Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

2x03 Etherpad - Viikon VALO #55
15 January 2012, 1:02 am

Etherpad on avoimen lähdekoodin verkkoalusta monen käyttäjän yhteistoiminnalliseen ja yhtäaikaiseenkin kirjoittamiseen.

Etherpad on projekti- ja ryhmätöihin erittäin hyvin soveltuva verkkopohjainen tekstinmuokkausohjelma, jota usea käyttäjä voi muokata reaaliaikaisesti ja yhtä aikaa. Etherpad-ohjelma on asennettuna palvelimelle, johon käyttäjät ottavat yhteyden www-selaimella. Etherpad pitää huolen kunkin käyttäjän tekemien muokkausten synkronoimisesta kaikille kyseistä tekstiä sillä hetkellä muokkaaville käyttäjille. Etherpadissa kullekin käyttäjälle on annettu oma värinsä ja hänen kirjoittamansa teksti korostetaan tällä värillä. Värikorostukset voi toki myös poistaa halutusta osasta tekstiä, jolloin vain tekstin uudet osat korostetaan.

Etherpad tukee yksinkertaisten korostusten, lihavoinnin, kursivoinnin, alleviivauksen ja yliviivauksen, sekä sisäkkäisten luetteloiden käyttöä. Yhteiskäyttöä helpottamaan Etherpadissa on myös yksinkertainen chat-toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat keskustella tekstiä kirjoittaessaan.

Uutta Etherpad-tekstiä aloitettaessa sille kysytään nimi. Jos nimeä ei anneta, Etherpad arpoo nimeksi satunnaisen merkkijonon. Nimi näkyy kyseisen Etherpad-tekstin osoitteessa ja muita käyttäjiä voi kutsua mukaan muokkaamaan tekstiä kertomalla heille tämän osoitteen esimerkiksi lähettämällä sen linkkinä sähköpostilla. Julkisen Etherpad-tekstin kirjoittamiseen voi siis osallistua kuka tahansa sen osoitteen tietävä. Ainakin osassa Etherpad-palveluista on mahdollisuus myös yksityisiin teksteihin rekisteröimällä palveluun omalle tiimille oma alue, jota pääsevät käyttämään vain tiimin jäsenet. Näin toimivat ainakin TIEKEn muistio ja TitanPad. Etherpad-teksti tallentuu palvelimelle jatkuvasti ja automaattisesti. Selaimen voi välillä sulkea ja seuraavan kerran samaan osoitteen tultaessa on sen hetkinen versio tekstistä nähtävissä.

Etherpad pitää tallessa kaikki muokkausten välivaiheet ja halutessaan muokkaushistoriaa voi tarkastella timeslider-toiminnolla, joka näyttää muokkausten etenemisen elokuvan tavoin. Osassa Etherpad-palveluista voi tekstistä tallentaa erikseen numeroituja väliversioita.

Google osti alkuperäisen etherpad.com-palvelun vuonna 2009, koska halusi käyttää tämän tekniikkaa kehittämässään Wave-palvelussa. Pian tämän jälkeen Google vapautti Etherpadin lähdekoodin avoimeksi ja sittemmin onkin ilmestynyt useita ilmaista Etherpad-palvelua tarjoavia sivustoja. Tällä hetkellä vastuun Etherpadin kehittämisestä on ottanut voittoa tavoittelematon Etherpad-säätiö (The Etherpad Foundation), joka toimii osoitteessa [url]http://etherpad.org/[/url]. Etherpad-säätiön sivuilta löytyvät linkit useaan julkiseen Etherpad-palveluun, kuten: Etherpad Foundation, PiratePad, PrimaryPad, SketchPad, piratenpad.de, Mozillan MoPad, typewith.me, openEtherpad.org, pad.RiseUp.net, Qikpad ja TitanPad. Näiden lisäksi löytyy muun muassa suomalainen TIEKEn ja X-akselin tarjoama Etherpad-muistio. Näistä käyttäjä voi valita parhaiten käyttöönsä soveltuvan palvelun.

Mikäli esimerkiksi tietoturvasyistä ulkopuolisen tahon tarjoaman palvelun käyttö on mahdotonta, voi Etherpadin asentaa myös omalle palvelimelle. Palvelimelle asennettavia Etherpad-ohjelmia on itse asiassa kaksi eri versiota: alkuperäinen Etherpad sekä uudempi, pienemmäksi sekä kevyemmäksi tarkoitettu Etherpad Lite.

Etherpadin sisältämän tekstin voi tallettaa omalle koneelleen palvelusta riippuen useampaan eri tiedostomuotoon. Saatavina muotoina ovat ainakin html, pelkkä teksti, DokuWiki-teksti sekä Wordle. Usein muina vaihtoehtoina ovat myös Microsoft Word (doc), pdf ja OpenDocument (odt). Jo olemassa olevan tekstin voi Etherpadiin tuoda ainakin html-, pdf-, doc-, odt- tai rtf-muodoista.

Kotisivu The Etherpad Foundation: [url]http://etherpad.org/[/url] TitanPad: [url]http://titanpad.com/[/url] OpenEtherPad: [url]http://openetherpad.org/[/url] TIEKEn avoin EtherPad: [url]http://muistio.tieke.fi/[/url] Etherpadin lähdekoodi: [url]https://github.com/ether/pad[/url] Etherpad Liten lähdekoodi: [url]https://github.com/Pita/etherpad-lite/[/url] Lisenssi Apache License v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Verkkopalveluna Etherpad on käytettävissä www-selaimella millä tahansa alustalla. Palvelinohjelmana Etherpad on asennettavissa ainakin Windows-, Linux- sekä Mac OS X -palvelimille. Asennus Etherpadia voi käyttää eri tahojen tarjoamina palveluina tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet ovat saatavissa Etherpad-säätiön sivuilta. Käyttöohjeet Open vinkki -sivuston opastevideo Etherpadin käytöstä.  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x04 Synfig Studio - Viikon VALO #56
21 January 2012, 10:38 pm

Synfig Studio on avoimen lähdekoodin ohjelma 2D-animaatioiden tekoon.

Synfig Studio on animaatio-ohjelma, jolla pystyy tekemään korkealaatuisia animaatioita jo pienellä harjoittelulla. Synfig Studiossa ruudun sisältö koostuu erilaisista "layer"-elementeistä, jotka voivat olla piirros-objekteja, kuvia, efektifilttereitä sekä näistä hierarkkisesti muodostettuja kokonaisuuksia. Animointi ohjelmassa tapahtuu määrittelemällä aikajanalle avainruutuja, joiden kohdalla kerrotaan kunkin layer-elementin sijainti, asento, koko, muodonmuutokset sekä mahdollisia muita ominaisuuksia. Synfig Studio laskee automaattisesti elementtien sijainnit ja muut ominaisuudet avainruutujen välillä. Elementit voidaan laittaa myös kulkemaan annettua käyrää pitkin annetulla vaihtelevalla nopeudella esimerkiksi realistisesti pomppivan pallon luomiseksi. Elementtejä voi joko piirtää suoraan Synfig Studiossa tai tuoda niitä vektori- tai bittikarttakuvina toisista ohjelmista. Muun muassa Inkscapella piirretyt svg-kuvat ovat tuettuja.

Synfig-projektin wiki-sivuilla on useita tutorialeja, joita lukemalla voi opetella ohjelman käyttöä. Tutoriaalit on jaoteltu kolmeen vaikeustasoon: perustaso (basic), keskitaso (intermediate) ja edistyneet (advanced). Perustason tutorialeissa opetellaan ohjelman perustoiminnot, kuten kuvioiden piirtäminen ja animoinnin perusteet. Keskitasolla keskitytään monipuolisempiin animaatiomenetelmiin, kuten huulien synkronointiin puheen kanssa sekä pala-animaatioihin, joissa hahmot koostetaan toisissaan kiinni olevista osista, kuten vartalo, raajat ja pää. Edistyneissä tutorialeissa päästään jo monimutkaisempiin efekteihin, kuten realistisen näköiseen sateeseen ja kamera-ajoihin.

Synfig Studiolla valmistellut animaatiot voidaan renderöidä useaan erilaiseen video- tai kuvamuotoon. Ne voidaan renderöidä esimerkiksi ffmpeg-ohjelmistoa hyväksi käyttäen Ogg Theora-, MPEG-4- tai Flash-video-muotoihin. Toisaalta animaatio voidaan esittää myös gif-muodossa tai se voidaan tallettaa sarjana erillisiä kuvatiedostoja, jotka voidaan tarvittaessa yhdistää videoksi jollain muulla ohjelmalla. Videotiedostojen renderöintiin voi halutessaan käyttää myös Synfig Studion mukana tulevaa erillistä komentoriviohjelmaa, jolloin pidempienkin animaatioiden ja niiden osien laskentavaiheen voi helposti ohjelmoida tapahtumaan esimerkiksi taustalla, yöaikaan tai useammalla koneella.

Kotisivu http://www.synfig.org/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Synfig Studion asennuspaketit Windowsille, Linux-jakeluille (rpm-, deb- ja lähdekoodipaketteina) sekä Mac OS X:lle löytyvät ohjelman kotisivujen "download"-sivulta. Ohjelma saattaa löytyä myös joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta suoraan. Käyttöohjeet Käyttöohjeita, tutorialeja sekä muuta dokumentaatiota Synfig Studiosta löytyy ohjelman wiki-sivuilta: [url]http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page[/url] Esimerkkejä Youtube-palvelusta löytyy lukuisia video-tutorialeja ja esimerkkejä Synfigillä tehdyistä kuvista ja animaatioista.  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x05 Scribus - Viikon VALO #57
28 January 2012, 9:14 pm

Scribus on taitto- ja julkaisuohjelma (DTP) Linux-, Mac OS X-, Unix- ja Windows-työpöytäkäyttäjille.

Scribus on vapaan koodin sovellus ammattitason sivutaittoon ja painovalmiiden PDF-tiedostojen tuottamiseen. Käyttöliittymä on nykyaikainen ja käyttäjäystävällinen. Scribus tukee ammattikäyttäjien tarvitsemia ominaisuuksia kuten värierottelu,  CMYK- ja spottivärien tuki, ICC väriprofiilit ja monipuolinen PDF-tiedostojen luonti.

Scribuksen avulla on mahdollista tuottaa uutislehtiä, sanomalehtiä, kirjoja, CD-levyn kansia, urheilutapahtuman käsiohjelmia, esityskalvoja ja animoituja interaktiivisia PDF-lomakkeita. Muita käyttökohteita voivat olla yrityksen tarvitseman paperitavaran yksilöiminen, esitteet, julisteet ja kaikenlaiset asiakirjat, jotka vaativat joustavaa kuvien ja tekstin asettelua sekä ammattimaista värienhallintaa. Scribus soveltuu siis monipuolisesti sekä painettavan että digitaalisesti näytettävän materiaalin tuottamiseen.

Scribus tukee monia bittikartta- ja vektorigrafiikkamuotoja. Se pystyy tuomaan ja tallentamaan SVG-kuvia. Tekstiä Scribukseen voi tuoda muun muassa LibreOffice/OpenOffice.org Writer-, OpenDocument-, PostScript- ja Encapsulated PostScript-tiedostoista.

Asiakirjan tallennus onnistuu myös PDF-tiedostona, jossa on mahdollista käyttää läpinäkyvyyttä, salausta ja suurta joukkoa muita PDF 1.3-1.5:n ominaisuuksia mukaan lukien interaktiiviset PDF-lomakkeen kentät, kirjanmerkit, tasot ja huomautukset. Värienhallinnassa on tuettu LittleCMS versiot 1 ja 2.  

Scribus ei ole tekstinkäsittelyohjelma eikä kuvankäsittelyohjelmakaan. Scribus osaa kumpaakin jonkin verran, mutta tarkoitus on kirjoittaa ensin teksti valmiiksi ja muokata kuvat julkaisukuntoon niihin tarkoitetuilla ohjelmilla, ja sen jälkeen Scribuksella sijoitella tekstit ja kuvat julkaisun sivuille sivuasemoinnin mukaisesti. Scribuksella kannattaa kirjoittaa otsikoita tai muita lyhyitä tekstejä, tai teksti jossa erikoisefektejä kuten kolmannessa esimerkkikuvassa kansilehdellä lehden nimessä.

Tekstien esittämiseen Scribuksessa käytetään kappale- ja kirjaintyylejä, joilla samassa asemassa olevien tekstien ulkoasua voi muokata helposti yhdestä paikasta. Tyylit voi joko luoda itse tai tuoda LibreOffice-tiedostosta tekstin mukana ja muokata käyttöön sopivaksi. Scribus tukee myös tekstilaatikoiden ketjutusta. Näin teksti saadaan juoksemaan sujuvasti palstalta ja sivulta toiselle. Useampisivuisten julkaisujen kanssa käteviä ovat myös sivupohjat. Scribuksessa voi luoda omat sivupohjat esimerkiksi vasemmalle ja oikealle sivulle sekä etusivulle, jolloin jokaisen sivun asettelua ei tarvitse tehdä erikseen vaan valita käyttöön jokin olemassa olevista pohjista.

Uusin versio 1.4 julkaistiin 1.1.2012 melkein neljän vuoden kehitystyön tuloksena, 2000 viankorjausta tai ominaisuustoivomusta on toteutettu.  Julkaisumuistio

Kotisivu http://www.scribus.net Lisenssi GNU GPL, käsikirjan Open Publication License  Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, OS/2 Warp 4/eComStation, Unix, Windows,   VALO-CD Scribus löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Uusi versio 1.4 on tulossa seuraavaksi julkaistavalle VALO-CD:lle.  Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Scribus sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten se voidaan asentaa jakelun oman paketinhallinnan kautta. Käyttöohjeet Esittelyvideo Youtubessa (englanniksi). Riku Leinon suomenkielinen ohje. Englanninkielisiä opetusvideoita Scribuksen käytöstä.  Scribuksen kotisivuilta löytyy ohjeita ja tutoriaaleja. Esimerkkejä Linux-Aktivaattorin esite Esimerkkejä Scribuksella tehdyistä julkaisuista.    

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x06 The Battle for Wesnoth - Viikon VALO #58
4 February 2012, 2:56 pm

The Battle for Wesnoth on vapaa vuoropohjainen taktisen tason strategiapeli fantasiateemalla.

The Battle for Wesnothissa pelaaja johtaa sotajoukkojaan fantasiahenkisessä ympäristössä. Peli on erittäin viimeistellyn oloinen grafiikkoja ja taustalla soivaa, teemaan sopivaa, musiikkia myöten. Kuten fantasiateemaan kuuluu, koostuvat joukot muun muassa ihmisistä, haltioista, örkeistä, sudenratsastajista sekä shamaaneista, joilla kaikilla ovat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä käyttönsä. Uusia joukkoja saadaan käyttöön joko rekrytoimalla tai kutsumalla takaisin jo kuolleita, mutta kokemusta keränneitä sotilaita. Molemmat vaativat tietyn määrän rahaa yksilön tyypistä riippuen ja rahaa saadaan joka vuoro riippuen omassa hallinnassa olevien kylien määrästä. Vaurauden lisäksi kylät toimivat huoltokeskuksina, jotka parantavat sinne saapuneita haavoittuneita joukkoja. Peliin ja sen toimintoihin pääsee helposti sisään pelaamalla ensimmäiseksi tutorial-muotoiset kentät, joissa pelaajaa opastetaan omaksumaan tärkeimmät toiminnot ja strategiset periaatteet.

Varsinaista peliä voi pelata joko yksinpelinä eri vaikeustasoilla olevia tehtäviä, eli kampanjoita suorittamalla, tai moninpelinä muita ihmispelaajia tai tietokonevastustajia vastaan. Moninpelejä voi pelata Wesnothin virallisella palvelimella tai jollain muulla palvelimella. Pelaaja voi myös käynnistää oman pelipalvelimen, johon pelikaverit voivat ottaa yhteyttä. Verkon kautta pelaamisen lisäksi moninpeli on vuoropohjaisuuden ansiosta mahdollista myös samalla koneella.

Pelin mukana tulee myös karttaeditori, jolla on mahdollista rakentaa omia karttoja ja tehtäviä. Wesnothiin on myös helppo ladata verkosta lisäosia, kuten uusia kampanjoita sekä karttapaketteja, suoraan pelin valikoiden kautta. Pelattava ei siis lopu kesken. Peli on käännetty useille kielille ja käytettäviksi kieliksi voikin englannin lisäksi valita muun muassa suomen tai latinan. Tämän esittelyn kirjoitushetkellä viimeisin pelin versio on juuri viikkoa aiemmin (29.1.2012) julkaistu versio 1.10.

Kotisivu http://www.wesnoth.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, OpenPandora Asennus Linux-jakeluissa Wesnoth löytyy yleensä valmiina pakettivarastoista, muille käyttöjärjestelmille peli on ladattavissa sen kotisivuilta. Käyttöohjeet Ohjeita ja vinkkejä peliin voi lukea sen wiki-sivustolta. Muuta The Battle for Wesnothin virallinen traileri Youtubessa. Toinen The Battle for Wesnoth -traileri Youtubessa. Linux Journal -lehden arvostelu The Battle for Wesnothista.  

Teksti: teroajk, pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x07 Open Font Library - Viikon VALO #59
8 February 2012, 11:24 pm

Open Font Library on vapaita, ilmaisia fontteja, eli kirjasintyyppejä, tarjoava sivusto.

Open Font Library on kirjasintyyppien suunnittelijoiden muodostama yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää vapautta kirjasintyyppien käytössä. Suunnittelijat ovat laatineet ja antaneet vapaaseen käyttöön jo toista sataa erilaista kirjasintyyppiä. Kirjasintyypit ovat vapaita käyttää, tutkia ja opiskella, jakaa sekä muokata. Kirjastossa on kirjasimia useilla vapailla lisensseillä sekä muutama tekijänoikeuksista vapaa public domainiin, eli julkiseksi omaisuudeksi, laskettu fontti. Ylivoimaisesti suurin osa kirjasintyypeistä on julkaistu SIL Open Font Lisenssiä käyttäen. Lisenssi antaa hyvin vapaat kädet fonttien käyttöön, muokkaamiseen ja levitykseen. Vain pelkkkien fonttitiedostojen myynti on kiellettyä, mutta niiden välittäminen jonkin muun myytävän tuotteen yhteydessä on luvallista. Kirjasimia esimerkiksi oman tuotteen yhteydessä jakavan kannattaa lukea lisenssi ja varsinkin useimmin kysytyt kysymykset (FAQ). Lisenssi on kuitenkin hyvin liberaali ja suunniteltu edistämään juuri kirjasintyyppien vapaata käyttöä, joten kirjasimia voi käyttää varsin huolettomin mielin.

Kirjasintyypit on sivustolla luokiteltu sekä kirjasimen tyylin että lisenssin mukaan. Tarjolla olevia luokkia kirjasintyypeille ovat: Blackletter, Dingbat, Display, Handwriting, Monospaced, Sans-serif sekä Serif. Kustakin jaossa olevasta kirjasintyypistä on sivulla lyhyt esittely, jonka yhteydessä on kerrottu kirjasimen nimen, suunnittelijan ja lisenssin lisäksi myöskin kirjasintyypistä löytyvä kielituki, eli minkä merkistöjen merkkejä kyseinen fontti sisältää. Kirjasintyypit ovat varsin laadukkaita ja kattavia joten usein niistä löytyvät myös skandinaaviset kirjaimet, joiden puute tapaa usein olla ongelma muuten kauniiden ilmaisten kirjasintyyppien kanssa. Kirjasintyyppejä on myös mahdollista kokeilla suoraan niiden esittelysivulla asentamatta niitä omalle koneelle.

Kirjasintyyppejä on mahdollista käyttää normaaliin tapaan omien teksti- ja kuvatiedostojen luonnissa. Kuitenkin vapauden ansiosta niitä voi käyttää myös julkisempaan jakoon altistuvassa käytössä, kuten www-sivuilla palvelimelta ladattavana kirjasimena tai oman tietokoneohjelman mukaan liitettynä.

Kotisivu http://openfontlibrary.org/ Lisenssit CC-BY, CC-BY-SA, GNU GPL, GNU LGPL, MIT (X11) License, OFL (SIL Open Font License), Public Domain  

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x08 Python - Viikon VALO #60
19 February 2012, 11:52 am

Python on monipuolinen tulkattava korkean tason ohjelmointikieli. Python soveltuu ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi helpon oppimisen ja kielen selkeyden ansiosta.

Viikonvalobanneriin kelta sininen käärmelogo, useita tiedostoversiota ladattavissa [url]http://www.python.org/community/logos/[/url] Openclipart löysi sanalla python käärmekuvia, nekin vois olla hyviä.

Python on alun perin nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty Pythonin tunnetun Monty Pythonin lentävä sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin lisäksi tarpeeksi lyhyeksi, yksilöiväksi sekä sopivan mysteeriseksi. Kielen dokumentaation koodiesimerkeissäkin pyritään välttämään liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon. http://docs.python.org/faq/general#why-is-it-called-python

Tällä hetkellä Pythonista ovat olemassa versiot 2.x ja 3.x. Yleensä vanhat ohjelmat ovat toimineet sellaisenaan uudessa Pythonin versiossa. Poikkeuksellisesti kolmosversioon on tehty muutoksia jotka rikkovat yhteensopivuuden. Tarvittavat muutokset on dokumentoitu ja on olemassa apuohjelma joka auttaa muuttamaan Python 2.x:llä kirjoitetut ohjelmat Python 3.x:lle. Linux-järjestelmissä oletuspython on vielä 2.x sarjaa. Saatavilla toki on myös 3.x python ja molemmat voivat olla asennettuina samaan aikaan. Omia ohjelmia laadittaessa voi päättää, mitä tulkkia niiden suorittamiseen käytetään. Linux- ja Unix-järjestelmissä tämä tapahtuu ohjelmatiedoston ensimmäisellä rivillä.

Lisäksi versioissa 2.6 ja 2.7 on mahdollista käyttää eräitä version 3 ominaisuuksia. Näin voi vähitellen siirtää koodikantansa kolmosversioon. http://docs.python.org/whatsnew/2.7.html#python-3-1-features

Pakollinen Hello Wordl! ohjelma esiteltävällä ohjelmointikielellä:

   #! /usr/bin/env python2.6 # -*- coding: utf-8 -*- print "Terve metsä taas!"

 Python tukee nykyisiä ohjelmointiparadigmoja kuten olio-ohjelmointia. Python soveltuu laajojen ohjelmistojen toteuttamiseen sekä yksinkertaisten skriptien tekemiseen. Jollei varta vasten käytä alustariippuvia ominaisuuksia, on Python-koodi siirrettävissä kaikille tuetuille alustoille. Windowsille on saatavilla py2exe joka on Python-kielen käännin. Se siis tuottaa Python-tiedostoista .exe -tiedoston, jonka voi suorittaa Windows-koneessa, jossa ei tarvitse olla asennettuna Pythonin ajoaikaista tukea.

Python ei käytä sulkumerkkejä tai varattuja sanoja lohkoerottimina. Lohkon alku merkitään sisentämällä, ja lohko loppuu kun palataan tältä sisennystasolta. Tämä kannustaa rivittämään ja sisentämään ohjelmakoodin vastaamaan lohkorakennetta jolloin ohjelmakoodia on selkeämpi lukea. Kannattaa käyttää ohjelmoijan teksturia joka ymmärtää Pythonin, jolloin teksturi huolehtii oikeasta sisennyksestä. Esimerkiksi Emacs ja Bluefish tukevat hyvin Pythonia, mutta muitakin ohjelmoijan editoreita on. Lisäksi on integroituja ohjelmankehitysympäristöjä kuten Eric4 ja Eric5 jotka on erityisesti kehitetty Pythonilla ohjelmoimiseen.

Saatavilla on paljon koodikirjastoja, moduuleita. Ne ovat valmiita toimivaksi testattuja luokkia, aliohjelmia yms. ja helposti liitettävissä omaan ohjelmaan. Myös graafisia käyttöliittymiä on mahdollista tehdä, esimerkiksi WxPythonilla. Graafisen käyttöliittymän saa nopeasti toteutettua GUI-designerilla kuten wxGladella.

Pythonia voi käyttää kuten muita perusohjelmointikieliä, esimerkiksi C, Java tms., mutta Python mahdollistaa pythonmaisemmat ratkaisut. Esimerkiksi lukujen neliöt sisältävän taulukon voi tehdä näin:

   neliöt = [x**2 for x in range(10)]

 Seitsemän kertotaulun saa näin:

   kertomataulu7 = [7*n for n in range(1, 11)]

 Taulukoille tai muillekaan tietorakenteille ei tarvitse varata tilaa, eikä huolehtia muistin vapauttamisesta. Python-järjestelmä tekee nämä automaattisesti.

Kotisivu http://python.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, OS/2, Windows, melkein kaikki muutkin alustat, esimerkiksi Symbian OS series 60 puhelimet. http://en.wikipedia.org/wiki/Python_for_S60 Asennus Linux-jakeluissa valmiiksi asennettuna (ohjelmankehitysympäristön joutunee asentamaan). Muille alustoille saatavilla asennuspaketti kotisivuilta tai muualta. Käyttöohjeet Linux.fi Python-ohje http://linux.fi/wiki/Python Turuxin Python-kurssin muistiinpanot Python-projektin kaikki ohjeet, englanniksi http://docs.python.org  Opetusvideo GUI:n teosta WxPythonilla Englanniksi Ohjelmointiputkan asennusohje Python Windowsissa Vanhala, Nikula: Python 3 – ohjelmointiopas PDF-tiedostona How to Think Like a Computer Scientist: Learning with Python  

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x09 K-9 Mail - Viikon VALO #61
26 February 2012, 12:32 pm

K9 Mail on monipuolinen avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma Android-laitteille.

K-9 Mail pohjautuu Androidin oletussähköpostiohjelmaan, mutta sisältää lukuisia parannuksia ja lisäyksiä toiminnallisuuteen. Ohjelma toimii Android-laitteessa taustalla palveluna, alkuperäisen sähköpostiohjelman tapaan, ja ilmoittaa käyttäjälle välittömästi saapuvista sähköposteista. K-9 Mail tukee normaaleja IMAP-, POP- ja SMTP-yhteyksiä postin vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi ohjelma tukee myös Exchangen versioita 2003 ja 2007 WebDAV-protokollan kautta.

Ohjelmaan on mahdollista asettaa käyttöön useita sähköpostitilejä postien vastaanottoon. Sähköpostin lähetystä varten taas on mahdollista määritellä useita identiteettejä, joita käyttämällä onnistuu sähköpostin lähettäminen niin työ-, siviili- kuin harrastusminällä. Lähetetyt viestit on mahdollista määritellä tallettumaan myös piilokopiona (bcc) omaan tai muuhun haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Lähteville viesteille voi myös asettaa identiteetistä riippuvan ja viestin loppuun lisättävän allekirjoituksen eli signaturen.

Uusien sähköpostitilien luominen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä ohjelma osaa asettaa tunnetuimpien sähköpostipalveluiden asetukset automaattisesti. Asetusten laittaminen on toki mahdollista myös käsin. Ohjelmalla onnistuu niin tiedostoliitteiden lähettäminen kuin vastaanottaminenkin. Saapuneita viestejä voi merkitä tärkeiksi tähtisymbolilla ja viestejä voi lajitella ja etsiä useilla kriteereillä. K-9 Mail kykenee myös lähettämään ja vastaanottamaan PGP-salattuja viestejä käyttäen erikseen asennettavaa APG-ohjelmaa. Ohjelman voi myös määritellä tallentamaan saapuneet viestit laitteen sisäisen muistin sijasta SD-kortille. VCard-muotoisten yhteystietojen lähettäminen ja vastaanottaminen sähköpostilla onnistuu, jos laitteeseen on lisäksi asennettuna CardCalSync-ohjelma.

K-9 Mailin käyttöliittymä on käännetty useammalle kielelle, mukaan lukien myös suomi.

Kotisivu http://code.google.com/p/k9mail/ Lisenssi Apache-lisenssi 2.0 Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma on asennettavissa normaaliin tapaan Android Marketista.  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x10 Blob Wars - Viikon VALO #62
4 March 2012, 12:08 pm

Blob Wars on sarja avoimen lähdekoodin pelejä. Sarjan ensimmäinen osa on Metal Blob Solid. Se on kaksiulotteinen tasohyppely.

Metal Blob Solid on varsin perinteinen kaksiulotteinen tasohyppely, saman tapainen kuin Commander Keen tai New Zealand Story, jotka molemmat ovat klassikoita ja vallan loistavia. Metal Blob Solid ei ehkä vielä ole klassikko, mutta vallan hieno sekin on.

Juonena on vapauttaa vangitut maanmiehet. Kentän saa pelattua läpi, kun pelastaa tarpeeksi monta vankia. Hankalammilla vaikeustasoilla on vankeja vapautettava enemmän. Kaikkein vaikein vaikeustaso on pelattavissa kun on ensin pelannut pelin yhden kerran läpi.

Kentistä löytyy erilaisia aseita. Nähtävästi käytössä on aina viimeksi kerätty ase eikä käytettävää asetta voi valita vapaasti. Tämä on hieman hankalaa, koska ainoa ase, joka toimii myös veden alla, on pistooli. Ennen veden alle painumista pitäisi siis löytää pistooli ja varoa sen jälkeen poimimasta mitään muuta asetta. Myös muut aseet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Olisi ehkä liian helppoa jos voisi aina valita tilanteeseen sopivan aseen. Aseita kyllä löytyy jatkuvasti runsaasti, eivätkä ammukset lopu.

Aseiden lisäksi on kerättäviä esineitä, joista on apua hankalissa paikoissa ja joissakin kentissä tarvitaan jotain esinettä eteenpäin pääsyyn.

Kentän alussa kerrotaan mitä läpipääsyyn vaaditaan. Käytössä on tutkanäyttö, josta voi katsella missä päin vankeja tai esineitä on. Sitten pitää vain keksiä miten sinne pääsee.

Olen pelannut Metal Blob Solidia silloin tällöin vuodesta 2006, mutta pääsin aiemmin vasta ensimmäisen kentän läpi asti. Vasta tätä artikkelia kirjoittaessani pelailin viikon mittaan niin paljon että osasin päästä läpi myös kentän kaksi. Peli on ihan hauska hyppelyyn ja ammuskeluun, mutta menestyksekäs pelaaminen vaatii jonkin verran pohdintaa jotta löytää kaikki vapautettavat vangit ja tarvikkeet esteiden ohittamiseen.

Youtubesta löytyy videoita pelistä. Myös sarjan toisesta osasta Blob and Conquer on videoita. Jatko-osa on kehittynyt kolmiulotteiseksi tasohyppelyksi.

Pelin kehitys tuntuu jatkuvan, uusin versio 1.19 on julkaistu huhtikuussa 2011 (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#News). Alkuperäiset tekijät Stephen Sweeney, Richard Sweeney ja Ceri Done julkaisivat pelin  yrityksensä Parallel Realities kautta, mutta siirsivät pelin ylläpidon Sourceforgen projektille vuonna 2010 (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#About).

Kotisivu http://sourceforge.net/projects/blobwars/ Lisenssi Peli ja grafiikat GNU GPL, äänet ja musiikit useita lisenssejä (Vanhoissa julkaisuissa osa äänien ja musiikkien lisensseistä oli epävapaita tai lisenssi epäselvä) (http://bugs.debian.org/cgi-bin/bugreport.cgi?bug=495484) Toimii seuraavilla alustoilla Amiga, BeOS, BSD Unix, Linux, Mac OS X, Windows sekä pelikonsoleita (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid) Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Google löytää asennuspaketin Mac OS X:lle ja BSD Unixille.  Käyttöohjeet Mukana tulee käyttöohje HTML-tiedostona englanniksi.  manuaalisivu  

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x11 Subsonic - Viikon VALO #63
10 March 2012, 10:27 pm

Subsonic on vapaa www-pohjainen palvelinohjelmisto musiikin kuuntelemiseen verkon yli.

Subsonic-ohjelmiston asentaminen omalle kotipalvelimelle mahdollistaa palvelinkoneella olevan musiikin kuuntelun kodin muilta koneilta käsin selainkäyttöliittymällä. Www-käyttöliittymän lisäksi kuunteluun voi käyttää verkkotietoista mediasoitinta (Winamp, VLC, iTunes, jne.), jolle annetaan Subsonicin tarjoilema soittolista soitettavaksi. Jos palvelinkone on näkyvissä myös Internetin suuntaan, voi musiikkejaan kuunnella myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi työpaikalla. Palvelinta voi käyttää yhtä aikaa useampikin käyttäjä.

Subsonicin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa tuki tekstihaulle, levynkansitaiteelle, id3-tageille, arvioiden ja kommenttien lisäämiselle albumeille sekä soittolistat. Subsonic tukee suoraan mp3-, ogg- ja aac-tiedostomuotoja sekä lennossa mp3-muotoon muuttamalla useita muita tiedostomuotoja, kuten wma- ja flac-tiedostoja. Subsoniciin voi lisätä seurattavia podcasteja tallentamalla niiden rss-virtojen osoitteet. Ohjelmisto tarkistaa säännöllisin väliajoin, onko podcastiin ilmestynyt uutta kuunneltavaa ja lataa tiedostot palvelimelle odottamaan kuuntelua. Levyjen ja podcastien kansikuvien vaihtaminen tapahtuu helposti Googlen kuvahakua hyödyntävällä toiminnolla.

Tavallisen omalla koneella tapahtuvan musiikin kuuntelun lisäksi Subsonicissa on mahdollista valita soitto tapahtumaan jukebox-muodossa, jolloin kappaleiden soittaminen tapahtuukin itse palvelinkoneella ja web-sivu toimii etäkäyttöliittymänä soittolistan valitsemiseen.

Subsonicia on lisäksi mahdollista käyttää älypuhelimiin (Android, iPhone, Windows Phone 7) sekä muihin wap- ja Java-kykyisiin puhelimiin saatavilla räätälöidyillä asiakasohjelmilla. Mobiilikäyttö vaatii kuitenkin 30 päivän kokeiluajan jälkeen palvelimelle lisenssiavaimen. Lisenssiavaimen saa lahjoittamalla muutaman euron (10-30 €) Subsonic-projektille. Lahjoittajat saavat lisäksi mahdollisuuden käyttää Subsonicia myös videotiedostojen kanssa, henkilökohtaisen omanimi.subsonic.org-osoitteen sekä pääsevät eroon Subsonicissa normaalisti harvakseltaan näytettävistä mainoksista.

Kotisivu http://www.subsonic.org/ Lisenssi GNU GPL v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Subsonicin asennuspaketit kaikille alustoille löytyvät ohjelmiston kotisivulta. Subsonic vaatii toimiakseen Java-ympäristön sekä joukon työkaluja tiedostomuotojen muunnoksiin. Tarkemmat asennusohjeet Kokeilu Subsonicia voi testata demo-palvelimella.  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x12 Emacs Org-mode - Viikon VALO #64
18 March 2012, 12:26 pm

Emacs org-mode muokkaa hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.

Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin Tomboy-muistiinpanosovelluksessa. Kun kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa, projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa, luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan tekstin työstämisen tukena.

Tiedosto tallennetaan tavallisena tekstitiedostona. Tästä on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään, versionhallintajärjestelmät käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin komentorivin tekstinkäsittelykomennoilla tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata, ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.

Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät kiinnosta voi laskostaa eli piilottaa pois näkyvistä.

Toiminnot ovat kätevästi pikanäppäimissä, joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.

Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä alaviitteitä (footnotes). Hyperlinkkejä voi käyttää, esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle. Tehtävälista kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa. Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.

Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona. Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.

Org-modella on varsin vilkas moderoitu postituslista. Sen arkistoa voi lukea selaimella.

Laskin, että Org-tutorials -sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai videokaappausta. Yhden elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.

Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003 (http://lumiere.ens.fr/~guerry/emacs-orgmode-gnu-hackers-meeting-2011.html kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien Guerry (joka näköjään tekee webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio 7.8.04 julkaistiin 16. maaliskuuta 2012, sitä edellinen 3. tammikuuta.

Org-modesta löytyy myös MobileOrg-niminen mobiiliversio iPhonelle ja Android-laitteille. Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen toteutus MobileOrgNG.

Kotisivu http://orgmode.org Lisenssi GNU GPL v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Katso Viikon VALO:sta [url]http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs[/url]. Toimii siis samoilla alustoilla kuin Emacs Asennus Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava käyttöön).  Jos asennetun Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Käyttöohjeet Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on runsaasti. Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana A4-arkkina.  Käsikirjan n. 40 sivuinen tiivistelmä. Käsikirja n. 200 sivua. Käsikirja on ostettavissa painettuna kirjana.  Usein kysytyt kysymykset EmacsWikin artikkeli org-modesta 25 minuutin videokaappaus esittelee org-moden perustoiminnot  n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten Dominik esittelee org-moden. n. 53 minuutin video Floss Weeklystä, jossa Randall Schwartz haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää Org-modea.    

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x13 Vapaat tiedostomuodot - Viikon VALO #65
25 March 2012, 12:58 am

Vapailla ja avoimilla tiedostomuodoilla pyritään parantamaan tiedon saavutettavuutta noudattamalla avoimia standardeja.

Vapailla tai avoimilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan tiedostomuotoja, joiden määrittely on kokonaan julkinen, mahdollisimman standardoitu ja avoin kenen tahansa toteutettavaksi. Vapaita tiedostomuotoja käyttämällä pyritään varmistamaan pitkäaikainen pääsy tietoon millä tahansa laitteistolla ja ohjelmistoalustalla ilman teknisten tai oikeudellisten esteiden luomia rajoituksia. Teknisiä rajoituksia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tiedostomuoto on jonkin yksittäisen suljetun ohjelman sisäinen tallennusmuoto, jonka toiminnasta ei ole riittävää dokumentaatiota taikka standardia. Tällöin ei ole mahdollista tai voi olla hyvin vaikeaa luoda muita ohjelmia, jotka osaisivat käsitellä kyseistä tiedostomuotoa. Tällöin tiedoston avaaminen vaatii, että käyttäjällä on käytössään juuri kyseinen ohjelma, ja tiedoston sisältämän tiedon käyttäjä on tavallaan kyseisen ohjelman valmistajan armoilla. Ei ole myöskään varmaa, onko ohjelma saatavissa ja siten tiedosto avattavissa vielä vuosien kuluttua. Vapaiden tiedostomuotojen kanssa sen sijaan dokumentaatio tiedostomuodon toteutuksesta on aina saatavilla ja siten tiedostojen käyttö on mahdollista vielä vuosien päästäkin. Oikeudellisia rajoitteita voi syntyä, jos tiedostomuodon toteutuksessa on käytetty esimerkiksi patentoituja tekniikoita. Näin on esimerkiksi joidenkin ääni- ja videotiedostomuotojen kanssa. Tällöin tiedostoja käsittelevien vaihtoehtoisten ohjelmien toteuttamista rajoittaa teknisten esteiden sijaan lainsäädäntö.

Vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja käyttävän on mahdollista vaihtaa käyttämänsä ohjelmat muihin samaa tiedostomuotoa tai standardia tukeviin ohjelmiin. Sen sijaan suljettua tiedostomuotoa käyttävä on helposti sidoksissa kerran tekemäänsä ohjelmistovalintaan.

Vuosittainen Document Freedom Day, eli tiedostojen vapauden päivä, jota vietetään vuonna 2012 maaliskuun 28. päivänä, juhlistaa tiedon vapautta ja saavutettavuutta sekä pyrkii lisäämään tietoisuutta avoimista standardeista.

HTML – www-sivujen tiedostomuoto Www-sivujen sisällön kuvaava html-kieli on W3C-organisaation ylläpitämä avoin standardi, jolla tehtyjä sivuja pystytään lukemaan useiden eri valmistajien tekemillä selaimilla monenlaisilla laitteilla tietokoneista puhelimiin ja tablettilaitteisiin. Html-tiedostomuoto on erinomainen esimerkki vapaiden tiedostomuotojen ja avoimien standardien merkityksestä ja toimivuudesta. Aiemmin joidenkin www-selainten valmistajat tukivat huonosti standardia ja pyrkivät keksimään selaimiinsa omia laajennoksiaan ja epästandardeja ominaisuuksia, mistä seurasi, että sivustojen tekijät joutuivat näkemään paljon ylimääräistä vaivaa jotta saivat sivut toimimaan kaikilla hieman eri tavoin toimivilla selaimilla. Viime vuosina viimeisimmätkin selainvalmistajat ovat alkaneet noudattaa tarkemmin standardeja ja sivustojen ylläpitäjien tehtävät ovat helpottuneet huomattavasti. Eri selainten ja erilaisten laitteiden käyttäjät voivat nauttia samasta sisällöstä tasavertaisesti.

Hyvin standardeja seuraava www-selain on esimerkiksi vapaan lähdekoodin Firefox-selain.

ODF – toimisto-ohjelmien tiedostomuodot ODF (Open Document Format) koostuu itse asiassa useammasta OpenDocument-standardin mukaisesta tiedostomuodosta. Näitä ovat seuraavia päätteitä käyttävät tiedostot:

• .odt tekstiasiakirjoille,
• .ods laskentataulukoille,
• .odp esitysgrafiikalle,
• .odg piirtografiikalle,
• .odc kaavioille,
• .odf matemaattisille kaavoille,
• .odb tietokannoille,
• .odi kuvatiedostoille ja
• .odm isäntäasiakirjoille.

Tiedostomuodoille löytyy tuki useista toimisto-ohjelmistopaketeista. Vapaita toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin: LibreOffice, OpenOffice, Calligra Suite, KOffice sekä NeoOffice. Muita ODF-muotoa tukevia toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin IBM Lotus Symphony, Corel WordPerfect Office X4, Google Docs ja Zoho Office Suite. Myös Microsoftin Office-paketti tukee uudemmissa versioissaan ODF-tiedostoja ainakin jossain määrin.

ODF-tiedostomuotojen perheen yksittäisiä tiedostomuotoja tukevat myös vapaat ohjelmat Abiword (tekstinkäsittely) ja Gnumeric (taulukkolaskenta). ODF-muodoissa tallennettuja tiedostoja voidaan myös näyttää erilaisissa katseluohjelmissa, kuten Evince ja Okular ja niiden sisältämää informaatiota voidaan tuoda esimerkiksi vektoripiirto-ohjelma Inkscapeen ja sivuntaitto-ohjelma Scribukseen. Tietojen vaihto eri ohjelmien välillä siis onnistuu yhteisellä avointa standardia noudattavalla tiedostomuodolla.

ODF-tiedostomuotojen etuna esimerkiksi Microsoftin Office-paketin vastaaviin tiedostomuotoihin on, että niitä hyvin tukevia ohjelmia löytyy lähes jokaiselle laite- ja käyttöjärjestelmäalustalle, kun Microsoftin Office-paketti on tarjolla vain Windows- ja Mac OS X -järjestelmiin. Toisaalta Microsoft Officen tiedostomuodot ovat saavuttaneet niin vankan aseman, että niiden kanssa kilpaileminen on vaikeaa. Tärkeätä olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta kuitenkin saavuttaa tilanne, jossa varsinkin viranomaisten tuottamat asiakirjat olisi mahdollista saada myös vapaissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi ODF-tiedostomuodoissa. Hyvänä esimerkkinä avoimien standardien käyttöönotosta valtionhallinnossa on oikeusministeriön vuonna 2006 tekemä päätös ODF-tiedostomuotojen käyttöön siirtymisestä vuodesta 2007 alkaen.

Myös Norjan valtio teki vuonna 2009 päätöksen, että vuoden 2011 alusta lähtien he käyttävät sähköpostin liitteinä lähetettävien tiedostojen tallennusmuotoina joko pdf- tai odf-muotoja.

Tiedostonäytteet:

• (odt) JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa (jhs-suositukset.fi)
• (odp) Lubuntu

PDF – tulostusvalmiille asiakirjoille ja esitysgrafiikalle PDF (Portable Document Format) on alun perin Adoben kehittämä tulostusvalmiiden tiedostojen esittämiseen soveltuva PostScript-kieleen pohjautuva tiedostomuoto. Tiedostojen päätteenä on .pdf. PDF-tiedostoissa sisältö on aseteltu sivuille ulkoasultaan kiinteään muotoon, joka on helppo tulostaa laitteesta ja ohjelmasta riippumatta juuri sen näköisenä kuin tiedoston tekijä on sen tarkoittanut. PDF-tiedostot sopivat hyvin tiedonvaihtoon silloin, kun vastaanottajan ei ole tarvetta muokata tiedoston sisältöä vaan tiedoston lukeminen, tulostaminen sekä kommentointi ovat riittävät toiminnot. PDF-tiedostoja käytetään muotoiltujen asiakirjojen lisäksi usein esityskalvojen tallentamiseen ja esittämiseen.

PDF-tiedostomuoto on hyvin tuettu erilaisilla alustoilla ja pdf-tiedostoille löytyykin Adoben Reader-ohjelman lisäksi useita vaihtoehtoisia lukijaohjelmia, joista PDFreaders.org-sivusto ylläpitää kattavaa luetteloa.

PDF-tiedostojen luominen onnistuu muun muassa LibreOffice-toimistopaketin ohjelmistoilla sekä Scribus-taitto-ohjelmalla.

Tiedostonäytteet:

• Konferenssiesitys

SVG – vektorigrafiikalle SVG (Scalable Vector Graphics) on kuvauskieli kaksiulotteisen vektorigrafiikan esittämiseen ja se on HTML:n tavoin W3C-organisaation ylläpitämä standardi. SVG-tiedostojen päätteenä on .svg tai gzip-algoritmilla pakattuna .svgz. SVG-tiedosto voi pelkän staattisen kuvan lisäksi kuitenkin sisältää myös muun muassa animaatiota ja JavaScript-kielellä toteutettua toiminnallisuutta, joiden avulla avoimet SVG-tiedostot voivat sisältää monia samanlaisia toimintoja kuin suljetut Flash-tiedostot. SVG liittyykin läheisesti paljon huomiota ja suosiota saaneeseen HTML5:een, johon sitä voi upottaa suoraan. SVG-kuvien käyttö verkkosivuilla on vielä aluillaan, mutta HTML5:n yleistyminen sekä uusimpien Internet Explorerin versioiden tuki SVG:lle todennäköisesti kasvattavat myös SVG:n suosiota.

SVG-muotoisia kuvia voi katsella käytännössä millä tahansa modernilla www-selaimella, kuten Firefox, lukuun ottamatta joitain mobiiliselaimien malleja. SVG-kuvia voi käyttää esimerkiksi LibreOffice Writer-tekstinkäsittelyohjelmassa ja saman toimistopaketin esitystyökalussa Impressissä. Myös taitto-ohjelma Scribus osaa hyödyntää SVG-kuvia. Kuvien luomiseen sopii vaikka Inkscape-piirtotyökalu. Muun muassa Adoben Illustrator sekä CorelDraw tukevat myös SVG-standardia.

Wikipedia on käyttänyt jo pitkään SVG-tiedostoja kaavioiden, karttojen sekä muiden piirtokuvien tallettamiseen ensisijaisena tiedostomuotona. Verkkotietosanakirjan sivuilla SVG-kuvat on tosin jouduttu toistaiseksi esittämään PNG-muotoon muunnettuina joidenkin yhä suosittujen vanhojen selainten puuttuvan SVG-tuen takia.

Wikipedian lisäksi vapaita SVG-muotoisia tiedostoja voi ladata itselleen Open Clip Art Library -palvelun sivuilta.

Tiedostonäytteet:

• Kuva Open Clip Art Libraryssa (Peace_and_love.svg)
• Kuva Wikimedia Commonsissa (2007-02-20_time_zones.svg)

JPEG – valokuville JPEG (Joint Photographic Experts Group) on erityisesti valokuvien tallentamiseen tarkoitettu häviöllistä pakkausta käyttävä kuvantallennusmuoto. Häviöllisyys tarkoittaa sitä, että kuvan tallennuskoon pienentämiseksi kuvan pikseleiden sisältämä informaatio voi muuttua jonkin verran, eli niiden värisävyjä muutetaan hieman. Tyypillisesti valokuvissa tällä häviöllä ei ole suurta merkitystä ainakaan ellei pakkausalgoritmia säädetä liian aggressiiviseksi. Paljon jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin, eli piirtokuviin ja teksteihin, JPEG ei kuitenkaan sovellu vaan tekee kuvan suttuisen näköiseksi. JPEG-tiedostojen päätteenä on .jpg, .jpe tai .jpeg.

JPEG-muotoisten rasterikuvien avaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen sopivat vapaista ohjelmista vaikka GIMP, Pinta sekä Krita. JPEG-kuvia voi sisällyttää myös muun muassa LibreOfficella, Scribuksella ja Inkscapella tehtäviin tiedostoihin.

Tiedostonäytteet:

• Pingviini Wikimedia Commonsissa ( Falkland_Islands_Penguins_49.jpg)
• Charlie Chaplin Wikimedia Commonsissa (Chaplin2.jpg)

PNG – piirretyille rasterikuville PNG (Portable Network Graphics) on häviötön kuvantallennusmuoto, joka sopii JPEG-tiedostoja paremmin juuri piirroskuville ja paljon tekstiä tai muita jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin. PNG on häviötön, eli kuva ei tallennuksen yhteydessä muutu millään tavalla. PNG-tiedostojen pääte on .png. PNG tukee 16-bittistä läpinäkyvyyttä, eli kuvan pikselit voivat olla kokonaan tai osittain läpikuultavia tai täysin peittäviä. Tässä suhteessa PNG on huomattavasti parempi kuin vanhempi GIF-tiedostomuoto, joka mahdollisti vain joko kokonaan läpinäkyvät tai täysin peittävät osat. PNG-tiedostot tukevat myös miljoonia värisävyjä verrattuna GIF-tiedostojen enintään 256 väriin. PNG-tiedostot ovatkin www-käytössä korvanneet GIF-kuvat lähes täysin. GIF-kuvien ainoaksi eduksi on jäänyt mahdollisuus tehdä animoituja kuvia.

JPEG-tiedostojen tavoin PNG-kuvien avaamiseen, muuntamiseen ja tallentamiseen voi käyttää GIMP-, Pinta- ja Krita-ohjelmia. PNG-kuvia voi myös sisällyttää muiden ohjelmien luomiin tiedostoihin aivan samoin kuin JPEG-tiedostojakin.

Tiedostonäytteet:

• Wikimedia Commonsissa (Donate-icon.png)

EPUB – sähköisille kirjoille EPUB on vapaa tiedostomuoto sähköisten kirjojen tallentamiseen. EPUB-tiedostojen pääte on .epub. EPUB hyödyntää esimerkillisesti muita vapaita tiedostomuotoja sillä käytännössä EPUB-tiedosto koostuu xhtml-muotoisesta sisällöstä, SVG-, JPEG-, PNG- ja GIF-muotoisista kuvista, CSS-tyylimäärityksistä sekä metatiedon sisältävästä xml-tiedostosta. Nämä tiedostot on pakattu yhteen ZIP-tiedostoon, jonka nimi on muutettu .epub-päätteiseksi.

Suurin osa sähköisten kirjojen lukijalaitteista ja -ohjelmistoista osaa lukea ja näyttää laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi suunniteltuja EPUB-tiedostoja juuri tiedostomuodon vapauden ja avoimuuden vuoksi. Vapaista ohjelmista EPUB-tiedostoja näyttävät ainakin FBReader sekä Calibre. EPUB-tiedostoja voi puolestaan luoda joko suoraan tekemällä sisältö tekstieditorilla ja kuvankäsittelyohjelmilla sekä pakkaamalla ZIP-tiedostoksi taikka käyttämällä ohjelmaa nimeltä Sigil.

EPUB-muotoisia kirjoja löytyy muun muassa vapaita sähkökirjoja jakavasta Project Gutenberg -palvelusta.

Tiedostonäytteet:

• The Memoirs of Sherlock Holmes by Sir Arthur Conan Doyle

OGG/Vorbis – äänitiedostoille Ogg on avoimen standardi multimediasäilötiedostomuoto. Multimediasäilöt ovat tiedostoja, joiden sisälle säilötään itse media, ääni, video tai molemmat, jollain pakkausmenetelmällä. Yleisimmin OGG-säilön kanssa käytetty äänenpakkausmenetelmä on avoimeen lähdekoodin perustuva häviöllinen Vorbis. Yhdistelmästä käytetään nimitystä Ogg Vorbis ja tällaisten tiedostojen päätteenä on yleensä .ogg tai .oga (ogg audio). Vorbis on mp3-pakkauksen tavoin häviöllinen, eli Vorbis-koodekilla pakkaaminen hukkaa alkuperäisestä äänitiedosta osan, esimerkiksi ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle jääviä osuuksia. Ogg Vorbis on vaihtoehto mp3-tiedostomuodolle, jonka ongelmana ovat patenttien luomat rajoitteet. Esimerkiksi mp3-soittimien valmistajat maksavat laitekohtaisia lisenssimaksuja Fraunhofer-instituutille.

Ogg-säilön lisäksi Vorbis-ääntä voidaan käyttää myös muiden säilöjen yhteydessä, esimerkiksi ääniraitana DivX-pakatun videon kanssa.

Ogg Vorbis -tiedostoille on tuki useissa multimediaohjelmissa, esimerkiksi Winampissa ja avoimen lähdekoodin VLC-soittimessa. Esimerkiksi Android-laitteet tukevat Ogg Vorbis -ääntä. Myös Firefox- ja Chrome-selaimet tukevat Ogg Vorbis -ääntä suoraan tiedostoina tai html5:n audio-tagin kautta avattuina. Wikipedian ääninäytteet ovat myös Ogg Vorbis -muodossa.

Ogg Vorbis -tiedostomuotoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa Vorbis.com.

Tiedostonäytteet:

• Jabberwodky.ogg (Wikimedia Commons)
• The Adventures of Sherlock Holmes: 01 - A Scandal in Bohemia by Sir Arthur Conan Doyle (LibriVox)

OGG/Theora – videotiedostoille Ogg-säilöön voidaan äänen lisäksi säilöä myös videota. Tyypillisimmin Ogg-säilössä tallennetaan Theora-muodossa. Theora on Ogg-projektin yhteydessä kehitetty avoin ja patenteista riippumaton videokoodekki. Se on tarkoitettu vaihtoehdoksi suljetulle MPEG-4-koodekille, jonka ongelmana ovat patentit, kuten mp3-tiedostojenkin yhteydessä. Ogg Theora -tiedostojen päätteenä on yleensä .ogg tai .ogv (ogg video) ja ääniraitana käytetään tavallisesti Vorbis-ääntä.

Ogg Vorbiksen tavoin Firefox- ja Chrome-selaimet tukevat suoraan myös Ogg Theora -tiedostoja. Samoin vapaan lähdekoodin VLC-mediasoitin toistaa Ogg Theora -videot mukisematta. Vapaana tiedostomuotona Ogg Theora onkin myös Wikipedia-projektin käyttämä tiedostomuoto tietosanakirjan videonäytteille.

Tiedostonäytteet:

• J.F. Kennedy "Ich bin ein Berliner" -puhe
• Big buck bunny

FLAC – korkeatasoiselle äänelle FLAC (Free Lossless Audio Codec) on pakattu, mutta häviötön, sekä patenteista ja lisenssimaksuista vapaa tiedostomuoto digitaaliselle äänelle. FLAC-muotoon tallennettaessa äänestä ei siis poisteta lainkaan informaatiota vaan pakkaaminen säilyttää äänen täsmälleen alkuperäisenä. Tehokkaasti pakattuna, mutta samalla häviöttömänä, FLAC on erinomainen tiedostomuoto, kun on tarkoitus editoida äänitiedostoa mahdollisimman korkealla laadulla. Tuki FLAC-tiedostoille löytyykin monista ohjelmistoista ja laitteistoista. Avoimen lähdekoodin Audacity sopii hyvin FLAC-tiedostojen käsittelyyn. VLC-mediasoitin soittaa erinomaisesti myös FLAC-tiedostot.

Tiedostonäytteet:

• Jono Bacon: Free software song (25,3 Mt)

 Document Freedom Day 2012 http://documentfreedom.org/ Toimii seuraavilla alustoilla Vapaiden ja avoimien tiedostomuotojen tarkoitus on, että niiden on mahdollista toimia kaikilla mahdollisilla alustoilla. VALO-CD VALO-CD-kokoelmasta löytyy useita ohjelmia, joilla on mahdollista käyttää ja muokata vapaissa tiedostomuodoissa olevaa sisältöä.  Teksti: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x14 Rahanjako - Viikon VALO #66
1 April 2012, 1:30 am

Rahanjako.net toimii P2P ohjelmien tapaan, mutta jaettavana ei ole musiikkikappaleita vaan rahaa.

Rahanjako.net ja sen ulkomaankielinen versio Fr€€mon€y.org toimivat kuten P2P tiedostonjako-ohjelmat, esimerkiksi Bittorrent. Jaettavana on rahaa, ei kuitenkaan käteistä rahaa vaan tilisiirtoja.

Kuten tiedostonjako-ohjelmissakin, on ensin asennettava tietokoneelleen rahanjako-asiakasohjelma nimeltään illuminatus. Asennuksen jälkeen sovellus ottaa yhteyden Rahanjako-järjestelmän keskuspalvelimeen. Käyttäjä syöttää asiakasohjelmalle pankkitilinsä tiedot, voi syöttää kaikki pankkitilinsä, tilien määrälle ei ole ylärajaa. Jokaisen tilin kohdalle kirjoitetaan tilin käyttäjätunnus, salasana ja työläin vaihe on syöttää kertakäyttösalasanojen luettelo. Viranomaiset varoittavat tietojen ilmoittamisesta, mutta tarkoituksena on varoa lähettämästä tilitietojaan huijareille jotka tyhjentävät tilin, Rahanjaossa päinvastoin tilille tulee rahaa (http://www.fkl.fi/teemasivut/pankkiturvallisuus/Sivut/default.aspx). Ei siis syytä huoleen. Viimeinen asetus on määrittää yksi syötetyistä tileistä tuontitiliksi.   Tämän jälkeen voi aloittaa ohjelman varsinaisen käytön. Sovellukseen kirjoitetaan haluttu rahasumma, ja järjestelmä etsii tietokannastaan tilin jonka saldo on vähintään tuo summa. Jos sattuu ettei sopivaa tiliä ole, kootaan summa useammalta tililtä, siten että käytettävien tilien määrä minimoidaan. Näin tarvittavien tilisiirtojen määrä pysyy pienenä. Tilisiirron jälkeen summa on käyttäjän määrittämällä tuontitilillä.

Vastaavasti järjestelmän muut käyttäjät voivat siirtää tuontitililleen tarvitsemiaan rahasummia. Näin Rahanjako.net:in käyttäjillä on aina tarvitsemansa raha tilillään. Jos oma tili sattuu olemaan tyhjä, käynnistetään vain rahanjako ja tarvittava saldo ilmestyy tilille tuota pikaa. Toki tilisiirrot pankkien välillä kestävät jonkin aikaa, mutta nykyään EU:n sisällä pankkien väliset tilisiirrot ovat perillä viimeistään kahdessa pankkipäivässä.

Rahanjako on suhteellisen uusi sovellus, P2P järjestelmät ovat jo pitkään jakaneet musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä ja jostain syystä vasta nyt on löytynyt tämä kuningasajatus rahan jaosta. Euroopan Keskuspankki on tukenut järjestelmän kehitystyötä: kun raha kiertää nopeammin eikä makaa tuottamattomana pankkitilillä vilkastuu talouselämä ja Euroopan Unioni nousee laman kynsistä uuteen vaurauteen.

Euroopan Keskuspankki on torjunut euroalueen kriisiä pumppaamalla markkinoille tuhat miljardia euroa. Rahan määrän lisääntyminen kasvattaa inflaatiopainetta, joten Rahanjaon käyttö tervehdyttää talouspolitiikkaa. Lisärahaa ei tarvitse pumpata markkinoille kun Rahanjako kierrättää nopeammin jo olemassa olevaa rahamäärää.

Rahanjako vilkastuttaa talouselämää myös investointeja lisäämällä. Investoinnit ovat edullisempia kun rahaa ei tarvitse lainata mahdollisesti kovallakin korolla. Kun tarvittava rahamäärä on heti saatavilla ei tule myöskään korkoriskiä, korothan saattavat nousta huomattavastikin laina-aikana. Myös velkaantumisasteet pienenevät, ei tarvitse lainata kun omalla tilillä on tarvittava määrä rahaa.

Rahanjako vähentää piratismiakin. Ei enää tarvitse ladata netistä laittomia kopioita, kun Rahanjako-käyttäjällä on rahaa jolla voi laillisesti ostaa tarvitsemansa elokuvat, musiikit ja tietokonepelit.   Kotisivu http://rahanjako.net ja http://fr€€mon€y.org Lisenssi GNU GPL ja  Freemoney International Licence United Nations Kazaa Instance Toimii seuraavilla alustoilla AmigaOs, Linux, Mac OS X, Windows Asennus Linux-järjestelmille löytynee jakelun pakettivarastoista. Muiden järjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Käyttöohjeet Kotisivuilla on kattavat käyttöohjeet. Asiakasohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Ostettavissa on painettu ohjekirja (englanninkielinen) nimeltään "Send More Money", kirjoittanut Leopold Bloom yhden päivän aikana.  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[peran]

Hauska. 

[openSUSE.fi]

2x14 SystemRescueCd - Viikon VALO #66
1 April 2012, 11:53 pm

SystemRescueCd on tietokoneen järjestelmän pelastuksiin, korjauksiin ja varmuuskopiointiin tarkoitettu cd-levyltä tai usb-tikulta käynnistyvä Linux-järjestelmä, joka sisältää monia tähän käyttöön soveltuvia työkaluja.

Kun tietokone ei käynnisty, tiedostojärjestelmä on rikki tai tietokoneen järjestelmä kaipaa jostain muusta syystä korjaamista, saattaa SystemRescueCd olla juuri oikea väline tehtävään. SystemRescueCd on nimensä mukaisesti cd-levyltä, tai vaihtoehtoisesti usb-muistitikulta, käynnistyvä Linux-pohjainen järjestelmä, johon on koottu suuri joukko vapaita työkaluja järjestelmän ja tiedostojen pelastamiseen.

Oletuksena SystemRescueCd käynnistyy näppäimistöasettelun valinnan jälkeen tekstipohjaiseen komentorivitilaan root-käyttäjän oikeuksilla. Komennolla wizard käynnistyy kuitenkin Xfce-työpöytää käyttävä graafinen käyttöliittymä, jota tarvitaan joidenkin työkalujen käyttämiseen. SystemRescueCd on voimakas työkalupakki, jolla osaava käyttäjä saa korjattua monella tavalla rikki olevia järjestelmiä. Näiden työkalujen käyttö vaatii kuitenkin vastuullisuutta ja tietoa siitä, mitä on tekemässä, sillä niillä voi myös tuhota järjestelmänsä helposti.

Levyltä löytyviä työkaluja ovat muun muassa GNU Parted ja sen graafinen käyttöliittymä GParted, joilla on mahdollista luoda, siirtää ja kopioida levyosioita ja tiedostojärjestelmiä sekä muuttaa niiden kokoja. Partimage puolestaan osaa luoda ja palauttaa levykuvia levyosioista. Levykuvia voi tallettaa ja kopioida esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai verkon yli toiselle koneelle sekä vastaavasti palauttaa niiltä takaisin. Tällä työkalulla onnistuu myös levyjen kloonaaminen, kun on tarve asentaa useita identtisiä tietokoneita samanlaisin asetuksin. Siis samaan tapaan kuin aiemmin esitellyllä Clonezillalla. Ddrescue pyrkii luomaan levykuvan jopa viallisesta laitteesta ja tarvittaessa täyttää vioittuneet kohdat annetulla datalla.

Levyltä vahingossa poistettujen tiedostojen tai vioittuneen tiedostojärjestelmän takia hukattujen tiedostojen palauttamiseen SystemRescueCd sisältää myös työkaluja. PhotoRec ja Magicrescue ovat molemmat työkaluja, jotka osaavat etsiä esimerkiksi kuva- ja videotiedostoja suoraan levyn raakadatasta, esimerkiksi vioittuneelta puhelimen tai kameran muistikortilta.

SystemRescueCd tukee useita tiedostojärjestelmiä, mukaan lukien Windowsin verkkolevyjaot sekä Windowsin ntfs-tiedostojärjestelmä, jota se kykenee sekä lukemaan että kirjoittamaan. Levyn työkaluilla onnistuu siis myös esimerkiksi koneen tiedostojen varmuuskopiointi vaikka verkon yli toiselle koneelle. Tämä onnistuu liittämällä toisen koneen jakama Windows-jako, esimerkiksi \\192.168.56.1\jaonnimi, SystemRescueCd:n hakemistopuuhun komennolla:

  mount -t cifs \\\\192.168.56.1\\jaonnimmi /mnt/backup

Tämän jälkeen verkkolevy on käytettävissä hakemistossa /mnt/backup ja jos jaon oikeudet sen sallivat sinne voidaan kirjoittaa halutut tiedostot. Vastaavasti tiedostoja voidaan varmuuskopioida myös ssh-palvelimelle. Toinen tapa varmuuskopiointiin on käyttää SystemRescueCd:n käynnistyksen yhteydessä käynnistyvää ssh-palvelinta, johon on mahdollista ottaa yhteys toiselta koneelta esimerkiksi WinSCP-ohjelmalla. Tarvittavat käyttäjätunnus on root ja salasanan voi asettaa SystemRescueCd:ssä komennolla passwd.

Levyltä löytyy myös graafinen www-selain, Midori, jolla sujuu esimerkiksi erilaisten ohjeiden etsiminen ja lukeminen verkosta. Lisää levyn sisältämistä työkaluista ja niiden käytöstä kannattaa lueskella SystemRescueCd:n omilta kotisivuilta, joilta löytyykin oppaita useampaan käyttötarkoitukseen.

Kotisivu http://www.sysresccd.org/ Lisenssi Sisältää ohjelmia monilla vapailla lisensseillä. Asennus Ei asenneta vaan käynnistetään suoraan cd-levyltä tai usb-muistilta. Käyttöohjeet Ohjeita erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy SystemRescueCd:n kotisivuilta.  

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x15 Bodhi Linux - Viikon VALO #67
8 April 2012, 1:06 am

Bodhi Linux on minimaalinen ja hitaampiinkin koneisiin soveltuva Linux-jakelu, joka painottaa käyttäjän valinnanvapautta jättäen asennettavat ohjelmistot ja ulkoasun alusta alkaen käyttäjän päätettäviksi.

Bodhi Linuxin kaksi tärkeintä tavoitetta ovat käyttäjän valinnan vapauden vaaliminen ja minimaalisuus. Valinnan vapauteen pyritään minimaalisuuden kautta, sillä Bodhi Linuxin oletusasennuksessa on asennettuna mahdollisimman vähän ohjelmia, jotta käyttäjä voi itse valita haluamansa ja tarvitsemansa työkalut. Samalla tavoitellaan keveyttä, koska järjestelmään ei asenneta tarpeettomia osia ja ohjelmia. Oletuksena käyttöliittymäksi on asennettuna Enlightenment-ikkunanhallintaohjelma, joka on samalla sekä kevyt että näyttävä. Www-selaimena oletusasennuksessa on kevyeksi ja nopeaksi suunniteltu Midori. Kaiken muun tarvitsemansa käyttäjä voi asentaa Synaptic-paketinhallintaohjelmalla tai Bodhi Linuxin web-sivujen kautta käyttämällä Bodhi AppCenteriä. AppCenteristä on mahdollista asentaa yksittäisten ohjelmien lisäksi Nikhila- tai Pratibha-nimiset ohjelmistokokoelmat. Nikhilaan on koottu kattava kokoelma ohjelmia lähes kaikkeen käyttöön. Pratibha taas keskittyy kokoelmaan kevyitä ohjelmia.

Bodhi Linux pohjautuu Ubuntun viimeisimpään pitkäaikaistuettuun versioon (LTS), joten asennettavia ohjelmia löytyy kyllä joka tarpeeseen. Myös käytettävä kieli on mahdollista vaihtaa ainakin suurelta osin suomeksi asentamalla tarvittavat kielipaketit (language-support-fi ja language-pack-gnome-fi) sekä valitsemalla asetustyökalusta kieleksi suomen. Seuraava suurempi versiopäivitys Bodhi Linuxiin on odotettavissa heinäkuussa version 2.0.0 myötä. Ubuntun lähteiden lisäksi osa ohjelmista tulee Bodhi Linuxin omista lähteistä. Näin erityisesti keskeisessä osassa oleva Enlightenment pidetään jatkuvasti suhteellisen tuoreena versiona.

Bodhi Linuxin käyttöliittymäksi valittu Enlightenment on jotain perinteisten Unix-tyyppisten ikkunamanagerien ja täysiveristen työpöytäympäristöjen väliltä. Pelkän ikkunanhallinnan lisäksi modulaarinen Enlightenment sisältää kirjastoja muiden ohjelmien käyttöliittymien tekoon, työpöytäsovelmia sekä järjestelmätyökaluja. Enlightenment on aina pyrkinyt olemaan varsin näyttävä ulkonäöltään siitä huolimatta, että se pyrkii toisaalta olemaan kevyt. Bodhi Linuxin nimi onkin peräisin juuri Enlightenmentilta, sillä englannin kielen sana enlightenment on sanskritin kielellä bodhi ja tarkoittaa suomeksi valaistumista.

Enlightenment antaa valita käyttöliittymän tyylin useasta profiilista, joista osa muistuttaa enemmän perinteistä työpöytää sovellusvalikkoineen ja käynnistyspalkkeineen. Profiilien joukossa on kuitenkin myös esimerkiksi kosketusnäytöille ja tablettilaitteille soveltuva profiili sekä käynnissä olevat ikkunat tiilitetysti esittävä vaihtoehto.

Bodhi Linuxin laitteistovaatimukset ovat varsin vaatimattomat: 300 MHz:n i386-prosessori, 128 megatavua muistia ja 1,5 gigatavua tallennustilaa. Vaatimukset toki nousevat, jos järjestelmään asennetaan raskaita ohjelmia.

Kotisivu http://www.bodhilinux.com Lisenssi Useita vapaita lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla i386-yhteensopivat prosessorit, tulevaisuudessa myös ARM-prosessorit Asennus Asennuslevyn kuva löytyy Bodhi Linuxin kotisivulta. Levykuva poltetaan cd-levylle ja tietokone käynnistetään tältä levyltä. Asennuskuvake kiintolevylle asentamista varten löytyy käynnistyvältä työpöydältä. Lista Bodhi Linuxin kanssa todetusti yhteensopivista laitteista Videoita Arvostelu Youtubessa  

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x16 Irssi - Viikon VALO #68
15 April 2012, 1:12 pm

Irssi on komentoriviltä suoritettava alustariippumaton IRC-asiakasohjelma. Irssin kehitys alkoi Suomessa ja suurin osa koodista on suomalaisen Timo Siraisen käsialaa.

Irssi on varsin suosittu kauan IRC-pikaviestintäpalvelua käyttäneiden keskuudessa. Itsekin käytin ensin X-Chat-ohjelmaa. Siinä on graafinen käyttöliittymä, järkeilin ettei käyttöä tarvitse niin paljon opetella. Tämä pitikin paikkansa mutta huomasin tekstikäyttöliittymän olevan aivan riittävä ja mahdollistavan edistyneemmän irkkaamisen. Irssi kuten muutkin komentoriviltä käytettävät ohjelmat toimii screenin kanssa, eli voi pitää irssin istuntoa käynnissä sopivassa aina käynnissä olevassa etäkoneessa ja liittyä istuntoon mahdollisesti eri paikoistakin silloin kun haluaa seurata mitä irkissä on tapahtunut.

Irssi on siis asiakasohjelma jolla käytetään IRC-pikaviestinjärjestelmää. Muita IRC-asiakasohjelmia löytyy esimerkiksi Wikipedian artikkelista. IRC on määritelty RFC:ssä numero 1459, eli on avoin Internetin standardi. IRC on suomalainen keksinto, ja levisi varsin nopeasti maailmanlaajuiseen käyttöön. IRC:n kehitti Jarkko "Wiz" Oikarinen vuoden 1988 kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman.

IRC:n yleisin käyttö on todennäköisesti lähinnä yksityisten henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat. Osa IRC:n viehätyksestä perustunee kasvottomuuteen: halutessaan voi olla nimetön ja vaikkapa käyttää aina erilaista nimimerkkiä. Keskustelijan nimeä, ulkonäköä ja asuinpaikkaa ei tiedä kukaan – ellei sitä itse halua kertoa. Toisaalta moni irc-käyttäjä on ottanut käyttöön vakiintuneen irc-nimen, "irkkinikin", josta on ajan myötä tullut osa hänen netti-identiteettiään. Tämän lempinimen voi rekisteröidä IRC-verkossa, jolloin muut eivät voi käyttää samaa nikkiä.  Monille kanaville muodostuu sisäpiiri, joka tapaa toisiaan säännöllisesti myös kasvotusten. IRC:stä löytää melko varmasti samanhenkistä seuraa, kunhan muistaa normaalit käytöstavat, terveen järjen ja netiketin.

Irssin Teemoja löytyy lukuisia. Teema muuttaa irssin ulkonäköä väreillä ja tilarivin sisältöä. Söpö pinkki teema on tietenkin saatavilla, synkempiäkin värisävyjä löytyy. Teemaa voi täydentää asettamalla pääteikkunaan taustavärin tai taustakuvan.

Lisää toiminnallisuutta saa scripteillä. Ne ovat pieniä Perlillä koodattuja ohjelmia. Kokoelmassa on monenlaista lisätoimintoa, esimerkiksi ai.pl lisää public away toimintoa käyttävän Ignore-listaan. Irssi tukee liitännäisten avulla myös SILC- ja ICB-yhteyskäytäntöjä.

Irssi osaa käyttää UTF-8-merkistöä, muutkin merkistöt toimivat. Irssin lisäksi on merkistö vaihdettava käytetyssä päätteessä ja varmistettava ettei pääteyhteys typistä 8-bittisiä merkkejä. Suomalaisilla kanavilla tapaa olla käytössä UTF-8, muissa maissa on mahdollisesti kansallinen merkistö.

Irssiin löytyy hyvin käyttöohjeita, suomeksi ja muillakin kielillä. Käytännöllisiä vinkkejäkin on, esimerkiksi kohta "my anti annoyance filters ;)" sivulla Tips & Trics neuvoo miten IRC-kanavalle tulevat turhanaikaiset viestit saa pois näkyvistä. Irssillä voi myös automatisoida irkkaamista, esimerkiksi heti käynnistettäessä muodostamaan yhteys haluttuihin IRC-verkkohin ja liittymään kanaville.

Irssin uusin versio on 0.8.15, julkaistu 3. huhtikuuta 2010. Versioon 1 ei siis vielä ole ennätetty, mutta irssi on varsin vakaa ja luotettavasti toimiva sovellus. Irssi lienee jo niin täydellinen, ettei kaksi vuotta riitä keksimään mitä voisi lisätä.

Kotisivu http://irssi.org Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Solaris, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Solaris-versio saatavilla pkg-tiedostona. Mac OS X versio löytyy kotisivuilta. Muille alustoillekin saattaa löytyä asennuspaketti, tai voi kääntää itse lähdekoodeista.  Käyttöohjeet [url]http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi[/url] [url]http://linux.fi/index.php/Irssi[/url] [url]http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html[/url] [url]http://irssi.org/documentation[/url]  

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x17 Evince - Viiko VALO #69
21 April 2012, 11:24 pm

Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle muulle tiedostomuodolle.

Evince on monipuolinen ja kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF, PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Sillä voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia sarjakuvakirjoja.

Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus, salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen, eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.

Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.

Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina pdfreaders.org-sivustolta.

Kotisivu http://projects.gnome.org/evince/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman kotisivuilta. Evince löytyy myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista. VALO-CD Evince löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Käyttöohjeet Ohjeita Evincen käyttöön englanniksi.    

Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

2x17 Evince - Viikon VALO #69
21 April 2012, 11:24 pm

Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle muulle tiedostomuodolle.

Evince on monipuolinen ja kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF, PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Ohjelman uusimmilla versioilla voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia sarjakuvakirjoja.

Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus, salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen, eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.

Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.

Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina pdfreaders.org-sivustolta.

Kotisivu http://projects.gnome.org/evince/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman kotisivuilta. Evince löytyy myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista. VALO-CD Evince löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.  

Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[mrl586]

Onko sussun kalenteri vielä vuodessa 2011? Nyt on vuosi 2012.

[jmp]

Onko sussun kalenteri vielä vuodessa 2011? Nyt on vuosi 2012.

Ei, tuo Viikon valo alkoi viime vuonna, mutta sitä kuitenkin jatkettiin vielä tänä vuonna
Alkuperäisen viestiketjun nimi on " Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden 2011 jokaiselle viikolle!"
ja koska viestit tähän ketjuun tulevat otsikkona pysyy tuo alkuperäinen.
Muutin sitä nyt niin että myös vuosi 2012 mainitaan otsikossa.