Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

2x47 HandBrake - Viikon VALO #99
18 November 2012, 8:22 pm

HandBrake on avoimen lähdekoodin videomuunto-ohjelma.

HandBrake on helppokäyttöinen usealla käyttöjärjestelmällä toimiva työkalu videotiedostojen muuntamiseen muodosta ja koosta toiseen. Videon muuntaminen toiseen muotoon voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos halutaan ottaa DVD-levyllä oleva elokuva matkalle mukaan katsottavaksi mobiililaitteella, kuten tabletilla tai puhelimella. HandBrakella voidaan määritellä useampia muunnoksia valmiiksi jonoon ja laittaa ohjelman tekemään ne kerralla peräkkäin. Jo jonoon laitettuja töitä voidaan vielä muokata uudelleen ennen muunnoksen käynnistämistä.

Lähtötiedostoiksi HandBrakelle kelpaa lähes mitä tahansa yleisimmin käytettyä tiedostomuotoa oleva tiedosto. HandBrake hyödyntää videoiden lukemiseen libavformat- ja libavcodec-kirjastoja. Lisäksi HandBraken videomuunnoksen lähteeksi sopii myös DVD-levy tai Bluerayn tapainen lähde, joka ei ole kopiosuojattu.

Tulostiedostolle HandBrakella on muutama valittavissa oleva tiedostomuoto. Säilöksi tiedostolle voidaan valita joko MP4 (M4V) tai MKV (Matroska). Videomuodoiksi näihin tiedostomuotoihin voi valita jonkin seuraavista: H.264, MPEG-4, MPEG-2 tai Theora (Matroska-säilöllä) ja audiomuodoksi jonkin seuraavista vaihtoehdoista: AAC, CoreAudio AAC/HE-AAC (vain OS X), MP3, Flac, AC3, Vorbis, AC-3, DTS, DTS-HD, AAC ja MP3 pass-thru. Tiedostoon on mahdollista lisätä useampia, esimerkiksi erikielisiä, ääniraitoja.

HandBrake tukee myös tekstitysten lisäämistä luotaviin videoihin. Tekstitykset voidaan valita joko lähteenä toimivalta DVD-levyltä tai tai tuoda erillisestä SRT-muotoisesta tiedostosta. Tekstityksiä voi samaan videoon lisätä useita, eli esimerkiksi eri kieliä varten. Tekstityksen voi niin halutessaan myös "polttaa" videokuvaan, jos jostain syystä tämä on tarpeen. Videon ja äänen asetuksia voi säätää monipuolisesti tai vaihtoehtoisesti valita jonkin valmiista esiasetetuista säädöistä. Esiasetettuja säätöjä on esimerkiksi erilaisille kannettaville laitteille, kuten Android- ja iOS-laitteille, optimoituja videotiedostoja varten.

HandBrakea voidaan tarvittaessa käyttää myös komentoriviltä.

Kotisivu http://handbrake.fr/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelman asennuspaketit Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Valitettavasti Linux-jakeluista vain Ubuntulle on tarjolla valmiiksi käännetty versio ja muiden Linux-järjestelmien käyttäjät joutuvat joko kääntämään ohjelman itse tai etsimään jostain kolmannen osapuolen valmiiksi kääntämän paketin. Käyttöohjeet HandBrake-opas  

• HandBraken perusnäkymä, kun ohjelma on juuri käynnistetty
• Lähteeksi valittuna DVD-levy
• Videomuodon valinta, valittuna tallennus H.264 videomuodossa MP4-tiedostoon.
• Audioraitojen ja tallennusmuodon valinta
• Mukaan valittavat tekstitykset ja niiden asetukset
• Monipuoliset edistyneet asetukset
• Kappalemerkinnät
• Kuva-asetusten säätö
• Videon voi tallentaa myös esimerkiksi Theora-muodossa Matroska-tiedostoon.
• Valittavassa on useita valmiita erilaisille laitteille optimoituja asetuksia.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x48 Viikon VALO - Viikon VALO #100
24 November 2012, 6:06 pm

Viikon VALO on vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista ja materiaalipankeista viikoittain kertova sivusto, joka toimii samalla myös itse vapaita artikkeleita sisältävänä materiaalipankkina.

Sadanteen artikkeliinsa ehtinyt Viikon VALO on vuoden 2011 alussa perustettu sivusto, joka esittelee joka viikko jonkin Vapaan ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelman eli VALOn, vapaata materiaalia tarjoavan sivuston tai muun läheisesti näihin liittyvän asian, kuten Vapaat tiedostomuodot. Luetuimpien artikkeleiden joukossa ovat muun muassa Linux-jakeluista Ubuntu 11.04, Debian GNU/Linux ja Ubuntu 12.04 kertovat artikkelit sekä sovellusohjelmista tekstikäsittelyohjelma LibreOffice Writer, www-selain Firefox ja mediasoitin Clementine. Materiaalipankeista suosituimpia ovat olleet vapaita leikekuvia tarjoava Open Clip Art Library sekä sähköinen kirjasto Project Gutenberg. Viikon VALO -projektin pyrkimyksenä on tuoda jo tunnettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien lisäksi laajempaan tietoisuuteen myös pienempiä ja vähemmin tunnettuja sovelluksia, kuten karttaohjelmisto Marble, päiväkirjamainen sähköinen muistikirja RedNotebook sekä esitysgrafiikan tekoon tarkoitettu Sozi.

Kaikki Viikon VALO -sivustolla esiteltävät ohjelmat ja materiaalit on julkaistu jollain vapaalla lisenssillä joka takaa niiden käytön, levittämisen sekä tarvittaessa myös sovittamisen omiin tarpeisiin sopiviksi. Ohjelmistot on tyypillisesti julkaistu GNU GPL-, MIT X11- tai BSD-lisenssillä taikka jollain muulla vastaavalla vapaalla lisenssillä. Vapaiden materiaalien lisensseinä taas voivat olla esimerkiksi vapaat Creative Commons -lisenssit CC0, CC-BY ja CC-BY-SA. Osa materiaalista on myös julkaistu kokonaan tekijänoikeuksista vapaana Public Domain -materiaalina, kuten Open Clip Art Libraryn kuvat ja Project Gutenbergin sähkökirjat.

Viikon VALOn omat artikkelit on julkaistu samojen periaatteiden mukaisesti CC-BY-SA-lisenssillä, joka mahdollistaa niiden uudelleenkäytön myös muokattuina, kunhan alkuperäisen tekijän nimi (viittaus Viikon VALO -sivustoon) mainitaan ja edelleen jaettu tai muokattu artikkeli julkaistaan samalla lisenssillä. Tämä mahdollistaisi artikkelien käyttämisen pohjana esimerkiksi paperilehdessä julkaistavaan avoimen lähdekoodin ohjelmista kertovaan juttusarjaan. Suurin osa Viikon VALO -sivustolla käytetyistä piirroskuvituksista on peräisin Open Clip Art Libraryn kuvavarastoista ja loput on pääosin piirretty itse. Itse piirretyt kuvat on tyypillisesti myös lisätty Open Clip Art Libraryn valikoimiin.

Sivustolla esitellään useille eri käyttöjärjestelmäalustoille saatavia ohjelmia. Mukana on myös mobiilialustoille saatavia ohjelmia, kuten K-9 Mail-sähköpostiohjelma ja sähkökirjojen lukemiseen käytettävä FBReader. Ohjelmista monet ovat Inkscape-vektoripiirto-ohjelman tapaan käytettävissä samanlaisina useilla eri käyttöjärjestelmillä.

Ohjelmien ja sivustojen lisäksi Viikon VALO on esitellyt Lukuvaloksi nimetyssä osiossaan vapaita sähkö- ja äänikirjoja, jotka on poimittu Project Gutenbergin valikoimista.

Viikon VALO -projekti on toiminut jonkin verran yhteistyössä myös muiden vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia edistävien suomalaisten hankkeiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa VALO-CD-projektin levyillä jaettavista ohjelmista on esitelty Viikon VALOina ja toisaalta VALO-CD-levyllä olevat ohjelmien esittelyt ovat saaneet tekstejä Viikon VALO -sivustolta. Toinen yhteistyötä tehnyt hanke on Linux.fi-wiki, jonka artikkeleista esimerkiksi FBReader on saanut vaikutteita Viikon VALO -sivustolta.

Viikon VALO -sivuston ja -projektin takana on Linux-Aktivaattori ry, jonka tavoitteena on edistää vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien tietoteknisten järjestelmien käyttöä ja edistää niiden ideologiaa Suomessa. Esittelyitä ovat kirjoittaneet pääasiassa yhdistyksen aktiivit, mutta heidän lisäkseen myös muutama yhdistyksen ulkopuolinen kirjoittaja on osallistunut niiden tekemiseen. Esimerkiksi osa VALO-CD:llä olevien ohjelmien esittelyistä on VALO-CD-aktiivien kirjoittamia.

Viikon VALO -projektiin on mahdollista ottaa osaa kirjoittamalla itse esittelyitä, ehdottamalla esiteltäviä ohjelmistoja tai sivustoja sekä ihan vain levittämällä linkkejä esittelyihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Esiteltäviä aiheita ja kirjoittajaksi tarjoutumisia saa lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@viikonvalo.fi. Jos taas olet kiinnostunut hyödyntämään Viikon VALO -artikkeleita esimerkiksi edustamassasi lehdessä tai käyttämään niitä jollain muulla tavalla, voit tehdä sen suoraan CC-BY-SA-lisenssiehtojen mukaisesti, tai ottamalla yhteyttä meihin ja pyytämällä yhteistyötä.

Kotisivu http://viikonvalo.fi Kysymyksiä ja vastauksia http://viikonvalo.fi/vastaukset Yhteistiedot info@viikonvalo.fi Lisenssi CC-BY-SA  

• Viikon VALO esittelee joka viikko jonkin vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelman tai vapaata materiaalia tarjoavan palvelun.
• Suomalaisten matematiikan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden yhden viikonlopun aikana kirjoittama CC-BY-lisenssillä julkaistu Vapaa matikka 1 on esimerkki vapaasta materiaalista.
• Kustakin esiteltävästä aiheesta on katseltavissa joukko kuvakaappauksia.
• Myös materiaalipankeista on kuvakaappauksia tai esimerkkimateriaaleja.
• Lukuvalo esittelee vapaita sähkö- ja äänikirjoja.
• Viikon VALOa voi mainostaa laittamalla omalle web-sivulleen Viikon VALO -sivustolle linkittävän bannerin, joita löytyy erikokoisina.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x49 jQuery - Viikon VALO #101
2 December 2012, 9:00 pm

jQuery on pieni ja kätevä kirjasto Javascript-sovellusten kirjoittamiseen.

Yksi suosituimmista Javascript-kirjastoista on jQuery, joka helpottaa huomattavasti Javascript-ohjelmien kirjoittamista. jQuery helpottaa erityisesti html-sivun sisällön manipulointia. Sen keskeisenä ideana on, että html-dokumentin sisällöstä muodostuvan solmuja, html-elementtejä, voi valita css-tyylikielen valitsimia muistuttavista valitsimista muodostettavilla hakulausekkeilla. Hakulausekkeilla löytyneiden elementtien joukolle voidaan sitten suorittaa erilaisia toimintoja ja manipulaatioita. Esimerkiksi kaikkien dokumentista löytyvien linkkien piilottaminen tapahtuu komennolla jQuery('a').hide(). Toinen jQueryn kantava idea on mahdollisuus elementtijoukolle suoritettavien toimintojen ketjuttamiseen. Esimerkiksi edellisellä komennolla piilotetut linkit voidaan näyttää ja niille voidaan samalla lisätä luokka "linkki" komennolla: jQuery('a').show().addClass('linkki'). Elementeille voidaan suorittaa myös erilaisia animoituja efektejä, kuten näyttäminen ja piilottaminen häivytysefektillä tai ylhäältä alas "rullaamalla".

Html-sisällön manipuloinnin lisäksi jQuery sisältää useita muita toimintoja, jotka helpottavat Javascript-ohjelmien tekoa. Näitä ovat esimerkiksi ajax-kutsujen tekemiseen tarkoitetut funktiot, html-elementteihin liitettävien tapahtumakäsittelijöiden lisäämiseen ja poistoon käytettävät funktiot sekä erilaiset tietorakenteiden käsittelyyn käytettävät apufunktiot, kuten jQuery.extend(), jQuery.map() ja jQuery.merge().

Yhtenä jQuery-kirjaston käytön etuna voidaan mainita selainriippumaton ohjelmointi. Vaikka yleisimmät www-selaimet ovat alkaneet kunnioittaa entistä enemmän standardeja, toimivat varsinkin niiden vanhempien versioiden Javascript-toteutukset silti joissain tilanteissa hieman eri tavoin. jQuery pyrkii piilottamaan näitä eroja ohjelmoijalta, jolloin ohjelmoijan ei tarvitse kaikissa tilanteissa ottaa erikseen huomioon poikkeavasti toimivia selaimia.

jQuery on toteutettu helposti laajennettavaksi ja sille onkin toteutettu lukuisa joukko lisäosia, plugineja. Luultavasti kuuluisin jQuery-lisäosa on käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu jQuery-ui, joka sisältää joukon käyttöliittymäelementtejä (nappulat, dialogi-ikkunat, välilehdet, liukusäätimet, raahattavat elementit, jne.), jotka ovat käytettävissä helposti jQueryn filosofian mukaisesti. jQuery-lisäosina on toteutettu muun muassa suuri joukko erilaisia web-sivulle laitettavia kuvagalleriasovelluksia. Myös Viikon VALO -sivuston kuvakaappausten näyttämiseen tehty galleria on toteutettu jQuery-lisäosana.

Html5-pohjaisten mobiilisovellusten rakentamiseen on mahdollista käyttää myös jQuery-pohjaista jQuery Mobile -kirjastoa. Kirjasto sisältää valmiit välineet mobiililaitteisiin optimoitujen valikoiden, nappuloiden, liukusäätimien sekä muiden elementtien luomiseen.

Kotisivu http://jquery.com/ Lisenssi MIT Toimii seuraavilla alustoilla Selaimet Asennus Javascript-tiedosto on ladattavissa jQuery-projektin kotisivuilta. Sitä on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Googlen tarjoamana palveluna. Kuvagallerialisäosia http://inspirationfeed.com/resources/tools/top-15-handy-jquery-image-gallery-plugins/ http://slodive.com/web-development/jquery-gallery/ http://ibrandstudio.com/inspiration/30-best-jquery-image-gallery-plugins-portfolio-website  

• Esimerkki jQueryn käytöstä html-sivun sisällön muokkaamiseen.
• Esimerkki häivytysefektin lisäämisestä click-tapahtuman yhteyteen.
• Esimerkki toimintojen lisäämisestä mousemove-tapahtumaan.
• Päivämäärävalitsin jQuery-ui-kirjastolla.
• jQuery-ui-kirjastolla toteutettu dialogi-ikkuna.
• jQuery-ui:n liukusäätimiä.
• jQuery Mobilen liukusäätimiä.
• jQuery Mobilen listaelementti esikatselukuvilla.
• jQuery Mobile ja kokoontaittuvat alilistat.
• jQuery Mobile ja dialogi-ikkuna.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x50 Subversion - Viikon VALO #102
9 December 2012, 1:42 pm

Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa ohjelmistoprojekteissa.

Versionhallinnalla hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota. Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja halutaan nähdä mitä on muuttunut.

Ohjelmistoprojektien lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii, jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan deltan, eli kahden peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään muodostamaan tiedoston haluttu versio.

Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on Subversion. Subversion kehitettiin alun perin CVS:n korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli hyvä. Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä: Comparison_of_revision_control_software.

Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on Git. Toisin kuin Subversion, Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä pikakurssissa näytetään miten sama asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.

Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio kuvassa SVN Työnkulkukaavio.

Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja oma työkopio ovat synkronissa.

Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio  halutaan myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat versiota julkaistaessa.

 $ svn copy http ://svn.example.com/repos/calc/trunk \ http ://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \ -m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project." Committed revision 902. 

Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa. Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin limitetään muutos päähaaraan (svn merge).

Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone tuhoutuisi kokonaan.

Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20. lokakuuta vuonna 2000. Hieman historiaa Subversionista.  Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012, varsin tuore siis. Kehitys jatkuu.

Kotisivu http://subversion.apache.org Lisenssi Apache License, versio 2.0. Toimii seuraavilla alustoilla Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille muillekin käyttöjärjestelmille. Asennus Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia subversion-ohjelmia.  Käyttöohjeet Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana kirjana, joka on julkaistu samalla ASL käyttöoikeudella kuin ohjelmakin Youtubessa on viiden minuutin video Subversionin olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta  

• Työn kulku käsiteltäessä versioituja tiedostoja
• TortoiseSVN Windows XP:ssä, muokattu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
• TortoiseSVN Windows XP:ssä. Näytä isoina kuvakkeina. Muutettu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
• TortoiseSVN Windows XP:ssä. Hiiren oikealla painikkeella saa toiminnot näkyviin.
• Subversion komentorivillä Linuxissa.

Teksti: Taleman

kuvat: Taleman, Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x51 WordPress - Viikon VALO #103
16 December 2012, 1:24 pm

WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen.

WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.

Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa. Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen noin puolen vuoden välein.

Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä, yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.

WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia. Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen kymmenientuhansien joukosta helpottuu.

Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot ovat rajallisempia.

Kotisivu https://fi.wordpress.org/ Lisenssi GNU GPL v2 Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows Asennus Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden klikkauksen asennus.  

• Nettiselaimella avattu WordPressin ohjausnäkymä. Ohjausnäkymässä näkee esimerkiksi uusimmat päivitykset ja käyttäjien kommentit.
• Uudet artikkelit eli blogiviestit kirjoitetaan WordPressin omalla graafisella editorilla. Halutessaan tekstitilassa voi kirjoittaa itse html-muotoilua.
• Artikkeleihin saa lisättyä kuvia, ääntä ja musiikkia käyttämällä mediakirjastoa.
• Kirjoitettua sisältöä ja sen näkyvyyttä voi muokata helposti jälkikäteen.
• Kommentit voi hyväksyä suoraan tai ne voidaan laittaa odottamaan hyväksyntää.
• WordPressiin on saatavilla lukuisia teemoja, joiden kokeileminen on yksinkertaista.
• Jos WordPressin asetukset tuntuvat liian rajoitetuilta, voi toimintoja laajentaa lisäosilla.
• WordPressin oletusteemalla luotu nettisivu.

Teksti: Mikko Harhanen

Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x52 Tieteen termipankki - Viikon VALO #104
23 December 2012, 12:05 am

Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisessa termipankissa.

Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä. Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat. Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.

Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.

Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa. Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee milloin tahansa.

Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri muodoissa.

Kotisivu http://tieteentermipankki.fi Lisenssi CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkoselaimet Kohderyhmä Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät  

• Termipankin etusivu
• Kuvitettu käsitesivu Termipankissa

Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x01 Avoin Oppikirja.fi - Viikon VALO #105
29 December 2012, 11:01 pm

Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.

Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.

Kirjoista Vapaa matikka 1 ja Vapaa matikka 2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja niiden raakamateriaali julkaistiin Github-palvelussa vapaasti saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti. Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan. Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa Oppikirjamaratonissa.

Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla, muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.

Kotisivu http://avoinoppikirja.fi/ Lisenssit CC-BY ja CC-BY-SA  

• Avoin Oppikirja.fi -sivusto
• Vapaa matikka 2
• Vapaa matematiikka, yläkoulun kirjasarja
• Ohjelmointia Scratchin kanssa. Ohjelmoinnin alkeita alakoululaisille ja heidän opettajilleen.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x02 Trelby - Viikon VALO #106
5 January 2013, 9:42 pm

Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.

Trelby on elokuva- ja näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö, roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja sarkainnäppäimillä.  Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä. Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta jo käytetyistä nimistä.

Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä, jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi "Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista käytössä olevaksi nimeksi.

Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston, erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen julkisuuteen.

Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa: muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain (.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.

Kotisivu http://www.trelby.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken) Asennus Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille (.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta. Käyttöohje Trelby-käsikirja  

• Kohtauksia ja niiden paikkoja sekä kohtauksen tapahtumia.
• Kapteenin ja Jasonin välistä dialogia.
• Tekstielementin tyypin voi valita hiiren kakkosnapin takaa avautuvasta valikosta.
• Yleisraportti käsikirjoituksesta.
• Raportti käsikirjoituksesta paikkojen mukaan.
• Raportti roolihahmoittain.
• Egyptiläisiä ja norjalaisia nimiä nimitietokannasta.
• Samassa paikassa tapahtuvia kohtauksia voidaan niputtaa, jolloin ohjelma osaa käsitellä niitä yhtenä paikkana.
• Automaattinen täydennys ehdottaa roolihenkilön nimeä.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x03 VDR - Viikon VALO #107
13 January 2013, 10:26 pm

VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä tallentavan digiboxin.

Tallentava digiboxi on pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä. VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.

Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä, jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.

Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun muassa säännöllisiä lausekkeita.

Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on myös mahdollista katsoa VLC-mediasoittimella tv-lähetyksiä suorana samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.

Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä tallennuksia.

VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla varustettuja DVD-levyjä.

Kotisivu [url]http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page[/url]  Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.  

• Kanavan nykyinen ja seuraava ohjelma. Skininä "Soppalusikka".
• Nykyisen kanavan ohjelmisto. Skininä "Soppalusikka".
• Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat eri kanavilla.
• VDR:n valikko
• Hakuajastimen muokkaus
• Tallennettuja ohjelmia
• Elokuvan toisto. Elokuvasta on leikattu pois mainoskatkot.
• Kuvaruutunäytön asetusvalikko. Skininä "ST:TNG konsoli", eli Star Trek: The Next Generation -sarjan tietokonekonsolia muistuttava ulkoasu.
• AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa.
• AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa.
• AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat.
• AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Luetteloa tallennuksista.
• AndroVDR Android-tabletissa.
• AndroVDR Android-tabletissa. Parhaillaan meneillään olevia ohjelmia.
• VDR-Live -selainkäyttöliittymä.
• Hakuajastimen muokkaus VDR-Live -selainkäyttöliittymässä.
• Tallenneluettelo VDR-livessä.
• Tv-ohjelman katsomista web-käyttöliittymän kautta selaimeen upotetulla VLC-mediasoitin-pluginilla.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x04 Avoin Elämä - Viikon VALO #108
19 January 2013, 11:49 pm

"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä taustoista.

Avoin Elämä -kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös ostaa painettuna. Kirja valottaa avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"

"Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita? Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista tarinaa." – kirjan takakansi

Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan tyhjää projektia.

Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa. Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai WebKit-selainmoottoriin.

Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative Commons -lisenssit, jotka sopivat ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti. Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen näytöltä lukeminen.

Kotisivu http://avoinelama.fi/ http://openlife.cc/ (englanniksi) Lisenssi Public domain (tekstit pois lukien epilogi) CC-BY-SA (kannen kuva) Kirjan ostaminen Kirjan kotisivuilta BookPlus  

• Kirjan sisällysluettelo
• Kirjan kotisivu

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x05 UNetbootin - Viikon VALO #109
26 January 2013, 10:56 pm

UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.

Useimpia Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa, joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai muulle tallennusmedialle.

UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta sopivan jakelun nimen (esimerkiksi Debianin), ja ohjelma hakee oikean levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat, kunhan niiden levykuva haetaan itse.

CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu vain tietyille GNU/Linux-jakeluille (Ubuntulle ja joillekin sen johdannaisille).

Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille. Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä, jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi käyttää tikkujen tekemiseen.

Kotisivu http://unetbootin.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta. Käyttöohjeet Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin wiki-sivustolta.  

• UNetbootinin päävalikko on pelkistetty.
• Valikkoon on listattu joukko jakeluja, jotka UNetbootin lataa ja asentaa tikulle automaattisesti.
• Hyväksymisen jälkeen Unetbootin ilmoittaa asennuksen etenemisestä.
• Jakelun siirtäminen on valmista.

Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x06 GitHub - Viikon VALO #110
3 February 2013, 8:09 pm

GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.

GitHub on Linus Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä. GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen mukaan. Tällä hetkellä suosituin kieli on JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell, PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.

Git on versionhallinta, kuten Subversion, mutta se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa committeina, eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja, mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä. Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta projektista on Oppikirjamaraton ja sen Vapaa matikka -kirjasarja.

GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa käyttäjä pystyy forkkaamaan minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää, ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.

GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla käytetyn galleriaohjelman gh-pages-haarasta muodostuva demo-sivu.

GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin alkuperäiseen projektiin.

Kotisivu https://github.com/ Käyttöohjeet Ohjeita GitHubin käyttöönottoon  

• GitHubin käytön aloitus askel askeleelta. 1) Git käyttövalmiiksi 2) Luodaan repository 3) Forkataan muiden projekteja 4) Sosiaalinen verkosto
• Oppikirjamaratonin Avoin matikka 1 -kirjan raakamateriaali GitHubissa.
• Yksittäisen lähdekooditiedoston sisältöä. (Opinsys / Walma)
• Viimeisimmät ohjelmaan tehdyt commitit.
• Commitissa tehtyjen muutosten tarkastelu. Lisätyt rivit vihreällä, poistetut punaisella.
• Muutoksia voi kommentoida rivi kerrallaan.
• Muiden kuin alkuperäisen tekijän lähettämiä muutosehdotuksia, "pull requesteja".
• Committien määrät viikonpäivän ja kellonajan suhteen graafisesti esitettynä.
• Projektille tehtyjä huomioita, eli "issueita". Ohjelmointivirheitä, ominaisuustoiveita jne.
• Projektin dokumentointiin käytettävä wiki.
• Projektin demoamista varten voidaan käyttää "gh-pages"-haaran pohjalta luotavaa sivustoa.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x21 HTTPS Everywhere - Viikon VALO #125
19 May 2013, 12:10 pm

HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.

HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa. Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl. man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai muuten epäluotettavaa verkkoa.

Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta (Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren Firefox-lisäosassa.

HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.

Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa, käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois käytöstä.

Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia tuhansia. Säännöllisiä lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.

On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.

Kotisivu https://www.eff.org/https-everywhere Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Firefox, Chrome Asennus Lisäosan voi ladata EFFin kotisivuilta tai Chrome Web Storesta  

• FSFE.org-säännön vihreä teksti kertoo, että sääntö on käytössä. Suluissa oleva "partial" tarkoittaa, että sivuston kaikkea sisältöä ei voida salata.
• Chromessa HTTPS Everywheren toiminnot ovat rajalliset: lisäasetuksia tai SSL Observatorya ei ole.
• Vaikka Viikonvalo.fi ei tue HTTPS-yhteyttä, HTTPS Everywhere osaa suojata sivun ulkopuolelta tulevat yhteydet.
• Lisäosan Firefox-versiossa sääntölistaa voidaan tutkia ja muokata.
• Oikealla napsautuksella on mahdollista tutkia säännön rakennetta.
• HTTPS Everywheren XML-muotoinen sääntö sisältää säännöllisiä lausekkeita, jolla osoite muutetaan HTTPS-muotoiseksi.
• Firefox-lisäosan SSL Observatory, joka tarkkailee varmenteiden aitoutta.

Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x22 Meld - Viikon VALO #126
26 May 2013, 11:38 am

Meld on visuaalinen työkalu tekstitiedostojen vertailuun rinnakkain.

Perinteisesti tekstitiedostojen eroja on vertailtu komentoriviohjelmalla nimeltä diff. Meld tekee vastaavan vertailun sekä paljon muuta. Meld on ikkunoitu graafinen ohjelma, joka näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee eroavat kohdat selkeästi ja havainnollisesti. Tiedostojen vertailu tapahtuu riveittäin siten, että eroavat rivit merkitään sinisellä värillä ja toisiaan vastaavat muuttuneet lohkot kytketään selkeästi graafisesti yhteen. Lisäksi muuttuneiden rivien sisällä eroavat merkit korostetaan, joten muuttuneet kohdat on hyvin helppoa paikantaa. Poistetut tai lisätyt rivit, eli rivit, jotka esiintyvät vain jommassakummassa tiedostossa, merkitään puolestaan vihreällä värillä.

Kun vertailtavia tiedostoja selataan ylös ja alas, Meld selaa niitä molempia yhtä aikaa rinnakkain niin, että tiedostojen toisiaan vastaavat kohdat ovat samaan aikaan esillä. Tiedostojen vierityspalkkien rinnalla on myös näkyvissä tiedostojen yleisnäkymä, jossa näkyvät muuttuneet kohdat sinisellä ja vihreällä värillä merkattuina. Tätä ominaisuutta hyödyntämällä eroavaisuuksien paikantaminen on helppoa pitkästäkin tiedostosta. Meld mahdollistaa myös kolmen tekstitiedoston yhtäaikaisen vertailun. Kolmenkeskeisessä vertailussa vertaillaan käytännössä rinnakkain olevia tiedostoja pareittain, eli vasemmanpuoleista ja keskimmäistä keskenään sekä keskimmäistä ja oikeanpuolimmaista keskenään.

Pelkkien vertailujen lisäksi Meldillä on mahdollista tehdä muokkauksia. Tiedostoihin voi kirjoittaa suoraan tekstiä tekstieditorin tapaan taikka tuoda muutoksia vertailtavasta tiedostosta. Kunkin värillä merkityn eroavan lohkon kohdalla on pieni nuolikuvake, jolla kyseisen version voi kopioida vertailtavaan tiedostoon vastaavan lohkon tilalle. Jos näppäimistöltä pidetään control-näppäintä pohjassa, vaihtuvat nuolikuvakkeet kahdeksi nuoleksi, joista toinen osoittaa ylä- ja toinen alaviistoon. Näitä painamalla valittu lohko voidaan kopioida vastinlohkon edelle tai jälkeen ylikirjoittamatta aikaisempaa vaihtoehtoa. Samat tuontitoiminnot löytyvät myös valikon kautta. Muokatun tiedoston voi tallentaa haluamallaan nimellä.

Meldin asetuksilla voi jonkin verran vaikuttaa näkymän ulkoasuun. Valittavissa ovat käytetyn kirjasimen lisäksi esimerkiksi tekstin rivittäminen, rivinumerot sekä syntaksin korostaminen väreillä tiedostossa käytetyn kielen mukaan.

Ohjelmalla voi vertailla yksittäisten tiedostojen lisäksi myös hakemistoja ja versionhallinnassa olevia tiedostoja. Hakemistojen vertailussa Meld näyttää molempien hakemistojen tiedostoluettelon johon on merkitty puuttuvat, eroavat ja yhtenevät tiedostot eri tavoin. Luettelosta voi valita eroavat tekstitiedostot vertailtaviksi. Versionhallinnoista Meldin tukemia ovat muun muassa Git, Bazaar, Mercurial ja Subversion. Meld sisältää rajoitetun joukon versionhallinnan toimintoja. Se osaa näyttää työhakemiston sisällön ja tiedostojen tilan, esimerkiksi onko tiedosto mukana versionhallinnassa ja onko se muuttunut viimeisimmän commitin jälkeen. Muuttuneen tiedoston valitsemalla pääsee vertaamaan nykyistä työversiota viimeisimpään versionhallintaan lähetettyyn versioon, jolloin voi tarkastella viimeisimmässä työskentelyrupeamassa tehtyjä muutoksia. Meld kykenee myös suorittamaan joitakin yleisimmin käytettyjä versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove ja delete.

Meldin suomenkielinen käännös on vielä melko puolitiessään. Siitä on vain noin 29 prosenttia käännetty. Muita vastaavia avoimen lähdekoodin työkaluja tekstitiedostojen visuaaliseen vertailuun ovat muun muassa Kdiff3, Kompare ja Diffuse. Wikipediasta löytyy vertailutaulukko useammasta vertailutyökalusta.

Kotisivu http://meldmerge.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows,  FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivuilta. Ohjelma on asennettavissa myös Mac OS X:lle ja Windowsille, mutta näille ei ole varsinaista asennusohjelmaa. Mac OS X:ään asennuksen voi tehdä MacPorts- tai Fink-ohjelmistoilla ja ohjeet Meldin asentamiseen Windowsiin löytyvät Gnome-projektin sivuilta.  

• Meld näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee toisiaan vastaavista kohdista muuttuneet rivit sinisellä värillä. Muuttuneet kohdat on yhdistetty toisiinsa niin, että on helppo nähdä vastinkohdat. Lisäksi muuttuneen rivin sisällä korostetaan punaisella värillä muuttuneet merkit. Tiedostojen vieritys vierittää molempia tekstejä rinnakkain. Vierityspalkkien vieressä on nähtävillä muuttuneet kohdat koko tiedoston matkalla.
• Lisätyt tai poistetut rivit korostetaan vihreällä värillä ja niistäkin näkee selkeästi, mistä välistä teksti on poistettu tai mihin väliin se on lisätty. Tekstejä on helppo limittää tiedostosta toiseen painamalla nuolikuvaketta. Oletuksena tämä korvaa vastintekstin toisesta tiedostosta.
• Tekstiä on mahdollista tuoda tiedostosta toiseen myös vastintekstin edelle tai jälkeen pitämällä control-näppäintä pohjassa samalla kun valitaan nuolikuvakkeella, kummalle puolelle vastintekstiä teksti tuodaan. Lopputulos sisältää tällöin siis molemmat tekstit halutussa järjestyksessä.
• Oikealta puolelta on tuotu teksti vasemmalle puolella olleen tekstin alle.
• Muutosten poisto ja tuonti puolelta toiselle on tehtävissä myös valikon kautta.
• Meld voi vertailla myös kolmea tiedostoa rinnakkain. Myös hakemistojen ja versionhallintaan tallennettujen tiedostojen vertailu onnistuu.
• Kolmen tiedoston vertailussa vertaillaan vierekkäisiä tiedostoja toisiinsa.
• Meld osaa näyttää versionhallinnassa olevien tiedostojen statuksen sekä suorittaa muutamia yksinkertaisia versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove ja delete.
• Meld ymmärtää useampaa versionhallintajärjestelmää (Git, Bazaar, Mercurial, Subversion,...) ja osaa näyttää viimeisimmän commitin jälkeen tiedostoihin tapahtuneet muutokset.
• Kahden hakemiston vertailu Meldillä. Molemmissa tiedostoluetteloissa ovat lueteltuina samat tiedostonimet. Vihreällä merkityt esiintyvät vain kyseisessä hakemistossa ja vastaavasti yliviivatut eivät esiinny tarkasteltavassa hakemistossa. Tavallisella korostamattomalla mustalla näkyvät tiedostot ovat yhtenevät ja punaisella kirjoitetut ovat saman nimiset, mutta toisistaan eroavat. Tiedostoa klikkaamalla pääsee vertailemaan vastintiedostoja.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x23 Darktable - Viikon VALO #127
1 June 2013, 11:59 pm

Darktable on avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien värikorjailuun ja muuhun jälkikäsittelyyn.

Darktable on useita kuvankäsittelysuodattimia ja -efektejä tarjoava ohjelma, jota voivat käyttää sekä kokeilujaan tekevät harrastelijat että ammattilaiset, jotka jo tietävät, mitä tekevät. Darktablella voi käsitellä sekä useiden kameroiden tarjoamia jpeg-kuvia että monien parempien kameroiden tuottamia mahdollisimman vähän prosessoituja erilaisissa RAW-muodoissa olevia kuvia. Darktablen nimi on ilmeisesti yhdistelmä sanoista lighttable (valopöytä, jota käytetään filminegatiivien tarkasteluun) ja darkroom (pimiö, jossa tapahtuu paperikuvien kehittäminen negatiiveista). Toimintatarkoitukseltaan Darktable vastaa lähinnä Adoben Photoshop Lightroom -ohjelmaa.

Darktablen käyttöliittymä on tummanpuhuva, jotta se häiritsee mahdollisimman vähän itse kuvan tarkastelua. Se koostuu neljästä eri työtilasta: lighttable, darkroom, tethering ja map. Lighttable-työtilaan voidaan tuoda filmirulliksi kutsuttuja kuvakokoelmia esimerkiksi tiedostohakemistosta taikka suoraan digikamerasta, luokitella ja arvioida  niitä sekä valita yksittäisiä kuvia muokattavaksi darkroom-työtilaan. Lightroom vastaa siis perinteistä valopöytää, jolla voidaan tarkastella fyysisiä filminegatiiveja ja valikoida kehitettäviä kuvia. Darkroom puolestaan on digitaalinen vastine perinteiselle pimiölle, jossa valokuvaaja voi tehdä viimeiset hienosäädöt kuviinsa kehittäessään ne paperikuviksi. Darkroom-tilassa käyttäjä voi oikean reunan paneelista valita käyttöön erilaisia kuvaan vaikuttavia efektejä ja suodattimia. Tarjolla olevia työkaluja ovat värikorjaus, valotusarvot, kontrasti, valoisuus, kierto ja rajaus, vinjetointi sekä lukuisia muita suodattimia. Kaikki käyttöön otetut efektit kerätään ikkunan vasemmassa reunassa näkyväksi historialuetteloksi, josta on mahdollista millä hetkellä tahansa tarkastella mitä tahansa vaihetta. Huomattavaa Darktablen käytössä on, että se ei tee muutoksia alkuperäiseen kuvaan vaan kaikki valitut muokkaukset ja efektit kerätään erilliseen tekstimuotoiseen xmp-tiedostoon. Tämä tiedosto sisältää siis vain tiedot kuvalle tehtävistä muokkauksista, jotka Darktable näyttää näytöllä kuvaan sovellettuina. Itse muokkauksen aikana ei tarvitse tehdä tallennuksia, sillä ohjelma tallentaa automaattisesti kaikki tehdyt muokkaukset. Vasta, kun kaikki tarvittavat muokkaukset ovat valmiit, voidaan alkuperäisestä kuvasta export-toiminnolla tuottaa lopullinen kuvatiedosto. Samasta alkuperäisestä tiedostosta voidaan tehdä useita erilaisia muokattuja versioita, jotka näkyvät lighttable-tilassa erillisinä kuvina tai yhdeksi esikatselukuvaksi ryhmiteltynä. Kuvalle tehty muokkaushistoria on mahdollista myös tallentaa nimettynä Darktable-tyylinä, jota on mahdollista käyttää myöhemmin muiden kuvien käsittelyyn samoja muokkauksia ja asetuksia käyttäen.

Darktablen kolmas työtila, eli tethering-tila, on tila jossa voidaan käyttää tietokoneen usb-porttiin liitettyä digikameraa suoraan tietokoneelta käsin. Erityisesti monia järjestelmäkameroita on mahdollista käyttää tähän tapaan. Kameran merkistä ja mallista riippuen voi olla mahdollista katsella suoraa live-kuvaa kamerasta taikka ottaa vain still-kuvia, jotka latautuvat suoraan Darktablen filmirullalle käsiteltäviksi. Tätä esittelyä varten kokeiltu Nikon D3100 ei valitettavasti tukenut live-kuvaa, mutta kameran laukaiseminen ja joidenkin kuvausasetusten asettaminen tietokoneelta käsin onnistui hyvin.

Neljäs työtila näyttää OpenStreetMapia käyttävän kartan, johon ikkunan alareunan paneelissa näkyvän filmirullan kuvia voi hiirellä raahata ja näin merkitä kuville niiden kuvauspaikan.

Kun muokkaukset ovat valmiit, tapahtuu muokattujen kuvien vieminen erillisiksi kuvatiedostoiksi lighttable-tilan export-toiminnolla, jolla kuva voidaan tiedostoon tallentamisen lisäksi esimerkiksi viedä Flickr-, Picasa- tai Facebook-palveluun tai lähettää sähköpostina. Export-toiminto antaa lisäksi valita muun muassa kuvan tiedostomuodon, jpeg:in tapauksessa pakkauslaadun sekä maksimikoon. Tiedostoon tallennettaessa kuvien tiedostonimille ja polulle voidaan antaa halutun muotoinen malli käyttäen muutamaa tarjolla olevaa muuttujaa, kuten $(ROLL_NAME), $(FILE_NAME), $(FILE_FOLDER), $(YEAR) ja $(STARS). Näin useampia kuvia kerralla vietäessä saadaan niille annettua helposti järkevät nimet ja tallennuskansiot.

Kotisivu http://www.darktable.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X Asennus Usealle Linux-jakelulle Darktable löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osalle jakeluista löytyvät uudemmat paketit ohjelman kotisivujen ohjeiden avulla. Linkki Mac OS X:lle tarkoitettuun asennuspakettiin löytyy ohjelman kotisivulta. Ohjelmasta ei ole versiota Windows-käyttöjärjestelmille, mutta Windows-käyttäjät voivat ladata itselleen Ubuntu-live-levyn, joka sisältää Darktablen ja käyttää ohjelmaa tältä live-levyltä käsin. Käyttöohjeet Darktablen ohjekirja Resources-sivulla on muun muassa joukko screencast-videoita, jotka opastavat Darktablen peruskäytössä. Osa videoista esittelee hieman vanhempia versioita ja jotkut yksityiskohdat ovat hiukan muuttuneet videoiden teon jälkeen, mutta periaate on niistä silti opittavissa. Käyttäjien jakamia Darktable-tyylejä.  

• Avataan hakemiston sisältö uudeksi filmirullaksi Darktableen.
• Filmirulla lighttablella, eli valopöydällä, tiedostoselainnäkymässä.
• Yksittäinen kuva käsiteltävänä darkroom-näkymässä. Kuvaan tehty muun muassa värikorjausta ja valotuksen säätöä. Vasemmassa palkissa näkyy lisättyjen efektien historia, oikealla käytettävät efektityökalut.
• Map-näkymässä filmirullan kuvia voi raahata ikkunan alareunasta OpenStreetMap-kartalle.
• Vinjetointityökalu, jolla kuvan reunoja on tummennettu. Ikkunan vasemman reunan palkissa näkyvät kuvan exif-tiedot, mukaan lukien kameran malli ja kuvausasetukset.
• Kuvaan lisätty kehystä framing-työkalulla. Oikean palkin alareunassa näkyy "More modules"-valikko, josta voi valita ja piilottaa lisämoduleja.
• Lighttable-tilassa kuville voi lisätä värikoodeja, joita voi käyttää kuvien luokitteluun tai ryhmittelyyn. Kuvia voi myös arvioida antamalla niille tähtiä. Valitusta kuvasta voi luoda duplikaatin, joka ei siis luo uutta kuvatiedostoa vaan erillisen kokonaisuuden muokkauksia samalle kuvalle.
• Kuvalle tehdyn muokkaushistorian voi tallentaa nimettynä tyylinä, jota voi myöhemmin soveltaa muihin kuviin kokonaisuutena.
• Sama tyyli sovellettuna toiseen kuvaan.
• Lighttable-näkymässä kuvalistaa voi suodattaa esimerkiksi niille annettujen tähtien mukaan. Tässä näytetään kaikki vähintään kolme tähteä saaneet kuvat.
• Koska muokkaukset eivät muuta alkuperäisiä kuvia, pitää muokatut kuvat viedä erikseen export-toiminnolla kuvatiedostoiksi. Tiedostonimissä ja polussa voi käyttää joukkoa erilaisia muuttujia, kuten $(FILE_FOLDER) ja $(FILE_NAME). Export voidaan tehdä myös suoraan esimerkiksi Flickr-, Picasa- tai Facebook-palveluun.
• Filmirulla voidaan tuoda tiedostohakemiston lisäksi myös esimerkiksi kamerasta, jolloin tiedostot tallennetaan halutun muotoiseen hakemistoon, halutun muotoisilla tiedostonimillä.
• Kamerasta tuotavien kuvien ja filmirullan nimen valinta.
• Kamerasta tuodut kuvat.
• Ohjelman tethering-tila, jossa tietokoneeseen liitettyä digikameraa voidaan ohjata tietokoneelta käsin. Osa kameroista tukee myös live-kuvan näyttämistä Darktablessa.
• Muokkaamaton kuva.
• Muokattu versio kuvasta.
• Muokkaamaton kuva.
• Muokattu versio kuvasta.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x24 Semantik - Viikon VALO #128
9 June 2013, 2:38 pm

Semantik on vapaa ohjelma käsitekarttojen, eli mind mapien tekemiseen.

Semantik on helppo työkalu, jolla voi tehdä visuaalisia käsitekarttoja, jotka helpottavat asioiden, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden jäsentämistä. Ohjelmassa voi luoda toisiinsa puumaisia hierarkioita luomalla solmuja ja niiden välisiä kytkentöjä. Ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen, ideointiin, käsitteiden jäsentämiseen ja raporttien sekä esitysten tekemiseen.

Uusien solmujen luominen karttaan on helppoa ja tapahtuu kaksoisklikkaamalla piirtoaluetta. Kaksoisklikkaamalla jo olemassa olevaa solmua voi luoda sille lapsisolmun, joka on kytketty suunnatulla viivalla vanhempaansa. Jo olemassa olevien solmujen välille voi luoda hierarkiasuhteen raahaamalla hiirellä valitun solmun pluskuvakkeesta kytkennän haluttuun lapsisolmuun. Olemassa olevan kytkennän voi puolestaan poistaa kaksoisklikkaamalla sitä. Tekstin kirjoittaminen solmuun tapahtuu valitsemalla solmu aktiiviseksi ja painamalla enter-näppäintä. Tekstin muokkaaminen päätetään samoin enter-näppäimellä. Solmuille voi tekstin lisäksi määrätä erilaisia värejä sekä joukon erilaisia kuvakkeita. Kuvakkeilla voi solmuille merkitä erilaisia asioita, kuten "idea", "lounas", "raha", "puhelin" ja "aika".

Solmujen muodostaman puun voi sijoitella piirtoalueelle itse solmuja hiirellä raahaamalla taikka pyytää ohjelmaa asettelemaan solmut mahdollisimman optimaalisesti. Solmujen muodostama kokonaisuus näytetään myös ikkunan vasemman reunan lineaarisessa näkymässä puumaisena järjestettynä listana. Tässä listassa solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla. Käsitekartan voi tallentaa kuvatiedostoksi edit-valikosta löytyvällä "Export the map..."-toiminnolla.

Solmuille voi lisäksi määritellä myöskin datasisältöä, joka voi olla tekstiä, kuva, taulukko taikka kaavio. Solmun sisältämän datan tyypin voi valita valikosta, joka tulee esiin klikkaamalla solmua hiiren kakkosnapilla. Itse data syötetään ikkunan alalaidassa olevaan osioon. Esimerkiksi kaavion piirtäminen onnistuu melko vaivatta valitsemalla lisättäviä komponentteja hiiren oikean näppäimen takaa saatavasta valikosta.

Käsitekartasta voidaan automaattisesti generoida erityyppisiä diaesityksiä sekä raportteja. Vaihtoehtoina ovat html-muotoinen S5-esitys, LaTeX-tekstidokumentti, OpenDocument-tekstitiedosto ja -esitys, joita voi muokata esimerkiksi LibreOfficella, selaimella katseltava Java-sovellus, html-sivu sekä LaTeX-pohjainen Beamer-esitys. Diaesityksiin ohjelma luo automaattisesti käsitekartan solmuista joukon dioja ja niihin sisällöiksi solmuista ja alisolmuista luotuja "palluralistoja". Ohjelma pyrkii valitsemaan älykkäästi, mitkä solmut näytetään omina dioinaan ja mitkä vain luettelon kohtina. Solmut, jotka sisältävät datana kuvan, taulukon tai kaavion, saavat oman dian, jossa data näytetään. LaTeX-dokumenttiin käsitekartan solmuista luodaan otsikkorakenne ja otsikoiden alle sisällöksi tulee kunkin solmun data. Näin on mahdollista luoda Semantikilla esimerkiksi kokonainen raportti sekä sen esittelemiseen käytettävä diaesitys.

Html-muotoisen S5-diaesityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon ja esikatselun se osaa näyttää suoraan käsitekartan oikealla puolella olevassa alueessa. Esikatselun voi näyttää myös kokoruututilassa, jolloin Semantikia itseään voi käyttää myös esityksen esittämiseen. LaTeX-dokumentin sekä Beamer-esityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon LaTeX-tiedostoina, kuvina sekä ne lopulliseksi pdf-tiedostoksi kääntävänä run.sh-tiedostona. LaTeX-muotoisten tiedostojen käyttö tarvitsee luonnollisesti asennetun LaTeX-ympäristön. OpenDocument-tiedostot Semantik tallentaa myöskin pyydettyyn hakemistoon ja sieltä niitä voidaan käsitellä ja näyttää edelleen LibreOffice Writer- ja LibreOffice Impress -ohjelmilla.

Käsitekartan osille voidaan datan lisäksi määrittää myös erilaisia muuttujia avain-arvo -pareina. Koko käsitekarttaa koskevat muuttujat, kuten esityksen tai raportin otsikko, tekijätieto sekä päivämäärä, syötetään ikkunan alaosan "variables"-välilehdelle, kun piirtoalueen tausta on valittuna. Tähän tarvittavat muuttujat ovat "doc_"-alkuisia, esimerkiksi "doc_title", "doc_author" ja "doc_date", ja ohjelma ehdottaa muuttujan nimeä täydennyksenä, kun sen alkua kirjoittaa jonkin matkaa. Samoin kaikille käsitekartan solmuille on mahdollisa syöttää muuttujia, jotka muokkaavat käsitekartasta generoitavaa tulostetta esimerkiksi jättämällä kyseisen solmun käyttämättä tai kertomalla kuvalle käytettävän koon.

Ohjelma on KDE-pohjainen ja se on saatavilla Linux-jakeluille sekä monille muille UNIX-tyyppisille alustoille. Siitä ei ole Windows-versiota ja sitä ei valitettavasti ole käännetty suomen kielelle.

Kotisivu http://code.google.com/p/semantik/ Lisenssi GNU GPL v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux ja muut UNIX-tyyppiset järjestelmät, joihin KDE-ympäristö on saatavilla. Asennus Ohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta sekä sen kotisivuilta.  

• Käynnistettäessä Semantik tarjoaa muutamia käyttövihjeitä, jotka kannattaa lukea läpi. Käyttöliittymä koostuu vasemman reunan lineaarisesta näkymästä, piirtoalueesta, S5-esityksen esikatselunäkymästä sekä alareunan "data"- ja "variables"-syöttötilasta.
• Käsitekartan puurakenne muodostetaan luomalla solmuja ja niiden välisiä yhteyksiä. Enter-näppäin vaihtaa aktiivisen solmun muokkaustilaan ja pois.
• Solmuille voi määrätä värejä ja kuvaavia kuvakkeita oikean reunan väri- ja kuvakepalkista.
• Solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla taikka käskemällä ohjelman järjestää ne automaattisesti.
• Käsitekarttadokumentille voi antaa otsikon, tekijän nimen sekä muutamia muita tietoja muuttujina aktivoimalla piirtoalueen taustan sitä klikkaamalla ja syöttämällä muuttujat alareunan "variables"-välilehdelle. Syöttötila ehdottaa täydennyksiä muuttujien nimille kirjoittamisen myötä. Muuttujia käytetään esimerkiksi esitystä luotaessa.
• Käsitekartasta voidaan luoda usean muotoisia esityksiä ja raportteja automaattisesti.
• S5-esitys näytetään esikatseluna suoraan Semantikin esikatseluruudussa. Html-muotoisena sen voi esittää myös erillisellä selaimella.
• Käsitekartasta luotu pdf-muotoinen Beamer-esitys. Beamer-tuloste on LaTeX-kielinen ja sen kääntämiseen pdf-tiedostoksi tarvitaan LaTeX-ympäristö.
• Solmuihin voi syöttää myös datasisältöä. Kuvassa tekstimuotoista dataa, jota käytetään LaTeX-dokumentissa solmujen mukaan otsikoitujen kappaleiden tekstisisältönä.
• Data voi olla myöskin kaavio, jonka voi piirtää suoraan dataosioon, kun solmun tyypiksi on valittu "diagram". Oikean reunan palkin värivalinnat toimivat myös kaavion osille. Muita solmun datatyyppejä ovat kuva ja taulukko.
• Solmuun syötetyt taulukot, kuvat ja diagrammit näkyvät S5-esityksissä sekä Beamer-esityksissä omina dioinaan.
• Käsitekartasta generoitu LaTeX-dokumentti, jossa solmuille syötetyt datasisällöt ovat kappaleiden sisältöinä.
• Automaattisesti luotu OpenDocument-esitys on varsin yksinkertainen runko ja vaatii todennäköisesti jatkomuokkausta ennen esittämistä.
• Käsitekartta kuvatiedostoksi tallennettuna.

Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x25 Graph.tk - Viikon VALO #129
16 June 2013, 5:56 pm

Graph.tk on vapaa websovellus matemaattisten kuvaajien piirtämiseen.

Graph.tk piirtää matemaattisten kaavojen graafisia esityksiä www-selaimella käyttäen hyvin yksinkertaista käyttöliittymää. Sovelluksen oleellisin osa on koko selainruudun täyttävä koordinaatisto, jossa voi siirtyä paikasta toiseen hiirellä raahaamalla sekä zoomata hiiren rullaa käyttäen. Toinen oleellinen osa on näkymän oikeassa yläkulmassa oleva lista esitettävistä kaavoista. Listan alareunassa on plusnappula, jota painamalla listaan lisätään uusi kaava. Ohjelma lisää listaan valmiita esimerkkikaavoja, jotka voi korvata omilla kaavoilla. Kaavojen esittämä kuvaaja piirretään koordinaatistoon automaattisesti. Kukin uusi kaava saa uuden, selkeän ja toisistaan erottuvan värin. Kunkin kaavan kuvaajan piirtämisen voi kytkeä päälle ja pois rastiruudulla. Lisäksi kaavan voi poistaa napsauttamalla poistorastista.

Matemaattisten kaavojen syöttäminen on toteutettu Mathquill-kirjastolla, jolla matematiikan kirjoittaminen on varsin suoraviivaista ja helppoa. Syöttötila tunnistaa suoraan '*'-merkin kertomerkiksi, jonka se näyttää normaaliin matemaattiseen tapaan pisteenä, ja jakoviivan '/', jonka se ymmärtää jakolaskuksi ja osaa muuttaa vaakasuoraksi osoittajaa ja nimittäjää käyttäväksi jakolaskuksi. Lisäksi syöttötilaan voi kirjoittaa LaTeX-komentoja, jotka aloitetaan takakenolla '\' ja päätetään välilyöntiin. Esimerkiksi neliöjuuri luvusta 2 saadaan kirjoittamalla ensin '\sqrt ', jonka jälkeen neliöjuurimerkin alle syntyneeseen korostettuun ruutuun kirjoitetaan luku '2'.

Syötettävät kaavat voivat olla montaa eri muotoa ja parhaimman käsityksen erilaisista tyypeistä saakin painelemalla plusnappulaa ja katsomalla läpi esimerkkikaavat. Yksinkertaisimmillaan kaava voi olla vain lauseke, vaikka polynomi 3x+1, jota vastaava kuvaaja piirretään. Kaavan voi antaa myös yksinkertaisesti ratkaistavana muuttujia x ja y sisältävänä yhtälönä, kuten 2y=3x+1. Kaavaksi voi myös syöttää epäyhtälön, esimerkiksi y<-x^2, jolloin Graph.tk piirtää epäyhtälössä esiintyvän lausekkeen kuvaajan ja värittää tasosta epäyhtälön toteuttavan osan. Normaalin karteesisen koordinaatiston lisäksi kuvaajia voi piirtää käyttämällä napakoordinaatistoa. Tämä tehdään käyttämällä muuttujien x ja y sijasta muuttujia r ja \theta. Muuttuja r tarkoittaa pisteen etäisyyttä keskipisteestä ja kreikkalainen kirjain \theta puolestaan kulmaa vastapäivään positiivisesta x-akselista. Lisäksi kaavarivillä voi määritellä muuttujia, esimerkiksi a=5 ja käyttää näitä muuttujia muissa kaavoissa.

Piirto-ominaisuuksien lisäksi Graph.tk sisältää myös hyvin yksinkertaisen ja rajoittuneen javascript-pohjaisen cas-järjestelmän, jolla se osaa esimerkiksi suorittaa muodossa d/dx(2x+4) annettuja derivointeja sekä yksinkertaisia integrointeja. Näitä ominaisuuksia voi käyttää joko suoraan kaavarivillä taikka omasta napistaan esiin tulevassa erillisessä cas-näkymässä. Graph.tk:n cas-ominaisuudet eivät kuitenkaan ole kovinkaan monipuoliset vaan ne ovat lähinnä pieni lisä ohjelman piirtotoiminnallisuuden ohella.

Piirretyn kuvan voi tallentaa png-kuvaksi klikkaamalla käyttöliittymän kameraikonia. Tällöin piirretystä kuvaajasta muodostetaan png-kuva, joka avataan selaimeen ja jonka voi tämän jälkeen tallentaa normaaliin tapaan hiiren oikealla näppäimellä saatavasta valikosta.

Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla sen Github-sivulta. Kuvaajien piirtäminen on toteutettu ohjelmassa html5:n canvas-elementtiä käyttäen. Javascriptillä toteutettuna kuvaajien piirtäminen tapahtuu kokonaan käyttäjän selaimessa, joten verkkoyhteyttä tarvitaan vain sovelluksen avaamiseen. Graph.tk:lla piirrettyjä kuvaajia voi myös upottaa muille sivuille käyttäen tarjolla olevaa API:a.

Kotisivu http://graph.tk About-sivu API Lisenssi GNU LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Selaimet Asennus Ohjelma ei selaimella käytettävänä tarvitse erillistä asennusta. Sen voi kuitenkin halutessaan asentaa Chrome-sovellukseksi Chrome-selaimeen. Ohjelman voi myös asentaa omalle palvelimelle, jos ei halua käyttää sitä alkuperäiseltä sivustolta.  

• Graph.tk:n käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Vain koordinaatisto ja piirrettävät kaavat.
• Uudella kaavarivillä on ohjelmaa esittelevä esimerkkikaava, jonka voi korvata omalla. Halutut kaavat voi piilottaa ottamalla rastin pois kyseisestä ruudusta.
• Yhtälöiden ja lausekkeiden kuvaajien lisäksi voidaan esittää myös epäyhtälöitä väritettyinä pintoina.
• Myös napakoordinaatistoa voi käyttää.
• Kaavojen syöttäminen tapahtuu Mathquill-syöttökentillä, jotka näyttävät kaavat matemaattisessa muodossa ja joilla matematiikan syöttäminen on helppoa.
• Mathquill-kenttään voi syöttää myös LaTeX-syntaksin mukaisia komentoja ja symboleja.
• Graph.tk:n sisäänrakennettu kevyt cas-toiminnallisuus osaa suorittaan jonkin verran muun muassa derivointeja ja integrointeja.
• Kaavariveillä voi myös nimetä uusia muuttuja, joita voi käyttää muissa kaavoissa.
• Myös kertoma ja Gamma-funktio löytyvät.
• Graph.tk:n cas-näkymässä voi suorittaa joitain hyvin yksinkertaisia laskutoimituksia...
• ... Esimerkiksi derivointia.
• Graph.tk antaa piirrettyjen kuvaajien bittikarttakuvan käyttäjälle avaamalla selaimeen base64-koodatun png-kuvan, jonka käyttäjä voi tallentaa normaalina png-tiedostona.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x26 MythTV - Viikon VALO #130
22 June 2013, 5:43 pm

MythTV on avoimen lähdekoodin digitaalinen videotallennin (DVR) ja kodin mediakeskus.

MythTV on monipuolinen ja lisäosilla laajennettava kodin mediakeskus. MythTV:n valikko-ohjattu käyttöliittymä on peruskäytössä selkeä ja vaivaton. Sillä onnistuu toisaalta suorien televisiolähetysten seuranta ja toisaalta tv-tallenteiden tai muualta tuotujen mediatiedostojen toistaminen. Sitä voi käyttää musiikki- ja videotiedostojen toistamiseen, CD-, DVD- ja BlueRay-levyjen toistoon, kuvagallerioiden näyttämiseen sekä nettivideoiden, esimerkiksi Youtube-videoiden, toistamiseen.

MythTV tukee hyvin erilaisia kaukosäätimiä ja sen perustoiminnot on mahdollista ohjelmoida kaukosäätimen nappuloihin haluamallaan tavalla. Käyttöliittymän toimintoja on kytketty myös useisiin näppäimistön näppäimiin ja esimerkiksi jonkinlaisen mininäppäimistön käyttäminen voikin olla hyvä ajatus.

Suoraa televisiolähetystä katsottaessa MythTV tallentaa ohjelmaa aina automaattisesti kiintolevylle. Näin ohjelman voi halutessaan pysäyttää jääkaappikäynnin ajaksi taikka pomppia ohjelmassa taaksepäin, jos jonkin kohdan haluaa nähdä uudelleen. Automaattiset live-tallennukset poistetaan automaattisesti tilantarpeen mukaan. Televisiokanavia voi selata suoraan numeronäppäimillä, nuolinäppäimillä sekä aikajanana näytettävää ohjelmaopasta käyttäen. Televisio-ohjelmien tallennuksia voi ajastaa monella tapaa, esimerkiksi ohjelmaoppaasta valitsemalla taikka tekstihakuja asettamalla. MythTV pitää tallenteiden, mediatiedostojen ja ohjelmaoppaan metatiedot järjestyksessä tallentamalla ne tietokantaan, jonka ansiosta niitä on helppo hakea.

MythTV:n rakenne on joustavasti asiakas-palvelin -mallin mukainen. Toisin sanoen MythTV sisältää erillisen taustaohjelmiston, joka huolehtii tv-virittimistä, ohjelmien tallentamisesta ja tallenteiden hallinnasta, sekä erillisen edustaohjelmiston, joka toimii käyttöliittymänä ja toistaa taustaohjelmiston tarjoilemat mediatiedostot. Käytännössä tämä jako tarkoittaa sitä, että taustaohjelmisto voi olla asennettuna yhdelle tai useammalle erilliselle koneelle, jotka keskittyvät vain sisällön tarjoilemiseen, ja edustaohjelmisto voi olla asennettuna yhteen tai useampaan katselulaitteeseen. Näin aina päällä oleva taustaohjelmistoa käyttävä laite on mahdollista laittaa toimimaan varastossa tai jossain muussa piilossa, jossa se on mahdollisimman vähän häiriöksi, ja jättää vain sirommat edustalaitteet esille esimerkiksi olohuoneeseen. Edusta- ja taustaohjelmistoja on toki mahdollista käyttää myös samalla laitteella. Android- ja iOS-laitteille löytyy myös sovelluksia, joita voidaan käyttää joko kaukosäätiminä taikka katselulaitteina.

MythTV osaa käyttää alustan, esimerkiksi Linuxin, tukemia viritinkortteja, jotka voivat olla joko sisäisiä tai usb-liittimellä kytkettäviä laitteita. Yhdellä virittimellä voi katsoa ja tallentaa yhtäaikaisesti yhdestä kanavanipusta tulevia ohjelmia. Näin esimerkiksi YLE:n kanavanipusta voi saman aikaisesti tallentaa yhdeltä kanavalta ja katsoa ohjelmaa toiselta. Useammalla virittimellä yhtä aikaa käytettävien kanavanippujen määrä kasvaa.

MythTV on laajennettavissa erilaisilla lisäosilla ja teemoilla. Siihen löytyvät erilliset lisäosat esimerkiksi musiikin ja videotiedostojen toistamiseen, kuvien näyttämiseen, optisten medioiden käsittelyyn, nettivideoiden selaamiseen, hakuun ja näyttämiseen sekä tallenteiden muuttamiseen kannettaviin laitteisiin sopivaan muotoon. MythTV:n ulkoasu puolestaan on monipuolisesti muokattavissa erilaisilla teemoilla, jotka muuttelevat valikkotekstien sijainteja, taustakuvia ja muuta ohjelman yleisilmettä. MythTV:n toimintoja voi käyttää myös Mythweb-lisäosan tarjoaman webkäyttöliittymän kautta. Muita MythTV:n lisäosilla saatavia ominaisuuksia ovat muun muassa rss-syötteiden lukija, säätiedotukset sekä ZoneMinder-valvontakameroiden käyttö.

MythTV:n ympärille on koostettu kokonaisia Linux-jakeluita, joista Mythbuntu on ehkä tunnetuin ja suosituin. Mythbuntu tarjoaa helpon tavan asentaa kokonainen toimiva MythTV-järjestelmä. Mythbuntu sisältää yksinkertaiset käyttöliittymät ohjelman asetusten tekemiseen mahdollisimman helposti.

Kotisivu http://www.mythtv.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, Mac OS X, Windows Asennus MythTV löytyy useimmille Linux-jakeluille suoraan paketinhallinnasta. Helpointa asentaminen on käyttämällä erityisesti MythTV:n käyttöä varten tehtyä jakelua, kuten Mythbuntu. Muille alustoille MythTV löytyy sen kotisivujen kautta joko valmiina pakettina tai lähdekoodina. Windows-ympäristöön ei valitettavasti ole tarjolla valmiita suoritettavia ohjelmia vaan MythTV pitää kääntää sille lähdekoodeista.  

• MythTV:n päävalikko suomenkielisenä ja selkeällä käyttöliittymäteemalla.
• Suoran televisiolähetyksen katselua. Ylös ja alas nuolilla selaamalla voi etsiä haluamansa kanavan ja valita sen OK- tai enter-näppäimellä.
• Ohjelmaoppaan nurkassa näytetään suoran lähetyksen kuva ja eri kanavien ohjelmistoa voi selata eteen- ja taaksepäin. Ohjelmien ajastaminen onnistuu tästä näkymästä halutut ohjelmat merkitsemällä.
• Ohjelmia voi merkitä myös toistuviksi tallennuksiksi. Samalla hakuajastimella tallennetut ohjelmat ovat selattavissa samasta katselunäkemästä.
• MythMusic-lisäosalla voi kuunnella musiikkia ja luoda musiikkitiedostoista soittolistoja.
• Nettivideoita voi etsiä valituista videopalveluista hakusanoilla ja valita hakutuloksista katsottavaksi.
• Mediakirjasto-valikosta ovat katsottavissa ja kuunneltavissa tv-tallenteet, videotiedostot, musiikit, Internet-videot ja kuvagalleriat.
• MythTV:n ulkoasu on valittavissa useista teemoista.
• Mediakirjasto-valikko toisella teemalla.
• Kuvagallerian kuvat ovat selattavissa kansioittain.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x27 Mindmup - Viikon VALO #131
30 June 2013, 1:01 am

Mindmup on verkkoselaimella toimiva vapaa ja helposti jaettava käsitekarttasovellus.

Mindmup on erittäin helppokäyttöinen selainpohjainen käsitekarttasovellus ja palvelu. Sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja käytännöllinen kartan syöttäminen suoraan näppäimistöltä sekä helppo jaettavuus. Käsitekarttoja voi jopa muokata verkon kautta yhdessä reaaliaikaisesti. Mindmup soveltuu myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Käsitekartta koostuu solmuista, jotka on yhdistetty toisiinsa puumaiseksi rakenteeksi. Mindmupissa solmujen lisääminen ja muokkaaminen on tehty hyvin helpoksi nopeasti opittavilla näppäinkomennoilla. Muokattavan solmun voi valita nuolinäppäimillä kohdistusta liikuttamalla. Valitun solmun muokkaamisen voi aloittaa siirtymällä muokkaustilaan välilyönnillä ja muokkaus päätetään joko hyväksymällä se enter-näppäimellä tai hylkäämällä muokkaus esc-näppäimellä. Uusia solmuja voi lisätä valitun rinnalle enter-näppäimellä tai valitun lapsisolmuksi tabulaattorilla. Solmujen alipuita voi myös piilottaa ja näyttää käyttämällä '/'-näppäintä. Kaikki muokkausvalinnat on mahdollista valita myös valikkoa käyttämällä, mikä onkin pääkäyttötapa kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. Käsitekartan rakenteen muokkaaminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla. Solmun voi siirtää toisen lapseksi yksinkertaisesti raahaamalla sen tämän päälle. Sisarussolmujen järjestystä voi niin ikään muuttaa hiirellä raahaamalla.

Mindmup tarjoaa useita tapoja tallentaa käsitekartan. Websovelluksena luonnollisimpina tallennustapoina ovat Mindmup-palvelun tarjoama Amazonin S3-palvelimille tapahtuva tallennus, Google Drive sekä selaimen sisäinen tallennus (Browser Storage, eli localStorage). Nämä kolme tallennustapaa soveltuvat kolmeen erityyppiseen käyttötapaan. Mindmup-palvelun tallennustila soveltuu julkisesti jaettaville käsitekartoille. Sinne tallennettu käsitekartta saa oman url-osoitteen, jolla sitä pääsee katsomaan kuka tahansa osoitteen tietävä. Tämä tapa sopii hyvin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa jaettaville kartoille. Näin jaettu kartta on "vain luku"-tilassa. Kartan muokkaaminen luo siitä uuden kopion, jolloin alkuperäinen pysyy muuttumattomana. Toisena vaihtoehtona oleva Google Drive antaa mahdollisuuden yksityisempään tallennukseen ja tarkempaan hallintaan käsitekartan jako-oikeuksista. Jos luottaa Googleen ja sen tallennuspalveluun. Tässä vaihtoehdossa tallennus tapahtuu suoraan Google Driveen käymättä Mindmup-palvelun palvelimien kautta ja jos tietokoneella on käytössä Google Drive -tiedostojen synkronointi, päivittyy tiedosto samalla myös omalle koneelle. Kolmas vaihtoehto on kaikkein yksityisin, sillä se tallentaa käsitekartan vain selaimen omaan sisäiseen tallennustilaan eikä sitä lähetetä lainkaan verkkoon. Käsitekartta on avattavissa selaimen tallennustilasta seuraavalla kerralla Mindmup-sivustolle mentäessä. Tätä tallennustapaa käytettäessä kannattaa huomioida, että selaimen oma tallennustila on selainkohtainen, eli tallennettu käsitekartta on avattavissa vain samalla tietokoneella ja samaa selainta samalla profiililla käytettäessä.

Edellä kuvattujen tallennustapojen lisäksi Mindmupissa on valittavissa myös kartan vienti (Export Map), jota käyttämällä kartan voi myös tallentaa useammallakin tavalla. Tätä tapaa käyttäen valittavina vaihtoehtoina ovat Mindmapin oma ja Freemind ohjelman JSON-muotoiset tallennusmuodot, png-kuva, html-sivu sekä tabulaattorisisennyksillä puumaiseksi tehty tekstitiedosto. Näistä Mindmup- ja Freemind-tiedostot on mahdollista myös tuoda Import-toiminnolla takaisin Mindmup-sovellukseen.

Verkkosovelluksena Mindmup antaa hyvät työkalut käsitekartan jakamiseen. Jakamista varten kartta täytyy tallentaa verkkopalveluun, jonka jälkeen sen voi jakaa sähköpostilla tai Facebookin taikka Twitterin kautta. Jaon voi tehdä myös muilla tavoin kopioimalla kartan osoitteen ja jakamalla sen haluamallaan tavalla. Kartan voi myös upottaa haluamalleen sivustolle kopioimalla Mindmupin tarjoaman upotuskoodin.

Helppo verkkojakaminen tarjoaa myös tavan muokata käsitekarttaa yhteistyönä lähes reaaliajassa. Mindmupin lisäosana päälle kytkettävä jako-ominaisuus antaa käyttäjän kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan yhteistä karttaa jakamalla muokkausosoitteen sähköpostin tai muiden palveluiden kautta. Yhtäaikainen muokkaus vaatii käyttäjiltä Google-tunnuksilla tunnistautumisen. Yhtäaikaa muokattaessa selainikkunassa näkyy kunkin käyttäjän avatar hänen valitsemansa solmun kohdalla ja muutokset päivittyvät lähes välittömästi muille käyttäjille. Tämä ominaisuus voi helpottaa monien yhdessä tehtävien suunnitelmien tekemistä.

Muita päälle kytkettävissä olevia lisäominaisuuksia ovat tehtävien edistymisen tarkkailuun käytettävä "Progress" sekä solmujen väliset kytkennät kaarevista suoriksi janoiksi muuttava lisäosa. Progress-työkalulla voi merkitä eri värikoodeilla esimerkiksi projektin eri osien edistymistä. Mitkä osat on vasta aloitettu, mitä etenevät ja mitkä ovat jo valmiita. Progress-työkalu ymmärtää tehtävien hierarkian ja se osaa esimerkiksi tulkita solmun kuvaaman tehtävän tehdyksi, jos sen kaikki alitehtävät ovat tehtyjä.

Kotisivu http://www.mindmup.com/ Lähdekoodi https://github.com/mindmup/mindmup Lisenssi MIT Toimii seuraavilla alustoilla Verkkoselaimet  Asennus Websovelluksen käyttö ei tarvitse asennusta. Jos haluaa asentaa ohjelman omalle palvelimelle, se on mahdollista käyttämällä lähdekoodia. Esimerkit käsitekarttaesimerkki Upotettu kartta  

• Mindmupin käyttöliittymä on selkeä ja helppo käyttää suoraan näppäimistöltä.
• Jos solmuihin lisää web-osoitteita, ne näytetään klikattavina linkkeinä. Solmujen alla olevat puut voi "sulkea", jolloin ne vievät näytöllä vähemmän tilaa.
• Suljetun puun voi '/'-näppäimellä avata taas näkyviin. Kuvassa on käytössä tallennus selaimen omaan tallennustilaan, mikä näkyy oikean yläkulman Firefox-logosta.
• Mindmupissa on käytössä useita tapoja tallentaa ja avata tiedostoja.
• Kaikki muokkaustoiminnot ovat käytettävissä valikon kautta ja siten saatavilla myös kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla.
• Mindmapissa on kolme erikseen päällekytkettävää lisäosaa, joilla käyttöön saadaan reaaliaikainen yhteismuokkaus, etenemisten seuranta sekä suorat janat solmujen välillä.
• Progress-edistymisenhallinnalla solmuille voi merkitä erilaisia tiloja niiden edistymisen mukaan. Tilat ovat muokattavissa tarpeen mukaan.
• Yhteismuokkaustyökalulla voi kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan samaa käsitekarttaa reaaliaikaisesti.
• Yhteismuokkaus käyttää Google Drive -palvelua.
• Yhteismuokkaus käynnissä. Muokkaajan avatar näkyy valitun solmun kohdalla.
• Käsitekartta vietynä html-tiedostoksi. Tiedosto sisältää upotettuna kuvan kartasta sekä käsitekartan sisällön sisennyksillä puumaisena esitettynä.
• Käsitekartan voi jakaa muille Mindmup-palveluun tallennettua versiota käyttämällä. Jako tapahtuu lähettämällä kartan url-osoite joko ohjelmasta suoraan tai muulla tavoin. Kartan voi myös upottaa muille sivustoille upotuskoodilla.
• Mindmup antaa upotuskoodin kopioitavaksi ja muulle www-sivulle liitettäväksi.
• Google Drive -palveluun tallennetun käsitekartan avaaminen.
• Kuvatiedostona tallennettu käsitekartta.

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

3x28 OpenArena- Viikon VALO #132
7 July 2013, 10:41 pm

OpenArena on vapaa ensimmäisen persoonan ammuskelupeli .

OpenArena on yhteisön tuottama GPL-lisensoitua idTech3:a pelimoottorina käyttävä Quake 3 Areenaa vastaava peli. Netissä pelaaminen on mahdollista ja pelimuotoja on useita, perusammuskelua, lipunryöstöä ynnä muita. Peliä ei suositella alle 17-vuotiaille, toteaa webbi-sivu.

OpenArena on varsin samanlainen kuin Quake III Arena, se on tehty samalla pelimoottorilla, mutta kentät, grafiikat ja äänet on tehty uusiksi vapaalla lisenssillä. Esimerkiksi aseet ovat vaikutuksiltaan suunnilleen samanlaisia kuin Quake III:ssa, mutta eri näköisiä. Pelaamisen kannalta eroa ei paljoa ole, samat pikanäppäimet saa määritettyä samoihin toimintoihin. Suurin ero tulee erilaisista kentistä, ne pitää uudestaan opetella, jos pitää muistaa mistä nurkasta löytyy tavoiteltu poweruppi.

Kenttiä on noin sata, joista osa tosin on muunnelmia eikä kunnolla erilaisia kenttiä. Mukana olevat kentät löytää Linuxissa komennolla

  for i in /usr/lib/openarena/baseoa/*.pk3 ; do unzip -t $i | grep maps | grep \.bsp ; done

Komennon voi kirjoittaa kolmelle riville kuten yllä, tai yhdelle riville yhteen pötköön, kumpikin tapa toimii.

Yksinpelinä OpenArenan voi pelata läpi voittamalla kenttiä. Kun on voittanut neljä ensimmäistä kenttää, saa pelattavakseen neljä kenttää lisää, ja ne voitettuaan samaan tapaan. Jo pelattuja kenttiä voi pelata uudestaan. Ne löytyvät pelin valikosta.

Nettipeli on kattavasti toteutettu. Asennuksessa tulee mukana myös pelipalvelin. Yksi pelaajista voi käynnistää OpenArenansa palvelimeksi ja hän sekä muut liittyvät sen pyörittämään peliin. Internetistä löytyy pelipalvelimia joihin voi liittyä. Pitää vaan katsoa, että palvelimella on sama versio OpenArenasta kuin itsellä. Moninpeliin liitytään pelin Multiplayer-valikosta, samasta paikasta voi myös käynnistää pelipalvelimen.

Saatavilla on myös erillinen palvelinversio. Debian GNU/Linuxissa se on paketissa nimeltä openarena-server. Asentamalla tämä palvelinversio erilliseen koneeseen ei kenenkään pelaajan tarvitse ajaa omalla koneellaan OpenArenan asiakasohjelman lisäksi myös pelipalvelinta.

OpenArenan mukana tulee MissionPack. Se on modi ja vastaa Quake III:n Team Arena -julkaisua. Suuri osa MissionPackin ominaisuuksista on siirtynyt OpenArenan perusversion vakio-ominaisuudeksi.

Peli on varsin nopeatempoinen. Tarvitaan nopeat refleksit ja vikkelät sormet, mutta tietokonepelaajia vastaan ei mikään estä käynnistämästä kenttää devmap-komennolla, jolloin voi komennolla timescale hidastaa pelin. Esimerkiksi timescale 0.33 jälkeen peli toimii kolmasosanopeudella. Tällöin voi myös antaa itselleen haluamiaan power uppeja, esimerkiksi give speed tai give quad damage. Tietokonepelaajat eli botit ovat varsin kelvollisia. Botteja vastaan pelaamalla voi harjoitella tai pelata pelkästään botteja vastaan jos ei pidä nettipeleistä. Botit osaavat muitakin pelimuotoja kuin vapaan ammuskelun, ainakin lipunryöstö sujuu pelkkiä botteja sisältävällä joukkueella. Botteja voi käyttää myös, jos ihmispelaajia ei ole tarpeeksi. Loput joukkueen paikat voi täyttää boteilla. Webbisivun mukaan uusin OpenArena on täysin yhteensopiva Quake III:n bottitiedostojen kanssa.

Bottien osaamista voi säätää. Botti lisätään peliin komennolla addbot, jolle annetaan parametrina botin nimi ja taitotaso kokonaislukuna yhden ja viiden väliltä. Esimerkiksi addbot neko 5 lisää hyvin taitavan Neko-mallia käyttävän botin. Botin nimenä pitää käyttää peliin määriteltyä bottia.

Projekti OpenArena käynnistettiin elokuun 19. 2005. Edellisenä päivänä julkaistiin id Tech 3 lähdekoodi lisenssinä GPL. Uusin versio 0.8.8 julkaistiin helmikuun 20. 2012 http://openarena.ws/board/index.php?topic=4451.0. Kehitys jatkuu, uusia kenttiä tulee yhteisöltä ja pelin kehittäjät lupaavat uutta versiotakin, joka julkaistaan kun se on valmis.

Kotisivu http://openarena.ws/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Android, Linux, Mac, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Mac- ja Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Android-versio löytyy ilmaisena Google Playstä.  Käyttöohjeet Pelille on Wikiassa englanninkielinen käsikirja.  

• Plasma-aseella ammuskelua
• Osui ja upposi
• K-17 on osaksi veriroiskeiden takia (asetuksissa ne on mahdollista poistaa käytöstä)
• Sinko kuuluu sinkohippapeleihin
• Singolla saa harvoin täysosumia
• Quad Damagen käyttäjä näkyy sinisenä hohteena (aseen teho kolminkertaistuu)
• Perusase on konekivääri, paremmat aseet pitää löytää
• Taas kovaa sinkohippaa
• Keltainen haarniska on 50 suojapistettä
• Plasma-ase quad damagen kera on tehokas
• Raidetykki on tehokas, mutta kestää kauan latautua seuraavaan laukaukseen
• Kannattaa muista mistä kentän sopesta löytyy quad damage
• Jos kuolo kohtaa, 2 sekunnin päästä pääsee takaisin peliin
• Singon ampumat raketit lentävät hitaahkosti, joskus ne ehtii väistämään
• Kaatuneen pelaajan powerupit tipahtavat uudelleenkäytettäviksi, löytäjä saa pitää
• Pelihahmoista Nekoyss on parhaiten häiveväritetty
• Kentät voivat olla korkeita
• Kentät voivat olla laajoja (tämä on lipunryöstöön tarkoitettu symmetrinen kenttä)

Lisätietoja

• Englanninkielisen Wikipedian artikkeli
• Esimerkkitiedostoja ja käynnistysscripti
• Linux.fi artikkeli
• Video uusimmasta versiosta Youtubessa
• Openarena Android Tutorial Youtubessa

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO