scrybr.com/category/focuswriter-themes
Portable FocusWriter
http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Viimeisin versio ohjelmasta on ladattavissa kaikille kolmelle
alustalle ohjelman kotisivuilta.
FocusWriterin minimaalinen käyttöliittymä. Vain teksti, kohdistin
ja harmaa tausta.
Ohjelman valikko tulee esiin sen yläreunasta, kun hiiren kohdistin
viedään sinne.
Alareunasta löytyvät välilehdet, ajastin, päivän tavoite sekä
tilastotietoa tekstistä.
Vasemman reunan luettelolla voi navigoida tekstilohkojen välillä ja
muutella niiden järjestystä.
Ohjelman ulkoasua voi muokata mieleisekseen erilaisilla valmiilla
tai omatekemillä teemoilla.
FocusWriter on käännetty monille kielille, mukaan lukien
suomi.
Ohjelman asetukset.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: FocusWriter (http://viikonvalo.fi/FocusWriter)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
Jamendo on Creative Commons -lisensoitua musiikkia tarjoava palvelu,
josta musiikkia voi ladata laillisesti.
Jamendo on
ranskalainen musiikkisivusto, jolle Teostoon, Gramexiin tai vastaaviin
järjestöihin kuulumattomat musiikin tekijät ovat laittaneet musiikkiaan
kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikkia löytyy monessa eri
tyylilajissa ja monella kielellä. Tekijät ovat valinneet musiikilleen
jonkin Creative Commons -lisensseistä,
jolla kertovat, mitä oikeuksia musiikin käyttäjällä on. Lisenssit
muodostuvat jostain seuraavan neljän ominaisuuden
yhdistelmästä: "Nimi mainittava"
(by), "Sama lisenssi" (sa), "Ei kaupalliseen käyttöön" (nc) ja "Ei
jälkiperäisiä" (nd). Näistä vain by- ja sa-ominaisuuksia
sisältävät lisenssit luokitellaan vapaiksi, sillä niillä lisensoitujen
teosten käyttöä ja muokattavuutta ei ole rajoitettu. Sen sijaan nc-
ja nd-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan rajoitteidensa
takia epävapaiksi, vaikka ovatkin varsinkin yksityiskäyttäjän kannalta
parempia kuin ei lisenssiä lainkaan. Valittu lisenssi näkyy kunkin
kappaleen tai albumin sivulla CC-symbolina sekä oikeudet kertovina
lyhyinä teksteinä.
Palveluun ladattua musiikkia voi selata kuunneltuimpien kappaleiden
listasta taikka etsiä sitä hakutoiminnolla. Hakutoimintoon voi syöttää
hakusanoja, joilla musiikkia haetaan tyylilajin, artistin, kappaleen tai
albumin nimen taikka artistin samankaltaisuuden mukaan. Hakukriteereitä
voi rajata myös valitsemalla hakukentän alta valmiista
musiikkityypeistä, soittimista sekä mielialoista. Laajennetulla haulla
voi hakea lisäksi esiintyjän maan, kappaleen kielen sekä lisenssin
mukaan.
Löytyneitä kappaleita voi kuunnella suoraan sivuston sisäänrakennetulla
soittimella tai kappaleet voi vaihtoehtoisesti ladata omalle koneelle
mp3-tiedostoina. Sisään kirjautunut käyttäjä voi luoda kappaleista omia
nimettyjä soittolistoja tai merkitä niitä suosikeiksi. Jamendo tarjoaa
myös valmiita tyylilajin mukaan koostettuja nettiradioita, joita voi
kuunnella sivuston soitto-ohjelmalla. Tuki Jamendosta löytyvälle
musiikille löytyy myös joistakin musiikkisoittimista. Tällaisia ovat
esimerkiksi Amarok ja Clementine.
Mobiililaitteille, erityisesti iOS-, Android- ja Blackberry-laitteille,
löytyy myös erillisiä soitinsovelluksia, joilla voi kuunnella Jamendon
musiikkia.
Käytettäessä musiikkia muuhun kuin pelkkään kuunteluun, on syytä
tarkistaa käytetty CC-lisenssi ja että se varmasti soveltuu kyseiseen
käyttöön.
Kaupallisille toimijoille Jamendo myy erikseen kaupallisia lisenssejä
tarjoamaansa musiikkiin. Tällaisen lisenssin ostamalla voi käyttää
esimerkiksi Jamendon radiokanavia kaupan taustamusiikkina. Tämä on
erityisen tärkeää niiden kappaleiden kohdalla, joiden CC-lisenssissä on
kielletty kaupallinen käyttö, mutta voi olla hyödyllinen myös muita
kappaleita käytettäessä. Kaupallisen lisenssin ostamalla ensinnäkin
tukee artisteja, joille tilitetään puolet maksuista. Toisaalta
kaupallisen lisenssin ostanut saa musiikin luvallisuudesta virallisen
todistuksen jonka voi esittää esimerkiksi Teoston tarkastajalle.
Kotisivu
http://jamendo.com
Lisenssi
Creative Commons -lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Mobiilisovellukset
iOS
Android
Blackberry
Linkkejä
CC-musiikkia hotelleissa ja
ravintoloissa
Lex Oksanen: Gramex ja
CC-musiikki
Creative Commons: Avoimet lisenssit vielä tuntemattomia
tekijänoikeusjärjestöissä
Jamendon etusivu.
Albumin tiedot. Kappaleita voi kuunnella web-sivulle upotetulla
soittimella.
Albumien ja kappaleiden tiedoissa on mainittu CC-lisenssi, jolla
musiikki on julkaistu.
Musiikkia voi ladata suoraan mp3-tiedostona. Jamendo Pro -ohjelman
kautta voi myös hankkia kaupallisen lisenssin musiikin käyttöön
ammatillisessa käytössä.
Vapailla CC-lisensseillä julkaistujen teosten lisäksi Jamendossa on
myös kappaleita, joiden kaupallinen käyttö tai muokkaaminen voi olla
kiellettyä.
Jamendo tarjoaa muutaman tyylilajin mukaan koostetun
radiokanavan.
Hakutoiminnolla voi etsiä haluttuun tyylilajiin kuuluvaa, haluttuja
instrumentteja käyttävää tai tiettyyn mielialaan sopivaa
musiikkia.
Laajennetulla haulla voi haun rajoittaa myös artistin maan ja
kielen sekä teoksen lisenssin mukaan.
Sivustolle kirjautunut käyttäjä voi koostaa omia nimettyjä
soittolistoja tai merkitä kappaleita
suosikeikseen.
Jamendon Android-sovellus on asennettavissa riittävän uusiin
Android-laitteisiin.
Myös Android-sovellus näyttää albumin lisenssitiedot sitä
soitettaessa.
Myös radiokanavien kuuntelu onnistuu
mobiililaitteella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Jamendo (http://viikonvalo.fi/Jamendo)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:00:02
'''Vapaita pelejä on esitelty Viikon VALOina jo useita, ja löytyy niitä
muualtakin Internetistä. '''
Pelien puutetta on esitetty syyksi
Linuxin karttamiseen kotitietokoneissa. Vaikka pelien julkaisijat
vieläkin julkaisevat ensisijaisesti Windowsille ja pelikonsoleille, on
Linuxillekin saatavilla pelejä. Vapailla
peleillä tarkoitetaan tässä
yhteydessä pelejä, joiden käyttöehdot sallivat vapaan levityksen.
Käytännössä siis pelit joiden lisenssi on samantapainen kuin muillakin
vapailla ohjelmilla, esimerkiksi Linuxilla. Tämä ei ole sama asia kuin
Linux-pelit, vapaita pelejä on Windowsille ja muillekin epävapaille
käyttöjärjestelmille ja toisaalta Linuxille on myös epävapaita pelejä.
Eikä vapaiden pelien tarvitse olla tietokonepelejä, voisi olla vaikkapa
vapaa lautapeli, jonka teko-ohjeet saisi noutaa, muokata niitä ja
levittää edelleen muokkaamiaan ohjeita tai pelin osia.
Seuraavassa on pelit (11 kpl) ja pelien pistelaskuun tarkoitettu
sovellus (KeepScore) jotka on jo valotettu
viikon valoina.
Jo valotettuja vapaita pelejä
Julkaistu
Pelin nimi
Valonumero
1x12
UFO:AI
#12
1x26
Frozen Bubble
#26
1x35
Freeciv
#35
1x37
Torcs
#37
1x41
SuperTuxKart
#41
1x42
X-Moto
#42
2x06
The Battle for Wesnoth
#58
2x10
Blobwars
#62
2x34
Hedgewars
#86
2x38
TripleA
#90
3x14
KeepScore
#118
3x28
OpenArena
#132
Esiteltyjä pelejä on alustoille AmigaOS, Android, BeOS, Cygwin, FreeBSD,
iOS, Java, Linux, Mac Os X, Maemo, NetBSD, OpenBSD,
OpenPandora, OS/2, Solaris, S60 ja Windows.
Vapailla peleillä on samat haitat kuin muillakin peleillä, paitsi
rahanmenoa kun peliohjelmasta tai pelaamisesta ei tarvitse maksaa.
Peleistä ilmiönä, eduista ja haitoista kertovia sivuja:
Ehyt
Teema
"Kaikkien aikojen ensimmäinen EHYT Teema avaa digipelaamista ja
rakentaa Pelisivistystä. Lehdessä mm. pohditaan vanhempien
pelitietämystä ja mietitään, miksi naisille ei ole pelejä. Tietoa
löytyy monipuolisesti niin pelien hyödyistä kuin haitoistakin."
pelitaito.fi
www.thl.fi/pelihaitat
www.pelipaivakirja.fi Pelipäiväkirja
on helppokäyttöinen maksuton sovellus, joka auttaa hahmottamaan omaa
pelaamista sekä toimii tarvittaessa tukena pelitottumusten
muuttamisessa.
Kun näitä vapaita pelejä nyt on selvitellyt, tuntuu niitäkin löytyvän
runsaasti. Pelien puutteesta ei oikein voi puhua. Kaupalliset pelit
tavataan julkaista Windowsille ja pelikonsoleille. Saman pelityypin
pelejä on saatavilla vapaina ja useille eri alustoille, tai aikanaan
tulee vastaavanlainen peli myös vapaana toteutuksena.
Vapaiden pelien lisäksi vapaille käyttöjärjestelmille on saatavilla myös
kaupallisia pelejä. Ne ovat tietysti maksullisia, eli pitää ostaa
kaupasta tai ne saa noudettua netistä vasta kun ostos on maksettu.
UFO:AI UFO Alien Invasion taktinen tila, juuri laskeuduttu.
Frozen Bubble
Freeciv ja täyteen rakennettu saari.
TORCS Taustapeilikin toimii
SuperTuxKart aloitusruutu
XMoto
Battle for Wesnoth
BlobWars
Hedgewars
TripleA
KeepScore
OpenArena
Lisätietoja
http://linux.fi/wiki/Peli
http://packages.ubuntu.com/precise/games/
http://packages.debian.org/stable/games/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Linux-pelit
http://www.pelipaiva.fi Kansallinen pelipäivä 4. — 10. 11. 2013
http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_games
http://www.playdeb.net/about/
http://www.meku.fi/pelipaiva/
http://www.desura.com/about Desura
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Kuvat vanhoista valotuksista
Kuvituskuva: Tipatat Chennavasin
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tux_Born_to_Frag.jpg
Tipatat Chennavasinin haastattelu
Source: Vapaat pelit (http://viikonvalo.fi/Vapaat_pelit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien)
suunnitteluun.
Birdfontilla
onnistuu oman
kirjasintyypin tekeminen
suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen,
numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää
piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit
piirretään suljetuilla
bezier-käyrillä,
jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.
Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa
piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin
kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin
käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä
kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen
piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja
pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa
tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.
Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina
tiedostoina esimerkiksi Inkscapesta. Ohjelman
"export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä
fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.
Birdfont tukee myös kirjasintyyppien
välistystä
(kerning), eli eri kirjasimien
välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi
'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia
menevän hieman ristiin.
Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä
Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla:
Lähdekoodipakettina, jonka lisenssinä on GPL (ja muutama
kääntämiseen tarvittava tiedosto MIT-lisenssillä)
Freewareksi sanotut ilmaiset binäärimuotoiset ajettavat versiot,
joilla saa tehdä SIL-Open Font Lisenssin mukaan lisensoituja
kirjasintyyppejä
Maksullinen versio kaupallisten fonttien tekemiseen
Käytännössä asetetuilla rajoituksilla on vaikutusta lähinnä
Windows-alustalle, sillä muihin tuettuihin järjestelmiin ohjelman
asentaminen suoraan GPL-lisenssillä tarjotusta lähdekoodipaketista ei
ole kovin vaikea seuraamalla
README-tiedoston
ohjeita. Testitilanteessa tosin asennusskripti kopioi käytettävät
kirjastotiedostot hakemistoon /usr/lib64 toimivan /usr/lib
-hakemiston sijaan ja tämä jouduttiin korjaamaan käsin. Ohjelman
lähdekoodit ovat saatavilla myös
Gitorius-lähdekoodivarastosta.
Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa
helpommin
myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle
ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)
Kotisivu
http://birdfont.org/
Lähdekoodit: https://gitorious.org/birdfont/birdfont
Lisenssi
GNU GPL v.3 (ja muutama käännöstyökalu
MIT-lisenssillä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD
Asennus
Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS
X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin
järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä.
OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista
lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti
myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston
ohjeita seuraamalla.
Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa
on varustettu opastavalla videolla.
Tutoriaali ja videot: http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials
Vasta aloitettu BirdFont-projekti.
Yleisnäkymä, josta näkyy kukin muokattavissa oleva
merkki.
Yksittäisen merkin muokkausta. Taustalla mallina toimiva
kuva.
Kirjasimen kerning-asetukset. Kuvassa A- ja V- merkit sekä A- ja
W-merkit menevät hieman limittäin.
Kerning-parit taulukkona.
Esikatselutila on html-sivu, joka tallennetaan samaan hakemistoon
tallennetun fonttiprojektin kanssa. Tiedostoa voi muokata
tekstieditorilla sisältämään sopivampaa
tekstiä.
Kirjasintyypin kuvaus ja metatiedot.
Ohjelmasta True Type -fonttitiedostoksi viedyn keskeneräisen
kirjasintyypin tarkastelu kirjasintyyppien asennukseen tarkoitetulla
ohjelmalla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: BirdFont (http://viikonvalo.fi/BirdFont)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
Quill on Android-alustalla toimiva, erityisesti kosketuskynällä
käytettävä muistio.
Quill on tarkoitettu
käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen ja piirtämiseen
Android-tableteilla ja jonkinlaisella kosketuskynällä. Käyttö toki
onnistuu myös sormella, mutta sormi on tyypillisesti liian paksu ja
epätarkka tällaiseen käyttöön. Quillin tavoitteena on olla nopeasti
käyttäjän syötteeseen reagoiva ja puhtaasti vektorigrafiikkaa käyttävä
ohjelma. Hieman vanhemmalla laitteella tässäkin ohjelmassa tosin tuntuu
piirron yhteydessä hieman hitautta, mutta uudemmilla laitteilla
kirjoittaminen on sulavaa, kuten näkyy
esittelyvideosta, jossa
laitteena on Lenovon Thinkpad Tablet.
Ohjelma tukee joidenkin laitteiden mukana tulevaa aktiivista paineen
tunnistavaa kynää, jolloin voidaan käyttää ohjelman "Fountain
Pen"-työkalua, jolla suuremmalla painamisella tulee paksumpi ja tummempi
piirrosjälki. Tällaisia laitteita ovat ainakin Lenovon ThinkPad Tablet,
HTC:n Jetstream ja Flyer sekä Samsungin Galaxy Note. Muilla laitteilla
täytyy tyytyä piirtojälkeen, jonka paksuus on vakio ja joka täytyy
valita valikosta.
Ohjelma toimii muistikirjan tavoin ja siinä voi yhteen tiedostoon
kirjoittaa ja piirtää useampia sivuja. Sivujen taustaksi voi valikosta
valita erilaisia taustakuvia, joita ovat esimerkiksi muutama erilainen
vaakaviivoitus, ruutupaperi, nuottiviivasto sekä tyhjä valkoinen paperi.
Kullekin sivulle voi valita toisistaan riippumatta eri taustan.
Ohjelmalla voi tehdä useita rinnakkaisia muistikirjoja, joiden välillä
voi siirtyä helposti.
Työskentelyn edetessä ohjelma tallentaa kaiken varalta varmuuskopioita,
jotta työn jälki ei mene hukkaan yllättävässäkään virhetilanteessa.
Valmiin muistikirjan voi automaattisen tallennuksen lisäksi myös viedä
(export) yksi- tai useampisivuiseksi pdf-tiedostoksi taikka kunkin sivun
erikseen png-kuvaksi. Muistikirjan sivuille voi merkitä erilaisia
tunnisteita (tageja), joilla sivuja voi niputtaa samaan joukkoon
kuuluviksi. Tunnisteita voi hyödyntää esimerkiksi vietäessä muistikirjaa
pdf-tiedostoksi, jolloin vietäviksi sivuiksi voidaan valita vain
tietyllä tunnisteella merkityt sivut.
Koska kaikki ohjelmalla tehty jälki on vektorigrafiikkaa, voidaan
tuotosta zoomata lähemmäs tarkkuuden kärsimättä. Esimerkiksi
piirrettäessä voidaan zoomata yksityiskohtaan ja piirtää se tarkasti
suuremmassa näkymässä ja tämän jälkeen palata kokonaisnäkymään.
Ohjelmassa on erikseen tila, jolla voi suojata näytön alareunan kämmenen
kosketuksilta, jolloin piirtäessä ei tarvitse olla aivan niin
varovainen. Piirtojäljen lisäksi muistikirjan sivuille voi lisätä
viivaintyökalulla muokattavia suoria viivoja sekä kuvatiedostoja. Kuvat
lisätään joko laitteella valmiiksi olevista tiedostoista taikka
ottamalla valokuvan laitteen kameralla.
Ohjelman pariksi löytyy myös työpöytäohjelma, jolla onnistuu Quillin
.quill-tiedostojen katseleminen sekä muuntaminen svg-, pdf- ja
ps-tiedostoiksi.
Kotisivu
http://code.google.com/p/android-quill/
https://github.com/vbraun/QuillDesktop (Työpöytäohjelma)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma löytyy sekä Googlen Play-kaupasta että
F-Droid-ohjelmavarastosta. Työpöytäapuohjelma
on saatavilla Githubista.
Videoita
Piirtämistä Quillilla
Piirrosjälkeä
Quillilla
Muistiinpanoja ja
piirtämistä
Quillin piirtoalusta tyhjänä ja oletustilassa.
Vähän käsin kirjoitettua tekstiä ja vasemman alanurkan punaisesta
ikonista tuleva työkaluvalikko.
Kuvan lisääminen tapahtuu joko olemassa olevista tiedostoista
(Gallery) tai ottamalla laitteella kuvan
(Photo).
Sivulle laitettua kuvaa voi siirrellä ja sen kokoa voi
muuttaa.
Sivuille on useita vaihtoehtoisia taustakuvioita. Viivatyökalulla
voi piirtää suoria viivoja, joita voi muokata myös
jälkikäteen.
Ohjelmalla on mahdollista vaikka kirjoittaa nuotteja
nuottiviivastotaustakuvalle.
Myös pelkkä piirtäminen onnistuu.
Valmiit muistiinpanot tai piirrokset voi tallentaa png-muotoisiksi
kuviksi tai myös useampisivuisiksi
pdf-tiedostoiksi.
Pdf-tiedostoksi tallennettu kolmesivuinen muistikirja avattuna
Adoben readerissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Quill (http://viikonvalo.fi/Quill)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä
projekti.
Chromium on Googlen
johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google
muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli,
että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain
olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten
Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista
käännettyä selainta nimellä Chromium.
Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen
suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen
antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse
www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on
koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja
varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen
WebKit-moottorista edelleen
kehitettyä
Blink-moottoria.
JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa
V8-JavaScript-moottoria.
Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa
sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan
Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko
selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas
www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän
Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa
olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa.
Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä
hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi
esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien
tietoihin.
Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen
ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen
brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee
oletuksena vain [avoimia
tiedostomuotoja](Vapaat tiedostomuodot "wikilink") (Ogg Vorbix, Ogg
Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista
asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu
web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen
ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.
Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat:
Chromen Google-brändäys
Chromiumin logo on siniharmaa. Chromen logo on "Google-värikäs"
Chromium on avointa lähdekoodia. Chrome on suljettu ja pyytää
käyttäjää hyväksymään ohjelmistolisenssin.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu pdf-katselin. Sen
sijaan käytetään järjestelmään asennettua erillista pdf-katselinta.
Chromiumista puuttuu Chromeen integroitu Adoben Flash-soitin, mutta
siinä voidaan käyttää tavallista Flash-lisäosaa.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tulostus- ja
esikatselujärjestelmä. Chromium käyttää alla olevan
käyttöjärjestelmän normaalia tulostusjärjestelmää.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tuki suljetuille
mediatiedostomuodoille (AAC, MP3, H.264), mutta tuki myös näille on
saatavilla ulkopuolisina koodekkeina.
Chromium ei hae Chromen tapaan automaattisia päivityksiä, mutta
varsinkin Linux-järjestelmissä tämä ominaisuus korvautuu
keskitetyllä paketinhallinnalla.
Chromiumista puuttuu myös Chromen tarjoama mahdollisuus Googlen
käyttäjäseurannalle ja kaatumisraporttien lähettämiseen Googlelle.
Chromium-selain on saatavissa usealle alustalle: BSD-järjestelmät,
Linux, Mac OS X, Windows ja Android. Näille alustoille Chromium on
ladattavissa Chromium-projektin virallisena joka yö käännettävänä
versiona. Suurimmalle osalle
Linux-jakeluista Chromium löytyy myös suoraan niiden paketinhallinnasta.
Esimerkiksi Ubuntussa Chromium saa tätä kautta myös päivitykset
versiosta toiseen.
Kotisivu
http://www.chromium.org/
http://download-chromium.appspot.com/
Lisenssi
BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla
lisensseillä: MIT, GNU LGPL,
MPL, MPL/GNU
GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android
Asennus
Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta
http://download-chromium.appspot.com/ tai asentaa
Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.
Chromium selain vasta käynnistettynä.
Chromium Viikon VALO -sivustolla.
Chromiumin valikko
Ubuntun Chromiumin versiotiedot
Chromiumin asetukset
Chromiumissa toimivat samat teemat kuin
Chromessakin.
"Lone Tree"-teema valittuna.
Chromiumin työkaluista on hyötyä
web-kehittäjälle.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
JSXGraph on JavaScript-kirjasto interaktiivisten geometristen
konstruktioiden tekemiseen www-sivuille.
JSXGraph on
monipuolinen geometriakirjasto JavaScript-kielelle. Sillä on mahdollista
piirtää erilaisia geometrisia konstruktioita ja tehdä niistä
interaktiivisia. Kuvien eri elementit voiva riippua toisistaan, jolloin
esimerkiksi ympyrän keskipisteen siirtäminen vaikuttaa ympyrään ja
kaikkiin muihin siitä riippuviin kuvioihin. JSXGraphilla voidaan siis
tehdä vastaavia kuvia kuin esimerkiksi
GeoGebralla. Toisin kuin GeoGebrassa,
JSXGraphilla ei ole graafista käyttöliittymää kuvien piirtämiseen, mutta
toisaalta ohjelmointikirjastona sen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu
vain käyttäjän tekemään piirtämiseen vaan sitä voidaan käyttää vaikka
verkon kautta tulevan tilastodatan havainnollistamiseen.
JSXGraphissa on käytettävissä lukuisia geometrisia elementtejä, kuten
pisteitä, suoria, janoja, ympyröitä, leikkauspisteitä, kulmia,
normaaleja ja niin edelleen. Konstruktioiden rakentaminen näitä
käyttämällä onnistuu pienen harjoittelun jälkeen melko vaivattomasti.
JSXGraphin kotisivuilla on sen käytöstä useita eritasoisia kokeiltavissa
olevia esimerkkejä
lähdekoodeineen. Kuvien piirtämiseen JSXGraph käyttää oletuksena
SVG-piirtoa, jota käytännössä kaikki ajantasaiset www-selaimet tukevat
jo luonnostaan. Vaihtoehtoisina renderöintikoneistoina ovat käytössä
canvas ja vml.
Samankaltaisuus GeoGebran piirto-ominaisuuksien kanssa näkyy myös siinä,
että JSXGraphille löytyy GeogebraReader.js, jolla onnistuu monien
GeoGebran ggb-tiedostojen näyttäminen suoraan selaimessa ilman GeoGebran
muuten käyttämää Java-lisäosaa. Hieman jo vanha
esimerkkisivu
näyttää rinnakkain saman ggb-tiedoston sekä JSXGraphilla että aidolla
GeoGebralla. GeoGebran lisäksi JSXGraphilla on mahdollista näyttää mytös
GEONExTin, Intergeon sekä Cinderellan tiedostomuotoja tarvittavilla
lisäosilla. JSXGraph sekä sen lisäosat ovat ladattavissa JSXGraphin
kotisivuilta. Niitä voi
linkittää käytettäväksi www-sivuilla suoraan myös
cdnjs.com-palvelusta.
Geometristen kuvioiden piirtämistä on mahdollista tehdä JSXGraphin
kanssa käyttäen
JessieScript-kieltä,
jolla geometrinen konstruktio on melko intuitiivista kuvata tekstinä.
Tuki JessieScriptin käytölle on ladattava erillisellä
js-tiedostolla.
Geometristen piirtoelementtien lisäksi JSXGraphilla on mahdollista
piirtää myös esimerkiksi erilaisia funktioiden kuvaajia ja vaikka niiden
Riemann-summien porraskuvioita. Myös kilpikonnagrafiikan piirtämiseen
JSXGraph sisältää valmiit työkalut. Ohjelmointitaitoiselle JSXGraph on
erittäin monipuolinen piirtokirjasto, jolla on helppoa tehdä vaikka
matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin opetuskäyttöön erilaisia
sovelluksia.
Esimerkki GeoGebralla piirretystä ja JSXGraphilla näytetystä interaktiivisesta kuvasta.
jQuery('head').append('');
if (jQuery('#jsxgbox').length > 0){
var b = JXG.JSXGraph.loadBoardFromFile('jsxgbox', 'files/something.ggb', 'geogebra');
}
Kotisivu
http://jsxgraph.uni-bayreuth.de/wp/
https://github.com/jsxgraph/jsxgraph
Lisenssi
GNU LGPL tai MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Kirjasto koostuu JavaScript-tiedostosta sekä css-tiedostosta, jotka
voi ladata itselleen JSXGraphin kotisivuilta. Vaihtoehtoisesti
kirjastoa voi käyttää verkosta ladattavana palveluna esimerkiksi
osoitteesta: http://cdnjs.com/libraries/jsxgraph/
Käyttöohjeet
Esimerkkejä
Referenssikortti
(pdf)
JessieScriptin
ohjeet
Esimerkki: Viisi hiirellä raahattavaa pistettä ja niiden kautta
piirretty käyrä.
Eulerin suora havainnollistettuna JSXGraphilla
interaktiivisesti.
Interaktiivinen geometrinen kuva.
JSXGraphilla voi lukea GEONExT-muotoisen tiedoston ja näyttää
sen.
Myös GeoGebra-tiedostojen näyttäminen onnistuu tiettyyn rajaan
saakka.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JSXGraph (http://viikonvalo.fi/JSXGraph)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
LibreOfficen Base on täysin varusteltu tietokantaohjelma, joka on
suunniteltu täyttämään monenlaisten käyttäjien tarpeet.
LibreOffice on avoimeen
lähdekoodiin perustuva ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka sisältää
tekstinkäsittelyohjelman (Writer),
taulukkolaskentaohjelman (Calc), esitysgrafiikkaohjelman
(Impress), tietokantaohjelman (Base),
vektorigrafiikan tuottamiseen tarkoitetun piirto-ohjelman (Draw) sekä
matemaattisten kaavojen kirjoittamiseen tarkoitetun ohjelman (Math).
Writer ja Impress on
valotettu jo aiemmin, nyt on vuorossa Base. Base on vapaa
tietokantaohjelma, saman
tapainen kuin kaupallinen Microsoft Access. Basella voi luoda ja muokata
tietokantoja. Base toimii myös edustaohjelmana muille
tietokantaohjelmille kuten MariaDB, MySQL ja
PostgreSQL. Basessa on
velhot, joiden avulla
on helppo tehdä raportteja tietokannasta. Henkilökohtaisessa
tietokantakäytössä riittää Basen oma HSQL-tietokantamoottori, joka
tallentaa tiedot suoraan Base-tiedostoon. Lisäksi voit tallentaa ja
lukea tietoja dBase-tiedostoista, jotka toimivat myös monissa muissa
vastaavissa ohjelmistoissa.
Tehokäyttäjiä ja yrityksiä kiinnostaa mahdollisuus käyttää ulkoisia
tietokantoja. Base tukee suoraan yleisimpiä tietokantaohjelmistoja:
MySQL, Adadas D, MS Access ja PostgreSQL. Lisäksi JDBC- ja
ODBC-ajureiden avulla voi käyttää lähes mitä tahansa muutakin olemassa
olevaa tietokantaa.
LibreOffice on käännetty suomen lisäksi yli 30 kielelle, ja se on
asennettavissa kaikkiin yleisesti käytössä oleviin käyttöjärjestelmiin,
joita ovat Microsoft Windows, Mac OS X (PPC ja Intel) ja Linux (Debian,
Ubuntu, Fedora, Mandriva, Suse jne).
Windowsille on saatavilla myös mukana kulkeva versio LibreOfficesta
PortableApps.com-muodossa. Voit kuljettaa asiakirjoja ja ohjelmistoa
USB-tikulla tai säilyttää niitä verkossa. Lisää tietoa löydät
osoitteesta Portableabbs.com.
Linuxissa oikoluku ja tavutus toimivat parhaiten käytettäessä
käyttöjärjestelmän mukana tulevaa LibreOfficea. Esimerkiksi uusimmissa
Ubuntuissa Voikkoon perustuva oikoluku ja tavutus ovat käytettävissä
heti käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen, jos asennuksen yhteydessä on
valittu asennettavaksi suomen kielen tuki.
Debian Wheezyssä jouduin asentamaan paketin
libmyodbc jotta MySQL-tietokantayhteys toimi. Lisäksi LibreOfficen
Java-asetuksissa piti valita käytettävä Java. Sitten sain käytettyä
aiemmin etäpalvelimelle tekemääni MySQL-tietokantaa.
Ohjeita löytyy netistä, esimerkiksi miten laskentataulukosta (eli Calc)
saadaan tehtyä
tietokanta, jossa
kenttien nimeksi tulee laskentataulukon sarakkeiden nimet. Tämä on
kätevää, jos on pitänyt kortistoa taulukkolaskimella ja projekti on
kasvanut liikaa. Silloin on raporttien tuottaminen työlästä ja
ylipäätään työskentely tämän "tietokannan" kanssa hankalaa.
Basen tietokantaa voi SQL -kielellä
muokata, tehdä hakuja tai tuottaa raportteja.
LibreOfficen kehitystyötä koordinoi riippumaton The Document Foundation
-säätiö. LibreOfficen kehittely aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2.
LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011.
Uusin versio 4.1.3 julkaistiin 1. marraskuuta 2013. The Document
-säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice puolen vuoden välein
ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien
maaliskuu/syyskuu aikatauluun.
Kotisivu
http://www.libreoffice.org/features/base/
Lisenssi
GNU LGPLv v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Windowsille Base on saatavilla myös VALO-CD:ltä. Muiden
käyttöjärjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
VALO-CD
LibreOffice Base löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Keskeneräinen englanninkielinen
käsikirja
Suomenkielinen
ohje
Youtube video tietokannan
luonnista
Kätevä ohjelappu
pikanäppäimistä
Suomenkielinen luento Basen
käytöstä
Velholla saa tehtyä tietokannan
LibreOffice ja erityisesti Base tarvitsee toimivan Javan
Taulut, kyselyt, lomakkeet (tiedon syötöön)
ja raportit saa luotua velholla
Yhteys olemassa olevaan tietokantaan luodaan
sekin velholla
Linuxissa JDBC MySQL-yhteyksiin
etäpalvelimeen
Tietokannan tiedot
Käyttäjä ja salasana
Valmis
Taulun suunnittelua velholla
Esimerkkitauluja voi käyttää pohjana,
valitaan niistä halutut kentät
Valitut kentät saa haluamaansa järjestykseen
Kun taulu on tehty, siihen voi lisätä tietueita
Raportti luodaan samaan tapaan, siihen saa
tulostumaan haluamansa kentät
Raportin luonti valmis
Tulostettu raportti. Sen saa paperillekin.
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: LibreOffice Base (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Base)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
PC-BSD on työpöytäkäyttöön suunnattu FreeBSD-pohjainen avoimen
lähdekoodin käyttöjärjestelmä.
PC-BSD on
FreeBSD:n, vapaan Unix-käyttöjärjestelmän,
pohjalta kehitetty käyttöjärjestelmä, jonka tavoitteena on olla
käyttäjäystävällinen erityisesti työpöytäkäytössä. Sen pyrkimyksenä on
yhdistää FreeBSD:n vakaus ja turvallisuus helppoon käytettävyyteen.
PC-BSD:n oletuskäyttöliittymänä on Linux-jakeluistakin tuttu
KDE-työpöytäympäristö, mutta muidenkin
käyttöliittymien asentaminen on mahdollista. PC-BSD:n
järjestelmäasetusten muokkaamiseen on tarjolla helppokäyttöinen
graafinen Ohjauspaneeli-sovellus, jolla voidaan muokata esimerkiksi
palomuurin ja erilaisten laitteiden asetuksia.
Ohjelmistojen asentamiseen on käytettävissä AppCafe-sovellus, joka
tarjoaa suuren joukon kategorioittain luokiteltuja pbi-paketteina
asennettavia sovelluksia. Pbi-pakettivarasto seuraa FreeBSD:n
ports-pakettijärjestelmän tarjoamia ohjelmia, jotka käännetään
automaattisesti pbi-paketeiksi. Linux-järjestelmistä ja muista Unixeista
poiketen PC-BSD:n paketit asennetaan sovelluskohtaisesti /usr/pbi
-hakemiston alle kukin paketti kokonaisuudessaan omaan hakemistoonsa.
Tämä siis muistuttaa esimerkiksi Mac OS X:n ohjelmapakettien
asentamista. Pbi-paketteja voi asentaa ja hallita myös komentoriviltä
käsin. Pbi-pakettien lisäksi ohjelmistoja voi asentaa myös suoraan
FreeBSD:n ports-järjestelmästä.
PC-BSD:n käyttöliittymä on tuttu niille, jotka ovat käyttäneet
KDE-työpöytää aiemmin jossain Linux-jakelussa. Myös suuri osa valmiiksi
asennetuista ohjelmista tai paketinhallinnan kautta asennettavista
ohjelmista on täsmälleen samoja sovelluksia, jotka ovat käytettävissä
myös Linux-jakeluiden kanssa. Tämä on luonnollista, sillä monien avoimen
lähdekoodin ohjelmien siirtäminen Unix-tyyppisestä käyttöjärjestelmästä
toiseen tapahtuu vain kääntämällä ohjelma uudelleen kohdejärjestelmään
lähdekoodeista. Erityisesti esimerkiksi Gnome- ja
KDE-työpöytäjärjestelmiin tarkoitetut ohjelmat toimivat hyvin samalla
tavoin eri alustoilla.
Erityisesti jo Linux-järjestelmiin tutustuneille PC-BSD voi olla
mielenkiintoinen tutustuttava. Suuri osa järjestelmän toiminnoista on
samanlaisia molemmilla alustoilla, mutta osa niistä on puolestaan
toteutettu hieman eri tavalla, mikä vaatii pientä opettelua ja
totuttelua. Esimerkiksi komentotulkkina BSD-järjestelmissä on usein
käytetty oletuksena csh:ta, kun Linux-järjestelmissä käytetään
tyypillisesti bash:ia. Tämäkin on toki muokattavissa oman mieltymyksen
mukaan. PC-BSD:n käytön opettelun voi aloittaa vaikka lukemalla sen
käsikirjaa.
PC-BSD:n voi asentaa myös
VirtualBox-virtuaalikoneeseen, johon
asennettuna se osaa automaattisesti ottaa käyttöön VirtualBoxin
vieraslisäosat ja siten esimerkiksi skaalata työpöydän ikkunan koon
mukaan.
Kotisivu
http://www.pcbsd.org/
Lisenssi
Ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
PC-BSD:n asennuslevyn ISO-levykuva on ladattavissa sen kotisivuilta.
Käyttöohje
PC-BSD 9.2
handbook
(pdf, englanniksi)
PC-BSD:n asennuslevy kysyy ensitöikseen, asennetaanko graafisessa
tilassa vai tekstitilassa.
Asennuslevyn käynnistyksen yhteydessä juoksevaa tekstiä ei kannata
säikähtää.
Asennuskieleksi voi valita myös suomen.
Asennusvaihtoehtoja on kolme: Työpöytä (PC-BSD), palvelin (TrueOS)
ja palautus varmuuskopioista.
Asentaminen kestää jonkin aikaa.
Sisään kirjaudutaan monesta Linux-järjestelmästäkin tutun GDM:n
kautta.
Työpöytäjärjestelmänä PC-BSD käyttää oletuksena
KDE:tä.
KDE-työpöytäympäristön tuttuja sovelluksia ja PC-BSD:n
ohjauspaneeli.
AppCafe on paketinhallintasovellus pbi-pakettien
asentamiseen.
Suuri osa sovelluksista on samoja, joita käytetään myös
Linux-järjestelmissä ja toisinaan myös Windowsissa. Kuvassa
Gimp-kuvankäsittelyohjelma.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PC-BSD (http://viikonvalo.fi/PC-BSD)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
DOSBox on emulaattoriohjelmalla, jolla voi ajaa nostalgisia
DOS-aikakauden ohjelmia ja pelejä.
DOSBox mahdollistaa
vanhojen DOS-ohjelmien ja erityisesti -pelien käyttämisen useilla
nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Se löytyy ainakin Windows-, Linux-,
Mac OS X-, FreeBSD-, BeOS-, OS/2-, RISC OS- ja Solaris-järjestelmille.
Itse DOS-alustan emuloinnin lisäksi DOSBox emuloi myös
286/386-suorittimia, tiedostojärjestelmiä, erilaisia DOS:in kanssa
käytettyjä muistijärjestelmiä, näyttötyyppejä sekä DOS-aikakauden
yleisimpiä äänikortteja. Prosessoriemuloinnin ansiosta DOSBox toimii
myös Arm-pohjaisessa Raspberry Pi
-minikoneessa.
DOSBox käynnistyy omaan ikkunaansa, jossa näytetään DOS-järjestelmän
komentokehotetta matkiva käyttöliittymä. Ohjelma käynnistyy Z-asemalta,
joka sisältää muutamia järjestelmän perusohjelmia. Muiksi asemiksi
DOSBoxiin voi liittää mount-komennolla isäntäjärjestelmän hakemistoja
taikka esimerkiksi cd- tai dvd-aseman. Koska DOSBox osaa matkia
tarvittavia muistityyppejä ja yleisimpiä äänikortteja, käynnistyvät
monet ohjelmat jopa helpommin kuin aikoinaan aidoilla DOS-versiolla.
Myös esimerkiksi näppäimistöasetusten muuttaminen suomalaiseksi tapahtuu
helposti keyb fi -komennolla.
DOS-ajan näyttöjen pienen resoluution vuoksi DOSBox-ikkuna on varsin
pieni, mutta sen voi alt+enter-näppäinyhdistelmällä suurentaa koko
näytön kokoiseksi. Ohjelmat, joissa käytetään hiirtä, kaappaavat hiiren
oletuksena omaan käyttöönsä ensimmäisellä hiiren klikkauksella, mutta
hiiren voi vapauttaa taas isäntäjärjestelmän käyttöön painamalla
ctrl+F10-yhdistelmää. Muita
näppäinyhdistelmiä ohjelmasta
löytyy esimerkiksi ohjelmien suorituksen nopeuttamiseen ja hidastamiseen
tai vaikka kuvakaappausten ja videokaappausten ottamiseen.
Vanhoja DOS-pelejä voi joiltakin löytyä vielä varastoista. Myös verkosta
löytyy lukuisia "abandonwareksi" kutsuttuja pelejä ja ohjelmia.
Abandonwareksi mainittujen ohjelmien kanssa kannattaa muistaa, että
vaikka niiden tekijät ovakin hylänneet ne ja lopettaneet niiden
kehittämisen ja myynnin, eivät niiden tekijänoikeudet ole silti
välttämättä päättyneet. Osa tällaisista ohjelmista on saatettu vapauttaa
avoimeksi lähdekoodiksi tai pelkästään vapaasti käytettäväksi
freewareksi.
Joidenkin hylätyiltä vaikuttavien pelien tai ohjelmien käyttöön ei
puolestaan ole virallista lupaa.
Kotisivu
http://www.dosbox.com
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, BeOS, FreeBSD, OS/2, RISC OS, Solaris
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa
DOSBox on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta.
Ohjeita
DOSBox-projektin wiki
Linkkejä peleihin
http://www.classicdosgames.com/
DOSBoxin komentorivikehote käynnistyy Z-asemalta. Muutama rivi
ohjeita käyttöön.
Dune 2 -pelin asennus käynnissä.
Mausteen keräämistä Arrakis-planeetalla.
1990-luvun pelien grafiikkaa. "House
Atreides"
Dune II - The Battle for Arrakis
Dune 2, Warcraft, C&C,... Rakenna ja valloita -tyyppisten pelien
perusperiaate ei ole paljoa muuttunut vuosien
saatossa.
Suomalaisen Remedy Entertainmentin Death Rally -pelin
Shareware-version käynnistys.
Death Rallyn päävalikko
Pelaajan ja auton valinta
Kaasua!
Maalissa ykkösenä
Maalissa ykkösenä
Tekstipohjainen kaksipalstainen tiedostonhallinta Volkov
Commander
Archon
Lemmings
Face Off!
Prince of Persia - aikansa klassikko
Prince of Persia
Warcraft: Orcs & Humans
Abuse
Windows 3.11 fwg
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: DOSBox (http://viikonvalo.fi/DOSBox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
Noto on yksinkertainen työkalu muistiinpanojen ja TODO-listojen
tekemiseen Jollalla.
Noto on
SailfishOS-käyttöjärjestelmässä, eli Jolla-puhelimessa, toimiva
muistiinpanotyökalu, jolla voi tehdä vapaamuotoisia muistiinpanoja tai
listamuotoisia tehtäväluetteloita. Kullekin tehtävälle tai luettelolle
annetaan otsikko, jotka näytetään luettelona ohjelman päänäkymässä.
Ohjelman alasvetovalikosta voi lisätä uusia muistiinpanoja tai
tehtävälistoja. Päänäkymän luettelossa näkyvän muistiinpanon tai
tehtävälistan voi poistaa painamalla sitä pitkään ja valitsemalla
"Delete"-toiminnon. Poistolla on Sailfish-ohjelmien tapaan viiden
sekunnin katumisaika, jonka aikana sen voi perua.
Muistiinpanot ovat täysin vapaamuotoista tekstiä ja soveltuvat hyvin
lyhyiden muistettavien asioiden ylös kirjaamiseen. Tehtävälista
puolestaan koostuu luettelosta muistettavia ja tehtäviä asioita. Kunkin
asian kohdalla on SailfishOS:n Silica-tyyppinen "rastiruutu", eli pieni
sytytettävä "valo", jolla voi merkitä kyseisen tehtävän tehdyksi. Kun
tehtävä merkitään tehdyksi, sen teksti muuttuu samalla himmeämmäksi ja
se putoaa listan loppuun, jolloin tekemättömät tehtävät pysyvät aina
listan kärjessä. Tehtävälista soveltuu hyvin esimerkiksi kauppalistaksi,
johon on helppo merkitä ostoskoriin jo kerätyt tuotteet.
Ohjelman etusivu (cover), eli SailfishOS:n moniajonäkymässä näkyvä
käynnissä olevaa ohjelmaa edustava kuva sisältää kaksi pyyhkäisemällä
käytettävää toimintoa: muistiinpanon ja tehtävälistan lisäämiset.
Ohjelman lähdekoodi on julkaistu GitHub-palvelussa
ja sen lisenssinä on ohjelman about-sivulla ilmoitettu kolmekohtainen
BSD-lisenssi.
Kotisivu
https://github.com/llelectronics/noto
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jolla-puhelimen sovelluskaupasta.
Muita esiteltyjä muistiinpano- ja tehtävätyökaluja
[Emacs Org-mode](Emacs Org-mode)
Tomboy
TiddlyWiki
Noto Jollan sovelluskaupassa
Noton about-sivu
Lisätään uusi muistiinpano
Muistiinpano sisältää otsikon ja tavallista
tekstiä
Tehtäväluettelo sisältää otsikon sekä muokattavan listan tehtäviä.
Kunkin tehtävän kohdalla on "sytytettävä valo".
Tehdyt tehtävät voi merkitä sytyttämällä kyseisen tehtävän kohdalle
valon (laittamalla "rastin ruutuun"), jolloin tehtävän teksti
muuttuu himmeäksi ja se siirtyy listan loppuun.
Noton päänäkymässä lista tallennetuista muistiinpanoista ja
tehtävälistoista.
Noton etusivu, eli cover, SailfishOS:n moniajonäkymässä.
Käytettävissä on kaksi pyyhkäisemällä käytettävää toimintoa:
muistiinpanon ja tehtävälistan lisääminen.
Muistiinpanon lisääminen etusivua
pyyhkäisemällä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Noto (http://viikonvalo.fi/Noto)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
"Mechanical Curator collection" on Yhdistyneen kuningaskunnan
kansalliskirjaston Flickr-palvelussa public
domainiksi julkaisema kokoelma menneiden vuosisatojen kirjoista
automaattisesti digitaaliseksi skannattuja kuvia.
The British Library julkaisi vuoden 2013 joulukuussa
Flickr-palvelussa runsaat miljoona kuvaa, jotka on
skannattu digitaaliseen muotoon kirjaston kokoelmissa olevista 1600-,
1700- ja 1800-luvuilla julkaistuista kirjoista. Kirjaston oman
kertoman
mukaan kuvat ovat syntyneet osana Microsoftin kanssa tehtyä kirjojen
digitointiprojektia.
Microsoft on lahjoittanut digitoidun materiaalin kansalliskirjastolle,
joka julkaisee sen julkiseen käyttöön public domainina.
Kansalliskirjaston British Library Labs -projektin
"Mechanical Curator" käy skannattuja sivuja automaattisesti läpi ja
poimii niistä kuvat. Mechanical Curator myös julkaisee satunnaisen kuvan
kerran tunnissa Tumblr-palvelussa
ja Twitterissä.
Kokoelma kattaa suuren joukon monenlaisia kuvia: karttoja, kaavioita,
kirjojen kuvituskuvia, koristeltuja kirjaimia, värikuvia, maisemia,
seinäkuvia, ornamentteja sekä paljon muuta. Kansalliskirjasto toivoo
yleisön käyttävän kuvia vapaasti ja rohkaisee keksimään niille
uusiokäyttöä sekä
remixaamaan niitä. Myös
Wikimedia
Commons
hyödyntää kokoelmaa Wikipedian kuvittamiseen. Tämän lisäksi
kansalliskirjasto toivoo yleisöltä apua kuvakokoelman organisoinnissa.
Kuvakokoelma sisältää valtavan määrän erilaisista kirjoista
automaattisesti skannattuja kuvia ja kirjastolla on toki tiedossa, mistä
ja kenen kirjoittamasta kirjasta, mistä painoksesta ja miltä sivulta
mikäkin kuva on otettu, mutta niiden luokittelu ja järjestäminen kuvien
sisällön ja aiheen mukaan on valtava työ. Kuvia on jo nyt helppo etsiä
Flickrstä tagien avulla kirjan tai sen tekijän mukaan, esimerkiksi
kuvia sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes
-kirjoista,
mutta kuvien etsiminen sisällön aiheen mukaan on vielä hankalaa. Kuvien
mahdollisimman vapaan julkaisemisen takana onkin yhtenä toiveena, että
suuri yleisö innostuisi auttamaan kuvakaaoksen lajittelussa.
Kansalliskirjasto etsii "uusia ja kekseliäitä tapoja navigoida, löytää
ja näyttää näitä ennenäkemättömiä kuvituksia". Kansalliskirjasto
pyrkii myös julkaisemaan itse vuoden 2014 alkupuolella työkalun kuvien
sisällön selvittämiseen
Joukkouttamisella.
Osa Flickristä löytyvistä kuvista on jo luokiteltu muutamaan hieman
rajatumpaan
kokoelmaan, kuten:
karttoja,
lastenkirjojen
kuvituksia,
science
fictiota,
koristeltuja
kirjaimia
ja jouluaiheisia
kuvia.
Kukin kuva ja siihen liittyvät kuvaukset ja jo olemassa olevat tagit
ovat saatavilla Flickr-palvelun
ohjelmointirajapinnan (API)
kautta. Lisäksi kansalliskirjasto on julkaissut
GitHub-palvelussa vuoden ja kuvien koon mukaan
luokiteltuina tekstimuotoisina tiedostoina kuviin liittyvää tietoa.
Tiedostoissa kullakin rivillä on yhteen kuvaan liittyvät tiedot, kuten
kirjan nimi, painopaikka, sivunumero, linkit Flickr:ssä julkaistun kuvan
eri kokoisiin versioihin ja niin edelleen. Myös tämä data on julkaistu
public domainina.
Kotisivu
http://www.flickr.com/photos/britishlibrary
Lisenssi
Public domain
Linkkejä
Mechanical Curator
Tumblr-palvelussa
Mechanical Curator Twitterissä
British Library Labs
Potretti: Image taken from page 10 of 'Up the
Niger.
Sherlock Holmes ja tohtori Watson: Image taken from page 182 of
'The Memoirs of Sherlock Holmes'
Koristekuvitusta: Image taken from page 225 of 'Jack and Three
Jills. A novel'
Science fictionia vuodelta 1893: Image taken from page 214 of 'The
Angel of the Revolution: a tale of the coming
Terror.
Lastenkirjan kuvitusta: Image taken from page 113 of 'Songs for
Little People.
Kreikan kartta: Image taken from page 20 of 'A History of
Greece.
Koristeltu iso S: Image taken from page 59 of '[The garden of
eloquence, etc.]'
Kuningatar Victoria: Image taken from page 8 of 'The Queen's
Jubilee and Toronto “called back” from 1887 to
1847.
Joulupukki: Image taken from page 17 of 'The Coming of Father
Christmas'
Teknisiä kuvia: Image taken from page 8 of 'A Visit to the
Transvaal, Barberton, Johannesberg and back ... With a
map'
Teksti: Pesasa
Kuvat: The British Library
Source: Mechanical Curator collection (http://viikonvalo.fi/Mechanical_Curator_collection)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:07:12
Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä ohjelmointiin ja muuhun
tekstintuottamiseen.
Git on ohjelmointiprojektien
tai muiden tekstipohjaisten projektien versioiden hallintaan käytettävä
hajautetusti toimiva työkalu. Sen etuina joihinkin muihin
versionhallintajärjestelmiin ovat muun muassa hajautettu rakenne, helppo
rinnakkaisten versioiden tekeminen ja skaalautuvuus pienistä
projekteista jättimäisiin. Git toimii hyvin niin pienissä yhden hengen
yhdellä koneella toteutettavissa tuotoksissa kuin suurissa monen tekijän
ja monen koneen välillä synkronoitavissa projekteissakin.
Git-järjestelmän ohjelmoi alunperin Linus Torvalds Linux-ytimen
versionhallintaa varten tilanteessa, jossa aiemmin käytetyn kaupallisen
BitKeeper-ohjelman käyttö kävi mahdottomaksi ja muut vapaat
versionhallintajärjestelmät eivät hänen mielestään täyttäneet
Linux-projektin vaatimuksia. Sana "git" on brittislangia ja tarkoittaa
ääliötä. Linus on itse sanonut olevansa egoisti, joka nimeää projektinsa
itsensä mukaan: "I'm an egotistical bastard, and I name all my projects
after myself. First Linux, now git."
Git on toteutukseltaan hajautettu
versionhallinta,
joka tarkoittaa sitä, että toisin kuin
Subversionin kaltaisessa keskitetyssä
versionhallinnassa, versioiden ylläpito ja varastointi tapahtuukin
suoraan käyttäjän koneella projektin omassa kansiossa keskitetyn
palvelimen sijaan. Kullakin käyttäjällä on siis oma repository, jossa
projektin tiedostojen versiot ovat tallessa. Tämän takia käyttäjä voi
hyödyntää versiointia myös ilman verkkoyhteyttä. Hajautetun
versionhallinnan kanssa käytössä voi toki olla myös projektiin
osallistuvien yhteinen verkossa oleva repository, jonka kanssa
paikalliset repositoryt synkronoidaan. Hajautetun toteutuksen avulla
käyttäjä voi siis hyötyä versionhallinnan tuomista eduista myös
ollessaan verkon tai keskitetyn repositoryn tavoittamattomissa
esimerkiksi matkan aikana.
Muita Gitin ominaisuuksia ovat esimerkiksi helppo versiohaarojen
(branch) luominen, versiohistorian eheys ja hyvä skaalautuvuus. Gitillä
uusien versiohaarojen tekeminen, vertailu ja yhdistäminen on tehty
tarkoituksella helpoksi, jotta käyttäjän on helppoa tehdä esimerkiksi
erilaisia kokeilevia versioita häiritsemättä päähaaraa (master) tai
muita mahdollisia haaroja. Kokeellisen versiohaaran onnistuessa ja
valmistuessa se on helppo yhdistää (merge) takaisin päähaaraan. Monissa
tilanteissa Git osaa limittää uuden version tiedostoihin tehdyt
muutokset automaattisesti oikein päähaaran tiedostoihin. Vaikeammissa
tapauksissa se pyytää käyttäjää ratkaisemaan ristiriidat käsin.
Ristiriitojen ratkaisemiseen Git osaa ehdottaa käyttäjälle koneelta
löytyviä ohjelmia, kuten Meld. Tarkoituksena onkin,
että esimerkiksi ohjelmointiprojektissa uuden ominaisuuden toteuttamista
varten voidaan luoda oma haaransa, jossa ominaisuus kehitetään valmiiksi
häiritsemättä päähaaraa, minkä jälkeen testattu haara yhdistetään
takaisin päähaaraan.
Versiohistorian eheydellä tarkoitetaan sitä, että aina kun uusi muutos
viedään versionhallintaan (commit), kyseiselle muutokselle lasketaan
tarkistussummana nimi, joka on käytännössä yksikäsitteinen koko
maailmassa. Tarkistussumman laskemiseen käytetään muun muassa kyseistä
muutosta edeltävän muutoksen (tai edeltävien muutosten, jos kyseessä
haarojen yhdistäminen) nimiä, käyttäjän sähköpostiosoitetta, itse
tiedostoja sekä muutamia muita tietoja. Näin kukin muutos on aina
kytketty yksikäsitteisesti edeltäjiinsä eikä muutoshistoriaa voi
jälkikäteen väärentää. Eräs tämän käytännön etu on, että jos saman
niminen muutos löytyy kahden käyttäjän repositoryistä, voidaan olla
varmoja, että kyse on silloin täysin samasta versiosta.
Git soveltuu erityisesti tekstimuotoisen datan versiointiin ja sitä voi
hyvin käyttää ohjelmointiprojektien lisäksi myös esimerkiksi
oppikirjojen
kirjoittamiseen. Myös
tieteellisessä tutkimustyössä on mahdollista käyttää versionhallintaa,
kun tutkijat kirjoittavat yhdessä tieteellisiä artikkeleita.
Tieteelliseen käyttöön onkin kehitetty myös erikoisversio
SciGit, jossa on tarkoituksena yksinkertaistaa
käyttöliittymää ja tuoda paremmin esille tieteellisessä työssä
oleellisia ominaisuuksia ohjelmoinnissa tarvittavien sijaan.
Binäärimuotoisia tiedostoja, kuten kuvia, voi toki myös laittaa mukaan
versionhallintaan, mutta niiden versioiden hallinta, esimerkiksi
rinnakkaisia versioita yhdistäessä, ei ole yhtä suoraviivaista kuin
tekstitiedostoilla. Pelkästään binäärisistä tiedostoista koostuvien
projektien versionhallintaan saattaa löytyä parempiakin työkaluja.
Gitin perustyökalut ovat kokoelma komentoriviohjelmia, joista kukin
tekee oman tehtävänsä. Git-versionhallinnan käyttöön löytyy kuitenkin
myös useita graafisia käyttöliittymiä. Osassa on keskitytty erityisesti
versiohistorian selailuun ja graafiseen havainnollistamiseen, kuten
esimerkiksi Gitin mukana tuleva yksinkertainen gitk tai hieman
"kauniimpi" qgit. Osa taas integroi versionhallinnan komentoja muuten
käytössä oleviin tiedostonhallintaohjelmiin, kuten Windowsiin asentuva
Tortoisegit tai
KDE-ympäristön Dolphin-tiedostoselaimen lisäosana
toimiva kdesdk-dolphin-plugins -paketti. GitX on
puolestaan Mac OS X -ympäristössä käytettävä vapaa graafinen
käyttöliittymä. Myös monet ohjelmointiin käytettävät tekstieditorit,
kuten Eclipse, osaavat käyttää Git-versionhallintaa käyttöliittymänsä
kautta joko suoraan tai lisäosan avulla. Muita graafisia käyttöliittymiä
löytyy sivulta: http://git-scm.com/downloads/guis ja vielä pidempi
lista muita käyttöliittymiä ja työkaluja sivulta:
https://git.wiki.kernel.org/index.php/InterfacesFrontendsAndTools .
Git-versionhallinta osaa olla yhteydessä palvelimella olevaan
repositoryyn useammallakin tavalla, muun muassa ssh-yhteyden tai
http-yhteyden kautta. Palvelinkäyttöä varten on olemassa myös
ohjelmistoja ja valmiita palveluita. Yksi suosituimmista Gitin kanssa
käytetyistä palveluista on GitHub osoitteessa
http://github.com . Vastaavia avoimella lähdekoodilla toimivia
palveluita ja omallekin palvelimelle asennettavissa olevia ohjelmistoja
ovat Gitorius ja Gitlab.
Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuden repositoryjen, niiden tiedostojen,
haarojen sekä historian selaamiseen www-selaimella sekä paljon muita
kehitystyöhön hyödyllisiä toiminnallisuuksia.
Kotisivu
http://git-scm.com/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD, Solaris
Asennus
Git löytyy Linux- ja BSD-järjestelmien paketinhallinnasta. Muille
järjestelmille sen voi ladata ohjelmiston kotisivujen kautta.
Käyttöohjeet
Git Linux.fi:ssä
Git tutorial
Git by example (a little
tutorial)
Git for ages 4 and up
(Youtube) Elokuvan mittainen havainnollinen esitys Gitin toiminnasta
JSXGraph-projektin Git-repositoryn kloonaaminen GitHub-palvelusta
komentorivillä.
Commit-login selaamista. Kukin suoritettu muutos, sen nimi, tekijä,
päivämäärä ja muutoksen kommentti on
selattavissa.
Versiohistorian selaamista Gitk-ohjelmalla.
Qt-pohjainen QGit ja haaroja versiohistoriassa.
kdesdk-dolphin-plugins-paketti integroi Git-komentoja KDE:n
Dolphin-tiedostohallintaohjelmaan.
Versionhallinnan haaran vaihtaminen
Dolphin-lisäosalla.
Versioihin tapahtuneiden muutosten tarkastelua
komentorivillä.
Versioden muutoksia voi tarkastella myös ulkoisilla ohjelmilla,
joita Git osaa ehdottaa automaattisesti.
Meld-työkalun käyttöä muutosten tarkasteluun.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Git (http://viikonvalo.fi/Git)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka
osaa näyttää myös Youtube-videoita.
LLs
Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty
GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja
koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa
soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta
url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta.
Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun
hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun
muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös
url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.
Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää
soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta
toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla
luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja
mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen
asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai
pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin
käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben
mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei
ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.
Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin.
Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä
hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn
Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on
muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka
musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai
näyttöä lukitessa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player
https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi)
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta.
Video
Esittelyvideo ohjelman
käytöstä (Youtube)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LLs Video Player (http://viikonvalo.fi/LLs_Video_Player)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton
helpottamiseen.
NOOBS, eli New Out of Box
Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle
sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä.
NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä
näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä
valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS
asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä
suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen
valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen
esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä
voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien
käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi
olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa
olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin
yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa
kokemusta tietokoneiden käytöstä.
Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu
SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta
ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman
nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi
NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille
ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on
ladattavissa Raspberry Pi -projektin
lataussivulta kahtena erilaisena
pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää
useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön
erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen
NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20
megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää.
Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan
suoraan verkosta.
Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään
olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa
varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu
yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio
omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille
tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä
vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi
käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin
NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä
shift-näppäintä.
Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat
käyttöjärjestelmävaihtoehdot:
Raspbian (Raspberry Pi:lle sovitettu Debian),
Arch (Arch Linux Raspberry Pi:lle sovitettuna),
OpenELEC (nopea ja käyttäjäystävällinen XBMC-multimediajärjestelmä),
Pidora (Fedora Linux-järjestelmän versio Raspberry Pi:lle),
RISC OS (kevyt ja pieni käyttöjärjestelmä),
RaspBMC (toinen versio XBMC-multimediajärjestelmästä) ja
Raspbian - Boot to Scratch (suoraan ohjelmointia opettavaan
Scratch-ohjelmaan käynnistyvä versio Raspbianista)
Kotisivu
https://github.com/raspberrypi/noobs
http://www.raspberrypi.org/downloads
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
Raspberry Pi
Asennus
NOOBS on ladattavissa Raspberry Pi -projektin
lataussivulta kahtena
versiona. Kaiken sisältävänä noin 1,4 gigatavun pakettina ja
minimaalisena kaiken tarvittavan verkosta lataavana 20 megatavun
minipakettina.
NOOBS GitHubissa.
NOOBSin latauspaketit Raspberry Pi -projektin
lataussivulla.
Zip-paketin sisältö puretaan
SD-muistikortille.
NOOBSin näyttää käynnistyksen yhteydessä valikon, josta voi valita
asennettavat järjestelmät.
Asennetaan muistikortille Raspbian, eli Raspberry Pi:lle optimoitu
Debian Wheezy.
Järjestelmän kopiointi muistikortille kestää jonkin
aikaa.
Raspbian-paketista löytyy myös Scratch-ohjelma, jolla voi tutustua
helposti ja havainnollisesti ohjelmointiin.
Raspbian asennettuna.
Seuraavilla käynnistyskerroilla oletuksena käynnistyy asennettu
käyttöjärjestelmä. NOOBSin asetuksiin pääsee painamalla
näppäimistöltä shift-näppäintä käynnistyksen
aikana.
Asennetaan OpenELEC-multimediajärjestelmää, joka pohjautuu
XBMC-järjestelmään.
Samalle muistikortille voi asentaa useamman käyttöjärjestelmän.
NOOBS antaa valita käynnistettävän
järjestelmän.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: NOOBS (http://viikonvalo.fi/NOOBS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
Linux Mint on käyttäjäystävällinen ja visuaalisestikin hyvän näköinen
Linux-jakelu.
Linux Mint 16
"Petra" on Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, joka on pyritty tekemään
mahdollisimman miellyttäväksi ja helpoksi käyttää. Helpon
käyttöliittymän lisäksi Linux Mint sisältää jo asennuksessa valmiiksi
muun muassa multimediakoodekit, joita tarvitaan joidenkin epävapaiden
tiedostoformaattien näyttämiseen ja kuuntelemiseen. Linux Mintin
versiossa 16 on keskitytty erityisesti ohjelmien vakauteen ja
toimintavarmuuteen. Linux Mint on ollut Distro
Watch -sivuston seurannassa jo pidempään
suosituimpana Linux-jakeluna. Linux Mint 16 on asennettavissa neljänä
erilaisena versiona, jotka sisältävät oletuksena eri käyttöliittymät:
Cinnamon, Mate, KDE ja Xfce.
Cinnamon on käyttöliittymä, joka alunperin kehitettiin vaihtoehtoiseksi
käyttöliittymäksi Gnome 3 työpöydälle Gnome Shell- ja
Unity-käyttöliittymien tapaan. Gnome Shellin kehityssuunta ei
miellyttänyt Linux Mintin kehittäjiä vaan he halusivat pitäytyä
perinteisemmässä työpöytäkäyttöliittymässä paneeleineen. Sittemmin
nykyiseen versioon 2.0 mennessä Cinnamon on kehittynyt itsenäiseksi
työpöytäympäristöksi, joka ei tarvitse alleen enää täyttä
Gnome-työpöytää, vaikka hyödyntääkin Gnomen tekniikoita ja kirjastoja.
Myös ikkunanhallinta, asetustyökalu (control panel) sekä
tiedostojenhallintatyökalu ovat haarautuneet omiksi versioikseen
alkuperäisistä Gnome-työpöydän vastaavista. Esimerkiksi
tiedostonhallintana Cinnamon käyttää Nautiluksesta haarautunutta Nemoa.
Cinnamonin ikkunointi osaa monen muun nykyisen työpöytäympäristön tavoin
asetella ikkunan käyttämään puolikkaan tai neljänneksen näytöstä
raahaamalla ikkunan johonkin neljästä reunasta tai neljästä kulmasta.
Tämän lisäksi Cinnamonissa on kuitenkin erikoisuutena mahdollista
"napsauttaa" ikkuna näytön reunaan tai kulmaan niin, että muut ikkunat
eivät suurennettaessa peitäkään reunaan napsautettua ikkunaa vaan
täyttävät vain lopun osan näytöstä. Näin esimerkiksi jonkin seurattavaa
tietoa sisältävän ikkunan, kuten chat-ikkunan, voi asettaa vaikka näytön
oikeaan reunaan kapeana pystyikkunana ja käyttää loppua osaa näytöstä
normaalin työtilan tavoin.
MATE puolestaan on toinen työpöytäympäristö, joka syntyi Gnome 3
-työpöydän tulon myötä. Gnome 2:n käyttöliittymää kaipaamaan jääneet
jatkoivat jo pysähtyneen Gnome 2:n kehittämistä omaan suuntaansa nimellä
MATE. Samaan tapaan kuin Cinnamonin työkalut ovat periytyneet Gnome 3:n
vastaavista, sisältää MATE työkaluja, joiden juuret ovat Gnome 2:ssa.
Esimerkiksi tiedostonhallintaa hoidetaan Nautiluksesta haarautuneella
Cajalla. Sekä Cinnamon että MATE ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten
vapaa ja avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmistojen kehityksen viemisen
omaan suuntaan, kun ohjelman virallisen tahon valitsema suunta ei
miellytä.
Kolmantena työpöytävaihtoehtona Linux Mint tarjoaa jo aiemmin Viikon
VALOna esitellyn KDE-työpöydän. Neljäs vaihtoehto
oletuksena asentuvaksi työpöytäympäristöksi on kevyeksi vaihtoehdoksi
tarkoitettu Xfce. Kukin työpöytävaihtoehdoista on ulkoasultaan ja
käytettävyydeltään viimeistellyn oloinen sekä johdonmukainen.
Linux Mint tarjoaa käyttöliittymästä riippumatta järjestelmän ylläpitoon
ja sovellusten asentamiseen selkeät työkalut sekä laajan kirjon
sovelluksia, kuten musiikkisoitin Banshee, web-selaimet
Firefox ja Chromium,
LibreOffice-toimistopaketin,
VLC-mediasoittimen,
GIMP-kuvankäsittelyohjelman,
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman sekä lukuisia
muita ohjelmia. Mikä työpöydistä käyttäjää eniten miellyttääkin, Linux
Mintin asentamalla saa itselleen toimivan ja helpon järjestelmän.
Kotisivu
http://linuxmint.com/
Lisenssi
Ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennuslevyn (dvd) iso-kuvat ovat ladattavissa Linux Mintin
kotisivujen kautta. Kuvasta voi tehdä käynnistyvän dvd-levyn tai
usb-tikun. Tarjolla ovat 64- ja 32-bittiset versiot kaikilla
neljällä käyttöliittymällä. Osasta asennuslevyistä on tarjolla
erikseen versiot, jotka eivät sisällä muun muassa epävapaita
mediakoodekkeja.
Linux Mint 16 Cinnamon-työpöydällä.
Muutamia ohjelmia auki Cinnamon-työpöydällä. Banshee-musiikkisoitin
integroituu paneeliin ja on ohjattavissa sitä kautta vaikka ohjelman
pääikkuna suljettaisiinkin.
Cinnamon-työpöydällä voi käyttää useampaa virtuaalityöpöytää,
joille ohjelmia voi jaotella ja joita voi lisätä ja poistaa
helposti. Työpöydät saa näkyviin ruudukkona helposti viemällä hiiren
vasempaan ylänurkkaan.
Järjestelmän asetukset on koottu selkeästi luokiteltuina yhteen
työkaluun. Ohjelmistohallinnasta voi asentaa ohjelmia, jotka on
luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan
kategorioihin.
Linux Mint 16 KDE-työpöydällä.
KDE:n järjestelmäasetukset, Dolphin-tiedostonhallinta sekä
VLC-mediasoitin.
Linux Mint 16 MATE-työpöydällä.
MATE-työpöydän Control Center. Samat ohjelmistohallinta ja Banshee
ovat käytettävissä kuin
Cinnamon-työpöydälläkin.
Linux Mint 16 Xfce-työpöydällä.
Asetuksia ja Gimp-kuvankäsittelyohjelma.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Linux Mint 16 (http://viikonvalo.fi/Linux_Mint_16)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin
Internet-tietosanakirja.
Wikipedia on yhteisöllinen projekti, joka
tuottaa joukkouttamista
(crowdsourcing) hyödyntäen
erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja
muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada
kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä.
Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka
tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita.
Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on
matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä
hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina
toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä
kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia
287 eri kielellä.
Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus
usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein
epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin
ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen
pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä
lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä.
Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian
sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on
helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus
lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata
esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja
tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on,
että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain
muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten
viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa
tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun
liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden
arvioimiseen.
Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin
kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden
sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan
versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita
herättävät aiheet, kuten
evoluutiota ja profeetta
Muhammadia käsittelevät
artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin
esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät
muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.
Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön
kehitettyä avoimen lähdekoodin
Mediawiki-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet
tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön
tuottamista.
Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka
sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien
tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen
CC-BY-SA-lisenssillä
ja/tai GNU Free Documentation License
(GFDL)
-lisenssiä.
Wikipedian perustivat Jimmy
Wales ja Larry
Sanger 15. tammikuuta 2001.
Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon
Wikimedia-säätiö (Wikimedia
Foundation).
Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään
Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten
Wiktionary-sanakirjaa,
Wikinews-uutissivustoa,
Wikiquote-sitaattiarkistoa,
Wikibooks-wikikirjastoa,
Wikiversity-virtuaaliopistoa.
Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään [Wikimedia
Commons](Wikimedia Commons "wikilink")-palvelua, josta löytyy suuri
kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.
Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten
lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että
Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja
pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi
Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä
keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja
käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien
ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.
Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että
poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen
Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta
varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia
voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa
esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan
toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota
he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla
palvelimillaan.
Kotisivu
http://www.wikipedia.org/
Lisenssi
Tekstit:
CC-BY-SA
/
GFDL,
Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä
Wikipedian etusivu ja linkkejä useisiin
kieliversioihin.
Suomenkielisen Wikipedian etusivu. Suositeltu artikkeli ja
ajankohtaisia aiheita.
Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä
wikitekstinä.
Sivun muutoshistoriasta näkee kaikki sivuun tehdyt muokkaukset ja
versioita pystyy vertailemaan pareittain.
Lähdeviitteet ovat tärkeä osa luotettavaa
Wikipedia-artikkelia.
Wikipediaa on 287 kielellä. Kuvassa armeniankielinen
sivu.
Osittain suojattu englanninkielinen
Evolution-artikkeli.
Wikipediaa eri kielillä ja sen
sisarprojekteja.
Wikipedia-artikkeli voi sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi
valokuvia, piirroskuvia, karttoja ja
tietolaatikoita.
Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä
wikitekstinä.
Wikipedian artikkeli Wikipediasta. Sivun yläreunassa on Wikimedian
varainkeruuvetoomus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Wikipedia (http://viikonvalo.fi/Wikipedia)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava
musiikinsoitto-ohjelma.
Banshee on
musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja
videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista
verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa
ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella
podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella
äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina,
jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla
Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.
Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen
tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata
kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan.
Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä
ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla.
Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä
soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi.
Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa
albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin
haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.
Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti
Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa
kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta.
Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja,
jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.
Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden
säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa.
Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla
työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet
erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu
käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja
jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä
ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja
albumin tiedot sekä kansikuvan.
Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä
tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat
podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia
yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi
myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai
ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen
integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan
voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä
helposti.
Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana
osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä
lisää muun muassa Librivox-palvelusta ja
Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet
Archive-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen
ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen
käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi
esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.
Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa
Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten
tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin
ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen
liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien
musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä
massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien
joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen
lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.
Kotisivu
http://banshee.fm
Lisenssi
MIT/X11
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille
alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.
Bansheen perusnäkymä. Banshee koettaa etsiä levyjen kansikuvia
ensin tiedostosta itsestään, sitten sen kansiosta ja lopuksi
erilaisista Internet-lähteistä.
Banshee näyttää haluttaessa vain soivan kappaleen
tiedot.
Banshee yksinkertaisessa ulkoasussa.
Kappaleita voi valita soittojonoon, josta Banshee soittaa niitä
lisäämisjärjestyksessä.
Soittojonoa voi järjestellä raahaamalla. Jonoon voi lisätä
kappaleita käsin lisäämisen lisäksi myös muilla perusteilla, kuten
arvostelun mukaan.
Banshee integroituu sitä tukevien työpöytäympäristöjen paneeliin
äänenhallinnan yhteyteen.
Banshee näyttää tilattujen podcastien
jaksot.
Ääni- ja video-podcasteja luetteloiva Miro Guide on integroitu
Bansheen verkkomedia-osuuteen.
Amazonin mp3-kaupassa voi asioida suoraan
Bansheella.
Internet Archive (archive.org) on suoraan selattavissa
Bansheella.
Internet Archiven äänikirjahaku.
Monte Criston kreivi kuunneltavana kappaleittain suoraan Internet
Archivesta.
Konserttitallenne Internet Archivesta.
Nettiradioiden kuuntelua Bansheella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Banshee (http://viikonvalo.fi/Banshee)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
LXDE (Lightweight X11 Desktop
Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt
avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin
puolet XFCE:n vaatimasta
keskusmuistin määrästä.
Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen,
jossa on alun perin ollut Windows
XP.
Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli
Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa
työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu
kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on
vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on
niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio.
32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska
32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman
vähemmän
muistia kuin
64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4
Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.
Testikoneen kokoonpano:
Suoritin
Intel Core 2 6300 1,9 GHz
Keskusmuisti
1 Gt
Levy
200 Gt
Näytönohjain
Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller
Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta.
Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla.
3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti.
Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen
jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.
LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös
Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole
kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla
asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi.
Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva
Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa
muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa
Linux-jakeluissa.
Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole
ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä
Unity eikä niin futuristinen kuin
KDE. Kun Windows XP korvataan toisella
käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on
merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei
ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin
lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa
toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n
tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows
XP:n
tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.
LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen
ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos
on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin
kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki
samat ohjelmat.
Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä.
Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa
tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen
sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja
taulukkolaskimena Gnumeric.
Vertailun
mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt.
Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on
muistia vain 512 Mt.
LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:
PCManFM, tiedostoselain
LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
LXSession Lite, istuntomanageri
LXSession Edit, istunnon muokkaus
LXAppearance, teemanvalitsin
LXLauncher, 7 — 10 tuuman
ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
Openbox, ikkunamanager
GPicView, kuvankatselin
LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan
sovellukset kokonaisuudeksi
LXTerminal, pääte
XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai
dataprojektorin
LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset
LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi
LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa
nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen
mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä LXDE:täkin vähemmän muistia
käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi
esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on
Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista
vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.
Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa,
saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.
Kotisivu
http://lxde.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat
käyttöjärjestelmät
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita.
Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin
puutteellisesti suomennettu.
Lubuntun ohjeet
(englanniksi)
Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun
sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows
XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.
Lubuntun LXDE-työpöytä: Firefox, tiedostonhallinta ja
musiikkisoittimen paneeliin integroitu
hallinta.
Abiword-tekstinkäsittely ja
Gnumeric-taulukkolaskenta
Lubuntun Software Center, eli ohjelmistopakettien asennustyökalu,
sekä musiikkosoitin.
Asentamalla lubuntu-restricted-extras
-paketti alkavat multimediat toimia.
Youtube toimii HTML5-tilassa
Automaattiset päivitykset toimivat kaikille
Ubuntun asennusjärjestelmän kautta asennetuille sovelluksille.
Tehtävienhallinta näyttää suorittimen
kuorman ja muistin käytön
CD-levyjä kirjoitetaan Xfburnilla
Näyttöjen asetukset LXRandR:lla
Valikon kohdista saa työkaluvihjeen
Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. Nettiyhteys WiFI:n kautta ja LXNM.
Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon
asennettu työpöytäympäristö LXDE. LXNM näyttää mitä tukiasemaa WiFI
käyttää.
Tiedostoselain PCManFM
LXAppearance säätää ulkoasua
Lisätietoja
YLEn ruotsinkielinen toimitus asensi
LUbuntun
Youtubessa
esittelyvideo Lubuntu
13.04:stä (englanniksi (vai onko australian murretta))
Kevyiden työpöytäympäristöjen muistin käytön vertailu,
englanniksi
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman
Source: LXDE (http://viikonvalo.fi/LXDE)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman
pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen
säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien
tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta
riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien
ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi
valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun
käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat
pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä,
joiden suhteista esimerkiksi
tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole
tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen
tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon
säilytettäväksi.
OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla
OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman
pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin,
yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii
tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen
jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi
mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.
OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella
käyttöliittymällä,
WebDAV-protokollaa käyttämällä
taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti
palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox
tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on
saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille.
OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun
tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille
suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä
esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti
yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli
tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.
Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää
sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin
esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat
ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää
sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä
OpenDocument-muotoiset (ODF)
tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa
tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös
muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa.
OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä
aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.
Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko
tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa
ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja
Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia
verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat
kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla
palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä,
jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud
tarjoaa kalenterit myös standardissa
CalDAV-muodossa, jolloin ne on
helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja
kalenteriohjelmiin.
Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös
yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin
selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa
osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla
CardDAV-protokollalla eri
laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät
näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.
OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä
käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä
tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata
useita RSS- ja
Atom-muotoisia uutisvirtoja
kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja,
joita voi halutessaan muotoilla
Markdown-syntaksilla.
Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä
erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.
OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä
apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs
tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin
tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä
luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin
soittamiseen selainkäyttöliittymässä.
OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi.
Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva
palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on
mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai
MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa
aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa
ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin
yritys tarjoaa OwnCloudia myös
palveluna.
Kotisivu
http://owncloud.org/
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta.
Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille
openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja
asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti
web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli
selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja
asennuksen suorittava ohjelma.
Linkkejä
Demo
Videoita
OwnCloud 6 -esittely
OwnCloudin sisäänkirjautumissivu.
Ensimmäinen sisäänkirjautuminen toivottaa käyttäjän tervetulleeksi
ja antaa linkkejä asiakasohjelmiin sekä
ohjeisiin.
OwnCloudin tiedostonäkymässä on oletuksena valmiiksi kansiot
asiakirjoille, musiikille ja kuville.
Sisäänrakennettu PDF-katselin osaa näyttää PDF-tiedostot varsin
hyvin.
Documents-kansioon tallennettuja ODT- ja
PDF-tiedostoja.
ODT-tiedoston katselu suoraan selaimessa.
Käyttäjän omat asetukset. Valittavissa muun muassa suomen
kieli.
Palveluun ladatut kuvat näytetään kansiorakenteen mukaisesti
gallerioina.
Gallerian kuvia voi selata.
Uutisvirtalukijaan voi tallentaa RSS- ja Atom-syötteitä ja lukea
niitä kootusti.
Yhteystietoja voi muokata ja selata. Niitä voi myös tuoda ja viedä
vcf-muodossa, joten yhteystietojen tuonti esimerkiksi GMailista
onnistuu helposti.
Kalenterisovellukseen voi tehdä useampia kalentereita, joihin voi
syöttää tapahtumia. Kalentereita voi käyttää CalDAV-standardilla
muilla laitteilla ja ohjelmilla.
Kalenterin käyttäminen on helppoa ja yhteystietoihin syötetyt
syntymäpäivät näkyvät kalenterissa.
Musiikkisovellus näyttää musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn
mukaan järjestettyinä. Minimaalinen soitto-ohjelma soittaa
tiedostoja suoraan palvelimelta.
Tehtävälistaan voi syöttää tehtäviä, niiden määräaikoja sekä
leimoja. Tehdyt tehtävät voi merkitä rastilla suoritetuiksi. Listaa
voi järjestellä usealla tavalla sekä suodattaa leimojen
mukaan.
Taustalla ODT-tiedosto muokkaustilassa, edustalla asiakasohjelman
asetusten syöttäminen.
Valitaan paikallinen kansio OwnCloudiin
synkronoitavaksi.
Synkronoitu kansio KDE:n
Dolphin-tiedostonhallinnassa.
ODT-tiedosto editoitavana. Tiedoston voi jakaa toisen käyttäjän
kanssa ja antaa hänelle muokkausoikeuden.
apps.owncloud.com-palvelusta voi ladata lisää sovelluksia
OwnCloudiin.
Synkronointiasiakas suorittanut
synkronoinnin.
Asiakasohjelma käynnistyy automaattisesti ja näyttää työpöydällä
ilmoituksia, kun synkronointia tehdään.
Ylläpitäjän näkymässä voi laittaa sovelluksia päälle ja
pois.
Kaksi käyttäjää muokkaa samaa ODT-tiedostoa yhtä aikaa. Toinen
käyttäjä on tiedoston omistaja ja toinen on saanut sen
muokattavakseen jaettuna tiedostona.
Muistiolla voi kirjoittaa tekstitiedostoja. Halutessaan voi käyttää
Markdown-syntaksia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ownCloud (http://viikonvalo.fi/ownCloud)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa
suoraan www-sivulle.
SVG-edit on kokonaan
www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector
Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma.
SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat
osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset
versiot osaavat näyttää SVG-tiedostot suoraan.
Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin
paljon Inkscape-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa
on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa
valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä
värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen
hallinta.
SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi,
mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää
peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita
sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen
valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten
nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja
elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä
reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi
siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata.
Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi
koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä
loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai
piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.
SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa
SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla.
Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia
selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla
SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen
kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy
kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi
tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen
avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan
palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös
rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen
välilehteen tallennettavaksi.
Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa
ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden
tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.
Kotisivu
http://code.google.com/p/svg-edit/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selain
Ohjelman perusnäkymä, johon piirrettynä kaksi
peruskuviota.
Kuvaolioita voi valita, siirtää, kiertää ja
skaalata.
Monikulmion piirtäminen.
Kuvion sivuja voi taivutella.
Ohjelmasta löytyy luokiteltu valikoima erilaisia valmiita
kuvioita.
Piirtokuvioita voi järjestellä tasoille.
Aktiivisen tason valinta.
Kuvaa on mahdollista muokata suoraan
SVG-koodina.
Valikosta löytyvät uuden kuvan luominen, kuvan avaaminen tai
kuvakomponentin tuominen, kuvan tallentaminen ja sen vienti
PNG-kuvaksi, kuvakirjasto sekä kuvan ja ohjelman
asetukset.
Chromium-selaimella ohjelman 2.6-versio antaa tallennettaessa
SVG-koodin, jonka voi kopioida ja tallentaa esimerkiksi
tekstieditorilla.
Taustaruudutus sekä "wire-frame"-tila.
Piirroselementtejä voi koostaa ryhmiksi ja niiden päällekkäisyyden
järjestystä voi muuttaa hiiren oikean näppäimen takaa tulevalla
kontekstivalikolla.
Piirroselementtejä voi tasata toistensa ja kuvan
suhteen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SVG-edit (http://viikonvalo.fi/SVG-edit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille
ja -tableteille.
Open Camera on
kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei
löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet
saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä
toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on
vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen
SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still-
että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää
"selfieiden" ottamiseen.
Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista
säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä
toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle
taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti.
Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu
näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka
jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti.
Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia
tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella
sormella nipistämällä.
Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita
asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen,
teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai
kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten
mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin
asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"),
joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka
suoristaa vinossa otetut kuvat. Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista
tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa
on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien
sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen
GPS-toiminnon avulla.
Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä
tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.
Kotisivu
http://opencamera.sourceforge.net/
F-Droidissa
Playssa
Lisenssi
GNU GPLv3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid-palvelusta
tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata
ohjelman Nokia Storesta.
Open Camera automaattiasetuksilla, automaattisen salaman
kanssa.
Tarkennusasetukset asetettuna
makrotilaan.
Auto-stabilise-valinta mittaa laitteen asennon puhelimen tai
tabletin omilla antureilla ja oikaisee otetun kuvan vaakasuoraan
automaattisesti.
Kasvontunnistus tarkentaa kuvan automaattisesti
kasvoihin.
Laitteen äänenvoimakkuusnappuloita voi käyttää laukaisijana,
zoomina tai valotuksen säätämiseen.
Ohjelmasta löytyy lukuisia valmiita kuvausasetuksia automaattisen
tilan lisäksi.
Väriefekteistä löytyy muun muassa
"sketch"-asetus.
Väriefekteistä löytyy muun muassa
"seepia"-asetus.
Auto-stabilise oikaisee automaattisesti vaakasuoraan vinossa otetut
kuvat.
Auto-stabilisella oikaistu kuva.
Makrotilassa otettu kuva.
Makrotilassa otettu kuva.
Seepiakuva
Sketch-kuva
Teksti: oma nimimerkki
kuvakaappaukset: kuvien tekijän nimimerkki
Source: Open Camera (http://viikonvalo.fi/Open_Camera)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.06.2015 - klo:21:01
Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.
Midori on kevyt ja
nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa
useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja
sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.
Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla
sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen
Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi
nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin.
Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat
erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän
tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin
toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä
muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän
tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.
Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan,
jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori
sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen
avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin
samanlainen kuin vastaava työkalu
Chromium-selaimessa.
Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten
mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla.
Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle
tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta
klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo
uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa
valitun uutisen sisältö.
Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana,
jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen
käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita,
vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa
selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin
Chromium-sovelluksia.
Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia
ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on
Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli
versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.
Kotisivu
http://midori-browser.org/
Lisenssi
GNU LGPL v2.1+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai
BSD-jakelun pakettilähteistä.
Midorin kotisivu Midorissa KDE-ympäristössä.
Midorin oletushakukone on Duck Duck Go.
Midorin valikko löytyy ikkunan oikeasta yläkulmasta samaan tapaan
kuin esimerkiksi [Chromiumissa](Chromium) ja
Chromessa.
Inspect-työkalulla voi tutkia www-sivun sisältöä ja
toimintaa.
Midorin toimintaa voi muokata lisäosilla.
RSS-lukijalisäosaa voi käyttää RSS-virtojen
seurantaan.
Osoitekenttää voi käyttää hakukenttänä ja valita tarjolla olevista
hakukoneista. Myös auki olevien välilehtien välillä vaihtaminen
onnistuu osoitekenttään kirjoittamalla.
Myös hakukentän oletushakukonetta voi
vaihtaa.
Midori on oletusselaimena esimerkiksi
ElementaryOS:ssä.
Midori-selain Windowsissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Midori (http://viikonvalo.fi/Midori)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon
organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.
TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty
taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja,
jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin
soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken
taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi
sijoitella myös sisäkkäin.
Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia
taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten
tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja
yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään
tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita,
kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty
ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi
uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena
taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi
upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen
mukaisesti taulukoista muodostuva puu.
Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi.
Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo
luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa
solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä
kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti
uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa
olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti
insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja
sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava
solu ja painamalla delete-näppäintä.
Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen
esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä.
Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja
alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti
taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan
valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä
"kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin
puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista
asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia
listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa
perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti,
jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä
taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.
Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo
muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä
sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä
ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin,
eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon
järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai
laskevasti.
Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee
tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi
kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.
Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri
soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa.
Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät
arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden
mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä
havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred,
työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta
voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on
lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät
suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella
henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät,
niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla
työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa
tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti.
Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.
Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla
käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä.
Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja
ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa
käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan
täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen
yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö
jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen
solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy
pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse
sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on
toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden
rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.
Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja
tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös
tulostaa PDF-tiedostoiksi.
Kotisivu
http://treesheets.com
Lähdekoodit: https://github.com/aardappel/treesheets
Lisenssi
Zlib-lisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X (beta)
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta
Käyttöohjeet
Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin
on helppo tutustua.
Video
Youtube-video
ohjelman käytöstä.
Sisäkkäisiä taulukoita TreeSheetsin
tutorialissa.
Solujen ulkoasun ja koon muokkausta. Taulukoiden asettelun
erilaisia yhdistelmiä tavallisesta taulukkonäkymästä
puumaisiin.
Yksittäinen taulukon solu zoomattuna.
Muotoiluja ja kuvia.
Hierarkkinen lista taulukoista
muodostettuna.
Sama lista puumaisella esityksellä ja vertikaalisella
otsikoinnilla.
Puumainen esitys, horisontaalisella
otsikoinnilla.
Taulukon sisältöä voidaan muokata transponoimalla, sarakkeiden tai
rivien mukaan järjestämällä, vaihtamalla hierarkian tasoja keskenään
tai muodostamalla hierarkiasta "litteä"
taulu.
TreeSheetsin käyttöä erilaisin tavoin.
Esimerkkinä taulukko henkilöstöstä.
TreeSheetsin laskentatoiminnallisuuden käyttöä yksinkertaisiin
laskuihin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TreeSheets (http://viikonvalo.fi/TreeSheets)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
'''Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan
vanhemmallekin tietokoneelle. '''
Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi
Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on
mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös
vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti
käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia
toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia:
Firefox, Chromium,
Midori. Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut
Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän
mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman
keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja
ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.
Microsoft Windows
XP
-käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset,
päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä
käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat
useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen
hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen
Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto
määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien
ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin
käytettävissä olevan rahan mukaan.
Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia
erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn
tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin
käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen
hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät
eivät tee ihmeitä.
Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti
ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt
käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään
miellyttävä käyttöliittymä.
Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu
käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä.
Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on
kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan
ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi
samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi
paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on
käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti,
jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin,
versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista
helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö
tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja
turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi
luokiteltuja vaihtoehtoja.
Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi
kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella
niin kutsutulla live-CD:llä tai
live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan
tyypillisesti Internetin kautta CD- tai
DVD-levykuvina, jotka ovat
.iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai
DVD-levylle taikka vaihtoehtoisesti
USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta
asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin
käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle
kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia
käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa
Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan
työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.
Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu
Suomen sivuilta. Käynnistyslevyn
voi vaihtoehtoisesti tehdä myös
USB-tikulle, jolloin
samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen.
Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää
huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin
määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.
Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän
laajalti käytettyyn Ubuntu-jakeluun. Niihin on
tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun,
mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse
käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin
kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille
luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta
riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä
jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun
aikana, kun Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu
versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden
versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta
saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei
tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos
järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa
päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi
versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön
suositellaan pitkään tuettuja versioita.
Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja
tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki
niille on asennettavissa helposti Ubuntun
ohjeiden
mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita,
joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.
Lubuntu
Lubuntu on erittäin kevyeksi tarkoitettu
rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä
LXDE-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman
kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on
Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.
Kotisivu
http://lubuntu.net/
Lataussivu
https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu
Käyttöliittymä
LXDE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord,
Gnumeric)
Nykyinen versio
Lubuntu 13.10
Seuraava versio
Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Xubuntu
Xubuntu on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen
yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä
on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi
XFCE. Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä
asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on
palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista
sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa,
mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.
Kotisivu
http://xubuntu.org
Lataussivu
http://xubuntu.org/getxubuntu/
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord,
Gnumeric)
Oletuksena sentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka)
Xubuntu 13.10
Seuraava versio
Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Linux Mint - Xfce-versio
[Linux Mint](Linux Mint 16) on Ubuntuun perustuva, mutta
Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä
on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio
käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu,
oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat
jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa
muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän
alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa
käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean
alakulman ilmoitusalueen.
Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen
tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat
multimediakoodekit.
Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
http://www.linuxmint.com/download.php
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka)
Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka)
Seuraava versio
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan toukokuun lopulla 2014
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan
Linux Mint - MATE-versio
Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto
Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina
olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän
toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon
Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine
palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.
Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu
versio.
Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
http://www.linuxmint.com/download.php
Käyttöliittymä
MATE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka)
Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka)
Seuraava versio
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan toukokuun lopulla 2014
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan
Elementary OS
ElementaryOS on kevyeksi ja selkeäksi
tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman
Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac
OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä
versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.
Kotisivu
http://elementaryos.org/
Lataussivu
http://elementaryos.org/
Käyttöliittymä
Pantheon-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta
haluamansa.
Oletuksena asentuva www-selain
Midori
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Nykyinen versio
Elementary OS 0.2 "Luna"
Seuraava versio
Elementary OS 0.3 "Isis"
Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun
jälkeen.
Esittelyvideo
Introducing Luna
Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää
hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu
tutuksi -wikikirjaa.
Asennus-CD:n käynnistäminen käynnistysvalikosta live-tilaan.
Samalla voi valita käytettävän kielen ja
näppäimistöasettelun.
Xubuntun live-CD käynnissä. Järjestelmää voi käyttää sellaisenaan
tai aloittaa asennuksen työpöydällä olevalla
kuvakkeella.
Lubuntun työpöytä.
Xubuntun työpöytä.
Linux Mintin XFCE-version
työpöytä.
Linux Mintin MATE-version
työpöytä.
Elementary OS:n työpöytä ja ubuntu-restrected-extras -paketin
asennus.
Elementary OS asennettuna vuoden 2008 Asus
EeePC-miniläppäriin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Kevyet Linux-jakelut (http://viikonvalo.fi/Kevyet_Linux-jakelut)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon
aikana.
PurpleDock on
yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin
toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla
GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan.
Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien
perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja
musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin
ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää
laitteen kanssa naputtelua.
Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman
vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin
voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena
teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä
mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden
oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.
Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin,
kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli
puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi
puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin
lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on
kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita
etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen
puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa
painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja
toimintojen tiedot.
PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin
muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä
tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen
räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko
PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman
ylimääräisiä häiriöitä.
Kotisivu
http://pfdock.purplefoto.com/
Google Play
-sivu
F-Droid-sivu
Lähdekoodit GitHubissa
Lisenssi
Apache2-lisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidilla tai Googlen
Play-kaupasta.
PurpleDock vaaka-asennossa.
PurpleDock pystyasennossa.
Asetuksista voi valita muun muassa 24 tunnin näytön ja nopeuden
yksiköt.
Ikonien ja tekstin värin voi valita muutamasta valmiista
vaihtoehdosta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PurpleDock (http://viikonvalo.fi/PurpleDock)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio
suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.
Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa
2014. LTS tarkoittaa pitkään tuettua
versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin
julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä.
Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical, lupaa
tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta
julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka
sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi
asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi
helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille
oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin
edelleen.
Myös suomenkielinen Finnish
Remix on saatavilla.
Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen
kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja
viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on
esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu
Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta
Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan
kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.
Uutta Ubuntussa
Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen
seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on
parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin.
Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti
näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä
ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä,
eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei
käytetä koko näytön kokoisena.
Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori
vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös
itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien
kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa
Ubuntu-puhelimissa.
Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen
Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8,
Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja
Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin
julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.
Ubuntu Touch
Ubuntu Touch tarjoaa
kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen
sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.
Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä
tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö
työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille
laitteille.
Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset
Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta
myöhemmin tänä vuonna.
Rinnakkaisjakelut
Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko
joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä
rinnakkaisjakeluita.
Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat
toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen.
Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä.
Saatavilla ovat:
Ubuntu Unity-työpöydällä,
Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
Ubuntu GNOME vaihtoehtoisella
GNOME-työpöydällä,
Koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu
Edubuntu,
Kevyellä XFCE-työpöydällä varustettu Xubuntu
Erittäin kevyellä LXDE-työpöydällä varustettu
Lubuntu,
Multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu
Studio,
Kotiteatterisoittimeksi sopiva
Mythbuntu,
Kiinalaiseen kulttuuriin mukautettu Ubuntu
Kylin
Palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu
Server
Hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core,
tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion
erikoistarkoituksiin
Kubuntu 14.04 LTS sisältää KDE 4.13 -työpöytäympäristön, jonka
mukana tulee muun muassa uusi sovelluskauppa ja viestintäparannuksia.
Ubuntu GNOME 14.04 LTS sisältää aidon GNOME 3 -kokemuksen niille,
jotka jäivät sitä kaipaamaan Ubuntun siirryttyä oman näköiseensä
Unityyn. Uusia sovelluksia ovat muun muassa sää, kartat, valokuvat ja
musiikki.
Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat
teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0,
Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.
Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä
viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core,
Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME,
Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki
riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään
ehtii päivittää.
Mikä Ubuntu valita?
Ubuntu Suomi tarjoaa pikaoppaan
Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla
erityisesti jotain rinnakkaisversiota:
Mikäli tietokone on valmistettu 2007 tai myöhemmin, valitse tuorein
Ubuntu 14.04 LTS
Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, mutta
RAM-keskusmuistia on 1GB tai enemmän, valitse tuoreimman Ubuntu
14.04 LTS:n 32-bittinen versio joka toimii vanhemmillakin
tietokoneilla – näytönohjaimen tulee kuitenkin tukea OpenGL 2.0
-standardia
Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, ja
RAM-keskusmuistia on alle 1GB, tai jos joka tapauksessa halutaan
kevyin mahdollinen vaihtoehto, valitse Lubuntu 14.04 LTS
Nykyiset Ubuntu-käyttäjät
Ubuntu 12.04 LTS:n tuki jatkuu vuoteen 2017 asti. Nykyisille 12.04 LTS
-version käyttäjille aletaan tarjota päivitystä 14.04 LTS:ään
heinä-elokuussa 2014, kun päivitetty 14.04.1-versio julkaistaan
asennusmediasta.
Muuta
Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen
leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla
kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään
Trusty Tahr, eli Luotettava
Tari (puolivuohi). Ubuntu 12.04
LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70, ja
myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero
18:na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista
kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa
keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.
Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille
puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain
yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin
käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön
lisäksi.
Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen
Käyttöohjeet
Ubuntun
käyttöopas
Kokeile
Ubuntun käyttöä selaimella
Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and
business
Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of
choice
Ubuntu Suomen
lehdistötiedote
Ubuntun Unity-työpöytä
Firefox ja LibreOffice
Sovelluskauppa ja näytön asetukset
Unity 8 -kuvakaappaus Nexus 4 -puhelimesta
Teksti: Tjyrinki
kuvakaappaukset: Tjyrinki
Source: Ubuntu 14.04 LTS (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_14.04_LTS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja
ääninäytteitä.
Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia
ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative
Commons -lisensseillä niin, että
niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää
lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen
taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto
mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi
äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien
palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi
valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä:
CC0,
CC-BY tai (epävapaa)
CC-BY-NC. CC0 antaa
luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä
itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin
tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita.
CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin
CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag
cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen
lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta
klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun
muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien
määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden
käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät
lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun
lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata
itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun
suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta
myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.
Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja
ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan
ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten.
Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille.
Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain
sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on
käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että
yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää
käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä
helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat
lähdemaininnat omiin tuotoksiin.
Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden
täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä
on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet
luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä
palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu
lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille
musiikkikappaleille.
Kotisivu
http://freesound.org
Lisenssit
CC0,
CC-BY,
CC-BY-NC (epävapaa
lisenssi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä
Mustarastas
Sonar
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Freesound.org (http://viikonvalo.fi/Freesound.org)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle
esimerkiksi palvelinkäyttöön.
JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina
runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä.
Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa,
mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js
käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta
varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista
toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.
Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana
ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen
(event-driven)
ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne
on toteutettu
asynkronisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai
verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden
valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai
verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään
valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös
nimitystä "non-blocking I/O".
Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään
sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse
palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen
kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia
yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa
mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.
Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan
ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä
http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa
lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien
asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged
Modules). Monet selainpäässä käytetyistä
JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa.
JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa
se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan
käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.
Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös
interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen
komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien
laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä
tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten
muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.
Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on
NodeCopter. Node.js:lle on toteutettu
moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone
2.0
-nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa
ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden
kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.
Kotisivu
http://nodejs.org/
Lähdekoodit
https://github.com/joyent/node
Lisenssi
MIT (osalla käytetyistä kirjastoista muita
lisenssejä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js
on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta.
Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin
julkaistu versio.
Käyttöohjeet
Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen
Node.js:llä
(Jaakko Salonen)
JavaScript-puutarha
Teach Yourself Node.JS in 10
Steps
Felix's Node.js Beginners
Guide
How To Node
The Node Beginner Book
Node.js:n käynnistys ja nodejs.org:sivuston etusivulta kopioitu
Hello, World -esimerkki liitettynä suoraan
komentoriville.
Nodejs.org-sivuston etusivu.
Lyhyt funktio ja sillä tehtyä laskentaa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Node.js (http://viikonvalo.fi/Node.js)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
JFractionLab on yksinkertainen ohjelma murtolukujen ja niillä
laskemisen harjoittelemiseen.
JFractionLab on hyvin yksinkertainen ohjelma murtolukujen
harjoittelemiseen. Valittavissa on 14 erilaista tehtävätyyppiä, joista
kahdeksan ensimmäistä harjoituttaa murtoluvun käsitettä ja kuusi
jälkimmäistä niillä laskemista. Murtoluvuista harjoitellaan muun muassa
niiden muodostamista, vertailua, laventamista, supistamista,
murtolukujen muuntamista sekaluvuiksi ja takaisin sekä desimaaliluvuiksi
muuntamista. Laskutoimituksista harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua,
kertolaskua sekä jakolaskua murtolukujen ja kokonaislukujen kanssa.
Laskutoimituksissa harjoitellaan tarvittaessa myös laventamista ja
supistamista sekä sekaluvuiksi muuntamista. Ohjelma pitää kirjaa kunkin
tehtävätyypin oikein vastatuista tehtävistä.
Kussakin tehtävätyypissä murtoluvut on havainnollistettu sektoreina
taikka suorakaiteen osina. Esimerkiksi laventamisissa ja supistamisissa
tämä havainnollistaa hyvin, miten väritetty sektori pysyy yhtä suurena
vaikka jako-osien määrä muuttuu.
Ohjelmaa ei valitettavasti ole käännetty suomeksi. Kielivaihtoehtoina
löytyy saksa, englanti, espanja, ranska, italia ja portugali.
Desimaalilukuja käsittelevien tehtävien kohdalla ohjelma hyväksyy sekä
suomalaisen desimaalipilkun että monissa maissa käytössä olevan
desimaalipisteen. Tästä huomaavaisesta toteutuksessa lienee kiittäminen
ohjelman saksalaista alkuperää.
Kotisivu
http://jfractionlab.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Se löytyy myös joidenkin
Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Ohjelma vaatii toimiakseen
Java-ympäristön.
Tehtävävalikko
Ensimmäisessä tehtävätyypissä valitaan hiirellä klikkaamalla oikea
määrä osia.
Supistamisen harjoittelua.
Murtolukujen vähennyslasku aloitetaan laventamalla saman
nimisiksi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JFractionLab (http://viikonvalo.fi/JFractionLab)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien
muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.
ShareLaTeX
soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä
yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota
käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko
sharelatex.com-sivuston tarjoamana
palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda
useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan
jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös
muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien
yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia
yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua
lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.
ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä.
Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva
LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan
LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa
näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei
päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen
painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja
lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa
reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella
sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia.
ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä
LaTeX-komentojen täydennystä.
Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai
lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin
zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos
sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä
voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle
koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen.
Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen
on helpompaa.
Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai
julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n
kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu
kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin
tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa
tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla
heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen
muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt
ja milloin.
ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä
tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa
Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle
koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että
projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin
tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa
kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.
Kotisivu
https://www.sharelatex.com/
Lähdekoodi
https://github.com/sharelatex/sharelatex
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet / palvelimet
Asennus
Ohjelmaa voi käyttää palveluna
ShareLaTeX sivustolla tai asentaa
omalle palvelimelle.
ShareLaTeX-palvelun etusivu.
Paikalliselle koneelle asennetun ShareLaTeX-palvelun
kirjautumissivu.
Uuden projektin aloittaminen.
ShareLaTeX opastaa käyttöliittymän käyttöä ensimmäisen projektin
avaamisen yhteydessä.
Projektinhallintapaneeli, tekstieditori ja
pdf-esikatselu.
Projektin jakaminen muille käyttäjille.
Kaksi käyttäjää muokkaa tekstiä yhtä aikaa. Toisen käyttäjän
kursori näkyy vihreänä. Projekti käännetään esikatseltavaksi pdf:ksi
"Recompile"-nappia painamalla.
Muutoshistorian tarkastelu.
Editorille on valittavissa useita erilaisia
väriteemoja.
Käyttäjätilin asetuksia. Muun muassa editorin teema ja oikoluvun
kieli.
Editori osaa myös ehdottaa
LaTeX-komentoja.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ShareLaTeX (http://viikonvalo.fi/ShareLaTeX)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
OsmAnd on OpenStreetMap-karttoja käyttävä avoimen lähdekoodin kartta-
ja navigointisovellus Androidille..
OsmAnd on varsin monipuolinen karttasovellus Android-laitteisiin ja
toimii hyvin myös SailfishOS-alustalla. Sitä voi käyttää sekä online-
että offline-karttojen kanssa. Ohjelma käyttää
OpenStreetMap-projektin tarjoamia vapaata
karttadataa. Tarvittavan alueen kartat voi ladata valikkojen kautta
laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Tämä toisaalta nopeuttaa
karttojen käyttöä ja on toisaalta hyödyllistä myös ulkomailla, missä
runsas verkkoliikenne voi tulla kalliiksi. OpenStreetMapin
offline-kartat ovat kompaktissa vektorimuodossa ja ovat hyvin ajan
tasalla. OsmAndia on mahdollista käyttää myös navigaattorina, jolloin se
laskee reitin lähtöpisteestä määränpäähän ja antaa reittiohjeet sekä
visuaalisina että ääniohjeina. Käytettävät äänet ja kielet ovat
ladattavissa laitteeseen samaan tapaan kuin kartatkin.
Ohjelmalla on kolme erilaista näyttötilaa kartoille: pohjoinen ylös,
kulkusuunta sekä kompassi. Ensimmäisessä kartta on aina asemoitu niin,
että pohjoinen on kartan yläreunassa. Toinen vaihtoehto seuraa käyttäjän
liikettä GPS:llä ja pitää kulkusuunnan aina eteenpäin. Kolmannessa
tilassa ohjelma tunnistaa laitteen asennon laitteen sisäisellä
kompassilla ja suuntaa kartan niin, että kartan pohjoinen on todellisen
pohjoisen suuntaan. Viimeinen vaihtoehto sopii erityisesti tilanteeseen,
jolloin ollaan liikkeellä esimerkiksi kävellen. Ohjelma osaa myös
näyttää kartat erikseen yö- tai päivätilassa. Yötilassa karttojen
väritys on sellainen, ettei se häikäise tai muuten häiritse hämäränäköä.
Asetusta voi vaihtaa käsin tai sen voi laittaa toimimaan automaattisesti
valoisuusanturin perusteella.
Ohjelmalla voi tehdä paikka- ja reittihakuja osoitteen tai paikan tyypin
perusteella ja hauissa voi hyödyntää OpenStreetMapin ja
Wikipedian tarjoamaa dataa ja kiinnostavia
paikkoja (POI, Points Of Interest). OpenStreetMapin data sisältää muun
muassa tietoa kaupoista, ravintoloista, huoltoasemista,
majoituspaikoista, museoista tai vaikka pankkiautomaateista. Wikipedian
kautta saadaan myös tietoa vaikkapa nähtävyyksistä. Kiinnostavat paikat
voidaan näyttää myös kartalla tyypin mukaan. Ohjelma tukee jonkin verran
alueesta riippuen myös julkisen liikenteen hakuja, eli käytännössä osaa
ainakin näyttää linja-autopysäkkien sijainteja. Haettaessa kohteen
tyypin perusteella, esimerkiksi kauppaa, ohjelma näyttää listan
löydetyistä kohteista lueteltuna etäisyyden mukaisessa järjestyksessä.
Kunkin kohteen kohdalla on lisäksi pieni aktiivisesti päivittyvä nuoli,
joka osoittaa suunnan, jossa kohde sijaitsee.
Ohjelman navigointiominaisuutta voi käyttää erikseen auto-, pyöräily tai
kävelyasetuksilla, jolloin OpenStreetMapin kartoista osataan valita
parhaiten soveltuvia reittejä. Ohjelmalla voi tallentaa muistiin
kuljetut reitit GPX-tiedostona tai online-palveluihin. Kuljettuja
reittejä ja kiinnostavia voi ladata myös suoraan OpenStreetMap-palveluun
palvelun kehittämistä varten.
Ohjelmaan on ladattavissa myös joitain lisäosia, jotka laajentavat sen
toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi etäisyyslaskuri, audio- ja
videomuistiinpanot sekä esteettömyyteen liittyvät toiminnallisuudet.
OsmAndin käyttöliittymä on osittain käännetty suomeksi, mutta käännös on
joiltain osin vielä kesken, joten valikoissa saattaa esiintyä myös
englanninkielisiä kohtia.
Kotisivu
http://osmand.net/
Lataus
https://f-droid.org/repository/browse/?fdid=net.osmand.plus
(F-Droid)
https://play.google.com/store/apps/details?id=net.osmand (Google
Play)
Lähdekoodi
https://code.google.com/p/osmand/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa Google Playn tai
F-Droidin kautta.
OsmAnd ja OpenStreetMap
http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OsmAnd
Ohjelman ensimmäinen käynnistys kysyy, halutaanko ladata
offline-karttoja.
Karttojen lataaminen.
Karttojen lisäksi ladattavissa on myös äänipaketteja joko
tallenteina tai teksti puheeksi -toiminnolla sekä Wikipedian
paikkatietoa.
Karttatietoa on paketteina ladattavissa alueittain ympäri
maailmaa.
Ohjelman selkeästä päävalikosta pääsee suoraan karttaan,
hakutoimintoon, suosikkipaikkoihin sekä
asetuksiin.
Asetukset
Karttanäkymä ja GPS-sijainti.
Yleinen karttanäkymä kompassin mukaan
suunnattuna.
Kartalla näkyvät ominaisuudet. Näkymän ominaisuudet voi valita
neljän eri pikavalinnan mukaan: yleinen karttanäkymä sekä auto-,
pyöräily- ja kävelytila.
Kartalla näytettävät kiinnostavat kohteet.
Osoitehaku
Ohjelman autolle laskema reitti, reitin pituus ja arvio
ajoajasta.
Lista sijainnin lähellä sijaitsevista ruokakaupoista, niiden
etäisyyksistä ja suunnista.
Vaiheittainen reittiohje kohteeseen.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OsmAnd (http://viikonvalo.fi/OsmAnd)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:03:03
Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.
Enntangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla
liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman
tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen,
käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi
säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen.
Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo,
kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö.
Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin
tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla
myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä
järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita
kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista.
Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut
JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.
Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat
säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva.
Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa
otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan
yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia
voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta
voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin
Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat
automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa
tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin
Entangle voi käyttää sitä.
Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva
irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren
ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja
pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi
rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.
Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin
digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat
monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman
käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että
siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.
Kotisivu
http://entangle-photo.org/
Lisenssi
GNU GPL v3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan
Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.
Entanglen perusnäkymä. Oikealla otettu kuva (tai
live-esikatselukuva), vasemmalla asetukset ja alhaalla lista
otetuista kuvista.
Käytettävän kameran valinta, jos kamera on kytketty ohjelman
käynnistämisen jälkeen tai jos yhdistettynä on useampia
kameroita.
Lisää asetuksia. Osa ei ole valittavissa tällä
kameralla.
Ohjelman asetuksia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Entangle (http://viikonvalo.fi/Entangle)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla
lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.
Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia
[Creative Commonsin](Creative Commons) vapaalla
CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat
Yleisradion omaa tuotantoa 1920—1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja,
että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti
yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä.
Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää
toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta
tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan
lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.
Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta
toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta,
rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä
henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan
tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia
radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on
tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta.
Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan
tuottamana palveluna.
Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä
suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu
melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä
esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa
tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä
kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle
lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.
Kotisivu
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat)
https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives –
Yle Arkisto -tilistä)
Lisenssi
CC-BY
Käytetyt arkistokuvat
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/
Yle Archives - Yle Arkisto
-kuvavirta.
Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuhetta
1936.
Yleisradion Porin lyhytaaltoasema,
1954.
Mannerheimintie, Ruotsalainen teatteri ja Stockmannin tavaratalo,
1946.
Yleisradion toimitalo (radiotalo),
1930.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Arkistokuvat: Yle
Source: Ylen arkistokuvat (http://viikonvalo.fi/Ylen_arkistokuvat)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.
Ohjelmalla voi
harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä
opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita
harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai
alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo.
Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita
käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä
ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan
karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä
monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia,
pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.
Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein,
sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat
oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.
Ohjelma on osa KDE-työpöytäympäristöön liittyvää KDE
Education Projectia. Näin ollen se on saatavilla
ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä.
Ohjelmasta ei ainakaan kokeiltaessa ollut valitettavasti suomenkielistä
versiota. Maantieteellisiä tietoja harjoitellessa kannattaa varmistaa
tietojen ajantasaisuus myös muuta kautta, jos on epävarmuutta
esimerkiksi maiden nykyisistä rajalinjoista.
Kotisivu
http://edu.kde.org/kgeography/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta.
BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman
paketinhallinnan kautta.
Karttoja voi tutkia. Klikkaamalla hiiellä maata tai aluetta,
näkyviin tulee sen nimi, sen pääkaupungin nimi sekä
lippu.
Valittavissa on useita karttoja maista ja
alueista.
Testiin voi valita halutun määrän satunnaisia
kysymyksiä.
Kysytään Euroopan maita kartalta.
Kuusi kysymystä kahdeksasta on vastattu oikein. Yhteenvedosta
näkyvät annetut vastaukset sekä oikeat
vaihtoehdot.
Monivalintakysymyksiä: pääkaupungille maa. Minkä maan pääkaupunki
on Praha?
Monivalintakysymyksiä: maalle pääkaupunki. Mikä on Bulgarian
pääkaupunki?
Monivalintakysymyksiä: lipulle maa.
Monivalintakysymyksiä: maalle lippu.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KGeography (http://viikonvalo.fi/KGeography)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun
hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita
paikoilleen raahaamalla.
Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden
opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin
ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle
Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin
ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita
ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat
palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni
ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia
ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa
tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet
ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden
operaatioihin ja vertailuihin.
Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää,
käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden
liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla
voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään
kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena
esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti
Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko
valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia
hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita
hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat
toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan
taustakuvan.
Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi
taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä
satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin
hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat
reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida
tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen
hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan
ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja
katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.
Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran
peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa
vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan
tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin
tekeminen ovat mahdollisia.
Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi.
Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa
Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla
CC-BY-SA-lisenssillä.
Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on
sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä
kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat
ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.
Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi
koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita
käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.
Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4.
Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä.
Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben
Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu
Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on
julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source
Code
License:lla
ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen
lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon
käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä
ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on
tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden
mukaan.
Kotisivu
http://scratch.mit.edu
Scratch 2.0:n lähdekoodi
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan
kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
Lähdekoodista ja
lisensseistä
Ohjelmointia Scratchin
kanssa, suomenkielinen opas
(Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)
Peliohjelmointia
Scratchilla
Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun
Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista"
-ikkuna.
Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen
ohjelma.
Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä,
ihmisiä, esineitä yms.
Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti
voi piirtää oman.
Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi
tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään
pienempiä.
Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja
animaatioita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Scratch (http://viikonvalo.fi/Scratch)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.
C:geo on laitteen
GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee
verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja
auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.
Geokätköily
(engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään
geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään
GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole
välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot
kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan
jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu
vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon
kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)
C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien
kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien
kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen
tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon
aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä.
Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä
suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen
hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden
etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon
käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä.
"Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin
hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai
hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen
koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana
ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta
toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain
tietyn tyyppisiin geokätköihin.
Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus,
tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena,
etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin
tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä.
Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista,
kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa
klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön
suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai
löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta,
jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen
tietokoneella.
Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella
olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa
nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla
asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan.
Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat.
Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä
OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja
Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat
offline-kartat.
Kotisivu
http://www.cgeo.org/
F-Droid
Play
Lisenssi
Apache 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai
Googlen Play-kaupasta.
Lisää tietoa
Geokätköilystä
Sähköinen opas ohjelman
käyttöön
(englanniksi)
Aloitusnäkymä
Lähimmät geokätköt
Geokätkön tarkemmat tiedot
Kätkön pitkä kuvaus
Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan
ja etäisyyden näyttävää kompassia.
Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla
etäisyydellä.
Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan
merkittyinä.
Kartalta valitun kätkön tiedot.
Hakutoiminto toimii monilla eri
hakukriteereillä.
Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston
tunnukset.
Monia muita asetuksia.
Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai
OpenStreetMap-projektin karttapohjat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: c:geo (http://viikonvalo.fi/c:geo)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja
piilottaa tarpeen mukaan.
Yakuake on
terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun
käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta
valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen
painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken
ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että
pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä,
että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva
terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja
Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin
toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän
Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.
Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri
välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden
järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa
näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka
tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien
välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen
ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki
pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.
Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita
voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.
Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta,
sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata
terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.
Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on
Tilda.
Kotisivu
http://yakuake.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa
KDE-työpöytä)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.
Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön
leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen
komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen
vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden
komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren
rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla
nimillä.
Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä
painamalla.
Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50
prosenttiin.
Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä
pienennetty.
Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta
alakulmasta.
Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin
värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita
teemoja ja ladata niitä lisää.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Yakuake (http://viikonvalo.fi/Yakuake)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.
Gwenview on
kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä.
Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se
osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot,
peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot.
Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen
toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko
yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka
tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.
Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa
viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa
olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja
kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä
voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin
Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina.
Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se
toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut
tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin
Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja
kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa
ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla.
Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota
voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.
Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu
pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja
kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli
esimerkiksi Samba-yhteyden
(SMB) tai
ssh-yhteyden kautta
(SFTP).
Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai
MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer
Protocol,
Media Transfer
Protocol).
Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme
välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä
muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset.
Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä
erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla
napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella
kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP,
Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa
useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai
niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai
panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import,
export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen
median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko
työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon
muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia
sarjatyönä.
Kotisivu
http://gwenview.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.
Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot
ja kirjanmerkit.
Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina.
Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta
alakulmasta.
Kuvan metatiedot.
Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
Kuvanäkymä.
Kuvanäkymä kokoruututilassa.
Selausnäkymä kokoruututilassa.
Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n
tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain
toisessa ohjelmassa.
Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista
kalenterin.
Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin
esimerkiksi tulostamista varten.
Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut
vientilisäosat.
Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn
sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa
tarvittaessa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Gwenview (http://viikonvalo.fi/Gwenview)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava
Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden
suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.
Tails on kehitetty
Ingogniton
seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja
tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä
jota Edward Snowden
käyttää
(samoin kuin Snowdenin
yhteistyökumppanit).
Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon
kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää
salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on
otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan
kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden
usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu
tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä
mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös
kryptattu ja lisäksi tavalla
joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun.
Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä
yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa
selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa
vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta
lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn
viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole
kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi
mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.
Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole
välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä,
Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista
tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa
salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka
päivä eri paikasta.
Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset
Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa
ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö
mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä
vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan
suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä
saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin
jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää
luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko
asennus itse.
Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor
jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään
verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin
pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden
lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata
samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei
selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon
tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu
toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.
Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan
ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen
kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön
suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen
olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät
ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.
Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö.
Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun
kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä
juurikaan huomaa.
Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa
omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun,
mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin
tehdä DVD-levylle tai
muistitikulle
Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä
olevalla
Tails-installerilla
muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun
tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt
kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.
Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden
USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti
kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.
Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa
mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin
laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla
dmesg | tail -20
Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti
valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen,
ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.
Uusin versio 1.0.1
julkaistiin
10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio
1.1\~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1
julkaistiin 15. heinäkuuta. Tailsin kalenterin
mukaan versio 1.1 on
tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.
Kotisivu
https://tails.boum.org/
Lisenssi
GNU GPL v3+
Toimii seuraavilla alustoilla
i386, AMD64
Asennus
Asennustiedosto noudetaan kotisivulta.
Asennusohjeet
Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.
Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön
Firefox
Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla
IP-numerollaan
Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean
IP-numeron
Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen
webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin,
jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle
taltiolle
Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut
webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa
kiellettyä
Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen
kauan
Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta
saitilleen
Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen
jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä
asetuksia
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti
Source: Tails (http://viikonvalo.fi/Tails)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.
Dolphin on
KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä
tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn
tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon
koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa
paljolti KDE-työpöydän
KIO-slave-järjestelmään (KDE
Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri
protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä
KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file,
ssh-yhteyden yli toimiva
SFTP,
Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli
SMB sekä useat muut
protokollat.
Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se
kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen
tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että
www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta
käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri
KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta.
Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan
selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto,
avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu
sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman
kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin
saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa
kansiokohtaisesti.
Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä
navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla.
Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä
klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä
yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata
lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli
"Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat
kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen
haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten
usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen
selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta
sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa
suoraan infopaneelissa.
Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön
perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin
tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti.
Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin.
Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon
voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva
tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion
vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.
Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa
käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee
käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit
medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon
ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut.
Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla
voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä.
Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata
niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota.
Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa
käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös
ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena
'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia
ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi
tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.
Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä,
jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä
omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis
-tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia
tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida
tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät
hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun
tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan
Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien
mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan
numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen
tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja
tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän
multimedia-asetuksista.
Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta
tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella.
Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja
video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi
käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua
haettavasta tiedostosta.
Kotisivu
http://dolphin.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se
asentuu automaattisesti, jos
KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.
Käyttäjän kotikansio kuvakenäkymällä.
Kuvia sisältävä kansio esikatselukuvilla.
Jaettu näkymä, jossa näkyvissä kaksi erillistä kansiota
rinnakkain.
Puunäkymä ja infonäkymä lisättyinä
sivupaneeleiksi.
Terminaalinäkymä avattuna paneeliksi.
Yksityiskohtanäkymän näytettävien sarakkeiden
valinta.
Verkkonäkymässä ovat selattavissa muun muassa Samba-jaot sekä
multimedialaitteet.
Samba-jakojen käyttö suoraan verkon yli.
Sftp-yhteyden käyttö Dolphinilla.
Zip-paketin sisällön selaaminen suoraan
Dolphinilla.
Iso-levykuva avattu selattavaksi.
Audio-cd:n sisältö esitetään virtuaalisena
tiedostojärjestelmänä.
Usb-tikun selaaminen ja irrottaminen.
Puhelimen sisällön selaamista
mtp-yhteydellä.
Dolphinin hakutoiminnallisuus hyödyntää KDE:n luomaa tietokantaa
levyllä olevista tiedostoista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Dolphin (http://viikonvalo.fi/Dolphin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma
tekstipohjaisella käyttöliittymällä.
Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton
Commander.
Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus,
mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä
hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden
kautta.
Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n
pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee
olla gpm asennettuna.
MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata
sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää,
hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen
insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja
säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin
jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä
yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen
MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä
varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää
ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia
vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää
kuvaa.
Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-,
.tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen
hakemistoa.
X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight
Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun
ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin
Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä
Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista
määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight
Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä,
kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.
Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska
toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne.,
ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin
ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään
ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on
kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä.
Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen
vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.
Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on
useita.
Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy
Wikipediasta.
Kotisivu
https://www.midnight-commander.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version
saa Sourceforgesta.
Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta
Binaries-sivulta.
Käyttöohjeet
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1.
Wikistä löytyy englanninkielinen
käsikirja.
Midnight Commander ja Windows Vista
Midnight Commander Debian GNU/Linux 7:ssa
Tiedostonäkymän kahdessa osassa eri hakemistot. Kapeassa
sarakkeessa tiedostonimiä typistetään.
Kun ikkuna on tarpeeksi iso pitkät nimet mahtuvat näkymään
kokonaisina.
Näkymiä on erilaisia
Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, tässä FTP-palvelimen
hakemisto oikeanpuoleisessa näkymässä.
Tar-tiedoston sisällön voi katsoa
Lisätietoja:
Midnight Commander / MC
Tutorial
An Introduction to the Midnight
Commander
man-sivu
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Midnight Commander (http://viikonvalo.fi/Midnight_Commander)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2015 - klo:10:11
Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.
Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli
punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen
näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää
näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.
Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma
laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa
valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä
punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle
näytölle paremmin sopiviksi.
Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä
tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri
kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi
olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa
punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee
paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri
ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä
rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään.
Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja
Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista
käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu
siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa
myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista
käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta
sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.
Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt
mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan.
Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja
pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista
ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa
koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:
$ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
Käytetään menetelmää 'randr'.
Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen
Maps-palvelulla.
Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren
ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä
on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja
pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä
sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla
ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.
Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin
itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt
kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä
gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka
sisäänkirjautumisella.
Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt
miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten
tilalla on siis valokuvia.
Kotisivu
http://jonls.dk/redshift/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.
Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.
Käyttöohjeet
Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma
toimii ja käyttövinkkejä.
Redhift pois päältä
Värilämpötilaksi pakotettu 3500 °C
Värilämpötilaksi pakotettu 8000 °C
Teksti: Taleman
Valokuvaus: Taleman
Source: Redshift (http://viikonvalo.fi/Redshift)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita
web-käyttöön.
Font Awesome on kokoelma skaalautuvia
yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli
fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta.
Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden
avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen
tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden
käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja
niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti.
CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen
kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei
kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet
eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset
kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".
Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT,
SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää
webbifonttina, eli
linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi
ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös
työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan.
Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla
kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä
valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan
näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen
nimeä.
Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä
tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa
kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä
sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin,
kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä
sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa
on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa
luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa:
fa-5x.
Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina,
kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font
Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi
Bootstrap-komponenttien
kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen
esimerkkisivulta.
Kotisivu
http://fontawesome.io
Lisenssi
Fontit: SIL OFL 1.1
CSS- ja LESS-koodi:
MIT
Dokumentaatio: CC-BY
3.0
Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka
kuuluvat niiden omistajille.
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä käytöstä
http://fontawesome.io/examples/
Luettelo kaikista kuvakkeista
http://fontawesome.io/icons/
Font Awesomen etusivulla on käytetty fonttia
kuvakkeina.
"Cheatsheet", eli lunttilappu, josta voi tarvittaessa luntata
kuvakkeiden nimet ja unicode-koodit.
Luettelo kaikista käytettävissä olevista kuvakkeista löytyy Font
Awesomin sivuilta.
Esimerkkejä Font Awesomen kuvakkeiden
käytöstä.
Font Awesome toimii hyvin yhdessä vaikka Bootstrap-komponenttien
kanssa.
Kuvakkeita voi käyttää web-käytön lisäksi myös muualla, esimerkiksi
työpöytäsovelluksissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Font Awesome (http://viikonvalo.fi/Font_Awesome)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan
dysleksiasta eli
lukihäiriöstä
kärsivien lukemista.
Tavalliset
kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten
ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään
toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa
kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat
toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi
kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja.
Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.
Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri
kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet
samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja
luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu
alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä"
väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset.
Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja
hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.
OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin
paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös
oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten
Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös
selainlaajennoksena.
OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli
normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi
pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on
käytetty tieteellisissä
tutkimuksissa todettua
tietoa.
Kotisivu
http://opendyslexic.org/
Lähdekoodi
: https://github.com/antijingoist/open-dyslexic
Lisenssi
CC-BY 3.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja
linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa
Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan
kautta.
Muita vastaavia
: Eulexia (SIL-OFL
-lisenssillä)
Opendyslexic.org-sivuston etusivu.
Muissa fonteissa samankaltaisia kirjaimia on koetettu
OpenDyslexic-fontissa muuntaa
erottuvammiksi.
Chrome-selainlaajennos.
OpenDyslexic-monoa voi käyttää tekstieditorissa vaikka
koodaamiseen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OpenDyslexic (http://viikonvalo.fi/OpenDyslexic)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Internet Archive Book Images on laaja kokoelma vanhoista kirjoista
skannattuja public domain -kuvia.
Internet Archive] on amerikkalainen voittoa
tavoittelematon järjestö, joka pyrkii arkistoimaan kirjaston tavoin
Internetin sisältöä tutkijoille ja tuleville polville. Järjestön
tunnetuimpia palveluita on WayBack Machine,
jolla voi etsiä ja selata Internet-sivustojen vanhoja arkistoituja
sisältöjä. Internet-sivustojen lisäksi järjestö arkistoi myös painettua
aineistoa digitaaliseen muotoon skannaamalla tekijänoikeuksista vapaita
kirjoja sähköiseen muotoon. Kirjoja on yli viideltä vuosisadalta.
Internet Archive Book Images on järjestön
Flickr-palveluun koostama kokoelma näistä
sähköiseen muotoon saatetuista kirjoista löydettyjä kuvia. Yli kahdesta
miljoonasta skannatusta kirjasta kuvia on saatu noin 14 miljoonaa,
joista noin 2,6 miljoonaa on jo saatettu julkiseen jakeluun.
Koska skannatuille kirjoille on digitoinnin yhteydessä tehty myöskin
tekstintunnistus, on kunkin kuvan mukaan voitu liittää metatiedoksi 500
sanaa, jotka esiintyvät kirjassa kuvan edellä ja sen jälkeen. Näin
kullekin kuvalle on saatu konteksti, jonka perusteella niitä voidaan
hakea. Flickr-palvelun hakutoiminnossa voi sanahaun rajoittaa kyseisen
tilin jakamiin kuviin, jolloin on helppoa etsiä vaikka kissoihin
liittyviä kuvia.
Kontekstitekstin laajuudesta johtuen hakuihin saattaa tulla jonkin
verran myös ylimääräisiä osumia. Esimerkiksi kissahaun yhteydessä löytyi
myös joukko muiden eläimien kuvia. Samoin tästä syystä kuvien
kuvatekstit eivät useinkaan kerro suoraan, mitä kuva sisältää vaan
tiedon joutuu etsimään itse asiayhteydestä. Jokaisen kuvan Flickr-sivu
sisältää lisäksi tiedot kyseisestä kirjasta sekä linkin sen sähköiseen
versioon Internet Archivessa.
Koska kuvat on skannattu kirjoista, jotka ovat public domainia joko
ikänsä tai lähteensä vuoksi, ovat kuvat vapaasti käytettävissä. Niiden
käyttöehdoiksi on Flickrssä merkitty "No known copyright restrictions".
Kotisivu
https://www.flickr.com/people/internetarchivebookimages/ (Tilin
etusivu)
https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/
(Kuvavirta)
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Muuta tietoa
Internet Archiven
blogi-kirjoitus
BBC:n uutinen
aiheesta
http://blog.flickr.net/en/2014/08/29/welcome-the-internet-archive-to-the-commons/
Internet Archiven esittäytyminen Flickrssä]
Muita vastaavia Viikon VALOja
Ylen arkistokuvat
[Mechanical Curator
collection](Mechanical Curator collection "wikilink")
Flickr: Creative Commons
Wikimedia Commons
Kokoelman kuvavirta.
Lisää kissakuvia
Internetiin.
Maailmankartta
Hakutuloksia hakusanalla
"Turku"
Näkymä Aurajoelta ja Turun
tuomiokirkko.
Lintuja
Rooma
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Internet Archive
Source: Internet Archive Book Images (http://viikonvalo.fi/Internet_Archive_Book_Images)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.
Graphviz piirtään
huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta
tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon,
joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret.
Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri,
muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on
yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä
erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima.
Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee
parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan
kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin
mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu
algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman
toisistaan poikkeavilla tavoilla.
Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa,
kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan
toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa
voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi
Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen
tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä
graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman
automaattisesti tuottamaa dataa.
Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja
ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia
ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja
esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko
kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän
jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden
ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:
digraph G {
rankdir=LR;
A -> B ;
A -> C [style=dotted];
B -> D;
C -> D [style=dashed, dir=both];
C [style=filled];
D [shape=box];
}
Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu
neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria
"->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty
oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse
erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä
sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit
kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on
kasvusuunnaksu määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.
Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi
jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato,
twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat
solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi
erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:
dot - Suunnatut graafit, erityisesti erityisesti puumaiset
syklittömät graafit
neato - Suuntaamattomat graafit
twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on
keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
circo - Ympyrän muotoinen asettelu
fdp - Suuntaamattomat graafit
sfdp - Suuntaamattomat graafit
patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen
puukarttoina.
Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan
graafiteorian tuloksia ja
algoritmeja.
Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi
seuraavasti:
dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png
Tuotettu lopputulos näyttää tältä:
Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista.
Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden
asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden
sijoitteluun yhtenä ryppäänä.
Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko
yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan
kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat
hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että
yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs
tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn
Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.
Kotisivu
http://www.graphviz.org/
Lisenssi
Eclipse Public License
(EPL)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille
alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Ohjelman
dokumentaatiota
Graafien, solmujen ja kaarien
ominaisuuksia
GraphViz for discrete math
students
Yksinkertainen graafi DOT-tiedostona ja siitä käännettynä
kuvana.
Sama hakemistorakennetta esittävä DOT-tiedosto käännettynä neljällä
eri asettelulla.
Aligraafien käyttö ryhmittelyyn
klustereiksi.
Ohjelman mukana tulee joukko erilaisia
esimerkkitiedostoja.
Graphvizia käytettynä tieteelliseen tutkimukseen. Kuvat on
generoitu Python-ohjelmasta käsin.
Debtree-ohjelman tuottama graafi sqlite3-ohjelmapaketin
riippuvuuksista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Graphviz (http://viikonvalo.fi/Graphviz)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Unsplash on kokoelma vapaasti käytettäviä korkeatarkkuuksisia ja
taiteellisia valokuvia.
Unsplash tarjoaa
täysin vapaaseen käyttöön kokoelman valikoitujen ammattilaisten ottamia
kauniita valokuvia hyvällä tarkkuudella. Kaikki Unsplashin kuvat on
lisensoitu Creative Commonsin täysin
vapaalla
CC0-lisenssillä,
joka antaa täysin vapaat kädet teosten hyödyntämiseen. Kuvia voi selata
suoraan sivuston etusivulta tai pienempinä
esikatselukuvina arkistosta. Kaikki
kuvat ovat erittäin kauniita ja tunnelmallisia sekä riittävän korkealla
resoluutiolla moneen hyödylliseen käyttöön. Kuvat ovat selvästi
taitavien ja ammattitaitoisten kuvaajien ottamia.
Unsplash esittelee palvelusta saatuja kuvia käyttämällä tehtyjä teoksia
Made with Unsplash -osiossaan.
Palvelun takana on Crew, joka tekee
liiketoimintaa toimimalla linkkinä graafista toteutusta tarvitsevien
tahojen sekä ammattitaitoisten osaajien välillä.
Kotisivu
http://unsplash.com/
Lisenssi
CC0
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Etusivu
Kuva etusivulla
Arkisto
Yksittäinen kuva
Vanha kirjoituskone skaalattuna vähän pienemmäksi. Alkuperäinen
koko 3997x2665 pikseliä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Unsplash
Source: Unsplash (http://viikonvalo.fi/Unsplash)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja
kääntämiseen.
Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin
liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon
käytetyt SubRip-tekstitykset, eli
srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri
tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä.
Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä
teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän
tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten
VLC-mediasoitin, osaavat näyttää
erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen
yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista
muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla
muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa
työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon
esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.
Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä
ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä,
jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle.
Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi
muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille
valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia
pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla
haluttua pikanäppäintä.
Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai
tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää
muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.
Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston,
joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen
esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä
näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämäääl
siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse
sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan
aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja
skrollata mieleisekseen.
Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa
äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä
tekstityksen kohdalla mennään.
Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua
oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät
tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten
päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät
tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös
korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä
tekstitysten kestoja.
Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä,
riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että
kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue
tyylittelyitä.
Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte
sulkeissa):
Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
Advanced Sub Station
Alpha
(ass)
BITC (Burnt-in timecode) (txt)
DCSubtitle (xml)
MicroDVD (sub)
MPL2 (txt)
MPsub (sub)
Plain Text Format (txt)
Sami (smi)
SBV (sbv)
Spruce STL (stl)
SubRip (srt)
Sub Station Alpha
(ssa)
Subtitle Editor Project (xml)
SubViewer 2.0 (sub)
Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)
Kotisivu
http://home.gna.org/subtitleeditor/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy
todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.
Ohjeita
Subtitling with Linux
Tutorial
Tekstityksen ajoitusnäkymä ja videon
esikatselu.
Tekstitysten sijainnit ja kestot on merkitty aaltomuotonäkymän
aikajanan päälle lohkoina, joita voi siirrellä ja venytellä
hiirellä.
Tekstin ajoituksen virheet, kuten päällekkäisyydet, näytetään
punaisella korostuksella.
Käännöstilassa ei näytetä tekstitysten ajoituksia vaan rinnakkain
alkuperäisen kielen tekstitykset ja käännetyt
tekstit.
Valikoista löytyy useita tekstitysten tekemistä helpottavia
työkaluja, kuten korvaustoiminto ja
oikoluku.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kaikki löydetyt
ajoitusviheet.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Subtitle Editor (http://viikonvalo.fi/Subtitle_Editor)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Reveal.js on JavaScript-työkalu näyttävien html5-pohjaisten esitysten
tekemiseen.
Reveal.js on
JavaScript-kirjasto, joka muodostaa html5-tiedostona luodusta
esitysmateriaalista näyttävän esityksen. Esitys on näytettävissä ja
selattavissa nykyaikaisella www-selaimella. Reveal.js sisältää muun
muassa hienot esityskalvojen väliset siirtymät, alasivut sekä esittäjän
muistiinpanot. Järjestelmä on laajennettavissa lisäosilla, jotka
mahdollistavat esimerkiksi matematiikan sekä syntaksikorostetun
ohjelmakoodin näyttämisen. Html5-sovelluksena esitykseen voi sisällyttää
myös esimerkiksi ääntä ja videoita audio- ja video-elementeillä.
Paketti sisältää muutaman valmiin teeman ja omia voi tehdä osaamisen
mukaan.
Reveal.js:n käyttäminen suoraan html-tiedostoa muokkaamalla vaatii
käyttäjältä hieman uskallusta lähteä muokkaamaan valmista html-pohjaa.
Yksittäiset kalvot järjestelmässä kirjoitetaan html5:n
section-elementteinä ja kalvojen sisältö on myös html-kieltä.
Halutessaan käyttäjä voi kuitenkin käyttää myös yksinkertaisempaa
Markdown-merkintäkieltä
sisällön kirjoittamiseen.
Perusasennuksena ohjelman Github-sivulta ladataan zip-paketti, jonka
sisältämää index.html-tiedostoa voi muokata haluamansa kaltaiseksi.
Täydessä asennuksessa käytetään lisäksi
Node.js-ohjelmistoa toimimaan paikallisena
palvelimena, johon www-selaimella otetaan yhteys. Täyden asennuksen
etuna perusasennukseen ovat muutamat lisäominaisuudet, joita voidaan
käyttää vain palvelinyhteyden kautta. Näitä ovat muun muassa
Markdown-muotoisen sisällön käyttäminen ulkoisista tiedostoista sekä
puhujan muistiinpanonäkymä. Muistiinpanonäkymä on erillinen ikkuna, joka
voi olla näkyvissä puhujan käyttämän tietokoneen omalla näytöllä
pääikkunan ollessa näkyvissä valkokankaalla. Palvelinasennusta
käytettäessä puhujan muistiinpanot saadaan näkyviin pop-up-ikkunana
painamalla 's'-näppäintä. Puhujan muistiinpanonäkymässä näkyy
pääikkunassa näkyvä kalvo ja siihen liittyvät muistiinpanot sekä
esikatselunäkymä seuraavasta kalvosta. Lisäksi näkymässä on näkyvissä
kello ja kulunutta aikaa näyttävä laskuri.
Reveal.js-esitykset ovat katsottavissa myös mobiililaitteilla ja
esimerkiksi kalvon vaihtaminen iPadilla hoituu pyyhkäisemällä
kosketusnäyttöä.
Reveal.js sisältää oletuksena lisäosat ainakin Markdown-sisällölle,
matematiikan näyttämiseen MathJax-työkalulla, esiintyjän
muistiinpanonäkymän sekä ohjelmakoodin esittämisen
syntaksikorostuksella.
Niille, jotka eivät halua rakentaa esityksiään kirjoittamalla
html-kieltä tekstieditorilla, on tarjolla visuaalinen käyttöliittymä
verkkopalveluna osoitteessa http://slides.com . Palvelu tarjoaa eri
hintaisia ja erilaisia tallennusmahdollisuuksia antavia paketteja.
Ilmainen paketti sisältää hieman levytilaa ja mahdollistaa vain
julkisesti näkyvien esitysten tekemisen. Työkalulla tehdyt esitykset
(html-tiedostot) ovat kuitenkin ladattavissa sivustolta myös omalle
koneelle ja käytettävissä normaalin reveal.js-paketin kanssa.
Kotisivu
https://github.com/hakimel/reveal.js (Lataus ja ohjeet)
http://lab.hakim.se/reveal-js (Demo-esitys)
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet
Asennus
Tarvittavat paketit löytyvät Reveal.js:n Github-sivulta. Työkalua
voi käyttää joko perusasennuksella html-tiedostosta tai täydellä
asennuksella Node.js-palvelimen kautta.
Käyttöohjeet
Reveal.js:n omat ohjeet
Githubissa.
Tutoriaali
aloittelijoille
Esimerkkiesityksiä
Reveal.js:n esimerkkiesityksen etusivu.
Hienoja siirtymäanimaatioita.
Valmiita tyylikkäitä teemoja.
Muokkaaminen html-tiedostona.
Pääikkuna ja esittäjän muistiinpanonäkymä.
Visuaalinen muokkain verkkopalveluna.
Etusivun muokkaaminen visuaalisella
muokkaimella.
Visuaalisessa muokkaimessa on muutamia valmiita
asetteluita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Reveal.js (http://viikonvalo.fi/Reveal.js)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
PDF-Shuffler on työkalu PDF-tiedoston sivujen järjestelemiseen ja
hallintaan.
Toisinaan
iskee tarve tehdä pieniä muutoksia olemassa oleviin PDF-tiedostoihin.
PDF-Shuffler on yksinkertainen työkalu, jolla voi tehdä muutamia
yksinkertaisia operaatioita PDF-tiedostoille. Ohjelmalla voi yhdistellä
sivuja eri tiedostoista. Sillä voi järjestellä sivuja uuteen
järjestykseen tai poistella välistä tarpeettomia sivuja. Ohjelmalla voi
myös kääntää sivuja toiseen asentoon ja rajata sivuja. Ohjelman
käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Uusia tiedostoja voi ohjelmaan
tuoda joko valikon tai paneelin lisäystoiminnon kautta taikka hiirellä
tiedostonhallinnasta raahaamalla. Sivujen valinta ja järjestely tapahtuu
helposti hiirellä valitsemalla ja raahaamalla. Sivujen poistaminen
puolestaan tapahtuu luonnollisesti valitsemalla poistettavat sivut ja
valitsemalla poistaminen. Lopuksi muokattu dokumentti tallennetaan
uudeksi PDF-tiedostoksi.
Ohjelma hyödyntää python-pyPdf-kirjastoa, joka sisältää
Pyhton-ohjelmointikielellä käytettäviä operaatioita PDF-tiedostojen
muokkaamiseen.
Ohjelman kätevyys on erityisesti siinä, että se tekee vain yleisimmät
muokkausoperaatiot ja varsin suoraviivaisesti sekä helposti, eikä
yritäkään tehdä mitään monimutkaisia operaatioita.
Kotisivu
http://pdfshuffler.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Muutoin
ohjelman voi ladata kotisivun kautta.
PdfShuffler 0.6.0
Kaksi yksittäistä Inkscapella tehtyä sivua lisätty samaan
dokumenttiin.
Useampisivuinen PDF-dokumentti avattuna
PDF-Shuffleriin.
Sivujen siirtäminen raahaamalla.
Sivuja käännetty 90 ja 180 astetta. Sivun rajaaminen
meneillään.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PDF-Shuffler (http://viikonvalo.fi/PDF-Shuffler)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva
Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri
käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.
Free Pascal
kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo
Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.
Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus
Wirth kehitti sen 1960- ja
1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä
ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise
Pascalin mukaan. Pascalia
hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet
Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal
oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle
asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.
Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan
"Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta
Codesta enkä
halunnut muokata.
program byeworld;
begin
writeln('Goodbye, World!');
end.
Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa
ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä,
jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa
ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää
odottamaan Enter-näppäimen painallusta, ja
loppuu vasta sitten.
Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen
ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset
ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät
ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.
Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin
olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat
poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin
helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen
Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana
ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä
puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The
Video
Game,
josta on [http://www.youtube.com/watch?v=-m8v2txY2Ck video traileri].
Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin.
Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä
sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne
taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain
yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi
käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen
ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.
Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy
komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava
oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita
niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.
Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on
tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai
IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.
Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni
ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa.
Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että
disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla
kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso
alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on
väliä, piti tiedostojen nimet korjata.
Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen
kehitysympäristö on Lazarus.
Kotisivu
http://freepascal.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo
GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille
käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin
webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivuilla on paljon ohjeita:
http://www.freepascal.org/docs.var.
Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja:
http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi:
http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita:
http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
Youtubesta löytyy opetusvideoita.
Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma
http://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal,
käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva
IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free
Pascalissa
Lisätietoja
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: David Monniaux
(CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc03869.jpg)
Source: Free Pascal (http://viikonvalo.fi/Free_Pascal)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:00:04
Tinfoil for Facebook on vaihtoehtoinen, hieman tietoturvallisempi
Facebook-sovellus Android-laitteille.
Tinfoil for Facebook on pieni sovellus, joka muodostaa "hiekkalaatikon"
Facebookin web-käyttöliittymän ympärille. Facebookin omaan
Android-sovellukseen verrattuna Tinfoil for Facebook vaatii huomattavan
paljon vähemmin käyttöoikeuksia. Ohjelma ei pyydä oikeuksia
yhteystietoihin, ei kalenteriin ikä paljon mihinkään muuhunkaan.
Oikeuksia vaaditaan vain verkkoviestintään, tallennuksiin sekä
likimääräiseen (verkkopohjaiseen) paikantamiseen. Näistäkin paikannusta
käytetään vain, jos käyttäjä itse sallii sen ohjelman asetuksista.
Selaimella käytettävään versioon verrattuna erillinen sovellus on
puolestaan miellyttävämpi käyttää. Lisäksi web-näkymää käyttävä
erillinen sovellus suojelee käyttäjää mahdollisilta selaushistorian
urkkimisilta sekä estää Facebookiin kirjautuneen käyttäjän seuraamisen
muilla, Facebook-nappuloilla varustetuilla sivustoilla.
Ohjelman käyttöliittymä sisältää kokoruudun kokoisen web-näkymän, johon
se lataa Facebookin mobiilisivun tai valinnaisesti täyden
työpöytäversion. Web-näkymän lisäksi käyttöliittymään kuuluun ruudun
oikeasta reunasta esiin pyyhkäistävä valikko, johon on koottu muutamia
yleisimmin tarvittavia pikavalintoja, kuten sivun ylälaitaan siiryminen,
sivun päivitys, uutisvirtaan ja ilmoitusnäkymään siirtymiset sekä
päivitysten lisääminen. Lisäksi valikosta ovat valittavissa ohjelman
asetukset sekä sen sulkeminen.
Ohjelman asetuksista voi halutessaan sallia karkean paikannuksen käytön,
sallia linkkien avaamisen sovelluksessa itsessään ulkoisen selaimen
sijaan taikka estää kuvien lataamisen verkkoliikenteen vähentämiseksi.
Nämä vaihtoehdot ovat kaikki oletuksena pois päältä. Asetuksien kautta
ohjelman verkkoliikenteen voi myös halutessaan ohjata välityspalvelimen
kautta.
Tinfoil for Facebook voi toimia ratkaisuna myös paljon huomiota
herättäneeseen keskustelutoiminnallisuuden poistumiseen Facebookin
omasta sovelluksesta, sillä keskustelutoiminto on käytettävissä
web-näkymässä entiseen tapaan. Myös ohjelman huomattavasti pienempi koko
on etu verrattuna "aitoon" Facebook-sovellukseen.
Ohjelman voi asentaa Googlen Play-kaupasta taikka
F-Droid-sovellusvalikoimasta.
Ohjelman huonona puolena F-Droid-palvelu mainitsee sen, että sen käyttö
vaatii kirjautumisen Facebookiin.
Kotisivu
https://github.com/velazcod/Tinfoil-Facebook
F-Droid-sivu
Playssa
Lisenssi
Apache2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa helpoiten F-Droidin tai
Googlen Playn kautta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Tinfoil for Facebook (http://viikonvalo.fi/Tinfoil_for_Facebook)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.
Bitcoin on
matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin
ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit
eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä
suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan
käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen
toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja
pseudonyymi. Bitcoineilla on
helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on
mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja
vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi
sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.
Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai
tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen
millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan
pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan
liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä
hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku
tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä
kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin
269 euroa.
Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut,
eli transaktiot
("transaction"), ovat julkisia
ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä
julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan
lohkoiksi ("block"), joista
aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block
chain") muodostaa bitcoinien
julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on
laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon
tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille
on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin
varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion
muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen
uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet
tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne
sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska
käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu
bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin
käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän
tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden
vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin
epätodennäköistä.
Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus
("mining"), liittyy suoraan siihen,
miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja
liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat
louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen
vahvistamiseen tarvittavia
tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta
kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan
varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien
vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä
kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan
uudelleen käyttäminen
("double-spending"),
katsotaan mahdottomaksi.
Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät
käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset
voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on
tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka
käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia
sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo
julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden
salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään
julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä
("unspent") varoja. Jokaista
bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite
("address"), johon maksu
lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa.
Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi:
1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw.
Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta
löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista,
joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.
Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta
lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa
lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle
tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana
jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron
maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa
vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti
bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet
jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja
sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent
output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi
("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän
bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää
rahaa yli, loput rahat ohjataan
vaihtorahana ulostuloon, jonka
osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin
käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output")
ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön
uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta:
0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.
Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu
bitcoin.org-sivuston
ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä
palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä
varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on
alkuperäinen Bitcoin Core eli
Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin
Wallet, joka löytyy myös
F-Droidista
nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu
lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka
sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina
käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja
käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään
tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.
Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon
taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että
lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa,
että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja
kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida
säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä
lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin
puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan,
jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana.
Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun
paperilompakkoon, joka on
fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen
käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta
osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen
osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat
voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla
paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta
transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.
Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa
virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä
myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat
itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi
suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien
käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin
avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen
Bitcoin-automaatti,
jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.
Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla,
ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin
on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös
rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa.
Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös
verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle.
Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen
valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia
kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen
virtuaalivaluuttojen
tuloverotuksesta.
Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.
Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin
algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten
Litecoin, Dogecoin ja
Namecoin.
Kotisivu
http://bitcoin.org
Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla
lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla.
Ohjelmia voi etsiä
bitcoin.org sivustolta.
Linkkejä
Bittiraha.fi
Verohallinnon
ohje
How Bitcoin Works in 5 Minutes
(Technical) (Youtube)
How Bitcoin Works Under the
Hood (Youtube)
Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo
(mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista
sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava
QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan
osoitteeseen ennalta määrätyn summan
bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite
ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla
oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo
eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin
F-Droidilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Bitcoin (http://viikonvalo.fi/Bitcoin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
QRemoteControl on ohjelmisto, jolla mobiililaitetta voi käyttää
tietokoneen kaukosäätimenä langattomalla verkkoyhteydellä.
QRemoteControl on palvelin- ja asiakasohjelmien pari, jonka asentamalla
mobiililaite muuttuu näppäräksi kaukosäätimeksi, jolla voi ohjata vaikka
mediasoittimena tai esityskoneena toimivaa tietokonetta. Palvelinohjelma
löytyy Windows-, Mac OS X- sekä Linux-alustoille ja asiakasohjelmaa voi
käyttää Android-, iOS-, SailfishOS-, MeeGo-, Symbian- ja
BlackBerry-laitteilla, joten laitetuki on varsin kattava.
Mobiililaitteeseen asennettavan kaukosäädinsovelluksen käyttöliittymä
jakautuu neljään näkymään: kaukosäädin, omat kuvakkeet, hiiri ja
näppäimistö. Kaukosäädinnäkymä on erityisesti media- ja esityskäyttöön
soveltuva, sillä se sisältää valmiiksi näissä käytöissä yleisimmin
käytettävät painikkeet, kuten toisto- ja pysätysnappulat,
äänenvoimakkuuden säädön sekä nuolinäppäimet. Näppäimistönäkymä toimii
tavallisena näppäimistönä, josta löytyy useimmin tarvittavat näppäimet.
Ohjelman näppäimistön sijasta voi halutessaan käyttää myös
mobiililaitteen omaa virtuaalinäppäimistöä. Hiirinäkymä toimii
tavallisen kannettavan tietokoneen laattahiiren tavoin. Siinä on lähes
koko näytön suuruinen kosketusalue, jonka reunassa ovat vierityspalkit,
sekä hiiren kolme näppäintä. Lisäksi näkymässä ovat käytettävissä myös
ctrl-, alt- ja shift-näppäimet, joita toisinaan tarvitaan yhtä aikaa
hiiritoimintojen kanssa. Tämän näkymään kaikki napit ovat pohjaan
tarttuvia, jolloin esimerkiksi raahaaminen on helppoa tätä hiirtä
käyttäen. Neljännessä näkymässä on käytettävissä joukko käyttäjän itse
luomia kuvakkeita, jotka suorittavat jonkin käyttäjän palvelinpuolella
määrittelemän komennon tai toiminnon.
Parikseen mobiililaitteessa käytettävä asiakasohjelma tarvitsee
ohjattavalla tietokoneella ajettavan palvelinohjelman, joka kuuntelee
verkon kautta tulevia yhteydenottoja. Palvelinohjelman voi halutessaan
laittaa käynnistymään automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä tai
käynnistää sen itse vain tarvittaessa. Yhteydenotoille voi ja kannattaa
määritellä salasana, joka tarvitaan yhteyden muodostamiseen. Lisäksi
asetuksista voi säätää muun muassa hiiren ja näppäimistön herkkyyttä.
Käyttäjä voi lisätä palvelimen asetusten kautta uusia mobiililaitteella
näkyviä pikakuvakkeita komennoille, näppäinyhdistelmille tai komentojen
yhdistelmille. Palvelimen asetuksista voi myös muokata mobiililaitteen
kaukosäädinnäkymässä näytettävien nappuloiden tuottamia
näppäinpainalluksia.
Kokeilluista asiakasohjelmista Android-versio tuntui toisinaan hieman
nykivältä ja esimerkiksi hiiren käyttö ei ollut aivan sulavaa. Sen
sijaan SailfishOS-alustalla kokeiltuna käyttö oli puolestaan erittäin
sulavaa.
Kotisivu
http://qremote.org/
Lähdekoodi
Palvelin
Asiakas
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Palvelin: Linux, Windows, Mac OS X
Asiakas: Android, iOS, SailfishOS, MeeGo, BlackBerry, Symbian
Asennus
Ohjeet ja linkit asennukseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
QRemoteControl - Quick
Demo (Youtube)
@qremote (Twitter)
Palvelinohjelma asennetaan ja käynnistetään tietokoneelle, jota
halutaan ohjata mobiililaitteella.
Ohjelman asetukset saa esiin tehtäväalueella (system tray)
näkyvästä kuvakkeesta. Yhteydenmuodostus kannattaa suojata
salasanalla.
QRemoteControlille voi lisätä myös kuvakkeita itse määritellyille
komennoille.
Kaukosäädinnäkymän napit voi määritellä vastaamaan itse valittuja
näppäimistön painalluksia.
Kaukosäädinsovellus
Jollan-puhelimessa.
Kaukosäätimen ulkoasun säädöt. Valittavissa on valmiita
väriteemoja.
Kaukosäädinnäkymä.
Näppäimistönäkymä.
Hiirinäkymä.
Omat kuvakkeet.
Kaukosäädinnäkymä
Android-tabletissa.
Hiirinäkymä Android-tabletissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: QRemoteControl (http://viikonvalo.fi/QRemoteControl)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
Vokoscreen on helppo ja selkeä työkalu ruutukaappausvideoiden
tekemiseen Linux-alustalla.
Vokoscreenillä
ruutukaappausvideoiden tekeminen onnistuu erittäin helposti. Ohjelman
käyttöliittymä on selkeä, mutta siitä löytyy silti tarpeellisimmat
ominaisuudet ja toiminnot. Ruutukaappausvideot ovat opetuksessa varsin
hyödyllisiä. Niitä voidaan käyttää joko jonkin sovellusohjelman käytön
opettamiseen tai muun tietokoneella tapahtuvan opetuksen tallentamiseen.
Ohjelman asetukset on jaoteltu välilehdille selkeinä ryhminä.
Ensimmäisellä välilehdellä valitaan kaapattavan alueen rajaus,
webkameran kuvan näyttäminen ruudulla sekä suurennuslasitoiminnon
käyttö. Toiselta välilehdeltä löytyvät ääniasetukset, joista valitaan
käytetäänkö äänien hallintaan PulseAudiota vai Alsaa sekä käytettävä
äänilaite. Kolmas välilehti sisältää videoasetukset. Valittavissa ovat
kuvatiheys, videon tallennusmuoto sekä näytetäänkö videolla hiiren
osoitin vai ei. Neljäs välilehti sisältää muita asetuksia, joihin
kuuluvat videotiedoston tallennuspaikka, esikatseluun käytettävän
videosoittimen valinta sekä Vokoscreen-ohjelman näyttämiseen liittyvät
asetukset.
Kaappausalueen rajaamiseen ohjelmassa on kolme vaihtoehtoa: koko ruutu
(fullscreen), ikkuna (window) sekä alue (area). Koko ruudun kaappaus
rajoittuu monen näytön järjestelmässä vain ensisijaiseen näyttöön, mikä
onkin hyvä ratkaisu. Jos alueeksi valitaan ikkuna, ohjelma rajaa
kaappaamisen valitun ikkunan reunojen mukaan ja kaikki tällä alueella
näkyvät muutkin ikkunat näkyvät videossa. Jos ikkunaa siirretään kesken
kaappauksen, myös kaappausalue siirtyy vastaamaan ikkunan uutta paikkaa.
Alueen kaappaamisessa käyttäjä voi itse rajata näytöltä haluamansa
alueen.
Ohjelma tukee webkameran kuvan näyttämistä kaapattavan alueen päällä.
Näin kaapattavaan videoon saadaan myös esiintyjä näkyville helposti.
Webkameran kuvan koko on valittavissa hiiren kakkospainikkeen takaa
tulevasta valikosta. Samoin kaapattavaan videoon voidaan ottaa
mikrofonin kautta mukaan myös ääni. Käytettävä mikrofoni voidaan valita
äänivälilehden asetuksista.
Erityisesti opetusvideoissa voi olla hyödyllistä korostaa esimerkiksi
joitain painikkeita tai valikon valintoja. Tällöin voidaan hyödyntää
suurennuslasitoimintoa, joka näyttää hiiren osoittimen alla olevan
alueen sen vieressä suurennettuna.
Itse kaappaukseen käytettävä käyttöliittymä on varsin selkeä ja koostuu
vain muutamasta nappulasta. "Start" nappula käynnistää videon
kaappaamisen, "Stop" pysäyttää sen ja "Pause" mahdollistaa väliaikaisen
pysäyttämisen ja kaappaamisen jatkamisen samaan tiedostoon. "Play"
nappula avaa kaapatun tiedoston valittuun esikatseluohjelmaan,
esimerkiksi VLC-mediasoittimeen. Lisäksi
käytettävissä on "Send"-painike, jolla videon voi lähettää
sähköpostilla. Vokoscreen näyttää myös työpöydän tehtäväpalkissa
painikkeet "Start"-, "Stop"- ja "Pause"-toiminnoille, jolloin
Vokoscreenin oma ikkuna voi olla kaappauksen aikana minimoituna.
Ohjelman asetuksista kannattaa kokeilla, mitkä säädöt sopivat parhaiten
käytettävälle laitteelle. Esimerkiksi kokeilulaitteella sopiva
kuvatiheys näytti olevan 15 kuvaa sekunnissa. Lisäksi kokeilulaitteella
PulseAudion käyttö näytti aiheuttavan ongelmia äänen ja kuvan
kohdistuksessa, mutta Alsan käyttäminen toimi hyvin.
Vokoscreen käyttää videokaappaukseen ja tallentamiseen
komentoriviohjelmaa nimeltä avconv. Komentoriviltä käynnistettynä
Vokoscreen tulostaakin näkyviin käytetyn avconv-komennon
komentoriviparametreineen. Osaava käyttäjä voi halutessaan kopioida tuon
komennon ja hyödyntää sitä myös ilman Vokoscreeniä esimerkiksi omassa
skriptissä.
Kotisivu
http://www.kohaupt-online.de/hp/
Lähdekoodi
https://github.com/vkohaupt/vokoscreen
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan ainakin Ubuntun sekä Debianin Jessie-version
pakettivalikoimista. Vokoscreenin omilta kotisivuilta voi myös
ladata zip-paketin, johon on paketoitu versiot useammalle Debianin,
Ubuntun sekä OpenSusen versioille.
Kaappausalueen, webkameran ja suurennuslasin valinnat Vokoscreenin
päänäkymässä
Ääniasetukset
Videoasetukset
Muut asetukset
Tietoja ohjelmasta ja linkkejä
Webkameran kuvan saa näkymään kaapattavan alueen
päällä.
Kaappausalueen rajaus työpöydältä
Kaapatun videon esikatselu
VLC-soittimella
Suurennuslasitoiminnolla voi näyttää hiirellä osoitetun kohdan
suurempana.
Vokoscreenin hallintanappulat näkyvät myös työpöydän
työkalupalkissa.
Komentoriviltä käynnistetty Vokoscreen tulostaa käytetyn
avconv-komennon parametreineen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Vokoscreen (http://viikonvalo.fi/Vokoscreen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
Twidere on joustava ja monipuolisesti muokattava Twitter-sovellus
Android-laitteille.
Twidere on Twitterin
omaa sovellusta huomattavasti monipuolisempi ja muokattavampi
vaihtoehto. Twidere tukee useamman Twitter-tilin käyttä samalla
sovelluksella ja uutta viestiä lähettäessään käyttäjä voi valita
käytettävät tilit. Käyttäjä voi kiinnittää ohjelmaan välilehtinä
valittaviksi pikavalinnoiksi haluamiaan viestivirtoja. Oletuksena
tarjolla ovat esimerkiksi käyttäjätilien seuraamien tilien virta "Koti",
tilin mainintoja seuraava "Maininnat" sekä yksityisviestejä näyttävä
"Viestit". Välilehtiin voi kiinnittää myös yksittäisten käyttäjien
viestivirtoja, hakutuloksia sekä omien listojen aikajanoja.
Ohjelman käyttöliittymän ulkoasua voi muokata valmiilla väriteemoilla
sekä värivalinnoilla. Temoissa on valittavassa esimerkiksi vaalea ja
tumma vaihtoehto. Myös viestikorteissa näytettävä rakenne ja ulkoasu on
käyttäjän valittavissa.
Ohjelma erottelee oletuksena alkuperäiset ja uudelleen twiitatut viestit
erilaisella taustavärillä. Se osaa myös näyttää toisiinsa vastauksina
lähetetyt viestit viestiketjuina ja viesteihin liitetyt kuvat viestiin
upotettuina. Viesteille voi määritellä myös suodatussääntöjä, joilla voi
suodattaa pois näkyvistä epätoivottuja viestejä.
Lisäksi ohjelma sisältää valinnaisesti käyttöön otettavia
verkkoasetuksia, kuten DNS- ja Hosts Mapping -asetukset, joilla käyttäjä
voi yrittää kiertää DNS-pohjaisia sensurointijärjestelmiä.
Kotisivu
https://github.com/mariotaku/twidere (Lähdekoodi)
F-Droid
Play
https://twitter.com/twidereproject (Twitter)
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidin kautta taikka
Googlen Playsta.
Perusnäkymään voi kiinnittää välilehdiksi käyttäjän valitsemat
viestivirrat.
Twidere tukee useampaa yhtäaikaista käyttäjätiliä sekä asetusten
monipuolista muokkaamista.
Viestiä kirjoittaessa voi valita yhden tai useamman tilin joilta
viesti lähetetään.
Twidere osaa näyttää viestiin liitetyt kuvat upotetusti. Viesteihin
vastaaminen, niiden edelleen lähettäminen, suosikiksi merkkaaminen
sekä muu jakaminen on helppoa.
Ohjelma osaa näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit
ketjutettuina.
Monipuoliset asetukset sisältävät käyttöliittymän ulkoasuun ja
teemaan liittyvät valinnat sekä toiminnallisuuteen, kuten
välilehtiin vaikuttavat valinnat.
Ohjelma toimii sekä puhelimen että tabletin
näytöllä.
Välilehtien lisääminen.
Ville Oksasen muistoa kunnioittaen. Viikon
VALO
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Twidere (http://viikonvalo.fi/Twidere)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
ImageMagick on kokoelma komentoriviltä käytettäviä ohjelmia kuvien
käsittelemiseen.
ImageMagick
on komentoriviltä toimiva kuvankäsittelyn monitoimityökalu. Kokoelmaan
kuuluvilla ohjelmilla hoituu helposti moni kuvankäsittelyn perustoiminto
tallennusmuodon ja kuvan koon muuttamisesta peilauksiin, kiertoihin,
kuvatekstityksiin ja erilaisiin efekteihin. Koska ohjelmat toimivat
komentoriviltä käsin, on niiden kanssa helppoa automatisoida suurtenkin
tiedostomäärien käsittely sekä muokkausoperaatioiden ketjuttaminen.
Lisäksi ohjelmistopaketin toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös
kirjastona suoraan eri ohjelmointikielistä käsin.
ImageMagick osaa lukea ja kirjoittaa yli sataa tiedostomuotoa.
Esimerkiksi tiedoston muuttaminen JPG-muodosta PNG-muotoon tapahtuu
helposti convert-komennolla:
convert alkuperainen.jpg uusi_kuva.png
Komentoriviltä käyttämisen etuna on esimerkiksi mahdollisuus tehdä
muunnoksia suurissa erissä. Esimerkiksi, jos tehtävänä on muuntaa
JPG-muotoiset kuvatiedostot kuva-0000.jpg ... kuva-9999.jpg
PNG-muotoisiksi esikatselukuviksi, tämä muunnos tapahtuu helposti
Bash-komentotulkin for-silmukalla:
for i in `seq -w 0 9999`; do convert kuva-$i.jpg -geometry 150x150 kuva-$i.png; done
Tässä -geometry 150x150 -valitsimella kerrotaan, että kuvan koko
muutetaan mittasuhteet säilyttäen sellaiseksi, että se mahtuu 150x150
kokoisen neliön sisään.
ImageMagickin
convert-komennolla
hoituu pelkän tiedostomuodon muuttamisen lisäksi suuri joukko muitakin
operaatioita, kuten koon muuttaminen (resize), kuvan peilaaminen (flip
ja flop), kiertäminen (rotate) ja negatiiviseksi muuttaminen (negate).
Täydellinen luettelo toiminnoista löytyy convert-komennon
ohjesivulta sekä sen
man-sivuilta.
ImageMagick sisältää suuren määrän toimintoja ja kaikkien niiden
opetteluun voi vierähtää useampikin tovi. Toisaalta jo muutamien
tärkeimpien toimintojen, kuten koon muokkaus ja peilaukset, opettelu voi
käytännössä helpottaa rutiininomaisten kuvankäsittelytehtävien
tekemisessä varsinkin, jos käsiteltäviä kuvia on suuria määriä.
ImageMagick-pakettiin kuuluvat seuraavat ohjelmat:
convert
Muuntaa tiedostomuotojen välillä ja tekee muunnoksia, kuten koon
muunto (resize), sumennus (blur), rajaus (crop), piirtäminen kuvan
päälle (draw on), peilaukset pysty- ja vaaka-akselin suhteen (flip
ja flop).
identify
Kertoo yhden tai useamman kuvatiedoston ominaisuuksia, kuten
tiedostomuodon, kuvan pikselikoon, väriavaruuden.
mogrify
Tekee vastaavia muunnoksia kuin convert, mutta korvaa alkuperäisen
tiedoston sen sijaan, että kirjoittaisi tuotoksen uuteen.
composite
Asettelee yhden kuvan toisen päälle.
montage
Yhdistelee useampia kuvia yhdeksi kollaasiksi ja lisää haluttaessa
kuvalle reunoja tai kehyksiä ja tekstityksiä.
compare
Vertailee kahta kuvaa ja tuottaa niiden eroista uuden kuvan.
Tulostaa myös matemaattista tietoa kuvien eroista.
stream
Tallettaa kuvan pikselien komponenttien tietoa suoraan raakana
datavirtana tiedostoon.
display
Näyttää kuvan X-ikkunointia käyttävissä järjestelmissä.
animate
Animoi joukon kuvia X-ikkunointijärjestelmässä.
import
Komentoriviltä toimiva kuvakaappausohjelma, jolla voi ottaa
kuvakaappauksia yksittäisistä ikkunoista, koko ruudusta tai
rajatusta suorakaiteesta.
conjure
Suorittaa ImageMagickin omalla Magick Scripting Language (MSL)
-kielellä kirjoitettuja skriptejä.
Ohjelman omilta sivuilta voi lukea lisää
ohjeita ohjelmistopaketin käytöstä. Ohjelman käyttöön voi tutustua myös
Anthony Thyssenin kirjoittaman
tutorialin avulla.
Kotisivu
http://www.imagemagick.org/
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, iOS, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelmakokonaisuuden voi asentaa joko sen kotisivuilta ladattavista
paketeista tai Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
Ohjeita
tutorialin (Anthony Thyssen)
Kuvat
https://www.flickr.com/photos/trishhamme/4973966926 (Trish Hamme,
CC BY)
https://www.flickr.com/photos/flikr/846993294 (flikr, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/joshme17/1235327221 (Josh, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/kwc909/6131811835 (kwc90, CC BY)
Tutkitaan JPG-kuvien tiedot identify-ohjelmalla, tehdään niistä
PNG-muotoiset esikatselukuvakkeet, katsotaan uusien tiedostojen
tiedot ja näytetään ne
display-ohjelmalla.
Tehdään samasta kissakuvasta neljä 500x333 -kokoista kuvaa, joita
peilataan eri suuntiin. Koostetaan näistä neljästä kuvasta
kollaasi.
Käännetään koostettu kuva vielä
negatiiviseksi.
Tehdään koostekuva, jossa on kunkin edellä tehdyn kuvan pienoiskuva
tiedostonimellä nimikoituina.
Display-ohjelmasta löytyvät ImageMagickin toiminnot myös graafisen
valikon kautta.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ImageMagick (http://viikonvalo.fi/ImageMagick)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
JollaOpas on Helsingin ja Tampereen julkisen liikenteen reittiopas
SailfishOS-alustalle.
JollaOppaalla voi
helposti etsiä reittejä lähtöpaikasta kohdepaikkaan käyttäen Helsingin
tai Tampereen julkistaa liikennettä. Hauissa kerrotaan lähtö- ja
kohdepaikkojen osoitteet sekä haluttu lähtö- tai saapumisaika. Lisäksi
hauille voi asetuksista määritellä kulkuneuvon vaihdon maksimipituuden
minuutteina sekä kävelynopeuden.
Hakutuloksena JollaOpas näyttää luettelon hakuun sopivista linjojen
yhdistelmistä. Kutakin hakutulosta voi tarkastella tarkemmin,jolloin
ovat nähtävissä tarvittavat julkisen liikenteen linjat ja niiden väliset
kävelymatkat aikataulutettuina. Linjoista saa lisäksi näkyviin
pysäkkikohtaisen luettelon aikatauluineen. Usein käytettyjä hakuja voi
tallentaa myös helposti uudelleen haettaviksi suosikeiksi.
Hakutuloksen saa näkyviin myös karttapohjalle, jolloin kartalla näkyy
kokoreitti lähdöstä kohteeseen. Reitille on merkitty eri värein kävellen
ja kulkuneuvolla kuljettavat osuudet. Reitille on merkitty myös kaikki
reitin varrella olevat pysäkit.
Erityisen hyödyllisiä ominaisuuksia ohjelmassa ovat käyttäjän oman
GPS-sijainnin näyttäminen kartalla sekä kartalle merkityn linjan
kulkuneuvojen, esimerkiksi linja-autojen, sijainnin näyttäminen
reaaliaikaisesti kartalla.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/sarkh/jollaopas
Lähdekoodi
https://github.com/hsarkanen/JollaOpas
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on ladattavissa
OpenRepos-sivustolta.
Ohjelman asetuksista voi valita käytettävät kulkuvälineet sekä
kaupungin.
Hakukentät
Hakutulokset
Yksittäinen hakutulos eriteltynä
Reitin pysäkkikohtainen aikataulu
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit
kartalla
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit
kartalla
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JollaOpas (http://viikonvalo.fi/JollaOpas)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti.
Calligra Suite on toimisto-ohjelmisto, jonka juuret ovat
KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa.
Calligra Suite haarautui KOfficesta vuonna 2010. Calligra Suite sisältää
kymmenen sovellusta perinteisistä tekstinkäsittely- ja
taulukkolaskentaohjelmista projektinhallintaan ja miellekarttojen
piirtämiseen käytettäviin sovelluksiin. Calligra Suite on käytettävissä
ensisijaisesti Linux- ja BSD-järjestelmissä, mutta siitä on olemassa
esiversiot myös Mac OS X:lle ja Windowsille. Esimerkiksi
kuvankäsittelyohjelma Krita on suoraan asennettavissa myös näille
alustoille.
Ohjelmistopaketin ohjelmat on suunniteltu toimimaan keskenään
suurimmaksi osaksi samalla käyttölogiikalla ja samanlaisella työkalujen
asettelulla. Huomiota herättävintä verrattuna esimerkiksi muihin
tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin on se, miten Calligra
Suite hyödyntää paremmin nykyään yleisten laajakuvanäyttöjen muodon.
Perinteisissä ohjelmissa valikot ja painikepalkit on sijoitettu
varsinaisen työskentelyalueen ylä- tai alapuolelle. Tämä on kuitenkin
ongelmallista näytöillä, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin
leveys. Erityisesti tekstinkäsittelyohjelmissa näkymä on joko skaalattu
koko näytön levyiseksi, jolloin asiakirjasta näkyy pystysuunnassa vain
vähän kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti näytölle jää sivusuunnassa paljon
hyödyntämätöntä tilaa. Calligra Suitessa kaikki työkalut on sijoitettu
ikkunan oikean reunan palkkiin, jolloin itse työskentelyalue on
luonnollisemman muotoinen. Työkalut voi toki siirtää myös itse
haluamaansa reunaan tai irrottaa kelluvaksi ikkunaksi.
Calligra Suite sisältää seuraavat ohjelmistot:
Words
Paketin tekstinkäsittelyohjelmalle on annettu nimeksi yksinkertaisesti
Words. Words hyödyntää työkalupalkkeja hyvin näyttämällä tekstin
muokkaamiseen käytettävät toiminnot, kuten tyylien valinnat, lihavoinnit
ja muuta vastaavat toiminnot yhdellä välilehdellä. Muilta välilehdiltä
löytyvät muun muassa viittaustiedot (sisällysluettelo, alaviitteet,
kirjallisuusviitteet), sivun asettelu (marginaalit, ylä- ja
alatunniste), kommentointityökalut, upotettujen objektien (kuvat,
kuviot, kaavat, kaaviot) hallinta sekä polkujen piirtämiset.
Words käyttää oletuksena tallennusmuotona OpenDocument-standardin
tekstinkäsittelytiedostomuotoa, eli samaa ODT-tiedostomuotoa kuin
esimerkiksi [LibreOffice Writer](LibreOffice Writer). Se osaa
avata ainakin jollain tarkkuudella myös MicroSoftin Word-tiedostomuotoja
sekä muutamaa muuta tiedostomuotoa. Tallentamiseen ohjelma tarjoaa
OpenDocument-tiedostomuotoja, HTML:ää sekä mobi- ja epub-muotoisia
e-kirjatiedostoja.
Käyttöliittymältään Words on hieman erilainen kuin monet muut
tekstinkäsittelyohjelmat ja sen käyttö vaatii hetken totuttelua.
Totuttelun jälkeen sen käyttöliittymä on kuitenkin varsin miellyttävä.
Wordsin toiminta kappaleiden ja alikappaleiden numeroinnin kanssa on
kuitenkin hieman hämmentävää. Mistään ei tuntunut löytyvän keinoa
vaihtaa numerointia päälle tai pois päältä.
Sheets
Taulukkolaskentaohjelma Sheets on nimetty samaan suoraviivaiseen tapaan
kuin Words. Sheets käyttää käyttöliittymässä samanlaista välilehdillä
varustettua sivupalkkia kuin Words ja myös sen käyttö on varsin selkeää.
Stage
Ohjelmistopaketin esitystyökalu on nimeltään Stage (näyttämö). Myös
Stage käyttää samanlaista sivupalkkia kuin Words ja Sheets. Sen käyttö
on suoraviivaista ja selkeää. Yksinkertaisten esitysten tekeminen on
sillä hyvin helppoa. Käytettävyydeltään Stage tuntui paikoin
miellyttävämmältä kuin LibreOfficen vastaava työkalu
[Impress](LibreOffice Impress). Erityisesti Stage on selvästi
Impressiä kevyempi käyttää. Stage osaa myös näyttää esitystilassa
ollessaan itse esityksen yhdellä näytöllä sekä esittäjän näkymän
muistiinpanoineen ja kelloineen toisella näytöllä.
Stage osaa varsin hyvin avata sekä OpenDocument-muotoisia ODP-tiedostoja
että MicroSoftin PowerPoint-tiedostoja. Tallentaminen sen sijaan
onnistuu vain OpenDocument-muodossa sekä vientinä PDF-muotoon.
Miinuspuolena voidaankin todeta ohjelman yhteensopivuus muiden ohjelmien
kanssa, sillä OpenDocument-muotoisena tallennettu tiedosto aukesi
tyyleiltään varsin erinäköisenä LibreOfficen Impressillä. Vaikea sanoa,
kumman ohjelman ongelmasta on kyse, mutta tämä voi vaikeuttaa Calligran
Stagella tehtyjen tiedostojen katselua muilla ohjelmilla.
Plan
Plan on Calligra Suiten työkalu projektinhallintaan. Sillä voi hallita
projektin resursseja, ajanhallintaa, tehtävälistoja sekä monia muita
projektinhallintaan liittyviä toimintoja. Siitä saa tulostettua
Gantt-kaavioita sekä muita raportteja.
Krita
Krita on ohjelmistopaketin kuvankäsittelyohjelma. Krita on kehittynyt
nopeaa vauhtia hyväksi kilpailijaksi
GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle ja saanut sen jo aika
hyvin kiinni. Krita soveltuu erityisesti piirtämiseen ja sen käytössä on
hyötyä piirtopöydästä.
Kritasta on tarjolla vakaa versio Linux-järjestelmien lisäksi myös
Windowsille ja kokeellinen versio Mac OS X:lle.
Kexi
Kexi on visuaalinen työkalu tietokantojen hallintaan. Sillä voidaan
käsitellä sekä paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja että
erilaisilla palvelimilla olevia tietokantoja. Sillä voi luoda uusia
tauluja, muokata niiden rakennetta ja tietosisältöä sekä tehdä niihin
kyselyitä.
Kexin oletuksena käyttämä tietokantamuoto on SQLite 3 -muotoinen
tiedosto. Muita tuettuja tietokantoja ainakin MySQL- ja
PostgreSQL-kannat. Tietoa voi ohjelmaan tuoda myös ainakin Microsoftin
Access-kannasta ja csv-tiedostosta.
Karbon
Karbon on ohjelmistopaketin vektoripiirto-ohjelma, eli vaihtoehto
Inkscapelle. Myös Karbon käyttää oikean reunan
työkalupalkkia. Karbonin käyttöliittymä poikkeaa jonkin verran
Inkscapesta. Inkscapeen verrattuna Karbonilla on helpompi tehdä
kaavioita, joissa on toisiinsa viivoilla kytkettyjä elementtejä, sillä
Karbonissa on työkalu, jolla voi piirtää tällaisia kytköksiä niin, että
ne päivittyvät myös elementtejä siirrettäessä.
Karbon osaa tallentaa OpenDocumentin piirtotiedostoina, SVG-tiedostoina
sekä muutamassa rasterimuodossa. Avaaminen puolestaan onnistuu edellä
mainittujen vektorimuotojen lisäksi myös muun muassa Xfig-, PDF-, PS- ja
EPS-muodoista.
Flow
Flow on työkalu erilaisten kaavioiden ja diagrammien, kuten
vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden ja verkkokaavioiden piirtämiseen.
Toinen sitä vastaava ohjelma on Dia. Myös Flow käyttää
Calligra Suiten yhtenäistä tapaa käyttää työkalupalkkia. Flow tarjoaa
monta erilaista palettia valmiita piirroskuvioita, kuten nuolia, tähtiä,
standardeja vuokaavioiden symboleja, kytkentäkaavioiden komponenttien
symboleja, verkkolaitteiden symboleja ja niin edelleen. Symboleja voi
raahata ja sijoitella piirtoalueelle, käännellä sekä kytkeä toisiinsa
erilaisilla viivoilla ja nuolilla.
Flowlla piirrettyjä kaavioita voi tallentaa ja avata käyttäen vastaavia
tedostomuotoja kuin Karbon-sovelluksella.
Braindump
Braindump on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja miellekarttejen
muodostamiseen.
Author
Author on ohjelmistopaketin uusin sovellus. Se muistuttaa toistaiseksi
hyvin paljon Wordsiä, mutta siitä on tarkoitus kehittyä erikoistunut
työkalu pitkien tekstien ja esimerkiksi interaktiivisuutta sisältävien
sähkökirjojen tekemiseen iBooks Authorin tapaan. Tallennusmuotona Author
käyttää OpenDocumentin tekstitiedostoja ja standardia
EPUB-tiedostomuotoa.
Kotisivu
https://www.calligra.org/
Lisenssi
GNU GPL / GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD. Jotkin ohjelmat myös Windows- ja
Mac OS X -alustoilla.
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osaan
ohjelmista, kuten Kritaan asennuspaketit Windowsille tai Mac OS
X:lle saattavat löytyä ohjelman omalta kotisivulta.
Words-tekstinkäsittelyohjelma
Sheets-taulukkolaskentaohjelma
Stage-esitysohjelma
Plan-projektinhallintaohjelma
Krita-kuvankäsittelyohyjelma
Kexi-tietokantahallintaohjelma
Karbon-vektoripiirto-ohjelma
Flow, kaavioiden ja diagrammien
piirtoon
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calligra Suite (http://viikonvalo.fi/Calligra_Suite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.
Krita on [Calligra Suite](Calligra Suite) -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto-
ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja
BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin
KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto
esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla
voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on
suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita
tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine
käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös
käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä
piirtämistä.
Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee
niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot
erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan
koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda
sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta,
muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi
piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat
työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta
Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja
XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32
bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.
Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on
tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla
halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda
myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista
piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat
helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan
tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille
piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia
symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista
monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa
niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan
rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi
tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.
Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista
työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja
sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi
ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia
käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin
käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta
piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren
kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä
valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä.
Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata
piirtotapahtumista koostuvia makroja.
Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei
koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka
sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä.
Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se
sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen
jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista
koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta
on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia
työkaluja.
Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai
tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten
esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun
värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät
saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman
käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista
ja värimaailmaa.
Kotisivu
http://krita.org
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta
tai ohjelman kotisivujen kautta.
Kritan aloitusnäkymä tummalla teemavärillä.
Kritan oletuskäyttöliittymä.
Aloitusnäkymästä on mahdollista avata erilaisia valmiita pohjia,
kuten sarjakuvasivu.
Valmis pohja sisältää joukon valmiita tasoja erilaisia tehtäviä
varten.
Perspektiiviruudukko piirtämisen apuna, vektorikuvioita
vektoritasolla, piirtopöydällä piirrettyä rasterikuvaa sekä pyöreä
sivellinvalikko.
Kuvankäsittelyä Kritalla
Erilaisia valmiita käyttöliittymäasetelmia.
Apukuvioita
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Krita (http://viikonvalo.fi/Krita)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma
KDE-työpöydälle.
Basket Note Pads on
työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan.
Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä,
luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.
Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä
voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät
aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen
hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille
voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä
käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja
jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita
tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.
Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko
valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on
tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important),
tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on
toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon
rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi.
Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota
klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi
muistiinpanoille
Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti
sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita.
Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi
halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä
esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan
otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja
muistiinpanoja.
Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja
joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot
automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä.
Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla.
Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai
korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella.
Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että
salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi
salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen
erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.
Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja
koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.
Kotisivu
http://basket.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.
Muistiinpanokorit järjestettynä puurakenteeksi. Muutamia
muistiinpanoja korissa.
Joukko valmiita tageja, joita voi laittaa
muistiinpanoille.
Eri tyyppisiä muistiinpanoja: tekstiä, kuvia, sähköpostiosoitteita,
linkkejä, pikakuvakkeita. Muistiinpanot ryhmiteltyinä ja
sijoiteltuina vapaasti.
Yksittäisen korin voi kryptata ja suojata salasanalla. Kryptaukseen
voi käyttää korikohtaista salasanaa tai olemassa olevia
salausavaimia.
Kryptattu kori vaatii salasanan ennen
avaamista.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: BasKet Note Pads (http://viikonvalo.fi/BasKet_Note_Pads)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:07:11
Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun
muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle
käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.
Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia,
niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin
taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää
toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia,
siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.
Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen
Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella
ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen
käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman
suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty
ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain
syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman
suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.
Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa.
Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne
keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa
päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset
johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään
komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä
siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen
ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.
Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:
screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja
edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty
uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
irssi
Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach.
Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään
käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan
ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu
näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan
molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin
Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.
Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle
[detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.
Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:
screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat,
jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.
Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä
screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:
There are several suitable screens on:
30852.pts-3.etakone (03/01/2015 04:25:27 PM) (Detached)
8604.pts-3.etakone (03/01/2015 03:59:10 PM) (Detached)
Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan,
mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin
kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle
annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
screen -r irssi
Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa,
Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi
välttää kahdella tavalla. Komennolla:
screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon
aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä
voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.
Alueet ja ikkunat screenin sisällä
Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus
jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös
muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien
hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin,
joita kutsutaan alueiksi (region).
Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split)
terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut
ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä.
Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi
käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen).
Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan
käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.
Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa
aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only),
joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.
Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään.
Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä
näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla
taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä
ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan.
Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ".
Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan.
Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.
Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title).
Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä
Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.
Historian selaaminen
Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin
kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee
näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen
siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä
taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä.
Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan
ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen
ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle.
Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].
Tärkeimmät näppäinkomennot
Näppäinyhdistelmä
nimi
merkitys
C-a "
(windowlist -b)
Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab
(focus)
Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a
(meta)
Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A
(title)
Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c
(screen)
Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d
(detach)
Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space
(next)
Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace
(prev)
Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q
(only)
Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S
(split)
Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X
(remove)
Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\
(quit)
Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc
(copy)
Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ]
(paste)
Liitä kopioitu teksti.
Lisää näppäinkomentoja ja ohjeita löytyy screen-ohjelman
man-sivuilta.
man screen
Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.
Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Screen (http://viikonvalo.fi/Screen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu
Linux-työpöydälle.
Déjà Dup tarjoaa
helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan
salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii
käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka
hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä
tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on
oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.
Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän
kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät
alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä
aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita
vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä.
Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto.
Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-,
SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös
mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja
Amazon S3 -palveluille.
Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata
varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä
käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa
etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on
tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä
salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin
voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava,
kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös
tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla
keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi
kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.
Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen
yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se
pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan
kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin
siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi
kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän
ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä
tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia
Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot
muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan
kirjautuneena työpöydälle.
Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden
varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset
edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka
kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà
Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden
ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan
vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita
automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa
kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.
Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että
Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen
tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai
poistettujen tiedostojen palauttamisen.
Kotisivu
https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)
http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta.
Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.
Déjà Dupin käyttöliittymä on
yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan
listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden
etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen
GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä
varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan
version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin
muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu
Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Déjà Dup (http://viikonvalo.fi/Deja_Dup)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Back In Time on varmuuskopiointisovellus Linuxille.
Back In Time on
helppokäyttöinen työkalu varmuuskopioiden tekemiseen Linuxilla.
Varmuuskopioita voi tehdä halutuista kansioista joko paikallisesti tai
etäpalvelimelle, selväkielisenä tai salattuna sekä automaattisesti
ajastettuna. Ohjelmisto koostuu komentoriviohjelmasta sekä graafisesta
käyttöliittymästä, jolla valitaan halutut asetukset. Taustalla ohjelma
hyödyntää kopiointiin
rsync-ohjelmaa. Ohjelman
graafisesta käyttöliittymästä on tarjolla versiot sekä Gnome- että
KDE-työpöydille. Déjà Dup -ohjelmaan verrattuna
yksi hyödyllinen ominaisuus on mahdollisuus luoda useita erilaisia
varmuuskopiointiprofiileja eri käyttötarkoituksiin.
Vastaavasti kuin Déjà Dupissa käyttäjä voi valita varmuuskopioitavat
kansiot, ohitettavat kansiot ja tiedostot, vanhojen kopioiden
poistamisasetukset, tallennussijainnin, salauksen sekä ajastusasetukset.
Back In Timen tarjoamien asetusten määrä ja tarkkuus on kuitenkin jonkin
verran monipuolisempi. Erilaisilla varmuuskopiointiprofiileilla käyttäjä
voi määrätä eri kansiot varmuuskopioitaviksi eri tavoin, eri paikkoihin
ja erilaisella ajastuksella. Varmuuskopiot voidaan tallentaa joko
paikallisesti, esimerkiksi ulkoiselle usb-kiintolevylle, tai
etäpalvelimelle käyttäen SSH-yhteyttä.
Varmuuskopiot voidaan tallentaa myös salattuina. Salaamiseen käytetään
kryptattua tiedostojärjestelmää
(EncFs) ja sen käyttöä varten
käyttäjän täytyy kuulua fuse-ryhmään. Salatut varmuuskopiot lisäävät
turvallisuutta varsinkin etäpalvelimelle tehtyjen varmuuskopioiden
suhteen, kunhan käyttäjä ei unohda salaamiseen käytettyä salasanaa.
Salaamattomat varmuuskopiot ovat puolestaan siitä käytännöllisiä, että
Back In Timen tallennustavalla ne ovat suoraan selattavissa ja
käytettävissä myös ilman varmuuskopiointiohjelmaa. Salauksen käyttö
kannattaa siis valita käyttökohteen ja varmuuskopioitavan materiaalin
mukaan.
Toisin kuin Déjà Dup, Back In Time ei käytä
varmuuskopioiden tallentamiseen omaa tallennusmuotoa vaan kopioi
tiedostot sellaisenaan rsync-ohjelman avulla. Déjà Dupin ja Duplicityn
yhdistelmä tekee varmuuskopiot tekemällä ensin täydellisen kopion ja
tallentamalla seuraavilla kerroilla vain tiedon muutoksista. Déjà Dupin
kanssa varmuuskopion palauttaminen vaatii siis koko ketjun täydellisestä
kopiosta palautettavaan versioon. Back In Time puolestaan hyödyntää
tiedostojärjestelmän kykyä tehdä niin kutsuttuja kovia linkkejä, jolloin
ensimmäisen varmuuskopioinnin yhteydessä kopioidaan kaikki tiedostot ja
seuraavien versioiden yhteydessä kopioidaan vain muuttuneet tiedostot.
Muuttumattomat tiedostot puolestaan luodaan linkittämällä ne jo olemassa
oleviin versioihin. Tämä säästää levytilaa ja toisaalta säilyttää
varmuuskopioiden eri versiot ja niiden kansiorakenteen myös muilla
ohjelmilla helposti selattavassa muodossa. Tämä toteutus kuitenkin
vaatii varmuuskopioiden tallentamiseen käytettävältä
tiedostojärjestelmältä tuen koville linkeille eikä mahdollista
varmuuskopioiden pakkaamista.
Otettuja varmuuskopioiden versioita voi selata Back In Timen
käyttöliittymällä helposti ja sieltä voi palauttaa joko yksittäisiä
tiedostoja tai kokonaisia varmuuskopioitavaksi valittuja kansioita.
Palautuksen voi tehdä alkuperäiseen sijaintiin tai valita palautukselle
jonkin muun paikan. Varmuuskopioiden vanhoja versioita voi myös poistaa
tai nimetä tätä kautta.
Myös varmuuskopioinnin ajastaminen on toteutettu Back In Timessa toisin
kuin Déjà Dupissa. Back In Time käyttää ajastukseen Unix-tyyppisissä
järjestelmissä käytettävää
cron-ohjelmaa, jolla tehtäviä
voidaan ajastaa suoritettaviksi. Back In Time lisää käyttäjän
cron-ajastuksiin komennot, jotka suoritetaan profiileissa määrättyinä
aikoina. Tästä on se hyöty, että käyttäjän ei tarvitse olla
kirjautuneena sisälle, jotta varmuuskopiot tulevat tehtyä. Haittana
puolestaan se, että varmuuskopiointi voi jäädä väliin, jos tietokone on
sammutettuna määrättynä aikana. Cron-ajastuksina suoritetut
varmuuskopioinnit sopivat erityisesti jatkuvasti päällä oleville
tietokoneille, kuten palvelimille. Vaihtoehtoisesti varmuuskopioinnin
voi määrätä suoritettavaksi päivittäin käyttäen cronin sijasta
anacronia, joka suoritetaan myös käynnistyksen yhteydessä, jolloin ei
ole vaaraa kopioinnin jäämisestä väliin. Muita vaihtoehtoja ovat
kopioinnin tekeminen aina tietokoneen käynnistyksen yhteydessä taikka
ulkoisen kiintolevyn kytkemisen yhteydessä annettujen päivien välein.
Kotisivu
http://backintime.le-web.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
KDE-käyttöliittymä. Back In Timessa voi luoda useita
varmuuskopiointiprofiileja sekä kopioida paikallisesti tai
yli, salattuna tai salaamattomana.
Salattu varmuuskopiointi yli palvelimelle
ajastettuna.
Valitut varmuuskopioitavat kansiot.
Varmuuskopioinnista pois jätettävät kansiot ja
tiedostot.
Varmuuskopioiden automaattinen poistaminen niiden vanhentuessa tai
tilan käydessä vähiin.
Muita asetuksia.
Lisäasetuksia edistyneemmille
käyttäjille.
Ohjelman selausnäkymä.
Valitun varmuuskopioversion
palauttaminen.
Palautus käynnissä.
Gnome-versio Back In Timen
käyttöliittymästä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Back In Time (http://viikonvalo.fi/Back_in_time)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Linux Voice on kuukausittain julkaistava englanninkielinen lehti,
jonka aiheina ovat GNU/Linux ja muut vapaat ohjelmat.
Linux Voice on
riippumaton vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvä lehti, jonka poikkeaa
monista muista lehdistä kolmella tavalla. Sen tekijät lupaavat palauttaa
puolet lehden tuotosta vapaiden ohjelmistojen yhteisölle, kehittäjille
ja tapahtumille. Lehden sisältö julkaistaan yhdeksän kuukautta lehden
ilmestymisen jälkeen Creative Commons
BY-SA -lisenssillä
vapaasti jaettavaksi, käytettäväksi ja muokattavaksi. (Mainoksia lukuun
ottamatta) Lehden tekijät lupaavat, että lehteä tehdään sen lukijoille
eikä osakkeenomistajien ehdoilla.
Tähän mennessä (25.1.2015) lehteä on ilmestynyt yksitoista numeroa ja
näistä kaksi ensimmäistä on julkaistu vapaana (numero
1
ja numero 2).
Lehdet on julkaistu PDF-tiedostoina kokonaisina lehtinä sekä
artikkeleittain. Osa artikkeleista on julkaistu myös HTML-muodossa.
Lisäksi osa ensimmäisen numeron artikkeleista on luettu myös
äänitiedostoiksi OGG- ja MP3-muotoon. Ääniversiot ovat tarjolla
RSS-syötteenä, jota kautta niitä voi kuunnella esimerkiksi
podcast-ohjelmistoilla. Lehden toinen numero on ladattavissa myös
ePub-muotoisena tiedostona e-kirjana.
Lehden sisältö on monipuolista. Se sisältää paljon artikkeleita vapaiden
ohjelmien ajankohtaisista aiheista, ohjelmisto- ja laitteistovertailuja,
haastatteluita sekä tutorialeja erilaisista aiheista. Lehti on koostettu
ja taitettu ammattitaitoisesti sekä kauniisti.
Jos haluaa lehden itselleen tuoreena sekä samalla tukea sen
julkaisemista, sen voi tilata joko paperisena ja digitaalisena tai vain
digitaalisena versiona lehden sivujen kautta.
Kotisivu
http://www.linuxvoice.com
http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-1-with-audio/
(Numero 1)
http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-2/ (Numero 2)
Lisenssi
CC-BY-SA
Linux Voice
Lehden ensimmäinen numero
Lehden PDF-versio
Paljon monipuolisia artikkeleita
Lehti ePub-muodossa
Lehden PDF-versio tabletissa.
Äänitiedostojen kuuntelua podcastina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Linux Voice (http://viikonvalo.fi/Linux_Voice)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka
soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin. Nyt uusi uljas
versio vasta julkaistuna.
Inkscape on esitelty jo aiemmin Viikon VALOna
numero 34. Nyt, 30. tammikuuta, on julkaistu uusi versio Inkscape 0.91.
Harppaus versionumeroissa versiosta 0.48 numeroon 0.91 melko suuri.
Versionumeron on tarkoitus kuvata kehittäjien omaa vaatimatonta
käsitystä siitä, miten lähellä versiota 1.0 ollaan.
Inkscape on edelleen vektoripiirrostyökalu, samaan tapaan kuin
Illustrator, CorelDraw tai Xara Xtreme.
Inkscape korostaa W3C standardia
SVG-tiedostomuotoa (Scalable Vector
Graphics), mutta osaa lukea ja kirjoittaa useita muita tiedostomuotoja
mukaan lukien PDF. Inkscape on
täysin vapaata ja avointa lähdekoodia ja vapaasti saatavilla.
Uutta tässä versiossa on erityisesti siirtyminen uuteen
grafiikkamoottoriin nimeltä Cairo. Näin
saadaan parempi suorituskyky ja tarkempi muunnos näytölle sopivaan
esitysmuotoon. Google on sponsoroinut tätä työtä paljon. Uusia tuettuja
tiedostomuotoja on samalla tullut useita lisää.
Uuden Inscapen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia uuden grafiikkamoottorin
lisäksi ovat uusi mittaustyökalu, tuki lihavoinnin ja kursivoinnin
lisäksi muillekin kirjasinvarianteille, paranneltu tuki Corel Draw-,
EMF- ja WMF-tiedostoille, tuki Microsoftin Vision kaavioille ja
kuvioille, paranneltu mittayksikköjen tuki sekä symbolikirjasto ja
mahdollisuus lisätä sinne omia symboleita.
Mittaustyökalulla voi piirroksesta mitata kulmia ja elementtien välisiä
etäisyyksiä valitussa mittayksikössä. Etäisyyksiä mitattaessa työkalu
tunnistaa kaikki piirroksen ja mittaustyökalun muodostamat
leikkauspisteet ja näyttää etäisyyden kustakin leikkauspisteestä
seuraavaan. Aiemmin Inkscape antoi tekstityökalussa mahdollisuuden
muokata kirjasintyyppiä vain lihavoimalla tai kursivoimalla. Nyt uusi
versio tarjoaa kirjasinkohtaiset vaihtoehdot, joita voivat lisäksi olla
esimerkiksi kapea tai kevyt versio kirjasimesta. Symbolikirjasto tarjoaa
oletuksena viisi kokoelmaa symboleita: puhekuplia, loogisia portteja,
AIGA-symboleita, vuokaavion
elementtejä sekä Yhdysvaltojen luonnonpuistojen opasmerkkejä. Omien
kokoelmien koostaminen on myös mahdollista.
Muita kehittyneitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paranneltu
liukuvärjäystyökalu, polkujen live-efektit, kuten Power stroke, polkujen
solmujen editointi, joka mahdollistaa nyt uusien solmujen lisäämisen
ääriarvokohtiin, tasojen järjesteleminen raahaamalla sekä uudet
toiminnot elementtien tasaamiseen käytettävässä työkalussa.
Uusi on myös Trace Pixel Art, joka vektoroi bittikarttakuvia
vektorikuviksi. Enemmän tietoa tämän version uutuuksista löytyy
julkaisumuistiosta
sekä Libre Graphics Worldin
blogista.
Kotisivu
https://inkscape.org/
Lisenssi
GNU GPL versio 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Julkaisu on niin tuore ettei taida vielä missään Linux-jakelussa
olla jakelun omissa pakettivarastoissa. Ubuntulle on saatavilla
"Inkscape Developers" -ryhmän
PPA:sta
(tätä kirjoitettaessa ilmaantui sinne 15 tuntia sitten). Muille
Linuxeille joutunee itse kääntämään lähdekoodeista. Windowsille ja
Mac OS X:lle löytyy asennustiedostot jakelun
webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivulla on käyttöohjeita, mutta nähdäkseni niitä ei vielä ole
päivitetty vastaamaan tätä uutta Inkscapea. Esimerkiksi
Tracing ei
kerro mitään uutuudesta Trace Pixel Art. Voi tietysti olla ettei
käyttö ole muuttunut ja vanhat ohjeet toimivat täysin.
Videoita
10 most exciting features in Inkscape
0.91
Uusittu työkalu gradienttien, eli väriliukujen,
tekemiseen.
Elementtien asettelua riveihin ja
sarakkeisiin.
Elementtien järjestystä voi vaihtaa helposti tasaustyökalun
järjestelyvalinnoilla.
Symbolikirjastoja
Mittaustyökalulla voi mittailla etäisyyksiä ja kulmien
suuruuksia.
Apuviivoja voi nimetä
Poluille voi lisätä live-efektejä, kuten Power
stroke.
Teksti: Taleman, Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Inkscape 0.91 (http://viikonvalo.fi/Inkscape_0.91)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Sofware Carpentry -sivustolla on avointa opetusmateriaalia erityisesti
tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista.
Sivustoa ylläpitää Software Carpentry -säätiö, joka kertoo
tavoitteekseen perus ohjelmistotaitojen opettamisen tutkijoille
luonnontieteissä, insinööritieteissä, lääketieteessä sekä muilla
aloilla. Säätiö toteuttaa tavoitettaan julkaisemalla avointa
CC-BY-lisensoitua
oppimateriaalia sekä järjestämällä
työpajoja ympäri
maailmaa. Oppimateriaalia
sivustolla on tarjolla tutkijoiden käyttöön sovellettavissa olevista
avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja niihin liittyvistä aiheista,
kuten: Unix-komentorivi, Git-versionhallinta, Python-ohjelmointi,
R-tilasto-ohjelmisto sekä tietokannat ja SQL-kyselykieli.
Muita materiaalien aiheita ovat MATLAB, Mercurial,
deck.js, Subversion, Make,
taulukkolaskenta, matriisit NumPy:llä, testaaminen ja säännölliset
lausekkeet.
Vaikka materiaalit on alkujaan suunnattu tutkijoille, sopivat ne hyvin
myös muille aiheista kiinnostuneille.
Kotisivu
http://software-carpentry.org
Lisenssi
CC-BY
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Sivuston etusivu
Oppimateriaalit
Ote Git-materiaalista
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Software Carpentry (http://viikonvalo.fi/Software_Carpentry)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton
sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.
Joidenkin
www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät
sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla,
vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan
kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi ilman työkaluja,
jos niiden pitäisi olla yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää
samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia
tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty
sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta
Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta
sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä
tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät
pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle
tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä
lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen
muokkausta.
Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa
läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin
luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös
esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia
vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös
tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla
hakemistorakenteita.
Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää
Twig-moottoria,
jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen
lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin
voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja,
kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän
sivupohjan.
Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat
tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina.
Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle,
tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen,
monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on
mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa
sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.
Kotisivu
http://picocms.org/
Lähdekoodi
https://github.com/picocms/Pico
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai
GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi
käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).
Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavallista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PicoCMS (http://viikonvalo.fi/PicoCMS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
TiddlyWiki5 on selaimella käytettävä yhden tiedoston
muistiinpanotyökalu.
TiddlyWiki5
on uudelleen toteutettu versio aiemmin esitellystä
TiddlyWikistä. Se on selainpohjaisena yhden
sivun sovelluksena (Single Page Application, SPA) toteutettu
wiki-tyyppinen muistiinpanotyökalu. Siinä muistiinpanoja ei tarvitse
järjestää lineaarisesti vaan yksittäisiä asiasisältöjä, tiddlereitä, voi
linkittää vapaasti toisiinsa. Sen versionumero 5 viittaa toteutukseen
käytettyihin HTML5-tekniikoihin. TiddlyWiki5 muodostuu yhdestä
HTML-tiedostosta ja siihen sisällytetystä Javascript-ohjelmistosta sekä
wikin datasisällöstä. Kun tiedosto avataan selaimella, näyttää
Javascriptillä toteutettu ohjelmisto käyttöliittymän, jolla TiddlyWikin
sisältöä voi selata ja jolla siihen voi muokata uutta sisältöä.
Tallennus tapahtuu samaan HTML-tiedostoon ja se on toteutettu selaimesta
riippuen muutamalla eri tavalla. Yhden tiedoston sovelluksena
TiddlyWiki5 on helppo kuljettaa mukana USB-tikulla tai säilyttää
verkossa pilvitallennuspalvelussa.
TiddlyWiki5:n käyttöliittymä koostuu yksittäisiä tiddlereitä näyttävästä
alueesta sekä niiden selaamiseen ja muokkaamiseen käytettävästä
sivupalkista. Tiddlereiden sisällöt kirjoitetaan oletuksena
TiddlyWiki5:n omalla wiki-kielellä, josta löytyvät tyypillisesti
käytetyt muotoilut, kuten otsikot, listat, lihavoinnit, kursivoinnit,
alleviivaukset, taulukot sekä muita muotoiluja. Wiki-kieli on jonkin
verran kehittynyt TiddlyWikin aiemmasta versiosta. Varsinaisten
wiki-muotoilujen lisäksi tekstin seassa on mahdollista käyttää
TiddlyWikin makroja ja widget-sovelmia, joilla tiddlereihin voi rakentaa
yksinkertaisia käyttöliittymiä, kuten välilehtiä ja nappuloita.
TiddlyWiki5:n tiddlereiden sisällöt ovat oletuksena wiki-tekstiä, mutta
muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi SVG-muotoinen vektorigrafiikka,
GIF-, ICO-, JPG- ja PNG-muotoiset kuvat, CSS-tyylit sekä JSON-muotoinen
data. TiddlyWiki5 tukee myös sisällön salasanasuojattua kryptausta.
TiddlyWiki5 on monipuolisesti laajennettavissa sen plugin-arkkitehtuurin
ansiosta. Lisäosat voivat tuoda TiddlyWiki5-tiedostoon uusia
toiminnallisuuksia, kuten uusia sisältötyyppejä, ominaisuuksia
wiki-parseriin tai erilaisia makroja ja widgettejä. Uusia lisäosia omaan
TiddlyWiki5-tiedostoon voi tuoda joko hiirellä raahaamalla jostain
toisesta TiddlyWiki5-tiedostosta tai kirjoittamalla niitä itse. Lisäosat
muodostuvat käytännössä yhdestä tai useammasta tiddleristä, joissa voi
olla esimerkiksi Javascript-ohjelmakoodia tai muita määrittelyitä.
Esimerkkejä hyödyllisistä lisäosista ovat esimerkiksi KaTeX-lisäosa
LaTeX-kielellä kirjoitettujen matemaattisten kaavojen näyttämiseen,
Markdown-lisäosa, joka lisää Markdown-merkintäkielen vaihtoehtoiseksi
tavaksi kirjoittaa tiddlereiden sisältöä, sekä highlight-lisäosa, jolla
tiddlereihin kirjoitettuihin ohjelmakoodia sisältäviin osioihin saadaan
syntaksin korostus.
Koska yhden tiedoston sovelluksessa sekä itse ohjelma että sillä luotu
sisältö ovat samassa HTML-tiedostossa, pitää TiddlyWiki5:n pystyä
tallentamaan itsensä jotenkin. Koska selaimessa suoritettavalla
Javascript-ohjelmalla ei ole oikeuksia kirjoittaa käyttäjän tietokoneen
levylle, on TiddlyWikiin täytynyt keksiä muita tapoja hoitaa tallennus.
Firefox-selainta käytettäessä sujuvin tapa on käyttää selaimeen
ladattavaa TiddlyFox-lisäosaa. Tällöin TiddlyWiki5 pyytää aina
tallennusta tehdessään lisäosaa hoitamaan varsinaisen levylle
kirjoittamisen. Muilla HTML5:ttä tukevilla selaimilla tallennus tapahtuu
siten, että tallennuskuvake on todellisuudessa latauslinkki, jolla
käyttäjä lataa itselleen ohjelman generoiman uuden version
HTML-tiedostosta. Selaimesta ja sen asetuksista riippuen joko käyttäjä
joutuu itse valitsemaan tallennettavan tiedoston paikan ja nimen tai
tiedosto tallennetaan automaattisesti käyttäjän oman kotihakemiston
"Ladatut"-kansioon (tai "Downloads"). Kolmantena vaihtoehtona on käyttää
TiddlyWiki5:ttä Node.js-ohjelman kautta. Tällöin
Node.js:ään asennettu tiddlywiki-moduli toimii käyttäjän tietokoneella
paikallisena palvelimena, jonka tarjoamaa sivua käyttäjä voi muokata.
Neljäs vaihtoehto on käyttää
TiddlyDesktop-sovellusta,
joka on node-webkit-pohjainen sovellus TiddlyWiki5:n käyttöön.
Lisäksi on tarjolla palveluita, kuten
Tiddlyspot, jotka tarjoavat muokattavan
TiddlyWikin verkossa.
Kotisivu
http://tiddlywiki.com
Lähdekoodi
https://github.com/Jermolene/TiddlyWiki5
TiddlyDesktop
https://github.com/Jermolene/TiddlyDesktop
Lisenssi
BSD (3 kohdan BSD-lisenssi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivulta.
Videot
TiddlyWiki5:n esittely
Esittely TiddlyDesktopin käytöstä
TiddlyWiki5:n käyttöliittymä: avattujen tiddlerien lista ja sivupalkki.
Aloitusohjeet eri selaimille.
Asetukset, kuten tiedoston otsikko ja käyttäjän tunnus.
Uusi tiddleri kirjoitetaan wiki-kielellä.
Sisältötyyppejä on useita oletuksena olevan wiki-kielen lisäksi.
TiddlyWiki5 tukee suoraan SVG-sisältöä. Lisäosilla saa tuen esimerkiksi matematiikalle ja ohjelmakoodin syntaksikorostukselle.
Firefoxin lisäosan avulla saadaan tehtyä suora tallennus. Muilla selaimilla tallennus tapahtuu lataamalla ja tallentamalla uusi versio tiedostosta.
Lisäosat tallennetaan TiddlyWikiin tiddlereinä, kuten kaikki muukin sisältö.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TiddlyWiki5 (http://viikonvalo.fi/TiddlyWiki5)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Phatch on työkalu, jolla voi tehdä joukon erilaisia
muokkausoperaatioita suureenkin määrään kuvatiedostoja yhdellä kertaa.
Kun on tarve muuttaa
yksittäisen kuvatiedoston kokoa, muokata sen värejä tai tehdä joitain
muita operaatioita, on usein helppoa vain käynnistää
GIMP, Krita,
Pinta tai jokin muu kuvankäsittelyohjelma, tehdä
vaaditut muutokset ja tallentaa muokattu kuva. Kun muokattavia kuvia
onkin vaikka 217 kappaletta, on syytä keksiä jokin muu keino muokkausten
tekemiseen. Yksi vaihtoehto on tehdä muokkaukset komentorivillä esimerkiksi
ImageMagick-paketin ohjelmilla. Toinen keino
on käyttää ikkunoidulla käyttöliittymällä toimivaa Phatch-ohjelmaa.
Phatch-nimi tulee yhdistelmänä sanoista PHoto ja bATCH, joilla
viitataan valokuvien käsittelyyn eräajoina (aineiston käsittelyä
suurehkoina erinä kerrallaan). Phatchin ideana on, että käyttäjä voi
kerätä tehtävälistan ohjelman tarjoamista muokkausoperaatioista ja sen
jälkeen määrätä nämä operaatiot tehtäviksi valituille tiedostoille.
Phatchissa on valittavissa suuri joukko erilaisia operaatioita, kuten
kuvan skaalaaminen, kontrastin ja kirkkauden säätö, kehysten luominen,
tekstin tai pudotusvarjon lisääminen sekä useita muita muunnoksia.
Operaatiot kerätään listaksi, järjestetään suoritettavaksi haluttuun
järjestykseen ja niille määritellään halutut parametrit, kuten
skaalauksen suuruus tai pudotusvarjon suunta ja etäisyys. Viimeiseksi
operaatioksi laitetaan lisäksi tallennus, jonka parametreiksi laitetaan
muun muassa tallennuskansio, tallennettavien tiedostojen nimen malli
sekä tallennusmuoto. Luodun tehtävälistan voi tallentaa myöhempää
käyttöä varten, jotta samat muokkaukset samoilla asetuksilla on
mahdollista toistaa myöhemmin myös muille kuville.
Lopuksi ohjelman käsketään aloittaa tehtävien suorittaminen ja sille
kerrotaan kuvatiedostot, joita sen tulee käsitellä. Muokattavat
tiedostot voidaan antaa ohjelmalle joko kokonaisena kansiona tai
valittuina tiedostoina. Vaihtoehtoisesti kuva voidaan ottaa myös
leikepöydältä. Lisäksi tehtävien suoritus voidaan rajata vain tietyn
tyyppisiin kuvatiedostoihin.
Phatch sisältää lisäksi työkalun, jolla voi tarkastella yksittäisen
tiedoston tietoja raahaamalla kuvatiedoston tarkasteluikkunaan.
Kotisivu
http://photobatch.wikidot.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta.
Muille alustoille sen voi ladata kotisivujen kautta.
Ohjelman aloitustila kehottaa lisäämään toimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Yksittäiselle toiminnolle annetaan sen tarvitsemat parametrit. Esimerkiksi skaalauksen kohdekoko.
Muokkaustoiminnoista kerätään järjestetty lista.
Listan viimeiseksi lisätään tallennusoperaatio ja sille kerrotaan tallennettavan tiedoston nimen malli, tallennusmuoto, tallennuskansio sekä muita tallentamiseen liittyviä ominaisuuksia.
Muokattavat tiedostot voidaan valita kansioittain, erikseen tai leikepöydältä.
Vielä varmistus muokattavista tiedostoista.
Muokkauksia suoritetaan eräajona.
Valmis!
Alkuperäinen ja muokattu kuva.
Kuvien ominaisuuksia voi tarkastella tiputtamalla tiedosto tarkasteluikkunaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Phatch (http://viikonvalo.fi/Phatch)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen
muodosta toiseen.
Pandoc on todellinen
monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä
kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa
lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun
tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka
automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki
tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua
vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa
rutiinityöstä hoituu Pandocilla.
Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa:
HTML,
Markdown,
LaTeX,
MediaWiki ja
textile.
Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi
muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja
LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB
sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja
LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat
esimerkiksi
Slidy,
reveal.js,
Slidous,
S5 ja
DZSlides sekä
Beamer. Tarkempi
luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana
tulevasta dokumentaatiosta.
Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia,
mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta
Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita,
alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua
LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua
Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on
mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus
väreillä.
Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto
käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan
halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu
modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma
tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen
esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax
ja MathML.
Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan
Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o
-valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa.
Esimerkiksi:
pandoc -o testi.pdf testi.html
Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille
käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to).
(Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).
pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md
Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen
toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO
-valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston
malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon
generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen
ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.
Kotisivu
http://johnmacfarlane.net/pandoc/
Lähdekoodi
https://github.com/jgm/pandoc
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on
yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.
Markdown-tiedosto ja siitä tehty HTML-tiedosto.
HTML-tiedosto selaimessa. Sivun ulkoasua voi jatkomuokata vaikka CSS:llä. Sivulle voi käyttää myös omaa tiedostopohjaa.
Samasta Markdown-tiedostosta tuotettu PDF-tiedosto. PDF-tiedostojen luontiin hyödynnetään pdflatex-ohjelmaa.
Edelleen samasta tiedostosta tuotettu ODT-tiedosto.
Muunnos Markdownin ja MediaWikin wikisyntaksin välillä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Pandoc (http://viikonvalo.fi/Pandoc)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:13:13
Google Fonts on kokoelma vapaita kirjasintyyppejä monenlaiseen
käyttöön.
Google Fonts
on palvelu, jonka kautta Google tarjoaa käytettäväksi useita satoja
vapaita kirjasintyyppejä, eli fontteja, esimerkiksi käytettäväksi
www-sivujen ulkoasussa. Palvelu antaa käyttöliittymän kirjasintyyppien
valintaan kategorian, tyylin ja käytettyjen merkistöjen perusteella.
Valittavia fontteja voi helposti selata ja testata erilaisilla
esimerkkiteksteillä. Jos fontteja haluaa käyttää oman www-sivustonsa
tyylissä, saa palvelusta helpon sivustolle lisättävän kooditekstin,
jonka sivustolleen lisäämällä fontit ladataan suoraan Googlen palvelusta
sivuja näytettäessä. Tiedostot voi kuitenkin ladata myös itselleen, jos
haluaa käyttää fonttitiedostoja suoraan omalta sivustolta, linkittämättä
Googlen palveluun, tai haluaa käyttää kirjasimia jossain muussa
käytössä, kuten tekstiasiakirjoissa tai kuvankäsittelyssä.
Kirjasintiedostot voi ladata suoraan Googlen palvelusta tai fontit
sisältävästä GitHub-repositorysta.
Kirjasintyyppit ovat True Type Font -muotoisia (.ttf).
Google Fonts -palvelun jakamat kirjasintyypit ovat kaikki vapaalla
lisenssillä julkaistuja. Suurin osa fonttiperheistä on lisensoitu SIL
Open Font
Licensen
versiolla 1.1, osan lisenssinä on
Apache 2 ja
Ubuntu-fonttien lisenssi on Ubuntu Font
License. Lisenssit antavat luvan käyttää,
muokata ja jakaa edelleen fontteja. Lisenssien mukaan fonteista
johdettujen uusien kirjasintyyppien jakelussa on käytettävää samaa
lisenssiä. Tämä lisenssivaatimus ei tietenkään koske varsinaisia töitä,
kuten kuvia ja dokumentteja, joissa on vain käytetty kyseisiä fontteja.
GitHub-repositoryssa tiedostot onkin jaoteltu juuri lisenssin mukaan.
Repositoryssa erilaisia kirjasintyyppejä on noin 870 kappaletta, joten
niiden joukosta löytyy varmasti käyttökelpoisia kirjasimia moneen
käyttöön. Niiden selaaminen on ehkä helpointa Googlen palvelun avulla.
Kotisivu
http://www.google.com/fonts (Palvelu kirjasinten valintaan)
https://github.com/google/fonts (Tiedostot)
Lisenssi
OFL (SIL Open Font
License),
Apache-lisenssi 2.0,
UFL (Ubuntu Font License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat
Google Fonts -palvelun käyttöliittymällä voi selata
kirjasintyyppejä kategorian, tyylin ja käytettävissä olevan
merkistön mukaan.
Palvelusta saa omalle sivustolle lisättävän koodin, jolla fontti
haetaan suoraan Googlen palvelusta.
Fonttitiedostot repositoryna
GitHub-palvelussa.
Muutamia fonttitiedostoja omalle tietokoneelle
ladattuina.
True Type fontteja voi käyttää myös tavallisissa omalla
tietokoneella toimivissa ohjelmissa, kuten Inkscape tai LibreOffice
Writer.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Google Fonts (http://viikonvalo.fi/Google_Fonts)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
PDFtk Server on komentoriviohjelma PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
PDFtk Server on PDF
Toolkit kokonaisuuteen sisältyvä komentoriviohjelma, jolla on voi
suorittaa useita muokkausoperaatioita PDF-tiedostoille komentorivillä ja
tarvittaessa automatisoidusti. PDFtk:n Server-osuus on suunnattu
erityisesti palvelinkäyttöön työkaluksi PDF-tiedostojen käsittelyyn
osana jotain palvelua. Sitä voi toki käyttää myös suoraan yksittäisten
PDF-tiedostojen muokkaamiseen. Ohjelman tekijät tarjoavat GNU GPL
-lisensoidun vapaan komentoriviohjelman lisäksi Windows-alustoille sekä
ilmaista (PDFtk Free) että maksullista (PDFtk Pro) graafista
käyttöliittymää, joilla voi suorittaa joitain PDFtk Server -ohjelman
toiminnoista ikkunoidusti.
PDFtk soveltuu hyvin esimerkiksi erillisten PDF-tiedostojen tai niistä
irrotettavien sivujen koostamiseen uuteen tiedostoon. Sillä voi
esimerkiksi liittää erillisiä skannattuja PDF-tiedostoja yhteen tai
kääntää tiedostossa väärin päin olevia sivuja.
Käytettävissä olevia operaatioita ovat muun muassa PDF-dokumentin
koostaminen yhden tai useamman PDF-tiedoston sivuista (merge),
PDF-tiedoston jakaminen uusiksi dokumenteiksi (split), dokumentin tai
sen yksittäisten sivujen kiertäminen (rotate), dokumentin salaaminen ja
suojaaminen salasanalla (encrypt), salauksen purkaminen (decrypt),
lomakkeiden täyttö, dokumentin vesileimaaminen, dokumentin tietojen
raportointi ja muokkaaminen sekä vioittuneen dokumentin korjaaminen, kun
se on mahdollista.
Linux-jakeluissa PDFtk Server löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta
nimellä pdftk.
Kotisivu
https://www.pdflabs.com/tools/pdftk-the-pdf-toolkit/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy yleensä paketinhallinnasta. Muuten
ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta.
Esimerkkejä
Esimerkkejä PDFtk Serverin
käytöstä
PDFtk:n käyttöohjeet
Liitetään kaksi PDF-tiedostoa peräkkäin. Limitetään kaksi
PDF-tiedostoa keskenään vuorosivuin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PDFtk (http://viikonvalo.fi/PDFtk)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
PDF Chain on työkalu PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
PDF Chain on
graafinen käyttöliittymä PDFtk:n
komentorivityökalulle. Se tarjoaa PDFtk:n toimintoja valmiiksi
valittuina graafisesti muokattavina kokonaisuuksina. PDFtk:n eri
työkaluja on koottu ohjelman eri välilehdille erikseen käytettäviksi
työvälineiksi.
Ensimmäisellä välilehdellä on concatenate-työkalu, jolla voi koostaa
yhdestä tai useammasta PDF-tiedostosta valituista sivuista uusia
PDF-tiedostoja. Toisella välilehdellä olevalla burst-työkalulla voi
purkaa PDF-tiedoston sivut erillisiksi PDF-tiedostoiksi ja muokata
luotavien tiedostojen nimiä. Kolmannella välilehdellä on
background/stamp-työkalu, jolla PDF-tiedoston kaikille sivuille voi
lisätä taustalle tulevan vesileiman taikka sivun päälle lisättävän
leiman. Leimatiedostot annetaan PDF-tiedostoina. Attachment-välilehdellä
PDF-tiedostoon voi lisätä liitetiedostoja joko koko tiedostolle tai sen
yksittäisille sivuille. Viidennellä tools-välilehdellä on lisäksi
sekalaisia työkaluja, joilla voi esimerkiksi tallentaa kaikki
PDF-tiedoston liitetiedostot sekä lisätä tai poistaa PDF-tiedostosta
tiedonpakkauksen.
Lisäksi tallennettaville PDF-tiedostoille voi valita oikeusasetukset,
joilla voi asettaa tiedoston avaamiseen tarvittavan salasanan, tiedoston
salaamisasetukset sekä muita oikeusasetuksia, kuten tulostusoikeuden.
Kotisivu
http://pdfchain.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joihinkin Linux-jakeluihin suoraan
paketinhallinnasta ja muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivujen
kautta.
Muita vastaavia ohjelmia
PDF-Shuffler
PDF-tiedostojen sivujen liittäminen ja uudelleenjärjestely uudeksi
tiedostoksi. Tiedoston salaaminen salasanalla ja oikeuksien
muokkaaminen.
PDF-tiedoston sivujen tallentaminen erillisiksi
PDF-tiedostoiksi.
Taustalle tulevan vesileiman tai päälle tulevan leiman lisääminen
PDF-tiedoston kaikille sivuille.
Liitetiedostojen lisääminen PDF-tiedostoon tai sen
sivulle.
Muita työkaluja, kuten PDF-tiedoston pakkaaminen ja
purkaminen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PDF Chain (http://viikonvalo.fi/PDF_Chain)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
Piwik on avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto ja vaihtoehto
Google Analyticsille.
Piwik on omalle
palvelimelle asennettavissa oleva avoimen lähdekoodin
web-analytiikkaohjelmisto, jota käyttämällä voi korvata esimerkiksi
Google Analytics -palvelun käytön. Kävijätilastojen seuraaminen voi olla
tärkeää joillekin sivustoille ja tähän käytetään usein esimerkiksi
Google Analytics -palvelua. GA:n käytön suurimpana haittapuolena on
kuitenkin se, että kävijätilastot ovat tällöin kolmannen osapuolen
hallussa yrityksellä, joka toimii ulkomaisen lainsäädännön alaisena.
Kävijätilastot voivat olla tärkeää ja luottamuksellista tietoa sekä
sivustoa ylläpitävälle yritykselle itselleen että sivustolla käyville
käyttäjille. Piwik-ohjelmistoa käyttämällä tilastointipalvelu on
mahdollista asentaa omalle palvelimelle, jolloin sivuston kävijätiedot
pysyvät vain sivuston ylläpitäjän hallussa eivätkä vuoda ulkopuolisille.
Tietoturvan lisäksi omalle palvelimelle tallennettu tieto on myös
tarvittaessa saatavissa halutussa raakamuodossa.
Käyttämällä omille palvelimille asennettua Piwikiä esimerkiksi S-Pankki
olisi välttynyt taannoisista
tietosuoja- ja PR-ongelmistaan, jotka aiheutuivat verkkopankkiin
kirjautuneiden käyttäjien seuraamisesta Google Analyticsilla. Sen
sijaan, että käyttäjätiedot olisi välitetty kolmannelle osapuolelle,
ne olisivatkin olleet vain pankin omassa hallinnassa.
Twitter-keskustelua aiheesta.
Kävijätietoihin Piwik tallentaa kaikki tyypillisesti tilastoitavat
tiedot, kuten sivukäynnit, tiedot linkittäneistä sivustoista ja
hakukoneista, sivustolle johtaneet hakusanat, tiedot kävijän selaimesta
ja käyttöjärjestelmästä, käyttäjän maan ja kielen sekä tiedot käytetyn
laitteen tyypistä (tietokone vai mobiililaite). Tarkemman luettelon
Piwikin ominaisuuksista voi lukea sen omilta sivuilta. Piwikin web-käyttöliittymästä voi
tarkastella tilastoja erilaisilla aikaväleillä ja monelta suunnalta.
Useimmin seuratuista tilastoista voi koostaa itselleen "dashboardin".
Piwikin toimintoja voi laajentaa marketista
ladattavilla lisäosilla sekä sen ulkoasua muokata ladattavilla
teemoilla.
Tilastojen seuraamista varten voi myös ladata mobiililaitteelle siihen
tarkoitetun sovelluksen. Piwik-sovellus löytyy sekä
Android-
että
iOS-laitteille.
Piwikin toimintaa voi kokeilla demo-sivulla,
joka seuraa Piwikin foorumisivuston sekä
kahden muun sivuston liikennettä.
Kävijätilastojen tuonti Google Analyticsistä
Piwikiin ei
valitettavasti ole vielä toteutettu ja on vasta suunnitteluasteella.
Kotisivu
http://piwik.org/
Demo
http://demo.piwik.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa sen kotisivuilta ja se käyttää PHP:tä ja
MySQL:ää.
Tuki
Piwik-foorumi
Demo-sivuston dashboardilla näkyy muutama tilastosovelma.
Kävijäkarttaa voi tutkia interaktiivisesti.
Tilastokäyrään saa näkyviin useita eri tilastoja.
Sovelmia voi siirrellä dashboardissa.
Dashboardiin voi lisätä haluamiaan sovelmia.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Koosteena toimivan dashboardin lisäksi tilastoista voi tarkastella
esimerkiksi sivustolle johtavia linkityksiä ja yleisimmin käytettyjä
hakusanoja tai hakukoneita.
Websivustoja ja sosiaalista mediaa.
Android-sovelluksessakin voi tarkastella useamman sivuston
tilastoja.
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Reaaliaikainen kävijäseuranta Android-sovelluksella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Piwik (http://viikonvalo.fi/Piwik)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
Ditaa on komentoriviohjelma ascii-grafiikkana piirrettyjen diagrammien muuntamiseen PNG-kuviksi.
Diagrammeja ja kaavioita voi piirtää graafisesti työkaluilla, kuten Dia
tai Inkscape. Ditaa lähestyy tehtävää toisella tavalla. Ditaa varten
kaaviot piirretään tekstieditorilla merkkigrafiikkana ja käännetään
ditaa-komentoriviohjelmalla PNG-kuvaksi. Etuina tässä toteutuksessa on
muun muassa selkeä tekstipohjainen esitysmuoto sekä helppo muokattavuus
yksinkertaisilla työkaluilla.
Käytettävissä ovat ascii-grafiikkana piirretyt laatikot sekä viivat ja
nuolet. Tavallisen suorakulmaisen laatikon piirtämiseen käytetään
merkkejä |, - ja +. Laatikon ulkoasun voi muuttaa dokumentiksi
kirjoittamalla sen sisään tekstin {d}. Vastaavasti tallennustilaa
merkitsevän laatikon saa käyttämällä tekstiä {s} ja syötettä sekä
tulostetta symboloivan laatikon käyttämällä tekstiä {io}. Laatikon
kulmia voi pyöristää merkeillä / ja \.
Kaavioon voi piirtää viivoja käyttämällä merkkejä |, - ja +.
Viivojen kulmia voi pyöristää samoin kuin laatikoidenkin kulmia.
Viivojen päähän voi lisätä nuolenkärjet käyttämällä merkkejä ^, v,
< ja >. Kaavioissa viivoja ja laatikoiden reunoja voi muuttaa
yhtenäisestä viivasta katkoviivaksi korvaamalla ainakin yhden sen
piirtämiseen käytetyistä vaakasuorista viivamerkeistä merkillä = tai
pystysuorista viivoista merkillä :.
Laatikoiden sisään voi kirjoittaa normaalia tekstiä sekä muotoa "cXXX"
olevan värikoodin, joka määrää laatikon värin. Värikoodissa osuus "XXX"
voi olla joku lyhenteistä "RED", "BLU", "GRE", "YEL", "PNK" tai "BLK"
taikka värin heksamuotoinen RGB-arvo. Laatikon sisään voi kirjoittaa
myös luetteloita käyttämällä luettelosymbolina merkkiä o.
Laatikoita voi jakaa myös sisäisesti osiin ja kullekin osalle voi
määrätä värin erikseen. Kaavioiden viivoihin tai laatikoiden reunoihin
voi lisäksi lisätä pistemerkkejä merkillä *.
Kun ascii-muotoinen kuva on valmis, se käännetään PNG-kuvaksi
esimerkiksi komennolla:
ditaa kuva.txt kuva.png
Tuotetut PNG-kuvat ovat bittigrafiikkaa, eivätkä siten skaalattavissa,
mutta käännösvaiheessa voidaan valita skaalauskerroin, joka määrittää
tuotettavan kuvan koon. Komentorivivalitsimella -s voi muuttaa kuvan
skaalauksen haluamakseen.
Valitsimella -h puolestaan voidaan syötteenä antaa HTML-tiedosto,
jossa kuvat on esitetty ascii-grafiikkana "textdiagram"-luokalla
merkittyjen pre-tagien välissä. Esimerkiksi:
<pre class="textdiagram">
+-----------+
| Esimerkki |
+-----------+
Valitsimella -h käännettäessä ditaa kääntää kunkin kuvan erikseen
"images"-hakemistoon ja luo uuden HTML-tiedoston, jossa ascii-kuvat on
korvattu vastaaviin PNG-kuviin viittaavilla img-tageilla.
Ditaa voi käyttää myös muiden ohjelmien yhteydessä. Esimerkiksi Emacsin Org-modeen
sekä Dokuwikiin löytyy tuki Ditaan ascii-kuville. Javadoc-käyttöön löytyy myös
lisäosa, jolla voi
dokumentaatiota luodessa hyödyntää Java-ohjelman kommenttiin piirrettyjä
ascii-kaavioita.
Toimiakseen Ditaa tarvitsee Javan.
Kotisivu
http://ditaa.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joko Linux-jakelun paketinhallinnan kautta
tai kotisivuilta lataamalla.
Ascii-muotoinen kaavio.
Kaavio muunnettuna PNG-kuvaksi.
Esimerkki, jossa esiteltyinä ascii-kaavioiden syntaksia.
Esimerkkikuviot käännettynä PNG-kuvaksi.
Ascii-kuvan kääntäminen PNG-kuvaksi komentorivillä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ditaa (http://viikonvalo.fi/Ditaa)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä
www-sivustojen ylläpitoon.
Phile on
PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman
tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan
Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin
PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi,
kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa
sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää
toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään.
Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden
omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.
PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty
oliopohjainen ohjelmointityyli ja tapahtumia (event) käyttävä toteutus.
Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri
ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi
lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden
vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta.
Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi
Tekstile-kielen
tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka
Smarty-pohjilla.
Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan
Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia
lisäosia,
kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella
tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen
sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä
useita muita.
Kotisivu
http://philecms.com/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai
GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi
käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko
lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä
composer-ohjelmistoa.
Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Phile (http://viikonvalo.fi/Phile)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
OpenWRT on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä reitittimille ja
muille sulautetuille laitteille.
OpenWRT sulautetuille laitteille,
kuten reitittimille ja langattomille tukiasemille, tarkoitettu
Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka vapauttaa laitteen omistajan
muokkaamaan laitteen toiminnallisuuksia tarpeidensa mukaan. Laitteissa
valmiina oleva ohjelmisto, firmware, saattaa laitteesta ja valmistajasta
riippuen joko saada tai olla saamatta tietoturvapäivityksiä. Usein
laitteiden haavoittuvuudet voivat olla pitkiäkin aikoja korjaamatta.
Asentamalla laitteeseen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän, kuten
OpenWRT:n, sen omistaja saa mahdollisuuden päivittää laitettaan tarpeen
vaatiessa. Samalla omistaja voi valita laitteeseensa juuri itse
tarvitsemansa toiminnot.
OpenWRT:n tarkoituksena on toteuttaa hyvin minimaalinen
käyttöjärjestelmä, joka toimii alustana käyttäjän omien tarpeiden
mukaisen kokonaisuuden koostamiseen. Itse perusjärjestelmä on hyvin
kevyt, jotta se saadaan helposti mahtumaan laitteiden usein hyvinkin
niukkaan tallennustilaan. Kaikki muut varsinaiset toiminnallisuudet on
paketoitu omiksi paketeikseen, joita voidaan asentaa OpenWRT:n
paketinhallintajärjestelmällä (aiemmin ipkg, nykyään opkg). Laitteen
omistaja voi siis basaarin tavoin valita laitteeseen haluamansa
ominaisuudet tarjolla olevien pakettien joukosta. Asennettavissa olevia
ominaisuuksia ovat muun muassa:
reititys
Mesh-verkkojen tuki
langattomat toiminnallisuudet (reititys, tukiasema, jne.)
palomuuri, NAT, porttien edelleenohjaus, liikenteen suodatus
UPnP
port knocking
DNS-palvelut
DHCP-palvelut
tuki dynaamiselle DNS-nimelle
tulostinpalvelut
webbikameratuki
äänikorttituki ja musiikontoistopalvelut
tiedostopalvelintoiminnot
VOIP-palvelut
web-käyttöliittymiä
OpenWRT:n asetuksia voi muokata oman mieltymyksen mukaan joko
komentorivillä ssh-yhteyden kautta tai web-käyttöliittymällä.
OpenWRT-ohjelmiston asennus tapahtuu laite- ja valmistajakohtaisesti eri
tavoin. Osa tuetuista laitteista mahdollistaa muokatun laiteohjelmiston,
kuten OpenWRT:n, asentamisen suoraan oman käyttöliittymänsä kautta.
Suuressa osassa laitteita puolestaan asentamiseen joudutaan joko
käyttämään hyväksi jotain alkuperäisen ohjelmiston haavoittuvuutta
taikka avaamaan laite ja mahdollisesti tekemään jopa joitain juotoksia.
Toisaalta joissain laitemalleissa, kuten eräissä Zyxelin tukiasemissa,
on jo valmistajan asentamana OpenWRT.
Kotisivu
https://openwrt.org/
Lisenssi
GNU GPL (käännösympäristö) sekä ohjelmistoja
useilla avoimen lähdekoodin lisensseillä
Toimii seuraavilla alustoilla
Reitittimet ja muut laitteet (luettelo tuetuista
laitteista)
Asennus
Kullekin tuetulle laitteelle löytyvät mallikohtaiset ohjeet
asennukseen OpenWRT:n sivustolta.
Muita vastaavia
DD-WRT
OpenWRT tervehtii sisään kirjautunutta käyttäjää Zyxelin
tukiasemassa.
OpenWRT:n kotisivu.
OpenWRT:n oma käännösympäristö on lisensoitu GNU GPL -lisenssillä.
Lisäksi järjestelmä sisältää monilla muilla vapailla lisensseillä
julkaistuja ohjelmia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OpenWRT (http://viikonvalo.fi/OpenWRT)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä
relaatiotietokantajärjestelmä.
Toisin kuin suurin osa
muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon
otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee
kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan.
SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota
sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on
julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin
kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes
kaikilla ohjelmointikielillä.
Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska
SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa
tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa.
Esimerkiksi suuri osa Android- ja iOS-ohjelmista käyttää
SQLite-tiedostoja asetustensa ja käsittelemänsä tiedon tallennukseen.
Samoin monet työpöytäohjelmistot, kuten Firefox ja
Chromium/Chrome käyttävät SQLite-tiedostoja
tietojensa, kuten selaushistorian ja kirjanmerkkien, tallentamiseen.
SQLite tukee suurinta osaa
SQL-kielen SQL-92-standardista.
Vain muutama ominaisuus standardista
on toteuttamatta. SQLite lupaa transaktioidensa olevan atomaarisia,
eheitä, eristyneitä ja pysyviä
(ACID), eli toisin sanoen tietoa
transaktiolla siirrytään aina ehjästä tilasta toiseen kokonaisuudessaan
tai ei lainkaan. Tämä tarkoittaa, että SQLite-tiedoston ei pitäisi
hajota edes ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatumiseen taikka
virtakatkoon. Tietokantatiedostoa voidaan lukea usealla prosessilla yhtä
aikaa, mutta kirjoittamista varten koko tiedosto lukitaan.
SQLiten mukana tulee komentorivikäyttöliittymä, jolla SQLite-tiedostoa
voidaan ylläpitää ja siihen voidaan tehdä kyselyitä. Lisäksi
SQLite-tiedostoja voi luoda, tarkastella ja ylläpitää useilla
erilaisilla graafisilla käyttöliittymillä, kuten
SQLiteBrowser (DB Browser for SQLite) ja
Sqliteman. Myös
Calligra_Suiten Kexi-tietokantaohjelma
käyttää omana tiedostomuotonaan SQLite-tiedostoja, joihin on lisätty
muutama Kexin omaan käyttöön tarkoitettu tietokantataulu.
Kotisivu
https://sqlite.org/
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris,
Android, iOS
Asennus
Ladattavissa alustan omasta paketinhallinnasta tai kauppapaikasta
taikka ohjelmiston omilta kotisivuilta.
Linkkejä
Luettelo SQLiten ominaisuuksista
Milloin käyttää SQLiteä
FAQ (Usein kysyttyjä kysymyksiä)
SQLiten komentorivikäyttöliittymä ja SailfishOS:n viestihistorian
sisältävä tietokantatiedosto. Haettuna paikallisliikenteen
tekstiviestilippujen tilaukset ja liput.
SQLiten komentorivikäyttöliittymän tulostuksen
muotoiluja.
Mozilla Firefoxin asetustiedosto, jossa tallennettuna muun muassa
kirjanmerkit.
Sqliteman on yksi graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen
käsittelyyn.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SQLite (http://viikonvalo.fi/SQLite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
DB Browser for SQLite on graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen
käsittelyyn.
DB
Browser for SQLite on usealla käyttöjärjestelmällä toimiva graafinen
käyttöliittymä tiedostopohjaisen SQLite-tietokannan
tietokantatiedostojen käsittelyyn. Sillä voidaan luoda tietokantoja,
etsiä niistä tietoa sekä syöttää uutta tietoa kantaan. Taulujen luontia
ja määrittelyä voidaan tehdä graafisella työkalulla ja tietoja voi
syöttää suoraan taulukkonäkymässä. Vaihtoehtoisesti ohjelmalle voidaan
antaa suoritettavaksi komentoja SQL-kyselykieltä käyttäen.
Ohjelman tuonti- ja vientitoiminnoilla voidaan tietokantaan tuoda ja
sieltä viedä tauluja pilkulla eroteltuun tekstimuotoiseen tiedostoon
(csv, comma separated values). Joissain tapauksissa tosin csv-tiedoston
tuonti on nopeampaa tuoda suoraan SQLiten komentorivikäyttöliittymällä.
Esimerkiksi Trafin avoimen
ajoneuvodatan vanhemman
version (noin 2,5 miljoonaa riviä) tuonti SQLite-tietokantaan DB Browser
for SQLitellä kesti noin tunnin, kun sen uudemman version (lähes 5
miljoonaa riviä) tuonti SQLiten komentorivikäyttöliittymällä kesti
samalla tietokoneella vain noin 1,5 minuuttia. Pienillä tiedostoilla
tällä ei ole suurta merkitystä, mutta suurilla aikaero on merkittävä.
Komentorivityökalulla tuonnin voi tehdä seuraavilla komennoilla:
.separator ','
.mode csv
.import tiedosto.csv taulu
Lisäksi DB Browser for SQLite sisältää yksinkertaisen plot-työkalun,
jolla taulun tai kyselyn tuloksen numeerisia arvoja voi sijoittaa
x-y-koordinaatistoon. Luettelosta valitaan rastiruuduilla, mikä arvoista
on x-akselilla ja mitkä piirretään y-arvoina.
Kotisivu
http://sqlitebrowser.org/
Lähdekoodi
https://github.com/sqlitebrowser/sqlitebrowser
@sqlitebrowser
Lisenssi
MPL v.2 / GNU GPL v.3 (kaksoislisensointi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta
nimellä sqlitebrowser. Ohjelman lataus- ja asennusohjeet löytyvät
sen kotisivuilta.
Uuden taulun luonti tietokantaan. Luetellaan kentät ja niiden
tyypit sekä muut ominaisuudet.
Taulukkonäkymässä voi tarkastella taulun sisältöä, syöttää uusia
rivejä ja muokata solujen sisältöä. Oikeassa reunassa olevassa
näkymässä näkyvät ohjelman sisäisesti suorittamat
SQL-kyselyt.
Tietokannan asetuksia.
Tekstinä syötetty SQL-kysely sekä sen tuloksena saatu
taulu.
Eri tauluja yhdistävä kysely.
CSV-tiedoston tuonti tauluksi.
Kysely lähes viisi miljoonaa riviä sisältävään
tauluun.
Suomen vanhimmat ajoneuvot käyttöönottopäivämäärän mukaan. Oikean
reunan näkymässä käyttäjän syöttämien SQL-kyselyiden
historia.
Oikeassa reunassa plot-toiminto, jossa x-akselille valittu rivin
järjestysnumero ja y-akselille ajoneuvon
omamassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: DB Browser for SQLite (http://viikonvalo.fi/DB_Browser_for_SQLite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
KDE Connect on ohjelmisto tietokoneiden ja mobiililaitteiden väliseen
Viestintään.
KDE Connect on
ohjelma, joka mahdollistaa tietokoneen ja mobiililaitteiden
yhteistoiminnan samassa lähiverkossa. Kun tietokoneeseen ja
Android-laitteeseen on asennettu niiden omat versiot KDE Connectista, ne
näkevät toisensa ollessaan samassa (langattomassa) lähiverkossa. Kun
laitteet on paritettu, niiden välillä voidaan siirtää helposti
tiedostoja ja käyttää mobiililaitetta tietokoneen etäohjaamiseen.
Ohjelma on nimensä mukaisesti suunniteltu KDE:n Plasma-työpöydälle,
mutta se toimii myös muiden Linux-työpöytien kanssa.
Tietokoneessa käynnissä olevan KDE Connectin kanssa voidaan yhdistää,
eli parittaa, useita mobiililaitteita ja niille kullekin voidaan
määritellä käytössä olevat toiminnallisuudet. Toiminnallisuudet ovat
lisäosia, joita oletuksina on asennettuna ainakin seuraavat:
mobiililaitteen akun varauksen seuranta,
leikepöydän jako,
tietokoneen näytönsäästäjän käynnistyksen esto mobiililaitteen
ollessa kytkettynä,
multimediaohjelmistojen etähallinta,
puhelimen ilmoitusten synkronointi tietokoneen ilmoituksiksi,
musiikin (tai järjestelmä-äänten) vaiennus puhelun tullessa,
ping,
tiedostoselaus (SFTP:tä käyttäen),
puhelinintegraatio (saapuvien puheluiden ja tekstiviestien
ilmoittaminen tietokoneella) ja
kosketushiiritoiminnallisuus.
Tiedostojen siirtäminen yhdistetyn mobiililaitteen ja tietokoneen
välillä hoituu helposti Dolphin-tiedostohallintaohjelmalla (tai millä
tahansa KDE-ohjelmalla) sivupalkkiin automaattisesti ilmestyvän
pikalinkin kautta. Erityisesti KDE:n Plasma-työpöytää käyttäville
tiedonsiirtoyhteyden käyttö on KDE-integraationsa vuoksi hyvinkin
helppoa. Teknisesti yhteys on käytännössä toteutettu SFTP-yhteytenä
avaintunnistuksella ja fuse.sshfs-mounttauksella, joten sitä on
tarvittaessa mahdollista käyttää myös komentoriviltä käsin.
Tiedostoja voi siirtää Android-laitteesta tietokoneelle myös Androidin
"Jaa"-toiminnolla, johon KDE Connect lisää oman kuvakkeensa uudeksi
vaihtoehdoksi. Tällöin tiedosto lähetetään valitulle tietokoneelle
ennalta määrättyyn kansioon, joka oletuksena on kotihakemiston Downloads
(tai Lataukset) -kansio. Tämä toiminto tosin ei jostain syystä toiminut
kokeiltaessa vaan tuotti jostain syystä korruptoituneita tiedostoja.
Android-laitteiden jakotoiminnallisuutta voidaan käyttää myös
selainosoitteiden jakamiseen mobiililaitteelta tietokoneelle. Tällöin
jaettu osoite avataan tietokoneella oletusselaimeen.
Jos asetuksista on valittu leikepöydän synkronointi päälle, ohjelmisto
synkronoi leikepöydän sisällön automaattisesti tietokoneen ja
mobiililaitteen välillä. Tietokoneella leikepöydälle kopioitu teksti on
siis liitettävissä mobiililaitteella ja päin vastoin.
Tietokoneella KDE Connect on esillä työpöydän paneelin
järjestelmäalueella omana kuvakkeenaan ja antaa käyttäjälle ilmoituksia
työpöydän oman ilmoitusjärjestelmän kautta. Ilmoituksia tulee
esimerkiksi saapuneista tiedostoista sekä saapuvista puheluista ja
tekstiviesteistä. Järjestelmäalueella oleva kuvake tarjoaa myös näkymän
tarkkailla yhdistettyjen mobiililaitteiden akkujen varaustilaa. Ohjelman
voi asettaa esimerkiksi vaientamaan tietokoneella soivan musiikin tai
järjestelmä-äänet puhelun tullessa puhelimeen.
Mobiilisovellusta voi käyttää tietokoneen etäohjaamiseen kahdella tapaa.
Mediakaukosäädintoiminnolla voi ohjata tietokoneella käynnissäolevaa
mediasoitinta, kuten Amarokia tai
VLC-mediasoitinta. Kauko-ohjaimessa on
mahdollisuus valita ohjattava ohjelma useammasta käynnissä olevasta.
Toinen vaihtoehto etäkäyttöön on mobiililaitteen käyttö langattomana
hiirenä, jolloin laitteen kosketusnäyttö toimii tietokoneen laattahiiren
tavoin. Tässä tilassa myös mobiililaitteen virtuaalinäppäimistö on
käytettävissä, joten sitä voidaan käyttää myös näppäimistönä.
Kotisivu
https://community.kde.org/KDEConnect
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Android, Blackberry
Asennus
Ohjelma saattaa löytyä suoraan Linux-jakelun omasta
pakettivarastosta. Joillekin Ubuntun versioille suositellaan
uudemman version asentamista PPA-lähteestä. Android-sovellus on
ladattavissa Goolgen
Play-kaupasta
tai F-Droidilla.
KDE Connectin asetukset tietokoneelle KDE:n järjestelmäasetuksissa.
Kaksi verkossa näkyvää laitetta ja niiden
asetukset.
Paritetut mobiililaitteet näkyvät Dolphin-tiedostoselaimessa ja
tiedostoja voidaan kopioida tietokoneen ja mobiililaitteen
välillä.
Työpöydän viestialueella näytetään viestejä laitteiden
kommunikaatiosta. Tässä tabletilta on saapunut lähetetty
kuvatiedosto.
Työpöydän tehtäväalueella näkyvä sovelma näyttää yhdistetyt
mobiililaitteet, niiden akkujen varaustilan sekä pikakuvakkeen
tiedostoselaukseen.
Puhelimeen saapuvat puheluista ja tekstiviesteistä tulee ilmoitus
tietokoneen näytölle.
Android-sovellusten Jaa-valikkoon tulee KDE Connect -vaihtoehto,
jolla tiedostoja ja selainlinkkejä voi jakaa toisille
laitteille.
Jakotoiminnossa valitaan, mille laitteelle tiedosto
jaetaan.
Tietokoneen etäkäyttö on mahdollista mobiililaitteella hiiri- ja
näppäimistötoiminnoilla sekä
multimediakauko-ohjaimella.
KDE Connect voi toimia tietokoneen hiiren ohjaimena laattahiiren
tapaan sekä virtuaalinäppäimistönä.
KDE Connect -sovellus Androidissa toimii tietokoneen mediasoitinten
kauko-ohjaimena.
Useammasta tietokoneella käynnissä olevasta soitto-ohjelmasta voi
valita, mitä halutaan ohjata.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KDE Connect (http://viikonvalo.fi/KDE_Connect)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.06.2015 - klo:20:00
GApps Browser on webkäyttöliittymiä hyödyntävä hiekkalaatikko Googlen
tarjoamille palveluille.
Googlen
palvelut toimivat hyvin mobiililaitteiden selaimilla, mutta
tietoturvastaan tarkkaa käyttäjää voi häiritä Googlen mahdollisuus
seurata palveluunsa sisään kirjautuneen käyttäjän muuta
selauskäyttäytymistä muilla sivustoilla, jotka käyttävät sivuillaan
Googlen palveluita. Tämän voi välttää käyttämällä erillisiä sovelluksia
Googlen palveluiden käyttöön, jolloin selaimen ei tarvitse olla
kirjautuneena Googlen tunnuksilla. Tällöin kuitenkin sovelluksilla on
usein suora pääsy puhelimen muihin tietoihin, kuten yhteystietoihin ja
kalenteriin. GApps Browser on erillinen sovellus, jonka tarkoituksena on
toimia Googlen palveluita käyttävänä selaimena, jolloin muuhun selailuun
voidaan käyttää jotain muuta selainta. Käyttäjän kannattaa kuitenkin
muistaa, että Android-alusta itsessään on Googlen hallinnassa ja vaatii
Google-tilille kirjautumisen Play-kaupan ja muiden palveluiden käyttöön.
Siksi GApps Browser onkin hyödyllinen erityisesti "Google-vapaiden",
Android Open Source Projektiin (AOSP)
perustuvien, Android-versioiden, kuten
CyanogenModin tai
Replicantin käyttäjille, jotka haluavat
käyttää Googlen palveluita turvallisemmin. GApps Browser tuo Googlen
palvelut helposti käytettäviksi myös Jollan SailfishOS:n käyttäjille.
GApps Browseria käyttämällä käyttäjä voi olla sovelluksessa
kirjautuneena Google-tililleen ja sovellus muistaa sen käynnistysten
välillä. Näin sen käyttö on helpompaa kuin varsinaisen selaimen käyttö,
jos haluaa pitää muun verkkoselailunsa omana tietonaan. Googlen
palveluita sovellus käyttää https-protokollalla ja käyttäjä voi
halutessaan kieltää sovellusta lataamasta kuvia ja skriptejä muualta
kuin Googlen sivustoilta. Googlen palveluista ulos viittaavat linkit
avataan tavallisella selaimella. Ohjelmaa asennettaessa se vaatii
oikeudet vain verkkoyhteyden käyttämiseen, eli sillä ei ole pääsyä
laitteen tietoihin.
Koska sovellus ei tee taustalla synkronointia sekä muuta toimintaa, se
on tyypillisesti kevyempi ja käyttää vähemmän verkkokaistaa kuin
palveluiden natiivisovellukset, esimerkiksi Google+. Tämän vuoksi se
todennäköisesti kuluttaa myös vähemmän akkua.
GApps Browseria vastaava sovellus Facebookin käyttöön on Tinfoil for Facebook.
Kotisivu
https://github.com/tobykurien/GoogleApps
Ohjelma Google
Playssa
Ohjelma
F-Droid-palvelussa
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi ladata Googlen
Play-kaupasta
tai F-Droidilla.
Sovelluksen voi asentaa F-Droidilla.
Sovelluksen asennussivu F-Droidissa.
Sovellus vaatii oikeudet vain verkkoyhteyden
käyttöön.
Googlen News-palvelu
Google+ sisään kirjautumattomana
Google+ kirjautuneena
Asetukset
Valittavissa käytettävät Googlen
palvelut
Gmailin webnäkymä sovelluksessa
Google Maps
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GApps Browser (http://viikonvalo.fi/GApps_Browser)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.06.2015 - klo:02:06
Writeily Pro on Markdown-muotoiluja hyödyntävä muistiinpanosovellus
Android-ympäristöön.
Writeily Prolla voi kirjoittaa
tekstimuotoisia muistiinpanoja Andoid-laitteella käyttäen
Markdown-muotoiluja.
Muotoiluina voi käyttää ainakin eri tasoisia otsikoita, numeroituja ja
numeroimattomia luetteloita, sisäkkäisiä luetteloita, lainauksia,
lihavointeja sekä kursivointeja. Tekstiin voi lisätä myös hyperlinkkejä
www-sivuille.
Sovelluksella voi luoda uusia tekstitiedostoja, muokata niitä ja
tarkastella niitä lukutilassa. Ohjelmassa voi luoda myös kansioita,
joilla muistiinpanoja saa pidettyä järjestyksessä. Lukutilassa näkyvän
muistiinpanon voi lähettää sovelluksesta muualle muutamassa eri
muodossa. Pelkkänä tekstinä sen voi lähettää vaikka sähköpostilla, johon
Markdown-muotoilu sopii varsin hyvin. Sisällön voi lähettää tai
tallentaa myös HTML-muodossa tai kuvana.
Muokkaustilalle voi valita asetuksista päälle syntaksinkorostuksen.
Sovellukselle voi myös asettaa salasanalukituksen, jolloin sen voi avata
vain salasanan antamalla. Jos salasanaa haluaa käyttää, kannattaa
kuitenkin muistaa, että kaikki muistiinpanot on tallennettu
selväkielisinä tiedostoina laitteeseen ja niitä on mahdollista lukea ja
muokata jollain muulla ohjelmalla. Suojaus on siis vain hyvin
pinnallinen.
Kotisivu
http://writeily.me/
Play
F-Droid
Lähdekoodi (Github)
@writeily
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Googlen Play-kaupasta sekä
F-Droid-sovelluksella.
Lista muistiinpanoista.
Muokkaustilassa käytetään
Markdown-merkintöjä.
Lukutilassa Markdown-merkinnät näytetään otsikkoina, luetteloina ja
niin edelleen.
Jaa-toiminnolla tiedoston voi lähettää tai tallentaa eri keinoin
erilaisissa muodoissa.
Muokkausta tabletilla
Tiedoston lähetys puhtaana Markdown-tekstinä
sähköpostissa.
Asetukset
Muistiinpanoille voi luoda kansioita niiden
järjestelmemiseksi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Writeily Pro (http://viikonvalo.fi/Writeily_Pro)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.06.2015 - klo:02:06
Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi)
julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.
Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista
liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen
rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä.
Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää
tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on
yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa. Kokoa aineistolla on purettuna 836 megatavua ja
pakattuna 255 megatavua. Suuren kokonsa takia aineistoa ei kannata koettaa yrittää avata
esimerkiksi LibreOffice Calc-taulukkolaskentaohjelmalla tai tekstieditorilla.
Parempi vaihtoehto on tuoda aineisto johonkin tietokantajärjestelmään, kuten SQLite,
jolla siihen on helppoa suorittaa hakuja tai selata esimerkiksi
graafisella käyttöliittymällä. Aineisto on mahdollista lukea
käsiteltäväksi myös johonkin tilasto-ohjelmaan, kuten R.
Itse aineiston lisäksi ladattavissa on Excel-muotoinen taulukko,
joka sisältää tarvittavat tiedot itse aineiston tulkitsemiseen. Taulukossa on muun muassa lueteltu
ja selitetty aineiston sarakkeina käytetyt muuttujat sekä niiden arvoina olevien koodien merkitykset ja muodot. Esimerkiksi ajoneuvoryhmän koodi 105 tarkoittaa lumiaura-harjapuhallinta.
Materiaalin versio 4.1 on päivätty 31.5.2015 ja julkaistu 5.6.2015. Aineistoa käytettäessä
lisenssin mukaisen julkaisijan mainitsemisen Trafi pyytää tekemään mainitsemalla julkaisija,
aineiston nimi ja ajankohta. (esimerkiksi: sisältää Trafin ajoneuvojen avoin data 4.1 aineistoa)
Aineiston aiemmat versiot 1.0 ja 2.0 julkaistiin Trafin aiemmalla omalla lisenssillä.
Kotisivu
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
@Trafi_Finland
Lisenssi
CC-by 4.0
Muuttujaluettelo Excel-tiedostossa. Muuttujien tyyppien kuvaus ja koodistot erillisissä tauluissa
Aineiston tuonti SQLite-kantaan ja pieni kysely.
Kysely SQLite-kantaan graafisella käyttöliittymällä.
Koko kanta yhtenä tauluna selattavissa SQLiten graafisella käyttöliittymällä
CSV-tiedoston 40 ensimmäistä riviä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ajoneuvojen avoin data 4.1 (http://viikonvalo.fi/Ajoneuvojen_avoin_data_4.1)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.06.2015 - klo:01:11
Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.
Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.
Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.
Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.
KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.
Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.
Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.
Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Okular (http://viikonvalo.fi/Okular)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.07.2015 - klo:23:02
Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.
Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.
Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.
Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.
Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.
Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.
Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calibre (http://viikonvalo.fi/Calibre)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.07.2015 - klo:01:25
Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.
Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnustuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.
Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.
Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.
Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.
Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.
Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Onlyoffice (http://viikonvalo.fi/Onlyoffice)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.07.2015 - klo:01:25
Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.
Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.
Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nettiradio (http://viikonvalo.fi/Nettiradio)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.07.2015 - klo:15:05
Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.
Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.
Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.
Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.
Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.
Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.
Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Onlyoffice (http://viikonvalo.fi/Onlyoffice)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.07.2015 - klo:15:05
Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.
Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.
Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.
Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.
Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.
Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Books (http://viikonvalo.fi/Books)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2015 - klo:13:12
Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.
Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.
Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.
Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.
Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:
Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)
Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Debian 8 Jessie (http://viikonvalo.fi/Debian_8_Jessie)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Really Slick Screensavers on kokoelma visuaalisesti näyttäviä vapaita
avoimen lähdekoodin näytönsäästäjiä.
Nämä värikkäät näytönsäästäjät
ovat todella näyttäviä. Ilotulitusta, pyörremyrskyä, euforiaa, erilaisia
3D-efektejä. Näytönsäästäjät vaativat sulavasti toimiakseen, että
tietokoneessa ovat 3D-asetukset kunnossa.
Kotisivu:
http://www.reallyslick.com/
Lisenssi:
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X, Solaris
Asennus:
Windows- ja Mac OS X-asennuspaketit löytyvät paketin omilta kotisivuilta.
Linux-järjestelmiin nämä näytönsäästäjät tulevat yleensä jakelun mukana ja,
elleivät ole jo valmiiksi asennettuina, ne voidaan asentaa suoraan paketinhallinnan kautta.
Cyclone
Euphoria
Fieldlines
Flocks
Flux
Helios
Hyperspace
Lattice
Skyrocket
Solarwinds
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Really Slick Screensavers (http://viikonvalo.fi/Really_Slick_Screensavers)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Tux Paint on lapsille (ja lapsenmielisille) suunnattu
piirtelyohjelma.
Ohjelmassa on
käytettävissä useita erilaisia siveltimiä ja kuvioita, valmiita
leimasimia sekä erikoisefektejä. Piirtäminen on helppoa ja ohjelmasta
löytyviä toimintoja on kiva tutkia. Halutessaan voi piirtoalueen
taustalle avata valmiin kuvan ja käyttää ohjelmaa värityskirjana.
Valmiit piirustukset on helppo tallentaa yhdellä hiiren klikkauksella.
Aiemmin piirretyt kuvat on helppo avata uudelleen ja jatkaa piirtämistä.
Piirrettyjä kuvia voi myös näyttää peräkkäin, jolloin ohjelmalla voidaan
tehdä kuvitettuja tarinoita ja animaatioita.
Kotisivu
http://www.tuxpaint.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, BeOS, Haiku, FreeBSD, NetBSD, +muita
VALO-CD
Tux Paint löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Tux Paint sisältyy
useimpiin Linux-jakeluihin, joten niihin se voidaan asentaa jakelun
omasta paketinhallinnasta käsin.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Tux Paint (http://viikonvalo.fi/Tux_Paint)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Stellarium on avoimen lähdekoodin planetaario omalla
tietokoneellasi.
Kun asennat
Stellariumin omalle koneellesi ja kerrot sille oman sijaintisi, pääset
katselemaan tähtitaivasta juuri sellaisena kuin se on. Ilman kiikareita
tai kaukoputkea. Ilman näkyvyyttä haittaavia pilviä tai valosaastetta.
Sijainniksi ja ajaksi voi toki asettaa mitä haluaa. Voit siis
tarkastella, miltä tähtitaivas on näyttänyt muinaisessa Egyptissä tai
joskus tulevaisuudessa. Voit katsella menneitä ja tulevia auringon- ja
kuunpimennyksiä eri puolilla maapalloa. Tähtitaivaan tarkastelu ei
rajoitu myöskään maapallon näkymiin vaan sijainnikseen voi valita vaikka
kuun, Marsin, auringon tai jonkin muun tarjolla olevista
taivaankappaleista. Valitse vaikka maisemaksi kuun pinta ja katsele
maannousua.
Stellariumiin voi ladata myös vapaaehtoisten tekemiä maisemia. Miltä
tuntuisi katsella tähtitaivasta Stonehengen kivipaasien keskellä niiden
pystytyksen aikoihin?
Kotisivu
http://www.stellarium.org/fi/
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink")
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
VALO-CD
Stellarium löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Asennus
Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai VALO-CD:ltä.
Stellarium löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden
paketinhallinnasta.
Oppaita
FLOSS Manuals
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Stellarium (http://viikonvalo.fi/Stellarium)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
FBReader on avoimen lähdekoodin e-kirjojenlukuohjelma Windows- ja
Linux/Unix-järjestelmille. FBReaderJ puolestaan on sen
Android-puhelimiin tarkoitettu versio.
FBReader osaa näyttää
useassa avoimessa tiedostomuodossa tallennettuja (drm-vapaita)
sähkökirjoja: fb2, html, chm, plucker, palmdoc, ztxt, tcr (psion text),
rtf, oeb, openreader, drm-vapaa mobipocket, plain text ja epub. FBReader
osaa muun muassa tavuttaa tekstin sisällön kielen mukaan, jolloin teksti
piirtyy ruudulle sulavasti ja kauniisti. Tämä ominaisuus on erityisen
käytännöllinen pieninäyttöisillä laitteilla, kuten matkapuhelimilla,
joissa tavutuksen avulla niukka tila käytetään tehokkaammin hyödyksi.
Tekstin ja taustan värejä saa muutettua oman mielensä mukaan. Voit
esimerkiksi vaihtaa käyttöösi vaalean tekstin mustalla pohjalla
helpottamaan pimeässä lukemista. Ohjelman kirjastotoiminnolla kirjat
pysyvät hyvin järjestyksessä ja ne on helppo löytää tekijän tai kirjan
nimen, aihealueen tai vaikka hakusanan perusteella. Ohjelma osaa
tarvittaessa lukea tiedostot myös suoraan zip-, tar-, gzip- tai
bzip2-paketista, mikä on kätevää esimerkiksi silloin, jos samaan
pakettiin on tiivistetty useita sähkökirjoja. Ohjelmassa on
sisäänrakennettuna tuki muutamalle verkossa toimivalle vapaita tai
ilmaisia kirjoja jakavalle arkistolle, kuten
feedbooks.com ja
smashwords.com.
FBReaderJ on ohjelmasta Android-puhelimille ja -tableteille sovitettu
versio. Puhelimessa kirjat kulkevat helposti mukana ja ovat saatavilla
aina, kun on hetki aikaa lukea. Lisää luettavaa voi ladata verkosta
helposti, sillä ohjelmalla pääsee selaamaan suoraan useita
verkkokirjastoja, joista löytyy paljon vapaita kirjoja. Muiden
verkkokirjastojen, kuten Project Gutenbergin
lisääminen ohjelmaan on helppoa.
Project Gutenbergin sivuilta löytyy paljon
tekijänoikeuksista jo vapautunutta luettavaa myös suomeksi: klassikoita
Seitsemästä veljeksestä ja Baskervillen koirasta aina Shakespearen
näytelmiin.
Kotisivu
http://www.fbreader.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, Maemo, Android, +lukuisia muita
(katso kotisivut)
Asennus
Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai sieltä
löytyvän linkin kautta. FBReader löytyy suoraan useimpien
Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Android-puhelimiin ohjelma
löytyy myös suoraan marketista nimellä Fbreader.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: FBReader (http://viikonvalo.fi/FBReader)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Project Gutenberg on vapaiden sähkökirjojen verkkokirjasto.
Project Gutenbergin arkistossa on yli 33000 vapaasti käytettävää
sähkökirjaa. Valtaosa kirjoista on tekijänoikeuksista jo vapautuneita
klassikoita. Pienempi osa kirjoista on yhä tekijänoikeuksien alaisia,
mutta tekijöidensä itse vapaaseen jakeluun antamia teoksia. Kunkin
kirjan alkusivuilla on kerrottu ehdot, joilla kirjoja voi käyttää.
Kirjat on luokiteltu palveluun kielen mukaan. Suurin osa kirjoista on
englanniksi. Loput kielet on jaoteltu yli 50 kirjaa sisältäviin, joihin
myös suomenkieli kuuluu, sekä alle 50 kirjaa sisältäviin. Suomenkielisiä
kirjoja on vanhoista suomalaisista klassikoista
(Kalevala, Seitsemän
veljestä,
Juha) ulkomaisiin
käännöskirjoihin (Shakespearen
näytelmät Cajanderin
käännöksinä, Tristan ja Isolde,
Baskervillen koira).
Tekstimuotoiset kirjat on tallennettu monessa muodossa: html, epub,
kindle, plucker, QiOO Mobile sekä puhtaana utf-8-tekstinä. Niitä voi
siis lukea mm. www-selaimilla sekä e-kirjanlukulaitteilla ja
-ohjelmilla, kuten FBReaderilla. Osa kirjoista on
myös muunnettu äänikirjoiksi joko koneellisesti tai vapaaehtoisten
lukemina. Monet luetuista äänikirjoista ovat
Librivox-projektin tuottamia. Kirjojen ja
äänikirjojen lisäksi Project Gutenbergin arkistoista löytyy muun muassa
tekijänoikeusvapaita musiikki- ja muita äänityksiä (Valkyrien
ratsastus), nuotteja,
videopätkiä (Apollo 11:n laskeutuminen
kuuhun) ja kuvia (Liisa
ihmemaassa -kirjan kuvitus).
Kotisivu:
http://www.gutenberg.org/
Lisenssi: Project Gutenberg Licence
Tekijänoikeuksista vapautuneet kirjat ovat Public Domainia, eli
julkista omaisuutta, Yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslain mukaan.
Katso tarkempi tieto lisenssistä kunkin kirjan alusta.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Koodinimi Squeeze on 24 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux
-käyttöjärjestelmän versio 6.0.
Linux-jakelu Debian on taas
entistä parempi; järjestelmä käynnistyy nopeammin kun käynnistyskriptejä
ajetaan rinnakkain; toimintaa miniläppäreissä parantaa KDE Plasma
Netbook -työpöytäympäristö; uudemmat versiot sovelluksista; uusia
sovelluksia kuten
Chromium-selain,
verkkopalveluiden valvontajärjestelmä
Icinga, yhteensä noin 10000
uutta asennuspakettia. Yli 29000
asennuspaketista löytyy
jokaiselle jotakin.
Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä
mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan.
Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien
ohjeiston
määrittämään mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös
yhteisösopimuksen
vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia
projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana,
muiden muassa Knoppix ja
Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu
työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta
lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon
päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen
luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen
aikana, versioiden väliä on saattanut olla yli kaksikin vuotta.
Ensimmäistä
kertaa Debianissa on mukana muu kuin Linux-ydin, kun esittelyversiot
FreeBSD-ytimestä ovat mukana i386:lle ja amd64:lle, siis 32-bittisille
ja 64-bittisille PC-koneille. Linux-ytimessäkään ei enää ole suljettua
koodia olevia laitetiedostoja, ne siirrettiin Debianin non-free
-jakeluun.
Debian on vanhimpia Linux-jakeluita, projekti on perustettu vuonna 1993.
Edellinen versio Lenny, eli versio 5.0, julkaistiin kaksi vuotta sitten
14. helmikuuta 2009.
Debiania on pidetty vaikeana asentaa, mutta graafinen asennin on
ollut käytettävissä jo vuodesta 2009 alkaen. Debian GNU/Linux voidaan
asentaa useilta eri asennusmedioilta kuten DVD:ltä, CD:ltä,
USB-muisteilta ja levykkeiltä tai suoraan verkosta. Debiania on moitittu
myös sovellusten vanhoista versioista, aina ei ole julkaisuhetkelläkään
mukana sovelluksen uusin versio vaan luotettavasti toimivaksi todettu
vanhempi versio, lisäksi pitkä julkaisusykli vanhentaa. Syyskuusta 2010
alkaen on Debian Backports ollut
virallisestikin Debianin osa, sieltä saa uudempia versioita
valikoiduista sovelluksista. Debian
Volatile:n kautta saa päivittäin
muuttuvia asennuspaketteja kuten virustorjuntaohjelmiston
tunnistetietoja. Multimediatukea saa parannettua epävapailla
osilla lisäämällä Debian Multimedia:n
käytettäviin pakettivarastoihin.
Debianin kehitystyökin tehdään avoimesti,
vikailmoitukset ja
sähköpostilistat ovat julkisia. Myös
sähköpostilistojen arkistot ovat kaikkien saatavilla. Ainoa poikkeus on
sähköpostilista debian-private, jota pääsevät lukemaan vain
Debian-kehittäjät,
jotta kehittäjät voivat ilmoittaa muille olevansa seuraavat kaksi
viikkoa matkoilla ilmoittamatta samalla murtovarkaille mistä asunnosta
voi noutaa arvotavarat pois. Lisäksi IRC-kanava #debian-private vaatii
salasanan, tällöin on paikka jossa ei-julkisista Debian-asioista voidaan
keskustella nopeammin kuin sähköpostilistalla.
Kotisivu
http://www.debian.org/
Lisenssi
Sisältää useilla vapailla lisensseillä lisensoituja ohjelmia.
Toimii seuraavilla alustoilla
Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua
laitearkkitehtuuria
Asennus
Asennustaltiot noudettavista
kotisivulta, pikapuolin on myös
mahdollista tilata maksulliset CD:t tai
DVD:t.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja
muualtakin Internetistä.
Asennusohje
löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.
Oletustyöpöytä
Uusi Chromium-selain
Sovellusvalikoimasta asennetaan lisää ohjelmia
DVD-elokuvatkin näkyvät ja kuuluvat
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Lisätietoa
Wikipedian Debian-artikkeli
Julkistusmuistio
Debianin sähköpostilistat
Shapado-instanssi kysymyksille ja vastauksille
Debianista.
Shapadossa webbisivulle
kirjoitetaan kysymys, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa
vastauksen tai äänestämällä vastausta hyväksi tai huonoksi vaikuttaa
vastauksen pisteytykseen.
Source: Debian GNU/Linux 6.0 (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU_Linux)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Wine mahdollistaa Windows-ohjelmien käyttämisen myös muissa
käyttöjärjestelmissä.
Estääkö jokin välttämättä
tarvitsemasi Windows-sovellus toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisen?
Etkö omista Windows-konetta, mutta haluaisit käyttää jotakin vain
sellaisiin julkaistua ohjelmaa? Wine saattaa olla ratkaisu ongelmaasi!
Ohjelmien toimivuus vaihtelee, mutta yhteisö kerää niistä tietoa
osoitteessa http://appdb.winehq.org/ – katso sieltä toimiiko
kaipaamasi.
Kotisivu:
http://www.winehq.org/
Lisenssi:
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, FreeBSD, PC-BSD, Solaris
Asennus:
Todennäköisesti asennuspaketti löytyy jakelun omasta pakettivarastosta, mutta tarvittaessa ne on saatavilla myös Winen kotisivuilta.
Teksti: teroajk
kuvakaappaukset: teroajk
Lisätietoa
Wine-artikkeli Wikipediassa
Lisenssitietoa
Source: Wine (http://viikonvalo.fi/Wine)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Tomboy on näppärä wiki-tyyppisesti toimiva muistiinpanoväline
työpöydälle
Tomboy on keltaisten
muistilappujen korvike tietokoneen työpöydällä. Sähköisten
muistilappujen suurena etuna paperisiin verrattuna on mahdollisuus
linkittää niitä keskenään. Muistiinpanoihin voi kirjoittaa otsikoita,
tekstiä, listoja ja muotoilla niitä lihavoinnein, kursivoinnein, alle-
ja yliviivauksin sekä korostuksin. Mistä tahansa muistiinpanon sanasta
voi tehdä linkin, jota klikkaamalla avautuu uusi muistiinpanoikkuna.
Näin muistettavat asiat voi ryhmitellä järkevästi ja linkittää toisiin
niihin liittyviin muistiinpanoihin. On käyttäjän oma asia, haluaako
luoda muistiinpanoilleen hierarkisen rakenteen sisällysluetteloineen vai
linkittääkö niitä verkkomaisesti. Tomboyta on mahdollista käyttää myös
kevyeen projektinhallintaan, jossa pitää linkittää ihmisiä ja tehtäviä
keskenään.
Tomboyn toimintaa voi laajentaa lukuisilla siihen saatavilla lisäosilla.
Lisäosia löytyy muun muassa muistiinpanojen muuttamiseen html-muotoon,
niiden lähettämiseen Wordpress- tai Blogspot-blogiin sekä niiden
synkronointiin tietokoneiden välillä.
Samojen muistiinpanojen saatavuus eri koneilla, esimerkiksi koti- ja
työkoneella, on hyödyllistä. Tomboylla tehtyjä muistiinpanoja voidaan
synkronoida käyttäjien välillä paikallisesti tai eri tietokoneiden
välillä verkkopalvelujen kautta. Verkon yli synkronointi on tuettu
ainakin Tomboyn oman Tomboy online -palvelun ja Canonicalin Ubuntu
One -palvelun kautta. Synkronointi on mahdollista laittaa toimintaan
myös omalle palvelimelle joko Snowy-ohjelmiston, webdav-jaon tai
ssh-yhteyden kautta.
Android-puhelimiin löytyy marketista
Tomdroid-sovellus, jolla on
mahdollista käyttää samoja verkkoon synkronoituja muistiinpanoja kuin
tietokoneella. Toistaiseksi Tomdroidilla pystyy vain lukemaan
muistiinpanoja, mutta muokkaustoiminnallisuuttakin on lupailtu
tulevaisuudessa.
Tomboy on toteutettu C#-kielellä ja käyttää Linux- ja
Unix-järjestelmissä hyväkseen Mono-ympäristöä. Näissä järjestelmissä voi
vaihtoehtoisesti myös käyttää toiminnoiltaan ja ulkoasultaan hyvinkin
samanlaista, mutta C++-kielellä toteutettua
Gnote-ohjelmaa.
Kotisivu:
http://projects.gnome.org/tomboy/
Lisenssi:
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit
Asennus:
Asennuspaketit Windows- ja Mac OS X -ympäristöille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa Tomboy löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Muistilappu
Tekstin muotoiluja
Lappujen linkitys taakaperin
Sanoista voi tehdä linkkejä uusiin lappuihin
Linkkiä klikkaamalla avautuu saman niminen lappu. Jos sitä ei vielä ole, se luodaan.
Muistiinpanot voi synkronoida verkkoon.
Synkronoinnin voi tehdä useilla eri tavoilla.
Kaikkien muistiinpanojen lista
Tomboy järjestelmätarjottimessa
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Tomboy (http://viikonvalo.fi/Tomboy)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Open Clip Art Library eli avoin leikekuvakirjasto on kokoelma
vapaasti käytettäviä kuvakkeita ja kuvitusta.
Kokoelmasta löytyy kuvitusta
webbi-sivuihin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Kirjastossa on
symboleita, esimerkiksi tupakointikielto, pelikorttien maat, lippuja,
suuntanuolia ja vaikka mitä, yli 40 000 kuvaa. Valokuvia kirjastossa ei
ole, vaan kuvat ovat piirroksia. Perustiedostomuoto on SVG eli
skaalautuva vektorigrafiikka, jota voi käyttää sellaisenaan monessa
ohjelmassa, tai josta kuvat voi itse muuntaa haluamaansa
kuvatiedostomuotoon. Vektorikuvan tyypillinen ominaisuus on, että sen
voi suurentaa tai pienentää rajatta laadun kärsimättä. Esikatselua
varten kirjastossa on samoista kuvista myös PNG-muotoiset versiot.
Suurin osa www-selaimista sekä monet kuvankatselimet osaavat näyttää
SVG-kuvia. SVG-kuvien muokkaaminen onnistuu avoimen lähdekoodin
Inkscape-ohjelmalla.
Kokoelman kehittämiseen voi osallistua lähettämällä itse tekemiään
kuvia.
Kotisivu:
http://www.openclipart.org/
Lisenssi:
Vapaa, kuvia saa käyttää miten haluaa, CC0.
Toimii seuraavilla alustoilla:
Kaikki
Asennus:
Linux-jakeluissa löytynee pakettivarastoista. Kotisivulta voi ladata kaikki kuvat .zip, .tar tai .bz2 pakettina tai yksittäisiä kuvia.
Kuvia voi käyttää sellaisenaan tai muokata vaikkapa lisäämällä tekstiä
kuvan sisään tai laatimalla oma kuva yhdistämällä useasta kuvasta.
SVG-kuvien muokkaukseen sopii Inkscape-ohjelma, jolla suuri osa
kirjaston kuvista on piirrettykin. Tässä kirjoitelmassa käytetty kuvitus
löytyi Openclipartsista (paitsi Viikon Valo -logo).
Teksti: Taleman
Kuvat: Open Clip Art Library
Source: Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:04:01
Clementine on musiikinsoitto-ohjelma monipuolisilla ominaisuuksilla
musiikkikirjaston hallintaan sekä verkkopalveluintegroinneilla.
Clementine pitää
musiikkiarkistosi hyvässä järjestyksessä. Se soittaa monessa muodossa
olevaa musiikkia (mp3, ogg,...), ylläpitää niiden meta-tietoja ja
arvosteluita sekä tarvittaessa muuntaa tiedostoja haluttuun muotoon. Se
osaa luoda automaattisesti älykkäitä ja dynaamisia soittolistoja
(satunnainen, suosituimmat kappaleet, eniten soitetut, vähiten soitetut
jne.). Clementine integroituu näppärästi verkosta löytyviin
musiikkilähteisiin, kuten Last.fm, SomaFM, Magnatune, Jamendo ja Icecast
sekä itse valitut nettiradiot.
Musiikin lisäksi Clementine osaa etsiä verkosta myös muuta musiikkiin
liittyvää tietoa. Se käyttää hyväkseen mm. Wikipediaa, Amazonia,
Facebookia, Myspacea, last.fm:ää ja lyrics.wikia.com:ia, joista ohjelma
etsii artisteista ja kappaleista monenmoista tietoa sekä
levynkansikuvia, kappaleiden sanoituksia, muiden kuuntelijoiden
mielipiteitä jne. Myös tiedostojen siirtäminen kannettaviin
soittolaitteisiin kuten iPodiin on tehty helpoksi.
Clementine toimii Windows-, Linux- ja Mac OS X -alustoilla.
Linux-käyttäjille Clementine saattaa vaikuttaa tutulta sillä se
pohjautuu tunnettuun Amarok 1.4 -soitto-ohjelmaan, josta se haarautui.
Kotisivu:
http://code.google.com/p/clementine-player/
Lisenssi:
[GNU GPLv](GNU GPL "wikilink")3
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus:
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin sivulta löytyvät asennuspaketit Ubuntu-, Debian- ja Fedora Core -jakeluille.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
LibriVox on unelma, kokeilu ja kysymys: voiko netistä löytää joukon
vapaaehtoisia herättämään tekijänoikeusvapaat kirjat eloon podcastingin
avulla?
LibriVoxin tavoite on
tuoda kaikki tekijänoikeusvapaat kirjat saataville ilmaisina
äänitiedostoina Internetiin.
Kirjoja voi kuunnella iltasatuna, autoa ajaessa tai vain lepuuttaa
silmiään samalla kun nauttii kirjallisuudesta. Eniten äänityksiä on
englanniksi (yli 10.000), suomen kielellä on saatavilla 11 kirjaa joista
kaksi on keskeneräisiä.
Projektin pääperiaatteet
Librivox on voittoa tavoittelematon, mainosvapaa projekti
Librivox lahjoittaa tallenteensa vapaaseen levitykseen,
tekijänoikeusvapaina
Librivoxia pyörittävät vapaaehtoiset
Librivox pitää yllä väljää ja avointa rakennetta
Librivox toivottaa tervetulleeksi kaikki vapaaehtoiset osallistumaan
ympäri maapallon
Näin se toimii Librivoxin vapaaehtoiset osallistujat lukevat lukuja
tekijänoikeussuojaamattomista kirjoista, jonka jälkeen syntyneet
äänitiedostot julkaistaan netissä (podcastien, katalogin ja
bittorrenttien avulla). Librivox on täysin vapaaehtoispohjainen, avoimen
lähdekoodin, vapaan sisällön tekijänoikeusvapaa projekti, ja työ tehdään
lähes kokonaan kommunikoimalla Internetissä. Projektin rakenne on
tasa-arvoinen, ja se on suunniteltu niin, että ihmiset voivat osallistua
juuri haluamallaan tavalla, mutta hieman toisistaan eroavia
vapaaehtoisia on useita:
“Readers” : Lukijat, jotka lukevat lukuja kirjoista, runoja tai
novelleja;
“Book Coordinators” : Kirjakoordinaattorit, jotka organisoivat
ryhmän Lukijoita saattamaan kirjan valmiiksi;
“Moderators” : Moderaattorit auttavat Lukijoita ja
Kirjakoordinaattoreita pääsemään asioihin mukaan;
“Meta Coordinators” : Metakoordinaattorit ovat vastuussa
valmistuneiden projektien lisäämisestä katalogiin;
Ylläpitäjät tekevät muita sekalaisia käytännön juttuja.
LibriVoxiin
osallistuminen on helppoa,
eikä siihen vaadita aikaisempaa kokemusta äänityksestä,
äänieditoinnista, näyttelemisestä tai julkisesta puhumisesta. Tarvitset
ainoastaan tietokoneen, jonkin ilmaisen äänitysohjelmiston ja oman
äänesi. Huomaat että yhteisö on vastaanottavainen ja ystävällinen, ja
jos sinulla on kysymyksiä, niihin todennäköisesti vastataan nopeasti
vilkkaalla http://forum.librivox.org/ keskustelualueella.
Suurimman osan teksteistä Librivox saa
Gutenberg-projektilta.
Internet Archive ja
ibiblio.org säilövät äänitiedostot.
Kotisivu:
http://librivox.org
Lisenssi:
Tekijänoikeuksista vapaa, Public Domain 1 2
Toimii seuraavilla alustoilla:
Kaikki
Käyttöohjeet
LibriVox pyrkii tekemään kohtuullisen kokoisia äänitiedostoja,
esimerkiksi kirjan luvut pistetään jokainen omaan tiedostoonsa.
Äänitiedostot voi noutaa selaimella yksitellen, tai kirjoittaa pienen
scriptin joka noutaa kirjan kaikki tiedostot kerralla. Saatavilla myös
.zip jossa ovat kaikki kirjan osat .mp3-tiedostoina.
Tiedostomuoto on Ogg Vorbis eli .ogg, myös
.mp3 on saatavilla. Näistä .ogg on vapaa tiedostomuoto. Eiköhän mikä
tahansa soitin osaa ainakin toisen näistä tiedostomuodoista.
Librivoxin luettelosta voi etsiä esimerkiksi tekijän nimen perusteella.
Äänitiedostot saatavilla Ogg Vorbis tiedostoina ja myös ämpäreinä.
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Viitteet
Copyright and Public Domain
Wikipedian artikkeli LibriVoxista
Source: Librivox (http://viikonvalo.fi/Librivox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
UFO: Alien Invasion on
strategiaa ja taktiikkaa yhdistävä peli, jossa pyritään estämään
ulkoavaruuden olioiden hyökkäys maahan. Mukana on yksinpeli ja moninpeli
Internetissä.
Pelaaja perustaa
tukikohtia, joissa varustetaan sotilaita ja maahanlaskeutumisaluksia,
joilla 8 sotilaan ryhmä siirretään kulloiseenkin taistelujen
polttopisteeseen. Pitkän tähtäimen strategia on perustaa lisää
tukikohtia, tutka-asemia ja ilmatorjuntapatteristoja, sekä varustaa
lisää sotilaita ja hankkia torjuntahävittäjiä hyökkääjien UFO:jen
torjuntaan. Maihinlasku aloittaa taktisen osuuden, joka on
vuoropohjainen taistelu.
Perustamalla tutkimuslaboratorion voi tutkia hyökkääjien aluksia ja
aseita, sekä kehittää parempaa ja uudenlaista aseistusta. Työpajassa voi
valmistaa niitä tarvikkeita joita markkinat eivät tuota riittävästi.
Strategiaosuus pelataan maapallon näyttävässä Geoscapessa. Taktinen
osuus palataan 3-ulotteisessa kentässä, jota voi tarkastella
haluamastaan suunnasta ja katselukulmasta.
Pelistä voi katsoa videoita
Youtubessa.
Peli on varsin laaja vaatien kohtalaista paneutumista. Läpipelaaminen ei
onnistu parissa illassa.
Saatavilla on
kenttäeditori,
lisäkenttiä voi siis itse tehdä (mutta se on varsin työlästä ja
opettelua vaativaa).
Peli on suomennettu osittain, mutta suomennoksen laatu ei ole kovin
hyvä. Suomennoksen parantamiseen voi
osallistua.
Peliprojekti kaipaa myös graafikkoja, alunperin nimittäin osa pelin
käyttämistä graafisista elementeistä otettiin käyttöön epävapaista
lähteistä tai käyttöoikeus on epäselvä. Käynnissä on iso muokkaus jossa
grafiikat korvataan uusilla varmasti vapaan käyttöoikeuden kuvilla.
Peliä kehitetään jatkuvasti, kotisivuilla on kuukausittain
tilannetiedotus.
Ilmeisesti projekti on alunperin alkanut jo vuonna 2003, nimittäin
helmikuun 20. 2004 Mandrake Linuxille oli ufoai. (Lähde: rpm -qip
--changelog
ftp://ftp.cica.es/mirrors/Linux/plf/mandriva/non-free/2006.0/i586/ufo-0.10-3plf.i586.rpm)
Kotisivu
http://ufoai.ninex.info/wiki/
Lisenssi
GNU GPL, ohjeet GNU FDL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa mukana, mutta luultavasti vanha versio. Uusin
versio pitää noutaa kotisivulta, tai Ubuntulle
Playdebistä
valmiina asennuspakettina. Windowsille ja Mac OS X:lle on valmis
asennuspaketti pelin kotisivuilla. Windowsille saatavilla myös
Desurasta.
Käyttöohjeet
Varsin laajat käyttöohjeet löytyvät pelin kotisivuilta.
Alkuruutu
Strategianäyttö eli Geoscape
Taktinen näyttö. Juuri laskeuduttu
Taistelu käynnissä
Tähdätään tarkkaan
Taas strategianäyttö, UFO lentämässä
Viitteitä
http://en.wikipedia.org/wiki/UFO:_Alien_Invasion
http://www.gamespot.com/pc/strategy/ufoalieninvasion/index.html
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: UFO:AI (http://viikonvalo.fi/UFO_Alien_Invasion)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on
juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.
Mozilla-projektin
Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen
mukaan
noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella.
Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta
julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja
ominaisuuksia.
Käyttöliittymä
Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että
välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi
Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina
välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi
asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata.
Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin
itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki
valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa
säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa
näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös
säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi
napiksi.
Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.)
välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi
sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden
välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos
välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla.
Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla
osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen
historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä.
Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti
silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden
löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.
Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu
kosketusnäyttöä käytettäessä
monikosketustuella, joka siis
mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella
vetämällä.
Suorituskyky
Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana
käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä.
Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden
JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin
suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa.
Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen.
Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.
Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia,
joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...)
mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis
vaikuta itse selaimeen.
Uusia ominaisuuksia
Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse
html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä
css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista
html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki
WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön
html5:llä ilman Flash-laajennosta. Myös
äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja
tuottaa suoraan javascriptillä.
Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa
vektorigrafiikkaa (svg). Nyt
kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa,
erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan)
sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan
käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis
tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä
Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia
mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa
kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu
svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä
muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia
voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot
mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja
hyvin skaalautuvien kuvien käytön.
Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF,
TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei
tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin
fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun
sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat
tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla.
Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia
mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan
erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.
Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen
esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut
edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä,
mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi
sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren
esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.
Kotisivu
http://www.mozilla.com/firefox/
Lisenssi
MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo
Asennus
Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta.
Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko
Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm.
Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien
jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen
jakelun päivityspolitiikasta.
VALO-CD
VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan
VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4.
Lisää luettavaa
Ominaisuudet
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
MuseScore on ilmainen ja kätevä WYSIWYG-nuotinnusohjelma
musiikintekijöille.
MuseScoren käyttöön
pääse helposti ja nopeasti — ehkäpä puolessa tunnissa — sisälle
katsomalla ohjelman kotisivulta löytyvät lyhyet opetusvideot.
MuseScoreen voidaan syöttää nuotteja suoraan näppäimistöltä. Nuottien
syöttöä voidaan nopeuttaa käyttämällä erillistä MIDI-näppäimistöä.
MuseScorella voi säveltää musiikkia vaikka suurelle
sinfoniaorkesterille, sillä viivastojen määrä ei ole rajattu. Ohjelmaan
on yhdistetty myös MIDI-sekvensseri ja ohjelmistosyntetisaattori. Koska
ohjelma tuo ja vie MIDI:ä, sen avulla voidaan tuottaa MIDI-tiedostoista
nuotinnuksia ja nuotinnoksista vastaavasti MIDI-tiedostoja. Lisäksi
käytettävissä on standardi XML-formaatti, joten siihen voi tuoda muilla
nuotinnusohjelmilla, kuten Finalella ja Sibeliuksella, tehtyjä
partituureja.
Ohjelma on monin tavoin kätevämpi käyttää kuin esim. 80-luvulta
periytyvä Finale. Finalestä löytyy tietysti monia ominaisuuksia, joita
ammattisäveltäjä saattaa tarvita työssään ja joita ei MuseScoresta
löydy. Ohjelma on käännetty monelle kielelle ja myös suomeksi.
Ohjelmistopaketit löytyvät niin Linuxiin, Macciin kuin Windowsiinkin.
Ohjelma on GNU GPL lisenssoitu. MuseScoresta on
vastikään ilmestynyt 1.0-versio. Aiemmat versiot olivat bugisempia,
mutta niissäkin bugeista aiheutuvia ongelmia oppi nopeasti välttämään.
Kotisivu
http://musescore.org/ (kotisivu näkyy suomeksi jos selaimen
kieliasetuksissa suomi on ensimmäisenä)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Viimeisimmät asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta.
Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy myös jakelun omasta
pakettivarastosta.
Esimerkki
MuseScoreDemo1.pdf
Viitteitä
Projekti Open Goldberg Variations
käyttää Musescorea.
Musescoren käyttöopas
Nuotteja
Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: pesasa
Source: MuseScore (http://viikonvalo.fi/MuseScore)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto,
joka sisältää muun muassa tekstinkäsittelyohjelman (Writer).
Writeriä käytetään tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja
tulostamiseen.
LibreOffice haarautui OpenOffice.org:sta, joka perustuu Sun
Microsystemsin StarOffice-pakettiin, jonka Sun osti saksalaiselta
StarDivisionilta 1999. Oraclen ostettua Sunin vuonna 2009 osa
ohjelmiston johtavista kehittäjistä erosi syksyllä 2010 projektista ja
perusti uuden Document Foundationin jatkamaan ohjelmiston kehitystä
riippumattomana. Uuden säätiön merkittäviin tukijoihin kuuluvat Google
ja Red Hat. Se on pyytänyt myös Oraclen jäsenekseen ja luovuttamaan
sille OpenOffice.org-nimen oikeudet. Ensimmäisen uuden version
julkaisussa se käytti nimeä
LibreOffice. Toistaiseksi ei
ole oleellisia eroja LibreOfficen ja OpenOffice.org:n välillä. Jos siis
LibreOffice ei ole saatavilla koneellesi, käytä OpenOffice.orgia
odotellessa.
sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan
muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Writer
osaa käyttää mallineita joilla esimerkiksi liikekirjeen vakio-osat ja
suomalaisen kirjestandardin mukaiset asettelut voi tehdä kirjepohjaksi.
Tekstin voi asemoida yhteen tai useampaan
palstaan. Mukaan voi
liittää kuvia, taulukoita ja matemaattisia kaavoja. Tiedoston voi viedä
PDF-muotoiseksi lähetettäväksi kirjapainoon, sähköpostin liitteenä tai
tulostettavaksi. Saatavilla on vapaa Voikko-niminen ohjelma suomen
kielen oikolukuun ja tavutukseen. Writer osaa käyttää
OpenDocument-tiedostomuotoa
lukuisten muiden tallennusmuotojen lisäksi. Writer osaa lukea ja
kirjoittaa muun muassa Microsoft Officen tallennusmuotoja.
Kotisivu:
http://fi.libreoffice.org/ tai http://www.documentfoundation.org/
Lisenssi:
GNU LGPL http://www.libreoffice.org/download/license/
Toimii seuraavilla alustoilla:
Mac OS X, Microsoft Windows, Linux.
Asennus:
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutuvat noutamaan asennustiedoston kotisivulta tai käyttämään VALO-CD:tä.
VALO-CD
Writer löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Lyhyt käyttöohje löytyy Porixin kurssista Tietokoneen
käyttö. Tuossa sivulla
on myös kaksi ohjevideota, liikekirjeen mallineen teko ja miten
mallinetta käyttäen tehdään uusi kirje. Hyviä suomenkielisiä ohjeita
OpenOffice.Org:n käytöstä.
Lisää (englanninkielisiä) ohjevideoita löytyy
Showmedosta.
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman, pesasa
LibreOffice logo Document Foundationin markkinointimateriaalista
Source: LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
R on tilastolliseen laskentaan tarkoitettu ohjelmointiympäristö.
Se on GNU-projekti, joka pohjautuu
S-kieleen. Tätä nykyä R on erittäin laajasti käytetty ja sen käyttöä
opetetaan esimerkiksi yliopistojen tilastotieteen oppiaineissa. R:ään
liittyen järjestetään nykyään myös kansainvälisiä kongresseja ja
julkaistaan korkeatasoista nettilehteä.
Ohjelman kotisivuilta löytyy R:ään laajan perustyökaluvalikoiman lisäksi
tuhansia käyttäjien valmistamia lisäpaketteja (packages). Ohjelman
kotisivuilta löytyy myös eri tasoisia oppaita R:n käyttöön. Sopiva opas
R:n opetteluun ja myös edistyneille tilastotieteilijöille on esimerkiksi
Tommi Viitasen kirjoittama "Tilastotiedettä
soveltajille". Katso myös Itä-Suomen
yliopiston tuottama
R-opas.
Vaikka R onkin tehty tilastolliseen laskentaan, sen helposta
opittavuudesta ja käytettävyydestä johtuen allekirjoittanut on mm.
analysoinut R:llä musiikkia,
piirrättänyt sillä Fraktaaleja,
käyttänyt sitä matriisilaskentaan, matemaattiseen optimointiin
jne. Tämä onnistuu funktionaalisella ohjelmoinnilla, mutta R on myös
objektiorientoitunut kieli.
Kotisivu
http://www.r-project.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, muut Unixit
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Useimpiin Linux- ja
Unix-jakeluihin ohjelma löytyy myös suoraan jakelun omasta
paketinhallinnasta. Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa komennolla
apt-cache search \^r-.* löytyy pitkä luettelo R-Projektin
paketteja
(http://cran.r-project.org/bin/linux/debian/).
Käyttöohjeita
Tilastotiedettä soveltajille (Tommi Viitanen)
R-opas (Itä-Suomen yliopisto)
R-ohjelmointi
Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: ATTE TENKANEN
Source: R (http://viikonvalo.fi/R)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
Pinta on yksinkertainen vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma
Pinta on pyritty tekemään
käyttöliittymältään ja toiminnaltaan varsin samanlaiseksi kuin
tunnetumpi Paint.net-piirto-ohjelma. ("Pinta" on anagrammi sanasta
"paint".) Pinta ei ole yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Gimp tai
Photoshop, mutta sen käyttöliittymä on yksinkertainen käyttää ja siksi
helppo oppia. Siksi sillä saa helposti tuloksia aikaan jo vähemmälläkin
opettelulla. Ohjelmassa ovat käytettävissä yleisimmät
kuvankäsittelytyökalut, pensselit, kynät, kumit, valinnat ja valmiit
kuviot. Kuvan osia voi jaotella useammille päällekkäisille tasoille.
Pinta antaa käyttöön myös rajattoman ja täydellisen editointihistorian,
jossa voi liikkua edestakaisin "kumoa"- ja "tee uudelleen"-toiminnoilla.
Pinta sisältää myös laajan valikoiman säätöjä ja tehosteita kuvien
muokkaamiseen.
Pinta on ohjelmoitu C#-kielellä ja tarvitsee Windows-koneissa
toimiakseen Microsoftin sivuilta saatavan
.NET-ympäristön
(vähintään versio 3.5). Windows-ympäristössä tarvitaan lisäksi
Gtk#-kirjastot, jotka ovat ladattavissa Pintan sivujen
kautta. Linux- ja Mac OS X -ympäristöihin asennettaessa käyttöön tarvitaan
Mono-ympäristö, joka Linux-jakeluihin löytyy yleensä paketinhallinnan kautta
ja OS X:lle linkkinä Pintan lataussivulta.
Kotisivu
http://pinta-project.com/
Lisenssi
MIT X11
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit ovat saatavilla
Pintan lataussivulta.
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy yleensä suoraan
paketinhallinnasta.
Teksti: oma pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
Ubuntu on helppokäyttöinen ja
vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Myös suomen kielellä.
Käyttöjärjestelmä on
nimetty eteläafrikkalaisen
Ubuntu-ideologian
mukaan. Sana on bantukieltä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä
"inhimillisyyttä toisia kohtaan". Käyttöjärjestelmänä Ubuntu pohjautuu
Debian GNU/Linux -järjestelmään (esitelty myös
Viikon VALOna), jonka
varastoista suuri osa ohjelmapaketeista on peräisin. Ubuntun
kehittämisen taustalla ovat eteläafrikkalaisen Mark
Shuttleworthin
perustama yhtiö Canonical Ltd. sekä
vapaaehtoisten muodostama yhteisö. Ubuntun luvataan olevan vapaa nyt ja
tulevaisuudessa.
Asennus-CD:ltä vasta asennettu Ubuntu-järjestelmä on heti valmis
käytettäväksi. Asennus-CD on myös
Live-CD, eli käynnistämällä kone
CD:ltä Ubuntua voi kokeilla asentamatta mitään. Ohjelmien joukosta
löytyy muun muassa
LibreOffice-toimisto-ohjelmapaketti
(vanhemmissa Ubuntuissa OpenOffice.org-nimisenä), Firefox
4 -selain, ohjelmat musiikin kuunteluun,
videoiden katseluun, valokuva-albumien ylläpitoon sekä yhteydenpitoon
verkossa. Valmiiksi asennettujen ohjelmien lisäksi Ubuntussa on
lukematon määrä erilaisia ohjelmia asennettavissa vain muutaman
hiirenklikkauksen päässä. Kuten muissakin Linux-jakeluissa, Ubuntuun
asennettavia ohjelmia ei tyypillisesti etsitä verkkosivuilta ympäri
Internetiä
vaan ne ovat valmiiksi tarjolla asennettaviksi Ubuntun ohjelmavaraston
kautta. Ubuntun paketinhallintatyökalu pitää yllä tietokantaa tarjolla
olevista ohjelmistoista ja sillä on helppo etsiä tarvittavaa ohjelmaa.
Kun ohjelma on löytynyt, se voidaan asentaa parilla hiiren
näpäytyksellä. Ohjelmien poistaminen onnistuu samalla tavoin.
Ubuntusta julkaistaan uusi versio noin kuuden kuukauden välein.
Suurimpaan osaan julkaisuista annetaan tukea mm. tietoturvapäivitysten
muodossa 18 kuukautta. Noin kahden vuoden välein julkaistavia
pitkäaikaistuettuja LTS-versioita (long term support) tuetaan
työpöytäkäytössä kolme ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntun tuorein
versio on 11.04, lempinimeltään Natty Narwhal (siisti sarvivalas
tai tyylikäs sarvivalas). Viimeisin LTS-versio on 10.04 Lucid Lynx
(selvänäköinen ilves). Ubuntu-julkaisujen versionumero koostuu
julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Lempinimet taas ovat
adjektiivilla kuvailtuja eläimiä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä
julkaisusta seuraavaan.
Natty Narwhal
Huhtikuussa 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 Natty Narwhal sisältää muun
muassa seuraavia ominaisuuksia:
Uusi Unity-käyttöliittymä, joka on suunniteltu toimimaan
työpöytäkoneiden ja kannettavien isolta näytöltä, mutta myös
miniläppärien pienemmiltä näytöiltä.\
Ubuntun perinteinen Gnome on myös vaihtoehtoisesti käytettävissä
valitsemalla käyttöliittymä sisäänkirjautumisruudussa.
LibreOffice 3.3.2
-toimisto-ohjelmisto\
LibreOffice on käytännössä aiemmin OpenOffice.org-nimellä tunnettu
toimistopaketti, mutta nyt uudella nimellä. LibreOffice-projekti on
luonteeltaan aiempaa yhteisöllisempi.
Firefox 4.0-selain
Shotwell 0.9.1 - ohjelma digitaalisten
valokuvien järjestelyyn ja katseluun
Evolution 2.32.2 - sähköpostiohjelma
Banshee 2.0 - musiikinsoitto-ohjelma, joka
sisältää muun muassa integraation Amazonin musiikkikauppaan.
Ubuntu One -palvelu, joka helpottaa
tiedostojen varmuuskopiointia ja synkronointia useamman koneen
välillä.
Rinnakkaisversiot
Ubuntusta on olemassa useita erilaisiin käyttöihin ja erilaisille
käyttäjille suunnattuja rinnakkaisversioita. Ne käyttävät taustalla
samaa perusjärjestelmää ja ohjelmapakettien varastoa, mutta erona on
asennuslevyltä oletuksena asentuvien ohjelmien kokoelma. Osassa on
käytössä jokin vaihtoehtoisista käyttöliittymistä, osassa taas
asennetaan kokoelma johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivia
ohjelmia. Kaikki ohjelmat on mahdollista asentaa myös muihin
rinnakkaisversioihin joko yksittäin tai kokonaisuuksina. Yhden
rinnakkaisversion ohjelmakokonaisuuden asentaminen toiseen tapahtuu
helposti asentamalla yksi ohjelmapaketti. Esimerkiksi Lubuntun
sisältämien ohjelmien asentaminen onnistuu asentamalla paketti nimeltä
lubuntu-desktop.
Erilaisia käyttöliittymiä käyttävät ohjelmat toimivat myös ristiin
versioiden välillä.
Kubuntu
Kubuntu-versiossa käyttöliittymänä on
KDE-työpöytä. KDE-työpöydän ulkoasu ja
käyttökokemus poikkeavat jonkin verran Ubuntun oletuksena asentuvasta
käyttöympäristöstä. Kokonaisuuden mukana asentuu joukko ohjelmia, jotka
vastaavat toiminnallisuudeltaan tavallisen Ubuntun kokoelmaa, mutta
sopivat ulkoasultaan ja toiminnaltaan paremmin valittuun
työpöytäympäristöön.
Muutamia uusia ominaisuuksia Kubuntu 11.04:ssä:
KDE 4.6.2
Tiedostojen jako Samballa entistä helpommin
Tuki OwnCloud -pilvipalvelulle, jolla
tiedostoja voi synkronoida verkkoon joko omalle tai muualta
palveluna hankitulle palvelimelle.
Xubuntu
Xubuntu käyttää XFCE-työpöytää, joka on
suunniteltu kevyemmäksi käyttöliittymäksi. Xubuntu 11.04:ssä on käytössä
uusi Xfce 4.8 -versio.
Lubuntu
Lubuntu on toinen kevyellä käyttöliittymällä
varustettu Ubuntun rinnakkaisversio. Lubuntu käyttää
LXDE-työpöytää.
Ubuntu Studio
Ubuntu Studio on suunniteltu luovaan työhön.
Se sisältää parhaat vapaat työkalut äänen, kuvan ja videon käsittelyyn.
Mythbuntu
Mythbuntun avulla voi rakentaa itse oman
verkkotietoisen kotiteatterijärjestelmän, joka toimii hyvin yhteen kodin
muiden laitteiden kanssa.
Edubuntu
Edubuntun mukana asentuva ohjelmakokonaisuus
on koostettu opetustyötä silmälläpitäen. Edubuntuun on kerätty suuri
joukko koulutyössä hyödyllisiä ohjelmistoja.
Edubuntua voi kokeilla myös selaimen
kautta.
Uusia ohjelmia Edubuntu 11.04:ssä:
Pencil-animaatio-ohjelma
Geogebra - ohjelma geometrian ja
matematiikan opetteluun
Calibre - sähkökirjojen lukemiseen ja
hallintaan
LibreCAD
Freemind - mindmap-työkalu
Stellarium - planetario-ohjelma
Näiden lisäksi tarjolla on myös muita rinnakkaisversioita. Joukossa on
esimerkiksi erilaisia lokalisoituja versioita, joilla Ubuntu asentuu
suoraan halutulla kielellä ja halutuilla paikallisasetuksilla,
esimerkiksi suomeksi.
Toinen esimerkki muunlaisista rinnakkaisversioista on sokeille ja
heikkonäköisille suunnattu
Vinux.
Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu
Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta
taikka Ubuntu Suomen
lataussivulta. Sivuilla
opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu
levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan
USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan
aloittaa.
Käyttöohjeet ja opastus
* Mitä uutta Ubuntussa?
* Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun
käyttäjälle
* Ubuntu
tutuksi-wikikirja
* Ubuntu Suomen keskustelualueet
* Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.
* Ubuntu Suomen ohjesivu
Muuta materiaalia
Nelson Mandela kertoo, mistä ubuntussa on kyse.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Ubuntu 11.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto.
Lukuisten
vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin kehittämä
MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta
Wikipediasta työpaikkojen sisäisten
dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin
pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat
laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa
MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus
(lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty
sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.
MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä
eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai
PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP. Aktiivisia ydinkehittäjiä on
useita kymmeniä, suurin osa vapaaehtoisia ja muutama myös Suomesta.
Nykyisin MediaWiki on tiukassa muutoksen otteessa, kun sen vuosien
saatossa rönsyillyttä perustoiminnallisuutta kirjoitetaan uudelleen
vastaamaan tämän päivän ohjelmointikäytäntöjä – ja toisaalta myös
ulkoasua päivitetään vastaamaan nykypäivää hyödyntämällä enemmän
JavaScriptiä sekä uusia standardeja kuten HTML5 ja CSS3.
Yhteensopivuutta vanhempien selainten kanssa ei tietenkään ole
unohdettu. Koodin vakaudesta huolehditaan testeillä sekä ajamalla koodia
ensin tuotantokäytössä Wikipediassa sekä muilla sivustoilla.
5. toukokuuta julkaistu kokeiluversio 1.17 beta 1 sisältää tärkeitä
uusia ominaisuuksia sekä peruskäyttäjälle että suurille wikifarmeille.
Peruskäyttäjää ilahduttaa uudistettu, entistä selkeämpi ja suomennettu
asennussivu. Myös sivujen aakkostusta luokissa on parannettu, joskin
ongelmat ovat olleet lähinnä muilla kielillä kuin suomeksi. Myös
MediaWiki-sivustojen suorituskyky paranee, kun sivuston tyylejä ja
komentosarjoja tiivistetään ja yhdistetään, jotta selaimen tarvitsisi
tehdä vähemmän erillisiä pyyntöjä.
Kotisivu:
http://www.mediawiki.org
Lisenssi:
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows
Asennus:
Lataa paketti osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Download. Löytyy myös joistakin Linux-jakeluista, mutta osa tarjoaa vanhoja versioita tai epästandardilla tavalla paketoitua MediaWikiä.
Käyttöohjeet
MediaWikin käyttäminen ei vaadi paljoa opiskelua. Yksinkertaisimmat
muokkaukset onnistuvat helposti työkalupalkin avulla. Joitakin ohjeita
kuitenkin löytyy niin käyttäjille kuin ylläpitäjillekin.
Jonkinasteinen ja jonkin verran suomennettu käyttöopas löytyy
osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi Vastaavasti
löytyy hallintaopas MediaWikin ylläpitäjille osoitteesta
http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Contents/fi
MediaWikin kotisivu
Uusi asennussivu
Muokkaus
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: MediaWiki (http://viikonvalo.fi/Mediawiki)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:10:02
ccMixter on palvelu, joka jakelee Creative
Commons -lisensseillä lisensoituja
äänitiedostoja.
Palvelusta löytyy musiikki-
ja äänitiedostoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sivuston tarkoituksena
on mahdollistaa ääni- ja musiikkitiedostojen luvallinen jakaminen ja
uudelleenmiksaus. Sivuston laajasta arkistosta löytyy niin kokonaisia
musiikkikappaleita kuin lyhyitä ääniklippejä ja näistä tehtyjä
uudelleenmiksauksia. Koska tiedostot on lisensoitu Creative Commons
-lisensseillä, ovat luvat niiden uudelleenkäyttöön selkeästi ilmaisu.
Ennen tiedostojen uudelleenkäyttöä, niiden lisensseihin kannattaa
kuitenkin tutustua ja kiinnittää huomiota. Osa tiedostoista on julkaistu
vapailla, uudelleenkäytön sallivilla lisensseillä, kuten
alkuperäisen tekijän mainitsemisen vaativa
cc-by, tekijän
mainitsemisen ja saman lisenssin käytön edellyttävä
cc-by-sa sekä
rajoittamattoman käyttöoikeuden antava
cc0. Osa taas on
julkaistu epävapaammilla lisensseillä, jotka kieltävät kaupallisen
käytön. (Esimerkiksi
cc-by-nc-sa tai
cc-by-nc)
Sivuston tag-järjestelmä tekee halutunlaisen äänitiedoston etsimisen
helpoksi. Tiedostoja selatessa niitä voi suodattaa joko tiedostoille
annettujen avainsanojen avulla taikka lisenssin mukaan. Esimerkiksi
cc-by-lisensoitua lapsen ääntelyä löytyy valitsemalla
"Samples"-välilehden "Browse"-osiossa halutun lisenssin ja tag-listasta
avainsanan "children". Toinen tapa löytää kiinnostavia ääniä ja
musiikkeja on selata yhteisön jäsenten valitsemia ja suosittelemia
löytöjä.
Palvelusta saatavien äänten mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi
erilaiset video-, peli- ja podcast-projekteissa tarvittavat taustaäänet
ja -musiikit sekä äänten käyttö instrumentteina omissa
musiikkituotoksissa. Sivuston musiikeista suuressa osassa onkin käytetty
aineksina sivustolta löytyviä muita tiedostoja. Kunkin tiedoston
kohdalla on nähtävissä, mitä aiempia tiedostoja kyseisen tiedoston
tekemisessä on hyödynnetty ja mitkä kaikki teokset ovat
edelleenkäyttäneet sitä.
Kotisivu
http://ccmixter.org/
Lisenssi
Eri Creative Commons -lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: ccMixter (http://viikonvalo.fi/ccMixter)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Pidgin on vapaa avoimen lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee
useita viestiverkkoja.
Käyttävätkö ystäväsi
useaa erilaista tekstipohjaista pikaviestijärjestelmää, kuten MSN,
GoogleTalk, Yahoo!, Facebook-chat, jne. On kätevää, jos heidän kaikkien
kanssa voi keskustella yhdellä ja samalla ohjelmalla. Pidgin soveltuu
tähän erinomaisesti, sillä se osaa toimia yli kymmenessä eri
viestiverkossa. Pidginin toimintaa voidaan myös laajentaa useilla
lisäosilla. Näillä saadaan käyttöön esimerkiksi salattu keskustelu,
käännöstyökalu, Twitter-integraatio tai keskustelijoiden yhteinen
piirtoalusta. Myös tiedostojen siirto keskustelijoiden välillä onnistuu.
Kahdenkeskisten pikaviestien lisäksi Pidginillä voi osallistua
ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi IRC-kanavilla tai Jabber-huoneissa.
Mac OS X -käyttäjiä saattaa kiinnostaa myös Adium,
joka käyttää samaa taustakoneistoa kuin Pidgin, mutta istuu
käyttöliittymältään ja ulkoasultaan luontevammin OS X:ään.
Kotisivu
http://www.pidgin.im/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Unixit
Asennus
Asennuspaketit Windowsille, Mac OS X:lle ja useammalle eri
Linux-jakelulle löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin
Pidgin löytyy tyypillisesti myös suoraan sen omasta
paketinhallinnasta.
VALO-CD
Pidgin löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Pidgin (http://viikonvalo.fi/Pidgin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Translatewiki.net on avoimille ohjelmille suunnattu käännösalusta ja
-yhteisö.
Translatewiki.net on paikka, jossa vapaaehtoiset kääntävät vapaita
ohjelmia omalle kielelleen. Kääntäminen tapahtuu pääasiassa selaimella.
Kääntäjien apuvälineinä on muun muassa käännösmuisti, Googlen ja
Microsoftin konekäännökset sekä muunkieliset käännökset.
Translatewiki.netissä voi kääntää esimerkiksi MediaWikiä, FreeColia sekä
OpenStreetMapin verkkosivua ja työkaluja. Yhteensä käännettäviä ohjelmia
on parisen kymmentä.
Translatewiki.netin erottaa muista
käännösalustoista ja -sivuistoista painotus yhteisöllisyyteen sekä
mahdollisuus kysyä apua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos käännettävä
asiaa ei ymmärrä tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi onko Open
suomeksi Avaa vai Avoin), niin kääntäjä voi pyytää apua sivuston
muilta käyttäjiltä, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä ohjelmien
kehittäjiin, jotta kysymyksiin saataisiin vastaus. Jokaisella viestillä
on paikka, johon nämä selitykset lisätään ja selitykset näytetään
viestiä käännettäessä. Näitä selityksiä voi täydentää kuka tahansa ja se
onkin suotavaa, sillä näin asia tarvitsee selvittää vain kerran, ja
aikaa säästyy sadoilta seuraavilta käyttäjiltä. Selvitystyö on
välttämätöntä hyvien ja oikeiden käännösten tekemiseksi, ja se on
yleensä eniten aikaa vievä asia ohjelmistojen kääntämisessä.
Translatewiki.net on oiva paikka aloittaa tai jatkaa kuihtunutta
suomentamisharrastusta, sillä sinun ei tarvitse opetella uusia työkaluja
eikä selvitellä eri projektien yhteyshenkilöitä. Sen jälkeen kun olet
pyytänyt ja saanut kääntämisluvan, voit kääntää kaikkia saatavilla
olevia ohjelmia niin paljon tai vähän kerralla kuin haluat. Sivuston
ylläpitäjät vievät tehdyt käännökset säännöllisesti eteenpäin kuhunkin
ohjelmaan. Sivuston kääntäjät voivat tarkistaa toisten tekemiä
käännöksiä ja antaa tarvittaessa palautetta. Suomentaminen on
haasteellista ja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, kärsivällisyyttä
ja halua kehittyä ja oppia uutta. Uusia suomentajia tarvitaan kovasti,
jotta taitoja voidaan välittää eteenpäin ja käännettävää on aina enemmän
kuin kääntäjiä.
Kielten opiskelijat voivat Translatewikissä kerätä kokemusta tekemällä
oikeita käännöksiä. Käännökset tulevat käyttöön ohjelman seuraavan
julkaisun myötä, tai joissain tapauksissa aikaisemminkin.
Kotisivu
http://translatewiki.net
Toimii
selain
Suomen kielen käännöstilanne
http://translatewiki.net/wiki/Special:LanguageStats?code=fi
Käännösnäkymä
Suomenkielinen etusivu
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: Translatewiki.net (http://viikonvalo.fi/Translatewiki.net)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Minitube on pieni ja yksinkertainen ohjelma YouTube-videoiden
katseluun ilman selainta ja Flashia.
Minitube on ohjelma,
jolla voi katsella YouTube-videoita käynnistämättä selainta ja
erityisesti käyttämättä Flash-lisäosia. Tämän vuoksi Minitube on hyvin
kevyt ja virtaakin säästävä väline YouTube-videoiden katseluun.
Minitube-ohjelma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja
helppokäyttöinen. Hakukenttään kirjoitetaan hakusanat, joilla halutaan
etsiä videoita YouTube-palvelusta. Ohjelma näyttää löytyneet videot
soittolistana ja alkaa toistaa videoita yksi toisensa jälkeen.
Soittolistan videoita voi järjestellä haluamaansa järjestykseen ja siitä
voi poistaa tallenteita. Videoita voi katsella ikkunoidusti tai
kokoruudulla.
Minitube kykenee näyttämään YouTube-videoita aina full-HD (1080p) kokoon
saakka. Katselun lisäksi Minitubella on mahdollista myös tallentaa
videot yhdellä hiiren klikkauksella omalle koneelle mpeg4-muodossa
myöhempää katselua varten.
Minitube soveltuu hyvin myös lapsiperheiden käyttöön, sillä karsitun
käyttöliittymän ansiosta lapsen voi melko turvallisesti jättää katsomaan
sopivalla hakusanalla löytyneitä videoita pelkäämättä, että lapsi eksyy
klikkailemalla arveluttaviin videoihin. Kannattaa toki itse myös
vilkaista hakutulokset läpi.
Kotisivu
http://flavio.tordini.org/minitube
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows (2000/XP/Vista/7), Mac OS X, Linux
Asennus
Asennuspaketit kullekin alustalle sekä ohjelman lähdekoodi löytyvät
ohjelman kotisivuilta. Linux-alustoille Minitube saattaa löytyä myös
jakelun omasta ohjelmavarastosta. Mac OS X:lle ohjelma löytyy mylös
Mac App Storesta, jossa olevasta versiosta kuitenkin puuttuu
videotiedostojen lataaminen omalle koneelle.
Käyttöohjeet
Ohjelman esittelyvideo YouTubessa: Play YouTube videos without
using Flash with
Minitube
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Minitube (http://viikonvalo.fi/Minitube)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Linphone on vapaa Internet-puhelinsovellus.
Linphone-ohjelmalla
voi soittaa SIP-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä
löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia)
verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen oma
palvelu.
Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa
eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi
Skypellä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai
puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia.
Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden
soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi
Saunalahden Nettipuhelimella voi
soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden
GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin
puhelinliittymiin.
Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa
ilmaisia nettipuheluita, jos käyttössä on joko langaton verkko tai
liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.
Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS
X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.)
Kotisivu
http://www.linphone.org/
Lisenssi
GNU GPLvv2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Android, iOS, Blackberry
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluille
Linphone löytyy suoraan paketinhallinnan kautta ja
Android-laitteille sen saa marketista.
Käyttöohjeet
Flossmanuals-sivustolta löytyy opas
Linphonen käyttöön ja
asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää
SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Linphone (http://viikonvalo.fi/Linphone)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
LyX on erilainen tekstinkäsittelyohjelma, joka tuottaa kaunista
painokelpoista jälkeä.
LyX on ulkoasultaan erittäin
hyvän näköistä jälkeä tuottava tekstinkäsittelyohjelma. Toisin kuin
suurin osa tekstinkäsittelyohjelmista, LyX ei pyri olemaan
WYSIWYG-tyyppinen (What You See Is What You Get) vaan sen toiminta
seuraa WYSIWYM-periaatetta (What You See Is What You Mean). Käytännössä
tämä tarkoittaa, että vaikka tekstiä editoitaessa sen ulkoasu näyttääkin
suurin piirtein siltä, kuin lopputuloksen on tarkoituskin, ei ohjelma
silti pyri tekemään tarkkaa ulkoasun asettelua vielä tässä vaiheessa.
Esimerkiksi tekstin rivitykset ja sivutukset eivät muokkausvaiheessa ole
vielä lopullisessa muodossaan. Sen sijaan ohjelma voi näyttää
käyttäjälle useita muokkaukseen liittyviä lisätietoja, jotka eivät päädy
lopulliseen tulostuvaan versioon. Esimerkiksi automaattisesti luotava
sisällysluettelo näkyy tekstin seassa vain sen paikan merkitsevänä
laatikkona, joka kertoo, mihin kohtaan sisällysluettelo tulee
lopullisessa versiossa. Samoin tekstin seassa olevat alaviitteet ovat
näkyvissä omana osionaan siinä kohtaa, johon viite tulee ja varsinainen
alaviite luodaan sivun alalaitaan vasta lopulliseen versioon. Saman
periaatteen mukaisesti esimerkiksi pakotetut pysty- ja vaakasuuntaiset
välit sekä sivunvaihdot on ohjelmassa selvästi merkitty näkyviin.
Ajatuksena siis on, että käyttäjä näkee aina, mitä on tekemässä ja
ohjelma ei tuota tässä suhteessa yllätyksiä käyttäjälle.
LyXissä tekstin käsitteleminen tapahtuu rakenteisesti ja erilaisia
tyylejä käyttämällä. Käyttäjä siis kertoo kunkin tekstikappaleen
merkityksen (otsikko, alaotsikko, luettelo, jne.) tekstissä ja kappaleen
ulkoasu muotoillaan sen merkityksen mukaan. Ulkoasuun vaikuttavat niin
kutsutut "kovat" muotoilut ovat myös mahdollisia, mutta niiden käyttöä
on tarkoituksella pyritty olemaan painottamatta. Asiakirjan ulkoasuun
vaikuttaa vahvasti valittu asiakirjatyyppi. Asiakirjatyyppien joukosta
löytyy pohjat muun muassa kirjaan, artikkeliin, raporttiin, kirjeeseen
sekä "kalvoesitykseen".
Ohjelmassa tekstin käsitteleminen ja taittaminen lopulliseen muotoonsa
on eriytetty toisistaan. Kun käyttäjä haluaa nähdä tekstinsä lopullisen
ulkoasun, pitää se taittaa esimerkiksi pdf-tiedostoksi. Käytännössä tämä
tapahtuu painamalla yhtä nappulaa ohjelman paneelissa, joten tämä vaihe
ei liiemmin hankaloita ohjelman käyttöä. Tällöin teksti taitetaan
automaattisesti pdf-muotoon ja avataan esikatseltavaksi. Tiedoston
taitto tapahtuu LaTeX-ladontaohjelmiston avulla ja lopputulos on yleensä
hyvinkin ammattimaisen viimeisteltyä. LaTeX-ladontajärjestelmä on
loppuunsa hiottu koneisto, joka osaa sovittaa muun muassa tekstin
rivitykset ja sivutukset sekä kuvien sijoittelut parhaalla mahdollisella
tavalla. Tieteellisessä maailmassa, erityisesti matematiikassa,
fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, LaTeX-järjestelmä on
tieteellisiin julkaisuihin käytetty standardi.
Matemaattisten kaavojen kirjoittaminen on tehty LyXissä hyvin helpoksi.
Toisin kuin monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kaavat eivät
LyXissä ole lisäominaisuus vaan sisäänrakennettu toiminnallisuus, joiden
kirjoittaminen on lähes yhtä luontevaa kuin tavallisen tekstin
tuottaminen. Matematiikkatilaan LyXissä siirrytään Control-m
-näppäinyhdistelmällä ja matemaattiset rakenteet kirjoitetaan joko
hiirellä paneelin nappuloita painelemalla tai LaTeX-järjestelmästä
tuttuja komentoja suoraan näppäimistöllä kirjoittamalla. Kaavat ovat
nähtävillä sitä mukaa kuin niitä kirjoitetaan. Esimerkiksi
murtolukunappulaa painamalla kaavaan ilmestyy jakoviiva, jonka ylä- ja
alapuolella on tyhjät laatikot, joihin kaavan kirjoittamista voi jatkaa.
Muita ohjelman hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muiden muassa:
lähdeviitteet käsitellään LaTeX-ympäristöstä tutun
BibTeX-järjestelmän avulla
muutosten seuranta, joka helpottaa yhteistyössä tehtävää asiakirjan
muokkaamista
huomautusten lisääminen tekstin joukkoon (huomiot eivät tulostu
lopulliseen versioon)
mahdollisuus lisätä sisältöjä eri "haaroihin", joista voi
taittovaiheessa valita, mitkä tulostuvat ja mitkä eivät (Tämä
ominaisuus on käytännöllinen esimerkiksi koetta tekevälle
opettajalle. Mallivastaukset voi kirjoittaa erilliseen haaraan, joka
jätetään tulostamatta koepaperiin.)
tuki versionhallinnalle (svn, cvs)
Kotisivu
http://www.lyx.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OS/2
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille ovat ladattavissa ohjelman
kotisivuilta. Linux-jakeluihin ohjelma löytyy tyypillisesti myös
jakelun omasta pakettivarastosta.
Käyttöohjeet
Ohjelmaan löytyy kattava ohjeistus sekä tutoriaali ohjelmasta
itsestään Help-/Ohje-valikon kautta. Ohjelman kotisivujen kautta
löytyy lisää dokumentaatiota.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: LyX (http://viikonvalo.fi/LyX)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Frozen Bubble on viihdytävä ajanvietepeli, jossa yritetään pudottaa
katosta riippuvia värikkäitä palloja "ampumalla" niitä samanvärisillä
palloilla alhaalta.
Peli soveltuu
kaikenikäisille, sillä sen pelaaminen on helppo oppia. Pelin ulkoasu on
graafisesti viimeistelty ja värikäs. Frozen Bubble on yksinkertaisesta
ideastaan huolimatta, tai ehkä pikemminkin sen ansioista, erittäin
addiktiivinen. "Vielä yksi kenttä!" Lapset ja vanhemmatkin viihtyvät
tämän pelin seurassa. Puhelimeen asennettuna peli on oivaa ajanvietettä
esimerkiksi bussia odotellessa.
Pelin tietokoneversio sisältää normaalin yksinpelin lisäksi muun muassa
kaksinpelin, verkkopelin sekä kenttäeditorin. Erikoisuutena pelissä on
erillinen värisokeille suunnattu tila, jossa pallot on merkitty värien
lisäksi myös erimuotoisilla symboleilla.
Peli on saatavilla usealle alustalle mukaan lukien yleisimmät
älypuhelimet. Pelin Java-versiota voi
pelata suoraan selaimella millä tahansa Javaa ymmärtävällä alustalla.
Kotisivu
http://www.frozen-bubble.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows (Java-applettina), Android, iOS, Symbian
S60, Java
Asennus
Asennuspaketit tai linkit niitä jakaville sivuille löytyvät ohjelman
kotisivujen downloads-osiosta. Useimmissa Linux-jakeluissa peli on
asennettavissa suoraan paketinhallinnasta ja Android-puhelimiin ja
-tabletteihin se löytyy marketista. Windows-ympäristössä voidaan
toistaiseksi pelata pelin
Java-versiota.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Frozen Bubble (http://viikonvalo.fi/Frozen_Bubble)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Vapaa ohjelma diagrammien, graafien, vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden
sekä muiden vastaavien piirrosten tekemiseen.
Dia-ohjelmalla voi piirtää
monenlaisia vektoripohjaisia kuvaajia, mutta erityisesti se on
tarkoitettu työkaluksi vuokaavioiden ja muiden graafien piirtämiseen.
Näissä kaavioissa on tyypillisesti joukko objekteja ja niitä yhdistäviä
janoja, nuolia, kaaria tai murtoviivoja sekä selittäviä tekstejä. Diassa
objekteissa on tyypillisesti yksi tai useampia pisteitä, joihin viivat
voi kytkeä niin, että kun objekteja siirtelee kaaviossa, viivat
seuraavat niiden mukana. Tämä on oleellista kaavioiden piirtämisessä,
sillä näin objektien uudelleensijoittelu on helppoa. Objekteja voidaan
tarvittaessa ryhmitellä kokonaisuuksiksi sekä sijoitella eri tasoille
niiden käsittelyn helpottamiseksi.
Ohjelmassa on tarjolla useita objekti-paletteja erilaisiin tarkoituksiin
tavallisista geometrisista kuvioista verkkolaitteiden symboleihin,
loogisiin portteihin, kytkentäkaavioiden komponentteihin ja palapelin
palasiin. Viivat voivat olla teräväkulmaisia tai kaarevia, yhtenäistä
viivaa, katkoviivaa tai pisteviivaa ja niiden päihin voi valita
erilaisia nuolenkärkiä sekä muita kuvioita. Dia on yksinkertainen mutta
tehokas työkalu, oli piirrettävä kaavio sitten ER-, UML- tai
kytkentäkaavio.
Oman tiedostomuotonsa lisäksi Dia osaa tallettaa piirrokset lukuisissa
vektori- ja bittikarttamuodoissa mukaan lukien svg, fig, pdf, eps, ps ja
png. Dia osaa myös avata muutamaa eri tiedostomuotoa, esimerkiksi svg-
ja fig-tiedostoja.
Kotisivu
http://live.gnome.org/Dia
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Solaris, Irix
Asennus
Linux-jakeluissa Dia löytyy suoraan paketinhallinnasta. Windows- ja
Mac OS X -ympäristöihin linkit asennuspaketteihin löytyvät ohjelman
"download"-sivulta tai suoraan osoitteesta
http://dia-installer.de/ . Download-sivulta löytyvät linkit myös
kolmannen osapuolen asennuspaketteihin Solaris- ja
Irix-ympäristöihin.
VALO-CD
Dia löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Dia (http://viikonvalo.fi/Dia)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Hugin on vapaa panoramatyökalu valokuvaajille ja satunnaisemmillekin
näppäilijöille. Ohjelmalla voi yhdistellä useampia valokuvia upeiksi
panoramakuviksi sekä tehdä muita projektiomuunnoksia.
Niin ammattilaisille,
harrastajille kuin kuvia satunnaisesti napsivillekin soveltuvalla
Huginilla on helppoa koostaa useammasta osittain päällekkäisestä kuvasta
yksi kokonaisuus. Kuvien yhdisteleminen tapahtuu tunnistamalla
vierekkäisistä kuvista yhteisiä osia ja sovittamalla ne kohdakkain
valitun projektion mukaisesti. Samalla kuvien värit ja valoisuudet
sovitetaan sopimaan yhteen. Huginin ohjatulla panoramatoiminnolla on
helppo päästä alkuun. Ohjattu toiminto käyttää oletusasetuksia, jotka
ovat kuitenkin kaikki säädettävissä ohjelman muilta välilehdiltä.
Säädettäviä ovat muun muassa kuvan asetukset (sijoittelu, kierto,
kallistus, järjestys,...), kameran ja linssin asetukset, rajaus,
peittomaski, kontrollipisteet, kuten kuvien kohdistamiseen käytettävät
vastinpisteet, optimointitavoitteet, valaistusasetukset sekä lopullisen
kuvan asetukset (projektio, kuvan koko, tiedostomuoto,...). Säädettävää
siis riittää osaavalle käyttäjälle, vaikka aloittelija pääseekin
pitkälle jo pelkän ohjatun työkalun automaattisilla toiminnoilla.
Ohjatussa panoraman luonnissa on kolme vaihetta: Kuvien ja
linssiasetusten valinta, kuvien kohdistus ja panoraman luonti. Kuvien
valinnan yhteydessä ohjelmalle kerrotaan käytetyt linssin asetukset,
jotka ohjelma osaa tunnistaa suoraan useimpien kameroiden kuvaan
tallettamista tiedoista. Toisessa vaiheessa ohjelma yrittää tunnistaa
kuvista yhteisiä osia, merkitä niitä kontrollipisteiksi ja näiden avulla
kohdistaa kuvat keskenään. Kontrollipisteiden automaattiseen löytämiseen
Hugin käyttää versiosta 2010.4.0 lähtien vapaata patenttivapaata
toteutusta. Kohdistuksen jälkeen Hugin antaa nähtäväksi
esikatseluikkunan, josta käyttäjä saa vielä tehtyä joitakin säätöjä,
kuten käytetyn projektion valinnan, kuvan siirtelyn ja kierron
esimerkiksi horisontin oikaisua varten sekä kuvan rajauksen. Lopuksi
kolmannessa vaiheessa luodaan itse lopullinen panoramakuva. Hugin
tallentaa tuotoksen oletuksena häviöttömässä tif-muodossa, mutta muita
tallennusmuotoja on valittavissa pääikkunan "Stitcher"-välilehdeltä.
Panoramakuvien lisäksi Huginia voi käyttää erilaisiin
projektiomuunnoksiin, kuten perspektiivikorjauksiin. Sillä voi
esimerkiksi suoristaa perspektiivin aiheuttaman vääristymän vaikka
julisteesta tai kirjan sivusta vinoon otetusta kuvasta.
Kotisivu
http://hugin.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Linux-jakeluihin Hugin löytyy suoraan jakelun oman paketinhallinnan
kautta. FreeBSD:lle ohjelma taas löytyy ports-kokoelmasta. Windows-
ja Mac OS X -alustoille ohjelma löytyy ohjelman kotisivun
"download"-osiosta. Muille alustoille ohjelmaa voi yrittää kääntää
suoraan lähdekoodista.
Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivulta löytyy useita
tutorialeja,
joiden avulla voi harjoitella Huginin käyttöä.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Hugin (http://viikonvalo.fi/Hugin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
Avidemux on videoeditointiohjelma yksinkertaiseen videokuvan
leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon formaatista toiseen.
Avidemux on
graafiselta käyttöliittymältään selkeä ohjelma, jolla on helppo tehdä
esimerkiksi yksinkertaiset videon leikkaukset. Toisaalta myös hieman
monipuolisempien operaatioiden toteuttaminen onnistuu ja ohjelma
skaalautuu käyttäjän omien taitojen kasvaessa. Leikkaustoiminnot
löytyvät suoraan videokuvan alapuolelta ja videon aikajanalle on helppo
merkitä leikkauksen aloitus ja lopetuskohtia. Valitun kohdan voi joko
tallettaa tai leikata pois delete-näppäimellä. Ikkunan vasemmasta
reunasta saa valittua tallennettavan muodon osaset: Videokoodekin,
äänikoodekin sekä nämä yhdistävän containerin eli säilön. Näillä
valinnoilla voidaan kuvan ja äänen pakkaustapaa muuntaa muodosta
toiseen. Videon ja äänen tallennusmuodoiksi voi valita myös
kopiointivaihtoehdon, jolloin niitä ei pakata uudelleen vaan ne
kopioidaan häviöttömästi alkuperäisestä tiedostosta vain valituista
kohdista leikaten.
Pelkän leikkaamisen lisäksi Avidemuxilla voidaan suorittaa myös useita
muita muokkausoperaatioita. Kun videokuvan tallennusmuodoksi valitaan
jotain muuta kuin kopiointi, aktivoituu nappula, jota painamalla
päästään valitsemaan videokuvalle suotimia eli filttereitä. Suotimet on
jaoteltu luokkiin: transform, interlacing, colors, noice, sharpness,
subtitles, miscellaneous ja external. Näistä luokista esimerkiksi
transform sisältää kuvan fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavia suotimia,
kuten kuvan kierrot, skaalaukset, rajaukset ja peilaukset.
Colors-luokkaan on kerätty kuvan väreihin vaikuttavia toimintoja, kuten
kontrastin, kirkkauden ja värisävyjen säädöt. Subtitles-osiosta taas
löytyvät eri muodoissa olevien tekstitysten lisäämiset videotiedostoon.
Valitut suotimet sopivine asetuksineen lisätään aktiivisten suotimien
listaan ja videotiedostoa prosessoitaessa ne sovelletaan kuvaan listan
määräämässä järjestyksessä. Siispä esimerkiksi kuvan käännöt tai
pehmennykset kannattaa suorittaa ennen tekstitysten lisäämistä.
Myös ääniraidalle on mahdollista suorittaa joitain muunnoksia, mutta
valittavissa olevat vaihtoehdot ovat vähäisemmät kuin kuvalle, sillä
äänen muokkaamiseen on olemassa muita niihin erikoistuneita ohjelmia,
kuten Audacity.
Kuvan ominaisuuksia muutettaessa on hyödyllistä pystyä esikatselemaan
tulevaan jälkeä. Avidemuxissa on mahdollista näyttää joko input-kuva
tai output-kuva erikseen taikka molemmat rinnakkain tai päällekkäin.
Lisäksi on mahdollista irrottaa output-kuva omaksi ikkunakseen.
Videokuvan tarkastelu onnistuu helposti joko ruutu ruudulta ikkunan
alareunan nappuloilla tai oikean reunan "rullaa" liikuttamalla.
Vaikka Avidemuxilla on mahdollista säätää tallennettavan tiedoston
pakkausasetuksia, kuvakokoa, äänen näytteenottotaajuuksia sekä muita
yksityiskohtia hyvinkin tarkasti, voi asiaan tarkemmin perehtymätönkin
hyödyntää näitä ominaisuuksia Auto-valikon valmiiksi valittujen
asetusten avulla. Valikosta löytyvät useimmin tarvitut muunnosasetukset
valmiiksi paketoituina. Näitä ovat esimerkiksi videon muuntaminen
DVD-kelpoiseen muotoon tai Applen iPod- ja Sonyn PSP-laitteille sopiviin
muotoihin.
Avidemuxilla voi myös valmistella videomuuntotöitä jonoon ja laittaa sen
suorittamaan muunnokset eräajona. Muunnosten tekeminen onnistuu myös
suoraan komentoriviltä, jolloin ohjelmaa voidaan käyttää skriptien
osana.
Tarkempaa opastusta ohjelman käyttöön suomen kielellä löytyy Floss
manuals -projektin
sivuilta.
Kotisivu
http://fixounet.free.fr/avidemux/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD
Asennus
Windows- ja Mac OS X -järjestelmille asennuspaketit ovat saatavissa
ohjelman kotisivulta. Linux-jakeluissa Avidemux löytyy
paketinhallinnan kautta. PC-BSD-järjestelmiin sivuilta löytyy linkki
lataussivustolle. Myös joillekin Linux-jakeluille saattaa löytyä
uudempi versio ohjelman kotisivujen kautta.
Käyttöohjeet
Suomenkielinen opas Avidemuxin käyttöön löytyy Floss manuals
-projektin sivuilta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Avidemux (http://viikonvalo.fi/Avidemux)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.08.2015 - klo:17:11
VLC on vapaa mediasoitin videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.
VLC on hyvin viimeistelty ja
suuren suosion saavuttanut mediasoitinohjelma, jolla voi toistaa niin
DVD-, CD- ja VCD-levyt, ääni- ja videotiedostot kuin verkosta saatavat
ääni- ja videolähetyksetkin. Ohjelman tuki erilaisille videomuodoille on
hyvin laaja ilman erillisten koodekkien asennusta. Monipuolisuudestaan
huolimatta VLC:n käyttöliittymä on erittäin selkeä. Monipuolisuutensa ja
selkeytensä ansiosta VLC onkin erittäin suosittu mediasoitin riippumatta
alla olevasta käyttöjärjestelmästä.
VLC kykenee näyttämään videokuvaa tiedostojen, optisten levyjen ja
verkkolähteiden lisäksi myös tietokoneeseen liitetyistä laitteista,
kuten webbikamerasta, videokamerasta, digi-tv-kortilta sekä itse
näytöllä näkyvää kuvaa. Näyttämisen lisäksi ohjelma kykenee myös
tallettamaan sisään saamansa videovirran tiedostoon tai lähettämään sen
edelleen verkon yli toiselle koneelle. Koska tallennusmuodon voi valita
useasta valmiista profiilista tai vaikka luoda itse tarvitsemansa äänen-
ja kuvanpakkausmuotojen yhdistelmän, soveltuu VLC myös tiedostojen
muuttamiseen muodosta toiseen. Jos videolähteeksi valitaan näytöllä
näkyvä kuva ja tallennetaan tämä tiedostoon sopivassa tallennusmuodossa,
toimii VLC myös screencast-videoiden luontiin sopivana työkaluna. Näin
on helppoa tehdä esimerkiksi opetusvideoita jonkin työkaluohjelman
käytöstä.
VLC osaa näyttää myös videoon liittyvän tekstityksen joko videotiedoston
mukana tulevasta informaatiosta, esimerkiksi digi-tv-lähetyksissä, tai
erillisestä tiedostosta.
VLC:n käyttöliittymä on vapaasti muokattavissa. Oletuskäyttöliittymän
nappuloita ja niiden sijaintia voi muutella haluamallaan tavalla.
Vaihtoehtoisesti ulkoasua voi muuntaa valitsemalla käyttöön jonkin
ohjelman web-sivuilta ladattavista
skineistä.
VLC-mediasoittimen ohjelmoijat kunnioittavat käyttäjien yksityisyyttä ja
ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että ohjelma ei käytä Internet-yhteyttä
käyttäjän tietämättä. Siksi se esimerkiksi pyytää luvan saatavilla
olevien päivitysten tarkistamiseen ja kansikuvatiedostojen etsimiseen
verkosta heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Kummankin toiminnon
käyttäjä voi kieltää niin halutessaan.
Askartelijoille VLC on hedelmällinen työkalu sillä sen useat
käyttöliittymävaihtoehdot mahdollistavat monenlaisten
mediakoneratkaisujen rakentamisen. VLC:tä on mahdollista ohjata
esimerkiksi web-käyttöliittymällä.
Kotisivu
http://www.videolan.org/vlc/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, iOS, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris,
Android, QNX, Syllable, OS/2, BeOS
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Linux-järjestelmiin VLC löytyy myös suoraan paketinhallinnan kautta.
VALO-CD
VLC löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Ohjeita
Joissain Linux-järjestelmissä vlc:stä puuttuu oletuksena kyky
toistaa css-kryptauksella salattuja DVD-levyjä. Tällöin koneelle on
asennettava tarvittavat kirjastot muuta kautta. Esimerkiksi Ubuntuun
ohjeet löytyvät Ubuntun omilta
ohjesivuilta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: VLC-mediasoitin (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
Virtualbox on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtualisointiympäristö,
jolla voidaan ajaa muita käyttöjärjestelmiä sovelluksen tapaan
"isäntäjärjestelmässä".
Virtualisoinnilla
tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella
(host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan
asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja
siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää
esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen
Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla
uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä
varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten
sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla
isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi MS Word -ohjelmaa on mahdollista
käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.
Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla
uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta
virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet,
kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema
(isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän
tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen
asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään
tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä
parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen
koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi
isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia
hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3d-tehosteet eivät
välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen
usb-laitteet.
Virtualboxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:
uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden
kokeilu
jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole
saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään
(esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla
Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja
siihen IE)
palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta"
varsinaista järjestelmää
oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa
Virtualboxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin
kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen
tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa
useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä
voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun
halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman
ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus
epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.
Virtualbox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli
isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä
isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava
riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin
asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen.
Virtualboxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta
epävapaa laajennuspaketti, joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen
usb-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.
Kotisivu
http://www.virtualbox.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, Solaris (isäntinä)
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta sekä useiden
Linux-jakeluiden pakettivarastoista.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Virtualbox (http://viikonvalo.fi/Virtualbox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
FLOSS Manualsin käyttöoppaat opastavat käyttämään avoimen lähdekoodin
ohjelmia.
Suomen
FLOSS Manuals on kokoelma suomenkielisiä
vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöoppaita. Oppaiden
aiheita ovat esimerkiksi vektorigrafiikan tekeminen
Inkscapella, avoin
mediatuotanto ja
Linuxin komentorivin
perusteet.
Oppaista laajimmat ovat kirjan paksuisia. Kaikki oppaat on julkaistu
GPL-lisenssillä ja ne voi ladata sivuilta ilmaiseksi ePub ja
PDF-muodoissa.
FLOSS Manuals toimii avoimen wikin tapaan ja kuka tahansa voi osallistua
oppaiden kehittämiseen. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on
muutaman päivän pituinen
booksprint-tapahtuma,
jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen kirjoittamaan intensiivisesti.
Tällä menetelmällä laajoja oppaita on saatu tehtyä ällistyttävän
nopeasti.
FLOSS Manualsin julkaisualustaksi on kehitetty
Booki, joka eroaa
tavallisesta wikistä siten, että se mahdollistaa erilaisten painoa,
verkkoa tai lukulaitteita varten muotoiltujen tiedostojen tekemisen
suoraan käyttöoppaasta. Se on myös suunniteltu pitkien tekstien
tekemiseen lyhyiden artikkelien sijasta. Lisäksi Bookissa on sosiaalisen
median ominaisuuksia yhteistyön helpottamiseksi. Booki voi sopia
käyttöoppaiden lisäksi käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalien
kirjoittamiseen yhteistyössä.
Kansainvälinen FLOSS Manuals -verkosto on perustettu vuonna 2006 ja
suomenkielinen sivusto on avattu vuonna 2009. Suomen- ja
englanninkielisten wikien lisäksi on olemassa farsin-, hollannin- ja
ranskankieliset wikit. Lisäksi käännöksiä tehdään erillisessä
käännöswikissä lukuisille eri kielille. Venäjän- ja vietnaminkieliset
wikit ovat perusteilla.
Kotisivu
http://fi.flossmanuals.net
Lisenssi
GNU GPL
VALO-CD
FLOSS Manualsin oppaita löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
FLOSS Manualsin Avoin mediatuotanto -oppaan kansikuva
FLOSS Manuals tarjoaa avoimen lähdekoodin oppaita
FLOSS Manualsin booksprintin kirjoittajat
Teksti: Tomi Toivio
Kuvakaappaukset: FLOSS Manuals
Source: FLOSS Manuals (http://viikonvalo.fi/FLOSS_Manuals)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
WinSCP on vapaa tiedostojensiirto-ohjelma Windows-alustalle.
WinSCP on tarkoitettu
asiakasohjelmaksi tiedostojen siirtoon SCP-, SFTP-, FTPS- ja
FTP-protokollilla paikallisen tietokoneen ja etätietokoneen, esimerkiksi
www-palvelimen, välillä. Graafisena ikkunoituna ohjelmana WinSCP on
helppo käyttää. Ohjelman käyttöliittymän voi valita kahdesta
vaihtoehdosta. Commander-käyttöliittymä on toteutettu muun muassa
Norton Commanderista ja
Total Commanderista
tuttuun tyyliin kahdella sarakkeella, joista toinen esittää paikallisen
koneen ja toinen etäkoneen tiedostojärjestelmän. Tiedostojen siirto
tapahtuu näiden kansioiden välillä. Toinen vaihtoehto on
Explorer-käyttöliittymä, joka muistuttaa Windowsin
Explorer-tiedostonhallintaa. Tässä tilassa ikkuna sisältää vain näkymän
etäkoneen kansioon ja tiedostoja voi siirrellä joko raahaamalla tai
leikkaamalla ja liimaamalla tämän ikkunan ja Windowsin tavallisen
tiedostohallinnan välillä.
WinSCP:stä löytyvät myös toiminnot kansioiden synkronointiin koneiden
välillä sekä mahdollisuus tiedosto-operaatioiden skriptaamiseen eräajona
tapahtuvia siirtoja varten. Ohjelma tukee myös avainten käyttöä
ssh-yhteyksien muodostamisessa.
Kotisivu
http://winscp.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta.
VALO-CD
WinSCP löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: WinSCP (http://viikonvalo.fi/WinSCP)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka
soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin.
Inkscape tukee useita
tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää.
Inkscapen oletustiedostomuoto on
svg, jota esimerkiksi Wikipedia
suosittelee
piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen
tiedostomuodoksi.
Vektoripiirto-ohjelma
Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat
pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen
polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen,
tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa
järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin
tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä
paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka
soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin. Suuri osa Open
Clip Art Libraryn leikekuvista onkin
piirretty Inkscapella. Wikipedian artikkeleilla voi tutustua tarkemmin
vektorigrafiikan
(pidempi artikkeli
englanniksi) ja
bittikarttagrafiikan
(englanniksi) eroihin.
Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana,
luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty
erityisesti W3C-organisaation määrittelemän
XML-pohjaisen svg-standardin
ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin
svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset
www-selaimet, kuten Firefox, Chrome, Opera ja
Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Myös Internet Explorer tukee
standardia versiosta 9 alkaen.
Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja
tallentaa ovat mm. eps, pdf sekä ai. Näiden lisäksi se tukee useita
muita tiedostomuotoja. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös
bittikarttakuvia ja siitä voi tallentaa kuvia ja kuvan osia
bittikarttoina png-muotoon.
Inkscapesta löytyy myös "trace"-toiminto, jolla bittikarttakuvia voidaan
muuntaa vektorimuotoon. Toiminto etsii kuvasta väripintoja ja niiden
välisiä käyriä muodostaen niistä vektorigrafiikkaelementtejä. Toiminto
toimii erityisesti yksivärisillä ja jyrkkäkontrastisilla, esimerkiksi
mustavalkoisilla kuvilla, joissa on paljon jyrkkiä rajoja.
Käyttökohteita
Inkscapelle ja vektorigrafiikalle löytyy useita käyttökohteita niin
ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisutoiminnassa
vektorigrafiikan käyttö on perusteltua niin perinteisessä paperimediassa
kuin sähköisessäkin mediassa. Inkscapella luodut kaaviot, kartat,
kuvitukset sekä muu infografiikka ovat painovalmista ja korkealaatuista
materiaalia.
Muun muassa julisteiden ja kansikuvien tekoon Inkscape soveltuu
mainiosti. Toistaiseksi Inkscape tukee vain yhtä sivua per tiedosto,
joten monisivuiset painotyöt kannattaa tehdä jollain varsinaisella
taitto-ohjelmalla, kuten Scribuksella. Inkscapella luotuja kuvia voi
kuitenkin yleensä tuoda niihinkin esimerkiksi juuri kansikuvaksi tai
muuksi kuvitukseksi.
Sähköisessä julkaisemisessa taas Inkscape on erinomainen työkalu
esimerkiksi www-graafikon käyttöön. Www-sivuston suunnittelussa
Inkscapea käytetään usein ensivaiheessa sivuston taiton luonnosteluun ja
myöhemmin sivuston graafisten elementtien, kuten painonappien,
taustakuvien, luettelomerkkien sekä muun visuaalisen ulkoasun luomiseen.
Vielä tässä vaiheessa kaikki yleisesti käytetyt www-selaimet eivät tue
svg-kuvia riittävästi, jotta niitä voitaisiin käyttää suoraan
www-sivuilla. Siksi kuvat on web-käyttöön syytä muuntaa esimerkiksi
png-muotoon. Myös Viikon VALO -sivuston kuvitus on toteutettu tällä
tavoin. Tulevaisuudessa svg-tuen yleistyessä selaimissa on kuitenkin
mahdollista alkaa käyttää jopa interaktiivista vektorigrafiikkaa
esimerkiksi karttasovelluksissa.
Tieteellisessä toiminnassa monet mittalaitteet ja
laskentasovellukset tuottavat graafinsa jossain
vektorigrafiikkatiedostomuodossa. Inkscapen hyvä tuki usealle
tiedostomuodolle mahdollistaa tällaistenkin kuvien käsittelyn. Kuvin
voidaan lisätä otsikoita, taustakuvia, matemaattisia kaavoja ja niin
edelleen.
Scrabbook-harrastajat ovat myös löytäneet mielenkiintoisen käytön
Inkscapelle. Harrastuksessa toisinaan käytettävien
paperinleikkauslaitteiden ohjaamiseen käytetty Sure Cuts A Lot
-ohjelmisto osaa käyttää svg-tiedostoja ja monet ovatkin huomanneet
Inkscapen soveltuvan niiden luomiseen. Erityisesti Inkscapen
helppokäyttöinen "trace"-toiminto mahdollistaa kuvien tuonnin
SCAL-ohjelmistoon, kuten näytetään
Youtube-videossa.
Taiteelliset ihmiset voivat käyttää Inkscapea myös ihan piirtämiseen
ja muuhun taiteen tekemiseen. Inkscapen ja piirtopöytä ovat erinomainen
yhdistelmä, sillä Inkscape tukee piirtopöytien paineentunnistusta ja sen
käyttö esimerkiksi kalligrafia-työkalun kanssa saa aikaan luonnollisen
näköistä jälkeä. Esimerkiksi sarjakuvan piirtämiseen Inkscape soveltuu
oikein hyvin.
Laajennokset
Ohjelmointitaitoisille mielenkiintoinen ominaisuus Inkscapessa on sen
laajennettavuus valmiiksi asennetuilla, verkosta ladattavilla tai itse
tehdyillä lisäosilla ja suotimilla. Laajennoksia voidaan käyttää
Inkscapessa esimerkiksi erilaisten vääristymä-efektien luontiin,
kuvioiden satunnaistamiseen, fraktaalien piirtämiseen, matemaattisten
kaavojen luomiseen, uusien tiedostomuotojen avaamiseen ja tallennukseen
sekä moneen muuhun.
Laajennosten käyttöä varten Inkscapen asennuspaketeissa on joko mukana
tai suositeltuna riippuvuutena Python-tulkki. Esimerkiksi
Windows-versiossa on mukana minimaalinen Python-tulkki kun taas
Linux-jakeluissa käytetään paketinhallinnan kautta saatavaa täyttä
Python-asennusta. Pythonin sijasta laajennoksia voi ohjelmoida toki
millä tahansa muullakin ohjelmointikielellä. Laajennos toimii teknisesti
vain suodattimena, joka muuntaa putken kautta saamansa xml-muotoisen
tekstin halutulla tavalla ja palauttaa tuloksen samalla tavoin
Inkscapelle. Tällainen tekninen toteutus mahdollistaa samalla myös
laajennosten käytön itsenäisinä komentoriviohjelmina.
JessyInk
Eräs hyvin mielenkiintoinen Inkscapen laajennos on
JessyInk, joka mahdollistaa
svg-muotoisen esitysgrafiikan teon. JessyInkillä tehty esitys voi
sisältää sivujen vaihtojen ja vaiheittain paljastuvien elementtien
lisäksi erilaisia efektejä mukaan lukien katselualueen kierto sekä
zoomaus sisään ja ulos. JessyInkin toimintoihin voi tutustua
malliesityksessä.
Inkscapella ja JessyInk-laajennoksella tehdyn svg-esityksen voi avata
nykyaikaisella www-selaimella ja näyttää yleisölle. Tiedoston voi
halutessaan myös upottaa suoraan www-sivulle. Etuna tällaisella
esityksellä on, että esityksen katselemiseen ei tarvita tietokoneessa jo
todennäköisesti valmiiksi olevan www-selaimen lisäksi muuta
esitysgrafiikkaohjelmaa. Esitysten teko saattaa toki olla varsinkin
aluksi hieman työläämpää, koska käyttöliittymä ei ole täysin loppuun
asti hiottu.
Teknisesti JessyInk lisää svg-tiedostoon joukon Javascript-funktioita
joilla esityksen toiminnallisuus toteutetaan.
Kotisivu
http://inkscape.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, ...
Asennus
Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit löytyvät
ohjelmiston kotisivulta. Samoin ohjelman lähdekoodipaketit. Linux-
ja BSD-versioihin Inkscape löytyy yleensä järjestelmän oman
paketinhallinnan kautta.
VALO-CD
Inkscape löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeita
Suomenkielinen käyttöopas löytyy
FLOSS-Manuals-sivustolta.
Ohjelma itse sisältää ohje-valikossaan joukon eritasoisia
tutorialeja, jotka opastavat käyttäjää esimerkein, joita pääsee
suoraan kokeilemaan.
Heathenx-sivustolla on
lukuisia screencast-tutorialeja, jotka opastavat Inkscapen
käyttötekniikoita havainnollisesti askel kerrallaan käytännön
esimerkein.
Youtube-sivustolla on myös lisää
videotutorialeja.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
Freeciv on vuoropohjainen
strategiapeli. Pelaaja on
heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien
ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.
Pelaaja perustaa
kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja
jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja
naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää
rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä
se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa
jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa
perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita
pelistä selostuksen kera
(englanniksi tosin).
Freeciv osaa yksinpelin ja moninpelin.
Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan
tietokoneensa äärellä tai pitkänä
pelinä, jossa pelataan yksi pelivuoro
vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät
puolesta vuodesta vuoteen.
Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita
suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.
Kaupallinen vastine Freeciville on
Civilization -pelisarja,
erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu
monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat
muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin
ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla
ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.
Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio
Freeciv.net, mutta se lienee nyt
lopetettu. Vapaana ohjelmana sen
lähdekoodi on kuitenkin
yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy
esittelyvideo.
Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi
freeciv.fi on aloittamassa pitkää
peliä syyskuun 5. päivä. Valitsemalla
käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti
Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä
voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään
pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko
palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia
vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat
ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja
tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.
Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli
loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se
pilaa muiden pelin.
Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista
voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät
suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla
jotta menestyy paremmin kuin naapurit.
Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 julkaistiin 8.
elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.
Kotisivu
http://freeciv.wikia.com
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym.
http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility
Asennus
Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista
pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta.
Ubuntulle löytyy
Playdebistä. Voi myös
kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin
helposti kunhan
käännin ja tarvittavat
kehityskirjastot on asennettu.
Käyttöohjeet
http://freeciv.fi/wiki/Opas Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt
opas
http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual Kattava käsikirja,
saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi).
http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials Aloitusoppaita peliin,
englanninkielisiä
Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika
hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä
Peli juuri aloitettu
Pelaajat: suomalaiset on ihminen, muita kansakuntia ohjaa tietokoneen tekoäly
Tieteen kehityspolkuja
Kaupungin rakentelua
Kaupungin tuotantojono
Diplomatiaa, eli neuvottelu toisen kansakunnan kanssa
Täyteen rakennettu saari
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Freeciv (http://viikonvalo.fi/Freeciv)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko
pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.
Marble karttaohjemisto
soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on
mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä
kartan tai
Mercatorin
projektion.
Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista
vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi
tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla.
Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema,
jonka kartat ovat peräisin
OpenStreetMap-palvelusta, jonka kartat
on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia
teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night",
satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä
maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa
ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai
ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily-
ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa
vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.
Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla
voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä
karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi
myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan.
Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu,
jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille.
Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai
kävelyn.
Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi
haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää
lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa
"näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja
Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää
Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen
sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle
linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä
sääasemilta.
Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on
kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle.
Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa.
Kotisivu
http://edu.kde.org/marble/
Lisenssi
GNU LGPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Maemo
Asennus
Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta.
Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston
kotisivuilta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
TORCS on kilpa-autosimulaattori jota käytetään autoilupelinä, tekoälyn
ohjaamana autoilupelinä ja tutkimusalustana. TORCS on pelinäkin ihan
hyvä, enemmän realistinen kuin kaahauspeli.
The Open Racing Car
Simulator (TORCS) sisältää yli 50
erilaista autoa (
kuplavolkkarista
Formula 1 autoon). Ratoja on
yli 20 ja tietokonevastustajia 50 erilaista. Ohjaus toimii
näppäimistöllä, mutta myös ohjaussauva ja rattiohjain toimivat.
Hiirelläkin voi ohjata, mutta minun mielestäni hiiri oli aivan mahdoton
ohjaamisessa. Rattiohjain parantanee kierrosaikoja sekunnilla tai
kahdella näppäimistöllä ohjaamiseen verrattuna.
Omia kuljettajia voi ohjelmoida, TORCS nimittää niitä roboteiksi.
Laatimaansa robottia voi kilpailuttaa muita robotteja vastaan Torcs
Racing Boardissa. Uusia autoja voi
suunnitella
autoeditorilla.
Ohjelman kehitys aloitettiin vuonna 1997 nimella Racing Car Simulator.
Linux Journal kehuu vuoden 2007 lokakuun 18. päivän numerossaan TORCSia
parhaaksi vapaakoodin
autoilupeliksi. Uusin versio
1.3.1 on julkaistu joulukuussa 2008.
Grafiikat ovat aika hienot. Hiekka pöllyää kun ajaa ulos radalta, taustapeili
toimii, jarruvalot syttyvät jne.. Rataan jää jarrutusjäljet näyttämään
mitä ajolinjoja muut autot käyttävät. Äänetkin ovat ihan hyvät.
Valitettavasti verkkopeli puuttuu, TORCS ei siis kelpaa pelaamiseen
kavereita vastaan. Kaksi pelaajaa voi pelata samalla näppäimistöllä
jaetulla ruudulla, ruudun ylälaita on eka pelaaja, alalaita toinen. Tämä
ei ole lainkaan niin hienoa kuin olisi pelata porukalla kukin oman
tietokoneensa ääressä.
Kilpailu tietokoneen ohjaamia autoja vastaan sitävastoin onnistuu,
pelaajat ja autot voi itse valita. Vaikeusastetta voi säätää pelin
valikosta, lisäksi voi valita itselleen paremman tai huonomman auton
kuin muille. Kunhan oppii pysymään radalla, voittonsa voi
kestopäällystetyillä radoilla varmistaa ottamalla itselleen Formula 1
auton ja muille kilpailijoille jotain muuta. F1 on kiihtyvyydeltään,
nopeudeltaan, jarrutusteholtaan ja rataan liimautumisessa ylivoimainen.
Kotisivu
http://torcs.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, MacOS X, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X ja
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Peli vaatii OpenGL 1.3:a tukevan näytönohjaimen.
Käyttöohjeet
Kotisivuilla on dokumentaatio-osasto, jossa englanninkielistä
ohjeistusta (ja myös italiankielinen käsikirja).
Taustapeili toimi
Radoilla on korkeuseroja
Pitää opetella miten radan mutkat ajetaan
Ohjaamonäkymän lisäksi muitakin on|
Vaikea pärjätä kuvakaappaillessa
Kisan tulostaulu
Radan voi valita
Tietokonepelaajat voi valita useasta robotista
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: TORCS (http://viikonvalo.fi/Torcs)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
PuTTY on vapaa SSH-pääteohjelma Windowsille ja Unixille. PuTTYn
avulla Windows-koneesta voi etäkäyttää Linux- ja Unix-koneita
pääteyhteydellä kätevästi ja tietoturvallisesti.
Linux-jakeluissa on yleensä
automaattisesti asennettuna SSH-asiakasohjelma, jolla voi ottaa
salatun pääteyhteyden etäkoneeseen. Windowissa ei vastaavaa ole, mutta
PuTTY pelastaa. PuTTY on helppo asentaa Windowsissa, riittää kun kopioi
tiedoston putty.exe johonkin hakemistoon johon käyttäjällä on
kirjoitusoikeus. Ei siis tarvita asennusvelhoa eikä asennusohjelmaa.
Ohjelma käynnistyy kliksauttamalla ohjelman kuvaketta tai
komentoikkunassa kirjoittamalla putty.exe tai tiedoston polkunimi jos se
ei ole nykyhakemistossa eikä hakupolulla olevassa hakemistossa.
PuTTY osaa SSH:n käyttämän salauksen ja osaa toimia myös tavallisena
telnet-pääteohjelmana. Salaamattomia etäyhteyksiä tosin on syytä
välttää, matkan varrella voidaan kuunnella liikennettä ja vakoilla
selväkielinen sisältö ja salasanat selville. SSH ja siis myös sitä
käyttävä PuTTY osaa salakirjoittaa yhteyttä muodostettaessa lähetettävät
salasanat ja koko yhteyden, yhteyden kuuntelusta ei siis ole hyötyä.
Etäkoneessa johon yhteys otetaan
pitää olla asennettuna SSH-palvelinohjelmisto. Linux-jakeluissa tämä
löytyy esimerkiksi nimellä openssh-server.
PuTTYä voi käyttää myös Linuxissa, jos vaikkapa on Windowsissa tottunut
PuTTYyn tai haluaa graafisen käyttöliittymän SSH-asiakasohjelmaan. PuTTY
tukee joustavia päätteen asetuksia, joita voi muuttaa myös istunnon
aikana (Ctrl + oikea hiiren painike -toiminnolla), monia
X11-todentamisyhteyskäytäntöjä ja lukuisia muita kiinnostavia
toimintoja, joita xtermissä suoritettava ssh ei tarjoa.
Sama tekijä tarjoaa samalla kotisivulla myös muita SSH-komentoja,
esimerkiksi PSCP on secure copy, vastaava komento kuin Linuxin
scp. Se siis kopioi tiedostoja
koneesta toiseen salatulla yhteydellä. Tuo scp on saatavilla muualta
graafisen käyttöliittymän kera,
WinSCP on esitelty Viikon
VALOna. Muut komennot ovat
PSFTP (SFTP-asiakasohjelma)
PuTTYtel (PuTTY josta on poistettu salaus. Joissain maissa on
salauksen käyttö kiellettyä.)
plink (komentorivikäyttöliittymä PuTTY:n taustaohjelmiin)
Pagaent (SSH-autentikointiagentti ohjelmille PuTTY, PSCP, PSFTP ja
Plink)
PuTTYgen (tekee RSA ja DSA avaimia)
SSH-tunnelin saa tehtyä komennon plink avulla. Tällöin paikallisverkossa
A oleva Windows-kone saadaan toimimaan ikään kuin se olisi
paikallisverkossa B, kun ensin on luotu tunneli näiden verkkojen
välille.
Otettaessa yhteys etäkoneeseen ensimmäistä kertaa SSH näyttää etäkoneen
koneavaimen "sormenjäljen", eli fingerprint. Se on avaimesta laskettu
lyhyt
tiiviste,
ja tarkoitus on verrata muuta kautta hankittuun saman avaimen
sormenjälkeen että ne täsmäävät. Näin varmistetaan otetun yhteys siihen
etäkoneeseen johon oli tarkoitus, eikä johonkin vallan muuhun
tietokoneeseen jolla sillä hetkellä sattuu olemaan sama IP-numero.
Koneavaimen sormenjäljen näkee kirjautumalla koneeseen ja katsomalla
komennolla
ssh-keygen -l -f /etc/ssh/ssh_host_rsa_key
SSH osaa tunnistaa käyttäjän salasanan sijaan tunnistusavaimella. Jotkut
tietoturvasta huolestuneet palvelut sallivat vain tunnistusavaimella
tapahtuvan sisäänkirjautumisen.
Kotisivu
http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Unix, Windows Mobile, Symbian OS
http://fi.wikipedia.org/wiki/PuTTY
Asennus
Windowsissa noudetaan tiedosto putty.exe Puttyn kotisivulta.
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
PuTTY-ohjelman asetukset -
vinkkejä
PuTTYn käyttö
PuTTY Documentation
Page
SSH
tunnistusavaimella
SSH ilman salasanan
kyselyä
PuTTY:n käsikirjan luku
plink:stä
SSH Tunneling for
Windows
Etäkoneen osoite, asetukset voi tallentaa konekohtaisesti
Oletukset kelpaa paitsi merkistön vaihdan Unicodeksi
Koneavaimella tunnistetaan etäkone|
Pääteyhteys muodostettu
Väritkin toimivat, PuTTYn asetuksissa voi säätää
Päätesovellukset toimivat
Iptraf toisena esimerkkinä
Kopioidaan tiedostoja etäkoneelle pscp.exe-komennolla
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: PuTTY (http://viikonvalo.fi/PuTTY)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
Clonezilla "kloonaa" järjestelmän asennuksen toiselle kiintolevylle
tai toiseen tietokoneeseen. Näin tehdysta varmuuskopiosta saa
palautettua suoraan toimivan koneen. Tai asentamalla yhden kerran
tavanomaiseen tapaan ja kloonaamalla sataan muuhun koneeseen säästyy
aikaa.
Clonezilla ei
kopioi tiedostoja, vaan levyosioita tai kokonaisia levyjä. Levyotos
tallennetaan tiedostoon, joten sitä voi käyttää varmuuskopiona, tällöin
mukana ovat käyttäjän tiedostot, käyttöjärjestelmä ja levyn
pääkäynnistyslohko. Tällaisesta varmuuskopiosta voi suoraan palauttaa
toimivan järjestelmän samalle tai toiselle kiintolevylle. Samantapainen
kaupallinen ohjelma on Norton Ghost.
Samaan tapaan voi yhdestä koneesta kopioida koko kiintolevyn sisällön
toisiin koneisiin. Clonezillaan kuuluu myös Clonezilla
SE eli Server Edition, jolla
Clonezilla-palvelimesta voidaan verkon yli kloonata levyotos useisiin
koneisiin samaan aikaan.
Clonezillaa ei asenneta tietokoneeseen, vaan se käynnistetään omalta
taltioltaan. Live-CD tai boottaava USB-muistitikku ovat käteviä.
Mahdollista on myös asentaa Clonezilla käynnistyspalvelimelle jolloin
verkossa olevat PXE-käynnistyksen osaavat tietokoneet voivat käynnistyä
siitä. Kotikäytössä Live-CD tai USB-muistitikku ovat käyttökelpoiset
tavat. Jotkut koneet ovat kranttuja käynnistymään USB-muistitikuilta, CD
lienee varmempi valinta.
Levyotoksen tallentamiseen USB-kiintolevy on kätevä. Sitä voi helposti
siirtää koneesta toiseen ja tallennustilaa riittää isoillekin
levyotoksille. USB-muistitikkukin kelpaa, kunhan sen tila riittää
tallennettaville levyotoksille. Myös verkkolevyjä voi käyttää
levyotoksien tallentamiseen.
Clonezilla on GNU/Linux käyttöjärjestelmä, johon on asennettu levyjen
kopioimiseen tarvittava toiminnallisuus ja suoraviivainen
käyttöliittymä. Clonezillasta ei ole yleiskäyttöiseksi järjestelmäksi,
sillä siitä puuttuvat ne toiminnot joille ei ole käyttöä
levykopioinnissa.
Clonezillan ohjeet ovat varsin pitkät ja tekniset, muttei pidä pelästyä.
Peruskäyttö eli koneen käynnistys Clonezilla-taltiolta, levyn tai
levyosion kopioiminen tiedostoksi ja palautus toisessa koneessa ovat
varsin suoraviivaisia. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä sujuu
sutjakkaasti. Vahinkojen välttämiseksi pitää kuitenkin olla tarkkana
levyjen kanssa, eli mikä levy on se josta luetaan, mikä se johon
kirjoitetaan ja mikä on Clonezillan käynnistystaltio.
Clonezillaa kehitetään
koko ajan, uusin versio 1.2.9-19 julkaistiin 26. heinäkuuta 2011. Se oli
jo viides julkaistu vakaa versio kuluvana vuonna, tahti on varsin
rivakkaa.
Kotisivu
http://clonezilla.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Osaa kloonata seuraavia järjestelmiä: Linux, Windows, Mac OS
Intel-suorittimella, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Sovelluksen kotisivulta löytyy CD-levylle tai USB-muistitikulle
kopioitavat levyotokset.
Käyttöohjeet
Clonezilla-Live Doc
"Lunttilappu", yhden arkin tiivis
ohje
Keskustelualue
Clonezillasta muualla
Artikkeli englanninkielisessä
Wikipediassa
Kehuja käyttäjiltä ja esimerkkejä
käyttötavoista
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Clonezilla (http://viikonvalo.fi/Clonezilla)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:00:01
Voikko on vapaa ohjelmisto suomen kielen oikolukuun, kieliopin
tarkistukseen, tavutukseen ja sanojen analysointiin.
Voikon kehitys lähti liikkeelle vuonna 2006, kun OpenOffice.orgin
suomenkielisen oikolukusanaston ja suomenkielisiä tekstejä indeksoivan
Sukija-ohjelmiston kehittäjät ryhtyivät yhteistyöhön. Voikko tarjoaa
ohjelmistojen kehittäjille ja tutkijoille monipuolisen työkalun
suomenkielisten tekstien tarkistukseen ja analysointiin.
Useimmat tietokoneen käyttäjät tuntevat Voikon LibreOfficen,
OpenOffice.orgin ja Firefox-selaimen oikolukulisäosista. Näiden lisäksi
Voikkoa voi käyttää Linux- ja OS X -käyttöjärjestelmissä useimmissa
muissakin sovelluksissa.
Voikon tarjoamiin mahdollisuuksiin voi tutustua helposti
Webvoikon avulla.
Vaativampia käyttäjiä varten Voikkoon on saatavilla myös
erikoissanastoja, jotka laajentavat perussanastoa esimerkiksi
matematiikan, fysiikan, kemian, lääketieteen ja tietotekniikan termeillä
sekä murteellisilla ja puhekielisillä sanoilla. Ohjelmistokehittäjät
voivat hyödyntää Voikkoa muun muassa WWW-sovelluksissa. Heille Voikko
tarjoaa vapaasti mukautettavan sanaston ja jopa tuhansien eurojen
säästöt lisenssikustannuksissa vastaaviin suljetun lähdekoodin
ohjelmistoihin verrattuna.
Voikon ensimmäisen version julkaisusta tuli elokuussa kuluneeksi viisi
vuotta, mutta sen kehitys jatkuu edelleen aktiivisena. Työn alla tai
suunnitteilla on tuki Chromium-selaimelle, kehittyneempi kieliopin
tarkistin, synonyymisanasto sekä tuki pohjoissaamen ja grönlannin
kielten oikoluvulle. Myös suomen kieli kehittyy jatkuvasti, joten
sanastojen ajantasalla pitämiseksi niistä julkaistaan uudet versiot noin
kolmesti vuodessa.
Kotisivu
http://voikko.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa jakeluiden omista pakettivarastoista. Windows- ja
OS X -käyttäjät voivat ladata sovelluskohtaiset asennuspaketit
Voikon kotisivuilta. Ohjelmistokehittäjille hyödyllistä tietoa
löytyy Voikon
wiki-sivuilta.
Käyttöohjeet
Kielityökalut
LibreOfficessa
Voikko – Käyttö
sovellusohjelmissa
Voikko – Käyttö
Linux-jakeluissa
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Voikko käytössä LibreOffice writerissa
Webvoikko
Teksti: Harri Pitkänen
kuvakaappaukset: Harri Pitkänen
Source: Voikko (http://viikonvalo.fi/Voikko)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
SuperTuxKart on 3-ulotteinen mikroautopeli. Ajajahahmoja ja ratoja on
useita. Autoilu on hulvatonta kaahaamista ja kanssakilpailijoita voi
kiusata kerättävillä välineillä.
Pelimuotoja
on useita. Peruspeli on kilpa-ajo tietokoneen tai kaverien ohjaamia
autoja vastaan valitulla radalla. Grand Prix ajetaan usealla radalla ja
voittaja on eniten pisteitä kerännyt. Aika-ajossa pitää keskittyä
ajamaan nopeampia kierrosaikoja kuin muut, koska muiden pelaajien
kiusaamiseen tarkoitetut välineet ovat poissa käytöstä.
Kanssa-autoilijoita voi hidastaa purukumiklönteillä, kunhan muistaa
mihin kohtaan sen pudotti jotta itse muistaa kiertää sen seuraavalla
kierroksella. Karhupumpun voi heittää taaksepäin auton tuulilasiin,
jolloin se peittää hetkeksi näkymän ja pitää koittaa ajaa sen mukaan
mitä reunoilta pilkottaa. Jos eteenpäin heitetty karhupumppu osuu
autoon, voi sillä vetää itsensä ohi edellä ajavasta. Keilapallon voi
heittää eteen tai taaksepäin, osuman saanut auto lennähtää ilmaan ja
usein ulos radalta. Näitä ja muitakin välineitä löytyy radalla lojuvista
sinisistä lahjapaketeista.
Välineitä voi olla vain yhtä lajia kerrallaan, ja enintään 5 kappaletta.
Niitä voi siis kerätä varastoon ja käyttää sopivassa tilanteessa.
Mahdollisesti uusin versio on tässä kohtia hieman erilainen, tai pelin
asetuksissa voi tähän vaikuttaa.
Näyttökuva Amiga-versiosta.
Tämä kuva EI ole CC-by-sa-lisensoitu. http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html
Radalla on myös banaaneita joita pitää välttää, niistä tapahtuu omalle autolle
jotain hidastavaa. Toisaalta joskus banaaneista saa aikapommin, jonka
voi siirtää kanssa-autoilijan kaaraan törmäämällä. Nitroakin löytyy
radalta, sitä voi kerätä varastoon ja käyttää tarvittaessa jolloin auto
kiihtyy nopeammin tai kulkee kovempaa.
Autoilu ei ole järin realistista, mutta kuitenkin järkeenkäypää. Autoa
ei voi ohjata jos pyörät eivät kosketa rataan, näin ollen töyssyt mutkan
kohdalla pitää ajaa varovasti. Ajolinjat vaikuttavat, nopeampia
kierrosaikoja saa ajamalla kaarteet tarkasti ja välttämällä turhaa
mutkittelua. Autot eivät hajoa törmäilystä tai ulosajoista. Ulosajaneet
autot nostetaan takaisin radalle hetken kuluttua.
Haasteita suorittamalla saa käyttöön lisää ratoja ja uusia haasteita.
Ilmeisesti kaikki haasteet suorittamalla saa uuden pelihahmon, eli Gnu
jolla on mikroauton sijasta lentävä matto.
Joillakin radoilla voi oikaista reilusti eikä peli mitenkään rankaise.
Kavereita vastaan pelatessa pitäisi ottaa herrasmiessäännöt käyttöön,
eli sovitaan ettei saa oikaista. Moninpeli on mahdollista jaetulla
ruudulla, enintään neljä pelaajaa. Verkkopeli on pelin kotisivun mukaan
suunnitteilla.
Pelin kehitys jatkuu, uusin versio 0.7.2 julkaistiin heinäkuun 15. päivä 2011.
Peliin on saatavilla lisäosia, joissa on
lisää autoja ja ratoja. Pelin kehitys aloitettiin nimellä Tuxkart vuonna 2000.
Vuonna 2006 uusia kehittäjiä tuli mukaan nimensä SuperTuxKartiksi
vaihtaneeseen projektiin.
Kotisivu
http://supertuxkart.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga, FreeBSD, Linux, Mac Os
X, Solaris, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Mac Os
X ja Windows-käyttäjät voivat noutaa asennuspaketin pelin
kotisivulta. Ubuntulle saatavilla myös
PlayDebistä.
Käyttöohjeet
Pelissä on kattavasti suomennettu sisäänrakennettu ohjeistus.
SuperTuxKart muualla:
Videoita Youtubessa
Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset
http://supertuxkart.sourceforge.net/FAQ
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: SuperTuxKart (http://viikonvalo.fi/SuperTuxKart)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
X-Moto on kaksiulotteinen moottoripyörällä ajettava taitopeli, jossa
fysiikka on tärkeä osa peliä.
Perusteiltaan peli on suuremmilta osin
klooni Elasto Maniasta, mutta
fysiikkamalli on erilainen. Elasto
Mania taas perustuu saman
tekijän aikaisempaan Action
Supercross eli
Across-nimiseen peliin. Kyseessä on omaperäinen peli-idea, joka onkin
kerännyt innokkaita fanittajia.
Kenttiä on tehty ainakin 2500, en jaksanut itse laskea vaan luotin
Wikipedian artikkeliin.
Saatavilla on kenttäeditori
Inksmoto.
Se on toteutettu Inkscapen
laajennoksena. Kenttäeditorin luvataan toimivan samoilla alustoilla kuin
X-Moto. Ilmeisesti kenttien tekeminen ei ole liian vaikeaa, kun niitä
kerran on niin paljon tehty. Itse olen tehnyt yhden kentän Acrossin
aikoina, silloin se ainakin oli aika vaivatonta.
Pelissä on aloitusruudussa painike
Pika-aloitus. Mielestäni sitä ei kannata käyttää, siitä olen saanut aina
läpipelattavaksi mahdottomia kenttiä. Varmaan joku nekin osaa, mutta
minä en. Ensiksi kannattaa pelata johdantokurssit eli Tutorial-kentät,
niissä on ruudulla näkyvä suomenkielinen ohjeistus neuvomassa mitä pitää
tehdä ja ohjeistus neuvoo myös miten se tehdään. Ruudulla näkyy myös
"haamu", eli tallennus onnistuneesti läpi pelatusta kentästä eli voi
seurata haamua ja katsoa siitä mallia. Peli on tosiaan omaperäinen,
ilman näitä neuvoja voi olla ettei tajua pelistä mitään.
Kentät voivat olla vaikeita koska on vaikea keksiä millä tavalla sen
loppuun pääsisi. Jotkut kentät taas ovat vaikeita koska läpipääsyyn
vaadittava temppu, esimerkiksi ajaminen etupyörä ilmassa pitkä matka, on
niin vaikea. Hankalat kentät ovat molemmilla tavoilla vaikeita.
Ominaisuusluettelo on kattava ja sovellus on muutenkin pieteetillä
tehty. Kenttiä voi ladata Internetistä lisää. Parhaat tulokset voi
lähettää netin tietokantaan, ja muut voivat katsoa haamuna läpipeluun ja
käyttää haamua kirittäjänä vielä parempaan tulokseen. Moninpeli ja
verkkopeli ovat tietenkin mukana. Kentistä voi tehdä peilikuvan, eli
onkin kaksinkertainen määrä läpipelattavia kenttiä. Kenttiä on valmiiksi
jaoteltu eri kriteereillä, esimerkiksi helpot kentät, kentän pituuden
mukaan, hienoimmiksi äänestetyt, kentät jotka toimivat johdatuskurssina
ja niin edelleen. Lisäksi voi kerätä omat suosikkikentät. Kentissä voi
olla liikkuvia osia tai muuttuvia osia, vaikkapa pitää tehdä joku temppu
ja vasta sen jälkeen avautuu pääsy eteenpäin kentässä, tai lautakasoja
joiden ohi pitää päästä ja jotka tietysti sortuvat kun niihin ajaa.
Voi pelata vain pyrkimällä pääsemään kenttä loppuun asti. Joissain
kentissä lasketaan pisteitä joita saa vaikkapa tekemällä voltin
hyppyrissä. Pitempään pelanneet tuntuvat kiinnostuvan kenttien
pelaamisesta läpi mahdollisimman nopeasti. Varmaankin voisi koota
porukan pisteyttämään läpipeluita taiteellisen vaikutelman mukaan, ja
tehdä tulostaulu tältä pohjalta jos vaan pystyy kokoamaan porukan
samanmielisiä.
Youtubesta löytyy videoita pelistä. Tässä yksi,
jota ei kannata katsoa opettelumielessä. Mutta sitten kun joku X-Moton
kenttä tuntuu vaikealta, voi
katsoa millaisia ovat ihan
aikuisten oikeasti vaikeat kentät.
Kotisivu
http://xmoto.tuxfamily.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista
pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta.
Ubuntulle löytyy myös
Playdebistä.
Käyttöohjeet
Pelissä on mukana opettelukenttiä (Tutorial), joissa käydään läpi
perusajelu ja pyörän hallinta.
Englanninkielinen pikaohje ja pikanäppäinten
kuvaus
X-Moto Wiki
X-Moto
Manual
X-Moto FAQ
eli Usein Kysytyt Kysymykset
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: X-Moto (http://viikonvalo.fi/X-Moto)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
OpenStreetMap on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin
karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.
OpenStreetMap -projektin (OSM)
tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa.
Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja
vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat
aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden
kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin
käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan
maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät
verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti
kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna
Yhdysvaltojen virastojen tuottama
TIGER-aineisto on julkista
omaisuutta (public domain).
Kansainvälinen OpenStreetMap -projekti koostaa karttatietoja eri
lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä
toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä
erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on
tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007
lahjoitetusta
AND-aineistosta.
GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä
älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen
täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva
vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa kulkemansa reitin
koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana
OpenStreetMap-tietokantaan, josta muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä
kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen
OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista
saatavaa GPSLogger-ohjelmaa.
Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella
Potlatch-ohjelmalla
suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka
JOSM-nimisellä
ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain
vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin
hyvinkin yksityiskohtaisia.
OpenStreetMap -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative
Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä
(CC-BY-SA) ja
suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin
tietokannoille sopivaan Open Database License
1.0-lisenssiin. Näistä
molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa,
kunhan mainitsee karttojen lähteenä "OpenStreetMapin tekijät" ja kunhan
mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä.
Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa
tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös
omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna
esitellyssä Marblessa. OpenStreetMap -projekti
kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai
muilla yllättävillä tavoilla.
OpenStreetMap -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa
sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy
zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan
tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on
valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi
pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa
"Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon
ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville
tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript.
Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös
OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen
verkkosivulle.
Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet
Browser-sivustoa, joka käyttää
samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa
näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai
paikallisliikenteen linjat.
Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja
tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla
joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi
Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide
Mapathon,
jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras.
(BBC:n juttu aiheesta)
[http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=33.792&lon=-84.336&zoom=10
Lopputulos] onkin varsin kattava. (Atlantan
wiki-projektisivu)
Toinen erittäin hyvä esimerkki OpenStreetMap-projektin hyödyllisyydestä
on Humanitarian OSM Team
(H.O.T.).
[http://www.openstreetmap.org/?mlat=18.53917&mlon=-72.335&zoom=12
Haitin] maanjäristyksen jälkihoidon yhteydessä vapaasti käytettävät ja
ajankohtaiset karttamateriaalit nousivat tärkeään asemaan.
OpenStreetMap-projekti osallistui kriisin hoitoon aktiivisesti
parantamalla Haitin karttoja. Haitin kriisistä saatujen kokemusten
inspiroimana H.O.T. on jatkanut humanitaarista työtä myös usean muun
kohteen hyväksi.
Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti
kartoitettuja, kuten
Turku
ja
Helsinki,
mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia
kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan.
Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan
osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta
saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta
sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on
itsellään mahdollisuus vaikuttaa.
Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja
kartoittamaan!
Kotisivu
http://www.openstreetmap.org
Lisenssi
Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio
(CC-BY-SA) ja
myöhemmin Open Database License
1.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät.
Ohjeita
Ohjeita projektiin
osallistujille
Ohjelmia OSM-karttatiedon näyttämiseen ja tuottamiseen
Tietokoneella
Mobiililaitteella
(Android,
iOS)
Linkkejä
OpenStreetBrowser
-wikisivu
Atlanta,
Georgia
Mapathon Atlantassa (BBC)
Humanitarian OSM Team
(H.O.T.)
WikiProject
Finland
Turun wiki-sivu
Turku
Turun
paikallisliikenne
Helsingin
wiki-sivu
Helsinki
Helsingin
paikallisliikenne
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA
Source: OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
VALO-CD sisältää runsaasti hyödyllisiä suomenkielisiä vapaita ja
avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille yhdellä levyllä, jotta niiden
asentaminen olisi mahdollisimman helppoa.
Avoin lähdekoodi (engl. open source) tarkoittaa
tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat
käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata
sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin
kuuluu myös oikeus käyttää ohjelmaa mihin tahansa ja kopioida ja
levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota. Käytännössä avoin
lähdekoodi tarkoittaa samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot, joista
puhuttaessa halutaan usein painottaa ohjelmistokehityksen eettisiä
ulottuvuuksia. Avoimesta lähdekoodista puhuttaessa huomio saattaa
pikemminkin kiinnittyä vapaudesta ja avoimuudesta seuraaviin käytännön
hyötyihin.
--Wikipedia
VALO-CD on koonnut paljon käytetyt vapaat ohjelmat kätevästi
asennettavaksi kokoelmaksi Windows-koneille. Linux-käyttäjät tosin
pääsevät vielä helpommalla, kun samat sovellukset ovat Linux-jakelun
omista jakeluvarastoista asennettavissa suoraan.
VALO-CD on tehnyt arvokasta työtä tekemällä sovellusten asentamisen
helpoksi. Kun Windowsissakin voi käyttää vapaita ohjelmia, on
mahdollista käyttää Linuxia helpommin, kun samat sovellukset ovat
saatavissa molemmille käyttöjärjestelmille.
Kuvan lähde:
http://www.valo-cd.fi/tiedotteet
Kokoelmaan kuuluvat
sovellukset on lueteltu projektin
sivulla. Huomattavimmat sovellukset
ovat LibreOffice (eli
entinen OpenOffice.org), Mozilla
Firefox, Mozilla
Thunderbird,
VLC-mediasoitin,
Gimp,
Inkscape,
Scribus ja
7-Zip. Lisäksi erittäin kätevä on
PDF-Creator, jonka avulla
mistä tahansa ohjelmasta jossa on tulostustoiminto voi tulostaa
PDF-tiedoston. PDF on kätevä lähetettäväksi sähköpostin liitteenä tai
vietäväksi taskussa muistitikulla paremman tulostimen ääreen. Yhteensä
sovelluksia on noin 22.
Kesällä 2008 toimintansa aloittanut VALO-CD-projekti on julkaissut uuden
VALO-CD:n kerran tai kaksi vuodessa. Uusin versio VALO-CD 7 julkaistiin 8.
huhtikuuta 2011. Tässä versiossa OpenOffice.Org-toimisto-ohjelmiston
tilalle on tullut LibreOffice. Projektin tarkoitus on edistää
tietotekniikan hyödyntämistä Suomessa ja levittää VALOa, eli vapaita ja
avoimen lähdekoodin ohjelmia, mikä auttaa monikertaistamaan
tietotekniikasta saatavan hyödyn.
Vapaiden ohjelmien lisäksi cd-levylle on koottu pdf-muotoisia oppaita
vapaisiin ohjelmiin liittyvistä aiheista. Mukana on muun muassa ohjeita
sähköpostin turvaamiseen GPG-salauksella, muita salaukseen liittyviä
oppaita, [FLOSS Manuals](FLOSS Manuals "wikilink") -projektin tuottamia
oppaita levyllä olevien ohjelmien käyttämiseen sekä opetushallituksen,
oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön julkaisemia ohjeita ja
suosituksia.
Kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi VALO-CD:tä julkaiseva projekti alkoi
syksyllä 2010 valmistella levystä myös englanninkielistä versiota.
VALO-CD:n versiosta 7 julkaistiinkin englanninkielinen
versio 15.9.2011.
Sähköpostitiedotteita VALO-CD:n tulevien versioiden julkaisuista voi
tilata projektin etusivulta. Projektia voi
seurata myös usean sosiaalisen median palvelun, kuten
Facebookin,
kautta. VALO-CD:n kehittämiseen voi tulla mukaan liittymällä projektin
sähköpostilistalle ja kertomalla,
minkälaista apua olisi kykeneväinen tarjoamaan.
Kotisivu
http://valo-cd.fi
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink") ja muita vapaita lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
CD:tä on ollut jaossa vapaisiin ohjelmiin liittyvissä tapahtumissa,
tai sen voi noutaa projektin kotisivulta ja kirjoittaa
romppuaihiolle. Kotisivulta voi myös noutaa ohjelmat yksitellen
asennettaviksi. Projektia voi tukea ostamalla valmiita CD-levyjä.
VALO-CD
Tämä on se VALO-CD josta aikaisemmissa Viikon VALOissa on usein
ollut mainintaa.
Käyttöohjeet
CD:llä on mukana sovellusten käyttöohjeita suomeksi.
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: pesasa
Source: VALO-CD (http://viikonvalo.fi/VALO-CD)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
Audacity on vapaa äänieditori, jolla ääntä voi tallentaa, leikellä ja
muuntaa monipuolisesti. Sillä voi esimerkiksi tallentaa omaa podcastia,
digitoida vanhoja c-kasetteja sähköiseen muotoon, tallentaa
haastatteluja tai vaikka omaa laulua.
Audacityn
käyttöliittymä koostuu valikoista, äänen kuunteluun ja editointiin
käytettävistä nappuloista ja työkaluista sekä ohjelmaan avatuista
ääniraidoista. Ääniraidat voivat olla joko mono- tai stereoraitoja.
Monoraidoissa on yksi ja stereoraidoissa kaksi vasemmalta oikealle
etenevää äänikanavaa. Äänikanavista voidaan valita pätkiä joko hiirellä
ja näppäimistöllä ja näin valituille osille voidaan tehdä erilaisia
muokkausoperaatioita. Yksinkertaisimmillaan valittuja osia voidaan
kopioida, leikkailla ja liimailla kanavan sisällä ja niiden välillä
paikoista toisiin. Samoin valittuihin osiin voidaan kohdistaa erilaisia
ääniefektejä ja muunnoksia, joita löytyy valikoista useita.
Eräs esimerkki käyttökelpoisesta efektistä on kohinanpoisto.
Kohinanpoisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin ääniraidasta rajataan
jokin näyte, jossa kuuluu puhdasta kohinaa, siis kohta, jonka kuuluisi
olla hiljainen. Ohjelmalle kerrotaan tämän olevan kohinaa. Tämän jälkeen
ohjelma osaa poistaa näytteen mukaisen kohinan koko raidasta.
Kohinanpoisto on parhaimmillaan, kun häiriö on jatkuvaa ja säännöllistä,
eli esimerkiksi ääninauhan rahinaa tai muuta huminaa. Toinen esimerkki
efekteistä on äänen voimakkuuden kasvattaminen. Voimakkuutta lisättäessä
Audacity laskee automaattisesti suurimman vahvistuksen, joka on
mahdollista ilman, että äänen muoto leikkautuu voimakkaimmista kohdista.
Muita efektejä ovat esimerkiksi kaiku, fade-in, fade-out ja äänen
kääntäminen takaperin.
Audacitya voi käyttää myös erilaisten äänten, kuten hiljaisuuden,
kohinan, sini-, saha- tai kanttiallon generointiin sekä analysointiin.
Äänen muotoa voi editoida myös käsin piirtotyökalulla, jolla voi muokata
yksittäisiä näytteenottokohtia. Ohjelman zoom-toiminnolla äänen muotoa
voi tarkastella lähempää ja kauempaa.
Audacitylla tehdyt tuotokset voi muokkauksen aikana tallentaa
häviöttömästi projektina Audacityn omassa tiedostomuodossa. Tässä
muodossa tallennetaan kaikkien avoimena olevien raitojen tiedot. Kun
tuotos on valmis, halutaan se yleensä tallentaa johonkin muotoon, jossa
sitä voidaan kuunnella jollain muullakin ohjelmalla. Tätä varten
Audacityssä on erillinen "vie"-toiminto (export). Audacity osaa avata ja
tallettaa tiedostoja muutamassa pakkaamattomassa (wav, flac) tai
pakatussa (mp3, Ogg Vorbis, jne.) tiedostomuodossa.
FLOSS Manuals -projekti on
tuottanut melko perusteellisen oppaan Audacityn käyttöön.
Kotisivu
http://audacity.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Asennuspaketit eri järjestelmille löytyvät ohjelman kotisivulta.
Useimmissa Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan
paketinhallinnasta.
VALO-CD
Audacity löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Kattava suomenkielinen käyttöohje Audacitylle löytyy FLOSS
Manuals -sivustolta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Audacity (http://viikonvalo.fi/Audacity)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
GNU Emacs on
tekstieditori jolla voi
tehdä kaiken. Jos jotain ei voi Emacsilla tehdä, se ei ole tekemisen
arvoista.
Emacsia käyttävät
etenkin ohjelmoijat, se soveltuukin koodaamiseen kaikenlaisilla
ohjelmointikielillä.
Oikeasti löytyy toki kohteita joiden tekemiseen Emacs ei sovellu, mutta
koska Emacs on laajennettavissa voi ohjelmoida tarvittavat lisätoiminnot
ja sitten Emacsilla voi tehdä senkin.
Alunperin vitsailtiin Emacsin olevan lyhenne sanoista Emacs Makes Any
Computer Slow. Aikoinaan tässä olikin totta toinen puoli, Emacs on
alunperin kehitetty vuonna 1976, ja GNU Emacs vuonna 1984. Tuohon aikaan
tietokoneissa muistin määrä oli rajoitettu ja tehoakin oli hintelästi
nykykoneisiin verrattuna. Tämän kirjoittamalla oli Commodore
64 vuonna 1984, silloin se
oli kova luu koska Amiga ja Atari
ST julkaistiin vasta vuonna
1985. Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard
M. Stallman.
Toinen Unixien alkuajoista asti mukana ollut tekstieditori on
vi. Sen filosofia on tyystin
erilainen kuin Emacsilla. Vi on pieni yksinkertainen, Emacsin
ohjelmatiedosto on kertaluokkaa suurempi.
Emacs on suosionsa ansiosta saanut paljon jäljittelijöitä.
Tekstieditoreita tehdään toimimaan samoilla näppäinkomennoilla kuin
Emacs, jotta Emacsia osaavien ei tarvitse opetella uusia komentoja.
Samoin Linuxin Bash-komentotulkki
käyttää Emacsin näppäinkomentoja (voi valita käytettävän vi:n
näppäinkomentoja).
Sovelluksissa joissa muokataan tekstiä on ehkä mahdollista käynnistää
Emacs tekemään muokkaus; esimerkiksi Firefoxin laajennos It's All
Text
mahdollistaa Emacsin tai muun tekstieditorin käynnistämisen kun
selaimessa muokataan tekstikenttää (saatavilla Debian GNU/Linuxissa
pakettina
xul-ext-itsalltext).
Tämäkin teksti on kirjoitettu GNU Emacs versiolla 23 It's All Text
-lisäosan avulla. Muutenhan tätä ei olisi kannattanut kirjoittaa
lainkaan, kuten artikkelin alussa todettiinkin.
GNU Emacs -projektista haarautui
XEmacs 80- ja 90-lukujen
vaihteessa. Koska lähdekoodi on vapaa, voi toinen taho kehittää
sovellusta mieleiseensä suuntaan, ja jos eri tahot pysyvät erimielisinä
voi syntyä pysyvästi kaksi kehityshaaraa.
Alunperin GNU Emacs toimi
tekstipäätteessä.
Nykyään Emacseja voi käyttää
hiirelläkin,
toiminnot ovat pudotusvalikoissa. Samaa Emacsia voi käyttää sekä
tekstipäätteessä että X Window -järjestelmässä tai Windowsissa GUI:n
kera. Pikakomennot opettelemalla saa nopeammin kirjoitettua molemmissa
kun sormia ei tarvitse siirtää pois näppäimistöltä hiirtä hamuamaan.
Toimitilat
ovat Emacsin moodeja joissa toiminnallisuus on sovitettu muokattavaan
tekstiin. Esimerkiksi Python-moodi osaa korostaa syntaksia ja ymmärtää
sisentää koodin kuten Pythonissa kuuluu. Näitä moodeja on paljon vakiona
mukana ja lisää löytyy, Debian GNU/Linuxissa 44 kappaletta emacs mode
-paketteja.
Koska Emacsin laajennoksia on helppo tehdä, ainakin helpompi kuin muissa
tekstieditoreissa joissa niitä ei voi lainkaan tehdä, on kaikenlaista
erikoistakin tehty. Vakiona on mukana kaksi laskinta (ohjelmoitava ja
tavallinen), kalenteri, noin tusina peliä, sähköpostiohjelma ja usenetin
uutisten lukija. Luulin jo Emacsista jätetyn psykiatri pois, mutta sepä
ei vaan olekaan työkaluvalikossa. Näppäilemällä Meta-X doctor
saa sen käynnistettyä.
Kannattaa opetella Emacs, niin ei tarvitse opetella muita
tekstieditoreita kun Emacs on saatavilla joka paikkaan.
Kotisivu
http://www.gnu.org/s/emacs/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Aika kattavasti kaikilla alustoilla. Ehkä voisi arvailla, että jos
laitteessa on QWERTY-näppäimistö, siihen saa Emacsin.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muissa
Unixeissa Emacs joko tulee valmiiksi mukana tai asennuspaketin voi
noutaa jostain tai itse kääntää. Windows-käyttäjät joutunevat
noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
Käyttöohjeet
GNU Emacsissa on sisäänrakennettu ohjetoiminto. Saatavilla on vapaa
GNU Emacs käsikirja. Netistä löytyy paljon ohjeita ja kirjakaupasta
kirjoja.
GNU Emacs 23 aloituskuva
Its All Text Firefox lisäosan asetukset, tekstieditoriksi Emacs
Kirjoitetaan Emacsilla Wikisivu
Emacs ja Python-moodi
Emacsin psykiatri
Linkkejä:
Emacsin peruskäyttö, linux.fi
ohje
Emacs käsikirjat
Emacs Usein Kysytyt
Kysymykset
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: GNU Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
KeePass ja KeePassX ovat salasanojen turvalliseen säilyttämiseen
tarkoitettuja vapaita ohjelmia.
Viimeviikkojen
tietovuototapaukset ovat nostaneet esiin salasanojen turvallisen
säilyttämisen ongelman. Nykyisin ihmisillä on käyttäjätilejä yhä
useammassa verkkopalvelussa ja kuhunkin tarvitaan kirjautumista varten
tunnus ja salasana. Jotta salasana olisi turvallinen, pitäisi sen olla
riittävän pitkä ja tarpeeksi sattumanvarainen. Monen satunnaisen
salasanan muistaminen ulkoa voi kuitenkin käydä ylivoimaiseksi. Tällöin
saman salasanan käyttäminen eri palveluissa saattaa tuntua
houkuttelevalta, mutta sekään ei ole hyvä ratkaisu. Päinvastoin kaikissa
palveluissa pitäisi käyttää aina eri salasanoja, sillä jos jokin
palveluista vuotaa salasanat tai ei jostain muusta syystä olekaan
luotettava, ovat muut käyttäjätilit silti turvassa.
Käyttäjätunnusten ja
salasanojen hallintaan on kehitetty ohjelmia, kuten KeePass ja KeePassX.
Nämä taltioivat tunnukset ja salasanat yhteen tietokantaan, joka
suojataan salakirjoittamalla niin, että niihin pääsee käsiksi vain
tietämällä oikean "master-salasanan". Näin kaikki muut salasanat saadaan
lukittua yhden salasanan taakse ja tämän yhden salasanan muistaminen
riittää. Vaihtoehtoisesti master-salasanan käytön sijasta näissä
ohjelmissa voidaan generoida erillinen avaintiedosto, jolla
salasanasäilö voidaan avata. Kun avaintiedosto tallennetaan
muistitikulle tai cd-levylle, saadaan näin eräänlainen fyysinen avain,
jota ilman salasanasäilön avaaminen ei onnistu. Tällainen avain täytyy
tietenkin säilyttää hyvässä tallessa. Kaikkein tärkeimpien salasanojen
suojaksi voidaan myös käyttää salasanan ja avaintiedoston yhdistelmää,
jolloin säilön avaamiseen tarvitaan molemmat.
Alkuperäinen KeePass (versio 1.x, eli Classic Edition) on tehty vain
Windows-alustalle. Uudempi KeePass2 (Professional Edition) sen sijaan on
ohjelmoitu .NET-ympäristöllä, jolloin se toimii myös Mono-kirjastoilla
varustetussa Linux-, Mac OS X- tai BSD-järjestelmässä. Monon
mahdollisista patenttiongelmista huolestuneille hyvä uutinen on, että
näiden virallisten versioiden lisäksi ohjelmasta on olemassa useita
erillisinä projekteina toteutettuja versioita erilaisille alustoille.
Näistä KeePassX on Qt-kirjaston avulla ohjelmoitu Classic-version kanssa
yhteensopiva toteutus, joka toimii ainakin Windows-, Linux, Mac OS X-
sekä BSD-järjestelmissä. Lisäksi muita epävirallisia toteutuksia löytyy
ainakin Android-alustalle (KeePassDroid), iPhonelle ja iPadille
(MiniKeePass, iKeePass, MyKeePass, KyKeePass) sekä Windows Phone 7:lle
(7Pass).
KeePass ja KeePassX toimivat molemmat
hyvin samalla tavoin. Niihin tallennettuja tunnusten ja salasanojen
yhdistelmiä voidaan luokitella esimerkiksi käyttötarkoituksen
(sähköpostit, foorumit, webbipalvelut, ftp-/sftp-palvelimet, jne.)
mukaan ryhmiksi sekä tarvittaessa myös aliryhmiksi. Kun tunnusta tai
salasanaa tarvitaan, ne voi kopioida syöttökenttään joko leikepöydän
kautta tai hiirellä raahaamalla. Lisäksi ohjelma osaa myös tyhjentää
leikepöydän käytön jälkeen, jotta salasana ei jää vahingossa sinne
saataville. Lisäksi käytettävissä on Auto-Type-toiminto, jolla voidaan
määritellä sarja näppäimenpainalluksia, jotka voidaan syöttää haluttuun
ohjelmaikkunaan. Esimerkiksi Gmail-palvelun kirjautumissivulle sopiva
Auto-Type-sääntö voisi olla: {USERNAME}{TAB}{PASSWORD}{ENTER}".
KeePass-ohjelmien mukana on myös salasanageneraattori, jolla voi arpoa
itselleen turvallisen salasanan. Generaattorille voidaan antaa haluttu
salasanan pituus sekä käytettävissä olevat merkkityypit, kuten isot ja
pienet kirjaimet, numerot sekä erikoismerkit.
KeePass-ohjelmasta on tietokoneelle asennettavan version lisäksi
tarjolla myös niin sanottu portable-, eli tikkuversio. Tämä tarkoittaa
sitä, että ohjelmaa voidaan käyttää suoraan muistitikulta ilman, että se
tallentaa tietojaan tai asetuksiaan tietokoneelle. Koska
salasanatietokanta on yhdessä tiedostossa, on se helppo siirtää koneelta
toiselle tai tuon tikkuversion seuraksi samalle muistitikulle. Ohjelman
tuo- ja vie-toimintojen avulla myös tietokannan siirtäminen muiden
vastaavien ohjelmien välillä onnistuu helposti.
Kaiken lisäksi, koska ohjelma on avointa lähdekoodia, ohjelman käyttäjän
ei tarvitse vain luottaa, että ohjelma ei tee salasanoille mitään
vilpillistä.
"As a cryptography and computer security expert, I have never understood
the current fuss about the open source software movement. In the
cryptography world, we consider open source necessary for good security;
we have for decades. Public security is always more secure than
proprietary security. It's true for cryptographic algorithms, security
protocols, and security source code. For us, open source isn't just a
business model; it's smart engineering practice."
-- Bruce Schneier, Crypto-Gram 1999/09/15
Kotisivu
http://keepass.info ja http://www.keepassx.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, Android, iOS, Windows Phone 7, PocketPC,
J2ME (matkapuhelimet), Blackberry
Asennus
Useimpiin Linux-järjestelmiin KeePass tai KeePassX löytyy suoraan
jakelun paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa ovat saatavilla
sekä KeePass2 että KeePassX. Muille alustoille asennuspaketit
löytyvät ohjelman kotisivujen kautta.
VALO-CD
KeePass löytyy myös [ VALO-CD]-kokoelmasta.
Oppaita
http://www.valo-cd.fi/oppaat/keepass-opas.pdf
KeePass muualla
http://en.wikipedia.org/wiki/KeePass
Muita vastaavia ohjelmia
Salasananhallintaohjelmia
Wikipediassa
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: KeePass / KeePassX (http://viikonvalo.fi/Keepass)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
GIMP on jo klassikoksi vakiintunut vapaa avoimen lähdekoodin
kuvankäsittelyohjelma.
Ohjelman nimi, GIMP, on
lyhenne sanoista GNU Image Manipulation Program, eli GNU (-projektin)
kuvankäsittelyohjelma. GIMP varsin kypsä ohjelma, jonka kehitys on
aloitettu jo vuonna 1995. GIMP soveltuu hyvin niin kuvankäsittelyyn kuin
piirtämiseenkin. Sillä onnistuu valokuvien jälkikäsittely, kuten
punaisten silmien poisto sekä perspektiivi- ja värivirheiden korjaus,
web-sivujen grafiikoiden tekeminen sekä digitaalisten taideteosten
luonti. Se tukee useita tiedostomuotoja ja sitä voikin käyttää myös
kuvien muuntamiseen tiedostomuodosta toiseen.
GIMP on ominaisuksiltaan sen verran laaja, että siinä riittää
toiminnallisuuksia sekä satunnaisille harrastajille kuin
ammattilaisillekin. Tavallinen kotikäyttäjä saa ohjelmalla tehtyä
digivalokuviensa rajaukset, horisontin oikaisut, punaisten silmien
poistot sekä valotuksen korjailut. Samoin kuvien koon muutokset sekä
erilaiset efektit, kuten seepia, "vanha valokuva" tai "kahvitahra", ovat
helposti tehtävissä. Monimutkaisempia toimintoja kaipaavankaan käytössä
GIMPin ominaisuudet eivät lopu kesken ja suuri osa esimerkiksi
Photoshopille suunnatuista ohjeista on sovellettavissa GIMP-käyttöön.
Eri ohjelmissa samat toiminnot saattavat olla valikoissa hieman eri
paikoissa ja hiukan eri nimillä.
Käyttöliittymältään GIMP poikkeaa hieman monesta muusta
kuvankäsittelyohjelmasta. Tämän takia jotkut käyttäjät ovat hieman
vierastaneet GIMPiä, mutta kyseessä lienee suurimmaksi osaksi
tottumuskysymyksestä. Kun monissa muissa kuvankäsittelyohjelmissa on
yksi pääikkuna, jonka sisällä muokattavat kuvat sekä erilaiset
työkalupalkit sijaitsevat, käyttää GIMP monen ikkunan käyttöliittymää.
Monen ikkunan käyttöliittymässä kukin muokattava kuva on omassa
ikkunassaan ja työkalupaletit sekä muut apuvälineet omissa ikkunoissaan.
Muihin kuvankäsittelyohjelmiin tottuneet käyttäjät ovat toisinaan
pitäneet tätä hankalana ja sen vuoksi versiossa 2.8 GIMPiin onkin
tulossa oletukseksi käyttöön yhden ikkunan käyttöliittymä. Toisaalta,
esimerkiksi kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä monen ikkunan
käyttöliittymä on käytännöllinen, kun muokattava kuva voidaan sijoittaa
mahdollisimman suurena yhdelle näytölle ja omina ikkunoinaan olevat
työkalut toiselle näytölle. Tällainen järjestely ei yhden ikkunan
käyttöliittymällä onnistu.
GIMPin käyttöliittymä
koostuu kuvaikkunoiden lisäksi työkaluikkunasta (toolbox) sekä suuresta
joukosta erilaisia telakoitavia dialogi-ikkunoita. Telakoitavia
ikkunoita ovat esimerkiksi tasoluettelo (layers), värikanavat
(channels), työkalujen asetukset (tool options) sekä luettelo
väriliu'uista (gradients). Telakoitavia ikkunoita voi raahaamalla
yhdistellä toisiinsa, jolloin niiden sisällöt ovat samassa ikkunassa
joko peräkkäin tai vaihtoehtoisina välilehtinä. Näin käyttäjä voi
kustomoida käyttöliittymän omien mieltymystensä mukaan. GIMPissä on myös
kattava työkalu omien näppäinoikoteiden määrittelyyn työskentelyn
nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.
GIMPin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tasojen kanssa tapahtuva
työskentely, erilliset editoitavat tekstitasot, kustomoitavat
siveltimet, kustomoitavat väriliu'ut, kloonityökalu, maskit, lukuisat
suotimet, efektit sekä plugineina tai skripteinä toteutetut
lisätoiminnallisuudet. GIMPistä jo löytyviä toimintoja voi ohjelmoida
toimimaan peräkkäin komentosarjana yhdellä komennolla tekemällä niistä
skriptejä muun muassa Scheme-, Python- ja Perl-kielillä. Myös kokonaan
uusien toimintojen toteuttaminen on mahdollista liitännäisinä, eli
plugineina. Yksi esimerkki tällaisesta pluginista on liquid
rescale, jolla on mahdollista
skaalata kuvaa pienemmäksi tai suuremmaksi säilyttäen kuvan elementtejä
valikoivasti. Samalla pluginilla pystyy myös poistamaan kuvasta
haluttuja osia saumattomasti. (Youtube-videoita liquid rescalen
toiminnasta: 1,
2,
3 ja
4.)
Kuvia avattaessa ja tallennettaessa GIMP osaa useita tiedostomuotoja.
Työtiedostot kannattaa tallettaa GIMPin omaan .xcf-muotoon tai sen
pakattuun versioon .xcf.gz-muotoon. Näin tallennettuna säilyvät
työskentelyssä käytetyt tasot, tekstitasot, käytössä oleva valinta,
värikanavat sekä muutamia muita työtilaan liittyviä ominaisuuksia.
Valmis lopputulos tallennetaan työskentelyn lopuksi haluttuun
käyttömuotoon, kuten jpeg, png tai gif. Myös gif-animaatioiden teko
onnistuu GIMPillä tekemällä kustakin ruudusta oma taso ja tallentamalla
gif-muotoon, jolloin GIMP kysyy, halutaanko kuvasta animaatio.
GIMP ei sisällä vielä varsinaista toiminnallisuutta julkaisualalla
käytetylle
CMYK-värierottelulle.
Siihen on kuitenkin saatavilla osittainen toteutus
separate+-pluginin
muodossa. CMYK-värienhallinta on kuitenkin olennaista vain
painotuotteiden kanssa. Digitaalisen median, esimerkiksi verkkosivujen
kanssa toimittaessa riittää hyvin GIMPin käyttämä RGB-väriavaruus.
Tulosteidenkin kanssa useimmat tulostinlaitteet toimivat suoraan
RGB-väreillä ja monet niin kutsutut digipainot hyväksyvät aineiston
RGB-väreillä.
Verkosta löytyy useita tutorialeja GIMPin käytöstä. Erityisen
hyödyllisiä ovat Youtube-videot, joissa ohjelman käyttöön vihkiytyneet
käyttäjät opastavat erilaisia käyttötapauksia. Esimerkkejä tällaisista
videoista ovat nimimerkki
GimpKnowHow:n tekemät videot
Cool Photo Manipulation in
Gimp ja Gimp101- Possessed
Eye in Gimp.
Kotisivu
http://www.gimp.org/
Suomenkielinen nettiyhteisö
http://www.gimp-suomi.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Linux-jakeluihin GIMP on suositeltavinta asentaa jakelun omasta
pakettivarastosta, sillä sitä kautta asennettuna siihen tulevat
kaikki päivitykset suoraan jakelun kautta. Muille alustoille
asennuspaketit tai ohjeet asentamiseen löytyvät ohjelman
kotisivuilta.
VALO-CD
GIMP löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Ohjeita
GIMP-pikaohje (Porixi)
Värienhallintaa
GIMPillä
GIMP-opas
GIMP Wikibooksissa (suomeksi)
GIMP Wikibooksissa
(englanniksi, laajempi)
Muita linkkejä
Plugin-kokoelma
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
GNU Privacy Guard eli GnuPG on julkisen avaimen
salakirjoitusohjelmisto tiedon ja viestinnän salaamiseen.
GnuPG:llä voi
salakirjoittaa tiedoston
jolloin ilman avainta sisältöä ei saa selväkieliseksi. Sähköpostin voi
salata siten, etteivät muut kuin vastaanottaja pysty viestiä lukemaan.
Lisäksi viestiin voi lisätä digitaalisen
allekirjoituksen,
jolloin varmistutaan lähettäjän henkilöllisyydestä ja myös tiedetään,
ettei viestiä ole muutettu allekirjoittamisen jälkeen.
Julkisen avaimen
salakirjoituksessa
tarvitaan kaksi avainta, toinen yksityinen tiukasti salaisena pidettävä
avain jolla viesti avataan eli muutetaan selväkielisiksi, toinen
julkinen avain jolla viesti salakirjoitetaan. Julkisen avaimen
tunteminen ei ollenkaan helpota viestin avaamista, niinpä julkisen
avaimen voi huoletta julkistaa webbisivullaan, puhelinluettelossa,
avainpalvelimella tai muussa
kaikkien saatavilla olevassa mediassa.
Viestin lähettäjä etsii vastaanottajan julkisen avaimen, salakirjoittaa
viestin ja lähettää sen. Viestiä ei saa selväkieliseksi muuten kun
tuntemalla oikean yksityisen avaimen. Viestin voi huoletta lähettää
sähköpostissa tai postikortilla eikä haittaa vaikka asiaankuulumattomat
saavat viestin haltuunsa.
GnuPG:tä voi käyttää myös digitaaliseen allekirjoitukseen. Tällöin
allekirjoittaja muodostaa viestistä tiivisteen ja salakirjoittaa sen
yksityisen avaimensa avulla. Allekirjoituksen varmistusta haluava laskee
saman tiivisteen, etsii lähettäjän julkisen avaimen ja purkaa sillä
salakirjoitetun tiivisteen. Jos tiivisteet ovat samat, oli viesti
allekirjoitettu avainparin yksityisellä osalla eikä viestin sisältö ole
muuttunut matkan aikana.
GnuPG ei
käytä keskitettyä avaintietokantaa
eikä muutakaan keskusjohtoisuutta. Näin ollen pulmaksi jää varmistua
avaimen omistajan henkilöllisyydestä. Jos osapuolet voivat tavata
kasvokkain, tarkistetaan viranomaisen antamista kuvallisista
henkilöllisyystodistuksista henkilöllisyys ja vaihdetaan avaimia tai
avainten "sormenjälkiä". Sormenjälki on avaimesta laskettu
tiiviste,
joka yksilöi avaimen tarpeeksi luotettavasti. Avaimet ovat varsin
pitkiä, 4000 bittiä esimerkiksi, jolloin lyhyt 8 merkin mittainen
sormenjälki on helpompi kirjoittaa muistiin ja noutaa varsinainen avain
myöhemmin avainpalvelimelta. Jos avaimesta laskettu sormenjälki täsmää
saatuun sormenjälkeen kuuluu avain sormenjäljen antaneelle henkilölle.
Voidaan myös rakentaa luottamusverkkoa, web of
trust, allekirjoittamalla
avain kun avaimen haltija on varmistettu ja haltijan henkilöllisyys
todennettu mieluummin kahdesta virallisesta kuvallisesta
henkilöllisyystodistuksesta. Kun saadussa avaimessa on allekirjoitus
henkilöltä jonka tietää luotettavaksi avainten tarkistajaksi, voi
halutessaan luottaa avaimeen vaikkei ole itse tavannut avaimen haltijaa
ja vaihtanut sormenjälkiä.
Luottamusverkkoa voi kasvattaa osallistumalla avainten
allekirjoitustilaisuuksiin.
On tärkeää noudattaa sovittua menettelytapaa avaimia
allekirjoitettaessa, jottei luottamusverkkoa heikennetä väärillä
henkilöllisyyksillä tai väärillä avaimilla.
Sähköpostiohjelmaan on mahdollista lisätä GnuPG-toiminnallisuus.
Suosittuun sähköpostiasiakasohjelmaan
Thunderbird,
saatavilla myös
VALO-CD:llä, on saatavilla
lisäosa Enigmail joka sekin on
saatavilla VALO-CD:llä.
Salauksen käyttöönotto on hieman mutkikasta, kannattaa lukea asennus- ja
käyttöohje ensin.
GnuPG on GNU-projektin tekemä OpenPGP toteutus.
OpenPGP on standardi, määritelty
RFC4880:ssa. OpenPGP kehitettiin
Phil Zimmermannin
Pretty Good Privacy -sovelluksesta,
jonka Zimmermann julkaisi vuonna 1991.
Kotisivu
http://www.gnupg.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, GNU/Hurd, Linux, MacOS X, NetBSD, OpenBSD, VMS, Windows ja
muita
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X
käyttäjät noutavat asennustiedoston kotisivulta. Windows-käyttäjille
saatavilla VALO-CD:llä tai
kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Linux.fi wikin artikkeli GPG:stä
Ilmainen GPG-opas
VALO-CD:llä
GnuPG ohjeet
(englanniksi)
Debian-projektin ohje avainten
allekirjoittamisesta
(suomeksi, jos selaimen oletuskieli suomi)
Ohje avainten allekirjoitustilaisuuden
järjestämisestä
(englanniksi).
Thunderbirdin lisäosa Enigmail
Thunderbirdin lisäosa Enigmail
GnuPG komentorivillä
gpg --list-public-keys
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:06:02
OpenSUSE on helppokäyttöinen ja vapaa GNU/Linux-käyttöjärjestelmä,
jota kehitetään yhteisövetoisesti.
OpenSUSE-projekti
kehittää yhtä parhaista Linux-järjestelmistä ja sen tavoitteena on
järjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja helposti hankittava.
Käyttöjärjestelmän lisäksi openSUSE pyrkii tarjoamaan ympäristön avoimen
lähdekoodin kehitystyölle sekä yksinkertaistamaan ja avaamaan kehitys-
ja paketointiprosesseja. Tätä tavoitetta edistää muun muassa openSUSE
Build Service, joka helpottaa ohjelmistopakettien tekemistä openSUSEn
lisäksi myös muille Linux-jakeluille.
OpenSUSEn viimeisin versio 12.1 julkaistiin 16. marraskuuta 2011. Tässä
versiossa on valittavissa neljä vaihtoehtoista tuettua
työpöytäjärjestelmää, joista käyttäjä voi valita itselleen mieluisimman.
Työpöytäympäristöistä KDE ja juuri uusiutunut Gnome 3.2 ovat näyttäviä
ja kaikenkattavia, mutta hieman raskaampia, kun taas Xfce ja LXDE on
suunniteltu kevyemmiksi vaihtoehdoiksi.
Työpöytäympäristön ohella openSUSEn oletusasennus sisältää muun muassa
Mozilla Firefox -selaimen, sähköpostiohjelman,
GIMP-kuvankäsittelyohjelman,
LibreOffice-toimisto-ohjelmiston
(tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka),
musiikinsoitto-ohjelman, CD/DVD-levyjen poltto-ohjelman ja paljon muuta.
Näiden lisäksi openSUSE sisältää lukemattomat määrät vapaita
sovellusohjelmia, jotka ovat kaikki asennettavissa helposti ja
ilmaiseksi vain muutamalla hiiren napsautuksella järjestelmän
paketinhallinnan kautta. Nämä ohjelmat ovat valmiiksi paketoituina
openSUSEn palvelimella odottamassa asentamistaan samaan tapaan kuin
älypuhelinten ohjelmat ovat ladattavissa marketista tai storesta.
OpenSUSEssa järjestelmän asetusten hallinta tapahtuu YaST-ohjelmalla,
joka antaakin helpon graafisen käyttöliittymän tavallisimpiin ja
useimmin tarvittuihin järjestelmän asetuksiin. Sen kautta ovat
valittavissa niin ohjelmistojen asennukset ja päivitykset kuin
laitteiden ja palveluidenkin tärkeimmät asetukset.
Uusia ominaisuuksia openSUSE 12.1:ssä ovat muun muassa entistä parempi
tuki pienille näytöille sekä useammalle näytölle, keskitetty hallinta
online-tunnuksille, parannettu
Oyranos-värienhallintajärjestelmä. OpenSUSE
tarjoaa myös mahdollisuuden luoda oman Dropboxin kaltaisen
pilvitallennusjärjestelmän OwnCloud-ohjelmistolla. Työpöytäkäyttöön sen
voi integroida Mirall-ohjelmalla, joka synkronoi tiedostot
OwnCloud-pilven ja paikallisen koneen välillä.
OpenSUSEn voi hankkia joko ilmaisena, verkosta ladattavana versiona tai
maksullisena myyntiversiona, joka sisältää ohjekirjan ja puhelintuen.
Kotisivu
http://www.opensuse.org/fi/
http://opensuse.fi/ (suomenkielisen yhteisön kotisivu)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä, kuten GNU GPL
Asennus
openSUSEn DVD-levykuvan voi ladata sen
lataussivulta. Sivulta löytyy
myös tarvittavia lisäohjeita levykuvan polttamisesta tyhjälle
DVD-levylle tai käynnistyvän usb-tikun luomisesta.
Käyttöohjeet ja tuki
Lisää ohjeita ja vertaistukea löytyy suomenkielisen
openSUSE-yhteisön sivuilta.
openSUSEn
asennusopas
opensuse.fi:n keskustelualue
openSUSEsta voi keskustella myös irc-kanavalla #opensuse-fi, joka
löytyy Freenode-verkosta. Kanavalle pääsee muun muassa
web-irkki-sovelluksella.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: openSUSE 12.1 (http://viikonvalo.fi/openSUSE_12.1)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
7-Zip on vapaa ohjelma tiedostopakettien purkamiseen ja
pakkaamiseen.
7-Zip-ohjelman oletus
pakkausmuoto on sen oma 7z-tiedostomuoto, mutta se osaa pakata ja purkaa
myös yleisimpiä muita pakkausmuotoja. Sekä pakkaaminen että purkaminen
onnistuu formaateilla: 7z, XZ, BZIP2, GZIP, TAR, ZIP sekä WIM. Pelkkä
purkaminen taas on mahdollista seuraavilla tiedostomuodoilla: ARJ, CAB,
CHM, CPIO, CramFS, DEB, DMG, FAT, HFS, ISO, LZH, LZMA, MBR, MSI, NSIS,
NTFS, RAR, RPM, SquashFS, UDF, VHD, WIM, XAR ja Z.
7-Zip lupaa pakata ZIP- ja GZIP-tiedostot jopa 2-10 % tiiviimmin kuin
PKZip ja WinZip. Oman 7zip-tiedostomuotonsa ohjelma lupaa pakata vielä
tiiviimmin. 7-Zip tukee myös ZIP- ja 7z-tiedostojen salaamista vahvalla
AES-256-kryptauksella.
7-Zip integroituu Windowsin tiedostohallintaan, joten siihen liittyvät
toiminnot löytyvät helposti hiiren kakkospainikkeella tiedostoa
napauttamalla esiin tulevasta kontekstivalikosta. Esimerkiksi uuden
paketin luominen onnistuu valitsemalla pakattavat tiedostot
tiedostonhallinnassa ja valitsemalla kontekstivalikon
"7-Zip"-alavalikosta kohdan "Lisää pakettiin". Tämän jälkeen 7-Zip kysyy
ennen pakkaamista vielä tarvittavat tiedot, kuten tiedostonimen ja
pakkaustyypin.
Ohjelman käyttöä helpottaa se, että se on käytettävissä myös suomeksi.
Kieliä ohjelmassa on valittavissa yhteensä 79.
Ohjelman vapauden kannalta huomattavaa on, että ohjelman kaikki muut
toiminnot ovat vapaata lähdekoodia paitsi RAR-pakettien purku. RAR-purun
rajoituksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta ohjelman käytön kannalta.
Kotisivu
http://www.7-zip.org/
Lisenssi
GNU LGPL (lukuun ottamatta RAR-purkua, joka
sisältää epävapaita rajoituksia)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta..
VALO-CD
7-Zip löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: 7-Zip (http://viikonvalo.fi/7-Zip)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Wikimedia Commons on erikielisten Wikipedioiden yhteiseksi
materiaalipankiksi tarkoitettu palvelu. Sinne tallennetut ja sallivasti
lisensoidut materiaalit ovat kuitenkin yhtä hyvin myös muiden
käytettävissä.
Wikipedia tarvitsee artikkeleihinsa tekstiä elävöittämään ja
havainnollistamaan kuvia, videoita ja ääninäytteitä. Koska samat
materiaalit kelpaavat usein myös erikielisiin artikkeleihin, on niille
perustettu oma sivusto, josta ne voidaan upottaa suoraan artikkeleihin.
Koska taustalla ovat Wikipedian tarpeet, on helppo ymmärtää, miksi
Wikimedia Commons on yksi suurimmista, ellei jopa suurin, vapaan
kuvitusaineiston materiaalipankki.
Kuva-aineistoa Wikimedia Commonsissa on laidasta laitaan. Joukossa on
informatiivisia kuvia valokuvista piirrettyihin kaavakuviin, karttoihin
ja vaakunoihin. Toisaalta valokuvia löytyy muotokuvista maisemakuviin ja
vaikka taustakuviksi sopiviin
taide-elämyksiin.
Wikimedia Commonsin
ääninäytteet ovat
vapaassa Ogg
Vorbis -tiedostomuodossa.
Videoille käytetään
vastaavasti avoimia ja käyttömaksuista vapaita gif- ja Ogg
Theora -tiedostomuotoja.
Esimerkiksi Firefox-selain osaa näyttää ja soittaa näitä kaikkia
tiedostomuotoja suoraan.
Wikimedia Commons -sivuston aineistoa voidaan kuitenkin käyttää myös
muuhun tarkoitukseen. Kunkin kuvan, videon ja äänitiedoston kohdalla
Commonsissa on ilmoitettu kyseisen tiedoston tekijätiedot sekä
käyttöehdot. Wikimedia Commons huolii arkistoonsa vain vapaasti
lisensoitua materiaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että
materiaalia voi kuka tahansa käyttää mihin tahansa käyttötarkoitukseen,
myös kaupalliseen käyttöön. Lisenssistä riippuen aineiston käyttöön voi
olla pieniä lisävaatimuksia, kuten alkuperäisen tekijän mainitseminen
tai materiaalin jakaminen edelleen samoilla ehdoilla.
Vapaimmin ovat käytettävissä tekijänoikeuksista täysin vapaat Public
Domain -materiaalit. Tällaista julkista omaisuutta ovat esimerkiksi
riittävän vanhat kuvat taikka jotkin julkisten tahojen tuottamat
materiaalit.
Osa aineistosta on julkaistu vapailla Creative Commons -lisensseillä.
Creative Commons -organisaation luomien lisenssien tarkoituksena on
antaa teosten tekijöille muutama valmis ja selkeä lisenssi, joilla he
voivat antaa muille eri tasoisia oikeuksia teostensa hyödyntämiseen.
CC-lisenssit koostuvat muutamasta ominaisuudesta, joita yhdistelemällä
julkaisija voi määritellä, miten heidän töitään saa käyttää. Kun teosta
ei ole tarkoitus "pihdata", on tämä käytännöllistä, sillä teosten
käyttäjien ei tarvitse erikseen kysellä lupia. Wikimedia Commonsissa
käytettyjä vapaita CC-lisenssejä ovat:
Creative Commons Nimeä
(CC-BY, Creative Commons Attribution)
Tämä lisenssi antaa luvan materiaalin käyttöön, levittämiseen,
muokkaamiseen ja muokatun teoksen levittämiseen, eli käytännössä
teokselle voi tehdä lähes mitä haluaa. Ainoa ehto on, että teosta
levitettäessä sen alkuperäinen tekijä mainitaan.
Creative Commons Nimeä-Tarttuva
(CC-BY-SA, Creative Commons Attribution-ShareAlike)
Tällä lisenssissä on edelliseen verrattuna lisäksi rajoitus, että
johdetut teokset pitää julkaista samalla lisenssillä.
Creative Commonsilla on tarjolla myös muita, rajoitetumpia lisenssejä,
mutta nämä eivät kelpaa Wikimedia Commonsin käyttöön, sillä ne
rajoittavat teosten muokkaamista tai niiden kaupallista käyttöä.
Muita Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita lisenssejä ovat GNU Free
Documentation License
(GFDL),
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink"), [GNU LGPL](GNU LGPL "wikilink"), Free Art
License ja Open Data Commons.
Kotisivu
http://commons.wikimedia.org/
Lisenssi
Useita vapaita lisenssejä, muun muassa Creative Commons -lisenssit
(CC-BY,
CC-BY-SA),
sekä Public Domain
-materiaalia.
Teksti: pesasa
Kuvat: http://commons.wikimedia.org/
Cyanocitta-cristata-004.jpg
(Mdf, CC-BY-SA)
Felis_catus-cat_on_snow.jpg
(Von.gzanka, CC-BY-SA)
Laszlo-photo_-Cabo_Cavalo(by).jpg
(Laszlo Ilyes, CC-BY)
Maldives_redtail_butterflyfish,_Chaetodon_collare.jpg
(Uxbona, CC-BY-SA)
Anthony's_Green_Brown_Iris.jpg
(Mobentec, CC-BY-SA)
Concerto_for_Twelve_Saxophones.jpg
(Olgierd Rudak, CC-BY-SA)
Carcharhinus_melanopterus_Red_Sea.jpg
(Daviddarom, pd)
One_raspberry_macro.jpg
(Serena, CC-BY-SA)
H.maculatus_juvenile.jpg
(Cordyceps, pd)
Churchill_HU_90973.jpg
(British Government, pd)
Viikon VALO toivottaa kaikille lukijoille VALOisaa Joulua ja
yhteisöllistä uutta vuotta!
Source: Wikimedia Commons (http://viikonvalo.fi/Wikimedia_Commons)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin
sähköpostiohjelma
Thunderbird on
moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin,
oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva
ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus
HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt
viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita
useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on
kehittänyt Mozilla, joka
on myös suositun Firefox-selaimen taustalla.
Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin
käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille
ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan.
Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin
menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla
yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi
asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.
Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs
roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat
todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä
automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon.
Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti
osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina,
kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon
osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista
osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.
Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen
turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen
allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä
turvallisuuslaitteille.
Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin
lisäosasivulta.
Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat
ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi
Enigmail-laajennos
yhdessä GnuPG:n kanssa lisää sähköpostiisi
OpenPGP-standardin mukaisen salauksen.
Adblockin
avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa
Thunderbirdiin
teemoja, jotka
muuttavat ohjelman ulkoasua.
Kotisivu
http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/
Lisenssi
MPL/GNU GPL/GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta.
Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä
Icedove.
Muille alustoille ohjelman voi ladata sen
kotisivuilta.
VALO-CD
Mozilla Thunderbird löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Enigmail-opas
(VALO-CD)
Muuta
Suomen kielen
oikoluku
(valo-cd.fi)
Teksti: Tomi Toivio & Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Mozilla Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Thunderbird)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Notepad++ on vapaa ja erittäin monipuolinen tekstieditori, joka on
suunnattu erityisesti ohjelmointiin, mutta sopii myös yleisemmin
Windowsin Notepad-ohjelman korvaajaksi.
Notepad++ ymmärtää
yli 50 ohjelmointi-, skripti- tai merkkauskielen syntaksin ja osaa
korostaa niiden avainsanat väreillä. Myös omien kielten määrittely
ohjelmaan on mahdollista.
Nykyisin Notepad++ tukee ainakin seuraavia kieliä: ActionScript, Ada,
asp, Assembly, autolt, bash, Batch, C, C++, C#, Caml, CMakeFile, COBOL,
CSS, D, DIFF, Fortran, Gui4CLI, Haskell, HTML, ini, InnoSetup, Java,
JavaScript, JSP, KiXtart, LISP, Lua, Makefile, Matlab, NSIS,
Objective-C, Pascal, Perl, PHP, PowerShell, Postscript, Python, R ja
VHDL.
Ohjelma tukee yhtä aikaa auki olevien tallennettujen tiedostojen
kokonaisuuden tallentamista istuntona, jolloin samaan projektiin
kuuluvat tiedostot on helppo avata seuraavalla kerralla samaan
tilanteeseen. Muita ohjelman tukemia ominaisuuksia ovat muun muassa:
tuki lukuisille merkistökoodauksille, ohjelmakoodin sisennys, lohkojen
piilottaminen (folding), edistyneet etsi- ja korvaa-toiminnot, valitun
sanan korostaminen kaikkialla tiedostossa, suljeparien korostaminen sekä
toimintomakrojen nauhoittaminen ja suorittaminen.
Ohjelman käyttöliittymän kieli on valittavissa lukuisista kielistä,
joiden joukossa on myös suomi. Editorin tekstin värimaailma on myös
täysin kustomoitavissa joko valmiilla teemoilla tai itse valituilla
väreillä. Jos vaaleanpunainen taustaväri kuulostaa hyvältä, voi valita
käyttöön vaikka Hello Kitty-teeman.
Editoriin on mahdollista lisätä ominaisuuksia plugin-lisäosilla.
Muutamia lisäosia on mahdollista valita asennettavaksi suoraan ohjelman
asennuksen yhteydessä, kuten esimerkiksi
nppftp-lisäosa, joka mahdollistaa
tiedostojen avaamisen ja tallentamisen etäkoneelle ftp- tai
sftp-yhteyden kautta. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi
www-sivujen ylläpitoa tehdessä, jolloin tiedostoja voidaan muokata
suoraan palvelimella. Toinen jo asennuksessa mukaan valittavissa oleva
erittäin hyödyllinen lisäosa on "Compare"-lisäosa, jolla on mahdollista
vertailla kahta editorissa auki olevaa tekstiä keskenään rinnakkain.
Työkalu merkitsee väreillä selkeästi näkyviin, mitkä rivit ja
merkkijonot eroavat tiedostoissa. Tämä helpottaa suuresti erityisesti
saman tiedoston eri versioiden vertailua. PHP Automation -lisäosan
avulla puolestaan on mahdollista suorittaa PHP-skriptejä asentamatta
Apachea ja PHP:tä.
Kotisivu
http://notepad-plus-plus.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät kotisivuilta.
VALO-CD
Notepad++ löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: pesasa & Tomi Toivio
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Notepad++ (http://viikonvalo.fi/Notepadpp)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Etherpad on avoimen lähdekoodin verkkoalusta monen käyttäjän
yhteistoiminnalliseen ja yhtäaikaiseenkin kirjoittamiseen.
Etherpad on projekti-
ja ryhmätöihin erittäin hyvin soveltuva verkkopohjainen
tekstinmuokkausohjelma, jota usea käyttäjä voi muokata reaaliaikaisesti
ja yhtä aikaa. Etherpad-ohjelma on asennettuna palvelimelle, johon
käyttäjät ottavat yhteyden www-selaimella. Etherpad pitää huolen kunkin
käyttäjän tekemien muokkausten synkronoimisesta kaikille kyseistä
tekstiä sillä hetkellä muokkaaville käyttäjille. Etherpadissa kullekin
käyttäjälle on annettu oma värinsä ja hänen kirjoittamansa teksti
korostetaan tällä värillä. Värikorostukset voi toki myös poistaa
halutusta osasta tekstiä, jolloin vain tekstin uudet osat korostetaan.
Etherpad tukee yksinkertaisten korostusten, lihavoinnin, kursivoinnin,
alleviivauksen ja yliviivauksen, sekä sisäkkäisten luetteloiden käyttöä.
Yhteiskäyttöä helpottamaan Etherpadissa on myös yksinkertainen
chat-toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat keskustella tekstiä
kirjoittaessaan.
Uutta Etherpad-tekstiä aloitettaessa sille kysytään nimi. Jos nimeä ei
anneta, Etherpad arpoo nimeksi satunnaisen merkkijonon. Nimi näkyy
kyseisen Etherpad-tekstin osoitteessa ja muita käyttäjiä voi kutsua
mukaan muokkaamaan tekstiä kertomalla heille tämän osoitteen esimerkiksi
lähettämällä sen linkkinä sähköpostilla. Julkisen Etherpad-tekstin
kirjoittamiseen voi siis osallistua kuka tahansa sen osoitteen tietävä.
Ainakin osassa Etherpad-palveluista on mahdollisuus myös yksityisiin
teksteihin rekisteröimällä palveluun omalle tiimille oma alue, jota
pääsevät käyttämään vain tiimin jäsenet. Näin toimivat ainakin TIEKEn
muistio ja TitanPad.
Etherpad-teksti tallentuu palvelimelle jatkuvasti ja automaattisesti.
Selaimen voi välillä sulkea ja seuraavan kerran samaan osoitteen
tultaessa on sen hetkinen versio tekstistä nähtävissä.
Etherpad pitää tallessa kaikki muokkausten välivaiheet ja halutessaan
muokkaushistoriaa voi tarkastella timeslider-toiminnolla, joka näyttää
muokkausten etenemisen elokuvan tavoin. Osassa Etherpad-palveluista voi
tekstistä tallentaa erikseen numeroituja väliversioita.
Google osti alkuperäisen etherpad.com-palvelun vuonna 2009, koska halusi
käyttää tämän tekniikkaa kehittämässään Wave-palvelussa. Pian tämän
jälkeen Google vapautti Etherpadin lähdekoodin avoimeksi ja sittemmin
onkin ilmestynyt useita ilmaista Etherpad-palvelua tarjoavia sivustoja.
Tällä hetkellä vastuun Etherpadin kehittämisestä on ottanut voittoa
tavoittelematon Etherpad-säätiö (The Etherpad Foundation), joka toimii
osoitteessa http://etherpad.org/. Etherpad-säätiön sivuilta löytyvät
linkit useaan julkiseen Etherpad-palveluun, kuten:
Etherpad Foundation,
PiratePad,
PrimaryPad,
SketchPad,
piratenpad.de,
Mozillan MoPad,
typewith.me,
openEtherpad.org,
pad.RiseUp.net,
Qikpad, TitanPad. Näiden
lisäksi löytyy muun muassa suomalainen TIEKEn ja X-akselin tarjoama
Etherpad-muistio. Näistä käyttäjä voi valita
parhaiten käyttöönsä soveltuvan palvelun.
Mikäli esimerkiksi tietoturvasyistä ulkopuolisen tahon tarjoaman
palvelun käyttö on mahdotonta, voi Etherpadin asentaa myös omalle
palvelimelle. Palvelimelle asennettavia Etherpad-ohjelmia on itse
asiassa kaksi eri versiota: alkuperäinen Etherpad sekä uudempi,
pienemmäksi sekä kevyemmäksi tarkoitettu Etherpad Lite.
Etherpadin sisältämän tekstin voi tallettaa omalle koneelleen palvelusta
riippuen useampaan eri tiedostomuotoon. Saatavina muotoina ovat ainakin
html, pelkkä teksti, DokuWiki-teksti sekä
Wordle. Usein muina vaihtoehtoina ovat myös
Microsoft Word (doc), pdf ja OpenDocument (odt). Jo olemassa olevan
tekstin voi Etherpadiin tuoda ainakin html-, pdf-, doc-, odt- tai
rtf-muodoista.
Kotisivu
The Etherpad Foundation: http://etherpad.org/
TitanPad: http://titanpad.com/
OpenEtherPad: http://openetherpad.org/
TIEKEn avoin EtherPad: http://muistio.tieke.fi/
Etherpadin lähdekoodi: https://github.com/ether/pad
Etherpad Liten lähdekoodi: https://github.com/Pita/etherpad-lite/
Lisenssi
Apache License v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkopalveluna Etherpad on käytettävissä www-selaimella millä
tahansa alustalla.
Palvelinohjelmana Etherpad on asennettavissa ainakin Windows-,
Linux- sekä Mac OS X -palvelimille.
Asennus
Etherpadia voi käyttää eri tahojen tarjoamina palveluina tai sen voi
halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet
ovat saatavissa Etherpad-säätiön sivuilta.
Käyttöohjeet
Open vinkki
-sivuston opastevideo Etherpadin käytöstä.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Etherpad (http://viikonvalo.fi/Etherpad)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Synfig Studio on avoimen lähdekoodin ohjelma 2D-animaatioiden
tekoon.
Synfig Studio
on animaatio-ohjelma, jolla pystyy tekemään korkealaatuisia animaatioita
jo pienellä harjoittelulla. Synfig Studiossa ruudun sisältö koostuu
erilaisista "layer"-elementeistä, jotka voivat olla piirros-objekteja,
kuvia, efektifilttereitä sekä näistä hierarkkisesti muodostettuja
kokonaisuuksia. Animointi ohjelmassa tapahtuu määrittelemällä
aikajanalle avainruutuja, joiden kohdalla kerrotaan kunkin
layer-elementin sijainti, asento, koko, muodonmuutokset sekä mahdollisia
muita ominaisuuksia. Synfig Studio laskee automaattisesti elementtien
sijainnit ja muut ominaisuudet avainruutujen välillä. Elementit voidaan
laittaa myös kulkemaan annettua käyrää pitkin annetulla vaihtelevalla
nopeudella esimerkiksi realistisesti pomppivan pallon luomiseksi.
Elementtejä voi joko piirtää suoraan Synfig Studiossa tai tuoda niitä
vektori- tai bittikarttakuvina toisista ohjelmista. Muun muassa
Inkscapella piirretyt svg-kuvat ovat tuettuja.
Synfig-projektin wiki-sivuilla on useita
tutorialeja, joita
lukemalla voi opetella ohjelman käyttöä. Tutoriaalit on jaoteltu kolmeen
vaikeustasoon: perustaso (basic), keskitaso (intermediate) ja edistyneet
(advanced). Perustason tutorialeissa opetellaan ohjelman perustoiminnot,
kuten kuvioiden piirtäminen ja animoinnin perusteet. Keskitasolla
keskitytään monipuolisempiin animaatiomenetelmiin, kuten huulien
synkronointiin puheen kanssa
sekä
pala-animaatioihin,
joissa hahmot koostetaan toisissaan kiinni olevista osista, kuten
vartalo, raajat ja pää. Edistyneissä tutorialeissa päästään jo
monimutkaisempiin efekteihin, kuten realistisen näköiseen sateeseen ja
kamera-ajoihin.
Synfig Studiolla valmistellut animaatiot voidaan renderöidä useaan
erilaiseen video- tai kuvamuotoon. Ne voidaan renderöidä esimerkiksi
ffmpeg-ohjelmistoa hyväksi käyttäen Ogg Theora-, MPEG-4- tai
Flash-video-muotoihin. Toisaalta animaatio voidaan esittää myös
gif-muodossa tai se voidaan tallettaa sarjana erillisiä kuvatiedostoja,
jotka voidaan tarvittaessa yhdistää videoksi jollain muulla ohjelmalla.
Videotiedostojen renderöintiin voi halutessaan käyttää myös Synfig
Studion mukana tulevaa erillistä komentoriviohjelmaa, jolloin
pidempienkin animaatioiden ja niiden osien laskentavaiheen voi helposti
ohjelmoida tapahtumaan esimerkiksi taustalla, yöaikaan tai useammalla
koneella.
Kotisivu
http://www.synfig.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Synfig Studion asennuspaketit Windowsille, Linux-jakeluille (rpm-,
deb- ja lähdekoodipaketteina) sekä Mac OS X:lle löytyvät ohjelman
kotisivujen "download"-sivulta. Ohjelma saattaa löytyä myös
joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta suoraan.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita,
tutorialeja sekä
muuta
dokumentaatiota
Synfig Studiosta löytyy ohjelman wiki-sivuilta:
http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page
Esimerkkejä
Youtube
-palvelusta löytyy lukuisia video-tutorialeja ja esimerkkejä
Synfigillä tehdyistä kuvista ja animaatioista.
Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: Synfig Studio (http://viikonvalo.fi/Synfig_Studio)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Scribus on taitto- ja julkaisuohjelma
(DTP) Linux-, Mac OS X-,
Unix- ja Windows-työpöytäkäyttäjille.
Scribus on vapaan
koodin sovellus ammattitason sivutaittoon ja painovalmiiden
PDF-tiedostojen tuottamiseen. Käyttöliittymä on nykyaikainen ja
käyttäjäystävällinen. Scribus tukee ammattikäyttäjien tarvitsemia
ominaisuuksia kuten värierottelu, CMYK- ja spottivärien tuki, ICC
väriprofiilit ja monipuolinen PDF-tiedostojen luonti.
Scribuksen avulla on mahdollista tuottaa uutislehtiä, sanomalehtiä,
kirjoja, CD-levyn kansia, urheilutapahtuman käsiohjelmia, esityskalvoja
ja animoituja interaktiivisia PDF-lomakkeita. Muita käyttökohteita
voivat olla yrityksen tarvitseman paperitavaran yksilöiminen, esitteet,
julisteet ja kaikenlaiset asiakirjat, jotka vaativat joustavaa kuvien ja
tekstin asettelua sekä ammattimaista värienhallintaa. Scribus soveltuu
siis monipuolisesti sekä painettavan että digitaalisesti näytettävän
materiaalin tuottamiseen.
Scribus tukee monia bittikartta- ja vektorigrafiikkamuotoja. Se pystyy
tuomaan ja tallentamaan SVG-kuvia. Tekstiä Scribukseen voi tuoda muun
muassa LibreOffice/OpenOffice.org Writer-, OpenDocument-, PostScript- ja
Encapsulated PostScript-tiedostoista.
Asiakirjan tallennus onnistuu myös PDF-tiedostona, jossa on mahdollista
käyttää läpinäkyvyyttä, salausta ja suurta joukkoa muita PDF 1.3-1.5:n
ominaisuuksia mukaan lukien interaktiiviset PDF-lomakkeen kentät,
kirjanmerkit, tasot ja huomautukset. Värienhallinnassa on tuettu
LittleCMS versiot 1 ja 2.
Scribus ei ole tekstinkäsittelyohjelma eikä kuvankäsittelyohjelmakaan.
Scribus osaa kumpaakin jonkin verran, mutta tarkoitus on kirjoittaa
ensin teksti valmiiksi ja muokata kuvat julkaisukuntoon niihin
tarkoitetuilla ohjelmilla, ja sen jälkeen Scribuksella sijoitella
tekstit ja kuvat julkaisun sivuille sivuasemoinnin mukaisesti.
Scribuksella kannattaa kirjoittaa otsikoita tai muita lyhyitä tekstejä,
tai teksti jossa erikoisefektejä kuten kolmannessa esimerkkikuvassa
kansilehdellä lehden nimessä.
Tekstien esittämiseen Scribuksessa käytetään kappale- ja kirjaintyylejä,
joilla samassa asemassa olevien tekstien ulkoasua voi muokata helposti
yhdestä paikasta. Tyylit voi joko luoda itse tai tuoda
LibreOffice-tiedostosta tekstin mukana ja muokata käyttöön sopivaksi.
Scribus tukee myös tekstilaatikoiden ketjutusta. Näin teksti saadaan
juoksemaan sujuvasti palstalta ja sivulta toiselle. Useampisivuisten
julkaisujen kanssa käteviä ovat myös sivupohjat. Scribuksessa voi luoda
omat sivupohjat esimerkiksi vasemmalle ja oikealle sivulle sekä
etusivulle, jolloin jokaisen sivun asettelua ei tarvitse tehdä erikseen
vaan valita käyttöön jokin olemassa olevista pohjista.
Uusin versio 1.4 julkaistiin 1.1.2012 melkein neljän vuoden kehitystyön
tuloksena, 2000 viankorjausta tai ominaisuustoivomusta on toteutettu.
Julkaisumuistio
Kotisivu
http://www.scribus.net
Lisenssi
GNU GPL, käsikirjan Open Publication
License
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, OS/2 Warp 4/eComStation, Unix, Windows,
VALO-CD
Scribus löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta. Uusi
versio 1.4 on tulossa seuraavaksi julkaistavalle VALO-CD:lle.
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen
kotisivulta. Scribus
sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten se voidaan asentaa
jakelun oman paketinhallinnan kautta.
Esimerkki
Linux-Aktivaattorin
esite
Käyttöohjeet
Esittelyvideo Youtubessa
(englanniksi). Riku Leinon suomenkielinen
ohje.
Englanninkielisiä
opetusvideoita
Scribuksen käytöstä. Scribuksen kotisivuilta löytyy ohjeita ja
tutoriaaleja.
Esimerkkejä
Scribuksella tehdyistä julkaisuista.
Käynnistys sovellusvalikosta
Uuden asiakirjan aloitus
Scibuksella tehty kansilehti
Teksti: Taleman, pesasa
kuvakaappaukset: Taleman, pesasa
Source: Scribus (http://viikonvalo.fi/Scribus)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
The Battle for Wesnoth on vapaa vuoropohjainen taktisen tason
strategiapeli fantasiateemalla.
The Battle for
Wesnothissa pelaaja johtaa sotajoukkojaan fantasiahenkisessä
ympäristössä. Peli on erittäin viimeistellyn oloinen grafiikkoja ja
taustalla soivaa, teemaan sopivaa, musiikkia myöten. Kuten
fantasiateemaan kuuluu, koostuvat joukot muun muassa ihmisistä,
haltioista, örkeistä, sudenratsastajista sekä shamaaneista, joilla
kaikilla ovat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä käyttönsä. Uusia
joukkoja saadaan käyttöön joko rekrytoimalla tai kutsumalla takaisin jo
kuolleita, mutta kokemusta keränneitä sotilaita. Molemmat vaativat
tietyn määrän rahaa yksilön tyypistä riippuen ja rahaa saadaan joka
vuoro riippuen omassa hallinnassa olevien kylien määrästä. Vaurauden
lisäksi kylät toimivat huoltokeskuksina, jotka parantavat sinne
saapuneita haavoittuneita joukkoja. Peliin ja sen toimintoihin pääsee
helposti sisään pelaamalla ensimmäiseksi tutorial-muotoiset kentät,
joissa pelaajaa opastetaan omaksumaan tärkeimmät toiminnot ja
strategiset periaatteet.
Varsinaista peliä voi pelata joko yksinpelinä eri vaikeustasoilla olevia
tehtäviä, eli kampanjoita suorittamalla, tai moninpelinä muita
ihmispelaajia tai tietokonevastustajia vastaan. Moninpelejä voi pelata
Wesnothin virallisella palvelimella tai jollain muulla palvelimella.
Pelaaja voi myös käynnistää oman pelipalvelimen, johon pelikaverit
voivat ottaa yhteyttä. Verkon kautta pelaamisen lisäksi moninpeli on
vuoropohjaisuuden ansiosta mahdollista myös samalla koneella.
Pelin mukana tulee myös karttaeditori, jolla on mahdollista rakentaa
omia karttoja ja tehtäviä. Wesnothiin on myös helppo ladata verkosta
lisäosia, kuten uusia kampanjoita sekä karttapaketteja, suoraan pelin
valikoiden kautta. Pelattava ei siis lopu kesken. Peli on käännetty
useille kielille ja käytettäviksi kieliksi voikin englannin lisäksi
valita muun muassa suomen tai latinan. Tämän esittelyn kirjoitushetkellä
viimeisin pelin versio on juuri viikkoa aiemmin (29.1.2012) julkaistu
versio 1.10.
Kotisivu
http://www.wesnoth.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OpenPandora
Asennus
Linux-jakeluissa Wesnoth löytyy yleensä valmiina pakettivarastoista,
muille käyttöjärjestelmille peli on ladattavissa sen kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Ohjeita ja vinkkejä peliin voi lukea sen
wiki-sivustolta.
Muuta
The Battle for
Wesnothin virallinen
traileri Youtubessa.
Toinen The Battle for
Wesnoth -traileri
Youtubessa.
Linux Journal -lehden arvostelu The Battle for
Wesnothista.
Teksti: teroajk, pesasa
kuvakaappaukset: pesasa
Source: The Battle for Wesnoth (http://viikonvalo.fi/The_Battle_for_Wesnoth)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Open Font Library on vapaita, ilmaisia fontteja, eli kirjasintyyppejä,
tarjoava sivusto.
Open
Font Library on kirjasintyyppien suunnittelijoiden muodostama yhteisö,
jonka tarkoituksena on edistää vapautta kirjasintyyppien käytössä.
Suunnittelijat ovat laatineet ja antaneet vapaaseen käyttöön jo toista
sataa erilaista kirjasintyyppiä. Kirjasintyypit ovat vapaita käyttää,
tutkia ja opiskella, jakaa sekä muokata. Kirjastossa on kirjasimia
useilla vapailla lisensseillä sekä muutama tekijänoikeuksista vapaa
public domainiin, eli
julkiseksi omaisuudeksi, laskettu fontti. Ylivoimaisesti suurin osa
kirjasintyypeistä on julkaistu SIL Open Font
Lisenssiä
käyttäen. Lisenssi antaa hyvin vapaat kädet fonttien käyttöön,
muokkaamiseen ja levitykseen. Vain pelkkkien fonttitiedostojen myynti on
kiellettyä, mutta niiden välittäminen jonkin muun myytävän tuotteen
yhteydessä on luvallista. Kirjasimia esimerkiksi oman tuotteen
yhteydessä jakavan kannattaa lukea lisenssi ja varsinkin useimmin
kysytyt kysymykset
(FAQ).
Lisenssi on kuitenkin hyvin liberaali ja suunniteltu edistämään juuri
kirjasintyyppien vapaata käyttöä, joten kirjasimia voi käyttää varsin
huolettomin mielin.
Kirjasintyypit on sivustolla luokiteltu sekä kirjasimen tyylin että
lisenssin mukaan. Tarjolla olevia luokkia kirjasintyypeille ovat:
Blackletter, Dingbat, Display, Handwriting, Monospaced, Sans-serif sekä
Serif. Kustakin jaossa olevasta kirjasintyypistä on sivulla lyhyt
esittely, jonka yhteydessä on kerrottu kirjasimen nimen, suunnittelijan
ja lisenssin lisäksi myöskin kirjasintyypistä löytyvä kielituki, eli
minkä merkistöjen merkkejä kyseinen fontti sisältää. Kirjasintyypit ovat
varsin laadukkaita ja kattavia joten usein niistä löytyvät myös
skandinaaviset kirjaimet, joiden puute tapaa usein olla ongelma muuten
kauniiden ilmaisten kirjasintyyppien kanssa. Kirjasintyyppejä on myös
mahdollista kokeilla suoraan niiden esittelysivulla asentamatta niitä
omalle koneelle.
Kirjasintyyppejä on mahdollista käyttää normaaliin tapaan omissa teksti-
ja kuvatiedostojen luonnissa. Kuitenkin vapauden ansiosta niitä voi
käyttää myös julkisempaan jakoon altistuvassa käytössä, kuten
www-sivuilla palvelimelta ladattavana kirjasimena tai oman
tietokoneohjelman mukaan liitettynä.
Kotisivu
http://openfontlibrary.org/
Lisenssit
CC-BY,
CC-BY-SA, GNU GPL,
GNU LGPL, MIT (X11) License,
OFL (SIL Open Font License),
Public Domain
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Font Library (http://viikonvalo.fi/Open_Font_Library)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:13:01
Python on monipuolinen tulkattava korkean tason ohjelmointikieli.
Python soveltuu ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi helpon oppimisen ja
kielen selkeyden ansiosta.
Python on alun perin
nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty
Pythonin tunnetun Monty
Pythonin lentävä sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin
lisäksi tarpeeksi lyhyeksi, yksilöiväksi sekä sopivan mysteeriseksi.
Kielen dokumentaation koodiesimerkeissäkin pyritään välttämään
liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon.
(1)
Tällä hetkellä Pythonista
ovat olemassa versiot 2.x ja 3.x. Yleensä vanhat ohjelmat ovat toimineet
sellaisenaan uudessa Pythonin versiossa. Poikkeuksellisesti
kolmosversioon on tehty muutoksia jotka rikkovat yhteensopivuuden.
Tarvittavat muutokset on
dokumentoitu ja on
olemassa apuohjelma joka
auttaa muuttamaan Python 2.x:llä kirjoitetut ohjelmat Python 3.x:lle.
Linux-järjestelmissä oletuspython on vielä 2.x sarjaa. Saatavilla toki
on myös 3.x python ja molemmat voivat olla asennettuina samaan aikaan.
Omia ohjelmia laadittaessa voi päättää, mitä tulkkia niiden
suorittamiseen käytetään. Linux- ja Unix-järjestelmissä tämä tapahtuu
ohjelmatiedoston ensimmäisellä rivillä.
Lisäksi versioissa 2.6 ja 2.7 on mahdollista käyttää eräitä version 3
ominaisuuksia. Näin voi vähitellen siirtää koodikantansa kolmosversioon.
(2)
Pakollinen Hello Wordl! ohjelma esiteltävällä ohjelmointikielellä:
#! /usr/bin/env python2.6
# -*- coding: utf-8 -*-
print "Terve metsä taas!"
Python tukee nykyisiä ohjelmointiparadigmoja kuten olio-ohjelmointia.
Python soveltuu laajojen ohjelmistojen toteuttamiseen sekä
yksinkertaisten skriptien tekemiseen. Jollei varta vasten käytä
alustariippuvia ominaisuuksia, on Python-koodi siirrettävissä kaikille
tuetuille alustoille. Windowsille on saatavilla
py2exe joka on Python-kielen
käännin. Se siis
tuottaa Python-tiedostoista .exe -tiedoston, jonka voi suorittaa
Windows-koneessa, jossa ei tarvitse olla asennettuna Pythonin
ajoaikaista tukea.
Python ei käytä sulkumerkkejä tai varattuja sanoja lohkoerottimina.
Lohkon alku merkitään sisentämällä, ja lohko loppuu kun palataan tältä
sisennystasolta. Tämä kannustaa rivittämään ja sisentämään ohjelmakoodin
vastaamaan lohkorakennetta jolloin ohjelmakoodia on selkeämpi lukea.
Kannattaa käyttää ohjelmoijan teksturia joka ymmärtää Pythonin, jolloin
teksturi huolehtii oikeasta sisennyksestä. Esimerkiksi
Emacs
ja Bluefish tukevat hyvin
Pythonia, mutta muitakin ohjelmoijan
editoreita on. Lisäksi on
integroituja ohjelmankehitysympäristöjä kuten Eric4 ja
Eric5 jotka on
erityisesti kehitetty Pythonilla ohjelmoimiseen.
Saatavilla on paljon
koodikirjastoja, moduuleita.
Ne ovat valmiita toimivaksi testattuja luokkia, aliohjelmia yms. ja
helposti liitettävissä omaan ohjelmaan. Myös graafisia
käyttöliittymiä on
mahdollista tehdä, esimerkiksi WxPythonilla.
Graafisen käyttöliittymän saa nopeasti toteutettua
GUI-designerilla
kuten wxGladella.
Pythonia voi käyttää kuten muita perusohjelmointikieliä, esimerkiksi C,
Java tms., mutta Python mahdollistaa pythonmaisemmat ratkaisut.
Esimerkiksi lukujen neliöt sisältävän taulukon voi tehdä näin:
neliöt = [x**2 for x in range(10)]
Seitsemän kertotaulun saa näin:
kertotaulu7 = [7*n for n in range(1, 11)]
Taulukoille tai muillekaan tietorakenteille ei tarvitse varata tilaa,
eikä huolehtia muistin vapauttamisesta. Python-järjestelmä tekee nämä
automaattisesti.
Pythonin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1991, versio 2.0 vuonna
2000 ja versio 3.0 vuonna 2008. Kehitys jatkuu Pythonin alkuperäisen
kehittäjän Guido van
Rossumin johdolla
Python säätiössä. Pythonia käytetään jo niin
monissa
paikoissa että
kielen tulevaisuus näyttää turvatulta.
Kotisivu
http://python.org/
Lisenssi
Python säätiön lisenssi joka on GNU GPL yhteensopiva
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, OS/2, Windows, melkein kaikki muutkin alustat,
esimerkiksi Symbian OS series 60 puhelimet.
3
Asennus
Linux-jakeluissa valmiiksi asennettuna (ohjelmankehitysympäristön
joutunee asentamaan). Muille alustoille saatavilla asennuspaketti
kotisivuilta tai muualta.
Käyttöohjeet
Linux.fi Python-ohje
http://linux.fi/wiki/Python
Turuxin Python-kurssin
muistiinpanot
Python-projektin kaikki ohjeet, englanniksi
http://docs.python.org
Opetusvideo GUI:n teosta WxPythonilla
Englanniksi
Ohjelmointiputkan asennusohje Python
Windowsissa
Vanhala, Nikula: Python 3 – ohjelmointiopas
PDF-tiedostona
How to Think Like a Computer Scientist: Learning with
Python
IDE Eric4 muokkaa ohjelmatiedostoa Lottorivinarvonta.py3
GNU Emacs muokkaa ohjelmatiedostoa
Python-ohjelman voi käynnistää komentoriviltä
Python syntaksikorostus pastebinissä
Tehdään graafinen käyttöliittymä wxGladella
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Python (http://viikonvalo.fi/Python)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
K9 Mail on monipuolinen avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma
Android-laitteille.
K-9 Mail pohjautuu
Androidin oletussähköpostiohjelmaan, mutta sisältää lukuisia parannuksia
ja lisäyksiä toiminnallisuuteen. Ohjelma toimii Android-laitteessa
taustalla palveluna, alkuperäisen sähköpostiohjelman tapaan, ja
ilmoittaa käyttäjälle välittömästi Push-tekniikalla saapuvista
sähköposteista. K-9 Mail tukee normaaleja IMAP-, POP- ja SMTP-yhteyksiä
postin vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi ohjelma tukee
myös Exchangen versioita 2003 ja 2007 WebDAV-protokollan kautta.
Ohjelmaan on mahdollista asettaa käyttöön useita sähköpostitilejä
postien vastaanottoon. Sähköpostin lähetystä varten taas on mahdollista
määritellä useita identiteettejä, joita käyttämällä onnistuu sähköpostin
lähettäminen niin työ-, siviili- kuin harrastusminällä. Lähetetyt
viestit on mahdollista määritellä tallettumaan myös piilokopiona (bcc)
omaan tai muuhun haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Lähteville viesteille
voi myös asettaa identiteetistä riippuvan ja viestin loppuun lisättävän
allekirjoituksen eli signaturen.
Uusien sähköpostitilien luominen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä
ohjelma osaa asettaa tunnetuimpien sähköpostipalveluiden asetukset
automaattisesti. Asetusten laittaminen on toki mahdollista myös käsin.
Ohjelmalla onnistuu niin tiedostoliitteiden lähettäminen kuin
vastaanottaminenkin. Saapuneita viestejä voi merkitä tärkeiksi
tähtisymbolilla ja viestejä voi lajitella ja etsiä useilla kriteereillä.
K-9 Mail kykenee myös lähettämään ja vastaanottamaan PGP-salattuja
viestejä käyttäen erikseen asennettavaa APG-ohjelmaa. Ohjelman voi myös
määritellä tallentamaan saapuneet viestit laitteen sisäisen muistin
sijasta SD-kortille. VCard-muotoisten yhteystietojen lähettäminen ja
vastaanottaminen sähköpostilla onnistuu, jos laitteeseen on lisäksi
asennettuna CardCalSync-ohjelma.
K-9 Mailin käyttöliittymä on käännetty useammalle kielelle, mukaan
lukien myös suomi.
Kotisivu
http://code.google.com/p/k9mail/
Lisenssi
Apache-lisenssi 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma on asennettavissa normaaliin tapaan Android Marketista.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: K-9 Mail (http://viikonvalo.fi/K-9_Mail)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Blob Wars on sarja avoimen
lähdekoodin pelejä. Sarjan ensimmäinen osa on Metal Blob Solid. Se on
kaksiulotteinen
tasohyppely.
Metal Blob
Solid
on varsin perinteinen kaksiulotteinen tasohyppely, saman tapainen kuin
Commander Keen tai New
Zealand Story, jotka
molemmat ovat klassikoita ja vallan loistavia. Metal Blob Solid ei ehkä
vielä ole klassikko, mutta vallan hieno sekin on.
Juonena on vapauttaa vangitut maanmiehet. Kentän saa pelattua läpi, kun
pelastaa tarpeeksi monta vankia. Hankalammilla vaikeustasoilla on
vankeja vapautettava enemmän. Kaikkein vaikein vaikeustaso on
pelattavissa kun on ensin pelannut pelin yhden kerran läpi.
Kentistä löytyy erilaisia aseita. Nähtävästi käytössä on aina viimeksi
kerätty ase eikä käytettävää asetta voi valita vapaasti. Tämä on hieman
hankalaa, koska ainoa ase, joka toimii myös veden alla, on pistooli.
Ennen veden alle painumista pitäisi siis löytää pistooli ja varoa sen
jälkeen poimimasta mitään muuta asetta. Myös muut aseet ovat
ominaisuuksiltaan erilaisia. Olisi ehkä liian helppoa jos voisi aina
valita tilanteeseen sopivan aseen. Aseita kyllä löytyy jatkuvasti
runsaasti, eivätkä ammukset lopu.
Aseiden lisäksi on kerättäviä esineitä, joista on apua hankalissa
paikoissa ja joissakin kentissä tarvitaan jotain esinettä eteenpäin
pääsyyn.
Kentän alussa kerrotaan mitä läpipääsyyn vaaditaan. Käytössä on
tutkanäyttö, josta voi katsella missä päin vankeja tai esineitä on.
Sitten pitää vain keksiä miten sinne pääsee.
Olen pelannut Metal Blob Solidia silloin tällöin vuodesta 2006, mutta
pääsin aiemmin vasta ensimmäisen kentän läpi asti. Vasta tätä artikkelia
kirjoittaessani pelailin viikon mittaan niin paljon että osasin päästä
läpi myös kentän kaksi. Peli on ihan hauska hyppelyyn ja ammuskeluun,
mutta menestyksekäs pelaaminen vaatii jonkin verran pohdintaa jotta
löytää kaikki vapautettavat vangit ja tarvikkeet esteiden ohittamiseen.
Youtubesta löytyy
videoita pelistä.
Myös sarjan toisesta osasta
Blob and Conquer
on videoita. Jatko-osa on kehittynyt kolmiulotteiseksi
tasohyppelyksi.
Pelin kehitys tuntuu jatkuvan, uusin versio 1.19 on julkaistu
huhtikuussa 2011
(http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#News).
Alkuperäiset tekijät Stephen Sweeney, Richard Sweeney ja Ceri Done
julkaisivat pelin yrityksensä Parallel Realities kautta, mutta siirsivät
pelin ylläpidon Sourceforgen projektille vuonna 2010
(http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#About).
Kotisivu
http://sourceforge.net/projects/blobwars/
Lisenssi
Peli ja grafiikat GNU GPL, äänet ja musiikit
useita lisenssejä (Vanhoissa julkaisuissa osa äänien ja musiikkien
lisensseistä oli epävapaita tai lisenssi epäselvä)
(http://bugs.debian.org/cgi-bin/bugreport.cgi?bug=495484)
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga, BeOS, BSD Unix, Linux, Mac OS X, Windows sekä pelikonsoleita
(http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid)
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Google löytää asennuspaketin Mac OS X:lle ja BSD Unixille.
Käyttöohjeet
Mukana tulee käyttöohje HTML-tiedostona englanniksi.
manuaalisivu
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Blob Wars (http://viikonvalo.fi/Blob_Wars)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Subsonic on vapaa www-pohjainen palvelinohjelmisto musiikin
kuuntelemiseen verkon yli.
Subsonic-ohjelmiston
asentaminen omalle kotipalvelimelle mahdollistaa palvelinkoneella olevan
musiikin kuuntelun kodin muilta koneilta käsin selainkäyttöliittymällä.
Www-käyttöliittymän lisäksi kuunteluun voi käyttää verkkotietoista
mediasoitinta (Winamp, VLC, iTunes, jne.), jolle annetaan Subsonicin
tarjoilema soittolista soitettavaksi. Jos palvelinkone on näkyvissä myös
Internetin suuntaan, voi musiikkejaan kuunnella myös kodin ulkopuolella,
esimerkiksi työpaikalla. Palvelinta voi käyttää yhtä aikaa useampikin
käyttäjä.
Subsonicin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa tuki tekstihaulle,
levynkansitaiteelle, id3-tageille, arvioiden ja kommenttien lisäämiselle
albumeille sekä soittolistat. Subsonic tukee suoraan mp3-, ogg- ja
aac-tiedostomuotoja sekä lennossa mp3-muotoon muuttamalla useita muita
tiedostomuotoja, kuten wma- ja flac-tiedostoja. Subsoniciin voi lisätä
seurattavia podcasteja tallentamalla niiden rss-virtojen osoitteet.
Ohjelmisto tarkistaa säännöllisin väliajoin, onko podcastiin ilmestynyt
uutta kuunneltavaa ja lataa tiedostot palvelimelle odottamaan kuuntelua.
Levyjen ja podcastien kansikuvien vaihtaminen tapahtuu helposti Googlen
kuvahakua hyödyntävällä toiminnolla.
Tavallisen omalla koneella tapahtuvan musiikin kuuntelun lisäksi
Subsonicissa on mahdollista valita soitto tapahtumaan jukebox-muodossa,
jolloin kappaleiden soittaminen tapahtuukin itse palvelinkoneella ja
web-sivu toimii etäkäyttöliittymänä soittolistan valitsemiseen.
Subsonicia on lisäksi mahdollista käyttää älypuhelimiin (Android,
iPhone, Windows Phone 7) sekä muihin wap- ja Java-kykyisiin puhelimiin
saatavilla räätälöidyillä asiakasohjelmilla. Mobiilikäyttö vaatii
kuitenkin 30 päivän kokeiluajan jälkeen palvelimelle lisenssiavaimen.
Lisenssiavaimen saa lahjoittamalla muutaman euron (10-30 €)
Subsonic-projektille. Lahjoittajat saavat lisäksi mahdollisuuden käyttää
Subsonicia myös videotiedostojen kanssa, henkilökohtaisen
omanimi.subsonic.org-osoitteen sekä pääsevät eroon Subsonicissa
normaalisti harvakseltaan näytettävistä mainoksista.
Kotisivu
http://www.subsonic.org/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Subsonicin asennuspaketit kaikille alustoille löytyvät ohjelmiston
kotisivulta. Subsonic vaatii toimiakseen Java-ympäristön sekä joukon
työkaluja tiedostomuotojen muunnoksiin. Tarkemmat
asennusohjeet
Kokeilu
Subsonicia voi testata
demo-palvelimella.
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Subsonic (http://viikonvalo.fi/Subsonic)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Emacs org-mode muokkaa
hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista
siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.
Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin
Tomboy-muistiinpanosovelluksessa. Kun
kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi
käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla
kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen
tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja
kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa,
projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa,
luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä
kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden
ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan
tekstin työstämisen tukena.
Tiedosto tallennetaan tavallisena
tekstitiedostona. Tästä
on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun
tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään,
versionhallintajärjestelmät
käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin
komentorivin
tekstinkäsittelykomennoilla
tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla
graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin
vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata,
ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina
vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.
Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon
kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä
inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät
kiinnosta voi laskostaa
eli piilottaa pois näkyvistä.
Toiminnot ovat kätevästi
pikanäppäimissä,
joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt
ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin
muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat
toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.
Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja
määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun
luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat
tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen
leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli
kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä
alaviitteitä (footnotes).
Hyperlinkkejä voi käyttää,
esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen
lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan
tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle.
Tehtävälista
kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa.
Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.
Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona.
Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei
ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen
tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama
tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.
Org-modella on varsin vilkas moderoitu
postituslista. Sen
arkistoa voi lukea
selaimella.
Laskin, että
Org-tutorials
-sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai
videokaappausta. Yhden
elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia
ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.
Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten
muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003
(1
kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus
on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien
Guerry (joka näköjään tekee
webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon
muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio
7.8.04 julkaistiin 16. maaliskuuta
2012, sitä edellinen 3.
tammikuuta.
Org-modesta löytyy myös MobileOrg-niminen
mobiiliversio iPhonelle ja
Android-laitteille.
Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon
tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen
toteutus
MobileOrgNG.
Kotisivu
http://orgmode.org
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Katso Viikon VALO:sta http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs. Toimii siis
samoilla alustoilla kuin Emacs
Asennus
Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs
versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava
käyttöön). Jos asennetun
Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan
asennustiedoston
kotisivulta.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on
runsaasti.
Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana
A4-arkkina.
Käsikirjan n. 40 sivuinen
tiivistelmä.
Käsikirja n. 200 sivua.
Käsikirja on ostettavissa painettuna
kirjana.
Usein kysytyt kysymykset
EmacsWikin artikkeli
org-modesta
25 minuutin videokaappaus
esittelee org-moden perustoiminnot
n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten
Dominik
esittelee org-moden.
n. 53 minuutin video Floss
Weeklystä, jossa Randall
Schwartz
haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti
Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää
Org-modea.
Kirjoitelma aloitettu
Voi käyttää hiirelläkin
Tiedosto sellaisena kuin se on levyllä
Sama kuin edellä vietynä HTML-tiedostoksi
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Emacs Org-mode (http://viikonvalo.fi/Emacs_Org-mode)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Vapailla ja avoimilla tiedostomuodoilla pyritään parantamaan tiedon
saavutettavuutta noudattamalla avoimia standardeja.
Vapailla tai avoimilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan tiedostomuotoja,
joiden määrittely on kokonaan julkinen, mahdollisimman standardoitu ja
avoin kenen tahansa toteutettavaksi. Vapaita tiedostomuotoja käyttämällä
pyritään varmistamaan pitkäaikainen pääsy tietoon millä tahansa
laitteistolla ja ohjelmistoalustalla ilman teknisten tai oikeudellisten
esteiden luomia rajoituksia. Teknisiä rajoituksia voi syntyä esimerkiksi
silloin, jos tiedostomuoto on jonkin yksittäisen suljetun ohjelman
sisäinen tallennusmuoto, jonka toiminnasta ei ole riittävää
dokumentaatiota taikka standardia. Tällöin ei ole mahdollista tai voi
olla hyvin vaikeaa luoda muita ohjelmia, jotka osaisivat käsitellä
kyseistä tiedostomuotoa. Tällöin tiedoston avaaminen vaatii, että
käyttäjällä on käytössään juuri kyseinen ohjelma, ja tiedoston
sisältämän tiedon käyttäjä on tavallaan kyseisen ohjelman valmistajan
armoilla. Ei ole myöskään varmaa, onko ohjelma saatavissa ja siten
tiedosto avattavissa vielä vuosien kuluttua. Vapaiden tiedostomuotojen
kanssa sen sijaan dokumentaatio tiedostomuodon toteutuksesta on aina
saatavilla ja siten tiedostojen käyttö on mahdollista vielä vuosien
päästäkin. Oikeudellisia rajoitteita voi syntyä, jos tiedostomuodon
toteutuksessa on käytetty esimerkiksi patentoituja tekniikoita. Näin on
esimerkiksi joidenkin ääni- ja videotiedostomuotojen kanssa. Tällöin
tiedostoja käsittelevien vaihtoehtoisten ohjelmien toteuttamista
rajoittaa teknisten esteiden sijaan lainsäädäntö.
Vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja käyttävän on mahdollista
vaihtaa käyttämänsä ohjelmat muihin samaa tiedostomuotoa tai standardia
tukeviin ohjelmiin. Sen sijaan suljettua tiedostomuotoa käyttävä on
helposti sidoksissa kerran tekemäänsä ohjelmistovalintaan.
Vuosittainen Document Freedom Day, eli
tiedostojen vapauden päivä, jota vietetään vuonna 2012 maaliskuun 28.
päivänä, juhlistaa tiedon vapautta ja saavutettavuutta sekä pyrkii
lisäämään tietoisuutta avoimista standardeista.
HTML — www-sivujen tiedostomuoto
Www-sivujen sisällön kuvaava html-kieli on
W3C-organisaation ylläpitämä avoin standardi,
jolla tehtyjä sivuja pystytään lukemaan useiden eri valmistajien
tekemillä selaimilla monenlaisilla laitteilla tietokoneista puhelimiin
ja tablettilaitteisiin. Html-tiedostomuoto on erinomainen esimerkki
vapaiden tiedostomuotojen ja avoimien standardien merkityksestä ja
toimivuudesta. Aiemmin joidenkin www-selainten valmistajat tukivat
huonosti standardia ja pyrkivät keksimään selaimiinsa omia
laajennoksiaan ja epästandardeja ominaisuuksia, mistä seurasi, että
sivustojen tekijät joutuivat näkemään paljon ylimääräistä vaivaa jotta
saivat sivut toimimaan kaikilla hieman eri tavoin toimivilla selaimilla.
Viime vuosina viimeisimmätkin selainvalmistajat ovat alkaneet noudattaa
tarkemmin standardeja ja sivustojen ylläpitäjien tehtävät ovat
helpottuneet huomattavasti. Eri selainten ja erilaisten laitteiden
käyttäjät voivat nauttia samasta sisällöstä tasavertaisesti.
Hyvin standardeja seuraava www-selain on esimerkiksi vapaan lähdekoodin
Firefox-selain.
ODF — toimisto-ohjelmien tiedostomuodot
ODF (Open Document Format) koostuu
itse asiassa useammasta
OpenDocument-standardin
mukaisesta tiedostomuodosta. Näitä ovat seuraavia päätteitä käyttävät
tiedostot:
.odt tekstiasiakirjoille,
.ods laskentataulukoille,
.odp esitysgrafiikalle,
.odg piirtografiikalle,
.odc kaavioille,
.odf matemaattisille kaavoille,
.odb tietokannoille,
.odi kuvatiedostoille ja
.odm isäntäasiakirjoille, jotka yhdistelevät näitä kaikkia.
Tiedostomuodoille löytyy tuki useista toimisto-ohjelmistopaketeista.
Vapaita toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin: LibreOffice, OpenOffice,
Calligra Suite, KOffice sekä NeoOffice. Muita ODF-muotoa tukevia
toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin IBM Lotus Symphony, Corel WordPerfect
Office X4, Google Docs ja Zoho Office Suite. Myös Microsoftin
Office-paketti tukee uudemmissa versioissaan ODF-tiedostoja ainakin
jossain määrin.
ODF-tiedostomuotojen perheen yksittäisiä tiedostomuotoja tukevat myös
vapaat ohjelmat Abiword (tekstinkäsittely) ja Gnumeric
(taulukkolaskenta). ODF-muodoissa tallennettuja tiedostoja voidaan myös
näyttää erilaisissa katseluohjelmissa, kuten Evince ja Okular ja niiden
sisältämää informaatiota voidaan tuoda esimerkiksi vektoripiirto-ohjelma
Inkscapeen ja sivuntaitto-ohjelma
Scribukseen. Tietojen vaihto eri ohjelmien välillä
siis onnistuu yhteisellä avointa standardia noudattavalla
tiedostomuodolla.
ODF-tiedostomuotojen etuna esimerkiksi Microsoftin Office-paketin
vastaaviin tiedostomuotoihin on, että niitä hyvin tukevia ohjelmia
löytyy lähes jokaiselle laite- ja käyttöjärjestelmäalustalle, kun
Microsoftin Office-paketti on tarjolla vain Windows- ja Mac OS X
-järjestelmiin. Toisaalta Microsoft Officen tiedostomuodot ovat
saavuttaneet niin vankan aseman, että niiden kanssa kilpaileminen on
vaikeaa. Tärkeätä olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta kuitenkin
saavuttaa tilanne, jossa varsinkin viranomaisten tuottamat asiakirjat
olisi mahdollista saada myös vapaissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi
ODF-tiedostomuodoissa. Hyvänä esimerkkinä avoimien standardien
käyttöönotosta valtionhallinnossa on oikeusministeriön vuonna 2006
tekemä
päätös
ODF-tiedostomuotojen käyttöön siirtymisestä vuodesta 2007 alkaen.
Myös Norjan valtio teki vuonna 2009
päätöksen,
että vuoden 2011 alusta lähtien he käyttävät sähköpostin liitteinä
lähetettävien tiedostojen tallennusmuotoina joko pdf- tai odf-muotoja.
Tiedostonäytteet:
(odt) JHS
169
Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa
(jhs-suositukset.fi)
(odp)
Lubuntu
PDF — tulostusvalmiille asiakirjoille ja esitysgrafiikalle
(Portable Document Format) on alun perin Adoben kehittämä
tulostusvalmiiden tiedostojen esittämiseen soveltuva PostScript-kieleen
pohjautuva tiedostomuoto. Tiedostojen päätteenä on .pdf.
PDF-tiedostoissa sisältö on aseteltu sivuille ulkoasultaan kiinteään
muotoon, joka on helppo tulostaa laitteesta ja ohjelmasta riippumatta
juuri sen näköisenä kuin tiedoston tekijä on sen tarkoittanut.
PDF-tiedostot sopivat hyvin tiedonvaihtoon silloin, kun vastaanottajan
ei ole tarvetta muokata tiedoston sisältöä vaan tiedoston lukeminen,
tulostaminen sekä kommentointi ovat riittävät toiminnot. PDF-tiedostoja
käytetään muotoiltujen asiakirjojen lisäksi usein esitysgrafiikan
tallentamiseen ja esittämiseen.
PDF-tiedostomuoto on hyvin tuettu erilaisilla alustoilla ja
pdf-tiedostoille löytyykin Adoben Reader-ohjelman lisäksi useita
vaihtoehtoisia lukijaohjelmia, joista
PDFreaders.org-sivusto ylläpitää kattavaa
luetteloa.
PDF-tiedostojen luominen onnistuu muun muassa
LibreOffice-toimistopaketin ohjelmistoilla
sekä Scribus-taitto-ohjelmalla.
Tiedostonäytteet:
Konferenssiesitys
SVG — vektorigrafiikalle
SVG
(Scalable Vector Graphics) on kuvauskieli kaksiulotteisen
vektorigrafiikan
esittämiseen ja se on HTML:n tavoin W3C-organisaation ylläpitämä
standardi. SVG-tiedostojen päätteenä on .svg tai gzip-algoritmilla
pakattuna .svgz. SVG-tiedosto voi pelkän staattisen kuvan lisäksi
kuitenkin sisältää myös muun muassa animaatiota ja JavaScript-kielellä
toteutettua toiminnallisuutta, joiden avulla avoimet SVG-tiedostot
voivat sisältää monia samanlaisia toimintoja kuin suljetut
Flash-tiedostot. SVG liittyykin läheisesti paljon huomiota ja suosiota
saaneeseen HTML5:een, johon sitä voi upottaa suoraan. SVG-kuvien käyttö
verkkosivuilla on vielä aluillaan, mutta HTML5:n yleistyminen sekä
uusimpien Internet Explorerin versioiden tuki SVG:lle todennäköisesti
kasvattavat myös SVG:n suosiota.
SVG-muotoisia kuvia voi katsella käytännössä millä tahansa modernilla
www-selaimella, kuten Firefox, lukuun ottamatta
joitain mobiiliselaimien malleja. SVG-kuvia voi käyttää esimerkiksi
[LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")-tekstinkäsittelyohjelmassa ja
saman toimistopaketin esitystyökalussa Impressissä. Myös taitto-ohjelma
Scribus osaa hyödyntää SVG-kuvia. Kuvien luomiseen
sopii vaikka Inkscape-piirtotyökalu. Muun muassa
Adoben Illustrator sekä CorelDraw tukevat myös SVG-standardia.
Wikipedia on käyttänyt jo pitkään
SVG-tiedostoja kaavioiden, karttojen sekä muiden piirtokuvien
tallettamiseen ensisijaisena tiedostomuotona. Verkkotietosanakirjan
sivuilla SVG-kuvat on tosin jouduttu toistaiseksi esittämään PNG-muotoon
muunnettuina joidenkin yhä suosittujen vanhojen selainten puuttuvan
SVG-tuen takia.
Wikipedian lisäksi vapaita SVG-muotoisia tiedostoja voi ladata itselleen
[Open Clip Art Library](Open Clip Art Library "wikilink") -palvelun
sivuilta.
Tiedostonäytteet:
Kuva Open Clip Art
Libraryssa
(Peace_and_love.svg)
Kuva Wikimedia
Commonsissa
(2007-02-20_time_zones.svg)
JPEG — valokuville
JPEG
(Joint Photographic Experts Group) on erityisesti valokuvien
tallentamiseen tarkoitettu häviöllistä pakkausta käyttävä
kuvantallennusmuoto. Häviöllisyys tarkoittaa sitä, että kuvan
tallennuskoon pienentämiseksi kuvan pikseleiden sisältämä informaatio
voi muuttua jonkin verran, eli niiden värisävyjä muutetaan hieman.
Tyypillisesti valokuvissa tällä häviöllä ei ole suurta merkitystä
ainakaan ellei pakkausalgoritmia säädetä liian aggressiiviseksi. Paljon
jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin, eli piirtokuviin ja teksteihin, JPEG
ei kuitenkaan sovellu vaan tekee kuvan suttuisen näköiseksi.
JPEG-tiedostojen päätteenä on .jpg, .jpe tai .jpeg.
JPEG-muotoisten rasterikuvien avaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen
sopivat vapaista ohjelmista vaikka GIMP,
Pinta sekä Krita. JPEG-kuvia voi sisällyttää myös
muun muassa LibreOfficella, Scribuksella ja Inkscapella tehtäviin
tiedostoihin.
Tiedostonäytteet:
Pingviini Wikimedia
Commonsissa
(Falkland_Islands_Penguins_49.jpg)
Charlie Chaplin Wikimedia
Commonsissa
(Chaplin2.jpg)
PNG — piirretyille rasterikuville
PNG
(Portable Network Graphics) on häviötön kuvantallennusmuoto, joka sopii
JPEG-tiedostoja paremmin juuri piirroskuville ja paljon tekstiä tai
muita jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin. PNG on häviötön, eli kuva ei
tallennuksen yhteydessä muutu millään tavalla. PNG-tiedostojen pääte on
.png. PNG tukee 16-bittistä läpinäkyvyyttä, eli kuvan pikselit
voivat olla kokonaan tai osittain läpikuultavia tai täysin peittäviä.
Tässä suhteessa PNG on huomattavasti parempi kuin vanhempi
GIF-tiedostomuoto, joka mahdollisti vain joko kokonaan läpinäkyvät tai
täysin peittävät osat. PNG-tiedostot tukevat myös miljoonia värisävyjä
verrattuna GIF-tiedostojen enintään 256 väriin. PNG-tiedostot ovatkin
www-käytössä korvanneet GIF-kuvat lähes täysin. GIF-kuvien ainoaksi
eduksi on jäänyt mahdollisuus tehdä animoituja kuvia.
JPEG-tiedostojen tavoin PNG-kuvien avaamiseen, muuntamiseen ja
tallentamiseen voi käyttää GIMP-,
Pinta- ja Krita-ohjelmia. PNG-kuvia voi myös
sisällyttää muiden ohjelmien luomiin tiedostoihin aivan samoin kuin
JPEG-tiedostojakin.
Tiedostonäytteet:
png-ikoni Wikimedia
Commonsissa
(Donate-icon.png)
EPUB — sähköisille kirjoille
EPUB
on vapaa tiedostomuoto sähköisten kirjojen tallentamiseen.
EPUB-tiedostojen pääte on .epub. EPUB hyödyntää esimerkillisesti
muita vapaita tiedostomuotoja sillä käytännössä EPUB-tiedosto koostuu
xhtml-muotoisesta sisällöstä, SVG-, JPEG-, PNG- ja GIF-muotoisista
kuvista, CSS-tyylimäärityksistä sekä metatiedon sisältävästä
xml-tiedostosta. Nämä tiedostot on pakattu yhteen ZIP-tiedostoon, jonka
nimi on muutettu .epub-päätteiseksi.
Suurin osa sähköisten kirjojen lukijalaitteista ja -ohjelmistoista osaa
lukea ja näyttää laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi suunniteltuja
EPUB-tiedostoja juuri tiedostomuodon vapauden ja avoimuuden vuoksi.
Vapaista ohjelmista EPUB-tiedostoja näyttävät ainakin
FBReader sekä Calibre. EPUB-tiedostoja voi
puolestaan luoda joko suoraan tekemällä sisältö tekstieditorilla ja
kuvankäsittelyohjelmilla sekä pakkaamalla ZIP-tiedostoksi taikka
käyttämällä ohjelmaa nimeltä Sigil.
EPUB-muotoisia kirjoja löytyy muun muassa vapaita sähkökirjoja jakavasta
Project Gutenberg -palvelusta.
Tiedostonäytteet:
The Memoirs of Sherlock
Holmes by Sir Arthur
Conan Doyle
OGG/Vorbis — äänitiedostoille
Ogg on avoimen standardin
multimediasäilötiedostomuoto. Multimediasäilöt ovat tiedostoja, joiden
sisälle säilötään itse media, ääni, video tai molemmat, jollain
pakkausmenetelmällä. Yleisimmin OGG-säilön kanssa käytetty
äänenpakkausmenetelmä on avoimeen lähdekoodin perustuva häviöllinen
Vorbis. Yhdistelmästä käytetään
nimitystä Ogg Vorbis ja tällaisten tiedostojen päätteenä on yleensä
.ogg tai .oga (ogg audio). Vorbis on mp3-pakkauksen tavoin
häviöllinen, eli Vorbis-koodekilla pakkaaminen hukkaa alkuperäisestä
äänitiedosta osan, esimerkiksi ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle
jääviä osuuksia. Ogg Vorbis on vaihtoehto mp3-tiedostomuodolle, jonka
ongelmana ovat patenttien luomat rajoitteet. Esimerkiksi mp3-soittimien
valmistajat maksavat laitekohtaisia lisenssimaksuja
Fraunhofer-instituutille.
Ogg-säilön lisäksi Vorbis-ääntä voidaan käyttää myös muiden säilöjen
yhteydessä, esimerkiksi ääniraitana DivX-pakatun videon kanssa.
Ogg Vorbis -tiedostoille on tuki useissa multimediaohjelmissa,
esimerkiksi Winampissa ja avoimen lähdekoodin
VLC-soittimessa. Esimerkiksi
Android-laitteet tukevat Ogg Vorbis -ääntä. Myös
Firefox- ja Chrome-selaimet tukevat Ogg Vorbis
-ääntä suoraan tiedostoina tai html5:n audio-tagin kautta avattuina.
Wikipedian ääninäytteet ovat myös Ogg Vorbis -muodossa.
Ogg Vorbis -tiedostomuotoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
Vorbis.com.
Tiedostonäytteet:
Jabberwocky.ogg
(Wikimedia Commons)
The Adventures of Sherlock Holmes: 01 - A Scandal in Bohemia by Sir
Arthur Conan
Doyle
(LibriVox)
OGG/Theora — videotiedostoille
Ogg-säilöön voidaan äänen lisäksi
säilöä myös videota. Tyypillisimmin Ogg-säilössä tallennetaan
Theora-muodossa. Theora on
Ogg-projektin yhteydessä kehitetty avoin ja patenteista riippumaton
videokoodekki. Se on tarkoitettu vaihtoehdoksi suljetulle
MPEG-4-koodekille, jonka ongelmana ovat patentit, kuten
mp3-tiedostojenkin yhteydessä. Ogg Theora -tiedostojen päätteenä on
yleensä .ogg tai .ogv (ogg video) ja ääniraitana käytetään
tavallisesti Vorbis-ääntä.
Ogg Vorbiksen tavoin Firefox- ja Chrome-selaimet
tukevat suoraan myös Ogg Theora -tiedostoja. Samoin vapaan lähdekoodin
VLC-mediasoitin toistaa Ogg Theora -videot
mukisematta. Vapaana tiedostomuotona Ogg Theora onkin myös
Wikipedia-projektin käyttämä tiedostomuoto tietosanakirjan
videonäytteille.
Tiedostonäytteet:
J.F. Kennedy "Ich bin ein Berliner" -puhe
Big buck bunny
FLAC — korkeatasoiselle äänelle
FLAC
(Free Lossless Audio Codec) on pakattu, mutta häviötön, sekä
patenteista ja lisenssimaksuista vapaa tiedostomuoto digitaaliselle
äänelle. FLAC-muotoon tallennettaessa äänestä ei siis poisteta lainkaan
informaatiota vaan pakkaaminen säilyttää äänen täsmälleen alkuperäisenä.
Tehokkaasti pakattuna, mutta samalla häviöttömänä, FLAC on erinomainen
tiedostomuoto, kun on tarkoitus editoida äänitiedostoa mahdollisimman
korkealla laadulla. Tuki FLAC-tiedostoille löytyykin monista
ohjelmistoista ja laitteistoista. Avoimen lähdekoodin
Audacity sopii hyvin FLAC-tiedostojen
käsittelyyn. VLC-mediasoitin soittaa
erinomaisesti myös FLAC-tiedostot.
Tiedostonäytteet:
Jono Bacon: Free software song
(25,3 Mt)
Document Freedom Day 2012
http://documentfreedom.org/
Toimii seuraavilla alustoilla
Vapaiden ja avoimien tiedostomuotojen tarkoitus on, että niiden on
mahdollista toimia kaikilla mahdollisilla alustoilla.
VALO-CD
VALO-CD-kokoelmasta löytyy useita
ohjelmia, joilla on mahdollista käyttää ja muokata vapaissa
tiedostomuodoissa olevaa sisältöä.
Teksti: Pesasa
Source: Vapaat tiedostomuodot (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Rahanjako.net toimii P2P ohjelmien tapaan, mutta jaettavana ei ole
musiikkikappaleita vaan rahaa.
Rahanjako.net ja sen ulkomaankielinen versio Fr€€mon€y.org toimivat
kuten P2P
tiedostonjako-ohjelmat,
esimerkiksi
Bittorrent.
Jaettavana on rahaa, ei kuitenkaan käteistä rahaa vaan tilisiirtoja.
Kuten tiedostonjako-ohjelmissakin, on ensin asennettava tietokoneelleen
rahanjako-asiakasohjelma nimeltään illuminatus. Asennuksen jälkeen
sovellus ottaa yhteyden Rahanjako-järjestelmän keskuspalvelimeen.
Käyttäjä syöttää asiakasohjelmalle pankkitilinsä tiedot, voi syöttää
kaikki pankkitilinsä, tilien määrälle ei ole ylärajaa. Jokaisen tilin
kohdalle kirjoitetaan tilin käyttäjätunnus, salasana ja työläin vaihe on
syöttää kertakäyttösalasanojen luettelo. Viranomaiset
varoittavat
tietojen ilmoittamisesta, mutta tarkoituksena on varoa lähettämästä
tilitietojaan huijareille jotka tyhjentävät tilin, Rahanjaossa
päinvastoin tilille tulee rahaa
(1).
Ei siis syytä huoleen. Viimeinen asetus on määrittää yksi syötetyistä
tileistä tuontitiliksi.
Tämän jälkeen voi
aloittaa ohjelman varsinaisen käytön. Sovellukseen kirjoitetaan haluttu
rahasumma, ja järjestelmä etsii tietokannastaan tilin jonka saldo on
vähintään tuo summa. Jos sattuu ettei sopivaa tiliä ole, kootaan summa
useammalta tililtä, siten että käytettävien tilien määrä
minimoidaan. Näin
tarvittavien tilisiirtojen määrä pysyy pienenä. Tilisiirron jälkeen
summa on käyttäjän määrittämällä tuontitilillä.
Vastaavasti järjestelmän muut käyttäjät voivat siirtää tuontitililleen
tarvitsemiaan rahasummia. Näin Rahanjako.net:in käyttäjillä on aina
tarvitsemansa raha tilillään. Jos oma tili sattuu olemaan tyhjä,
käynnistetään vain rahanjako ja tarvittava saldo ilmestyy tilille tuota
pikaa. Toki tilisiirrot pankkien välillä kestävät jonkin aikaa, mutta
nykyään EU:n sisällä pankkien väliset tilisiirrot ovat perillä
viimeistään kahdessa pankkipäivässä.
Rahanjako on suhteellisen uusi sovellus, P2P järjestelmät ovat jo
pitkään jakaneet musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä ja jostain
syystä vasta nyt on löytynyt tämä kuningasajatus rahan jaosta. Euroopan
Keskuspankki on tukenut järjestelmän kehitystyötä: kun raha kiertää
nopeammin eikä makaa tuottamattomana pankkitilillä vilkastuu talouselämä
ja Euroopan Unioni nousee laman kynsistä uuteen vaurauteen.
Euroopan Keskuspankki on torjunut euroalueen kriisiä pumppaamalla
markkinoille tuhat miljardia euroa. Rahan määrän lisääntyminen kasvattaa
inflaatiopainetta, joten Rahanjaon käyttö tervehdyttää
talouspolitiikkaa. Lisärahaa ei tarvitse pumpata markkinoille kun
Rahanjako kierrättää nopeammin jo olemassa olevaa rahamäärää.
Rahanjako vilkastuttaa talouselämää myös investointeja lisäämällä.
Investoinnit ovat edullisempia kun rahaa ei tarvitse lainata
mahdollisesti kovallakin korolla. Kun tarvittava rahamäärä on heti
saatavilla ei tule myöskään korkoriskiä, korothan saattavat nousta
huomattavastikin laina-aikana. Myös velkaantumisasteet pienenevät, ei
tarvitse lainata kun omalla tilillä on tarvittava määrä rahaa.
Rahanjako vähentää piratismiakin. Ei enää tarvitse ladata netistä
laittomia kopioita, kun Rahanjako-käyttäjällä on rahaa jolla voi
laillisesti ostaa tarvitsemansa elokuvat, musiikit ja tietokonepelit.
Kotisivu
http://rahanjako.net ja
[http://fr€€mon€y.org](http://fr€€mon€y.org)
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink") ja Freemoney International Licence
United Nations Kazaa Instance
Toimii seuraavilla alustoilla
AmigaOs, Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Linux-järjestelmille löytynee jakelun pakettivarastoista. Muiden
järjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
Käyttöohjeet
Kotisivuilla on kattavat käyttöohjeet. Asiakasohjelmassa on
sisäänrakennettu ohje. Ostettavissa on painettu ohjekirja
(englanninkielinen) nimeltään "Send More Money", kirjoittanut
Leopold Bloom yhden päivän aikana.
Webbisivu
Muitakin valuuttoja tarjolla
Asiakasohjelma Illuminatus
Asiakasohjelma Illuminatus
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: Rahanjako (http://viikonvalo.fi/Rahanjako)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
SystemRescueCd on tietokoneen järjestelmän pelastuksiin, korjauksiin
ja varmuuskopiointiin tarkoitettu cd-levyltä tai usb-tikulta käynnistyvä
Linux-järjestelmä, joka sisältää monia tähän käyttöön soveltuvia
työkaluja.
Kun
tietokone ei käynnisty, tiedostojärjestelmä on rikki tai tietokoneen
järjestelmä kaipaa jostain muusta syystä korjaamista, saattaa
SystemRescueCd olla juuri oikea väline tehtävään. SystemRescueCd on
nimensä mukaisesti cd-levyltä, tai vaihtoehtoisesti usb-muistitikulta,
käynnistyvä Linux-pohjainen järjestelmä, johon on koottu suuri joukko
vapaita työkaluja järjestelmän ja tiedostojen pelastamiseen.
Oletuksena SystemRescueCd käynnistyy näppäimistöasettelun valinnan
jälkeen tekstipohjaiseen komentorivitilaan root-käyttäjän oikeuksilla.
Komennolla wizard käynnistyy kuitenkin Xfce-työpöytää käyttävä
graafinen käyttöliittymä, jota tarvitaan joidenkin työkalujen
käyttämiseen. SystemRescueCd on voimakas työkalupakki, jolla osaava
käyttäjä saa korjattua monella tavalla rikki olevia järjestelmiä. Näiden
työkalujen käyttö vaatii kuitenkin vastuullisuutta ja tietoa siitä, mitä
on tekemässä, sillä niillä voi myös tuhota järjestelmänsä helposti.
Levyltä löytyviä työkaluja ovat muun muassa GNU
Parted ja sen graafinen
käyttöliittymä GParted, joilla on
mahdollista luoda, siirtää ja kopioida levyosioita ja
tiedostojärjestelmiä sekä muuttaa niiden kokoja.
Partimage puolestaan osaa
luoda ja palauttaa levykuvia levyosioista. Levykuvia voi tallettaa ja
kopioida esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai verkon yli toiselle
koneelle sekä vastaavasti palauttaa niiltä takaisin. Tällä työkalulla
onnistuu myös levyjen kloonaaminen, kun on tarve asentaa useita
identtisiä tietokoneita samanlaisin asetuksin. Siis samaan tapaan kuin
aiemmin esitellyllä Clonezillalla.
Ddrescue
pyrkii luomaan levykuvan jopa viallisesta laitteesta ja tarvittaessa
täyttää vioittuneet kohdat annetulla datalla.
Levyltä vahingossa poistettujen tiedostojen tai vioittuneen
tiedostojärjestelmän takia hukattujen tiedostojen palauttamiseen
SystemRescueCd sisältää myös työkaluja.
PhotoRec ja
Magicrescue ovat molemmat
työkaluja, jotka osaavat etsiä esimerkiksi kuva- ja videotiedostoja
suoraan levyn raakadatasta, esimerkiksi vioittuneelta puhelimen tai
kameran muistikortilta.
SystemRescueCd tukee useita tiedostojärjestelmiä, mukaan lukien
Windowsin verkkolevyjaot sekä Windowsin ntfs-tiedostojärjestelmä, jota
se kykenee sekä lukemaan että kirjoittamaan. Levyn työkaluilla onnistuu
siis myös esimerkiksi koneen tiedostojen varmuuskopiointi vaikka verkon
yli toiselle koneelle. Tämä onnistuu liittämällä toisen koneen jakama
Windows-jako, esimerkiksi * \\192.168.56.1\jaonnimi*, SystemRescueCd:n
hakemistopuuhun komennolla:
mount -t cifs \\\\192.168.56.1\\jaonnimmi /mnt/backup
Tämän jälkeen verkkolevy on käytettävissä hakemistossa /mnt/backup ja
jos jaon oikeudet sen sallivat sinne voidaan kirjoittaa halutut
tiedostot. Vastaavasti tiedostoja voidaan varmuuskopioida myös
ssh-palvelimelle. Toinen tapa varmuuskopiointiin on käyttää
SystemRescueCd:n käynnistyksen yhteydessä käynnistyvää ssh-palvelinta,
johon on mahdollista ottaa yhteys toiselta koneelta esimerkiksi
WinSCP-ohjelmalla. Tarvittavat käyttäjätunnus on
root ja salasanan voi asettaa SystemRescueCd:ssä komennolla passwd.
Levyltä löytyy myös graafinen www-selain,
Midori,
jolla sujuu esimerkiksi erilaisten ohjeiden etsiminen ja lukeminen
verkosta. Lisää levyn sisältämistä työkaluista ja niiden käytöstä
kannattaa lueskella SystemRescueCd:n omilta kotisivuilta, joilta
löytyykin oppaita useampaan käyttötarkoitukseen.
Kotisivu
http://www.sysresccd.org/
Lisenssi
Sisältää ohjelmia monilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Ei asenneta vaan käynnistetään suoraan cd-levyltä tai usb-muistilta.
Käyttöohjeet
Ohjeita erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy SystemRescueCd:n
kotisivuilta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SystemRescueCD (http://viikonvalo.fi/SystemRescueCD)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Bodhi Linux on minimaalinen ja hitaampiinkin koneisiin soveltuva
Linux-jakelu, joka painottaa käyttäjän valinnanvapautta jättäen
asennettavat ohjelmistot ja ulkoasun alusta alkaen käyttäjän
päätettäviksi.
Bodhi Linuxin
kaksi tärkeintä tavoitetta ovat käyttäjän valinnan vapauden vaaliminen
ja minimaalisuus. Valinnan vapauteen pyritään minimaalisuuden kautta,
sillä Bodhi Linuxin oletusasennuksessa on asennettuna mahdollisimman
vähän ohjelmia, jotta käyttäjä voi itse valita haluamansa ja
tarvitsemansa työkalut. Samalla tavoitellaan keveyttä, koska
järjestelmään ei asenneta tarpeettomia osia ja ohjelmia. Oletuksena
käyttöliittymäksi on asennettuna Enlightenment-ikkunanhallintaohjelma,
joka on samalla sekä kevyt että näyttävä. Www-selaimena
oletusasennuksessa on kevyeksi ja nopeaksi suunniteltu Midori. Kaiken
muun tarvitsemansa käyttäjä voi asentaa
Synaptic-paketinhallintaohjelmalla tai Bodhi Linuxin web-sivujen kautta
käyttämällä Bodhi AppCenteriä.
AppCenteristä on mahdollista asentaa yksittäisten ohjelmien lisäksi
Nikhila- tai
Pratibha-nimiset
ohjelmistokokoelmat. Nikhilaan on koottu kattava kokoelma ohjelmia lähes
kaikkeen käyttöön. Pratibha taas keskittyy kokoelmaan kevyitä ohjelmia.
Bodhi Linux pohjautuu Ubuntun viimeisimpään pitkäaikaistuettuun versioon
(LTS), joten asennettavia ohjelmia löytyy kyllä joka tarpeeseen. Myös
käytettävä kieli on mahdollista vaihtaa ainakin suurelta osin suomeksi
asentamalla tarvittavat kielipaketit (language-support-fi ja
language-pack-gnome-fi) sekä valitsemalla asetustyökalusta kieleksi
suomen. Seuraava suurempi versiopäivitys Bodhi Linuxiin on odotettavissa
heinäkuussa version 2.0.0 myötä. Ubuntun
lähteiden lisäksi osa ohjelmista tulee Bodhi Linuxin omista lähteistä.
Näin erityisesti keskeisessä osassa oleva Enlightenment pidetään
jatkuvasti suhteellisen tuoreena versiona.
Bodhi Linuxin käyttöliittymäksi valittu
Enlightenment on jotain perinteisten
Unix-tyyppisten ikkunamanagerien ja täysiveristen työpöytäympäristöjen
väliltä. Pelkän ikkunanhallinnan lisäksi modulaarinen Enlightenment
sisältää kirjastoja muiden ohjelmien käyttöliittymien tekoon,
työpöytäsovelmia sekä järjestelmätyökaluja. Enlightenment on aina
pyrkinyt olemaan varsin näyttävä ulkonäöltään siitä huolimatta, että se
pyrkii toisaalta olemaan kevyt. Bodhi Linuxin nimi onkin peräisin juuri
Enlightenmentilta, sillä englannin kielen sana enlightenment on
sanskritin kielellä bodhi ja tarkoittaa suomeksi valaistumista.
Enlightenment antaa valita käyttöliittymän tyylin useasta profiilista,
joista osa muistuttaa enemmän perinteistä työpöytää sovellusvalikkoineen
ja käynnistyspalkkeineen. Profiilien joukossa on kuitenkin myös
esimerkiksi kosketusnäytöille ja tablettilaitteille soveltuva profiili
sekä käynnissä olevat ikkunat tiilitetysti esittävä
vaihtoehto.
Bodhi Linuxin laitteistovaatimukset ovat varsin vaatimattomat: 300 MHz:n
i386-prosessori, 128 megatavua muistia ja 1,5 gigatavua tallennustilaa.
Vaatimukset toki nousevat, jos järjestelmään asennetaan raskaita
ohjelmia.
Kotisivu
http://www.bodhilinux.com
Lisenssi
Useita vapaita lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
i386-yhteensopivat prosessorit, tulevaisuudessa myös ARM-prosessorit
Asennus
Asennuslevyn kuva löytyy Bodhi Linuxin kotisivulta. Levykuva
poltetaan cd-levylle ja tietokone käynnistetään tältä levyltä.
Asennuskuvake kiintolevylle asentamista varten löytyy käynnistyvältä
työpöydältä.
Lista Bodhi Linuxin kanssa todetusti yhteensopivista
laitteista
Videoita
Arvostelu Youtubessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Bodhi Linux (http://viikonvalo.fi/Bodhi_Linux)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Irssi on komentoriviltä suoritettava alustariippumaton
IRC-asiakasohjelma. Irssin kehitys alkoi Suomessa ja suurin osa koodista
on suomalaisen Timo Siraisen käsialaa.
Irssi on varsin suosittu kauan
IRC-pikaviestintäpalvelua käyttäneiden keskuudessa. Itsekin käytin ensin
X-Chat-ohjelmaa. Siinä on graafinen käyttöliittymä,
järkeilin ettei käyttöä tarvitse niin paljon opetella. Tämä pitikin
paikkansa mutta huomasin tekstikäyttöliittymän olevan aivan riittävä ja
mahdollistavan edistyneemmän irkkaamisen. Irssi kuten muutkin
komentoriviltä käytettävät ohjelmat toimii
screenin kanssa, eli voi pitää irssin
istuntoa käynnissä sopivassa aina käynnissä olevassa etäkoneessa ja
liittyä istuntoon
mahdollisesti eri paikoistakin silloin kun haluaa seurata mitä irkissä
on tapahtunut.
Irssi on siis asiakasohjelma jolla käytetään
IRC-pikaviestinjärjestelmää. Muita
IRC-asiakasohjelmia löytyy esimerkiksi Wikipedian
artikkelista.
IRC on määritelty RFC:ssä numero
1459, eli on avoin Internetin
standardi. IRC on suomalainen keksinto, ja levisi varsin nopeasti
maailmanlaajuiseen käyttöön. kehitti Jarkko "Wiz"
Oikarinen vuoden 1988
kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman.
yleisin käyttö on todennäköisesti lähinnä yksityisten
henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton
määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on
keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia
ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat. Osa
IRC:n viehätyksestä perustunee kasvottomuuteen: halutessaan voi olla
nimetön ja vaikkapa käyttää aina erilaista nimimerkkiä. Keskustelijan
nimeä, ulkonäköä ja asuinpaikkaa ei tiedä kukaan – ellei sitä itse halua
kertoa. Toisaalta moni irc-käyttäjä on ottanut käyttöön vakiintuneen
irc-nimen,
"irkkinikin", josta on ajan myötä tullut osa hänen
netti-identiteettiään. Tämän lempinimen voi
rekisteröidä
IRC-verkossa, jolloin muut eivät voi käyttää samaa nikkiä. Monille
kanaville muodostuu sisäpiiri, joka tapaa toisiaan säännöllisesti myös
kasvotusten. IRC:stä löytää melko varmasti samanhenkistä
seuraa, kunhan muistaa normaalit käytöstavat, terveen järjen ja
netiketin.
Irssin Teemoja löytyy lukuisia. Teema muuttaa
irssin ulkonäköä väreillä ja tilarivin sisältöä. Söpö pinkki teema on
tietenkin saatavilla, synkempiäkin värisävyjä löytyy. Teemaa voi
täydentää asettamalla pääteikkunaan taustavärin tai taustakuvan.
Lisää toiminnallisuutta saa scripteillä. Ne
ovat pieniä Perlillä koodattuja ohjelmia. Kokoelmassa on monenlaista
lisätoimintoa, esimerkiksi
ai.pl lisää public
away toimintoa käyttävän
Ignore-listaan.
Irssi tukee liitännäisten avulla myös SILC- ja
ICB-yhteyskäytäntöjä.
Irssi osaa käyttää UTF-8-merkistöä, muutkin merkistöt toimivat. Irssin
lisäksi on merkistö vaihdettava käytetyssä päätteessä ja varmistettava
ettei pääteyhteys typistä 8-bittisiä merkkejä. Suomalaisilla kanavilla
tapaa olla käytössä UTF-8, muissa maissa on mahdollisesti kansallinen
merkistö.
Irssiin löytyy hyvin käyttöohjeita, suomeksi ja muillakin kielillä.
Käytännöllisiä vinkkejäkin on, esimerkiksi kohta "my anti annoyance
filters ;)" sivulla Tips &Trics
neuvoo miten IRC-kanavalle tulevat turhanaikaiset viestit saa pois
näkyvistä. Irssillä voi myös automatisoida irkkaamista, esimerkiksi heti
käynnistettäessä muodostamaan
yhteys haluttuihin
IRC-verkkohin ja liittymään kanaville.
Irssin uusin versio on 0.8.15, julkaistu 3. huhtikuuta 2010. Versioon 1
ei siis vielä ole ennätetty, mutta irssi on varsin vakaa ja
luotettavasti toimiva sovellus. Irssi lienee jo niin täydellinen, ettei
kaksi vuotta riitä keksimään mitä voisi lisätä.
Kotisivu
http://irssi.org
Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink")
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Solaris, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Solaris-versio saatavilla
pkg-tiedostona. Mac OS X
versio löytyy kotisivuilta. Muille alustoillekin saattaa löytyä
asennuspaketti, tai voi kääntää itse lähdekoodeista.
Käyttöohjeet
http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi
http://linux.fi/index.php/Irssi
http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html
http://irssi.org/documentation
Myrtin dark winter -teema
Päätteen värit säädetty, Irssin oletusteema
dark winter ja pinkki taustaväri, gnome-terminal pääteprofiilissa
säädetty värejä
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Irssi (http://viikonvalo.fi/Irssi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2015 - klo:20:14
Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle
muulle tiedostomuodolle.
Evince on monipuolinen ja
kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF,
PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Ohjelman uusimmilla
versioilla voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia
sarjakuvakirjoja.
Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku
dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus,
salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös
PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on
toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen,
eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.
Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa
näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on
hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen
teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.
Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön
oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita
vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina
pdfreaders.org-sivustolta.
Kotisivu
http://projects.gnome.org/evince/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman
kotisivuilta. Evince löytyy
myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista.
VALO-CD
Evince löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Evince (http://viikonvalo.fi/Evince)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Ubuntu 12.04 Precise Pangolin on keväällä 2012 julkaistu versio
suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.
Ubuntun versio 11.04
esiteltiin Viikon Valona numero 18. Ubuntun
ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea tuosta artikkelista, tässä
keskitytään uuden Ubuntun uutuuksiin.
Ubuntu 12.04 on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2012 ja
on leikkisältä kutsumanimeltään Precise
Pangolin, eli Tarkka
Muurahaiskäpy.
Tämä julkaisu on jälleen kahden vuoden tauon jälkeen niin sanottu
LTS-versio, eli pitkään tuettu versio
(Long Term Support). Tällä tarkoitetaan sitä, että Ubuntua julkaiseva
yhtiö, Canonical, lupaa tukea ja päivittää
järjestelmää normaalin 18 kuukauden sijasta kokonaista 5 vuotta. Pitkä
tukiaika on yleensä oleellista erityisesti yrityskäytössä ja
palvelimissa. Tässä julkaisussa viiden vuoden tuki on ulotettu
palvelinkäytön lisäksi myös työpöytäkäyttöön.
Myös suomenkielinen Finnish
Remix on saatavilla.
Ubuntu Finnish Remix on virallisesta Ubuntu-CD-levystä minimimuutoksin
muokattu CD-levykuva, joka sisältää täyden suomen kielen tuen valmiiksi
CD-levyllä. Tästä on etua, jos tarkoituksena on joko esitellä Ubuntua
CD-levyltä tai asentaa Ubuntu paikassa, jossa ei ole Internet-yhteyttä
saatavilla. Huomattavaa on, että myös viralliselta Ubuntu-CD-levyltä
asentuu suomen kielen tuki automaattisesti, jos Internet-yhteys on
käytettävissä asennuksen aikana ja asennuskieleksi on valittu suomi.
Perus-Ubuntun lisäksi on saatavilla valmiita
rinnakkaisjakeluita.
Jakelut käyttävät pääosin samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta
poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien
suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin
näistä. Saatavilla ovat ainakin
Ubuntu,
palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu
Server
hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core,
tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion
erikoistarkoituksiin,
Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu
Edubuntu,
kevyemmällä työpöydällä varustettu Xubuntu
kevyemmällä työpöydällä varustettu Lubuntu,
multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu
Studio sekä
kotiteatterisoittimeksi sopiva
Mythbuntu.
Uutta Ubuntussa
Ubuntun julkaisun suomenkielinen
lehdistötiedote.
Unity-ominaisuuksia muun muassa uraa uurtava HUD-hakutoiminto, jolla
valikkojen selaamisen voi halutessaan jättää historiaan.
Muuta uutta: kirjautumisnäkymää uudistettu, Sovellusvalikoimaan lisätty
suositukset, Landscape-hallintapalvelu integroituna, viiden vuoden
työpöytätuki, videonäkymä Unity-valikkoon, Unity-valikon etusivu
uudistettu, Tomboy poistettu, musiikkisoittimeksi vaihdettu
Rytmilaatikko, LibreOfficesta versio 3.5.2
Ubuntun Unity-työpöydän esittely selaimessa:
http://ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/. Kyseessä on aidon
näköinen demo, ei siis oikeasti selaimessa täysin toimiva Unity. Sillä
voi kuitenkin kokeilla muutamien ohjelmien toimintaa ja käyttöliittymän
yleistä tuntumaa.
Ubuntu 12.04 LTS:n oletuslatausvaihtoehto on Ubuntu Suomi-sivuilla
nyt 64-bittisille suorittimille, joita useimmat tietokoneet
viimeisen 5 vuoden ajalta sisältävät. Ubuntu toimii näillä laitteilla
entistäkin nopeammin. Myös 32-bittinen vaihtoehto löytyy.
Kubuntu
Kubuntu tarjoaa käyttöön uusimmat versiot KDE:n Plasma-työpöydästä ja
ohjelmista. Kehitystä on tapahtunut muun muassa
Dolphin-tiedostonhallintaohjelmassa, joka on nopeutunut.
KDE-ympäristön Webkit-pohjainen selain Rekonq on niin ikään
päivittynyt ja nopeutunut. Amarok-musiikkisoittimessa on uusittu ja
kehitetty usb-tikkujen ja verkkolevyjen käyttöä.
Työpöytäjärjestelmän virranhallinta on uusittu ja nyt voi muun
muassa laittaa erilaiset asetukset eri
aktiviteeteille. Tämä
mahdollistaa erilaiset asetukset koti- ja työkäyttöön tai vaikka omat
asetukset esitystilalle, jolloin esimerkiksi näytönsäästäjä ei keskeytä
käynnissä olevaa esitystä.
Muihin uutuuksiin lukeutuu muun muassa uusi vaihtoehtoinen
tehtävänhallinta, joka näyttää käynnissä olevat ohjelmat
työkalupalkissa kompaktisti vain ikoneina ilman ohjelman nimeä.
Oman henkilökohtaisen pilvipalvelun pystyttämiseen sopiva Owncloud
on saanut uusia sovelluksia, kuten musiikin suoratoiston. Myös
käyttöliittymä on kehittynyt sulavammaksi.
Paketinhallintana Kubuntussa toimii Muon-sovellustenhallinta, jossa
ohjelmia voi selata kategorioittain, aakkosjärjestyksessä tai haulla ja
jossa ovat näkyvissä myös käyttäjien arvostelut. Ohjelmien päivitys
tapahtuu saatavilla olevista päivityksistä ilmoittavan
Muon-päivitystyökalun avulla.
Uusina ohjelmina Kubuntu tarjoaa muun muassa Calligra Suiten,
KOfficen pohjalta syntyneen uuden toimisto-ohjelmistokokonaisuuden, joka
sisältää seuraavat ohjelmat:
Calligra Words (tekstinkäsittely)
Calligra Spreads (taulukkolaskenta)
Calligra Stage (esitysohjelma)
Calligra Flow (vuokaavio-ohjelma)
Calligra Plan (työkalu projektinhallintaan ja suunnitteluun)
Krita (kuvankäsittely)
Kexi (tietokantatyökalu)
Pikaviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen on Kopeten rinnalle
tullut KDE Telepathy, joka osaa GoogleTalkin, Facebook Chatin, MSN
Messengerin sekä monen muun viestijärjestelmän käytön.
Kubuntua on mahdollista käyttää myös uuden kosketusnäytöille optimoidun
Plasma Active -käyttöliittymän kanssa.
Julkaisutapahtumat
Ubuntun suomalaiset käyttäjät järjestävät julkaisutapahtumia ja
-tapaamisia ympäri Suomea. Pääjulkaisutapahtuma järjestetään
Tampereella tiistaina 15.5.2012.
Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta
taikka Ubuntu Suomen
lataussivulta. Sivuilla
opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu
levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan
USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan
aloittaa.
Käyttöohjeet
Ubuntun
käyttöopas
Kokeile
Ubuntun käyttöä selaimella
Mitä uutta Ubuntussa?
Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun
käyttäjälle
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.
Ubuntu Suomen ohjesivu
Teksti: Pesasa, Taleman
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ubuntu 12.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Glabels on vapaa työkalu käyntikorttien, nimilappujen, osoitetarrojen
tai vaikka cd- tai dvd-kansien tekoon.
Glabels on työkalu
käyntikorttien ja muiden lappusten luomiseen. Sen käyttöliittymä on
varsin yksinkertainen, mutta juuri tähän käyttöön riittävän
monipuolinen. Sillä syntyvät helposti käyntikorttien lisäksi muun muassa
konferenssien nimilaput, kirjekuorien osoitetarrat, jäsenkortit, cd- ja
dvd-levyjen kannet ja levynpäälliskuvat sekä monenlaiset muut
tulostettavat laput. Ohjelmassa on tarjolla useita valmiita pohjia eri
tarkoituksiin esimerkiksi tarra-arkkien valmistajien ja mittojen mukaan.
Myös omien pohjien tekeminen omien mittojen mukaan on helppoa
avustavalla, askel askeleelta etenevällä suunnitteluvälineellä.
Ohjelman suunnittelualustana on yksi käyntikortti tai muu "lappunen",
joita sitten monistetaan valitun pohjan mukaisesti tulostettavalle
arkille. Käyttöliittymä mahdollistaa muutaman erityyppisen objektin
lisäämisen alustalle. Näitä ovat: teksti, suorakaide, viiva,
ellipsi/ympyrä, kuva tai viivakoodi. Lisättävälle tekstille voi työkalun
välilehdillä valita erilaisia asetuksia, kuten tekstin sisällön,
sijainnin, koon, kirjasimen, värin sekä varjostuksen. Kuviksi Glabels
kelpuuttaa lukuisan joukon erilaisia kuvatiedostomuotoja, kuten png, jpg
sekä svg. Erityisesti svg-kuvat ovat käytännöllisiä esimerkiksi logoa
lisättäessä, sillä vektorigrafiikkana ne ovat aina tarkkoja.
Viivakoodityökalu kysyy viivakoodiin lisättävän tekstisisällön sekä
käytettävän viivakoodistandardin ja luo niistä pyydetyn viivakoodin.
Käyntikortteja tehtäessä halutaan suunnitella arkillinen samalla
tekstillä varustettuja kortteja. Esimerkiksi konferenssin nimilappuja
tai postitustarroja tehtäessä halutaan kuitenkin jokaiseen korttiin eri
teksti, mutta samanlaisella pohjalla. Tätä varten Glabelsissa on
mahdollista tuoda halutut tiedot
CSV-muotoisena tekstitiedostona
(comma-separated values, eli "pilkuilla erotetut arvot").
CSV-tiedostossa aina yhdelle kortille halutut tiedot, esimerkiksi nimi
ja osoite, ovat kirjoitettuina yhdelle riville pilkulla tai jollain
muulla erotinmerkillä erotettuina. CSV-tiedostoja voi tehdä esimerkiksi
tallentamalla taulukkolaskentaohjelmaan kerätty tieto CSV-muodossa. Kun
ohjelmalle on kerrottu käytettävä CSV-tiedosto, on tekstiin mahdollista
lisätä viittauksia sen kenttiin. Esimerkiksi, jos CSV-tiedoston
ensimmäinen sarake sisältää etunimiä, lisätään tekstiin etunimen
paikalle merkkijono "\${1}", jolloin tulostettaessa kuhunkin korttiin
haetaan CSV-tiedostosta kyseisen rivin ensimmäinen kenttä. Tekstien
lisäksi CSV-tiedosto voi sisältää värejä rgb-muodossa
(html-syntaksilla,
esimerkiksi vaaleanpunainen "#ffaaaa") sekä viittauksia kuviin niiden
tiedostopolkuina. Näin esimerkiksi kunkin henkilön nimikorttiin voidaan
tulostaa hänen kuvansa ja taustaväriksi laittaa osastoa tai asemaa
kuvaava väri. CD-levyjen kanssa näin on mahdollista esimerkiksi koota
tiedostoon useamman levyn tiedot: esittäjä, levyn nimi, kansikuva,
kappaleiden nimet, halutut värit yms. Levyille voi suunnitella yhden
pohjan ja tulostaa levyille yksilölliset, mutta yhteisen tyylin mukaiset
kansilehdet.
Kotisivu
http://www.glabels.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD,
Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin Glabels löytyy todennäköisesti niiden
omasta paketinhallinnasta. Mac OS X:lle ohjelman voi asentaa
Fink-projektin
kautta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Glabels (http://viikonvalo.fi/Glabels)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Ardesia on vapaa työkalu, jolla voi piirtää havainnollistuksia
ohjelmien ja esitysten päälle sekä tehdä videotallenteita tietokoneen
ruudulta.
Ardesia on
helppokäyttöinen työkalu tilanteisiin, joissa tarvitsee korostaa
näytöllä näkyviä asioita yleisölle. Se on kuin tavallinen, hyvin
yksinkertainen piirto-ohjelma, mutta oman piirtoikkunan sijasta
piirtäminen tapahtuukin koko näytön alueelle kaikkien muiden ohjelmien
ja työpöydän päälle. Ardesia luo näytön päälle eräänlaisen kalvon, jolle
käyttäjä voi tehdä korostuksiaan ja piirroksiaan. Piirretyt kuviot ovat
erillään niiden takana näkyvistä ohjelmista eivätkä vaikuta niiden
toimintaan. Ardesian avulla voi esimerkiksi puhuja elävöitää esitystään
painottamalla tiettyjä osia näytöllä näkyvästä sisällöstä.
Aiemmin puhujat ja opettajat käyttivät usein
liitu-,
valko- tai
fläppitaulua ja
piirsivät sekä kirjoittivat puheensa edetessä puhetta havainnollistavia
kaavakuvia ja tekstejä. Piirrokset etenivät puheen tahdissa ja puhuja
pystyi joustamaan niiden käytössä kuulijoiden ja tilanteen mukaan.
Tietokoneiden myötä opetuksen havaintovälineeksi ovat tulleet
tietokoneella ennalta valmistellut esitykset esimerkiksi pdf- tai
PowerPoint-muodossa. Nämä ovat usein tarjonneet esitykselle
visuaalisemman ja ennakkoon viimeistellymmän ulkoasun, mutta esitykset
ovat samalla menettäneet joustavuuttaan ja esiintyjä on helposti jäänyt
vain esityksen sivujen sisällön lukijaksi. Ardesian avulla esityksiin
saadaan hieman takaisin aiempaa dynaamisuutta, kun esityksen pitäjä voi
joustavasti lisätä alleviivauksia, nuolia, korostuksia ja piirroksia
valmiin pohjan päälle puheensa edetessä.
Esitysgrafiikan päälle piirtämisen lisäksi Ardesiaa voi toki käyttää
myös muiden ohjelmien kanssa. Opettaja voi esimerkiksi näyttää
karttaohjelmalla tai -sivustolla maailmankarttaa ja piirtää sen päälle
löytöretkien reittejä. Ardesia soveltuu erinomaisesti myös ohjelmistojen
käytön opetukseen. Sillä voidaan korostaa ohjelman ikkunasta esiteltävät
kohdat, kuten painikenappulat tai valikot.
Alla olevan työpöydän ja ohjelmien lisäksi Ardesiassa voi valita
taustaksi jonkin valmiista taustakuvista tai oman taustakuvan. Näin
Ardesiaa voi käyttää sopivalla taustakuvalla vaikka liitutaulun sijasta.
Toisaalta taustakuvaksi voi valita tarpeen mukaan nuottiviivaston,
kartan tai kaavakuvan ihmisen luuston rakenteesta.
Piirtotyökaluina Ardesiassa ovat vain oleellisimmat. Kynä, läpinäkyvä
korostuskynä, täyttötyökalu, tekstityökalu, pyyhekumi sekä nuolipäisiä
viivoja piirtävä työkalu. Työkalujen toiminnan oppi nopeasti ja helposti
kokeilemalla niitä. Piirtojäljen ja tekstin koon voi valita neljästä eri
koosta ja piirtotilaksi on valittavissa kolme eri tilaa: täysin vapaa
piirtäminen sekä kulmikkaita tai kaarevia murtoviivoja piirtävät tilat.
Piirtovärin voi valita viidestä tarjolla olevasta väristä tai valita
oman värin siihen tarkoitetulla työkalulla. Nuolityökalu sen sijaan
päästää käyttäjän käyttämään "kalvon" alla olevia muita ohjelmia
normaalisti.
Ardesiasta on mahdollista myös tallettaa näytön sen hetkinen sisältö
png-kuvana tai pdf-tiedostona. Mielenkiintoinen ominaisuus on myös
mahdollisuus tehdä näytön tapahtumista videotallenne. Ardesia tallentaa
videolle samalla myös äänen, joten tällä toiminnolla on helppoa tehdä
esityksestä myöhemminkin katsottava tallenne. Näin on myös mahdollista
tehdä helposti jonkin ohjelman käyttöä opettavia tai esitteleviä
videoita. Videot tallennetaan vapaassa Ogg Theora -muodossa, jonka
katsominen onnistuu esimerkiksi
VLC-mediasoittimella tai
Firefox-selaimella.
Ardesia vaatii Linux-ympäristössä toimiakseen kompositointiin kykenevän
ikkunoidenhallinnan. Tyypillisillä KDE-, Gnome- tai Unity-työpöydillä
tämän ei pitäisi olla ongelma.
Kotisivu
http://code.google.com/p/ardesia/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows (Vista ja 7)
Asennus
Uusimmissa Ubuntuissa ja luultavasti monissa muissakin
Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan pakettivarastoista.
Windows Vista ja Windows 7 -järjestelmiin ohjelma löytyy sen
kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Lyhyen esittelyn Ardesian käytöstä voi katsoa
Youtube-videosta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ardesia (http://viikonvalo.fi/Ardesia)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
GCompris on vapaa oppimisohjelma. Sen sisältämät lukuisat erilaiset
aktiviteetit tarjoavat paljon opettavaista puuhaa 2–10-vuotiaille
lapsille.
Ohjelman nimi
GCompris tulee ranskan kielen sanoista "J’ai compris", eli "Ymmärrän".
Ohjelmaan on kerätty yli 120 erilaista opettavaista aktiviteettia, jotka
on luokiteltu muutamaan selkeään kategoriaan: tietokoneen ymmärtäminen,
oivallustehtävät, palapelit, viihdykkeet, matematiikka, lukeminen,
kokeilutehtävät ja strategiapelit. Suurimmat kategoriat on jaettu vielä
alaluokkiin. Esimerkiksi matematiikka on jaoteltu järjestämistehtäviin,
laskutehtäviin ja geometriatehtäviin. Kukin aktiviteetti on lisäksi
merkitty tehtävän vaativuutta kuvaavalla määrällä tähtiä. Moni
aktiviteetti on lisäksi asteittain vaikeutuva, eli aina suoritetun tason
jälkeen tulee seuraava, joka on hieman monimutkaisempi, vähän nopeampi
tai jollain muulla tavalla vaativampi. Osa aktiviteeteista on enemmän
leikkisiä ja pelillisiä, osa suoremmin opettavaisia, mutta jokaisen on
tarkoitus opettaa jotain tiettyä taitoa.
Tietokoneen kanssa aloitteleville on kategoriassa "tietokoneen
ymmärtäminen" erilaisia harjoituksia, joilla voi opetella näppäimistön
ja hiiren käyttöä. Nämä tehtävät soveltuvat toki myös vanhemmille
käyttäjille, jotka vielä totuttelevat tietokoneen hallintalaitteiden
käyttöön. Taivaalta putoavien sanojen kirjoittamista harjoituttava
aktiviteetti voi olla myös erinomainen väline kymmensormijärjestelmän
käytön harjoitteluun.
Suuri osa ativiteeteista ja ohjelman puhutuista äänistä on suomennettu,
mutta osan suomennos on vielä hieman vajavaista.
Aktiviteetteja on hyvin monipuolisesti ja luovasti eri aloilta ja eri
asioiden harjoittamiseen. Esimerkiksi oivallustehtävien alta löytyy
muiden tavallisempien muistipelien lisäksi äänimuistipeli, jossa
etsitään samanlaisten kuvien sijasta samoja ääninäytteitä. Myös sokeiden
käyttämälle Braille-järjestelmälle, eli pistekirjoitukselle, on
omistettu oma osionsa, jossa pääsee opettelemaan järjestelmän kirjaimia
ja numeroita.
Muita mainittavia aktiviteetteja ovat esimerkiksi maantietopalapelit,
joissa siirrellään maanosia, valtioita ja osavaltioita kartalle oikeille
paikoilleen, kellotehtävä, jossa harjoitellaan kellotaulun ymmärtämistä,
kanavatehtävä, joka opettaa, miten sulkuportit toimivat ja
purjehduskilpailutehtävä, jolla voi oppia yksinkertaista ohjelmointia.
Koska ohjelman tekijät haluavat edistää Linux-järjestelmien käyttöä, on
ohjelman vapaissa Windows- ja Mac OS X -versioissa rajoitettu määrä,
noin 60 kappaletta, aktiviteetteja. Näihinkin järjestelmiin on
mahdollista hankkia täysi paketti aktiviteetteja pientä korvausta
vastaan. Tällä hetkellä aktivointikoodi maksaa 9 €. Linux-järjestelmiin
täysi valikoima aktiviteetteja on kuitenkin täysin vapaasti saatavilla.
Kotisivu
http://gcompris.net/
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit
Asennus
GCompris löytyy Linux-jakeluiden omasta pakettivarastosta. Windows-
ja Mac OS X:lle asennuspaketti löytyy ohjelman kotisivuilta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GCompris (http://viikonvalo.fi/GCompris)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Gnumeric on vapaa ja tarkka taulukkolaskentaohjelma, joka tukee useita
tiedostomuotoja.
Gnumericin
pyrkimyksenä on olla paras taulukkolaskentaohjelma. Gnumericin
tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sen tekijät ilmoittavat vapauden, nopeuden
ja tarkkuuden. Vapaalla GNU GPL-lisenssillä
julkaistun Gnumericin luvataan pysyvän käytettävänä suurillakin
taulukoilla. Sen tekijät ovat myös ylpeitä siitä, että Gnumeric laskee
kaavojen arvot oikein. Gnumericin mainostetaan sisältävän kaikki
Microsoft Excelin kaavat sekä niiden lisäksi 154 muuta kaavaa. Se lukee
ja kirjoittaa tärkeimpien taulukkolaskentaohjelmien tiedostomuotoja
(taulukko tuetuista
tiedostomuodoista),
erityisesti Excelin .xls- ja Open-/LibreOfficen .ods-muotoja. Gnumeric
osaa tallentaa taulukot tarvittaessa myös esimerkiksi pdf-, html- sekä
latex-muodossa. Täydellisen ominaisuuslistan voi lukea ohjelman
www-sivuilta.
Kaavioiden piirtämistyökalu poikkeaa joistain muista
taulukkolaskentaohjelmista siinä, että kaavion muokattavia osia ei
valita suoraan kaaviosta ja editoida suoraan paikallaan vaan muokattava
osa valitaan kaavion rakenteen esittävästä puusta, johon elementtejä on
mahdollista lisätä ja poistaa. Näin on mahdollista esimerkiksi lisätä
useita kaavioita samaan graafiin ja helposti muokata kaavioiden osia,
kuten x- ja y-akselia, niiden tekstejä, tyylejä ja värejä sekä
viittausta laskentataulukosta käyttävään dataan. Graafin osien
rakenteinen käsittely tekee sen muokkaamisesta huomattavan helppoa ja
selkeää.
Gnumericin toiminnallisuus on laajennettavissa siihen saatavilla
liitännäisillä. Esimerkiksi suuri osa eri tiedostomuotojen tuista on
toteutettu liitännäisinä.
Gnumericin mukana tulee myös komentorivityökalu ssconvert, jolla on
mahdollista muuntaa taulukkolaskentatiedosto yhdestä tiedostomuodosta
toiseen. Tällä työkalulla onnistuu siis esimerkiksi useamman tiedoston
muuntaminen helposti ilman, että käyttäjän tarvitsee availla ja
talletella tiedostoja käsin yksi kerrallaan.
Kotisivu
http://projects.gnome.org/gnumeric/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy jakelun omasta pakettivarastosta.
Windows-järjestemiin Gnumericin voi ladata ohjelman www-sivulta.
Ohjeet
Ohjekirja
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Open Goldberg Variations on pitkään vapaana ollut musiikki viimeinkin
laadukkaana vapaana nuotinnoksena ja äänityksenä.
Goldberg-muunnelmat (eli Goldberg-variaatiot), BWV 988, on Johann
Sebastian Bachin vuonna 1741 tai 1742 julkaistu klaveeriteos, jonka
alkuperäinen nimi oli Clavier-Übung – Aria mit verschiedenen
Veränderungen. Teos koostuu alussa ja lopussa soitettavasta teemasta
(aria) sekä sen kolmestakymmenestä muunnelmasta. Teos on saanut
yleisemmin tunnetun nimensä Bachin oppilaan, cembalisti Johann Gottlieb
Goldbergin mukaan. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat)
Open Goldberg Variations -projektin tavoitteena oli saada tämä laadukas
klassinen musiikki vapaasti saataville sekä äänityksenä että
nuotinnoksena. Nuotit kirjoitettiin ohjelmalla
MuseScore ja soittajaksi saatiin Kimiko
Ishizaka.
Soittaja on aikamoinen moniottelija, hän on menestynyt myös
voimanostossa ja painonnostossa
(http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka). Muun hyvän
lisäksi projekti edisti MuseScoren kehitystä, nuotinnoksen
monimutkaisuus pakotti kehittämään MuseScoreen uusia
ominaisuuksia.
Tämän todella hienon musiikin voi 28. toukokuuta alkaen kuunnella
vapaasti projektin kotisivulta, tai tallentaa musiikkitiedostot omalle
koneelleen. Myös nuotit voi noutaa MuseScoren uusimman version
ymmärtämässä tiedostomuodossa. Tässä siis musiikkia, jonka voi ladata
omaan soittimeensa, kopioida kavereille, kuunnella maksamatta Teoston
tai Gramexin maksuja, soittaa itse ja periä vaikka maksu kuuntelijoilta,
siis vallan kerta kaikkiaan vapaasti. Nyt on Bach päästetty vapaaksi 271
vuoden jälkeen!
Tämän mahdollisti Kickstarterin kautta hankittu rahoitus. Tavoite
15 000 \$ ylittyi roimasti, 406 tukijaa lahjoitti yhteensä 23 748 \$.
Rahoitusta tarvittiin huolellisen nuotinnoksen laatimiseen,
laadukkaaseen studioäänitykseen ja taitavaan soittoon.
Goldberg-muunnelmat on teknisesti vaikea soitettava, pianistin piti
harjoitellakin ensin.
Projekti tuotti laadukasta vapaata musiikkia ja osoitti musiikin
tuottamiselle uuden rahoitustavan. Muusikko tai tuotantoyhtiö ei halua
luopua tekijänoikeuksista koska jostain heidänkin pitää elantonsa
ansaita. Open Goldberg Variations osoitti voitavan palkata musiikin
tekijät työhön ja julkaista teos vapaana musiikkina.
Pieni kauneusvirhe projektissa on, kun äänitys on julkaistu
MP3-tiedostona, joka tiedostomuoto
on patentilla suojattu. Kokonaan vapaa tiedostomuoto kuten Ogg
Vorbis olisi luonnikkaampi.
Onneksi myös FLAC-tiedosto on
tulossa saataville, siitä voi itse tehdä OGG-tiedoston.
Kotisivu
http://opengoldbergvariations.org/
Lisenssi
[Creative Commons Zero
license](Creative Commons Zero license),
http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Musiikit voi kuunnella selaimella kotisivulta tai ladata
tietokoneelleen samasta paikasta.
Open Goldberg Variations, webbisivu
Myös nuotit saatavilla
Nuottien ensimmäinen sivu
Viitteitä
Pianistin haastattelu Youtubessa
(Saksaksi)
Projektin
kuvaussivu
Projektin
saavutukset
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Open Goldberg Variations (http://viikonvalo.fi/Open_Goldberg_Variations)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla
voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin
monisivuisia dokumenttejakin.
Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja
lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti
täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja
helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin
yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä
tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen
käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton
skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman
ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa
vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti.
Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien,
takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen
asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen
ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin
ennen takuuajan umpeutumista.
Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta
siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat
painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai
kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen
sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun
kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun
rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta
skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen
valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat
vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja
valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa
valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita
asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.
Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää
sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja
png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan
yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg-
ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä
tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän
oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin
pdf-tiedostona.
Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle
SANE-järjestelmälle (Scanner Access Now
Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty
ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis
tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat
jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen.
Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on
oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä
suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita
käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi
XSane, KDE-työpöytäympäristön käyttämä
skanlite
sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva
gscan2pdf.
Kotisivu
https://launchpad.net/simple-scan
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, BSD-Unixit
Asennus
Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan
paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden
omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Simple Scan (http://viikonvalo.fi/Simple_Scan)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Bluefish on kehittynyt
tekstieditori webbisivujen
tekoon ja ohjelmatiedostojen kirjoittamiseen.
Bluefishissä on
runsaasti työkaluja dynaamisten webbisivujen kehitystyöhön. Bluefishissä
on tuki ohjelmointiin ainakin seuraaville kielille: Ada, ASP .NET ja
VBS, C/C++, CSS, CFML, Clojure, D, gettext PO, Google Go, HTML, XHTML ja
HTML5, Java ja JSP, JavaScript ja jQuery, Lua, Octave/MATLAB, MediaWiki,
NSIS, Pascal, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Shell, Scheme, SQL, SVG, Vala,
Wordpress ja XML.
Bluefish on toteutettu C-ohjelmointikielellä ja
GTK+-käyttöliittymäkirjastolla. Bluefish on suunnattu
käyttötarkoitukseltaan perustekstieditorin ja integroidun
kehitysympäristön väliin. Sen
ominaisuusvalikoima on
kattava ja siitä pitäisi löytymän kaikki mitä teksturilta voi
edellyttää.
Bluefish osaa muokata etätiedostoja
gvfs:n kautta. Eli omalla
työasemalla toimiva Bluefish voi muokata webbipalvelimella olevaa .html
tiedostoa suoraan, tarvitsematta noutaa sitä omalle koneelle ja kopioida
muokkauksen jälkeen takaisin. Tämä ominaisuus on webbisivun
mukaan vaillinaisesti
toteutettu Bluefishin Windows ja Mac OS X -versioissa.
Käytä Bluefishiä jos kirjoitat webbisivuja käsin, siis itse kirjoitat
.html ja .css tiedostot. Toinen tapahan on käyttää
työkalua, jolla
webbisivut kuvataan ja työkalu tuottaa HTML- ja CSS-tiedostot. Näissä ei
välttämättä voi paljoakaan vaikuttaa millaista koodia työkalu tuottaa,
mutta Bluefishillä voi kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin tarvitaan.
Bluefish aloitti vuonna 1997, tekijöinä Chris Mazuc ja Olivier Sessing.
Tavoitteena oli työkalu auttamaan Linuxia käyttäviä ammatikseen
webbisivuja tekeviä. Tuosta alkaen Bluefishiä on kehittänyt vaihteleva
joukko ammattimaisia web-kehittäjiä Olivier Sessinkin johdolla.
Projektin nimi on ollut vaihtuvainen, alkuperäinen nimi Thtml hylättiiin
liian salaperäisenä. Seuraava nimi oli Prosite, se hylättiin koska useat
web-kehitysyhtiöt käyttivät nimeä useissa maissa. Nimeksi tuli Bluefish,
kun logoksi ehdotettiin lapsen piirrosta sinisestä kalasta. Nykyinen
logo on ollut käytössä versiosta 1.0 alkaen.
Uusin versio 2.2.2 julkaistiin maaliskuun 1. päivänä.
Kotisivu
http://bluefish.openoffice.nl/index.html
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muut
käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Linux.fi Wikin lyhyt ohje
Englanninkielinen käsikirja,
keskeneräinen
Bluefish Wiki
Katso myös
Notepad++, GNU Emacs
Juuri käynnistetty
Mediawiki wikiteksti
HTML-tiedosto
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Bluefish (http://viikonvalo.fi/Bluefish)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:00
Sigil on vapaa työkalu epub-muotoisten sähkökirjojen tekoon.
Sigil on sähkökirjaeditori,
jolla kirjan muokkaaminen onnistuu sekä visuaalisessa
WYSIWYG-tilassa että sisällön
tarkemman hallinnan mahdollistavana raakakoodina. Ohjelman
tallennusmuotona on avoin sähkökirjatiedostomuoto
EPUB. EPUB-tiedostot hyödyntävät
olemassa olevia avoimia standardeja ja esimerkiksi jo olemassa olevan
html-muotoisen sisällön tuominen kirjaan on helppoa. WYSIWYG-tilassa
kirjan editoitava sisältö näyttää suurin piirtein siltä miltä sen on
tarkoitus lopullisena sähkökirjanakin näyttää. Esimerkiksi otsikot,
kuvat, luettelot ja korostukset näkyvät paikoillaan, kuten kirjoittaja
on ne tarkoittanutkin. Vaihtoehtoisesti sisältöä voi editoida
raakakooditilassa tai jaetussa näkymässä, jossa sekä lopputulos että
raakakoodi ovat yhtä aikaa näkyvissä.
Sigilin käyttöliittymä koostuu kirjaselaimesta, editointialueesta ja
sisällysluettelosta. Kirjaselaimessa (book browser) luetellaan kaikki
kirjan komponentit, eli tekstiosiot, kuvat, tyylimäärittelyt, kirjasimet
sekä muut tarvittavat osaset. Editointialueessa tapahtuu itse kirjan
muokkaaminen. Editointialueeseen voidaan avata muokattavaksi
kirjaselaimessa lueteltuja tekstiosioita ja tyylimäärittelyitä. Kirjan
voi kirjoittaa käyttämällä vain yhtä tekstiosiota, mutta käytännössä on
hyödyllistä jakaa kirja esimerkiksi lukujen kohdalta osiin, jolloin
erillisten osien muokkaaminen on helpompaa niiden pienemmän koon vuoksi.
Myös kappaleiden uudelleen järjestäminen on helpompaa, kun ne ovat kukin
omassa osiossaan. Kirjaan voidaan lisätä kuvatiedostoja ja tekstiin
merkitä kohtia, joissa kuvat näytetään. Tyylimäärittelyillä voidaan
muokata kirjan ulkoasua, esimerkiksi muuttamalla otsikoiden
kirjasintyyliä tai tekstin korostustyylejä. Sisällysluettelonäkymä
näyttää nimensä mukaisesti kirjan sisällysluettelon.
Sisällysluettelonäkymän alareunan nappulalla sisällysluettelon saa
generoitua vastaamaan tekstiosioiden otsikkorakennetta juuri sillä
hetkellä. Generoinnin yhteydessä on mahdollista valita, minkä tasoiset
otsikot otetaan mukaan sisällysluetteloon. Myös valikoitujen otsikoiden
jättäminen pois sisällysluettelosta on mahdollista.
Sähkökirjaan voidaan lisätä myös useita metatietokenttiä. Tärkeimmät
tiedot ovat meta-editorissa heti kysytyt otsikko (title) ja tekijä
(author) sekä kirjan kieli. Näiden lisäksi lisättävissä on 15
perustietoa, esimerkiksi julkaisupäivä, kuvaus sekä kirjan ISBN-koodi.
Loput yli 200 metatietokenttää ovat valittavissa erillisen napin takaa.
Sigil tukee täysin EPUB2-standardia ja siinä on myös tuki svg-kuville.
Sigiliin on integroitu
FlightCrew-validaattori, joka
tarkistaa, että tiedosto on EPUB-standardin mukainen. Niin ikään
Sigiliin upotettu HTML Tidy puolestaan
varmistaa, että käytetyt xhtml-tiedostot ovat syntaksiltaan oikeellisia
ja siistittyjä.
Käytännössä EPUB-tiedosto on ZIP-paketti, jonka sisältö koostuu itse
kirjan tekstin sisältävistä xhtml-tiedostoista (tekstiosiot), ulkoasun
asettelun kuvaavista css-tyylitiedostoista, kirjassa käytetyistä kuvista
sekä mahdollisesti käytetyistä fonttitiedostoista. Näiden lisäksi
paketissa ovat vielä sisällysluettelon sekä metatiedot ja kirjan
rakenteen kuvaavat xml-tiedostot. EPUB-tiedosto on siis mahdollista
rakentaa, jos osaa, tekemällä kaikki tarvittavat tiedostot käsin,
pakkaamalla ne ZIP-tiedostoon ja nimeämällä tiedosto epub-päätteiseksi.
Kirjan tekeminen Sigil-ohjelmalla on kuitenkin huomattavan paljon
helpompaa, sillä Sigil huolehtii muun muassa kirjan rakenteen
ylläpidosta ja sisällysluettelon luomisesta. Myöskään sisällön
kirjoittamiseen ei välttämättä tarvita xhtml-kielen tuntemista vaan
WYSIWYG-editoria käyttäen kirjan kirjoittaminen on varsin intuitiivista.
Kannattaa kuitenkin huomata, että xhtml-kielen ja css-tyylien tunteminen
mahdollistaa sähkökirjan rakenteen ja ulkoasun monipuolisemman ja
näyttävämmän muokkaamisen.
Kotisivu
http://code.google.com/p/sigil/
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit eri järjestelmiin löytyvät sen kotisivuilta.
Linkit Windows- ja Mac OS X -paketteihin löytyvät suoraan etusivun
vasemmasta palkista. Linkit eri Linux-jakeluihin sopiviin
paketteihin löytyvät
wiki-sivulta.
Linuxeihin ohjelma kannattaa asentaa näiden pakettien avulla eikä
"InstallationInstructions"-sivun ohjeen mukaan.
Käyttöohjeet
Käyttäjän opas.
Sigilin käyttöliittymä WYSIWYG-näkymällä
Jaettu WYSIWYG- ja koodinäkymä.
Sigilin editointia koodinäkymällä.
Kirjan sivulle lisätty kuva ja otsikkorakenteesta generoitu
sisällysluettelo
Metatietomuokkain
Lisätään kenttiä yleisimpiä metatietoja
varten.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Sigil (http://viikonvalo.fi/Sigil)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:03:01
OpenShot korkeatasoinen vapaa ohjelmisto videoeditointiin.
OpenShot on
käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä
onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin
monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja
otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee
lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole
suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin
suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten
miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia
tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä
ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva
lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus,
josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi
pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet.
OpenShotin käyttöliittymä koostuu kolmesta osiosta:
"luetteloruutu", joka luettelee omilla välilehdillään
projektissa käytettävissä olevat tiedostot, siirtymät ja tehosteet,
esikatseluruutu, jossa aikaansaannosta voi katsoa
reaaliaikaisena videona,
useammista raidoista koostuva
aikajana, jolle käytettyjä video-,
ääni- ja kuvatiedostoja voi sijoitella.
Yksinkertaisimmillaan
videon editointi tapahtuu seuraavasti.
Ensin aloitetaan uusi projekti, eli valitaan projektille nimi ja
tallennuskansio, kerrotaan videotuotoksen arvioitu pituus sekä valitaan
projektille profiili. Profiililla valitaan käytännössä videon kuvakoko,
kuvasuhde sekä kuvataajuus. Valittavan profiilin määrää videon
käyttötarkoitus. Esimerkiksi DVD-levyn tekoon sopivia profiileja ovat
"DV/DVD PAL" ja "DVD/DVD Widescreen PAL" riippuen videomateriaalin
kuvasuhteesta. Tämän jälkeen projektin tiedostolistaan tuodaan
työkalupalkin pluspainiketta painamalla halutut video-, ääni- ja
kuvatiedostot. Tästä listasta tiedostot voi tämän jälkeen sijoitella
hiirellä raahaamalla paikoilleen aikajanan raidoille. Ylemmällä raidalla
olevat kuvat ja videot näkyvät aina samalla kohtaa olevan alemman raidan
sisällön päällä. Kustakin raidasta voi erikseen valita, näytetäänkö sen
kuvaa ja soitetaanko sen ääntä. Näin on mahdollista käyttää esimerkiksi
yhden videon kuvaa ja toisen ääntä. Raitoja saa lisättyä aikajanan
työkalupalkin pluspainikkeella. Kun kaikki halutut leikkeet ovat
aikajanalla paikoillaan, voidaan kootusta kokonaisuudesta luoda uusi
videotiedosto työkalupalkin "Vie videoksi"-toiminnolla. Tässä vaiheessa
kysytään vielä luotavan tiedoston tiedot. Tiedot on jaoteltu kahteen
välilehteen: yksinkertainen ja lisäasetukset. Yksinkertaiset asetukset
sisältävät valmiina valintoina yleisimmät käyttökohteen, kuten
DVD-videon ja web-videon luonnit. Lukuisia tarkempia yksityiskohtia voi
kuitenkin muokata lisäasetusvälilehdeltä. Lopullisen videon koostaminen
saattaa kestää materiaalin määrästä ja laadusta riippuen lyhyemmän tai
pidemmän aikaa.
Pelkän videoleikkeiden asettelun lisäksi kokonaisuuteen voidaan luoda
erilaisia siirtymiä ja tehosteita. Siirtymällä tarkoitetaan sitä, miten
yhdestä videoleikkeestä siirrytään toiseen esimerkiksi vähitellen
häivyttämällä tai vaikka kaihdinefektillä. Käytännössä tämä tehdään
laittamalla peräkkäiset video-otokset kahdelle peräkkäiselle raidalle
hieman limittäin ja raahaamalla siirtymälistasta valittu siirtymä tähän
limittäiseen kohtaan ja venyttämällä siirtymä sopivan mittaiseksi. Näin
siirtymän kohdalla toisella raidalla oleva kuva häviää vähitellen
näkyvistä ja toisella oleva kuva tulee samalla esiin. Toteutukseltaan
siirtymät ovat vain harmaasävyisiä png-, pgm- tai svg-kuvia ja siirtymä
etenee siten, että ylemmän raidan kuva muuttuu läpinäkyvästä vähitellen
näkyväksi siirtymäkuvan harmaasävyjen mukaan. Näin myös omien
siirtymäefektien tekeminen on varsin helppoa.
Tehosteet puolestaan ovat video- tai äänileikkeen sisältöön luotavia
muunnoksia. Kuvaan voidaan esimerkiksi lisätä satunnaisia naarmuja ja
tärinää sekä muuttaa sen värit seepiaksi, jolloin video saadaan
näyttämään vanhalta filmiltä. Äänitehosteilla voidaan haluttuun
leikkeeseen lisätä vaikka bassoa tai kaikua.
OpenShotissa kukin aikajanalla oleva leike esittää pätkää jostain
valitusta tiedostosta. Pätkä alkaa jostain kohtaa tiedostoa ja kestää
jonkin määrätyn pituuden. Samasta tiedostosta voi olla useita leikkeitä
eri kohdissa aikajanaa ja näitä leikkeitä voi saksityökalulla jakaa
kahtia. Kutakin leikettä voi myös venyttää venytystyökalulla, jolloin
käytännössä siirretään käytettävän leikkeen alku- tai loppukohtaa
kyseisessä video- tai äänitiedostossa. Hiiren toisella napilla leikettä
klikkaamalla saadaan esiin valikko yleisimmistä leikkeelle tehtävistä
operaatioista, kuten alun tai lopun häivytys. Valikon kautta pääsee myös
leikkeen ominaisuudet sisältävään ikkunaan, jossa pääsee muokkaamaan
kaikkia leikkeeseen vaikuttavia tietoja, kuten sen alku- ja loppukohtaa,
nopeutta, kokoa, sijaintia, tehosteita ja niin edelleen.
Videoiden ja äänitiedostojen lisäksi projektiin voi lisätä kuvia sekä
staattisia ja animoituja otsikoita. Projektiin lisättyjä kuvia voi
asetella aikajanan raidoille haluttuihin kohtiin ja venytystyökalulla
venyttää niiden näyttämisen halutun pituiseksi. Näin voi helposti luoda
vaikka kuvaesityksen ja laittaa toiselle raidalle taustalle musiikkia
soimaan. Otsikkoja varten OpenShotissa on joukko valmiita pohjia, joista
voi valita mieleisimmän. Pohjissa tausta on tyypillisesti läpinäkyvä,
jolloin otsikkoleikkeen läpi näkyy alemmalla raidalla oleva video.
Tekstin kirjasimen ja värin voi työkalulla valita haluamakseen.
Tarvittaessa luotavaa otsikkoa voi muokata täysin mielensä mukaan
valitsemalla "Käytä laajempaa editoria". Otsikkokuvat ovat käytännössä
svg-kuvia ja tämä laajempi muokkaaminen tapahtuukin
Inkscape-ohjelmalla, joten otsikoita tehdessä
vain taivas on rajana. OpenShotiin on mahdollista lisätä myös
animoituja otsikoita. Myös näitä varten
ohjelmassa on valmiita pohjia, joista valita. Animoitujen otsikoiden
käyttämiseen tarvitaan erillinen
Blender-ohjelmisto, joka hoitaa animaatioiden
renderöinnin.
Kotisivu
http://www.openshot.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan
pakettivarastoista. Viimeisen versio löytyy ohjelman kotisivujen
download-osiosta. Sivuilta
löytyy myös linkki AV
Linux-live-DVD-levyyn. Tältä
DVD-levyltä tietokoneen käynnistämällä voi OpenShot-ohjelmaa
kokeilla asentamatta sitä tai linuxia.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeet (englanniksi)
Ohjelmaan löytyy suomenkielinen opas FLOSS
Manuals-sivustolta
Openshot Users -foorumi,
jossa käydään keskustelua OpenShotista sekä jaetaan tutorialeja,
vinkkejä, siirtymiä, tehosteita sekä esitellään ohjelmalla tehtyjä
esimerkkivideoita.
Videoita
Ohjelman toimintoja esitteleviä videoita löytyy kotisivujen
video-osastolta.
Aloitetaan uusi projekti
Lisätään halutut tiedostot listaan ja raahataan leikkeet kohdilleen
aikajanalle.
Lisätään ääniraita.
Kuvalle ja äänelle voi lisätä tehosteita.
Leikkeellä on useita muokattavissa olevia
ominaisuuksia.
Leikkeitä voi leikata useampaan osaan.
Ohjelmassa on useita valmiita
otsikkotyyppejä.
Otsikkopohjia voi muokata vapaasti
Inkscapella.
Otsikon käyttö ja siirtymän lisääminen.
Ohjelmassa on useita valmiita pohjia animoiduille otsikoille.
Animoitujen otsikoiden käyttö vaatii Blender-ohjelman
asentamisen.
Animoitu otsikko voidaan lisätä aikajanalle kuin mikä tahansa
videoleike.
Lopulliseen videoiden renderöintiin on useita käyttövalmiita
asetuksia.
Lopullisen videon luonti kestää koneen tehoista riippuen jonkin
tovin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OpenShot (http://viikonvalo.fi/OpenShot)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
KMediaFactory on helppokäyttöinen vapaa ohjelma video-DVD-levyn
luomiseen.
KMediaFactorylla on helppoa ja nopeaa luoda kotivideoista,
tv-tallenteista ja kuvaesityksistä valikoilla varustettu DVD-levy
polttovalmiiksi. Valikoiden tekeminen on helppoa käyttämällä
valittavissa olevia valmiita pohjia. Ohjelma on kotimaista tuotantoa.
Sen tekijä on suomalainen Petri Damstén.
DVD-levyn luonti etenee neljässä vaiheessa.
Projektin asetukset
Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmalle kerrotaan projektin asetukset, eli
luotavan DVD-levyn otsikko, levyn tyyppi, jolle ovat vaihtoehtoina
"DVD-PAL" ja "DVD-NTSC", haluttu kuvasuhde, eli "4:3" tai "16:9", sekä
kansio, johon lopputulos tallennetaan.
Sisältö
Toisessa vaiheessa ohjelmalle annetaan DVD-levyn sisältö. Oletuksena
projektiin on mahdollista lisätä kahta tyyppiä olevia sisältöraitoja:
videoita ja kuvaesityksiä. Tarvittavan lisäosan asentamalla projektiin
on mahdollista lisätä myös DVB-videoita, eli digi-tv-tallenteita.
Lisättävien video-tiedostojen tulee olla jo valmiiksi DVD-yhteensopivia
MPEG2-videoita, jotka voi omista tallenteista tehdä ja leikata
esimerkiksi OpenShot-ohjelmalla. Kuvaesitykseksi
taas kelpaa joukko JPG- tai PNG-muotoisia kuvia. Ohjelman kotisivulla
luvataan, että kuvaesityksen voisi tehdä myös valmiista PDF- tai
ODP-muotoisesta esityksestä, mutta ainakaan Ubuntun versiolla
kokeiltaessa tämä toiminto ei tuntunut toimivan. Kullekin raidalle on
määriteltävissä erikseen otsikko, esikatselukuva, kuvasuhde sekä
kappalejako. Videoraidalle voi lisäksi määritellä ääniraitojen kielet
sekä tekstitykset ja kuvaesitykselle taustalla soitettavat äänitiedostot
sekä tekstityksenä toimivien kommenttien asetukset.
Valikoiden ulkoasu
Kolmannessa vaiheessa valitaan DVD-levyn valikoiden ulkoasu tarjolla
olevista pohjista. Valmiita pohjia valikoille on kourallinen ja muutaman
yhteisön tekemän pohjan lisää saa ladattua verkosta painamalla
tähtikuvaketta. Osaava voi myös ottaa mallia olemassa olevista pohjista
ja tehdä omansa. Valitun pohjan asetuksia pystyy vielä jonkin verran
säätämään klikkaamalla hiiren oikealla napilla pohjan kuvaketta.
Tyypillisiä säädettävissä olevia asetuksia ovat taustakuva, taustaäänet,
pääotsikon ja raitojen otsikoiden fontit ja niiden värit, soitetaanko
ensimmäinen raita heti, kun levy laitetaan soittimeen, mitä tehdään
raidan soittamisen jälkeen ja valikoiden kieli.
Materiaalin valmistelu
Kun kaikki muut asetukset on saatu tehtyä, valmistellaan neljännessä ja
viimeisessä vaiheessa materiaali DVD-levyn polttoa varten. Tässä
vaiheessa valittavina on neljä eri vaihtoehtoa: DVDAuthor-projekti,
DVD-kansio, K3b-projekti ja ISO-levykuva. Näistä vaihtoehdoista
DVDAuthor-projekti tekee DVDAuthor-ohjelman kanssa yhteensopivan
projektin DVD-levyn polttoa varten. DVD-kansio on DVD-poltto-ohjelmalla
levylle poltettavissa oleva kansiorakenne, josta tulevaa levyä voi myös
esikatsella esimerkiksi Xine-ohjelmalla. K3b-projekti on K3b-nimisen
levynpoltto-ohjelman käsittelemässä projektimuodossa. Neljäs vaihtoehto,
eli ISO-levykuva on ehkä kaikkein helpoin, sillä siinä lopputuloksena on
vain yksi DVD-levyä esittävä tiedosto, jonka voi
levykuvanpolttotoiminnolla polttaa suoraan DVD-levylle
poltto-ohjelmalla. ISO-kuvan esikatselu onnistuu esimerkiksi
VLC-mediasoittimella.
KMediaFactory on rakennettu laajennettavaksi käyttämällä hyväksi
opendesktop.org-sivustoa. Erilaisten pohjien
tekijät ovat julkaisseet ne opendesktop.org-sivustolla ja KMediaFactory
osaa lisäpohjia etsiessä hakea niitä tuolta. Sivusto pitää yllä
pisteytyksiä ja lataustilastoja lisäosista ja sovelluksessa on
mahdollista järjestää hakutulokset näiden tietojen perusteella. Samalla
tavalla työkalut/tools-valikon kautta on mahdollista asentaa helposti
lisäosia opendesktop.org-sivustolta. DVB-tiedostojen lisääminen
projektiin tapahtuu juuri tällaisella lisäosalla.
Kotisivu
http://code.google.com/p/kmediafactory/ ja
http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy oletettavasti suuresta osasta Linux-jakeluita suoraan
paketinhallinnasta. Lähdekoodit ovat saatavilla ohjelman
kotisivuilta.
Aloitetaan uusi projekti.
Lisätään projektiin materiaalia.
Yksi videoraita lisätty levylle.
Ensimmäisen videoraidan asetuksia. Raitaan voidaan lisätä
kappaleita, joihin voidaan hypätä suoraan. Esikatselukuvat kullekin
kappaleelle sekä koko raidalle.
Ääniraidan kielen valinta ja tekstityksen
asetukset.
Tekstityksen asetukset.
Still-kuvista voidaan luoda kuvaesityksiä lisäämällä niitä omalle
kuvaesitysraidalle. Myös kuvaesitykseen voidaan merkitä
kappalejaot.
Ääniraita kuvaesitykselle erillisestä äänitiedostosta. Tässä Open
Goldberg Variationsia mp3-tiedostona.
Kuvaesityksen tekstitysten asetukset. Tekstityksinä näytetään
kunkin kuvan kohdalla sen
"kommentti"-kenttä.
Kaksi raitaa lisättynä: yksi video ja yksi
kuvaesitys.
Oletuksena valikoille on valittavissa kolme mallipohjaa. Tässä
mallissa ensimmäinen raita on esillä oletuksena ja muut valinnan
takana.
Toisessa mallipohjassa molemmat raidat ovat esillä
esikatselukuvineen.
Mallipohjien säädettävät asetukset saa esille klikkaamalla pohjan
kuvaketta hiiren oikealla napilla.
Muutama pohja lisää on ladattavissa opendesktop.org:ista
KMediaFactoryn lisäosien asentajalla.
Matka-aiheinen pohja.
ISO-levykuvan luonti käynnissä. Tämän jälkeen DVD-levy voidaan
polttaa tästä kuvasta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KMediaFactory (http://viikonvalo.fi/KMediaFactory)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
K3b on monipuolinen ja selkeä vapaa CD- ja DVD-levyjen
poltto-ohjelma.
K3b on Linux- ja muissa
Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä usein käytettyyn
KDE-työpöytäympäristöön suunniteltu CD- ja DVD-levyjen polttoon ja
rippaamiseen tarkoitettu ohjelma. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä
sitä myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. Ohjelmaa voidaan käyttää
projektityyppisesti data-, audio- ja videolevyjen luomiseen koneella
olevasta materiaalista, levykopion luomiseen levyltä tai
levykuvatiedostosta, musiikin tai videoiden kopioimiseen tietokoneelle
joko mediatiedostoina tai levykuvana sekä muuhun optisten levyjen
käsittelyyn, kuten alustukseen ja uudelleen kirjoitettavien levyjen
tyhjentämiseen.
Ohjelman käyttöliittymä on jaettu kahteen osaan. Ikkunan yläosassa on
tiedostoselain, josta voi valita levylle kirjoitettavat tiedostot.
Ikkunan alaosasta taas valitaan ensin käytettävän projektin tyyppi ja
tämän jälkeen siinä näytetään luotavan levyn sisällön projektin tyypin
mukaisesti. Projekteja voi olla yhtä aikaa useampia auki eri
välilehdissä. Materiaalin lisääminen uuteen datalevy- tai
ääni-CD-projektiin tapahtuu helposti raahaamalla tiedostoja ikkunan
yläosasta alaosaan. Datalevylle voi lisätä hakemistorakennetta normaalin
tiedostohallinnan tavoin. Äänilevylle voidaan kopioida erimuotoisia
äänitiedostoja, kuten ogg-, mp3- ja flac-tiedostoja, ja ne muunnetaan
polton yhteydessä CD-levyllä käytettävään audiomuotoon.
Levyjen kopiointi tapahtuu käytännössä siten, että ohjelma lukee levyn
sisällön kiintolevylle levykuvaksi, joka lukemisen jälkeen kirjoitetaan
tyhjälle levylle. Kopioinnin yhteydessä voidaan valita, minne luettava
levykuva kirjoitetaan ja poistetaanko se kirjoittamisen jälkeen. On
mahdollista myös vain lukea levykuva kiintolevylle kirjoittamatta sitä
uudelle levylle. Aiemmin luetun levykuvan tai esimerkiksi Internetistä
ladatun Linux-jakelun levykuvan voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle
työkaluvalikosta löytyvällä valinnalla "Polta levykuva..."/"Burn
Image...". Tällä samalla toiminnolla saa kirjoitettua DVD-levylle
esimerkiksi KMediaFactory-ohjelmalla luotu
video-DVD:n ISO-levykuva.
Video-DVD:n voi kasata K3b:n projektina keräämällä kaikki tarvittavat
tiedostot oikeanlaiseen hakemistorakenteeseen. Helpompaa DVD-videon
tekeminen kuitenkin on luomalla se
KMediaFactorilla joko K3b-projektina, jolloin
projektitiedoston voi avata suoraan K3b:ssä ja tarvittaessa muokata
sitä, tai valmiina ISO-levykuvana, jonka voi K3b:llä polttaa suoraan
levylle.
K3b:tä voi käyttää myös CD-levyn sisällön purkamiseen kiintolevylle
esimerkiksi ogg- tai mp3-muotoon. K3b osaa etsiä levyn esittäjä- ja
kappaletiedot Internetistä CDDB-tietokannasta ja muodostaa
tallennettavien tiedostojen nimet näiden tietojen perusteella käyttäjän
määrittelemän kaavan mukaisesti.
Kotisivu
http://www.k3b.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, PC-BSD, FreeBSD
Asennus
Linux-jakeluissa K3b löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Aluksi valitaan luotavan projektin tyyppi, levykuvan poltto tai
sisällön purku levyltä.
Yleisimmin käytetyt tehtävät ovat tarjolla etusivulla kuvakkeina ja
muut vaihtoehdot "Lisää toimintoja..."-valinnan
takana.
Data-projektissa tiedostoja valitaan levylle poltettavaksi
raahaamalla ikkunan yläosan tiedostoselaimesta ikkunan
alaosaan.
Oletuksena luotavan levyn koko päätellään optisessa asemassa
olevasta tyhjästä levystä, mutta koon voi valita myös itse hiiren
oikealla nappulalla ikkunan alaosasta koon kohdalta
klikkaamalla.
Levyn kopionti ja siihen liittyviä valintoja.
Levyä kopioitaessa luotavan levykuvan tallennuspaikan voi määrätä
kopiointi-ikkunan toisella välilehdellä.
Levyn poltto valmiista ISO-levykuvasta.
KMediaFactorylla luotu K3b-projekti avattuna
K3b:ssä.
Open Goldberg Variations projektin mp3-muotoisia kappaleita
lisättynä audio-CD-projektiin.
Audio-CD:n polton asetukset.
Audio-CD:n poltto käynnissä.
CD-levyn kappaleiden tiedot haettu CDDB:stä ja valmiina kappaleiden
purkuun kiintolevylle.
Kiintolevylle talletettavien kappaleiden nimien
määrittely.
Kappaleet valittu tallennettavaksi ogg-muotoon valittuun
hakemistoon.
Kappaleiden purku levyltä ja muuntaminen ogg-muotoon
käynnissä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: K3b (http://viikonvalo.fi/K3b)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
Flickr-kuvanjakopalvelu sisältää paljon käyttäjien Creative Commons
-lisensseillä jakamia kuvia.
Yahoo!:n omistamassa Flickr-kuvanjakopalvelussa
käyttäjät voivat jakaa kuviaan maailmalle. Oletuksena kuville merkitään
tekijänoikeustiedoksi "All rights reserved", eli silloin kuvan tekijä ei
luovu mistään oikeuksistaan julkaistessaan sen. Kuvan palveluun lataavan
käyttäjän on kuitenkin mahdollista vaihtaa kuvan lisenssiksi jokin
tarjolla olevista kuudesta Creative
Commons -lisenssistä. Tällöin käyttäjä
antaa muille luvan käyttää kuvaansa kyseisen lisenssin sallimin ehdoin.
Näin kuvan uudelleenkäyttö on mahdollista kysymättä erikseen lupaa
oikeuksien omistajalta, sillä lupa on jo etukäteen myönnetty. Tällöin
kuvasivun oikeaan reunaan tulee lisenssin kohdalle normaalin "All rights
reserved" -tekstin tilalle teksti "Some rights reserved" sekä kyseistä
lisenssiä kuvaavat symbolit.
Tarjolla olevat Creative Commons -lisenssit ovat:
Attribution Creative Commons
Attribution-ShareAlike Creative Commons
Attribution-NonCommercial-ShareAlike Creative Commons
Attribution-NonCommercial Creative Commons
Attribution-NonCommercial-NoDerivs Creative Commons
Attribution-NoDerivs Creative Commons
Suomeksi näiden lisenssien nimet ovat:
Nimeä
Nimeä-Tarttuva
Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva
Nimeä-Epäkaupallinen
Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen
Nimeä-Ei muutoksia
Lisenssit ovat yhdistelmiä neljästä eri ominaisuudesta:
Nimeä
Alkuperäisen tekijän nimi on mainittava edelleen jaettaessa tai
julkaistaessa.
Tarttuva
Edelleen jaettu teos on jaettava tai julkaistava samalla lisenssillä
kuin alkuperäinen teos.
Epäkaupallinen
Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, eli esimerkiksi
osana omaa myytävää tuotetta.
Ei muutoksia
Alkuperäinen tekijä kieltää muutosten tekemisen teokseen.
Lisensseistä Nimeä ja Nimeä-Tarttuva lasketaan vapaiksi
lisensseiksi, eli niillä lisensoidut teokset ovat VALOa, sillä ne eivät
rajoita teoksen käyttöä. Niillä julkaistuja teoksia saa käyttää myös
kaupallisiin tarkoituksiin ja niitä saa muokata tai käyttää osana uutta
teosta. Loput neljä ovat muuten vain hieman hyödyllisempiä kuin
tavallinen "kaikki oikeudet pidätetään" -vaihtoehto. Ne antavat edes
jotain oikeuksia jatkokäyttöön.
Flickr-palvelussa on oma osionsa Creative Commons -lisensoiduille
kuville. Tähän osioon pääsee suoraan osoitteella
http://www.flickr.com/creativecommons/
tai melkein miltä tahansa Flickr-sivulta yläreunan
"Explore"-pudotusvalikosta kohdasta "Creative Commons". Tällä sivulla on
kunkin kuuden lisenssin alla lueteltuna muutama satunnainen
esimerkkikuva sekä linkki, jonka takaa löytyy lisää samalla lisenssillä
lisensoituja kuvia sivutettuna uutuusjärjestyksessä. Tällä sivulla
olevalla hakukentällä voi hakea lisää samalla lisenssillä julkaistuja
kuvia haluamillaan hakusanoilla. Tulokset näytetään, kuten normaalissa
Flickr-haussa, mutta hakutuloksiin on sovellettu lisenssin mukaista
suodatinta. Creative Commons -lisensoituja kuvia voi etsiä myös
Flickr-sivuston laajennetulla (advanced) haulla ruksimalla
hakuehdoista, että etsitään vain CC-lisensoitua sisältöä ja tarvittaessa
tarkentamalla, halutaanko myös lupa kaupalliseen käyttöön tai
muokkaamiseen.
Kuvasivulla kuva näytetään todennäköisesti alkuperäistä pienemmässä
koossa ja suuremman version kuvasta saa ladattua itselleen valitsemalla
kuvan yläpuolelta "Actions"-valikosta kohta "View all sizes".
CC-lisensoidun sisällön lisäksi Flickr-sivustolla on mielenkiintoinen
osio nimeltä The Commons.
Kokoelmaan on julkaistu historiallisia kuva-aarteita useiden julkisten
organisaatioiden arkistoista. Kokoelma alkoi Flickr-sivuston ja
Yhdysvaltain kongressin kirjaston yhteisprojektina ja on sittemmin
laajentunut kattamaan useita muita kulttuuriperintöä vaalivia
organisaatioita. Sen tarkoituksena on tarjota helppo pääsy julkisten
laitosten kuvakokoelmiin ja lisätä yleisön tietoa. Kokoelman kuvien
lisenssitiedoiksi on merkitty: "no known copyright restrictions",
eli "ei tiedossa olevia tekijänoikeusrajoituksia". Tämä tarkoittaa,
että kuva on jotain seuraavista:
Materiaalin tekijänoikeus on umpeutunut ja se on siksi julkista
omaisuutta (public domain);
Materiaali on jostain muusta syystä siirtynyt julkiseksi
omaisuudeksi;
Julkaiseva organisaatio omistaa tekijänoikeudet eikä ole
kiinnostunut kontrolloimaan käyttöä; tai
Julkaisevalla organisaatiolla on riittävät lailliset oikeudet antaa
lupa käyttää materiaalia rajoituksetta.
Tarkemmin tietoa The Commons -kokoelman materiaalin käytöstä
osoitteesta:
http://www.flickr.com/commons/usage/ .
Kuvien julkaisemisen lisäksi The Commons -projekti kerää
Flickr-palvelun käyttäjiltä kuviin tageja ja kommentteja, joilla on
tarkoitus saada lisää tietoa kuvien esittämistä sisällöistä.
Kuvien käytön lisäksi on tietenkin suositeltavaa myös osallistua
valikoiman kartuttamiseen julkaisemalla omia kuvia mahdollisimman
vapaalla lisenssillä. Hyvä kuva voi aina hyödyttää jotakuta.
Kotisivu
http://www.flickr.com/creativecommons/
http://www.flickr.com/commons
Lisenssi
Creative Commons -lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat
Lisenssin valinta, kun käyttäjä lataa kuvia
Flickr-palveluun.
CC-lisensoidun kuvan lisenssin kohdalla lukee "Some rights
reserved" ja tekstin edessä ovat lisenssin ominaisuuksien symbolit.
Nämä ovat myös linkkejä lisenssin kuvauksiin
creativecommons.org-sivustolla.
Creative Commons -osio löytyy
"Explore"-valikosta.
Creative Commons -osion etusivulla on muutama esimerkkikuva
kullakin lisenssillä julkaistusta materiaalista ja lyhyet kuvaukset
lisenssien ominaisuuksista.
Kullakin lisenssillä julkaistua materiaalia voi joko selata
aikajärjestyksessä tai etsiä sanahaulla.
Sanahaku suodattaa hakutulokset valitun lisenssin
mukaan.
Myös Flickr-palvelun laajennettua hakua voi käyttää rajaamalla
hakutulokset CC-lisensoituihin materiaaleihin halutuilla
ominaisuuksilla.
Laajennetun haun hakutuloksia.
Hakutuloksista voi tarkastella niiden ominaisuuksia lähemmin.
Kuvassa "Nimeä-Tarttuva"-lisenssillä julkaistu
kuva.
Sivuston "The Commons" -kokoelman etusivu.
Sanalla "Titanic" tehty haku "The Commons"
-kokoelmasta.
"The Commons" -kokoelman kuva, sen tiedot sekä kuvaan lisättyjä
tageja.
Kuvan kaikki koot löytyvät "Actions"-valikon
takaa.
Kuvan kaikki tarjolla olevat koot.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Flickr: Creative Commons (http://viikonvalo.fi/Flickr_Creative_Commons)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
FireFTP on Firefox-selaimen lisäosana toimiva vapaa
tiedostojensiirto-ohjelma.
FireFTP on täysiverinen
FTP- ja SFTP-yhteyskäytäntöjä tukeva tiedostojensiirto-ohjelma. Se on
toteutettu Firefox-selaimen lisäosana ja avautuu siis selaimen
välilehteen. Ohjelman käyttöliittymänä on perinteinen kahtia jaettu
näkymä, jossa vasemmassa puolikkaassa näkyy paikallisen koneen
hakemistopuu ja tiedostolistaus ja oikeassa puolikkaassa vastaavasti
etäkoneen hakemistorakenne ja tiedostot. Lisäksi näkymän alaosassa ovat
nähtävissä omina välilehtinään tiedostojensiirron tapahtumaloki sekä
jonossa olevat siirrot. Tiedoston siirtäminen koneelta toiselle tapahtuu
valitsemalla siirrettävät tiedostot ja klikkaamalla hiirellä sarakkeiden
välissä olevaa nuolta. Myös tiedostojen raahaaminen
tiedostonkäsittelyohjelmasta hiirellä on mahdollista.
FireFTP tukee FTP-yhteyskäytännöstä
sekä aktiivista että passiivista tilaa. FTP-yhteyden turva-asetuksiksi
voi valita TLS- tai SSL-salauksen tai yhteyden ilman salausta.
Vaihtoehtoisesti yhteyden voi muodostaa
SFTP-yhteytenä,
joka siirtää tiedostot ssh-yhteyden kautta. Ohjelmaan voi myös tallettaa
useimmin käytettyjen etäkoneiden yhteystiedot halutulla nimellä. FireFTP
osaa myös automaattisesti palauttaa katkenneen yhteyden ja jatkaa
keskeytynyttä tiedostonsiirtoa. Ohjelma kykenee myös avaamaan
etätiedostoja katselua ja muokkaamista varten. Käytännössä etätiedosto
siirretään paikalliselle koneelle tilapäiseksi tiedostoksi ja muutosten,
tallennuksen ja ohjelman sulkemisen jälkeen tiedosto siirretään takaisin
etäkoneelle. Ohjelmalle pystyy myös kertomaan, mitä ohjelmia käytetään
eri tiedostomuotojen avaamiseen.
Muita ominaisuuksia ovat muun muassa tiedostojen haku ja suodattaminen
tiedoston nimen mukaan sekä hakemiston synkronointi. Hakemistojen
synkronointi auttaa pitämään paikallisella ja etäkoneella sijaitsevien
hakemistojen sisällöt samanlaisina. Synkronointi-ikkuna luettelee etä-
ja paikallisella koneella synkronoitavissa hakemistoissa olevat
tiedostot ja antaa kunkin kohdalla mahdollisuuden valita vaihtoehdoista
"download", "upload", "delete" ja "do nothing". Tiedostoille, jotka ovat
vain toisella koneella, merkitään automaattisesti "download"- tai
"upload"-toiminto ja molemmilta koneilta löytyville "do nothing".
Käyttäjä voi itse vaihtaa toiminnot haluamikseen ja aloittaa
synkronoinnin.
Kotisivu
http://fireftp.mozdev.org/ ja
https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/
Lisenssi
Mozilla Public License / GNU
GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, tai mikä tahansa käyttöjärjestelmä, jossa
Mozilla Firefox ja sen lisäosat toimivat.
Asennus
Asennus tapahtuu menemällä Firefox-selaimella
lisäosasivulle
ja klikkaamalla linkkiä "+ Add to Firefox".
Uuden yhteyden tallentaminen.
Valitaan uuden yhteyden tyyppi.
Yhteys muodostettu. Vasemmalla paikallinen kone, oikealla
etäkone.
Tiedostoja voi siirtää myös paikallisen koneen tiedostoselaimesta
hiirellä raahaamalla.
Tiedostojen synkronointi paikallisen koneen ja etäkoneen
hakemistojen välillä.
Etätiedostot voi määrätä avautumaan haluamallaan
ohjelmalla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: FireFTP (http://viikonvalo.fi/FireFTP)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.
MyPaint on paineen
tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja
maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään
mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole
kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat
kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty
piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja
kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään.
Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten
jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja
käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi
käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla
valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja
valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman
toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai
näppäimistöoikopolulla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää
nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f-
ja d-näppäimillä vastaavasti.
MyPaint sisältää valmiina lukuisia
erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai
määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta
löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja
vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa
oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä,
kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta.
Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun
piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos
uutena piirtotyökaluna.
MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se
pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri
työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää
painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin.
Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin
aidon näköisen jäljen.
Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi
MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin
sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää
toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään
päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai
muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia,
värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä.
Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin
ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä.
Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten
harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi
ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.
MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu
eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää
tallennusmuotonaan oletuksena
OpenRaster-muotoa, eli
.ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto
Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen
tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista
tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.
Kotisivu
http://mypaint.intilinux.com/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo
Asennus
MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta
ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman
kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta.
Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen
kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös
Maemo-alustalle, eli esimerkiksi
N900-puhelimelle.
Käyttöohjeet
Tutoriaali opastaa alkuun
MyPaintin käytössä.
Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin
wiki-sivustolta.
Esimerkkikuvia
Rihanna by
~ChandanB
To the Hub by
~Nrekkvan
Keira Knigtley by
=Thubakabra
African sad girl by
~Psymfonius
buffy by
~Ncmprhnsbl
Lisää MyPaintilla piirrettyjä
kuvia
MyPaintin piirtotila on käyttöliittymältään minimalistinen ja
piirtämiseen keskittyvä.
Värin voi valita väriympyrästä, viidestä viimeisimmästä väristä tai
"pipetillä" kuvasta.
Piirtotyökalut on luokiteltu ryhmiin. Viisi viimeisimmin käytettyä
on helposti valittavissa uudelleen.
Keskeisimpiä säätöjä, kuten piirtojäljen kokoa voi säätää joko
valikosta tai näppäinoikopoluilla. Kuvan osia voi järjestellä
tasoihin.
Uusia piirtotyökaluja voi määritellä vapaasti joko alusta alkaen
tai muokkaamalla jostain olemassa olevasta ja tallentamalla uudella
nimellä.
Laajemmalla värivalintadialogilla voi muun muassa harmonisia
värejä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: MyPaint (http://viikonvalo.fi/MyPaint)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
BackupPC varmistaa tiedostoja levyltä levylle paikallisverkossa
olevilta koneilta tai etäyhteydellä Internetin yli.
Levytilan hinta
teratavua kohti on laskenut vuosien mittaan romahdusmaisesti samalla kun
levyjen koot ovat kasvaneet. Yksi osoitus tästä on levyjen koosta
käytetty yksikkö, aikoinaan megatavuja, sitten gigatavuja ja nyt
teratavuja. Niinpä on tarkoituksenmukaista ottaa
varmuuskopiot levylle,
eikä enää nauhalle.
BackupPC osaa kopioida useista
koneista halutut tiedostot varmuuskopioksi, josta voidaan suoraan
palauttaa tiedostoja samaan koneeseen tai muualle. Varmuuskopio voi olla
täysi tai
inkrementaalinen.
BackupPC osaa tiedostojen
deduplikoinnin,
eli sama tiedosto tallennetaan vain kerran. Kun varmuuskopio otetaan
joka päivä, ovat useimmat tiedostot samoja kuin eilen, eli tiedoston
sisällön tallentaminen toiseen kertaan olisi turhaa. Lisäksi
varmistettaessa useita koneita on niissä usein samoja tiedostoja.
BackupPC osaa tehdä arkiston tiedostoista. Tämä arkisto voidaan
tallentaa muullekin kuin levytaltiolle, vaikkapa nauhalle tai optiselle
levylle. Arkisto voidaan sitten kiikuttaa palosuojakaappiin, toiseen
kaupunkiin tai pankin tallelokeroon.
Nauhoille varmistaminen on hankalaa jos ei ole
nauharobottia
vaihtamassa
nauhoja. Kiintolevyjen kapasiteetti on suurempi kuin nauhakasetin, joten
uusia kasetteja täytyisi vaihtaa kesken kopioinnin. Nauhakasetti pitäisi
joka tapauksessa vaihtaa päivittäin, jotta nauhat kiertävät ja
edellinenkin varmistus on tallessa. Levylle varmistamalla ei ole näitä
ongelmia, ja isoja levyjä on saatavilla ja vieläkin isompia saa
tekemällä useasta levystä
RAID-tekniikalla.
Tiedonsiirtoon käytetään
yhteyskäytäntöjä
smb, tar, rsync ja ftp. Jokin näistä toiminee asiakaskoneessa, siihen ei
siis ole pakollista asentaa lisäohjelmia. BackupPC:stä ei ole
asiakaskoneelle tarkoitettua versiota, sitä siis ei ainakaan tarvitse
asentaa. Jos haluaa käyttää
rsync-yhteyskäytäntöä, pitänee se
asentaa sekä palvelimeen että asiakaskoneeseen, koska rsync ei kaikissa
Linuxeissakaan tule vakioasennuksessa. Myös Windowsille on saatavilla
rsync BackupPC:n käsikirjan
mukaan.
Linux-koneiden varmistus on varsin suoraviivaista. Palvelinkoneen
käyttäjälle backuppc (ohjelman asennus luo tämän käyttäjän) sallitaan
pääsy ssh-avaimella varmistettaville koneille. Tämä tapahtuu luomalla
ssh-avain tyhjällä salasanalla ja kopioimalla avaimen julkinen osa
ssh-copy-id:llä varmistettavien koneiden root-käyttäjälle. Mikäli
tämä tapa tuntuu liian turvattomalta, voi toisia tapoja katsoa
wikistä.
Lisää aiheesta löytyy Brian Hatchin
artikkelin
osasta
kolme.
Windows-koneelta en vielä ole onnistunut varmuuskopiota saamaan, pitää
yrittää lisää.
Yksi niksi BackupPC:n palvelimella pitää muistaa.
Konfiguraatiotiedostossa voi muuttaa hakemiston johon BackupPC
kirjoittaa varmuuskopioita, mutta sitä ei pidä siellä muuttaa. Toimiva
tapa on muuttaa oletushakemisto linkiksi sinne mihin varmuuskopiot
haluaa. Tämä nähtävästi johtuu hieman hutiloiden kirjoitetusta koodista,
jossa oletushakemisto on vakiona monessa paikkaa. Jos asetustiedostossa
muuttaa tätä, osa ohjelmaa käyttää muutettua ja osa alkuperäistä,
jolloin tiedostot eivät ole kaikki samalla tiedostojärjestelmällä ja
BackupPC ei voi luoda hard linkkejä tiedostoihin. Jos tämän virheen on
mennyt tekemään, oire on että varmuuskopiot näyttävät menevän OK, mutta
BackupPC:n Spool ei kasva koska linkkejä ei saada tehtyä. Lokiin tulee
kyllä virheilmoituksia, eli tarkka varmuuskopioitsija huomaa jotain
olevan pielessä.
Toinen hieman hölmö ominaisuus on palvelinkoneen varmistukset.
BackupPC:n asennus pistää sen automaattisesti käyntiin varmistamaan
hakemistopuun /etc, mutta käyttäjänä backuppc jolla ei ole
lukuoikeutta kaikkiin tiedostoihin. Esimerkiksi /etc/shadow jää
varmuuskopioimatta.
Vallan on hyvä tämä ohjelmisto. Varmuuskopiot tulevat automaattisesti
päivittäin. Jos varmistettava kone ei ole käynnissä, BackupPC yrittää
uudelleen tasatunnein kunnes varmistus onnistuu. On mahdollista saada
lähetettyä sähköposti varoittamaan koneen haltijaa jos liian pitkään
menee ilman varmistusta. Kun varmistukset saa pyörimään, toimii
järjestelmä omia aikojaan.
Kotisivu
http://backuppc.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Unix palvelimelle, asiakaskoneet lisäksi MacOS,
Windows.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Solaris ja
muut Unixit: nouda kotisivulta. Asiakaskoneisiin ei asenneta
BackupPC:tä.
Käyttöohjeet
Sisäänrakennettu ohje webbikäyttöliittymässä englanniksi
Dokumentaatio
englanniksi
Wiki
BackupPC Install Guide for Windows 7/Vista/XP Clients & Ubuntu
Server
Yleiskatsaus palvelimen tilasta
Asiakaskoneiden tilanne
Webbikäyttöliittymä asetuksille
Lokista näkee mitä tehtiin
Webbikäyttöliittymästä pääsee suoraan ohjeisiin
Palvelin ollut käytössä useita viikkoja
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Valokuva: Taleman
Source: BackupPC (http://viikonvalo.fi/BackupPC)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
Hedgewars on hauska yhden tai useamman pelaajan vuoropohjainen
strategia- ja ammuskelupeli.
Hedgewars on
suuresti takavuosien Worms-pelejä muistuttava peli. Siinä pelaajat
ohjastavat vuorotellen värikkäisiin maisemiin ripoteltuja joukkueidensa
jäseniä tavoitteena ampua, pudottaa, töniä, lyödä tai räjäyttää
vastustajien hahmot pois pelistä yksi kerrallaan. Kuulostaa
väkivaltaiselta, mutta on oikeasti hauskaa. Hedgewarsissa pelihahmot
ovat matojen sijasta pieniä vaaleanpunaisia siilejä. Pelaaja saa
käyttöönsä joukkueellisen pikkuisia siilejä, jotka tietokone sijoittelee
satunnaisesti paljon yksityiskohtia vilisevään kenttään muiden
tietokone- tai ihmispelaajien joukkueiden kanssa. Tämän jälkeen kukin
hahmo saa vuorotellen vuoron siirtyä ja käyttää hallussaan olevaa
aseistusta muiden joukkueiden eliminoimiseksi. Kierroksen voittaja on
yksinkertaisesti se joukkue, jonka hahmoja on viimeisenä hengissä
pelikentällä.
Peliä voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajaa ja pelaaminen on
mahdollista moninpelinä joko yhdellä koneella tai verkon yli.
Tarvittaessa myös tietokonepelaajia voi ottaa mukaan haluamansa määrän.
Satunnaisesti luotuja pelikenttiä riittää loputtomasti ja erilaisia
aseitakin löytyy ainakin 47 kappaletta mukaan lukien ilmaiskut pianoilla
tai räjähtävät robottikakut. Pelin asetuksia voi säätää monipuolisesti
jolloin siihen on mahdollista saada juuri sopivasti haastetta. Myös
siilien tyylejä voi muokata erilaisilla teemoilla pukeutumista,
hautakiviä, lippuja ja ääniä myöten. Siilit voi pukea ja laittaa
huutelemaan vaikka merirosvotyylisesti. Arrrr!
Peli voi olla esimerkiksi hauska lisä illanvietossa, koska peliin mahtuu
mukaan monta pelaajaa ja koska jokainen pelivuoro on kestoltaan
rajallinen, jolloin pelivuoro vaihtuu nopeasti ja aikaa liian tarkkaan
pohdiskeluun ei ole.
Kotisivu
http://www.hedgewars.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, iOS, Android
Asennus
Linux-jakeluihin peli löytyy paketinhallinnan kautta ja FreeBSD:lle
portsin kautta. Windows- ja Mac OS X -järjestelmille peli on
tarjolla sen kotisivuilta. Pelin iPhone- ja iPad-versio
iOS-alustalle on saatavilla iTunesista. Myös Androidille löytyy
alpha-vaiheessa oleva versio Google Play:sta.
Videoita
Virallinen traileri
Queenin tahdissa
Peli käynnissä
Peliä voi pelata yhdellä koneella tai verkon yli
moninpelinä.
Joukkueen ja sen tyylin valintaa.
Pikapeli tietokonevastustajien kanssa, moninpeli samalla koneella
tai harjoituskenttiä.
Peli käynnissä jouluaiheisella kentällä.
Kipinät sinkoilevat.
Golf-kenttä.
Haulikon käytön opettelua
harjoituskentällä.
Moninpelin asetusten ja joukkueiden
valinta.
Valittavissa oleva asevalikoima.
Intiaanit vastaan puput.
Piraatit ja siilit vastakkain.
Joukkueet voivat pelata myös yhteispeliä saman
värisinä.
Pelejä virallisen palvelimen kautta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Hedgewars (http://viikonvalo.fi/Hedgewars)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
TiddlyWiki on henkilökohtainen verkoton wiki esimerkiksi
muistiinpanojen tekoon.
TiddlyWiki on
yhtenä html-tiedostona toteutettu selaimella käytettävä wiki, jonka
käyttöön ei tarvita palvelinta eikä verkkoyhteyttä. Tiddlywikillä
esimerkiksi luentomuistiinpanojen tai kokousmuistioiden kirjaaminen
onnistuu helposti ja muistiinpanot saa pidettyä siististi järjestyksessä
tekemällä linkityksiä toisiinsa liittyvien asioiden välille.
Muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on usein hankalampaa kuin ensin
uskoisi. Yksittäisten muistiinpanojen kirjaaminen samaan
tekstitiedostoon tai tekstinkäsittelyohjelman asiakirjaan ei ole
käytännöllistä, sillä tietopalasten järjestely ja etsiminen
lineaarisesta (yhteen pötköön kirjoitetusta) tiedostosta on työlästä
selaamista edestakaisin. Jos taas suuri joukko muistiinpanoja
tallennetaan kukin erillisiin tiedostoihin, käy niiden hallinta pian
hankalaksi. Niiden järkevään ylläpitoon pitää rakentaa kansiohierarkia,
jonka käyttö voi sekin osoittautua työlääksi ja josta tietojen
löytäminen ei välttämättä myöskään ole helppoa. Hypertekstisivut, kuten
www-sivut, ovat käytännöllinen ratkaisu tähän ongelmaan. Niissä kukin
tieto tai muistiinpano talletetaan omaksi sivukseen ja sivujen välille
voi luoda linkityksiä, jolloin päästään lineaarisuuden ja
hierarkkisuuden kahleista. Minkään tiedon ei tarvitse olla täsmälleen
jonkin toisen jälkeen tai hierarkkisesti jossain lokerossa vaan tiedot
voivat vapaasti linkittyä toisiinsa ja muodostaa verkon.
Wiki-järjestelmät ovat yksi tapa tehdä tällaisten linkitettyjen
sivujen tekeminen helpoksi ja linkittäminen luontevaksi. Tyypilliset
wiki-järjestelmät, kuten Mediawiki tarvitsevat
kuitenkin toimiakseen palvelimen sekä verkkoyhteyden eivätkä siksi
sovellu kovin helposti yksittäisen käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.
TiddlyWiki ratkaisee tämän ongelman tuomalla wikin verkosta käyttäjän
omalle koneelle tai vaikka mukana kannettavalle muistitikulle.
TiddlyWikä voi käyttää myös DropBoxin, Google-driven ja Ubuntu Onen
kaltaisten pilvipalveluiden kanssa. TiddlyWiki koostuu vähimmillään
pelkästään yhdestä selaimella avattavasta html-tiedostosta, joka
sisältää kaiken wiki-toiminnallisuuden JavaScript-kielellä.
TiddlyWikissä käyttäjä voi luoda yksittäisiä tietopalasia,
tiddlereitä, kuten wiki-sivuja, ja avata niitä näkyviin yhden tai
useamman kerrallaan. Tiddlerien tekstisisältö kirjoitetaan
yksinkertaisella
wiki-kielellä,
jossa esimerkiksi otsikot ja väliotsikot merkitään kirjoittamalla rivin
alkuun yksi tai useampi huutomerkki ja numeroimattomat listat merkitään
rivin aloittavalla tähtimerkillä (*). Esimerkiksi:
!Yläotsikko
Tekstiä
* luettelo
* parilla
* kohdalla
Taas tekstiä.
!!Alaotsikko
Lisää tekstiä ja
# numeroitu
# luettelo
Linkitys tiddlereiden välillä hoidetaan kirjoittamalla tekstiin
viitattavan tiddlerin nimi ympäröitynä kaksinkertaisilla hakasulkeilla,
esimerkiksi:
Muista lukea [[muistiinpanot]].
Kullekin tiddlerille voi myös merkitä tageja, eli eräänlaisia
asiasanoja, joiden mukaan niitä on myöhemmin helppo hakea ja luokitella.
TiddlyWikissä on myös sisäänrakennettu hakukenttä, joka etsii esiin
kaikki hakusanan sisältävät tiddlerit.
TiddlyWikiin tehtyjen muokkausten tallentaminen hoituu Firefox- ja
Internet Explorer -selaimissa suoraan selaimen omilla menetelmillä.
Käyttäjältä toki kysytään lupa tallennukseen, sillä selaimet eivät
tietoturvan vuoksi voi omin luvin tallennella käyttäjän koneelle
tiedostoja. Tallennuksen yhteydessä kannattaa rastia vaihtoehto, ettei
lupaa kysytä jokaisella tallennuksella. Tämä rastilla annettu lupa on
istunto- ja tiedostokohtainen. Muilla selaimilla tallennusta varten
tarvitaan TiddlyWikin sisältävän html-tiedoston lisäksi
TiddlySaver.jar-tiedosto ja selaimeen Java-lisäosa. TiddlyWikin oikean
reunan sivupalkista löytyy "Options"-kohdasta mahdollisuus kytkeä päälle
"AutoSave"-toiminto, jolloin tallennus tapahtuu jokaisen muutoksen
jälkeen automaattisesti ilman erillistä "Save"-linkin painamista. Jos
päättää käyttää automaattista tallennusta, voi kannattaa kytkeä pois
päältä automaattiset varmuuskopiot valinnasta "SaveBackups", sillä
muuten tallennuskansio täyttyy hyvin pian päivämäärällä ja kellonajalla
varustetuista varmuuskopioista.
TiddlyWiki on helposti ja laajasti muokattavissa omiin tarpeisiin.
Käytännössä kaikki muokaaminen tapahtuu muokkaamalla sopivia
tiddlereitä. Wikin otsikkoa voi muokata muuttamalla tiddlerien
SiteTitle ja SiteSubtitle sisältöä, vasemman reunan valikon sisältö
löytyy tiddleristä MainMenu ja luettelo oletuksena esiin avattavista
tiddlereistä on tiddlerissä DefaultTiddlers. Myös TiddlyWikin asettelu
ja ulkoasu on muunnettavissa muokkaamalla sivupohjaa tiddlerissä
PageTemplate tai omia css-tyylisääntöjä tiddleriin StyleSheet.
Myös wikin toiminnallisuuden muokkaaminen on hyvin helppoa, jos osaa
JavaScript-kieltä. TiddlyWikin toiminnallisuus on rakennettu helposti
lisäosilla laajennettavaksi. Lisäosa on käytännössä tiddleri, jonka
sisältö on ajettavaa JavaScript-ohjelmakoodia ja jolle on annettu tagi
systemConfig. Kaikki tällä tagilla merkityt tiddlerit suoritetaan
sivun lataamisen yhteydessä. Lisäosina voidaan toteuttaa esimerkiksi
laajennoksia TiddlyWikin käyttämään wiki-kieleen tai erilaisia makroja,
joita voidaan käyttää wiki-tekstin seassa. Hyvä esimerkki tällaisesta
makrosta on CalendarPlugin-lisäosan tuoma * <\<calendar>>-makro,
joka wiki-tekstin sekaan kirjoitettuna korvataan tiddleriä näytettäessä
interaktiivisella kalenterilla. Toinen esimerkki hyödyllisestä
lisäosasta on *AttachFilePlugin, joka mahdollistaa kuvien upottamisen
wikiin. Tämän lisäosan avulla kuvatiedosto voidaan joko upottaa suoraan
html-tiedoston sisään yhtenä tiddlerinä tai vaihtoehtoisesti käyttää
viittausta ulkoiseen kuvatiedostoon. Wiki-tekstissä ja jopa
css-säännöissä voidaan näin liitettyä kuvaa käyttää viittaamalla siihen
tiddlerin nimellä.
TiddlyWikin päälle on rakennettu erilaisiin käyttöihin muokattuja
sovelluksia. Hieman vanhempaan TiddlyWikin versioon perustuvaan
matemaattiselle tekstille suunnattuun
ASciencePadiin
on sisällytetty matemaattisia kaavoja MathML-muotoon muuttava
ASCIIMathML-paketti
sekä graafien ja muiden kuvioiden piirtämiseen käytettävä
ASCIIsvg.
TiddlyFolio puolestaan on
TiddlyWikin versio, johon on lisätty mahdollisuus kryptata tiddlereitä.
TiddlyFoliota käyttämällä esimerkiksi muistitikulle tallennetut tiedot
voi pitää salakirjoitettuina ja turvassa vaikka muistitikku katoaisikin.
TiddlyWikiä on mahdollista käyttää myös kurssimateriaalin jakamiseen,
kuten esimerkiksi professori Russel Herman:
LaTeX,
MathLab.
Tällaisessa käytössä TiddlyWikin etuna tavallisen verkkosivustoon
verrattuna on se, että koko materiaalin voi halutessaan antaa
opiskelijoiden ladattavaksi yhtenä tiedostona.
TiddlyWikiä on toki mahdollista käyttää myös verkon yli.
Yksinkertaisimmillaan muokkaukset tehdään omalla koneella ja
html-tiedosto kopioidaan palvelimelle vain lukemista varten.
Vaihtoehtoisesti voi käyttää TiddlySpace- tai
tiddlyspot-palvelua, jotka hoitavat wikin
tallettamisen palvelimen puolella ja mahdollistavat wikin editoinnin
suoraan verkossa.
Kotisivu
http://tiddlywiki.com/
Lisenssi
BSD
Toimii seuraavilla alustoilla
Firefox, Internet Explorer, Chrome/Chromium, Safari, Opera, (mikä
tahansa moderni selain)
Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivuilta. Firefoxilla ja Internet
Explorerilla sen käyttöön riittää pelkkä html-tiedosto. Muilla
selaimilla käyttöön tarvitaan lisäksi sivuilta ladattava
jar-tiedosto sekä selaimeen Java-plugin.
Linkkejä
Why every programmer should have a
Tiddlywiki
Tiddlywiki
cheatsheet
(pdf) — Tiivistetty TiddlyWiki-opas.
TiddlyTools - lisäosavarasto
Tyhjä, vasta aloitettu TiddlyWiki.
Tiddlereitä voi tuoda toisista tiedostoista ja sivustoilta. Kuvassa
haetaan lisäosia TiddlyTools-sivustolta.
Valitaan tuotavat tiddlerit saatavilla olevien
listasta.
Tiddlerin sisällön muokkaus tapahtuu yksinkertaisella
wiki-syntaksilla. Mukana kalenterimakro.
Tiddlerin sisältö näyttötilassa. Makron kohdalla on
kalenteri.
Sivun asettelua voi räätälöidä muuttamalla sivupohjaa tiddlerissä
"PageTemplate".
Muuta ulkoasua voi muokata css-säännöillä, jotka kirjoitetaan myös
omaan tiddleriinsä.
AttachFilePlugin-lisäosa mahdollistaa esimerkiksi kuvien
upottamisen wikiin. Upottamisen sijaan kuvat voi sisällyttää myös
ulkoisina linkkeinä.
Upotettu kuva tallennetaan omaan tiddleriinsä, johon voi viitata
sekä sisältötiddlereistä että
css-säännöissä.
Kuva sijoitettuna tiddleriin tekstin
oheen.
Teksti: oma Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TiddlyWiki (http://viikonvalo.fi/TiddlyWiki)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
Turtle Art on ohjelmoinnin alkeisopetukseen sopiva
kilpikonnagrafiikkaa hyödyntävä ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmointi
tapahtuu palikoilla rakentamalla.
Turtle Art (ja sen
laajempi versio Turtle Blocks) on ohjelmointiympäristö, joka on
tarkoitettu madaltamaan kynnystä ohjelmoinnin periaatteiden opetteluun.
Ohjelmakoodin
kirjoittamisen sijaan siinä rakennetaan ohjelmia tarjolla olevista
värikkäistä toisiinsa loksahtavista palikoista, joilla kullakin on oma
toimintonsa. Ohjelmointi
tapahtuu siis samaan tapaan kuin
Scratch-ympäristössä. Turtle Art hyödyntää
nimensä mukaisesti myös LOGO-ohjelmointikielestä tutuksi tullutta
kilpikonnagrafiikkaa,
jossa ruudulla kulkevaa ja jälkeensä viivaa piirtävää kilpikonnaa
ohjataan yksinkertaisilla komennoilla, kuten "eteen 50 askelta" tai
"oikealle 90 astetta". Palikoista rakentaminen mahdollistaa
ohjelmoinnin menetelmien ja
rakenteiden, kuten
silmukoiden ja ehtojen hahmottamisen visuaalisesti. Varsinkin
pienemmille oppijoille valmiiden rakenteiden raahaaminen hiirellä
tarvittaviin kohtiin on varmastikin helpompaa ja opettavaisempaa kuin
kryptisemmän ohjelmakoodin kirjoittaminen. Tämä mahdollistaa samalla
myös erilaisten kokeilujen tekemisen helposti.
Ohjelma on alun perin kehitetty aktiviteetiksi erityisesti kehitysmaiden
lapsille suunnatun One Laptop Per
Child-projektin
XO-koneiden
Sugar-järjestelmään,
mutta Python-pohjaisena toteutuksena se toimii luontevasti myös muissa
Linux-järjestelmissä.
Käyttöliittymä
on Sugar-aktiviteeteille tyypillisesti toteutettu suurilla ja selkeillä
kuvakkeilla.
Turtle Artissa ohjelmointiin käytettävät komponentit on jaoteltu
muutamaan kategoriaan: kilpikonnan liikuttelu, piirtokynän ominaisuudet,
värit, numeeriset operaatiot, kontrollirakenteet, muuttujakomponentit,
ekstrat sekä esityspohjat. Näistä raahaamalla ja toisiinsa kytkemällä
rakennetaan kokonaisuus, jonka voi suorittaa "run"-komennolla. Suoritus
alkaa "start"-komponentista ja etenee rakennelmaa ylhäältä alaspäin
suorittaen matkan varrella kunkin komponentin määräämän toiminnon.
Suorituksessa voidaan myös edetä askel askeleelta hidastettuna tai
virheenjäljitys-
eli "debug"-tilassa, jolloin voidaan seurata muuttujien arvoja
suorituksen aikana.
Kotisivu
http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Art
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux (mahdollisesti muitakin, toteutettu Pythonilla)
Asennus
Löytyy joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
Käyttöohjeet
Floss-manuals
Turtle Art student
guide
Turtle
Confusion
- kokoelma tehtäviä
Lähdekoodi
Git-repository
Yksinkertaiset komennot kilpikonnan
ohjailuun.
Kynän ominaisuudet, kuten värit.
Numeeriset operaatiot, mukaan lukien
satunnaislukugeneraattori.
Kilpikonna kulkee satunnaisesti.
Nimetyn alirutiinin käyttöä.
Ekstrakomennot
Esitystoiminnot
Roskakori
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Turtle Art (http://viikonvalo.fi/Turtle_Art)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2015 - klo:17:11
Pedometer on Androidlaitteen kiihtyvyysanturia hyödyntävä vapaa
askelmittari.
Pedometer mittaa
käveltyjen tai juostujen askelten määrää tunnistamalla ne puhelimen
liikkeestä. Ohjelman tarkkuutta on mahdollista parantaa säätämällä
askelten tunnistuksen herkkyyttä. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla
askelten määrän, kuljetun matkan kilometreinä tai maileina, tahdin
askeleina per minuutti, nopeuden kilometreinä (tai maileina) per tunti
sekä kulutettu energia kaloreina. Kuljettu matka ja energia lasketaan
askelmäärästä ohjelmaan syötettyjen askelpituuden sekä käyttäjän painon
perustella. Kulutetun energian laskemiseen käytetään lisäksi
harjoituksen tyyppiä, eli tietoa siitä, onko kyseessä kävely vai juoksu.
Jos laitteessa on käytettävissä Androidin TTS-järjestelmä (Text To
Speech), ohjelman saa myös lukemaan ääneen haluttuja mittaustietoja
halutuin väliajoin. Ohjelmalle voi myös kertoa halutun nopeuden tai
askeltiheyden, jolloin se osaa kirittää käyttäjää kertomalla, pitääkö
kulkea nopeammin vai hitaammin halutun tahdin ylläpitämiseksi.
Ohjelma osaa puhelinmallista riippuen toimia taustalla ja näyttö pimeänä
sekä lukittuna. Joillain puhelinmalleilla kuitenkin valitettavasti
kiihtyvyysanturin toiminta vaatii näytön päällä olemisen. Koko päiväksi
askelmittaria ei kannata jättää päälle, sillä sen käyttö lisää puhelimen
virrankulutusta.
Kotisivu
http://code.google.com/p/pedometer/ (Lähdekoodi:
https://github.com/bagilevi/android-pedometer)
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma löytyy Google Play -palvelusta nimellä "Pedometer" ja
tekijänä "Levente Bagi".
Linkit
Pedometer Google Playssa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Pedometer (http://viikonvalo.fi/Pedometer)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
TripleA on vapaa vuoropohjainen strategiapeli.
TripleA on Axis &
Allies -lautapeliä
muistuttava monen pelaajan vuoropohjainen strategiapeli. Pelin mukana
tulee useita pelikarttoja, kuten Axis & Allies -tyylinen 2.
maailmansotaan sijoittuva skenaario sekä Taru sormusten herrasta
-kirjojen Keskimaahan sijoittuva pelikartta. Verkosta löytyy lisäksi
lukuisia peliyhteisön tekemiä pelikarttoja. Pelaaja voi osallistua
Napoleonin sotiin, Puunilaissotiin tai Suureen Pohjan sotaan. Pelin
tapahtumat voivat sijoittua myös vaikka tähtien väliseen avaruuteen.
Pelaaminen onnistuu ihmispelaajia tai tekoälypelaajia vastaan ja peliä
voi pelata vuorotellen yhdellä koneella, verkon yli tai jopa
sähköpostipelinä (PBEM). Pelin aktiivisesta pelaajayhteisöstä löytyy
varmasti vastapelaajia verkkopeliin painamalla "Find Games on the Lobby
Server" -nappulaa pelin aloitusikkunassa.
Pelissä kartta on jaettu useisiin osiin, joista kutakin hallitsee joku
pelaajista. Pelissä pyritään valloittamaan toisten hallussa olevia
alueita käyttämällä hallussa olevia sotilasyksiköitä ja aina oman vuoron
alussa hankittavia täydennyksiä. Käytössä on eri tyyppisiä yksiköitä,
jotka erottuvat toisistaan hyökkäys-, puolustus- ja liikkumiskyvyllään.
Omalla vuorollaan pelaaja voi hyökätä vastustajan alueille ja taistelut
omien ja vastapuolen yksiköiden välillä käydään nopanheitoilla ottaen
huomioon yksiköiden hyökkäys- ja puolustusominaisuudet.
Peli on toteutettu Java-kielellä, joten se toimii kaikilla Javaa
tukevilla alustoilla, kuten Windows, Mac OS X ja Linux.
Kotisivu
http://triplea.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluihin peli löytyy joko jakelun pakettivarastosta tai
pelin kotisivuilta. Windows- ja Mac OS X -alustoille TripleA on
ladattavissa sen kotisivuilta. Peli tarvitsee toimiakseen Javan.
Käyttöohjeet
Peliohjeita
http://en.wikibooks.org/wiki/TripleA
Keskimaa-aiheinen pelikartta.
Avaruuden valloitusta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TripleA (http://viikonvalo.fi/TripleA)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
Html-tekstin kirjoittamista helpottava lisäosa useampaankin
tekstieditoriin.
Zen Coding on
tekstieditoriin asennettava lisäosa, joka mahdollistaa html-, xml- ja
xsl-tiedostojen rakenteen kirjoittamisen lyhenteillä, jotka muistuttavat
css-tyylikielen valitsimia. Editoriin kirjoitetaan haluttu lyhenne, joka
laajennetaan näppäinkomennolla vastaavaksi html-tekstiksi, jonka jälkeen
saatuun pohjaan voidaan html-tagien sisään kirjoittaa varsinainen
asiasisältö. Lisäosaa voidaan siis käyttää tiedoston pohjan nopeaan
luomiseen.
Lyhenteillä voi merkitä muun muassa html-elementtien sisäkkäisyyden,
rinnakkaisuuden, niiden id-ominaisuuden, luokan sekä lukumäärän.
Esimerkiksi lyhenne:
div#page>div.logo+ul#navigation>li*5>a
laajentuu html-koodiksi:
<div id="page">
<div class="logo"></div>
<ul id="navigation">
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
<li><a href="">[/url]</li>
</ul>
</div>
Lyhenteitä voi tarvittaessa myös ryhmitellä sulkeilla. Samoja
elementtejä kertomerkillä lisättäessä voidaan käyttää myös \$-merkkiä
juoksevana laskurina elementtien nimeämiseen. Esimerkiksi:
ul>li#item-$*5
laajentuu muotoon:
<ul>
<li id="item-1"></li>
<li id="item-2"></li>
<li id="item-3"></li>
<li id="item-4"></li>
<li id="item-5"></li>
</ul>
Lisäosan uusin versio tukee myös sisällön kirjoittamista suoraan
lyhenteeseen. Näin esimerkiksi lyhenne
p>{Click }+a{here}+{ to continue}
laajennetaan muotoon:
<p>Click
<a href="">here[/url] to continue
</p>
Zen Coding -lisäosa on saatavilla useaan tekstieditoriin. Virallisen
version luvataan toimivan ainakin seuraavissa editoreissa:
Aptana/Zend Studio/Eclipse (useilla alustoilla)
TextMate (Mac)
Coda (Mac)
Espresso (Mac)
Komodo Edit/IDE (useilla alustoilla)
Notepad++ (Windows)
PSPad (Windows)
<textarea>
(selaimissa)
editArea (selaimessa)
CodeMirror (selaimessa)
CodeMirror2 (selaimessa)
Näiden lisäksi kolmannet osapuolet ovat sovittaneet Zen Codingin
toimimaan useiden muiden editoreiden kanssa. Luettelo näistä löytyy
ohjelman kotisivuilta.
Myös muille editoreille, kuten Emacs, Vim ja Kate, on toteutettu
vastaavia toiminnallisuuksia, mutta Zen Codingista riippumatta.
Esimerkiksi Katen lisäosa on nimeltään Insane.
Kotisivu
http://code.google.com/p/zen-coding/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit, alustat, joille löytyy tuettu
editori
Asennus
Asennukseen tarvittavat paketit löytyvät Zen Codingin kotisivuilta.
Zen Coding saattaa olla valmiiksi mukana joidenkin tekstieditorien
oletusasennuksissa.
Käyttöohjeet
Tutoriaali
Esittelyvideo
Zen Coding -lyhenne Aptana Studio 3:ssa.
Lyhenne laajennettuna html:ksi Aptana Studio
3:ssa.
Lyhenteissä voi käyttää laskureita, jotka merkitään \$-merkillä.
Etunollien käyttö laskureissa merkitään käyttämällä useampaa
peräkkäistä \$-merkkiä.
Laskurimerkinnät laajennettuina Aptana Studio
3:ssa.
Hieman Zen Coding -lyhenteitä suppeampaa merkintää käyttävä Insane
Kate-editorissa.
Insane-lyhenne laajennettuna Katessa.
Zen Coding on toteutettu myös javascriptillä käytettäväksi html:n
textarea-tekstilaatikoissa.
Html5-tiedoston pohja laajennettuna
textareassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Zen Coding (http://viikonvalo.fi/Zen_Coding)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
Vapaa matikka 1 on vapaaehtoisten yhteistyönä kirjoittama vapaa ja
avoin matematiikan kirja.
Vapaa
matikka 1 – Matikka verkosta vapauteen! Syyskuun viimeisenä
viikonloppuna 2012 joukko matematiikan opettajia, opiskelijoita ja
tutkijoita kokoontui Metropolia-ammattikorkeakoulun tiloihin ja työsti
yhteistyönä lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin oppikirjan.
Kirjan kirjoittamiseen käytettyä
hackathon-menetelmää on
aiemmin käytetty tyypillisesti avoimen lähdekoodin
ohjelmointiprojekteissa sekä niiden dokumentaatioiden kirjoittamisessa
esimerkiksi [FLOSS Manuals](FLOSS Manuals)-projektissa. Vesa
Linja-ahon vetämässä
oppikirjamaratonissa kirjoitettu kirja tarkoitettiin alusta alkaen
julkaistavaksi vapaalla Creative Commons
Nimeä
-lisenssillä (CC-BY), joka mahdollistaa se hyötykäytön ja
jatkojalostamisen mahdollisimman vapaasti vaatimalla vain alkuperäisten
tekijöiden nimen mainitsemisen.
Kirjan kirjoittamiseen käytettiin
LaTeX-ladontajärjestelmää, joka
osaa tuottaa matemaattisesta tekstistä kauniin painokelpoisen jäljen.
Kirjan raakateksti, eli LaTeX-kielinen lähdekoodi, julkaistiin
Github-palvelussa sitä mukaa kuin työ eteni.
Kirjan valmistumista pystyi näin siis seuraamaan verkon kautta lähes
reaaliaikaisesti.
Projektin lopputuloksena syntyi lukion pitkän matematiikan ensimmäisen
kurssin, "Funktiot ja yhtälöt" (MAA1), opintosisällön mukainen
oppikirja pdf-muodossa. Lopputulos sekä sen raakamateriaali ovat
vapaasti ladattavissa projektin Github-sivulta. Kirjaa saa täysin
vapaasti käyttää ja sitä saa muokata sekä soveltaa omien tarpeiden
mukaan. Tekijöiden ainoa vaatimus on, että heidän nimensä mainitaan
mahdollisissa uusissa teoksissa, jotka perustuvat tämän kirjan
materiaaliin.
Projektin etenemistä oli dokumentoimassa ja
Facebookiin raportoimassa
Senja opettaa sinulle ruotsia-projektistaan
tuttu Fröken Senja, eli Senja Larsen.
Kotisivu
https://github.com/linjaaho/oppikirjamaraton-maa1
Lisenssi
CC-BY
Linkkejä
Ladattavat
pdf-versiot
Senja Larsenin kuvavirta
viikonlopusta
Oppikirjamaraton
Facebookissa
Julkistusvideo
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Vapaa matikka 1 (http://viikonvalo.fi/Vapaa_matikka_1)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
RedNotebook on selkeä ja kätevä päiväkirjaohjelma.
RedNotebook on
helppo työkalu päivittäisten muistiinpanojen ja havaintojen ylös
kirjaamiseen. Sitä voi käyttää tavallisena päiväkirjana,
työaikakirjanpitoon tai vaikka kokousmuistioiden kirjoittamiseen. Se
sisältää muun muassa kalenterinavigoinnin, tunnisteet (tags), sisällön
luokittelun, sanapilven, muokattavat tekstipohjat sekä hakutoiminnot.
Ohjelman näkymä on jaettu kolmeen palstaan. Näistä vasemmanpuolimmainen
sisältää kalenterin ja navigoinnin, mukaan lukien sanapilven ja
hakutoiminnot. Keskimmäisessä palstassa on valitun päivän tekstisisältö
joko muokkaus- tai esikatselutilassa. Oikeassa reunassa taas on kyseisen
päivän sivuhuomautukset, kuten tunnisteet sekä muut valinnaiset päivälle
merkityt eri luokkiin kuuluvat merkinnät.
Päivän muistiinpanoteksti kirjoitetaan wiki-merkinnän kaltaisella
syntaksilla, jossa esimerkiksi otsikot merkitään kolmella
yhtäsuuruusmerkillä, luettelot rivin aloittavalla viivalla sekä
lihavointi kahdella tähdellä ennen ja jälkeen lihavoitua tekstiä. Kaikki
muotoilut saa joko kirjoitettua tekstiin suoraan tai valittua valikosta.
Ohjelmassa on valmiina tarjolla muutama mallipohja esimerkiksi puhelun,
matkan tai tapaamisen dokumentointiin. Olemassa olevien pohjien muokkaus
ja uusien luonti onnistuu helposti valikosta valitsemalla ja
kirjoittamalla halutut merkinnät tekstipohjalle.
Ikkunan oikean reunan sivuhuomautuksiin voi kullekin päivälle lisätä
haluamansa luokkanimen alle erilaisia päivään liittyviä pieniä
merkintöjä (Annotate). Esimerkiksi, jos haluaa pitää kirjaa katsomistaan
elokuvista, voi lisätä päivän kohdalle lisätä uuden merkinnän, jonka
luokaksi tulee sana "Elokuva" ja merkinnän sisällöksi katsotun elokuvan
nimi. Samalle päivälle voi merkitä useampia samoihin tai eri luokkiin
kuuluvia merkintöjä. Merkintöjä on sitten myöhemmin helppo etsiä vaikka
luokkien mukaan. Merkintöjen sisältöteksteissä voi käyttää samoja
muotoilumerkintöjä, kuin varsinaisessa päiväkirjatekstissäkin, eli
esimerkiksi lihavointia, kursivointia, alleviivausta ja yliviivausta.
Luokka nimeltä "Tags" on erikoisasemassa, sillä siihen kuuluvia
merkintöjä voi lisätä suoraan "Tunniste"-nappia painamalla ja ohjelma
käyttää näitä merkintöjä päivälle merkittyinä avainsanoina.
Ikkunan vasemman reunan hakutoiminnon haut voi kohdistaa joko
päiväkirjatekstiin, luokkiin tai tunnisteisiin (Tags). Haku etsii
silloin kirjoitettua tekstiä tekstisisällöstä, luokan nimestä tai
tunnisteiden asiasanoista. Toinen voimakas hakuominaisuus ovat
sanapilvet, joita ohjelma muodostaa automaattisesti päiväkirjateksteissä
esiintyvistä sanoista, luokista sekä tunnisteista. Sanapilvissä useimmin
käytetyt sanat, luokat ja tunnisteet on esitetty suuremmalla
kirjasimella ja harvinaisemmat pienemmillä. Sanaa klikkaamalla ohjelma
antaa luettelon päivistä, joissa kyseinen sana esiintyy pyydetyssä
yhteydessä, eli tekstissä, luokkana tai tunnisteena.
Luokittelua voi hyödyntää myös esimerkiksi TODO-listojen tekemiseen.
Tällöin uuden tehtävän voi merkitä jonkin päivän, esimerkiksi tehtävän
takarajan kohdalle luokalla "TODO". Kun luokkien sanapilvestä klikkaa
sanaa "TODO", saadaan lista tehtävistä asioista. Kun tehtävä on
suoritettu, sen voi käydä yliviivaamassa klikkaamalla listasta kyseistä
päivää ja muokkaamalla "TODO"-merkintää.
Erityyppisten muistiinpanojen, esimerkiksi työ ja vapaa-aikaan
liittyvien asioiden merkitseminen voidaan tehdä joko erottelemalla ne
päivätekstissä väliviivalla ja otsikolla tai kirjoittamalla ne kokonaan
eri päiväkirjaan. "Päiväkirja"-valikosta on mahdollista luoda uusia
päiväkirjoja ja avata jo olemassa olevia. Päiväkirja koostuu kansiosta,
jonka sisällä merkinnät on järjestetty kuukausittain tekstitiedostoihin.
Ohjelma tallentaa kirjoitetut tekstit automaattisesti tasaisin väliajoin
sekä ohjelmaa suljettaessa, päiväkirjaa vaihdettaessa tai käyttäjän niin
pyytäessä. Ohjelmassa on myös helppo varmuuskopiointitoiminto, joka
tekee avoimen päiväkirjan sisällöstä zip-paketin, jonka voi tallentaa
varmaan paikkaan turvaan.
Päiväkirjan sisältö on myös mahdollista viedä pelkäksi tekstiksi tai
html-, latex- tai pdf-muotoiseen tiedostoon, josta sitä on mahdollista
käyttää muilla ohjelmilla. Ohjelma on myös tarvittaessa mahdollista
asentaa usb-tikulle ja käyttää sitä sieltä, jolloin päiväkirja on mukana
kuljetettavassa muodossa.
Kotisivu
http://rednotebook.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa ohjelma
todennäköisesti löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.
Aiempia saman tyylisiä VALOja
Tomboy, Emacs Org-mode
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: RedNotebook (http://viikonvalo.fi/RedNotebook)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
GeoGebra on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen
avuksi .
GeoGebra on
matematiikkaohjelma, jossa yhdistyy monipuolinen piirto-ohjelma
funktioiden kuvaajille ja geometrisille konstruktioille,
tietokonealgebrajärjestelmä
(CAS) sekä
taulukkolaskenta. GeoGebran käyttöliittymässä pääosassa on
koordinaatistolla varustettu piirtoalue, johon ikkunan yläreunan
painikkeista valittavilla työkaluilla voi lisätä pisteitä, janoja,
suoria, ympyröitä, ellipsejä, kulmia, liukusäätimiä sekä muita
geometrisia ja matemaattisia objekteja. Piirtoalueen vasemmalla puolella
on tarvittaessa piilotettavissa oleva algebraikkuna, eli lista
määritellyistä objekteista. Listassa objektit on jaoteltu vapaisiin ja
riippuviin. Vapaita objekteja ovat sellaiset objektit, jotka ovat
kokonaan käyttäjän määriteltävissä. Esimerkiksi vapaata pistettä voi
hiirellä raahata piirtoalueella täysin vapaasti. Riippuvat objektit sen
sijaan määräytyvät joko kokonaan tai osittain toisten objektien avulla.
Esimerkiksi suora määräytyy täysin kahden pisteen sijainnista ja kahden
suoran leikkauspiste taas voi olla määritelty näiden suorien avulla.
Osittain riippuvat objektit taas omaavat jonkin verran vapauksia.
Esimerkiksi ympyrän kehälle sijoitettu piste riippuu ympyrästä, mutta
käyttäjä on vapaa liikuttamaan sitä pitkin ympyrän kehää. Objektijoukon
koostaminen vapaista ja riippuvista objekteista mahdollistaa sellaisten
konstruktioiden rakentamisen, joissa on vain vähän vapaita objekteja,
joita liikuttamalla koko konstruktio muuttaa muotoaan säilyttäen
kuitenkin keskeiset ominaisuutensa. Esimerkiksi, jos kahden pisteen
välisen janan keskipiste ja keskinormaali etsitään käyttäen kahta
samansäteistä ympyrää ja näiden leikkauspisteitä, voidaan konstruktion
jälkeen alkuperäisiä pisteitä liikutella ja silti keskipiste ja
keskinormaali säilyvät kuvassa, kuten pitääkin. Algebraikkunasta voidaan
valita piirtoalueella näytettävät objektit, jolloin lopullisessa kuvassa
voivat olla näkyvissä vain halutut objektit ja konstruktion piirtämiseen
käytetyt apukuviot ja -objektit ovat piilotettuina.
Piirtoalueen alapuolella on lisäksi syöttökenttä, jota käyttämällä
objektit voi syöttää GeoGebralle suoran kirjoittamalla. Geometristen
objektien lisäksi syöttökentällä voidaan syöttää myös funktioita, jotka
lisätään algebraikkunaan uusina objekteina ja joiden kuvaaja piirretään
samalla piirtoalueelle. GeoGebraa voi käyttää myös tietokonealgebrana,
joka kykenee muun muassa sieventämään lausekkeita, ratkaisemaan
yhtälöitä ja derivoimaan funktioita. GeoGebran tulossa oleva uusi versio
4.2 tukee laajempaa joukkoa
CAS-toimintoja.
Kolmantena osana GeoGebra sisältää taulukkolaskennan, joka toimii
saumattomasti yhteen piirtoalueen ja syöttökentän toimintojen kanssa.
Syöttökentältä syötettävissä objekteissa voidaan esimerkiksi viitata
taulukon soluihin ja siten käyttää taulukosta löytyviä arvoja hyödyksi.
Taulukkonäkymä sisältää myös työkaluja todennäköisyys- ja
tilastolaskennan käyttöön.
GeoGebra sopii graafisena ja hyvin havainnollistavana työkaluna erittäin
hyvin opetuskäyttöön sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajan on
mahdollista luoda GeoGebralla tarvittavat objektit sisältävä
tehtäväympäristö ja tallentaa tämä GeoGebra-sovellus dynaamisena
työtiedostona, joka on käytännössä html-sivu, johon on upotettu
tarvittava Java-sovelma. Työtiedoston GeoGebra-sovelluksesta opettaja
voi poistaa valintansa mukaan toimintoja ja jättää vain haluamansa,
opetettavaa asiaa havainnollistavat tai tehtävän suorittamiseen
tarvittavat toiminnallisuudet käytettäviksi. Esimerkiksi toisen asteen
polynomia ja sen määrittelemää paraabelia voidaan havainnollistaa
GeoGebra-sovelluksella,
jossa käyttäjä voi liukusäätimillä kokeilla polynomin kertoimien
vaikutusta kuvaajaan, ja josta muut GeoGebran toiminnallisuudet on
kytketty käytöstä. Työtiedostoja voi tallentaa omalle koneelleen
html-tiedostona ja tarvittavina Java-tiedostoina taikka julkaista
GeoGebraTubessa, yhteisöllisessä
palvelussa, johon GeoGebran käyttäjät ovat keränneet laajan kokoelman
tekemiään GeoGebra-sovelluksia.
GeoGebran käyttäjät muodostavatkin aktiivisen yhteisön ja Suomessa
GeoGebran käyttöä edistää Suomalainen
GeoGebra-verkosto. GeoGebran käytöstä voi
keskustella ja pyytää apua ja vihjeitä GeoGebran pääsivuston foorumilla
taikka suomeksi Suomalaisen GeoGebra-verkoston
keskustelupalstalla.
GeoGebra on Java-ohjelmisto, joka vaatii, että tietokoneelle on
asennettuna Java-ympäristö. Sitä on mahdollista käyttää joko omalle
koneelle ladattuna ohjelmana tai www-selaimella suoraan verkosta
GeoGebran kotisivuilta käynnistettävänä Java-sovelmana.
GeoGebra on
julkaistu
myös Googlen Chrome-selaimelle Chrome Web
Storessa. Tämä
versio on toteutettu kokonaan Javascriptillä html5-sovelluksena, eikä
siksi tarvitse toimiakseen Javaa. Selainsovellus vaatii kuitenkin
Google-tunnukset, sillä siinä tallennukset tapahtuvat Googlen Drive
-palveluun. Vaikka web-sovellus on nimellisesti suunnattu Chromelle,
toimii se yhtä hyvin myös esimerkiksi
Firefox-selaimella menemällä osoitteeseen:
http://geogebraweb.appspot.com/ .
GeoGebran www-sivuilla sanotaan: "Voit kopioida, jakaa ja välittää
GeoGebraa ei-kaupallisiin tarkoituksiin."
Lisenssitekstistä käy
kuitenkin ilmi, että rajoitus ei-kaupallisen käyttöön koskee vain
GeoGebran asennusohjelmaa, joka on lisensoitu
CC-BY-NC-SA-lisenssillä.
GeoGebran lähdekoodi sen sijaan on julkaistu GNU
GPL -lisenssillä. GeoGebran kielitiedostot sekä
dokumentaatio taas on julkaistu
CC-BY-SA-lisenssillä.
Kotisivu
http://www.geogebra.org/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
(Järjestelmät, joihin on saatavilla Java)
Asennus
Asennuspaketit löytyvät GeoGebran kotisivuilta. Unix-tyyppisiin
järjestelmiin sivuilta on ladattavissa .tar.gz-paketti, joka
sisältää ohjelman ajettavan version suoraan ilman erillistä
asentamista. Yleisimpiin Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy joko
suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta tai GeoGebran
sivuilla opastetuista erillisistä pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja vertaistukea löytyy paljon sekä GeoGebran omilta
sivuilta että Suomalaisen
GeoGebra-verkoston sivuilta.
Videoita
Yhtälön ratkaiseminen graafisesti
GeoGebralla (Youtube)
Tulevan 4.2-version
CAS-näkymä (Youtube)
GeoGebran virallinen
Youtube-kanava
Janan keskipisteen ja keskinormaalin etsiminen
harppi-viivain-konstruktiona GeoGebralla. Vain alkuperäiset janan
päätepisteet ovat vapaita objekteja. Kaikki muut objektit ovat
riippuvia ja seuraavat mukana, jos pisteitä A tai B
siirretään.
Ympyrän keskipiste A ja kehällä oleva piste B ovat vapaita
objekteja. Ympyrä riippuu näistä kahdesta pisteestä ja ympyrän
kehällä oleva piste C on osittain riippuva, sillä sitä voi siirtää
pitkin ympyrän kehää. Muut objektit, eli janat ja kulma ovat
riippuvia ja muuttuvat pisteiden A, B ja C sijainnin
mukaan.
Pisteitä voi määritellä muun muassa objektien
leikkauspisteinä.
Pisteistä voi muodostaa monikulmioita.
Liukusäätimillä voi luoda helposti kokeiltavia käyttöliittymiä.
Kuvassa liukukytkin määrittää arvon a, jota käytetään pisteiden P ja
Q x-koordinaatteina. Pisteiden y-koordinaatit lasketaan arvoista
f(a) ja g(a), kun f(x)=sin(x) ja
g(x)=sin(4x)/x.
Objekteja voi syöttää suoraan myös syöttökentän
kautta.
Laskentataulukon arvoihin voi viitata suoraan
objekteista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GeoGebra (http://viikonvalo.fi/GeoGebra)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
Sozi on ohjelma animoitujen diaesitysten tekoon.
Sozi on
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman lisäosana toimiva
ohjelma, jolla voi tehdä näyttäviä animoituja esityksiä, jotka ovat
katseltavissa www-selaimella lähes kaikilla alustoilla. Sozin idea on
sama kuin Flashilla toteutetussa Prezissä. Esityksen vaiheet eivät ole
erillisinä "kalvoina" vaan sisältönä samassa suuressa julisteessa, jossa
esityksen edetessä siirrytään eri kohtiin ja samalla tarvittaessa
zoomataan ja käännetään katselukulmaa.
Sozi-esitys on standardin mukainen svg-muotoinen vektorikuva, johon on
lisätty toiminnallisuutta Javascript-ohjelmointikielellä. Sozin suurena
etuna esimerkiksi Preziin on se, että Sozi-esityksen katsomiseen riittää
mikä tahansa nykyaikainen www-selain eikä sen lisäksi tarvita mitään
muuta, kuten Prezin katsomiseen tarvittavaa Flash-lisäosaa. Tämä
tarkoittaa samalla sitä, että Sozi-esitykset ovat katsottavissa myös
Applen iPad- ja iPhone-laitteilla.
Esityksen luominen Inkscapessa on toteutettu käytännössä siten, että
kaikki sisältö luodaan ensin piirtoalueelle yhdelle (tai useammalle)
tasolle ja lopuksi omalle erilliselle tasolleen luodaan joukko näytön
muotoisia suorakaiteita, jotka Sozilla määrätään esityksen
pysähdyspisteiden näkymiksi, eräänlaisiksi "ikkunoiksi" sisältöön.
Esitystä katseltaessa siirrytään siis animoidusti tällaisesta ikkunasta
toiseen. Inkscapen Sozi-lisäosa antaa käyttöliittymän, jolla esitykseen
voi lisätä pysähdyspisteitä ja vaihtaa niiden järjestystä. Kullekin
pysähdyspisteelle voi halutessaan määritellä ajoitetun keston.
Pysähdyspisteiden väliseen siirtymään käytettävä aika ja sen kiihtyvyys
ovat myös asetettavissa tällä työkalulla.
Esitystä selaimella katseltaessa sitä ohjataan eteenpäin ja taaksepäin
näppäimistöllä välilyönnillä, enterillä, pageup-, pagedown-, home-, end-
ja nuolinäppäimillä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voi edetä eteenpäin
hiiren ykkösnäppäintä painamalla. Hiiren kolmosnäppäintä, eli rullaa,
painamalla saa esiin listan esityksen näkymistä, joista voi hiirellä
klikkaamalla valita haluamansa. Muita käytössä olevia näppäimiä ovat
ainakin koko esityskuvan kerralla näyttävä f, esitystä vastapäivään
kiertävä r, saman myötäpäivään tekevä R sekä näkymään sisään ja
ulos zoomaavat + ja -. Näkymäluettelon saa esiin myös
näppäimistöllä painamalla t-näppäintä.
Esitystä tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavat esityksen
animoinnin sujuvuuteen vaikuttavat seikat. Svg-kuvan elementtien
pehmennystä (blur) on syytä välttää, sillä pehmennettyjen elementtien
animointi näyttää olevan hidasta ja aiheuttaa nykimistä esitystä
katsottaessa. Jossain tapauksessa myös suuri määrä tekstiä voi aiheuttaa
animoinnin nykimistä. Tällaisessa tilanteessa animointia on mahdollista
nopeuttaa muuttamalla tekstit poluiksi Inkscapessa. Esityksessä on syytä
myös pysyttäytyä yleisimmin käytetyissä kirjasimissa, jos haluaa, että
esitys näyttää täsmälleen samalta kaikilla koneilla. Erikoisempiakin
kirjasimia voi toki käyttää, mutta tällöin voi olla myös tarpeen muuttaa
tekstit poluiksi Inkscapessa, jotta esitys näyttää samalta myös
koneella, jolla sitä katsellaan. Tekstejä poluksi muutettaessa täytyy
tietenkin muistaa, että tämän jälkeen tekstin muokkaaminen tekstinä ei
ole enää mahdollista.
Kotisivu
http://sozi.baierouge.fr/wiki/en:welcome
Lisenssi
GNU GPL v.3.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD sekä muut
alustat, joilla Inkscape on käytettävissä.
Sozi-esitysten katselu onnistuu millä tahansa alustalla, johon saa
modernin svg-tiedostoja osaavan selaimen.
Asennus
Asennuspaketit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntuun
Sozi löytyy myös suoraan paketinhallinnasta. Ubuntun kanssa on hyvä
varmistaa, että paketti libcanberra-gtk-module on asennettuna.
Esimerkki
Viikon VALO presents SOZI
Käyttöohjeet
Lyhyt video-tutoriaali Sozin
käytöstä
Koko svg-kuvana tehty sisältö ennen esityksen vaiheiden
lisäämistä.
Svg-tiedostoon on lisätty näytön muotoisia suorakaiteita kunkin
pysähdyspisteen näkymän kohdalle.
Sozi on käytettävissä valikosta Inkscapen
lisäosana.
Sozin käyttöliittymä, jossa voi lisätä pysähdyspisteitä. Kukin
ruutu valitaan vuorollaan kuvasta ja lisätään tässä ikkunassa
pysähdyspisteeksi.
Siirtymän nopeuden voi valita tasaiseksi (linear) tai eri tavoin
kiihtyväksi tai hidastuvaksi.
Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella.
Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella.
Näkymälistan saa esiin joko hiiren keskimmäistä nappia, eli rullaa,
painamalla tai näppäimistöltä t-kirjainta
painamalla.
Teksti: Pesasa
uKvakaappaukset: Pesasa
Source: Sozi (http://viikonvalo.fi/Sozi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
soRvi on vapaa työkalupakki avoimen suomalaisen datan analysointiin ja
visualisointiin R-ohjelmistolla.
Suomessakin on alettu
kiitettävästi avata yhteiskunnan datavarastoja julkisiksi. Tiedon vapaa
saatavuus mahdollistaa niiden käytön ja yhdistämisen aivan uudella
tavalla. Suuri määrä pelkkää raakaa dataa ei yksinään kuitenkaan riitä
vaan se pitää pystyä käsittelemään ja saattamaan tulkittavaan muotoon.
soRvi on Suomi-datan käsittelyyn tarkoitettu
R-kirjasto. R on Viikon VALOnakin esitelty
tilasto-ohjelma, jonka graafiseksi käyttöliittymäksi soRvin tekijät
suosittelevat RStudio-nimistä ohjelmaa.
soRvilla on mahdollista hakea avointa dataa suoraan esimerkiksi
Oikeusministeriön, Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja
Datavaalit-sivuston palvelimilta. soRvi
sisältää esimerkiksi algoritmeja, jotka siistivät alkuperäisestä
lähteestä haetun datan helpommin käsiteltävään muotoon. Alkuperäisestä
datasta saattaa esimerkiksi puuttua kenttien otsikkotietoja tai se
saattaa olla jaettuna useampaan tiedostoon ja algoritmeillä ne
yhdistellään paremmin käytettäväksi kokonaisuudeksi. soRvi siis sisältää
muun muassa välineet raakadatan esikäsittelyyn, jotta päästään helposti
käsiksi olennaiseen dataan. Kirjastosta löytyvät lisäksi esimerkiksi
rutiinit suomalaisen henkilötunnuksen ja siihen sisältyvät tiedon, eli
syntymäajan ja sukupuolen, tulkintaan.
soRvi-hanke sai vuonna 2011 ykköspalkinnon
Apps4Finland-kisassa
Datan avaus -sarjassa sekä virallisessa kisassa että
yleisöäänestyksessä.
soRvin käyttöesimerkkejä löytyy
Louhos-blogista.
Käyttöesimerkkinä muun muassa vertailu puolueiden
kunnallisvaaliehdokkaiden aktiivisuudesta sosiaalisessa
mediassa.
Kannattaa huomioida, että ainakin osassa esimerkeistä on käytetty soRvin
"develop"- eli kehityshaaraa, jossa on joitain uusia toimintoja. Muita
ohjeita, tietolähteitä ja hakuesimerkkejä löytyy hankkeen
wikistä. soRvin lähdekoodit
löytyvät Github-palvelusta.
Kotisivu
http://louhos.github.com/sorvi/
Lisenssi
BSD
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
soRvin asennusohjeet löytyvät työkalupakin kotisivuilta. Sen käyttö
vaatii R-ohjelmasta vähintään version 2.15.1.
R-ohjelman graafiseksi käyttöliittymäksi suositellaan
RStudio-ohjelmistoa.
Käyttöohjeet
Ohjeita soRvin käyttöön löytyy sen kotisivujen kautta.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
kokonaismäärät puolueittain.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
määrät puolueittain suhteutettuina ehdokkaiden
määrään.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
yhteismäärät päivittäin ja puolueittain kampanjan
aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät
päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät
päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja
puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja
puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät
suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain
kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät
suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain
kampanjan aikana.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: soRvi (http://viikonvalo.fi/soRvi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
Xournal on vapaa piirtopöytää hyödyntävä muistiinpanotyökalu.
Xournal on
muistiinpanotyökalu, jonka käyttö muistuttaa hyvin paljon perinteistä
muistivihkoa, sillä se on suunniteltu käytettäväksi piirtopöydän kanssa.
Käsinkirjoitettujen ja piirrettyjen muistiinpanojen lisäksi sillä on
toki mahdollista kirjoittaa tekstiä myös näppäimistöltä, mutta kynän
käyttö tuo muistiinpanojen tekemiseen usein kaivattua joustavuutta.
Tekstin sekaan on helppo piirtää havainnollistava kuvio. Kynä- ja
tekstityökalujen lisäksi Xournalissa on käytettävissä pyyhekumi,
yliviivauskynä sekä suorien viivojen piirtämistä helpottava viivain.
Piirtotyökalujen yhteydessä on mahdollista käyttää myös
kuviontunnistusta, jolloin ohjelma pyrkii tunnistamaan piirroksesta
ympyrät sekä suorista janoista koostuvat kuviot. Kunkin työkalun
yhteydessä on valittavissa piirtojäljen paksuus ja väri. Kukin
piirrosjälki tai teksti käsitellään ohjelmassa omana objektinaan, mikä
mahdollistaa niiden poistamisen ja muokkaamisen muun muassa siirtämällä
tai skaalaamalla valittuja objekteja. Varsin hyödyllinen työkalu on
pystysuuntaista tilaa tekevä työkalu, jolla saa piirtoalueelle tehtyä
tilaa haluttuun kohtaan siirtämällä kaikkia kohdan jälkeen tulevia
objekteja alaspäin.
Piirtoalue on Xournalissa järjestetty sivuiksi, tasoiksi ja taustaksi.
Sivuja voi tiedostoon lisätä joustavasti haluamaansa kohtaan ja
viimeiseltä sivulta eteenpäin siirryttäessä luodaan aina uusi sivu
automaattisesti. Sivun koko ja taustakuva on valittavissa joko kullekin
sivulle erikseen tai kaikille sivuille kerralla. Valmiina taustakuvina
ovat tyhjä sivu, vaakaraidoitettu sivu, vaakaraidoilla ja yhdellä
pystyviivalla varustettu sivu sekä ruutupaperi. Omia taustakuvia on toki
mahdollista myös käyttää. Kullekin sivulle on mahdollista lisätä
useampia tasoja. Oletuksena kullakin sivulla on kaksi tasoa, tausta ja
yksi sisältötaso. Tasoja on hyödyllistä käyttää esimerkiksi silloin, kun
haluaa eritellä päällekkäiset merkinnät omiksi ryhmikseen, esimerkiksi
kirjoittamalla tekstit yhdelle tasolle ja tekemällä korostuskynällä
korostusmerkinnät toiselle tasolle. Tasojen käyttö helpottaa myös
objektien valitsemista, jos niitä tarvitsee poistaa tai muokata.
Muistiinpanosivut voi tallentaa ohjelman omassa xoj-tiedostomuodossa,
jolloin niiden jatkomuokkaaminen on helppoa, tai vaihtoehtoisesti ne voi
viedä pdf-tiedostoksi, jolloin niiden jakaminen muille on helppoa.
Pdf-muotoon tallentaminen mahdollistaa Xournalin käytön myös
persoonallisten diaesitysten tekemiseen.
Yksi Xournalin erityisen hyödyllinen käyttö on merkintöjen tekeminen
pdf-tiedostoihin. Käytännössä tämä tapahtuu valitsemalla ohjelmassa
"Annotate PDF"-vaihtoehto, jolloin valittu pdf-tiedosto avataan
Xournaliin sivujen taustakuvaksi. Xournalin kukin sivu asetetaan
mitoiltaan ja taustaltaan pdf-tiedoston mukaiseksi ja tämän jälkeen
huomioiden ja merkintöjen teko tapahtuu Xournalin normaaleilla
työkaluilla. Oletuksena Xournal ei tallennettasessa kopioi pdf-tiedostoa
vaan vain säilyttää vain viittauksen siihen, joten, jos pdf-tiedosto
poistetaan tai siirretään, tämä yhteys katkeaa. Kommentoinnin jälkeen
lopputulos on mahdollista viedä tavalliseen tapaan pdf-tiedostoksi,
jossa alkuperäisen sisällön lisäksi ovat nyt myös lisätyt kommentit.
Kotisivu
http://xournal.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ohjelma löytyy myös
suoraan joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
Käyttöohjeet
The user's manual
Muistiinpanoja voi tehdä tekstityökalulla tai piirtämällä
piirtopöydän kynällä. Kuviontunnistus helpottaa ympyröiden, janojen
ja monikulmioiden piirtämistä.
Yliviivaustyökalulla voi korostaa tärkeitä kohtia. Koko, väri ja
peittävyys ovat valittavissa.
Pystysuuntaista tilaa voi tehdä helposti objektien väliin sitä
varten olevalla työkalulla.
Ruutupaperipohjalle voi viivaimella piirtää vaikka
graafeja.
Piirtosivujen määrää, kokoa, väriä ja taustakuvaa voi säätää
vapaasti.
Pdf-tiedostojen kommentointi hoituu helposti, sillä pdf-tiedosto
voidaan avata sivujen taustoiksi ja omat kommentoinnit tehdä niiden
päälle omina tasoinaan.
Ohjelma käsittelee merkintöjä objekteina, joita voi liikutella ja
skaalailla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Xournal (http://viikonvalo.fi/Xournal)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
Gourmet on vapaa reseptitietokanta, josta saa muun muassa tulostettua
ostoslistan.
Kun ensimmäisiä
kotitietokoneita markkinoitiin, muistettiin mainoksissa aina mainita
yhtenä käyttökohteena reseptien tallentaminen sähköisesti. Gourmet
Recipe Manager on monipuolinen reseptitietokanta, joka osaa pelkän
ohjeen tallentamisen lisäksi monia muitakin hyödyllisiä toimintoja.
Resepteistä saa tarvittaessa myös siistit tulosteet paperiseen muotoon.
Reseptien ainesten määriä ei ohjelmaan tallenneta pelkkänä tekstinä vaan
Gourmet on tietoinen lukumääristä ja mittayksiköistä. Reseptiin voi
merkitä myös ohjeella saatavan annoksen suuruuden kappalemäärinä,
tarjoiluannoksina tai jossain muussa soveltuvassa mittayksikössä. Tämän
takia esimerkiksi reseptin skaalaaminen suuremmille määrille ja
mittayksiköiden muuntaminen vaikka ruokalusikoista teelusikoihin
onnistuu ohjelmalla helposti. Yksikkömuunnoksia varten ohjelmassa on
myös oma työkalunsa. Valitettavasti ohjelmassa ei ole vielä tukea suomen
kielelle, joten automaattiset yksikkömuunnokset onnistuvat vain
esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi.
SI-järjestelmän mittayksiköiden, kuten desilitrojen ja grammojen
lyhenteet toki ovat samat eri kielillä ja muunnokset niiden välillä
toimivat, mutta esimerkiksi tee- ja ruokalusikan lyhenteet poikkeavat.
Jos ei tarvitse automaattisia yksikkömuunnoksia, ohjelmaa voi aivan
hyvin käyttää myös suomenkielisillä lyhenteillä.
Yksi ohjelman keskeisistä ominaisuuksista on ostoslistan automaattinen
tekeminen reseptien pohjalta. Halutut reseptit voi lisätä
ostoslistatyökaluun, joka poimii resepteistä tarvittavat tarveaineet ja
laskee niiden määrät yhteen. Työkalussa voi merkitä jo kaapista löytyvät
ainekset sekä luokitella tarvittavat ainekset esimerkiksi mausteiksi,
lihaksi, leivonta-aineksiksi ja niin edelleen. Kun työkalusta
tulostetaan ostoslista, on se järjestetty luokittelun mukaisesti,
jolloin ostosten tekeminen helpottuu, kun kaupan samalta osastolta
löytyvät ainekset on ryhmitelty yhteen nippuun.
Reseptit voi luokitella ruoan tyypin mukaan esimerkiksi alkuruokiin,
pääruokiin, jälkiruokiin, juomiin ja niin edelleen. Reseptiin voi myös
kirjata ylös, mistä maasta kyseinen ruoka on kotoisin. Ohjelmaan voi
myös lisätä kuvan kustakin herkusta ja antaa sille arvostelun asteikolla
0-5 tähteä.
Useiden tuonti- ja vientimuotojen ansiosta Gourmet toimii hyvin yhteen
muiden reseptiohjelmistojen kanssa. Se osaa lukea reseptejä muun muassa
Mealmaster-, MasterCook- ja KRecipe-ohjelmien tiedostomuodoista sekä
pelkkänä tekstinä. Ohjelmassa on myös käytettävissä useita
lisätoimintoja lisäosajärjestelmän kautta. Tällaisia toimintoja ovat
esimerkiksi ravintoainelaskuri sekä mahdollisuus selata reseptejä
paistoajan, valmistusajan tai ruokatyypin mukaan. Ohjelmasta löytyy myös
ajastin, jota voi käyttää paistoajan mittaamiseen.
Kotisivu
http://grecipe-manager.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluissa
ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. Kotisivuilta saatava
versio saattaa olla uudempi.
Ohjelman perusnäkymänä on luettelo resepteistä. Näytettävät kentät
voi valita itse.
Reseptin kuvausosuus sisältää muun muassa nimen, reseptin
annoskoon, reseptin tyypin (alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka,...),
valmistus- ja paistoajan, arvion ja kuvan.
Ainesosaluetteloon syötetään aines kerrallaan. Aineksen määrä ja
yksikkö tunnistetaan syötteestä. Aineksia voi myös ryhmitellä, jos
ruoka koostuu esimerkiksi pohjasta ja
täytteestä.
Valmistusohjeet voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Lisähuomioita voi
lisätä "notes"-välilehdelle.
Kutakin reseptiä voidaan tarkastella
reseptikorttimuodossa.
Reseptejä voi lisätä kauppalistatyökaluun, jolla voi luoda
tulostettavan kauppalistan. Ainesosat voi luokitella tyypin mukaan,
jolloin ne tulostuvat kauppalistaan ryhmittäin helposti kaupasta
etsittävään järjestykseen.
Valmis kauppalista tulostuksen
esikatselussa.
Suklaakakun reseptikortti kuvalla. Ohjelma on tunnistanut
valmistusohjeesta paistoajan, jota voi
muokata.
Yksikkömuunnin osaa muuntaa ainesmääriä esimerkiksi tee- ja
ruokalusikoiden välillä. Jos muuntimeen syöttää myös aineksen
tiheyden, onnistuvat muunnokset myös paino- ja tilavuusmittojen
välillä.
Reseptit voi tulostaa siististi myös
paperimuotoon.
Selauslisäosalla reseptien selaus onnistuu vaikka paisto- tai
valmistusajan, ruokatyypin tai arvostelun
mukaan.
Reseptien selaus ruokatyypin mukaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Gourmet (http://viikonvalo.fi/Gourmet)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:00:01
HandBrake on avoimen lähdekoodin videomuunto-ohjelma.
HandBrake on
helppokäyttöinen usealla käyttöjärjestelmällä toimiva työkalu
videotiedostojen muuntamiseen muodosta ja koosta toiseen. Videon
muuntaminen toiseen muotoon voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos
halutaan ottaa DVD-levyllä oleva elokuva matkalle mukaan katsottavaksi
mobiililaitteella, kuten tabletilla tai puhelimella. HandBrakella
voidaan määritellä useampia muunnoksia valmiiksi jonoon ja laittaa
ohjelman tekemään ne kerralla peräkkäin. Jo jonoon laitettuja töitä
voidaan vielä muokata uudelleen ennen muunnoksen käynnistämistä.
Lähtötiedostoiksi HandBrakelle kelpaa lähes mitä tahansa yleisimmin
käytettyä tiedostomuotoa oleva tiedosto. HandBrake hyödyntää videoiden
lukemiseen libavformat- ja libavcodec-kirjastoja. Lisäksi HandBraken
videomuunnoksen lähteeksi sopii myös DVD-levy tai Bluerayn tapainen
lähde, joka ei ole kopiosuojattu.
Tulostiedostolle HandBrakella on muutama valittavissa oleva
tiedostomuoto. Säilöksi tiedostolle voidaan valita joko
MP4 (M4V) tai MKV
(Matroska). Videomuodoiksi
näihin tiedostomuotoihin voi valita jonkin seuraavista: H.264, MPEG-4,
MPEG-2 tai Theora (Matroska-säilöllä) ja audiomuodoksi jonkin
seuraavista vaihtoehdoista: AAC, CoreAudio AAC/HE-AAC (vain OS X), MP3,
Flac, AC3, Vorbis, AC-3, DTS, DTS-HD, AAC ja MP3 pass-thru. Tiedostoon
on mahdollista lisätä useampia, esimerkiksi erikielisiä, ääniraitoja.
HandBrake tukee myös tekstitysten lisäämistä luotaviin videoihin.
Tekstitykset voidaan valita joko lähteenä toimivalta DVD-levyltä tai tai
tuoda erillisestä SRT-muotoisesta tiedostosta. Tekstityksiä voi samaan
videoon lisätä useita, eli esimerkiksi eri kieliä varten. Tekstityksen
voi niin halutessaan myös "polttaa" videokuvaan, jos jostain syystä tämä
on tarpeen. Videon ja äänen asetuksia voi säätää monipuolisesti tai
vaihtoehtoisesti valita jonkin valmiista esiasetetuista säädöistä.
Esiasetettuja säätöjä on esimerkiksi erilaisille kannettaville
laitteille, kuten Android- ja iOS-laitteille, optimoituja
videotiedostoja varten.
HandBrakea voidaan tarvittaessa käyttää myös komentoriviltä.
Kotisivu
http://handbrake.fr/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille
löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Valitettavasti
Linux-jakeluista vain Ubuntulle on tarjolla valmiiksi käännetty
versio ja muiden Linux-järjestelmien käyttäjät joutuvat joko
kääntämään ohjelman itse tai etsimään jostain kolmannen osapuolen
valmiiksi kääntämän paketin.
Käyttöohjeet
HandBrake-opas
HandBraken perusnäkymä, kun ohjelma on juuri
käynnistetty
Lähteeksi valittuna DVD-levy
Videomuodon valinta, valittuna tallennus H.264 videomuodossa
MP4-tiedostoon.
Audioraitojen ja tallennusmuodon valinta
Mukaan valittavat tekstitykset ja niiden
asetukset
Monipuoliset edistyneet asetukset
Kappalemerkinnät
Kuva-asetusten säätö
Videon voi tallentaa myös esimerkiksi Theora-muodossa
Matroska-tiedostoon.
Valittavassa on useita valmiita erilaisille laitteille optimoituja
asetuksia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: HandBrake (http://viikonvalo.fi/HandBrake)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
Viikon VALO on vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista ja
materiaalipankeista viikoittain kertova sivusto, joka toimii samalla
myös itse vapaita artikkeleita sisältävänä materiaalipankkina.
Sadanteen
artikkeliinsa ehtinyt Viikon VALO on vuoden 2011 alussa perustettu
sivusto, joka esittelee joka viikko jonkin Vapaan ja Avoimen
Lähdekoodin Ohjelman eli VALOn, vapaata materiaalia tarjoavan
sivuston tai muun läheisesti näihin liittyvän asian, kuten [Vapaat
tiedostomuodot](Vapaat tiedostomuodot "wikilink"). Luetuimpien
artikkeleiden joukossa ovat muun muassa Linux-jakeluista [Ubuntu
11.04](Ubuntu 11.04 "wikilink"), [Debian
GNU/Linux](Debian GNU/Linux "wikilink") ja [Ubuntu
12.04](Ubuntu 12.04 "wikilink") kertovat artikkelit sekä
sovellusohjelmista tekstikäsittelyohjelma [LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink"), www-selain
Firefox ja mediasoitin
Clementine. Materiaalipankeista suosituimpia
ovat olleet vapaita leikekuvia tarjoava [Open Clip Art
Library](Open Clip Art Library "wikilink") sekä sähköinen kirjasto
Project Gutenberg. Viikon VALO
-projektin pyrkimyksenä on tuoda jo tunnettujen avoimen lähdekoodin
ohjelmien lisäksi laajempaan tietoisuuteen myös pienempiä ja vähemmin
tunnettuja sovelluksia, kuten karttaohjelmisto
Marble, päiväkirjamainen sähköinen muistikirja
RedNotebook sekä esitysgrafiikan tekoon
tarkoitettu Sozi.
Kaikki Viikon VALO -sivustolla esiteltävät ohjelmat ja materiaalit on
julkaistu jollain vapaalla lisenssillä joka takaa niiden käytön,
levittämisen sekä tarvittaessa myös sovittamisen omiin tarpeisiin
sopiviksi. Ohjelmistot on tyypillisesti julkaistu GNU GPL-,
MIT X11- tai
BSD-lisenssillä taikka
jollain muulla vastaavalla vapaalla lisenssillä. Vapaiden materiaalien
lisensseinä taas voivat olla esimerkiksi vapaat
Creative Commons -lisenssit
CC0,
CC-BY ja
CC-BY-SA. Osa
materiaalista on myös julkaistu kokonaan tekijänoikeuksista vapaana
Public Domain -materiaalina, kuten Open Clip Art Libraryn kuvat ja
Project Gutenbergin sähkökirjat.
Viikon VALOn omat artikkelit on julkaistu samojen periaatteiden
mukaisesti
CC-BY-SA-lisenssillä,
joka mahdollistaa niiden uudelleenkäytön myös muokattuina, kunhan
alkuperäisen tekijän nimi (viittaus Viikon VALO -sivustoon) mainitaan ja
edelleen jaettu tai muokattu artikkeli julkaistaan samalla lisenssillä.
Tämä mahdollistaisi artikkelien käyttämisen pohjana esimerkiksi
paperilehdessä julkaistavaan avoimen lähdekoodin ohjelmista kertovaan
juttusarjaan. Suurin osa Viikon VALO -sivustolla käytetyistä
piirroskuvituksista on peräisin [Open Clip Art
Libraryn](Open Clip Art Library "wikilink") kuvavarastoista ja loput on
pääosin piirretty itse. Itse piirretyt kuvat on tyypillisesti myös
lisätty Open Clip Art Libraryn valikoimiin.
Sivustolla esitellään useille eri käyttöjärjestelmäalustoille saatavia
ohjelmia. Mukana on myös mobiilialustoille saatavia ohjelmia, kuten
K-9 Mail-sähköpostiohjelma ja sähkökirjojen lukemiseen
käytettävä FBReader. Ohjelmista monet ovat
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman tapaan
käytettävissä samanlaisina useilla eri käyttöjärjestelmillä.
Ohjelmien ja sivustojen lisäksi Viikon VALO on esitellyt
Lukuvaloksi nimetyssä osiossaan vapaita
sähkö- ja äänikirjoja, jotka on poimittu Project Gutenbergin
valikoimista.
Viikon VALO -projekti on toiminut jonkin verran yhteistyössä myös muiden
vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia edistävien suomalaisten
hankkeiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa
VALO-CD-projektin levyillä jaettavista ohjelmista
on esitelty Viikon VALOina ja toisaalta VALO-CD-levyllä olevat ohjelmien
esittelyt ovat saaneet tekstejä Viikon VALO -sivustolta. Toinen
yhteistyötä tehnyt hanke on Linux.fi-wiki, jonka
artikkeleista esimerkiksi FBReader on
saanut vaikutteita Viikon VALO -sivustolta.
Viikon VALO -sivuston ja -projektin takana on Linux-Aktivaattori
ry, jonka tavoitteena on edistää
vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien tietoteknisten
järjestelmien käyttöä ja edistää niiden ideologiaa Suomessa. Esittelyitä
ovat kirjoittaneet pääasiassa yhdistyksen aktiivit, mutta heidän
lisäkseen myös muutama yhdistyksen ulkopuolinen kirjoittaja on
osallistunut niiden tekemiseen. Esimerkiksi osa VALO-CD:llä olevien
ohjelmien esittelyistä on VALO-CD-aktiivien kirjoittamia.
Viikon VALO -projektiin on mahdollista ottaa osaa kirjoittamalla itse
esittelyitä, ehdottamalla esiteltäviä ohjelmistoja tai sivustoja sekä
ihan vain levittämällä linkkejä esittelyihin esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa. Esiteltävä aiheita ja kirjoittajaksi tarjoutumisia saa
lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@viikonvalo.fi. Jos taas olet
kiinnostunut hyödyntämään Viikon VALO -artikkeleita esimerkiksi
edustamassasi lehdessä tai käyttämään niitä jollain muulla tavalla, voit
tehdä sen suoraan
CC-BY-SA-lisenssiehtojen
mukaisesti, tai ottamalla yhteyttä meihin ja pyytämällä yhteistyötä.
Kotisivu
http://viikonvalo.fi
Kysymyksiä ja vastauksia
http://viikonvalo.fi/vastaukset
Yhteistiedot
info@viikonvalo.fi
Lisenssi
CC-BY-SA
Viikon VALO esittelee joka viikko jonkin vapaan ja avoimen
lähdekoodin ohjelman tai vapaata materiaalia tarjoavan
palvelun.
Suomalaisten matematiikan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden
yhden viikonlopun aikana kirjoittama CC-BY-lisenssillä julkaistu
Vapaa matikka 1 on esimerkki vapaasta
materiaalista.
Kustakin esiteltävästä aiheesta on katseltavissa joukko
kuvakaappauksia.
Myös materiaalipankeista on kuvakaappauksia tai
esimerkkimateriaaleja.
Lukuvalo esittelee vapaita sähkö- ja
äänikirjoja.
Viikon VALOa voi mainostaa laittamalla omalle web-sivulleen Viikon
VALO -sivustolle linkittävän bannerin, joita löytyy
erikokoisina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi/Viikon_VALO)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
jQuery on pieni ja kätevä kirjasto Javascript-sovellusten
kirjoittamiseen.
Yksi suosituimmista
Javascript-kirjastoista on jQuery, joka helpottaa huomattavasti
Javascript-ohjelmien kirjoittamista. jQuery helpottaa erityisesti
html-sivun sisällön manipulointia. Sen keskeisenä ideana on, että
html-dokumentin sisällöstä muodostuvan solmuja, html-elementtejä, voi
valita css-tyylikielen valitsimia muistuttavista
valitsimista
muodostettavilla hakulausekkeilla. Hakulausekkeilla löytyneiden
elementtien joukolle voidaan sitten suorittaa erilaisia toimintoja ja
manipulaatioita. Esimerkiksi kaikkien dokumentista löytyvien linkkien
piilottaminen tapahtuu komennolla:
jQuery('a').hide()
Toinen jQueryn
kantava idea on mahdollisuus elementtijoukolle suoritettavien
toimintojen ketjuttamiseen. Esimerkiksi edellisellä komennolla
piilotetut linkit voidaan näyttää ja niille voidaan samalla lisätä
luokka "linkki" komennolla:
jQuery('a').show().addClass('linkki')
Elementeille voidaan suorittaa myös erilaisia animoituja
efektejä, kuten näyttäminen
ja piilottaminen häivytysefektillä tai ylhäältä alas "rullaamalla".
Html-sisällön manipuloinnin lisäksi jQuery sisältää useita muita
toimintoja, jotka helpottavat Javascript-ohjelmien tekoa. Näitä ovat
esimerkiksi ajax-kutsujen
tekemiseen tarkoitetut funktiot, html-elementteihin liitettävien
tapahtumakäsittelijöiden
lisäämiseen ja poistoon käytettävät funktiot sekä erilaiset
tietorakenteiden käsittelyyn käytettävät
apufunktiot, kuten
jQuery.extend(), jQuery.map() ja jQuery.merge().
Yhtenä jQuery-kirjaston käytön etuna voidaan mainita selainriippumaton
ohjelmointi. Vaikka yleisimmät www-selaimet ovat alkaneet kunnioittaa
entistä enemmän standardeja, toimivat varsinkin niiden vanhempien
versioiden Javascript-toteutukset silti joissain tilanteissa hieman eri
tavoin. jQuery pyrkii piilottamaan näitä eroja ohjelmoijalta, jolloin
ohjelmoijan ei tarvitse kaikissa tilanteissa ottaa erikseen huomioon
poikkeavasti toimivia selaimia.
jQuery on toteutettu helposti laajennettavaksi ja sille onkin toteutettu
lukuisa joukko lisäosia,
plugineja. Luultavasti kuuluisin
jQuery-lisäosa on käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu
jQuery-ui, joka sisältää joukon
käyttöliittymäelementtejä (nappulat, dialogi-ikkunat, välilehdet,
liukusäätimet, raahattavat elementit, jne.), jotka ovat käytettävissä
helposti jQueryn filosofian mukaisesti. jQuery-lisäosina on toteutettu
muun muassa suuri joukko erilaisia web-sivulle laitettavia
kuvagalleriasovelluksia. Myös Viikon VALO -sivuston kuvakaappausten
näyttämiseen tehty galleria on
toteutettu jQuery-lisäosana.
Html5-pohjaisten mobiilisovellusten rakentamiseen on mahdollista käyttää
myös jQuery-pohjaista jQuery Mobile
-kirjastoa. Kirjasto sisältää valmiit välineet mobiililaitteisiin
optimoitujen valikoiden, nappuloiden, liukusäätimien sekä muiden
elementtien luomiseen.
Kotisivu
http://jquery.com/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Javascript-tiedosto on ladattavissa jQuery-projektin kotisivuilta.
Sitä on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Googlen tarjoamana
palveluna.
Kuvagallerialisäosia
http://inspirationfeed.com/resources/tools/top-15-handy-jquery-image-gallery-plugins/
http://slodive.com/web-development/jquery-gallery/
http://ibrandstudio.com/inspiration/30-best-jquery-image-gallery-plugins-portfolio-website
Esimerkki jQueryn käytöstä html-sivun sisällön
muokkaamiseen.
Esimerkki häivytysefektin lisäämisestä click-tapahtuman
yhteyteen.
Esimerkki toimintojen lisäämisestä
mousemove-tapahtumaan.
Päivämäärävalitsin jQuery-ui-kirjastolla.
jQuery-ui-kirjastolla toteutettu
dialogi-ikkuna.
jQuery-ui:n liukusäätimiä.
jQuery Mobilen liukusäätimiä.
jQuery Mobilen listaelementti
esikatselukuvilla.
jQuery Mobile ja kokoontaittuvat alilistat.
jQuery Mobile ja dialogi-ikkuna.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: jQuery (http://viikonvalo.fi/jQuery)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa
ohjelmistoprojekteissa.
Versionhallinnalla
hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää
kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä
näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti
muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun
tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota.
Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja
halutaan nähdä mitä on muuttunut.
Ohjelmistoprojektien
lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä
saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii,
jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin
versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan
deltan, eli kahden
peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan
säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio
kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään
muodostamaan tiedoston haluttu versio.
Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on
Subversion. Subversion
kehitettiin alun perin
korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat
ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi
tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää
joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti
valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli
hyvä.
Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä:
Comparison_of_revision_control_software.
Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on
Git. Toisin kuin Subversion, Git on
hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa
kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git
suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta
käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä
pikakurssissa näytetään miten sama
asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.
Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan
varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri
versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään
repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään
tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen
olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä
ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle
toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio
kuvassa SVN Työnkulkukaavio.
Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät
muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa
varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja
oma työkopio ovat synkronissa.
Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn
copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset
tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio halutaan
myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat
versiota julkaistaessa.
$ svn copy http://svn.example.com/repos/calc/trunk \
http://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \
-m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project." \
Committed revision 902.
Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan
kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka
Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia
sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt
halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat
työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa.
Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi
sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin
limitetään muutos päähaaraan (svn merge).
Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös
varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu
versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu
hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on
etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone
tuhoutuisi kokonaan.
Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20.
lokakuuta vuonna 2000. Hieman
historiaa
Subversionista. Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012,
varsin tuore siis. Kehitys
jatkuu.
Kotisivu
http://subversion.apache.org
Lisenssi
Apache License,
versio 2.0.
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille
muillekin käyttöjärjestelmille.
Asennus
Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille
käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille
esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia
subversion-ohjelmia.
Käyttöohjeet
Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana
kirjana, joka on julkaistu samalla
ASL käyttöoikeudella
kuin ohjelmakin
Youtubessa on viiden minuutin
video Subversionin
olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta
Työn kulku käsiteltäessä versioituja tiedostoja
TortoiseSVN Windows XP:ssä, muokattu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
TortoiseSVN Windows XP:ssä. Näytä isoina kuvakkeina. Muutettu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
TortoiseSVN Windows XP:ssä. Hiiren oikealla painikkeella saa toiminnot näkyviin.
Subversion komentorivillä Linuxissa.
Teksti: Taleman
Kuvat: Taleman, Pesasa
Source: Subversion (http://viikonvalo.fi/Subversion)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen.
WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota
erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti
muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös
muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä
tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään
nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille
käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu
ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen
kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.
Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön
tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa.
Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja
käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia
oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle
viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin
nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen
noin puolen vuoden välein.
Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on
yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden
käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia
muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä,
yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi
muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja
voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet
sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille
ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat
voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.
WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia.
Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien
roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää
sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata
WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin
avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen
kymmenientuhansien joukosta helpottuu.
Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet
webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä
hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman
omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi
WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot
ovat rajallisempia.
Kotisivu
https://fi.wordpress.org/
Lisenssi
GNU GPL v2
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien
Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden
klikkauksen asennus.
Nettiselaimella avattu WordPressin ohjausnäkymä. Ohjausnäkymässä
näkee esimerkiksi uusimmat päivitykset ja käyttäjien kommentit.
Uudet artikkelit eli blogiviestit kirjoitetaan WordPressin omalla
graafisella editorilla. Halutessaan tekstitilassa voi kirjoittaa
itse html-muotoilua.
Artikkeleihin saa lisättyä kuvia, ääntä ja musiikkia käyttämällä
mediakirjastoa.
Kirjoitettua sisältöä ja sen näkyvyyttä voi muokata helposti
jälkikäteen.
Kommentit voi hyväksyä suoraan tai ne voidaan laittaa odottamaan
hyväksyntää.
WordPressiin on saatavilla lukuisia teemoja, joiden kokeileminen on
yksinkertaista.
Jos WordPressin asetukset tuntuvat liian rajoitetuilta, voi
toimintoja laajentaa lisäosilla.
WordPressin oletusteemalla luotu
nettisivu.
Teksti: Mikko Harhanen
Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: WordPress (http://viikonvalo.fi/WordPress)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisesa termipankissa.
Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot
yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja
kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö
tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa
tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä.
Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat.
Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri
käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen
lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja
mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.
Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään
tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien
valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua
eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt
ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin
eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä
puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin
tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa
uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.
Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta
termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta
toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja
itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja
tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa.
Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee
milloin tahansa.
Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti
lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri
muodoissa.
Kotisivu
http://tieteentermipankki.fi
Lisenssi
CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin)
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet
Kohderyhmä
Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät
Termipankin etusivu
Kuvitettu käsitesivu Termipankissa
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Source: Tieteen termipankki (http://viikonvalo.fi/Tieteen_termipankki)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella
lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.
Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan
ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu
avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on
suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on
yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten
yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo
käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se
odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.
Kirjoista [Vapaa matikka 1](Vapaa matikka 1) ja Vapaa matikka
2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan
kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn
ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa
viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi
joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja
niiden raakamateriaali julkaistiin
Github-palvelussa vapaasti
saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti.
Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään
virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan.
Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka
kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä
kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa
Oppikirjamaratonissa.
Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä
ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin
Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet
oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien
oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita
kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla,
muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla
julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.
Kotisivu
http://avoinoppikirja.fi/
Lisenssit
CC-BY ja
CC-BY-SA
Avoin Oppikirja.fi -sivusto
Vapaa matikka 2
Vapaa matematiikka, yläkoulun kirjasarja
Ohjelmointia Scratchin kanssa. Ohjelmoinnin alkeita alakoululaisille ja heidän
opettajilleen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Avoin Oppikirja.fi (http://viikonvalo.fi/Avoin_Oppikirja.fi)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.
Trelby on elokuva- ja
näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt
tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta
tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön
tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut
muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa
tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen
rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö,
roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen
osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan
tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja
yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja
sarkainnäppäimillä. Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää
kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä
dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta
erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita
roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä.
Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla
vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja
kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta
jo käytetyistä nimistä.
Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi
etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä,
jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on
hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia
roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä
kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä
ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi
"Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista
käytössä olevaksi nimeksi.
Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä
helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat
oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston,
erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida
käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä
pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi
seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen
julkisuuteen.
Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa:
muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain
(.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin
käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä
ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.
Kotisivu
http://www.trelby.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken)
Asennus
Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille
(.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Käyttöohje
Trelby-käsikirja
Kohtauksia ja niiden paikkoja sekä kohtauksen
tapahtumia.
Kapteenin ja Jasonin välistä dialogia.
Tekstielementin tyypin voi valita hiiren kakkosnapin takaa
avautuvasta valikosta.
Yleisraportti käsikirjoituksesta.
Raportti käsikirjoituksesta paikkojen mukaan.
Raportti roolihahmoittain.
Egyptiläisiä ja norjalaisia nimiä
nimitietokannasta.
Samassa paikassa tapahtuvia kohtauksia voidaan niputtaa, jolloin
ohjelma osaa käsitellä niitä yhtenä paikkana.
Automaattinen täydennys ehdottaa roolihenkilön
nimeä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Trelby (http://viikonvalo.fi/Trelby)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä
tallentavan digiboxin.
Tallentava digiboxi on
pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on
yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä.
VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma
muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista
rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat
muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä
monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.
Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä,
jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen
katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman
katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman
pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden
mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää
asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja
tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko
samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.
Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii
tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta
sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida
digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden
uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla
ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman
automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei
sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun
muassa säännöllisiä lausekkeita.
Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka
kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia
ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä
joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on
selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on
myös mahdollista katsoa
VLC-mediasoittimella tv-lähetyksiä suorana
samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.
Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista
ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai
tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä
tallennuksia.
VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja
videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi
myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla
varustettuja DVD-levyjä.
Kotisivu
http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on
asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.
Kanavan nykyinen ja seuraava ohjelma. Skininä
"Soppalusikka".
Nykyisen kanavan ohjelmisto. Skininä
"Soppalusikka".
Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat eri
kanavilla.
VDR:n valikko
Hakuajastimen muokkaus
Tallennettuja ohjelmia
Elokuvan toisto. Elokuvasta on leikattu pois
mainoskatkot.
Kuvaruutunäytön asetusvalikko. Skininä "ST:TNG konsoli", eli Star
Trek: The Next Generation -sarjan tietokonekonsolia muistuttava
ulkoasu.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma
Android-puhelimessa.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Tällä hetkellä
meneillään olevat ohjelmat.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Luetteloa
tallennuksista.
AndroVDR Android-tabletissa.
AndroVDR Android-tabletissa. Parhaillaan meneillään olevia
ohjelmia.
VDR-Live -selainkäyttöliittymä.
Hakuajastimen muokkaus VDR-Live
-selainkäyttöliittymässä.
Tallenneluettelo VDR-livessä.
Tv-ohjelman katsomista web-käyttöliittymän kautta selaimeen
upotetulla VLC-mediasoitin-pluginilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: VDR (http://viikonvalo.fi/VDR)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo
avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä
taustoista.
Avoin Elämä
-kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen
lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta
lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on
ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös
ostaa painettuna. Kirja valottaa
avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja
sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin
ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin
halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla
niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen
vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä
pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei
koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua
kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"
"Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita?
Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen
luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä
internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista
taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista
tarinaa." — kirjan takakansi
Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet
toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa
ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin
toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri
vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista
ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät
ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse
toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan
tyhjää projektia.
Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa
avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden
esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä
osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa.
Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi
vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin
verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja
avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä
useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu
Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai
WebKit-selainmoottoriin.
Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin
toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative
Commons -lisenssit, jotka sopivat
ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten
lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden
tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti.
Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti
kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen
markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja
tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on
nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen
näytöltä lukeminen.
Kotisivu
http://avoinelama.fi/
http://openlife.cc/ (englanniksi)
Lisenssi
Public domain
(tekstit pois lukien epilogi)
CC-BY-SA
(kannen kuva)
Kirjan ostaminen
Kirjan kotisivuilta
BookPlus
Kirjan sisällysluettelo
Kirjan kotisivu
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Avoin Elämä (http://viikonvalo.fi/Avoin_Elämä)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:06:02
UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai
muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.
Useimpia
Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa
ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin
GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen
tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa,
joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta
käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa
CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin
avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai
muulle tallennusmedialle.
UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä
tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva
ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean
levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta
sopivan jakelun nimen (esimerkiksi
Debianin), ja ohjelma hakee oikean
levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen
määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat,
kunhan niiden levykuva haetaan itse.
CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät
sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään
muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista
tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin
alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu
vain tietyille GNU/Linux-jakeluille
(Ubuntulle ja joillekin sen
johdannaisille).
Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille.
Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä,
jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan
sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion
alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen
käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä
BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja
valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä
live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi
käyttää tikkujen tekemiseen.
Kotisivu
http://unetbootin.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti
Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta.
Käyttöohjeet
Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin
wiki-sivustolta.
UNetbootinin päävalikko on pelkistetty.
Valikkoon on listattu joukko jakeluja, jotka UNetbootin lataa ja asentaa tikulle automaattisesti.
Hyväksymisen jälkeen Unetbootin ilmoittaa asennuksen etenemisestä.
Jakelun siirtäminen on valmista.
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: UNetbootin (http://viikonvalo.fi/UNetbootin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median
tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti
lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.
GitHub on Linus
Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa
hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä
itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia
lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen
tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon
luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia
repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä.
GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen
mukaan. Tällä hetkellä suosituin kieli on
JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell,
PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.
Git on versionhallinta, kuten Subversion, mutta
se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii
taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla
voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden
muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa
committeina,
eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan
tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen
on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös
binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja,
mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten
tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä.
Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen
materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta
projektista on Oppikirjamaraton
ja sen [Vapaa matikka](Vapaa matikka 1) -kirjasarja.
GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa
käyttäjä pystyy
forkkaamaan
minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan
reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä
committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull
requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää,
ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja
osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin
avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä
epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on
käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai
COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia
ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka
koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden
huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.
GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki
projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan
projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman
toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina
gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla
käytetyn galleriaohjelman
gh-pages-haarasta
muodostuva demo-sivu.
GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja
yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa
samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa
omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on
erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla
kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa
aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin
alkuperäiseen projektiin.
Kotisivu
https://github.com/
Käyttöohjeet
Ohjeita GitHubin käyttöönottoon
GitHubin käytön aloitus askel askeleelta. 1) Git käyttövalmiiksi 2)
Luodaan repository 3) Forkataan muiden projekteja 4) Sosiaalinen
verkosto
Oppikirjamaratonin Avoin matikka 1 -kirjan raakamateriaali
GitHubissa.
Yksittäisen lähdekooditiedoston sisältöä. (Opinsys /
Walma)
Viimeisimmät ohjelmaan tehdyt commitit.
Commitissa tehtyjen muutosten tarkastelu. Lisätyt rivit vihreällä,
poistetut punaisella.
Muutoksia voi kommentoida rivi kerrallaan.
Muiden kuin alkuperäisen tekijän lähettämiä muutosehdotuksia, "pull
requesteja".
Committien määrät viikonpäivän ja kellonajan suhteen graafisesti
esitettynä.
Projektille tehtyjä huomioita, eli "issueita". Ohjelmointivirheitä,
ominaisuustoiveita jne.
Projektin dokumentointiin käytettävä wiki.
Projektin demoamista varten voidaan käyttää "gh-pages"-haaran
pohjalta luotavaa sivustoa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GitHub (http://viikonvalo.fi/GitHub)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
Impress on vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuvan
toimisto-ohjelmistopaketin, LibreOfficen, esitysohjelma.
LibreOffice-toimisto-ohjelmiston yhtenä osana on esitysgrafiikan
luomiseen ja esittämiseen tarkoitettu Impress. Impress on toiminnaltaan
ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin Microsoft Officen PowerPoint
taikka Googlen Docs-palvelun vastaava ohjelma. Impressin oma
tallennusmuoto on [vapaa](Vapaat tiedostomuodot)
OpenDocument-tiedostomuoto,
mutta se osaa avata ja tallentaa myös PowerPoint-ohjelman uudempia ja
vanhempia tiedostomuotoja.
Oletuksena Impressin käyttöliittymä jakautuu valikoiden ja
toimintonappuloiden lisäksi kolmeen näkymään. Näistä vasemmalla on
dialista, jossa ovat nähtävissä ja helposti järjesteltävissä
pienoiskuvat esityksen diaruuduista. Keskimmäisessä näkymässä on itse
muokattava diaruutu ja sen oikealla puolella "haitareihin" jaoteltuina
dian pohjatyylin, asettelun, taulukoiden ulkoasun, animoitujen
tehosteiden ja diojen välisten siirtymien muokkaamiseen käytettävät
työkalut ja valinnat. Muokkausalueella voidaan vaihtoehtoisesti näyttää
myös esityksen jäsentämiseen käytettävä rakennenäkymä, esittäjän omien
muistiinpanojen tekemiseen soveltuva näkymä, tiivistelmäsivujen
suunnittelunäkymä sekä diojen järjestelyyn sopiva yleisnäkymä.
Esitystilassa Impress osaa näyttää itse esityksen ulkoisella näytöllä
tai projektorilla ja samanaikaisesti tietokoneen varsinaisella näytöllä
näkymän, josta esityksen pitäjä näkee samalla omat muistiinpanonsa sekä
muita esityksen pitämistä helpottavia toimintoja. Esitystilassa on
lisäksi mahdollista käyttää hiirtä korostuskynänä, jolla esityksestä voi
merkitä tärkeitä kohtia.
Uusia esitysten ulkoasuja voi luoda muokkaamalla niin kutsuttuja
master-sivuja eli pohjatyylisivuja. Tähän tilaan siirrytään
valitsemalla valikosta "Näytä", "Pohja", "Dian pohja" ("View", "Master",
"Slide Master"). Tässä tilassa vasemmassa reunassa luetteloidaan
esityksen diojen sijaan pohjasivut ja muokkausalueella on muokattavana
jokin pohjasivuista. Pohjasivuun tehdyt tyylimuutokset tulevat voimaan
kaikkiin niihin dioihin, joiden pohjana kyseistä pohjasivua on käytetty.
Tiedoston, johon on luotu halutut pohjasivut ja muut tarvittavat
asetukset, voi tallentaa odp-päätteisen esitystiedoston sijasta myös
otp-päätteisenä esityspohjana (template), jota voidaan käyttää uusien
luotavien esitysten pohjana.
Esitykset on mahdollista tallentaa muiden LibreOffice-ohjelmien tapaan
myös pdf-tiedostoksi. Tämä on hyödyllistä siksi, että pdf-tiedosto on
tiedostomuodon yleisyyden vuoksi melko varma vaihtoehto, jonka saa
todennäköisesti avattua koneessa kuin koneessa. Pdf-tiedosto on myös
kätevä jaettavien tiedostojen muodoksi, kun vastaanottajien ei ole
tarkoitus muokata niitä.
Helmikuussa 2013 julkaistu versio 4.0 toi LibreOfficeen jonkin verran
uusia ominaisuuksia. Näiden mukana tuki
CMIS-standardia
käyttäville dokumentinhallintajärjestelmille, kuten SharePoint, Alfresco
ja Nuxeo, tuki Mozillan Firefox- ja Thunderbird-ohjelmissakin ulkoasun
muokkaamiseen käytetyille
Personas-teemoille sekä aiempaa
parempi tuki muiden toimisto-ohjelmistojen tiedostomuodoille. Impressiin
uusi versio tuo tullessaan muun muassa mahdollisuuden käyttää
Android-laitetta esityksen
kauko-ohjaimena
joko langattoman verkon tai bluetooth-yhteyden kautta. Aluksi tämä
toiminnallisuus on tarjolla vain joissain Linux-jakeluihin saatavissa
versioissa, mutta sen lupaillaan tulevan seuraavien versiopäivitysten
myötä kaikille alustoille.
Kotisivu
https://www.libreoffice.org
http://fi.libreoffice.org/ (Suomenkielinen sivusto)
Lisenssi
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluista LibreOffice Impress löytyy paketinhallinnan kautta.
Juuri julkaistu versio 4 on ladattavissa ohjelmiston kotisivuilta.
LibreOfficea voi käyttää myös suomeksi asentamalla suomenkieliset
kielipaketit.
VALO-CD
LibreOffice-toimistopaketti löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Esimerkkitiedostoja
Viikon_valo.odp
Viikon_valo.pdf
Ohjelman aloitusnäkymä ja
versiotiedot.
Dialuettelo vasemmalla, asetteluvalikoima oikealla ja
tyylittelemätön dia keskellä.
Pohjatyylisivuksi valittuna punaisella taustalla ja valkoisella
tekstillä oleva pohja. Käytettävissä olevat pohjat tarjolla oikeassa
reunassa.
Valittuna toinen pohjatyylisivu. Oikealla valikoima siirtymiä
diojen välillä. Keskellä siirtymän
esikatselu.
Impress pohjatyylisivun
muokkaustilassa.
Kullekin listan tasolle voidaan asettaa omat
asetukset.
Linkin lisääminen esitykseen.
Muistiinpanonäkymässä voidaan kirjoittaa lisäselityksiä ja
muistiinpanoja diaa varten. Muistiinpanot ovat esityken pitäjän
nähtävissä esityksen aikana. Muistiinpanonäkymästä voi myös tulostaa
kuulijoille laajennetun materiaalin
esityksestä.
Ohjelman ulkoasua voi muokata Mozillan ohjelmista tutuilla
Personas-teemoilla (nykyisin
Firefox-teema).
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LibreOffice Impress (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Impress)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
Komodo Edit on vapaa monipuolinen tekstieditori ohjelmoijille.
Komodo Edit
on osittain Mozillan ohjelmakoodin varaan rakennettu tekstieditori, joka
sopii useiden ohjelmointi- ja merkkauskielten kirjoittamiseen. Tuettujen
kielten joukossa ovat PHP, Python, Ruby, JavaScript, Perl, Tcl, XML,
HTML 5, CSS 3, Java, LaTeX sekä useita muita kieliä. Ohjelma näyttää
tuntemilleen kielille syntaksikorostuksen käyttäjän valitsemalla tai
omaan makuunsa muokkaamalla väriteemalla. Tämän lisäksi ohjelma osaa
tarkistaa, että kielen syntaksi on oikein ja varoittaa virheistä. Tämä
on erittäin hyödyllistä, koska yksinkertaiset virheet, kuten sulkeiden
ja lainausmerkkien puuttumiset, on helppo huomata ja korjata jo
ohjelmakoodia kirjoittaessa. Ohjelma osaa myös ehdottaa varattuja sanoja
sekä funktioiden ja muuttujien nimiä täydennyksinä ohjelmakoodin
kirjoittamisen aikana. Ehdotukset annetaan kirjoitettavan sanan alle
ilmestyvänä pudotusvalikkona häiritsemättä käyttäjän kirjoittamista.
Täydennys pyritään tekemään älykkäästi siten, että esimerkiksi
html-tiedostoa kirjoitettaessa ehdotetaan vain kyseisen tiedoston
dokumenttityypin mukaisia vaihtoehtoja. Ohjelmointikielen funktion
kutsua kirjoittaessa Komodo osaa näyttää työkaluvihjeenä dokumentaatiota
funktiosta ja sen ottamista argumenteista.
Komodo Editiin on määritelty eri kielten rakenteille valmiita lyhenteitä
(abbreviations), joilla koodin rutiiniosien kirjoittamista voi
nopeuttaa. Lyhenteet toimivat siten, että esimerkiksi
JavaScript-tiedostoa kirjoittaessa ohjelmoija voi kirjoittaa lyhenteen
"func" ja painaa tämän jälkeen näppäinoikotietä ctrl-t, joka täydentää
lyhenteen tilalle pohjan funktion määrittelylle. Pohjassa ovat valmiina
tyhjät täydennettävät kentät funktion nimelle, parametrimuuttujille sekä
funktion rungolle. Kenttien välillä voi siirtyä sarkainnäppäimellä.
Lyhenteet ovat käyttäjän muokattavissa ja niitä voi luoda itse lisää.
Editorin näppäimistöoikotiet ovat varsin monipuoliset ja käyttäjän
muokattavissa. Käyttäjä voi luoda oikoteistä omia kokonaisuuksia, jotka
voi valita käyttöön ohjelman asetuksista. Oletuksena
näppäimistöoikoteiksi on valittavissa kolme kokonaisuutta: Komodon
oletus, Emacs ja Vi. Komodo hallitsee, kuten hyvän ohjelmointieditorin
kuuluukin, sisennysten, sulkeiden sekä lainausmerkkien käytön
älykkäästi, mutta käyttäjää häiritsemättä. Esimerkiksi merkkijonoa
kirjoitettaessa ohjelma lisää aloittavan lainausmerkin yhteydessä
automaattisesti myös lopettavan lainausmerkin kohdistimen oikealle
puolelle. Ohjelman älykkyys näkyy kuitenkin siinä, että jos käyttäjä
myös itse kirjoittaa merkkijonon loppuun lainausmerkin, ohjelma ymmärtää
sen samaksi jo lisätyksi päättäväksi lainausmerkiksi eikä lisää kolmatta
lainausmerkkiä. Sama järjestelmä toimii myös sulkeiden kanssa.
Ohjelman taustalla oleva Mozilla-projektin koodi näkyy muun muassa
siinä, että editorin välilehteen voi avata selainnäkymän esimerkiksi
luotavan html-tiedoston esikatselua varten. Tämän lisäksi Komodoon voi
asentaa Mozilla-laajennoksia samoin kuin
Firefox-selaimeen ja
[Thunderbird](Mozilla Thunderbird)-sähköpostiohjelmaan.
Komodo tukee myös JavaScriptin käyttöä editorin toimintojen
laajentamiseen omilla makroilla. Toinen käytettävissä oleva kieli on
Python, jonka tulkki tulee editorin mukana.
Ohjelmassa on lisäksi useita muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Näitä ovat
esimerkiksi palvelimella olevien tiedostojen editointi, siirtyminen
funktion tai muuttujan määrittelyyn klikkaamalla hiirellä funktion
kutsua tai muuttujan nimeä control-näppäin (Macissa command-näppäin)
pohjaan painettuna ja värin esikatselu css-tiedostossa pitämällä
control-näppäin pohjassa ja viemällä hiiri värin nimen tai rgb-koodin
päälle. Värin voi myös valita sisäänrakennetulla valitsimella, joka
tulee esiin pitämällä control-näppäin pohjassa ja klikkaamalla värin
nimeä tai värikoodia. Yleisemminkin control ja hiiren vieminen jonkin
avainsanan päälle antaa lisätietoa, kuten dokumentaatiota funktion
kutsusta, ja sanan control-klikkaaminen saa sen toimimaan linkityksenä
toiseen kohtaan koodia, toiseen tiedostoon tai web-osoitteeseen.
Esimerkiksi, jQuery-hakulausekkeen control-klikkaaminen html-tiedostoon
upotetussa javascript-koodissa siirtää kohdistuksen hakulausekkeella
löytyvän elementin kohdalle. Hiirellä raahaaminen control näppäin
pohjassa sen sijaan antaa käyttäjän valita tekstistä suorakaiteen
muotoisen osuuden normaalin rivittäisen valinnan sijasta. Lisäksi Komodo
tukee muun muassa ohjelmarivien merkitsemistä kirjanmerkeiksi sekä
makrojen nauhoittamista ja toistamista.
Komodo Editin maksullinen "isoveli" on Komodo Ide, joka sisältää vapaan
Edit-version toiminnallisuuksien lisäksi myös muita erityisesti
integroiduille kehitysympäristöille tyypillisiä toimintoja.
Kotisivu
http://www.activestate.com/komodo-edit
http://www.openkomodo.com/ (Open Komodo: Komodo Editin lähdekoodi)
Lisenssi
Mozilla Public License
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman
kotisivuilta.
Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohjejärjestelmä sekä kommentoituja
esimerkkitiedostoja muutamalla ohjelmointikielellä.
Komodo Editin aloitusnäkymä. Start Page -välilehdellä ovat
esimerkiksi linkit edellisiin editoituihin
tiedostoihin.
Ohjelman tekstintäydennys antaa tiedoston tyypin mukaiset
täydennysvaihtoehdot pudotusvalikkona.
Ikkunan voi jakaa kahtia ja näkymissä voi olla muokattavana joko
eri tiedostoja taikka sama tiedosto eri
kohdista.
Komodo sisältää sisäänrakennetun Mozillan Gecko-moottorilla
toimivan web-selaimen.
Komodon työkalulaatikko (toolbox) sisältää makroja ja erilaisia
kielikohtaisia lyhenteitä (abbreviations), joilla voidaan luoda
ohjelmointikielen rakenteita valmiista malleista
täydentämällä.
Editori näyttää ohjeita funktion käytöstä sen kutsua
kirjoittaessa.
Sisäänrakennettu syntaksitarkistin merkitsee virheelliset kohdat
näkyvästi ja näyttää virheilmoituksen työkaluvihjeenä, kun hiiren
vie virheellisen kohdan päälle.
Ikkunan vasempaan reunaan saa näkymään tiedostoselaimen ja
projektityökalun.
Editorin asetukset ovat monipuolisesti muokattavissa oman mielen
mukaiseksi. Syntaksikorostuksen väritykselle on useita valmiita
väriteemoja, jotka ovat myös
muokattavissa.
Mozilla-tyylisten lisäosien asentaminen tapahtuu samoin kuin
Firefox-selaimessa ja
Thunderbird-sähköpostiohjelmassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Komodo Edit (http://viikonvalo.fi/Komodo_Edit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
Poedit on sovelluksien kieleltä toiselle kääntämistä helpottava
työkalu.
Jos on kiinnostunut vapaiden ja avointen ohjelmien kehittämisestä, voi
yhteisöä auttaa kääntämällä sovelluksia kieleltä toiselle. Useat
ohjelmat hyödyntävät GNU Gettext -kirjastoa, jolloin ohjelman
lähdekoodista saadaan eriteltyä omaksi tiedostokseen kääntämistä
vaativat tekstikohdat. Näitä katalogeiksi kutsuttaja po-päätteisiä
tiedostoja voi muokata valitsemallaan tekstieditorilla. Katalogien
käsittelyyn on myös omia työkaluja, joihin kuuluu vapaa käännöstyökalu
Poedit.
Kun Poedit-ohjelmalla avataan katalogitiedosto, ohjelma listaa
käännettävissä olevat tekstikohdat ja näyttää valitun alkuperäistekstin
sekä käännöksen. Poedit riisuu käännöstiedoston merkinnöistä, jotka
eivät koske kääntäjän käännöstyötä. Näin näkymä on selkeä ja riski tehdä
katalogin rikkovia merkkivirheitä pienenee. Ohjelma kertoo käännöksen
edistymisestä ilmoittamalla, kuinka suuri osa tiedostosta on vielä
kääntämättä. Kääntämättömät kohdat korostetaan väreillä ja ryhmitellään
käännöslistan kärkeen. Tällöin käyttäjä näkee heti, mikä osio vaatii
työstämistä. Lisäksi Poedit erottelee sumeasti eli koneellisesti tai
heikosti käännetyt kohdat, jotka vaativat tarkistusta.
Poedit-ohjelmassa on useita kääntämistyötä tukevia ominaisuuksia.
Tarvittaessa Poedit pitää kirjaa käännetyistä teksteistä (engl.
translation memory) ja tarjoaa samaa käännöstä samankaltaisiin
tilanteisiin. Näin nopeutetaan ohjelmien kääntämistä, jolle on
tyypillistä tekstin toistuvuus. Käännöksen laadun tarkistamista keventää
oikolukuohjelman tuki, jolloin kirjoitusvirheet voidaan korostaa.
Poedit osaa käyttää apunaan käännettävän ohjelman lähdekoodia.
Tarvittaessa se etsii lähdekoodista sen kohdan, jota käännettävä teksti
koskee. Tämä on avuksi silloin, kun kääntäjälle jää epäselväksi tekstin
konteksti. Joissakin erityistapauksissa käyttäjä voi haluta päivittää
katalogeja. Silloin Poedit hakee lähdekoodista uusia käännettäviä kohtia
ja tunnistaa katalogista ne kohdat, joita ei enää tarvita.
Ohjelmassa on ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi käännöksen julkaisu-
tai testausvaiheessa. Alkuperäis- ja käännöstekstin lisäksi
katalogitiedostoissa on ylätunniste, joka sisältää lisätietoa
käännöksestä. Poedit osaa lisätä automaattisesti muokkaajan nimen
kääntäjälistan joukkoon. Kun uutta käännöstä halutaan käyttää tai
kokeilla, tarvitaan usein konekielelle muutettu käännöstiedosto. Poedit
osaa luoda tällaisen mo-päätteisen tiedoston automaattisesti
katalogista.
Kotisivu
https://www.poedit.net/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, Unix, Windows
Asennus
Asennustiedosto ladataan ohjelman kotisivuilta tai ohjelma
asennetaan jakelun pakettienhallintaohjelmistolla
Lisätietoa kääntämisestä
http://linux.fi/wiki/Kotoistus
Poedit korostaa sinisellä tekstillä kääntämättömät ja keltaisella
sumeasti käännetyt kohdat.
Käännöstyötä voi nopeuttaa hyödyntämällä aiemmin käännettyjä
kohtia.
Katalogin käännöksiin voi lisätä kommentteja.
Tiettyyn käännöskohtaan voi palata nopeasti kirjanmerkin
avulla.
Poeditin asetusikkuna
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Poedit (http://viikonvalo.fi/Poedit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
KDE SC on täyden työpöytäympäristön sisältävä vapaa
ohjelmistokokonaisuus usealle käyttöjärjestelmälle.
KDE SC (Software Compilation)
on yhteisnimitys kokonaisuudelle, joka koostuu KDE Plasma -työpöydästä
(KDE Plasma
Workspaces),
KDE-ohjelmistoalustasta sekä suuresta joukosta KDE-sovellusohjelmia (KDE
Apps). Kokonaisuutta kehittää
KDE-yhteisö.
KDE:n kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin todettiin, että Unix-tyyppisten
järjestelmien ohjelmille kaivattaisiin yhtenäistä ulkoasua. Ratkaisuna
syntyi KDE, joka oli alkujaan lyhenne sanoista Kool Desktop
Environment (kool = cool), ja myöhemmin vain sanoista K Desktop
Environment. Qt-kirjastoon pohjautuva KDE toi mahdollisuuden tehdä
yhtenäiseen ulkoasuun pohjautuvia helppokäyttöisiä ohjelmia, joiden
kontrollit toimivat keskenään samoin. Sittemmin projekti on siirtynyt
käyttämään yhteisöstä nimeä KDE ja ohjelmistokokonaisuudesta lyhennettä
KDE SC.
KDE-ympäristön näkyvimpiä osia ovat Plasma-työpöytä sekä
ikkunanhallintaohjelma Kwin, jotka huolehtivat käyttöliittymän
toteuttamisesta. Työpöytänä Plasma koostuu erilaisista sovelmista,
plasmoideista, jotka voivat joko olla itse toiminnallisia tai sisältää
muita plasmoideja. Esimerkiksi työpöydän tausta sekä paneelit ovat
plasmoideja, jotka sisältävä muita plasmoideja, kuten kuvakkeita,
valikoita, kellon, kalenterin, ikkunaluettelon ja niin edelleen. Tämä
rakenne sekä lukuisa määrä erilaisia sovelmia mahdollistaa työpöydän
joustavan muokkaamisen käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Oletuksena
Plasma-työpöytä on varsin vähäeleinen ja selkeä, tyhjä taulu, jonka
käyttäjä voi itse täytää makunsa mukaan, jos haluaa.
Perinteisesti työpöydällä näytetään joukko käyttäjän kotihakemiston
Desktop-kansiossa (tai Työpöytä-kansiossa) olevia kuvakkeita. KDE:n
Plasma-työpöydällä tämä on oletuksena toteutettu siten, että työpöydällä
on "Kansionäkymä"-plasmoidi (Folder View), joka näyttää sisältönään
kyseisen kansion sisällön. Tämän toteutuksen erityisenä hyötynä on se,
että plasmoidi on vain yksi muiden joukossa ja se on helppoa vaihtaa
näyttämään jonkin toisen kansion sisällön. Samoin
"Kansionäkymä"-plasmoideja voi olla työpöydällä useita ja niihin voi
määritellä näkymään esimerkiksi kulloinkin meneillään olevan projektin
tiedostot. Lisäksi on mahdollista asettaa näkymälle suodattimia, joilla
kansiosta näytetään vain tietyn tyyppiset tiedostot. Jos
työpöytäkuvakkeiden esittäminen tällä tavoin ei miellytä, on toki
mahdollista valita myös perinteiden tapa näyttää kuvakkeet suoraan
työpöydällä.
Työpöydän ulkoasun muokkaamiseen KDE-projektilla on käytössä
kde-look.org-sivusto, johon yhteisö on tuottanut
suuren määrän taustakuvia, plasmoid-tyylejä, ikkunoinnin tyylejä,
kuvakekokoelmia sekä muuta ulkoasullista materiaalia. Sivuston käyttö on
integroitu suoraan KDE:n käyttöliittymään siten, että esimerkiksi
työpöydän taustakuvaa vaihtaessa "Hae uusia taustakuvia"-nappia
painamalla esiin tulee luettelo kde-look.org-sivustolta löytyvistä
taustakuvista, joita on mahdollista selata esimerkiksi arvostelujen ja
latausmäärien mukaisessa järjestyksessä ja joita voi tästä listasta
asentaa omaan käyttöön vain nappia painamalla. Samalla tavoin
plasmoidien tyylit, ikkunointityylit, kuvakekokoelmat ja väriteemat ovat
ladattavissa suoraan niiden vaihtoon käytettävän työkalun kautta
menemättä erikseen selaimella kde-look.org-sivustolle. Myös uusien
plasmoidien lataaminen kde-apps.org-sivustolta
hoituu samaan tapaan.
Plasma-työpöytä tarjoaa oletuksena käyttöön kaksi
virtuaalityöpöytää
joilla auki olevia ikkunoita voi ryhmitellä helpommin hallittaviksi
kokonaisuuksiksi. Virtuaalityöpöytien määrää voi joustavasti lisätä ja
vähentää oman tarpeen mukaan. Oletuksena Plasma-työpöydän alapalkissa on
perinteisen kaltainen aukiolevien ohjelmien lista, joka osaa
tarvittaessa niputtaa saman ohjelman erilliset ikkunat yhden valinnan
taakse sekä näyttää valinnan mukaan ikkunat joko kaikilta tai vain
valitulta työpöydältä. Vaihtoehtona tälle voi toki käyttää myös
"Kuvakenäkymä"-plasmoidia, joka näyttää auki olevat ohjelmat samaan
tyyliin, kuin monet muutkin nykyiset työpöydät (Ubuntun Unity, Windows
7, Mac OS X) vain yhtenä kuvakkeena. Auki olevan ohjelman kuvakkeen voi
hiiren oikean näppäimen takaa valita pysymään näkyvissä
käynnistyskuvakkeena myös ohjelman ollessa suljettuna.
Plasma-työpöytä sisältää lisäksi ominaisuuden nimeltä Aktiviteetit
(Activities), jolla on mahdollista muodostaa useampi erilainen
rinnakkain käytettävä työpöytänäkymä. Käyttäjä voi esimerkiksi luoda
erillisen aktiviteetin työkäyttöön ja toisen vapaa-ajalle. Tällöin
työkäyttöön tarkoitettu aktiviteetti voi sisältää työpöydällä
esimerkiksi kansionäkymät sillä hetkellä käynnissä oleviin
työprojekteihin sekä kuvakkeita työssä tarvittaviin ohjelmiin, kun taas
vapaa-ajalle tarkoitettu aktiviteetti voi ulkoasultaan näyttää aivan
toisenlaiselta. Kuhunkin aktiviteettiin avatut ikkunat näkyvät vain
siinä, jos niin halutaan. Aktiviteetteja voi hyödyntää myös yhdessä
virtuaalityöpöytien kanssa, jolloin kullekin virtuaalityöpöydälle on
mahdollista valita eri plasmoideja.
Työpöytäkäyttöön suunnatun Plasma Desktop -ympäristön lisäksi KDE Plasma
Workspaces tarjoaa rinnakkaiset Plasma
Netbook ja Plasma
Active -toteutukset. Näistä ensimmäinen on
suunnattu rajallisella näyttötilalla varustettuihin miniläppäreihin
(netbooks) ja jälkimmäinen tablettikäyttöön. Nämä Plasman kolme
toteutusta muodostavat siis kolme eri käyttöyhteyteen suunnattua näkymää
samaan käyttöympäristöön.
Työpöydän lisäksi KDE-ohjelmistokokoelma sisältää suuren määrän
tietokoneen peruskäytössä tarvittavia ohjelmia, joilla on yhtenäinen
ulkoasu ja käyttölogiikka. Näitä ovat esimerkiksi Konqueror- ja
Rekonq-www-selaimet, Okular-katseluohjelma pdf-tiedostoille sekä monille
muille dokumenttityypeille, Gwenview-kuvankatselin,
Dolphin-tiedostonhallinta, Amarok-musiikkisoitin, DigiKam-albumiohjelma,
Kate-tekstieditori, Kontact-kokonaisuus sähköpostien, kalenterin,
yhteystietojen yms. hallintaan sekä
Marble-karttaohjelma. Myös pelejä löytyy melko
laaja valikoima. KDE-ympäristön kanssa toimivat toki myös kaikki muut
samalla käyttöjärjestelmällä käytettävissä olevat ohjelmat, jotka voivat
kuitenkin ulkoasultaan poiketa jonkin verran KDE-ohjelmista. Silti
esimerkiksi gtk-pohjaiset ohjelmat KDE pyrkii näyttämään mahdollisimman
saman kaltaisella teemalla kuin KDE-ohjelmat.
Tekniseltä puolelta KDE-ohjelmistoalusta pyrkii yhtenäistämään
esimerkiksi multimedian ja erikoislaitteiston, kuten piirtopöydän,
käsittelyn niin, että yksittäisen KDE-ohjelman tekijän ei tarvitse
huolehtia niiden toteutuksesta. Näin esimerkiksi musiikkisoittimen
tekijän ei tarvitse itse toteuttaa vaikkapa ogg-, mp3- ja
flac-tiedostomuotojen tukea vaan hän voi käyttää KDE-ohjelmistoalustan
Phonon-multimediajärjestelmän tarjoamaa toteutusta. Toinen erinomainen
KDE:n tarjoama ominaisuus on KIO (KDE Input/Output), joka mahdollistaa
sen, että mikä tahansa KDE-ohjelma pystyy avaamaan ja käsittelemään
tiedostoja minkä tahansa KIO:n tukeman käytännön (protokollan) kautta.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi
Gwenview-kuvankatseluohjelmalla voi avata kuvan suoraan ssh-yhteyden yli
toiselta koneelta tai http-yhteydellä halutusta www-osoitteesta. Samoin
Kate-tekstieditorilla voi muokata vaikka html-tiedostoa suoraan
palvelimella ssh- tai ftp-yhteyden kautta. KIO tukee useita protokollia,
kuten: http, ftp, smb, ssh, fish, sftp, svn ja tar.
KDE:n taustalla käytetyn Qt-kirjaston ansiosta se on melko laajalti
sovitettavissa usealle alustalle. Pitkälti samoin toimiviin
Unix-tyyppisiin järjestelmiin KDE-ympäristö on helposti saatavilla.
Lisäksi ympäristöstä on kokeiluasteella olevat versiot myös Windows- ja
Mac OS X -käyttöjärjestelmille.
Kotisivu
http://kde.org
Lisenssi
GNU LGPL (ja muita)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris sekä kokeiluasteella
Windows ja Mac OS X
Asennus
Asennuspaketit löytyvät Linux-jakeluihin tyypillisesti
paketinhallinnan kautta. Osa jakeluista käyttää KDE-ohjelmia
oletuksena, josaan ne ovat asennettavissa jälkikäteen. Esimerkiksi
Ubuntun voi asentaa suoraan KDE-käyttöliittymällä käyttäen
Kubuntu-versiota taikka asentaa KDE:n
jälkikäteen kubuntu-desktop -paketilla.
Käyttöohjeet
KDE-yhteisön tuottamia ohjeita ja tutorialeja löytyy KDE
UserBase-sivustolta
myös suomeksi. (englanniksi)
Logo ja Konqi-maskotti
Lähde: http://www.kde.org/stuff/clipart.php\
Copying of the KDE Logo is subject to the LGPL copyright license.
KDE, K Desktop Environment and the KDE Logo are trademarks of KDE
e.V.
KDE:n sisäänkirjautumisruutu, KDM.
KDE:n Plasma-työpöytä on oletusasetuksilla varsin tyhjä ja
neutraali odottaen käyttäjän omia valintoja.
Taustakuvaksi on tarjolla lukematon määrä verkosta ladattavia
yhteisön tuottamia kauniita taustakuvia.
Työpöydälle voi asetella erilaisia toimintoja toteuttavia sovelmia
eli plasmoideja kansionäkymistä ja kelloista sanakirjaan,
tietokonealgebraan sekä rss- ja
Twitter-virtoihin.
Myös muita työpöydän ulkoasuun vaikuttavia komponentteja ja teemoja
voi ladata käyttöön suoraan verkosta.
Virtuaalityöpöydillä työskentelyyn käytettäviä ohjelmia ja
ikkunoita voi kätevästi ryhmitellä. Virtuaalityöpöytien välillä on
helppo siirtyä ja niitä on helppo lisätä ja poistaa tarpeen
mukaan.
Jos plasmoidien käyttäminen työpöydällä ei miellytä, voi käyttää
perinteisempää työpöytänäkymää, jossa kuvakkeet ovat suoraan
työpöydällä. Avoinna olevien ohjelmien listana voi vaihtoehtoisesti
käyttää pelkistä kuvakkeista koostuvaa listaa samaan tapaan kuin
monessa muussakin nykyisessä
työpöytäjärjestelmässä.
Plasma-työpöytä mahdollistaa erittäin joustavan muokkaamisen oman
mielen mukaan. Työpöytä on myös sopivalla paneelien asettelulla ja
sopivasti valituilla plasmoideilla helppoa saada muistuttamaan muita
järjestelmiä, jos mieli niin tekee.
KDE-ohjelmistokokoelma sisältää useita keskenään yhtenevän näköisiä
ja yhtenevästi toimivia ohjelmia, kuten kuvan Kontact ja
Okular.
Krunner on KDE-ympäristön monipuolinen ja tehokas hakukenttä, jolla
voi muun muassa käynnistää sovelluksia, suorittaa laskutoimituksia,
hakea tiedostoja, sähköposteja ja www-kirjanmerkkejä ja paljon
muuta.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
AbiWord on pieni ja kevyt tekstinkäsittelyohjelma monelle
käyttöjärjestelmäalustalle.
AbiWord on
erityisesti kevyeksi ja ketteräksi tehty tekstinkäsittelyohjelma.
AbiWord on osa GnomeOfficea.
Keveydestään huolimatta se kykenee hoitamaan tärkeimmät
tekstinkäsittelyohjelman tehtävät sekä tukee useita eri tiedostomuotoja.
Lisäksi se on saatavilla useille käyttöjärjestelmille. Ohjelman keveys
on saavutettu osittain sillä, että itse ohjelma sisältää olennaisimmat
tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuudet ja loput ominaisuudet on
toteutettu lisäosina, joita voi asentaa ja ottaa pois käytöstä tarpeen
mukaan. Ohjelman tukemia avattavia tiedostomuotoja ovat sen oman
tiedostomuodon lisäksi muun muassa OpenOfficen ja [LibreOfficen
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")-tekstinkäsittelyohjelmien tukema
odt-tiedostomuoto, MS Wordin doc- ja docx-muodot, MS Worksin
tiedostomuoto, WordPerfectin tallennusmuoto, rich text format (rtf) sekä
html. Tallennuksen AbiWord osaa tehdä lisäksi useassa muussakin
muodossa, kuten esimerkiksi pdf-, latex- ja epub-muodoissa. Osa
tiedostomuotojen tuista on toteutettu lisäosana ja sitä kautta niitä on
mahdollista asentaa tai luoda lisää. Ohjelmaa on mahdollista käyttää
myös suoraan komentoriviltä muuntamaan tiedostoja yhdestä
tiedostomuodosta toiseen. Tällä tavoin on mahdollista automatisoida
vaikka doc-tiedostojen muuntoa esimerkiksi odt- tai pdf-muotoon.
Tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksista AbiWord tukee muun muassa
muista vastaavista ohjelmista tuttuja tyylejä, listoja, taulukoita,
kuvia, sisällysluetteloa, alaviitteitä sekä ylä- ja alatunnisteita.
AbiWordiin voi kirjoittaa myös matemaattisia kaavoja, jotka syötetään
LaTeX-kielellä. Ohjelma osaa oikoluvun valitulla kielellä. Tekstin eri
osille voi olla valittuna eri kieliä. AbiWord tukee länsimaisen
vasemmalta oikealle kirjoitettavan tekstin lisäksi myös oikealta
vasemmalle kirjoittavaa tekstiä, joten sillä voi kirjoittaa myös vaikka
arabiaa tai hebreaa. Ohjelman käyttöliittymä on käännetty useille
kielille, mukaan lukien suomi.
AbiWordilla on mahdollista kirjoittaa myös esimerkiksi kirjepohjia,
joissa on muuttuvia kenttiä, kuten vastaanottajan nimi ja osoite.
Kenttiin täytettävät tiedot se osaa noutaa esimerkiksi tietokannasta tai
vaikka pilkuin erotellusta tekstitiedostosta, csv-tiedostosta. Näin
saadaan tulostettua vastaanottajille henkilökohtaiset kirjeet helposti.
Ohjelman lisäosilla on mahdollista toteuttaa erilaisia hyödyllisiä
toimintoja. Lisäosina löytyvät esimerkiksi BabelFish-käännöstyökalu,
Wikipedia-lisäosa, jolla pystyy hakemaan kohdistimen kohdalla olevaa
sanaa Wikipediasta, epub-tallennussuodatin, erilaisia
yhteenvetotyökaluja sekä sanastoja.
Yhtenä AbiWordin erikoisuutena on sen yhteistyötoiminto, jota
käyttämällä on mahdollista jakaa asiakirja toisen käyttäjän kanssa
verkon yli ja muokata sitä yhdessä yhtä aikaa. Yhteismuokkaus voi
tapahtua valinnan mukaan esimerkiksi
AbiCollab-palvelun kautta,
Xmpp-pikaviestiyhteyden (Jabber/GoogleTalk) kautta taikka lähiverkossa
suoraan koneiden välille luodun yhteyden kautta.
Kotisivu
http://www.abisource.com/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Mac OS X, Solaris, QNX
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta.
Linux-jakeluihin AbiWord löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.
Esimerkkitiedostoja
Viikon_valo-65.abw
Viikon_valo-65.pdf
AbiWord on kevyt tekstinkäsittelyohjelma, joka tukee oleellisimpia
tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuuksia.
Otsikkotyylin ominaisuuksien muokkausta.
Teksti kiertää asiakirjaan liitettyjä kuvia. Oikoluku on
alleviivannut sanat, joita se ei ole
tunnistanut.
Kuvan asetukset: teksti kiertää kuvan vasemmalta puolelta ja kuva
on kiinnitetty suhteessa tekstikappaleeseen.
Matemaattisen kaavan syöttäminen tapahtuu erilliseen kaavaikkunaan
LaTeX-kielellä.
Yhteistyötoiminnallisuudella kaksi käyttäjää voi muokata yhtä aikaa
samaa asiakirjaa yhteistyössä verkon yli.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
Kig on vapaa työkalu geometristen kuvioiden piirtämiseen.
Kig on KDE
edutainment -projektin interaktiivisen geometrian
sovellus, jolla käyttäjä voi piirtää erilaisia geometrisia
konstruktioita. Piirretyt kuviot ovat interaktiivisia, eli kuvion
pisteitä ja muita osia voi liikutella, jolloin myös liikuteltavasta
objekteista riippuvat muut kuviot päivittyvät. Ohjelmassa on
monipuolinen valikoima käytettävissä olevia objekteja kuten piste,
suora, puolisuora, jana, ympyrä, kulma, ellipsi sekä paraabeli.
Objektien piirtämisessä voi hyödyntää leikkauspisteitä, keskipisteitä,
kohtisuoria, kulmanpuolittajia sekä monia muita geometrisia käsitteitä.
Objektien ominaisuuksia, kuten väriä, viivan paksuutta ja tekstejä, voi
muokata hiiren oikealla näppäimellä objektin kohdalta saatavan
kontekstivalikon kautta. Koordinaatistona ohjelmassa voi käyttää joko
tavallista karteesista koordinaatistoa taikka polaarikoordinaatistoa.
Kig käsittelee piirrettyjä kuvioita objekteina ja niiden piirtäminen
tapahtuu joko lisäämällä piirtoalustalle uusia pisteitä tai
hyödyntämällä jo olemassa olevia objekteja. Esimerkiksi ympyrän voi
määritellä kahden joko olemassa olevan tai vasta luotavan pisteen,
keskipisteen ja kehäpisteen, avulla taikka yhden pisteen ja jo olemassa
olevan janan pituuden avulla. Kuvion luomisen jälkeenkin objektit
säilyttävät keskinäisen riippuvuutensa. Esimerkiksi, jos ympyrä on luotu
käyttämällä sen säteenä jonkin olemassa olevan janan pituutta, muuttuu
ympyrän koko, jos janan päätepistettä siirretään. Ohjelmassa on myös
mahdollista määritellä omia makroja, eli uusia kuviotyyppejä.
Esimerkiksi kahden pisteen välisen janan keskinormaali on mahdollista
määritellä makroksi piirtämällä ensin kyseinen keskinormaali itse
geometrisena konstruktiona ja opettamalla tämän jälkeen uudelle
makrolle, mitkä piirretyn kuvion osista ovat syöte (kaksi pistettä) ja
mikä tai mitkä lopputulos (keskinormaali). Ohjelman toimintaa on myös
mahdollista skriptata
Python-kielellä.
Kuvia on mahdollista tallentaa Kigin oman tiedostomuodon lisäksi
useammassa bittikarttamuodossa, svg- ja xfig-vektorimuodoissa sekä
asymptote- ja latex-muodoissa. Latex-muotoinen tallennus tapahtuu
PSTricks-, Tikz/PGF- tai asymptote-piirtokäskyinä. Kigillä piirrettyjä
kuvia on siis mahdollista käyttää monipuolisesti erilaisissa
käyttötarkoituksissa.
Kig eroaa aiemmin esitellystä GeoGebrasta muun
muassa sillä, että Kig keskittyy erityisesti geometriseen piirtämiseen,
kun GeoGebra hallitsee lisäksi myös esimerkiksi funktioiden kuvaajien
piirtämisen. Toinen ero on se, että Kig istuu natiivina sovelluksena
ulkoasultaan ja käyttölogikaltaan paremmin muiden KDE-ohjelmien
joukkoon, kun taas GeoGebra Java-sovelluksena toimii useammalla
laitealustalla ja jopa www-sivulle upotettuna sovelmana.
Kotisivu
http://edu.kde.org/kig/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux-jakeluihin Kig löytyy paketinhallinnan kautta. Muihin
Unix-tyyppisiin järjestelmiin ohjelma löytyy tyypillisesti samaa
kautta kuin muutkin asennettavat KDE-ohjelmat.
Windows-alustalle KDE-ohjelmista on toistaiseksi tarjolla vasta
kokeellisia versioita.
Käyttöohjeet
Kig-esittely
Linux Journal -lehdessä.
Kig-käsikirja
Kig ja tyhjä piirtoalue. Ylhäällä valikot ja toimintopalkki.
Vasemmalla työkalupalkit pisteiden, janojen ympyröiden ja monien
muiden objektien piirtämiseen. Oikealla paneelit muunnosten, kuten
siirtojen, peilausten, kiertojen ja skaalausten
tekoon.
Kuvioita koostetaan erilaisista objekteista. Kuvassa kahden pisteen
kautta piirretty suora sekä kahden pisteen välille piirretty jana.
Parhaillaan piirretään ympyrää, jonka keskipisteenä on annettu piste
ja säteeksi valitaan annetun janan pituus.
Uusia objekteja voi luoda aiempien pohjalta. Kuvassa kaksi ympyrää,
joiden keskipisteet ovat annetun janan päätepisteet ja säteinä
toisen annetun janan pituus. Kuvassa muodostetaan ympyröiden
leikkauspisteet.
Kahden pisteen välisen janan keskinormaalin konstruointi.
Ympyröiden säteinä käytetty kuvassa näkyvän janan pituutta,
ympyröiden kaksi leikkauspistettä etsitty leikkauspistetyökalulla ja
näiden leikkauspisteiden kautta piirretty suora, eli haettu
keskinormaali. Kuvaan punaisella merkitty kulma on suora kulma,
kuten käy ilmi kulmalle annetusta automaattisesti päivittyvästä
tekstikentästä sekä kohtisuoruustestillä muodostuvasta, niin ikään
automaattisesti päivittyvästä kentästä.
Yhden objektin, esimerkiksi pisteen siirtäminen päivittää kaikkia
siitä riippuvia muita objekteja.
Ohjelmalla on mahdollista luoda uusia makroja piirtämällä ensin
halutunlainen konstruktio ja sen jälkeen kertomalla makrotyökalulle,
mitkä objektit ovat makron syötteitä ja mikä objekti makrolla
tuotettava lopputulos.
Kuva havainnollistaa, miten mikä tahansa ympyrän kaarta vastaava
kehäkulma on puolet vastaavasta keskuskulmasta. Kuvan kaikki neljä
pistettä ovat siirrettäviä.
Kaikki tarjolla olevat objektit ovat valittavissa valikosta ja omia
makroja tekemällä niitä voi luoda lisää.
Ohjelmalla on mahdollista piirtää myös vektoreita ja muun muassa
niiden summan, joka päivittyy alkuperäisiä vektoreita
muokattaessa.
Suoria, paraabeleja, ympyröitä, ellipsejä ja hyperbelejä voi
piirtää niillä olevia pisteitä syöttämällä. Yleisen
kartioleikkauksen voi syöttää antamalla viisi sillä olevaa pistettä.
Kuvaajien karteesisen yhtälön voi laittaa tekstinä näkyviin.
Tekstikentissä voi viitata muuttujilla objektien ominaisuuksiin,
kuten suoran kulmakertoimeen tai ympyrän pinta-alaan. Objektien
värejä, viivan paksuutta tai tyyliä, tekstejä yms. voi muuttaa
hiiren kakkosnäppäimellä esiin tulevasta
kontekstivalikosta.
Ohjelma tukee useita geometrisia kuvauksia, kuten peilauksia ja
kiertoja. Ohjelma opastaa objekteja piirtäessä käyttäjää sekä
ikkunan alareunassa olevalla työkaluohjeella sekä hiiren viereen jo
valmiiden objektien kohdalle siirryttäessä ilmestyvillä
tilannekohtaisilla ohjeilla.
Kolmannen asteen käyrä, paraabeli sekä paraabelin pisteeseen
piirretty tangentti. Koordinaatistoksi valittu euklidisen
koordinaatiston sijaan polaarikoordinaatisto.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Kig (http://viikonvalo.fi/Kig)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
F-Droid on ohjelmistovarasto, joka kokoaa yhteen paikkaan helposti
asennettavaksi suuren joukon vapaita avoimen lähdekoodin
Android-ohjelmia.
F-Droid on
vapaaehtoisprojekti, joka tarjoaa varaston avoimen lähdekoodin
Android-ohjelmia. F-Droid-sovelluksella voi selata varaston tarjoamia
ohjelmia kategorioiden mukaan ja asentaa, poistaa sekä päivittää
sovelluksia. Sovellusluetteloa voi selata myös
web-selaimella ja ladata sekä
asentaa sovelluksia sitä kautta. F-Droid tarjoaa kustakin ohjelmasta
lyhyen esittelyn, tiedon sen lisenssistä, linkin ohjelman kotisivuille
ja mahdolliselle Google Play -sivulle, linkin saatavilla olevaan
ohjelman lähdekoodiin sekä mahdollisuuden lahjoittaa rahaa tekijälle.
F-Droid-sovelluksella asentaminen on helppoa ja sovelluksen asetuksista
voi valita, miten usein se tarkistaa varastosta päivitysten saatavuuden.
F-Droidin asetuksista on myös mahdollisuus valita, haluaako ohjelman
näyttävän luetteloissa myös muun muassa mainoksia näyttävät ohjelmat,
epävapaita lisäosia tai palveluita käyttävät ohjelmat, jotka osa
käyttäjistä voi haluta suodattaa pois ohjelmalistoista.
Toisin kuin Googlen Playssa, F-Droid luettelee osasta ohjelmista
useitakin asennettavissa olevia versioita, joista tyypillisesti yksi on
merkitty tähdellä. Tähdellä merkitty on viimeisin virallinen versio,
jonka tekijä on saattanut laittaa myös Google Playn tarjontaan. Muut
versiot ovat tyypillisesti joko ohjelman vanhempia versioita tai
uudempia kokeellisia beta-versioita. Näin käyttäjällä on itsellään
suurempi vapaus valita haluamansa versio ohjelmasta.
Kunkin asennuspaketin yhteydessä on lisäksi mainittu toinen
avainsanoista "source" tai "bin". Tämä viittaa ohjelman käännösversioon.
"Source" tarkoittaa, että F-Droidin ylläpitäjät ovat tarkistaneet
ohjelman lähdekoodin jollain tasolla ja ovat itse kääntäneet ohjelman
saatavilla olevasta lähdekoodista, paketoineet sen ja allekirjoittaneet
paketin F-Droidin nimissä. Näin he siis takaavat, että ohjelman
suoritettava versio vastaa saatavilla olevaa lähdekoodia.
"Bin"-avainsana puolestaan tarkoittaa, että kyseessä on ohjelman tekijän
itse kääntämä ja paketoima versio. Suurin osa ohjelmista on
F-Droid-projektin kääntämiä "source"-versioita, mutta esimerkiksi
Mozillan Firefox-selain on jaossa "bin"-versiona.
Huomattavaa on myös, että F-Droidin kautta sovelluspaketteja on
mahdollista ladata myös ilman puhelinta tai tablettia toisin kuin Google
Playsta. Tämä on oleellista esimerkiksi silloin, kun Android-sovelluksia
halutaan käyttää emulaattorissa, johon Google Playn saaminen voi olla
hankalaa.
F-Droid-sovelluksen sekä muidenkin F-Droidin kautta ladattujen
sovellusten asentaminen edellyttää, että puhelimen asetuksista sallitaan
ohjelmien asentaminen marketin (Google Playn) ulkopuolelta.
Kotisivu
http://f-droid.org/
Lisenssi
GNU GPLv2+ (F-Droid-sovellus)
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
F-Droid-sovelluksen voi asentaa palvelun kotisivulta.
F-Droid-sovellus käynnistyksen jälkeen. Lista uusista
sovelluksista.
Sovellukset on luokiteltu kategorioihin.
Kustakin sovelluksesta on lyhyt esittely, tieto lisenssistä ja
luettelo asennettavista versioista.
Versiota napauttamalla asennuspaketti ladataan
F-Droid-pakettivarastosta.
Lataamisen jälkeen näytetään kyseisen sovelluksen vaatimat oikeudet
ja kysytään, halutaanko ohjelma asentaa.
Asennuksen lisäksi on mahdollista tutustua sovelluksen kotisivuun,
mahdolliseen ongelmalistaan (bugzilla tms.), ohjelman lähdekoodiin
taikka Google Playsta löytyvään versioon.
F-Droid-sovelluksen asetuksista voi valita, minkä tyyppisiä
sovelluksia haluaa nähdä luetteloissa.
Suurin osa sovelluksista on F-Droid-projektin kääntämiä ja
paketoimia ("source"), mutta osa jaetaan sovelluksen tekeminä
valmiina paketteina ("bin"). Firefox on yksi valmiista paketeista
levitettävistä ohjelmista.
F-Droid-projektin web-sivusto.
Ohjelmia voi selata myös web-selaimella.
Ohjelman kuvaus- ja lataussivu. Ohjelman riippuvuudet epävapaista
komponenteista tai palveluista on merkitty
selkeästi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
KeepScore on vapaa avoimen lähdekoodin sovellus pelien pisteenlaskuun
Android-laitteella.
Unohda kynä ja
paperi! KeepScorella voit pitää kirjaa 2-8 pelaajan pelin
pisteenlaskusta Android-laitteellasi, puhelimella tai tabletilla.
Ohjelmalla valitaan ensin pelaajien määrä ja syötetään haluttaessa
pelaajien nimet. Ohjelma näyttää ruudulla kunkin pelaajan
yhteispistemäärät, listan erillisten pelikierrosten pisteistä sekä plus-
ja miinusnappulat, joilla pistemääriä voi kasvattaa ja pienentää. Kukin
pistemäärän muutos tallentuu uuden pelikierroksen pisteiksi 10 sekunnin
viiveellä, jonka aikana pistemäärää voi vielä muuttaa. Viive on
säädettävissä ohjelman asetuksista. Ohjelmalla on helppoa pitää kirjaa
pelin eri kierroksilla saavutetuista pisteistä yhteispisteiden lisäksi.
Siksi se soveltuu hyvin esimerkiksi vuoropohjaisten pelien
pisteenlaskuun tai vaikka (frisbee)golfin pistetilanteen kirjaamiseen.
Kierrospisteiden listaa pitkään painamalla voi lisätä myös nollan
pisteen kierroksen tai poistaa viimeisimmän pistemuutoksen, jos syötössä
tapahtuu virhe.
Ohjelman asetukset ovat helposti ja monipuolisesti muokattavissa.
Pisteenlaskun voi aloittaa, kuten oletuksena on, nollasta, mutta yhtä
hyvin aloituspisteiksi voi valita vaikka dartsin 501 pistettä. Plus- ja
miinusnappulaa pitkään painamalla saa esiin ponnahdusvalikon, jota
kautta on mahdollista syöttää myös muun suuruisia muutoksia. Jos
näytölle mahtuu, näytetään plus- ja miinusnappuloiden lisäksi myös neljä
muuta muutosnappula, joiden suuruudet oletuksena ovat -10, -5, 5 ja 10,
mutta jotka ovat käyttäjän muokattavissa.
Ohjelma tallentaa pistetilanteet automaattisesti ja pelitilanteita voi
olla yhtä aikaa talletettuna useita. Pelattujen pelien pistehistoriaa
voi tarkastella myös pelaajittain ja kierroksittain piirrettynä graafina
taikka kierros- tai pelaajakohtaisesti tulostettuina taulukoina.
Ohjelman versiossa 1.2.3 on käytettävissä neljä eri väriteemaa.
Pelitulokset on myös mahdollista varmuuskopioida talteen muistikortille
sekä lukea ne takaisin varmuuskopiosta. Lisäksi versio 1.2.3 toi
mukanaan mahdollisuuden tallentaa tulokset taulukkolaskentaohjelmia
varten csv-tiedostona.
Kotisivu
https://github.com/nolanlawson/KeepScore
Lisenssi
WTFPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Google
Playsta,
F-Droidilla
tai suoraan tekijän
kotisivuilta. Google
Playssa on tarjolla myös
Donate-versio,
jonka asentamalla voi lahjoittaa tekijälle muutaman rovon.
KeepScore 1.2.3
Aloita uusi peli. Tyhjä tallennettujen pelien luettelo. Ylhäällä
kuvakkeet varmuuskopiointiin ja varmistusten
palautukseen.
Pelaajia voi olla kahdesta kahdeksaan.
Pelaajille voi syöttää nimet tai käyttää oletuksena olevia "Player
1", "Player 2", jne.
Oletuksena pisteenlasku alkaa nollasta. Pistemääriä voi kasvattaa
ja pienentää plus- ja miinusnappuloilla.
Pistemäärän muuttaminen päivittää kokonaispistemäärää ja näyttää
muutoksen suuruuden.
Ohjelma näyttää muutoksen suuruuden muutoksen aikana ja 10 sekuntia
sen jälkeen muutos siirretään oikean reunan listaan, jossa näkyvät
kunkin pelikierroksen pisteet.
Viimeisimmän kierroksen pisteet voi poistaa painamalla sormella
pitkään kierrospisteiden listaa. Samaa kautta on mahdollista lisätä
nolla pelikierroksen pisteiksi.
Täydet kahdeksan pelaajaa yhtä aikaa pelaamassa. Väriteemana tumma
teema.
Ohjelma sopii myös vaikka darts-pisteiden laskuun, kun
aloituspistemäärä valitaan sopivasti. Jos näytöllä on tilaa, plus-
ja miinusnappulan lisäksi näytetään neljä muun suuruista
muutosnappulaa, joka on kätevää, kun pelin pistemäärät ovat
suuria.
Myös vapaavalintaisen pistemäärän muutoksen syöttäminen onnistuu
painamalla pitkään plus- tai
miinusnappulaa.
Useita pelituloksia talletettuna.
Pelin pistemäärän kehitys pelaajittain ja kierroksittain
graafisesti esitettynä.
Pelaajien pistemäärät kierroksittain
taulukoituna.
Pistemäärät pelaajittain taulukoituna.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KeepScore (http://viikonvalo.fi/KeepScore)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:13:01
Walma on vapaa web-pohjainen yhteiskäyttöinen valkotaulusovellus.
Walma Whiteboard on
suomalaisen Opinsys Oy:n tekemä erityisesti
opetuskäyttöön suunniteltu sähköinen valkotaulu, jolla opettaja ja
opiskelija voivat yhdessä piirtää samalle piirtoalustalle erilaisilla
laitteilla. Opettaja voi esimerkiksi käyttää luokan edessä
interaktiivista kosketustaulua ja opiskelijat heille jaettuja
tablettilaitteita. Walmaa voi toki käyttää myös muussa yhteistä
piirtämistä tarvitsevassa käytössä. Walma on alustariippumaton ja toimii
moderneilla selaimilla, kuten Mozillan Firefoxilla ja Googlen
Chrome-/Chromium-selaimilla. Tablettilaitteissa sovellus toimii ainakin
Firefox-selaimella Androidissa ja Safari-selaimella iPadissa.
Walma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja pelkistetty.
Varsinaisia työkaluja on kolme: vapaa piirtäminen, suora viiva sekä
pyyhekumi. Piirtojäljen värin voi valita kahdestatoista ja työkalun
paksuuden viidestä eri vaihtoehdosta. Verkkopalveluna Walman
toimintaidea on samantapainen kuin Etherpadin.
Uuden piirroksen luominen avaa selaimen uuteen yksilölliseen
url-osoitteeseen, jonka jakamalla voi kutsua muita osallistumaan
yhteisen piirroksen tekemiseen. Piirrosten osoitteet ovat oletuksena
voimassa tunnin, jonka jälkeen osoite vapautetaan käytettäväksi
uudelleen. Piirretyn kuvan voi kuitenkin merkitä pysyväksi, jolloin se
säilyy käytettävissä pidempäänkin. Piirtoalustalle voi ladata
taustakuvan, jonka päälle piirtäminen tapahtuu. Piirrosjälki tulee
taustakuvan päälle kuin omalle kalvolleen, eli piirtäminen ja
piirrosjäljen pyyhkiminen eivät vaikuta taustakuvaan. Tämä on
hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi, jos opetuksessa halutaan jostain
kuvasta korostaa asioita piirtämällä sen päälle. Valmis kuva on
mahdollista julkaista ladattavaksi ja tallennettavaksi png-muodossa.
Walma on toteutettu asiakaspäässä html5:n canvas- ja
websocket-tekniikoilla ja palvelinosuuden toteutus on tehty
Node.js:llä ja
CoffeeScript-kielellä. Walman lähdekoodi on
ladattavissa Github-palvelusta,
josta löytyvät myös asennusohjeet.
Walman hyödyllisimpiä ominaisuuksia ovat yksinkertainen käyttöliittymä,
helppo jakaminen sekä yhteismuokkaaminen.
Kotisivu
http://walma.opinsys.fi/
Lisenssi
GNU GPLv2+
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Walma on palvelimelle asennettava ohjelmisto, jonka asennettava
lähdekoodi löytyy Githubista.
Demo
http://walmademo.opinsys.fi
Esimerkkipirros
http://walmademo.opinsys.fi/Ld
Walma vasta avattuna.
Sama Walma-osoite vasemmalla Firefoxilla ja oikealla
Chromium-selaimella avattuna. Piirtotyökalulle on valittavissa viisi
eri paksuutta ja kaksitoista eri väriä.
Piirretyt kuviot välittyvät saman tien piirtotapahtuman päätyttyä
palvelimen kautta kaikille piirtämiseen osallistuville selaimille.
Suoran viivan piirtämiseen tarkoitetulla työkalulla ovat käytössä
samat valinnat kuin piirtotyökalulla.
Myös pyyhekumityökalun paksuus on valittavissa samoin kuin
piirtotyökaluilla.
Pyyhekumi käytössä.
Siirtotyökalulla voi siirtää piirtoalustaa, jos se on suurempi kuin
selainikkuna. Asetusvalikosta voi muuttaa piirroksen pysyväksi,
tyhjentää sen, laittaa piirtoalustalle taustakuvan tai julkaista
piirroksen. Kuvan piirros ei ole vielä pysyvä vaan poistuu tunnin
epäaktiivisuuden jälkeen automaattisesti.
Pysyväksi merkityt kuvat säilyvät palvelimella käytettävissä
pidempään.
Omalta koneelta voi ladata Walmaan taustakuvan, jonka päälle
piirtäminen tapahtuu.
Piirretyn kuvan voi julkaista ladattavaksi
png-muodossa.
Walma antaa linkin julkaistuun kuvaan.
Julkaistu png-kuva.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Walma (http://viikonvalo.fi/Walma)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
JS Bin on web-pohjainen ympäristö, jolla voi nopeasti kokeilla
HTML-koodista, CSS-tyyleistä sekä Javascript-tiedostoista koostuvaa
kokonaisuutta.
JS Bin on avoimen
lähdekoodin palvelinohjelmisto, jota voi käyttää www-tekniikoiden
opetteluun, opettamiseen, harjoitteluun sekä kokeilemiseen taikka
ohjelmointivirheiden etsimiseen yhteistyössä web-pohjaisesti selaimella.
Sitä on mahdollista käyttää jsbin.com-palvelussa tai
vaihtoehtoisesti sen voi asentaa omalle koneelle tai palvelimelle.
Palvelun toimintaideana on, että näyttö on valinnan mukaan jaettu
korkeintaan viiteen palstaan, joissa ovat nähtävillä tai muokattavissa
HTML-koodi, CSS-tyylisäännöt, Javascript-ohjelmakoodi,
interaktiivinen Javascript-konsoli sekä näistä muodostuvan www-sivun
sisällön näyttävä Output-näkymä. Kunkin sarakkeista voi kytkeä
päälle tai pois näkymän yläreunassa olevilla nappuloilla. HTML-koodin ja
CSS-tyylien muokkaaminen päivittävät tulostussarakkeen sisältöä
välittömästi. Javascript taas suoritetaan valinnan mukaan joko jokaisen
päivityksen yhteydessä automaattisesti taikka vasta nappia painamalla.
Uuden JS Bin -työn, eli binin, aloittaminen luo palveluun uuden tähän
istuntoon viittaavan url-osoitteen, esimerkiksi
http://jsbin.com/ohevev/1/edit ja aloittaan kyseisen sivukokonaisuuden
ensimmäisen version muokkaamisen. Muokkaukset tallentuvat
automaattisesti palvelimelle ja samaa biniä pääsee muokkaamaan menemällä
selaimella uudelleen samaan muokkausosoitteeseen. Nykyisen version
pystyy lukitsemaan, jonka jälkeen muokkaaminen tapahtuu seuraavalla
versionumerolla. Versionumero on aina nähtävissä binin osoitteessa.
Osoitteen voi myös jakaa muille käyttäjille nähtäväksi katseluversiona
(esimerkiksi http://jsbin.com/ohevev/2/watch), joka päivittyy
reaaliaikaisesti sitä mukaa kun muokkausversiota päivitetään. Binistä
voi jakaa myös vain valmiin tuloksen näyttävän näkymän (esimerkiksi
http://jsbin.com/ohevev/2). Binistä voi myös tehdä itselleen kloonin,
joka on kopio alkuperäisestä, mutta uudella osoitteella. Tätä
ominaisuutta voi käyttää esimerkiksi opetuksessa antamalla
opiskelijoille linkin alkuperäiseen tehtävänantona toimivaan biniin ja
käskemällä opiskelijoita kloonaamaan sen itselleen ja tekemään omaan
versioonsa käsketyt tehtävät.
JS Biniin on mahdollista myös rekisteröityä. Rekisteröitynyt käyttäjä
pystyy selaamaan kaikkia muokkaamiaan binien versioita. Tarpeeksi
uudessa JS Binin versiossa on lisäksi ominaisuus, joka suojaa
rekisteröityneen käyttäjän aloittamat binit niin, että vain sama
käyttäjä voi muokata sitä. Jos joku muu käyttäjä yrittää muokata
tällaista suojattua biniä, luodaan siitä automaattisesti uusi klooni
uudella url-osoitteella.
Muokattavaan biniin voi pudotusvalikosta lisätä yleisimpiä
Javascript-kirjastoja. Listassa ovat valittavina muun muassa jQuery,
jQuery-ui, jQuery Mobile, Bootstrap, Prototype ja MooTools.
HTML-näkymään voi toki lisätä script-tagilla viittauksen myös mihin
tahansa muuhun kirjastoon. HTML-, CSS- ja Javascript-palstoilla on
lisäksi valittavissa asetus, joka määrää, missä muodossa niiden sisältö
syötetään. HTML-palstaan on mahdollista syöttää puhtaan html-tekstin
sijasta myös Markdown-syntaksilla kirjoitettua tekstiä, jossa
esimerkiksi listat on merkitty rivin aloittavalla tähdellä. Sisältö on
mahdollista kirjoittaa myös Jade-kielellä. Myös tyylit on mahdollista
kirjoittaa normaalin CSS-kielen sijasta LESS- tai
Stylus-kielillä. Javascript
voidaan puolestaan korvata CoffeeScriptillä
taikka muutamalla muulla Javascriptiksi käännettävällä kielellä.
Vaihtoehtoisilla kielillä kirjoitetut sisällöt, tyylit sekä
ohjelmakoodit on mahdollista muuntaa kirjoittamisen jälkeen html-, css-
ja Javascript-koodiksi. Bin on myös mahdollista ladata itselleen yhtenä
html-tiedostona, joka sisältää tyylisäännöt ja Javascript-koodin.
JS Bin tukee myös syntaksin korostusta sekä [Zen
Coding](Zen Coding "wikilink") -lyhenteiden käyttöä.
JS Bin on alun perin toteutettu PHP-kielellä, mutta sen kehitys on
sittemmin siirtynyt käyttämään Javascriptiä
Node.js-alustalla. Ohjelma on asennettavissa
käyttämään kumpaa tahansa näistä kielistä, mutta eräät viimeisimmistä
ominaisuuksista toimivat vain Node.js-versiossa.
Kotisivu
http://jsbin.com
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, palvelinohjelma
Asennus
JS Binin lähdekoodi ja asennusohjeet ovat saatavilla
Githubista. Ohjelma vaatii
toimiakseen Node.js-ympäristön. Sen varhaisemmat versiot toimivat
myös PHP-alustalla.
Käyttöohjeet
Opasvideoita JS Binin käyttöön löytyy
Youtubesta.
Uusi bin valmiina aloitettavaksi. Näkyvissä HTML-palsta sekä
tulostepalsta.
Uudella binillä on yksilöivä url-osoite. Näkyvissä HTML-koodi,
CSS-tyylit sekä niiden mukainen sivu.
Javascriptillä voi luoda sivuun
toiminnallisuutta.
JS Binissä on suoraan pudotusvalikosta valittavissa joukko
yleisimmin käytettyjä Javascript-kirjastoja.
Bin voidaan jakaa muille pelkkänä lopputuloksen näyttävänä
reaaliaikaisesti päivittyvänä sivuna, muokkaustilana, muuhun sivuun
upotettavana elementtinä taikka koodin kehittymistä reaaliaikaisesti
näyttävänä katselutilana.
Sivun sisältö voidaan kirjoittaa html-koodin sijasta myös
Markdown-merkintäkielellä taikka Jade-kielellä.
Sisältö Markdown-kielellä. Tyylit voidaan kirjoittaa myös LESS- tai
Stylus-kielellä.
Ohjelmakoodi voi olla Javascriptin lisäksi kirjoitettu
CoffeeScript-, Processing-, Traceur- tai
TypeScript-kielillä.
JS Bin käynnissä omalla koneella. Tietokantana toimii Sqlite. JS
Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin
kirjoittamiseen.
JS Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin
kirjoittamiseen.
Rekisteröitynyt käyttäjä voi tarkastella listaa kaikista
muokkaamistaan binien versioista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JS Bin (http://viikonvalo.fi/JSBin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Nmap on verkkoanalysoinnin työkalu, jota voi käyttää tutkimus- ja
turvallisuustarkoituksiin.
Komentorivipohjainen Nmap on vapaa avoimen lähdekoodin ohjelma. Sen
avulla voi tunnistaa verkon avoimia portteja, käytössä olevia palveluja,
palvelinohjelmien versioita sekä käyttöjärjestelmiä. Tästä on apua
tietoturvan tarkastamisessa, sillä tarpeettomat tietoturvariskiä
lisäävät tekijät voidaan tunnistaa ja korjata. Ohjelmaa voidaan käyttää
myös ylläpidon tehtävissä: Nmap voi auttaa hahmottamaan verkon
rakennetta ja palvelinohjelmien päivitysten tarvetta.
Nmapia käytetään komentoriviltä. Komennon perään lisätään valitsimilla
halutut toiminnat ja tutkittava verkko-osoite tai -alue.
Tekstipohjaisuutensa vuoksi Nmapia on helppo käyttää skripteissä.
Lisäksi Nmap ymmärtää Lua-ohjelmointikielellä kirjoitettuja skriptejä,
joilla voidaan automatisoida tehtäviä.
Vaihtoehtoisesti Nmapia voi käyttää erillisellä graafisella
käyttöliittymällä. Suosittu vaihtoehto on Nmapin kehittäjien luoma
Zenmap. Sen tarkoitus on tehdä Nmapista helpommin lähestyttävä uusille
käyttäjille. Käyttäjä voi esimerkiksi tutkia verkkoa tietyllä valmiiksi
luodulla profiililla, joka on nimetty tehtävänsä mukaan. Profiili
sisältää vaadittavat valitsimet. Käyttäjän tarvitsee vain valita haluttu
tehtävä ja kohde sekä käynnistää skannaus painikkeesta.
Yksi ohjelman tyypillisistä käyttötarkoituksista on TCP- ja UDP-porttien
tilojen selvitys. Tällöin tavoitteena on selvittää, vastaanottaako jokin
tietokoneen palvelu verkkoliikennettä. Nmap kertoo, onko portti auki,
kiinni vai selvittämättömissä. Vaikkei portin tarkka tila selviäisi,
Nmap kuitenkin ilmoittaa, vastasiko portti ollenkaan kyselyyn.
Vastauksesta riippuen portin tilaksi ilmoitetaan filtered tai
unfiltered. Nmapin selvitystyötä voi vaikeuttaa esimerkiksi palomuuri
tai reititin.
Skannauksen tuloksia voidaan tutkia eri tavoin. Tavanomaisessa tilassa
tulokset ryhmitellään ja tulostetaan lukijalle ymmärrettävään muotoon.
Tulokset voidaan myös muotoilla toisiin ohjelmiin sopiviksi. Silloin
sisältö ryhmitellään esimerkiksi siten, että sitä on mahdollista
käsitellä rivipohjaisesti säännöllisillä lausekkeilla (esimerkiksi
grep-ohjelmalla). Vaihtoehtoisesti tulokset voidaan tulostaa
XML-muodossa.
Nmap-työkaluihin kuuluu myös muita ohjelmia. Esimerkiksi Ndiff-ohjelmaa
voi käyttää kahden eri skannaustuloksen vertailuun. Tämä on hyödyllistä
etenkin silloin, kun verkkoa tarkkaillaan säännöllisesti ja halutaan
tietää muutoksista. Muita mukana tulevia ohjelmia ovat nping ja ncat.
Ohjelmisto on kattavasti dokumentoitu. Tietoa on saatavilla esimerkiksi
Man-sivuilta, Webin lukuisista johdatusohjeista, kirjoista ja
akateemisista julkaisuista.
Kotisivu
http://nmap.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Unix
Asennus
Asennustiedostosta ohjelman kotisivuilta tai
pakettienhallintaohjelmistolla
Käyttöohjeet
Englanninkieliset käyttöohjeet
Huomautus
Verkkojen ja koneiden skannaaminen ilman lupaa ei ole kohteliasta.
Tällainen toiminta on myös rikoslain kannalta ongelmallista (ks.
esim. Tietotekniikkarikosten
tunnusmerkistöjä
ja
KKO:2003:36).
Iflist-valitsimella saadaan selville verkkolaitteet ja
reitit.
Pingaamalla koko lähiverkkoalue saadaan selville verkossa olevat
laitteet.
Nmap osaa arvuutella, mikä käyttöjärjestelmä kohdelaitteessa on.
Tällä kertaa Nmap ei tiennyt, mikä ohjelma pitää tietyt portit
avoinna.
Nmapia voi käyttää myös interaktiivisessa tilassa. Tästä on hyötyä
esimerkiksi silloin, kun ei halua jättää komentorivihistoriaan
jälkiä skannauksesta.
Kuvassa on Nmapin graafinen käyttöliittymä Zenmap. Ajettava
nmap-komento määräytyy Target- ja Profile-kohdan
valinnoista.
Zenmap osaa piirtää kaavion lähiverkon
laitteista.
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: Nmap (http://viikonvalo.fi/Nmap)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Reinteract on helppokäyttöinen käyttöliittymä Python-kokeiluihin ja
-laskentaan.
Reinteract on
ympäristö Python-kielellä tehtäviin interaktiivisiin kokeiluihin. Se on
erityisen kätevä matemaattiseen laskentaan ja niihin liittyvien graafien
piirtoon. Ohjelman työsivu (worksheet) sisältää käyttäjän kirjoittamaa
Python-koodia sekä niiden suorituksesta syntyviä tulosterivejä.
Reinteractin erityisominaisuus verrattuna normaaliin Python-tulkkiin on
se, että jo kertaalleen kirjoitettuja rivejä voi käydä tekstieditorin
tapaan muokkaamassa ja rivit voi suorittaa uudelleen. Jonkin aiemman
rivin suorittaminen laukaisee samalla kaikkien myöhempien, siitä
riippuvien rivien suorittamisen uudelleen. Näin sivun alkuun voidaan
kirjoittaa esimerkiksi sijoituslause, jossa muuttujalle x annetaan
jokin arvo ja sen jälkeen rivejä, joilla tuota muuttujaa käytetään. Kun
sijoituslausetta käydään muuttamassa, Reinteract suorittaa uudelleen
kaikki sen jälkeen tulevat rivit, jolloin ne päivittyvät vastaamaan
muuttujan x uutta arvoa.
Reinteract merkitsee kunkin käyttäjän syöttämän rivin yhdellä kolmesta
väristä sen mukaan, missä tilassa rivi on. Sinisellä merkityt rivit ovat
suoritettuja rivejä. Keltaisella merkityt ovat muokattuja, vielä
suorittamattomia rivejä. Violetilla puolestaan merkitään rivit, jotka on
jo kertaalleen suoritettu ja joita ei ole muokattu, mutta joiden tulos
ei enää vastaa sitä edeltäviä rivejä. Päivitysnappulan painaminen taikka
control-enter-näppäinyhdistelmän näppäily suorittaa keltaiset ja
violetit rivit järjestyksessä, tulostaa tarvittaessa niille kullekin
tulosteen ja merkitsee ne jälleen sinisellä värillä.
Yhden rivin Python-komentojen lisäksi Reinteractille voi syöttää ihan
tavallista Python-koodia, jonka ohjelma näyttää syntaksikorostuksilla
värjättynä. Näin Reinteractin käytössä on täysi Pyhton-kielen
suorituskyky. Työsivulle voi kirjoittaa myös kommenttirivejä. Reinteract
tuo mukanaan yksinkertaisen plot-käskyn, jolla voi tulostaa funktioiden
käyriä suoraan työsivulle, sekä play-käskyn, jolla käyrän voi
tulostamisen sijasta soittaa äänenä. Reinteractin kanssa voi toki
käyttää myös muita Python-kirjastoja. Näitä ovat muun muassa synboliseen
laskentaan sopiva SymPy, numeeriseen
lasketaan kehitetty NumPy tai 2D-käyrien
piirtämiseen tarkoitettu matplotlib.
Reinteract tallentaa kirjoitettuja Python-tekstejä muistikirjoina
(notebook), jotka sisältävät yhden tai useamman työsivun (worksheet).
Näin samaan projektiin liittyvät erilliset laskennat tai
Python-koodikokonaisuudet voi kirjoittaa erillisille työsivuille samaan
muistikirjaan. Reinteractia voi käyttää työkaluna esimerkiksi
Python-kurssilla siten, että opettaja kirjoittaa oppitunnin
tehtävänannot kommentteina muistikirjan työsivuille ja opiskelijat
kirjoittavat niihin sitten omat ratkaisunsa. Kukin muistikirja
tallennetaan levylle yhtenä kansiona (hakemistona), joka sisältää
tiedoston index.rnb, jossa ovat muistikirjan yleiset tiedot, sekä joukon
rws-päätteisiä Python-lähdekooditiedostoja, joissa kussakin on yhden
työsivun sisältö.
Kotisivu
http://www.reinteract.org/
Lisenssi
BSD
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy
suoraan paketinhallinnasta.
Käyttöohjeet
Lyhyt johdanto ohjelman käyttöön löytyy sen
kotisivuilta.
Tutoriaaleja Pythonin käyttöön löytyy verkosta lukuisia. Esimerkiksi
Python-projektin oma
tutoriaali.
SymPy-tutoriaali
Luodaan uusi työsivu
Reinteract-muistikirjaan.
Yksinkertaisia laskutoimituksia tallentamattoman muistikirjan
nimeämättömällä työsivulla. Siniset rivit on suoritettu, keltaista
vasta muokataan.
Keltaista riviä on muokattu ja kaikki sen jälkeen tulevat rivit on
merkitty violetilla, sillä ne vaativat
päivittämistä.
Avataan ohjelman mukana tullut esimerkkejä sisältävä
muistikirja.
Esimerkki työsivun sisällöstä. Kommentteja, muuttujia,
laskutoimituksia, funktioiden määrittelyitä ja
kutsuja.
Reinteractin plot-komennolla tulostettuja
kuvaajia.
Numpy, matplotlib ja Reinteractin imshow käytössä kuvaajien
piirtämiseen.
Reinteractin replay-kirjaston mukana tuleva play-komento, jolla voi
soittaa kuvaajan äänenä.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Reinteract (http://viikonvalo.fi/Reinteract)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Debian Wheezy on 27 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux
-käyttöjärjestelmän versio 7.0.
Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä
mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan.
Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien
ohjeiston
määrittämään, mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös
yhteisösopimuksen
vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia
projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana,
muiden muassa Knoppix ja
Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu
työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta
lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon
päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen
luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen
aikana, versioiden väliä on saattanut olla ylikin kaksi vuotta.
Debian Wheezyssä julkistetaan kaksi uutta tuettua laitealustaa: s390x,
64-bittinen siirros IBM System z -koneille (tarkoituksena korvata s390)
ja armhf, vaihtoehto ARMv7 koneille joissa on liukulukusuoritin.
Tuettuja laitealustoja on yhteensä yhdeksän, ja lisäksi teknologiademona
on GNU/kFreeBSD siirrokset ('kfreebsd-amd64' and 'kfreebsd-i386').
Suunnitelmissa oli myös julkaista
Hurd-versio, mutta se lienee vielä
liian keskeneräinen.
Edellisen julkaisun Debian Squeeze
helmikuulta 2011 jälkeen on tullut yli 12800 uutta ohjelmapakettia.
Ohjelmapaketteja on nyt yli 37000. Lisäksi yli puolet ohjelmapaketeista
on saanut uuden version Squeezen jälkeen. Yli 4000 pakettia on poistettu
monenlaisista syistä.
Tässä julkaisussa X.Org 7.5 päivittyy versioon X.Org 7.7. LibreOffice
3.5 korvaa sovelluksen OpenOffice.org. Työpöytäympäristöjä on useita,
esimerkiksi GNOME 3.4, KDE 4.8.4, Xfce 4.8 ja LXDE.
Oletuskäyttöliittymä on saman tapainen kuin Ubuntu 12.04:n Unity.
Debianissa tämä on toteutettu Gnome Shellillä, mielestäni paremmin kuin
Ubuntussa kun helposti löytää käynnistimen niillekin sovelluksille
joille ei ole käynnistintä vasemman reunan kuvakesarakkeessa.
Debian Wheezy toimitetaan kahdella Blueray-levyllä, 9:llä tai 10:llä
DVD-levyllä tai 61-69:llä CD-levyllä. Taltioiden massiivista määrää ei
pidä pelästyä, ne kaikki tarvitaan vain jos asennetaan koneeseen jossa
ei ole nettiyhteyttä ja halutaan kaikkien julkaisun ohjelmapakettien
olevan asennettavissa. Itse noudan tavallisesti
Netinst-CD:n, se on vain pari
sataa megatavua kooltaan ja siitä voi asentaa koko Debianin kunhan on
toimiva nettiyhteys asennuspakettien noutamiseksi asennuspalvelimilta.
Debianin asennusromppujen levyotokset ovat hybridejä, eli saman otoksen
voi polttaa CD:lle tai kirjoittaa USB-muistitikulle ja asennus menee
samalla tavalla.
Lisäksi Linuxin saa ostettua esiasennettuna tietokoneeseen, Suomessakin
on toimittaja.
Squeezen kanssa oli käytettävissä Debian Multimedia -saitti, josta sai
Christian
Marillatin
paketoimia multimediasovelluksia. Saitti on vieläkin olemassa mutta sen
URL on muuttunut, se on nyt
http://www.deb-multimedia.org/.
Muutos tehtiin Debian-projektin pyynnöstä, jotta nimessä ei olisi sanaa
Debian, koska sivusto on Marillatin itsenäisesti ylläpitämä palvelu eikä
virallinen Debianin osa. Virallisessa Debianissakin on nyt enemmän
tukea multimedialle.
Debian Backports on virallinen
Debian-projektin palvelu, jossa on Debianin vakaaseen versioon
saatavilla uudempia versioita joistakin ohjelmista. Debianissa
painotetaan vakaata toimintaa: julkaisun jälkeen korjataan vikoja, ei
oteta mukaan uusia versioita sovelluksista.
Kotisivu
http://debian.org/
Lisenssi
GNU GPL ja muita
DFSG:n
mukaisia lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua
laitearkkitehtuuria
Asennus
Asennustaltiot noudettavista kotisivulta, pikapuoliin on myös
mahdollista tilata maksulliset CD:t tai
DVD:t. Debian
Live -projekti tekee Live-CD:t, joilla voi
kokeilla Debiania asentamatta ja myös asentaa.
Käyttöohjeet
Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja
muualtakin Internetistä.
Asennusohje
löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.
Oletuskäyttöliittymä on Gnome-Shell. Gnome Classic on saman
näköinen kuin Squeezen Gnome
Käynnistyskuvakkeet saa näkyviin logonäppäimellä tai viemällä
hiiren kohdistin vasempaan ylänurkkaan
Kaikkien sovellusten käynnistyskuvakkeet saa helposti näkyviin
Järjestelmän saa suomenkieliseksi
Youtuben videot näkyvät ja kuuluvat ilman säätämistä
Elokuvasoitin osaa näyttää CSS-suojatut DVD:t vasta kun on asennettu deb-multimedia.org:sta libdvdcss2
Debian GNU/Linux 7.0 ja Linux-ydin on 3.2.
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Tony Baldwin
Lisätietoa
Tiedote julkaisusta
Wikipedian Debian-artikkeli
Julkaisumuistio
(englanniksi)
debian.fi Wiki
Viikon VALO edellisestä Debian-julkaisusta:
Debian_GNU/Linux
Source: Debian Wheezy (http://viikonvalo.fi/Debian_Wheezy)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Fontello on kokoelma vapaita fontteja eli kirjasintyyppejä, jotka
sisältävät erilaisia symboleita ja kuvakkeita.
Fontellon kokoelmassa on muutamia erilaisista symboleista ja kuvakkeista
koostuvia kirjasintyyppejä eli fontteja, joista käyttäjä voi Fontellon
helpolla käyttöliittymällä valita tarvitsemansa symbolit. Valituista
symboleista Fontello muodostaa uuden fonttitiedoston, jossa ovat vain
valitut symbolit ja jota voi käyttää esimerkiksi oman web-sovelluksen
tekemiseen. Fontellon valikoimassa olevat kirjasintyypit on lisensoitu
jollain vapaalla lisenssillä, kuten SIL OFL, CC-BY tai CC-BY-SA.
Kun käyttäjä on valinnut haluamansa symbolit, voi uudelle
kirjasintyypille antaa nimen ja klikata "Download webfont"-nappulaa.
Fontello tekee zip-paketin, joka sisältää valitut merkit neljässä
erimuotoisessa fonttitiedostossa (eot, svg, ttf ja woff), merkit
esittelevän demo.html-sivun sekä valmiit css-tiedostot merkkien helppoon
käyttöönottoon omalla www-sivulla. Lisäksi mukana on
LICENSE.txt-tiedosto joka sisältää asianmukaiset tiedot alkuperäisistä
fonteista, niiden tekijöistä ja lisensseistä sekä viittauksen fontin
kotisivulle. Demo-sivulta on mahdollista myös lukea helposti kunkin
merkin unicode-koodi, jolla merkkejä voi käyttää web-sovelluksessa.
Itse Fontello-sivuston toiminnan toteuttava ohjelmisto on myöskin vapaa
avoimen lähdekoodin ohjelmisto (MIT-lisenssi) ja on ladattavissa
GitHubista.
Kotisivu
http://fontello.com/
https://github.com/fontello/fontello (Fontello-sivuston
ohjelmisto)
Lisenssi
Fontit: Useita, muun muassa: SIL OFL, CC-BY ja CC-BY-SA
Fontello-sivusto: MIT
Fontellon valikoimassa on symboleita ja kuvakkeita sisältäviä
kirjasintyyppejä.
Käyttäjä voi valita eri fonteista haluamansa
merkit.
Merkkejä voi tarkastella eri kokoisina ja ladattaviin
css-tiedostoihin voi käytettäville luokille määritellä haluamansa
prefiksin.
Ladattaville fonttitiedostoille voi antaa haluamansa
nimen.
Fontello muodostaa zip-paketin, jossa halutut merkit sisältävät
fontit sekä muutama muu hyödyllinen tiedosto
ovat.
Käytettyjen kirjasintyyppien tiedot, tekijät ja lisenssit on
eritelty asiallisesti
LICENSE.txt-tiedostossa.
Paketista löytyvässä demo.html-tiedostossa esitellään kaikki luodun
fontin merkit sekä niiden käyttöä varten luodut
css-luokat.
Merkkejä voi käyttää myös suoraan niiden unicode-koodia
käyttämällä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Fontello (http://viikonvalo.fi/Fontello)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä
salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun
suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.
HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla
pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa.
Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän
arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan
harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen
salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl.
man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille
henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai
muuten epäluotettavaa verkkoa.
Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä
tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston
ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta
ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta
(Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä
verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta
väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin
poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL
Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren
Firefox-lisäosassa.
HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen
turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun
ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta
saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole
täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden
kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva
ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä
sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet
eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.
Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa
osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa,
käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä
napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on
hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla
tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois
käytöstä.
Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys
muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty
lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että
monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan
välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä
automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään
jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia
tuhansia. Säännöllisiä
lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia
sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.
On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin
muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä
verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa
verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa
osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.
Kotisivu
https://www.eff.org/https-everywhere
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Firefox, Chrome
Asennus
Lisäosan voi ladata EFFin
kotisivuilta tai Chrome Web
Storesta
FSFE.org-säännön vihreä teksti
kertoo, että sääntö on käytössä. Suluissa oleva "partial"
tarkoittaa, että sivuston kaikkea sisältöä ei voida salata.
Chromessa HTTPS Everywheren
toiminnot ovat rajalliset: lisäasetuksia tai SSL Observatorya ei
ole.
Vaikka Viikonvalo.fi ei tue
HTTPS-yhteyttä, HTTPS Everywhere osaa suojata sivun ulkopuolelta
tulevat yhteydet.
Lisäosan Firefox-versiossa
sääntölistaa voidaan tutkia ja muokata.
Oikealla napsautuksella on
mahdollista tutkia säännön rakennetta.
HTTPS Everywheren XML-muotoinen
sääntö sisältää säännöllisiä lausekkeita, jolla osoite muutetaan
HTTPS-muotoiseksi.
Firefox-lisäosan SSL Observatory,
joka tarkkailee varmenteiden aitoutta.
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: HTTPS Everywhere (http://viikonvalo.fi/HTTPS_Everywhere)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Meld on visuaalinen työkalu tekstitiedostojen vertailuun rinnakkain.
Perinteisesti
tekstitiedostojen eroja on vertailtu komentoriviohjelmalla nimeltä
diff. Meld tekee vastaavan vertailun sekä paljon muuta. Meld on
ikkunoitu graafinen ohjelma, joka näyttää vertailtavat tiedostot
rinnakkain ja merkitsee eroavat kohdat selkeästi ja havainnollisesti.
Tiedostojen vertailu tapahtuu riveittäin siten, että eroavat rivit
merkitään sinisellä värillä ja toisiaan vastaavat muuttuneet lohkot
kytketään selkeästi graafisesti yhteen. Lisäksi muuttuneiden rivien
sisällä eroavat merkit korostetaan, joten muuttuneet kohdat on hyvin
helppoa paikantaa. Poistetut tai lisätyt rivit, eli rivit, jotka
esiintyvät vain jommassakummassa tiedostossa, merkitään puolestaan
vihreällä värillä.
Kun vertailtavia tiedostoja selataan ylös ja alas, Meld selaa niitä
molempia yhtä aikaa rinnakkain niin, että tiedostojen toisiaan vastaavat
kohdat ovat samaan aikaan esillä. Tiedostojen vierityspalkkien rinnalla
on myös näkyvissä tiedostojen yleisnäkymä, jossa näkyvät muuttuneet
kohdat sinisellä ja vihreällä värillä merkattuina. Tätä ominaisuutta
hyödyntämällä eroavaisuuksien paikantaminen on helppoa pitkästäkin
tiedostosta. Meld mahdollistaa myös kolmen tekstitiedoston yhtäaikaisen
vertailun. Kolmenkeskeisessä vertailussa vertaillaan käytännössä
rinnakkain olevia tiedostoja pareittain, eli vasemmanpuoleista ja
keskimmäistä keskenään sekä keskimmäistä ja oikeanpuolimmaista
keskenään.
Pelkkien vertailujen lisäksi Meldillä on mahdollista tehdä muokkauksia.
Tiedostoihin voi kirjoittaa suoraan tekstiä tekstieditorin tapaan taikka
tuoda muutoksia vertailtavasta tiedostosta. Kunkin värillä merkityn
eroavan lohkon kohdalla on pieni nuolikuvake, jolla kyseisen version voi
kopioida vertailtavaan tiedostoon vastaavan lohkon tilalle. Jos
näppäimistöltä pidetään control-näppäintä pohjassa, vaihtuvat
nuolikuvakkeet kahdeksi nuoleksi, joista toinen osoittaa ylä- ja toinen
alaviistoon. Näitä painamalla valittu lohko voidaan kopioida
vastinlohkon edelle tai jälkeen ylikirjoittamatta aikaisempaa
vaihtoehtoa. Samat tuontitoiminnot löytyvät myös valikon kautta.
Muokatun tiedoston voi tallentaa haluamallaan nimellä.
Meldin asetuksilla voi jonkin verran vaikuttaa näkymän ulkoasuun.
Valittavissa ovat käytetyn kirjasimen lisäksi esimerkiksi tekstin
rivittäminen, rivinumerot sekä syntaksin korostaminen väreillä
tiedostossa käytetyn kielen mukaan.
Ohjelmalla voi vertailla yksittäisten tiedostojen lisäksi myös
hakemistoja ja versionhallinnassa olevia tiedostoja. Hakemistojen
vertailussa Meld näyttää molempien hakemistojen tiedostoluettelon johon
on merkitty puuttuvat, eroavat ja yhtenevät tiedostot eri tavoin.
Luettelosta voi valita eroavat tekstitiedostot vertailtaviksi.
Versionhallinnoista Meldin tukemia ovat muun muassa Git, Bazaar,
Mercurial ja Subversion. Meld sisältää rajoitetun joukon
versionhallinnan toimintoja. Se osaa näyttää työhakemiston sisällön ja
tiedostojen tilan, esimerkiksi onko tiedosto mukana versionhallinnassa
ja onko se muuttunut viimeisimmän commitin jälkeen. Muuttuneen
tiedoston valitsemalla pääsee vertaamaan nykyistä työversiota
viimeisimpään versionhallintaan lähetettyyn versioon, jolloin voi
tarkastella viimeisimmässä työskentelyrupeamassa tehtyjä muutoksia. Meld
kykenee myös suorittamaan joitakin yleisimmin käytettyjä
versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove
ja delete.
Meldin suomenkielinen käännös on vielä melko puolitiessään. Siitä on
vain noin 29 prosenttia
käännetty. Muita vastaavia avoimen
lähdekoodin työkaluja tekstitiedostojen visuaaliseen vertailuun ovat
muun muassa Kdiff3,
Kompare ja
Diffuse. Wikipediasta löytyy
vertailutaulukko
useammasta vertailutyökalusta.
Kotisivu
http://meldmerge.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Linux-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta tai
ohjelman kotisivuilta. Ohjelma on asennettavissa myös Mac OS X:lle
ja Windowsille, mutta näille ei ole varsinaista asennusohjelmaa. Mac
OS X:ään asennuksen voi tehdä MacPorts- tai Fink-ohjelmistoilla ja
ohjeet Meldin asentamiseen Windowsiin löytyvät Gnome-projektin
sivuilta.
Meld näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee
toisiaan vastaavista kohdista muuttuneet rivit sinisellä värillä.
Muuttuneet kohdat on yhdistetty toisiinsa niin, että on helppo nähdä
vastinkohdat. Lisäksi muuttuneen rivin sisällä korostetaan
punaisella värillä muuttuneet merkit. Tiedostojen vieritys vierittää
molempia tekstejä rinnakkain. Vierityspalkkien vieressä on
nähtävillä muuttuneet kohdat koko tiedoston
matkalla.
Lisätyt tai poistetut rivit korostetaan vihreällä värillä ja
niistäkin näkee selkeästi, mistä välistä teksti on poistettu tai
mihin väliin se on lisätty. Tekstejä on helppo limittää tiedostosta
toiseen painamalla nuolikuvaketta. Oletuksena tämä korvaa
vastintekstin toisesta tiedostosta.
Tekstiä on mahdollista tuoda tiedostosta toiseen myös vastintekstin
edelle tai jälkeen pitämällä control-näppäintä pohjassa samalla kun
valitaan nuolikuvakkeella, kummalle puolelle vastintekstiä teksti
tuodaan. Lopputulos sisältää tällöin siis molemmat tekstit halutussa
järjestyksessä.
Oikealta puolelta on tuotu teksti vasemmalle puolella olleen
tekstin alle.
Muutosten poisto ja tuonti puolelta toiselle on tehtävissä myös
valikon kautta.
Meld voi vertailla myös kolmea tiedostoa rinnakkain. Myös
hakemistojen ja versionhallintaan tallennettujen tiedostojen
vertailu onnistuu.
Kolmen tiedoston vertailussa vertaillaan vierekkäisiä tiedostoja
toisiinsa.
Meld osaa näyttää versionhallinnassa olevien tiedostojen statuksen
sekä suorittaa muutamia yksinkertaisia versionhallinnan toimintoja,
kuten commit, update, add, remove ja
delete.
Meld ymmärtää useampaa versionhallintajärjestelmää (Git, Bazaar,
Mercurial, Subversion,...) ja osaa näyttää viimeisimmän commitin
jälkeen tiedostoihin tapahtuneet muutokset.
Kahden hakemiston vertailu Meldillä. Molemmissa
tiedostoluetteloissa ovat lueteltuina samat tiedostonimet. Vihreällä
merkityt esiintyvät vain kyseisessä hakemistossa ja vastaavasti
yliviivatut eivät esiinny tarkasteltavassa hakemistossa.
Tavallisella korostamattomalla mustalla näkyvät tiedostot ovat
yhtenevät ja punaisella kirjoitetut ovat saman nimiset, mutta
toisistaan eroavat. Tiedostoa klikkaamalla pääsee vertailemaan
vastintiedostoja.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Meld (http://viikonvalo.fi/Meld)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Darktable on avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien värikorjailuun ja
muuhun jälkikäsittelyyn.
Darktable on
useita kuvankäsittelysuodattimia ja -efektejä tarjoava ohjelma, jota
voivat käyttää sekä kokeilujaan tekevät harrastelijat että
ammattilaiset, jotka jo tietävät, mitä tekevät. Darktablella voi
käsitellä sekä useiden kameroiden tarjoamia jpeg-kuvia että monien
parempien kameroiden tuottamia mahdollisimman vähän prosessoituja
erilaisissa
RAW-muodoissa olevia
kuvia. Darktablen nimi on ilmeisesti yhdistelmä sanoista lighttable
(valopöytä, jota käytetään filminegatiivien tarkasteluun) ja darkroom
(pimiö, jossa tapahtuu paperikuvien kehittäminen negatiiveista).
Toimintatarkoitukseltaan Darktable vastaa lähinnä Adoben Photoshop
Lightroom -ohjelmaa.
Darktablen käyttöliittymä on tummanpuhuva, jotta se häiritsee
mahdollisimman vähän itse kuvan tarkastelua. Se koostuu neljästä eri
työtilasta: lighttable, darkroom, tethering ja map. Lighttable-työtilaan
voidaan tuoda filmirulliksi kutsuttuja kuvakokoelmia esimerkiksi
tiedostohakemistosta taikka suoraan digikamerasta, luokitella ja
arvioida niitä sekä valita yksittäisiä kuvia muokattavaksi
darkroom-työtilaan. Lightroom vastaa siis perinteistä valopöytää, jolla
voidaan tarkastella fyysisiä filminegatiiveja ja valikoida kehitettäviä
kuvia. Darkroom puolestaan on digitaalinen vastine perinteiselle
pimiölle, jossa valokuvaaja voi tehdä viimeiset hienosäädöt kuviinsa
kehittäessään ne paperikuviksi. Darkroom-tilassa käyttäjä voi oikean
reunan paneelista valita käyttöön erilaisia kuvaan vaikuttavia efektejä
ja suodattimia. Tarjolla olevia työkaluja ovat värikorjaus,
valotusarvot, kontrasti, valoisuus, kierto ja rajaus, vinjetointi sekä
lukuisia muita suodattimia. Kaikki käyttöön otetut efektit kerätään
ikkunan vasemmassa reunassa näkyväksi historialuetteloksi, josta on
mahdollista millä hetkellä tahansa tarkastella mitä tahansa vaihetta.
Huomattavaa Darktablen käytössä on, että se ei tee muutoksia
alkuperäiseen kuvaan vaan kaikki valitut muokkaukset ja efektit kerätään
erilliseen tekstimuotoiseen
xmp-tiedostoon.
Tämä tiedosto sisältää siis vain tiedot kuvalle tehtävistä
muokkauksista, jotka Darktable näyttää näytöllä kuvaan sovellettuina.
Itse muokkauksen aikana ei tarvitse tehdä tallennuksia, sillä ohjelma
tallentaa automaattisesti kaikki tehdyt muokkaukset. Vasta, kun kaikki
tarvittavat muokkaukset ovat valmiit, voidaan alkuperäisestä kuvasta
export-toiminnolla tuottaa lopullinen kuvatiedosto. Samasta
alkuperäisestä tiedostosta voidaan tehdä useita erilaisia muokattuja
versioita, jotka näkyvät lighttable-tilassa erillisinä kuvina tai
yhdeksi esikatselukuvaksi ryhmiteltynä. Kuvalle tehty muokkaushistoria
on mahdollista myös tallentaa nimettynä Darktable-tyylinä, jota on
mahdollista käyttää myöhemmin muiden kuvien käsittelyyn samoja
muokkauksia ja asetuksia käyttäen.
Darktablen kolmas työtila, eli tethering-tila, on tila jossa voidaan
käyttää tietokoneen usb-porttiin liitettyä digikameraa suoraan
tietokoneelta käsin. Erityisesti monia järjestelmäkameroita on
mahdollista käyttää tähän tapaan. Kameran merkistä ja mallista riippuen
voi olla mahdollista katsella suoraa live-kuvaa kamerasta taikka ottaa
vain still-kuvia, jotka latautuvat suoraan Darktablen filmirullalle
käsiteltäviksi. Tätä esittelyä varten kokeiltu Nikon D3100 ei
valitettavasti tukenut live-kuvaa, mutta kameran laukaiseminen ja
joidenkin kuvausasetusten asettaminen tietokoneelta käsin onnistui
hyvin.
Neljäs työtila näyttää OpenStreetMapia
käyttävän kartan, johon ikkunan alareunan paneelissa näkyvän filmirullan
kuvia voi hiirellä raahata ja näin merkitä kuville niiden kuvauspaikan.
Kun muokkaukset ovat valmiit, tapahtuu muokattujen kuvien vieminen
erillisiksi kuvatiedostoiksi lighttable-tilan export-toiminnolla, jolla
kuva voidaan tiedostoon tallentamisen lisäksi esimerkiksi viedä Flickr-,
Picasa- tai Facebook-palveluun tai lähettää sähköpostina.
Export-toiminto antaa lisäksi valita muun muassa kuvan tiedostomuodon,
jpeg:in tapauksessa pakkauslaadun sekä maksimikoon. Tiedostoon
tallennettaessa kuvien tiedostonimille ja polulle voidaan antaa halutun
muotoinen malli käyttäen muutamaa tarjolla olevaa muuttujaa, kuten
$(ROLL_NAME), $(FILE_NAME), $(FILE_FOLDER), $(YEAR) ja
$(STARS). Näin useampia kuvia kerralla vietäessä saadaan niille
annettua helposti järkevät nimet ja tallennuskansiot.
Kotisivu
http://www.darktable.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X
Asennus
Usealle Linux-jakelulle Darktable löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Osalle jakeluista löytyvät uudemmat paketit ohjelman kotisivujen
ohjeiden avulla. Linkki Mac OS X:lle tarkoitettuun asennuspakettiin
löytyy ohjelman kotisivulta. Ohjelmasta ei ole versiota
Windows-käyttöjärjestelmille, mutta Windows-käyttäjät voivat ladata
itselleen Ubuntu-live-levyn, joka
sisältää Darktablen ja käyttää ohjelmaa tältä live-levyltä käsin.
Käyttöohjeet
Darktablen
ohjekirja
Resources-sivulla on muun
muassa joukko screencast-videoita, jotka opastavat Darktablen
peruskäytössä. Osa videoista esittelee hieman vanhempia versioita ja
jotkut yksityiskohdat ovat hiukan muuttuneet videoiden teon jälkeen,
mutta periaate on niistä silti opittavissa.
Käyttäjien jakamia
Darktable-tyylejä.
Avataan hakemiston sisältö uudeksi filmirullaksi
Darktableen.
Filmirulla lighttablella, eli valopöydällä,
tiedostoselainnäkymässä.
Yksittäinen kuva käsiteltävänä darkroom-näkymässä. Kuvaan tehty
muun muassa värikorjausta ja valotuksen säätöä. Vasemmassa palkissa
näkyy lisättyjen efektien historia, oikealla käytettävät
efektityökalut.
Map-näkymässä filmirullan kuvia voi raahata ikkunan alareunasta
OpenStreetMap-kartalle.
Vinjetointityökalu, jolla kuvan reunoja on tummennettu. Ikkunan
vasemman reunan palkissa näkyvät kuvan exif-tiedot, mukaan lukien
kameran malli ja kuvausasetukset.
Kuvaan lisätty kehystä framing-työkalulla. Oikean palkin
alareunassa näkyy "More modules"-valikko, josta voi valita ja
piilottaa lisämoduleja.
Lighttable-tilassa kuville voi lisätä värikoodeja, joita voi
käyttää kuvien luokitteluun tai ryhmittelyyn. Kuvia voi myös
arvioida antamalla niille tähtiä. Valitusta kuvasta voi luoda
duplikaatin, joka ei siis luo uutta kuvatiedostoa vaan erillisen
kokonaisuuden muokkauksia samalle kuvalle.
Kuvalle tehdyn muokkaushistorian voi tallentaa nimettynä tyylinä,
jota voi myöhemmin soveltaa muihin kuviin
kokonaisuutena.
Sama tyyli sovellettuna toiseen kuvaan.
Lighttable-näkymässä kuvalistaa voi suodattaa esimerkiksi niille
annettujen tähtien mukaan. Tässä näytetään kaikki vähintää kolme
tähteä saaneet kuvat.
Koska muokkaukset eivät muuta alkuperäisiä kuvia, pitää muokatut
kuvat viedä erikseen export-toiminnolla kuvatiedostoiksi.
Tiedostonimissä ja polussa voi käyttää joukkoa erilaisia muuttujia,
kuten * $(FILE_FOLDER)* ja \$(FILE_NAME). Export voidaan tehdä
myös suoraan esimerkiksi Flickr-, Picasa- tai
Facebook-palveluun.
Filmirulla voidaan tuoda tiedostohakemiston lisäksi myös
esimerkiksi kamerasta, jolloin tiedostot tallennetaan halutun
muotoiseen hakemistoon, halutun muotoisilla
tiedostonimillä.
Kamerasta tuotavien kuvien ja filmirullan nimen
valinta.
Kamerasta tuodut kuvat.
Ohjelman tethering-tila, jossa tietokoneeseen liitettyä digikameraa
voidaan ohjata tietokoneelta käsin. Osa kameroista tukee myös
live-kuvan näyttämistä Darktablessa.
Muokkaamaton kuva.
Muokattu versio kuvasta.
Muokkaamaton kuva.
Muokattu versio kuvasta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Darktable (http://viikonvalo.fi/Darktable)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Semantik on vapaa ohjelma käsitekarttojen, eli mind mapien
tekemiseen.
Semantik on helppo
työkalu, jolla voi tehdä visuaalisia käsitekarttoja, jotka helpottavat
asioiden, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden jäsentämistä.
Ohjelmassa voi luoda toisiinsa puumaisia hierarkioita luomalla solmuja
ja niiden välisiä kytkentöjä. Ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi
muistiinpanojen tekemiseen, ideointiin, käsitteiden jäsentämiseen ja
raporttien sekä esitysten tekemiseen.
Uusien solmujen luominen karttaan on helppoa ja tapahtuu
kaksoisklikkaamalla piirtoaluetta. Kaksoisklikkaamalla jo olemassa
olevaa solmua voi luoda sille lapsisolmun, joka on kytketty suunnatulla
viivalla vanhempaansa. Jo olemassa olevien solmujen välille voi luoda
hierarkiasuhteen raahaamalla hiirellä valitun solmun pluskuvakkeesta
kytkennän haluttuun lapsisolmuun. Olemassa olevan kytkennän voi
puolestaan poistaa kaksoisklikkaamalla sitä. Tekstin kirjoittaminen
solmuun tapahtuu valitsemalla solmu aktiiviseksi ja painamalla
enter-näppäintä. Tekstin muokkaaminen päätetään samoin
enter-näppäimellä. Solmuille voi tekstin lisäksi määrätä erilaisia
värejä sekä joukon erilaisia kuvakkeita. Kuvakkeilla voi solmuille
merkitä erilaisia asioita, kuten "idea", "lounas", "raha", "puhelin" ja
"aika".
Solmujen muodostaman puun voi sijoitella piirtoalueelle itse solmuja
hiirellä raahaamalla taikka pyytää ohjelmaa asettelemaan solmut
mahdollisimman optimaalisesti. Solmujen muodostama kokonaisuus näytetään
myös ikkunan vasemman reunan lineaarisessa näkymässä puumaisena
järjestettynä listana. Tässä listassa solmuja ja alipuita voi
järjestellä raahaamalla. Käsitekartan voi tallentaa kuvatiedostoksi
edit-valikosta löytyvällä "Export the map..."-toiminnolla.
Solmuille voi lisäksi määritellä myöskin datasisältöä, joka voi olla
tekstiä, kuva, taulukko taikka kaavio. Solmun sisältämän datan tyypin
voi valita valikosta, joka tulee esiin klikkaamalla solmua hiiren
kakkosnapilla. Itse data syötetään ikkunan alalaidassa olevaan osioon.
Esimerkiksi kaavion piirtäminen onnistuu melko vaivatta valitsemalla
lisättäviä komponentteja hiiren oikean näppäimen takaa saatavasta
valikosta.
Käsitekartasta voidaan automaattisesti generoida erityyppisiä
diaesityksiä sekä raportteja. Vaihtoehtoina ovat html-muotoinen
S5-esitys, LaTeX-tekstidokumentti, OpenDocument-tekstitiedosto ja
-esitys, joita voi muokata esimerkiksi LibreOfficella, selaimella
katseltava Java-sovellus, html-sivu sekä LaTeX-pohjainen Beamer-esitys.
Diaesityksiin ohjelma luo automaattisesti käsitekartan solmuista joukon
dioja ja niihin sisällöiksi solmuista ja alisolmuista luotuja
"palluralistoja". Ohjelma pyrkii valitsemaan älykkäästi, mitkä solmut
näytetään omina dioinaan ja mitkä vain luettelon kohtina. Solmut, jotka
sisältävät datana kuvan, taulukon tai kaavion, saavat oman dian, jossa
data näytetään. LaTeX-dokumenttiin käsitekartan solmuista luodaan
otsikkorakenne ja otsikoiden alle sisällöksi tulee kunkin solmun data.
Näin on mahdollista luoda Semantikilla esimerkiksi kokonainen raportti
sekä sen esittelemiseen käytettävä diaesitys.
Html-muotoisen S5-diaesityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon ja
esikatselun se osaa näyttää suoraan käsitekartan oikealla puolella
olevassa alueessa. Esikatselun voi näyttää myös kokoruututilassa,
jolloin Semantikia itseään voi käyttää myös esityksen esittämiseen.
LaTeX-dokumentin sekä Beamer-esityksen Semantik luo pyydettyyn
hakemistoon LaTeX-tiedostoina, kuvina sekä ne lopulliseksi
pdf-tiedostoksi kääntävänä run.sh-tiedostona. LaTeX-muotoisten
tiedostojen käyttö tarvitsee luonnollisesti asennetun LaTeX-ympäristön.
OpenDocument-tiedostot Semantik tallentaa myöskin pyydettyyn hakemistoon
ja sieltä niitä voidaan käsitellä ja näyttää edelleen [LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")- ja [LibreOffice
Impress](LibreOffice Impress "wikilink") -ohjelmilla.
Käsitekartan osille voidaan datan lisäksi määrittää myös erilaisia
muuttujia avain-arvo -pareina. Koko käsitekarttaa koskevat muuttujat,
kuten esityksen tai raportin otsikko, tekijätieto sekä päivämäärä,
syötetään ikkunan alaosan "variables"-välilehdelle, kun piirtoalueen
tausta on valittuna. Tähän tarvittavat muuttujat ovat "doc_"-alkuisia,
esimerkiksi "doc_title", "doc_author" ja "doc_date", ja ohjelma
ehdottaa muuttujan nimeä täydennyksenä, kun sen alkua kirjoittaa jonkin
matkaa. Samoin kaikille käsitekartan solmuille on mahdollisa syöttää
muuttujia, jotka muokkaavat käsitekartasta generoitavaa tulostetta
esimkerkiksi jättämällä kyseisen solmun käyttämättä tai kertomalla
kuvalle käytettävän koon.
Ohjelma on KDE-pohjainen ja se on saatavilla
Linux-jakeluille sekä monille muille UNIX-tyyppisille alustoille. Siitä
ei ole Windows-versiota ja sitä ei valitettavasti ole käännetty suomen
kielelle.
Kotisivu
http://code.google.com/p/semantik/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux ja muut UNIX-tyyppiset järjestelmät, joihin
KDE-ympäristö on saatavilla.
Asennus
Ohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta sekä sen
kotisivuilta.
Käynnistettäessä Semantik tarjoaa muutamia käyttövihjeitä, jotka
kannattaa lukea läpi. Käyttöliittymä koostuu vasemman reunan
lineaarisesta näkymästä, piirtoalueesta, S5-esityksen
esikatselunäkymästä sekä alareunan "data"- ja
"variables"-syöttötilasta.
Käsitekartan puurakenne muodostetaan luomalla solmuja ja niiden
välisiä yhteyksiä. Enter-näppäin vaihtaa aktiivisen solmun
muokkaustilaan ja pois.
Solmuille voi määrätä värejä ja kuvaavia kuvakkeita oikean reunan
väri- ja kuvakepalkista.
Solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla taikka käskemällä
ohjelman järjestää ne automaattisesti.
Käsitekarttadokumentille voi antaa otsikon, tekijän nimen sekä
muutamia muita tietoja muuttujina aktivoimalla piirtoalueen taustan
sitä klikkaamalla ja syöttämällä muuttujat alareunan
"variables"-välilehdelle. Syöttötila ehdottaa täydennyksiä
muuttujien nimille kirjoittamisen myötä. Muuttujia käytetään
esimerkiksi esitystä luotaessa.
Käsitekartasta voidaan luoda usean muotoisia esityksiä ja
raportteja automaattisesti.
S5-esitys näytetään esikatseluna suoraan Semantikin
esikatseluruudussa. Html-muotoisena sen voi esittää myös erillisellä
selaimella.
Käsitekartasta luotu pdf-muotoinen Beamer-esitys. Beamer-tuloste on
LaTeX-kielinen ja sen kääntämiseen pdf-tiedostoksi tarvitaan
LaTeX-ympäristö.
Solmuihin voi syöttää myös datasisältöä. Kuvassa tekstimuotoista
dataa, jota käytetään LaTeX-dokumentissa solmujen mukaan
otsikoitujen kappaleiden tekstisisältönä.
Data voi olla myöskin kaavio, jonka voi piirtää suoraan dataosioon,
kun solmun tyypiksi on valittu "diagram". Oikean reunan palkin
värivalinnat toimivat myös kaavion osille. Muita solmun datatyyppejä
ovat kuva ja taulukko.
Solmuun syötetyt taulukot, kuvat ja diagrammit näkyvät
S5-esityksissä sekä Beamer-esityksissä omina
dioinaan.
Käsitekartasta generoitu LaTeX-dokumentti, jossa solmuille syötetyt
datasisällöt ovat kappaleiden sisältöinä.
Automaattisesti luotu OpenDocument-esitys on varsin yksinkertainen
runko ja vaatii todennäköisesti jatkomuokkausta ennen
esittämistä.
Käsitekartta kuvatiedostoksi
tallennettuna.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Semantik (http://viikonvalo.fi/Semantik)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.08.2015 - klo:19:03
Graph.tk on vapaa websovellus matemaattisten kuvaajien piirtämiseen.
Graph.tk piirtää
matemaattisten kaavojen graafisia esityksiä www-selaimella käyttäen
hyvin yksinkertaista käyttöliittymää. Sovelluksen oleellisin osa on koko
selainruudun täyttävä koordinaatisto, jossa voi siirtyä paikasta toiseen
hiirellä raahaamalla sekä zoomata hiiren rullaa käyttäen. Toinen
oleellinen osa on näkymän oikeassa yläkulmassa oleva lista esitettävistä
kaavoista. Listan alareunassa on plusnappula, jota painamalla listaan
lisätään uusi kaava. Ohjelma lisää listaan valmiita esimerkkikaavoja,
jotka voi korvata omilla kaavoilla. Kaavojen esittämä kuvaaja piirretään
koordinaatistoon automaattisesti. Kukin uusi kaava saa uuden, selkeän ja
toisistaan erottuvan värin. Kunkin kaavan kuvaajan piirtämisen voi
kytkeä päälle ja pois rastiruudulla. Lisäksi kaavan voi poistaa
napsauttamalla poistorastista.
Matemaattisten kaavojen syöttäminen on toteutettu
Mathquill-kirjastolla, jolla matematiikan
kirjoittaminen on varsin suoraviivaista ja helppoa. Syöttötila tunnistaa
suoraan '*'-merkin kertomerkiksi, jonka se näyttää normaaliin
matemaattiseen tapaan pisteenä, ja jakoviivan '/', jonka se ymmärtää
jakolaskuksi ja osaa muuttaa vaakasuoraksi osoittajaa ja nimittäjää
käyttäväksi jakolaskuksi. Lisäksi syöttötilaan voi kirjoittaa
LaTeX-komentoja, jotka aloitetaan takakenolla '\' ja päätetään
välilyöntiin. Esimerkiksi neliöjuuri luvusta 2 saadaan kirjoittamalla
ensin '\sqrt ', jonka jälkeen neliöjuurimerkin alle syntyneeseen
korostettuun ruutuun kirjoitetaan luku '2'.
Syötettävät kaavat voivat olla montaa eri muotoa ja parhaimman
käsityksen erilaisista tyypeistä saakin painelemalla plusnappulaa ja
katsomalla läpi esimerkkikaavat. Yksinkertaisimmillaan kaava voi olla
vain lauseke, vaikka polynomi 3x+1, jota vastaava kuvaaja piirretään.
Kaavan voi antaa myös yksinkertaisesti ratkaistavana muuttujia x ja
y sisältävänä yhtälönä, kuten 2y=3x+1. Kaavaksi voi myös syöttää
epäyhtälön, esimerkiksi y<-x^2, jolloin Graph.tk piirtää
epäyhtälössä esiintyvän lausekkeen kuvaajan ja värittää tasosta
epäyhtälön toteuttavan osan. Normaalin karteesisen koordinaatiston
lisäksi kuvaajia voi piirtää käyttämällä napakoordinaatistoa. Tämä
tehdään käyttämällä muuttujien x ja y sijasta muuttujia r ja
\theta. Muuttuja r tarkoittaa pisteen etäisyyttä keskipisteestä ja
kreikkalainen kirjain \theta puolestaan kulmaa vastapäivään
positiivisesta x-akselista. Lisäksi kaavarivillä voi määritellä
muuttujia, esimerkiksi a=5 ja käyttää näitä muuttujia muissa
kaavoissa.
Piirto-ominaisuuksien lisäksi Graph.tk sisältää myös hyvin
yksinkertaisen ja rajoittuneen javascript-pohjaisen cas-järjestelmän,
jolla se osaa esimerkiksi suorittaa muodossa d/dx(2x+4) annettuja
derivointeja sekä yksinkertaisia integrointeja. Näitä ominaisuuksia voi
käyttää joko suoraan kaavarivillä taikka omasta napistaan esiin
tulevassa erillisessä cas-näkymässä. Graph.tk:n cas-ominaisuudet eivät
kuitenkaan ole kovinkaan monipuoliset vaan ne ovat lähinnä pieni lisä
ohjelman piirtotoiminnallisuuden ohella.
Piirretyn kuvan voi tallentaa png-kuvaksi klikkaamalla käyttöliittymän
kameraikonia. Tällöin piirretystä kuvaajasta muodostetaan png-kuva, joka
avataan selaimeen ja jonka voi tämän jälkeen tallentaa normaaliin tapaan
hiiren oikealla näppäimellä saatavasta valikosta.
Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla sen
Github-sivulta. Kuvaajien
piirtäminen on toteutettu ohjelmassa html5:n canvas-elementtiä käyttäen.
Javascriptillä toteutettuna kuvaajien piirtäminen tapahtuu kokonaan
käyttäjän selaimessa, joten verkkoyhteyttä tarvitaan vain sovelluksen
avaamiseen. Graph.tk:lla piirrettyjä kuvaajia voi myös upottaa muille
sivuille käyttäen tarjolla olevaa
API:a.
Kotisivu
http://graph.tk
About-sivu
API
Lisenssi
GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Ohjelma ei selaimella käytettävänä tarvitse erillistä asennusta. Sen
voi kuitenkin halutessaan asentaa
Chrome-sovellukseksi
Chrome-selaimeen. Ohjelman voi myös asentaa omalle palvelimelle, jos
ei halua käyttää sitä alkuperäiseltä sivustolta.
Graph.tk:n käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Vain
koordinaatisto ja piirrettävät kaavat.
Uudella kaavarivillä on ohjelmaa esittelevä esimerkkikaava, jonka
voi korvata omalla. Halutut kaavat voi piilottaa ottamalla rastin
pois kyseisestä ruudusta.
Yhtälöiden ja lausekkeiden kuvaajien lisäksi voidaan esittää myös
epäyhtälöitä väritettyinä pintoina.
Myös napakoordinaatistoa voi käyttää.
Kaavojen syöttäminen tapahtuu Mathquill-syöttökentillä, jotka
näyttävät kaavat matemaattisessa muodossa ja joilla matematiikan
syöttäminen on helppoa.
Mathquill-kenttään voi syöttää myös LaTeX-syntaksin mukaisia
komentoja ja symboleja.
Graph.tk:n sisäänrakennettu kevyt cas-toiminnallisuus osaa
suorittaan jonkin verran muun muassa derivointeja ja
integrointeja.
Kaavariveillä voi myös nimetä uusia muuttuja, joita voi käyttää
muissa kaavoissa.
Myös kertoma ja Gamma-funktio löytyvät.
Graph.tk:n cas-näkymässä voi suorittaa joitain hyvin yksinkertaisia
laskutoimituksia...
... Esimerkiksi derivointia.
Graph.tk antaa piirrettyjen kuvaajien bittikarttakuvan käyttäjälle
avaamalla selaimeen base64-koodatun png-kuvan, jonka käyttäjä voi
tallentaa normaalina png-tiedostona.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Graph.tk (http://viikonvalo.fi/Graph.tk)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
MythTV on avoimen lähdekoodin digitaalinen videotallennin (DVR) ja
kodin mediakeskus.
MythTV on monipuolinen
ja lisäosilla laajennettava kodin mediakeskus. MythTV:n valikko-ohjattu
käyttöliittymä on peruskäytössä selkeä ja vaivaton. Sillä onnistuu
toisaalta suorien televisiolähetysten seuranta ja toisaalta
tv-tallenteiden tai muualta tuotujen mediatiedostojen toistaminen. Sitä
voi käyttää musiikki- ja videotiedostojen toistamiseen, CD-, DVD- ja
BlueRay-levyjen toistoon, kuvagallerioiden näyttämiseen sekä
nettivideoiden, esimerkiksi Youtube-videoiden, toistamiseen.
MythTV tukee hyvin erilaisia kaukosäätimiä ja sen perustoiminnot on
mahdollista ohjelmoida kaukosäätimen nappuloihin haluamallaan tavalla.
Käyttöliittymän toimintoja on kytketty myös useisiin näppäimistön
näppäimiin ja esimerkiksi jonkinlaisen mininäppäimistön käyttäminen
voikin olla hyvä ajatus.
Suoraa televisiolähetystä katsottaessa MythTV tallentaa ohjelmaa aina
automaattisesti kiintolevylle. Näin ohjelman voi halutessaan pysäyttää
jääkaappikäynnin ajaksi taikka pomppia ohjelmassa taaksepäin, jos jonkin
kohdan haluaa nähdä uudelleen. Automaattiset live-tallennukset
poistetaan automaattisesti tilantarpeen mukaan. Televisiokanavia voi
selata suoraan numeronäppäimillä, nuolinäppäimillä sekä aikajanana
näytettävää ohjelmaopasta käyttäen. Televisio-ohjelmien tallennuksia voi
ajastaa monella tapaa, esimerkiksi ohjelmaoppaasta valitsemalla taikka
tekstihakuja asettamalla. MythTV pitää tallenteiden, mediatiedostojen ja
ohjelmaoppaan metatiedot järjestyksessä tallentamalla ne tietokantaan,
jonka ansiosta niitä on helppo hakea.
MythTV:n rakenne on joustavasti asiakas-palvelin -mallin mukainen.
Toisin sanoen MythTV sisältää erillisen taustaohjelmiston, joka
huolehtii tv-virittimistä, ohjelmien tallentamisesta ja tallenteiden
hallinnasta, sekä erillisen edustaohjelmiston, joka toimii
käyttöliittymänä ja toistaa taustaohjelmiston tarjoilemat
mediatiedostot. Käytännössä tämä jako tarkoittaa sitä, että
taustaohjelmisto voi olla asennettuna yhdelle tai useammalle erilliselle
koneelle, jotka keskittyvät vain sisällön tarjoilemiseen, ja
edustaohjelmisto voi olla asennettuna yhteen tai useampaa
katselulaitteeseen. Näin aina päällä oleva taustaohjelmistoa käyttävä
laite on mahdollista laittaa toimimaan varastossa tai jossain muussa
piilossa, jossa se on mahdollisimman vähän häiriöksi, ja jättää vain
sirommat edustalaitteet esille esimerkiksi olohuoneeseen. Edusta- ja
taustaohjelmistoja on toki mahdollista käyttää myös samalla laitteella.
Android- ja iOS-laitteille löytyy myös sovelluksia, joita voidaan
käyttää joko kaukosäätiminä taikka katselulaitteina.
MythTV osaa käyttää alustan, esimerkiksi Linuxin, tukemia
viritinkortteja, jotka voivat olla joko sisäisiä tai usb-liittimellä
kytkettäviä laitteita. Yhdellä virittimellä voi katsoa ja tallentaa
yhtäaikaisesti yhdestä kanavanipusta tulevia ohjelmia. Näin esimerkiksi
YLE:n kanavanipusta voi saman aikaisesti tallentaa yhdeltä kanavalta ja
katsoa ohjelmaa toiselta. Useammalla virittimellä yhtä aikaa
käytettävien kanavanippujen määrä kasvaa.
MythTV on laajennettavissa erilaisilla lisäosilla ja teemoilla. Siihen
löytyvät erilliset lisäosat esimerkiksi musiikin ja videotiedostojen
toistamiseen, kuvien näyttämiseen, optisten medioiden käsittelyyn,
nettivideoiden selaamiseen, hakuun ja näyttämiseen sekä tallenteiden
muuttamiseen kannettaviin laitteisiin sopivaan muotoon. MythTV:n ulkoasu
puolestaan on monipuolisesti muokattavissa erilaisilla teemoilla, jotka
muuttelevat valikkotekstien sijainteja, taustakuvia ja muuta ohjelman
yleisilmettä. MythTV:n toimintoja voi käyttää myös Mythweb-lisäosan
tarjoaman webkäyttöliittymän kautta. Muita MythTV:n lisäosilla saatavia
ominaisuuksia ovat muun muassa rss-syötteiden lukija, säätiedotukset
sekä ZoneMinder-valvontakameroiden käyttö.
MythTV:n ympärille on koostettu kokonaisia Linux-jakeluita, joista
Mythbuntu on ehkä tunnetuin ja suosituin.
Mythbuntu tarjoaa helpon tavan asentaa kokonainen toimiva
MythTV-järjestelmä. Mythbuntu sisältää yksinkertaiset käyttöliittymät
ohjelman asetusten tekemiseen mahdollisimman helposti.
Kotisivu
http://www.mythtv.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, Mac OS X, Windows
Asennus
MythTV löytyy useimmille Linux-jakeluille suoraan
paketinhallinnasta. Helpointa asentaminen on käyttämällä erityisesti
MythTV:n käyttöä varten tehtyä jakelua, kuten
Mythbuntu. Muille alustoille MythTV
löytyy sen kotisivujen kautta joko valmiina pakettina tai
lähdekoodina. Windows-ympäristöön ei valitettavasti ole tarjolla
valmiita suoritettavia ohjelmia vaan MythTV pitää kääntää sille
lähdekoodeista.
MythTV:n päävalikko suomenkielisenä ja selkeällä
käyttöliittymäteemalla.
Suoran televisiolähetyksen katselua. Ylös ja alas nuolilla
selaamalla voi etsiä haluamansa kanavan ja valita sen OK- tai
enter-näppäimellä.
Ohjelmaoppaan nurkassa näytetään suoran lähetyksen kuva ja eri
kanavien ohjelmistoa voi selata eteen- ja taaksepäin. Ohjelmien
ajastaminen onnistuu tästä näkymästä halutut ohjelmat
merkitsemällä.
Ohjelmia voi merkitä myös toistuviksi tallennuksiksi. Samalla
hakuajastimella tallennetut ohjelmat ovat selattavissa samasta
katselunäkemästä.
MythMusic-lisäosalla voi kuunnella musiikkia ja luoda
musiikkitiedostoista soittolistoja.
Nettivideoita voi etsiä valituista videopalveluista hakusanoilla ja
valita hakutuloksista katsottavaksi.
Mediakirjasto-valikosta ovat katsottavissa ja kuunneltavissa
tv-tallenteet, videotiedostot, musiikit, Internet-videot ja
kuvagalleriat.
MythTV:n ulkoasu on valittavissa useista
teemoista.
Mediakirjasto-valikko toisella teemalla.
Kuvagallerian kuvat ovat selattavissa
kansioittain.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: MythTV (http://viikonvalo.fi/MythTV)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
Mindmup on verkkoselaimella toimiva vapaa ja helposti jaettava
käsitekarttasovellus.
Mindmup on erittäin
helppokäyttöinen selainpohjainen käsitekarttasovellus ja palvelu. Sen
tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja käytännöllinen kartan
syöttäminen suoraan näppäimistöltä sekä helppo jaettavuus.
Käsitekarttoja voi jopa muokata verkon kautta yhdessä reaaliaikaisesti.
Mindmup soveltuu myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Käsitekartta
koostuu solmuista, jotka on yhdistetty toisiinsa puumaiseksi
rakenteeksi. Mindmupissa solmujen lisääminen ja muokkaaminen on tehty
hyvin helpoksi nopeasti opittavilla näppäinkomennoilla. Muokattavan
solmun voi valita nuolinäppäimillä kohdistusta liikuttamalla. Valitun
solmun muokkaamisen voi aloittaa siirtymällä muokkaustilaan
välilyönnillä ja muokkaus päätetään joko hyväksymällä se
enter-näppäimellä tai hylkäämällä muokkaus esc-näppäimellä. Uusia
solmuja voi lisätä valitun rinnalle enter-näppäimellä tai valitun
lapsisolmuksi tabulaattorilla. Solmujen alipuita voi myös piilottaa ja
näyttää käyttämällä '/'-näppäintä. Kaikki muokkausvalinnat on
mahdollista valita myös valikkoa käyttämällä, mikä onkin pääkäyttötapa
kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. Käsitekartan rakenteen
muokkaaminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla. Solmun voi
siirtää toisen lapseksi yksinkertaisesti raahaamalla sen tämän päälle.
Sisarussolmujen järjestystä voi niin ikään muuttaa hiirellä raahaamalla.
Mindmup tarjoaa useita tapoja tallentaa käsitekartan. Websovelluksena
luonnollisimpina tallennustapoina ovat Mindmup-palvelun tarjoama
Amazonin S3-palvelimille tapahtuva tallennus, Google Drive sekä
selaimen sisäinen tallennus (Browser Storage, eli localStorage). Nämä
kolme tallennustapaa soveltuvat kolmeen erityyppiseen käyttötapaan.
Mindmup-palvelun tallennustila soveltuu julkisesti jaettaville
käsitekartoille. Sinne tallennettu käsitekartta saa oman url-osoitteen,
jolla sitä pääsee katsomaan kuka tahansa osoitteen tietävä. Tämä tapa
sopii hyvin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa jaettaville
kartoille. Näin jaettu kartta on "vain luku"-tilassa. Kartan
muokkaaminen luo siitä uuden kopion, jolloin alkuperäinen pysyy
muuttumattomana. Toisena vaihtoehtona oleva Google Drive antaa
mahdollisuuden yksityisempään tallennukseen ja tarkempaan hallintaan
käsitekartan jako-oikeuksista. Jos luottaa Googleen ja sen
tallennuspalveluun. Tässä vaihtoehdossa tallennus tapahtuu suoraan
Google Driveen käymättä Mindmup-palvelun palvelimien kautta ja jos
tietokoneella on käytössä Google Drive -tiedostojen synkronointi,
päivittyy tiedosto samalla myös omalle koneelle. Kolmas vaihtoehto on
kaikkein yksityisin, sillä se tallentaa käsitekartan vain selaimen omaan
sisäiseen tallennustilaan eikä sitä lähetetä lainkaan verkkoon.
Käsitekartta on avattavissa selaimen tallennustilasta seuraavalla
kerralla Mindmup-sivustolle mentäessä. Tätä tallennustapaa käytettäessä
kannattaa huomioida, että selaimen oma tallennustila on selainkohtainen,
eli tallennettu käsitekartta on avattavissa vain samalla tietokoneella
ja samaa selainta samalla profiililla käytettäessä.
Edellä kuvattujen tallennustapojen lisäksi Mindmupissa on valittavissa
myös kartan vienti (Export Map), jota käyttämällä kartan voi myös
tallentaa useammallakin tavalla. Tätä tapaa käyttäen valittavina
vaihtoehtoina ovat Mindmapin oma ja Freemind ohjelman JSON-muotoiset
tallennusmuodot, png-kuva, html-sivu sekä tabulaattorisisennyksillä
puumaiseksi tehty tekstitiedosto. Näistä Mindmup- ja Freemind-tiedostot
on mahdollista myös tuoda Import-toiminnolla takaisin
Mindmup-sovellukseen.
Verkkosovelluksena Mindmup antaa hyvät työkalut käsitekartan jakamiseen.
Jakamista varten kartta täytyy tallentaa verkkopalveluun, jonka jälkeen
sen voi jakaa sähköpostilla tai Facebookin taikka Twitterin kautta. Jaon
voi tehdä myös muilla tavoin kopioimalla kartan osoitteen ja jakamalla
sen haluamallaan tavalla. Kartan voi myös upottaa haluamalleen
sivustolle kopioimalla Mindmupin tarjoaman upotuskoodin.
Helppo verkkojakaminen tarjoaa myös tavan muokata käsitekarttaa
yhteistyönä lähes reaaliajassa. Mindmupin lisäosana päälle kytkettävä
jako-ominaisuus antaa käyttäjän kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan
yhteistä karttaa jakamalla muokkausosoitteen sähköpostin tai muiden
palveluiden kautta. Yhtäaikainen muokkaus vaatii käyttäjiltä
Google-tunnuksilla tunnistautumisen. Yhtäaikaa muokattaessa
selainikkunassa näkyy kunkin käyttäjän avatar hänen valitsemansa solmun
kohdalla ja muutokset päivittyvät lähes välittömästi muille käyttäjille.
Tämä ominaisuus voi helpottaa monien yhdessä tehtävien suunnitelmien
tekemistä.
Muita päälle kytkettävissä olevia lisäominaisuuksia ovat tehtävien
edistymisen tarkkailuun käytettävä "Progress" sekä solmujen väliset
kytkennät kaarevista suoriksi janoiksi muuttava lisäosa.
Progress-työkalulla voi merkitä eri värikoodeilla esimerkiksi projektin
eri osien edistymistä. Mitkä osat on vasta aloitettu, mitä etenevät ja
mitkä ovat jo valmiita. Progress-työkalu ymmärtää tehtävien hierarkian
ja se osaa esimerkiksi tulkita solmun kuvaaman tehtävän tehdyksi, jos
sen kaikki alitehtävät ovat tehtyjä.
Kotisivu
http://www.mindmup.com/
Lähdekoodi
https://github.com/mindmup/mindmup
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet
Asennus
Websovelluksen käyttö ei tarvitse asennusta. Jos haluaa asentaa
ohjelman omalle palvelimelle, se on mahdollista käyttämällä
lähdekoodia.
Esimerkki
käsitekarttaesimerkki
Mindmupin käyttöliittymä on selkeä ja helppo käyttää suoraan
näppäimistöltä.
Jos solmuihin lisää web-osoitteita, ne näytetään klikattavina
linkkeinä. Solmujen alla olevat puut voi "sulkea", jolloin ne vievät
näytöllä vähemmän tilaa.
Suljetun puun voi '/'-näppäimellä avata taas näkyviin. Kuvassa on
käytössä tallennus selaimen omaan tallennustilaan, mikä näkyy oikean
yläkulman Firefox-logosta.
Mindmupissa on käytössä useita tapoja tallentaa ja avata
tiedostoja.
Kaikki muokkaustoiminnot ovat käytettävissä valikon kautta ja siten
saatavilla myös kosketusnäyttöisillä
mobiililaitteilla.
Mindmapissa on kolme erikseen päällekytkettävää lisäosaa, joilla
käyttöön saadaan reaaliaikainen yhteismuokkaus, etenemisten seuranta
sekä suorat janat solmujen välillä.
Progress-edistymisenhallinnalla solmuille voi merkitä erilaisia
tiloja niiden edistymisen mukaan. Tilat ovat muokattavissa tarpeen
mukaan.
Yhteismuokkaustyökalulla voi kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan
samaa käsitekarttaa reaaliaikaisesti.
Yhteismuokkaus käyttää Google Drive
-palvelua.
Yhteismuokkaus käynnissä. Muokkaajan avatar näkyy valitun solmun
kohdalla.
Käsitekartta vietynä html-tiedostoksi. Tiedosto sisältää upotettuna
kuvan kartasta sekä käsitekartan sisällön sisennyksillä puumaisena
esitettynä.
Käsitekartan voi jakaa muille Mindmup-palveluun tallennettua
versiota käyttämällä. Jako tapahtuu lähettämällä kartan url-osoite
joko ohjelmasta suoraan tai muulla tavoin. Kartan voi myös upottaa
muille sivustoille upotuskoodilla.
Mindmup antaa upotuskoodin kopioitavaksi ja muulle www-sivulle
liitettäväksi.
Google Drive -palveluun tallennetun käsitekartan
avaaminen.
Kuvatiedostona tallennettu käsitekartta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Mindmup (http://viikonvalo.fi/Mindmup)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
OpenArena on vapaa ensimmäisen persoonan ammuskelupeli .
OpenArena on
yhteisön tuottama GPL-lisensoitua idTech3:a pelimoottorina käyttävä
Quake 3 Areenaa vastaava peli. Netissä pelaaminen on mahdollista ja
pelimuotoja on useita, perusammuskelua, lipunryöstöä ynnä muita. Peliä
ei suositella alle 17-vuotiaille, toteaa
webbi-sivu.
OpenArena on varsin samanlainen kuin Quake III Arena, se on tehty
samalla pelimoottorilla, mutta kentät, grafiikat ja äänet on tehty
uusiksi vapaalla lisenssillä. Esimerkiksi aseet ovat vaikutuksiltaan
suunnilleen samanlaisia kuin Quake III:ssa, mutta eri näköisiä.
Pelaamisen kannalta eroa ei paljoa ole, samat pikanäppäimet saa
määritettyä samoihin toimintoihin. Suurin ero tulee erilaisista
kentistä, ne pitää uudestaan opetella, jos pitää muistaa mistä nurkasta
löytyy tavoiteltu poweruppi.
250px|right Kenttiä on
noin sata, joista osa tosin on muunnelmia eikä kunnolla erilaisia
kenttiä. Mukana olevat kentät löytää Linuxissa komennolla
for i in /usr/lib/openarena/baseoa/*.pk3 ;
do unzip -t $i | grep maps | grep \.bsp ;
done
Komennon voi kirjoittaa kolmelle riville kuten yllä, tai yhdelle riville
yhteen pötköön, kumpikin tapa toimii.
Yksinpelinä OpenArenan voi pelata läpi voittamalla kenttiä. Kun on
voittanut neljä ensimmäistä kenttää, saa pelattavakseen neljä kenttää
lisää, ja ne voitettuaan samaan tapaan. Jo pelattuja kenttiä voi pelata
uudestaan. Ne löytyvät pelin valikosta.
Nettipeli on kattavasti toteutettu. Asennuksessa tulee mukana myös
pelipalvelin. Yksi pelaajista voi käynnistää OpenArenansa palvelimeksi
ja hän sekä muut liittyvät sen pyörittämään peliin. Internetistä löytyy
pelipalvelimia joihin
voi liittyä. Pitää vaan katsoa, että palvelimella on sama versio
OpenArenasta kuin itsellä. Moninpeliin liitytään pelin
Multiplayer-valikosta, samasta paikasta voi myös käynnistää
pelipalvelimen.
Saatavilla on myös erillinen palvelinversio. Debian GNU/Linuxissa se on
paketissa nimeltä openarena-server. Asentamalla tämä palvelinversio
erilliseen koneeseen ei kenenkään pelaajan tarvitse ajaa omalla
koneellaan OpenArenan asiakasohjelman lisäksi myös pelipalvelinta.
OpenArenan mukana tulee MissionPack. Se on modi ja vastaa Quake III:n
Team Arena -julkaisua. Suuri osa MissionPackin ominaisuuksista on
siirtynyt OpenArenan perusversion vakio-ominaisuudeksi.
Peli on varsin nopeatempoinen. Tarvitaan nopeat refleksit ja vikkelät
sormet, mutta tietokonepelaajia vastaan ei mikään estä käynnistämästä
kenttää devmap-komennolla, jolloin voi komennolla timescale hidastaa
pelin. Esimerkiksi
timescale 0.33
jälkeen peli toimii
kolmasosanopeudella. Tällöin voi myös antaa itselleen haluamiaan power
uppeja, esimerkiksi
give speed
tai
give quad damage
Tietokonepelaajat eli botit ovat varsin kelvollisia. Botteja vastaan
pelaamalla voi harjoitella tai pelata pelkästään botteja vastaan jos ei
pidä nettipeleistä. Botit osaavat muitakin pelimuotoja kuin vapaan
ammuskelun, ainakin lipunryöstö sujuu pelkkiä botteja sisältävällä
joukkueella. Botteja voi käyttää myös, jos ihmispelaajia ei ole
tarpeeksi. Loput joukkueen paikat voi täyttää boteilla.
Webbisivun mukaan uusin
OpenArena on täysin yhteensopiva Quake III:n bottitiedostojen kanssa.
Bottien osaamista voi säätää. Botti lisätään peliin komennolla addbot,
jolle annetaan parametrina botin nimi ja taitotaso kokonaislukuna yhden
ja viiden väliltä. Esimerkiksi addbot neko 5 lisää hyvin taitavan
Neko-mallia käyttävän botin. Botin nimenä pitää käyttää peliin
määriteltyä bottia.
Projekti OpenArena käynnistettiin elokuun 19. 2005. Edellisenä päivänä
julkaistiin id Tech 3 lähdekoodi lisenssinä GPL. Uusin versio 0.8.8
julkaistiin helmikuun 20. 2012
(http://openarena.ws/board/index.php?topic=4451.0). Kehitys jatkuu,
uusia kenttiä tulee yhteisöltä ja pelin kehittäjät lupaavat uutta
versiotakin, joka julkaistaan kun se on valmis.
Kotisivu
http://openarena.ws/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Mac- ja
Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
Android-versio löytyy ilmaisena Google Playstä.
Käyttöohjeet
Pelille on Wikiassa englanninkielinen
käsikirja.
Plasma-aseella ammuskelua
Osui ja upposi
K-17 on osaksi veriroiskeiden takia
(asetuksissa ne on mahdollista poistaa käytöstä)
Sinko kuuluu sinkohippapeleihin
Singolla saa harvoin täysosumia
Quad Damagen käyttäjä näkyy sinisenä
hohteena (aseen teho kolminkertaistuu)
Perusase on konekivääri, paremmat aseet
pitää löytää
Taas kovaa sinkohippaa
Keltainen haarniska on 50 suojapistettä
Plasma-ase quad damagen kera on tehokas
Raidetykki on tehokas, mutta kestää
kauan latautua seuraavaan laukaukseen
Kannattaa muista mistä kentän sopesta
löytyy quad damage
Jos kuolo kohtaa, 2 sekunnin päästä
pääsee takaisin peliin
Singon ampumat raketit lentävät
hitaahkosti, joskus ne ehtii väistämään
Kaatuneen pelaajan powerupit tipahtavat
uudelleenkäytettäviksi, löytäjä saa pitää
Pelihahmoista Nekoyss on parhaiten
häiveväritetty
Kentät voivat olla korkeita
Kentät voivat olla laajoja (tämä on
lipunryöstöön tarkoitettu symmetrinen kenttä)
Lisätietoja
Englanninkielisen Wikipedian
artikkeli
Esimerkkitiedostoja ja
käynnistysscripti
Linux.fi artikkeli
Video uusimmasta versiosta
Youtubessa
Openarena Android Tutorial
Youtubessa
Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Source: OpenArena (http://viikonvalo.fi/OpenArena)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
Fake Dawn on lempeä hellästi herättävä herätyskellosovellus
Android-laitteille.
Tavalliset
herätyskellot ja herätyskellosovellukset aloittavat herättämisen
käsketyllä kellonlyömällä ilman ennakkovaroitusta ja -valmisteluita.
Fake Dawn pyrkii tekemään herätyksen hellävaraisemmin matkimalla
aamunkoittoa ja herättelemällä nukkujaa hitaammin. Fake Dawn alkaa ensin
kirkastaa laitteen näyttöä ajastuksen mukaisesti täysin pimeästä
valittuun väriin. Näytön kirkkauden lisäksi herätys voi sisältää valitun
herätysäänen, jonka voimakkuus nousee samoin ajastuksen mukaisesti
täydestä hiljaisuudesta valittuun äänenvoimakkuuteen. Kolmantena
herätystekijänä voidaan halutessa käyttää myös laitteen värinää.
Ohjelmasta voidaan lisäksi valita, minä viikonpäivinä lavastettu
aamunkoitto on käytössä. Käynnissä olevan herätyksen voi sammuttaa
näyttöä koskettamalla.
Herätyksen asetukset ovat täysin säädettävissä. Näytön valaistuksen
värin voi valita väripyörällä, joka pompahtaa esiin väripalkkia sormella
napauttamalla. Valaistuksen aloitusajan voi valita ajan tekstiä
napsauttamalla taikka sormella käyttöliittymässä näkyvää ympyrää
siirtämällä. Samoin valitaan ajankohta, jolloin näytön kirkkaus on
täydessä voimassaan. Asetukset herätyksen äänelle asetetaan
valaistusasetuksesta riippumattomasti samalla tavalla. Näytön voi siis
laittaa kirkastumaan täyteen kirkkauteensa esimerkiksi kymmenen minuutin
aikana kello 6.50:stä kello 7.00:aan ja aloittaa herätysäänen
soittamisen kello 6.58 ja jatkaa sen äänenvoimakkuuden kasvattamista
kello 7.02:een saakka. Herätysääneksi voi valita jonkin
Android-laitteeseen asennetuista herätysäänistä taikka jonkin muun
äänitiedoston. Työaamuna voi siis herätä vaikka lempeään
"auringonnousuun" ja hiljaa voimistuvaan linnunlauluun.
Ohjelman pieni puute on se, että siihen voi ajastaa vain yhden
herätysasetuksen kerrallaan. Ohjelma olisi vielä hyödyllisempi, jos
siihen voisi määritellä erilaisia herätyksiä esimerkiksi työviikolle ja
viikonlopulle.
Kotisivu
http://code.google.com/p/fakedawn/
Fake Dawn
F-Droid-palvelussa
Lisenssi
GNU GPLv3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelman voi asentaa käyttämällä
F-Droid-sovellusta tai lataamalla
asennuspaketti ohjelman
F-Droid-sivulta.
Ohjelma on asennettavissa myös suoraan Googlen
Play-sovelluskaupasta.
Näytön valoisuuden ja herätysäänen voi ajastaa toisistaan
riippumatta.
Näytön värin voi valita väripalkkia
koskettamalla.
Ajankohdat voi määrätä Androidin kellonaikadialogilla koskettamalla
kellonaikaa.
Kellonaikoja voi säätää myös siirtämällä niitä edustavia ympyröitä
sormella.
Herätysäänen voi valita laitteeseen asennetuista herätysäänistä tai
laitteella olevista äänitiedostoista.
Säädöt maksimiäänenvoimakkuudelle, värinän aktivoinnille sekä
viikonpäivien valinnalle.
Herätyksen käynnistyessä näyttö muuttuu vähitellen täysin mustasta
valittuun väriin valitun ajanjakson aikana.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Fake Dawn (http://viikonvalo.fi/Fake_Dawn)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
SMS Backup+ on avoimen lähdekoodin ohjelma tekstiviestien
varmuuskopiointiin Android-laitteelta.
SMS
Backup+ on ohjelma, jolla Android-puhelimen käyttäjä voi varmuuskopioida
tekstiviestinsä, multimediaviestinsä ja puheluhistoriansa
sähköpostipalvelimelle. Tekstiviestien ja puhelinhistorian palautus
takaisin puhelimeen onnistuu myös. Multimediaviestejä voi
varmuuskopioida vain Android 2.x-laitteilla ja niitä ei voida ainakaan
vielä palauttaa takaisin puhelimeen. Tiedot kopioidaan palvelimelle
sähköpostiviestien muodossa, jolloin niitä voidaan tarkastella myös
sähköpostiohjelmalla. Ohjelma sisältää myös asetukset automaattiseen
varmuuskopiointiin.
Oletuksena ohjelma käyttää sähköpostipalveluna Googlen Gmailia, johon se
osaa kirjautua puhelimeen jo syötettyä Google-tiliä käyttäen, kun
käyttäjä antaa siihen luvan. Koska ohjelma siirtää tietoa
sähköpostipalvelimelle IMAP-protokollan avulla, täytyy IMAP-tuki olla
päällä Gmailin asetuksista. Vaihtoehtoisesti sähköpostipalveluna voi
käyttää mitä tahansa IMAP-tiedonsiirtoa tukevaa sähköpostipalvelua.
Tällöin ohjelman asetuksiin pitää syöttää palvelimen tiedot sekä
käyttäjän tunnus ja salasana.
Oletuksena teksti- ja multimediaviestit kopioidaan Gmail-palveluun
tunnisteella (label) "SMS" ja puheluhistoria tunnisteella "Call log",
mutta nämä voi käyttäjä halutessaan vaihtaa haluamikseen. Muissa
sähköpostipalveluissa tunnisteita vastaavat IMAP-palvelun kansiot.
Teksti- ja multimediaviestit kopioidaan palvelimelle
sähköpostiviesteinä, joiden otsikko on muotoa "SMS with Vilho Valo" tai
"SMS with +358..." riippuen siitä, ovatko viestien toisten osapuolten
yhteystiedot tallennettuina puhelimeen. Samoin sähköpostiviestin
lähettäjä- ja vastaanottajakenttiin merkitään osapuolten oikeat
sähköpostiosoitteet, jos sellaiset on yhteystietoihin tallennettu. Näin
sähköpostiohjelmasta käsin on siis mahdollista vastata viesteihin
suoraan. Multimediaviestien liitteet näkyvät sähköpostiviestien
liitteinä. Puheluhistoria talletetaan niin ikään sähköpostiviesteinä,
joiden otsikosta ja lähettäjä- sekä vastaanottajatiedoista käy ilmi
puhelun osapuolet. Viestien sisältöinä on tieto puhelun kestosta,
puhelinnumero sekä tieto siitä, oliko kyseessä lähtevä, tuleva vai
vastaamaton puhelu. Vaihtoehtoisesti puheluhistorian voi valita myös
tallentumaan valittuun Google-kalenteriin tapahtumina.
Ohjelmasta on mahdollista valita esimerkiksi vain johonkin
yhteystietoryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut
varmuuskopioitavaksi. Luotavien sähköpostiviestien otsikkoon voi
halutessaan lisätä oman alkuosan, jolloin ne on helpompi erotella
muista. Viesteistä on myös mahdollista valita, merkitäänkö ne
automaattisesti luetuiksi vai näkyvätkö ne uusina viesteinä.
Varmuuskopiointi on mahdollista myös automatisoida tapahtumaan joko
säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden tunnin välein, tai vaikka
saapuvien viestien yhteydessä. Automaattinen kopiointi voidaan myös
rajoittaa tapahtumaan vain langattoman lähiverkon kautta.
Kotisivu
https://github.com/jberkel/sms-backup-plus
F-Droid-sivu
Google Play
-sivu
Lisenssi
Apache2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma löytyy sekä F-Droid-palvelusta että
Googlen omasta Play-kaupasta.
SMS Backup+ osaa varmuuskopioida ja palauttaa tekstiviestit ja
puheluhistorian sekä varmuuskopioida multimediaviestit Android
2.x-laitteista.
Asetuksista voi valita, mitä varmuuskopioidaan, millä tunnisteilla
ja kuinka paljon kerrallaan.
Puheluhistoriasta voi valita kopioitavaksi vain tietyn tyyppiset
puhelut.
Oletuksena käytettävän Gmail-tilin sijasta voi käyttää mitä tahansa
IMAP-palvelinta.
Palautusasetukset.
Automaattisen varmuuskopioinnin asetukset. Säännöllisesti,
saapuneiden jälkeen, vain langattomassa lähiverkossa, muiden
ohjelmien laukaisemana.
Ensimmäisen varmuuskopioinnin aloitus.
Varmuuskopiointi alkaa.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Viestit tallentuvat
sähköpostiviesteinä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SMS Backup+ (http://viikonvalo.fi/SMS_Backup_plus)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
Kalzium on monipuolinen työkalu kemian opiskeluun ja kemiallisten
aineiden ja yhdisteiden tutkimiseen.
Kalzium on kokoelma
tietoa kemiallisista alkuaineista ja työkaluja kemian opiskeluun ja
tutkimiseen. Oletusnäkymässä Kalzium näyttää alkuaineiden jaksollisen
järjestelmän halutussa laajuudessa. Kustakin alkuaineesta ohjelma
sisältää vastaavat tiedot, joita yleensä etsitään esimerkiksi lukiossa
käytettävistä taulukkokirjoista. Taulukkotietojen lisäksi ohjelma
sisältää useita käyttökelpoisia työkaluja, kuten molekyylimuokkaimen,
useisiin kemian laskuihin soveltuvan laskutyökalun sekä kaaviopiirturin.
Kalzium on osa KDE-ympäristön
KDEdu-opetusohjelmapakettia ja sitä voi käyttää hyvin sekä kemian
opiskeluun että alkuaineisiin liittyvän tiedon tietokantana.
Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet esitetään taulukkomuodossa
järjestyslukunsa mukaan järjestettyinä. Kalzium antaa mahdollisuuden
valita useamman eri näkymän välillä. Oletuksena on "Perinteinen
jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat kaikki alkuaineet siten,
että pääryhmät sekä siirtymäalkuaineet ovat itse taulukossa sekä
lantanoidit ja aktinoidit taulukon alla omana kokonaisuutena. Muina
näkyminä ovat "Lyhyt jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat vain
pääryhmät, "Pitkä jaksollinen järjestelmä", jossa kaikki alkuaineet ovat
samassa taulukossa, "Siirtymäalkuaineet", joka esittelee nimensä
mukaisesti vain siirtymäalkuaineet sekä "DZ:n jaksollinen järjestelmä",
joka esittää jaksollisen järjestelmän Saksan keskuskomitean ("Deutscher
Zentralausschuss") suosittelemassa muodossa. Siirtyminen eri näkymien
välillä tapahtuu animoidusti, mikä havainnollistaa näiden näkymien
eroja.
Ikkunan vasemmassa sivupalkissa on yleiskuva alkuaineesta, jonka päälle
hiiri on viety. Yleiskuva sisältää alkuaineen nimen, sen kemiallisen
lyhenteen, järjestysluvun sekä atomimassan. Yleiskuvan tilalle voi
vaihtaa myös "Näyttö"-välilehden, jolla pystyy tarkastelemaan
alkuainetaulukon aineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen.
Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi voi valita esimerkiksi aineen olomuodon,
jolloin muuttujana on lämpötila Kelvin-asteikolla. Lämpötilaa voi säätää
hiirellä liukusäätimestä ja lämpötilan muuttuessa Kalzium merkitsee
jaksollisen järjestelmän alkuaineet punaisella, sinisellä ja vihreällä
värillä sen mukaan, ovatko alkuaineet tässä lämpötilassa kiinteitä,
nestemäisiä vai kaasumaisia. Ominaisuuksia voi tarkastella myös
animointitilassa, jolloin esimerkiksi lämpötila muuttuu tasaisesti
kylmästä kuumaksi ja alkuainetaulukon väritys kertoo aineiden
sulamisesta ja kaasuuntumisesta.
Kutakin alkuainetta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sen alkuaineen
tarkempia tietoja. Tiedoista löytyvät taulukkotiedot, kuten
sulamispiste, kiehumispiste, atomimassa ja hapetusluvut. Kunkin tiedon
nimi on linkki Wikipedia-artikkeliin, josta voi lukea käsitteen
tarkemman kuvauksen. Toiselta välilehdeltä löytyy kuvana kyseisen
alkuaineen atomimalli, josta voi tarkastella elektronien jakautumista
eri elektronikuorille. Muilta välilehdiltä löytyvät myös alkuaineen
isotooppien ominaisuudet taulukoituina, sekalaista tietoa, kuten
alkuaineen löytäjä ja löytövuosi, tietoa alkuaineen spektristä sekä
linkkejä lisätietoon. Alkuaineita voi vertailla selaamalla tietosivuja
eteen ja taakse pitkin jaksollista järjestelmää alkuaineen
järjestysluvun mukaan.
Kalzium tarjoaa jaksollisen järjestelmän ja taulukkotietojen lisäksi
muina työkaluina molekyylimuokkaimen, isotooppitaulukon, kaaviopiirturin
ja laskutoimitustyökalun. Molekyylimuokkaimella voi tarkastella
atomeista rakennettuja molekyylejä kolmiulotteisina malleina. Työkalu
koostuu näyttötilasta, muokkaustilasta sekä mittaustilasta.
Näyttötilassa voi tarkastella molekyyliä pyörittelemällä sitä
kolmiulotteisesti hiirellä raahaamalla. Zoomaaminen lähemmäs ja kauemmas
tapahtuu hiiren rullalla ja katselupisteen siirtäminen hiiren
kakkospainikkeella raahaamalla. Molekyylejä voi rakentaa
muokkaustilassa. Niitä voi tallentaa tiedostoksi tai avata tiedostosta.
Lisäksi muiden valmiiksi mallintamia molekyylejä voi ladata verkosta
suoraan ohjelman käyttöliittymän kautta.
Muokkaustilassa molekyyliin voi lisätä uusia atomeita kytkemällä ne
aiempiin yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Ohjelman voi valita
täydentämään orgaanisiin yhdisteisiin tarvittavat vetyatomit
automaattisesti. "Optimoi"-nappia painamalla ohjelma asettelee atomit
3D-malliin oikeaoppisen optimaaliseen asentoon. Mittaustilassa voi
mitata annettujen atomien etäisyyttä, sidosten muodostamaa kulmaa tai
dihedraalikulmaa.
Isotooppitaulukolla käyttäjä voi tarkastella eri alkuaineiden
isotooppien ominaisuuksia toisiinsa verrattuina. Kalziumin laskimilla
puolestaan käyttäjä voi tehdä erilaisia kemiaan liittyviä laskuja.
Tarjolla ovat: molekyylimassalaskin, konsentraatiolaskin, ydinlaskin,
kaasulaskin, yhtälötasapainotin sekä titrauslaskin. Esimerkiksi
molekyylimassalaskimeen voi syöttää yhdisteen molekyylikaavan, jolloin
laskin ilmoittaa molekyylin massan laskemalla sen alkuaineiden
atomimassoista. Yhtälötasapainottimella puolestaan voi etsiä
kokonaiskertoimet, joilla reaktioyhtälön molemmat puolet ovat
tasapainossa.
"Piirrä kaavio"-työkalulla voi havainnollistaa alkuaineiden
ominaisuuksien, kuten järjestysnumero, atomimassa, kiehumispiste tai
sulamispiste, riippuvuuksia toisistaan. Työkalulla valitaan jokin
ominaisuus vaaka-akselille ja jokin toinen ominaisuus pystyakselille
sekä piirrettävät alkuaineet. Työkalu merkitsee kunkin alkuaineen
tasolle tähdellä ja kuviosta voi tämän jälkeen tutkia ominaisuuksien
riippuvuuksia.
Lisäksi ohjelmasta löytyy työkalu R- ja S-lausekkeiden (vaara- ja
turvalausekkeet) tulkitsemiseen, sanasto, jolla voi etsiä lyhyitä
määritelmiä joillekin käsitteille ja kuvauksia työkaluille, sekä
taulukot kreikkalaisista kirjaimista, numeroista ja etuliitteistä.
Kotisivu
http://edu.kde.org/kalzium/
Lisenssi
GNU GPLv2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy useimpiin Linux-jakeluihin suoraan
paketinhallinnasta. Se on saatavilla myös muihin
käyttöjärjestelmiin, joihin on asennettavissa KDE-ympäristö.
Windows-käyttöjärjestelmälle ohjelmasta (ja KDE-ympäristöstä) on
toistaiseksi saatavilla vain kokeellinen versio.
Ohjelman perusnäkymänä on alkuaineiden jaksollista järjestelmää
esittävä taulukko. Vasemmassa reunassa yleiskuvana korostettuna
hiirellä korostettu alkuaine, sen nimi, lyhenne, järjestysluku sekä
atomimassa.
Jaksollinen järjestelmä voidaan esittää useammassa muodossa.
Perinteisessä, lyhyemmässä, pidemmässä, vain siirtymäalkuaineet
näyttävässä tai DZ:n jaksollisena järjestelmänä. Eri näyttötilojen
välillä siirrytään animoidusti, mikä havainnollistaa niiden
eroja.
Alkuainetta klikkaamalla saa esiin kyseisen alkuaineen tarkemmat
tiedot. Yleistiedoissa ovat muun muassa alkuaineen sulamispiste,
kiehumispiste ja atomimassa sekä muita tietoja. Kunkin tiedon nimi
on linkki sen merkityksen selittävälle
Wikipedia-sivulle.
Kunkin atomin atomimalli on tarkasteltavissa. Atomimallista käyvät
ilmi elektronien sijainnit atomissa.
Alkuaineen eri isotooppien tiedot löytyvät kyseisen alkuaineen
isotooppitaulukosta isotoopit-välilehdeltä.
Erillinen isotooppitaulukkotyökalulla voi tarkastella eri
alkuaineiden isotooppien tietoja ja
ominaisuuksia.
Jos vasempaan palkkiin valitaan yleiskuvan tilalle näyttötila,
voidaan tutkia alkuaineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen.
Kuvassa liukusäätimellä voi valita lämpötilan Kelvin-asteikolla ja
alkuaineiden olomuotoa kuvaavat värit vaihtuvat lämpötilan mukaan.
Punainen on kiinteä, sininen nestemäinen ja vihreä kaasumainen.
Ominaisuuksien muutosta muuttujan suhteen voi tarkastella myös
animoidusti.
Kalzium sisältää myös molekyylimuokkain-työkalun, jolla voi
rakentaa molekyylejä ja tarkastella niitä
kolmiulotteisesti.
Muokkaustilassa voi lisätä molekyyliin uusia atomeja yksöis-,
kaksois- tai kolmoissidoksilla. Haluttaessa ohjelma lisää
orgaanisiin yhdisteisiin puuttuvat vetyatomit automaattisesti.
"Optimoi"-nappula asettelee molekyylit kolmiulotteiseen malliin
optimaaliseen asentoon.
Näyttötilassa molekyyliä voi pyöritellä vapaasti hiirellä
raahaamalla. Molekyylin siirtäminen tapahtuu hiiren oikealla napilla
raahaamalla ja zoomaaminen hiiren rullalla.
Valmiita molekyylejä voi tallentaa tiedostoiksi tai ladata
tiedostoista. Muiden tekemiä molekyylejä voi myös ladata verkosta
suoraan ohjelman kautta.
Kalzium sisältää myös laskintyökalun, jolla voi suorittaa
erityyppisiä kemiallisia laskuja, kuten molekyylimassan laskemisia,
konsentraatiolaskuja ja
yhtälöntasapainolaskuja.
Yhtälöntasapainotin-laskimella voi etsiä kokonaislukukertoimet
reaktioyhtälön määräämälle Diofantoksen
yhtälölle.
Kaaviopiirturilla voi vertailla alkuaineiden erilaisten
ominaisuuksien riippuvuuksia toisistaan. Kuvassa vaaka-akselilla
alkuaineen järjestysnumero ja pystyakselilla sen kiehumispiste
Kelvin-asteikolla.
Sanastotyökalu sisältää lyhyitä käsitteiden ja työkalujen
määritelmiä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Kalzium (http://viikonvalo.fi/Kalzium)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
Logisim on vapaa työkalu loogisten piirien piirtämiseen ja niiden
simulointiin.
Logisim on
erityisesti logiikan ja piirisuunnittelun alkeiden opiskeluun sopiva
työkalu, jolla piirien piirtäminen on helppoa ja joka osaa näyttää
piirien toiminnan havainnollisesti. Ohjelmalla voi piirtää erityisesti
loogisista porteista koostuvia piirejä, mutta komponenttikokoelmasta
löytyy valmiina myös hieman monimutkaisempia komponentteja, kuten eri
tyyppisiä muistipiirejä ja aritmeettiseen laskentaan käytettäviä
piirejä. Sisään- ja ulostulojen joukosta löytyy myös erilaisia
laitteita, kuten peliohjain, näppäimistö, LED-valo, digitaalinäyttöjä,
terminaalinäyttö ja LED-matriisi. Ohjelman tärkeimpiä etuja ovat siisti
tulostusjälki verrattuna käsin piirrettyihin kaavioihin,
helppokäyttöisyys sekä havainnollinen piirin toiminnan simulointi.
Logisimilla onnistuu logiikan perusteiden opiskelu ja
havainnollistaminen piirtämällä loogisista lauseista yksinkertaisia
piirikaavioita, jotka näyttävät piirin lopputuloksen erilaisilla
lähtöarvoilla. Toisaalta, sillä onnistuu myös varsinaisen
piirisuunnittelun harjoittelu ja monimutkaisempienkin loogisten piirien,
kuten Conwayn "Game of
Life"-simulaation tai
yksinkertaisen tietokoneen rakentaminen.
Ohjelman "Combinational Analysis"-työkalulla puolestaan onnistuu hyvin
totuustaulujen, loogisten lausekkeiden ja loogisen piirin yhteyksien
havainnollistaminen.
Ohjelman käyttöliittymä koostuu valikosta, sen alla olevasta
työkalupalkista, piirtoalueesta, selattavasta listasta, jossa projektin
piirit ja käytettävissä olevat valmiit komponentit luetteloidaan, sekä
valitun komponentin ominaisuudet esittävästä taulukosta. Piirien
piirtäminen on helppoa. Piiriin lisätään komponentteja valitsemalla ne
yksi kerrallaan ja lisäämällä ne piirtoalueelle haluttuun kohtaan.
Työkalupalkissa ovat valittavissa yksinkertaisimmat usein käytetyt
komponentit: input, output, NOT, AND ja OR. Muut valittavissa olevat
komponentit löytyvät vasemman reunan listasta tyypin mukaan
luokiteltuina. Kytkennät komponenttien välille piirretään
yksinkertaisesti raahaamalla hiirellä kytkentä yhden komponentin
ulostulosta toisen sisääntuloon. Oletuksena kaikkien komponenttien
asettelu on vasemmalta oikealle, eli niin, että niiden sisääntulot ovat
vasemmalla ja ulostulot oikealla. Valitun komponentin asentoa voi
kuitenkin muuttaa sen ominaisuudet näyttävästä taulukosta kohdasta
"Facing". Piirien muokkaaminen, eli komponenttien ja kytkentöjen
siirtäminen tai poistaminen, tapahtuu nuolityökalulla.
Piirien piirtämisen lisäksi toinen ohjelman hyödyllinen ominaisuus on
piirien toiminnan simulointi, jolla pystytään toisaalta testaamaan
piirien toimivuutta ja toisaalta myös käyttämään piirejä. Käden kuvalla
merkityllä simulaatiotyökalulla voi tutkia piirin toimintaa esimerkiksi
vaihtamalla syöttökomponenttien tiloja tilojen 0 ja 1 välillä. (Syötöt
voi määrätä myös kolmiarvoisiksi, jolloin kolmas arvo on x.) Logisim
näyttää havainnollisesti kytkennät eri väreillä sen mukaan kulkeeko
niissä signaali 1 vai signaali 0. Myös virhetilat ilmoitetaan omalla
värillään.
Samaan projektiin voi piirtää useampia piirejä ja piirejä voi käyttää
toisissa piireissä alipiireinä, eli itse luotuina komponentteina, joille
voi muokata oman havainnollisen komponenttisymbolin. Näin koko projektin
voi jakaa pienempiin osiin eikä tarvitse piirtää yhtä valtavan kokoista
piiriä. Tämä helpottaa myös, jos piirrettävässä piirissä pitää käyttää
toistuvasti jotain samaa alipiiriä, kuten kertolaskupiiriä. Itse
tehtyjen komponenttien käyttäminen ei eroa ohjelmassa valmiiksi
valittavissa olevien komponenttien käyttämisestä. Usein käytettävistä
omista komponenteista voikin tehdä oman kirjaston, jonka tallentaa
ohjelman käyttämässä circ-tiedostomuodossa. Tällaisen tiedoston voi
sitten ladata uuteen projektiin kirjastona "Project"-valikosta, jolloin
tuon tiedoston piirit näkyvät muiden komponenttien tapaan listassa oman
otsikkonsa alla.
Ohjelmassa on mahdollista käyttää yhtä bittiä kuljettavien johdinten
sijaan myös useamman bitin levyisiä väyliä. Kytkennät itse asiassa
kuljettavat automaattisesti niin montaa bittiä kuin komponenttien
sisään- ja ulostulot mahdollistavat. Useampibittisen väylän bitit voi
myös jakaa haaroittimella eri johtimiin.
"Combinational Analysis"-työkalulla voi tehdä muunnoksia loogisen
piirin, sen sisään- ja ulostulojen arvojen erilaiset yhdistelmät
kuvaavan totuustaulun sekä ulostulojen arvot sisääntulojen avulla
ilmaisevien loogisten lausekkeiden välillä.
Kotisivu
http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Linux-jakeluihin ohjelma löytyy todennäköisesti suoraan
pakettivarastosta. Muille alustoille ohjelma on ladattavissa
ohjelman kotisivuilta. Java-pohjaisena sama ohjelma toimii kaikilla
alustoilla, joilla Java on käytettävissä, mutta vaatii Javan
asentamisen.
Käyttöohjeet
Ohjelma sisältää "Help"-valikossaan hyvän tutoriaalin ohjelman
käytön opetteluun. Ohjeet löytyvät myös
verkosta.
Youtube-palvelusta löytyy myös muutamia Logisimin käyttöön opastavia
videoita:
- Logisim Tutorial - Part 1: Basic
Components
- Logisim Tutorial - Part 2: Basic Traffic
Light
- Digital Design 5: LOGISIM Tutorial &
Demo
Muita videoita
Conwayn "Game of Life" toteutettuna
Logisimilla
Logisim.
Logisimin käyttöliittymä koostuu varsinaisesta piirtoalueesta,
valikosta, nappulapaneelista, projektin piirejä ja käytettävissä
olevia komponentteja luettelevasta listasta sekä valitun komponentin
ominaisuudet näyttävästä taulukosta. Piirtoalueelle lisättynä neljä
sisääntuloa.
Piirtoalueelle lisättyinä loogiset NOT-, AND- ja OR-portit sekä
muutama kytkentä.
Komponentin ominaisuuksia voi muuttaa. Esimerkiksi komponentin
suuntana "East" tarkoittaa, että sisääntulot ovat vasemmalla ja
ulostulot oikealle (itään). Kuvassa muutetaan OR-portin
sisääntulojen määräksi kaksi.
Komponenttilistassa on käytettävissä useita erilaisia valmiita
komponentteja, kuten esimerkiksi loogiset portit. Kuvassa neljästä
sisääntulosta kolme antaa 1-signaalia ja yksi 0-signaalia. Piirin
toimintaa simuloidaan samalla. 1-signaalia kuljettavat johtimet
näkyvät kuvassa kirkkaan vihreänä ja 0-signaalia kuljettavat tumman
vihreänä.
Komponenttilistasta löytyy myös esimerkiksi muistipiirejä ja
erilaisia syöttö- ja tulostuslaitteita.
Piiriin on lisätty kello, joka antaa vuorotellen signaaleja 1 ja 0.
Piiriin on myös lisätty punainen LED-valo.
Valitun piirin kuvan voi tallentaa png-, gif- tai jpeg-muodossa.
Logisim sisältää help-valikossa melko kattavan oppaan ohjelman
käytöstä.
Ohjelmalla voi piirtää useampia erillisiä piirejä samaan
projektiin. Kuvan projektissa on piirretty piirit "main" ja
"valo1".
Projektin piirejä voi käyttää muissa piireissä komponentteina, eli
alipiireinä. Tässä "valo1" piiriä on käytetty yhtenä komponenttina
"main"-piirissä. Oletuksena itse tehty komponentti näkyy laatikkona,
jossa on piirin mukainen määrä sisään- ja
ulostuloja.
Itse tehdyn piirin ulkoasua alipiirinä voi muokata muokkaustilassa.
Oikeassa alakulmassa näkyy "valo1"-alipiirin rakenne ja
piirtoalueella näkyy, miltä se näyttää alipiirinä
käytettynä.
"valo1"-alipiiri muokatulla ulkoasulla.
"Combinational Analysis"-työkalulla piirin loogisen toiminnan voi
syöttää sisään- ja ulostulojen muodostamana totuustauluna. Työkalu
osaa generoida tästä suoraan piirin kytkentäkaavion. Generoitavan
piirin komponenteissa voidaan niin valittaessa käyttää myös vain
korkeintaan kaksisyötteisiä komponentteja tai vain
NAND-komponentteja.
"Combinational Analysis"-työkalu osaa kertoa totuustauluna syötetyn
ulostulon loogisena lausekkeena. Ulostulon voi myös syöttää
loogisena lausekkeena.
Ulostulojen lausekkeet voidaan normalisoida disjunktiiviseen tai
konjunktiiviseen normaalimuotoon Karnaughn karttojen
avulla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Logisim (http://viikonvalo.fi/Logisim)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
Sky Map on Android-työkalu tähtitaivaan tarkasteluun ja tähtitaivaan
kohteiden tunnistamiseen.
Sky Map on alun perin
Googlen kehittämä ja vapaaksi lähdekoodiksi julkaisema
tähtikarttaohjelma Android-laitteille. Sky Map hyödyntää
Android-laitteen paikannus- ja asennontunnistusominaisuuksia laitteen
sijainnin ja asennon määrittämiseksi. Näitä tietoja hyödyntäen ohjelma
näyttää laitteen näytöllä tähtitaivaan juuri sellaisena kuin se on juuri
sillä hetkellä, kyseisessä paikassa ja siinä suunnassa, johon laite on
suunnattuna. Laitetta kääntämällä näytöllä oleva näkymä päivittyy
suunnan mukaan. Näin tähtitaivasta voi tutkia vaikka keskellä päivää tai
pilvisellä säällä. Ohjelmaa voi myös käyttää tähtikarttana todellisen
tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. Tässä käytössä erityisen
hyödyllinen ominaisuus on ohjelman yötila (night mode), jossa kaikki
kohteet näytetään punaisella värillä mustalla taustalla, jotta
hämäränäkö ei kärsi. (Vain silmän värinäköön erikoistuneet
tappisolut reagoivat punaiseen
valoon, joten hämäränäköön erikoistuneet
sauvasolut eivät häikäisty
vaan säilyttävät valoherkkyytensä.)
Sky Map näyttää laitteen ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin
listan kohteita,
planeettoja,
meteoriparvia,
koordinaatiston sekä horisontin. Näyttöä koskettamalla esiin tulevalla
kuvakekäyttöliittymällä kunkin kohdejoukon voi kytkeä näkyviin tai pois
näkyvistä. Näytöllä näkyvää tähtitaivasta voi zoomata lähemmäs ja
kauemmas kahdella sormella "nipistämällä" tai plus- ja miinusnappuloita
käyttämällä. Ohjelman voi kytkeä myös manuaaliseen tilaan, jolloin se ei
seuraakaan laitteen suuntaa vaan ruudulla näkyvä tähtitaivas pitää
selata itse näkyviin sormella pyyhkimällä ja kahdella sormella
kiertämällä. Myös katselupaikan voi valita asetuksista haluamakseen, jos
gps- tai verkkopaikannuksen antama sijainti ei miellytä. Ohjelman
aikamatkustustoiminnolla voi puolestaan siirtyä ajassa haluttuun
hetkeen, esimerkiksi vuoden 1919 toukokuun auringonpimennykseen, ja
seurata taivaankappaleiden liikkeitä valitulla nopeudella.
Ohjelman hakutoiminnolla voi etsiä taivaan kohteita nimellä. Näytölle
ilmestyy punainen ympyrä ja sen kehälle kohteen suuntaan näyttävä nuoli.
Laitetta nuolen suuntaan kääntämällä saa etsityn kohteen näkyviin.
Etsittäviä kohteita voi valita myös ohjelman galleriasta, josta löytyy
esimerkiksi planeettoja, galakseja ja tähtisumuja.
Kotisivu
Sky Map -projekti ja
lähdekoodit
Play
F-Droid
Lisenssi
Apache 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Sky Map -sovelluksen voi asentaa joko Googlen Play-sovelluskaupasta
taikka F-Droid-palvelun kautta.
F-Droid-palvelun kautta tarjolla olevasta versiosta on poistettu
käytöstä Googlen epävapaa Analytics-kirjasto.
Sky Map käynnistyy
Sky Map näyttää, miltä tähtitaivas näyttäisi laitteen osoittamassa
suunnassa.
Sky Map näyttää ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, [Messierin
kohteita](http://fi.wikipedia.org/wiki/Messierin_luettelo),
planeettoja,
[meteoriparvia](http://en.wikipedia.org/wiki/Meteor_shower),
koordinaatiston sekä horisontin. Kunkin näistä voi erikseen kytkeä
pois näkyvistä.
Valintoina löytyvät esimerkiksi kohteen haku, yötila, kohdegalleria
sekä aikamatkustus.
Yötilassa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla
pohjalla, jotta näytön valot eivät häiritse silmän hämäränäköä. Tämä
tila on hyödyllinen, jos ohjelmaa käyttää todellisen tähtitaivaan
kohteiden tunnistamiseen.
Hakutilassa nuoli osoittaa etsittävän kohteen suuntaan. Ympyrä
korostaan kohteen, kun kohde osuu keskelle
näyttöä.
Pelkkä tähtitaivas ilman muita kohteita tai
merkintöjä.
Aikamatkustuksella voi siirtyä ajassa haluttuun kohtaan vaikka
katsomaan auringonpimennystä. Tähtitaivaan muutosta voi seurata
animaationa, jonka nopeuden voi itse valita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Sky Map (http://viikonvalo.fi/Sky_Map)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
Geary on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja selkeä
sähköpostiohjelma, joka esittää viestit keskusteluina.
Geary on erittäin
selkeäksi ja helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma. Sen
tarkoituksena on hoitaa jokapäiväinen sähköpostin lähettäminen ja
vastaanottaminen ilman ylimääräisiä säätöjä ja asetuksia. Viestit
esitetään ohjelmassa selkeästi keskusteluina, jolloin ei tarvitse
pomppia viestistä toiseen vaan samaan asiayhteyteen liittyvät viestit
ovat yhtä aikaa esillä. Ominaisuuksiltaan se ei ole läheskään yhtä
monipuolinen kuin esimerkiksi [Mozilla
Thunderbird](Mozilla Thunderbird "wikilink"), josta löytyy toiminto
lähes joka tarpeeseen. Päin vastoin Gearyn asetukset on sähköpostitilien
tietojen lisäksi rajoitettu noin kouralliseen rastiruutuja, joilla saa
esimerkiksi kytkettyä lähetysikkunan oikoluvun päälle tai pois. Kun
pääasia ei ole itse ohjelman käyttö vaan sähköpostiviestien lähettäminen
ja vastaanottaminen, Geary on erinomainen valinta. Gearyn kehitys on
vielä alussaan ja siitä puuttuu esimerkiksi hakutoiminto, jota tekijät
kuitenkin lupailevat tulevaisuudessa.
Ohjelman käyttö alkaa sähköpostitilien tietojen syöttämisellä. Gmail- ja
Yahoo!-sähköpostien palvelimien asetukset ohjelmassa on valmiina ja
niiden käyttöön tarvitsee vain syöttää sähköpostiosoite ja salasana.
Muiden sähköpostipalveluiden kanssa pitää lisäksi kertoa Gearylle
saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Tilejä voi Gearyyn
syöttää useita.
Gearyn käyttöliittymä koostuu kolmesta palstasta, joista
vasemmanpuolimmaisessa ovat näkyvissä sähköpostitilit ja niiden
kansiorakenne. Ylimpänä ovat kaikkien tilien saapuvien postien kansiot
ja niiden alla tilien muu kansiorakenne. Keskimmäisessä palstassa ovat
luettelona valitun kansion viestikeskustelut, joista näytetään
osallistujien nimet, viestien otsikko ja pieni pätkä viimeisintä
viestiä. Oikeassa palstassa näytetään keskimmäisestä valitun keskustelun
kaikki viestit vanhimmasta uusimpaan. Jo luetut viestit ovat oletuksena
supistetussa muodossa, jolloin niistä näkyy vain lähettäjä ja hiukan
viestin alkua. Lukemattomat viestit ovat aiemmista viesteistä lainattuja
osuuksia lukuun ottamatta kokonaan näkyvissä. Lainauksetkin saa näkyviin
hiirellä klikkaamalla. Jos keskustelussa on paljon jo luettuja viestejä,
ne supistetaan yhteen vielä pienempään tilaan, ja niistä näytetään
niiden määrä.
Geary näyttää siististi sekä pelkkää tekstiä olevat viestit että
muotoiltua html-tekstiä sisältävät viestit. Jos viestissä on linkkejä
esimerkiksi palvelimella sijaitseviin kuviin, Geary kysyy lupaa niiden
näyttämiseen. Sähköpostin lähettäminen niin ikään onnistuu sekä
muotoiltuna että muotoilemattomana ja näiden tilojen välillä voi vaihtaa
hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta. Liitetiedostojen
lähettäminen luonnollisestikin onnistuu myös ja saapuneiden viestien
liitetiedostot näytetään viestin lopussa esikatselukuvina. Viestien
tulostus paperille onnistuu ainakin toistaiseksi vain viesti kerrallaan
eikä esimerkiksi kokonainen viestiketju yhdellä kertaa.
Kotisivu
http://www.yorba.org/projects/geary/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelman lähdekoodit löytyvät sen kotisivuilta. Ohjelmaa kannattaa
etsiä ensimmäiseksi oman Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
Ainakin uusimmasta Ubuntusta Geary löytyy.
Gearyn käyttö alkaa sähköpostitilin tietojen syötöllä. Gmail- ja
Yahoo!-tilien käyttöön muut asetukset ovat valmiina ja vain nimi,
sähköpostiosoite ja salasana tarvitaan.
Muille sähköpostipalveluille pitää syöttää saapuvan ja lähtevän
postin palvelimien tiedot. Sähköpostitilejä voi ohjelmaan syöttää
useita.
Gearyn perusnäkymä koostuu kolmesta palstasta.
Vasemmanpuolimmaisena ovat sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne,
keskellä valitun sähköpostikansion viestiketjujen luettelo ja
oikealla valitun ketjun viestit. Oletuksena luetuista viesteistä
näkyy vain supistettu muoto ja viestien lainaukset on
piilotettuina.
Viestiketjun vanhat jo luetut viestit saa laajennettua näkyviin
klikkaamalla. Samoin viestien sisällä olevat aiempien viestien
lainaukset.
Viestin lähetysikkuna "rich text"-tilassa. Vastaanottajakenttä osaa
ehdottaa sähköpostiosoitteita aiemmista
viesteistä.
Hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta lähetysikkunan saa
vaihdettua "plain text"-tilaan. Liitteitä voi
lisätä.
Viestien liitteet näkyvät viestin lopussa
esikatselukuvakkeena.
Viestin tulostuksen esikatselu.
Jos viestiketjussa on paljon luettuja viestejä, ne supistetaan
kaikki yhteen ja käyttäjälle näytetään viestien kokonaismäärä.
Supistetut viestit saa näkymään erillisinä
klikkaamalla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Geary (http://viikonvalo.fi/Geary)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:02:13
ElementaryOS on käyttöliittymältään selkeäksi, kauniiksi ja keveäksi
tarkoitettu Linux-jakelu.
ElementaryOS on Ubuntuun pohjautuva käyttöjärjestelmä, jonka
suunnittelun johtavana ajatuksena on parhaan mahdollisen
käyttökokemuksen antaminen käyttäjälle. ElementaryOS:ää kehittävä ja
suunnitteleva yhteisö pyrkii tekemään siitä mahdollisimman selkeän,
kauniin ja käytettävän. Näihin päämääriin on pyritty muun muassa
yhtenäisen näköisellä selkeällä käyttöliittymällä, selkeillä kuvakkeilla
ja valitsemalla oletuksena tarjottaviksi ohjelmiksi kevyitä ja
käytettäviä ohjelmia. Osa näistä perusohjelmista on
ElementaryOS-projektin tuottamia. Koska ElementaryOS pohjautuu Ubuntuun,
on sillä silti käytössään koko Ubuntun laaja ohjelmavalikoima, josta voi
asentaa itselleen mieluisat ohjelmat.
Järjestelmän käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja kuvakepaneelista.
Yläpalkin vasemmassa reunassa on ohjelmavalikko ja oikeassa reunassa
työkaluja, kuten äänenvoimakkuuden säätö ja uloskirjautuminen.
Kuvakepaneeli (Plank) näyttää joukon käynnistyskuvakkeita sekä käynnissä
olevien ohjelmien kuvakkeet. Käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeissa
näkyy pieni merkki symboloimassa käynnissä olemista. Käynnistettyjä
ohjelmia voi myös merkitä pysymään paneelissa myös sammuttamisen
jälkeen. Paneeli toimii siis hyvin samaan tapaan kuin monissa muissa
järjestelmissä.
ElementaryOS käyttää ikkunoiden hallintaan Gala-ikkunamanageria.
Perussovelluksiksi on valittu www-selaimeksi Midori,
sähköpostiohjelmaksi Geary, kalenteriksi Maya,
pikaviestimeksi Empathy, kuvagallerian hallintaan Shotwell,
videotoistimeksi Totem, musiikkisoittimeksi Noice, tekstieditoriksi
Scratch, tiedostojen hallintaan Pantheon Files ja pääteohjelmaksi
Pantheon Terminal. Nämä kaikki perussovellukset ovat ulkoasultaan hyvin
selkeitä ja pelkistettyjä sekä samalla käyttäjäystävällisiä. Näistä
erityisesti ElementaryOS:ää varten tehdyt ohjelmat ovat
käyttöliittymältään hyvin yhtenäiset ja niissä esimerkiksi ohjelman
valikko löytyy sen oikeassa ylänurkassa olevan rataskuvakkeen takaa.
Työpöydän kulmiin voi asetuksista lisätä toimintoja, kuten kaikkien
avoinna olevien ikkunoiden näyttäminen sekä virtuaalityöpöytien
hallinta. Virtuaalityöpöytien hallinta tapahtuu ruudun alareunaan
tulevalla työkalulla, jossa ovat näkyvissä käytössä olevat työpöydät,
niillä olevat ohjelmat sekä uuden työpöydän luova kuvake.
ElementaryOS sopii erityisesti käyttäjille, jotka kaipaavat
yksinkertaista, selkeää ja kevyttä käyttöliittymää. Ubuntun
ohjelmistopakettivalikoimaan nojaavana se ei kuitenkaan jää vajaaksi
järeämpään käyttöönkään, sillä tarvittavat muut ohjelmat voi helposti
asentaa myös ElementaryOS:ään.
Kotisivu
http://elementaryos.org/
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennus-CD:n levykuva löytyy ElementaryOS:n kotisivuilta. Latauksen
yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa projektille rahaa
luottokortilla tai PayPalin kautta. Flash-videoiden sekä joidenkin
muiden ei-vapaiden tiedostomuotojen käyttöä varten voi joutua
asentamaan "ubuntu-restricted-extras"-paketin, joka löytyy
sovellusvalikoiman kautta.
Linkkejä
Wikipedia
Videoita
"Mainosvideo"
Lyhyt esittely
Sovelluksia ja
ominaisuuksia
Pantheon Files
ElementaryOS: sisäänkirjautuminen
Käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja alereunassa olevasta
kuvaketarjottimesta.
Midori-www-selain sekä
Geary-sähköpostiohjelma.
ElementaryOS:n sovellusvalikko (Slingshot), kalenteri (Maya),
pääteohjelma (Pantheon Terminal) sekä asetusikkuna
(Switchboard).
Musiikkisoitin (Noice) sekä työpöydän alle ilmestyvä työkalu, jolla
voi lisätä virtuaalityöpöytiä ja siirrellä ohjelmia niiden
välillä.
Kaikkien avoimien ikkunoiden
näyttäminen.
Shotwell-galleria sekä kaksi tiedostonhallintaikkunaa (Pantheon
Files), joilla voi selata paikallisten tiedostojen lisäksi myös
verkkojakoja.
Totem-videotoistin sekä Ubuntustakin tuttu
sovellusvalikoima.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ElementaryOS (http://viikonvalo.fi/ElementaryOS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
KSnapshot on yksinkertainen ja erittäin kätevä kuvakaappausohjelma
Linux- ja Unix-alustoille.
KSnapshot on
KDE-työpöytäympäristön mukana tuleva
kuvakaappaustyökalu, jota voi toki käyttää myös muiden
työpöytäympäristöjen kanssa. KSnapshot on käyttöliittymältään selkeä ja
helppokäyttöinen, mutta silti riittävän monipuolinen ja luonteva
toistuvaankin käyttöön. KDE:ssä ohjelman käynnistys on sidottu
PrintScreen-näppäimeen, jolla saa nopeasti otettua kuvakaappauksen
ruudulla olevasta näkymästä.
KSnapshotin käyttöliittymä on selkeä. Näkyvissä on viimeisin otettu
kuvakaappaus, nappula uuden kuvakaappauksen ottamiseen, käyttötilan
valinta, kuvakaappauksen viiveen valinta sekä rastiruudut sille,
halutaanko ikkunoiden reunusten ja hiiren osoittimen näkyvän
kuvakaappauksissa. Lisäksi ikkunan alareunassa ovat nappulat
kuvakaappauksen tallentamiselle, lähettämiselle erilaisiin paikkoihin
sekä sen kopioimiselle leikepöydälle.
Toimintatiloja ohjelmassa on viisi, joilla kuvakaappauksia voi ottaa
joko koko ruudusta, yksittäisestä hiiren osoittimella valitusta
ikkunasta, suorakaiteen muotoisesta alueesta, hiirellä vapaasti
piirretystä mielivaltaisen muotoisesta alueesta taikka jonkin ikkunan
osa-alueesta. Koko ruudun kaappaus on suoraviivaista, mutta kaikkiin
muihin toimintoihin tarvitaan käyttäjältä hiirellä annettavaa syötettä.
Ikkunan valinnassa käyttäjän syötteeksi riittää hiiren pitäminen ikkunan
päällä. Lopuissa kolmessa tilassa KSnapshot ottaa ensin kuvakaappauksen
koko ruudusta ja jää sen jälkeen odottamaan käyttäjän toimia.
Suorakaiteen tai vapaasti piirrettävän valinnan tapauksissa käyttäjä
merkitsee hiirellä näytöllä näkyvästä kuvakaappauksesta haluamansa
alueen, minkä jälkeen enter-näppäimen painalluksella tai hiiren
kaksoisklikkauksella hyväksyy tämän alueen. Kuvakaappauksen voi perua
tässä vaiheessa esc-näppäimellä. Vapaasti valitun alueen ulkopuolelle
jäävä osuus on kuvakaappauksessa läpinäkyvä, jos kuva tallennetaan
johonkin läpinäkyvyyttä tukevaan tiedostomuotoon, esimerkiksi png:ksi.
Ikkunan osan valinta puolestaan tapahtuu niin, että ensin hiirtä
pidetään halutun ikkuna päällä kuvakaappauksen ottamisen ajan ja sen
jälkeen siirtämällä hiirtä kaapatunkuvan päällä valitaan ikkunasta osa,
joka halutaan varsinaiseen kuvakaappaukseen. Ikkunan osa voi olla
esimerkiksi ikkunan valikko, työkalupalkki, työskentelyalue tai muu
ikkunan osa, joka osataan tunnistaa. Hiiren liikkuessa ikkunan päällä
valittavissa olevat osat korostetaan punaisella reunuksella.
Kuvakaappauksen ottamiselle valittavissa oleva viive mahdollistaa
esimerkiksi valikkojen avaamisen ja esiteltävien työkalujen käytön
aloittamisen ennen kuvakaappauksen syntymistä. Kun kuvakaappauksen
ottaminen aloitetaan, KSnapshot piilottaa oman ikkunansa näkyvistä ja
myös ohjelmaluetteloista, jotta se ei itse näy kuvakaappauksessa.
Toimintatilasta riippuen voi puolestaan valita, näkyvätkö ikkunoiden
kehykset tai hiiren osoitin kuvakaappauksissa.
Kaapatun kuvan voi kopioida leikepöydälle, lähettää erilaisiin
kohteisiin tai yksinkertaisesti tallentaa levylle useissa eri
kuvatiedostomuodoissa. Tallennustoiminnossa on pieni, mutta sitäkin
hyödyllisempi toiminto, joka auttaa, kun otetaan useita kuvakaappauksia
samasta aiheesta. Jos kuvakaappaustiedoston nimen lopussa on numero,
osaa ohjelma ehdottaa seuraavan kuvakaappauksen tiedostonimeksi samaa
nimeä, mutta yhtä suuremmalla numerolla. Tämä toiminto on ollut erittäin
hyödyllinen esimerkiksi Viikon VALOn kuvakaappauksia tehdessä.
Ohjelman "Send To..."- eli "Lähetä..."-toiminnolla otetun
kuvakaappauksen voi lähettää suoraan jollekin ohjelmalle, esimerkiksi
Gimpille tai Firefoxille,
käsiteltäväksi tai näytettäväksi. Kuvan voi valita myös lähetettäväksi
sähköpostilla, jolloin esiin tulevassa ikkunassa voi valita käytettävän
sähköpostiohjelman ja mahdolliset kuvalle tehtävät pienennysoperaatiot.
Lisäksi kuva on mahdollista lähettää suoraan useisiin eri
verkkopalveluihin, kuten Flickr, Picasa ja Facebook tai vaikka Debianin
screenshots-sivustolle.
Suurin osa Viikon VALO -projektin kuvakaappauksista on otettu
KSnapshotilla ja tässä käytössä ehkä suurimmaksi puutteeksi on havaittu
se, että tämän artikkelin kuvakaappauksia KSnapshotin käytöstä ei voitu
ottaa KSnapshotilla vaan niiden ottamiseen piti käyttää
Gimpiä.
Kotisivu
http://www.kde.org/applications/graphics/ksnapshot/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux ja muut Unixit, joihin on saatavilla KDE-ympäristö.
Asennus
KSnapshot on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta
ja muihinkin järjestelmiin samaa kautta kuin
KDE-työpöytäympäristö.
Käyttöohjeet
KSnapshotin
ohjekirja
KSnapshot ja koko ruudun kuvakaappaus.
Kuvakaappauksen vaihtoehtoina valittavissa "Koko näyttö", "Hiiren
alla oleva ikkuna", "Suorakaiteen muotoinen alue", "Vapaalla kädellä
piirretty alue" ja "Ikkunan osa"
Kuvakaappaus yksittäisestä ikkunasta.
Valitaan suorakaiteen muotoinen alue
kuvakaappaukselle.
Suorakaiteen muotoinen kuvakaappaus.
Valitaan vapaasti piirretty alue, josta halutaan
kuvakaappaus.
Vapaasti valitun alueen kuvakaappauksessa valitun alueen
ulkopuolinen tausta on läpinäkyvä.
Gimpillä otettu kuvakaappaus KSnapshotista ottamassa kuvakaappausta
KSnapshotista kuvakaappausta ottavan Gimpin ikkunan osasta.
:-)
Kuvakaappaus Gimp-ikkkunan osasta.
KSnapshotin "Send To..."-toiminnolla kuvan voi lähettää monelle eri
ohjelmalle käsiteltäväksi, sähköpostilla lähetettäväksi tai suoraan
erilaisiin verkkopalveluihin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KSnapshot (http://viikonvalo.fi/KSnapshot)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
OpenPGP:tä käyttävä salaus- ja allekirjoituslisäosa
Thunderbird-sähköpostiohjelmalle.
Enigmail on
Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosa, jolla tietoturvastaan huolta
pitävä sähköpostinkäyttäjä voi salata viestinvaihtonsa NSA:nkin
kestävällä
salauksella sekä allekirjoittaa viestinsä niin, että vastaanottaja
voi varmistua lähettäjän aitoudesta. Enigmail käyttää salaukseen ja
viestien sähköiseen allekirjoittamiseen
GnuPG-ohjelmaa, joka on toteutettu
OpenPGP-standardin mukaisesti. Enigmail
sisältää työkalut tarvittavien avainten luomiseen, omien ja kontaktien
avainten hallintaan, sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen,
salattujen viestien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkistamiseen sekä
luottamusverkoston rakentamiseen.
[Thunderbird](Mozilla Thunderbird)-sähköpostiohjelman
lisäosana Enigmailin asentaminen vaatii luonnollisesti ensin
Thunderbirdin asentamisen. Tämän lisäksi se vaatii myöskin
GnuPG:n toimiakseen. Enigmailin asennus tapahtuu
joko sen kotisivujen kautta tai helpommin suoraan Thunderbirdistä käsin
"Työkalut"-valikon lisäosien hallinnasta. Itse Enigmailin käyttö
aloitetaan luomalla uudet salaus- ja allekirjoitusavaimet taikka
tuomalla käyttöön jo olemassa olevat avaimet. Avaimet voi luoda
Thunderbirdiin Enigmailin asennuksen myötä ilmaantuneen OpenPGP-valikon
työkaluilla joko luomalla ne itse "Avainten hallinta"-työkalulla taikka
käyttämällä ohjattua asennusta ("Setup wizard"). Lisää julkisen avaimen
kryptografiasta ja sen avaimista voi lukea aiemmasta
GnuPG:tä käsittelevästä artikkelista.
Kun tarvittavat avaimet on luotu, voi avainten hallintatyökalulla tuoda
kontaktien julkisia avaimia joko tiedostoista taikka avainpalvelimilta,
joista Enigmail osaa etsiä avaimia käyttäjätunnusten
(sähköpostiosoitteiden) taikka avaintunnusten perusteella. Julkisia
avaimia tuotaessa on syytä tuoda vain avaimia, joiden aitouden on
varmistanut joko henkilökohtaisesti taikka jotka ovat jo luotetulla
avaimella allekirjoitettuja.
Enigmailin varsinainen arkipäiväinen käyttö on varsin suoraviivaista.
Uutta viestiä kirjoitettaessa on työkalupaneelissa OpenPGP-valinta,
josta voi valita viestin salaamisen ja allekirjoittamisen käyttöön.
Allekirjoittamiseen riittää, että omat avaimet on luotu. Salatun viestin
lähettämiseen vaaditaan, että käytettävissä on viestin vastaanottajan
julkinen avain, jolla salaaminen tapahtuu. Kun allekirjoitettavaa
viestiä ollaan lähettämässä, Enigmail kysyy käyttäjältä hänen salaiseen
avaimeensa liittyvän salasanan, jolla vielä varmistetaan, että viestin
lähettäjä todellakin on avaimen omistaja. Vastaavasti saapuneen salatun
viestin avaamisen yhteydessä Enigmail kysyy jälleen saman salaiseen
avaimeen liittyvän salasanan, purkaa viestin ja näyttää sen
selväkielisenä. Enigmailille on mahdollista luoda myös
vastaanottajakohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikki tiettyihin
osoitteisiin lähetettävät viestit allekirjoitetaan tai salataan.
Allekirjoitettuja viestejä näytettäessä Enigmail tarkistaa
automaattisesti, että viestin allekirjoitus vastaa lähettäjän julkista
avainta ja ilmoittaa hyväksytystä allekirjoituksesta tekstillä ja
vihreällä värillä sekä sinettikuvakkeella. Enigmail myös varoittaa, jos
allekirjoitus on virheellinen, sitä ei voitu varmistaa lähettäjän
julkisen avaimen puuttumisen takia taikka allekirjoitus on oikeellinen,
mutta sen tekemiseen käytetty avain ei ole tarpeeksi luotettu.
Enigmailin työkaluilla onnistuu myös luottamusverkoston ylläpitäminen.
Luottamusverkostolla tarkoitetaan sitä, että käyttäjä voi luottaa itse
henkilökohtaisen tapaamisen ja henkilöllisyystodistuksen tarkistamisen
yhteydessä saamiensa julkisten avainten lisäksi avainpalvelimelta
saatuihin julkisiin avaimiin, jotka ovat jonkun jo ennestään luotetun
allekirjoittamia. Enigmaililla voidaan lisätä oma allekirjoitus itse
varmistettuihin omien kontaktien julkisiin avaimiin, jotka palautetaan
allekirjoitettuina omistajilleen. Näin omalla allekirjoituksella siis
vakuutetaan, että kyseinen julkinen avain kuuluu sille henkilölle, jolle
sen väitetään kuuluvan.
Kotisivu
https://www.enigmail.net
Lisenssi
MPLv2/GPLv2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, OS/2
Asennus
Enigmail on asennettavissa Thunderbird-sähköpostiohjelmaan joko sen
kotisivujen kautta taikka Mozillan palvelusta Thunderbirdin
työkaluvalikosta löytyvällä lisäosien hallinnalla. Joihinkin
Linux-jakeluihin, kuten Ubuntuun ja Debianiin, Enigmailin voi
asentaa myös paketinhallinnan kautta.
VALO-CD
Windows-koneille [Mozilla
Thunderbird](Mozilla Thunderbird),
GnuPG sekä Enigmail löytyvät kaikki myös
VALO-CD:ltä.
Käyttöohjeet
Linux.fi-wikin Enigmail-ohje
VALO-CD:n
Enigmail-ohje (pdf,
sovitettu linux.fi:n ohjeesta)
Enigmail-lisäosa lisää Thunderbirdiin uuden
"OpenPGP"-valikon.
Enigmailin ohjattu asennus OpenPGP-avainten ja asetusten
luomiseen.
OpenPGP-avainten hallintaikkunalla voi etsiä julkisia avaimia
avainpalvelimelta ja hallita tuotuja
avaimia.
Lähetettävän viestin allekirjoittaminen ja salaaminen tapahtuvat
helposti OpenPGP-valikon kautta.
Allekirjoittaminen varmistetaan syöttämällä salaisen avaimen
salasana.
Saapuneen salatun viestin avaamiseen tarvitaan niin ikään salaisen
avaimen salasanaa.
Allekirjoitetun viestin allekirjoitus on tarkistettu
automaattisesti ja sen hyväksymisestä ilmoitetaan tekstillä ja
vihreällä värillä sekä sinetti-ikonilla. Lukkosymboli muistuttaa,
että kyseessä on salattu viesti.
Salatun viestin raakasisältö näyttää tältä. Lähettäjätiedot ovat
selväkieliset ja vain sisältö on salattua.
Tuoduille julkisille avaimille valitaan, kuinka luotettavasti
niiden kuuluminen oikealle omistajalle on
varmistettu.
Viesti on allekirjoitettu, mutta lähettäjän julkisesta avaimesta ei
ole täyttä varmuutta.
Omalla avaimella voi allekirjoittaa toisten julkisia avaimia, jos
on vakuuttunut niiden oikeellisuudesta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Enigmail (http://viikonvalo.fi/Enigmail)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan
hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi
korvata MySQL-tietokannan.
MariaDB on
SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä,
joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin
MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla,
se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita
yhtäaikaisia käyttäjiä.
MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin
vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia
uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä
edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty"
Wideniuksen yhdessä
ruotsalaisen David Axmarkin
kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin
Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun
Microsystems osti
MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL
AB:n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti
Oracle osti puolestaan Sun Microsystemsin.
Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin
tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen
tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin
yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta
ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty
Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään
tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli
täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi
oman haaransa, eli
forkin,
toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä
varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.
MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään
yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen
olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet
MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot
lähtevät liikkeelle versiosta
10.0
samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään.
Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced,
drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan
vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja
tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan
samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi
PhpMyAdmin toimii myös MariaDB:n kanssa.
Moni
Linux-jakelu
onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle
pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena
käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa
Gentoo,
openSUSE,
Slackware, Arch
Linux,
Fedora ja Red Hat Enterprise
Linux ovat jo tehneet
tämän siirtymän.
Ubuntuun
ja
Debianiin
MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin
järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista
lähteistä.
MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää
käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia
ilmoitti
huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen
MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013
puolestaan Google
ilmoitti
siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.
Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti
käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP
(tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.
Kotisivu
https://mariadb.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2 ja GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n
kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan
paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta
tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön
tarjoamista
lähteistä.
Muuta
"MariaDB: The new M in
LAMP"
Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä
MySQL
PostgreSQL
MongoDB (NoSQL)
CouchDB (NoSQL)
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä on samanlainen ja käynnistyy
samalla nimellä kuin MySQL:n vastaava.
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: taulujen
luontia.
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisätään rivejä
tauluun
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisää
tauluja
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: hakuja
tietokannasta
PhpMyAdminia voi käyttää suoraan MariaDB:n
kanssa.
PhpMyAdmin
PhpMyAdmin
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: MariaDB (http://viikonvalo.fi/MariaDB)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on
suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita
haittaohjelmia.
ClamAV etsii
tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja.
Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa
löydöstä.
Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta
virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää
sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena
toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden
haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n
mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma
freshclam.
Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta.
ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja
Immunet 3.0, powered by ClamAV.
ClamWin on ClamAV täydennettynä Windowsissa
toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään
käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai
hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi
Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka
tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.
Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä
mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän
tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää
asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston
ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla
Fireclam.
Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam
Sentinel. Se on
Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii
tiedoston ClamWinillä.
Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by
ClamAv, jossa on myös
käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n
lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on
toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset
virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen
Plus-versio, jossa on joitakin
lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa
ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin
versiosta.
ClamAV:n uusin versio 0.98
julkaistiin
19. syyskuuta 2013.
Kotisivu
http://www.clamav.net/lang/en/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows
Asennus
ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin
asennetaan webbisivultaan http://www.clamwin.com/. Immunet 3.0,
Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan
http://www.clamav.net/lang/en/.
Käyttöohjeet
Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on
ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan
koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään
joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.
clamscan Linuxissa käynnistetty
clamscan Linuxissa, tulokset
ClamWin asennusohjelma
ClamWin lataa virustunnisteiden päivitykset
ClamWin ei toimi koko ajan taustalla, vaan tiedostot tutkitaan
vasta erikseen käynnistämällä
Tiedoston tutkimisen tulos
Viruksiakin löytyy, tai ainakin epäilyttäviä tiedostoja (nimittäin
mikään muu antivirusohjelma ei löytänyt noista tiedostoista
virusta)
Immunet 3.0, powered by ClamAV asennus
Asennuksen säätämö
Asennettu Immunet 3.0, powered by ClamAV
Tiedoston tutkimisen tulos
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves
Lisätietoja
Virustorjuntaan keskittynyt
tietoturvasivusto
Virustorjunta suomalaisessa
Wikipediassa
Perusteellisempi artikkeli englanninkielisessä
Wikipediassa
ClamAV Wikipediassa
ClanWin Wikipediassa
Immunet Wikipediassa
Blogiartikkeli
ClamAV:stä
Immunet Test and
Review
Clamwin
Review
Fireclam, Firefoxin
lisäosa
Clam Sentinel
Source: ClamAV (http://viikonvalo.fi/ClamAV)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
Razor-qt on kevyt ja nopea Qt-pohjainen työpöytäympäristö Linux- ja
Unix-käyttöjärjestelmille.
Razor-qt on
suhteellisen nuori projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa
Qt-kirjastojen varaan rakennettu työpöytäympäristö, joka on
samanaikaisesti yksinkertainen, nopea ja intuitiivinen käyttää.
Razor-qt-projekti sisältää jo paneelin, työpöydän, sovelluskäynnistimen,
järjestelmäilmoitukset, asetuskeskuksen sekä istunnonhallinnan, eli
tärkeimmät työpöytäympäristön rakennuspalikat. Razor-qt:lla ei ole omaa
ikkunamanageria vaan sen kanssa käytetään usein
Openbox-ikkunanhallintaa. Myös muiden ikkunamanagerien käyttö on
mahdollista. Taustalla käytetty Qt-kirjasto on sama, jota muun muassa
KDE-projekti hyödyntää, mutta Razor-qt pyrkii
keveyteen käyttämällä sitä suoraan eikä monipuolisten KDE-kirjastojen
kautta.
Razor-qt-työpöydän kanssa käytettäväksi on tarjolla joukko Qt-pohjaisia
sovelluksia, kuten qtFM- ja Beesoft Commander -tiedostohallinnat,
QupZilla-web-selain, JuffEd-tekstieditori,
Clementine-musiikkisoitin ja
QTerminal-pääteohjelma. Esimerkiksi Linux-jakelussa nimeltä
Siduction on Razor-qt mukana suoraan
asennuslevyllä. Razor-qt:n ulkoasussa on nähtävissä jonkin verran samaa
tyyliä kuin KDE:n Plasma-työpöydässä, mutta kevyempänä ja vanhemmillekin
koneille sopivampana toteutuksena.
Razor-qt-työpöytä on mahdollista asentaa useisiin eri Linux-jakeluihin
sen kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Esimerkiksi Ubuntuun sitä ei
vielä löydy suoraan Ubuntun omista pakettivarastoista, mutta Razor-qt:n
tarjoava PPA-pakettivarasto on helppo lisätä sivuston ohjeiden avulla.
Tämän jälkeen asentaminen tapahtuu samoin kuin minkä tahansa muunkin
ohjelmistopaketin asennus. Razor-qt:n kotisivuilla on myös tarjolla
muutama eri Linux-jakeluihin pohjautuva live-cd, jolla työpöytää pääsee
kokeilemaan.
Jatkossa Razor-qt aikoo
[https://groups.google.com/forum/#!topic/razor-qt/PNvkoidV2Ik
heinäkuussa 2013 tehdyn ilmoituksen] mukaan yhdistyä toisen Qt-pohjaista
kevyttä työpöytäympäristöä tekevän projektin,
LXDE-Qt:n kanssa.
Kotisivu
http://razor-qt.org/
Lisenssi
GNU GPL, GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelmiston asennuspaketit ja ohjeet asentamiseen löytyvät sen
kotisivuilta.
Razor-qt-työpöytä ja teemavalitsin.
Razor-qt:n valikko ja
qtFM-tiedostohallinta.
QTerminal ja
ScreenGrab-kuvankaappausohjelma.
Clementine-musiikinsoitto-ohjelma
Kaksisarakkeinen Beesoft Commander -tiedostonhallinta ja
JuffEd-tekstieditori.
Asetuksia Razor-qt:lle, Qt:lle ja
Openboxille.
QupZilla-www-selain
Rarzor-qt:n asetuskeskus
Ikkunanhallintana käytetään usein Openboxia, jonka ulkoasu on
erikseen säädettävissä.
Irroitettavien massamuistien liittämiseen ja irroittamiseen
käytettävä sovelma
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Razor-qt (http://viikonvalo.fi/Razor-qt)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla
usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.
EtherCalc on
taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad on
tekstinkäsittelylle ja JSBin web-ohjelmoinnille. Se
toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu
automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen
URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja
kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen
sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu
arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti
julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen. EtherCalc on käytettävissä
palveluna osoitteessa https://ethercalc.org taikka sen voi asentaa
omalle palvelimelle, jolloin sen käyttö on omassa hallinnassa.
Taustaltaan EtherCalc on aiemman, One Laptop Per
Child -projektissakin (OLPC) käytetyn,
SocialCalcin seuraaja.
Laskentataulukon näyttäminen ja muokkaaminen tapahtuvat täysin käyttäjän
selaimessa (Javascriptillä) ja palvelinta käytetään taulukon
tallentamiseen sekä monen käyttäjän muokkausten synkronointiin. Muita
käyttäjiä voi kutsua muokkaamaan samaa taulukkoa kertomalla heille
taulukon URL-osoitteen. Taulukkoa voi muokata joko toisten kanssa yhtä
aikaa taikka eri aikaan. Muokkausten välillä taulukko säilyy tallessa
palvelimella ja saadaan muokattavaksi taas samaa URL-osoitetta
käyttämällä. Samaan aikaan muokattaessa käyttäjien muokkaukset
synkronoituvat muille käyttäjille reaaliaikaisesti ja muiden käyttäjien
aktiivisiksi valitsemat solut näkyvät sinisellä reunuksella
korostettuina.
EtherCalcissa on käytettävissä varsin kattava kokoelma taulukkolaskennan
perustoimintoja ja -funktioita. Käyttöliittymä on ulkoasultaan melko
pelkistetty ja muistuttaakin tyyliltään jonkin verran OLPC-projektin
XO-koneissa käytettyä
Sugar-käyttöliittymää.
Tärkeimmät toiminnallisuudet löytyvät ohjelmasta vaakasuorana joukkona
välilehtiä, joiden toiminnot ovat: muokkaus, solun muotoilu,
järjestäminen, tehtyjen toimintojen seuranta, solun kommentointi, nimien
luonti, leikepöytä sekä graafit.
Nimien luonti tarkoittaa sitä, että EtherCalciin voi luoda nimettyjä
muuttujia, jotka ovat vakioita, soluja, alueita tai laskentakaavoja.
Näihin nimiin voidaan viitata soluissa tai niissä käytetyissä kaavoissa
taikka esimerkiksi graafien data-alueena.
EtherCalcin puutteena on, ettei siitä voi vielä toistaiseksi tallentaa
laskentataulukkoa mihinkään yleisesti käytettyyn taulukkolaskennan
tiedostomuotoon, kuten Libre-/OpenOfficessa käytettyyn ods-muotoon tai
Microsoftin Excel-ohjelman muotoon. Sen sijaan taulukon sisällön voi
kyllä kopioida leikepöytävälilehden ("clipboard") kautta
tabulaattori-merkillä eroteltuna tekstinä, csv-muodossa taikka
SocialCalc-tallennusmuodossa tekstiksi tai näistä muodoista takaisin
EtherCalciin. Näistä kaksi ensimmäistä antavat taulukon solujen sisällöt
vain arvoina, ei laskentakaavoina. SocialCalc-muoto sen sijaan sisältää
myös käytetyt laskentakaavat, mutta ei ole hyvin tuettu muoto muissa
taulukkolaskentaohjelmissa. EtherCalc-taulukoiden välillä tätä muotoa
sen sijaan voi käyttää laskentakaavoja sisältävien solujen ja alueiden
kopiointiin. Ohjelmalta voi pyytää taulukon csv-muotoisena tiedostona
tallennettavaksi myös suoraan lisäämällä taulukon URL-osoitteen loppuun
päätteen ".csv". Samaan tapaan taulukon voi ladata myös html-muodossa.
Tämä onnistuu myös taulukon vasemman yläkulman rataskuvaketta
napsauttamalla.
Taulukon lukuarvoista voi myös piirtää yksinkertaisia graafeja käytössä
olevalla graafi-työkalulla. Lisäksi tekstimuotoisiin soluihin voi lisätä
eri tavoin, esimerkiksi wiki-syntaksilla, muotoiltua tekstiä.
Kotisivu
http://ethercalc.net/ (dokumentaatiota)
https://ethercalc.org (palvelu)
https://github.com/audreyt/ethercalc (lähdekoodi)
Lisenssi
CPAL (Common Public
Attribution License), Artistic License
2.0, MIT
License, CC0 Public
Domain (Osia eri
lisensseillä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkopalveluna EtherCalc on käytettävissä www-selaimella millä
tahansa alustalla.
Palvelinohjelmana EtherCalc on asennettavissa ainakin Windows-,
GNU/Linux-, Mac OS X sekä FreeBSD -palvelimille. Se pohjautuu
Node.js-alustaan.
Asennus
EtherCalcia voi käyttää palveluna osoitteessa http://ethercalc.org
tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit
ja -ohjeet ovat saatavissa ohjelman
Github-sivuilta.
Muuta
Esitys
EtherCalcista
(Slideshare)
EtherCalcin aloitussivu
Tyhjä laskentataulukko
Solun muotoiluasetukset
Viemällä hiiren valitun solut oikean alakulman pienen neliön
kohdalle, esiin tulevat työkalut, joilla solun sisältöä voi
raahaamalla siirtää, liu'uttaa vaaka- tai pystysuunnassa taikka
käyttää täyttämään viereisiä soluja.
Muotoiluvaihtoehtoja numeeriselle solulle
Kaavojen syöttäminen soluihin tapahtuu, kuten
taulukkolaskentaohjelmissa yleensäkin.
Taulukon rivien järjestämistä haluttujen sarakkeiden
mukaan.
Muokkauksen historiatiedot
Soluja voi kommentoida
EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat joko
vakioita, soluja tai alueita taikka
laskentakaavoja.
Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa tabulaattorilla eroteltuna
tekstinä.
Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa pilkuilla eroteltuna
csv-muotoisena tekstinä.
Leikepöydän sisältö
SocialCalc-tallennusmuodossa.
Taulukon arvoista piirrettu
piirakkakuvaaja.
Sama taulukko avattuna samasta URL-osoitteesta neljään eri
selaimeen yhtä aikaa. Muiden käyttäjien valitsemat solut merkittyinä
sinisellä reunuksella.
Soluun voi syöttää tekstimuotoista sisältöä esimerkiksi
wiki-muotoisena.
EtherCalc tukee yleisimpiä taulukkolaskentaohjelmien
funktioita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: EtherCalc (http://viikonvalo.fi/EtherCalc)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP,
SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty
parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net
Community Choice Awardsissa.
Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että
FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi,
SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se
on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1].
Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt
WinSCP ja FireFTP.
Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen
harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] .
Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin
SourceForgen kuukauden projektiksi[3].
FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon
esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta
omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta,
mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto
webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää
rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on
etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan
käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät,
vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää
tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain
painikkeella käynnistetään siirto.
Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä
tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja
salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua
säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen
FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.
Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin
tekstitiedostoihin[4]. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen
oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa
tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja
saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis
panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse
lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää
SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos
tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.
Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo
seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen.
Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5]
Kotisivu
https://filezilla-project.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta
pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac
OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti)
Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat
käyttöohjeet,
kylläkin vain enlanniksi.
Lisätietoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/FileZilla
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_FTP_client_software
Viitteitä
http://sourceforge.net/top/
http://web.archive.org/web/20080423060025/http://filezilla.sourceforge.net/documentation/history.htm
http://sourceforge.net/potm/potm-2003-11.php
http://unsharptech.com/2008/05/20/filezilla-ftp-passwords-stored-in-plaintext/
https://filezilla-project.org/versions.php
Käynnistys
Muodostetaan yhteys etäkoneeseen
Siirretty yksi tiedosto vetämällä hakemistosta
toiseen
Tiedostoja voi merkata siirrettäväksi
Usein käytetyistä yhteyksistä voi tehdä
kirjanmerkin
Noudetaan Filezillan Windows-versio
Windowsin Filezilla
Filezilla Mac OS X:ssä
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman, Pesasa
Kuvituskuvat: Filezilla-projekti ja OpenClipArt
Source: Filezilla (http://viikonvalo.fi/Filezilla)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä
kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun
tietokoneella näkyvän häiritsemättä.
FocusWriter
toimii täysruututilassa ja sen käyttöliittymästä on riisuttu näkyvistä
kirjoitettavaa tekstiä ja kohdistinta lukuun ottamatta aivan kaikki muu.
Valikko ja muut tarvittavat käyttöliittymäkomponentit tulevat esille
vasta viemällä hiiren kohdistin ruudun eri reunoille. Muotoiluvalinnat
on myös rajoitettu muutamaan korostusmuotoiluun, tekstin tasaukseen ja
sisennykseen. Käyttöliittymän tarkoitus on vapauttaa kirjoittaja
toisaalta häiritsevistä käyttöliittymäkomponenteista ja toisaalta
ajattelemasta tekstin muotoilua kirjoitusprosessin aikana. Ohjelman
tallennusmuotona on standardi Open Document Format, eli esimerkiksi
[LibreOfficen](LibreOffice Writer) ja OpenOfficen
Writer-ohjelmien käyttämä odt-päätteinen tiedosto. Tarkoituksena onkin,
että tekstin ulkoasuun liittyvät tyyliasetukset sekä muut muotoilut
voidaan tehdä varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen valmiiseen tekstiin
esimerkiksi LibreOffice Writerilla.
Näytön yläreunasta hiiren kursorilla esiin tulee tavallinen
ohjelmavalikko sekä muokattavissa oleva painikepalkki.
Alareunasta puolestaan löytyvät välilehdet, joiden avulla voidaan
siirtyä avoinna olevien tiedostojen välillä. Alareunassa ovat näkyvissä
ja hallittavissa myöskin kirjoitusprosessin tilastotiedot ja
hallintatyökalut. Kirjoitusprosessia voidaan hallita esimerkiksi
ajastimilla, joilla voidaan asettaa päivittäisiä kirjoitustavoitteita ja
vaikka ajastaa venyttelytaukoja kirjoitustyön väliin.
Näytön vasemmasta reunasta saadaan esiin luettelo tekstin "sceneistä",
eli "##"-merkkiparilla toisistaan eritellyistä tekstilohkoista. Näitä
tekstilohkoja voi luettelon avulla järjestellä hiirellä raahaamalla.
Tekstissä voi myös navigoida scene-luettelon alkioita klikkaamalla.
Luettelon yhteydessä on myös suodatin, jolla voi hakusanan
kirjoittamalla etsiä kaikki lohkot, jotka sisältävät etsityn sanan.
FocusWriterin ulkoasu on muokattavissa itselle miellyttäväksi
erilaisilla teemoilla, joita voi joko ladata valmiina verkosta taikka
muokata itse. Teema koostuu tyypillisesti jostain riittävän
rauhallisesta tekstin taustalle sopivasta kuvasta sekä tekstin
kirjasintyyppi-, koko- ja väriasetuksista. Teema kannattaa valita niin,
että se häiritsee kirjoitusprosessia mahdollisimman vähän, mutta antaa
samalla miellyttävän ja rentouttavan kirjoitusympäristön.
FocusWriter on käännetty useille kielille ja käytettävä kieli on
valittavissa ohjelman asetusvalikosta. Muita FocusWriterin ominaisuuksia
ovat muun muassa: tallennus txt-, rtf- ja odt-muodoissa,
kirjoituskoneääni, joka saattaa huvittaa ainakin hetken aikaa,
istuntojen ylläpito, automaattinen tallennus, tilastotiedot ja
mahdollisuus käyttää oikolukua. Lisäksi FocusWriteria on mahdollista
käyttää myös niin kutsuttuna
portable-sovelluksena,
eli esimerkiksi usb-tikulta asentamatta ohjelmaa koneelle.
Kotisivu
http://gottcode.org/focuswriter/
Teemoja
http://blog.scrybr.com/category/focuswriter-themes
Portable FocusWriter
http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta.
Viimeisin versio ohjelmasta on ladattavissa kaikille kolmelle
alustalle ohjelman kotisivuilta.
FocusWriterin minimaalinen käyttöliittymä. Vain teksti, kohdistin
ja harmaa tausta.
Ohjelman valikko tulee esiin sen yläreunasta, kun hiiren kohdistin
viedään sinne.
Alareunasta löytyvät välilehdet, ajastin, päivän tavoite sekä
tilastotietoa tekstistä.
Vasemman reunan luettelolla voi navigoida tekstilohkojen välillä ja
muutella niiden järjestystä.
Ohjelman ulkoasua voi muokata mieleisekseen erilaisilla valmiilla
tai omatekemillä teemoilla.
FocusWriter on käännetty monille kielille, mukaan lukien
suomi.
Ohjelman asetukset.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: FocusWriter (http://viikonvalo.fi/FocusWriter)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
Jamendo on Creative Commons -lisensoitua musiikkia tarjoava palvelu,
josta musiikkia voi ladata laillisesti.
Jamendo on
ranskalainen musiikkisivusto, jolle Teostoon, Gramexiin tai vastaaviin
järjestöihin kuulumattomat musiikin tekijät ovat laittaneet musiikkiaan
kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikkia löytyy monessa eri
tyylilajissa ja monella kielellä. Tekijät ovat valinneet musiikilleen
jonkin Creative Commons -lisensseistä,
jolla kertovat, mitä oikeuksia musiikin käyttäjällä on. Lisenssit
muodostuvat jostain seuraavan neljän ominaisuuden
yhdistelmästä: "Nimi mainittava"
(by), "Sama lisenssi" (sa), "Ei kaupalliseen käyttöön" (nc) ja "Ei
jälkiperäisiä" (nd). Näistä vain by- ja sa-ominaisuuksia
sisältävät lisenssit luokitellaan vapaiksi, sillä niillä lisensoitujen
teosten käyttöä ja muokattavuutta ei ole rajoitettu. Sen sijaan nc-
ja nd-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan rajoitteidensa
takia epävapaiksi, vaikka ovatkin varsinkin yksityiskäyttäjän kannalta
parempia kuin ei lisenssiä lainkaan. Valittu lisenssi näkyy kunkin
kappaleen tai albumin sivulla CC-symbolina sekä oikeudet kertovina
lyhyinä teksteinä.
Palveluun ladattua musiikkia voi selata kuunneltuimpien kappaleiden
listasta taikka etsiä sitä hakutoiminnolla. Hakutoimintoon voi syöttää
hakusanoja, joilla musiikkia haetaan tyylilajin, artistin, kappaleen tai
albumin nimen taikka artistin samankaltaisuuden mukaan. Hakukriteereitä
voi rajata myös valitsemalla hakukentän alta valmiista
musiikkityypeistä, soittimista sekä mielialoista. Laajennetulla haulla
voi hakea lisäksi esiintyjän maan, kappaleen kielen sekä lisenssin
mukaan.
Löytyneitä kappaleita voi kuunnella suoraan sivuston sisäänrakennetulla
soittimella tai kappaleet voi vaihtoehtoisesti ladata omalle koneelle
mp3-tiedostoina. Sisään kirjautunut käyttäjä voi luoda kappaleista omia
nimettyjä soittolistoja tai merkitä niitä suosikeiksi. Jamendo tarjoaa
myös valmiita tyylilajin mukaan koostettuja nettiradioita, joita voi
kuunnella sivuston soitto-ohjelmalla. Tuki Jamendosta löytyvälle
musiikille löytyy myös joistakin musiikkisoittimista. Tällaisia ovat
esimerkiksi Amarok ja Clementine.
Mobiililaitteille, erityisesti iOS-, Android- ja Blackberry-laitteille,
löytyy myös erillisiä soitinsovelluksia, joilla voi kuunnella Jamendon
musiikkia.
Käytettäessä musiikkia muuhun kuin pelkkään kuunteluun, on syytä
tarkistaa käytetty CC-lisenssi ja että se varmasti soveltuu kyseiseen
käyttöön.
Kaupallisille toimijoille Jamendo myy erikseen kaupallisia lisenssejä
tarjoamaansa musiikkiin. Tällaisen lisenssin ostamalla voi käyttää
esimerkiksi Jamendon radiokanavia kaupan taustamusiikkina. Tämä on
erityisen tärkeää niiden kappaleiden kohdalla, joiden CC-lisenssissä on
kielletty kaupallinen käyttö, mutta voi olla hyödyllinen myös muita
kappaleita käytettäessä. Kaupallisen lisenssin ostamalla ensinnäkin
tukee artisteja, joille tilitetään puolet maksuista. Toisaalta
kaupallisen lisenssin ostanut saa musiikin luvallisuudesta virallisen
todistuksen jonka voi esittää esimerkiksi Teoston tarkastajalle.
Kotisivu
http://jamendo.com
Lisenssi
Creative Commons -lisenssejä
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Mobiilisovellukset
iOS
Android
Blackberry
Linkkejä
CC-musiikkia hotelleissa ja
ravintoloissa
Lex Oksanen: Gramex ja
CC-musiikki
Creative Commons: Avoimet lisenssit vielä tuntemattomia
tekijänoikeusjärjestöissä
Jamendon etusivu.
Albumin tiedot. Kappaleita voi kuunnella web-sivulle upotetulla
soittimella.
Albumien ja kappaleiden tiedoissa on mainittu CC-lisenssi, jolla
musiikki on julkaistu.
Musiikkia voi ladata suoraan mp3-tiedostona. Jamendo Pro -ohjelman
kautta voi myös hankkia kaupallisen lisenssin musiikin käyttöön
ammatillisessa käytössä.
Vapailla CC-lisensseillä julkaistujen teosten lisäksi Jamendossa on
myös kappaleita, joiden kaupallinen käyttö tai muokkaaminen voi olla
kiellettyä.
Jamendo tarjoaa muutaman tyylilajin mukaan koostetun
radiokanavan.
Hakutoiminnolla voi etsiä haluttuun tyylilajiin kuuluvaa, haluttuja
instrumentteja käyttävää tai tiettyyn mielialaan sopivaa
musiikkia.
Laajennetulla haulla voi haun rajoittaa myös artistin maan ja
kielen sekä teoksen lisenssin mukaan.
Sivustolle kirjautunut käyttäjä voi koostaa omia nimettyjä
soittolistoja tai merkitä kappaleita
suosikeikseen.
Jamendon Android-sovellus on asennettavissa riittävän uusiin
Android-laitteisiin.
Myös Android-sovellus näyttää albumin lisenssitiedot sitä
soitettaessa.
Myös radiokanavien kuuntelu onnistuu
mobiililaitteella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Jamendo (http://viikonvalo.fi/Jamendo)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:09:01
'''Vapaita pelejä on esitelty Viikon VALOina jo useita, ja löytyy niitä
muualtakin Internetistä. '''
Pelien puutetta on esitetty syyksi
Linuxin karttamiseen kotitietokoneissa. Vaikka pelien julkaisijat
vieläkin julkaisevat ensisijaisesti Windowsille ja pelikonsoleille, on
Linuxillekin saatavilla pelejä. Vapailla
peleillä tarkoitetaan tässä
yhteydessä pelejä, joiden käyttöehdot sallivat vapaan levityksen.
Käytännössä siis pelit joiden lisenssi on samantapainen kuin muillakin
vapailla ohjelmilla, esimerkiksi Linuxilla. Tämä ei ole sama asia kuin
Linux-pelit, vapaita pelejä on Windowsille ja muillekin epävapaille
käyttöjärjestelmille ja toisaalta Linuxille on myös epävapaita pelejä.
Eikä vapaiden pelien tarvitse olla tietokonepelejä, voisi olla vaikkapa
vapaa lautapeli, jonka teko-ohjeet saisi noutaa, muokata niitä ja
levittää edelleen muokkaamiaan ohjeita tai pelin osia.
Seuraavassa on pelit (11 kpl) ja pelien pistelaskuun tarkoitettu
sovellus (KeepScore) jotka on jo valotettu
viikon valoina.
Jo valotettuja vapaita pelejä
Julkaistu
Pelin nimi
Valonumero
1x12
UFO:AI
#12
1x26
Frozen Bubble
#26
1x35
Freeciv
#35
1x37
Torcs
#37
1x41
SuperTuxKart
#41
1x42
X-Moto
#42
2x06
The Battle for Wesnoth
#58
2x10
Blobwars
#62
2x34
Hedgewars
#86
2x38
TripleA
#90
3x14
KeepScore
#118
3x28
OpenArena
#132
Esiteltyjä pelejä on alustoille AmigaOS, Android, BeOS, Cygwin, FreeBSD,
iOS, Java, Linux, Mac Os X, Maemo, NetBSD, OpenBSD,
OpenPandora, OS/2, Solaris, S60 ja Windows.
Vapailla peleillä on samat haitat kuin muillakin peleillä, paitsi
rahanmenoa kun peliohjelmasta tai pelaamisesta ei tarvitse maksaa.
Peleistä ilmiönä, eduista ja haitoista kertovia sivuja:
Ehyt
Teema
"Kaikkien aikojen ensimmäinen EHYT Teema avaa digipelaamista ja
rakentaa Pelisivistystä. Lehdessä mm. pohditaan vanhempien
pelitietämystä ja mietitään, miksi naisille ei ole pelejä. Tietoa
löytyy monipuolisesti niin pelien hyödyistä kuin haitoistakin."
pelitaito.fi
www.thl.fi/pelihaitat
www.pelipaivakirja.fi Pelipäiväkirja
on helppokäyttöinen maksuton sovellus, joka auttaa hahmottamaan omaa
pelaamista sekä toimii tarvittaessa tukena pelitottumusten
muuttamisessa.
Kun näitä vapaita pelejä nyt on selvitellyt, tuntuu niitäkin löytyvän
runsaasti. Pelien puutteesta ei oikein voi puhua. Kaupalliset pelit
tavataan julkaista Windowsille ja pelikonsoleille. Saman pelityypin
pelejä on saatavilla vapaina ja useille eri alustoille, tai aikanaan
tulee vastaavanlainen peli myös vapaana toteutuksena.
Vapaiden pelien lisäksi vapaille käyttöjärjestelmille on saatavilla myös
kaupallisia pelejä. Ne ovat tietysti maksullisia, eli pitää ostaa
kaupasta tai ne saa noudettua netistä vasta kun ostos on maksettu.
UFO:AI UFO Alien Invasion taktinen tila, juuri laskeuduttu.
Frozen Bubble
Freeciv ja täyteen rakennettu saari.
TORCS Taustapeilikin toimii
SuperTuxKart aloitusruutu
XMoto
Battle for Wesnoth
BlobWars
Hedgewars
TripleA
KeepScore
OpenArena
Lisätietoja
http://linux.fi/wiki/Peli
http://packages.ubuntu.com/precise/games/
http://packages.debian.org/stable/games/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Linux-pelit
http://www.pelipaiva.fi Kansallinen pelipäivä 4. — 10. 11. 2013
http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_games
http://www.playdeb.net/about/
http://www.meku.fi/pelipaiva/
http://www.desura.com/about Desura
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Kuvat vanhoista valotuksista
Kuvituskuva: Tipatat Chennavasin
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tux_Born_to_Frag.jpg
Tipatat Chennavasinin haastattelu
Source: Vapaat pelit (http://viikonvalo.fi/Vapaat_pelit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien)
suunnitteluun.
Birdfontilla
onnistuu oman
kirjasintyypin tekeminen
suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen,
numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää
piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit
piirretään suljetuilla
bezier-käyrillä,
jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.
Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa
piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin
kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin
käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä
kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen
piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja
pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa
tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.
Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina
tiedostoina esimerkiksi Inkscapesta. Ohjelman
"export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä
fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.
Birdfont tukee myös kirjasintyyppien
välistystä
(kerning), eli eri kirjasimien
välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi
'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia
menevän hieman ristiin.
Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä
Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla:
Lähdekoodipakettina, jonka lisenssinä on GPL (ja muutama
kääntämiseen tarvittava tiedosto MIT-lisenssillä)
Freewareksi sanotut ilmaiset binäärimuotoiset ajettavat versiot,
joilla saa tehdä SIL-Open Font Lisenssin mukaan lisensoituja
kirjasintyyppejä
Maksullinen versio kaupallisten fonttien tekemiseen
Käytännössä asetetuilla rajoituksilla on vaikutusta lähinnä
Windows-alustalle, sillä muihin tuettuihin järjestelmiin ohjelman
asentaminen suoraan GPL-lisenssillä tarjotusta lähdekoodipaketista ei
ole kovin vaikea seuraamalla
README-tiedoston
ohjeita. Testitilanteessa tosin asennusskripti kopioi käytettävät
kirjastotiedostot hakemistoon /usr/lib64 toimivan /usr/lib
-hakemiston sijaan ja tämä jouduttiin korjaamaan käsin. Ohjelman
lähdekoodit ovat saatavilla myös
Gitorius-lähdekoodivarastosta.
Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa
helpommin
myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle
ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)
Kotisivu
http://birdfont.org/
Lähdekoodit: https://gitorious.org/birdfont/birdfont
Lisenssi
GNU GPL v.3 (ja muutama käännöstyökalu
MIT-lisenssillä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD
Asennus
Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS
X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin
järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä.
OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista
lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti
myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston
ohjeita seuraamalla.
Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa
on varustettu opastavalla videolla.
Tutoriaali ja videot: http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials
Vasta aloitettu BirdFont-projekti.
Yleisnäkymä, josta näkyy kukin muokattavissa oleva
merkki.
Yksittäisen merkin muokkausta. Taustalla mallina toimiva
kuva.
Kirjasimen kerning-asetukset. Kuvassa A- ja V- merkit sekä A- ja
W-merkit menevät hieman limittäin.
Kerning-parit taulukkona.
Esikatselutila on html-sivu, joka tallennetaan samaan hakemistoon
tallennetun fonttiprojektin kanssa. Tiedostoa voi muokata
tekstieditorilla sisältämään sopivampaa
tekstiä.
Kirjasintyypin kuvaus ja metatiedot.
Ohjelmasta True Type -fonttitiedostoksi viedyn keskeneräisen
kirjasintyypin tarkastelu kirjasintyyppien asennukseen tarkoitetulla
ohjelmalla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: BirdFont (http://viikonvalo.fi/BirdFont)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
Quill on Android-alustalla toimiva, erityisesti kosketuskynällä
käytettävä muistio.
Quill on tarkoitettu
käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen ja piirtämiseen
Android-tableteilla ja jonkinlaisella kosketuskynällä. Käyttö toki
onnistuu myös sormella, mutta sormi on tyypillisesti liian paksu ja
epätarkka tällaiseen käyttöön. Quillin tavoitteena on olla nopeasti
käyttäjän syötteeseen reagoiva ja puhtaasti vektorigrafiikkaa käyttävä
ohjelma. Hieman vanhemmalla laitteella tässäkin ohjelmassa tosin tuntuu
piirron yhteydessä hieman hitautta, mutta uudemmilla laitteilla
kirjoittaminen on sulavaa, kuten näkyy
esittelyvideosta, jossa
laitteena on Lenovon Thinkpad Tablet.
Ohjelma tukee joidenkin laitteiden mukana tulevaa aktiivista paineen
tunnistavaa kynää, jolloin voidaan käyttää ohjelman "Fountain
Pen"-työkalua, jolla suuremmalla painamisella tulee paksumpi ja tummempi
piirrosjälki. Tällaisia laitteita ovat ainakin Lenovon ThinkPad Tablet,
HTC:n Jetstream ja Flyer sekä Samsungin Galaxy Note. Muilla laitteilla
täytyy tyytyä piirtojälkeen, jonka paksuus on vakio ja joka täytyy
valita valikosta.
Ohjelma toimii muistikirjan tavoin ja siinä voi yhteen tiedostoon
kirjoittaa ja piirtää useampia sivuja. Sivujen taustaksi voi valikosta
valita erilaisia taustakuvia, joita ovat esimerkiksi muutama erilainen
vaakaviivoitus, ruutupaperi, nuottiviivasto sekä tyhjä valkoinen paperi.
Kullekin sivulle voi valita toisistaan riippumatta eri taustan.
Ohjelmalla voi tehdä useita rinnakkaisia muistikirjoja, joiden välillä
voi siirtyä helposti.
Työskentelyn edetessä ohjelma tallentaa kaiken varalta varmuuskopioita,
jotta työn jälki ei mene hukkaan yllättävässäkään virhetilanteessa.
Valmiin muistikirjan voi automaattisen tallennuksen lisäksi myös viedä
(export) yksi- tai useampisivuiseksi pdf-tiedostoksi taikka kunkin sivun
erikseen png-kuvaksi. Muistikirjan sivuille voi merkitä erilaisia
tunnisteita (tageja), joilla sivuja voi niputtaa samaan joukkoon
kuuluviksi. Tunnisteita voi hyödyntää esimerkiksi vietäessä muistikirjaa
pdf-tiedostoksi, jolloin vietäviksi sivuiksi voidaan valita vain
tietyllä tunnisteella merkityt sivut.
Koska kaikki ohjelmalla tehty jälki on vektorigrafiikkaa, voidaan
tuotosta zoomata lähemmäs tarkkuuden kärsimättä. Esimerkiksi
piirrettäessä voidaan zoomata yksityiskohtaan ja piirtää se tarkasti
suuremmassa näkymässä ja tämän jälkeen palata kokonaisnäkymään.
Ohjelmassa on erikseen tila, jolla voi suojata näytön alareunan kämmenen
kosketuksilta, jolloin piirtäessä ei tarvitse olla aivan niin
varovainen. Piirtojäljen lisäksi muistikirjan sivuille voi lisätä
viivaintyökalulla muokattavia suoria viivoja sekä kuvatiedostoja. Kuvat
lisätään joko laitteella valmiiksi olevista tiedostoista taikka
ottamalla valokuvan laitteen kameralla.
Ohjelman pariksi löytyy myös työpöytäohjelma, jolla onnistuu Quillin
.quill-tiedostojen katseleminen sekä muuntaminen svg-, pdf- ja
ps-tiedostoiksi.
Kotisivu
http://code.google.com/p/android-quill/
https://github.com/vbraun/QuillDesktop (Työpöytäohjelma)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Android
Asennus
Ohjelma löytyy sekä Googlen Play-kaupasta että
F-Droid-ohjelmavarastosta. Työpöytäapuohjelma
on saatavilla Githubista.
Videoita
Piirtämistä Quillilla
Piirrosjälkeä
Quillilla
Muistiinpanoja ja
piirtämistä
Quillin piirtoalusta tyhjänä ja oletustilassa.
Vähän käsin kirjoitettua tekstiä ja vasemman alanurkan punaisesta
ikonista tuleva työkaluvalikko.
Kuvan lisääminen tapahtuu joko olemassa olevista tiedostoista
(Gallery) tai ottamalla laitteella kuvan
(Photo).
Sivulle laitettua kuvaa voi siirrellä ja sen kokoa voi
muuttaa.
Sivuille on useita vaihtoehtoisia taustakuvioita. Viivatyökalulla
voi piirtää suoria viivoja, joita voi muokata myös
jälkikäteen.
Ohjelmalla on mahdollista vaikka kirjoittaa nuotteja
nuottiviivastotaustakuvalle.
Myös pelkkä piirtäminen onnistuu.
Valmiit muistiinpanot tai piirrokset voi tallentaa png-muotoisiksi
kuviksi tai myös useampisivuisiksi
pdf-tiedostoiksi.
Pdf-tiedostoksi tallennettu kolmesivuinen muistikirja avattuna
Adoben readerissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Quill (http://viikonvalo.fi/Quill)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä
projekti.
Chromium on Googlen
johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google
muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli,
että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain
olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten
Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista
käännettyä selainta nimellä Chromium.
Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen
suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen
antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse
www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on
koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja
varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen
WebKit-moottorista edelleen
kehitettyä
Blink-moottoria.
JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa
V8-JavaScript-moottoria.
Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa
sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan
Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko
selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas
www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän
Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa
olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa.
Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä
hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi
esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien
tietoihin.
Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen
ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen
brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee
oletuksena vain [avoimia
tiedostomuotoja](Vapaat tiedostomuodot "wikilink") (Ogg Vorbix, Ogg
Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista
asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu
web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen
ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.
Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat:
Chromen Google-brändäys
Chromiumin logo on siniharmaa. Chromen logo on "Google-värikäs"
Chromium on avointa lähdekoodia. Chrome on suljettu ja pyytää
käyttäjää hyväksymään ohjelmistolisenssin.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu pdf-katselin. Sen
sijaan käytetään järjestelmään asennettua erillista pdf-katselinta.
Chromiumista puuttuu Chromeen integroitu Adoben Flash-soitin, mutta
siinä voidaan käyttää tavallista Flash-lisäosaa.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tulostus- ja
esikatselujärjestelmä. Chromium käyttää alla olevan
käyttöjärjestelmän normaalia tulostusjärjestelmää.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tuki suljetuille
mediatiedostomuodoille (AAC, MP3, H.264), mutta tuki myös näille on
saatavilla ulkopuolisina koodekkeina.
Chromium ei hae Chromen tapaan automaattisia päivityksiä, mutta
varsinkin Linux-järjestelmissä tämä ominaisuus korvautuu
keskitetyllä paketinhallinnalla.
Chromiumista puuttuu myös Chromen tarjoama mahdollisuus Googlen
käyttäjäseurannalle ja kaatumisraporttien lähettämiseen Googlelle.
Chromium-selain on saatavissa usealle alustalle: BSD-järjestelmät,
Linux, Mac OS X, Windows ja Android. Näille alustoille Chromium on
ladattavissa Chromium-projektin virallisena joka yö käännettävänä
versiona. Suurimmalle osalle
Linux-jakeluista Chromium löytyy myös suoraan niiden paketinhallinnasta.
Esimerkiksi Ubuntussa Chromium saa tätä kautta myös päivitykset
versiosta toiseen.
Kotisivu
http://www.chromium.org/
http://download-chromium.appspot.com/
Lisenssi
BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla
lisensseillä: MIT, GNU LGPL,
MPL, MPL/GNU
GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android
Asennus
Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta
http://download-chromium.appspot.com/ tai asentaa
Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.
Chromium selain vasta käynnistettynä.
Chromium Viikon VALO -sivustolla.
Chromiumin valikko
Ubuntun Chromiumin versiotiedot
Chromiumin asetukset
Chromiumissa toimivat samat teemat kuin
Chromessakin.
"Lone Tree"-teema valittuna.
Chromiumin työkaluista on hyötyä
web-kehittäjälle.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
JSXGraph on JavaScript-kirjasto interaktiivisten geometristen
konstruktioiden tekemiseen www-sivuille.
JSXGraph on
monipuolinen geometriakirjasto JavaScript-kielelle. Sillä on mahdollista
piirtää erilaisia geometrisia konstruktioita ja tehdä niistä
interaktiivisia. Kuvien eri elementit voiva riippua toisistaan, jolloin
esimerkiksi ympyrän keskipisteen siirtäminen vaikuttaa ympyrään ja
kaikkiin muihin siitä riippuviin kuvioihin. JSXGraphilla voidaan siis
tehdä vastaavia kuvia kuin esimerkiksi
GeoGebralla. Toisin kuin GeoGebrassa,
JSXGraphilla ei ole graafista käyttöliittymää kuvien piirtämiseen, mutta
toisaalta ohjelmointikirjastona sen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu
vain käyttäjän tekemään piirtämiseen vaan sitä voidaan käyttää vaikka
verkon kautta tulevan tilastodatan havainnollistamiseen.
JSXGraphissa on käytettävissä lukuisia geometrisia elementtejä, kuten
pisteitä, suoria, janoja, ympyröitä, leikkauspisteitä, kulmia,
normaaleja ja niin edelleen. Konstruktioiden rakentaminen näitä
käyttämällä onnistuu pienen harjoittelun jälkeen melko vaivattomasti.
JSXGraphin kotisivuilla on sen käytöstä useita eritasoisia kokeiltavissa
olevia esimerkkejä
lähdekoodeineen. Kuvien piirtämiseen JSXGraph käyttää oletuksena
SVG-piirtoa, jota käytännössä kaikki ajantasaiset www-selaimet tukevat
jo luonnostaan. Vaihtoehtoisina renderöintikoneistoina ovat käytössä
canvas ja vml.
Samankaltaisuus GeoGebran piirto-ominaisuuksien kanssa näkyy myös siinä,
että JSXGraphille löytyy GeogebraReader.js, jolla onnistuu monien
GeoGebran ggb-tiedostojen näyttäminen suoraan selaimessa ilman GeoGebran
muuten käyttämää Java-lisäosaa. Hieman jo vanha
esimerkkisivu
näyttää rinnakkain saman ggb-tiedoston sekä JSXGraphilla että aidolla
GeoGebralla. GeoGebran lisäksi JSXGraphilla on mahdollista näyttää mytös
GEONExTin, Intergeon sekä Cinderellan tiedostomuotoja tarvittavilla
lisäosilla. JSXGraph sekä sen lisäosat ovat ladattavissa JSXGraphin
kotisivuilta. Niitä voi
linkittää käytettäväksi www-sivuilla suoraan myös
cdnjs.com-palvelusta.
Geometristen kuvioiden piirtämistä on mahdollista tehdä JSXGraphin
kanssa käyttäen
JessieScript-kieltä,
jolla geometrinen konstruktio on melko intuitiivista kuvata tekstinä.
Tuki JessieScriptin käytölle on ladattava erillisellä
js-tiedostolla.
Geometristen piirtoelementtien lisäksi JSXGraphilla on mahdollista
piirtää myös esimerkiksi erilaisia funktioiden kuvaajia ja vaikka niiden
Riemann-summien porraskuvioita. Myös kilpikonnagrafiikan piirtämiseen
JSXGraph sisältää valmiit työkalut. Ohjelmointitaitoiselle JSXGraph on
erittäin monipuolinen piirtokirjasto, jolla on helppoa tehdä vaikka
matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin opetuskäyttöön erilaisia
sovelluksia.
Esimerkki GeoGebralla piirretystä ja JSXGraphilla näytetystä interaktiivisesta kuvasta.
jQuery('head').append('');
if (jQuery('#jsxgbox').length > 0){
var b = JXG.JSXGraph.loadBoardFromFile('jsxgbox', 'files/something.ggb', 'geogebra');
}
Kotisivu
http://jsxgraph.uni-bayreuth.de/wp/
https://github.com/jsxgraph/jsxgraph
Lisenssi
GNU LGPL tai MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
Kirjasto koostuu JavaScript-tiedostosta sekä css-tiedostosta, jotka
voi ladata itselleen JSXGraphin kotisivuilta. Vaihtoehtoisesti
kirjastoa voi käyttää verkosta ladattavana palveluna esimerkiksi
osoitteesta: http://cdnjs.com/libraries/jsxgraph/
Käyttöohjeet
Esimerkkejä
Referenssikortti
(pdf)
JessieScriptin
ohjeet
Esimerkki: Viisi hiirellä raahattavaa pistettä ja niiden kautta
piirretty käyrä.
Eulerin suora havainnollistettuna JSXGraphilla
interaktiivisesti.
Interaktiivinen geometrinen kuva.
JSXGraphilla voi lukea GEONExT-muotoisen tiedoston ja näyttää
sen.
Myös GeoGebra-tiedostojen näyttäminen onnistuu tiettyyn rajaan
saakka.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JSXGraph (http://viikonvalo.fi/JSXGraph)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
LibreOfficen Base on täysin varusteltu tietokantaohjelma, joka on
suunniteltu täyttämään monenlaisten käyttäjien tarpeet.
LibreOffice on avoimeen
lähdekoodiin perustuva ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka sisältää
tekstinkäsittelyohjelman (Writer),
taulukkolaskentaohjelman (Calc), esitysgrafiikkaohjelman
(Impress), tietokantaohjelman (Base),
vektorigrafiikan tuottamiseen tarkoitetun piirto-ohjelman (Draw) sekä
matemaattisten kaavojen kirjoittamiseen tarkoitetun ohjelman (Math).
Writer ja Impress on
valotettu jo aiemmin, nyt on vuorossa Base. Base on vapaa
tietokantaohjelma, saman
tapainen kuin kaupallinen Microsoft Access. Basella voi luoda ja muokata
tietokantoja. Base toimii myös edustaohjelmana muille
tietokantaohjelmille kuten MariaDB, MySQL ja
PostgreSQL. Basessa on
velhot, joiden avulla
on helppo tehdä raportteja tietokannasta. Henkilökohtaisessa
tietokantakäytössä riittää Basen oma HSQL-tietokantamoottori, joka
tallentaa tiedot suoraan Base-tiedostoon. Lisäksi voit tallentaa ja
lukea tietoja dBase-tiedostoista, jotka toimivat myös monissa muissa
vastaavissa ohjelmistoissa.
Tehokäyttäjiä ja yrityksiä kiinnostaa mahdollisuus käyttää ulkoisia
tietokantoja. Base tukee suoraan yleisimpiä tietokantaohjelmistoja:
MySQL, Adadas D, MS Access ja PostgreSQL. Lisäksi JDBC- ja
ODBC-ajureiden avulla voi käyttää lähes mitä tahansa muutakin olemassa
olevaa tietokantaa.
LibreOffice on käännetty suomen lisäksi yli 30 kielelle, ja se on
asennettavissa kaikkiin yleisesti käytössä oleviin käyttöjärjestelmiin,
joita ovat Microsoft Windows, Mac OS X (PPC ja Intel) ja Linux (Debian,
Ubuntu, Fedora, Mandriva, Suse jne).
Windowsille on saatavilla myös mukana kulkeva versio LibreOfficesta
PortableApps.com-muodossa. Voit kuljettaa asiakirjoja ja ohjelmistoa
USB-tikulla tai säilyttää niitä verkossa. Lisää tietoa löydät
osoitteesta Portableabbs.com.
Linuxissa oikoluku ja tavutus toimivat parhaiten käytettäessä
käyttöjärjestelmän mukana tulevaa LibreOfficea. Esimerkiksi uusimmissa
Ubuntuissa Voikkoon perustuva oikoluku ja tavutus ovat käytettävissä
heti käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen, jos asennuksen yhteydessä on
valittu asennettavaksi suomen kielen tuki.
Debian Wheezyssä jouduin asentamaan paketin
libmyodbc jotta MySQL-tietokantayhteys toimi. Lisäksi LibreOfficen
Java-asetuksissa piti valita käytettävä Java. Sitten sain käytettyä
aiemmin etäpalvelimelle tekemääni MySQL-tietokantaa.
Ohjeita löytyy netistä, esimerkiksi miten laskentataulukosta (eli Calc)
saadaan tehtyä
tietokanta, jossa
kenttien nimeksi tulee laskentataulukon sarakkeiden nimet. Tämä on
kätevää, jos on pitänyt kortistoa taulukkolaskimella ja projekti on
kasvanut liikaa. Silloin on raporttien tuottaminen työlästä ja
ylipäätään työskentely tämän "tietokannan" kanssa hankalaa.
Basen tietokantaa voi SQL -kielellä
muokata, tehdä hakuja tai tuottaa raportteja.
LibreOfficen kehitystyötä koordinoi riippumaton The Document Foundation
-säätiö. LibreOfficen kehittely aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2.
LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011.
Uusin versio 4.1.3 julkaistiin 1. marraskuuta 2013. The Document
-säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice puolen vuoden välein
ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien
maaliskuu/syyskuu aikatauluun.
Kotisivu
http://www.libreoffice.org/features/base/
Lisenssi
GNU LGPLv v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Windowsille Base on saatavilla myös VALO-CD:ltä. Muiden
käyttöjärjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
kotisivulta.
VALO-CD
LibreOffice Base löytyy myös
VALO-CD-kokoelmasta.
Käyttöohjeet
Keskeneräinen englanninkielinen
käsikirja
Suomenkielinen
ohje
Youtube video tietokannan
luonnista
Kätevä ohjelappu
pikanäppäimistä
Suomenkielinen luento Basen
käytöstä
Velholla saa tehtyä tietokannan
LibreOffice ja erityisesti Base tarvitsee toimivan Javan
Taulut, kyselyt, lomakkeet (tiedon syötöön)
ja raportit saa luotua velholla
Yhteys olemassa olevaan tietokantaan luodaan
sekin velholla
Linuxissa JDBC MySQL-yhteyksiin
etäpalvelimeen
Tietokannan tiedot
Käyttäjä ja salasana
Valmis
Taulun suunnittelua velholla
Esimerkkitauluja voi käyttää pohjana,
valitaan niistä halutut kentät
Valitut kentät saa haluamaansa järjestykseen
Kun taulu on tehty, siihen voi lisätä tietueita
Raportti luodaan samaan tapaan, siihen saa
tulostumaan haluamansa kentät
Raportin luonti valmis
Tulostettu raportti. Sen saa paperillekin.
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: LibreOffice Base (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Base)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
PC-BSD on työpöytäkäyttöön suunnattu FreeBSD-pohjainen avoimen
lähdekoodin käyttöjärjestelmä.
PC-BSD on
FreeBSD:n, vapaan Unix-käyttöjärjestelmän,
pohjalta kehitetty käyttöjärjestelmä, jonka tavoitteena on olla
käyttäjäystävällinen erityisesti työpöytäkäytössä. Sen pyrkimyksenä on
yhdistää FreeBSD:n vakaus ja turvallisuus helppoon käytettävyyteen.
PC-BSD:n oletuskäyttöliittymänä on Linux-jakeluistakin tuttu
KDE-työpöytäympäristö, mutta muidenkin
käyttöliittymien asentaminen on mahdollista. PC-BSD:n
järjestelmäasetusten muokkaamiseen on tarjolla helppokäyttöinen
graafinen Ohjauspaneeli-sovellus, jolla voidaan muokata esimerkiksi
palomuurin ja erilaisten laitteiden asetuksia.
Ohjelmistojen asentamiseen on käytettävissä AppCafe-sovellus, joka
tarjoaa suuren joukon kategorioittain luokiteltuja pbi-paketteina
asennettavia sovelluksia. Pbi-pakettivarasto seuraa FreeBSD:n
ports-pakettijärjestelmän tarjoamia ohjelmia, jotka käännetään
automaattisesti pbi-paketeiksi. Linux-järjestelmistä ja muista Unixeista
poiketen PC-BSD:n paketit asennetaan sovelluskohtaisesti /usr/pbi
-hakemiston alle kukin paketti kokonaisuudessaan omaan hakemistoonsa.
Tämä siis muistuttaa esimerkiksi Mac OS X:n ohjelmapakettien
asentamista. Pbi-paketteja voi asentaa ja hallita myös komentoriviltä
käsin. Pbi-pakettien lisäksi ohjelmistoja voi asentaa myös suoraan
FreeBSD:n ports-järjestelmästä.
PC-BSD:n käyttöliittymä on tuttu niille, jotka ovat käyttäneet
KDE-työpöytää aiemmin jossain Linux-jakelussa. Myös suuri osa valmiiksi
asennetuista ohjelmista tai paketinhallinnan kautta asennettavista
ohjelmista on täsmälleen samoja sovelluksia, jotka ovat käytettävissä
myös Linux-jakeluiden kanssa. Tämä on luonnollista, sillä monien avoimen
lähdekoodin ohjelmien siirtäminen Unix-tyyppisestä käyttöjärjestelmästä
toiseen tapahtuu vain kääntämällä ohjelma uudelleen kohdejärjestelmään
lähdekoodeista. Erityisesti esimerkiksi Gnome- ja
KDE-työpöytäjärjestelmiin tarkoitetut ohjelmat toimivat hyvin samalla
tavoin eri alustoilla.
Erityisesti jo Linux-järjestelmiin tutustuneille PC-BSD voi olla
mielenkiintoinen tutustuttava. Suuri osa järjestelmän toiminnoista on
samanlaisia molemmilla alustoilla, mutta osa niistä on puolestaan
toteutettu hieman eri tavalla, mikä vaatii pientä opettelua ja
totuttelua. Esimerkiksi komentotulkkina BSD-järjestelmissä on usein
käytetty oletuksena csh:ta, kun Linux-järjestelmissä käytetään
tyypillisesti bash:ia. Tämäkin on toki muokattavissa oman mieltymyksen
mukaan. PC-BSD:n käytön opettelun voi aloittaa vaikka lukemalla sen
käsikirjaa.
PC-BSD:n voi asentaa myös
VirtualBox-virtuaalikoneeseen, johon
asennettuna se osaa automaattisesti ottaa käyttöön VirtualBoxin
vieraslisäosat ja siten esimerkiksi skaalata työpöydän ikkunan koon
mukaan.
Kotisivu
http://www.pcbsd.org/
Lisenssi
Ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
PC-BSD:n asennuslevyn ISO-levykuva on ladattavissa sen kotisivuilta.
Käyttöohje
PC-BSD 9.2
handbook
(pdf, englanniksi)
PC-BSD:n asennuslevy kysyy ensitöikseen, asennetaanko graafisessa
tilassa vai tekstitilassa.
Asennuslevyn käynnistyksen yhteydessä juoksevaa tekstiä ei kannata
säikähtää.
Asennuskieleksi voi valita myös suomen.
Asennusvaihtoehtoja on kolme: Työpöytä (PC-BSD), palvelin (TrueOS)
ja palautus varmuuskopioista.
Asentaminen kestää jonkin aikaa.
Sisään kirjaudutaan monesta Linux-järjestelmästäkin tutun GDM:n
kautta.
Työpöytäjärjestelmänä PC-BSD käyttää oletuksena
KDE:tä.
KDE-työpöytäympäristön tuttuja sovelluksia ja PC-BSD:n
ohjauspaneeli.
AppCafe on paketinhallintasovellus pbi-pakettien
asentamiseen.
Suuri osa sovelluksista on samoja, joita käytetään myös
Linux-järjestelmissä ja toisinaan myös Windowsissa. Kuvassa
Gimp-kuvankäsittelyohjelma.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PC-BSD (http://viikonvalo.fi/PC-BSD)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
DOSBox on emulaattoriohjelmalla, jolla voi ajaa nostalgisia
DOS-aikakauden ohjelmia ja pelejä.
DOSBox mahdollistaa
vanhojen DOS-ohjelmien ja erityisesti -pelien käyttämisen useilla
nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Se löytyy ainakin Windows-, Linux-,
Mac OS X-, FreeBSD-, BeOS-, OS/2-, RISC OS- ja Solaris-järjestelmille.
Itse DOS-alustan emuloinnin lisäksi DOSBox emuloi myös
286/386-suorittimia, tiedostojärjestelmiä, erilaisia DOS:in kanssa
käytettyjä muistijärjestelmiä, näyttötyyppejä sekä DOS-aikakauden
yleisimpiä äänikortteja. Prosessoriemuloinnin ansiosta DOSBox toimii
myös Arm-pohjaisessa Raspberry Pi
-minikoneessa.
DOSBox käynnistyy omaan ikkunaansa, jossa näytetään DOS-järjestelmän
komentokehotetta matkiva käyttöliittymä. Ohjelma käynnistyy Z-asemalta,
joka sisältää muutamia järjestelmän perusohjelmia. Muiksi asemiksi
DOSBoxiin voi liittää mount-komennolla isäntäjärjestelmän hakemistoja
taikka esimerkiksi cd- tai dvd-aseman. Koska DOSBox osaa matkia
tarvittavia muistityyppejä ja yleisimpiä äänikortteja, käynnistyvät
monet ohjelmat jopa helpommin kuin aikoinaan aidoilla DOS-versiolla.
Myös esimerkiksi näppäimistöasetusten muuttaminen suomalaiseksi tapahtuu
helposti keyb fi -komennolla.
DOS-ajan näyttöjen pienen resoluution vuoksi DOSBox-ikkuna on varsin
pieni, mutta sen voi alt+enter-näppäinyhdistelmällä suurentaa koko
näytön kokoiseksi. Ohjelmat, joissa käytetään hiirtä, kaappaavat hiiren
oletuksena omaan käyttöönsä ensimmäisellä hiiren klikkauksella, mutta
hiiren voi vapauttaa taas isäntäjärjestelmän käyttöön painamalla
ctrl+F10-yhdistelmää. Muita
näppäinyhdistelmiä ohjelmasta
löytyy esimerkiksi ohjelmien suorituksen nopeuttamiseen ja hidastamiseen
tai vaikka kuvakaappausten ja videokaappausten ottamiseen.
Vanhoja DOS-pelejä voi joiltakin löytyä vielä varastoista. Myös verkosta
löytyy lukuisia "abandonwareksi" kutsuttuja pelejä ja ohjelmia.
Abandonwareksi mainittujen ohjelmien kanssa kannattaa muistaa, että
vaikka niiden tekijät ovakin hylänneet ne ja lopettaneet niiden
kehittämisen ja myynnin, eivät niiden tekijänoikeudet ole silti
välttämättä päättyneet. Osa tällaisista ohjelmista on saatettu vapauttaa
avoimeksi lähdekoodiksi tai pelkästään vapaasti käytettäväksi
freewareksi.
Joidenkin hylätyiltä vaikuttavien pelien tai ohjelmien käyttöön ei
puolestaan ole virallista lupaa.
Kotisivu
http://www.dosbox.com
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, BeOS, FreeBSD, OS/2, RISC OS, Solaris
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa
DOSBox on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta.
Ohjeita
DOSBox-projektin wiki
Linkkejä peleihin
http://www.classicdosgames.com/
DOSBoxin komentorivikehote käynnistyy Z-asemalta. Muutama rivi
ohjeita käyttöön.
Dune 2 -pelin asennus käynnissä.
Mausteen keräämistä Arrakis-planeetalla.
1990-luvun pelien grafiikkaa. "House
Atreides"
Dune II - The Battle for Arrakis
Dune 2, Warcraft, C&C,... Rakenna ja valloita -tyyppisten pelien
perusperiaate ei ole paljoa muuttunut vuosien
saatossa.
Suomalaisen Remedy Entertainmentin Death Rally -pelin
Shareware-version käynnistys.
Death Rallyn päävalikko
Pelaajan ja auton valinta
Kaasua!
Maalissa ykkösenä
Maalissa ykkösenä
Tekstipohjainen kaksipalstainen tiedostonhallinta Volkov
Commander
Archon
Lemmings
Face Off!
Prince of Persia - aikansa klassikko
Prince of Persia
Warcraft: Orcs & Humans
Abuse
Windows 3.11 fwg
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: DOSBox (http://viikonvalo.fi/DOSBox)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
Noto on yksinkertainen työkalu muistiinpanojen ja TODO-listojen
tekemiseen Jollalla.
Noto on
SailfishOS-käyttöjärjestelmässä, eli Jolla-puhelimessa, toimiva
muistiinpanotyökalu, jolla voi tehdä vapaamuotoisia muistiinpanoja tai
listamuotoisia tehtäväluetteloita. Kullekin tehtävälle tai luettelolle
annetaan otsikko, jotka näytetään luettelona ohjelman päänäkymässä.
Ohjelman alasvetovalikosta voi lisätä uusia muistiinpanoja tai
tehtävälistoja. Päänäkymän luettelossa näkyvän muistiinpanon tai
tehtävälistan voi poistaa painamalla sitä pitkään ja valitsemalla
"Delete"-toiminnon. Poistolla on Sailfish-ohjelmien tapaan viiden
sekunnin katumisaika, jonka aikana sen voi perua.
Muistiinpanot ovat täysin vapaamuotoista tekstiä ja soveltuvat hyvin
lyhyiden muistettavien asioiden ylös kirjaamiseen. Tehtävälista
puolestaan koostuu luettelosta muistettavia ja tehtäviä asioita. Kunkin
asian kohdalla on SailfishOS:n Silica-tyyppinen "rastiruutu", eli pieni
sytytettävä "valo", jolla voi merkitä kyseisen tehtävän tehdyksi. Kun
tehtävä merkitään tehdyksi, sen teksti muuttuu samalla himmeämmäksi ja
se putoaa listan loppuun, jolloin tekemättömät tehtävät pysyvät aina
listan kärjessä. Tehtävälista soveltuu hyvin esimerkiksi kauppalistaksi,
johon on helppo merkitä ostoskoriin jo kerätyt tuotteet.
Ohjelman etusivu (cover), eli SailfishOS:n moniajonäkymässä näkyvä
käynnissä olevaa ohjelmaa edustava kuva sisältää kaksi pyyhkäisemällä
käytettävää toimintoa: muistiinpanon ja tehtävälistan lisäämiset.
Ohjelman lähdekoodi on julkaistu GitHub-palvelussa
ja sen lisenssinä on ohjelman about-sivulla ilmoitettu kolmekohtainen
BSD-lisenssi.
Kotisivu
https://github.com/llelectronics/noto
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jolla-puhelimen sovelluskaupasta.
Muita esiteltyjä muistiinpano- ja tehtävätyökaluja
[Emacs Org-mode](Emacs Org-mode)
Tomboy
TiddlyWiki
Noto Jollan sovelluskaupassa
Noton about-sivu
Lisätään uusi muistiinpano
Muistiinpano sisältää otsikon ja tavallista
tekstiä
Tehtäväluettelo sisältää otsikon sekä muokattavan listan tehtäviä.
Kunkin tehtävän kohdalla on "sytytettävä valo".
Tehdyt tehtävät voi merkitä sytyttämällä kyseisen tehtävän kohdalle
valon (laittamalla "rastin ruutuun"), jolloin tehtävän teksti
muuttuu himmeäksi ja se siirtyy listan loppuun.
Noton päänäkymässä lista tallennetuista muistiinpanoista ja
tehtävälistoista.
Noton etusivu, eli cover, SailfishOS:n moniajonäkymässä.
Käytettävissä on kaksi pyyhkäisemällä käytettävää toimintoa:
muistiinpanon ja tehtävälistan lisääminen.
Muistiinpanon lisääminen etusivua
pyyhkäisemällä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Noto (http://viikonvalo.fi/Noto)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
"Mechanical Curator collection" on Yhdistyneen kuningaskunnan
kansalliskirjaston Flickr-palvelussa public
domainiksi julkaisema kokoelma menneiden vuosisatojen kirjoista
automaattisesti digitaaliseksi skannattuja kuvia.
The British Library julkaisi vuoden 2013 joulukuussa
Flickr-palvelussa runsaat miljoona kuvaa, jotka on
skannattu digitaaliseen muotoon kirjaston kokoelmissa olevista 1600-,
1700- ja 1800-luvuilla julkaistuista kirjoista. Kirjaston oman
kertoman
mukaan kuvat ovat syntyneet osana Microsoftin kanssa tehtyä kirjojen
digitointiprojektia.
Microsoft on lahjoittanut digitoidun materiaalin kansalliskirjastolle,
joka julkaisee sen julkiseen käyttöön public domainina.
Kansalliskirjaston British Library Labs -projektin
"Mechanical Curator" käy skannattuja sivuja automaattisesti läpi ja
poimii niistä kuvat. Mechanical Curator myös julkaisee satunnaisen kuvan
kerran tunnissa Tumblr-palvelussa
ja Twitterissä.
Kokoelma kattaa suuren joukon monenlaisia kuvia: karttoja, kaavioita,
kirjojen kuvituskuvia, koristeltuja kirjaimia, värikuvia, maisemia,
seinäkuvia, ornamentteja sekä paljon muuta. Kansalliskirjasto toivoo
yleisön käyttävän kuvia vapaasti ja rohkaisee keksimään niille
uusiokäyttöä sekä
remixaamaan niitä. Myös
Wikimedia
Commons
hyödyntää kokoelmaa Wikipedian kuvittamiseen. Tämän lisäksi
kansalliskirjasto toivoo yleisöltä apua kuvakokoelman organisoinnissa.
Kuvakokoelma sisältää valtavan määrän erilaisista kirjoista
automaattisesti skannattuja kuvia ja kirjastolla on toki tiedossa, mistä
ja kenen kirjoittamasta kirjasta, mistä painoksesta ja miltä sivulta
mikäkin kuva on otettu, mutta niiden luokittelu ja järjestäminen kuvien
sisällön ja aiheen mukaan on valtava työ. Kuvia on jo nyt helppo etsiä
Flickrstä tagien avulla kirjan tai sen tekijän mukaan, esimerkiksi
kuvia sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes
-kirjoista,
mutta kuvien etsiminen sisällön aiheen mukaan on vielä hankalaa. Kuvien
mahdollisimman vapaan julkaisemisen takana onkin yhtenä toiveena, että
suuri yleisö innostuisi auttamaan kuvakaaoksen lajittelussa.
Kansalliskirjasto etsii "uusia ja kekseliäitä tapoja navigoida, löytää
ja näyttää näitä ennenäkemättömiä kuvituksia". Kansalliskirjasto
pyrkii myös julkaisemaan itse vuoden 2014 alkupuolella työkalun kuvien
sisällön selvittämiseen
Joukkouttamisella.
Osa Flickristä löytyvistä kuvista on jo luokiteltu muutamaan hieman
rajatumpaan
kokoelmaan, kuten:
karttoja,
lastenkirjojen
kuvituksia,
science
fictiota,
koristeltuja
kirjaimia
ja jouluaiheisia
kuvia.
Kukin kuva ja siihen liittyvät kuvaukset ja jo olemassa olevat tagit
ovat saatavilla Flickr-palvelun
ohjelmointirajapinnan (API)
kautta. Lisäksi kansalliskirjasto on julkaissut
GitHub-palvelussa vuoden ja kuvien koon mukaan
luokiteltuina tekstimuotoisina tiedostoina kuviin liittyvää tietoa.
Tiedostoissa kullakin rivillä on yhteen kuvaan liittyvät tiedot, kuten
kirjan nimi, painopaikka, sivunumero, linkit Flickr:ssä julkaistun kuvan
eri kokoisiin versioihin ja niin edelleen. Myös tämä data on julkaistu
public domainina.
Kotisivu
http://www.flickr.com/photos/britishlibrary
Lisenssi
Public domain
Linkkejä
Mechanical Curator
Tumblr-palvelussa
Mechanical Curator Twitterissä
British Library Labs
Potretti: Image taken from page 10 of 'Up the
Niger.
Sherlock Holmes ja tohtori Watson: Image taken from page 182 of
'The Memoirs of Sherlock Holmes'
Koristekuvitusta: Image taken from page 225 of 'Jack and Three
Jills. A novel'
Science fictionia vuodelta 1893: Image taken from page 214 of 'The
Angel of the Revolution: a tale of the coming
Terror.
Lastenkirjan kuvitusta: Image taken from page 113 of 'Songs for
Little People.
Kreikan kartta: Image taken from page 20 of 'A History of
Greece.
Koristeltu iso S: Image taken from page 59 of '[The garden of
eloquence, etc.]'
Kuningatar Victoria: Image taken from page 8 of 'The Queen's
Jubilee and Toronto “called back” from 1887 to
1847.
Joulupukki: Image taken from page 17 of 'The Coming of Father
Christmas'
Teknisiä kuvia: Image taken from page 8 of 'A Visit to the
Transvaal, Barberton, Johannesberg and back ... With a
map'
Teksti: Pesasa
Kuvat: The British Library
Source: Mechanical Curator collection (http://viikonvalo.fi/Mechanical_Curator_collection)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:16:01
Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä ohjelmointiin ja muuhun
tekstintuottamiseen.
Git on ohjelmointiprojektien
tai muiden tekstipohjaisten projektien versioiden hallintaan käytettävä
hajautetusti toimiva työkalu. Sen etuina joihinkin muihin
versionhallintajärjestelmiin ovat muun muassa hajautettu rakenne, helppo
rinnakkaisten versioiden tekeminen ja skaalautuvuus pienistä
projekteista jättimäisiin. Git toimii hyvin niin pienissä yhden hengen
yhdellä koneella toteutettavissa tuotoksissa kuin suurissa monen tekijän
ja monen koneen välillä synkronoitavissa projekteissakin.
Git-järjestelmän ohjelmoi alunperin Linus Torvalds Linux-ytimen
versionhallintaa varten tilanteessa, jossa aiemmin käytetyn kaupallisen
BitKeeper-ohjelman käyttö kävi mahdottomaksi ja muut vapaat
versionhallintajärjestelmät eivät hänen mielestään täyttäneet
Linux-projektin vaatimuksia. Sana "git" on brittislangia ja tarkoittaa
ääliötä. Linus on itse sanonut olevansa egoisti, joka nimeää projektinsa
itsensä mukaan: "I'm an egotistical bastard, and I name all my projects
after myself. First Linux, now git."
Git on toteutukseltaan hajautettu
versionhallinta,
joka tarkoittaa sitä, että toisin kuin
Subversionin kaltaisessa keskitetyssä
versionhallinnassa, versioiden ylläpito ja varastointi tapahtuukin
suoraan käyttäjän koneella projektin omassa kansiossa keskitetyn
palvelimen sijaan. Kullakin käyttäjällä on siis oma repository, jossa
projektin tiedostojen versiot ovat tallessa. Tämän takia käyttäjä voi
hyödyntää versiointia myös ilman verkkoyhteyttä. Hajautetun
versionhallinnan kanssa käytössä voi toki olla myös projektiin
osallistuvien yhteinen verkossa oleva repository, jonka kanssa
paikalliset repositoryt synkronoidaan. Hajautetun toteutuksen avulla
käyttäjä voi siis hyötyä versionhallinnan tuomista eduista myös
ollessaan verkon tai keskitetyn repositoryn tavoittamattomissa
esimerkiksi matkan aikana.
Muita Gitin ominaisuuksia ovat esimerkiksi helppo versiohaarojen
(branch) luominen, versiohistorian eheys ja hyvä skaalautuvuus. Gitillä
uusien versiohaarojen tekeminen, vertailu ja yhdistäminen on tehty
tarkoituksella helpoksi, jotta käyttäjän on helppoa tehdä esimerkiksi
erilaisia kokeilevia versioita häiritsemättä päähaaraa (master) tai
muita mahdollisia haaroja. Kokeellisen versiohaaran onnistuessa ja
valmistuessa se on helppo yhdistää (merge) takaisin päähaaraan. Monissa
tilanteissa Git osaa limittää uuden version tiedostoihin tehdyt
muutokset automaattisesti oikein päähaaran tiedostoihin. Vaikeammissa
tapauksissa se pyytää käyttäjää ratkaisemaan ristiriidat käsin.
Ristiriitojen ratkaisemiseen Git osaa ehdottaa käyttäjälle koneelta
löytyviä ohjelmia, kuten Meld. Tarkoituksena onkin,
että esimerkiksi ohjelmointiprojektissa uuden ominaisuuden toteuttamista
varten voidaan luoda oma haaransa, jossa ominaisuus kehitetään valmiiksi
häiritsemättä päähaaraa, minkä jälkeen testattu haara yhdistetään
takaisin päähaaraan.
Versiohistorian eheydellä tarkoitetaan sitä, että aina kun uusi muutos
viedään versionhallintaan (commit), kyseiselle muutokselle lasketaan
tarkistussummana nimi, joka on käytännössä yksikäsitteinen koko
maailmassa. Tarkistussumman laskemiseen käytetään muun muassa kyseistä
muutosta edeltävän muutoksen (tai edeltävien muutosten, jos kyseessä
haarojen yhdistäminen) nimiä, käyttäjän sähköpostiosoitetta, itse
tiedostoja sekä muutamia muita tietoja. Näin kukin muutos on aina
kytketty yksikäsitteisesti edeltäjiinsä eikä muutoshistoriaa voi
jälkikäteen väärentää. Eräs tämän käytännön etu on, että jos saman
niminen muutos löytyy kahden käyttäjän repositoryistä, voidaan olla
varmoja, että kyse on silloin täysin samasta versiosta.
Git soveltuu erityisesti tekstimuotoisen datan versiointiin ja sitä voi
hyvin käyttää ohjelmointiprojektien lisäksi myös esimerkiksi
oppikirjojen
kirjoittamiseen. Myös
tieteellisessä tutkimustyössä on mahdollista käyttää versionhallintaa,
kun tutkijat kirjoittavat yhdessä tieteellisiä artikkeleita.
Tieteelliseen käyttöön onkin kehitetty myös erikoisversio
SciGit, jossa on tarkoituksena yksinkertaistaa
käyttöliittymää ja tuoda paremmin esille tieteellisessä työssä
oleellisia ominaisuuksia ohjelmoinnissa tarvittavien sijaan.
Binäärimuotoisia tiedostoja, kuten kuvia, voi toki myös laittaa mukaan
versionhallintaan, mutta niiden versioiden hallinta, esimerkiksi
rinnakkaisia versioita yhdistäessä, ei ole yhtä suoraviivaista kuin
tekstitiedostoilla. Pelkästään binäärisistä tiedostoista koostuvien
projektien versionhallintaan saattaa löytyä parempiakin työkaluja.
Gitin perustyökalut ovat kokoelma komentoriviohjelmia, joista kukin
tekee oman tehtävänsä. Git-versionhallinnan käyttöön löytyy kuitenkin
myös useita graafisia käyttöliittymiä. Osassa on keskitytty erityisesti
versiohistorian selailuun ja graafiseen havainnollistamiseen, kuten
esimerkiksi Gitin mukana tuleva yksinkertainen gitk tai hieman
"kauniimpi" qgit. Osa taas integroi versionhallinnan komentoja muuten
käytössä oleviin tiedostonhallintaohjelmiin, kuten Windowsiin asentuva
Tortoisegit tai
KDE-ympäristön Dolphin-tiedostoselaimen lisäosana
toimiva kdesdk-dolphin-plugins -paketti. GitX on
puolestaan Mac OS X -ympäristössä käytettävä vapaa graafinen
käyttöliittymä. Myös monet ohjelmointiin käytettävät tekstieditorit,
kuten Eclipse, osaavat käyttää Git-versionhallintaa käyttöliittymänsä
kautta joko suoraan tai lisäosan avulla. Muita graafisia käyttöliittymiä
löytyy sivulta: http://git-scm.com/downloads/guis ja vielä pidempi
lista muita käyttöliittymiä ja työkaluja sivulta:
https://git.wiki.kernel.org/index.php/InterfacesFrontendsAndTools .
Git-versionhallinta osaa olla yhteydessä palvelimella olevaan
repositoryyn useammallakin tavalla, muun muassa ssh-yhteyden tai
http-yhteyden kautta. Palvelinkäyttöä varten on olemassa myös
ohjelmistoja ja valmiita palveluita. Yksi suosituimmista Gitin kanssa
käytetyistä palveluista on GitHub osoitteessa
http://github.com . Vastaavia avoimella lähdekoodilla toimivia
palveluita ja omallekin palvelimelle asennettavissa olevia ohjelmistoja
ovat Gitorius ja Gitlab.
Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuden repositoryjen, niiden tiedostojen,
haarojen sekä historian selaamiseen www-selaimella sekä paljon muita
kehitystyöhön hyödyllisiä toiminnallisuuksia.
Kotisivu
http://git-scm.com/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD, Solaris
Asennus
Git löytyy Linux- ja BSD-järjestelmien paketinhallinnasta. Muille
järjestelmille sen voi ladata ohjelmiston kotisivujen kautta.
Käyttöohjeet
Git Linux.fi:ssä
Git tutorial
Git by example (a little
tutorial)
Git for ages 4 and up
(Youtube) Elokuvan mittainen havainnollinen esitys Gitin toiminnasta
JSXGraph-projektin Git-repositoryn kloonaaminen GitHub-palvelusta
komentorivillä.
Commit-login selaamista. Kukin suoritettu muutos, sen nimi, tekijä,
päivämäärä ja muutoksen kommentti on
selattavissa.
Versiohistorian selaamista Gitk-ohjelmalla.
Qt-pohjainen QGit ja haaroja versiohistoriassa.
kdesdk-dolphin-plugins-paketti integroi Git-komentoja KDE:n
Dolphin-tiedostohallintaohjelmaan.
Versionhallinnan haaran vaihtaminen
Dolphin-lisäosalla.
Versioihin tapahtuneiden muutosten tarkastelua
komentorivillä.
Versioden muutoksia voi tarkastella myös ulkoisilla ohjelmilla,
joita Git osaa ehdottaa automaattisesti.
Meld-työkalun käyttöä muutosten tarkasteluun.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Git (http://viikonvalo.fi/Git)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka
osaa näyttää myös Youtube-videoita.
LLs
Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty
GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja
koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa
soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta
url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta.
Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun
hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun
muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös
url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.
Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää
soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta
toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla
luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja
mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen
asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai
pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin
käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben
mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei
ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.
Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin.
Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä
hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn
Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on
muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka
musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai
näyttöä lukitessa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player
https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi)
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta.
Video
Esittelyvideo ohjelman
käytöstä (Youtube)
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LLs Video Player (http://viikonvalo.fi/LLs_Video_Player)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton
helpottamiseen.
NOOBS, eli New Out of Box
Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle
sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä.
NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä
näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä
valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS
asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä
suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen
valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen
esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä
voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien
käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi
olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa
olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin
yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa
kokemusta tietokoneiden käytöstä.
Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu
SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta
ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman
nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi
NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille
ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on
ladattavissa Raspberry Pi -projektin
lataussivulta kahtena erilaisena
pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää
useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön
erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen
NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20
megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää.
Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan
suoraan verkosta.
Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään
olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa
varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu
yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio
omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille
tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä
vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi
käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin
NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä
shift-näppäintä.
Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat
käyttöjärjestelmävaihtoehdot:
Raspbian (Raspberry Pi:lle sovitettu Debian),
Arch (Arch Linux Raspberry Pi:lle sovitettuna),
OpenELEC (nopea ja käyttäjäystävällinen XBMC-multimediajärjestelmä),
Pidora (Fedora Linux-järjestelmän versio Raspberry Pi:lle),
RISC OS (kevyt ja pieni käyttöjärjestelmä),
RaspBMC (toinen versio XBMC-multimediajärjestelmästä) ja
Raspbian - Boot to Scratch (suoraan ohjelmointia opettavaan
Scratch-ohjelmaan käynnistyvä versio Raspbianista)
Kotisivu
https://github.com/raspberrypi/noobs
http://www.raspberrypi.org/downloads
Lisenssi
BSD (3-clause)
Toimii seuraavilla alustoilla
Raspberry Pi
Asennus
NOOBS on ladattavissa Raspberry Pi -projektin
lataussivulta kahtena
versiona. Kaiken sisältävänä noin 1,4 gigatavun pakettina ja
minimaalisena kaiken tarvittavan verkosta lataavana 20 megatavun
minipakettina.
NOOBS GitHubissa.
NOOBSin latauspaketit Raspberry Pi -projektin
lataussivulla.
Zip-paketin sisältö puretaan
SD-muistikortille.
NOOBSin näyttää käynnistyksen yhteydessä valikon, josta voi valita
asennettavat järjestelmät.
Asennetaan muistikortille Raspbian, eli Raspberry Pi:lle optimoitu
Debian Wheezy.
Järjestelmän kopiointi muistikortille kestää jonkin
aikaa.
Raspbian-paketista löytyy myös Scratch-ohjelma, jolla voi tutustua
helposti ja havainnollisesti ohjelmointiin.
Raspbian asennettuna.
Seuraavilla käynnistyskerroilla oletuksena käynnistyy asennettu
käyttöjärjestelmä. NOOBSin asetuksiin pääsee painamalla
näppäimistöltä shift-näppäintä käynnistyksen
aikana.
Asennetaan OpenELEC-multimediajärjestelmää, joka pohjautuu
XBMC-järjestelmään.
Samalle muistikortille voi asentaa useamman käyttöjärjestelmän.
NOOBS antaa valita käynnistettävän
järjestelmän.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: NOOBS (http://viikonvalo.fi/NOOBS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
Linux Mint on käyttäjäystävällinen ja visuaalisestikin hyvän näköinen
Linux-jakelu.
Linux Mint 16
"Petra" on Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, joka on pyritty tekemään
mahdollisimman miellyttäväksi ja helpoksi käyttää. Helpon
käyttöliittymän lisäksi Linux Mint sisältää jo asennuksessa valmiiksi
muun muassa multimediakoodekit, joita tarvitaan joidenkin epävapaiden
tiedostoformaattien näyttämiseen ja kuuntelemiseen. Linux Mintin
versiossa 16 on keskitytty erityisesti ohjelmien vakauteen ja
toimintavarmuuteen. Linux Mint on ollut Distro
Watch -sivuston seurannassa jo pidempään
suosituimpana Linux-jakeluna. Linux Mint 16 on asennettavissa neljänä
erilaisena versiona, jotka sisältävät oletuksena eri käyttöliittymät:
Cinnamon, Mate, KDE ja Xfce.
Cinnamon on käyttöliittymä, joka alunperin kehitettiin vaihtoehtoiseksi
käyttöliittymäksi Gnome 3 työpöydälle Gnome Shell- ja
Unity-käyttöliittymien tapaan. Gnome Shellin kehityssuunta ei
miellyttänyt Linux Mintin kehittäjiä vaan he halusivat pitäytyä
perinteisemmässä työpöytäkäyttöliittymässä paneeleineen. Sittemmin
nykyiseen versioon 2.0 mennessä Cinnamon on kehittynyt itsenäiseksi
työpöytäympäristöksi, joka ei tarvitse alleen enää täyttä
Gnome-työpöytää, vaikka hyödyntääkin Gnomen tekniikoita ja kirjastoja.
Myös ikkunanhallinta, asetustyökalu (control panel) sekä
tiedostojenhallintatyökalu ovat haarautuneet omiksi versioikseen
alkuperäisistä Gnome-työpöydän vastaavista. Esimerkiksi
tiedostonhallintana Cinnamon käyttää Nautiluksesta haarautunutta Nemoa.
Cinnamonin ikkunointi osaa monen muun nykyisen työpöytäympäristön tavoin
asetella ikkunan käyttämään puolikkaan tai neljänneksen näytöstä
raahaamalla ikkunan johonkin neljästä reunasta tai neljästä kulmasta.
Tämän lisäksi Cinnamonissa on kuitenkin erikoisuutena mahdollista
"napsauttaa" ikkuna näytön reunaan tai kulmaan niin, että muut ikkunat
eivät suurennettaessa peitäkään reunaan napsautettua ikkunaa vaan
täyttävät vain lopun osan näytöstä. Näin esimerkiksi jonkin seurattavaa
tietoa sisältävän ikkunan, kuten chat-ikkunan, voi asettaa vaikka näytön
oikeaan reunaan kapeana pystyikkunana ja käyttää loppua osaa näytöstä
normaalin työtilan tavoin.
MATE puolestaan on toinen työpöytäympäristö, joka syntyi Gnome 3
-työpöydän tulon myötä. Gnome 2:n käyttöliittymää kaipaamaan jääneet
jatkoivat jo pysähtyneen Gnome 2:n kehittämistä omaan suuntaansa nimellä
MATE. Samaan tapaan kuin Cinnamonin työkalut ovat periytyneet Gnome 3:n
vastaavista, sisältää MATE työkaluja, joiden juuret ovat Gnome 2:ssa.
Esimerkiksi tiedostonhallintaa hoidetaan Nautiluksesta haarautuneella
Cajalla. Sekä Cinnamon että MATE ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten
vapaa ja avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmistojen kehityksen viemisen
omaan suuntaan, kun ohjelman virallisen tahon valitsema suunta ei
miellytä.
Kolmantena työpöytävaihtoehtona Linux Mint tarjoaa jo aiemmin Viikon
VALOna esitellyn KDE-työpöydän. Neljäs vaihtoehto
oletuksena asentuvaksi työpöytäympäristöksi on kevyeksi vaihtoehdoksi
tarkoitettu Xfce. Kukin työpöytävaihtoehdoista on ulkoasultaan ja
käytettävyydeltään viimeistellyn oloinen sekä johdonmukainen.
Linux Mint tarjoaa käyttöliittymästä riippumatta järjestelmän ylläpitoon
ja sovellusten asentamiseen selkeät työkalut sekä laajan kirjon
sovelluksia, kuten musiikkisoitin Banshee, web-selaimet
Firefox ja Chromium,
LibreOffice-toimistopaketin,
VLC-mediasoittimen,
GIMP-kuvankäsittelyohjelman,
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman sekä lukuisia
muita ohjelmia. Mikä työpöydistä käyttäjää eniten miellyttääkin, Linux
Mintin asentamalla saa itselleen toimivan ja helpon järjestelmän.
Kotisivu
http://linuxmint.com/
Lisenssi
Ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
Asennuslevyn (dvd) iso-kuvat ovat ladattavissa Linux Mintin
kotisivujen kautta. Kuvasta voi tehdä käynnistyvän dvd-levyn tai
usb-tikun. Tarjolla ovat 64- ja 32-bittiset versiot kaikilla
neljällä käyttöliittymällä. Osasta asennuslevyistä on tarjolla
erikseen versiot, jotka eivät sisällä muun muassa epävapaita
mediakoodekkeja.
Linux Mint 16 Cinnamon-työpöydällä.
Muutamia ohjelmia auki Cinnamon-työpöydällä. Banshee-musiikkisoitin
integroituu paneeliin ja on ohjattavissa sitä kautta vaikka ohjelman
pääikkuna suljettaisiinkin.
Cinnamon-työpöydällä voi käyttää useampaa virtuaalityöpöytää,
joille ohjelmia voi jaotella ja joita voi lisätä ja poistaa
helposti. Työpöydät saa näkyviin ruudukkona helposti viemällä hiiren
vasempaan ylänurkkaan.
Järjestelmän asetukset on koottu selkeästi luokiteltuina yhteen
työkaluun. Ohjelmistohallinnasta voi asentaa ohjelmia, jotka on
luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan
kategorioihin.
Linux Mint 16 KDE-työpöydällä.
KDE:n järjestelmäasetukset, Dolphin-tiedostonhallinta sekä
VLC-mediasoitin.
Linux Mint 16 MATE-työpöydällä.
MATE-työpöydän Control Center. Samat ohjelmistohallinta ja Banshee
ovat käytettävissä kuin
Cinnamon-työpöydälläkin.
Linux Mint 16 Xfce-työpöydällä.
Asetuksia ja Gimp-kuvankäsittelyohjelma.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Linux Mint 16 (http://viikonvalo.fi/Linux_Mint_16)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin
Internet-tietosanakirja.
Wikipedia on yhteisöllinen projekti, joka
tuottaa joukkouttamista
(crowdsourcing) hyödyntäen
erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja
muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada
kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä.
Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka
tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita.
Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on
matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä
hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina
toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä
kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia
287 eri kielellä.
Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus
usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein
epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin
ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen
pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä
lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä.
Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian
sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on
helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus
lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata
esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja
tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on,
että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain
muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten
viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa
tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun
liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden
arvioimiseen.
Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin
kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden
sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan
versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita
herättävät aiheet, kuten
evoluutiota ja profeetta
Muhammadia käsittelevät
artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin
esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät
muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.
Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön
kehitettyä avoimen lähdekoodin
Mediawiki-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet
tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön
tuottamista.
Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka
sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien
tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen
CC-BY-SA-lisenssillä
ja/tai GNU Free Documentation License
(GFDL)
-lisenssiä.
Wikipedian perustivat Jimmy
Wales ja Larry
Sanger 15. tammikuuta 2001.
Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon
Wikimedia-säätiö (Wikimedia
Foundation).
Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään
Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten
Wiktionary-sanakirjaa,
Wikinews-uutissivustoa,
Wikiquote-sitaattiarkistoa,
Wikibooks-wikikirjastoa,
Wikiversity-virtuaaliopistoa.
Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään [Wikimedia
Commons](Wikimedia Commons "wikilink")-palvelua, josta löytyy suuri
kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.
Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten
lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että
Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja
pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi
Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä
keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja
käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien
ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.
Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että
poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen
Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta
varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia
voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa
esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan
toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota
he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla
palvelimillaan.
Kotisivu
http://www.wikipedia.org/
Lisenssi
Tekstit:
CC-BY-SA
/
GFDL,
Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä
Wikipedian etusivu ja linkkejä useisiin
kieliversioihin.
Suomenkielisen Wikipedian etusivu. Suositeltu artikkeli ja
ajankohtaisia aiheita.
Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä
wikitekstinä.
Sivun muutoshistoriasta näkee kaikki sivuun tehdyt muokkaukset ja
versioita pystyy vertailemaan pareittain.
Lähdeviitteet ovat tärkeä osa luotettavaa
Wikipedia-artikkelia.
Wikipediaa on 287 kielellä. Kuvassa armeniankielinen
sivu.
Osittain suojattu englanninkielinen
Evolution-artikkeli.
Wikipediaa eri kielillä ja sen
sisarprojekteja.
Wikipedia-artikkeli voi sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi
valokuvia, piirroskuvia, karttoja ja
tietolaatikoita.
Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä
wikitekstinä.
Wikipedian artikkeli Wikipediasta. Sivun yläreunassa on Wikimedian
varainkeruuvetoomus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Wikipedia (http://viikonvalo.fi/Wikipedia)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava
musiikinsoitto-ohjelma.
Banshee on
musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja
videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista
verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa
ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella
podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella
äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina,
jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla
Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.
Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen
tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata
kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan.
Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä
ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla.
Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä
soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi.
Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa
albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin
haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.
Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti
Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa
kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta.
Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja,
jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.
Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden
säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa.
Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla
työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet
erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu
käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja
jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä
ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja
albumin tiedot sekä kansikuvan.
Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä
tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat
podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia
yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi
myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai
ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen
integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan
voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä
helposti.
Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana
osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä
lisää muun muassa Librivox-palvelusta ja
Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet
Archive-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen
ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen
käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi
esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.
Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa
Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten
tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin
ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen
liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien
musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä
massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien
joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen
lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.
Kotisivu
http://banshee.fm
Lisenssi
MIT/X11
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille
alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.
Bansheen perusnäkymä. Banshee koettaa etsiä levyjen kansikuvia
ensin tiedostosta itsestään, sitten sen kansiosta ja lopuksi
erilaisista Internet-lähteistä.
Banshee näyttää haluttaessa vain soivan kappaleen
tiedot.
Banshee yksinkertaisessa ulkoasussa.
Kappaleita voi valita soittojonoon, josta Banshee soittaa niitä
lisäämisjärjestyksessä.
Soittojonoa voi järjestellä raahaamalla. Jonoon voi lisätä
kappaleita käsin lisäämisen lisäksi myös muilla perusteilla, kuten
arvostelun mukaan.
Banshee integroituu sitä tukevien työpöytäympäristöjen paneeliin
äänenhallinnan yhteyteen.
Banshee näyttää tilattujen podcastien
jaksot.
Ääni- ja video-podcasteja luetteloiva Miro Guide on integroitu
Bansheen verkkomedia-osuuteen.
Amazonin mp3-kaupassa voi asioida suoraan
Bansheella.
Internet Archive (archive.org) on suoraan selattavissa
Bansheella.
Internet Archiven äänikirjahaku.
Monte Criston kreivi kuunneltavana kappaleittain suoraan Internet
Archivesta.
Konserttitallenne Internet Archivesta.
Nettiradioiden kuuntelua Bansheella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Banshee (http://viikonvalo.fi/Banshee)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
LXDE (Lightweight X11 Desktop
Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt
avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin
puolet XFCE:n vaatimasta
keskusmuistin määrästä.
Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen,
jossa on alun perin ollut Windows
XP.
Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli
Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa
työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu
kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on
vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on
niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio.
32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska
32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman
vähemmän
muistia kuin
64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4
Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.
Testikoneen kokoonpano:
Suoritin
Intel Core 2 6300 1,9 GHz
Keskusmuisti
1 Gt
Levy
200 Gt
Näytönohjain
Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller
Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta.
Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla.
3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti.
Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen
jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.
LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös
Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole
kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla
asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi.
Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva
Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa
muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa
Linux-jakeluissa.
Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole
ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä
Unity eikä niin futuristinen kuin
KDE. Kun Windows XP korvataan toisella
käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on
merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei
ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin
lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa
toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n
tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows
XP:n
tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.
LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen
ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos
on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin
kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki
samat ohjelmat.
Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä.
Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa
tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen
sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja
taulukkolaskimena Gnumeric.
Vertailun
mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt.
Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on
muistia vain 512 Mt.
LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:
PCManFM, tiedostoselain
LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
LXSession Lite, istuntomanageri
LXSession Edit, istunnon muokkaus
LXAppearance, teemanvalitsin
LXLauncher, 7 — 10 tuuman
ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
Openbox, ikkunamanager
GPicView, kuvankatselin
LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan
sovellukset kokonaisuudeksi
LXTerminal, pääte
XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai
dataprojektorin
LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset
LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi
LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa
nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen
mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä LXDE:täkin vähemmän muistia
käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi
esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on
Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista
vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.
Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa,
saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.
Kotisivu
http://lxde.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat
käyttöjärjestelmät
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
Käyttöohjeet
LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita.
Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin
puutteellisesti suomennettu.
Lubuntun ohjeet
(englanniksi)
Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun
sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows
XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.
Lubuntun LXDE-työpöytä: Firefox, tiedostonhallinta ja
musiikkisoittimen paneeliin integroitu
hallinta.
Abiword-tekstinkäsittely ja
Gnumeric-taulukkolaskenta
Lubuntun Software Center, eli ohjelmistopakettien asennustyökalu,
sekä musiikkosoitin.
Asentamalla lubuntu-restricted-extras
-paketti alkavat multimediat toimia.
Youtube toimii HTML5-tilassa
Automaattiset päivitykset toimivat kaikille
Ubuntun asennusjärjestelmän kautta asennetuille sovelluksille.
Tehtävienhallinta näyttää suorittimen
kuorman ja muistin käytön
CD-levyjä kirjoitetaan Xfburnilla
Näyttöjen asetukset LXRandR:lla
Valikon kohdista saa työkaluvihjeen
Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. Nettiyhteys WiFI:n kautta ja LXNM.
Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon
asennettu työpöytäympäristö LXDE. LXNM näyttää mitä tukiasemaa WiFI
käyttää.
Tiedostoselain PCManFM
LXAppearance säätää ulkoasua
Lisätietoja
YLEn ruotsinkielinen toimitus asensi
LUbuntun
Youtubessa
esittelyvideo Lubuntu
13.04:stä (englanniksi (vai onko australian murretta))
Kevyiden työpöytäympäristöjen muistin käytön vertailu,
englanniksi
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman
Source: LXDE (http://viikonvalo.fi/LXDE)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman
pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen
säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.
Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien
tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta
riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien
ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi
valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun
käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat
pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä,
joiden suhteista esimerkiksi
tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole
tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen
tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon
säilytettäväksi.
OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla
OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman
pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin,
yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii
tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen
jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi
mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.
OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella
käyttöliittymällä,
WebDAV-protokollaa käyttämällä
taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti
palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox
tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on
saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille.
OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun
tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille
suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä
esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti
yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli
tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.
Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää
sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin
esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat
ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää
sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä
OpenDocument-muotoiset (ODF)
tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa
tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös
muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa.
OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä
aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.
Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko
tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa
ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja
Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia
verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat
kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla
palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä,
jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud
tarjoaa kalenterit myös standardissa
CalDAV-muodossa, jolloin ne on
helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja
kalenteriohjelmiin.
Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös
yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin
selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa
osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla
CardDAV-protokollalla eri
laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät
näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.
OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä
käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä
tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata
useita RSS- ja
Atom-muotoisia uutisvirtoja
kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja,
joita voi halutessaan muotoilla
Markdown-syntaksilla.
Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä
erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.
OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä
apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs
tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin
tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä
luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin
soittamiseen selainkäyttöliittymässä.
OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi.
Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva
palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on
mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai
MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa
aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa
ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin
yritys tarjoaa OwnCloudia myös
palveluna.
Kotisivu
http://owncloud.org/
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows
Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta.
Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille
openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja
asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti
web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli
selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja
asennuksen suorittava ohjelma.
Linkkejä
Demo
Videoita
OwnCloud 6 -esittely
OwnCloudin sisäänkirjautumissivu.
Ensimmäinen sisäänkirjautuminen toivottaa käyttäjän tervetulleeksi
ja antaa linkkejä asiakasohjelmiin sekä
ohjeisiin.
OwnCloudin tiedostonäkymässä on oletuksena valmiiksi kansiot
asiakirjoille, musiikille ja kuville.
Sisäänrakennettu PDF-katselin osaa näyttää PDF-tiedostot varsin
hyvin.
Documents-kansioon tallennettuja ODT- ja
PDF-tiedostoja.
ODT-tiedoston katselu suoraan selaimessa.
Käyttäjän omat asetukset. Valittavissa muun muassa suomen
kieli.
Palveluun ladatut kuvat näytetään kansiorakenteen mukaisesti
gallerioina.
Gallerian kuvia voi selata.
Uutisvirtalukijaan voi tallentaa RSS- ja Atom-syötteitä ja lukea
niitä kootusti.
Yhteystietoja voi muokata ja selata. Niitä voi myös tuoda ja viedä
vcf-muodossa, joten yhteystietojen tuonti esimerkiksi GMailista
onnistuu helposti.
Kalenterisovellukseen voi tehdä useampia kalentereita, joihin voi
syöttää tapahtumia. Kalentereita voi käyttää CalDAV-standardilla
muilla laitteilla ja ohjelmilla.
Kalenterin käyttäminen on helppoa ja yhteystietoihin syötetyt
syntymäpäivät näkyvät kalenterissa.
Musiikkisovellus näyttää musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn
mukaan järjestettyinä. Minimaalinen soitto-ohjelma soittaa
tiedostoja suoraan palvelimelta.
Tehtävälistaan voi syöttää tehtäviä, niiden määräaikoja sekä
leimoja. Tehdyt tehtävät voi merkitä rastilla suoritetuiksi. Listaa
voi järjestellä usealla tavalla sekä suodattaa leimojen
mukaan.
Taustalla ODT-tiedosto muokkaustilassa, edustalla asiakasohjelman
asetusten syöttäminen.
Valitaan paikallinen kansio OwnCloudiin
synkronoitavaksi.
Synkronoitu kansio KDE:n
Dolphin-tiedostonhallinnassa.
ODT-tiedosto editoitavana. Tiedoston voi jakaa toisen käyttäjän
kanssa ja antaa hänelle muokkausoikeuden.
apps.owncloud.com-palvelusta voi ladata lisää sovelluksia
OwnCloudiin.
Synkronointiasiakas suorittanut
synkronoinnin.
Asiakasohjelma käynnistyy automaattisesti ja näyttää työpöydällä
ilmoituksia, kun synkronointia tehdään.
Ylläpitäjän näkymässä voi laittaa sovelluksia päälle ja
pois.
Kaksi käyttäjää muokkaa samaa ODT-tiedostoa yhtä aikaa. Toinen
käyttäjä on tiedoston omistaja ja toinen on saanut sen
muokattavakseen jaettuna tiedostona.
Muistiolla voi kirjoittaa tekstitiedostoja. Halutessaan voi käyttää
Markdown-syntaksia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ownCloud (http://viikonvalo.fi/ownCloud)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa
suoraan www-sivulle.
SVG-edit on kokonaan
www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector
Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma.
SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat
osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset
versiot osaavat näyttää SVG-tiedostot suoraan.
Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin
paljon Inkscape-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa
on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa
valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä
värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen
hallinta.
SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi,
mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää
peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita
sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen
valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten
nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja
elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä
reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi
siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata.
Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi
koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä
loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai
piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.
SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa
SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla.
Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia
selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla
SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen
kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy
kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi
tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen
avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan
palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös
rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen
välilehteen tallennettavaksi.
Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa
ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden
tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.
Kotisivu
http://code.google.com/p/svg-edit/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selain
Ohjelman perusnäkymä, johon piirrettynä kaksi
peruskuviota.
Kuvaolioita voi valita, siirtää, kiertää ja
skaalata.
Monikulmion piirtäminen.
Kuvion sivuja voi taivutella.
Ohjelmasta löytyy luokiteltu valikoima erilaisia valmiita
kuvioita.
Piirtokuvioita voi järjestellä tasoille.
Aktiivisen tason valinta.
Kuvaa on mahdollista muokata suoraan
SVG-koodina.
Valikosta löytyvät uuden kuvan luominen, kuvan avaaminen tai
kuvakomponentin tuominen, kuvan tallentaminen ja sen vienti
PNG-kuvaksi, kuvakirjasto sekä kuvan ja ohjelman
asetukset.
Chromium-selaimella ohjelman 2.6-versio antaa tallennettaessa
SVG-koodin, jonka voi kopioida ja tallentaa esimerkiksi
tekstieditorilla.
Taustaruudutus sekä "wire-frame"-tila.
Piirroselementtejä voi koostaa ryhmiksi ja niiden päällekkäisyyden
järjestystä voi muuttaa hiiren oikean näppäimen takaa tulevalla
kontekstivalikolla.
Piirroselementtejä voi tasata toistensa ja kuvan
suhteen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SVG-edit (http://viikonvalo.fi/SVG-edit)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille
ja -tableteille.
Open Camera on
kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei
löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet
saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä
toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on
vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen
SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still-
että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää
"selfieiden" ottamiseen.
Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista
säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä
toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle
taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti.
Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu
näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka
jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti.
Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia
tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella
sormella nipistämällä.
Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita
asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen,
teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai
kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten
mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin
asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"),
joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka
suoristaa vinossa otetut kuvat. Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista
tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa
on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien
sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen
GPS-toiminnon avulla.
Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä
tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.
Kotisivu
http://opencamera.sourceforge.net/
F-Droidissa
Playssa
Lisenssi
GNU GPLv3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid-palvelusta
tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata
ohjelman Nokia Storesta.
Open Camera automaattiasetuksilla, automaattisen salaman
kanssa.
Tarkennusasetukset asetettuna
makrotilaan.
Auto-stabilise-valinta mittaa laitteen asennon puhelimen tai
tabletin omilla antureilla ja oikaisee otetun kuvan vaakasuoraan
automaattisesti.
Kasvontunnistus tarkentaa kuvan automaattisesti
kasvoihin.
Laitteen äänenvoimakkuusnappuloita voi käyttää laukaisijana,
zoomina tai valotuksen säätämiseen.
Ohjelmasta löytyy lukuisia valmiita kuvausasetuksia automaattisen
tilan lisäksi.
Väriefekteistä löytyy muun muassa
"sketch"-asetus.
Väriefekteistä löytyy muun muassa
"seepia"-asetus.
Auto-stabilise oikaisee automaattisesti vaakasuoraan vinossa otetut
kuvat.
Auto-stabilisella oikaistu kuva.
Makrotilassa otettu kuva.
Makrotilassa otettu kuva.
Seepiakuva
Sketch-kuva
Teksti: oma nimimerkki
kuvakaappaukset: kuvien tekijän nimimerkki
Source: Open Camera (http://viikonvalo.fi/Open_Camera)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.08.2015 - klo:23:11
Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.
Midori on kevyt ja
nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa
useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja
sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.
Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla
sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen
Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi
nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin.
Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat
erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän
tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin
toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä
muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän
tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.
Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan,
jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori
sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen
avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin
samanlainen kuin vastaava työkalu
Chromium-selaimessa.
Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten
mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla.
Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle
tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta
klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo
uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa
valitun uutisen sisältö.
Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana,
jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen
käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita,
vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa
selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin
Chromium-sovelluksia.
Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia
ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on
Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli
versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.
Kotisivu
http://midori-browser.org/
Lisenssi
GNU LGPL v2.1+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai
BSD-jakelun pakettilähteistä.
Midorin kotisivu Midorissa KDE-ympäristössä.
Midorin oletushakukone on Duck Duck Go.
Midorin valikko löytyy ikkunan oikeasta yläkulmasta samaan tapaan
kuin esimerkiksi [Chromiumissa](Chromium) ja
Chromessa.
Inspect-työkalulla voi tutkia www-sivun sisältöä ja
toimintaa.
Midorin toimintaa voi muokata lisäosilla.
RSS-lukijalisäosaa voi käyttää RSS-virtojen
seurantaan.
Osoitekenttää voi käyttää hakukenttänä ja valita tarjolla olevista
hakukoneista. Myös auki olevien välilehtien välillä vaihtaminen
onnistuu osoitekenttään kirjoittamalla.
Myös hakukentän oletushakukonetta voi
vaihtaa.
Midori on oletusselaimena esimerkiksi
ElementaryOS:ssä.
Midori-selain Windowsissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Midori (http://viikonvalo.fi/Midori)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon
organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.
TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty
taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja,
jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin
soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken
taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi
sijoitella myös sisäkkäin.
Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia
taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten
tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja
yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään
tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita,
kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty
ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi
uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena
taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi
upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen
mukaisesti taulukoista muodostuva puu.
Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi.
Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo
luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa
solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä
kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti
uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa
olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti
insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja
sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava
solu ja painamalla delete-näppäintä.
Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen
esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä.
Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja
alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti
taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan
valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä
"kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin
puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista
asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia
listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa
perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti,
jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä
taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.
Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo
muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä
sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä
ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin,
eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon
järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai
laskevasti.
Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee
tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi
kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.
Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri
soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa.
Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät
arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden
mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä
havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred,
työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta
voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on
lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät
suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella
henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät,
niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla
työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa
tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti.
Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.
Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla
käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä.
Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja
ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa
käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan
täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen
yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö
jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen
solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy
pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse
sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on
toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden
rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.
Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja
tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös
tulostaa PDF-tiedostoiksi.
Kotisivu
http://treesheets.com
Lähdekoodit: https://github.com/aardappel/treesheets
Lisenssi
Zlib-lisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X (beta)
Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta
Käyttöohjeet
Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin
on helppo tutustua.
Video
Youtube-video
ohjelman käytöstä.
Sisäkkäisiä taulukoita TreeSheetsin
tutorialissa.
Solujen ulkoasun ja koon muokkausta. Taulukoiden asettelun
erilaisia yhdistelmiä tavallisesta taulukkonäkymästä
puumaisiin.
Yksittäinen taulukon solu zoomattuna.
Muotoiluja ja kuvia.
Hierarkkinen lista taulukoista
muodostettuna.
Sama lista puumaisella esityksellä ja vertikaalisella
otsikoinnilla.
Puumainen esitys, horisontaalisella
otsikoinnilla.
Taulukon sisältöä voidaan muokata transponoimalla, sarakkeiden tai
rivien mukaan järjestämällä, vaihtamalla hierarkian tasoja keskenään
tai muodostamalla hierarkiasta "litteä"
taulu.
TreeSheetsin käyttöä erilaisin tavoin.
Esimerkkinä taulukko henkilöstöstä.
TreeSheetsin laskentatoiminnallisuuden käyttöä yksinkertaisiin
laskuihin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TreeSheets (http://viikonvalo.fi/TreeSheets)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
'''Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan
vanhemmallekin tietokoneelle. '''
Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi
Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on
mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös
vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti
käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia
toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia:
Firefox, Chromium,
Midori. Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut
Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän
mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman
keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja
ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.
Microsoft Windows
XP
-käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset,
päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä
käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat
useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen
hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen
Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto
määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien
ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin
käytettävissä olevan rahan mukaan.
Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia
erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn
tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin
käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen
hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät
eivät tee ihmeitä.
Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti
ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt
käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään
miellyttävä käyttöliittymä.
Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu
käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä.
Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on
kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan
ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi
samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi
paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on
käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti,
jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin,
versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista
helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö
tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja
turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi
luokiteltuja vaihtoehtoja.
Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi
kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella
niin kutsutulla live-CD:llä tai
live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan
tyypillisesti Internetin kautta CD- tai
DVD-levykuvina, jotka ovat
.iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai
DVD-levylle taikka vaihtoehtoisesti
USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta
asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin
käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle
kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia
käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa
Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan
työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.
Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu
Suomen sivuilta. Käynnistyslevyn
voi vaihtoehtoisesti tehdä myös
USB-tikulle, jolloin
samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen.
Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää
huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin
määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.
Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän
laajalti käytettyyn Ubuntu-jakeluun. Niihin on
tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun,
mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse
käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin
kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille
luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta
riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä
jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun
aikana, kun Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu
versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden
versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta
saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei
tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos
järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa
päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi
versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön
suositellaan pitkään tuettuja versioita.
Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja
tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki
niille on asennettavissa helposti Ubuntun
ohjeiden
mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita,
joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.
Lubuntu
Lubuntu on erittäin kevyeksi tarkoitettu
rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä
LXDE-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman
kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on
Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.
Kotisivu
http://lubuntu.net/
Lataussivu
https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu
Käyttöliittymä
LXDE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord,
Gnumeric)
Nykyinen versio
Lubuntu 13.10
Seuraava versio
Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Xubuntu
Xubuntu on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen
yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä
on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi
XFCE. Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä
asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on
palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista
sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa,
mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.
Kotisivu
http://xubuntu.org
Lataussivu
http://xubuntu.org/getxubuntu/
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord,
Gnumeric)
Oletuksena sentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka)
Xubuntu 13.10
Seuraava versio
Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka)
Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Linux Mint - Xfce-versio
[Linux Mint](Linux Mint 16) on Ubuntuun perustuva, mutta
Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä
on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio
käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu,
oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat
jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa
muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän
alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa
käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean
alakulman ilmoitusalueen.
Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen
tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat
multimediakoodekit.
Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
http://www.linuxmint.com/download.php
Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka)
Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka)
Seuraava versio
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan toukokuun lopulla 2014
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan
Linux Mint - MATE-versio
Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto
Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina
olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän
toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon
Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine
palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.
Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu
versio.
Kotisivu
http://www.linuxmint.com
Lataussivu
http://www.linuxmint.com/download.php
Käyttöliittymä
MATE-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice
Oletuksena asentuva www-selain
Firefox
Nykyiset versiot
Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka)
Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka)
Seuraava versio
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)
Julkaistaan toukokuun lopulla 2014
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan
Elementary OS
ElementaryOS on kevyeksi ja selkeäksi
tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman
Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac
OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä
versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.
Kotisivu
http://elementaryos.org/
Lataussivu
http://elementaryos.org/
Käyttöliittymä
Pantheon-työpöytä
Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta
haluamansa.
Oletuksena asentuva www-selain
Midori
Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras
Nykyinen versio
Elementary OS 0.2 "Luna"
Seuraava versio
Elementary OS 0.3 "Isis"
Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun
jälkeen.
Esittelyvideo
Introducing Luna
Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää
hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu
tutuksi -wikikirjaa.
Asennus-CD:n käynnistäminen käynnistysvalikosta live-tilaan.
Samalla voi valita käytettävän kielen ja
näppäimistöasettelun.
Xubuntun live-CD käynnissä. Järjestelmää voi käyttää sellaisenaan
tai aloittaa asennuksen työpöydällä olevalla
kuvakkeella.
Lubuntun työpöytä.
Xubuntun työpöytä.
Linux Mintin XFCE-version
työpöytä.
Linux Mintin MATE-version
työpöytä.
Elementary OS:n työpöytä ja ubuntu-restrected-extras -paketin
asennus.
Elementary OS asennettuna vuoden 2008 Asus
EeePC-miniläppäriin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Kevyet Linux-jakelut (http://viikonvalo.fi/Kevyet_Linux-jakelut)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon
aikana.
PurpleDock on
yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin
toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla
GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan.
Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien
perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja
musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin
ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää
laitteen kanssa naputtelua.
Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman
vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin
voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena
teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä
mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden
oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.
Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin,
kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli
puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi
puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin
lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on
kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita
etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen
puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa
painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja
toimintojen tiedot.
PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin
muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä
tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen
räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko
PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman
ylimääräisiä häiriöitä.
Kotisivu
http://pfdock.purplefoto.com/
Google Play
-sivu
F-Droid-sivu
Lähdekoodit GitHubissa
Lisenssi
Apache2-lisenssi
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidilla tai Googlen
Play-kaupasta.
PurpleDock vaaka-asennossa.
PurpleDock pystyasennossa.
Asetuksista voi valita muun muassa 24 tunnin näytön ja nopeuden
yksiköt.
Ikonien ja tekstin värin voi valita muutamasta valmiista
vaihtoehdosta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PurpleDock (http://viikonvalo.fi/PurpleDock)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio
suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.
Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa
2014. LTS tarkoittaa pitkään tuettua
versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin
julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä.
Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical, lupaa
tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta
julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka
sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi
asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi
helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille
oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin
edelleen.
Myös suomenkielinen Finnish
Remix on saatavilla.
Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen
kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja
viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on
esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu
Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta
Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan
kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.
Uutta Ubuntussa
Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen
seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on
parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin.
Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti
näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä
ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä,
eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei
käytetä koko näytön kokoisena.
Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori
vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös
itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien
kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa
Ubuntu-puhelimissa.
Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen
Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8,
Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja
Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin
julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.
Ubuntu Touch
Ubuntu Touch tarjoaa
kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen
sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.
Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä
tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö
työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille
laitteille.
Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset
Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta
myöhemmin tänä vuonna.
Rinnakkaisjakelut
Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko
joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä
rinnakkaisjakeluita.
Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat
toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen.
Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä.
Saatavilla ovat:
Ubuntu Unity-työpöydällä,
Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
Ubuntu GNOME vaihtoehtoisella
GNOME-työpöydällä,
Koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu
Edubuntu,
Kevyellä XFCE-työpöydällä varustettu Xubuntu
Erittäin kevyellä LXDE-työpöydällä varustettu
Lubuntu,
Multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu
Studio,
Kotiteatterisoittimeksi sopiva
Mythbuntu,
Kiinalaiseen kulttuuriin mukautettu Ubuntu
Kylin
Palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu
Server
Hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core,
tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion
erikoistarkoituksiin
Kubuntu 14.04 LTS sisältää KDE 4.13 -työpöytäympäristön, jonka
mukana tulee muun muassa uusi sovelluskauppa ja viestintäparannuksia.
Ubuntu GNOME 14.04 LTS sisältää aidon GNOME 3 -kokemuksen niille,
jotka jäivät sitä kaipaamaan Ubuntun siirryttyä oman näköiseensä
Unityyn. Uusia sovelluksia ovat muun muassa sää, kartat, valokuvat ja
musiikki.
Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat
teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0,
Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.
Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä
viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core,
Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME,
Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki
riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään
ehtii päivittää.
Mikä Ubuntu valita?
Ubuntu Suomi tarjoaa pikaoppaan
Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla
erityisesti jotain rinnakkaisversiota:
Mikäli tietokone on valmistettu 2007 tai myöhemmin, valitse tuorein
Ubuntu 14.04 LTS
Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, mutta
RAM-keskusmuistia on 1GB tai enemmän, valitse tuoreimman Ubuntu
14.04 LTS:n 32-bittinen versio joka toimii vanhemmillakin
tietokoneilla – näytönohjaimen tulee kuitenkin tukea OpenGL 2.0
-standardia
Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, ja
RAM-keskusmuistia on alle 1GB, tai jos joka tapauksessa halutaan
kevyin mahdollinen vaihtoehto, valitse Lubuntu 14.04 LTS
Nykyiset Ubuntu-käyttäjät
Ubuntu 12.04 LTS:n tuki jatkuu vuoteen 2017 asti. Nykyisille 12.04 LTS
-version käyttäjille aletaan tarjota päivitystä 14.04 LTS:ään
heinä-elokuussa 2014, kun päivitetty 14.04.1-versio julkaistaan
asennusmediasta.
Muuta
Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen
leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla
kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään
Trusty Tahr, eli Luotettava
Tari (puolivuohi). Ubuntu 12.04
LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70, ja
myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero
18:na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista
kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa
keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.
Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille
puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain
yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin
käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön
lisäksi.
Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)
Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä
Asennus
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen
Käyttöohjeet
Ubuntun
käyttöopas
Kokeile
Ubuntun käyttöä selaimella
Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and
business
Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of
choice
Ubuntu Suomen
lehdistötiedote
Ubuntun Unity-työpöytä
Firefox ja LibreOffice
Sovelluskauppa ja näytön asetukset
Unity 8 -kuvakaappaus Nexus 4 -puhelimesta
Teksti: Tjyrinki
kuvakaappaukset: Tjyrinki
Source: Ubuntu 14.04 LTS (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_14.04_LTS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja
ääninäytteitä.
Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia
ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative
Commons -lisensseillä niin, että
niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää
lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen
taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto
mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi
äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien
palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi
valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä:
CC0,
CC-BY tai (epävapaa)
CC-BY-NC. CC0 antaa
luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä
itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin
tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita.
CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin
CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag
cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen
lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta
klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun
muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien
määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden
käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät
lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun
lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata
itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun
suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta
myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.
Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja
ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan
ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten.
Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille.
Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain
sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on
käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että
yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää
käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä
helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat
lähdemaininnat omiin tuotoksiin.
Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden
täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä
on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet
luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä
palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu
lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille
musiikkikappaleille.
Kotisivu
http://freesound.org
Lisenssit
CC0,
CC-BY,
CC-BY-NC (epävapaa
lisenssi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä
Mustarastas
Sonar
Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: Freesound.org (http://viikonvalo.fi/Freesound.org)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle
esimerkiksi palvelinkäyttöön.
JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina
runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä.
Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa,
mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js
käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta
varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista
toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.
Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana
ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen
(event-driven)
ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne
on toteutettu
asynkronisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai
verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden
valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai
verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään
valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös
nimitystä "non-blocking I/O".
Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään
sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse
palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen
kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia
yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa
mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.
Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan
ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä
http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa
lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien
asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged
Modules). Monet selainpäässä käytetyistä
JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa.
JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa
se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan
käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.
Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös
interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen
komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien
laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä
tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten
muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.
Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on
NodeCopter. Node.js:lle on toteutettu
moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone
2.0
-nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa
ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden
kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.
Kotisivu
http://nodejs.org/
Lähdekoodit
https://github.com/joyent/node
Lisenssi
MIT (osalla käytetyistä kirjastoista muita
lisenssejä)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js
on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta.
Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin
julkaistu versio.
Käyttöohjeet
Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen
Node.js:llä
(Jaakko Salonen)
JavaScript-puutarha
Teach Yourself Node.JS in 10
Steps
Felix's Node.js Beginners
Guide
How To Node
The Node Beginner Book
Node.js:n käynnistys ja nodejs.org:sivuston etusivulta kopioitu
Hello, World -esimerkki liitettynä suoraan
komentoriville.
Nodejs.org-sivuston etusivu.
Lyhyt funktio ja sillä tehtyä laskentaa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Node.js (http://viikonvalo.fi/Node.js)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
JFractionLab on yksinkertainen ohjelma murtolukujen ja niillä
laskemisen harjoittelemiseen.
JFractionLab on hyvin yksinkertainen ohjelma murtolukujen
harjoittelemiseen. Valittavissa on 14 erilaista tehtävätyyppiä, joista
kahdeksan ensimmäistä harjoituttaa murtoluvun käsitettä ja kuusi
jälkimmäistä niillä laskemista. Murtoluvuista harjoitellaan muun muassa
niiden muodostamista, vertailua, laventamista, supistamista,
murtolukujen muuntamista sekaluvuiksi ja takaisin sekä desimaaliluvuiksi
muuntamista. Laskutoimituksista harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua,
kertolaskua sekä jakolaskua murtolukujen ja kokonaislukujen kanssa.
Laskutoimituksissa harjoitellaan tarvittaessa myös laventamista ja
supistamista sekä sekaluvuiksi muuntamista. Ohjelma pitää kirjaa kunkin
tehtävätyypin oikein vastatuista tehtävistä.
Kussakin tehtävätyypissä murtoluvut on havainnollistettu sektoreina
taikka suorakaiteen osina. Esimerkiksi laventamisissa ja supistamisissa
tämä havainnollistaa hyvin, miten väritetty sektori pysyy yhtä suurena
vaikka jako-osien määrä muuttuu.
Ohjelmaa ei valitettavasti ole käännetty suomeksi. Kielivaihtoehtoina
löytyy saksa, englanti, espanja, ranska, italia ja portugali.
Desimaalilukuja käsittelevien tehtävien kohdalla ohjelma hyväksyy sekä
suomalaisen desimaalipilkun että monissa maissa käytössä olevan
desimaalipisteen. Tästä huomaavaisesta toteutuksessa lienee kiittäminen
ohjelman saksalaista alkuperää.
Kotisivu
http://jfractionlab.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Se löytyy myös joidenkin
Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Ohjelma vaatii toimiakseen
Java-ympäristön.
Tehtävävalikko
Ensimmäisessä tehtävätyypissä valitaan hiirellä klikkaamalla oikea
määrä osia.
Supistamisen harjoittelua.
Murtolukujen vähennyslasku aloitetaan laventamalla saman
nimisiksi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JFractionLab (http://viikonvalo.fi/JFractionLab)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien
muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.
ShareLaTeX
soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä
yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota
käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko
sharelatex.com-sivuston tarjoamana
palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda
useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan
jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös
muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien
yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia
yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua
lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.
ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä.
Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva
LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan
LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa
näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei
päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen
painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja
lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa
reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella
sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia.
ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä
LaTeX-komentojen täydennystä.
Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai
lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin
zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos
sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä
voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle
koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen.
Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen
on helpompaa.
Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai
julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n
kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu
kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin
tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa
tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla
heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen
muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt
ja milloin.
ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä
tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa
Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle
koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että
projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin
tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa
kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.
Kotisivu
https://www.sharelatex.com/
Lähdekoodi
https://github.com/sharelatex/sharelatex
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet / palvelimet
Asennus
Ohjelmaa voi käyttää palveluna
ShareLaTeX sivustolla tai asentaa
omalle palvelimelle.
ShareLaTeX-palvelun etusivu.
Paikalliselle koneelle asennetun ShareLaTeX-palvelun
kirjautumissivu.
Uuden projektin aloittaminen.
ShareLaTeX opastaa käyttöliittymän käyttöä ensimmäisen projektin
avaamisen yhteydessä.
Projektinhallintapaneeli, tekstieditori ja
pdf-esikatselu.
Projektin jakaminen muille käyttäjille.
Kaksi käyttäjää muokkaa tekstiä yhtä aikaa. Toisen käyttäjän
kursori näkyy vihreänä. Projekti käännetään esikatseltavaksi pdf:ksi
"Recompile"-nappia painamalla.
Muutoshistorian tarkastelu.
Editorille on valittavissa useita erilaisia
väriteemoja.
Käyttäjätilin asetuksia. Muun muassa editorin teema ja oikoluvun
kieli.
Editori osaa myös ehdottaa
LaTeX-komentoja.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ShareLaTeX (http://viikonvalo.fi/ShareLaTeX)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
OsmAnd on OpenStreetMap-karttoja käyttävä avoimen lähdekoodin kartta-
ja navigointisovellus Androidille..
OsmAnd on varsin monipuolinen karttasovellus Android-laitteisiin ja
toimii hyvin myös SailfishOS-alustalla. Sitä voi käyttää sekä online-
että offline-karttojen kanssa. Ohjelma käyttää
OpenStreetMap-projektin tarjoamia vapaata
karttadataa. Tarvittavan alueen kartat voi ladata valikkojen kautta
laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Tämä toisaalta nopeuttaa
karttojen käyttöä ja on toisaalta hyödyllistä myös ulkomailla, missä
runsas verkkoliikenne voi tulla kalliiksi. OpenStreetMapin
offline-kartat ovat kompaktissa vektorimuodossa ja ovat hyvin ajan
tasalla. OsmAndia on mahdollista käyttää myös navigaattorina, jolloin se
laskee reitin lähtöpisteestä määränpäähän ja antaa reittiohjeet sekä
visuaalisina että ääniohjeina. Käytettävät äänet ja kielet ovat
ladattavissa laitteeseen samaan tapaan kuin kartatkin.
Ohjelmalla on kolme erilaista näyttötilaa kartoille: pohjoinen ylös,
kulkusuunta sekä kompassi. Ensimmäisessä kartta on aina asemoitu niin,
että pohjoinen on kartan yläreunassa. Toinen vaihtoehto seuraa käyttäjän
liikettä GPS:llä ja pitää kulkusuunnan aina eteenpäin. Kolmannessa
tilassa ohjelma tunnistaa laitteen asennon laitteen sisäisellä
kompassilla ja suuntaa kartan niin, että kartan pohjoinen on todellisen
pohjoisen suuntaan. Viimeinen vaihtoehto sopii erityisesti tilanteeseen,
jolloin ollaan liikkeellä esimerkiksi kävellen. Ohjelma osaa myös
näyttää kartat erikseen yö- tai päivätilassa. Yötilassa karttojen
väritys on sellainen, ettei se häikäise tai muuten häiritse hämäränäköä.
Asetusta voi vaihtaa käsin tai sen voi laittaa toimimaan automaattisesti
valoisuusanturin perusteella.
Ohjelmalla voi tehdä paikka- ja reittihakuja osoitteen tai paikan tyypin
perusteella ja hauissa voi hyödyntää OpenStreetMapin ja
Wikipedian tarjoamaa dataa ja kiinnostavia
paikkoja (POI, Points Of Interest). OpenStreetMapin data sisältää muun
muassa tietoa kaupoista, ravintoloista, huoltoasemista,
majoituspaikoista, museoista tai vaikka pankkiautomaateista. Wikipedian
kautta saadaan myös tietoa vaikkapa nähtävyyksistä. Kiinnostavat paikat
voidaan näyttää myös kartalla tyypin mukaan. Ohjelma tukee jonkin verran
alueesta riippuen myös julkisen liikenteen hakuja, eli käytännössä osaa
ainakin näyttää linja-autopysäkkien sijainteja. Haettaessa kohteen
tyypin perusteella, esimerkiksi kauppaa, ohjelma näyttää listan
löydetyistä kohteista lueteltuna etäisyyden mukaisessa järjestyksessä.
Kunkin kohteen kohdalla on lisäksi pieni aktiivisesti päivittyvä nuoli,
joka osoittaa suunnan, jossa kohde sijaitsee.
Ohjelman navigointiominaisuutta voi käyttää erikseen auto-, pyöräily tai
kävelyasetuksilla, jolloin OpenStreetMapin kartoista osataan valita
parhaiten soveltuvia reittejä. Ohjelmalla voi tallentaa muistiin
kuljetut reitit GPX-tiedostona tai online-palveluihin. Kuljettuja
reittejä ja kiinnostavia voi ladata myös suoraan OpenStreetMap-palveluun
palvelun kehittämistä varten.
Ohjelmaan on ladattavissa myös joitain lisäosia, jotka laajentavat sen
toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi etäisyyslaskuri, audio- ja
videomuistiinpanot sekä esteettömyyteen liittyvät toiminnallisuudet.
OsmAndin käyttöliittymä on osittain käännetty suomeksi, mutta käännös on
joiltain osin vielä kesken, joten valikoissa saattaa esiintyä myös
englanninkielisiä kohtia.
Kotisivu
http://osmand.net/
Lataus
https://f-droid.org/repository/browse/?fdid=net.osmand.plus
(F-Droid)
https://play.google.com/store/apps/details?id=net.osmand (Google
Play)
Lähdekoodi
https://code.google.com/p/osmand/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa Google Playn tai
F-Droidin kautta.
OsmAnd ja OpenStreetMap
http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OsmAnd
Ohjelman ensimmäinen käynnistys kysyy, halutaanko ladata
offline-karttoja.
Karttojen lataaminen.
Karttojen lisäksi ladattavissa on myös äänipaketteja joko
tallenteina tai teksti puheeksi -toiminnolla sekä Wikipedian
paikkatietoa.
Karttatietoa on paketteina ladattavissa alueittain ympäri
maailmaa.
Ohjelman selkeästä päävalikosta pääsee suoraan karttaan,
hakutoimintoon, suosikkipaikkoihin sekä
asetuksiin.
Asetukset
Karttanäkymä ja GPS-sijainti.
Yleinen karttanäkymä kompassin mukaan
suunnattuna.
Kartalla näkyvät ominaisuudet. Näkymän ominaisuudet voi valita
neljän eri pikavalinnan mukaan: yleinen karttanäkymä sekä auto-,
pyöräily- ja kävelytila.
Kartalla näytettävät kiinnostavat kohteet.
Osoitehaku
Ohjelman autolle laskema reitti, reitin pituus ja arvio
ajoajasta.
Lista sijainnin lähellä sijaitsevista ruokakaupoista, niiden
etäisyyksistä ja suunnista.
Vaiheittainen reittiohje kohteeseen.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OsmAnd (http://viikonvalo.fi/OsmAnd)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:13:01
Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.
Enntangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla
liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman
tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen,
käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi
säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen.
Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo,
kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö.
Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin
tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla
myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä
järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita
kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista.
Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut
JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.
Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat
säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva.
Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa
otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan
yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia
voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta
voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin
Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat
automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa
tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin
Entangle voi käyttää sitä.
Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva
irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren
ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja
pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi
rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.
Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin
digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat
monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman
käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että
siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.
Kotisivu
http://entangle-photo.org/
Lisenssi
GNU GPL v3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan
Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.
Entanglen perusnäkymä. Oikealla otettu kuva (tai
live-esikatselukuva), vasemmalla asetukset ja alhaalla lista
otetuista kuvista.
Käytettävän kameran valinta, jos kamera on kytketty ohjelman
käynnistämisen jälkeen tai jos yhdistettynä on useampia
kameroita.
Lisää asetuksia. Osa ei ole valittavissa tällä
kameralla.
Ohjelman asetuksia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Entangle (http://viikonvalo.fi/Entangle)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla
lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.
Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia
[Creative Commonsin](Creative Commons) vapaalla
CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat
Yleisradion omaa tuotantoa 1920—1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja,
että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti
yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä.
Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää
toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta
tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan
lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.
Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta
toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta,
rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä
henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan
tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia
radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on
tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta.
Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan
tuottamana palveluna.
Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä
suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu
melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä
esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa
tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä
kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle
lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.
Kotisivu
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat)
https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives –
Yle Arkisto -tilistä)
Lisenssi
CC-BY
Käytetyt arkistokuvat
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/
Yle Archives - Yle Arkisto
-kuvavirta.
Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuhetta
1936.
Yleisradion Porin lyhytaaltoasema,
1954.
Mannerheimintie, Ruotsalainen teatteri ja Stockmannin tavaratalo,
1946.
Yleisradion toimitalo (radiotalo),
1930.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Arkistokuvat: Yle
Source: Ylen arkistokuvat (http://viikonvalo.fi/Ylen_arkistokuvat)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.
Ohjelmalla voi
harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä
opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita
harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai
alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo.
Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita
käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä
ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan
karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä
monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia,
pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.
Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein,
sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat
oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.
Ohjelma on osa KDE-työpöytäympäristöön liittyvää KDE
Education Projectia. Näin ollen se on saatavilla
ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä.
Ohjelmasta ei ainakaan kokeiltaessa ollut valitettavasti suomenkielistä
versiota. Maantieteellisiä tietoja harjoitellessa kannattaa varmistaa
tietojen ajantasaisuus myös muuta kautta, jos on epävarmuutta
esimerkiksi maiden nykyisistä rajalinjoista.
Kotisivu
http://edu.kde.org/kgeography/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta.
BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman
paketinhallinnan kautta.
Karttoja voi tutkia. Klikkaamalla hiiellä maata tai aluetta,
näkyviin tulee sen nimi, sen pääkaupungin nimi sekä
lippu.
Valittavissa on useita karttoja maista ja
alueista.
Testiin voi valita halutun määrän satunnaisia
kysymyksiä.
Kysytään Euroopan maita kartalta.
Kuusi kysymystä kahdeksasta on vastattu oikein. Yhteenvedosta
näkyvät annetut vastaukset sekä oikeat
vaihtoehdot.
Monivalintakysymyksiä: pääkaupungille maa. Minkä maan pääkaupunki
on Praha?
Monivalintakysymyksiä: maalle pääkaupunki. Mikä on Bulgarian
pääkaupunki?
Monivalintakysymyksiä: lipulle maa.
Monivalintakysymyksiä: maalle lippu.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KGeography (http://viikonvalo.fi/KGeography)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun
hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita
paikoilleen raahaamalla.
Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden
opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin
ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle
Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin
ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita
ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat
palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni
ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia
ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa
tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet
ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden
operaatioihin ja vertailuihin.
Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää,
käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden
liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla
voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään
kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena
esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti
Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko
valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia
hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita
hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat
toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan
taustakuvan.
Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi
taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä
satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin
hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat
reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida
tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen
hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan
ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja
katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.
Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran
peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa
vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan
tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin
tekeminen ovat mahdollisia.
Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi.
Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa
Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla
CC-BY-SA-lisenssillä.
Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on
sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä
kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat
ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.
Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi
koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita
käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.
Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4.
Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä.
Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben
Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu
Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on
julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source
Code
License:lla
ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen
lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon
käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä
ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on
tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden
mukaan.
Kotisivu
http://scratch.mit.edu
Scratch 2.0:n lähdekoodi
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan
kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
Lähdekoodista ja
lisensseistä
Ohjelmointia Scratchin
kanssa, suomenkielinen opas
(Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)
Peliohjelmointia
Scratchilla
Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun
Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista"
-ikkuna.
Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen
ohjelma.
Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä,
ihmisiä, esineitä yms.
Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti
voi piirtää oman.
Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi
tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään
pienempiä.
Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja
animaatioita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Scratch (http://viikonvalo.fi/Scratch)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.
C:geo on laitteen
GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee
verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja
auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.
Geokätköily
(engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään
geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään
GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole
välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot
kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan
jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu
vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon
kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)
C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien
kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien
kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen
tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon
aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä.
Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä
suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen
hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden
etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon
käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä.
"Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin
hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai
hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen
koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana
ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta
toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain
tietyn tyyppisiin geokätköihin.
Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus,
tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena,
etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin
tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä.
Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista,
kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa
klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön
suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai
löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta,
jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen
tietokoneella.
Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella
olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa
nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla
asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan.
Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat.
Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä
OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja
Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat
offline-kartat.
Kotisivu
http://www.cgeo.org/
F-Droid
Play
Lisenssi
Apache 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai
Googlen Play-kaupasta.
Lisää tietoa
Geokätköilystä
Sähköinen opas ohjelman
käyttöön
(englanniksi)
Aloitusnäkymä
Lähimmät geokätköt
Geokätkön tarkemmat tiedot
Kätkön pitkä kuvaus
Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan
ja etäisyyden näyttävää kompassia.
Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla
etäisyydellä.
Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan
merkittyinä.
Kartalta valitun kätkön tiedot.
Hakutoiminto toimii monilla eri
hakukriteereillä.
Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston
tunnukset.
Monia muita asetuksia.
Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai
OpenStreetMap-projektin karttapohjat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: c:geo (http://viikonvalo.fi/c:geo)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja
piilottaa tarpeen mukaan.
Yakuake on
terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun
käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta
valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen
painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken
ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että
pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä,
että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva
terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja
Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin
toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän
Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.
Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri
välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden
järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa
näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka
tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien
välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen
ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki
pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.
Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita
voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.
Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta,
sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata
terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.
Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on
Tilda.
Kotisivu
http://yakuake.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa
KDE-työpöytä)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.
Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön
leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen
komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen
vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden
komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren
rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla
nimillä.
Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä
painamalla.
Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50
prosenttiin.
Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä
pienennetty.
Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta
alakulmasta.
Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin
värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita
teemoja ja ladata niitä lisää.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Yakuake (http://viikonvalo.fi/Yakuake)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.
Gwenview on
kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä.
Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se
osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot,
peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot.
Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen
toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko
yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka
tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.
Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa
viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa
olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja
kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä
voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin
Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina.
Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se
toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut
tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin
Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja
kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa
ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla.
Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota
voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.
Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu
pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja
kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli
esimerkiksi Samba-yhteyden
(SMB) tai
ssh-yhteyden kautta
(SFTP).
Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai
MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer
Protocol,
Media Transfer
Protocol).
Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme
välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä
muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset.
Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä
erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla
napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella
kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP,
Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa
useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai
niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai
panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import,
export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen
median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko
työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon
muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia
sarjatyönä.
Kotisivu
http://gwenview.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.
Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot
ja kirjanmerkit.
Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina.
Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta
alakulmasta.
Kuvan metatiedot.
Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
Kuvanäkymä.
Kuvanäkymä kokoruututilassa.
Selausnäkymä kokoruututilassa.
Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n
tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain
toisessa ohjelmassa.
Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista
kalenterin.
Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin
esimerkiksi tulostamista varten.
Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut
vientilisäosat.
Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn
sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa
tarvittaessa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Gwenview (http://viikonvalo.fi/Gwenview)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava
Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden
suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.
Tails on kehitetty
Ingogniton
seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja
tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä
jota Edward Snowden
käyttää
(samoin kuin Snowdenin
yhteistyökumppanit).
Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon
kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää
salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on
otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan
kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden
usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu
tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä
mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös
kryptattu ja lisäksi tavalla
joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun.
Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä
yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa
selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa
vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta
lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn
viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole
kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi
mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.
Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole
välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä,
Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista
tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa
salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka
päivä eri paikasta.
Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset
Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa
ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö
mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä
vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan
suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä
saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin
jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää
luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko
asennus itse.
Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor
jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään
verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin
pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden
lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata
samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei
selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon
tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu
toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.
Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan
ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen
kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön
suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen
olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät
ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.
Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö.
Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun
kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä
juurikaan huomaa.
Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa
omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun,
mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin
tehdä DVD-levylle tai
muistitikulle
Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä
olevalla
Tails-installerilla
muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun
tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt
kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.
Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden
USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti
kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.
Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa
mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin
laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla
dmesg | tail -20
Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti
valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen,
ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.
Uusin versio 1.0.1
julkaistiin
10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio
1.1\~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1
julkaistiin 15. heinäkuuta. Tailsin kalenterin
mukaan versio 1.1 on
tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.
Kotisivu
https://tails.boum.org/
Lisenssi
GNU GPL v3+
Toimii seuraavilla alustoilla
i386, AMD64
Asennus
Asennustiedosto noudetaan kotisivulta.
Asennusohjeet
Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.
Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön
Firefox
Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla
IP-numerollaan
Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean
IP-numeron
Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen
webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin,
jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle
taltiolle
Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut
webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa
kiellettyä
Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen
kauan
Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta
saitilleen
Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen
jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä
asetuksia
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti
Source: Tails (http://viikonvalo.fi/Tails)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.
Dolphin on
KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä
tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn
tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon
koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa
paljolti KDE-työpöydän
KIO-slave-järjestelmään (KDE
Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri
protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä
KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file,
ssh-yhteyden yli toimiva
SFTP,
Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli
SMB sekä useat muut
protokollat.
Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se
kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen
tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että
www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta
käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri
KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta.
Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan
selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto,
avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu
sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman
kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin
saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa
kansiokohtaisesti.
Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä
navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla.
Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä
klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä
yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata
lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli
"Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat
kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen
haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten
usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen
selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta
sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa
suoraan infopaneelissa.
Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön
perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin
tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti.
Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin.
Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon
voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva
tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion
vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.
Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa
käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee
käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit
medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon
ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut.
Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla
voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä.
Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata
niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota.
Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa
käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös
ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena
'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia
ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi
tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.
Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä,
jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä
omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis
-tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia
tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida
tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät
hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun
tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan
Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien
mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan
numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen
tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja
tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän
multimedia-asetuksista.
Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta
tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella.
Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja
video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi
käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua
haettavasta tiedostosta.
Kotisivu
http://dolphin.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se
asentuu automaattisesti, jos
KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.
Käyttäjän kotikansio kuvakenäkymällä.
Kuvia sisältävä kansio esikatselukuvilla.
Jaettu näkymä, jossa näkyvissä kaksi erillistä kansiota
rinnakkain.
Puunäkymä ja infonäkymä lisättyinä
sivupaneeleiksi.
Terminaalinäkymä avattuna paneeliksi.
Yksityiskohtanäkymän näytettävien sarakkeiden
valinta.
Verkkonäkymässä ovat selattavissa muun muassa Samba-jaot sekä
multimedialaitteet.
Samba-jakojen käyttö suoraan verkon yli.
Sftp-yhteyden käyttö Dolphinilla.
Zip-paketin sisällön selaaminen suoraan
Dolphinilla.
Iso-levykuva avattu selattavaksi.
Audio-cd:n sisältö esitetään virtuaalisena
tiedostojärjestelmänä.
Usb-tikun selaaminen ja irrottaminen.
Puhelimen sisällön selaamista
mtp-yhteydellä.
Dolphinin hakutoiminnallisuus hyödyntää KDE:n luomaa tietokantaa
levyllä olevista tiedostoista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Dolphin (http://viikonvalo.fi/Dolphin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma
tekstipohjaisella käyttöliittymällä.
Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton
Commander.
Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus,
mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä
hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden
kautta.
Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n
pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee
olla gpm asennettuna.
MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata
sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää,
hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen
insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja
säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin
jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä
yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen
MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä
varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää
ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia
vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää
kuvaa.
Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-,
.tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen
hakemistoa.
X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight
Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun
ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin
Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä
Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista
määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight
Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä,
kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.
Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska
toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne.,
ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin
ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään
ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on
kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä.
Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen
vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.
Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on
useita.
Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy
Wikipediasta.
Kotisivu
https://www.midnight-commander.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version
saa Sourceforgesta.
Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta
Binaries-sivulta.
Käyttöohjeet
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1.
Wikistä löytyy englanninkielinen
käsikirja.
Midnight Commander ja Windows Vista
Midnight Commander Debian GNU/Linux 7:ssa
Tiedostonäkymän kahdessa osassa eri hakemistot. Kapeassa
sarakkeessa tiedostonimiä typistetään.
Kun ikkuna on tarpeeksi iso pitkät nimet mahtuvat näkymään
kokonaisina.
Näkymiä on erilaisia
Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, tässä FTP-palvelimen
hakemisto oikeanpuoleisessa näkymässä.
Tar-tiedoston sisällön voi katsoa
Lisätietoja:
Midnight Commander / MC
Tutorial
An Introduction to the Midnight
Commander
man-sivu
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Source: Midnight Commander (http://viikonvalo.fi/Midnight_Commander)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.08.2015 - klo:20:12
Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.
Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli
punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen
näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää
näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.
Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma
laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa
valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä
punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle
näytölle paremmin sopiviksi.
Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä
tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri
kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi
olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa
punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee
paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri
ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä
rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään.
Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja
Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista
käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu
siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa
myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista
käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta
sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.
Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt
mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan.
Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja
pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista
ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa
koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:
$ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
Käytetään menetelmää 'randr'.
Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen
Maps-palvelulla.
Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren
ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä
on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja
pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä
sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla
ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.
Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin
itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt
kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä
gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka
sisäänkirjautumisella.
Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt
miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten
tilalla on siis valokuvia.
Kotisivu
http://jonls.dk/redshift/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.
Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.
Käyttöohjeet
Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma
toimii ja käyttövinkkejä.
Redhift pois päältä
Värilämpötilaksi pakotettu 3500 °C
Värilämpötilaksi pakotettu 8000 °C
Teksti: Taleman
Valokuvaus: Taleman
Source: Redshift (http://viikonvalo.fi/Redshift)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita
web-käyttöön.
Font Awesome on kokoelma skaalautuvia
yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli
fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta.
Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden
avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen
tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden
käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja
niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti.
CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen
kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei
kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet
eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset
kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".
Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT,
SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää
webbifonttina, eli
linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi
ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös
työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan.
Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla
kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä
valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan
näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen
nimeä.
Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä
tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa
kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä
sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin,
kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä
sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa
on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa
luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa:
fa-5x.
Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina,
kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font
Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi
Bootstrap-komponenttien
kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen
esimerkkisivulta.
Kotisivu
http://fontawesome.io
Lisenssi
Fontit: SIL OFL 1.1
CSS- ja LESS-koodi:
MIT
Dokumentaatio: CC-BY
3.0
Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka
kuuluvat niiden omistajille.
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Esimerkkejä käytöstä
http://fontawesome.io/examples/
Luettelo kaikista kuvakkeista
http://fontawesome.io/icons/
Font Awesomen etusivulla on käytetty fonttia
kuvakkeina.
"Cheatsheet", eli lunttilappu, josta voi tarvittaessa luntata
kuvakkeiden nimet ja unicode-koodit.
Luettelo kaikista käytettävissä olevista kuvakkeista löytyy Font
Awesomin sivuilta.
Esimerkkejä Font Awesomen kuvakkeiden
käytöstä.
Font Awesome toimii hyvin yhdessä vaikka Bootstrap-komponenttien
kanssa.
Kuvakkeita voi käyttää web-käytön lisäksi myös muualla, esimerkiksi
työpöytäsovelluksissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Font Awesome (http://viikonvalo.fi/Font_Awesome)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan
dysleksiasta eli
lukihäiriöstä
kärsivien lukemista.
Tavalliset
kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten
ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään
toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa
kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat
toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi
kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja.
Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.
Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri
kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet
samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja
luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu
alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä"
väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset.
Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja
hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.
OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin
paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös
oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten
Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös
selainlaajennoksena.
OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli
normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi
pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on
käytetty tieteellisissä
tutkimuksissa todettua
tietoa.
Kotisivu
http://opendyslexic.org/
Lähdekoodi
: https://github.com/antijingoist/open-dyslexic
Lisenssi
CC-BY 3.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja
linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa
Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan
kautta.
Muita vastaavia
: Eulexia (SIL-OFL
-lisenssillä)
Opendyslexic.org-sivuston etusivu.
Muissa fonteissa samankaltaisia kirjaimia on koetettu
OpenDyslexic-fontissa muuntaa
erottuvammiksi.
Chrome-selainlaajennos.
OpenDyslexic-monoa voi käyttää tekstieditorissa vaikka
koodaamiseen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OpenDyslexic (http://viikonvalo.fi/OpenDyslexic)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Internet Archive Book Images on laaja kokoelma vanhoista kirjoista
skannattuja public domain -kuvia.
Internet Archive] on amerikkalainen voittoa
tavoittelematon järjestö, joka pyrkii arkistoimaan kirjaston tavoin
Internetin sisältöä tutkijoille ja tuleville polville. Järjestön
tunnetuimpia palveluita on WayBack Machine,
jolla voi etsiä ja selata Internet-sivustojen vanhoja arkistoituja
sisältöjä. Internet-sivustojen lisäksi järjestö arkistoi myös painettua
aineistoa digitaaliseen muotoon skannaamalla tekijänoikeuksista vapaita
kirjoja sähköiseen muotoon. Kirjoja on yli viideltä vuosisadalta.
Internet Archive Book Images on järjestön
Flickr-palveluun koostama kokoelma näistä
sähköiseen muotoon saatetuista kirjoista löydettyjä kuvia. Yli kahdesta
miljoonasta skannatusta kirjasta kuvia on saatu noin 14 miljoonaa,
joista noin 2,6 miljoonaa on jo saatettu julkiseen jakeluun.
Koska skannatuille kirjoille on digitoinnin yhteydessä tehty myöskin
tekstintunnistus, on kunkin kuvan mukaan voitu liittää metatiedoksi 500
sanaa, jotka esiintyvät kirjassa kuvan edellä ja sen jälkeen. Näin
kullekin kuvalle on saatu konteksti, jonka perusteella niitä voidaan
hakea. Flickr-palvelun hakutoiminnossa voi sanahaun rajoittaa kyseisen
tilin jakamiin kuviin, jolloin on helppoa etsiä vaikka kissoihin
liittyviä kuvia.
Kontekstitekstin laajuudesta johtuen hakuihin saattaa tulla jonkin
verran myös ylimääräisiä osumia. Esimerkiksi kissahaun yhteydessä löytyi
myös joukko muiden eläimien kuvia. Samoin tästä syystä kuvien
kuvatekstit eivät useinkaan kerro suoraan, mitä kuva sisältää vaan
tiedon joutuu etsimään itse asiayhteydestä. Jokaisen kuvan Flickr-sivu
sisältää lisäksi tiedot kyseisestä kirjasta sekä linkin sen sähköiseen
versioon Internet Archivessa.
Koska kuvat on skannattu kirjoista, jotka ovat public domainia joko
ikänsä tai lähteensä vuoksi, ovat kuvat vapaasti käytettävissä. Niiden
käyttöehdoiksi on Flickrssä merkitty "No known copyright restrictions".
Kotisivu
https://www.flickr.com/people/internetarchivebookimages/ (Tilin
etusivu)
https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/
(Kuvavirta)
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Muuta tietoa
Internet Archiven
blogi-kirjoitus
BBC:n uutinen
aiheesta
http://blog.flickr.net/en/2014/08/29/welcome-the-internet-archive-to-the-commons/
Internet Archiven esittäytyminen Flickrssä]
Muita vastaavia Viikon VALOja
Ylen arkistokuvat
[Mechanical Curator
collection](Mechanical Curator collection "wikilink")
Flickr: Creative Commons
Wikimedia Commons
Kokoelman kuvavirta.
Lisää kissakuvia
Internetiin.
Maailmankartta
Hakutuloksia hakusanalla
"Turku"
Näkymä Aurajoelta ja Turun
tuomiokirkko.
Lintuja
Rooma
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Internet Archive
Source: Internet Archive Book Images (http://viikonvalo.fi/Internet_Archive_Book_Images)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.
Graphviz piirtään
huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta
tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon,
joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret.
Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri,
muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on
yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä
erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima.
Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee
parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan
kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin
mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu
algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman
toisistaan poikkeavilla tavoilla.
Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa,
kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan
toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa
voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi
Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen
tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä
graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman
automaattisesti tuottamaa dataa.
Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja
ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia
ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja
esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko
kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän
jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden
ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:
digraph G {
rankdir=LR;
A -> B ;
A -> C [style=dotted];
B -> D;
C -> D [style=dashed, dir=both];
C [style=filled];
D [shape=box];
}
Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu
neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria
"->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty
oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse
erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä
sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit
kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on
kasvusuunnaksu määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.
Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi
jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato,
twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat
solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi
erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:
dot - Suunnatut graafit, erityisesti erityisesti puumaiset
syklittömät graafit
neato - Suuntaamattomat graafit
twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on
keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
circo - Ympyrän muotoinen asettelu
fdp - Suuntaamattomat graafit
sfdp - Suuntaamattomat graafit
patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen
puukarttoina.
Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan
graafiteorian tuloksia ja
algoritmeja.
Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi
seuraavasti:
dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png
Tuotettu lopputulos näyttää tältä:
Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista.
Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden
asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden
sijoitteluun yhtenä ryppäänä.
Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko
yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan
kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat
hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että
yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs
tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn
Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.
Kotisivu
http://www.graphviz.org/
Lisenssi
Eclipse Public License
(EPL)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille
alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.
Käyttöohjeet
Ohjelman
dokumentaatiota
Graafien, solmujen ja kaarien
ominaisuuksia
GraphViz for discrete math
students
Yksinkertainen graafi DOT-tiedostona ja siitä käännettynä
kuvana.
Sama hakemistorakennetta esittävä DOT-tiedosto käännettynä neljällä
eri asettelulla.
Aligraafien käyttö ryhmittelyyn
klustereiksi.
Ohjelman mukana tulee joukko erilaisia
esimerkkitiedostoja.
Graphvizia käytettynä tieteelliseen tutkimukseen. Kuvat on
generoitu Python-ohjelmasta käsin.
Debtree-ohjelman tuottama graafi sqlite3-ohjelmapaketin
riippuvuuksista.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Graphviz (http://viikonvalo.fi/Graphviz)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Unsplash on kokoelma vapaasti käytettäviä korkeatarkkuuksisia ja
taiteellisia valokuvia.
Unsplash tarjoaa
täysin vapaaseen käyttöön kokoelman valikoitujen ammattilaisten ottamia
kauniita valokuvia hyvällä tarkkuudella. Kaikki Unsplashin kuvat on
lisensoitu Creative Commonsin täysin
vapaalla
CC0-lisenssillä,
joka antaa täysin vapaat kädet teosten hyödyntämiseen. Kuvia voi selata
suoraan sivuston etusivulta tai pienempinä
esikatselukuvina arkistosta. Kaikki
kuvat ovat erittäin kauniita ja tunnelmallisia sekä riittävän korkealla
resoluutiolla moneen hyödylliseen käyttöön. Kuvat ovat selvästi
taitavien ja ammattitaitoisten kuvaajien ottamia.
Unsplash esittelee palvelusta saatuja kuvia käyttämällä tehtyjä teoksia
Made with Unsplash -osiossaan.
Palvelun takana on Crew, joka tekee
liiketoimintaa toimimalla linkkinä graafista toteutusta tarvitsevien
tahojen sekä ammattitaitoisten osaajien välillä.
Kotisivu
http://unsplash.com/
Lisenssi
CC0
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Etusivu
Kuva etusivulla
Arkisto
Yksittäinen kuva
Vanha kirjoituskone skaalattuna vähän pienemmäksi. Alkuperäinen
koko 3997x2665 pikseliä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Unsplash
Source: Unsplash (http://viikonvalo.fi/Unsplash)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja
kääntämiseen.
Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin
liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon
käytetyt SubRip-tekstitykset, eli
srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri
tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä.
Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä
teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän
tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten
VLC-mediasoitin, osaavat näyttää
erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen
yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista
muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla
muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa
työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon
esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.
Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä
ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä,
jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle.
Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi
muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille
valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia
pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla
haluttua pikanäppäintä.
Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai
tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää
muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.
Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston,
joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen
esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä
näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämäääl
siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse
sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan
aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja
skrollata mieleisekseen.
Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa
äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä
tekstityksen kohdalla mennään.
Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua
oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät
tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten
päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät
tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös
korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä
tekstitysten kestoja.
Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä,
riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että
kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue
tyylittelyitä.
Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte
sulkeissa):
Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
Advanced Sub Station
Alpha
(ass)
BITC (Burnt-in timecode) (txt)
DCSubtitle (xml)
MicroDVD (sub)
MPL2 (txt)
MPsub (sub)
Plain Text Format (txt)
Sami (smi)
SBV (sbv)
Spruce STL (stl)
SubRip (srt)
Sub Station Alpha
(ssa)
Subtitle Editor Project (xml)
SubViewer 2.0 (sub)
Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)
Kotisivu
http://home.gna.org/subtitleeditor/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy
todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.
Ohjeita
Subtitling with Linux
Tutorial
Tekstityksen ajoitusnäkymä ja videon
esikatselu.
Tekstitysten sijainnit ja kestot on merkitty aaltomuotonäkymän
aikajanan päälle lohkoina, joita voi siirrellä ja venytellä
hiirellä.
Tekstin ajoituksen virheet, kuten päällekkäisyydet, näytetään
punaisella korostuksella.
Käännöstilassa ei näytetä tekstitysten ajoituksia vaan rinnakkain
alkuperäisen kielen tekstitykset ja käännetyt
tekstit.
Valikoista löytyy useita tekstitysten tekemistä helpottavia
työkaluja, kuten korvaustoiminto ja
oikoluku.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kaikki löydetyt
ajoitusviheet.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Subtitle Editor (http://viikonvalo.fi/Subtitle_Editor)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Reveal.js on JavaScript-työkalu näyttävien html5-pohjaisten esitysten
tekemiseen.
Reveal.js on
JavaScript-kirjasto, joka muodostaa html5-tiedostona luodusta
esitysmateriaalista näyttävän esityksen. Esitys on näytettävissä ja
selattavissa nykyaikaisella www-selaimella. Reveal.js sisältää muun
muassa hienot esityskalvojen väliset siirtymät, alasivut sekä esittäjän
muistiinpanot. Järjestelmä on laajennettavissa lisäosilla, jotka
mahdollistavat esimerkiksi matematiikan sekä syntaksikorostetun
ohjelmakoodin näyttämisen. Html5-sovelluksena esitykseen voi sisällyttää
myös esimerkiksi ääntä ja videoita audio- ja video-elementeillä.
Paketti sisältää muutaman valmiin teeman ja omia voi tehdä osaamisen
mukaan.
Reveal.js:n käyttäminen suoraan html-tiedostoa muokkaamalla vaatii
käyttäjältä hieman uskallusta lähteä muokkaamaan valmista html-pohjaa.
Yksittäiset kalvot järjestelmässä kirjoitetaan html5:n
section-elementteinä ja kalvojen sisältö on myös html-kieltä.
Halutessaan käyttäjä voi kuitenkin käyttää myös yksinkertaisempaa
Markdown-merkintäkieltä
sisällön kirjoittamiseen.
Perusasennuksena ohjelman Github-sivulta ladataan zip-paketti, jonka
sisältämää index.html-tiedostoa voi muokata haluamansa kaltaiseksi.
Täydessä asennuksessa käytetään lisäksi
Node.js-ohjelmistoa toimimaan paikallisena
palvelimena, johon www-selaimella otetaan yhteys. Täyden asennuksen
etuna perusasennukseen ovat muutamat lisäominaisuudet, joita voidaan
käyttää vain palvelinyhteyden kautta. Näitä ovat muun muassa
Markdown-muotoisen sisällön käyttäminen ulkoisista tiedostoista sekä
puhujan muistiinpanonäkymä. Muistiinpanonäkymä on erillinen ikkuna, joka
voi olla näkyvissä puhujan käyttämän tietokoneen omalla näytöllä
pääikkunan ollessa näkyvissä valkokankaalla. Palvelinasennusta
käytettäessä puhujan muistiinpanot saadaan näkyviin pop-up-ikkunana
painamalla 's'-näppäintä. Puhujan muistiinpanonäkymässä näkyy
pääikkunassa näkyvä kalvo ja siihen liittyvät muistiinpanot sekä
esikatselunäkymä seuraavasta kalvosta. Lisäksi näkymässä on näkyvissä
kello ja kulunutta aikaa näyttävä laskuri.
Reveal.js-esitykset ovat katsottavissa myös mobiililaitteilla ja
esimerkiksi kalvon vaihtaminen iPadilla hoituu pyyhkäisemällä
kosketusnäyttöä.
Reveal.js sisältää oletuksena lisäosat ainakin Markdown-sisällölle,
matematiikan näyttämiseen MathJax-työkalulla, esiintyjän
muistiinpanonäkymän sekä ohjelmakoodin esittämisen
syntaksikorostuksella.
Niille, jotka eivät halua rakentaa esityksiään kirjoittamalla
html-kieltä tekstieditorilla, on tarjolla visuaalinen käyttöliittymä
verkkopalveluna osoitteessa http://slides.com . Palvelu tarjoaa eri
hintaisia ja erilaisia tallennusmahdollisuuksia antavia paketteja.
Ilmainen paketti sisältää hieman levytilaa ja mahdollistaa vain
julkisesti näkyvien esitysten tekemisen. Työkalulla tehdyt esitykset
(html-tiedostot) ovat kuitenkin ladattavissa sivustolta myös omalle
koneelle ja käytettävissä normaalin reveal.js-paketin kanssa.
Kotisivu
https://github.com/hakimel/reveal.js (Lataus ja ohjeet)
http://lab.hakim.se/reveal-js (Demo-esitys)
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet
Asennus
Tarvittavat paketit löytyvät Reveal.js:n Github-sivulta. Työkalua
voi käyttää joko perusasennuksella html-tiedostosta tai täydellä
asennuksella Node.js-palvelimen kautta.
Käyttöohjeet
Reveal.js:n omat ohjeet
Githubissa.
Tutoriaali
aloittelijoille
Esimerkkiesityksiä
Reveal.js:n esimerkkiesityksen etusivu.
Hienoja siirtymäanimaatioita.
Valmiita tyylikkäitä teemoja.
Muokkaaminen html-tiedostona.
Pääikkuna ja esittäjän muistiinpanonäkymä.
Visuaalinen muokkain verkkopalveluna.
Etusivun muokkaaminen visuaalisella
muokkaimella.
Visuaalisessa muokkaimessa on muutamia valmiita
asetteluita.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Reveal.js (http://viikonvalo.fi/Reveal.js)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
PDF-Shuffler on työkalu PDF-tiedoston sivujen järjestelemiseen ja
hallintaan.
Toisinaan
iskee tarve tehdä pieniä muutoksia olemassa oleviin PDF-tiedostoihin.
PDF-Shuffler on yksinkertainen työkalu, jolla voi tehdä muutamia
yksinkertaisia operaatioita PDF-tiedostoille. Ohjelmalla voi yhdistellä
sivuja eri tiedostoista. Sillä voi järjestellä sivuja uuteen
järjestykseen tai poistella välistä tarpeettomia sivuja. Ohjelmalla voi
myös kääntää sivuja toiseen asentoon ja rajata sivuja. Ohjelman
käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Uusia tiedostoja voi ohjelmaan
tuoda joko valikon tai paneelin lisäystoiminnon kautta taikka hiirellä
tiedostonhallinnasta raahaamalla. Sivujen valinta ja järjestely tapahtuu
helposti hiirellä valitsemalla ja raahaamalla. Sivujen poistaminen
puolestaan tapahtuu luonnollisesti valitsemalla poistettavat sivut ja
valitsemalla poistaminen. Lopuksi muokattu dokumentti tallennetaan
uudeksi PDF-tiedostoksi.
Ohjelma hyödyntää python-pyPdf-kirjastoa, joka sisältää
Pyhton-ohjelmointikielellä käytettäviä operaatioita PDF-tiedostojen
muokkaamiseen.
Ohjelman kätevyys on erityisesti siinä, että se tekee vain yleisimmät
muokkausoperaatiot ja varsin suoraviivaisesti sekä helposti, eikä
yritäkään tehdä mitään monimutkaisia operaatioita.
Kotisivu
http://pdfshuffler.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Muutoin
ohjelman voi ladata kotisivun kautta.
PdfShuffler 0.6.0
Kaksi yksittäistä Inkscapella tehtyä sivua lisätty samaan
dokumenttiin.
Useampisivuinen PDF-dokumentti avattuna
PDF-Shuffleriin.
Sivujen siirtäminen raahaamalla.
Sivuja käännetty 90 ja 180 astetta. Sivun rajaaminen
meneillään.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PDF-Shuffler (http://viikonvalo.fi/PDF-Shuffler)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva
Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri
käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.
Free Pascal
kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo
Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.
Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus
Wirth kehitti sen 1960- ja
1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä
ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise
Pascalin mukaan. Pascalia
hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet
Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal
oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle
asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.
Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan
"Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta
Codesta enkä
halunnut muokata.
program byeworld;
begin
writeln('Goodbye, World!');
end.
Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa
ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä,
jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa
ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää
odottamaan Enter-näppäimen painallusta, ja
loppuu vasta sitten.
Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen
ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset
ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät
ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.
Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin
olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat
poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin
helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen
Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana
ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä
puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The
Video
Game,
josta on [http://www.youtube.com/watch?v=-m8v2txY2Ck video traileri].
Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin.
Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä
sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne
taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain
yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi
käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen
ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.
Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy
komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava
oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita
niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.
Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on
tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai
IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.
Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni
ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa.
Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että
disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla
kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso
alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on
väliä, piti tiedostojen nimet korjata.
Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen
kehitysympäristö on Lazarus.
Kotisivu
http://freepascal.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo
GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille
käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin
webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivuilla on paljon ohjeita:
http://www.freepascal.org/docs.var.
Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja:
http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi:
http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita:
http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
Youtubesta löytyy opetusvideoita.
Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma
http://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal,
käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva
IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free
Pascalissa
Lisätietoja
Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: David Monniaux
(CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc03869.jpg)
Source: Free Pascal (http://viikonvalo.fi/Free_Pascal)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:03:01
Tinfoil for Facebook on vaihtoehtoinen, hieman tietoturvallisempi
Facebook-sovellus Android-laitteille.
Tinfoil for Facebook on pieni sovellus, joka muodostaa "hiekkalaatikon"
Facebookin web-käyttöliittymän ympärille. Facebookin omaan
Android-sovellukseen verrattuna Tinfoil for Facebook vaatii huomattavan
paljon vähemmin käyttöoikeuksia. Ohjelma ei pyydä oikeuksia
yhteystietoihin, ei kalenteriin ikä paljon mihinkään muuhunkaan.
Oikeuksia vaaditaan vain verkkoviestintään, tallennuksiin sekä
likimääräiseen (verkkopohjaiseen) paikantamiseen. Näistäkin paikannusta
käytetään vain, jos käyttäjä itse sallii sen ohjelman asetuksista.
Selaimella käytettävään versioon verrattuna erillinen sovellus on
puolestaan miellyttävämpi käyttää. Lisäksi web-näkymää käyttävä
erillinen sovellus suojelee käyttäjää mahdollisilta selaushistorian
urkkimisilta sekä estää Facebookiin kirjautuneen käyttäjän seuraamisen
muilla, Facebook-nappuloilla varustetuilla sivustoilla.
Ohjelman käyttöliittymä sisältää kokoruudun kokoisen web-näkymän, johon
se lataa Facebookin mobiilisivun tai valinnaisesti täyden
työpöytäversion. Web-näkymän lisäksi käyttöliittymään kuuluun ruudun
oikeasta reunasta esiin pyyhkäistävä valikko, johon on koottu muutamia
yleisimmin tarvittavia pikavalintoja, kuten sivun ylälaitaan siiryminen,
sivun päivitys, uutisvirtaan ja ilmoitusnäkymään siirtymiset sekä
päivitysten lisääminen. Lisäksi valikosta ovat valittavissa ohjelman
asetukset sekä sen sulkeminen.
Ohjelman asetuksista voi halutessaan sallia karkean paikannuksen käytön,
sallia linkkien avaamisen sovelluksessa itsessään ulkoisen selaimen
sijaan taikka estää kuvien lataamisen verkkoliikenteen vähentämiseksi.
Nämä vaihtoehdot ovat kaikki oletuksena pois päältä. Asetuksien kautta
ohjelman verkkoliikenteen voi myös halutessaan ohjata välityspalvelimen
kautta.
Tinfoil for Facebook voi toimia ratkaisuna myös paljon huomiota
herättäneeseen keskustelutoiminnallisuuden poistumiseen Facebookin
omasta sovelluksesta, sillä keskustelutoiminto on käytettävissä
web-näkymässä entiseen tapaan. Myös ohjelman huomattavasti pienempi koko
on etu verrattuna "aitoon" Facebook-sovellukseen.
Ohjelman voi asentaa Googlen Play-kaupasta taikka
F-Droid-sovellusvalikoimasta.
Ohjelman huonona puolena F-Droid-palvelu mainitsee sen, että sen käyttö
vaatii kirjautumisen Facebookiin.
Kotisivu
https://github.com/velazcod/Tinfoil-Facebook
F-Droid-sivu
Playssa
Lisenssi
Apache2
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa helpoiten F-Droidin tai
Googlen Playn kautta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Tinfoil for Facebook (http://viikonvalo.fi/Tinfoil_for_Facebook)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.
Bitcoin on
matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin
ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit
eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä
suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan
käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen
toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja
pseudonyymi. Bitcoineilla on
helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on
mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja
vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi
sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.
Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai
tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen
millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan
pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan
liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä
hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku
tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä
kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin
269 euroa.
Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut,
eli transaktiot
("transaction"), ovat julkisia
ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä
julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan
lohkoiksi ("block"), joista
aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block
chain") muodostaa bitcoinien
julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on
laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon
tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille
on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin
varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion
muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen
uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet
tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne
sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska
käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu
bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin
käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän
tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden
vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin
epätodennäköistä.
Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus
("mining"), liittyy suoraan siihen,
miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja
liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat
louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen
vahvistamiseen tarvittavia
tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta
kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan
varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien
vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä
kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan
uudelleen käyttäminen
("double-spending"),
katsotaan mahdottomaksi.
Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät
käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset
voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on
tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka
käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia
sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo
julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden
salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään
julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä
("unspent") varoja. Jokaista
bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite
("address"), johon maksu
lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa.
Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi:
1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw.
Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta
löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista,
joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.
Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta
lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa
lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle
tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana
jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron
maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa
vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti
bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet
jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja
sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent
output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi
("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän
bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää
rahaa yli, loput rahat ohjataan
vaihtorahana ulostuloon, jonka
osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin
käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output")
ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön
uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta:
0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.
Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu
bitcoin.org-sivuston
ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä
palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä
varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on
alkuperäinen Bitcoin Core eli
Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin
Wallet, joka löytyy myös
F-Droidista
nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu
lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka
sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina
käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja
käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään
tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.
Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon
taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että
lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa,
että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja
kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida
säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä
lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin
puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan,
jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana.
Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun
paperilompakkoon, joka on
fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen
käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta
osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen
osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat
voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla
paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta
transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.
Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa
virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä
myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat
itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi
suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien
käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin
avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen
Bitcoin-automaatti,
jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.
Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla,
ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin
on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös
rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa.
Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös
verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle.
Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen
valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia
kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen
virtuaalivaluuttojen
tuloverotuksesta.
Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.
Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin
algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten
Litecoin, Dogecoin ja
Namecoin.
Kotisivu
http://bitcoin.org
Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla
lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla.
Ohjelmia voi etsiä
bitcoin.org sivustolta.
Linkkejä
Bittiraha.fi
Verohallinnon
ohje
How Bitcoin Works in 5 Minutes
(Technical) (Youtube)
How Bitcoin Works Under the
Hood (Youtube)
Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo
(mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista
sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava
QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan
osoitteeseen ennalta määrätyn summan
bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite
ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla
oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo
eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin
F-Droidilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Bitcoin (http://viikonvalo.fi/Bitcoin)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
QRemoteControl on ohjelmisto, jolla mobiililaitetta voi käyttää
tietokoneen kaukosäätimenä langattomalla verkkoyhteydellä.
QRemoteControl on palvelin- ja asiakasohjelmien pari, jonka asentamalla
mobiililaite muuttuu näppäräksi kaukosäätimeksi, jolla voi ohjata vaikka
mediasoittimena tai esityskoneena toimivaa tietokonetta. Palvelinohjelma
löytyy Windows-, Mac OS X- sekä Linux-alustoille ja asiakasohjelmaa voi
käyttää Android-, iOS-, SailfishOS-, MeeGo-, Symbian- ja
BlackBerry-laitteilla, joten laitetuki on varsin kattava.
Mobiililaitteeseen asennettavan kaukosäädinsovelluksen käyttöliittymä
jakautuu neljään näkymään: kaukosäädin, omat kuvakkeet, hiiri ja
näppäimistö. Kaukosäädinnäkymä on erityisesti media- ja esityskäyttöön
soveltuva, sillä se sisältää valmiiksi näissä käytöissä yleisimmin
käytettävät painikkeet, kuten toisto- ja pysätysnappulat,
äänenvoimakkuuden säädön sekä nuolinäppäimet. Näppäimistönäkymä toimii
tavallisena näppäimistönä, josta löytyy useimmin tarvittavat näppäimet.
Ohjelman näppäimistön sijasta voi halutessaan käyttää myös
mobiililaitteen omaa virtuaalinäppäimistöä. Hiirinäkymä toimii
tavallisen kannettavan tietokoneen laattahiiren tavoin. Siinä on lähes
koko näytön suuruinen kosketusalue, jonka reunassa ovat vierityspalkit,
sekä hiiren kolme näppäintä. Lisäksi näkymässä ovat käytettävissä myös
ctrl-, alt- ja shift-näppäimet, joita toisinaan tarvitaan yhtä aikaa
hiiritoimintojen kanssa. Tämän näkymään kaikki napit ovat pohjaan
tarttuvia, jolloin esimerkiksi raahaaminen on helppoa tätä hiirtä
käyttäen. Neljännessä näkymässä on käytettävissä joukko käyttäjän itse
luomia kuvakkeita, jotka suorittavat jonkin käyttäjän palvelinpuolella
määrittelemän komennon tai toiminnon.
Parikseen mobiililaitteessa käytettävä asiakasohjelma tarvitsee
ohjattavalla tietokoneella ajettavan palvelinohjelman, joka kuuntelee
verkon kautta tulevia yhteydenottoja. Palvelinohjelman voi halutessaan
laittaa käynnistymään automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä tai
käynnistää sen itse vain tarvittaessa. Yhteydenotoille voi ja kannattaa
määritellä salasana, joka tarvitaan yhteyden muodostamiseen. Lisäksi
asetuksista voi säätää muun muassa hiiren ja näppäimistön herkkyyttä.
Käyttäjä voi lisätä palvelimen asetusten kautta uusia mobiililaitteella
näkyviä pikakuvakkeita komennoille, näppäinyhdistelmille tai komentojen
yhdistelmille. Palvelimen asetuksista voi myös muokata mobiililaitteen
kaukosäädinnäkymässä näytettävien nappuloiden tuottamia
näppäinpainalluksia.
Kokeilluista asiakasohjelmista Android-versio tuntui toisinaan hieman
nykivältä ja esimerkiksi hiiren käyttö ei ollut aivan sulavaa. Sen
sijaan SailfishOS-alustalla kokeiltuna käyttö oli puolestaan erittäin
sulavaa.
Kotisivu
http://qremote.org/
Lähdekoodi
Palvelin
Asiakas
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Palvelin: Linux, Windows, Mac OS X
Asiakas: Android, iOS, SailfishOS, MeeGo, BlackBerry, Symbian
Asennus
Ohjeet ja linkit asennukseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.
Linkkejä
QRemoteControl - Quick
Demo (Youtube)
@qremote (Twitter)
Palvelinohjelma asennetaan ja käynnistetään tietokoneelle, jota
halutaan ohjata mobiililaitteella.
Ohjelman asetukset saa esiin tehtäväalueella (system tray)
näkyvästä kuvakkeesta. Yhteydenmuodostus kannattaa suojata
salasanalla.
QRemoteControlille voi lisätä myös kuvakkeita itse määritellyille
komennoille.
Kaukosäädinnäkymän napit voi määritellä vastaamaan itse valittuja
näppäimistön painalluksia.
Kaukosäädinsovellus
Jollan-puhelimessa.
Kaukosäätimen ulkoasun säädöt. Valittavissa on valmiita
väriteemoja.
Kaukosäädinnäkymä.
Näppäimistönäkymä.
Hiirinäkymä.
Omat kuvakkeet.
Kaukosäädinnäkymä
Android-tabletissa.
Hiirinäkymä Android-tabletissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: QRemoteControl (http://viikonvalo.fi/QRemoteControl)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
Vokoscreen on helppo ja selkeä työkalu ruutukaappausvideoiden
tekemiseen Linux-alustalla.
Vokoscreenillä
ruutukaappausvideoiden tekeminen onnistuu erittäin helposti. Ohjelman
käyttöliittymä on selkeä, mutta siitä löytyy silti tarpeellisimmat
ominaisuudet ja toiminnot. Ruutukaappausvideot ovat opetuksessa varsin
hyödyllisiä. Niitä voidaan käyttää joko jonkin sovellusohjelman käytön
opettamiseen tai muun tietokoneella tapahtuvan opetuksen tallentamiseen.
Ohjelman asetukset on jaoteltu välilehdille selkeinä ryhminä.
Ensimmäisellä välilehdellä valitaan kaapattavan alueen rajaus,
webkameran kuvan näyttäminen ruudulla sekä suurennuslasitoiminnon
käyttö. Toiselta välilehdeltä löytyvät ääniasetukset, joista valitaan
käytetäänkö äänien hallintaan PulseAudiota vai Alsaa sekä käytettävä
äänilaite. Kolmas välilehti sisältää videoasetukset. Valittavissa ovat
kuvatiheys, videon tallennusmuoto sekä näytetäänkö videolla hiiren
osoitin vai ei. Neljäs välilehti sisältää muita asetuksia, joihin
kuuluvat videotiedoston tallennuspaikka, esikatseluun käytettävän
videosoittimen valinta sekä Vokoscreen-ohjelman näyttämiseen liittyvät
asetukset.
Kaappausalueen rajaamiseen ohjelmassa on kolme vaihtoehtoa: koko ruutu
(fullscreen), ikkuna (window) sekä alue (area). Koko ruudun kaappaus
rajoittuu monen näytön järjestelmässä vain ensisijaiseen näyttöön, mikä
onkin hyvä ratkaisu. Jos alueeksi valitaan ikkuna, ohjelma rajaa
kaappaamisen valitun ikkunan reunojen mukaan ja kaikki tällä alueella
näkyvät muutkin ikkunat näkyvät videossa. Jos ikkunaa siirretään kesken
kaappauksen, myös kaappausalue siirtyy vastaamaan ikkunan uutta paikkaa.
Alueen kaappaamisessa käyttäjä voi itse rajata näytöltä haluamansa
alueen.
Ohjelma tukee webkameran kuvan näyttämistä kaapattavan alueen päällä.
Näin kaapattavaan videoon saadaan myös esiintyjä näkyville helposti.
Webkameran kuvan koko on valittavissa hiiren kakkospainikkeen takaa
tulevasta valikosta. Samoin kaapattavaan videoon voidaan ottaa
mikrofonin kautta mukaan myös ääni. Käytettävä mikrofoni voidaan valita
äänivälilehden asetuksista.
Erityisesti opetusvideoissa voi olla hyödyllistä korostaa esimerkiksi
joitain painikkeita tai valikon valintoja. Tällöin voidaan hyödyntää
suurennuslasitoimintoa, joka näyttää hiiren osoittimen alla olevan
alueen sen vieressä suurennettuna.
Itse kaappaukseen käytettävä käyttöliittymä on varsin selkeä ja koostuu
vain muutamasta nappulasta. "Start" nappula käynnistää videon
kaappaamisen, "Stop" pysäyttää sen ja "Pause" mahdollistaa väliaikaisen
pysäyttämisen ja kaappaamisen jatkamisen samaan tiedostoon. "Play"
nappula avaa kaapatun tiedoston valittuun esikatseluohjelmaan,
esimerkiksi VLC-mediasoittimeen. Lisäksi
käytettävissä on "Send"-painike, jolla videon voi lähettää
sähköpostilla. Vokoscreen näyttää myös työpöydän tehtäväpalkissa
painikkeet "Start"-, "Stop"- ja "Pause"-toiminnoille, jolloin
Vokoscreenin oma ikkuna voi olla kaappauksen aikana minimoituna.
Ohjelman asetuksista kannattaa kokeilla, mitkä säädöt sopivat parhaiten
käytettävälle laitteelle. Esimerkiksi kokeilulaitteella sopiva
kuvatiheys näytti olevan 15 kuvaa sekunnissa. Lisäksi kokeilulaitteella
PulseAudion käyttö näytti aiheuttavan ongelmia äänen ja kuvan
kohdistuksessa, mutta Alsan käyttäminen toimi hyvin.
Vokoscreen käyttää videokaappaukseen ja tallentamiseen
komentoriviohjelmaa nimeltä avconv. Komentoriviltä käynnistettynä
Vokoscreen tulostaakin näkyviin käytetyn avconv-komennon
komentoriviparametreineen. Osaava käyttäjä voi halutessaan kopioida tuon
komennon ja hyödyntää sitä myös ilman Vokoscreeniä esimerkiksi omassa
skriptissä.
Kotisivu
http://www.kohaupt-online.de/hp/
Lähdekoodi
https://github.com/vkohaupt/vokoscreen
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan ainakin Ubuntun sekä Debianin Jessie-version
pakettivalikoimista. Vokoscreenin omilta kotisivuilta voi myös
ladata zip-paketin, johon on paketoitu versiot useammalle Debianin,
Ubuntun sekä OpenSusen versioille.
Kaappausalueen, webkameran ja suurennuslasin valinnat Vokoscreenin
päänäkymässä
Ääniasetukset
Videoasetukset
Muut asetukset
Tietoja ohjelmasta ja linkkejä
Webkameran kuvan saa näkymään kaapattavan alueen
päällä.
Kaappausalueen rajaus työpöydältä
Kaapatun videon esikatselu
VLC-soittimella
Suurennuslasitoiminnolla voi näyttää hiirellä osoitetun kohdan
suurempana.
Vokoscreenin hallintanappulat näkyvät myös työpöydän
työkalupalkissa.
Komentoriviltä käynnistetty Vokoscreen tulostaa käytetyn
avconv-komennon parametreineen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Vokoscreen (http://viikonvalo.fi/Vokoscreen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
Twidere on joustava ja monipuolisesti muokattava Twitter-sovellus
Android-laitteille.
Twidere on Twitterin
omaa sovellusta huomattavasti monipuolisempi ja muokattavampi
vaihtoehto. Twidere tukee useamman Twitter-tilin käyttä samalla
sovelluksella ja uutta viestiä lähettäessään käyttäjä voi valita
käytettävät tilit. Käyttäjä voi kiinnittää ohjelmaan välilehtinä
valittaviksi pikavalinnoiksi haluamiaan viestivirtoja. Oletuksena
tarjolla ovat esimerkiksi käyttäjätilien seuraamien tilien virta "Koti",
tilin mainintoja seuraava "Maininnat" sekä yksityisviestejä näyttävä
"Viestit". Välilehtiin voi kiinnittää myös yksittäisten käyttäjien
viestivirtoja, hakutuloksia sekä omien listojen aikajanoja.
Ohjelman käyttöliittymän ulkoasua voi muokata valmiilla väriteemoilla
sekä värivalinnoilla. Temoissa on valittavassa esimerkiksi vaalea ja
tumma vaihtoehto. Myös viestikorteissa näytettävä rakenne ja ulkoasu on
käyttäjän valittavissa.
Ohjelma erottelee oletuksena alkuperäiset ja uudelleen twiitatut viestit
erilaisella taustavärillä. Se osaa myös näyttää toisiinsa vastauksina
lähetetyt viestit viestiketjuina ja viesteihin liitetyt kuvat viestiin
upotettuina. Viesteille voi määritellä myös suodatussääntöjä, joilla voi
suodattaa pois näkyvistä epätoivottuja viestejä.
Lisäksi ohjelma sisältää valinnaisesti käyttöön otettavia
verkkoasetuksia, kuten DNS- ja Hosts Mapping -asetukset, joilla käyttäjä
voi yrittää kiertää DNS-pohjaisia sensurointijärjestelmiä.
Kotisivu
https://github.com/mariotaku/twidere (Lähdekoodi)
F-Droid
Play
https://twitter.com/twidereproject (Twitter)
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidin kautta taikka
Googlen Playsta.
Perusnäkymään voi kiinnittää välilehdiksi käyttäjän valitsemat
viestivirrat.
Twidere tukee useampaa yhtäaikaista käyttäjätiliä sekä asetusten
monipuolista muokkaamista.
Viestiä kirjoittaessa voi valita yhden tai useamman tilin joilta
viesti lähetetään.
Twidere osaa näyttää viestiin liitetyt kuvat upotetusti. Viesteihin
vastaaminen, niiden edelleen lähettäminen, suosikiksi merkkaaminen
sekä muu jakaminen on helppoa.
Ohjelma osaa näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit
ketjutettuina.
Monipuoliset asetukset sisältävät käyttöliittymän ulkoasuun ja
teemaan liittyvät valinnat sekä toiminnallisuuteen, kuten
välilehtiin vaikuttavat valinnat.
Ohjelma toimii sekä puhelimen että tabletin
näytöllä.
Välilehtien lisääminen.
Ville Oksasen muistoa kunnioittaen. Viikon
VALO
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Twidere (http://viikonvalo.fi/Twidere)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
ImageMagick on kokoelma komentoriviltä käytettäviä ohjelmia kuvien
käsittelemiseen.
ImageMagick
on komentoriviltä toimiva kuvankäsittelyn monitoimityökalu. Kokoelmaan
kuuluvilla ohjelmilla hoituu helposti moni kuvankäsittelyn perustoiminto
tallennusmuodon ja kuvan koon muuttamisesta peilauksiin, kiertoihin,
kuvatekstityksiin ja erilaisiin efekteihin. Koska ohjelmat toimivat
komentoriviltä käsin, on niiden kanssa helppoa automatisoida suurtenkin
tiedostomäärien käsittely sekä muokkausoperaatioiden ketjuttaminen.
Lisäksi ohjelmistopaketin toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös
kirjastona suoraan eri ohjelmointikielistä käsin.
ImageMagick osaa lukea ja kirjoittaa yli sataa tiedostomuotoa.
Esimerkiksi tiedoston muuttaminen JPG-muodosta PNG-muotoon tapahtuu
helposti convert-komennolla:
convert alkuperainen.jpg uusi_kuva.png
Komentoriviltä käyttämisen etuna on esimerkiksi mahdollisuus tehdä
muunnoksia suurissa erissä. Esimerkiksi, jos tehtävänä on muuntaa
JPG-muotoiset kuvatiedostot kuva-0000.jpg ... kuva-9999.jpg
PNG-muotoisiksi esikatselukuviksi, tämä muunnos tapahtuu helposti
Bash-komentotulkin for-silmukalla:
for i in `seq -w 0 9999`; do convert kuva-$i.jpg -geometry 150x150 kuva-$i.png; done
Tässä -geometry 150x150 -valitsimella kerrotaan, että kuvan koko
muutetaan mittasuhteet säilyttäen sellaiseksi, että se mahtuu 150x150
kokoisen neliön sisään.
ImageMagickin
convert-komennolla
hoituu pelkän tiedostomuodon muuttamisen lisäksi suuri joukko muitakin
operaatioita, kuten koon muuttaminen (resize), kuvan peilaaminen (flip
ja flop), kiertäminen (rotate) ja negatiiviseksi muuttaminen (negate).
Täydellinen luettelo toiminnoista löytyy convert-komennon
ohjesivulta sekä sen
man-sivuilta.
ImageMagick sisältää suuren määrän toimintoja ja kaikkien niiden
opetteluun voi vierähtää useampikin tovi. Toisaalta jo muutamien
tärkeimpien toimintojen, kuten koon muokkaus ja peilaukset, opettelu voi
käytännössä helpottaa rutiininomaisten kuvankäsittelytehtävien
tekemisessä varsinkin, jos käsiteltäviä kuvia on suuria määriä.
ImageMagick-pakettiin kuuluvat seuraavat ohjelmat:
convert
Muuntaa tiedostomuotojen välillä ja tekee muunnoksia, kuten koon
muunto (resize), sumennus (blur), rajaus (crop), piirtäminen kuvan
päälle (draw on), peilaukset pysty- ja vaaka-akselin suhteen (flip
ja flop).
identify
Kertoo yhden tai useamman kuvatiedoston ominaisuuksia, kuten
tiedostomuodon, kuvan pikselikoon, väriavaruuden.
mogrify
Tekee vastaavia muunnoksia kuin convert, mutta korvaa alkuperäisen
tiedoston sen sijaan, että kirjoittaisi tuotoksen uuteen.
composite
Asettelee yhden kuvan toisen päälle.
montage
Yhdistelee useampia kuvia yhdeksi kollaasiksi ja lisää haluttaessa
kuvalle reunoja tai kehyksiä ja tekstityksiä.
compare
Vertailee kahta kuvaa ja tuottaa niiden eroista uuden kuvan.
Tulostaa myös matemaattista tietoa kuvien eroista.
stream
Tallettaa kuvan pikselien komponenttien tietoa suoraan raakana
datavirtana tiedostoon.
display
Näyttää kuvan X-ikkunointia käyttävissä järjestelmissä.
animate
Animoi joukon kuvia X-ikkunointijärjestelmässä.
import
Komentoriviltä toimiva kuvakaappausohjelma, jolla voi ottaa
kuvakaappauksia yksittäisistä ikkunoista, koko ruudusta tai
rajatusta suorakaiteesta.
conjure
Suorittaa ImageMagickin omalla Magick Scripting Language (MSL)
-kielellä kirjoitettuja skriptejä.
Ohjelman omilta sivuilta voi lukea lisää
ohjeita ohjelmistopaketin käytöstä. Ohjelman käyttöön voi tutustua myös
Anthony Thyssenin kirjoittaman
tutorialin avulla.
Kotisivu
http://www.imagemagick.org/
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, iOS, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
Asennus
Ohjelmakokonaisuuden voi asentaa joko sen kotisivuilta ladattavista
paketeista tai Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
Ohjeita
tutorialin (Anthony Thyssen)
Kuvat
https://www.flickr.com/photos/trishhamme/4973966926 (Trish Hamme,
CC BY)
https://www.flickr.com/photos/flikr/846993294 (flikr, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/joshme17/1235327221 (Josh, CC BY)
https://www.flickr.com/photos/kwc909/6131811835 (kwc90, CC BY)
Tutkitaan JPG-kuvien tiedot identify-ohjelmalla, tehdään niistä
PNG-muotoiset esikatselukuvakkeet, katsotaan uusien tiedostojen
tiedot ja näytetään ne
display-ohjelmalla.
Tehdään samasta kissakuvasta neljä 500x333 -kokoista kuvaa, joita
peilataan eri suuntiin. Koostetaan näistä neljästä kuvasta
kollaasi.
Käännetään koostettu kuva vielä
negatiiviseksi.
Tehdään koostekuva, jossa on kunkin edellä tehdyn kuvan pienoiskuva
tiedostonimellä nimikoituina.
Display-ohjelmasta löytyvät ImageMagickin toiminnot myös graafisen
valikon kautta.
Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ImageMagick (http://viikonvalo.fi/ImageMagick)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
JollaOpas on Helsingin ja Tampereen julkisen liikenteen reittiopas
SailfishOS-alustalle.
JollaOppaalla voi
helposti etsiä reittejä lähtöpaikasta kohdepaikkaan käyttäen Helsingin
tai Tampereen julkistaa liikennettä. Hauissa kerrotaan lähtö- ja
kohdepaikkojen osoitteet sekä haluttu lähtö- tai saapumisaika. Lisäksi
hauille voi asetuksista määritellä kulkuneuvon vaihdon maksimipituuden
minuutteina sekä kävelynopeuden.
Hakutuloksena JollaOpas näyttää luettelon hakuun sopivista linjojen
yhdistelmistä. Kutakin hakutulosta voi tarkastella tarkemmin,jolloin
ovat nähtävissä tarvittavat julkisen liikenteen linjat ja niiden väliset
kävelymatkat aikataulutettuina. Linjoista saa lisäksi näkyviin
pysäkkikohtaisen luettelon aikatauluineen. Usein käytettyjä hakuja voi
tallentaa myös helposti uudelleen haettaviksi suosikeiksi.
Hakutuloksen saa näkyviin myös karttapohjalle, jolloin kartalla näkyy
kokoreitti lähdöstä kohteeseen. Reitille on merkitty eri värein kävellen
ja kulkuneuvolla kuljettavat osuudet. Reitille on merkitty myös kaikki
reitin varrella olevat pysäkit.
Erityisen hyödyllisiä ominaisuuksia ohjelmassa ovat käyttäjän oman
GPS-sijainnin näyttäminen kartalla sekä kartalle merkityn linjan
kulkuneuvojen, esimerkiksi linja-autojen, sijainnin näyttäminen
reaaliaikaisesti kartalla.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/sarkh/jollaopas
Lähdekoodi
https://github.com/hsarkanen/JollaOpas
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on ladattavissa
OpenRepos-sivustolta.
Ohjelman asetuksista voi valita käytettävät kulkuvälineet sekä
kaupungin.
Hakukentät
Hakutulokset
Yksittäinen hakutulos eriteltynä
Reitin pysäkkikohtainen aikataulu
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit
kartalla
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit
kartalla
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: JollaOpas (http://viikonvalo.fi/JollaOpas)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti.
Calligra Suite on toimisto-ohjelmisto, jonka juuret ovat
KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa.
Calligra Suite haarautui KOfficesta vuonna 2010. Calligra Suite sisältää
kymmenen sovellusta perinteisistä tekstinkäsittely- ja
taulukkolaskentaohjelmista projektinhallintaan ja miellekarttojen
piirtämiseen käytettäviin sovelluksiin. Calligra Suite on käytettävissä
ensisijaisesti Linux- ja BSD-järjestelmissä, mutta siitä on olemassa
esiversiot myös Mac OS X:lle ja Windowsille. Esimerkiksi
kuvankäsittelyohjelma Krita on suoraan asennettavissa myös näille
alustoille.
Ohjelmistopaketin ohjelmat on suunniteltu toimimaan keskenään
suurimmaksi osaksi samalla käyttölogiikalla ja samanlaisella työkalujen
asettelulla. Huomiota herättävintä verrattuna esimerkiksi muihin
tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin on se, miten Calligra
Suite hyödyntää paremmin nykyään yleisten laajakuvanäyttöjen muodon.
Perinteisissä ohjelmissa valikot ja painikepalkit on sijoitettu
varsinaisen työskentelyalueen ylä- tai alapuolelle. Tämä on kuitenkin
ongelmallista näytöillä, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin
leveys. Erityisesti tekstinkäsittelyohjelmissa näkymä on joko skaalattu
koko näytön levyiseksi, jolloin asiakirjasta näkyy pystysuunnassa vain
vähän kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti näytölle jää sivusuunnassa paljon
hyödyntämätöntä tilaa. Calligra Suitessa kaikki työkalut on sijoitettu
ikkunan oikean reunan palkkiin, jolloin itse työskentelyalue on
luonnollisemman muotoinen. Työkalut voi toki siirtää myös itse
haluamaansa reunaan tai irrottaa kelluvaksi ikkunaksi.
Calligra Suite sisältää seuraavat ohjelmistot:
Words
Paketin tekstinkäsittelyohjelmalle on annettu nimeksi yksinkertaisesti
Words. Words hyödyntää työkalupalkkeja hyvin näyttämällä tekstin
muokkaamiseen käytettävät toiminnot, kuten tyylien valinnat, lihavoinnit
ja muuta vastaavat toiminnot yhdellä välilehdellä. Muilta välilehdiltä
löytyvät muun muassa viittaustiedot (sisällysluettelo, alaviitteet,
kirjallisuusviitteet), sivun asettelu (marginaalit, ylä- ja
alatunniste), kommentointityökalut, upotettujen objektien (kuvat,
kuviot, kaavat, kaaviot) hallinta sekä polkujen piirtämiset.
Words käyttää oletuksena tallennusmuotona OpenDocument-standardin
tekstinkäsittelytiedostomuotoa, eli samaa ODT-tiedostomuotoa kuin
esimerkiksi [LibreOffice Writer](LibreOffice Writer). Se osaa
avata ainakin jollain tarkkuudella myös MicroSoftin Word-tiedostomuotoja
sekä muutamaa muuta tiedostomuotoa. Tallentamiseen ohjelma tarjoaa
OpenDocument-tiedostomuotoja, HTML:ää sekä mobi- ja epub-muotoisia
e-kirjatiedostoja.
Käyttöliittymältään Words on hieman erilainen kuin monet muut
tekstinkäsittelyohjelmat ja sen käyttö vaatii hetken totuttelua.
Totuttelun jälkeen sen käyttöliittymä on kuitenkin varsin miellyttävä.
Wordsin toiminta kappaleiden ja alikappaleiden numeroinnin kanssa on
kuitenkin hieman hämmentävää. Mistään ei tuntunut löytyvän keinoa
vaihtaa numerointia päälle tai pois päältä.
Sheets
Taulukkolaskentaohjelma Sheets on nimetty samaan suoraviivaiseen tapaan
kuin Words. Sheets käyttää käyttöliittymässä samanlaista välilehdillä
varustettua sivupalkkia kuin Words ja myös sen käyttö on varsin selkeää.
Stage
Ohjelmistopaketin esitystyökalu on nimeltään Stage (näyttämö). Myös
Stage käyttää samanlaista sivupalkkia kuin Words ja Sheets. Sen käyttö
on suoraviivaista ja selkeää. Yksinkertaisten esitysten tekeminen on
sillä hyvin helppoa. Käytettävyydeltään Stage tuntui paikoin
miellyttävämmältä kuin LibreOfficen vastaava työkalu
[Impress](LibreOffice Impress). Erityisesti Stage on selvästi
Impressiä kevyempi käyttää. Stage osaa myös näyttää esitystilassa
ollessaan itse esityksen yhdellä näytöllä sekä esittäjän näkymän
muistiinpanoineen ja kelloineen toisella näytöllä.
Stage osaa varsin hyvin avata sekä OpenDocument-muotoisia ODP-tiedostoja
että MicroSoftin PowerPoint-tiedostoja. Tallentaminen sen sijaan
onnistuu vain OpenDocument-muodossa sekä vientinä PDF-muotoon.
Miinuspuolena voidaankin todeta ohjelman yhteensopivuus muiden ohjelmien
kanssa, sillä OpenDocument-muotoisena tallennettu tiedosto aukesi
tyyleiltään varsin erinäköisenä LibreOfficen Impressillä. Vaikea sanoa,
kumman ohjelman ongelmasta on kyse, mutta tämä voi vaikeuttaa Calligran
Stagella tehtyjen tiedostojen katselua muilla ohjelmilla.
Plan
Plan on Calligra Suiten työkalu projektinhallintaan. Sillä voi hallita
projektin resursseja, ajanhallintaa, tehtävälistoja sekä monia muita
projektinhallintaan liittyviä toimintoja. Siitä saa tulostettua
Gantt-kaavioita sekä muita raportteja.
Krita
Krita on ohjelmistopaketin kuvankäsittelyohjelma. Krita on kehittynyt
nopeaa vauhtia hyväksi kilpailijaksi
GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle ja saanut sen jo aika
hyvin kiinni. Krita soveltuu erityisesti piirtämiseen ja sen käytössä on
hyötyä piirtopöydästä.
Kritasta on tarjolla vakaa versio Linux-järjestelmien lisäksi myös
Windowsille ja kokeellinen versio Mac OS X:lle.
Kexi
Kexi on visuaalinen työkalu tietokantojen hallintaan. Sillä voidaan
käsitellä sekä paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja että
erilaisilla palvelimilla olevia tietokantoja. Sillä voi luoda uusia
tauluja, muokata niiden rakennetta ja tietosisältöä sekä tehdä niihin
kyselyitä.
Kexin oletuksena käyttämä tietokantamuoto on SQLite 3 -muotoinen
tiedosto. Muita tuettuja tietokantoja ainakin MySQL- ja
PostgreSQL-kannat. Tietoa voi ohjelmaan tuoda myös ainakin Microsoftin
Access-kannasta ja csv-tiedostosta.
Karbon
Karbon on ohjelmistopaketin vektoripiirto-ohjelma, eli vaihtoehto
Inkscapelle. Myös Karbon käyttää oikean reunan
työkalupalkkia. Karbonin käyttöliittymä poikkeaa jonkin verran
Inkscapesta. Inkscapeen verrattuna Karbonilla on helpompi tehdä
kaavioita, joissa on toisiinsa viivoilla kytkettyjä elementtejä, sillä
Karbonissa on työkalu, jolla voi piirtää tällaisia kytköksiä niin, että
ne päivittyvät myös elementtejä siirrettäessä.
Karbon osaa tallentaa OpenDocumentin piirtotiedostoina, SVG-tiedostoina
sekä muutamassa rasterimuodossa. Avaaminen puolestaan onnistuu edellä
mainittujen vektorimuotojen lisäksi myös muun muassa Xfig-, PDF-, PS- ja
EPS-muodoista.
Flow
Flow on työkalu erilaisten kaavioiden ja diagrammien, kuten
vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden ja verkkokaavioiden piirtämiseen.
Toinen sitä vastaava ohjelma on Dia. Myös Flow käyttää
Calligra Suiten yhtenäistä tapaa käyttää työkalupalkkia. Flow tarjoaa
monta erilaista palettia valmiita piirroskuvioita, kuten nuolia, tähtiä,
standardeja vuokaavioiden symboleja, kytkentäkaavioiden komponenttien
symboleja, verkkolaitteiden symboleja ja niin edelleen. Symboleja voi
raahata ja sijoitella piirtoalueelle, käännellä sekä kytkeä toisiinsa
erilaisilla viivoilla ja nuolilla.
Flowlla piirrettyjä kaavioita voi tallentaa ja avata käyttäen vastaavia
tedostomuotoja kuin Karbon-sovelluksella.
Braindump
Braindump on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja miellekarttejen
muodostamiseen.
Author
Author on ohjelmistopaketin uusin sovellus. Se muistuttaa toistaiseksi
hyvin paljon Wordsiä, mutta siitä on tarkoitus kehittyä erikoistunut
työkalu pitkien tekstien ja esimerkiksi interaktiivisuutta sisältävien
sähkökirjojen tekemiseen iBooks Authorin tapaan. Tallennusmuotona Author
käyttää OpenDocumentin tekstitiedostoja ja standardia
EPUB-tiedostomuotoa.
Kotisivu
https://www.calligra.org/
Lisenssi
GNU GPL / GNU LGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD. Jotkin ohjelmat myös Windows- ja
Mac OS X -alustoilla.
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osaan
ohjelmista, kuten Kritaan asennuspaketit Windowsille tai Mac OS
X:lle saattavat löytyä ohjelman omalta kotisivulta.
Words-tekstinkäsittelyohjelma
Sheets-taulukkolaskentaohjelma
Stage-esitysohjelma
Plan-projektinhallintaohjelma
Krita-kuvankäsittelyohyjelma
Kexi-tietokantahallintaohjelma
Karbon-vektoripiirto-ohjelma
Flow, kaavioiden ja diagrammien
piirtoon
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calligra Suite (http://viikonvalo.fi/Calligra_Suite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.
Krita on [Calligra Suite](Calligra Suite) -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto-
ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja
BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin
KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto
esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla
voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on
suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita
tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine
käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös
käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä
piirtämistä.
Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee
niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot
erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan
koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda
sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta,
muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi
piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat
työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta
Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja
XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32
bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.
Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on
tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla
halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda
myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista
piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat
helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan
tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille
piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia
symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista
monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa
niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan
rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi
tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.
Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista
työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja
sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi
ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia
käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin
käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta
piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren
kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä
valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä.
Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata
piirtotapahtumista koostuvia makroja.
Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei
koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka
sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä.
Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se
sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen
jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista
koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta
on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia
työkaluja.
Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai
tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten
esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun
värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät
saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman
käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista
ja värimaailmaa.
Kotisivu
http://krita.org
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta
tai ohjelman kotisivujen kautta.
Kritan aloitusnäkymä tummalla teemavärillä.
Kritan oletuskäyttöliittymä.
Aloitusnäkymästä on mahdollista avata erilaisia valmiita pohjia,
kuten sarjakuvasivu.
Valmis pohja sisältää joukon valmiita tasoja erilaisia tehtäviä
varten.
Perspektiiviruudukko piirtämisen apuna, vektorikuvioita
vektoritasolla, piirtopöydällä piirrettyä rasterikuvaa sekä pyöreä
sivellinvalikko.
Kuvankäsittelyä Kritalla
Erilaisia valmiita käyttöliittymäasetelmia.
Apukuvioita
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Krita (http://viikonvalo.fi/Krita)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma
KDE-työpöydälle.
Basket Note Pads on
työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan.
Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä,
luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.
Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä
voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät
aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen
hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille
voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä
käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja
jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita
tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.
Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko
valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on
tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important),
tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on
toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon
rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi.
Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota
klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi
muistiinpanoille
Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti
sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita.
Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi
halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä
esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan
otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja
muistiinpanoja.
Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja
joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot
automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä.
Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla.
Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai
korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella.
Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että
salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi
salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen
erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.
Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja
koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.
Kotisivu
http://basket.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.
Muistiinpanokorit järjestettynä puurakenteeksi. Muutamia
muistiinpanoja korissa.
Joukko valmiita tageja, joita voi laittaa
muistiinpanoille.
Eri tyyppisiä muistiinpanoja: tekstiä, kuvia, sähköpostiosoitteita,
linkkejä, pikakuvakkeita. Muistiinpanot ryhmiteltyinä ja
sijoiteltuina vapaasti.
Yksittäisen korin voi kryptata ja suojata salasanalla. Kryptaukseen
voi käyttää korikohtaista salasanaa tai olemassa olevia
salausavaimia.
Kryptattu kori vaatii salasanan ennen
avaamista.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: BasKet Note Pads (http://viikonvalo.fi/BasKet_Note_Pads)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.08.2015 - klo:23:11
Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun
muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle
käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.
Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia,
niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin
taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää
toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia,
siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.
Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen
Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella
ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen
käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman
suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty
ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain
syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman
suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.
Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa.
Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne
keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa
päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset
johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään
komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä
siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen
ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.
Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:
screen
Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja
edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty
uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:
irssi
Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach.
Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään
käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan
ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu
näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan
molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin
Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.
Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle
[detached]
jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.
Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:
screen -r
Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat,
jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.
Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä
screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:
There are several suitable screens on:
30852.pts-3.etakone (03/01/2015 04:25:27 PM) (Detached)
8604.pts-3.etakone (03/01/2015 03:59:10 PM) (Detached)
Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.
Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan,
mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:
screen -r 8604
Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin
kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle
annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:
screen -S irssi
Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:
screen -r irssi
Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa,
Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi
välttää kahdella tavalla. Komennolla:
screen -d -r
Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:
screen -x
Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon
aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä
voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.
Alueet ja ikkunat screenin sisällä
Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus
jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös
muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien
hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin,
joita kutsutaan alueiksi (region).
Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split)
terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut
ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä.
Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi
käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen).
Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan
käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.
Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa
aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only),
joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.
Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään.
Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä
näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla
taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä
ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan.
Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ".
Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan.
Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.
Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title).
Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä
Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.
Historian selaaminen
Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin
kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee
näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen
siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä
taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä.
Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan
ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen
ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle.
Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].
Tärkeimmät näppäinkomennot
Näppäinyhdistelmä
nimi
merkitys
C-a "
(windowlist -b)
Esitä valintalista kaikista ikkunoista.
C-a tab
(focus)
Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)
C-a a
(meta)
Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.
C-a A
(title)
Nimeä nykyinen ikkuna
C-a c
(screen)
Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.
C-a d
(detach)
Irrota screen tästä terminaalista.
C-a space
(next)
Vaihda seuraavaan ikkunaan.
C-a backspace
(prev)
Vaihda edelliseen ikkunaan.
C-a Q
(only)
Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.
C-a S
(split)
Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)
C-a X
(remove)
Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)
C-a C-\
(quit)
Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.
C-a [, C-a esc
(copy)
Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.
C-a ]
(paste)
Liitä kopioitu teksti.
Lisää näppäinkomentoja ja ohjeita löytyy screen-ohjelman
man-sivuilta.
man screen
Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/
Lisenssi
GNU GPL v.3+
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris
Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.
Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.
Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Screen (http://viikonvalo.fi/Screen)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu
Linux-työpöydälle.
Déjà Dup tarjoaa
helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan
salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii
käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka
hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä
tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on
oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.
Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän
kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät
alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä
aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita
vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä.
Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto.
Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-,
SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös
mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja
Amazon S3 -palveluille.
Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata
varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä
käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa
etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on
tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä
salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin
voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava,
kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös
tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla
keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi
kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.
Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen
yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se
pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan
kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin
siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi
kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän
ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä
tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia
Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot
muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan
kirjautuneena työpöydälle.
Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden
varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset
edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka
kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà
Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden
ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan
vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita
automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa
kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.
Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että
Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen
tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai
poistettujen tiedostojen palauttamisen.
Kotisivu
https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)
http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta.
Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.
Déjà Dupin käyttöliittymä on
yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan
listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden
etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen
GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä
varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan
version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin
muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu
Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Déjà Dup (http://viikonvalo.fi/Deja_Dup)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Back In Time on varmuuskopiointisovellus Linuxille.
Back In Time on
helppokäyttöinen työkalu varmuuskopioiden tekemiseen Linuxilla.
Varmuuskopioita voi tehdä halutuista kansioista joko paikallisesti tai
etäpalvelimelle, selväkielisenä tai salattuna sekä automaattisesti
ajastettuna. Ohjelmisto koostuu komentoriviohjelmasta sekä graafisesta
käyttöliittymästä, jolla valitaan halutut asetukset. Taustalla ohjelma
hyödyntää kopiointiin
rsync-ohjelmaa. Ohjelman
graafisesta käyttöliittymästä on tarjolla versiot sekä Gnome- että
KDE-työpöydille. Déjà Dup -ohjelmaan verrattuna
yksi hyödyllinen ominaisuus on mahdollisuus luoda useita erilaisia
varmuuskopiointiprofiileja eri käyttötarkoituksiin.
Vastaavasti kuin Déjà Dupissa käyttäjä voi valita varmuuskopioitavat
kansiot, ohitettavat kansiot ja tiedostot, vanhojen kopioiden
poistamisasetukset, tallennussijainnin, salauksen sekä ajastusasetukset.
Back In Timen tarjoamien asetusten määrä ja tarkkuus on kuitenkin jonkin
verran monipuolisempi. Erilaisilla varmuuskopiointiprofiileilla käyttäjä
voi määrätä eri kansiot varmuuskopioitaviksi eri tavoin, eri paikkoihin
ja erilaisella ajastuksella. Varmuuskopiot voidaan tallentaa joko
paikallisesti, esimerkiksi ulkoiselle usb-kiintolevylle, tai
etäpalvelimelle käyttäen SSH-yhteyttä.
Varmuuskopiot voidaan tallentaa myös salattuina. Salaamiseen käytetään
kryptattua tiedostojärjestelmää
(EncFs) ja sen käyttöä varten
käyttäjän täytyy kuulua fuse-ryhmään. Salatut varmuuskopiot lisäävät
turvallisuutta varsinkin etäpalvelimelle tehtyjen varmuuskopioiden
suhteen, kunhan käyttäjä ei unohda salaamiseen käytettyä salasanaa.
Salaamattomat varmuuskopiot ovat puolestaan siitä käytännöllisiä, että
Back In Timen tallennustavalla ne ovat suoraan selattavissa ja
käytettävissä myös ilman varmuuskopiointiohjelmaa. Salauksen käyttö
kannattaa siis valita käyttökohteen ja varmuuskopioitavan materiaalin
mukaan.
Toisin kuin Déjà Dup, Back In Time ei käytä
varmuuskopioiden tallentamiseen omaa tallennusmuotoa vaan kopioi
tiedostot sellaisenaan rsync-ohjelman avulla. Déjà Dupin ja Duplicityn
yhdistelmä tekee varmuuskopiot tekemällä ensin täydellisen kopion ja
tallentamalla seuraavilla kerroilla vain tiedon muutoksista. Déjà Dupin
kanssa varmuuskopion palauttaminen vaatii siis koko ketjun täydellisestä
kopiosta palautettavaan versioon. Back In Time puolestaan hyödyntää
tiedostojärjestelmän kykyä tehdä niin kutsuttuja kovia linkkejä, jolloin
ensimmäisen varmuuskopioinnin yhteydessä kopioidaan kaikki tiedostot ja
seuraavien versioiden yhteydessä kopioidaan vain muuttuneet tiedostot.
Muuttumattomat tiedostot puolestaan luodaan linkittämällä ne jo olemassa
oleviin versioihin. Tämä säästää levytilaa ja toisaalta säilyttää
varmuuskopioiden eri versiot ja niiden kansiorakenteen myös muilla
ohjelmilla helposti selattavassa muodossa. Tämä toteutus kuitenkin
vaatii varmuuskopioiden tallentamiseen käytettävältä
tiedostojärjestelmältä tuen koville linkeille eikä mahdollista
varmuuskopioiden pakkaamista.
Otettuja varmuuskopioiden versioita voi selata Back In Timen
käyttöliittymällä helposti ja sieltä voi palauttaa joko yksittäisiä
tiedostoja tai kokonaisia varmuuskopioitavaksi valittuja kansioita.
Palautuksen voi tehdä alkuperäiseen sijaintiin tai valita palautukselle
jonkin muun paikan. Varmuuskopioiden vanhoja versioita voi myös poistaa
tai nimetä tätä kautta.
Myös varmuuskopioinnin ajastaminen on toteutettu Back In Timessa toisin
kuin Déjà Dupissa. Back In Time käyttää ajastukseen Unix-tyyppisissä
järjestelmissä käytettävää
cron-ohjelmaa, jolla tehtäviä
voidaan ajastaa suoritettaviksi. Back In Time lisää käyttäjän
cron-ajastuksiin komennot, jotka suoritetaan profiileissa määrättyinä
aikoina. Tästä on se hyöty, että käyttäjän ei tarvitse olla
kirjautuneena sisälle, jotta varmuuskopiot tulevat tehtyä. Haittana
puolestaan se, että varmuuskopiointi voi jäädä väliin, jos tietokone on
sammutettuna määrättynä aikana. Cron-ajastuksina suoritetut
varmuuskopioinnit sopivat erityisesti jatkuvasti päällä oleville
tietokoneille, kuten palvelimille. Vaihtoehtoisesti varmuuskopioinnin
voi määrätä suoritettavaksi päivittäin käyttäen cronin sijasta
anacronia, joka suoritetaan myös käynnistyksen yhteydessä, jolloin ei
ole vaaraa kopioinnin jäämisestä väliin. Muita vaihtoehtoja ovat
kopioinnin tekeminen aina tietokoneen käynnistyksen yhteydessä taikka
ulkoisen kiintolevyn kytkemisen yhteydessä annettujen päivien välein.
Kotisivu
http://backintime.le-web.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta.
KDE-käyttöliittymä. Back In Timessa voi luoda useita
varmuuskopiointiprofiileja sekä kopioida paikallisesti tai
yli, salattuna tai salaamattomana.
Salattu varmuuskopiointi yli palvelimelle
ajastettuna.
Valitut varmuuskopioitavat kansiot.
Varmuuskopioinnista pois jätettävät kansiot ja
tiedostot.
Varmuuskopioiden automaattinen poistaminen niiden vanhentuessa tai
tilan käydessä vähiin.
Muita asetuksia.
Lisäasetuksia edistyneemmille
käyttäjille.
Ohjelman selausnäkymä.
Valitun varmuuskopioversion
palauttaminen.
Palautus käynnissä.
Gnome-versio Back In Timen
käyttöliittymästä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Back In Time (http://viikonvalo.fi/Back_in_time)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Linux Voice on kuukausittain julkaistava englanninkielinen lehti,
jonka aiheina ovat GNU/Linux ja muut vapaat ohjelmat.
Linux Voice on
riippumaton vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvä lehti, jonka poikkeaa
monista muista lehdistä kolmella tavalla. Sen tekijät lupaavat palauttaa
puolet lehden tuotosta vapaiden ohjelmistojen yhteisölle, kehittäjille
ja tapahtumille. Lehden sisältö julkaistaan yhdeksän kuukautta lehden
ilmestymisen jälkeen Creative Commons
BY-SA -lisenssillä
vapaasti jaettavaksi, käytettäväksi ja muokattavaksi. (Mainoksia lukuun
ottamatta) Lehden tekijät lupaavat, että lehteä tehdään sen lukijoille
eikä osakkeenomistajien ehdoilla.
Tähän mennessä (25.1.2015) lehteä on ilmestynyt yksitoista numeroa ja
näistä kaksi ensimmäistä on julkaistu vapaana (numero
1
ja numero 2).
Lehdet on julkaistu PDF-tiedostoina kokonaisina lehtinä sekä
artikkeleittain. Osa artikkeleista on julkaistu myös HTML-muodossa.
Lisäksi osa ensimmäisen numeron artikkeleista on luettu myös
äänitiedostoiksi OGG- ja MP3-muotoon. Ääniversiot ovat tarjolla
RSS-syötteenä, jota kautta niitä voi kuunnella esimerkiksi
podcast-ohjelmistoilla. Lehden toinen numero on ladattavissa myös
ePub-muotoisena tiedostona e-kirjana.
Lehden sisältö on monipuolista. Se sisältää paljon artikkeleita vapaiden
ohjelmien ajankohtaisista aiheista, ohjelmisto- ja laitteistovertailuja,
haastatteluita sekä tutorialeja erilaisista aiheista. Lehti on koostettu
ja taitettu ammattitaitoisesti sekä kauniisti.
Jos haluaa lehden itselleen tuoreena sekä samalla tukea sen
julkaisemista, sen voi tilata joko paperisena ja digitaalisena tai vain
digitaalisena versiona lehden sivujen kautta.
Kotisivu
http://www.linuxvoice.com
http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-1-with-audio/
(Numero 1)
http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-2/ (Numero 2)
Lisenssi
CC-BY-SA
Linux Voice
Lehden ensimmäinen numero
Lehden PDF-versio
Paljon monipuolisia artikkeleita
Lehti ePub-muodossa
Lehden PDF-versio tabletissa.
Äänitiedostojen kuuntelua podcastina.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Linux Voice (http://viikonvalo.fi/Linux_Voice)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka
soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin. Nyt uusi uljas
versio vasta julkaistuna.
Inkscape on esitelty jo aiemmin Viikon VALOna
numero 34. Nyt, 30. tammikuuta, on julkaistu uusi versio Inkscape 0.91.
Harppaus versionumeroissa versiosta 0.48 numeroon 0.91 melko suuri.
Versionumeron on tarkoitus kuvata kehittäjien omaa vaatimatonta
käsitystä siitä, miten lähellä versiota 1.0 ollaan.
Inkscape on edelleen vektoripiirrostyökalu, samaan tapaan kuin
Illustrator, CorelDraw tai Xara Xtreme.
Inkscape korostaa W3C standardia
SVG-tiedostomuotoa (Scalable Vector
Graphics), mutta osaa lukea ja kirjoittaa useita muita tiedostomuotoja
mukaan lukien PDF. Inkscape on
täysin vapaata ja avointa lähdekoodia ja vapaasti saatavilla.
Uutta tässä versiossa on erityisesti siirtyminen uuteen
grafiikkamoottoriin nimeltä Cairo. Näin
saadaan parempi suorituskyky ja tarkempi muunnos näytölle sopivaan
esitysmuotoon. Google on sponsoroinut tätä työtä paljon. Uusia tuettuja
tiedostomuotoja on samalla tullut useita lisää.
Uuden Inscapen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia uuden grafiikkamoottorin
lisäksi ovat uusi mittaustyökalu, tuki lihavoinnin ja kursivoinnin
lisäksi muillekin kirjasinvarianteille, paranneltu tuki Corel Draw-,
EMF- ja WMF-tiedostoille, tuki Microsoftin Vision kaavioille ja
kuvioille, paranneltu mittayksikköjen tuki sekä symbolikirjasto ja
mahdollisuus lisätä sinne omia symboleita.
Mittaustyökalulla voi piirroksesta mitata kulmia ja elementtien välisiä
etäisyyksiä valitussa mittayksikössä. Etäisyyksiä mitattaessa työkalu
tunnistaa kaikki piirroksen ja mittaustyökalun muodostamat
leikkauspisteet ja näyttää etäisyyden kustakin leikkauspisteestä
seuraavaan. Aiemmin Inkscape antoi tekstityökalussa mahdollisuuden
muokata kirjasintyyppiä vain lihavoimalla tai kursivoimalla. Nyt uusi
versio tarjoaa kirjasinkohtaiset vaihtoehdot, joita voivat lisäksi olla
esimerkiksi kapea tai kevyt versio kirjasimesta. Symbolikirjasto tarjoaa
oletuksena viisi kokoelmaa symboleita: puhekuplia, loogisia portteja,
AIGA-symboleita, vuokaavion
elementtejä sekä Yhdysvaltojen luonnonpuistojen opasmerkkejä. Omien
kokoelmien koostaminen on myös mahdollista.
Muita kehittyneitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paranneltu
liukuvärjäystyökalu, polkujen live-efektit, kuten Power stroke, polkujen
solmujen editointi, joka mahdollistaa nyt uusien solmujen lisäämisen
ääriarvokohtiin, tasojen järjesteleminen raahaamalla sekä uudet
toiminnot elementtien tasaamiseen käytettävässä työkalussa.
Uusi on myös Trace Pixel Art, joka vektoroi bittikarttakuvia
vektorikuviksi. Enemmän tietoa tämän version uutuuksista löytyy
julkaisumuistiosta
sekä Libre Graphics Worldin
blogista.
Kotisivu
https://inkscape.org/
Lisenssi
GNU GPL versio 2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows
Asennus
Julkaisu on niin tuore ettei taida vielä missään Linux-jakelussa
olla jakelun omissa pakettivarastoissa. Ubuntulle on saatavilla
"Inkscape Developers" -ryhmän
PPA:sta
(tätä kirjoitettaessa ilmaantui sinne 15 tuntia sitten). Muille
Linuxeille joutunee itse kääntämään lähdekoodeista. Windowsille ja
Mac OS X:lle löytyy asennustiedostot jakelun
webbisivuilta.
Käyttöohjeet
Webbisivulla on käyttöohjeita, mutta nähdäkseni niitä ei vielä ole
päivitetty vastaamaan tätä uutta Inkscapea. Esimerkiksi
Tracing ei
kerro mitään uutuudesta Trace Pixel Art. Voi tietysti olla ettei
käyttö ole muuttunut ja vanhat ohjeet toimivat täysin.
Videoita
10 most exciting features in Inkscape
0.91
Uusittu työkalu gradienttien, eli väriliukujen,
tekemiseen.
Elementtien asettelua riveihin ja
sarakkeisiin.
Elementtien järjestystä voi vaihtaa helposti tasaustyökalun
järjestelyvalinnoilla.
Symbolikirjastoja
Mittaustyökalulla voi mittailla etäisyyksiä ja kulmien
suuruuksia.
Apuviivoja voi nimetä
Poluille voi lisätä live-efektejä, kuten Power
stroke.
Teksti: Taleman, Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Inkscape 0.91 (http://viikonvalo.fi/Inkscape_0.91)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Sofware Carpentry -sivustolla on avointa opetusmateriaalia erityisesti
tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista.
Sivustoa ylläpitää Software Carpentry -säätiö, joka kertoo
tavoitteekseen perus ohjelmistotaitojen opettamisen tutkijoille
luonnontieteissä, insinööritieteissä, lääketieteessä sekä muilla
aloilla. Säätiö toteuttaa tavoitettaan julkaisemalla avointa
CC-BY-lisensoitua
oppimateriaalia sekä järjestämällä
työpajoja ympäri
maailmaa. Oppimateriaalia
sivustolla on tarjolla tutkijoiden käyttöön sovellettavissa olevista
avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja niihin liittyvistä aiheista,
kuten: Unix-komentorivi, Git-versionhallinta, Python-ohjelmointi,
R-tilasto-ohjelmisto sekä tietokannat ja SQL-kyselykieli.
Muita materiaalien aiheita ovat MATLAB, Mercurial,
deck.js, Subversion, Make,
taulukkolaskenta, matriisit NumPy:llä, testaaminen ja säännölliset
lausekkeet.
Vaikka materiaalit on alkujaan suunnattu tutkijoille, sopivat ne hyvin
myös muille aiheista kiinnostuneille.
Kotisivu
http://software-carpentry.org
Lisenssi
CC-BY
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki
Sivuston etusivu
Oppimateriaalit
Ote Git-materiaalista
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Software Carpentry (http://viikonvalo.fi/Software_Carpentry)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton
sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.
Joidenkin
www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät
sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla,
vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan
kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi ilman työkaluja,
jos niiden pitäisi olla yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää
samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia
tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty
sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta
Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta
sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä
tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät
pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle
tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä
lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen
muokkausta.
Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa
läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin
luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös
esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia
vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös
tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla
hakemistorakenteita.
Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää
Twig-moottoria,
jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen
lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin
voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja,
kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän
sivupohjan.
Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat
tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina.
Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle,
tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen,
monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on
mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa
sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.
Kotisivu
http://picocms.org/
Lähdekoodi
https://github.com/picocms/Pico
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai
GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi
käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).
Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavallista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PicoCMS (http://viikonvalo.fi/PicoCMS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
TiddlyWiki5 on selaimella käytettävä yhden tiedoston
muistiinpanotyökalu.
TiddlyWiki5
on uudelleen toteutettu versio aiemmin esitellystä
TiddlyWikistä. Se on selainpohjaisena yhden
sivun sovelluksena (Single Page Application, SPA) toteutettu
wiki-tyyppinen muistiinpanotyökalu. Siinä muistiinpanoja ei tarvitse
järjestää lineaarisesti vaan yksittäisiä asiasisältöjä, tiddlereitä, voi
linkittää vapaasti toisiinsa. Sen versionumero 5 viittaa toteutukseen
käytettyihin HTML5-tekniikoihin. TiddlyWiki5 muodostuu yhdestä
HTML-tiedostosta ja siihen sisällytetystä Javascript-ohjelmistosta sekä
wikin datasisällöstä. Kun tiedosto avataan selaimella, näyttää
Javascriptillä toteutettu ohjelmisto käyttöliittymän, jolla TiddlyWikin
sisältöä voi selata ja jolla siihen voi muokata uutta sisältöä.
Tallennus tapahtuu samaan HTML-tiedostoon ja se on toteutettu selaimesta
riippuen muutamalla eri tavalla. Yhden tiedoston sovelluksena
TiddlyWiki5 on helppo kuljettaa mukana USB-tikulla tai säilyttää
verkossa pilvitallennuspalvelussa.
TiddlyWiki5:n käyttöliittymä koostuu yksittäisiä tiddlereitä näyttävästä
alueesta sekä niiden selaamiseen ja muokkaamiseen käytettävästä
sivupalkista. Tiddlereiden sisällöt kirjoitetaan oletuksena
TiddlyWiki5:n omalla wiki-kielellä, josta löytyvät tyypillisesti
käytetyt muotoilut, kuten otsikot, listat, lihavoinnit, kursivoinnit,
alleviivaukset, taulukot sekä muita muotoiluja. Wiki-kieli on jonkin
verran kehittynyt TiddlyWikin aiemmasta versiosta. Varsinaisten
wiki-muotoilujen lisäksi tekstin seassa on mahdollista käyttää
TiddlyWikin makroja ja widget-sovelmia, joilla tiddlereihin voi rakentaa
yksinkertaisia käyttöliittymiä, kuten välilehtiä ja nappuloita.
TiddlyWiki5:n tiddlereiden sisällöt ovat oletuksena wiki-tekstiä, mutta
muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi SVG-muotoinen vektorigrafiikka,
GIF-, ICO-, JPG- ja PNG-muotoiset kuvat, CSS-tyylit sekä JSON-muotoinen
data. TiddlyWiki5 tukee myös sisällön salasanasuojattua kryptausta.
TiddlyWiki5 on monipuolisesti laajennettavissa sen plugin-arkkitehtuurin
ansiosta. Lisäosat voivat tuoda TiddlyWiki5-tiedostoon uusia
toiminnallisuuksia, kuten uusia sisältötyyppejä, ominaisuuksia
wiki-parseriin tai erilaisia makroja ja widgettejä. Uusia lisäosia omaan
TiddlyWiki5-tiedostoon voi tuoda joko hiirellä raahaamalla jostain
toisesta TiddlyWiki5-tiedostosta tai kirjoittamalla niitä itse. Lisäosat
muodostuvat käytännössä yhdestä tai useammasta tiddleristä, joissa voi
olla esimerkiksi Javascript-ohjelmakoodia tai muita määrittelyitä.
Esimerkkejä hyödyllisistä lisäosista ovat esimerkiksi KaTeX-lisäosa
LaTeX-kielellä kirjoitettujen matemaattisten kaavojen näyttämiseen,
Markdown-lisäosa, joka lisää Markdown-merkintäkielen vaihtoehtoiseksi
tavaksi kirjoittaa tiddlereiden sisältöä, sekä highlight-lisäosa, jolla
tiddlereihin kirjoitettuihin ohjelmakoodia sisältäviin osioihin saadaan
syntaksin korostus.
Koska yhden tiedoston sovelluksessa sekä itse ohjelma että sillä luotu
sisältö ovat samassa HTML-tiedostossa, pitää TiddlyWiki5:n pystyä
tallentamaan itsensä jotenkin. Koska selaimessa suoritettavalla
Javascript-ohjelmalla ei ole oikeuksia kirjoittaa käyttäjän tietokoneen
levylle, on TiddlyWikiin täytynyt keksiä muita tapoja hoitaa tallennus.
Firefox-selainta käytettäessä sujuvin tapa on käyttää selaimeen
ladattavaa TiddlyFox-lisäosaa. Tällöin TiddlyWiki5 pyytää aina
tallennusta tehdessään lisäosaa hoitamaan varsinaisen levylle
kirjoittamisen. Muilla HTML5:ttä tukevilla selaimilla tallennus tapahtuu
siten, että tallennuskuvake on todellisuudessa latauslinkki, jolla
käyttäjä lataa itselleen ohjelman generoiman uuden version
HTML-tiedostosta. Selaimesta ja sen asetuksista riippuen joko käyttäjä
joutuu itse valitsemaan tallennettavan tiedoston paikan ja nimen tai
tiedosto tallennetaan automaattisesti käyttäjän oman kotihakemiston
"Ladatut"-kansioon (tai "Downloads"). Kolmantena vaihtoehtona on käyttää
TiddlyWiki5:ttä Node.js-ohjelman kautta. Tällöin
Node.js:ään asennettu tiddlywiki-moduli toimii käyttäjän tietokoneella
paikallisena palvelimena, jonka tarjoamaa sivua käyttäjä voi muokata.
Neljäs vaihtoehto on käyttää
TiddlyDesktop-sovellusta,
joka on node-webkit-pohjainen sovellus TiddlyWiki5:n käyttöön.
Lisäksi on tarjolla palveluita, kuten
Tiddlyspot, jotka tarjoavat muokattavan
TiddlyWikin verkossa.
Kotisivu
http://tiddlywiki.com
Lähdekoodi
https://github.com/Jermolene/TiddlyWiki5
TiddlyDesktop
https://github.com/Jermolene/TiddlyDesktop
Lisenssi
BSD (3 kohdan BSD-lisenssi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet
Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivulta.
Videot
TiddlyWiki5:n esittely
Esittely TiddlyDesktopin käytöstä
TiddlyWiki5:n käyttöliittymä: avattujen tiddlerien lista ja sivupalkki.
Aloitusohjeet eri selaimille.
Asetukset, kuten tiedoston otsikko ja käyttäjän tunnus.
Uusi tiddleri kirjoitetaan wiki-kielellä.
Sisältötyyppejä on useita oletuksena olevan wiki-kielen lisäksi.
TiddlyWiki5 tukee suoraan SVG-sisältöä. Lisäosilla saa tuen esimerkiksi matematiikalle ja ohjelmakoodin syntaksikorostukselle.
Firefoxin lisäosan avulla saadaan tehtyä suora tallennus. Muilla selaimilla tallennus tapahtuu lataamalla ja tallentamalla uusi versio tiedostosta.
Lisäosat tallennetaan TiddlyWikiin tiddlereinä, kuten kaikki muukin sisältö.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: TiddlyWiki5 (http://viikonvalo.fi/TiddlyWiki5)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Phatch on työkalu, jolla voi tehdä joukon erilaisia
muokkausoperaatioita suureenkin määrään kuvatiedostoja yhdellä kertaa.
Kun on tarve muuttaa
yksittäisen kuvatiedoston kokoa, muokata sen värejä tai tehdä joitain
muita operaatioita, on usein helppoa vain käynnistää
GIMP, Krita,
Pinta tai jokin muu kuvankäsittelyohjelma, tehdä
vaaditut muutokset ja tallentaa muokattu kuva. Kun muokattavia kuvia
onkin vaikka 217 kappaletta, on syytä keksiä jokin muu keino muokkausten
tekemiseen. Yksi vaihtoehto on tehdä muokkaukset komentorivillä esimerkiksi
ImageMagick-paketin ohjelmilla. Toinen keino
on käyttää ikkunoidulla käyttöliittymällä toimivaa Phatch-ohjelmaa.
Phatch-nimi tulee yhdistelmänä sanoista PHoto ja bATCH, joilla
viitataan valokuvien käsittelyyn eräajoina (aineiston käsittelyä
suurehkoina erinä kerrallaan). Phatchin ideana on, että käyttäjä voi
kerätä tehtävälistan ohjelman tarjoamista muokkausoperaatioista ja sen
jälkeen määrätä nämä operaatiot tehtäviksi valituille tiedostoille.
Phatchissa on valittavissa suuri joukko erilaisia operaatioita, kuten
kuvan skaalaaminen, kontrastin ja kirkkauden säätö, kehysten luominen,
tekstin tai pudotusvarjon lisääminen sekä useita muita muunnoksia.
Operaatiot kerätään listaksi, järjestetään suoritettavaksi haluttuun
järjestykseen ja niille määritellään halutut parametrit, kuten
skaalauksen suuruus tai pudotusvarjon suunta ja etäisyys. Viimeiseksi
operaatioksi laitetaan lisäksi tallennus, jonka parametreiksi laitetaan
muun muassa tallennuskansio, tallennettavien tiedostojen nimen malli
sekä tallennusmuoto. Luodun tehtävälistan voi tallentaa myöhempää
käyttöä varten, jotta samat muokkaukset samoilla asetuksilla on
mahdollista toistaa myöhemmin myös muille kuville.
Lopuksi ohjelman käsketään aloittaa tehtävien suorittaminen ja sille
kerrotaan kuvatiedostot, joita sen tulee käsitellä. Muokattavat
tiedostot voidaan antaa ohjelmalle joko kokonaisena kansiona tai
valittuina tiedostoina. Vaihtoehtoisesti kuva voidaan ottaa myös
leikepöydältä. Lisäksi tehtävien suoritus voidaan rajata vain tietyn
tyyppisiin kuvatiedostoihin.
Phatch sisältää lisäksi työkalun, jolla voi tarkastella yksittäisen
tiedoston tietoja raahaamalla kuvatiedoston tarkasteluikkunaan.
Kotisivu
http://photobatch.wikidot.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta.
Muille alustoille sen voi ladata kotisivujen kautta.
Ohjelman aloitustila kehottaa lisäämään toimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Yksittäiselle toiminnolle annetaan sen tarvitsemat parametrit. Esimerkiksi skaalauksen kohdekoko.
Muokkaustoiminnoista kerätään järjestetty lista.
Listan viimeiseksi lisätään tallennusoperaatio ja sille kerrotaan tallennettavan tiedoston nimen malli, tallennusmuoto, tallennuskansio sekä muita tallentamiseen liittyviä ominaisuuksia.
Muokattavat tiedostot voidaan valita kansioittain, erikseen tai leikepöydältä.
Vielä varmistus muokattavista tiedostoista.
Muokkauksia suoritetaan eräajona.
Valmis!
Alkuperäinen ja muokattu kuva.
Kuvien ominaisuuksia voi tarkastella tiputtamalla tiedosto tarkasteluikkunaan.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Phatch (http://viikonvalo.fi/Phatch)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen
muodosta toiseen.
Pandoc on todellinen
monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä
kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa
lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun
tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka
automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki
tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua
vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa
rutiinityöstä hoituu Pandocilla.
Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa:
HTML,
Markdown,
LaTeX,
MediaWiki ja
textile.
Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi
muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja
LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB
sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja
LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat
esimerkiksi
Slidy,
reveal.js,
Slidous,
S5 ja
DZSlides sekä
Beamer. Tarkempi
luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana
tulevasta dokumentaatiosta.
Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia,
mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta
Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita,
alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua
LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua
Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on
mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus
väreillä.
Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto
käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan
halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu
modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma
tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen
esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax
ja MathML.
Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan
Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o
-valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa.
Esimerkiksi:
pandoc -o testi.pdf testi.html
Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille
käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to).
(Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).
pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md
Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen
toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO
-valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston
malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon
generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen
ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.
Kotisivu
http://johnmacfarlane.net/pandoc/
Lähdekoodi
https://github.com/jgm/pandoc
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD
Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on
yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.
Markdown-tiedosto ja siitä tehty HTML-tiedosto.
HTML-tiedosto selaimessa. Sivun ulkoasua voi jatkomuokata vaikka CSS:llä. Sivulle voi käyttää myös omaa tiedostopohjaa.
Samasta Markdown-tiedostosta tuotettu PDF-tiedosto. PDF-tiedostojen luontiin hyödynnetään pdflatex-ohjelmaa.
Edelleen samasta tiedostosta tuotettu ODT-tiedosto.
Muunnos Markdownin ja MediaWikin wikisyntaksin välillä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Pandoc (http://viikonvalo.fi/Pandoc)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:05:12
Google Fonts on kokoelma vapaita kirjasintyyppejä monenlaiseen
käyttöön.
Google Fonts
on palvelu, jonka kautta Google tarjoaa käytettäväksi useita satoja
vapaita kirjasintyyppejä, eli fontteja, esimerkiksi käytettäväksi
www-sivujen ulkoasussa. Palvelu antaa käyttöliittymän kirjasintyyppien
valintaan kategorian, tyylin ja käytettyjen merkistöjen perusteella.
Valittavia fontteja voi helposti selata ja testata erilaisilla
esimerkkiteksteillä. Jos fontteja haluaa käyttää oman www-sivustonsa
tyylissä, saa palvelusta helpon sivustolle lisättävän kooditekstin,
jonka sivustolleen lisäämällä fontit ladataan suoraan Googlen palvelusta
sivuja näytettäessä. Tiedostot voi kuitenkin ladata myös itselleen, jos
haluaa käyttää fonttitiedostoja suoraan omalta sivustolta, linkittämättä
Googlen palveluun, tai haluaa käyttää kirjasimia jossain muussa
käytössä, kuten tekstiasiakirjoissa tai kuvankäsittelyssä.
Kirjasintiedostot voi ladata suoraan Googlen palvelusta tai fontit
sisältävästä GitHub-repositorysta.
Kirjasintyyppit ovat True Type Font -muotoisia (.ttf).
Google Fonts -palvelun jakamat kirjasintyypit ovat kaikki vapaalla
lisenssillä julkaistuja. Suurin osa fonttiperheistä on lisensoitu SIL
Open Font
Licensen
versiolla 1.1, osan lisenssinä on
Apache 2 ja
Ubuntu-fonttien lisenssi on Ubuntu Font
License. Lisenssit antavat luvan käyttää,
muokata ja jakaa edelleen fontteja. Lisenssien mukaan fonteista
johdettujen uusien kirjasintyyppien jakelussa on käytettävää samaa
lisenssiä. Tämä lisenssivaatimus ei tietenkään koske varsinaisia töitä,
kuten kuvia ja dokumentteja, joissa on vain käytetty kyseisiä fontteja.
GitHub-repositoryssa tiedostot onkin jaoteltu juuri lisenssin mukaan.
Repositoryssa erilaisia kirjasintyyppejä on noin 870 kappaletta, joten
niiden joukosta löytyy varmasti käyttökelpoisia kirjasimia moneen
käyttöön. Niiden selaaminen on ehkä helpointa Googlen palvelun avulla.
Kotisivu
http://www.google.com/fonts (Palvelu kirjasinten valintaan)
https://github.com/google/fonts (Tiedostot)
Lisenssi
OFL (SIL Open Font
License),
Apache-lisenssi 2.0,
UFL (Ubuntu Font License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat
Google Fonts -palvelun käyttöliittymällä voi selata
kirjasintyyppejä kategorian, tyylin ja käytettävissä olevan
merkistön mukaan.
Palvelusta saa omalle sivustolle lisättävän koodin, jolla fontti
haetaan suoraan Googlen palvelusta.
Fonttitiedostot repositoryna
GitHub-palvelussa.
Muutamia fonttitiedostoja omalle tietokoneelle
ladattuina.
True Type fontteja voi käyttää myös tavallisissa omalla
tietokoneella toimivissa ohjelmissa, kuten Inkscape tai LibreOffice
Writer.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Google Fonts (http://viikonvalo.fi/Google_Fonts)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
PDFtk Server on komentoriviohjelma PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
PDFtk Server on PDF
Toolkit kokonaisuuteen sisältyvä komentoriviohjelma, jolla on voi
suorittaa useita muokkausoperaatioita PDF-tiedostoille komentorivillä ja
tarvittaessa automatisoidusti. PDFtk:n Server-osuus on suunnattu
erityisesti palvelinkäyttöön työkaluksi PDF-tiedostojen käsittelyyn
osana jotain palvelua. Sitä voi toki käyttää myös suoraan yksittäisten
PDF-tiedostojen muokkaamiseen. Ohjelman tekijät tarjoavat GNU GPL
-lisensoidun vapaan komentoriviohjelman lisäksi Windows-alustoille sekä
ilmaista (PDFtk Free) että maksullista (PDFtk Pro) graafista
käyttöliittymää, joilla voi suorittaa joitain PDFtk Server -ohjelman
toiminnoista ikkunoidusti.
PDFtk soveltuu hyvin esimerkiksi erillisten PDF-tiedostojen tai niistä
irrotettavien sivujen koostamiseen uuteen tiedostoon. Sillä voi
esimerkiksi liittää erillisiä skannattuja PDF-tiedostoja yhteen tai
kääntää tiedostossa väärin päin olevia sivuja.
Käytettävissä olevia operaatioita ovat muun muassa PDF-dokumentin
koostaminen yhden tai useamman PDF-tiedoston sivuista (merge),
PDF-tiedoston jakaminen uusiksi dokumenteiksi (split), dokumentin tai
sen yksittäisten sivujen kiertäminen (rotate), dokumentin salaaminen ja
suojaaminen salasanalla (encrypt), salauksen purkaminen (decrypt),
lomakkeiden täyttö, dokumentin vesileimaaminen, dokumentin tietojen
raportointi ja muokkaaminen sekä vioittuneen dokumentin korjaaminen, kun
se on mahdollista.
Linux-jakeluissa PDFtk Server löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta
nimellä pdftk.
Kotisivu
https://www.pdflabs.com/tools/pdftk-the-pdf-toolkit/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X
Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy yleensä paketinhallinnasta. Muuten
ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta.
Esimerkkejä
Esimerkkejä PDFtk Serverin
käytöstä
PDFtk:n käyttöohjeet
Liitetään kaksi PDF-tiedostoa peräkkäin. Limitetään kaksi
PDF-tiedostoa keskenään vuorosivuin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PDFtk (http://viikonvalo.fi/PDFtk)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
PDF Chain on työkalu PDF-tiedostojen muokkaamiseen.
PDF Chain on
graafinen käyttöliittymä PDFtk:n
komentorivityökalulle. Se tarjoaa PDFtk:n toimintoja valmiiksi
valittuina graafisesti muokattavina kokonaisuuksina. PDFtk:n eri
työkaluja on koottu ohjelman eri välilehdille erikseen käytettäviksi
työvälineiksi.
Ensimmäisellä välilehdellä on concatenate-työkalu, jolla voi koostaa
yhdestä tai useammasta PDF-tiedostosta valituista sivuista uusia
PDF-tiedostoja. Toisella välilehdellä olevalla burst-työkalulla voi
purkaa PDF-tiedoston sivut erillisiksi PDF-tiedostoiksi ja muokata
luotavien tiedostojen nimiä. Kolmannella välilehdellä on
background/stamp-työkalu, jolla PDF-tiedoston kaikille sivuille voi
lisätä taustalle tulevan vesileiman taikka sivun päälle lisättävän
leiman. Leimatiedostot annetaan PDF-tiedostoina. Attachment-välilehdellä
PDF-tiedostoon voi lisätä liitetiedostoja joko koko tiedostolle tai sen
yksittäisille sivuille. Viidennellä tools-välilehdellä on lisäksi
sekalaisia työkaluja, joilla voi esimerkiksi tallentaa kaikki
PDF-tiedoston liitetiedostot sekä lisätä tai poistaa PDF-tiedostosta
tiedonpakkauksen.
Lisäksi tallennettaville PDF-tiedostoille voi valita oikeusasetukset,
joilla voi asettaa tiedoston avaamiseen tarvittavan salasanan, tiedoston
salaamisasetukset sekä muita oikeusasetuksia, kuten tulostusoikeuden.
Kotisivu
http://pdfchain.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joihinkin Linux-jakeluihin suoraan
paketinhallinnasta ja muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivujen
kautta.
Muita vastaavia ohjelmia
PDF-Shuffler
PDF-tiedostojen sivujen liittäminen ja uudelleenjärjestely uudeksi
tiedostoksi. Tiedoston salaaminen salasanalla ja oikeuksien
muokkaaminen.
PDF-tiedoston sivujen tallentaminen erillisiksi
PDF-tiedostoiksi.
Taustalle tulevan vesileiman tai päälle tulevan leiman lisääminen
PDF-tiedoston kaikille sivuille.
Liitetiedostojen lisääminen PDF-tiedostoon tai sen
sivulle.
Muita työkaluja, kuten PDF-tiedoston pakkaaminen ja
purkaminen.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: PDF Chain (http://viikonvalo.fi/PDF_Chain)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
Piwik on avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto ja vaihtoehto
Google Analyticsille.
Piwik on omalle
palvelimelle asennettavissa oleva avoimen lähdekoodin
web-analytiikkaohjelmisto, jota käyttämällä voi korvata esimerkiksi
Google Analytics -palvelun käytön. Kävijätilastojen seuraaminen voi olla
tärkeää joillekin sivustoille ja tähän käytetään usein esimerkiksi
Google Analytics -palvelua. GA:n käytön suurimpana haittapuolena on
kuitenkin se, että kävijätilastot ovat tällöin kolmannen osapuolen
hallussa yrityksellä, joka toimii ulkomaisen lainsäädännön alaisena.
Kävijätilastot voivat olla tärkeää ja luottamuksellista tietoa sekä
sivustoa ylläpitävälle yritykselle itselleen että sivustolla käyville
käyttäjille. Piwik-ohjelmistoa käyttämällä tilastointipalvelu on
mahdollista asentaa omalle palvelimelle, jolloin sivuston kävijätiedot
pysyvät vain sivuston ylläpitäjän hallussa eivätkä vuoda ulkopuolisille.
Tietoturvan lisäksi omalle palvelimelle tallennettu tieto on myös
tarvittaessa saatavissa halutussa raakamuodossa.
Käyttämällä omille palvelimille asennettua Piwikiä esimerkiksi S-Pankki
olisi välttynyt taannoisista
tietosuoja- ja PR-ongelmistaan, jotka aiheutuivat verkkopankkiin
kirjautuneiden käyttäjien seuraamisesta Google Analyticsilla. Sen
sijaan, että käyttäjätiedot olisi välitetty kolmannelle osapuolelle,
ne olisivatkin olleet vain pankin omassa hallinnassa.
Twitter-keskustelua aiheesta.
Kävijätietoihin Piwik tallentaa kaikki tyypillisesti tilastoitavat
tiedot, kuten sivukäynnit, tiedot linkittäneistä sivustoista ja
hakukoneista, sivustolle johtaneet hakusanat, tiedot kävijän selaimesta
ja käyttöjärjestelmästä, käyttäjän maan ja kielen sekä tiedot käytetyn
laitteen tyypistä (tietokone vai mobiililaite). Tarkemman luettelon
Piwikin ominaisuuksista voi lukea sen omilta sivuilta. Piwikin web-käyttöliittymästä voi
tarkastella tilastoja erilaisilla aikaväleillä ja monelta suunnalta.
Useimmin seuratuista tilastoista voi koostaa itselleen "dashboardin".
Piwikin toimintoja voi laajentaa marketista
ladattavilla lisäosilla sekä sen ulkoasua muokata ladattavilla
teemoilla.
Tilastojen seuraamista varten voi myös ladata mobiililaitteelle siihen
tarkoitetun sovelluksen. Piwik-sovellus löytyy sekä
Android-
että
iOS-laitteille.
Piwikin toimintaa voi kokeilla demo-sivulla,
joka seuraa Piwikin foorumisivuston sekä
kahden muun sivuston liikennettä.
Kävijätilastojen tuonti Google Analyticsistä
Piwikiin ei
valitettavasti ole vielä toteutettu ja on vasta suunnitteluasteella.
Kotisivu
http://piwik.org/
Demo
http://demo.piwik.org/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Windows, Mac OS X
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa sen kotisivuilta ja se käyttää PHP:tä ja
MySQL:ää.
Tuki
Piwik-foorumi
Demo-sivuston dashboardilla näkyy muutama tilastosovelma.
Kävijäkarttaa voi tutkia interaktiivisesti.
Tilastokäyrään saa näkyviin useita eri tilastoja.
Sovelmia voi siirrellä dashboardissa.
Dashboardiin voi lisätä haluamiaan sovelmia.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Koosteena toimivan dashboardin lisäksi tilastoista voi tarkastella
esimerkiksi sivustolle johtavia linkityksiä ja yleisimmin käytettyjä
hakusanoja tai hakukoneita.
Websivustoja ja sosiaalista mediaa.
Android-sovelluksessakin voi tarkastella useamman sivuston
tilastoja.
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Reaaliaikainen kävijäseuranta Android-sovelluksella.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Piwik (http://viikonvalo.fi/Piwik)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
Ditaa on komentoriviohjelma ascii-grafiikkana piirrettyjen diagrammien muuntamiseen PNG-kuviksi.
Diagrammeja ja kaavioita voi piirtää graafisesti työkaluilla, kuten Dia
tai Inkscape. Ditaa lähestyy tehtävää toisella tavalla. Ditaa varten
kaaviot piirretään tekstieditorilla merkkigrafiikkana ja käännetään
ditaa-komentoriviohjelmalla PNG-kuvaksi. Etuina tässä toteutuksessa on
muun muassa selkeä tekstipohjainen esitysmuoto sekä helppo muokattavuus
yksinkertaisilla työkaluilla.
Käytettävissä ovat ascii-grafiikkana piirretyt laatikot sekä viivat ja
nuolet. Tavallisen suorakulmaisen laatikon piirtämiseen käytetään
merkkejä |, - ja +. Laatikon ulkoasun voi muuttaa dokumentiksi
kirjoittamalla sen sisään tekstin {d}. Vastaavasti tallennustilaa
merkitsevän laatikon saa käyttämällä tekstiä {s} ja syötettä sekä
tulostetta symboloivan laatikon käyttämällä tekstiä {io}. Laatikon
kulmia voi pyöristää merkeillä / ja \.
Kaavioon voi piirtää viivoja käyttämällä merkkejä |, - ja +.
Viivojen kulmia voi pyöristää samoin kuin laatikoidenkin kulmia.
Viivojen päähän voi lisätä nuolenkärjet käyttämällä merkkejä ^, v,
< ja >. Kaavioissa viivoja ja laatikoiden reunoja voi muuttaa
yhtenäisestä viivasta katkoviivaksi korvaamalla ainakin yhden sen
piirtämiseen käytetyistä vaakasuorista viivamerkeistä merkillä = tai
pystysuorista viivoista merkillä :.
Laatikoiden sisään voi kirjoittaa normaalia tekstiä sekä muotoa "cXXX"
olevan värikoodin, joka määrää laatikon värin. Värikoodissa osuus "XXX"
voi olla joku lyhenteistä "RED", "BLU", "GRE", "YEL", "PNK" tai "BLK"
taikka värin heksamuotoinen RGB-arvo. Laatikon sisään voi kirjoittaa
myös luetteloita käyttämällä luettelosymbolina merkkiä o.
Laatikoita voi jakaa myös sisäisesti osiin ja kullekin osalle voi
määrätä värin erikseen. Kaavioiden viivoihin tai laatikoiden reunoihin
voi lisäksi lisätä pistemerkkejä merkillä *.
Kun ascii-muotoinen kuva on valmis, se käännetään PNG-kuvaksi
esimerkiksi komennolla:
ditaa kuva.txt kuva.png
Tuotetut PNG-kuvat ovat bittigrafiikkaa, eivätkä siten skaalattavissa,
mutta käännösvaiheessa voidaan valita skaalauskerroin, joka määrittää
tuotettavan kuvan koon. Komentorivivalitsimella -s voi muuttaa kuvan
skaalauksen haluamakseen.
Valitsimella -h puolestaan voidaan syötteenä antaa HTML-tiedosto,
jossa kuvat on esitetty ascii-grafiikkana "textdiagram"-luokalla
merkittyjen pre-tagien välissä. Esimerkiksi:
<pre class="textdiagram">
+-----------+
| Esimerkki |
+-----------+
Valitsimella -h käännettäessä ditaa kääntää kunkin kuvan erikseen
"images"-hakemistoon ja luo uuden HTML-tiedoston, jossa ascii-kuvat on
korvattu vastaaviin PNG-kuviin viittaavilla img-tageilla.
Ditaa voi käyttää myös muiden ohjelmien yhteydessä. Esimerkiksi Emacsin Org-modeen
sekä Dokuwikiin löytyy tuki Ditaan ascii-kuville. Javadoc-käyttöön löytyy myös
lisäosa, jolla voi
dokumentaatiota luodessa hyödyntää Java-ohjelman kommenttiin piirrettyjä
ascii-kaavioita.
Toimiakseen Ditaa tarvitsee Javan.
Kotisivu
http://ditaa.sourceforge.net/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa joko Linux-jakelun paketinhallinnan kautta
tai kotisivuilta lataamalla.
Ascii-muotoinen kaavio.
Kaavio muunnettuna PNG-kuvaksi.
Esimerkki, jossa esiteltyinä ascii-kaavioiden syntaksia.
Esimerkkikuviot käännettynä PNG-kuvaksi.
Ascii-kuvan kääntäminen PNG-kuvaksi komentorivillä.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ditaa (http://viikonvalo.fi/Ditaa)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä
www-sivustojen ylläpitoon.
Phile on
PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman
tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan
Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin
PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi,
kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa
sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää
toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään.
Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden
omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.
PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty
oliopohjainen ohjelmointityyli ja tapahtumia (event) käyttävä toteutus.
Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri
ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi
lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden
vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta.
Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi
Tekstile-kielen
tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka
Smarty-pohjilla.
Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan
Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia
lisäosia,
kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella
tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen
sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä
useita muita.
Kotisivu
http://philecms.com/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
PHP
Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai
GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi
käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko
lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä
composer-ohjelmistoa.
Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Phile (http://viikonvalo.fi/Phile)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
OpenWRT on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä reitittimille ja
muille sulautetuille laitteille.
OpenWRT sulautetuille laitteille,
kuten reitittimille ja langattomille tukiasemille, tarkoitettu
Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka vapauttaa laitteen omistajan
muokkaamaan laitteen toiminnallisuuksia tarpeidensa mukaan. Laitteissa
valmiina oleva ohjelmisto, firmware, saattaa laitteesta ja valmistajasta
riippuen joko saada tai olla saamatta tietoturvapäivityksiä. Usein
laitteiden haavoittuvuudet voivat olla pitkiäkin aikoja korjaamatta.
Asentamalla laitteeseen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän, kuten
OpenWRT:n, sen omistaja saa mahdollisuuden päivittää laitettaan tarpeen
vaatiessa. Samalla omistaja voi valita laitteeseensa juuri itse
tarvitsemansa toiminnot.
OpenWRT:n tarkoituksena on toteuttaa hyvin minimaalinen
käyttöjärjestelmä, joka toimii alustana käyttäjän omien tarpeiden
mukaisen kokonaisuuden koostamiseen. Itse perusjärjestelmä on hyvin
kevyt, jotta se saadaan helposti mahtumaan laitteiden usein hyvinkin
niukkaan tallennustilaan. Kaikki muut varsinaiset toiminnallisuudet on
paketoitu omiksi paketeikseen, joita voidaan asentaa OpenWRT:n
paketinhallintajärjestelmällä (aiemmin ipkg, nykyään opkg). Laitteen
omistaja voi siis basaarin tavoin valita laitteeseen haluamansa
ominaisuudet tarjolla olevien pakettien joukosta. Asennettavissa olevia
ominaisuuksia ovat muun muassa:
reititys
Mesh-verkkojen tuki
langattomat toiminnallisuudet (reititys, tukiasema, jne.)
palomuuri, NAT, porttien edelleenohjaus, liikenteen suodatus
UPnP
port knocking
DNS-palvelut
DHCP-palvelut
tuki dynaamiselle DNS-nimelle
tulostinpalvelut
webbikameratuki
äänikorttituki ja musiikontoistopalvelut
tiedostopalvelintoiminnot
VOIP-palvelut
web-käyttöliittymiä
OpenWRT:n asetuksia voi muokata oman mieltymyksen mukaan joko
komentorivillä ssh-yhteyden kautta tai web-käyttöliittymällä.
OpenWRT-ohjelmiston asennus tapahtuu laite- ja valmistajakohtaisesti eri
tavoin. Osa tuetuista laitteista mahdollistaa muokatun laiteohjelmiston,
kuten OpenWRT:n, asentamisen suoraan oman käyttöliittymänsä kautta.
Suuressa osassa laitteita puolestaan asentamiseen joudutaan joko
käyttämään hyväksi jotain alkuperäisen ohjelmiston haavoittuvuutta
taikka avaamaan laite ja mahdollisesti tekemään jopa joitain juotoksia.
Toisaalta joissain laitemalleissa, kuten eräissä Zyxelin tukiasemissa,
on jo valmistajan asentamana OpenWRT.
Kotisivu
https://openwrt.org/
Lisenssi
GNU GPL (käännösympäristö) sekä ohjelmistoja
useilla avoimen lähdekoodin lisensseillä
Toimii seuraavilla alustoilla
Reitittimet ja muut laitteet (luettelo tuetuista
laitteista)
Asennus
Kullekin tuetulle laitteelle löytyvät mallikohtaiset ohjeet
asennukseen OpenWRT:n sivustolta.
Muita vastaavia
DD-WRT
OpenWRT tervehtii sisään kirjautunutta käyttäjää Zyxelin
tukiasemassa.
OpenWRT:n kotisivu.
OpenWRT:n oma käännösympäristö on lisensoitu GNU GPL -lisenssillä.
Lisäksi järjestelmä sisältää monilla muilla vapailla lisensseillä
julkaistuja ohjelmia.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: OpenWRT (http://viikonvalo.fi/OpenWRT)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä
relaatiotietokantajärjestelmä.
Toisin kuin suurin osa
muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon
otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee
kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan.
SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota
sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on
julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin
kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes
kaikilla ohjelmointikielillä.
Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska
SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa
tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa.
Esimerkiksi suuri osa Android- ja iOS-ohjelmista käyttää
SQLite-tiedostoja asetustensa ja käsittelemänsä tiedon tallennukseen.
Samoin monet työpöytäohjelmistot, kuten Firefox ja
Chromium/Chrome käyttävät SQLite-tiedostoja
tietojensa, kuten selaushistorian ja kirjanmerkkien, tallentamiseen.
SQLite tukee suurinta osaa
SQL-kielen SQL-92-standardista.
Vain muutama ominaisuus standardista
on toteuttamatta. SQLite lupaa transaktioidensa olevan atomaarisia,
eheitä, eristyneitä ja pysyviä
(ACID), eli toisin sanoen tietoa
transaktiolla siirrytään aina ehjästä tilasta toiseen kokonaisuudessaan
tai ei lainkaan. Tämä tarkoittaa, että SQLite-tiedoston ei pitäisi
hajota edes ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatumiseen taikka
virtakatkoon. Tietokantatiedostoa voidaan lukea usealla prosessilla yhtä
aikaa, mutta kirjoittamista varten koko tiedosto lukitaan.
SQLiten mukana tulee komentorivikäyttöliittymä, jolla SQLite-tiedostoa
voidaan ylläpitää ja siihen voidaan tehdä kyselyitä. Lisäksi
SQLite-tiedostoja voi luoda, tarkastella ja ylläpitää useilla
erilaisilla graafisilla käyttöliittymillä, kuten
SQLiteBrowser (DB Browser for SQLite) ja
Sqliteman. Myös
Calligra_Suiten Kexi-tietokantaohjelma
käyttää omana tiedostomuotonaan SQLite-tiedostoja, joihin on lisätty
muutama Kexin omaan käyttöön tarkoitettu tietokantataulu.
Kotisivu
https://sqlite.org/
Lisenssi
Public Domain
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris,
Android, iOS
Asennus
Ladattavissa alustan omasta paketinhallinnasta tai kauppapaikasta
taikka ohjelmiston omilta kotisivuilta.
Linkkejä
Luettelo SQLiten ominaisuuksista
Milloin käyttää SQLiteä
FAQ (Usein kysyttyjä kysymyksiä)
SQLiten komentorivikäyttöliittymä ja SailfishOS:n viestihistorian
sisältävä tietokantatiedosto. Haettuna paikallisliikenteen
tekstiviestilippujen tilaukset ja liput.
SQLiten komentorivikäyttöliittymän tulostuksen
muotoiluja.
Mozilla Firefoxin asetustiedosto, jossa tallennettuna muun muassa
kirjanmerkit.
Sqliteman on yksi graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen
käsittelyyn.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: SQLite (http://viikonvalo.fi/SQLite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
DB Browser for SQLite on graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen
käsittelyyn.
DB
Browser for SQLite on usealla käyttöjärjestelmällä toimiva graafinen
käyttöliittymä tiedostopohjaisen SQLite-tietokannan
tietokantatiedostojen käsittelyyn. Sillä voidaan luoda tietokantoja,
etsiä niistä tietoa sekä syöttää uutta tietoa kantaan. Taulujen luontia
ja määrittelyä voidaan tehdä graafisella työkalulla ja tietoja voi
syöttää suoraan taulukkonäkymässä. Vaihtoehtoisesti ohjelmalle voidaan
antaa suoritettavaksi komentoja SQL-kyselykieltä käyttäen.
Ohjelman tuonti- ja vientitoiminnoilla voidaan tietokantaan tuoda ja
sieltä viedä tauluja pilkulla eroteltuun tekstimuotoiseen tiedostoon
(csv, comma separated values). Joissain tapauksissa tosin csv-tiedoston
tuonti on nopeampaa tuoda suoraan SQLiten komentorivikäyttöliittymällä.
Esimerkiksi Trafin avoimen
ajoneuvodatan vanhemman
version (noin 2,5 miljoonaa riviä) tuonti SQLite-tietokantaan DB Browser
for SQLitellä kesti noin tunnin, kun sen uudemman version (lähes 5
miljoonaa riviä) tuonti SQLiten komentorivikäyttöliittymällä kesti
samalla tietokoneella vain noin 1,5 minuuttia. Pienillä tiedostoilla
tällä ei ole suurta merkitystä, mutta suurilla aikaero on merkittävä.
Komentorivityökalulla tuonnin voi tehdä seuraavilla komennoilla:
.separator ','
.mode csv
.import tiedosto.csv taulu
Lisäksi DB Browser for SQLite sisältää yksinkertaisen plot-työkalun,
jolla taulun tai kyselyn tuloksen numeerisia arvoja voi sijoittaa
x-y-koordinaatistoon. Luettelosta valitaan rastiruuduilla, mikä arvoista
on x-akselilla ja mitkä piirretään y-arvoina.
Kotisivu
http://sqlitebrowser.org/
Lähdekoodi
https://github.com/sqlitebrowser/sqlitebrowser
@sqlitebrowser
Lisenssi
MPL v.2 / GNU GPL v.3 (kaksoislisensointi)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta
nimellä sqlitebrowser. Ohjelman lataus- ja asennusohjeet löytyvät
sen kotisivuilta.
Uuden taulun luonti tietokantaan. Luetellaan kentät ja niiden
tyypit sekä muut ominaisuudet.
Taulukkonäkymässä voi tarkastella taulun sisältöä, syöttää uusia
rivejä ja muokata solujen sisältöä. Oikeassa reunassa olevassa
näkymässä näkyvät ohjelman sisäisesti suorittamat
SQL-kyselyt.
Tietokannan asetuksia.
Tekstinä syötetty SQL-kysely sekä sen tuloksena saatu
taulu.
Eri tauluja yhdistävä kysely.
CSV-tiedoston tuonti tauluksi.
Kysely lähes viisi miljoonaa riviä sisältävään
tauluun.
Suomen vanhimmat ajoneuvot käyttöönottopäivämäärän mukaan. Oikean
reunan näkymässä käyttäjän syöttämien SQL-kyselyiden
historia.
Oikeassa reunassa plot-toiminto, jossa x-akselille valittu rivin
järjestysnumero ja y-akselille ajoneuvon
omamassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: DB Browser for SQLite (http://viikonvalo.fi/DB_Browser_for_SQLite)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
KDE Connect on ohjelmisto tietokoneiden ja mobiililaitteiden väliseen
Viestintään.
KDE Connect on
ohjelma, joka mahdollistaa tietokoneen ja mobiililaitteiden
yhteistoiminnan samassa lähiverkossa. Kun tietokoneeseen ja
Android-laitteeseen on asennettu niiden omat versiot KDE Connectista, ne
näkevät toisensa ollessaan samassa (langattomassa) lähiverkossa. Kun
laitteet on paritettu, niiden välillä voidaan siirtää helposti
tiedostoja ja käyttää mobiililaitetta tietokoneen etäohjaamiseen.
Ohjelma on nimensä mukaisesti suunniteltu KDE:n Plasma-työpöydälle,
mutta se toimii myös muiden Linux-työpöytien kanssa.
Tietokoneessa käynnissä olevan KDE Connectin kanssa voidaan yhdistää,
eli parittaa, useita mobiililaitteita ja niille kullekin voidaan
määritellä käytössä olevat toiminnallisuudet. Toiminnallisuudet ovat
lisäosia, joita oletuksina on asennettuna ainakin seuraavat:
mobiililaitteen akun varauksen seuranta,
leikepöydän jako,
tietokoneen näytönsäästäjän käynnistyksen esto mobiililaitteen
ollessa kytkettynä,
multimediaohjelmistojen etähallinta,
puhelimen ilmoitusten synkronointi tietokoneen ilmoituksiksi,
musiikin (tai järjestelmä-äänten) vaiennus puhelun tullessa,
ping,
tiedostoselaus (SFTP:tä käyttäen),
puhelinintegraatio (saapuvien puheluiden ja tekstiviestien
ilmoittaminen tietokoneella) ja
kosketushiiritoiminnallisuus.
Tiedostojen siirtäminen yhdistetyn mobiililaitteen ja tietokoneen
välillä hoituu helposti Dolphin-tiedostohallintaohjelmalla (tai millä
tahansa KDE-ohjelmalla) sivupalkkiin automaattisesti ilmestyvän
pikalinkin kautta. Erityisesti KDE:n Plasma-työpöytää käyttäville
tiedonsiirtoyhteyden käyttö on KDE-integraationsa vuoksi hyvinkin
helppoa. Teknisesti yhteys on käytännössä toteutettu SFTP-yhteytenä
avaintunnistuksella ja fuse.sshfs-mounttauksella, joten sitä on
tarvittaessa mahdollista käyttää myös komentoriviltä käsin.
Tiedostoja voi siirtää Android-laitteesta tietokoneelle myös Androidin
"Jaa"-toiminnolla, johon KDE Connect lisää oman kuvakkeensa uudeksi
vaihtoehdoksi. Tällöin tiedosto lähetetään valitulle tietokoneelle
ennalta määrättyyn kansioon, joka oletuksena on kotihakemiston Downloads
(tai Lataukset) -kansio. Tämä toiminto tosin ei jostain syystä toiminut
kokeiltaessa vaan tuotti jostain syystä korruptoituneita tiedostoja.
Android-laitteiden jakotoiminnallisuutta voidaan käyttää myös
selainosoitteiden jakamiseen mobiililaitteelta tietokoneelle. Tällöin
jaettu osoite avataan tietokoneella oletusselaimeen.
Jos asetuksista on valittu leikepöydän synkronointi päälle, ohjelmisto
synkronoi leikepöydän sisällön automaattisesti tietokoneen ja
mobiililaitteen välillä. Tietokoneella leikepöydälle kopioitu teksti on
siis liitettävissä mobiililaitteella ja päin vastoin.
Tietokoneella KDE Connect on esillä työpöydän paneelin
järjestelmäalueella omana kuvakkeenaan ja antaa käyttäjälle ilmoituksia
työpöydän oman ilmoitusjärjestelmän kautta. Ilmoituksia tulee
esimerkiksi saapuneista tiedostoista sekä saapuvista puheluista ja
tekstiviesteistä. Järjestelmäalueella oleva kuvake tarjoaa myös näkymän
tarkkailla yhdistettyjen mobiililaitteiden akkujen varaustilaa. Ohjelman
voi asettaa esimerkiksi vaientamaan tietokoneella soivan musiikin tai
järjestelmä-äänet puhelun tullessa puhelimeen.
Mobiilisovellusta voi käyttää tietokoneen etäohjaamiseen kahdella tapaa.
Mediakaukosäädintoiminnolla voi ohjata tietokoneella käynnissäolevaa
mediasoitinta, kuten Amarokia tai
VLC-mediasoitinta. Kauko-ohjaimessa on
mahdollisuus valita ohjattava ohjelma useammasta käynnissä olevasta.
Toinen vaihtoehto etäkäyttöön on mobiililaitteen käyttö langattomana
hiirenä, jolloin laitteen kosketusnäyttö toimii tietokoneen laattahiiren
tavoin. Tässä tilassa myös mobiililaitteen virtuaalinäppäimistö on
käytettävissä, joten sitä voidaan käyttää myös näppäimistönä.
Kotisivu
https://community.kde.org/KDEConnect
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Android, Blackberry
Asennus
Ohjelma saattaa löytyä suoraan Linux-jakelun omasta
pakettivarastosta. Joillekin Ubuntun versioille suositellaan
uudemman version asentamista PPA-lähteestä. Android-sovellus on
ladattavissa Goolgen
Play-kaupasta
tai F-Droidilla.
KDE Connectin asetukset tietokoneelle KDE:n järjestelmäasetuksissa.
Kaksi verkossa näkyvää laitetta ja niiden
asetukset.
Paritetut mobiililaitteet näkyvät Dolphin-tiedostoselaimessa ja
tiedostoja voidaan kopioida tietokoneen ja mobiililaitteen
välillä.
Työpöydän viestialueella näytetään viestejä laitteiden
kommunikaatiosta. Tässä tabletilta on saapunut lähetetty
kuvatiedosto.
Työpöydän tehtäväalueella näkyvä sovelma näyttää yhdistetyt
mobiililaitteet, niiden akkujen varaustilan sekä pikakuvakkeen
tiedostoselaukseen.
Puhelimeen saapuvat puheluista ja tekstiviesteistä tulee ilmoitus
tietokoneen näytölle.
Android-sovellusten Jaa-valikkoon tulee KDE Connect -vaihtoehto,
jolla tiedostoja ja selainlinkkejä voi jakaa toisille
laitteille.
Jakotoiminnossa valitaan, mille laitteelle tiedosto
jaetaan.
Tietokoneen etäkäyttö on mahdollista mobiililaitteella hiiri- ja
näppäimistötoiminnoilla sekä
multimediakauko-ohjaimella.
KDE Connect voi toimia tietokoneen hiiren ohjaimena laattahiiren
tapaan sekä virtuaalinäppäimistönä.
KDE Connect -sovellus Androidissa toimii tietokoneen mediasoitinten
kauko-ohjaimena.
Useammasta tietokoneella käynnissä olevasta soitto-ohjelmasta voi
valita, mitä halutaan ohjata.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: KDE Connect (http://viikonvalo.fi/KDE_Connect)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:12:01
GApps Browser on webkäyttöliittymiä hyödyntävä hiekkalaatikko Googlen
tarjoamille palveluille.
Googlen
palvelut toimivat hyvin mobiililaitteiden selaimilla, mutta
tietoturvastaan tarkkaa käyttäjää voi häiritä Googlen mahdollisuus
seurata palveluunsa sisään kirjautuneen käyttäjän muuta
selauskäyttäytymistä muilla sivustoilla, jotka käyttävät sivuillaan
Googlen palveluita. Tämän voi välttää käyttämällä erillisiä sovelluksia
Googlen palveluiden käyttöön, jolloin selaimen ei tarvitse olla
kirjautuneena Googlen tunnuksilla. Tällöin kuitenkin sovelluksilla on
usein suora pääsy puhelimen muihin tietoihin, kuten yhteystietoihin ja
kalenteriin. GApps Browser on erillinen sovellus, jonka tarkoituksena on
toimia Googlen palveluita käyttävänä selaimena, jolloin muuhun selailuun
voidaan käyttää jotain muuta selainta. Käyttäjän kannattaa kuitenkin
muistaa, että Android-alusta itsessään on Googlen hallinnassa ja vaatii
Google-tilille kirjautumisen Play-kaupan ja muiden palveluiden käyttöön.
Siksi GApps Browser onkin hyödyllinen erityisesti "Google-vapaiden",
Android Open Source Projektiin (AOSP)
perustuvien, Android-versioiden, kuten
CyanogenModin tai
Replicantin käyttäjille, jotka haluavat
käyttää Googlen palveluita turvallisemmin. GApps Browser tuo Googlen
palvelut helposti käytettäviksi myös Jollan SailfishOS:n käyttäjille.
GApps Browseria käyttämällä käyttäjä voi olla sovelluksessa
kirjautuneena Google-tililleen ja sovellus muistaa sen käynnistysten
välillä. Näin sen käyttö on helpompaa kuin varsinaisen selaimen käyttö,
jos haluaa pitää muun verkkoselailunsa omana tietonaan. Googlen
palveluita sovellus käyttää https-protokollalla ja käyttäjä voi
halutessaan kieltää sovellusta lataamasta kuvia ja skriptejä muualta
kuin Googlen sivustoilta. Googlen palveluista ulos viittaavat linkit
avataan tavallisella selaimella. Ohjelmaa asennettaessa se vaatii
oikeudet vain verkkoyhteyden käyttämiseen, eli sillä ei ole pääsyä
laitteen tietoihin.
Koska sovellus ei tee taustalla synkronointia sekä muuta toimintaa, se
on tyypillisesti kevyempi ja käyttää vähemmän verkkokaistaa kuin
palveluiden natiivisovellukset, esimerkiksi Google+. Tämän vuoksi se
todennäköisesti kuluttaa myös vähemmän akkua.
GApps Browseria vastaava sovellus Facebookin käyttöön on Tinfoil for Facebook.
Kotisivu
https://github.com/tobykurien/GoogleApps
Ohjelma Google
Playssa
Ohjelma
F-Droid-palvelussa
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi ladata Googlen
Play-kaupasta
tai F-Droidilla.
Sovelluksen voi asentaa F-Droidilla.
Sovelluksen asennussivu F-Droidissa.
Sovellus vaatii oikeudet vain verkkoyhteyden
käyttöön.
Googlen News-palvelu
Google+ sisään kirjautumattomana
Google+ kirjautuneena
Asetukset
Valittavissa käytettävät Googlen
palvelut
Gmailin webnäkymä sovelluksessa
Google Maps
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GApps Browser (http://viikonvalo.fi/GApps_Browser)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Writeily Pro on Markdown-muotoiluja hyödyntävä muistiinpanosovellus
Android-ympäristöön.
Writeily Prolla voi kirjoittaa
tekstimuotoisia muistiinpanoja Andoid-laitteella käyttäen
Markdown-muotoiluja.
Muotoiluina voi käyttää ainakin eri tasoisia otsikoita, numeroituja ja
numeroimattomia luetteloita, sisäkkäisiä luetteloita, lainauksia,
lihavointeja sekä kursivointeja. Tekstiin voi lisätä myös hyperlinkkejä
www-sivuille.
Sovelluksella voi luoda uusia tekstitiedostoja, muokata niitä ja
tarkastella niitä lukutilassa. Ohjelmassa voi luoda myös kansioita,
joilla muistiinpanoja saa pidettyä järjestyksessä. Lukutilassa näkyvän
muistiinpanon voi lähettää sovelluksesta muualle muutamassa eri
muodossa. Pelkkänä tekstinä sen voi lähettää vaikka sähköpostilla, johon
Markdown-muotoilu sopii varsin hyvin. Sisällön voi lähettää tai
tallentaa myös HTML-muodossa tai kuvana.
Muokkaustilalle voi valita asetuksista päälle syntaksinkorostuksen.
Sovellukselle voi myös asettaa salasanalukituksen, jolloin sen voi avata
vain salasanan antamalla. Jos salasanaa haluaa käyttää, kannattaa
kuitenkin muistaa, että kaikki muistiinpanot on tallennettu
selväkielisinä tiedostoina laitteeseen ja niitä on mahdollista lukea ja
muokata jollain muulla ohjelmalla. Suojaus on siis vain hyvin
pinnallinen.
Kotisivu
http://writeily.me/
Play
F-Droid
Lähdekoodi (Github)
@writeily
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Googlen Play-kaupasta sekä
F-Droid-sovelluksella.
Lista muistiinpanoista.
Muokkaustilassa käytetään
Markdown-merkintöjä.
Lukutilassa Markdown-merkinnät näytetään otsikkoina, luetteloina ja
niin edelleen.
Jaa-toiminnolla tiedoston voi lähettää tai tallentaa eri keinoin
erilaisissa muodoissa.
Muokkausta tabletilla
Tiedoston lähetys puhtaana Markdown-tekstinä
sähköpostissa.
Asetukset
Muistiinpanoille voi luoda kansioita niiden
järjestelmemiseksi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Writeily Pro (http://viikonvalo.fi/Writeily_Pro)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi)
julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.
Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista
liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen
rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä.
Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää
tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on
yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa. Kokoa aineistolla on purettuna 836 megatavua ja
pakattuna 255 megatavua. Suuren kokonsa takia aineistoa ei kannata koettaa yrittää avata
esimerkiksi LibreOffice Calc-taulukkolaskentaohjelmalla tai tekstieditorilla.
Parempi vaihtoehto on tuoda aineisto johonkin tietokantajärjestelmään, kuten SQLite,
jolla siihen on helppoa suorittaa hakuja tai selata esimerkiksi
graafisella käyttöliittymällä. Aineisto on mahdollista lukea
käsiteltäväksi myös johonkin tilasto-ohjelmaan, kuten R.
Itse aineiston lisäksi ladattavissa on Excel-muotoinen taulukko,
joka sisältää tarvittavat tiedot itse aineiston tulkitsemiseen. Taulukossa on muun muassa lueteltu
ja selitetty aineiston sarakkeina käytetyt muuttujat sekä niiden arvoina olevien koodien merkitykset ja muodot. Esimerkiksi ajoneuvoryhmän koodi 105 tarkoittaa lumiaura-harjapuhallinta.
Materiaalin versio 4.1 on päivätty 31.5.2015 ja julkaistu 5.6.2015. Aineistoa käytettäessä
lisenssin mukaisen julkaisijan mainitsemisen Trafi pyytää tekemään mainitsemalla julkaisija,
aineiston nimi ja ajankohta. (esimerkiksi: sisältää Trafin ajoneuvojen avoin data 4.1 aineistoa)
Aineiston aiemmat versiot 1.0 ja 2.0 julkaistiin Trafin aiemmalla omalla lisenssillä.
Kotisivu
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
@Trafi_Finland
Lisenssi
CC-by 4.0
Muuttujaluettelo Excel-tiedostossa. Muuttujien tyyppien kuvaus ja koodistot erillisissä tauluissa
Aineiston tuonti SQLite-kantaan ja pieni kysely.
Kysely SQLite-kantaan graafisella käyttöliittymällä.
Koko kanta yhtenä tauluna selattavissa SQLiten graafisella käyttöliittymällä
CSV-tiedoston 40 ensimmäistä riviä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ajoneuvojen avoin data 4.1 (http://viikonvalo.fi/Ajoneuvojen_avoin_data_4.1)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.
Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.
Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.
Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.
KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.
Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.
Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.
Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Okular (http://viikonvalo.fi/Okular)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.
Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.
Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.
Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.
Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.
Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.
Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calibre (http://viikonvalo.fi/Calibre)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.
Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.
Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.
Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.
Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.
Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.
Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Onlyoffice (http://viikonvalo.fi/Onlyoffice)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.
Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.
Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nettiradio (http://viikonvalo.fi/Nettiradio)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.
Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.
Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.
Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.
Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.
Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Books (http://viikonvalo.fi/Books)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.09.2015 - klo:19:01
Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.
Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.
Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.
Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.
Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:
Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)
Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Debian 8 Jessie (http://viikonvalo.fi/Debian_8_Jessie)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.10.2015 - klo:04:04
LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.
Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.
Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.
Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.
Lisää uusista ominaisuuksista voi lukea julkaisutiedoista sekä englanninkielisestä julkaisumuistiosta.
Kotisivu
http://fi.libreoffice.org
Version uudet ominaisuudet
Lisenssi
MPL 2.0 (Mozilla Public License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Suomenkielisellä sivustolla "Lataa"-valikosta on valittavissa erikseen vanhempi versio otsikolla "Luotettavin LibreOffice" sekä uudempi versio otsikolla "Tuorein LibreOffice". Asennuspaketti on englanninkielinen ja käyttöliittymän käännökset suomeksi (sekä muille kielille) ovat ladattavissa erillisenä pakettina.
LibreOfficen suomenkieliset kotisivut
Tekstinkäsittelyohjelma Writer ja sivupalkin muokkaustyökalut
Writer ja gallerianäkymä
Taulukkolaskenta Calc
Esitystyökalu Impress ja tyylipohjat
Impressin esitystila kahdella näytöllä. Oikealla yleisölle näkyvä esitys ja vasemmalla esittäjän näkymä, jossa nähtävissä muun muassa seuraava dia ja kello.
Piirto-ohjelma Drawlla voi piirtää myös kaavioita.
Math-kaavaeditoriin voi syöttää matemaattisia kaavoja joko sivussa olevalla paletilla tai suoraan tekstinä kirjoittamalla.
Tietokantaohjelma Base
SQL-kysely Basessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LibreOffice 5 (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_5)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 16.11.2015 - klo:00:13
GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen
suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen
ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä
tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa
ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa
Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon.
Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan
käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.
Octaven käyttäminen tapahtuu joko sen interaktiivisella komentorivillä taikka
suorittamalla valmiita Octave-ohjelmia ilman käyttäjän interaktiota.
Toukokuussa 2015 Octavesta julkaistiin uusi 4.0.0-versio, joka sisältää useita uusia
ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa uusi graafinen käyttöliittymä, tuki
oliopohjaiselle ohjelmoinnille sekä parempi yhteensopivuus Matlabin kanssa. Muita
uusia ominaisuuksia ovat uudet audion käsittelyyn tarkoitetut funktiot ja luokat.
Octavea voi käyttää yhä myös merkkipohjaisesti komentorivillä ilman graafista
käyttöliittymää, jos se on tarpeen.
Kotisivu
https://www.gnu.org/software/octave/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta saatavista paketeista. Linux-jakelut
tarjoavat ohjelmaa suoraan pakettivarastoistaan.
Linkkejä
Tutoriaali Wikibooksissa
Octaven perusnäkymä. Oikealla komentoikkuna, vasemmalla tiedostoselain, muuttujaluettelo sekä komentohistoria.
Kuvaajan piirtämistä Octavella.
Matriisioperaatioita. Luodut muuttujat näkyvät vasemman reunan luettelossa.
Lisää kuvaajia.
3D-kuvaaja
3D-kuvaajaa voi zoomata, liikutella ja pyörittää hiirelllä.
Octave-koodin muokkausta sisäänrakennetulla editorilla. Kirjoitetun koodin voi tallentaa ja suorittaa suoraan editorista käsin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: GNU Octave (http://viikonvalo.fi/GNU_Octave)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.11.2015 - klo:20:03
Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.
Moodle-kurssin sisällön voi järjestää aiheiden tai etenemisaikataulun mukaan. Kurssille voi lisätä useita erityyppisiä aktivitetteja tai aineistoja, kuten chatin, keskustelualueen, kyselyn, oppitunteja, sanastoja, tehtäviä, tenttejä, tietokantoja, työpajoja ja wikejä. Aineista voi jakaa opiskelijoille sivuina, Moodle-kirjana, linkkeijä ja tiedostoina. Oppitunneista opettaja tai muu aineiston tekijä voi rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Polut koostuvat sivuista, joiden lopussa voi olla aineiston ymmärtämistä kontrolloiva kysymys. Opiskelijan vastauksen mukaan siirrytään sivujen muodostamassa verkossa seuraavalle sivulle. Esimerkiksi väärä vastaus voi johdattaa opiskelijan sivulle, jolla kerrataan käytyä asiaa tarkemmin. Moodlen kirjat puolestaan ovat perinteiseen tapaan kappaleista ja alikappaleista koostuvia sivukokonaisuuksia, joita käyttämällä on helppoa luoda lineaarisesti etenevä hirarkkisesti jäsennelty oppimateriaali. Kirja voi sisältää tekstin lisäksi kuvia ja muuta multimediaa.
Opiskelijoiden työskentelyä voi ohjata ja arvioida erilaisilla kyselyillä, tenteillä ja tiedostopalautuksilla. Työskentelyä varten voi luoda myös työpajoja, joissa voidaan hyödyntää itsearviointia sekä vertaisarviointia.
Moodelen vasta julkaistussa versiossa 3 on monia uudistuksia, joihin voi tutustua esittelysivulla tai katsomalla uusien ominaisuuksien esittelyvideoita Youtubesta. Uudessa versiossa on muun muassa käytettävissä neljä uutta kysymystyyppiä. "Valitse puuttuva sana" on perinteisen aukkotehtävän muunnelma, jossa tekstiin jätettyihin aukkoihin valitaan sisältö pudotusvalikosta. "Raahaa tekstiin" on aukkotehtävä, jossa tekstistä puuttuvat sanat on annettu irrallisina sanoina, jotka opiskelijan täytyy raahata oikeille paikoilleen. "Raahaa kuvaan" on hyvin samanlainen kysymystyyppi, mutta tässä raahattavat vastaukset ovat tekstejä tai kuvia ja ne raahataan pohjana olevaan kuvaan valmiiksi merkityille paikoille. "Raahaa merkinnät" on puolestaan edellisen muunnelma, jossa kuvassa ei ole valmiiksi merkittyjä paikkoja vaan opiskelija joutuu itse löytämään kuvasta oikean kohdan.
Käyttäjähallinta Moodlessa on toteutettu kahdella tasolla. Järjestelmätasolla ylläpitäjä voi luoda uusia käyttäjiä ja antaa heille oikeuksia ylläpitoon sekä uusien työtilojen luomiseen. Käyttäjähallinnan toinen taso tapahtuu työtilojen tasolla, missä työtilalle voi lisätä osallistujia, joille puolestaan voi antaa erilaisia rooleja, kuten "opettaja", "opettaja ilman muokkausoikeutta", "opiskelija" ja "vierailija". Työtilan osallistujia voi jakaa erillisiin ryhmiin, jotka eivät välttämättä näe toisiaan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi saman työtilan hyödyntämiseen eri vuosina järjestettävillä kursseilla.
Moodle tukee myös SCORM-standardia, jolla samoja opetussisältöjä voidaan käyttää erilaisissa oppimisympäristöissä.
Kotisivu
https://moodle.org
@moodle
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelman uusin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Ohjelman voi ladata joko pakettina tai suoraan Git-versionhallinnalla. Linux-jakeluissa ohjelmisto löytyy suoraan paketinhallinnasta, mutta sitä kautta tarjottu versio ei jakelusta riippuen ole välttämättä aivan tuorein.
Moodlen asennus
Asennuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat ohjelmistot on asennettuina.
Uuden Moodlen perustiedot.
Vasta asennettu Moodle
Uuden käyttäjän lisääminen.
Luodaan sisältöä uuteen työtilaan.
Oppitunnin päätteksi voi lisätä kysymyksen, jonka perusteella käyttäjä ohjataan seuraavalle oppitunnille.
Kursseille voi lisätä kyselyitä. Mukana esimerkiksi valmis asenteita kartoittava kysely.
Yhtenä materiaalityyppinä on tietokanta, jota voidaan käyttää ja kartuttaa kurssin aikana.
Kurssilla voidaan käyttää monen tyyppisiä aktiviteeteja ja aineistoja, kuten työpajaa.
Moodleen voidaan myös kirjoittaa oppimateriaalia perinteisen kirjan muotoon.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Moodle (http://viikonvalo.fi/Moodle)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.11.2015 - klo:20:03
QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.
Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.
Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.
Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.
QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.
Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja
Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: QGIS (http://viikonvalo.fi/QGIS)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2016 - klo:05:11
Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.
Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.
Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.
Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.
Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:
hugo new site .
Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.
Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:
hugo new post/welcome.md
Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.
Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:
hugo
Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:
hugo server
Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.
Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.
Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin "post-receive hook" -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.
Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on "front matter", eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Hugo (http://viikonvalo.fi/Hugo)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.01.2016 - klo:18:02
Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja varmennettavuutta.
Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.
Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kolleegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun tekijänoikeussiirtosopimuksen, mutta ovat
alkaneet siirtyä sen sijaan julkaisulupiin.
Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi juuri oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.
Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:
Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.
Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:
Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
"huuhaatiedettä".
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.
Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä takaisin avoimempaan tutkimustapaan.
Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Science (http://viikonvalo.fi/Open_Science)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.01.2016 - klo:00:03
Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.
Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.
Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.
Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.
Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:
Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.
Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:
Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
"huuhaatiedettä".
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.
Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.
"Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla."
– Isaac Newton
Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Science (http://viikonvalo.fi/Open_Science)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
GApps Browser on webkäyttöliittymiä hyödyntävä hiekkalaatikko Googlen
tarjoamille palveluille.
Googlen
palvelut toimivat hyvin mobiililaitteiden selaimilla, mutta
tietoturvastaan tarkkaa käyttäjää voi häiritä Googlen mahdollisuus
seurata palveluunsa sisään kirjautuneen käyttäjän muuta
selauskäyttäytymistä muilla sivustoilla, jotka käyttävät sivuillaan
Googlen palveluita. Tämän voi välttää käyttämällä erillisiä sovelluksia
Googlen palveluiden käyttöön, jolloin selaimen ei tarvitse olla
kirjautuneena Googlen tunnuksilla. Tällöin kuitenkin sovelluksilla on
usein suora pääsy puhelimen muihin tietoihin, kuten yhteystietoihin ja
kalenteriin. GApps Browser on erillinen sovellus, jonka tarkoituksena on
toimia Googlen palveluita käyttävänä selaimena, jolloin muuhun selailuun
voidaan käyttää jotain muuta selainta. Käyttäjän kannattaa kuitenkin
muistaa, että Android-alusta itsessään on Googlen hallinnassa ja vaatii
Google-tilille kirjautumisen Play-kaupan ja muiden palveluiden käyttöön.
Siksi GApps Browser onkin hyödyllinen erityisesti “Google-vapaiden”,
Android Open Source Projektiin (AOSP)
perustuvien, Android-versioiden, kuten
CyanogenModin tai
Replicantin käyttäjille, jotka haluavat
käyttää Googlen palveluita turvallisemmin. GApps Browser tuo Googlen
palvelut helposti käytettäviksi myös Jollan SailfishOS:n käyttäjille.
GApps Browseria käyttämällä käyttäjä voi olla sovelluksessa
kirjautuneena Google-tililleen ja sovellus muistaa sen käynnistysten
välillä. Näin sen käyttö on helpompaa kuin varsinaisen selaimen käyttö,
jos haluaa pitää muun verkkoselailunsa omana tietonaan. Googlen
palveluita sovellus käyttää https-protokollalla ja käyttäjä voi
halutessaan kieltää sovellusta lataamasta kuvia ja skriptejä muualta
kuin Googlen sivustoilta. Googlen palveluista ulos viittaavat linkit
avataan tavallisella selaimella. Ohjelmaa asennettaessa se vaatii
oikeudet vain verkkoyhteyden käyttämiseen, eli sillä ei ole pääsyä
laitteen tietoihin.
Koska sovellus ei tee taustalla synkronointia sekä muuta toimintaa, se
on tyypillisesti kevyempi ja käyttää vähemmän verkkokaistaa kuin
palveluiden natiivisovellukset, esimerkiksi Google+. Tämän vuoksi se
todennäköisesti kuluttaa myös vähemmän akkua.
GApps Browseria vastaava sovellus Facebookin käyttöön on Tinfoil for Facebook.
Kotisivu
https://github.com/tobykurien/GoogleApps
Ohjelma Google
Playssa
Ohjelma
F-Droid-palvelussa
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelman voi ladata Googlen
Play-kaupasta
tai F-Droidilla.
Sovelluksen voi asentaa F-Droidilla.
Sovelluksen asennussivu F-Droidissa.
Sovellus vaatii oikeudet vain verkkoyhteyden
käyttöön.
Googlen News-palvelu
Google+ sisään kirjautumattomana
Google+ kirjautuneena
Asetukset
Valittavissa käytettävät Googlen
palvelut
Gmailin webnäkymä sovelluksessa
Google Maps
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: GApps Browser (http://viikonvalo.fi/GApps_Browser/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Writeily Pro on Markdown-muotoiluja hyödyntävä muistiinpanosovellus
Android-ympäristöön.
Writeily Prolla voi kirjoittaa
tekstimuotoisia muistiinpanoja Andoid-laitteella käyttäen
Markdown-muotoiluja.
Muotoiluina voi käyttää ainakin eri tasoisia otsikoita, numeroituja ja
numeroimattomia luetteloita, sisäkkäisiä luetteloita, lainauksia,
lihavointeja sekä kursivointeja. Tekstiin voi lisätä myös hyperlinkkejä
www-sivuille.
Sovelluksella voi luoda uusia tekstitiedostoja, muokata niitä ja
tarkastella niitä lukutilassa. Ohjelmassa voi luoda myös kansioita,
joilla muistiinpanoja saa pidettyä järjestyksessä. Lukutilassa näkyvän
muistiinpanon voi lähettää sovelluksesta muualle muutamassa eri
muodossa. Pelkkänä tekstinä sen voi lähettää vaikka sähköpostilla, johon
Markdown-muotoilu sopii varsin hyvin. Sisällön voi lähettää tai
tallentaa myös HTML-muodossa tai kuvana.
Muokkaustilalle voi valita asetuksista päälle syntaksinkorostuksen.
Sovellukselle voi myös asettaa salasanalukituksen, jolloin sen voi avata
vain salasanan antamalla. Jos salasanaa haluaa käyttää, kannattaa
kuitenkin muistaa, että kaikki muistiinpanot on tallennettu
selväkielisinä tiedostoina laitteeseen ja niitä on mahdollista lukea ja
muokata jollain muulla ohjelmalla. Suojaus on siis vain hyvin
pinnallinen.
Kotisivu
http://writeily.me/
Play
F-Droid
Lähdekoodi (Github)
@writeily
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Googlen Play-kaupasta sekä
F-Droid-sovelluksella.
Lista muistiinpanoista.
Muokkaustilassa käytetään
Markdown-merkintöjä.
Lukutilassa Markdown-merkinnät näytetään otsikkoina, luetteloina ja
niin edelleen.
Jaa-toiminnolla tiedoston voi lähettää tai tallentaa eri keinoin
erilaisissa muodoissa.
Muokkausta tabletilla
Tiedoston lähetys puhtaana Markdown-tekstinä
sähköpostissa.
Asetukset
Muistiinpanoille voi luoda kansioita niiden
järjestelmemiseksi.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Writeily Pro (http://viikonvalo.fi/Writeily_Pro/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi)
julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.
Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista
liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen
rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä.
Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää
tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on
yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa. Kokoa aineistolla on purettuna 836 megatavua ja
pakattuna 255 megatavua. Suuren kokonsa takia aineistoa ei kannata koettaa yrittää avata
esimerkiksi LibreOffice Calc-taulukkolaskentaohjelmalla tai tekstieditorilla.
Parempi vaihtoehto on tuoda aineisto johonkin tietokantajärjestelmään, kuten SQLite,
jolla siihen on helppoa suorittaa hakuja tai selata esimerkiksi
graafisella käyttöliittymällä. Aineisto on mahdollista lukea
käsiteltäväksi myös johonkin tilasto-ohjelmaan, kuten R.
Itse aineiston lisäksi ladattavissa on Excel-muotoinen taulukko,
joka sisältää tarvittavat tiedot itse aineiston tulkitsemiseen. Taulukossa on muun muassa lueteltu
ja selitetty aineiston sarakkeina käytetyt muuttujat sekä niiden arvoina olevien koodien merkitykset ja muodot. Esimerkiksi ajoneuvoryhmän koodi 105 tarkoittaa lumiaura-harjapuhallinta.
Materiaalin versio 4.1 on päivätty 31.5.2015 ja julkaistu 5.6.2015. Aineistoa käytettäessä
lisenssin mukaisen julkaisijan mainitsemisen Trafi pyytää tekemään mainitsemalla julkaisija,
aineiston nimi ja ajankohta. (esimerkiksi: sisältää Trafin ajoneuvojen avoin data 4.1 aineistoa)
Aineiston aiemmat versiot 1.0 ja 2.0 julkaistiin Trafin aiemmalla omalla lisenssillä.
Kotisivu
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
@Trafi_Finland
Lisenssi
CC-by 4.0
Muuttujaluettelo Excel-tiedostossa. Muuttujien tyyppien kuvaus ja koodistot erillisissä tauluissa
Aineiston tuonti SQLite-kantaan ja pieni kysely.
Kysely SQLite-kantaan graafisella käyttöliittymällä.
Koko kanta yhtenä tauluna selattavissa SQLiten graafisella käyttöliittymällä
CSV-tiedoston 40 ensimmäistä riviä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ajoneuvojen avoin data 4.1 (http://viikonvalo.fi/Ajoneuvojen_avoin_data_4.1/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.
Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.
Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.
Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla “Tallenna nimellä…”-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.
KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.
Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.
Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.
Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Okular (http://viikonvalo.fi/Okular/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.
Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.
Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.
Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta “Get books”, jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.
Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.
Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.
Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calibre (http://viikonvalo.fi/Calibre/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.
Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.
Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.
Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.
Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.
Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.
Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Onlyoffice (http://viikonvalo.fi/Onlyoffice/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.
Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.
Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nettiradio (http://viikonvalo.fi/Nettiradio/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.
Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.
Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.
Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.
Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.
Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Books (http://viikonvalo.fi/Books/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
Debian 8 “Jessie” on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.
Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.
Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.
Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.
Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:
Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)
Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Debian 8 Jessie (http://viikonvalo.fi/Debian_8_Jessie/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:00:04
LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat “ominaisuudet”, “tyylit ja muotoilut”, “galleria” sekä “rakenneselain”. “Ominaisuudet”-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.
Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.
Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.
Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.
Lisää uusista ominaisuuksista voi lukea julkaisutiedoista sekä englanninkielisestä julkaisumuistiosta.
Kotisivu
http://fi.libreoffice.org
Version uudet ominaisuudet
Lisenssi
MPL 2.0 (Mozilla Public License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Suomenkielisellä sivustolla “Lataa”-valikosta on valittavissa erikseen vanhempi versio otsikolla “Luotettavin LibreOffice” sekä uudempi versio otsikolla “Tuorein LibreOffice”. Asennuspaketti on englanninkielinen ja käyttöliittymän käännökset suomeksi (sekä muille kielille) ovat ladattavissa erillisenä pakettina.
LibreOfficen suomenkieliset kotisivut
Tekstinkäsittelyohjelma Writer ja sivupalkin muokkaustyökalut
Writer ja gallerianäkymä
Taulukkolaskenta Calc
Esitystyökalu Impress ja tyylipohjat
Impressin esitystila kahdella näytöllä. Oikealla yleisölle näkyvä esitys ja vasemmalla esittäjän näkymä, jossa nähtävissä muun muassa seuraava dia ja kello.
Piirto-ohjelma Drawlla voi piirtää myös kaavioita.
Math-kaavaeditoriin voi syöttää matemaattisia kaavoja joko sivussa olevalla paletilla tai suoraan tekstinä kirjoittamalla.
Tietokantaohjelma Base
SQL-kysely Basessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LibreOffice 5 (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_5/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:07:10
GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen
suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen
ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä
tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa
ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa
Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon.
Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan
käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.
Octaven käyttäminen tapahtuu joko sen interaktiivisella komentorivillä taikka
suorittamalla valmiita Octave-ohjelmia ilman käyttäjän interaktiota.
Toukokuussa 2015 Octavesta julkaistiin uusi 4.0.0-versio, joka sisältää useita uusia
ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa uusi graafinen käyttöliittymä, tuki
oliopohjaiselle ohjelmoinnille sekä parempi yhteensopivuus Matlabin kanssa. Muita
uusia ominaisuuksia ovat uudet audion käsittelyyn tarkoitetut funktiot ja luokat.
Octavea voi käyttää yhä myös merkkipohjaisesti komentorivillä ilman graafista
käyttöliittymää, jos se on tarpeen.
Kotisivu
https://www.gnu.org/software/octave/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta saatavista paketeista. Linux-jakelut
tarjoavat ohjelmaa suoraan pakettivarastoistaan.
Linkkejä
Tutoriaali Wikibooksissa
Octaven perusnäkymä. Oikealla komentoikkuna, vasemmalla tiedostoselain, muuttujaluettelo sekä komentohistoria.
Kuvaajan piirtämistä Octavella.
Matriisioperaatioita. Luodut muuttujat näkyvät vasemman reunan luettelossa.
Lisää kuvaajia.
3D-kuvaaja
3D-kuvaajaa voi zoomata, liikutella ja pyörittää hiirelllä.
Octave-koodin muokkausta sisäänrakennetulla editorilla. Kirjoitetun koodin voi tallentaa ja suorittaa suoraan editorista käsin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: GNU Octave (http://viikonvalo.fi/GNU_Octave/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:07:10
Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.
Moodle-kurssin sisällön voi järjestää aiheiden tai etenemisaikataulun mukaan. Kurssille voi lisätä useita erityyppisiä aktivitetteja tai aineistoja, kuten chatin, keskustelualueen, kyselyn, oppitunteja, sanastoja, tehtäviä, tenttejä, tietokantoja, työpajoja ja wikejä. Aineista voi jakaa opiskelijoille sivuina, Moodle-kirjana, linkkeijä ja tiedostoina. Oppitunneista opettaja tai muu aineiston tekijä voi rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Polut koostuvat sivuista, joiden lopussa voi olla aineiston ymmärtämistä kontrolloiva kysymys. Opiskelijan vastauksen mukaan siirrytään sivujen muodostamassa verkossa seuraavalle sivulle. Esimerkiksi väärä vastaus voi johdattaa opiskelijan sivulle, jolla kerrataan käytyä asiaa tarkemmin. Moodlen kirjat puolestaan ovat perinteiseen tapaan kappaleista ja alikappaleista koostuvia sivukokonaisuuksia, joita käyttämällä on helppoa luoda lineaarisesti etenevä hirarkkisesti jäsennelty oppimateriaali. Kirja voi sisältää tekstin lisäksi kuvia ja muuta multimediaa.
Opiskelijoiden työskentelyä voi ohjata ja arvioida erilaisilla kyselyillä, tenteillä ja tiedostopalautuksilla. Työskentelyä varten voi luoda myös työpajoja, joissa voidaan hyödyntää itsearviointia sekä vertaisarviointia.
Moodelen vasta julkaistussa versiossa 3 on monia uudistuksia, joihin voi tutustua esittelysivulla tai katsomalla uusien ominaisuuksien esittelyvideoita Youtubesta. Uudessa versiossa on muun muassa käytettävissä neljä uutta kysymystyyppiä. “Valitse puuttuva sana” on perinteisen aukkotehtävän muunnelma, jossa tekstiin jätettyihin aukkoihin valitaan sisältö pudotusvalikosta. “Raahaa tekstiin” on aukkotehtävä, jossa tekstistä puuttuvat sanat on annettu irrallisina sanoina, jotka opiskelijan täytyy raahata oikeille paikoilleen. “Raahaa kuvaan” on hyvin samanlainen kysymystyyppi, mutta tässä raahattavat vastaukset ovat tekstejä tai kuvia ja ne raahataan pohjana olevaan kuvaan valmiiksi merkityille paikoille. “Raahaa merkinnät” on puolestaan edellisen muunnelma, jossa kuvassa ei ole valmiiksi merkittyjä paikkoja vaan opiskelija joutuu itse löytämään kuvasta oikean kohdan.
Käyttäjähallinta Moodlessa on toteutettu kahdella tasolla. Järjestelmätasolla ylläpitäjä voi luoda uusia käyttäjiä ja antaa heille oikeuksia ylläpitoon sekä uusien työtilojen luomiseen. Käyttäjähallinnan toinen taso tapahtuu työtilojen tasolla, missä työtilalle voi lisätä osallistujia, joille puolestaan voi antaa erilaisia rooleja, kuten “opettaja”, “opettaja ilman muokkausoikeutta”, “opiskelija” ja “vierailija”. Työtilan osallistujia voi jakaa erillisiin ryhmiin, jotka eivät välttämättä näe toisiaan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi saman työtilan hyödyntämiseen eri vuosina järjestettävillä kursseilla.
Moodle tukee myös SCORM-standardia, jolla samoja opetussisältöjä voidaan käyttää erilaisissa oppimisympäristöissä.
Kotisivu
https://moodle.org
@moodle
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelman uusin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Ohjelman voi ladata joko pakettina tai suoraan Git-versionhallinnalla. Linux-jakeluissa ohjelmisto löytyy suoraan paketinhallinnasta, mutta sitä kautta tarjottu versio ei jakelusta riippuen ole välttämättä aivan tuorein.
Moodlen asennus
Asennuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat ohjelmistot on asennettuina.
Uuden Moodlen perustiedot.
Vasta asennettu Moodle
Uuden käyttäjän lisääminen.
Luodaan sisältöä uuteen työtilaan.
Oppitunnin päätteksi voi lisätä kysymyksen, jonka perusteella käyttäjä ohjataan seuraavalle oppitunnille.
Kursseille voi lisätä kyselyitä. Mukana esimerkiksi valmis asenteita kartoittava kysely.
Yhtenä materiaalityyppinä on tietokanta, jota voidaan käyttää ja kartuttaa kurssin aikana.
Kurssilla voidaan käyttää monen tyyppisiä aktiviteeteja ja aineistoja, kuten työpajaa.
Moodleen voidaan myös kirjoittaa oppimateriaalia perinteisen kirjan muotoon.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Moodle (http://viikonvalo.fi/Moodle/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:07:10
QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.
Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.
Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.
Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.
QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.
Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja
Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: QGIS (http://viikonvalo.fi/QGIS/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:07:10
Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.
Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.
Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.
Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.
Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:
hugo new site .
Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.
Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:
hugo new post/welcome.md
Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.
Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:
hugo
Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:
hugo server
Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.
Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.
Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin “post-receive hook” -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.
Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on “front matter”, eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Hugo (http://viikonvalo.fi/Hugo/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2016 - klo:07:10
Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.
Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.
Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.
Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.
Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:
Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.
Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:
Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
“huuhaatiedettä”.
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.
Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.
“Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla.”
– Isaac Newton
Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Science (http://viikonvalo.fi/Open_Science/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi)
julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.
Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista
liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen
rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä.
Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää
tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on
yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa. Kokoa aineistolla on purettuna 836 megatavua ja
pakattuna 255 megatavua. Suuren kokonsa takia aineistoa ei kannata koettaa yrittää avata
esimerkiksi LibreOffice Calc -taulukkolaskentaohjelmalla tai tekstieditorilla.
Parempi vaihtoehto on tuoda aineisto johonkin tietokantajärjestelmään, kuten SQLite,
jolla siihen on helppoa suorittaa hakuja tai selata esimerkiksi
graafisella käyttöliittymällä. Aineisto on mahdollista lukea
käsiteltäväksi myös johonkin tilasto-ohjelmaan, kuten R.
Itse aineiston lisäksi ladattavissa on Excel-muotoinen taulukko,
joka sisältää tarvittavat tiedot itse aineiston tulkitsemiseen. Taulukossa on muun muassa lueteltu
ja selitetty aineiston sarakkeina käytetyt muuttujat sekä niiden arvoina olevien koodien merkitykset ja muodot. Esimerkiksi ajoneuvoryhmän koodi 105 tarkoittaa lumiaura-harjapuhallinta.
Materiaalin versio 4.1 on päivätty 31.5.2015 ja julkaistu 5.6.2015. Aineistoa käytettäessä
lisenssin mukaisen julkaisijan mainitsemisen Trafi pyytää tekemään mainitsemalla julkaisija,
aineiston nimi ja ajankohta. (esimerkiksi: sisältää Trafin ajoneuvojen avoin data 4.1 aineistoa)
Aineiston aiemmat versiot 1.0 ja 2.0 julkaistiin Trafin aiemmalla omalla lisenssillä.
Kotisivu
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
@Trafi_Finland
Lisenssi
CC-by 4.0
Muuttujaluettelo Excel-tiedostossa. Muuttujien tyyppien kuvaus ja koodistot erillisissä tauluissa
Aineiston tuonti SQLite-kantaan ja pieni kysely.
Kysely SQLite-kantaan graafisella käyttöliittymällä.
Koko kanta yhtenä tauluna selattavissa SQLiten graafisella käyttöliittymällä
CSV-tiedoston 40 ensimmäistä riviä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Ajoneuvojen avoin data 4.1 (http://viikonvalo.fi/Ajoneuvojen_avoin_data_4.1/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.
Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.
Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.
Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.
KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.
Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.
Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.
Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Okular (http://viikonvalo.fi/Okular/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.
Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.
Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.
Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.
Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.
Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.
Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calibre (http://viikonvalo.fi/Calibre/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.
Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.
Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.
Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.
Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.
Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.
Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Onlyoffice (http://viikonvalo.fi/Onlyoffice/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.
Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.
Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nettiradio (http://viikonvalo.fi/Nettiradio/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.
Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.
Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.
Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.
Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.
Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Books (http://viikonvalo.fi/Books/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.
Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.
Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.
Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.
Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:
Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)
Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Debian 8 Jessie (http://viikonvalo.fi/Debian_8_Jessie/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.
Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.
Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.
Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.
Lisää uusista ominaisuuksista voi lukea julkaisutiedoista sekä englanninkielisestä julkaisumuistiosta.
Kotisivu
http://fi.libreoffice.org
Version uudet ominaisuudet
Lisenssi
MPL 2.0 (Mozilla Public License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Suomenkielisellä sivustolla "Lataa"-valikosta on valittavissa erikseen vanhempi versio otsikolla "Luotettavin LibreOffice" sekä uudempi versio otsikolla "Tuorein LibreOffice". Asennuspaketti on englanninkielinen ja käyttöliittymän käännökset suomeksi (sekä muille kielille) ovat ladattavissa erillisenä pakettina.
LibreOfficen suomenkieliset kotisivut
Tekstinkäsittelyohjelma Writer ja sivupalkin muokkaustyökalut
Writer ja gallerianäkymä
Taulukkolaskenta Calc
Esitystyökalu Impress ja tyylipohjat
Impressin esitystila kahdella näytöllä. Oikealla yleisölle näkyvä esitys ja vasemmalla esittäjän näkymä, jossa nähtävissä muun muassa seuraava dia ja kello.
Piirto-ohjelma Drawlla voi piirtää myös kaavioita.
Math-kaavaeditoriin voi syöttää matemaattisia kaavoja joko sivussa olevalla paletilla tai suoraan tekstinä kirjoittamalla.
Tietokantaohjelma Base
SQL-kysely Basessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LibreOffice 5 (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_5/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen
suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen
ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä
tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa
ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa
Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon.
Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan
käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.
Octaven käyttäminen tapahtuu joko sen interaktiivisella komentorivillä taikka
suorittamalla valmiita Octave-ohjelmia ilman käyttäjän interaktiota.
Toukokuussa 2015 Octavesta julkaistiin uusi 4.0.0-versio, joka sisältää useita uusia
ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa uusi graafinen käyttöliittymä, tuki
oliopohjaiselle ohjelmoinnille sekä parempi yhteensopivuus Matlabin kanssa. Muita
uusia ominaisuuksia ovat uudet audion käsittelyyn tarkoitetut funktiot ja luokat.
Octavea voi käyttää yhä myös merkkipohjaisesti komentorivillä ilman graafista
käyttöliittymää, jos se on tarpeen.
Kotisivu
https://www.gnu.org/software/octave/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta saatavista paketeista. Linux-jakelut
tarjoavat ohjelmaa suoraan pakettivarastoistaan.
Linkkejä
Tutoriaali Wikibooksissa
Octaven perusnäkymä. Oikealla komentoikkuna, vasemmalla tiedostoselain, muuttujaluettelo sekä komentohistoria.
Kuvaajan piirtämistä Octavella.
Matriisioperaatioita. Luodut muuttujat näkyvät vasemman reunan luettelossa.
Lisää kuvaajia.
3D-kuvaaja
3D-kuvaajaa voi zoomata, liikutella ja pyörittää hiirelllä.
Octave-koodin muokkausta sisäänrakennetulla editorilla. Kirjoitetun koodin voi tallentaa ja suorittaa suoraan editorista käsin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: GNU Octave (http://viikonvalo.fi/GNU_Octave/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2017 - klo:23:00
Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.
Moodle-kurssin sisällön voi järjestää aiheiden tai etenemisaikataulun mukaan. Kurssille voi lisätä useita erityyppisiä aktivitetteja tai aineistoja, kuten chatin, keskustelualueen, kyselyn, oppitunteja, sanastoja, tehtäviä, tenttejä, tietokantoja, työpajoja ja wikejä. Aineista voi jakaa opiskelijoille sivuina, Moodle-kirjana, linkkeijä ja tiedostoina. Oppitunneista opettaja tai muu aineiston tekijä voi rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Polut koostuvat sivuista, joiden lopussa voi olla aineiston ymmärtämistä kontrolloiva kysymys. Opiskelijan vastauksen mukaan siirrytään sivujen muodostamassa verkossa seuraavalle sivulle. Esimerkiksi väärä vastaus voi johdattaa opiskelijan sivulle, jolla kerrataan käytyä asiaa tarkemmin. Moodlen kirjat puolestaan ovat perinteiseen tapaan kappaleista ja alikappaleista koostuvia sivukokonaisuuksia, joita käyttämällä on helppoa luoda lineaarisesti etenevä hirarkkisesti jäsennelty oppimateriaali. Kirja voi sisältää tekstin lisäksi kuvia ja muuta multimediaa.
Opiskelijoiden työskentelyä voi ohjata ja arvioida erilaisilla kyselyillä, tenteillä ja tiedostopalautuksilla. Työskentelyä varten voi luoda myös työpajoja, joissa voidaan hyödyntää itsearviointia sekä vertaisarviointia.
Moodelen vasta julkaistussa versiossa 3 on monia uudistuksia, joihin voi tutustua esittelysivulla tai katsomalla uusien ominaisuuksien esittelyvideoita Youtubesta. Uudessa versiossa on muun muassa käytettävissä neljä uutta kysymystyyppiä. "Valitse puuttuva sana" on perinteisen aukkotehtävän muunnelma, jossa tekstiin jätettyihin aukkoihin valitaan sisältö pudotusvalikosta. "Raahaa tekstiin" on aukkotehtävä, jossa tekstistä puuttuvat sanat on annettu irrallisina sanoina, jotka opiskelijan täytyy raahata oikeille paikoilleen. "Raahaa kuvaan" on hyvin samanlainen kysymystyyppi, mutta tässä raahattavat vastaukset ovat tekstejä tai kuvia ja ne raahataan pohjana olevaan kuvaan valmiiksi merkityille paikoille. "Raahaa merkinnät" on puolestaan edellisen muunnelma, jossa kuvassa ei ole valmiiksi merkittyjä paikkoja vaan opiskelija joutuu itse löytämään kuvasta oikean kohdan.
Käyttäjähallinta Moodlessa on toteutettu kahdella tasolla. Järjestelmätasolla ylläpitäjä voi luoda uusia käyttäjiä ja antaa heille oikeuksia ylläpitoon sekä uusien työtilojen luomiseen. Käyttäjähallinnan toinen taso tapahtuu työtilojen tasolla, missä työtilalle voi lisätä osallistujia, joille puolestaan voi antaa erilaisia rooleja, kuten "opettaja", "opettaja ilman muokkausoikeutta", "opiskelija" ja "vierailija". Työtilan osallistujia voi jakaa erillisiin ryhmiin, jotka eivät välttämättä näe toisiaan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi saman työtilan hyödyntämiseen eri vuosina järjestettävillä kursseilla.
Moodle tukee myös SCORM-standardia, jolla samoja opetussisältöjä voidaan käyttää erilaisissa oppimisympäristöissä.
Kotisivu
https://moodle.org
@moodle
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelman uusin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Ohjelman voi ladata joko pakettina tai suoraan Git-versionhallinnalla. Linux-jakeluissa ohjelmisto löytyy suoraan paketinhallinnasta, mutta sitä kautta tarjottu versio ei jakelusta riippuen ole välttämättä aivan tuorein.
Moodlen asennus
Asennuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat ohjelmistot on asennettuina.
Uuden Moodlen perustiedot.
Vasta asennettu Moodle
Uuden käyttäjän lisääminen.
Luodaan sisältöä uuteen työtilaan.
Oppitunnin päätteksi voi lisätä kysymyksen, jonka perusteella käyttäjä ohjataan seuraavalle oppitunnille.
Kursseille voi lisätä kyselyitä. Mukana esimerkiksi valmis asenteita kartoittava kysely.
Yhtenä materiaalityyppinä on tietokanta, jota voidaan käyttää ja kartuttaa kurssin aikana.
Kurssilla voidaan käyttää monen tyyppisiä aktiviteeteja ja aineistoja, kuten työpajaa.
Moodleen voidaan myös kirjoittaa oppimateriaalia perinteisen kirjan muotoon.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Moodle (http://viikonvalo.fi/Moodle/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.01.2017 - klo:05:00
QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.
Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.
Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.
Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.
QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.
Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja
Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: QGIS (http://viikonvalo.fi/QGIS/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.01.2017 - klo:05:00
Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.
Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.
Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.
Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.
Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:
hugo new site .
Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.
Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:
hugo new post/welcome.md
Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.
Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:
hugo
Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:
hugo server
Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.
Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.
Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin "post-receive hook" -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.
Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on "front matter", eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Hugo (http://viikonvalo.fi/Hugo/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.01.2017 - klo:05:00
Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.
Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.
Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.
Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.
Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:
Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.
Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:
Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
"huuhaatiedettä".
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.
Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.
"Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla."
– Isaac Newton
Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Science (http://viikonvalo.fi/Open_Science/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.01.2017 - klo:05:00
Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta
tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä
palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.
Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi
ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä
omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan "sosiaalisessa mediassa", Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta "harrasteprojektista", josta
"ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä". Linus pyysi muilta Minix-järjestelmän
käyttäjiltä kommentteja ja ehdotuksia siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia heidän mielestään Minixissä oli
ja mihin suuntaan uutta käyttöjärjestelmää heidän mielestään pitäisi kehittää. Erityisesti Torvalds painotti,
että järjestelmä ei ole sovitettavissa muun tyyppisille laitteille ja että se tulee tuskin koskaan tukemaan
muun tyyppisiä levyjä kuin niitä, joita hänellä itsellään sattui olemaan käytössä.
Hello everybody out there using minix -
I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and
professional like gnu) for 386(486) AT clones. This has been brewing
since april, and is starting to get ready. I'd like any feedback on
things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat
(same physical layout of the file-system (due to practical reasons)
among other things).
I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work.
This implies that I'll get something practical within a few months, and
I'd like to know what features most people would want. Any suggestions
are welcome, but I won't promise I'll implement them :-)
Linus (torv...@kruuna.helsinki.fi)
PS. Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs.
It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never
will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(.
(Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti Googlen arkistoimana)
Historia on kuitenkin näyttänyt, miten pahasti Linus aliarvioi aloittamansa projektin merkityksen.
Erityisesti hänen päätöksensä lisensoida Linux Richard M. Stallmanin ja Free Software Fondationin
GNU-projektia varten esittelemällä GNU GPL -lisenssillä vaikutti ratkaisevasti
käyttöjärjestelmäytimen jatkokehitykseen ja menestykseen. Vapaa avoimen lähdekoodin lisensointi
mahdollisti järjestelmän avoimen kehityksen ja houkutteli mukaan asiasta kiinnostuneita ohjelmoijia.
Usein kuulee arvioita, että Linuxin menestyksen huomioon ottaen Linus Torvalds olisi voinut lyödä rahoiksi,
jos hän ei olisi lisensoinut järjestelmää avoimeksi. Tämä tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa, sillä
ilman vapaata lisensointia järjestelmä ei todennäköisesti olisi houkutellut ympärilleen samanlaista
kehittäjien ja suurten yritystenkin muodostamaa yhteisöä, jonka seurausta sen voimakas kehitystahti ja
maailmanvalloitus on ollut. Ilman vapaata lisensointia Linux olisi jäänyt vain Torvaldsin viestissään
mainitsemaksi harrastusprojektiksi. Kenties Linuxin nykyisen aseman ja suosion olisi saanut jokin muu vapaa
käyttöjärjestelmä, esimerkiksi FreeBSD, joka on Linuxin tavoin UNIX-tyyppinen järjestelmä ja
avointa lähdekoodia.
Linuxin vapaa ja avoin lähdekoodi on mahdollistanut myös sen sovittamisen mitä moninaisimpiin laitteisiin.
Pieniin ja vähillä resursseilla varustettuisiin laitteisiin, kuten reitittimiin, siitä on voitu riisua kaikki
ylimääräinen ja suuriin tehokkaisiin supertietokoneisiin siitä on ollut mahdollista räätälöidä tehokkaita
ja skaalautuvia versioita. Hajautetusti tapahtuva kehitys on suuri talkooprojekti, josta jokainen
osallistuva osapuoli hyötyy moninkertaisesti enemmän kuin oman työpanoksensa verran.
Linuxin kehitystä onkin sanottu maailman suurimmaksi ohjelmistoprojektiksi.
Suuri osa Internetin toiminnasta tukeutuukin Linuxiin aina liikennettä ohjaavista reititinlaitteista
suurten toimijoiden, kuten Googlen, Facebookin, Twitterin, Wikipedian ja Amazonin, palvelinsaleihin.
Linux-ydintä jaetaan tyypillisesti jakeluiksi kutsuttujen käyttöjärjestelmäkokonaisuuksien osana.
Tunnetuimpia jakeluita ovat esimerkiksi Red Hat Enterprise Linux, sen yhteisövetoinen versio
Fedora, Ubuntu, sen taustalla oleva yhteisöllisesti kehitettävä Debian GNU/Linux,
Linux Mint, openSUSE sekä lukuisat muut versiot. Koska jakelut sisältävät Linux-ytimen
lisäksi valtavan joukon muitakin ohjelmistoja, halutaan toisinaan antaa kunniaa myös GNU-projektin
aikaansaannoksille käyttämällä kokonaisuudesta nimitystä "GNU/Linux".
Jakeluina levitettäviä käyttöjärjestelmäversioita käytetään tyypillisesti työpöytäkäytössä (varsinaiset
työpöytäkoneet ja kannettavat tietokoneet) sekä palvelimissa. Näiden lisäksi Linux-ydin esiintyy
myös lukemattomissa kuluttajalaitteissa, joiden Linux-pohjaisuus ei näy päälle päin ja joiden käyttäjät
eivät edes tiedä käyttävänsä Linuxia. Näitä ovat muun muassa Android-puhelimet ja -tabletit, suuri osa
reitittimistä ja langattomista tukiasemista, monet älytelevisiot ja medialaitteet
sekä Googlen kehittämään järjestelmään perustuvat Chromebook-kannettavat.
Erityisesti Android-laitteiden raju yleistyminen on lisännyt Linux-pohjaisten laitteiden
käyttäjien määrän valtaviin lukemiin, vaikka suurin osa käyttäjistä ei
tätä itse tiedostakaan. Perinteisessä työpöytäkäytössä Linux-pohjaisten
järjestelmien osuus on vielä pysynyt melko vaatimattomana. Tämä lienee johtunut osaltaan virheellisestä
vaikeakäyttöisyyden mielikuvasta sekä ennen kaikkea siitä, että kuluttajat ostavat tietokoneensa valmiiksi
asennettuina ja laitteisiin esiasennettu järjestelmä on käytännössä lähes aina valmistajasta riippuen joko
Applen MacOS tai jokin Microsoftin Windows-versioista. Vuoden 2016 aikana Linuxin käyttöosuus on tilastoissa
kuitenkin noussut, syystä tai toisesta, jo yli kahden prosentin. Onko kyse kasvaneesta kiinnostuksesta vapaampaa ja
käyttäjän yksityisyyttä paremmin kunnioittavaa käyttöjärjestelmäalustaa kohtaan vai kuluttajalaitteiden painotuksen
yleisestä siirtymisestä puhelimiin ja tablettilaitteisiin?
Linuxin työpöytävalloitus on ollut jo pitkään vuosittainen vitsin aihe. "Onko tämä vuosi työpöytä-Linuxin vuosi?"
Varsinaiseen työpöytäkäyttöön Linux-järjestelmät ovat olleet oikeasti käyttöliittymiensä kannalta valmiita jo vuosia.
Työpöytäympäristöjä on ollut tarjolla jopa useampia erilaisiin makuihin. Valloitusta on kuitenkin hidastanut
erityisesti esiasennettujen laitteiden puute sekä kuluttajien haluttomuuus vaihtaa tutusta järjestelmästä
toiseen. Työpöytäkäytön vähentyminen on kuitenkin luonut uudenlaisen tilanteen ja samalla esimerkiksi
Googlen markkinoille tuomat Chromebook-laitteet ovat viimeisteltyinä ja pelkistettyinä tuotteina keränneet
uudenlaista suosiota myös Linuxille. Muun perinteisen tietokonemyynnin laskiessa Chromebookit ovat lisänneet myyntiään ja jopa vallanneet Amazonin joulumyynnin kärkipaikat.
Oman lisänsä Linux-tarjontaan tuovat Androidin rinnalle nousseet uudet mobiilialustat, kuten
Ubuntun puhelin- ja tablettiversio, Jollan Sailfish OS sekä
Samsungin Tizen.
Linux ja KDE Plasma -työpöytä
Linux ja Ubuntun Unity-työpöytä
Kevyeksi tarkoitettu Linux-jakelu Lubuntu ja sen Lxde-työpöytä
Linux ja ElementaryOS:n työpöytä
Linux Mintin Cinnamon-työpöytä
Linuxiin pohjautuva Android-tabletti
Sailfish OS
Linux ja Ubuntu puhelimessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Linux (http://viikonvalo.fi/Linux/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.01.2017 - klo:05:00
ReText on yksinkertainen, mutta tehokas, työkalu tekstien ja muistiinpanojen kirjoittamiseen Markdown-, reStructuredText- tai Textile-merkintäkielillä.
Markdown, reStructuredText ja Textile ovat merkintäkieliä, joilla muotoiluja sisältäviä
tekstidokumentteja voidaan kirjoittaa puhtaasti tekstimuotoisena. Valmis dokumentti käännetään
yleensä näytettäväksi johonkin toiseen muotoon, kuten html- tai pdf-tiedostoiksi.
Näissä kielissä muotoilut merkitään mahdollisimman luonnollisilla tavoin, jolloin myös merkintäkielinen
alkuperäinen teksti pysyy helposti luettavana. Esimerkiksi luettelot merkitään rivin aloittavilla "-"-merkeillä.
ReText on sovellus, jolla näillä kielillä kirjoitettujen dokumenttien muokkaaminen on helppoa. Kielissä käytettävät
merkinnät korostetaan ohjelmassa havainnollisesti ja lopullista dokumenttia voi tarkastella ohjelman
esikatselutoiminnolla. Esikatselu on käytettävissä joko erillisenä näkymänä tai raakatekstin rinnalla näytettävänä
tosiaikaisesti päivittyvänä näkymänä.
Esimerkiksi Markdown-muotoinen teksti:
Otsikko
=======
Tekstiä
- numeroimaton
- luettelo
sitä vastaava html-koodi:
<h1>Otsikko</h1>
<p>Tekstiä</p>
<ul>
<li>numeroimaton</li>
<li>luettelo</li>
</ul>
ja lopullinen käyttäjälle näytettävä teksti:
Otsikko
Tekstiä
numeroimaton
luettelo
ReTextin yhteydessä on mahdollista käyttää joitain Python-kirjastojen tukemia laajennuksia
Markdown-kieleen. Extra-laajennuspaketti on oletuksena käytössä. Tämä laajennus sisältää
muun muassa tuen taulukoille ja määritelmälistoille.
Laajennetussa Markdown-kielssä taulukot kirjoitetaan "piirtämällä" sarakkeet pystyviivamerkeillä "|" ja
erottamalla sarakkeiden otsikot muusta taulukosta "-"-merkeillä. Esimerkiksi:
| Item | Value |
| -------- | -----:|
| Computer | $1600 |
| Phone | $12 |
| Pipe | $1 |
Eli valmiina taulukkona:
Item
Value
Computer
$1600
Phone
$12
Pipe
$1
Taulukoiden muokkaaminen tässä muodossa voi olla hankalaa, jos pystyviivojen haluaa pysyvän
kohdakkain. Tämän takia ReTextissä on erikseen päälle kytkettävä "table mode", jolloin ohjelma
pyrkii automaattisesti kohdistamaan pystyviivat taulukon "solun" leveyden muuttuessa.
Tämä toiminnallisuus on oletuksena kuitenkin pois päältä.
Jos ohjelmalla on käytössään MathJax-kirjasto, on ReTextillä mahdollista kirjoittaa myös matemaattisia
kaavoja käyttämällä LaTeX-kieltä.
ReText on sellaisenaan varsin kätevä työkalu muistiinpanojen tekemiseen, mutta toisinaan lopputulos halutaan
tallentaa jossain luettavaksi tai edelleen välitettäväksi tarkoitetussa muodossa. Tämä onnistuu ReTextin
vienti- eli export-toiminnoilla. Luotu dokumentti voidaan oletuksena viedä html-, odt- ja pdf-muotoihin.
Vientitoiminnot
ovat ohjelman laajennuksia, joita voi halutessaan tehdä itse hyödyntämällä
esimerkiksi Pandoc-ohjelmaa.
Kotisivu
https://github.com/retext-project/retext
Ohjeita
Asennusohje
Matematiikkaa
Lisenssi
GNU GPL (v2+)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-järjestelmäiin paketinhallinnasta tai vaihtoehtoisesti Pythonin pip-paketointijärjestelmän avulla. Muut käyttöjärjestelmät eivät ole virallisesti tuettuja, mutta asennusohjeista löytyy neuvoja ohjelman asentamiseen myös Windows- ja MacOS-alustoille.
Markdown-tekstiä ja esikatselu
reStructuredText-tekstiä ja esikatselu
Matematiikkaa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ReText (http://viikonvalo.fi/ReText/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.
Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.
Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.
Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.
KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.
Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.
Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.
Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Okular (https://viikonvalo.fi/Okular/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.
Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.
Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.
Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.
Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.
Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.
Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Calibre (https://viikonvalo.fi/Calibre/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.
Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.
Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.
Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.
Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.
Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.
Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.
Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.
Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Onlyoffice (https://viikonvalo.fi/Onlyoffice/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.
Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.
Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.
Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nettiradio (https://viikonvalo.fi/Nettiradio/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.
Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.
Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.
Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.
Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.
Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Books (https://viikonvalo.fi/Books/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.
Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.
Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.
Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.
Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:
Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)
Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Debian 8 Jessie (https://viikonvalo.fi/Debian_8_Jessie/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.
Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.
Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.
Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.
Lisää uusista ominaisuuksista voi lukea julkaisutiedoista sekä englanninkielisestä julkaisumuistiosta.
Kotisivu
http://fi.libreoffice.org
Version uudet ominaisuudet
Lisenssi
MPL 2.0 (Mozilla Public License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Suomenkielisellä sivustolla "Lataa"-valikosta on valittavissa erikseen vanhempi versio otsikolla "Luotettavin LibreOffice" sekä uudempi versio otsikolla "Tuorein LibreOffice". Asennuspaketti on englanninkielinen ja käyttöliittymän käännökset suomeksi (sekä muille kielille) ovat ladattavissa erillisenä pakettina.
LibreOfficen suomenkieliset kotisivut
Tekstinkäsittelyohjelma Writer ja sivupalkin muokkaustyökalut
Writer ja gallerianäkymä
Taulukkolaskenta Calc
Esitystyökalu Impress ja tyylipohjat
Impressin esitystila kahdella näytöllä. Oikealla yleisölle näkyvä esitys ja vasemmalla esittäjän näkymä, jossa nähtävissä muun muassa seuraava dia ja kello.
Piirto-ohjelma Drawlla voi piirtää myös kaavioita.
Math-kaavaeditoriin voi syöttää matemaattisia kaavoja joko sivussa olevalla paletilla tai suoraan tekstinä kirjoittamalla.
Tietokantaohjelma Base
SQL-kysely Basessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: LibreOffice 5 (https://viikonvalo.fi/LibreOffice_5/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen
suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen
ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä
tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa
ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa
Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon.
Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan
käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.
Octaven käyttäminen tapahtuu joko sen interaktiivisella komentorivillä taikka
suorittamalla valmiita Octave-ohjelmia ilman käyttäjän interaktiota.
Toukokuussa 2015 Octavesta julkaistiin uusi 4.0.0-versio, joka sisältää useita uusia
ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa uusi graafinen käyttöliittymä, tuki
oliopohjaiselle ohjelmoinnille sekä parempi yhteensopivuus Matlabin kanssa. Muita
uusia ominaisuuksia ovat uudet audion käsittelyyn tarkoitetut funktiot ja luokat.
Octavea voi käyttää yhä myös merkkipohjaisesti komentorivillä ilman graafista
käyttöliittymää, jos se on tarpeen.
Kotisivu
https://www.gnu.org/software/octave/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta saatavista paketeista. Linux-jakelut
tarjoavat ohjelmaa suoraan pakettivarastoistaan.
Linkkejä
Tutoriaali Wikibooksissa
Octaven perusnäkymä. Oikealla komentoikkuna, vasemmalla tiedostoselain, muuttujaluettelo sekä komentohistoria.
Kuvaajan piirtämistä Octavella.
Matriisioperaatioita. Luodut muuttujat näkyvät vasemman reunan luettelossa.
Lisää kuvaajia.
3D-kuvaaja
3D-kuvaajaa voi zoomata, liikutella ja pyörittää hiirelllä.
Octave-koodin muokkausta sisäänrakennetulla editorilla. Kirjoitetun koodin voi tallentaa ja suorittaa suoraan editorista käsin.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa
Source: GNU Octave (https://viikonvalo.fi/GNU_Octave/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.
Moodle-kurssin sisällön voi järjestää aiheiden tai etenemisaikataulun mukaan. Kurssille voi lisätä useita erityyppisiä aktivitetteja tai aineistoja, kuten chatin, keskustelualueen, kyselyn, oppitunteja, sanastoja, tehtäviä, tenttejä, tietokantoja, työpajoja ja wikejä. Aineista voi jakaa opiskelijoille sivuina, Moodle-kirjana, linkkeijä ja tiedostoina. Oppitunneista opettaja tai muu aineiston tekijä voi rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Polut koostuvat sivuista, joiden lopussa voi olla aineiston ymmärtämistä kontrolloiva kysymys. Opiskelijan vastauksen mukaan siirrytään sivujen muodostamassa verkossa seuraavalle sivulle. Esimerkiksi väärä vastaus voi johdattaa opiskelijan sivulle, jolla kerrataan käytyä asiaa tarkemmin. Moodlen kirjat puolestaan ovat perinteiseen tapaan kappaleista ja alikappaleista koostuvia sivukokonaisuuksia, joita käyttämällä on helppoa luoda lineaarisesti etenevä hirarkkisesti jäsennelty oppimateriaali. Kirja voi sisältää tekstin lisäksi kuvia ja muuta multimediaa.
Opiskelijoiden työskentelyä voi ohjata ja arvioida erilaisilla kyselyillä, tenteillä ja tiedostopalautuksilla. Työskentelyä varten voi luoda myös työpajoja, joissa voidaan hyödyntää itsearviointia sekä vertaisarviointia.
Moodelen vasta julkaistussa versiossa 3 on monia uudistuksia, joihin voi tutustua esittelysivulla tai katsomalla uusien ominaisuuksien esittelyvideoita Youtubesta. Uudessa versiossa on muun muassa käytettävissä neljä uutta kysymystyyppiä. "Valitse puuttuva sana" on perinteisen aukkotehtävän muunnelma, jossa tekstiin jätettyihin aukkoihin valitaan sisältö pudotusvalikosta. "Raahaa tekstiin" on aukkotehtävä, jossa tekstistä puuttuvat sanat on annettu irrallisina sanoina, jotka opiskelijan täytyy raahata oikeille paikoilleen. "Raahaa kuvaan" on hyvin samanlainen kysymystyyppi, mutta tässä raahattavat vastaukset ovat tekstejä tai kuvia ja ne raahataan pohjana olevaan kuvaan valmiiksi merkityille paikoille. "Raahaa merkinnät" on puolestaan edellisen muunnelma, jossa kuvassa ei ole valmiiksi merkittyjä paikkoja vaan opiskelija joutuu itse löytämään kuvasta oikean kohdan.
Käyttäjähallinta Moodlessa on toteutettu kahdella tasolla. Järjestelmätasolla ylläpitäjä voi luoda uusia käyttäjiä ja antaa heille oikeuksia ylläpitoon sekä uusien työtilojen luomiseen. Käyttäjähallinnan toinen taso tapahtuu työtilojen tasolla, missä työtilalle voi lisätä osallistujia, joille puolestaan voi antaa erilaisia rooleja, kuten "opettaja", "opettaja ilman muokkausoikeutta", "opiskelija" ja "vierailija". Työtilan osallistujia voi jakaa erillisiin ryhmiin, jotka eivät välttämättä näe toisiaan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi saman työtilan hyödyntämiseen eri vuosina järjestettävillä kursseilla.
Moodle tukee myös SCORM-standardia, jolla samoja opetussisältöjä voidaan käyttää erilaisissa oppimisympäristöissä.
Kotisivu
https://moodle.org
@moodle
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelman uusin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Ohjelman voi ladata joko pakettina tai suoraan Git-versionhallinnalla. Linux-jakeluissa ohjelmisto löytyy suoraan paketinhallinnasta, mutta sitä kautta tarjottu versio ei jakelusta riippuen ole välttämättä aivan tuorein.
Moodlen asennus
Asennuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat ohjelmistot on asennettuina.
Uuden Moodlen perustiedot.
Vasta asennettu Moodle
Uuden käyttäjän lisääminen.
Luodaan sisältöä uuteen työtilaan.
Oppitunnin päätteksi voi lisätä kysymyksen, jonka perusteella käyttäjä ohjataan seuraavalle oppitunnille.
Kursseille voi lisätä kyselyitä. Mukana esimerkiksi valmis asenteita kartoittava kysely.
Yhtenä materiaalityyppinä on tietokanta, jota voidaan käyttää ja kartuttaa kurssin aikana.
Kurssilla voidaan käyttää monen tyyppisiä aktiviteeteja ja aineistoja, kuten työpajaa.
Moodleen voidaan myös kirjoittaa oppimateriaalia perinteisen kirjan muotoon.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Moodle (https://viikonvalo.fi/Moodle/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:14:01
QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.
Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.
Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.
Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.
QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.
Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja
Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen
Source: QGIS (https://viikonvalo.fi/QGIS/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:20:13
Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.
Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.
Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.
Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.
Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:
hugo new site .
Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.
Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:
hugo new post/welcome.md
Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.
Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:
hugo
Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:
hugo server
Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.
Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.
Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin "post-receive hook" -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.
Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on "front matter", eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Hugo (https://viikonvalo.fi/Hugo/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:20:13
Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.
Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.
Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.
Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.
Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:
Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.
Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:
Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
"huuhaatiedettä".
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.
Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.
"Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla."
– Isaac Newton
Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Open Science (https://viikonvalo.fi/Open_Science/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:20:13
Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta
tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä
palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.
Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi
ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä
omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan "sosiaalisessa mediassa", Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta "harrasteprojektista", josta
"ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä". Linus pyysi muilta Minix-järjestelmän
käyttäjiltä kommentteja ja ehdotuksia siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia heidän mielestään Minixissä oli
ja mihin suuntaan uutta käyttöjärjestelmää heidän mielestään pitäisi kehittää. Erityisesti Torvalds painotti,
että järjestelmä ei ole sovitettavissa muun tyyppisille laitteille ja että se tulee tuskin koskaan tukemaan
muun tyyppisiä levyjä kuin niitä, joita hänellä itsellään sattui olemaan käytössä.
Hello everybody out there using minix -
I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and
professional like gnu) for 386(486) AT clones. This has been brewing
since april, and is starting to get ready. I'd like any feedback on
things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat
(same physical layout of the file-system (due to practical reasons)
among other things).
I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work.
This implies that I'll get something practical within a few months, and
I'd like to know what features most people would want. Any suggestions
are welcome, but I won't promise I'll implement them :-)
Linus (torv...@kruuna.helsinki.fi)
PS. Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs.
It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never
will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(.
(Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti Googlen arkistoimana)
Historia on kuitenkin näyttänyt, miten pahasti Linus aliarvioi aloittamansa projektin merkityksen.
Erityisesti hänen päätöksensä lisensoida Linux Richard M. Stallmanin ja Free Software Fondationin
GNU-projektia varten esittelemällä GNU GPL -lisenssillä vaikutti ratkaisevasti
käyttöjärjestelmäytimen jatkokehitykseen ja menestykseen. Vapaa avoimen lähdekoodin lisensointi
mahdollisti järjestelmän avoimen kehityksen ja houkutteli mukaan asiasta kiinnostuneita ohjelmoijia.
Usein kuulee arvioita, että Linuxin menestyksen huomioon ottaen Linus Torvalds olisi voinut lyödä rahoiksi,
jos hän ei olisi lisensoinut järjestelmää avoimeksi. Tämä tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa, sillä
ilman vapaata lisensointia järjestelmä ei todennäköisesti olisi houkutellut ympärilleen samanlaista
kehittäjien ja suurten yritystenkin muodostamaa yhteisöä, jonka seurausta sen voimakas kehitystahti ja
maailmanvalloitus on ollut. Ilman vapaata lisensointia Linux olisi jäänyt vain Torvaldsin viestissään
mainitsemaksi harrastusprojektiksi. Kenties Linuxin nykyisen aseman ja suosion olisi saanut jokin muu vapaa
käyttöjärjestelmä, esimerkiksi FreeBSD, joka on Linuxin tavoin UNIX-tyyppinen järjestelmä ja
avointa lähdekoodia.
Linuxin vapaa ja avoin lähdekoodi on mahdollistanut myös sen sovittamisen mitä moninaisimpiin laitteisiin.
Pieniin ja vähillä resursseilla varustettuisiin laitteisiin, kuten reitittimiin, siitä on voitu riisua kaikki
ylimääräinen ja suuriin tehokkaisiin supertietokoneisiin siitä on ollut mahdollista räätälöidä tehokkaita
ja skaalautuvia versioita. Hajautetusti tapahtuva kehitys on suuri talkooprojekti, josta jokainen
osallistuva osapuoli hyötyy moninkertaisesti enemmän kuin oman työpanoksensa verran.
Linuxin kehitystä onkin sanottu maailman suurimmaksi ohjelmistoprojektiksi.
Suuri osa Internetin toiminnasta tukeutuukin Linuxiin aina liikennettä ohjaavista reititinlaitteista
suurten toimijoiden, kuten Googlen, Facebookin, Twitterin, Wikipedian ja Amazonin, palvelinsaleihin.
Linux-ydintä jaetaan tyypillisesti jakeluiksi kutsuttujen käyttöjärjestelmäkokonaisuuksien osana.
Tunnetuimpia jakeluita ovat esimerkiksi Red Hat Enterprise Linux, sen yhteisövetoinen versio
Fedora, Ubuntu, sen taustalla oleva yhteisöllisesti kehitettävä Debian GNU/Linux,
Linux Mint, openSUSE sekä lukuisat muut versiot. Koska jakelut sisältävät Linux-ytimen
lisäksi valtavan joukon muitakin ohjelmistoja, halutaan toisinaan antaa kunniaa myös GNU-projektin
aikaansaannoksille käyttämällä kokonaisuudesta nimitystä "GNU/Linux".
Jakeluina levitettäviä käyttöjärjestelmäversioita käytetään tyypillisesti työpöytäkäytössä (varsinaiset
työpöytäkoneet ja kannettavat tietokoneet) sekä palvelimissa. Näiden lisäksi Linux-ydin esiintyy
myös lukemattomissa kuluttajalaitteissa, joiden Linux-pohjaisuus ei näy päälle päin ja joiden käyttäjät
eivät edes tiedä käyttävänsä Linuxia. Näitä ovat muun muassa Android-puhelimet ja -tabletit, suuri osa
reitittimistä ja langattomista tukiasemista, monet älytelevisiot ja medialaitteet
sekä Googlen kehittämään järjestelmään perustuvat Chromebook-kannettavat.
Erityisesti Android-laitteiden raju yleistyminen on lisännyt Linux-pohjaisten laitteiden
käyttäjien määrän valtaviin lukemiin, vaikka suurin osa käyttäjistä ei
tätä itse tiedostakaan. Perinteisessä työpöytäkäytössä Linux-pohjaisten
järjestelmien osuus on vielä pysynyt melko vaatimattomana. Tämä lienee johtunut osaltaan virheellisestä
vaikeakäyttöisyyden mielikuvasta sekä ennen kaikkea siitä, että kuluttajat ostavat tietokoneensa valmiiksi
asennettuina ja laitteisiin esiasennettu järjestelmä on käytännössä lähes aina valmistajasta riippuen joko
Applen MacOS tai jokin Microsoftin Windows-versioista. Vuoden 2016 aikana Linuxin käyttöosuus on tilastoissa
kuitenkin noussut, syystä tai toisesta, jo yli kahden prosentin. Onko kyse kasvaneesta kiinnostuksesta vapaampaa ja
käyttäjän yksityisyyttä paremmin kunnioittavaa käyttöjärjestelmäalustaa kohtaan vai kuluttajalaitteiden painotuksen
yleisestä siirtymisestä puhelimiin ja tablettilaitteisiin?
Linuxin työpöytävalloitus on ollut jo pitkään vuosittainen vitsin aihe. "Onko tämä vuosi työpöytä-Linuxin vuosi?"
Varsinaiseen työpöytäkäyttöön Linux-järjestelmät ovat olleet oikeasti käyttöliittymiensä kannalta valmiita jo vuosia.
Työpöytäympäristöjä on ollut tarjolla jopa useampia erilaisiin makuihin. Valloitusta on kuitenkin hidastanut
erityisesti esiasennettujen laitteiden puute sekä kuluttajien haluttomuuus vaihtaa tutusta järjestelmästä
toiseen. Työpöytäkäytön vähentyminen on kuitenkin luonut uudenlaisen tilanteen ja samalla esimerkiksi
Googlen markkinoille tuomat Chromebook-laitteet ovat viimeisteltyinä ja pelkistettyinä tuotteina keränneet
uudenlaista suosiota myös Linuxille. Muun perinteisen tietokonemyynnin laskiessa Chromebookit ovat lisänneet myyntiään ja jopa vallanneet Amazonin joulumyynnin kärkipaikat.
Oman lisänsä Linux-tarjontaan tuovat Androidin rinnalle nousseet uudet mobiilialustat, kuten
Ubuntun puhelin- ja tablettiversio, Jollan Sailfish OS sekä
Samsungin Tizen.
Linux ja KDE Plasma -työpöytä
Linux ja Ubuntun Unity-työpöytä
Kevyeksi tarkoitettu Linux-jakelu Lubuntu ja sen Lxde-työpöytä
Linux ja ElementaryOS:n työpöytä
Linux Mintin Cinnamon-työpöytä
Linuxiin pohjautuva Android-tabletti
Sailfish OS
Linux ja Ubuntu puhelimessa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Linux (https://viikonvalo.fi/Linux/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:20:13
ReText on yksinkertainen, mutta tehokas, työkalu tekstien ja muistiinpanojen kirjoittamiseen Markdown-, reStructuredText- tai Textile-merkintäkielillä.
Markdown, reStructuredText ja Textile ovat merkintäkieliä, joilla muotoiluja sisältäviä
tekstidokumentteja voidaan kirjoittaa puhtaasti tekstimuotoisena. Valmis dokumentti käännetään
yleensä näytettäväksi johonkin toiseen muotoon, kuten html- tai pdf-tiedostoiksi.
Näissä kielissä muotoilut merkitään mahdollisimman luonnollisilla tavoin, jolloin myös merkintäkielinen
alkuperäinen teksti pysyy helposti luettavana. Esimerkiksi luettelot merkitään rivin aloittavilla "-"-merkeillä.
ReText on sovellus, jolla näillä kielillä kirjoitettujen dokumenttien muokkaaminen on helppoa. Kielissä käytettävät
merkinnät korostetaan ohjelmassa havainnollisesti ja lopullista dokumenttia voi tarkastella ohjelman
esikatselutoiminnolla. Esikatselu on käytettävissä joko erillisenä näkymänä tai raakatekstin rinnalla näytettävänä
tosiaikaisesti päivittyvänä näkymänä.
Esimerkiksi Markdown-muotoinen teksti:
Otsikko
=======
Tekstiä
- numeroimaton
- luettelo
sitä vastaava html-koodi:
<h1>Otsikko</h1>
<p>Tekstiä</p>
<ul>
<li>numeroimaton</li>
<li>luettelo</li>
</ul>
ja lopullinen käyttäjälle näytettävä teksti:
Otsikko
Tekstiä
numeroimaton
luettelo
ReTextin yhteydessä on mahdollista käyttää joitain Python-kirjastojen tukemia laajennuksia
Markdown-kieleen. Extra-laajennuspaketti on oletuksena käytössä. Tämä laajennus sisältää
muun muassa tuen taulukoille ja määritelmälistoille.
Laajennetussa Markdown-kielssä taulukot kirjoitetaan "piirtämällä" sarakkeet pystyviivamerkeillä "|" ja
erottamalla sarakkeiden otsikot muusta taulukosta "-"-merkeillä. Esimerkiksi:
| Item | Value |
| -------- | -----:|
| Computer | $1600 |
| Phone | $12 |
| Pipe | $1 |
Eli valmiina taulukkona:
Item
Value
Computer
$1600
Phone
$12
Pipe
$1
Taulukoiden muokkaaminen tässä muodossa voi olla hankalaa, jos pystyviivojen haluaa pysyvän
kohdakkain. Tämän takia ReTextissä on erikseen päälle kytkettävä "table mode", jolloin ohjelma
pyrkii automaattisesti kohdistamaan pystyviivat taulukon "solun" leveyden muuttuessa.
Tämä toiminnallisuus on oletuksena kuitenkin pois päältä.
Jos ohjelmalla on käytössään MathJax-kirjasto, on ReTextillä mahdollista kirjoittaa myös matemaattisia
kaavoja käyttämällä LaTeX-kieltä.
ReText on sellaisenaan varsin kätevä työkalu muistiinpanojen tekemiseen, mutta toisinaan lopputulos halutaan
tallentaa jossain luettavaksi tai edelleen välitettäväksi tarkoitetussa muodossa. Tämä onnistuu ReTextin
vienti- eli export-toiminnoilla. Luotu dokumentti voidaan oletuksena viedä html-, odt- ja pdf-muotoihin.
Vientitoiminnot
ovat ohjelman laajennuksia, joita voi halutessaan tehdä itse hyödyntämällä
esimerkiksi Pandoc-ohjelmaa.
Kotisivu
https://github.com/retext-project/retext
Ohjeita
Asennusohje
Matematiikkaa
Lisenssi
GNU GPL (v2+)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-järjestelmäiin paketinhallinnasta tai vaihtoehtoisesti Pythonin pip-paketointijärjestelmän avulla. Muut käyttöjärjestelmät eivät ole virallisesti tuettuja, mutta asennusohjeista löytyy neuvoja ohjelman asentamiseen myös Windows- ja MacOS-alustoille.
Markdown-tekstiä ja esikatselu
reStructuredText-tekstiä ja esikatselu
Matematiikkaa
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: ReText (https://viikonvalo.fi/ReText/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.08.2018 - klo:20:13
Vapaa ojelmisto muistiinpanojen ja tehtävälistojen tekemiseen, järjestämiseen muistikirjoiksi sekä
synkronoimiseen eri laitteille.
Joplinissa käyttäjä voi organisoida muistiinpanonsa muistikirjoiksi, joita voi järjestellä
myös sisäkkäin. Yksittäiset muistiinpanot ovat tyypiltään joko pelkkiä muistiinpanoja taikka
tehtäviä.
Muistiinpano on Markdown-kielellä kirjoitettu teksti. Teksti voi sisältää muun muassa:
otsikoita
kappaleita
listoja
todo-listoja, joissa lista-alkion eteen tulee rastiruutu
linkkejä
kuvia
Tavallisten Markdown-ominaisuuksien lisäksi Joplin tukee LaTeX-muodossa kirjoitettua
matematiikkaa. Muistiinpanoon voi lisäksi liittää liitetiedostoja, esimerkiksi kuvia tai muita liitteitä,
sekä aihetunnisteita (tageja).
Tehtävät ovat muutoin samanlaisia kuin muutkin muistiinpanot, mutta muistikirjassa niiden edessä
näytetään rastiruutu, jonka merkitä voi ruksilla, kun tehtävä on tehty. Lisäksi tehtäville voi ajastaa
muistutuksen, joka näkyy ilmoituksena työpöytä- tai mobiililaitteissa.
Joplin on alkujaan suunniteltu korvaamaan kaupallinen Evernote-ohelmisto ja siksi siihen voikin
tuoda import-toiminnolla Evernoten .enex-tiedostoja. Joplin muuntaa tuodut muotoillut tekstit
Markdown-kielelle. Myös liitetyt resurssit, kuten kuvat ja muut tiedostot, sekä metatiedot,
kuten paikkatiedot ja aikaleimat, tulevat tuonnin mukana.
Joplin sisältää toiminnot sisällön hakua varten sekä hakusanoja tai asiasanoja (tagit) käyttäen.
Synkronointi
Joplin tukee sisällön synkronointia laitteiden välillä pilvipalveluiden kautta.
Sisäänrakennettu tuki löytyy Nextcloud-, Dropbox-, OneDrive-palveluille sekä
yleiselle WebDAV-protokollalle. Lisäksi synkronointi voidaan tehdä myös tiedostojärjestelmään,
eli esimerkiksi verkkolevylle tai johonkin hakemistoon, joka synkronoidaan muilla keinoin
johonkin palveluun.
Halutessaan muistikirjat voi myös kryptata, mikä lisää pilvipalvelun kautta tehtävän synkronoinnin
turvallisuutta.
Koska ohjelmasta löytyvät versiot niin työpöytälaitteille kuin mobiililaitteille, voi
esimerkiksi kauppalistan luoda tietokoneella ja sitä voi lukea kaupassa puhelimelta
ruksien samalla kerätyt tuotteet näytöltä.
Terminaaliversio
Tavallisten ikkunoitujen työpöytäsovellusten ja mobiilisovellusten lisäksi Joplinista
löytyy myös tekstipohjainen sovellus terminaalia varten. Sen käyttöliittymä muistuttaa
jonkin verran Vim-editoria, koska siinä voi komentotilassa syöttää kaksoispisteellä alkavia
komentoja.
Tarkemmat ohjeet terminaali-Joplinin asentamisesta ja käytöstä löytyvät erillisestä
dokumentaatiosta.
Kotisivu
https://joplin.cozic.net/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ReText
Muistikirjat sekä niihin tallennetut tehtävät ja muistiinpanot. Myös matematiikka ja liitetiedostot, kuten kuvat ovat tuettuja
Joplinin asetuksista löytyy muun muassa synkronointi pilvipalvelimelle.
Joplin-muistiinpanojen sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä ja esimerkiksi linkitys ulkoisiin osoitteisiin onnistuu.
Joplinin terminaaliversio.
Terminaaliversiossa muokkaus tapahtuu käyttäjän valitsemalla editorilla. Tässä Vimillä.
Terminaali-Joplinin käyttöliittymä muistuttaa Vimiä. Tässä asetukset.
Valittu muistikirja mobiiliversiossa
Uusien tehtävien, muistiinpanojen ja muistikirjojen lisääminen mobiilisti.
Valikosta voi valita halutun muistikirjan, halutun tagin tai synkronoinnin.
Markdown renderöidään nätisti myös mobiililaitteissa. Editoimaan pääsee helposti.
Myös matematiikka ja kuvat näkyvät mobiililaitteilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Joplin (https://viikonvalo.fi/Joplin/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.09.2018 - klo:07:04
Vapaa ojelmisto muistiinpanojen ja tehtävälistojen tekemiseen, järjestämiseen muistikirjoiksi sekä
synkronoimiseen eri laitteille.
Joplinissa käyttäjä voi organisoida muistiinpanonsa muistikirjoiksi, joita voi järjestellä
myös sisäkkäin. Yksittäiset muistiinpanot ovat tyypiltään joko pelkkiä muistiinpanoja taikka
tehtäviä.
Muistiinpano on Markdown-kielellä kirjoitettu teksti. Teksti voi sisältää muun muassa:
otsikoita
kappaleita
listoja
todo-listoja, joissa lista-alkion eteen tulee rastiruutu
linkkejä
kuvia
Tavallisten Markdown-ominaisuuksien lisäksi Joplin tukee LaTeX-muodossa kirjoitettua
matematiikkaa. Muistiinpanoon voi lisäksi liittää liitetiedostoja, esimerkiksi kuvia tai muita liitteitä,
sekä aihetunnisteita (tageja).
Tehtävät ovat muutoin samanlaisia kuin muutkin muistiinpanot, mutta muistikirjassa niiden edessä
näytetään rastiruutu, jonka merkitä voi ruksilla, kun tehtävä on tehty. Lisäksi tehtäville voi ajastaa
muistutuksen, joka näkyy ilmoituksena työpöytä- tai mobiililaitteissa.
Joplin on alkujaan suunniteltu korvaamaan kaupallinen Evernote-ohelmisto ja siksi siihen voikin
tuoda import-toiminnolla Evernoten .enex-tiedostoja. Joplin muuntaa tuodut muotoillut tekstit
Markdown-kielelle. Myös liitetyt resurssit, kuten kuvat ja muut tiedostot, sekä metatiedot,
kuten paikkatiedot ja aikaleimat, tulevat tuonnin mukana.
Joplin sisältää toiminnot sisällön hakua varten sekä hakusanoja tai asiasanoja (tagit) käyttäen.
Synkronointi
Joplin tukee sisällön synkronointia laitteiden välillä pilvipalveluiden kautta.
Sisäänrakennettu tuki löytyy Nextcloud-, Dropbox-, OneDrive-palveluille sekä
yleiselle WebDAV-protokollalle. Lisäksi synkronointi voidaan tehdä myös tiedostojärjestelmään,
eli esimerkiksi verkkolevylle tai johonkin hakemistoon, joka synkronoidaan muilla keinoin
johonkin palveluun.
Halutessaan muistikirjat voi myös kryptata, mikä lisää pilvipalvelun kautta tehtävän synkronoinnin
turvallisuutta.
Koska ohjelmasta löytyvät versiot niin työpöytälaitteille kuin mobiililaitteille, voi
esimerkiksi kauppalistan luoda tietokoneella ja sitä voi lukea kaupassa puhelimelta
ruksien samalla kerätyt tuotteet näytöltä.
Terminaaliversio
Tavallisten ikkunoitujen työpöytäsovellusten ja mobiilisovellusten lisäksi Joplinista
löytyy myös tekstipohjainen sovellus terminaalia varten. Sen käyttöliittymä muistuttaa
jonkin verran Vim-editoria, koska siinä voi komentotilassa syöttää kaksoispisteellä alkavia
komentoja.
Tarkemmat ohjeet terminaali-Joplinin asentamisesta ja käytöstä löytyvät erillisestä
dokumentaatiosta.
Kotisivu
https://joplin.cozic.net/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ReText
Muistikirjat sekä niihin tallennetut tehtävät ja muistiinpanot. Myös matematiikka ja liitetiedostot, kuten kuvat ovat tuettuja
Joplinin asetuksista löytyy muun muassa synkronointi pilvipalvelimelle.
Joplin-muistiinpanojen sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä ja esimerkiksi linkitys ulkoisiin osoitteisiin onnistuu.
Joplinin terminaaliversio.
Terminaaliversiossa muokkaus tapahtuu käyttäjän valitsemalla editorilla. Tässä Vimillä.
Terminaali-Joplinin käyttöliittymä muistuttaa Vimiä. Tässä asetukset.
Valittu muistikirja mobiiliversiossa
Uusien tehtävien, muistiinpanojen ja muistikirjojen lisääminen mobiilisti.
Valikosta voi valita halutun muistikirjan, halutun tagin tai synkronoinnin.
Markdown renderöidään nätisti myös mobiililaitteissa. Editoimaan pääsee helposti.
Myös matematiikka ja kuvat näkyvät mobiililaitteilla.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Joplin (https://viikonvalo.fi/Joplin/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.09.2018 - klo:07:04
Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.
Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä,
muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto.
Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita.
Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.
Sovellustarjontaa voi selata myös sivustolla apps.nextcloud.com.
sovellustarjonnasta löytyy muun muassa:
Galleria tallennettujen kuvien näyttämiseen
Kalenteri tapahtumien merkitsemiseen
Yhteystiedot käytettäväksi esimerkiksi sähköpostisovelluksiin ja mobiililaitteisiin synkronoituina
Toimisto-ohjelmistot websovelluksina (LibreOfficeen pohjautuva Collabora Online ja OnlyOffice)
Video- ja tekstikeskustelu turvalliseen videokonferenssien pitämiseen ja keskusteluiden käymiseen
Webmail-sovelluksia: yksinkertaisempi Mail sekä laajempi ja monipuolisempi RainLoop
Muistiinpanotyökaluja esimerkiksi Markdown-kieltä käyttäen
Musiikkisovellus Nextcloudiin tallennetun musiikin kuunteluun ja vaikka streamaamiseen Ampache-yhteensopivasti
RSS-lukija palvelimelle tallennettujen RSS-syötteiden lukemiseen
Kanban-taulusovellus tehtävien hallintaan
GPS-jäljen katselu- ja muokkaussovellukset vaikka juoksulenkeiltä tallennettujen gpx-tiedostojen hallintaan
Näillä ja muilla tarjolla olevilla sovelluksilla varustettu Nextcloud on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi
Googlen verkkosovelluspaketille tai Microsoftin Office 365:lle.
Tiedostojen tallennusta voi käyttää suoraan www-selaimella, synkronointisovelluksella, joka kopioi tiedostoja automaattisesti
palvelimen ja asiakaslaitteen välillä, taikka sopivalla tiedostonhallintaohjelmalla.
Tiedostojen tallennus Nextcloudiin on toteutettu standardina WebDAV-palveluna,
joten tiedostojen kopiointi onnistuu siis millä tahansa WebDAV-protokollaa osaavalla ohjelmalla.
Vastaavasti kalenteripalvelu ja yhteystietopalvelu on toteutettu CalDAV- ja CardDAV-palveluina, jotka ovat WebDAVin laajennuksia.
Näillä standardeilla kalenterimerkinnät ja yhteystiedot on helppoa synkronoida näkymään esimerkiksi mobiililaitteissa tai
työpöytätietokoneen kalenteri- ja sähköpostisovelluksissa.
Asiakassovellukset
Tiedostojen synkronointisovellus löytyy Linux-, Windows- ja Mac OS -järjestelmille. Sovellukselle osoitetaan hakemisto (kansio),
johon se synkronoi palvelimella olevat tiedostot. Vastaavasti tähän hakemistoon kopioidut tai siellä muokatut tiedostot synkronoidaan
palvelimelle. Sovellukseen voi liittää useampia käyttäjätilejä ja Nextcloud-palvelimia ja ne kukin synkronoidaan omiin hakemistoihinsa.
Asetuksista voidaan lisäksi valita hakemistokohtaisesti, jos jotain hakemistoa ei halutakaan synkronoida kyseiselle laitteelle.
Ohjelmalle voidaan antaa kokorajoitus, jota suurempia hakemistoja ei synkronoida ilman käyttäjän antamaa lupaa.
Vastaavasti Nextcloud-sovellukset löytyvät myös mobiililaitteille Android- ja iOS-alustalle.
Nämä eivät synkronoi tiedostoja automaattisesti laitteelle vaan mobiilisovelluksella on mahdollista selata Nextcloudissa olevia tiedostoja,
ladata niistä halutut paikallisesti katseltavaksi, poistaa niitä joko laitteelta tai palvelimelta,
sekä lähettää palvelimelle uusia tiedostoja. Nextcloud onkin kätevä keino siirtää tiedostoja tietokoneen ja mobiililaitteen välillä.
Erityisen hyödyllinen toiminnallisuus on "Automaattinen lähetys" -toiminto, jolla voidaan valita mobiililaitteelta kansioita,
joihin tallennetut kuvat tai videot lähetetään automaattisesti palvelimelle. Käytännössä tällä toiminnolla puhelimen saa lähettämään
otetut valokuvat heti Nextcloudiin, josta ne synkronoituvat tietokoneelle. Toiminnolle voidaan haluttaessa asettaa rajoitus, että
tiedostot lähetetään vain wifi-yhteyden kautta, jolloin ne lähetetäänkin esimerkiksi vasta, kun käyttäjä tulee kotiin oman langattoman
verkon ääreen. Tällä voi säästää puhelimen data-liittymästä riippuen sekä rahaa että tietoliikennekaistaa.
Tämä voi olla järkevää erityisesti videotiedostojen kanssa. Itse otettujen kuvien lisäksi tällä toiminnolla voidaan palvelimen
kautta synkronoida talteen myös vaikka pikaviestinten, kuten WhatsApp, kautta vastaanotetut mediatiedostot.
Automaattisessa lähetyksessä kullekin synkronoitavalle kansiolle voidaan määrätä eri sijainti, johon ne lähetetään palvelimella.
Lisäksi kuvat voidaan lajitella alikansioihin vuoden ja kuukauden mukaan, jolloin ne ovat helpommin selattavissa.
Muita mobiilisovelluksia
Tiedostosovellusten lisäksi on useita Nextcloudin kanssa käytettäväksi tarkoitettuja tai sen kanssa yhteensopivia
mobiilisovelluksia.
Android-laitteen saa käyttämään Nextcloudiin tallennettuja yhteystietoja ja kalenterimerkintöjä
asentamalla siihen niiden synkronointiin käytettävän DAVdroid-ohjelmiston.
DAVdroid on avointa lähdekoodia ja se löytyy sekä Play-kaupasta
(maksullisena) että F-Droidista (ilmaisena).
Muita Android-laitteille saatavia sovelluksia ovat ainakin:
Nextcloud Talk videopuheluiden ja chat-viesteihin,
Notes muistiinpanojen tekemiseen,
OCReader palvelimelle tallennettujen RSS-virtojen lukemiseen,
Nextcloud News toinen RSS-lukija,
Nextcloud Bookmarks web-kirjanmerkkien ylläpitoon ja käyttöön,
Save to nextcloud Bookmarks kirjanmerkkien tallentamiseen suoraan selaimesta jakotoiminnolla,
Power Ampache musiikin toistamiseen streamaamalla suoraan Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Music-sovelluksesta,
Joplin muistiinpanosovellus
Sailfish OS -laitteilla Cargo Dock -tiedostonhallinta osaa myös Nextcloud-/ownCloud-yhteydet.
Lisäksi löytyy myös muita sovelluksia, jotka tukevat joko suoraan Nextcloudia taikka WebDAV-protokollaa.
Jakaminen ja federointi
Yhtenä keskeisenä toimintona Nextcloudissa on tietojen ja tiedostojen jakaminen sekä Nextcloudin käyttäjien kesken että muille.
Tiedoston tai hakemiston voi jakaa suoraan web-sivulla tiedostonäkymässä painamalla jakokuvaketta ja valitsemalla halutun jakotavan.
Jaon voi tehdä joko saman Nextcloudin käyttäjille, toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjille taikka linkillä kenelle tahansa.
Toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjään voi viitata tämän federoidulla pilvi-id:llä (Federated Cloud ID). Tämä id on muotoa:
username@example.com/nextcloud. Eri Nextcloud-palvelimet muodostavat yhdessä siis federoidun pilven
ja niiden käyttäjät voivat viitata toisiinsa samaan tapaan kuin lähetettäessä sähköpostia yhdellä sähköpostipalvelimella
olevalta tililtä toiselle.
Linkillä jaettaessa taas Nextcloud luo jaolle muotoa
https://example.com/nextcloud/index.php/s/jfDYJDijiJmr3ok olevan satunnaisen osoitteen, jota käyttämällä sisältöön pääsee käsiksi.
Jaon vastaanottajalle voi myöntää erilaisia oikeuksia resurssiin. Näitä ovat:
uudelleenjakaminen,
tiedostojen luominen,
tiedostojen vaihtaminen ja
tiedostojen poistaminen.
Jaoille voi lisäksi määrätä vanhenemispäivämäärän. Tämä on erityisen kätevää,
kun jako tehdään linkillä ja on tarkoitettu väliaikaiseksi. Näin linkillä tehtyjä jakoja
ei tarvitse muistaa käydä erikseen siivoamassa, kun asia on hoidettu.
Jakoja voi tehdä myös mobiilisovelluksessa, jolloin esimerkiksi jossain tapahtumassa otetut ja Nextcloudiin synkronoidut kuvat
on helppoa jakaa muille osallistuneille.
Joihinkin tiedostohallintaohjelmiin, kuten Dolphin, on sisäänrakennettuna tuki Nextcloudille, mukaan lukien
mahdollisuus jakojen tekemiseen.
Tiedostojen lisäksi jaettavissa ovat erityisesti kalenterit. Nextcloudiin on helppoa luoda esimerkiksi perheen yhteinen
jaettu kalenteri, jonka sisältö näkyy kaikkien perheenjäsenten puhelimessa ja johon joko kaikilla tai vain osalla perheenjäsenistä
on mahdollisuus lisätä tapahtumia ja muistutuksia.
Ulkoiset tallennuspalvelut
Käyttämällä "External Storage" -sovellusta, Nextcloud pystyy käyttämään ulkoisia tallennuspalveluita, kuten Google Drive,
Dropbox, Amazon S3, SMB/CIFS -tiedostopalvelimia sekä FTP-palvelimia. Näitä käyttämällä esimerkiksi Nextcloudiin
siirtyvä yritys voi saada aiemmat tallennusratkaisunsa näkymään suoraan Nextcloudissa.
Tiedon salaus
Tiedon salausta on mahdollista käyttää useammalla eri tasolla.
Ensimmäisenä on tietenkin verkkoyhteyksien salaus https-yhteyksillä.
Toisena tasona on palvelimella tapahtuvan tallennuksen salaus, joka voi olla joko palvelin- tai käyttäjäkohtaista.
Koska tässä tapauksessa salausavaimet ovat palvelimella, tämä salaus on oleellista erityisesti ulkoisia tallennuspalveluita käytettäessä.
Kolmantena tasona on asiakaslaitteella tapahtuva päästä päähän salaus. Tässä vaihtoehdossa tiedostot eivät missään
vaiheessa päädy palvelimelle salaamattomina. Tällä salaustavalla kuitenkin menetetään luonnollisestikin joitain
Nextcloudin ominaisuuksia, kuten tiedostojen online-muokkaus sekä julkinen jakaminen.
Valmiit palvelinlaitteet
Nextcloud-palvelimen voi asentaa itse omalle palvelimelle, mutta on myös mahdollista ostaa
pieniä valmiita laitteita
valmiiksi asennetulla Nextcloudilla. Omaa palvelinta asentaessa tai valmiiksi asennettua hankkiessa
kannattaa pitää mielessä, minkälainen tarve Nextcloudille on. Käytetäänkö sitä suurten tiedostojen
siirtelyyn ja miten paljon? Esimerkiksi osa valmiista ratkaisuista pohjautuu Raspberry Pi -tietokoneille,
joissa pullonkaulana on erityisesti levy- ja verkkoliikenteen kapasiteetti. Ahkeraan tiedostojen siirtoon ja videokonferensseihin
kannattaa harkita siis jykevämpää palvelinlaitteistoa.
Palveluntarjoajat
Nextcloudille löytyy myös useita kaupallisia palveluntarjoajia, joiden
tarjonta vaihtelee itse ylläpidettävistä virtuaalipalvelimista "avaimet käteen" -periaatteella toimiviin
palveluihin, joissa asiakkaan tarvitsee vain käyttää ja maksaa.
Nextcloud julkishallinnossa
Viime vuosina erityisesti Edward Snowdenin paljastusten ja EU:n GDPR-säädösten jälkeen useat valtiolliset
toimijat ovat heränneet siihen, että voi olla järkevää hallinnoida omaa dataa omilla palvelimilla sen
sijaan, että käytetään ulkomaisia, yleensä amerikkalaisia, pilvipalveluita. Tässä tilanteessa avointa
lähdekoodia oleva ja EU:n sisältä Saksasta alkujaan lähtöisin oleva Nextcloud on erinomainen vaihtoehto.
Keväällä 2018 Saksan liittovaltion hallinto
päätti ottaa käyttöön Nextcloudin.
Historiaa
Nextcloud syntyi vuonna 2016, kun ownCloudin alkuperäinen kehittäjä Frank Karlitschek
ja joukko muita ownCloudin kehittäjiä lähti ownCloud-yhtiöstä. He perustivat uuden yhtiön, Nextcloud GmbH:n, ja jatkoivat ohjelmiston kehitystä
uutena haarana (fork) nimellä Nextcloud. Nextcloudin kehitys eroaa ownCloudin kehityksestä aatteellisin ja teknisin seikoin.
Nextcloudin väki ei antanut virallista lausuntoa ohjelmiston haarautumisen ja ownCloudista eroamisen syistä. Niitä voidaan kuitenkin
päätellä muista lausunnoista ja Nextcloudin, sekä ohjelmiston että yrityksen, ottamasta suunnasta. Nähtävästi kyse oli erityisesti
businessihmisten ja open source -henkisen koodariväen ristiriidasta. Frank Karlitschekin
esiin nostamia kysymyksiä olivat:
"Kuka omistaa yhteisön?", "Kuka omistaa itse ownCloudin?", "Kumpi on tärkeämpää, lyhyen tähtäimen raha vai pitkän tähtäimen vastuullisuus ja kasvu?"
Aatteellisesti yhtiöiden ja projektien toiminnat eroavat esimerkiksi siinä, että ownCloudista on tarjolla erikseen avoimen lähdekoodin yhteisöversio
(community edition) ja suljettu kaupallinen versio (Enterprise Edition). Nextcloudista on kuitenkin vain yksi avoimen lähdekoodin versio.
Nextcloud tekee liiketoimintansa, kuten niin moni muukin avoimen lähdekoodin ohjelmistoyritys, tarjoamalla yrityksille maksullista tukea ja konsultointia.
Nextcloud painottaa myös ownCloudia enemmän kehittäjä- ja käyttäjäyhteisön tärkeyttä ja vapautta. Koska ownCloudista on tarjolla myös
suljettu Enterprise Edition, joutuvat ownCloudin kehittäjät hyväksymään CLA-sopimuksen (Contributor License Agreement), jonka perusteella
heidän koodinsa käyttäminen suljetussa tuotteessa on mahdollista. Koska Nextcloud on kokonaan tarjolla avoimen lähdekoodin lisenssillä,
ei sen kehittäjiltä vaadita CLA-sopimusta ja siksi kynnys osallistumiseen on matalampi.
Nextcloudin kehittäjät antoivat jossain haastattelussa ymmärtää, että ownCloud yhtiönä keskittyi ainakin jossain vaiheessa erityisesti
tiedostojen pilvitallennukseen, kun kehittäjät ja yhteisö näkivät ohjelmiston laajemmin alustana erilaisille pilvipalveluille.
Nextcloudin avoimempi kehitysmalli antoi kehittäjien keskittyä vapaammin erilaisten sovellusten kehittämiseen Nextcloud-alustan päälle.
Kotisivu
https://nextcloud.com/
Lisenssi
GNU AGPLv3
Palvelin toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asiakasohjelmia saatavilla seuraaville alustoille
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ownCloud
Logo
Lähde: https://github.com/nextcloud/promo
"Nextcloud promotion material like logos, sticker templates, flyers and presentation slides. Everyone is welcome to print material and present Nextcloud at events – permission is not needed, everyone in the community can help! :)"
Nextcloudin sisäänkirjautumisnäkymä. Värin ja kuvituksen voi ylläpitäjä valita.
"Tiedostot" on Nextcloudin oletusnäkymä.
Nextcloudin sovellukset ovat valittavissa yläpalkin kuvakkeista. Galleria näyttää koosteen Nextcloudiin tallennetuista kuvista kansiorakenteen mukaisesti.
Yhteystiedot ovat helposti selattavissa ja muokattavissa sekä synkronoitavissa mobiililaitteiden ja sähköpostiohjelmien kanssa.
Kalenterissa voi olla useampia omia, jaettuja tai muualta tuotuja kalentereita. Mukaan lukien yhteystietojen syntymäpäivät.
Kirjanmerkkisovelluksella kaikki mielenkiintoiset kirjanmerkit saa koottua helposti ja asiasanoilla merkittyinä yhteen paikkaan. Selaimeen lisättävällä bookmarkletilla uusien kirjanmerkkien lisääminen Nextcloudiin on helppoa.
Rainloop on webmail-sovellus, jota on mahdollista käyttää Nextcloudiin upotettuna. Sillä voi käyttää useampaa IMAP-tiliä ja se on teemoitettavissa tilikohtaisesti.
GpxPod-sovellus näyttää palvelimelle ladataut gpx-tiedostot OpenStreetMap-karttapohjalla. Liikuntadataa ei aina tarvitse lähettää ulkopuolisen palvelun hallinnoitavaksi.
Deck on kanban-taulusovellus, jolla voi organisoida ja vaiheistaa työtehtäviä.
Palvelimen ylläpitäjä voi helposti selata käytössä olevia ja asennettavissa olevia sovelluksia sekä päivittää, asentaa tai poistaa niitä.
Nextcloudin Android-sovellus
Automaattisen lähetyksen asetukset mobiilisovelluksessa.
Notes-mobiilisovellus synkronoi itsensä Nextcloud-palvelimelle ja toimii yhdessä saman nimisen Nextcloud-muistiinpanosovelluksen kanssa.
Nextcloud News -mobiilisovellus synkronoituu Nextcloudin selainpohjaisen News-RSS-lukijan kanssa.
Kirjanmerkkisovelluksen kanssa toimiva mobiilisovellus.
Power Ampache kykenee streamaamaan musiikkia Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Musiikki-sovelluksesta.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nextcloud (https://viikonvalo.fi/Nextcloud/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.09.2018 - klo:04:04
Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.
Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä,
muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto.
Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita.
Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.
Sovellustarjontaa voi selata myös sivustolla apps.nextcloud.com.
sovellustarjonnasta löytyy muun muassa:
Galleria tallennettujen kuvien näyttämiseen
Kalenteri tapahtumien merkitsemiseen
Yhteystiedot käytettäväksi esimerkiksi sähköpostisovelluksiin ja mobiililaitteisiin synkronoituina
Toimisto-ohjelmistot websovelluksina (LibreOfficeen pohjautuva Collabora Online ja OnlyOffice)
Video- ja tekstikeskustelu turvalliseen videokonferenssien pitämiseen ja keskusteluiden käymiseen
Webmail-sovelluksia: yksinkertaisempi Mail sekä laajempi ja monipuolisempi RainLoop
Muistiinpanotyökaluja esimerkiksi Markdown-kieltä käyttäen
Musiikkisovellus Nextcloudiin tallennetun musiikin kuunteluun ja vaikka streamaamiseen Ampache-yhteensopivasti
RSS-lukija palvelimelle tallennettujen RSS-syötteiden lukemiseen
Kanban-taulusovellus tehtävien hallintaan
GPS-jäljen katselu- ja muokkaussovellukset vaikka juoksulenkeiltä tallennettujen gpx-tiedostojen hallintaan
Näillä ja muilla tarjolla olevilla sovelluksilla varustettu Nextcloud on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi
Googlen verkkosovelluspaketille tai Microsoftin Office 365:lle.
Tiedostojen tallennusta voi käyttää suoraan www-selaimella, synkronointisovelluksella, joka kopioi tiedostoja automaattisesti
palvelimen ja asiakaslaitteen välillä, taikka sopivalla tiedostonhallintaohjelmalla.
Tiedostojen tallennus Nextcloudiin on toteutettu standardina WebDAV-palveluna,
joten tiedostojen kopiointi onnistuu siis millä tahansa WebDAV-protokollaa osaavalla ohjelmalla.
Vastaavasti kalenteripalvelu ja yhteystietopalvelu on toteutettu CalDAV- ja CardDAV-palveluina, jotka ovat WebDAVin laajennuksia.
Näillä standardeilla kalenterimerkinnät ja yhteystiedot on helppoa synkronoida näkymään esimerkiksi mobiililaitteissa tai
työpöytätietokoneen kalenteri- ja sähköpostisovelluksissa.
Asiakassovellukset
Tiedostojen synkronointisovellus löytyy Linux-, Windows- ja Mac OS -järjestelmille. Sovellukselle osoitetaan hakemisto (kansio),
johon se synkronoi palvelimella olevat tiedostot. Vastaavasti tähän hakemistoon kopioidut tai siellä muokatut tiedostot synkronoidaan
palvelimelle. Sovellukseen voi liittää useampia käyttäjätilejä ja Nextcloud-palvelimia ja ne kukin synkronoidaan omiin hakemistoihinsa.
Asetuksista voidaan lisäksi valita hakemistokohtaisesti, jos jotain hakemistoa ei halutakaan synkronoida kyseiselle laitteelle.
Ohjelmalle voidaan antaa kokorajoitus, jota suurempia hakemistoja ei synkronoida ilman käyttäjän antamaa lupaa.
Vastaavasti Nextcloud-sovellukset löytyvät myös mobiililaitteille Android- ja iOS-alustalle.
Nämä eivät synkronoi tiedostoja automaattisesti laitteelle vaan mobiilisovelluksella on mahdollista selata Nextcloudissa olevia tiedostoja,
ladata niistä halutut paikallisesti katseltavaksi, poistaa niitä joko laitteelta tai palvelimelta,
sekä lähettää palvelimelle uusia tiedostoja. Nextcloud onkin kätevä keino siirtää tiedostoja tietokoneen ja mobiililaitteen välillä.
Erityisen hyödyllinen toiminnallisuus on "Automaattinen lähetys" -toiminto, jolla voidaan valita mobiililaitteelta kansioita,
joihin tallennetut kuvat tai videot lähetetään automaattisesti palvelimelle. Käytännössä tällä toiminnolla puhelimen saa lähettämään
otetut valokuvat heti Nextcloudiin, josta ne synkronoituvat tietokoneelle. Toiminnolle voidaan haluttaessa asettaa rajoitus, että
tiedostot lähetetään vain wifi-yhteyden kautta, jolloin ne lähetetäänkin esimerkiksi vasta, kun käyttäjä tulee kotiin oman langattoman
verkon ääreen. Tällä voi säästää puhelimen data-liittymästä riippuen sekä rahaa että tietoliikennekaistaa.
Tämä voi olla järkevää erityisesti videotiedostojen kanssa. Itse otettujen kuvien lisäksi tällä toiminnolla voidaan palvelimen
kautta synkronoida talteen myös vaikka pikaviestinten, kuten WhatsApp, kautta vastaanotetut mediatiedostot.
Automaattisessa lähetyksessä kullekin synkronoitavalle kansiolle voidaan määrätä eri sijainti, johon ne lähetetään palvelimella.
Lisäksi kuvat voidaan lajitella alikansioihin vuoden ja kuukauden mukaan, jolloin ne ovat helpommin selattavissa.
Muita mobiilisovelluksia
Tiedostosovellusten lisäksi on useita Nextcloudin kanssa käytettäväksi tarkoitettuja tai sen kanssa yhteensopivia
mobiilisovelluksia.
Android-laitteen saa käyttämään Nextcloudiin tallennettuja yhteystietoja ja kalenterimerkintöjä
asentamalla siihen niiden synkronointiin käytettävän DAVdroid-ohjelmiston.
DAVdroid on avointa lähdekoodia ja se löytyy sekä Play-kaupasta
(maksullisena) että F-Droidista (ilmaisena).
Muita Android-laitteille saatavia sovelluksia ovat ainakin:
Nextcloud Talk videopuheluiden ja chat-viesteihin,
Notes muistiinpanojen tekemiseen,
OCReader palvelimelle tallennettujen RSS-virtojen lukemiseen,
Nextcloud News toinen RSS-lukija,
Nextcloud Bookmarks web-kirjanmerkkien ylläpitoon ja käyttöön,
Save to nextcloud Bookmarks kirjanmerkkien tallentamiseen suoraan selaimesta jakotoiminnolla,
Power Ampache musiikin toistamiseen streamaamalla suoraan Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Music-sovelluksesta,
Joplin muistiinpanosovellus
Sailfish OS -laitteilla Cargo Dock -tiedostonhallinta osaa myös Nextcloud-/ownCloud-yhteydet.
Lisäksi löytyy myös muita sovelluksia, jotka tukevat joko suoraan Nextcloudia taikka WebDAV-protokollaa.
Jakaminen ja federointi
Yhtenä keskeisenä toimintona Nextcloudissa on tietojen ja tiedostojen jakaminen sekä Nextcloudin käyttäjien kesken että muille.
Tiedoston tai hakemiston voi jakaa suoraan web-sivulla tiedostonäkymässä painamalla jakokuvaketta ja valitsemalla halutun jakotavan.
Jaon voi tehdä joko saman Nextcloudin käyttäjille, toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjille taikka linkillä kenelle tahansa.
Toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjään voi viitata tämän federoidulla pilvi-id:llä (Federated Cloud ID). Tämä id on muotoa:
username@example.com/nextcloud. Eri Nextcloud-palvelimet muodostavat yhdessä siis federoidun pilven
ja niiden käyttäjät voivat viitata toisiinsa samaan tapaan kuin lähetettäessä sähköpostia yhdellä sähköpostipalvelimella
olevalta tililtä toiselle.
Linkillä jaettaessa taas Nextcloud luo jaolle muotoa
https://example.com/nextcloud/index.php/s/jfDYJDijiJmr3ok olevan satunnaisen osoitteen, jota käyttämällä sisältöön pääsee käsiksi.
Jaon vastaanottajalle voi myöntää erilaisia oikeuksia resurssiin. Näitä ovat:
uudelleenjakaminen,
tiedostojen luominen,
tiedostojen vaihtaminen ja
tiedostojen poistaminen.
Jaoille voi lisäksi määrätä vanhenemispäivämäärän. Tämä on erityisen kätevää,
kun jako tehdään linkillä ja on tarkoitettu väliaikaiseksi. Näin linkillä tehtyjä jakoja
ei tarvitse muistaa käydä erikseen siivoamassa, kun asia on hoidettu.
Jakoja voi tehdä myös mobiilisovelluksessa, jolloin esimerkiksi jossain tapahtumassa otetut ja Nextcloudiin synkronoidut kuvat
on helppoa jakaa muille osallistuneille.
Joihinkin tiedostohallintaohjelmiin, kuten Dolphin, on sisäänrakennettuna tuki Nextcloudille, mukaan lukien
mahdollisuus jakojen tekemiseen.
Tiedostojen lisäksi jaettavissa ovat erityisesti kalenterit. Nextcloudiin on helppoa luoda esimerkiksi perheen yhteinen
jaettu kalenteri, jonka sisältö näkyy kaikkien perheenjäsenten puhelimessa ja johon joko kaikilla tai vain osalla perheenjäsenistä
on mahdollisuus lisätä tapahtumia ja muistutuksia.
Ulkoiset tallennuspalvelut
Käyttämällä "External Storage" -sovellusta, Nextcloud pystyy käyttämään ulkoisia tallennuspalveluita, kuten Google Drive,
Dropbox, Amazon S3, SMB/CIFS -tiedostopalvelimia sekä FTP-palvelimia. Näitä käyttämällä esimerkiksi Nextcloudiin
siirtyvä yritys voi saada aiemmat tallennusratkaisunsa näkymään suoraan Nextcloudissa.
Tiedon salaus
Tiedon salausta on mahdollista käyttää useammalla eri tasolla.
Ensimmäisenä on tietenkin verkkoyhteyksien salaus https-yhteyksillä.
Toisena tasona on palvelimella tapahtuvan tallennuksen salaus, joka voi olla joko palvelin- tai käyttäjäkohtaista.
Koska tässä tapauksessa salausavaimet ovat palvelimella, tämä salaus on oleellista erityisesti ulkoisia tallennuspalveluita käytettäessä.
Kolmantena tasona on asiakaslaitteella tapahtuva päästä päähän salaus. Tässä vaihtoehdossa tiedostot eivät missään
vaiheessa päädy palvelimelle salaamattomina. Tällä salaustavalla kuitenkin menetetään luonnollisestikin joitain
Nextcloudin ominaisuuksia, kuten tiedostojen online-muokkaus sekä julkinen jakaminen.
Valmiit palvelinlaitteet
Nextcloud-palvelimen voi asentaa itse omalle palvelimelle, mutta on myös mahdollista ostaa
pieniä valmiita laitteita
valmiiksi asennetulla Nextcloudilla. Omaa palvelinta asentaessa tai valmiiksi asennettua hankkiessa
kannattaa pitää mielessä, minkälainen tarve Nextcloudille on. Käytetäänkö sitä suurten tiedostojen
siirtelyyn ja miten paljon? Esimerkiksi osa valmiista ratkaisuista pohjautuu Raspberry Pi -tietokoneille,
joissa pullonkaulana on erityisesti levy- ja verkkoliikenteen kapasiteetti. Ahkeraan tiedostojen siirtoon ja videokonferensseihin
kannattaa harkita siis jykevämpää palvelinlaitteistoa.
Palveluntarjoajat
Nextcloudille löytyy myös useita kaupallisia palveluntarjoajia, joiden
tarjonta vaihtelee itse ylläpidettävistä virtuaalipalvelimista "avaimet käteen" -periaatteella toimiviin
palveluihin, joissa asiakkaan tarvitsee vain käyttää ja maksaa.
Nextcloud julkishallinnossa
Viime vuosina erityisesti Edward Snowdenin paljastusten ja EU:n GDPR-säädösten jälkeen useat valtiolliset
toimijat ovat heränneet siihen, että voi olla järkevää hallinnoida omaa dataa omilla palvelimilla sen
sijaan, että käytetään ulkomaisia, yleensä amerikkalaisia, pilvipalveluita. Tässä tilanteessa avointa
lähdekoodia oleva ja EU:n sisältä Saksasta alkujaan lähtöisin oleva Nextcloud on erinomainen vaihtoehto.
Keväällä 2018 Saksan liittovaltion hallinto
päätti ottaa käyttöön Nextcloudin.
Historiaa
Nextcloud syntyi vuonna 2016, kun ownCloudin alkuperäinen kehittäjä Frank Karlitschek
ja joukko muita ownCloudin kehittäjiä lähti ownCloud-yhtiöstä. He perustivat uuden yhtiön, Nextcloud GmbH:n, ja jatkoivat ohjelmiston kehitystä
uutena haarana (fork) nimellä Nextcloud. Nextcloudin kehitys eroaa ownCloudin kehityksestä aatteellisin ja teknisin seikoin.
Nextcloudin väki ei antanut virallista lausuntoa ohjelmiston haarautumisen ja ownCloudista eroamisen syistä. Niitä voidaan kuitenkin
päätellä muista lausunnoista ja Nextcloudin, sekä ohjelmiston että yrityksen, ottamasta suunnasta. Nähtävästi kyse oli erityisesti
businessihmisten ja open source -henkisen koodariväen ristiriidasta. Frank Karlitschekin
esiin nostamia kysymyksiä olivat:
"Kuka omistaa yhteisön?", "Kuka omistaa itse ownCloudin?", "Kumpi on tärkeämpää, lyhyen tähtäimen raha vai pitkän tähtäimen vastuullisuus ja kasvu?"
Aatteellisesti yhtiöiden ja projektien toiminnat eroavat esimerkiksi siinä, että ownCloudista on tarjolla erikseen avoimen lähdekoodin yhteisöversio
(community edition) ja suljettu kaupallinen versio (Enterprise Edition). Nextcloudista on kuitenkin vain yksi avoimen lähdekoodin versio.
Nextcloud tekee liiketoimintansa, kuten niin moni muukin avoimen lähdekoodin ohjelmistoyritys, tarjoamalla yrityksille maksullista tukea ja konsultointia.
Nextcloud painottaa myös ownCloudia enemmän kehittäjä- ja käyttäjäyhteisön tärkeyttä ja vapautta. Koska ownCloudista on tarjolla myös
suljettu Enterprise Edition, joutuvat ownCloudin kehittäjät hyväksymään CLA-sopimuksen (Contributor License Agreement), jonka perusteella
heidän koodinsa käyttäminen suljetussa tuotteessa on mahdollista. Koska Nextcloud on kokonaan tarjolla avoimen lähdekoodin lisenssillä,
ei sen kehittäjiltä vaadita CLA-sopimusta ja siksi kynnys osallistumiseen on matalampi.
Nextcloudin kehittäjät antoivat jossain haastattelussa ymmärtää, että ownCloud yhtiönä keskittyi ainakin jossain vaiheessa erityisesti
tiedostojen pilvitallennukseen, kun kehittäjät ja yhteisö näkivät ohjelmiston laajemmin alustana erilaisille pilvipalveluille.
Nextcloudin avoimempi kehitysmalli antoi kehittäjien keskittyä vapaammin erilaisten sovellusten kehittämiseen Nextcloud-alustan päälle.
Kotisivu
https://nextcloud.com/
Lisenssi
GNU AGPLv3
Palvelin toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asiakasohjelmia saatavilla seuraaville alustoille
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ownCloud
Logo
Lähde: https://github.com/nextcloud/promo
"Nextcloud promotion material like logos, sticker templates, flyers and presentation slides. Everyone is welcome to print material and present Nextcloud at events – permission is not needed, everyone in the community can help! :)"
Nextcloudin sisäänkirjautumisnäkymä. Värin ja kuvituksen voi ylläpitäjä valita.
"Tiedostot" on Nextcloudin oletusnäkymä.
Nextcloudin sovellukset ovat valittavissa yläpalkin kuvakkeista. Galleria näyttää koosteen Nextcloudiin tallennetuista kuvista kansiorakenteen mukaisesti.
Yhteystiedot ovat helposti selattavissa ja muokattavissa sekä synkronoitavissa mobiililaitteiden ja sähköpostiohjelmien kanssa.
Kalenterissa voi olla useampia omia, jaettuja tai muualta tuotuja kalentereita. Mukaan lukien yhteystietojen syntymäpäivät.
Kirjanmerkkisovelluksella kaikki mielenkiintoiset kirjanmerkit saa koottua helposti ja asiasanoilla merkittyinä yhteen paikkaan. Selaimeen lisättävällä bookmarkletilla uusien kirjanmerkkien lisääminen Nextcloudiin on helppoa.
Rainloop on webmail-sovellus, jota on mahdollista käyttää Nextcloudiin upotettuna. Sillä voi käyttää useampaa IMAP-tiliä ja se on teemoitettavissa tilikohtaisesti.
GpxPod-sovellus näyttää palvelimelle ladataut gpx-tiedostot OpenStreetMap-karttapohjalla. Liikuntadataa ei aina tarvitse lähettää ulkopuolisen palvelun hallinnoitavaksi.
Deck on kanban-taulusovellus, jolla voi organisoida ja vaiheistaa työtehtäviä.
Palvelimen ylläpitäjä voi helposti selata käytössä olevia ja asennettavissa olevia sovelluksia sekä päivittää, asentaa tai poistaa niitä.
Nextcloudin Android-sovellus
Automaattisen lähetyksen asetukset mobiilisovelluksessa.
Notes-mobiilisovellus synkronoi itsensä Nextcloud-palvelimelle ja toimii yhdessä saman nimisen Nextcloud-muistiinpanosovelluksen kanssa.
Nextcloud News -mobiilisovellus synkronoituu Nextcloudin selainpohjaisen News-RSS-lukijan kanssa.
Kirjanmerkkisovelluksen kanssa toimiva mobiilisovellus.
Power Ampache kykenee streamaamaan musiikkia Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Musiikki-sovelluksesta.
Nextcloudin jakotoiminnot ovat käytettävissä suoraan Dolphin-tiedostohallintaohjelmassa.
Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Source: Nextcloud (https://viikonvalo.fi/Nextcloud/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta. Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.
Source: Debian 8 Jessie (https://viikonvalo.fi/debian_8_jessie/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä.
Source: LibreOffice 5 (https://viikonvalo.fi/libreoffice_5/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon. Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.
Source: GNU Octave (https://viikonvalo.fi/gnu_octave/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.
Source: Moodle (https://viikonvalo.fi/moodle/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.
Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä: Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.
Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin paikkatieto-ohjelmille.
Source: QGIS (https://viikonvalo.fi/qgis/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.
Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella, palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia.
Source: Hugo (https://viikonvalo.fi/hugo/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.
Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa, että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Source: Open Science (https://viikonvalo.fi/open_science/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.
Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan "sosiaalisessa mediassa", Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta "harrasteprojektista", josta "ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä".
Source: Linux (https://viikonvalo.fi/linux/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
ReText on yksinkertainen, mutta tehokas, työkalu tekstien ja muistiinpanojen kirjoittamiseen Markdown-, reStructuredText- tai Textile-merkintäkielillä.
Markdown, reStructuredText ja Textile ovat merkintäkieliä, joilla muotoiluja sisältäviä tekstidokumentteja voidaan kirjoittaa puhtaasti tekstimuotoisena. Valmis dokumentti käännetään yleensä näytettäväksi johonkin toiseen muotoon, kuten html- tai pdf-tiedostoiksi. Näissä kielissä muotoilut merkitään mahdollisimman luonnollisilla tavoin, jolloin myös merkintäkielinen alkuperäinen teksti pysyy helposti luettavana. Esimerkiksi luettelot merkitään rivin aloittavilla "-"-merkeillä.
ReText on sovellus, jolla näillä kielillä kirjoitettujen dokumenttien muokkaaminen on helppoa.
Source: ReText (https://viikonvalo.fi/retext/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.10.2018 - klo:17:01
Vapaa ojelmisto muistiinpanojen ja tehtävälistojen tekemiseen, järjestämiseen muistikirjoiksi sekä synkronoimiseen eri laitteille.
Joplinissa käyttäjä voi organisoida muistiinpanonsa muistikirjoiksi, joita voi järjestellä myös sisäkkäin. Yksittäiset muistiinpanot ovat tyypiltään joko pelkkiä muistiinpanoja taikka tehtäviä.
Muistiinpano on Markdown-kielellä kirjoitettu teksti. Teksti voi sisältää muun muassa:
otsikoita kappaleita listoja todo-listoja, joissa lista-alkion eteen tulee rastiruutu linkkejä kuvia Tavallisten Markdown-ominaisuuksien lisäksi Joplin tukee LaTeX-muodossa kirjoitettua matematiikkaa. Muistiinpanoon voi lisäksi liittää liitetiedostoja, esimerkiksi kuvia tai muita liitteitä, sekä aihetunnisteita (tageja).
Source: Joplin (https://viikonvalo.fi/joplin/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.10.2018 - klo:00:01
Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.
Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä, muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto. Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita. Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.
Source: Nextcloud (https://viikonvalo.fi/nextcloud/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.10.2018 - klo:00:01
Power Ampache on musiikkia verkon yli Ampache-palvelimelta soittava Android-sovellus.
Musiikin soittamisessa on viime vuosina tapahtunut voimakas siirtymä ostetuista cd-levyistä ja omalla laitteella olevista musiikkitiedostoista verkon suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn käyttöön. Kun mobiililaitteiden verkkoyhteyksistä on tullut nopeampia ja luotettavampia, eivät käyttäjät vaivaudu enää kopioimaan haluamaansa musiikkia mobililaitteelleen vaan kuuntelevat musiikin usein suoraan verkosta. Musiikkitiedostoja ei tarvitse myöskään synkronoida useamman laitteen välillä.
Toisinaan on kuitenkin syitä, joiden takia itselle ostetut ja omalle laitteelle ladatut musiikkitiedostot ovat parempi vaihtoehto.
Source: Power Ampache (https://viikonvalo.fi/powerampache/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2019 - klo:00:03
Power Ampache on musiikkia verkon yli Ampache-palvelimelta soittava Android-sovellus.
Musiikin soittamisessa on viime vuosina tapahtunut voimakas siirtymä ostetuista cd-levyistä ja omalla laitteella olevista musiikkitiedostoista verkon suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn käyttöön. Kun mobiililaitteiden verkkoyhteyksistä on tullut nopeampia ja luotettavampia, eivät käyttäjät vaivaudu enää kopioimaan haluamaansa musiikkia mobililaitteelleen vaan kuuntelevat musiikin usein suoraan verkosta. Musiikkitiedostoja ei tarvitse myöskään synkronoida useamman laitteen välillä.
Toisinaan on kuitenkin syitä, joiden takia itselle ostetut ja omalle laitteelle ladatut musiikkitiedostot ovat parempi vaihtoehto.
Source: Power Ampache (https://viikonvalo.fi/powerampache/)
Kirjoitti: openSUSE.fi - 11.06.2019 - klo:00:03
Jupyter Notebook on datatieteilijöiden keskuudessa suosittu ohjelmointiympäristö, jolla luodaan tekstiä, kuvia ja ohjelmointikieltä yhdistäviä muistioita.
Tietotekniikan maailmassa on noussut trendikkääksi termiksi datatiede, jolla pyritään tilastollisin menetelmin ja koneoppimisen keinoin löytämään tietomassasta poikkeamia, toistuvia malleja ja sääntöjä. Esimerkiksi datatieteilijä voi selvittää asiakkaan ostohistorian perusteella, mitä tuotetta kannattaa seuraavaksi suositella. Tämän tyylisiä analyyseja voi tehdä useilla eri välineillä, mutta suosituiksi työkaluiksi ovat tulleet Python-ohjelmointikieli ja sen kehitysympäristö Jupyter Notebook.
Jupyter Notebook on selaimella käytettävä ohjelmointityökalu, jolla voi Pythonin lisäksi ohjelmoida useilla eri kielillä, kuten R:llä, Julialla tai Octavella, kunhan asentaa tarvittavat ytimet.
Source: Jupyter Notebook (https://viikonvalo.fi/jupyter_notebook/)