Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

3x29 Fake Dawn - Viikon VALO #133
14 July 2013, 12:49 pm

Fake Dawn on lempeä hellästi herättävä herätyskellosovellus Android-laitteille.

Tavalliset herätyskellot ja herätyskellosovellukset aloittavat herättämisen käsketyllä kellonlyömällä ilman ennakkovaroitusta ja -valmisteluita. Fake Dawn pyrkii tekemään herätyksen hellävaraisemmin matkimalla aamunkoittoa ja herättelemällä nukkujaa hitaammin. Fake Dawn alkaa ensin kirkastaa laitteen näyttöä ajastuksen mukaisesti täysin pimeästä valittuun väriin. Näytön kirkkauden lisäksi herätys voi sisältää valitun herätysäänen, jonka voimakkuus nousee samoin ajastuksen mukaisesti täydestä hiljaisuudesta valittuun äänenvoimakkuuteen. Kolmantena herätystekijänä voidaan halutessa käyttää myös laitteen värinää. Ohjelmasta voidaan lisäksi valita, minä viikonpäivinä lavastettu aamunkoitto on käytössä. Käynnissä olevan herätyksen voi sammuttaa näyttöä koskettamalla.

Herätyksen asetukset ovat täysin säädettävissä. Näytön valaistuksen värin voi valita väripyörällä, joka pompahtaa esiin väripalkkia sormella napauttamalla. Valaistuksen aloitusajan voi valita ajan tekstiä napsauttamalla taikka sormella käyttöliittymässä näkyvää ympyrää siirtämällä. Samoin valitaan ajankohta, jolloin näytön kirkkaus on täydessä voimassaan. Asetukset herätyksen äänelle asetetaan valaistusasetuksesta riippumattomasti samalla tavalla. Näytön voi siis laittaa kirkastumaan täyteen kirkkauteensa esimerkiksi kymmenen minuutin aikana kello 6.50:stä kello 7.00:aan ja aloittaa herätysäänen soittamisen kello 6.58 ja jatkaa sen äänenvoimakkuuden kasvattamista kello 7.02:een saakka. Herätysääneksi voi valita jonkin Android-laitteeseen asennetuista herätysäänistä taikka jonkin muun äänitiedoston. Työaamuna voi siis herätä vaikka lempeään "auringonnousuun" ja hiljaa voimistuvaan linnunlauluun.

Ohjelman pieni puute on se, että siihen voi ajastaa vain yhden herätysasetuksen kerrallaan. Ohjelma olisi vielä hyödyllisempi, jos siihen voisi määritellä erilaisia herätyksiä esimerkiksi työviikolle ja viikonlopulle.

Kotisivu http://code.google.com/p/fakedawn/ Fake Dawn F-Droid-palvelussa Lisenssi GNU GPLv3 Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelman voi asentaa käyttämällä F-Droid-sovellusta tai lataamalla asennuspaketin ohjelman F-Droid-sivulta. Ohjelma on asennettavissa myös suoraan Googlen Play-sovelluskaupasta.  

• Näytön valoisuuden ja herätysäänen voi ajastaa toisistaan riippumatta.
• Näytön värin voi valita väripalkkia koskettamalla.
• Ajankohdat voi määrätä Androidin kellonaikadialogilla koskettamalla kellonaikaa.
• Kellonaikoja voi säätää myös siirtämällä niitä edustavia ympyröitä sormella.
• Herätysäänen voi valita laitteeseen asennetuista herätysäänistä tai laitteella olevista äänitiedostoista.
• Säädöt maksimiäänenvoimakkuudelle, värinän aktivoinnille sekä viikonpäivien valinnalle.
• Herätyksen käynnistyessä näyttö muuttuu vähitellen täysin mustasta valittuun väriin valitun ajanjakson aikana.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x30 SMS Backup+ - Viikon VALO #134
21 July 2013, 3:08 pm

SMS Backup+ on avoimen lähdekoodin ohjelma tekstiviestien varmuuskopiointiin Android-laitteelta.

SMS Backup+ on ohjelma, jolla Android-puhelimen käyttäjä voi varmuuskopioida tekstiviestinsä, multimediaviestinsä ja puheluhistoriansa sähköpostipalvelimelle. Tekstiviestien ja puhelinhistorian palautus takaisin puhelimeen onnistuu myös. Multimediaviestejä voi varmuuskopioida vain Android 2.x-laitteilla ja niitä ei voida ainakaan vielä palauttaa takaisin puhelimeen. Tiedot kopioidaan palvelimelle sähköpostiviestien muodossa, jolloin niitä voidaan tarkastella myös sähköpostiohjelmalla. Ohjelma sisältää myös asetukset automaattiseen varmuuskopiointiin.

Oletuksena ohjelma käyttää sähköpostipalveluna Googlen Gmailia, johon se osaa kirjautua puhelimeen jo syötettyä Google-tiliä käyttäen, kun käyttäjä antaa siihen luvan. Koska ohjelma siirtää tietoa sähköpostipalvelimelle IMAP-protokollan avulla, täytyy IMAP-tuki olla päällä Gmailin asetuksista. Vaihtoehtoisesti sähköpostipalveluna voi käyttää mitä tahansa IMAP-tiedonsiirtoa tukevaa sähköpostipalvelua. Tällöin ohjelman asetuksiin pitää syöttää palvelimen tiedot sekä käyttäjän tunnus ja salasana.

Oletuksena teksti- ja multimediaviestit kopioidaan Gmail-palveluun tunnisteella (label) "SMS" ja puheluhistoria tunnisteella "Call log", mutta nämä voi käyttäjä halutessaan vaihtaa haluamikseen. Muissa sähköpostipalveluissa tunnisteita vastaavat IMAP-palvelun kansiot. Teksti- ja multimediaviestit kopioidaan palvelimelle sähköpostiviesteinä, joiden otsikko on muotoa "SMS with Vilho Valo" tai "SMS with +358..." riippuen siitä, ovatko viestien toisten osapuolten yhteystiedot tallennettuina puhelimeen. Samoin sähköpostiviestin lähettäjä- ja vastaanottajakenttiin merkitään osapuolten oikeat sähköpostiosoitteet, jos sellaiset on yhteystietoihin tallennettu. Näin sähköpostiohjelmasta käsin on siis mahdollista vastata viesteihin suoraan. Multimediaviestien liitteet näkyvät sähköpostiviestien liitteinä. Puheluhistoria talletetaan niin ikään sähköpostiviesteinä, joiden otsikosta ja lähettäjä- sekä vastaanottajatiedoista käy ilmi puhelun osapuolet. Viestien sisältöinä on tieto puhelun kestosta, puhelinnumero sekä tieto siitä, oliko kyseessä lähtevä, tuleva vai vastaamaton puhelu. Vaihtoehtoisesti puheluhistorian voi valita myös tallentumaan valittuun Google-kalenteriin tapahtumina.

Ohjelmasta on mahdollista valita esimerkiksi vain johonkin yhteystietoryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut varmuuskopioitavaksi. Luotavien sähköpostiviestien otsikkoon voi halutessaan lisätä oman alkuosan, jolloin ne on helpompi erotella muista. Viesteistä on myös mahdollista valita, merkitäänkö ne automaattisesti luetuiksi vai näkyvätkö ne uusina viesteinä.

Varmuuskopiointi on mahdollista myös automatisoida tapahtumaan joko säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden tunnin välein, tai vaikka saapuvien viestien yhteydessä. Automaattinen kopiointi voidaan myös rajoittaa tapahtumaan vain langattoman lähiverkon kautta.

Kotisivu https://github.com/jberkel/sms-backup-plus F-Droid-sivu Google Play -sivu Lisenssi Apache2 Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma löytyy sekä F-Droid-palvelusta että Googlen omasta Play-kaupasta.  

• SMS Backup+ osaa varmuuskopioida ja palauttaa tekstiviestit ja puheluhistorian sekä varmuuskopioida multimediaviestit Android 2.x-laitteista.
• Asetuksista voi valita, mitä varmuuskopioidaan, millä tunnisteilla ja kuinka paljon kerrallaan.
• Puheluhistoriasta voi valita kopioitavaksi vain tietyn tyyppiset puhelut.
• Oletuksena käytettävän Gmail-tilin sijasta voi käyttää mitä tahansa IMAP-palvelinta.
• Palautusasetukset.
• Automaattisen varmuuskopioinnin asetukset. Säännöllisesti, saapuneiden jälkeen, vain langattomassa lähiverkossa, muiden ohjelmien laukaisemana.
• Ensimmäisen varmuuskopioinnin aloitus.
• Varmuuskopiointi alkaa.
• Varmuuskopiointi käynnissä.
• Viestit tallentuvat sähköpostiviesteinä.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x31 Kalzium - Viikon VALO #135
28 July 2013, 5:42 pm

Kalzium on monipuolinen työkalu kemian opiskeluun ja kemiallisten aineiden ja yhdisteiden tutkimiseen.

Kalzium on kokoelma tietoa kemiallisista alkuaineista ja työkaluja kemian opiskeluun ja tutkimiseen. Oletusnäkymässä Kalzium näyttää alkuaineiden jaksollisen järjestelmän halutussa laajuudessa. Kustakin alkuaineesta ohjelma sisältää vastaavat tiedot, joita yleensä etsitään esimerkiksi lukiossa käytettävistä taulukkokirjoista. Taulukkotietojen lisäksi ohjelma sisältää useita käyttökelpoisia työkaluja, kuten molekyylimuokkaimen, useisiin kemian laskuihin soveltuvan laskutyökalun sekä kaaviopiirturin. Kalzium on osa KDE-ympäristön KDEdu-opetusohjelmapakettia ja sitä voi käyttää hyvin sekä kemian opiskeluun että alkuaineisiin liittyvän tiedon tietokantana.

Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet esitetään taulukkomuodossa järjestyslukunsa mukaan järjestettyinä. Kalzium antaa mahdollisuuden valita useamman eri näkymän välillä. Oletuksena on "Perinteinen jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat kaikki alkuaineet siten, että pääryhmät sekä siirtymäalkuaineet ovat itse taulukossa sekä lantanoidit ja aktinoidit taulukon alla omana kokonaisuutena. Muina näkyminä ovat "Lyhyt jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat vain pääryhmät, "Pitkä jaksollinen järjestelmä", jossa kaikki alkuaineet ovat samassa taulukossa, "Siirtymäalkuaineet", joka esittelee nimensä mukaisesti vain siirtymäalkuaineet sekä "DZ:n jaksollinen järjestelmä", joka esittää jaksollisen järjestelmän Saksan keskuskomitean ("Deutscher Zentralausschuss") suosittelemassa muodossa. Siirtyminen eri näkymien välillä tapahtuu animoidusti, mikä havainnollistaa näiden näkymien eroja.

Ikkunan vasemmassa sivupalkissa on yleiskuva alkuaineesta, jonka päälle hiiri on viety. Yleiskuva sisältää alkuaineen nimen, sen kemiallisen lyhenteen, järjestysluvun sekä atomimassan. Yleiskuvan tilalle voi vaihtaa myös "Näyttö"-välilehden, jolla pystyy tarkastelemaan alkuainetaulukon aineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen. Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi voi valita esimerkiksi aineen olomuodon, jolloin muuttujana on lämpötila Kelvin-asteikolla. Lämpötilaa voi säätää hiirellä liukusäätimestä ja lämpötilan muuttuessa Kalzium merkitsee jaksollisen järjestelmän alkuaineet punaisella, sinisellä ja vihreällä värillä sen mukaan, ovatko alkuaineet tässä lämpötilassa kiinteitä, nestemäisiä vai kaasumaisia. Ominaisuuksia voi tarkastella myös animointitilassa, jolloin esimerkiksi lämpötila muuttuu tasaisesti kylmästä kuumaksi ja alkuainetaulukon väritys kertoo aineiden sulamisesta ja kaasuuntumisesta.

Kutakin alkuainetta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sen alkuaineen tarkempia tietoja. Tiedoista löytyvät taulukkotiedot, kuten sulamispiste, kiehumispiste, atomimassa ja hapetusluvut. Kunkin tiedon nimi on linkki Wikipedia-artikkeliin, josta voi lukea käsitteen tarkemman kuvauksen. Toiselta välilehdeltä löytyy kuvana kyseisen alkuaineen atomimalli, josta voi tarkastella elektronien jakautumista eri elektronikuorille. Muilta välilehdiltä löytyvät myös alkuaineen isotooppien ominaisuudet taulukoituina, sekalaista tietoa, kuten alkuaineen löytäjä ja löytövuosi, tietoa alkuaineen spektristä sekä linkkejä lisätietoon. Alkuaineita voi vertailla selaamalla tietosivuja eteen ja taakse pitkin jaksollista järjestelmää alkuaineen järjestysluvun mukaan.

Kalzium tarjoaa jaksollisen järjestelmän ja taulukkotietojen lisäksi muina työkaluina molekyylimuokkaimen, isotooppitaulukon, kaaviopiirturin ja laskutoimitustyökalun. Molekyylimuokkaimella voi tarkastella atomeista rakennettuja molekyylejä kolmiulotteisina malleina. Työkalu koostuu näyttötilasta, muokkaustilasta sekä mittaustilasta. Näyttötilassa voi tarkastella molekyyliä pyörittelemällä sitä kolmiulotteisesti hiirellä raahaamalla. Zoomaaminen lähemmäs ja kauemmas tapahtuu hiiren rullalla ja katselupisteen siirtäminen hiiren kakkospainikkeella raahaamalla. Molekyylejä voi rakentaa muokkaustilassa. Niitä voi tallentaa tiedostoksi tai avata tiedostosta. Lisäksi muiden valmiiksi mallintamia molekyylejä voi ladata verkosta suoraan ohjelman käyttöliittymän kautta.

Muokkaustilassa molekyyliin voi lisätä uusia atomeita kytkemällä ne aiempiin yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Ohjelman voi valita täydentämään orgaanisiin yhdisteisiin tarvittavat vetyatomit automaattisesti. "Optimoi"-nappia painamalla ohjelma asettelee atomit 3D-malliin oikeaoppisen optimaaliseen asentoon. Mittaustilassa voi mitata annettujen atomien etäisyyttä, sidosten muodostamaa kulmaa tai dihedraalikulmaa.

Isotooppitaulukolla käyttäjä voi tarkastella eri alkuaineiden isotooppien ominaisuuksia toisiinsa verrattuina. Kalziumin laskimilla puolestaan käyttäjä voi tehdä erilaisia kemiaan liittyviä laskuja. Tarjolla ovat: molekyylimassalaskin, konsentraatiolaskin, ydinlaskin, kaasulaskin, yhtälötasapainotin sekä titrauslaskin. Esimerkiksi molekyylimassalaskimeen voi syöttää yhdisteen molekyylikaavan, jolloin laskin ilmoittaa molekyylin massan laskemalla sen alkuaineiden atomimassoista. Yhtälötasapainottimella puolestaan voi etsiä kokonaiskertoimet, joilla reaktioyhtälön molemmat puolet ovat tasapainossa.

"Piirrä kaavio"-työkalulla voi havainnollistaa alkuaineiden ominaisuuksien, kuten järjestysnumero, atomimassa, kiehumispiste tai sulamispiste, riippuvuuksia toisistaan. Työkalulla valitaan jokin ominaisuus vaaka-akselille ja jokin toinen ominaisuus pystyakselille sekä piirrettävät alkuaineet. Työkalu merkitsee kunkin alkuaineen tasolle tähdellä ja kuviosta voi tämän jälkeen tutkia ominaisuuksien riippuvuuksia.

Lisäksi ohjelmasta löytyy työkalu R- ja S-lausekkeiden (vaara- ja turvalausekkeet) tulkitsemiseen, sanasto, jolla voi etsiä lyhyitä määritelmiä joillekin käsitteille ja kuvauksia työkaluille, sekä taulukot kreikkalaisista kirjaimista, numeroista ja etuliitteistä.

Kotisivu http://edu.kde.org/kalzium/ Lisenssi GNU GPLv2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma löytyy useimpiin Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Se on saatavilla myös muihin käyttöjärjestelmiin, joihin on asennettavissa KDE-ympäristö. Windows-käyttöjärjestelmälle ohjelmasta (ja KDE-ympäristöstä) on toistaiseksi saatavilla vain kokeellinen versio.  

• Ohjelman perusnäkymänä on alkuaineiden jaksollista järjestelmää esittävä taulukko. Vasemmassa reunassa yleiskuvana korostettuna hiirellä korostettu alkuaine, sen nimi, lyhenne, järjestysluku sekä atomimassa.
• Jaksollinen järjestelmä voidaan esittää useammassa muodossa. Perinteisessä, lyhyemmässä, pidemmässä, vain siirtymäalkuaineet näyttävässä tai DZ:n jaksollisena järjestelmänä. Eri näyttötilojen välillä siirrytään animoidusti, mikä havainnollistaa niiden eroja.
• Alkuainetta klikkaamalla saa esiin kyseisen alkuaineen tarkemmat tiedot. Yleistiedoissa ovat muun muassa alkuaineen sulamispiste, kiehumispiste ja atomimassa sekä muita tietoja. Kunkin tiedon nimi on linkki sen merkityksen selittävälle Wikipedia-sivulle.
• Kunkin atomin atomimalli on tarkasteltavissa. Atomimallista käyvät ilmi elektronien sijainnit atomissa.
• Alkuaineen eri isotooppien tiedot löytyvät kyseisen alkuaineen isotooppitaulukosta isotoopit-välilehdeltä.
• Erillinen isotooppitaulukkotyökalulla voi tarkastella eri alkuaineiden isotooppien tietoja ja ominaisuuksia.
• Jos vasempaan palkkiin valitaan yleiskuvan tilalle näyttötila, voidaan tutkia alkuaineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen. Kuvassa liukusäätimellä voi valita lämpötilan Kelvin-asteikolla ja alkuaineiden olomuotoa kuvaavat värit vaihtuvat lämpötilan mukaan. Punainen on kiinteä, sininen nestemäinen ja vihreä kaasumainen. Ominaisuuksien muutosta muuttujan suhteen voi tarkastella myös animoidusti.
• Kalzium sisältää myös molekyylimuokkain-työkalun, jolla voi rakentaa molekyylejä ja tarkastella niitä kolmiulotteisesti.
• Muokkaustilassa voi lisätä molekyyliin uusia atomeja yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Haluttaessa ohjelma lisää orgaanisiin yhdisteisiin puuttuvat vetyatomit automaattisesti. "Optimoi"-nappula asettelee molekyylit kolmiulotteiseen malliin optimaaliseen asentoon.
• Näyttötilassa molekyyliä voi pyöritellä vapaasti hiirellä raahaamalla. Molekyylin siirtäminen tapahtuu hiiren oikealla napilla raahaamalla ja zoomaaminen hiiren rullalla.
• Valmiita molekyylejä voi tallentaa tiedostoiksi tai ladata tiedostoista. Muiden tekemiä molekyylejä voi myös ladata verkosta suoraan ohjelman kautta.
• Kalzium sisältää myös laskintyökalun, jolla voi suorittaa erityyppisiä kemiallisia laskuja, kuten molekyylimassan laskemisia, konsentraatiolaskuja ja yhtälöntasapainolaskuja.
• Yhtälöntasapainotin-laskimella voi etsiä kokonaislukukertoimet reaktioyhtälön määräämälle Diofantoksen yhtälölle.
• Kaaviopiirturilla voi vertailla alkuaineiden erilaisten ominaisuuksien riippuvuuksia toisistaan. Kuvassa vaaka-akselilla alkuaineen järjestysnumero ja pystyakselilla sen kiehumispiste Kelvin-asteikolla.
• Sanastotyökalu sisältää lyhyitä käsitteiden ja työkalujen määritelmiä.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x32 Logisim - Viikon VALO #136
4 August 2013, 8:14 pm

Logisim on vapaa työkalu loogisten piirien piirtämiseen ja niiden simulointiin.

Logisim on erityisesti logiikan ja piirisuunnittelun alkeiden opiskeluun sopiva työkalu, jolla piirien piirtäminen on helppoa ja joka osaa näyttää piirien toiminnan havainnollisesti. Ohjelmalla voi piirtää erityisesti loogisista porteista koostuvia piirejä, mutta komponenttikokoelmasta löytyy valmiina myös hieman monimutkaisempia komponentteja, kuten eri tyyppisiä muistipiirejä ja aritmeettiseen laskentaan käytettäviä piirejä. Sisään- ja ulostulojen joukosta löytyy myös erilaisia laitteita, kuten peliohjain, näppäimistö, LED-valo, digitaalinäyttöjä, terminaalinäyttö ja LED-matriisi. Ohjelman tärkeimpiä etuja ovat siisti tulostusjälki verrattuna käsin piirrettyihin kaavioihin, helppokäyttöisyys sekä havainnollinen piirin toiminnan simulointi.

Logisimilla onnistuu logiikan perusteiden opiskelu ja havainnollistaminen piirtämällä loogisista lauseista yksinkertaisia piirikaavioita, jotka näyttävät piirin lopputuloksen erilaisilla lähtöarvoilla. Toisaalta, sillä onnistuu myös varsinaisen piirisuunnittelun harjoittelu ja monimutkaisempienkin loogisten piirien, kuten Conwayn "Game of Life"-simulaation tai yksinkertaisen tietokoneen rakentaminen. Ohjelman "Combinational Analysis"-työkalulla puolestaan onnistuu hyvin totuustaulujen, loogisten lausekkeiden ja loogisen piirin yhteyksien havainnollistaminen.

Ohjelman käyttöliittymä koostuu valikosta, sen alla olevasta työkalupalkista, piirtoalueesta, selattavasta listasta, jossa projektin piirit ja käytettävissä olevat valmiit komponentit luetteloidaan, sekä valitun komponentin ominaisuudet esittävästä taulukosta. Piirien piirtäminen on helppoa. Piiriin lisätään komponentteja valitsemalla ne yksi kerrallaan ja lisäämällä ne piirtoalueelle haluttuun kohtaan. Työkalupalkissa ovat valittavissa yksinkertaisimmat usein käytetyt komponentit: input, output, NOT, AND ja OR. Muut valittavissa olevat komponentit löytyvät vasemman reunan listasta tyypin mukaan luokiteltuina. Kytkennät komponenttien välille piirretään yksinkertaisesti raahaamalla hiirellä kytkentä yhden komponentin ulostulosta toisen sisääntuloon. Oletuksena kaikkien komponenttien asettelu on vasemmalta oikealle, eli niin, että niiden sisääntulot ovat vasemmalla ja ulostulot oikealla. Valitun komponentin asentoa voi kuitenkin muuttaa sen ominaisuudet näyttävästä taulukosta kohdasta "Facing". Piirien muokkaaminen, eli komponenttien ja kytkentöjen siirtäminen tai poistaminen, tapahtuu nuolityökalulla.

Piirien piirtämisen lisäksi toinen ohjelman hyödyllinen ominaisuus on piirien toiminnan simulointi, jolla pystytään toisaalta testaamaan piirien toimivuutta ja toisaalta myös käyttämään piirejä. Käden kuvalla merkityllä simulaatiotyökalulla voi tutkia piirin toimintaa esimerkiksi vaihtamalla syöttökomponenttien tiloja tilojen 0 ja 1 välillä. (Syötöt voi määrätä myös kolmiarvoisiksi, jolloin kolmas arvo on x.) Logisim näyttää havainnollisesti kytkennät eri väreillä sen mukaan kulkeeko niissä signaali 1 vai signaali 0. Myös virhetilat ilmoitetaan omalla värillään.

Samaan projektiin voi piirtää useampia piirejä ja piirejä voi käyttää toisissa piireissä alipiireinä, eli itse luotuina komponentteina, joille voi muokata oman havainnollisen komponenttisymbolin. Näin koko projektin voi jakaa pienempiin osiin eikä tarvitse piirtää yhtä valtavan kokoista piiriä. Tämä helpottaa myös, jos piirrettävässä piirissä pitää käyttää toistuvasti jotain samaa alipiiriä, kuten kertolaskupiiriä. Itse tehtyjen komponenttien käyttäminen ei eroa ohjelmassa valmiiksi valittavissa olevien komponenttien käyttämisestä. Usein käytettävistä omista komponenteista voikin tehdä oman kirjaston, jonka tallentaa ohjelman käyttämässä circ-tiedostomuodossa. Tällaisen tiedoston voi sitten ladata uuteen projektiin kirjastona "Project"-valikosta, jolloin tuon tiedoston piirit näkyvät muiden komponenttien tapaan listassa oman otsikkonsa alla.

Ohjelmassa on mahdollista käyttää yhtä bittiä kuljettavien johdinten sijaan myös useamman bitin levyisiä väyliä. Kytkennät itse asiassa kuljettavat automaattisesti niin montaa bittiä kuin komponenttien sisään- ja ulostulot mahdollistavat. Useampibittisen väylän bitit voi myös jakaa haaroittimella eri johtimiin.

"Combinational Analysis"-työkalulla voi tehdä muunnoksia loogisen piirin, sen sisään- ja ulostulojen arvojen erilaiset yhdistelmät kuvaavan totuustaulun sekä ulostulojen arvot sisääntulojen avulla ilmaisevien loogisten lausekkeiden välillä.

Kotisivu http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin ohjelma löytyy todennäköisesti suoraan pakettivarastosta. Muille alustoille ohjelma on ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Java-pohjaisena sama ohjelma toimii kaikilla alustoilla, joilla Java on käytettävissä, mutta vaatii Javan asentamisen. Käyttöohjeet Ohjelma sisältää "Help"-valikossaan hyvän tutoriaalin ohjelman käytön opetteluun. Ohjeet löytyvät myös verkosta. Youtube-palvelusta löytyy myös muutamia Logisimin käyttöön opastavia videoita: * Logisim Tutorial - Part 1: Basic Components * Logisim Tutorial - Part 2: Basic Traffic Light * Digital Design 5: LOGISIM Tutorial & Demo Muita videoita Conwayn "Game of Life" toteutettuna Logisimilla  

• Logisim.
• Logisimin käyttöliittymä koostuu varsinaisesta piirtoalueesta, valikosta, nappulapaneelista, projektin piirejä ja käytettävissä olevia komponentteja luettelevasta listasta sekä valitun komponentin ominaisuudet näyttävästä taulukosta. Piirtoalueelle lisättynä neljä sisääntuloa.
• Piirtoalueelle lisättyinä loogiset NOT-, AND- ja OR-portit sekä muutama kytkentä.
• Komponentin ominaisuuksia voi muuttaa. Esimerkiksi komponentin suuntana "East" tarkoittaa, että sisääntulot ovat vasemmalla ja ulostulot oikealle (itään). Kuvassa muutetaan OR-portin sisääntulojen määräksi kaksi.
• Komponenttilistassa on käytettävissä useita erilaisia valmiita komponentteja, kuten esimerkiksi loogiset portit. Kuvassa neljästä sisääntulosta kolme antaa 1-signaalia ja yksi 0-signaalia. Piirin toimintaa simuloidaan samalla. 1-signaalia kuljettavat johtimet näkyvät kuvassa kirkkaan vihreänä ja 0-signaalia kuljettavat tumman vihreänä.
• Komponenttilistasta löytyy myös esimerkiksi muistipiirejä ja erilaisia syöttö- ja tulostuslaitteita.
• Piiriin on lisätty kello, joka antaa vuorotellen signaaleja 1 ja 0. Piiriin on myös lisätty punainen LED-valo.
• Valitun piirin kuvan voi tallentaa png-, gif- tai jpeg-muodossa.
• Logisim sisältää help-valikossa melko kattavan oppaan ohjelman käytöstä.
• Ohjelmalla voi piirtää useampia erillisiä piirejä samaan projektiin. Kuvan projektissa on piirretty piirit "main" ja "valo1".
• Projektin piirejä voi käyttää muissa piireissä komponentteina, eli alipiireinä. Tässä "valo1" piiriä on käytetty yhtenä komponenttina "main"-piirissä. Oletuksena itse tehty komponentti näkyy laatikkona, jossa on piirin mukainen määrä sisään- ja ulostuloja.
• Itse tehdyn piirin ulkoasua alipiirinä voi muokata muokkaustilassa. Oikeassa alakulmassa näkyy "valo1"-alipiirin rakenne ja piirtoalueella näkyy, miltä se näyttää alipiirinä käytettynä.
• "valo1"-alipiiri muokatulla ulkoasulla.
• "Combinational Analysis"-työkalulla piirin loogisen toiminnan voi syöttää sisään- ja ulostulojen muodostamana totuustauluna. Työkalu osaa generoida tästä suoraan piirin kytkentäkaavion. Generoitavan piirin komponenteissa voidaan niin valittaessa käyttää myös vain korkeintaan kaksisyötteisiä komponentteja tai vain NAND-komponentteja.
• "Combinational Analysis"-työkalu osaa kertoa totuustauluna syötetyn ulostulon loogisena lausekkeena. Ulostulon voi myös syöttää loogisena lausekkeena.
• Ulostulojen lausekkeet voidaan normalisoida disjunktiiviseen tai konjunktiiviseen normaalimuotoon Karnaughn karttojen avulla.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x33 Sky Map - Viikon VALO #137
12 August 2013, 8:51 pm

Sky Map on Android-työkalu tähtitaivaan tarkasteluun ja tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen.

Sky Map on alun perin Googlen kehittämä ja vapaaksi lähdekoodiksi julkaisema tähtikarttaohjelma Android-laitteille. Sky Map hyödyntää Android-laitteen paikannus- ja asennontunnistusominaisuuksia laitteen sijainnin ja asennon määrittämiseksi. Näitä tietoja hyödyntäen ohjelma näyttää laitteen näytöllä tähtitaivaan juuri sellaisena kuin se on juuri sillä hetkellä, kyseisessä paikassa ja siinä suunnassa, johon laite on suunnattuna. Laitetta kääntämällä näytöllä oleva näkymä päivittyy suunnan mukaan. Näin tähtitaivasta voi tutkia vaikka keskellä päivää tai pilvisellä säällä. Ohjelmaa voi myös käyttää tähtikarttana todellisen tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. Tässä käytössä erityisen hyödyllinen ominaisuus on ohjelman yötila (night mode), jossa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla taustalla, jotta hämäränäkö ei kärsi. (Vain silmän värinäköön erikoistuneet tappisolut reagoivat punaiseen valoon, joten hämäränäköön erikoistuneet sauvasolut eivät häikäisty vaan säilyttävät valoherkkyytensä.)

Sky Map näyttää laitteen ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin listan kohteita, planeettoja, meteoriparvia, koordinaatiston sekä horisontin. Näyttöä koskettamalla esiin tulevalla kuvakekäyttöliittymällä kunkin kohdejoukon voi kytkeä näkyviin tai pois näkyvistä. Näytöllä näkyvää tähtitaivasta voi zoomata lähemmäs ja kauemmas kahdella sormella "nipistämällä" tai plus- ja miinusnappuloita käyttämällä. Ohjelman voi kytkeä myös manuaaliseen tilaan, jolloin se ei seuraakaan laitteen suuntaa vaan ruudulla näkyvä tähtitaivas pitää selata itse näkyviin sormella pyyhkimällä ja kahdella sormella kiertämällä. Myös katselupaikan voi valita asetuksista haluamakseen, jos gps- tai verkkopaikannuksen antama sijainti ei miellytä. Ohjelman aikamatkustustoiminnolla voi puolestaan siirtyä ajassa haluttuun hetkeen, esimerkiksi vuoden 1919 toukokuun auringonpimennykseen, ja seurata taivaankappaleiden liikkeitä valitulla nopeudella.

Ohjelman hakutoiminnolla voi etsiä taivaan kohteita nimellä. Näytölle ilmestyy punainen ympyrä ja sen kehälle kohteen suuntaan näyttävä nuoli. Laitetta nuolen suuntaan kääntämällä saa etsityn kohteen näkyviin. Etsittäviä kohteita voi valita myös ohjelman galleriasta, josta löytyy esimerkiksi planeettoja, galakseja ja tähtisumuja.

Kotisivu Sky Map -projekti ja lähdekoodit Google Play F-Droid Lisenssi Apache 2 Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Sky Map -sovelluksen voi asentaa joko Googlen Play-sovelluskaupasta taikka F-Droid-palvelun kautta. F-Droid-palvelun kautta tarjolla olevasta versiosta on poistettu käytöstä Googlen epävapaa Analytics-kirjasto.  

• Sky Map käynnistyy
• Sky Map näyttää, miltä tähtitaivas näyttäisi laitteen osoittamassa suunnassa.
• Sky Map näyttää ruudulla tähtiä, tähtikuvioita,  Messierin kohteita, planeettoja, meteoriparvia, koordinaatiston sekä horisontin. Kunkin näistä voi erikseen kytkeä pois näkyvistä.
• Valintoina löytyvät esimerkiksi kohteen haku, yötila, kohdegalleria sekä aikamatkustus.
• Yötilassa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla pohjalla, jotta näytön valot eivät häiritse silmän hämäränäköä. Tämä tila on hyödyllinen, jos ohjelmaa käyttää todellisen tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen.
• Hakutilassa nuoli osoittaa etsittävän kohteen suuntaan. Ympyrä korostaan kohteen, kun kohde osuu keskelle näyttöä.
• Pelkkä tähtitaivas ilman muita kohteita tai merkintöjä.
• Aikamatkustuksella voi siirtyä ajassa haluttuun kohtaan vaikka katsomaan auringonpimennystä. Tähtitaivaan muutosta voi seurata animaationa, jonka nopeuden voi itse valita.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[mrl586]

Aiheen otsikko kaipaa päivitystä.

[openSUSE.fi]

3x34 Geary - Viikon VALO #138
18 August 2013, 1:44 pm

Geary on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja selkeä sähköpostiohjelma, joka esittää viestit keskusteluina.

Geary on erittäin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma. Sen tarkoituksena on hoitaa jokapäiväinen sähköpostin lähettäminen ja vastaanottaminen ilman ylimääräisiä säätöjä ja asetuksia. Viestit esitetään ohjelmassa selkeästi keskusteluina, jolloin ei tarvitse pomppia viestistä toiseen vaan samaan asiayhteyteen liittyvät viestit ovat yhtä aikaa esillä. Ominaisuuksiltaan se ei ole läheskään yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Mozilla Thunderbird, josta löytyy toiminto lähes joka tarpeeseen. Päin vastoin Gearyn asetukset on sähköpostitilien tietojen lisäksi rajoitettu noin kouralliseen rastiruutuja, joilla saa esimerkiksi kytkettyä lähetysikkunan oikoluvun päälle tai pois. Kun pääasia ei ole itse ohjelman käyttö vaan sähköpostiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen, Geary on erinomainen valinta. Gearyn kehitys on vielä alussaan ja siitä puuttuu esimerkiksi hakutoiminto, jota tekijät kuitenkin lupailevat tulevaisuudessa.

Ohjelman käyttö alkaa sähköpostitilien tietojen syöttämisellä. Gmail- ja Yahoo!-sähköpostien palvelimien asetukset ohjelmassa on valmiina ja niiden käyttöön tarvitsee vain syöttää sähköpostiosoite ja salasana. Muiden sähköpostipalveluiden kanssa pitää lisäksi kertoa Gearylle saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Tilejä voi Gearyyn syöttää useita.

Gearyn käyttöliittymä koostuu kolmesta palstasta, joista vasemmanpuolimmaisessa ovat näkyvissä sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne. Ylimpänä ovat kaikkien tilien saapuvien postien kansiot ja niiden alla tilien muu kansiorakenne. Keskimmäisessä palstassa ovat luettelona valitun kansion viestikeskustelut, joista näytetään osallistujien nimet, viestien otsikko ja pieni pätkä viimeisintä viestiä. Oikeassa palstassa näytetään keskimmäisestä valitun keskustelun kaikki viestit vanhimmasta uusimpaan. Jo luetut viestit ovat oletuksena supistetussa muodossa, jolloin niistä näkyy vain lähettäjä ja hiukan viestin alkua. Lukemattomat viestit ovat aiemmista viesteistä lainattuja osuuksia lukuun ottamatta kokonaan näkyvissä. Lainauksetkin saa näkyviin hiirellä klikkaamalla. Jos keskustelussa on paljon jo luettuja viestejä, ne supistetaan yhteen vielä pienempään tilaan, ja niistä näytetään niiden määrä.

Geary näyttää siististi sekä pelkkää tekstiä olevat viestit että muotoiltua html-tekstiä sisältävät viestit. Jos viestissä on linkkejä esimerkiksi palvelimella sijaitseviin kuviin, Geary kysyy lupaa niiden näyttämiseen. Sähköpostin lähettäminen niin ikään onnistuu sekä muotoiltuna että muotoilemattomana ja näiden tilojen välillä voi vaihtaa hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta. Liitetiedostojen lähettäminen luonnollisestikin onnistuu myös ja saapuneiden viestien liitetiedostot näytetään viestin lopussa esikatselukuvina. Viestien tulostus paperille onnistuu ainakin toistaiseksi vain viesti kerrallaan eikä esimerkiksi kokonainen viestiketju yhdellä kertaa.

Kotisivu http://www.yorba.org/projects/geary/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Ohjelman lähdekoodit löytyvät sen kotisivuilta. Ohjelmaa kannattaa etsiä ensimmäiseksi oman Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta. Ainakin uusimmasta Ubuntusta Geary löytyy.  

• Gearyn käyttö alkaa sähköpostitilin tietojen syötöllä. Gmail- ja Yahoo!-tilien käyttöön muut asetukset ovat valmiina ja vain nimi, sähköpostiosoite ja salasana tarvitaan.
• Muille sähköpostipalveluille pitää syöttää saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Sähköpostitilejä voi ohjelmaan syöttää useita.
• Gearyn perusnäkymä koostuu kolmesta palstasta. Vasemmanpuolimmaisena ovat sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne, keskellä valitun sähköpostikansion viestiketjujen luettelo ja oikealla valitun ketjun viestit. Oletuksena luetuista viesteistä näkyy vain supistettu muoto ja viestien lainaukset on piilotettuina.
• Viestiketjun vanhat jo luetut viestit saa laajennettua näkyviin klikkaamalla. Samoin viestien sisällä olevat aiempien viestien lainaukset.
• Viestin lähetysikkuna "rich text"-tilassa. Vastaanottajakenttä osaa ehdottaa sähköpostiosoitteita aiemmista viesteistä.
• Hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta lähetysikkunan saa vaihdettua "plain text"-tilaan. Liitteitä voi lisätä.
• Viestien liitteet näkyvät viestin lopussa esikatselukuvakkeena.
• Viestin tulostuksen esikatselu.
• Jos viestiketjussa on paljon luettuja viestejä, ne supistetaan kaikki yhteen ja käyttäjälle näytetään viestien kokonaismäärä. Supistetut viestit saa näkymään erillisinä klikkaamalla.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x35 ElementaryOS - Viikon VALO #139
24 August 2013, 5:22 pm

ElementaryOS on käyttöliittymältään selkeäksi, kauniiksi ja keveäksi tarkoitettu Linux-jakelu.

ElementaryOS on Ubuntuun pohjautuva käyttöjärjestelmä, jonka suunnittelun johtavana ajatuksena on parhaan mahdollisen käyttökokemuksen antaminen käyttäjälle. ElementaryOS:ää kehittävä ja suunnitteleva yhteisö pyrkii tekemään siitä mahdollisimman selkeän, kauniin ja käytettävän. Näihin päämääriin on pyritty muun muassa yhtenäisen näköisellä selkeällä käyttöliittymällä, selkeillä kuvakkeilla ja valitsemalla oletuksena tarjottaviksi ohjelmiksi kevyitä ja käytettäviä ohjelmia. Osa näistä perusohjelmista on ElementaryOS-projektin tuottamia. Koska ElementaryOS pohjautuu Ubuntuun, on sillä silti käytössään koko Ubuntun laaja ohjelmavalikoima, josta voi asentaa itselleen mieluisat ohjelmat.

Järjestelmän käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja kuvakepaneelista. Yläpalkin vasemmassa reunassa on ohjelmavalikko ja oikeassa reunassa työkaluja, kuten äänenvoimakkuuden säätö ja uloskirjautuminen. Kuvakepaneeli (Plank) näyttää joukon käynnistyskuvakkeita sekä käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeet. Käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeissa näkyy pieni merkki symboloimassa käynnissä olemista. Käynnistettyjä ohjelmia voi myös merkitä pysymään paneelissa myös sammuttamisen jälkeen. Paneeli toimii siis hyvin samaan tapaan kuin monissa muissa järjestelmissä.

ElementaryOS käyttää ikkunoiden hallintaan Gala-ikkunamanageria. Perussovelluksiksi on valittu www-selaimeksi Midori, sähköpostiohjelmaksi Geary, kalenteriksi Maya, pikaviestimeksi Empathy, kuvagallerian hallintaan Shotwell, videotoistimeksi Totem, musiikkisoittimeksi Noice, tekstieditoriksi Scratch, tiedostojen hallintaan Pantheon Files ja pääteohjelmaksi Pantheon Terminal. Nämä kaikki perussovellukset ovat ulkoasultaan hyvin selkeitä ja pelkistettyjä sekä samalla käyttäjäystävällisiä. Näistä erityisesti ElementaryOS:ää varten tehdyt ohjelmat ovat käyttöliittymältään hyvin yhtenäiset ja niissä esimerkiksi ohjelman valikko löytyy sen oikeassa ylänurkassa olevan rataskuvakkeen takaa.

Työpöydän kulmiin voi asetuksista lisätä toimintoja, kuten kaikkien avoinna olevien ikkunoiden näyttäminen sekä virtuaalityöpöytien hallinta. Virtuaalityöpöytien hallinta tapahtuu ruudun alareunaan tulevalla työkalulla, jossa ovat näkyvissä käytössä olevat työpöydät, niillä olevat ohjelmat sekä uuden työpöydän luova kuvake.

ElementaryOS sopii erityisesti käyttäjille, jotka kaipaavat yksinkertaista, selkeää ja kevyttä käyttöliittymää. Ubuntun ohjelmistopakettivalikoimaan nojaavana se ei kuitenkaan jää vajaaksi järeämpään käyttöönkään, sillä tarvittavat muut ohjelmat voi helposti asentaa myös ElementaryOS:ään.

Kotisivu http://elementaryos.org/ Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennus-CD:n levykuva löytyy ElementaryOS:n kotisivuilta. Latauksen yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa projektille rahaa luottokortilla tai PayPalin kautta. Flash-videoiden sekä joidenkin muiden ei-vapaiden tiedostomuotojen käyttöä varten voi joutua asentamaan "ubuntu-restricted-extras"-paketin, joka löytyy sovellusvalikoiman kautta. Linkkejä Wikipedia Videoita "Mainosvideo" Lyhyt esittely Sovelluksia ja ominaisuuksia Pantheon Files  

• ElementaryOS: sisäänkirjautuminen
• Käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja alereunassa olevasta kuvaketarjottimesta.
• Midori-www-selain sekä Geary-sähköpostiohjelma.
• ElementaryOS:n sovellusvalikko (Slingshot), kalenteri (Maya), pääteohjelma (Pantheon Terminal) sekä asetusikkuna (Switchboard).
• Musiikkisoitin (Noice) sekä työpöydän alle ilmestyvä työkalu, jolla voi lisätä virtuaalityöpöytiä ja siirrellä ohjelmia niiden välillä.
• Kaikkien avoimien ikkunoiden näyttäminen.
• Shotwell-galleria sekä kaksi tiedostonhallintaikkunaa (Pantheon Files), joilla voi selata paikallisten tiedostojen lisäksi myös verkkojakoja.
• Totem-videotoistin sekä Ubuntustakin tuttu sovellusvalikoima.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x36 KSnapshot - Viikon VALO #140
1 September 2013, 2:28 pm

KSnapshot on yksinkertainen ja erittäin kätevä kuvakaappausohjelma Linux- ja Unix-alustoille.

KSnapshot on KDE-työpöytäympäristön mukana tuleva kuvakaappaustyökalu, jota voi toki käyttää myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. KSnapshot on käyttöliittymältään selkeä ja helppokäyttöinen, mutta silti riittävän monipuolinen ja luonteva toistuvaankin käyttöön. KDE:ssä ohjelman käynnistys on sidottu PrintScreen-näppäimeen, jolla saa nopeasti otettua kuvakaappauksen ruudulla olevasta näkymästä.

KSnapshotin käyttöliittymä on selkeä. Näkyvissä on viimeisin otettu kuvakaappaus, nappula uuden kuvakaappauksen ottamiseen, käyttötilan valinta, kuvakaappauksen viiveen valinta sekä rastiruudut sille, halutaanko ikkunoiden reunusten ja hiiren osoittimen näkyvän kuvakaappauksissa. Lisäksi ikkunan alareunassa ovat nappulat kuvakaappauksen tallentamiselle, lähettämiselle erilaisiin paikkoihin sekä sen kopioimiselle leikepöydälle.

Toimintatiloja ohjelmassa on viisi, joilla kuvakaappauksia voi ottaa joko koko ruudusta, yksittäisestä hiiren osoittimella valitusta ikkunasta, suorakaiteen muotoisesta alueesta, hiirellä vapaasti piirretystä mielivaltaisen muotoisesta alueesta taikka jonkin ikkunan osa-alueesta. Koko ruudun kaappaus on suoraviivaista, mutta kaikkiin muihin toimintoihin tarvitaan käyttäjältä hiirellä annettavaa syötettä. Ikkunan valinnassa käyttäjän syötteeksi riittää hiiren pitäminen ikkunan päällä. Lopuissa kolmessa tilassa KSnapshot ottaa ensin kuvakaappauksen koko ruudusta ja jää sen jälkeen odottamaan käyttäjän toimia. Suorakaiteen tai vapaasti piirrettävän valinnan tapauksissa käyttäjä merkitsee hiirellä näytöllä näkyvästä kuvakaappauksesta haluamansa alueen, minkä jälkeen enter-näppäimen painalluksella tai hiiren kaksoisklikkauksella hyväksyy tämän alueen. Kuvakaappauksen voi perua tässä vaiheessa esc-näppäimellä. Vapaasti valitun alueen ulkopuolelle jäävä osuus on kuvakaappauksessa läpinäkyvä, jos kuva tallennetaan johonkin läpinäkyvyyttä tukevaan tiedostomuotoon, esimerkiksi png:ksi. Ikkunan osan valinta puolestaan tapahtuu niin, että ensin hiirtä pidetään halutun ikkuna päällä kuvakaappauksen ottamisen ajan ja sen jälkeen siirtämällä hiirtä kaapatunkuvan päällä valitaan ikkunasta osa, joka halutaan varsinaiseen kuvakaappaukseen. Ikkunan osa voi olla esimerkiksi ikkunan valikko, työkalupalkki, työskentelyalue tai muu ikkunan osa, joka osataan tunnistaa. Hiiren liikkuessa ikkunan päällä valittavissa olevat osat korostetaan punaisella reunuksella.

Kuvakaappauksen ottamiselle valittavissa oleva viive mahdollistaa esimerkiksi valikkojen avaamisen ja esiteltävien työkalujen käytön aloittamisen ennen kuvakaappauksen syntymistä. Kun kuvakaappauksen ottaminen aloitetaan, KSnapshot piilottaa oman ikkunansa näkyvistä ja myös ohjelmaluetteloista, jotta se ei itse näy kuvakaappauksessa. Toimintatilasta riippuen voi puolestaan valita, näkyvätkö ikkunoiden kehykset tai hiiren osoitin kuvakaappauksissa.

Kaapatun kuvan voi kopioida leikepöydälle, lähettää erilaisiin kohteisiin tai yksinkertaisesti tallentaa levylle useissa eri kuvatiedostomuodoissa. Tallennustoiminnossa on pieni, mutta sitäkin hyödyllisempi toiminto, joka auttaa, kun otetaan useita kuvakaappauksia samasta aiheesta. Jos kuvakaappaustiedoston nimen lopussa on numero, osaa ohjelma ehdottaa seuraavan kuvakaappauksen tiedostonimeksi samaa nimeä, mutta yhtä suuremmalla numerolla. Tämä toiminto on ollut erittäin hyödyllinen esimerkiksi Viikon VALOn kuvakaappauksia tehdessä.

Ohjelman "Send To..."- eli "Lähetä..."-toiminnolla otetun kuvakaappauksen voi lähettää suoraan jollekin ohjelmalle, esimerkiksi Gimpille tai Firefoxille, käsiteltäväksi tai näytettäväksi. Kuvan voi valita myös lähetettäväksi sähköpostilla, jolloin esiin tulevassa ikkunassa voi valita käytettävän sähköpostiohjelman ja mahdolliset kuvalle tehtävät pienennysoperaatiot. Lisäksi kuva on mahdollista lähettää suoraan useisiin eri verkkopalveluihin, kuten Flickr, Picasa ja Facebook tai vaikka Debianin screenshots-sivustolle.

Suurin osa Viikon VALO -projektin kuvakaappauksista on otettu KSnapshotilla ja tässä käytössä ehkä suurimmaksi puutteeksi on havaittu se, että tämän artikkelin kuvakaappauksia KSnapshotin käytöstä ei voitu ottaa KSnapshotilla vaan niiden ottamiseen piti käyttää Gimpiä.

Kotisivu http://www.kde.org/applications/graphics/ksnapshot/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux ja muut Unixit, joihin on saatavilla KDE-ympäristö. Asennus KSnapshot on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta ja muihinkin järjestelmiin samaa kautta kuin KDE-työpöytäympäristö. Käyttöohjeet KSnapshotin ohjekirja  

• KSnapshot ja koko ruudun kuvakaappaus.
• Kuvakaappauksen vaihtoehtoina valittavissa "Koko näyttö", "Hiiren alla oleva ikkuna", "Suorakaiteen muotoinen alue", "Vapaalla kädellä piirretty alue" ja "Ikkunan osa"
• Kuvakaappaus yksittäisestä ikkunasta.
• Valitaan suorakaiteen muotoinen alue kuvakaappaukselle.
• Suorakaiteen muotoinen kuvakaappaus.
• Valitaan vapaasti piirretty alue, josta halutaan kuvakaappaus.
• Vapaasti valitun alueen kuvakaappauksessa valitun alueen ulkopuolinen tausta on läpinäkyvä.
• Gimpillä otettu kuvakaappaus KSnapshotista ottamassa kuvakaappausta KSnapshotista kuvakaappausta ottavan Gimpin ikkunan osasta. :-)
• Kuvakaappaus Gimp-ikkkunan osasta.
• KSnapshotin "Send To..."-toiminnolla kuvan voi lähettää monelle eri ohjelmalle käsiteltäväksi, sähköpostilla lähetettäväksi tai suoraan erilaisiin verkkopalveluihin.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x37 Enigmail - Viikon VALO #141
7 September 2013, 7:43 pm

OpenPGP:tä käyttävä salaus- ja allekirjoituslisäosa Thunderbird-sähköpostiohjelmalle.

Enigmail on Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosa, jolla tietoturvastaan huolta pitävä sähköpostinkäyttäjä voi salata viestinvaihtonsa NSA:nkin kestävällä salauksella sekä allekirjoittaa viestinsä niin, että vastaanottaja voi varmistua lähettäjän aitoudesta. Enigmail käyttää salaukseen ja viestien sähköiseen allekirjoittamiseen GnuPG-ohjelmaa, joka on toteutettu OpenPGP-standardin mukaisesti. Enigmail sisältää työkalut tarvittavien avainten luomiseen, omien ja kontaktien avainten hallintaan, sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen, salattujen viestien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkistamiseen sekä luottamusverkoston rakentamiseen.

Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosana Enigmailin asentaminen vaatii luonnollisesti ensin Thunderbirdin asentamisen. Tämän lisäksi se vaatii myöskin GnuPG:n toimiakseen. Enigmailin asennus tapahtuu joko sen kotisivujen kautta tai helpommin suoraan Thunderbirdistä käsin "Työkalut"-valikon lisäosien hallinnasta. Itse Enigmailin käyttö aloitetaan luomalla uudet salaus- ja allekirjoitusavaimet taikka tuomalla käyttöön jo olemassa olevat avaimet. Avaimet voi luoda Thunderbirdiin Enigmailin asennuksen myötä ilmaantuneen OpenPGP-valikon työkaluilla joko luomalla ne itse "Avainten hallinta"-työkalulla taikka käyttämällä ohjattua asennusta ("Setup wizard"). Lisää julkisen avaimen kryptografiasta ja sen avaimista voi lukea aiemmasta GnuPG:tä käsittelevästä artikkelista.

Kun tarvittavat avaimet on luotu, voi avainten hallintatyökalulla tuoda kontaktien julkisia avaimia joko tiedostoista taikka avainpalvelimilta, joista Enigmail osaa etsiä avaimia käyttäjätunnusten (sähköpostiosoitteiden) taikka avaintunnusten perusteella. Julkisia avaimia tuotaessa on syytä tuoda vain avaimia, joiden aitouden on varmistanut joko henkilökohtaisesti taikka jotka ovat jo luotetulla avaimella allekirjoitettuja.

Enigmailin varsinainen arkipäiväinen käyttö on varsin suoraviivaista. Uutta viestiä kirjoitettaessa on työkalupaneelissa OpenPGP-valinta, josta voi valita viestin salaamisen ja allekirjoittamisen käyttöön. Allekirjoittamiseen riittää, että omat avaimet on luotu. Salatun viestin lähettämiseen vaaditaan, että käytettävissä on viestin vastaanottajan julkinen avain, jolla salaaminen tapahtuu. Kun allekirjoitettavaa viestiä ollaan lähettämässä, Enigmail kysyy käyttäjältä hänen salaiseen avaimeensa liittyvän salasanan, jolla vielä varmistetaan, että viestin lähettäjä todellakin on avaimen omistaja. Vastaavasti saapuneen salatun viestin avaamisen yhteydessä Enigmail kysyy jälleen saman salaiseen avaimeen liittyvän salasanan, purkaa viestin ja näyttää sen selväkielisenä. Enigmailille on mahdollista luoda myös vastaanottajakohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikki tiettyihin osoitteisiin lähetettävät viestit allekirjoitetaan tai salataan.

Allekirjoitettuja viestejä näytettäessä Enigmail tarkistaa automaattisesti, että viestin allekirjoitus vastaa lähettäjän julkista avainta ja ilmoittaa hyväksytystä allekirjoituksesta tekstillä ja vihreällä värillä sekä sinettikuvakkeella. Enigmail myös varoittaa, jos allekirjoitus on virheellinen, sitä ei voitu varmistaa lähettäjän julkisen avaimen puuttumisen takia taikka allekirjoitus on oikeellinen, mutta sen tekemiseen käytetty avain ei ole tarpeeksi luotettu.

Enigmailin työkaluilla onnistuu myös luottamusverkoston ylläpitäminen. Luottamusverkostolla tarkoitetaan sitä, että käyttäjä voi luottaa itse henkilökohtaisen tapaamisen ja henkilöllisyystodistuksen tarkistamisen yhteydessä saamiensa julkisten avainten lisäksi avainpalvelimelta saatuihin julkisiin avaimiin, jotka ovat jonkun jo ennestään luotetun allekirjoittamia. Enigmaililla voidaan lisätä oma allekirjoitus itse varmistettuihin omien kontaktien julkisiin avaimiin, jotka palautetaan allekirjoitettuina omistajilleen. Näin omalla allekirjoituksella siis vakuutetaan, että kyseinen julkinen avain kuuluu sille henkilölle, jolle sen väitetään kuuluvan.

Kotisivu https://www.enigmail.net Lisenssi MPLv2/GPLv2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, OS/2 Asennus Enigmail on asennettavissa Thunderbird-sähköpostiohjelmaan joko sen kotisivujen kautta taikka Mozillan palvelusta Thunderbirdin työkaluvalikosta löytyvällä lisäosien hallinnalla. Joihinkin Linux-jakeluihin, kuten Ubuntuun ja Debianiin, Enigmailin voi asentaa myös paketinhallinnan kautta. VALO-CD Windows-koneille Mozilla Thunderbird, GnuPG sekä Enigmail löytyvät kaikki myös VALO-CD:ltä. Käyttöohjeet Linux.fi-wikin Enigmail-ohje VALO-CD:n Enigmail-ohje (pdf, sovitettu linux.fi:n ohjeesta)  

• Enigmail-lisäosa lisää Thunderbirdiin uuden "OpenPGP"-valikon.
• Enigmailin ohjattu asennus OpenPGP-avainten ja asetusten luomiseen.
• OpenPGP-avainten hallintaikkunalla voi etsiä julkisia avaimia avainpalvelimelta ja hallita tuotuja avaimia.
• Lähetettävän viestin allekirjoittaminen ja salaaminen tapahtuvat helposti OpenPGP-valikon kautta.
• Allekirjoittaminen varmistetaan syöttämällä salaisen avaimen salasana.
• Saapuneen salatun viestin avaamiseen tarvitaan niin ikään salaisen avaimen salasanaa.
• Allekirjoitetun viestin allekirjoitus on tarkistettu automaattisesti ja sen hyväksymisestä ilmoitetaan tekstillä ja vihreällä värillä sekä sinetti-ikonilla. Lukkosymboli muistuttaa, että kyseessä on salattu viesti.
• Salatun viestin raakasisältö näyttää tältä. Lähettäjätiedot ovat selväkieliset ja vain sisältö on salattua.
• Tuoduille julkisille avaimille valitaan, kuinka luotettavasti niiden kuuluminen oikealle omistajalle on varmistettu.
• Viesti on allekirjoitettu, mutta lähettäjän julkisesta avaimesta ei ole täyttä varmuutta.
• Omalla avaimella voi allekirjoittaa toisten julkisia avaimia, jos on vakuuttunut niiden oikeellisuudesta.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x38 MariaDB - Viikon VALO #142
15 September 2013, 3:29 pm

MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi korvata MySQL-tietokannan.

MariaDB on SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla, se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita yhtäaikaisia käyttäjiä.

MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty" Wideniuksen yhdessä ruotsalaisen David Axmarkin kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun Microsystems osti MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL AB:n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti Oracle osti puolestaan Sun Microsystemsin. Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi oman haaransa, eli forkin, toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.

MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot lähtevät liikkeelle versiosta 10.0 samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään. Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced, drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi PhpMyAdmin toimii myös MariaDB:n kanssa. Moni Linux-jakelu onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa Gentoo, openSUSE, Slackware, Arch Linux, Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ovat jo tehneet tämän siirtymän. Ubuntuun ja Debianiin MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä.

MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia ilmoitti huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013 puolestaan Google ilmoitti siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.

Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP (tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.

Kotisivu https://mariadb.org/ Lisenssi GNU GPL v.2 ja GNU LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä. Muuta "MariaDB: The new M in LAMP" Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä MySQL PostgreSQL MongoDB (NoSQL) CouchDB (NoSQL)  

• MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä on samanlainen ja käynnistyy samalla nimellä kuin MySQL:n vastaava.
• MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: taulujen luontia.
• MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisätään rivejä tauluun
• MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisää tauluja
• MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: hakuja tietokannasta
• PhpMyAdminia voi käyttää suoraan MariaDB:n kanssa.
• PhpMyAdmin
• PhpMyAdmin

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x39 ClamAV - Viikon VALO #143
21 September 2013, 9:54 pm

Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita haittaohjelmia.

ClamAV etsii tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja. Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa löydöstä.

Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma freshclam.

Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta. ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja Immunet 3.0, powered by ClamAV.

ClamWin on ClamAV täydennettynä Windowsissa toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.

Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla Fireclam.

Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam Sentinel. Se on Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii tiedoston ClamWinillä.

Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by ClamAv, jossa on myös käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen Plus-versio, jossa on joitakin lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin versiosta.

ClamAV:n uusin versio 0.98 julkaistiin 19. syyskuuta 2013.

Kotisivu http://www.clamav.net/lang/en/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows Asennus ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin asennetaan webbisivultaan [url=http://www.clamwin.com/]http://www.clamwin.com/[/url]. Immunet 3.0, Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan [url=http://www.clamav.net/lang/en/]http://www.clamav.net/lang/en/[/url].  Käyttöohjeet Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.   

• clamscan Linuxissa käynnistetty
• clamscan Linuxissa, tulokset
• ClamWin asennusohjelma
• ClamWin lataa virustunnisteiden päivitykset
• ClamWin ei toimi koko ajan taustalla, vaan tiedostot tutkitaan vasta erikseen käynnistämällä
• Tiedoston tutkimisen tulos
• Viruksiakin löytyy, tai ainakin epäilyttäviä tiedostoja (nimittäin mikään muu antivirusohjelma ei löytänyt noista tiedostoista virusta)
• Immunet 3.0, powered by ClamAV asennus
• Asennuksen säätämö
• Asennettu Immunet 3.0, powered by ClamAV
• Tiedoston tutkimisen tulos

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves

Lisätietoja

• Virustorjuntaan keskittynyt tietoturvasivusto
• Virustorjunta suomalaisessa Wikipediassa
• Perusteellisempi artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa
• ClamAV Wikipediassa
• ClanWin Wikipediassa
• Immunet Wikipediassa
• Blogiartikkeli ClamAV:stä
• Immunet Test and Review
• Clamwin Review
• Fireclam, Firefoxin lisäosa
• Clam Sentinel

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x40 Razor-qt - Viikon VALO #144
28 September 2013, 12:17 pm

Razor-qt on kevyt ja nopea Qt-pohjainen työpöytäympäristö Linux- ja Unix-käyttöjärjestelmille.

Razor-qt on suhteellisen nuori projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa Qt-kirjastojen varaan rakennettu työpöytäympäristö, joka on samanaikaisesti yksinkertainen, nopea ja intuitiivinen käyttää. Razor-qt-projekti sisältää jo paneelin, työpöydän, sovelluskäynnistimen, järjestelmäilmoitukset, asetuskeskuksen sekä istunnonhallinnan, eli tärkeimmät työpöytäympäristön rakennuspalikat. Razor-qt:lla ei ole omaa ikkunamanageria vaan sen kanssa käytetään usein Openbox-ikkunanhallintaa. Myös muiden ikkunamanagerien käyttö on mahdollista. Taustalla käytetty Qt-kirjasto on sama, jota muun muassa KDE-projekti hyödyntää, mutta Razor-qt pyrkii keveyteen käyttämällä sitä suoraan eikä monipuolisten KDE-kirjastojen kautta.

Razor-qt-työpöydän kanssa käytettäväksi on tarjolla joukko Qt-pohjaisia sovelluksia, kuten qtFM- ja Beesoft Commander -tiedostohallinnat, QupZilla-web-selain, JuffEd-tekstieditori, Clementine-musiikkisoitin ja QTerminal-pääteohjelma. Esimerkiksi Linux-jakelussa nimeltä Siduction on Razor-qt mukana suoraan asennuslevyllä. Razor-qt:n ulkoasussa on nähtävissä jonkin verran samaa tyyliä kuin KDE:n Plasma-työpöydässä, mutta kevyempänä ja vanhemmillekin koneille sopivampana toteutuksena.

Razor-qt-työpöytä on mahdollista asentaa useisiin eri Linux-jakeluihin sen kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Esimerkiksi Ubuntuun sitä ei vielä löydy suoraan Ubuntun omista pakettivarastoista, mutta Razor-qt:n tarjoava PPA-pakettivarasto on helppo lisätä sivuston ohjeiden avulla. Tämän jälkeen asentaminen tapahtuu samoin kuin minkä tahansa muunkin ohjelmistopaketin asennus. Razor-qt:n kotisivuilla on myös tarjolla muutama eri Linux-jakeluihin pohjautuva live-cd, jolla työpöytää pääsee kokeilemaan.

Jatkossa Razor-qt aikoo heinäkuussa 2013 tehdyn ilmoituksen mukaan yhdistyä toisen Qt-pohjaista kevyttä työpöytäympäristöä tekevän projektin, LXDE-Qt:n kanssa.

Kotisivu http://razor-qt.org/ Lisenssi GNU GPL, GNU LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Ohjelmiston asennuspaketit ja ohjeet asentamiseen löytyvät sen kotisivuilta.  

• Razor-qt-työpöytä ja teemavalitsin.
• Razor-qt:n valikko ja qtFM-tiedostohallinta.
• QTerminal ja ScreenGrab-kuvankaappausohjelma.
• Clementine-musiikinsoitto-ohjelma
• Kaksisarakkeinen Beesoft Commander -tiedostonhallinta ja JuffEd-tekstieditori.
• Asetuksia Razor-qt:lle, Qt:lle ja Openboxille.
• QupZilla-www-selain
• Rarzor-qt:n asetuskeskus
• Ikkunanhallintana käytetään usein Openboxia, jonka ulkoasu on erikseen säädettävissä.
• Irroitettavien massamuistien liittämiseen ja irroittamiseen käytettävä sovelma

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x41 EtherCalc - Viikon VALO #145
5 October 2013, 11:38 pm

EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.

EtherCalc on taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad on tekstinkäsittelylle ja JSBin web-ohjelmoinnille. Se toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen. EtherCalc on käytettävissä palveluna osoitteessa [url]https://ethercalc.org[/url] taikka sen voi asentaa omalle palvelimelle, jolloin sen käyttö on omassa hallinnassa.

Taustaltaan EtherCalc on aiemman, One Laptop Per Child (OLPC) -projektissakin käytetyn, SocialCalcin seuraaja. Laskentataulukon näyttäminen ja muokkaaminen tapahtuvat täysin käyttäjän selaimessa (Javascriptillä) ja palvelinta käytetään taulukon tallentamiseen sekä monen käyttäjän muokkausten synkronointiin. Muita käyttäjiä voi kutsua muokkaamaan samaa taulukkoa kertomalla heille taulukon URL-osoitteen. Taulukkoa voi muokata joko toisten kanssa yhtä aikaa taikka eri aikaan. Muokkausten välillä taulukko säilyy tallessa palvelimella ja saadaan muokattavaksi taas samaa URL-osoitetta käyttämällä. Samaan aikaan muokattaessa käyttäjien muokkaukset synkronoituvat muille käyttäjille reaaliaikaisesti ja muiden käyttäjien aktiivisiksi valitsemat solut näkyvät sinisellä reunuksella korostettuina.

EtherCalcissa on käytettävissä varsin kattava kokoelma taulukkolaskennan perustoimintoja ja -funktioita. Käyttöliittymä on ulkoasultaan melko pelkistetty ja muistuttaakin tyyliltään jonkin verran OLPC-projektin XO-koneissa käytettyä Sugar-käyttöliittymää. Tärkeimmät toiminnallisuudet löytyvät ohjelmasta vaakasuorana joukkona välilehtiä, joiden toiminnot ovat: muokkaus, solun muotoilu, järjestäminen, tehtyjen toimintojen seuranta, solun kommentointi, nimien luonti, leikepöytä sekä graafit.

Nimien luonti tarkoittaa sitä, että EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat vakioita, soluja, alueita tai laskentakaavoja. Näihin nimiin voidaan viitata soluissa tai niissä käytetyissä kaavoissa taikka esimerkiksi graafien data-alueena.

EtherCalcin puutteena on, ettei siitä voi vielä toistaiseksi tallentaa laskentataulukkoa mihinkään yleisesti käytettyyn taulukkolaskennan tiedostomuotoon, kuten Libre-/OpenOfficessa käytettyyn ods-muotoon tai Microsoftin Excel-ohjelman muotoon. Sen sijaan taulukon sisällön voi kyllä kopioida leikepöytävälilehden ("clipboard") kautta tabulaattori-merkillä eroteltuna tekstinä, csv-muodossa taikka SocialCalc-tallennusmuodossa tekstiksi tai näistä muodoista takaisin EtherCalciin. Näistä kaksi ensimmäistä antavat taulukon solujen sisällöt vain arvoina, ei laskentakaavoina. SocialCalc-muoto sen sijaan sisältää myös käytetyt laskentakaavat, mutta ei ole hyvin tuettu muoto muissa taulukkolaskentaohjelmissa. EtherCalc-taulukoiden välillä tätä muotoa sen sijaan voi käyttää laskentakaavoja sisältävien solujen ja alueiden kopiointiin. Ohjelmalta voi pyytää taulukon csv-muotoisena tiedostona tallennettavaksi myös suoraan lisäämällä taulukon URL-osoitteen loppuun päätteen ".csv". Samaan tapaan taulukon voi ladata myös html-muodossa. Tämä onnistuu myös taulukon vasemman yläkulman rataskuvaketta napsauttamalla.

Taulukon lukuarvoista voi myös piirtää yksinkertaisia graafeja käytössä olevalla graafi-työkalulla. Lisäksi tekstimuotoisiin soluihin voi lisätä eri tavoin, esimerkiksi wiki-syntaksilla, muotoiltua tekstiä.

Kotisivu http://ethercalc.net/ (dokumentaatiota) https://ethercalc.org (palvelu) https://github.com/audreyt/ethercalc (lähdekoodi) Lisenssi CPAL (Common Public Attribution License), Artistic License 2.0, MIT License, CC0 Public Domain (Osia eri lisensseillä) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkopalveluna EtherCalc on käytettävissä www-selaimella millä tahansa alustalla.  Palvelinohjelmana EtherCalc on asennettavissa ainakin Windows-, GNU/Linux-, Mac OS X sekä FreeBSD -palvelimille. Se pohjautuu Node.js-alustaan. Asennus EtherCalcia voi käyttää palveluna osoitteessa [url]http://ethercalc.org[/url] tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet ovat saatavissa ohjelman Github-sivuilta. Muuta Esitys EtherCalcista (Slideshare)  

• EtherCalcin aloitussivu
• Tyhjä laskentataulukko
• Solun muotoiluasetukset
• Viemällä hiiren valitun solut oikean alakulman pienen neliön kohdalle, esiin tulevat työkalut, joilla solun sisältöä voi raahaamalla siirtää, liu'uttaa vaaka- tai pystysuunnassa taikka käyttää täyttämään viereisiä soluja.
• Muotoiluvaihtoehtoja numeeriselle solulle
• Kaavojen syöttäminen soluihin tapahtuu, kuten taulukkolaskentaohjelmissa yleensäkin.
• Taulukon rivien järjestämistä haluttujen sarakkeiden mukaan.
• Muokkauksen historiatiedot
• Soluja voi kommentoida
• EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat joko vakioita, soluja tai alueita taikka laskentakaavoja.
• Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa tabulaattorilla eroteltuna tekstinä.
• Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa pilkuilla eroteltuna csv-muotoisena tekstinä.
• Leikepöydän sisältö SocialCalc-tallennusmuodossa.
• Taulukon arvoista piirrettu piirakkakuvaaja.
• Sama taulukko avattuna samasta URL-osoitteesta neljään eri selaimeen yhtä aikaa. Muiden käyttäjien valitsemat solut merkittyinä sinisellä reunuksella.
• Soluun voi syöttää tekstimuotoista sisältöä esimerkiksi wiki-muotoisena.
• EtherCalc tukee yleisimpiä taulukkolaskentaohjelmien funktioita.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x42 Filezilla - Viikon VALO #146
13 October 2013, 2:50 pm

FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP, SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net Community Choice Awardsissa.

Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi, SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1]. Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt WinSCP ja FireFTP.

Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] . Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin SourceForgen kuukauden projektiksi[3].

FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta, mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät, vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain painikkeella käynnistetään siirto.

Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.

Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin[4]. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.

Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen. Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5]

Kotisivu https://filezilla-project.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti) Käyttöohjeet Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat käyttöohjeet, kylläkin vain enlanniksi.  Lisätietoja

• [url]http://fi.wikipedia.org/wiki/FileZilla[/url]
• [url]http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_FTP_client_software[/url]

Viitteitä

• http://sourceforge.net/top/
• http://web.archive.org/web/20080423060025/http://filezilla.sourceforge.net/documentation/history.htm
• http://sourceforge.net/potm/potm-2003-11.php
• http://unsharptech.com/2008/05/20/filezilla-ftp-passwords-stored-in-plaintext/
• https://filezilla-project.org/versions.php

• Käynnistys
• Muodostetaan yhteys etäkoneeseen
• Siirretty yksi tiedosto vetämällä hakemistosta toiseen
• Tiedostoja voi merkata siirrettäväksi
• Usein käytetyistä yhteyksistä voi tehdä kirjanmerkin
• Noudetaan Filezillan Windows-versio
• Windowsin Filezilla
• Filezilla Mac OS X:ssä

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman, Pesasa

kuvituskuvat: Filezilla-projekti ja OpenClipArt

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x43 FocusWriter - Viikon VALO #147
19 October 2013, 1:43 pm

FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun tietokoneella näkyvän häiritsemättä.

FocusWriter toimii täysruututilassa ja sen käyttöliittymästä on riisuttu näkyvistä kirjoitettavaa tekstiä ja kohdistinta lukuun ottamatta aivan kaikki muu. Valikko ja muut tarvittavat käyttöliittymäkomponentit tulevat esille vasta viemällä hiiren kohdistin ruudun eri reunoille. Muotoiluvalinnat on myös rajoitettu muutamaan korostusmuotoiluun, tekstin tasaukseen ja sisennykseen. Käyttöliittymän tarkoitus on vapauttaa kirjoittaja toisaalta häiritsevistä käyttöliittymäkomponenteista ja toisaalta ajattelemasta tekstin muotoilua kirjoitusprosessin aikana. Ohjelman tallennusmuotona on standardi Open Document Format, eli esimerkiksi LibreOfficen ja OpenOfficen Writer-ohjelmien käyttämä odt-päätteinen tiedosto. Tarkoituksena onkin, että tekstin ulkoasuun liittyvät tyyliasetukset sekä muut muotoilut voidaan tehdä varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen valmiiseen tekstiin esimerkiksi LibreOffice Writerilla.

Näytön yläreunasta hiiren kursorilla esiin tulee tavallinen ohjelmavalikko sekä muokattavissa oleva painikepalkki.

Alareunasta puolestaan löytyvät välilehdet, joiden avulla voidaan siirtyä avoinna olevien tiedostojen välillä. Alareunassa ovat näkyvissä ja hallittavissa myöskin kirjoitusprosessin tilastotiedot ja hallintatyökalut. Kirjoitusprosessia voidaan hallita esimerkiksi ajastimilla, joilla voidaan asettaa päivittäisiä kirjoitustavoitteita ja vaikka ajastaa venyttelytaukoja kirjoitustyön väliin.

Näytön vasemmasta reunasta saadaan esiin luettelo tekstin "sceneistä", eli "##"-merkkiparilla toisistaan eritellyistä tekstilohkoista. Näitä tekstilohkoja voi luettelon avulla järjestellä hiirellä raahaamalla. Tekstissä voi myös navigoida scene-luettelon alkioita klikkaamalla. Luettelon yhteydessä on myös suodatin, jolla voi hakusanan kirjoittamalla etsiä kaikki lohkot, jotka sisältävät etsityn sanan.

FocusWriterin ulkoasu on muokattavissa itselle miellyttäväksi erilaisilla teemoilla, joita voi joko ladata valmiina verkosta taikka muokata itse. Teema koostuu tyypillisesti jostain riittävän rauhallisesta tekstin taustalle sopivasta kuvasta sekä tekstin kirjasintyyppi-, koko- ja väriasetuksista. Teema kannattaa valita niin, että se häiritsee kirjoitusprosessia mahdollisimman vähän, mutta antaa samalla miellyttävän ja rentouttavan kirjoitusympäristön.

FocusWriter on käännetty useille kielille ja käytettävä kieli on valittavissa ohjelman asetusvalikosta. Muita FocusWriterin ominaisuuksia ovat muun muassa: tallennus txt-, rtf- ja odt-muodoissa, kirjoituskoneääni, joka saattaa huvittaa ainakin hetken aikaa, istuntojen ylläpito, automaattinen tallennus, tilastotiedot ja mahdollisuus käyttää oikolukua. Lisäksi FocusWriteria on mahdollista käyttää myös niin kutsuttuna portable-sovelluksena, eli esimerkiksi usb-tikulta asentamatta ohjelmaa koneelle.

Kotisivu http://gottcode.org/focuswriter/ Teemoja http://blog.scrybr.com/category/focuswriter-themes Portable FocusWriter http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable Lisenssi GNU GPL v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Viimeisin versio ohjelmasta on ladattavissa kaikille kolmelle alustalle ohjelman kotisivuilta.  

• FocusWriterin minimaalinen käyttöliittymä. Vain teksti, kohdistin ja harmaa tausta.
• Ohjelman valikko tulee esiin sen yläreunasta, kun hiiren kohdistin viedään sinne.
• Alareunasta löytyvät välilehdet, ajastin, päivän tavoite sekä tilastotietoa tekstistä.
• Vasemman reunan luettelolla voi navigoida tekstilohkojen välillä ja muutella niiden järjestystä.
• Ohjelman ulkoasua voi muokata mieleisekseen erilaisilla valmiilla tai omatekemillä teemoilla.
• FocusWriter on käännetty monille kielille, mukaan lukien suomi.
• Ohjelman asetukset.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x44 Jamendo - Viikon VALO #148
27 October 2013, 3:44 pm

Jamendo on Creative Commons -lisensoitua musiikkia tarjoava palvelu, josta musiikkia voi ladata laillisesti.

Jamendo on ranskalainen musiikkisivusto, jolle Teostoon, Gramexiin tai vastaaviin järjestöihin kuulumattomat musiikin tekijät ovat laittaneet musiikkiaan kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikkia löytyy monessa eri tyylilajissa ja monella kielellä. Tekijät ovat valinneet musiikilleen jonkin Creative Commons -lisensseistä, jolla kertovat, mitä oikeuksia musiikin käyttäjällä on. Lisenssit muodostuvat jostain seuraavan neljän ominaisuuden yhdistelmästä:  "Nimi mainittava" (by), "Sama lisenssi" (sa), "Ei kaupalliseen käyttöön" (nc) ja "Ei jälkiperäisiä" (nd). Näistä vain by- ja sa-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan vapaiksi, sillä niillä lisensoitujen teosten käyttöä ja muokattavuutta ei ole rajoitettu. Sen sijaan nc- ja nd-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan rajoitteidensa takia epävapaiksi, vaikka ovatkin varsinkin yksityiskäyttäjän kannalta parempia kuin ei lisenssiä lainkaan. Valittu lisenssi näkyy kunkin kappaleen tai albumin sivulla CC-symbolina sekä oikeudet kertovina lyhyinä teksteinä.

Palveluun ladattua musiikkia voi selata kuunneltuimpien kappaleiden listasta taikka etsiä sitä hakutoiminnolla. Hakutoimintoon voi syöttää hakusanoja, joilla musiikkia haetaan tyylilajin, artistin, kappaleen tai albumin nimen taikka artistin samankaltaisuuden mukaan. Hakukriteereitä voi rajata myös valitsemalla hakukentän alta valmiista musiikkityypeistä, soittimista sekä mielialoista. Laajennetulla haulla voi hakea lisäksi esiintyjän maan, kappaleen kielen sekä lisenssin mukaan.

Löytyneitä kappaleita voi kuunnella suoraan sivuston sisäänrakennetulla soittimella tai kappaleet voi vaihtoehtoisesti ladata omalle koneelle mp3-tiedostoina. Sisään kirjautunut käyttäjä voi luoda kappaleista omia nimettyjä soittolistoja tai merkitä niitä suosikeiksi. Jamendo tarjoaa myös valmiita tyylilajin mukaan koostettuja nettiradioita, joita voi kuunnella sivuston soitto-ohjelmalla. Tuki Jamendosta löytyvälle musiikille löytyy myös joistakin musiikkisoittimista. Tällaisia ovat esimerkiksi Amarok ja Clementine. Mobiililaitteille, erityisesti iOS-, Android- ja Blackberry-laitteille, löytyy myös erillisiä soitinsovelluksia, joilla voi kuunnella Jamendon musiikkia.

Käytettäessä musiikkia muuhun kuin pelkkään kuunteluun, on syytä tarkistaa käytetty CC-lisenssi ja että se varmasti soveltuu kyseiseen käyttöön.

Kaupallisille toimijoille Jamendo myy erikseen kaupallisia lisenssejä tarjoamaansa musiikkiin. Tällaisen lisenssin ostamalla voi käyttää esimerkiksi Jamendon radiokanavia kaupan taustamusiikkina. Tämä on erityisen tärkeää niiden kappaleiden kohdalla, joiden CC-lisenssissä on kielletty kaupallinen käyttö, mutta voi olla hyödyllinen myös muita kappaleita käytettäessä. Kaupallisen lisenssin ostamalla ensinnäkin tukee artisteja, joille tilitetään puolet maksuista. Toisaalta kaupallisen lisenssin ostanut saa musiikin luvallisuudesta virallisen todistuksen jonka voi esittää esimerkiksi Teoston tarkastajalle.

Kotisivu http://jamendo.com Lisenssi Creative Commons -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Mobiilisovellukset iOS Android Blackberry Linkkejä CC-musiikkia hotelleissa ja ravintoloissa Lex Oksanen: Gramex ja CC-musiikki Creative Commons: Avoimet lisenssit vielä tuntemattomia tekijänoikeusjärjestöissä  

• Jamendon etusivu.
• Albumin tiedot. Kappaleita voi kuunnella web-sivulle upotetulla soittimella.
• Albumien ja kappaleiden tiedoissa on mainittu CC-lisenssi, jolla musiikki on julkaistu.
• Musiikkia voi ladata suoraan mp3-tiedostona. Jamendo Pro -ohjelman kautta voi myös hankkia kaupallisen lisenssin musiikin käyttöön ammatillisessa käytössä.
• Vapailla CC-lisensseillä julkaistujen teosten lisäksi Jamendossa on myös kappaleita, joiden kaupallinen käyttö tai muokkaaminen voi olla kiellettyä.
• Jamendo tarjoaa muutaman tyylilajin mukaan koostetun radiokanavan.
• Hakutoiminnolla voi etsiä haluttuun tyylilajiin kuuluvaa, haluttuja instrumentteja käyttävää tai tiettyyn mielialaan sopivaa musiikkia.
• Laajennetulla haulla voi haun rajoittaa myös artistin maan ja kielen sekä teoksen lisenssin mukaan.
• Sivustolle kirjautunut käyttäjä voi koostaa omia nimettyjä soittolistoja tai merkitä kappaleita suosikeikseen.
• Jamendon Android-sovellus on asennettavissa riittävän uusiin Android-laitteisiin.
• Myös Android-sovellus näyttää albumin lisenssitiedot sitä soitettaessa.
• Myös radiokanavien kuuntelu onnistuu mobiililaitteella.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x45 Vapaat pelit - Viikon VALO #149
3 November 2013, 2:09 pm

Vapaita pelejä on esitelty Viikon VALOina jo useita, ja löytyy niitä muualtakin Internetistä.

Pelien puutetta on esitetty syyksi Linuxin karttamiseen kotitietokoneissa. Vaikka pelien julkaisijat vieläkin julkaisevat ensisijaisesti Windowsille ja pelikonsoleille, on Linuxillekin saatavilla pelejä. Vapailla peleillä tarkoitetaan tässä yhteydessä pelejä, joiden käyttöehdot sallivat vapaan levityksen. Käytännössä siis pelit joiden lisenssi on samantapainen kuin muillakin vapailla ohjelmilla, esimerkiksi Linuxilla. Tämä ei ole sama asia kuin Linux-pelit, vapaita pelejä on Windowsille ja muillekin epävapaille käyttöjärjestelmille ja toisaalta Linuxille on myös epävapaita pelejä. Eikä vapaiden pelien tarvitse olla tietokonepelejä, voisi olla vaikkapa vapaa lautapeli, jonka teko-ohjeet saisi noutaa, muokata niitä ja levittää edelleen muokkaamiaan ohjeita tai pelin osia.

Seuraavassa on pelit (11 kpl) ja pelien pistelaskuun tarkoitettu sovellus (KeepScore) jotka on jo valotettu viikon valoina.

Jo valotettuja vapaita pelejä Julkaistut peliaiheiset Viikon Valot  

Julkaistu	Pelin nimi	Valonumero
Viikko 12 2011	UFO:AI	#12
Viikko 26 2011	Frozen Bubble	#26
Viikko 35 2011	Freeciv	#35
Viikko37 2011	Torcs	#37
Viikko 41 2011	SuperTuxKart	#41
Viikko 42 2011	X-Moto	#42
2x06 2012	The Battle for Wesnoth	#58
2x10 2012	Blobwars	#62
2x34 2012	Hedgewars	#86
2x38 2012	TripleA	#90
3x14 2013	KeepScore	#118
3x28 2013	OpenArena	#132

Esiteltyjä pelejä on alustoille AmigaOS, Android, BeOS, Cygwin, FreeBSD, iOS, Java, Linux, Mac Os X, Maemo, NetBSD, OpenBSD, OpenPandora, OS/2, Solaris, S60 ja Windows.

Vapailla peleillä on samat haitat kuin muillakin peleillä, paitsi rahanmenoa kun peliohjelmasta tai pelaamisesta ei tarvitse maksaa.

Peleistä ilmiönä, eduista ja haitoista kertovia sivuja:

• Ehyt Teema "Kaikkien aikojen ensimmäinen EHYT Teema avaa digipelaamista ja rakentaa Pelisivistystä. Lehdessä mm. pohditaan vanhempien pelitietämystä ja mietitään, miksi naisille ei ole pelejä. Tietoa löytyy monipuolisesti niin pelien hyödyistä kuin haitoistakin."
• pelitaito.fi
• www.thl.fi/pelihaitat
• www.pelipaivakirja.fi Pelipäiväkirja on helppokäyttöinen maksuton sovellus, joka auttaa hahmottamaan omaa pelaamista sekä toimii tarvittaessa tukena pelitottumusten muuttamisessa.

Kun näitä vapaita pelejä nyt on selvitellyt, tuntuu niitäkin löytyvän runsaasti. Pelien puutteesta ei oikein voi puhua. Kaupalliset pelit tavataan julkaista Windowsille ja pelikonsoleille. Saman pelityypin pelejä on saatavilla vapaina ja useille eri alustoille, tai aikanaan tulee vastaavanlainen peli myös vapaana toteutuksena.

Vapaiden pelien lisäksi vapaille käyttöjärjestelmille on saatavilla myös kaupallisia pelejä. Ne ovat tietysti maksullisia, eli pitää ostaa kaupasta tai ne saa noudettua netistä vasta kun ostos on maksettu.

• UFO:AI UFO Alien Invasion taktinen tila, juuri laskeuduttu.
• Frozen Bubble
• Freeciv ja täyteen rakennettu saari.
• TORCS Taustapeilikin toimii
• SuperTuxKart aloitusruutu
• XMoto
• Battle for Wesnoth
• BlobWars
• Hedgewars
• TripleA
• KeepScore
• OpenArena

Lisätietoja

• [url]http://linux.fi/wiki/Peli[/url]
• [url]http://packages.ubuntu.com/precise/games/[/url]
• [url]http://packages.debian.org/stable/games/[/url]
• [url]http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Linux-pelit[/url]
• [url]http://www.pelipaiva.fi[/url] Kansallinen pelipäivä 4. – 10. 11. 2013
• [url]http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_games[/url]
• [url]http://www.playdeb.net/about/[/url]
• [url]http://www.meku.fi/pelipaiva/[/url]
• [url]http://www.desura.com/about[/url] Desura

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Kuvat vanhoista valotuksista

Born to frag: Tipatan Chennavasin - - http://www.linuxtoday.com/infrastructure/2000032102504PS

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x46 BirdFont - Viikon VALO #150
10 November 2013, 4:24 pm

Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien) suunnitteluun.

Birdfontilla onnistuu oman kirjasintyypin tekeminen suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen, numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit piirretään suljetuilla bezier-käyrillä, jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.

Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.

Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina tiedostoina esimerkiksi Inkscapesta. Ohjelman "export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.

Birdfont tukee myös kirjasintyyppien välistystä (kerning), eli eri kirjasimien välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi 'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia menevän hieman ristiin.

Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla:

• Lähdekoodipakettina, jonka lisenssinä on GPL (ja muutama kääntämiseen tarvittava tiedosto MIT-lisenssillä)
• Freewareksi sanotut ilmaiset binäärimuotoiset ajettavat versiot, joilla saa tehdä SIL-Open Font Lisenssin mukaan lisensoituja kirjasintyyppejä
• Maksullinen versio kaupallisten fonttien tekemiseen

Käytännössä asetetuilla rajoituksilla on vaikutusta lähinnä Windows-alustalle, sillä muihin tuettuihin järjestelmiin ohjelman asentaminen suoraan GPL-lisenssillä tarjotusta lähdekoodipaketista ei ole kovin vaikea seuraamalla README-tiedoston ohjeita. Testitilanteessa tosin asennusskripti kopioi käytettävät kirjastotiedostot hakemistoon /usr/lib64 toimivan /usr/lib -hakemiston sijaan ja tämä jouduttiin korjaamaan käsin. Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla myös Gitorius-lähdekoodivarastosta.

Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa helpommin myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)

Kotisivu http://birdfont.org/ Lähdekoodit: [url]https://gitorious.org/birdfont/birdfont[/url] Lisenssi GNU GPL v.3 (ja muutama käännöstyökalu MIT-lisenssillä) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD Asennus Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä. OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston ohjeita seuraamalla. Käyttöohjeet Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa on varustettu opastavalla videolla. Tutoriaali ja videot: [url]http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials[/url]  

• Vasta aloitettu BirdFont-projekti.
• Yleisnäkymä, josta näkyy kukin muokattavissa oleva merkki.
• Yksittäisen merkin muokkausta. Taustalla mallina toimiva kuva.
• Kirjasimen kerning-asetukset. Kuvassa A- ja V- merkit sekä A- ja W-merkit menevät hieman limittäin.
• Kerning-parit taulukkona.
• Esikatselutila on html-sivu, joka tallennetaan samaan hakemistoon tallennetun fonttiprojektin kanssa. Tiedostoa voi muokata tekstieditorilla sisältämään sopivampaa tekstiä.
• Kirjasintyypin kuvaus ja metatiedot.
• Ohjelmasta True Type -fonttitiedostoksi viedyn keskeneräisen kirjasintyypin tarkastelu kirjasintyyppien asennukseen tarkoitetulla ohjelmalla.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x47 Quill - Viikon VALO #151
16 November 2013, 11:42 pm

Quill on Android-alustalla toimiva, erityisesti kosketuskynällä käytettävä muistio.

Quill on tarkoitettu käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen ja piirtämiseen Android-tableteilla ja jonkinlaisella kosketuskynällä. Käyttö toki onnistuu myös sormella, mutta sormi on tyypillisesti liian paksu ja epätarkka tällaiseen käyttöön. Quillin tavoitteena on olla nopeasti käyttäjän syötteeseen reagoiva ja puhtaasti vektorigrafiikkaa käyttävä ohjelma. Hieman vanhemmalla laitteella tässäkin ohjelmassa tosin tuntuu piirron yhteydessä hieman hitautta, mutta uudemmilla laitteilla kirjoittaminen on sulavaa, kuten näkyy esittelyvideosta, jossa laitteena on Lenovon Thinkpad Tablet.

Ohjelma tukee joidenkin laitteiden mukana tulevaa aktiivista paineen tunnistavaa kynää, jolloin voidaan käyttää ohjelman "Fountain Pen"-työkalua, jolla suuremmalla painamisella tulee paksumpi ja tummempi piirrosjälki. Tällaisia laitteita ovat ainakin Lenovon ThinkPad Tablet, HTC:n Jetstream ja Flyer sekä Samsungin Galaxy Note. Muilla laitteilla täytyy tyytyä piirtojälkeen, jonka paksuus on vakio ja joka täytyy valita valikosta.

Ohjelma toimii muistikirjan tavoin ja siinä voi yhteen tiedostoon kirjoittaa ja piirtää useampia sivuja. Sivujen taustaksi voi valikosta valita erilaisia taustakuvia, joita ovat esimerkiksi muutama erilainen vaakaviivoitus, ruutupaperi, nuottiviivasto sekä tyhjä valkoinen paperi. Kullekin sivulle voi valita toisistaan riippumatta eri taustan. Ohjelmalla voi tehdä useita rinnakkaisia muistikirjoja, joiden välillä voi siirtyä helposti.

Työskentelyn edetessä ohjelma tallentaa kaiken varalta varmuuskopioita, jotta työn jälki ei mene hukkaan yllättävässäkään virhetilanteessa.  Valmiin muistikirjan voi automaattisen tallennuksen lisäksi myös viedä (export) yksi- tai useampisivuiseksi pdf-tiedostoksi taikka kunkin sivun erikseen png-kuvaksi. Muistikirjan sivuille voi merkitä erilaisia tunnisteita (tageja), joilla sivuja voi niputtaa samaan joukkoon kuuluviksi. Tunnisteita voi hyödyntää esimerkiksi vietäessä muistikirjaa pdf-tiedostoksi, jolloin vietäviksi sivuiksi voidaan valita vain tietyllä tunnisteella merkityt sivut.

Koska kaikki ohjelmalla tehty jälki on vektorigrafiikkaa, voidaan tuotosta zoomata lähemmäs tarkkuuden kärsimättä. Esimerkiksi piirrettäessä voidaan zoomata yksityiskohtaan ja piirtää se tarkasti suuremmassa näkymässä ja tämän jälkeen palata kokonaisnäkymään. Ohjelmassa on erikseen tila, jolla voi suojata näytön alareunan kämmenen kosketuksilta, jolloin piirtäessä ei tarvitse olla aivan niin varovainen. Piirtojäljen lisäksi muistikirjan sivuille voi lisätä viivaintyökalulla muokattavia suoria viivoja sekä kuvatiedostoja. Kuvat lisätään joko laitteella valmiiksi olevista tiedostoista taikka ottamalla valokuvan laitteen kameralla.

Ohjelman pariksi löytyy myös työpöytäohjelma, jolla onnistuu Quillin .quill-tiedostojen katseleminen sekä muuntaminen svg-, pdf- ja ps-tiedostoiksi.

Kotisivu http://code.google.com/p/android-quill/ https://github.com/vbraun/QuillDesktop (Työpöytäohjelma) Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma löytyy sekä Googlen Play-kaupasta että F-Droid-ohjelmavarastosta. Työpöytäapuohjelma on saatavilla Githubista. Videoita Piirtämistä Quillilla Piirrosjälkeä Quillilla Muistiinpanoja ja piirtämistä  

• Quillin piirtoalusta tyhjänä ja oletustilassa.
• Vähän käsin kirjoitettua tekstiä ja vasemman alanurkan punaisesta ikonista tuleva työkaluvalikko.
• Kuvan lisääminen tapahtuu joko olemassa olevista tiedostoista (Gallery) tai ottamalla laitteella kuvan (Photo).
• Sivulle laitettua kuvaa voi siirrellä ja sen kokoa voi muuttaa.
• Sivuille on useita vaihtoehtoisia taustakuvioita. Viivatyökalulla voi piirtää suoria viivoja, joita voi muokata myös jälkikäteen.
• Ohjelmalla on mahdollista vaikka kirjoittaa nuotteja nuottiviivastotaustakuvalle.
• Myös pelkkä piirtäminen onnistuu.
• Valmiit muistiinpanot tai piirrokset voi tallentaa png-muotoisiksi kuviksi tai myös useampisivuisiksi pdf-tiedostoiksi.
• Pdf-tiedostoksi tallennettu kolmesivuinen muistikirja avattuna Adoben readerissa.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO