Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 425472 kertaa)

0 jäsentä ja 4 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x22 Gnumeric - Viikon VALO #74
26 May 2012, 11:08 pm

Gnumeric on vapaa ja tarkka taulukkolaskentaohjelma, joka tukee useita tiedostomuotoja.

Gnumericin pyrkimyksenä on olla paras taulukkolaskentaohjelma. Gnumericin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sen tekijät ilmoittavat vapauden, nopeuden ja tarkkuuden. Vapaalla GNU GPL-lisenssillä julkaistun Gnumericin luvataan pysyvän käytettävänä suurillakin taulukoilla. Sen tekijät ovat myös ylpeitä siitä, että Gnumeric laskee kaavojen arvot oikein. Gnumericin mainostetaan sisältävän kaikki Microsoft Excelin kaavat sekä niiden lisäksi 154 muuta kaavaa. Se lukee ja kirjoittaa tärkeimpien taulukkolaskentaohjelmien tiedostomuotoja (taulukko tuetuista tiedostomuodoista), erityisesti Excelin .xls- ja Open-/LibreOfficen .ods-muotoja. Gnumeric osaa tallentaa taulukot tarvittaessa myös esimerkiksi pdf-, html- sekä latex-muodossa. Täydellisen ominaisuuslistan voi lukea ohjelman www-sivuilta.

Kaavioiden piirtämistyökalu poikkeaa joistain muista taulukkolaskentaohjelmista siinä, että kaavion muokattavia osia ei valita suoraan kaaviosta ja editoida suoraan paikallaan vaan muokattava osa valitaan kaavion rakenteen esittävästä puusta, johon elementtejä on mahdollista lisätä ja poistaa. Näin on mahdollista esimerkiksi lisätä useita kaavioita samaan graafiin ja helposti muokata kaavioiden osia, kuten x- ja y-akselia, niiden tekstejä, tyylejä ja värejä sekä viittausta laskentataulukosta käyttävään dataan. Graafin osien rakenteinen käsittely tekee sen muokkaamisesta huomattavan helppoa ja selkeää.

Gnumericin toiminnallisuus on laajennettavissa siihen saatavilla liitännäisillä. Esimerkiksi suuri osa eri tiedostomuotojen tuista on toteutettu liitännäisinä.

Gnumericin mukana tulee myös komentorivityökalu ssconvert, jolla on mahdollista muuntaa taulukkolaskentatiedosto yhdestä tiedostomuodosta toiseen. Tällä työkalulla onnistuu siis esimerkiksi useamman tiedoston muuntaminen helposti ilman, että käyttäjän tarvitsee availla ja talletella tiedostoja käsin yksi kerrallaan.

Kotisivu http://projects.gnome.org/gnumeric/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Linux-jakeluissa ohjelma löytyy jakelun omasta pakettivarastosta. Windows-järjestemiin Gnumericin voi ladata ohjelman www-sivulta. Ohjeet Ohjekirja   gnumeric-1.story.png gnumeric-2.story.png gnumeric-3.story.png gnumeric-4.story.png gnumeric-5.story.png gnumeric-6.story.png

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x23 Open Goldberg Variations - Viikon VALO #75
3 June 2012, 12:33 pm

Open Goldberg Variations on pitkään vapaana ollut musiikki viimeinkin laadukkaana vapaana nuotinnoksena ja äänityksenä.

Goldberg-muunnelmat (eli Goldberg-variaatiot), BWV 988, on Johann Sebastian Bachin vuonna 1741 tai 1742 julkaistu klaveeriteos, jonka alkuperäinen nimi oli Clavier-Übung – Aria mit verschiedenen Veränderungen. Teos koostuu alussa ja lopussa soitettavasta teemasta (aria) sekä sen kolmestakymmenestä muunnelmasta. Teos on saanut yleisemmin tunnetun nimensä Bachin oppilaan, cembalisti Johann Gottlieb Goldbergin mukaan. ([url]http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat[/url])

Open Goldberg Variations -projektin tavoitteena oli saada tämä laadukas klassinen musiikki vapaasti saataville sekä äänityksenä että nuotinnoksena. Nuotit kirjoitettiin ohjelmalla MuseScore ja soittajaksi saatiin Kimiko Ishizaka.

Soittaja on aikamoinen moniottelija, hän on menestynyt myös voimanostossa ja painonnostossa ([url]http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka[/url]). Projekti edisti myös MuseScoren kehitystä, nuotinnoksen monimutkaisuus pakotti kehittämään MuseScoreen uusia ominaisuuksia.

Tämän todella hienon musiikin voi 28. toukokuuta alkaen kuunnella vapaasti projektin kotisivulta, tai tallentaa musiikkitiedostot omalle koneelleen. Myös nuotit voi noutaa MuseScoren uusimman version ymmärtämässä tiedostomuodossa. Tässä siis musiikkia, jonka voi ladata omaan soittimeensa, kopioida kavereille, kuunnella maksamatta Teoston tai Gramexin maksuja, soittaa itse ja periä vaikka maksu kuuntelijoilta, siis vallan kerta kaikkiaan vapaasti. Nyt on Bach päästetty vapaaksi 271 vuoden jälkeen!

Tämän mahdollisti Kickstarterin kautta hankittu rahoitus. Tavoite 15000 $ ylittyi roimasti, 406 tukijaa lahjoitti yhteensä 23748 $. Rahoitusta tarvittiin huolellisen nuotinnoksen laatimiseen, laadukkaaseen studioäänitykseen ja taitavaan soittoon. Goldberg-muunnelmat on teknisesti vaikea soitettava, pianistin piti harjoitellakin ensin.

Projekti tuotti laadukasta vapaata musiikkia ja osoitti musiikin tuottamiselle uuden rahoitustavan. Muusikko tai tuotantoyhtiö ei halua luopua tekijänoikeuksista koska jostain heidänkin pitää elantonsa ansaita. Open Goldberg Variations osoitti voitavan palkata musiikin tekijät työhön ja julkaista teos vapaana musiikkina.

Pieni kauneusvirhe projektissa on, kun äänitys on julkaistu MP3-tiedostona, jonka tiedostomuoto on patentilla suojattu. Kokonaan vapaa tiedostomuoto kuten Ogg Vorbis olisi luonnikkaampi. Onneksi myös FLAC-tiedosto on tulossa saataville, siitä voi itse tehdä OGG-tiedoston.

Kotisivu http://opengoldbergvariations.org/ Lisenssi Creative Commons Zero license Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Asennus Musiikit voi kuunnella selaimella kotisivulta tai ladata tietokoneelleen samasta paikasta.    Goldberg-1.story.png Goldberg-2.story.png Goldberg-3.story.png

Viitteitä Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x24 Simple Scan - Viikon VALO #76
10 June 2012, 12:35 pm

Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin monisivuisia dokumenttejakin.

Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti. Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien, takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin ennen takuuajan umpeutumista.

Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.

Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg- ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin pdf-tiedostona.

Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle SANE-järjestelmälle (Scanner Access Now Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen. Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi XSane, KDE-työpöytäympäristön käyttämä skanlite sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva gscan2pdf.

Kotisivu https://launchpad.net/simple-scan Lisenssi GNU GPLv3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, BSD-Unixit Asennus Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina.   simplescan-1.story.png simplescan-2.story.png simplescan-3.story.png simplescan-4.story.png simplescan-5.story.png simplescan-6.story.png simplescan-7.story.png

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x25 Bluefish - Viikon VALO #77
17 June 2012, 11:42 pm

Bluefish on kehittynyt tekstieditori webbisivujen tekoon ja ohjelmatiedostojen kirjoittamiseen.

Bluefishissä on runsaasti työkaluja dynaamisten webbisivujen kehitystyöhön. Bluefishissä on tuki ohjelmointiin ainakin seuraaville kielille: Ada, ASP .NET ja VBS, C/C++, CSS, CFML, Clojure, D, gettext PO, Google Go, HTML, XHTML ja HTML5, Java ja JSP, JavaScript ja jQuery, Lua, Octave/MATLAB, MediaWiki, NSIS, Pascal, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Shell, Scheme, SQL, SVG, Vala, Wordpress ja XML.

Bluefish on toteutettu C-ohjelmointikielellä ja GTK+-käyttöliittymäkirjastolla. Bluefish on suunnattu käyttötarkoitukseltaan perustekstieditorin ja integroidun kehitysympäristön väliin. Sen ominaisuusvalikoima on kattava ja siitä pitäisi löytymän kaikki mitä teksturilta voi edellyttää.

Bluefish osaa muokata etätiedostoja gvfs:n kautta. Eli omalla työasemalla toimiva Bluefish voi muokata webbipalvelimella olevaa .html tiedostoa suoraan, tarvitsematta noutaa sitä omalle koneelle ja kopioida muokkauksen jälkeen takaisin. Tämä ominaisuus on webbisivun mukaan vaillinaisesti toteutettu Bluefishin Windows ja Mac OS X -versioissa.

Käytä Bluefishiä jos kirjoitat webbisivuja käsin, siis itse kirjoitat .html ja .css tiedostot. Toinen tapahan on käyttää työkalua, jolla webbisivut kuvataan ja työkalu tuottaa HTML- ja CSS-tiedostot. Näissä ei välttämättä voi paljoakaan vaikuttaa millaista koodia työkalu tuottaa, mutta Bluefishillä voi kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin tarvitaan.

Bluefish aloitti vuonna 1997, tekijöinä Chris Mazuc ja Olivier Sessing. Tavoitteena oli työkalu auttamaan Linuxia käyttäviä ammatikseen webbisivuja tekeviä. Tuosta alkaen Bluefishiä on kehittänyt vaihteleva joukko ammattimaisia web-kehittäjiä Olivier Sessinkin johdolla. Projektin nimi on ollut vaihtuvainen, alkuperäinen nimi Thtml hylättiiin liian salaperäisenä. Seuraava nimi oli Prosite, se hylättiin koska useat web-kehitysyhtiöt käyttivät nimeä useissa maissa. Nimeksi tuli Bluefish, kun logoksi ehdotettiin lapsen piirrosta sinisestä kalasta. Nykyinen logo on ollut käytössä versiosta 1.0 alkaen.

Uusin versio 2.2.2 julkaistiin maaliskuun 1. päivänä.

Kotisivu http://bluefish.openoffice.nl/index.html Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muut käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.  Käyttöohjeet Linux.fi Wikin lyhyt ohje Englanninkielinen käsikirja, keskeneräinen Bluefish Wiki  Katso myös Notepad++, GNU Emacs  
Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x26 Sigil - Viikon VALO #78
23 June 2012, 10:39 pm

Sigil on vapaa työkalu epub-muotoisten sähkökirjojen tekoon.

Sigil on sähkökirjaeditori, jolla kirjan muokkaaminen onnistuu sekä visuaalisessa WYSIWYG-tilassa että sisällön tarkemman hallinnan mahdollistavana raakakoodina. Ohjelman tallennusmuotona on avoin sähkökirjatiedostomuoto EPUB. EPUB-tiedostot hyödyntävät olemassa olevia avoimia standardeja ja esimerkiksi jo olemassa olevan html-muotoisen sisällön tuominen kirjaan on helppoa. WYSIWYG-tilassa kirjan editoitava sisältö näyttää suurin piirtein siltä miltä sen on tarkoitus lopullisena sähkökirjanakin näyttää. Esimerkiksi otsikot, kuvat, luettelot ja korostukset näkyvät paikoillaan, kuten kirjoittaja on ne tarkoittanutkin. Vaihtoehtoisesti sisältöä voi editoida raakakooditilassa tai jaetussa näkymässä, jossa sekä lopputulos että raakakoodi ovat yhtä aikaa näkyvissä.

Sigilin käyttöliittymä koostuu kirjaselaimesta, editointialueesta ja sisällysluettelosta. Kirjaselaimessa (book browser) luetellaan kaikki kirjan komponentit, eli tekstiosiot, kuvat, tyylimäärittelyt, kirjasimet sekä muut tarvittavat osaset. Editointialueessa tapahtuu itse kirjan muokkaaminen. Editointialueeseen voidaan avata muokattavaksi kirjaselaimessa lueteltuja tekstiosioita ja tyylimäärittelyitä. Kirjan voi kirjoittaa käyttämällä vain yhtä tekstiosiota, mutta käytännössä on hyödyllistä jakaa kirja esimerkiksi lukujen kohdalta osiin, jolloin erillisten osien muokkaaminen on helpompaa niiden pienemmän koon vuoksi. Myös kappaleiden uudelleen järjestäminen on helpompaa, kun ne ovat kukin omassa osiossaan. Kirjaan voidaan lisätä kuvatiedostoja ja tekstiin merkitä kohtia, joissa kuvat näytetään. Tyylimäärittelyillä voidaan muokata kirjan ulkoasua, esimerkiksi muuttamalla otsikoiden kirjasintyyliä tai tekstin korostustyylejä. Sisällysluettelonäkymä näyttää nimensä mukaisesti kirjan sisällysluettelon. Sisällysluettelonäkymän alareunan nappulalla sisällysluettelon saa generoitua vastaamaan tekstiosioiden otsikkorakennetta juuri sillä hetkellä. Generoinnin yhteydessä on mahdollista valita, minkä tasoiset otsikot otetaan mukaan sisällysluetteloon. Myös valikoitujen otsikoiden jättäminen pois sisällysluettelosta on mahdollista.

Sähkökirjaan voidaan lisätä myös useita metatietokenttiä. Tärkeimmät tiedot ovat meta-editorissa heti kysytyt otsikko (title) ja tekijä (author) sekä kirjan kieli. Näiden lisäksi lisättävissä on 15 perustietoa, esimerkiksi julkaisupäivä, kuvaus sekä kirjan ISBN-koodi. Loput yli 200 metatietokenttää ovat valittavissa erillisen napin takaa. Sigil tukee täysin EPUB2-standardia ja siinä on myös tuki svg-kuville. Sigiliin on integroitu FlightCrew-validaattori, joka tarkistaa, että tiedosto on EPUB-standardin mukainen. Niin ikään Sigiliin upotettu HTML Tidy puolestaan varmistaa, että käytetyt xhtml-tiedostot ovat syntaksiltaan oikeellisia ja siistittyjä.

Käytännössä EPUB-tiedosto on ZIP-paketti, jonka sisältö koostuu itse kirjan tekstin sisältävistä xhtml-tiedostoista (tekstiosiot), ulkoasun asettelun kuvaavista css-tyylitiedostoista, kirjassa käytetyistä kuvista sekä mahdollisesti käytetyistä fonttitiedostoista. Näiden lisäksi paketissa ovat vielä sisällysluettelon sekä metatiedot ja kirjan rakenteen kuvaavat xml-tiedostot. EPUB-tiedosto on siis mahdollista rakentaa, jos osaa, tekemällä kaikki tarvittavat tiedostot käsin, pakkaamalla ne ZIP-tiedostoon ja nimeämällä tiedosto epub-päätteiseksi. Kirjan tekeminen Sigil-ohjelmalla on kuitenkin huomattavan paljon helpompaa, sillä Sigil huolehtii muun muassa kirjan rakenteen ylläpidosta ja sisällysluettelon luomisesta. Myöskään sisällön kirjoittamiseen ei välttämättä tarvita xhtml-kielen tuntemista vaan WYSIWYG-editoria käyttäen kirjan kirjoittaminen on varsin intuitiivista. Kannattaa kuitenkin huomata, että xhtml-kielen ja css-tyylien tunteminen mahdollistaa sähkökirjan rakenteen ja ulkoasun monipuolisemman ja näyttävämmän muokkaamisen.

Kotisivu http://code.google.com/p/sigil/ Lisenssi GNU GPLv3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelman asennuspaketit eri järjestelmiin löytyvät sen kotisivuilta. Linkit Windows- ja Mac OS X -paketteihin löytyvät suoraan etusivun vasemmasta palkista. Linkit eri Linux-jakeluihin sopiviin paketteihin löytyvät wiki-sivulta. Linuxeihin ohjelma kannattaa asentaa näiden pakettien avulla eikä "InstallationInstructions"-sivun ohjeen mukaan. Käyttöohjeet Käyttäjän opas.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x27 OpenShot - Viikon VALO #79
1 July 2012, 12:10 am

OpenShot on korkeatasoinen vapaa ohjelmisto videoeditointiin.

OpenShot on käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus, josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet. Mitään ihmeitä, kuten tarkkojen HD-elokuvien editointia vajaatehoisella koneella, ei kuitenkaan ja tietenkään kannata odottaa.

OpenShotin käyttöliittymä koostuu kolmesta osiosta:
  • "luetteloruutu", joka luettelee omilla välilehdillään projektissa käytettävissä olevat tiedostot, siirtymät ja tehosteet,
  • esikatseluruutu, jossa aikaansaannosta voi katsoa reaaliaikaisena videona,
  • useammista raidoista koostuva aikajana, jolle käytettyjä video-, ääni- ja kuvatiedostoja voi sijoitella.
 Yksinkertaisimmillaan videon editointi tapahtuu seuraavasti. Ensin aloitetaan uusi projekti, eli valitaan projektille nimi ja tallennuskansio, kerrotaan videotuotoksen arvioitu pituus sekä valitaan projektille profiili. Profiililla valitaan käytännössä videon kuvakoko, kuvasuhde sekä kuvataajuus. Valittavan profiilin määrää videon käyttötarkoitus. Esimerkiksi DVD-levyn tekoon sopivia profiileja ovat "DV/DVD PAL" ja "DVD/DVD Widescreen PAL" riippuen videomateriaalin kuvasuhteesta. Tämän jälkeen projektin tiedostolistaan tuodaan työkalupalkin pluspainiketta painamalla halutut video-, ääni- ja kuvatiedostot. Tästä listasta tiedostot voi tämän jälkeen sijoitella hiirellä raahaamalla paikoilleen aikajanan raidoille. Ylemmällä raidalla olevat kuvat ja videot näkyvät aina samalla kohtaa olevan alemman raidan sisällön päällä. Kustakin raidasta voi erikseen valita, näytetäänkö sen kuvaa ja soitetaanko sen ääntä. Näin on mahdollista käyttää esimerkiksi yhden videon kuvaa ja toisen ääntä. Raitoja saa lisättyä aikajanan työkalupalkin pluspainikkeella. Kun kaikki halutut leikkeet ovat aikajanalla paikoillaan, voidaan kootusta kokonaisuudesta luoda uusi videotiedosto työkalupalkin "Vie videoksi"-toiminnolla. Tässä vaiheessa kysytään vielä luotavan tiedoston tiedot. Tiedot on jaoteltu kahteen välilehteen: yksinkertainen ja lisäasetukset. Yksinkertaiset asetukset sisältävät valmiina valintoina yleisimmät käyttökohteen, kuten DVD-videon ja web-videon luonnit. Lukuisia tarkempia yksityiskohtia voi kuitenkin muokata lisäasetusvälilehdeltä. Lopullisen videon koostaminen saattaa kestää materiaalin määrästä ja laadusta riippuen lyhyemmän tai pidemmän aikaa.

Pelkän videoleikkeiden asettelun lisäksi kokonaisuuteen voidaan luoda erilaisia siirtymiä ja tehosteita. Siirtymällä tarkoitetaan sitä, miten yhdestä videoleikkeestä siirrytään toiseen esimerkiksi vähitellen häivyttämällä tai vaikka kaihdinefektillä. Käytännössä tämä tehdään laittamalla peräkkäiset video-otokset kahdelle peräkkäiselle raidalle hieman limittäin ja raahaamalla siirtymälistasta valittu siirtymä tähän limittäiseen kohtaan ja venyttämällä siirtymä sopivan mittaiseksi. Näin siirtymän kohdalla toisella raidalla oleva kuva häviää vähitellen näkyvistä ja toisella oleva kuva tulee samalla esiin. Toteutukseltaan siirtymät ovat vain harmaasävyisiä png-, pgm- tai svg-kuvia ja siirtymä etenee siten, että ylemmän raidan kuva muuttuu läpinäkyvästä vähitellen näkyväksi siirtymäkuvan harmaasävyjen mukaan. Näin myös omien siirtymäefektien tekeminen on varsin helppoa.

Tehosteet puolestaan ovat video- tai äänileikkeen sisältöön luotavia muunnoksia. Kuvaan voidaan esimerkiksi lisätä satunnaisia naarmuja ja tärinää sekä muuttaa sen värit seepiaksi, jolloin video saadaan näyttämään vanhalta filmiltä. Äänitehosteilla voidaan haluttuun leikkeeseen lisätä vaikka bassoa tai kaikua.

OpenShotissa kukin aikajanalla oleva leike esittää pätkää jostain valitusta tiedostosta. Pätkä alkaa jostain kohtaa tiedostoa ja kestää jonkin määrätyn pituuden. Samasta tiedostosta voi olla useita leikkeitä eri kohdissa aikajanaa ja näitä leikkeitä voi saksityökalulla jakaa kahtia. Kutakin leikettä voi myös venyttää venytystyökalulla, jolloin käytännössä siirretään käytettävän leikkeen alku- tai loppukohtaa kyseisessä video- tai äänitiedostossa. Hiiren toisella napilla leikettä klikkaamalla saadaan esiin valikko yleisimmistä leikkeelle tehtävistä operaatioista, kuten alun tai lopun häivytys. Valikon kautta pääsee myös leikkeen ominaisuudet sisältävään ikkunaan, jossa pääsee muokkaamaan kaikkia leikkeeseen vaikuttavia tietoja, kuten sen alku- ja loppukohtaa, nopeutta, kokoa, sijaintia, tehosteita ja niin edelleen.

Videoiden ja äänitiedostojen lisäksi projektiin voi lisätä kuvia sekä staattisia ja animoituja otsikoita. Projektiin lisättyjä kuvia voi asetella aikajanan raidoille haluttuihin kohtiin ja venytystyökalulla venyttää niiden näyttämisen halutun pituiseksi. Näin voi helposti luoda vaikka kuvaesityksen ja laittaa toiselle raidalle taustalle musiikkia soimaan. Otsikkoja varten OpenShotissa on joukko valmiita pohjia, joista voi valita mieleisimmän. Pohjissa tausta on tyypillisesti läpinäkyvä, jolloin otsikkoleikkeen läpi näkyy alemmalla raidalla oleva video. Tekstin kirjasimen ja värin voi työkalulla valita haluamakseen. Tarvittaessa luotavaa otsikkoa voi muokata täysin mielensä mukaan valitsemalla "Käytä laajempaa editoria". Otsikkokuvat ovat käytännössä svg-kuvia ja tämä laajempi muokkaaminen tapahtuukin Inkscape-ohjelmalla, joten otsikoita tehdessä vain taivas on rajana. OpenShotiin on mahdollista lisätä myös animoituja otsikoita. Myös näitä varten ohjelmassa on valmiita pohjia, joista valita. Animoitujen otsikoiden käyttämiseen tarvitaan erillinen Blender-ohjelmisto, joka hoitaa animaatioiden renderöinnin.

Kotisivu http://www.openshot.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan pakettivarastoista. Viimeisen versio löytyy ohjelman kotisivujen download-osiosta. Sivuilta löytyy myös linkki AV Linux-live-DVD-levyyn. Tältä DVD-levyltä tietokoneen käynnistämällä voi OpenShot-ohjelmaa kokeilla asentamatta sitä tai linuxia. Käyttöohjeet Käyttöohjeet (englanniksi) Ohjelmaan löytyy suomenkielinen opas FLOSS Manuals-sivustolta Openshot Users -foorumi, jossa käydään keskustelua OpenShotista sekä jaetaan tutorialeja, vinkkejä, siirtymiä, tehosteita sekä esitellään ohjelmalla tehtyjä esimerkkivideoita. Videoita Ohjelman toimintoja esitteleviä videoita löytyy kotisivujen video-osastolta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x28 KMediaFactory - Viikon VALO #80
7 July 2012, 11:48 pm

KMediaFactory on helppokäyttöinen vapaa ohjelma video-DVD-levyn luomiseen.

KMediaFactorylla on helppoa ja nopeaa luoda kotivideoista, tv-tallenteista ja kuvaesityksistä valikoilla varustettu DVD-levy polttovalmiiksi. Valikoiden tekeminen on helppoa käyttämällä valittavissa olevia valmiita pohjia. Ohjelma on kotimaista tuotantoa. Sen tekijä on suomalainen Petri Damstén.

DVD-levyn luonti etenee neljässä vaiheessa.

Projektin asetukset Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmalle kerrotaan projektin asetukset, eli luotavan DVD-levyn otsikko, levyn tyyppi, jolle ovat vaihtoehtoina "DVD-PAL" ja "DVD-NTSC", haluttu kuvasuhde, eli "4:3" tai "16:9", sekä kansio, johon lopputulos tallennetaan.

Sisältö Toisessa vaiheessa ohjelmalle annetaan DVD-levyn sisältö. Oletuksena projektiin on mahdollista lisätä kahta tyyppiä olevia sisältöraitoja: videoita ja kuvaesityksiä. Tarvittavan lisäosan asentamalla projektiin on mahdollista lisätä myös DVB-videoita, eli digi-tv-tallenteita. Lisättävien video-tiedostojen tulee olla jo valmiiksi DVD-yhteensopivia MPEG2-videoita, jotka voi omista tallenteista tehdä ja leikata esimerkiksi OpenShot-ohjelmalla. Kuvaesitykseksi taas kelpaa joukko JPG- tai PNG-muotoisia kuvia. Ohjelman kotisivulla luvataan, että kuvaesityksen voisi tehdä myös valmiista PDF- tai ODP-muotoisesta esityksestä, mutta ainakaan Ubuntun versiolla kokeiltaessa tämä toiminto ei tuntunut toimivan. Kullekin raidalle on määriteltävissä erikseen otsikko, esikatselukuva, kuvasuhde sekä kappalejako. Videoraidalle voi lisäksi määritellä ääniraitojen kielet sekä tekstitykset ja kuvaesitykselle taustalla soitettavat äänitiedostot sekä tekstityksenä toimivien kommenttien asetukset.

Valikoiden ulkoasu Kolmannessa vaiheessa valitaan DVD-levyn valikoiden ulkoasu tarjolla olevista pohjista. Valmiita pohjia valikoille on kourallinen ja muutaman yhteisön tekemän pohjan lisää saa ladattua verkosta painamalla tähtikuvaketta. Osaava voi myös ottaa mallia olemassa olevista pohjista ja tehdä omansa. Valitun pohjan asetuksia pystyy vielä jonkin verran säätämään klikkaamalla hiiren oikealla napilla pohjan kuvaketta. Tyypillisiä säädettävissä olevia asetuksia ovat taustakuva, taustaäänet, pääotsikon ja raitojen otsikoiden fontit ja niiden värit, soitetaanko ensimmäinen raita heti, kun levy laitetaan soittimeen, mitä tehdään raidan soittamisen jälkeen ja valikoiden kieli.

Materiaalin valmistelu Kun kaikki muut asetukset on saatu tehtyä, valmistellaan neljännessä ja viimeisessä vaiheessa materiaali DVD-levyn polttoa varten. Tässä vaiheessa valittavina on neljä eri vaihtoehtoa: DVDAuthor-projekti, DVD-kansio, K3b-projekti ja ISO-levykuva. Näistä vaihtoehdoista DVDAuthor-projekti tekee DVDAuthor-ohjelman kanssa yhteensopivan projektin DVD-levyn polttoa varten. DVD-kansio on DVD-poltto-ohjelmalla levylle poltettavissa oleva kansiorakenne, josta tulevaa levyä voi myös esikatsella esimerkiksi Xine-ohjelmalla. K3b-projekti on K3b-nimisen levynpoltto-ohjelman käsittelemässä projektimuodossa. Neljäs vaihtoehto, eli ISO-levykuva on ehkä kaikkein helpoin, sillä siinä lopputuloksena on vain yksi DVD-levyä esittävä tiedosto, jonka voi levykuvanpolttotoiminnolla polttaa suoraan DVD-levylle poltto-ohjelmalla. ISO-kuvan esikatselu onnistuu esimerkiksi VLC-mediasoittimella.

KMediaFactory on rakennettu laajennettavaksi käyttämällä hyväksi opendesktop.org-sivustoa. Erilaisten pohjien tekijät ovat julkaisseet ne opendesktop.org-sivustolla ja KMediaFactory osaa lisäpohjia etsiessä hakea niitä tuolta. Sivusto pitää yllä pisteytyksiä ja lataustilastoja lisäosista ja sovelluksessa on mahdollista järjestää hakutulokset näiden tietojen perusteella. Samalla tavalla työkalut/tools-valikon kautta on mahdollista asentaa helposti lisäosia opendesktop.org-sivustolta. DVB-tiedostojen lisääminen projektiin tapahtuu juuri tällaisella lisäosalla.

Kotisivu http://code.google.com/p/kmediafactory/ ja [url]http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121[/url] Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma löytyy oletettavasti suuresta osasta Linux-jakeluita suoraan paketinhallinnasta. Lähdekoodit ovat saatavilla ohjelman kotisivuilta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x29 K3b - Viikon VALO #81
8 July 2012, 11:05 pm

K3b on monipuolinen ja selkeä vapaa CD- ja DVD-levyjen poltto-ohjelma.

K3b on Linux- ja muissa Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä usein käytettyyn KDE-työpöytäympäristöön suunniteltu CD- ja DVD-levyjen polttoon ja rippaamiseen tarkoitettu ohjelma. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä sitä myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. Ohjelmaa voidaan käyttää projektityyppisesti data-, audio- ja videolevyjen luomiseen koneella olevasta materiaalista, levykopion luomiseen levyltä tai levykuvatiedostosta, musiikin tai videoiden kopioimiseen tietokoneelle joko mediatiedostoina tai levykuvana sekä muuhun optisten levyjen käsittelyyn, kuten alustukseen ja uudelleen kirjoitettavien levyjen tyhjentämiseen.

Ohjelman käyttöliittymä on jaettu kahteen osaan. Ikkunan yläosassa on tiedostoselain, josta voi valita levylle kirjoitettavat tiedostot. Ikkunan alaosasta taas valitaan ensin käytettävän projektin tyyppi ja tämän jälkeen siinä näytetään luotavan levyn sisällön projektin tyypin mukaisesti. Projekteja voi olla yhtä aikaa useampia auki eri välilehdissä. Materiaalin lisääminen uuteen datalevy- tai ääni-CD-projektiin tapahtuu helposti raahaamalla tiedostoja ikkunan yläosasta alaosaan. Datalevylle voi lisätä hakemistorakennetta normaalin tiedostohallinnan tavoin. Äänilevylle voidaan kopioida erimuotoisia äänitiedostoja, kuten ogg-, mp3- ja flac-tiedostoja, ja ne muunnetaan polton yhteydessä CD-levyllä käytettävään audiomuotoon.

Levyjen kopiointi tapahtuu käytännössä siten, että ohjelma lukee levyn sisällön kiintolevylle levykuvaksi, joka lukemisen jälkeen kirjoitetaan tyhjälle levylle. Kopioinnin yhteydessä voidaan valita, minne luettava levykuva kirjoitetaan ja poistetaanko se kirjoittamisen jälkeen. On mahdollista myös vain lukea levykuva kiintolevylle kirjoittamatta sitä uudelle levylle. Aiemmin luetun levykuvan tai esimerkiksi Internetistä ladatun Linux-jakelun levykuvan voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle työkaluvalikosta löytyvällä valinnalla "Polta levykuva..."/"Burn Image...". Tällä samalla toiminnolla saa kirjoitettua DVD-levylle esimerkiksi KMediaFactory-ohjelmalla luotu video-DVD:n ISO-levykuva.

Video-DVD:n voi kasata K3b:n projektina keräämällä kaikki tarvittavat tiedostot oikeanlaiseen hakemistorakenteeseen. Helpompaa DVD-videon tekeminen kuitenkin on luomalla se KMediaFactorilla joko K3b-projektina, jolloin projektitiedoston voi avata suoraan K3b:ssä ja tarvittaessa muokata sitä, tai valmiina ISO-levykuvana, jonka voi K3b:llä polttaa suoraan levylle.

K3b:tä voi käyttää myös CD-levyn sisällön purkamiseen kiintolevylle esimerkiksi ogg- tai mp3-muotoon. K3b osaa etsiä levyn esittäjä- ja kappaletiedot Internetistä CDDB-tietokannasta ja muodostaa tallennettavien tiedostojen nimet näiden tietojen perusteella käyttäjän määrittelemän kaavan mukaisesti.

Kotisivu http://www.k3b.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, PC-BSD, FreeBSD Asennus Linux-jakeluissa K3b löytyy suoraan paketinhallinnasta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x30 Flickr: Creative Commons - Viikon VALO #82
22 July 2012, 12:23 am

Flickr-kuvanjakopalvelu sisältää paljon käyttäjien Creative Commons -lisensseillä jakamia kuvia.

Yahoo!:n omistamassa Flickr-kuvanjakopalvelussa käyttäjät voivat jakaa kuviaan maailmalle. Oletuksena kuville merkitään tekijänoikeustiedoksi "All rights reserved", eli silloin kuvan tekijä ei luovu mistään oikeuksistaan julkaistessaan sen. Kuvan palveluun lataavan käyttäjän on kuitenkin mahdollista vaihtaa kuvan lisenssiksi jokin tarjolla olevista kuudesta Creative Commons -lisenssistä. Tällöin käyttäjä antaa muille luvan käyttää kuvaansa kyseisen lisenssin sallimin ehdoin. Näin kuvan uudelleenkäyttö on mahdollista kysymättä erikseen lupaa oikeuksien omistajalta, sillä lupa on jo etukäteen myönnetty. Tällöin kuvasivun oikeaan reunaan tulee lisenssin kohdalle normaalin "All rights reserved" -tekstin tilalle teksti "Some rights reserved" sekä kyseistä lisenssiä kuvaavat symbolit.

Tarjolla olevat Creative Commons -lisenssit ovat:
  • Attribution Creative Commons
  • Attribution-ShareAlike Creative Commons
  • Attribution-NonCommercial-ShareAlike Creative Commons
  • Attribution-NonCommercial Creative Commons
  • Attribution-NonCommercial-NoDerivs Creative Commons
  • Attribution-NoDerivs Creative Commons
Suomeksi näiden lisenssien nimet ovat:
  • Nimeä
  • Nimeä-Tarttuva
  • Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva
  • Nimeä-Epäkaupallinen
  • Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen
  • Nimeä-Ei muutoksia
Lisenssit ovat yhdistelmiä neljästä eri ominaisuudesta:  Nimeä Alkuperäisen tekijän nimi on mainittava edelleen jaettaessa tai julkaistaessa. Tarttuva Edelleen jaettu teos on jaettava tai julkaistava samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos. Epäkaupallinen Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, eli esimerkiksi osana omaa myytävää tuotetta. Ei muutoksia Alkuperäinen tekijä kieltää muutosten tekemisen teokseen.  Lisensseistä Nimeä ja Nimeä-Tarttuva lasketaan vapaiksi lisensseiksi, eli niillä lisensoidut teokset ovat VALOa, sillä ne eivät rajoita teoksen käyttöä. Niillä julkaistuja teoksia saa käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin ja niitä saa muokata tai käyttää osana uutta teosta. Loput neljä ovat muuten vain hieman hyödyllisempiä kuin tavallinen "kaikki oikeudet pidätetään" -vaihtoehto. Ne antavat edes jotain oikeuksia jatkokäyttöön.

Flickr-palvelussa on oma osionsa Creative Commons -lisensoiduille kuville. Tähän osioon pääsee suoraan osoitteella http://www.flickr.com/creativecommons/ tai melkein miltä tahansa Flickr-sivulta yläreunan "Explore"-pudotusvalikosta kohdasta "Creative Commons". Tällä sivulla on kunkin kuuden lisenssin alla lueteltuna muutama satunnainen esimerkkikuva sekä linkki, jonka takaa löytyy lisää samalla lisenssillä lisensoituja kuvia sivutettuna uutuusjärjestyksessä. Tällä sivulla olevalla hakukentällä voi hakea lisää samalla lisenssillä julkaistuja kuvia haluamillaan hakusanoilla. Tulokset näytetään, kuten normaalissa Flickr-haussa, mutta hakutuloksiin on sovellettu lisenssin mukaista suodatinta. Creative Commons -lisensoituja kuvia voi etsiä myös Flickr-sivuston laajennetulla (advanced) haulla ruksimalla hakuehdoista, että etsitään vain CC-lisensoitua sisältöä ja tarvittaessa tarkentamalla, halutaanko myös lupa kaupalliseen käyttöön tai muokkaamiseen.

Kuvasivulla kuva näytetään todennäköisesti alkuperäistä pienemmässä koossa ja suuremman version kuvasta saa ladattua itselleen valitsemalla kuvan yläpuolelta "Actions"-valikosta kohta "View all sizes".

CC-lisensoidun sisällön lisäksi Flickr-sivustolla on mielenkiintoinen osio nimeltä The Commons. Kokoelmaan on julkaistu historiallisia kuva-aarteita useiden julkisten organisaatioiden arkistoista. Kokoelma alkoi Flickr-sivuston ja Yhdysvaltain kongressin kirjaston yhteisprojektina ja on sittemmin laajentunut kattamaan useita muita kulttuuriperintöä vaalivia organisaatioita. Sen tarkoituksena on tarjota helppo pääsy julkisten laitosten kuvakokoelmiin ja lisätä yleisön tietoa. Kokoelman kuvien lisenssitiedoiksi on merkitty: "no known copyright restrictions", eli "ei tiedossa olevia tekijänoikeusrajoituksia". Tämä tarkoittaa, että kuva on jotain seuraavista:

  • Materiaalin tekijänoikeus on umpeutunut ja se on siksi julkista omaisuutta (public domain);
  • Materiaali on jostain muusta syystä siirtynyt julkiseksi omaisuudeksi;
  • Julkaiseva organisaatio omistaa tekijänoikeudet eikä ole kiinnostunut kontrolloimaan käyttöä; tai
  • Julkaisevalla organisaatiolla on riittävät lailliset oikeudet antaa lupa käyttää materiaalia rajoituksetta.
Tarkemmin tietoa The Commons -kokoelman materiaalin käytöstä osoitteesta: http://www.flickr.com/commons/usage/. Kuvien julkaisemisen lisäksi The Commons -projekti kerää Flickr-palvelun käyttäjiltä kuviin tageja ja kommentteja, joilla on tarkoitus saada lisää tietoa kuvien esittämistä sisällöistä.

Kuvien käytön lisäksi on tietenkin suositeltavaa myös osallistua valikoiman kartuttamiseen julkaisemalla omia kuvia mahdollisimman vapaalla lisenssillä. Hyvä kuva voi aina hyödyttää jotakuta.

Kotisivu http://www.flickr.com/creativecommons/ http://www.flickr.com/commons Lisenssi Creative Commons -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki alustat  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x31 FireFTP - Viikon VALO #83
29 July 2012, 12:59 am

FireFTP on Firefox-selaimen lisäosana toimiva vapaa tiedostojensiirto-ohjelma.

FireFTP on täysiverinen FTP- ja SFTP-yhteyskäytäntöjä tukeva tiedostojensiirto-ohjelma. Se on toteutettu Firefox-selaimen lisäosana ja avautuu siis selaimen välilehteen. Ohjelman käyttöliittymänä on perinteinen kahtia jaettu näkymä, jossa vasemmassa puolikkaassa näkyy paikallisen koneen hakemistopuu ja tiedostolistaus ja oikeassa puolikkaassa vastaavasti etäkoneen hakemistorakenne ja tiedostot. Lisäksi näkymän alaosassa ovat nähtävissä omina välilehtinään tiedostojensiirron tapahtumaloki sekä jonossa olevat siirrot. Tiedoston siirtäminen koneelta toiselle tapahtuu valitsemalla siirrettävät tiedostot ja klikkaamalla hiirellä sarakkeiden välissä olevaa nuolta. Myös tiedostojen raahaaminen tiedostonkäsittelyohjelmasta hiirellä on mahdollista.

FireFTP tukee FTP-yhteyskäytännöstä sekä aktiivista että passiivista tilaa. FTP-yhteyden turva-asetuksiksi voi valita TLS- tai SSL-salauksen tai yhteyden ilman salausta. Vaihtoehtoisesti yhteyden voi muodostaa SFTP-yhteytenä, joka siirtää tiedostot ssh-yhteyden kautta. Ohjelmaan voi myös tallettaa useimmin käytettyjen etäkoneiden yhteystiedot halutulla nimellä. FireFTP osaa myös automaattisesti palauttaa katkenneen yhteyden ja jatkaa keskeytynyttä tiedostonsiirtoa. Ohjelma kykenee myös avaamaan etätiedostoja katselua ja muokkaamista varten. Käytännössä etätiedosto siirretään paikalliselle koneelle tilapäiseksi tiedostoksi ja muutosten, tallennuksen ja ohjelman sulkemisen jälkeen tiedosto siirretään takaisin etäkoneelle. Ohjelmalle pystyy myös kertomaan, mitä ohjelmia käytetään eri tiedostomuotojen avaamiseen.

Muita ominaisuuksia ovat muun muassa tiedostojen haku ja suodattaminen tiedoston nimen mukaan sekä hakemiston synkronointi. Hakemistojen synkronointi auttaa pitämään paikallisella ja etäkoneella sijaitsevien hakemistojen sisällöt samanlaisina. Synkronointi-ikkuna luettelee etä- ja paikallisella koneella synkronoitavissa hakemistoissa olevat tiedostot ja antaa kunkin kohdalla mahdollisuuden valita vaihtoehdoista "download", "upload", "delete" ja "do nothing". Tiedostoille, jotka ovat vain toisella koneella, merkitään automaattisesti "download"- tai "upload"-toiminto ja molemmilta koneilta löytyville "do nothing". Käyttäjä voi itse vaihtaa toiminnot haluamikseen ja aloittaa synkronoinnin.

Kotisivu http://fireftp.mozdev.org/ ja [url]https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/[/url] Lisenssi Mozilla Public License / GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, tai mikä tahansa käyttöjärjestelmä, jossa Mozilla Firefox ja sen lisäosat toimivat. Asennus Asennus tapahtuu menemällä Firefox-selaimella lisäosasivulle ja klikkaamalla linkkiä "+ Add to Firefox".  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x32 MyPaint - Viikon VALO #84
4 August 2012, 11:56 pm

MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.

MyPaint on paineen tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään. Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai näppäimistöoikopoluilla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f- ja d-näppäimillä vastaavasti.

MyPaint sisältää valmiina lukuisia erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä, kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta. Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos uutena piirtotyökaluna.

MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin. Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin aidon näköisen jäljen.

Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia, värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä. Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä. Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.

MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää tallennusmuotonaan oletuksena OpenRaster-muotoa, eli .ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.

Kotisivu http://mypaint.intilinux.com/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo Asennus MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta. Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös Maemo-alustalle, eli esimerkiksi N900-puhelimelle. Käyttöohjeet Tutoriaali opastaa alkuun MyPaintin käytössä. Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin wiki-sivustolta. Esimerkkikuvia Rihanna by ~ChandanB To the Hub by ~Nrekkvan Keira Knigtley by =Thubakabra African sad girl by ~Psymfonius buffy by ~Ncmprhnsbl Lisää MyPaintilla piirrettyjä kuvia  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x33 BackupPC - Viikon VALO #85
12 August 2012, 1:21 pm

BackupPC varmistaa tiedostoja levyltä levylle paikallisverkossa olevilta koneilta tai etäyhteydellä Internetin yli.

Levytilan hinta teratavua kohti on laskenut vuosien mittaan romahdusmaisesti samalla kun levyjen koot ovat kasvaneet. Yksi osoitus tästä on levyjen koosta käytetty yksikkö, aikoinaan megatavuja, sitten gigatavuja ja nyt teratavuja. Niinpä on tarkoituksenmukaista ottaa varmuuskopiot levylle, eikä enää nauhalle.

BackupPC osaa kopioida useista koneista halutut tiedostot varmuuskopioksi, josta voidaan suoraan palauttaa tiedostoja samaan koneeseen tai muualle. Varmuuskopio voi olla täysi tai inkrementaalinen. BackupPC osaa tiedostojen deduplikoinnin, eli sama tiedosto tallennetaan vain kerran. Kun varmuuskopio otetaan joka päivä, ovat useimmat tiedostot samoja kuin eilen, eli tiedoston sisällön tallentaminen toiseen kertaan olisi turhaa. Lisäksi varmistettaessa useita koneita on niissä usein samoja tiedostoja.

BackupPC osaa tehdä arkiston tiedostoista. Tämä arkisto voidaan tallentaa muullekin kuin levytaltiolle, vaikkapa nauhalle tai optiselle levylle. Arkisto voidaan sitten kiikuttaa palosuojakaappiin, toiseen kaupunkiin tai pankin tallelokeroon.  Nauhoille varmistaminen on hankalaa jos ei ole nauharobottia vaihtamassa nauhoja. Kiintolevyjen kapasiteetti on suurempi kuin nauhakasetin, joten uusia kasetteja täytyisi vaihtaa kesken kopioinnin. Nauhakasetti pitäisi joka tapauksessa vaihtaa päivittäin, jotta nauhat kiertävät ja edellinenkin varmistus on tallessa. Levylle varmistamalla ei ole näitä ongelmia, ja isoja levyjä on saatavilla ja vieläkin isompia saa tekemällä useasta levystä RAID-tekniikalla.

Tiedonsiirtoon käytetään yhteyskäytäntöjä smb, tar, rsync ja ftp. Jokin näistä toiminee asiakaskoneessa, siihen ei siis ole pakollista asentaa lisäohjelmia. BackupPC:stä ei ole asiakaskoneelle tarkoitettua versiota, sitä siis ei ainakaan tarvitse asentaa. Jos haluaa käyttää rsync-yhteyskäytäntöä, pitänee se asentaa sekä palvelimeen että asiakaskoneeseen, koska rsync ei kaikissa Linuxeissakaan tule vakioasennuksessa. Myös Windowsille on saatavilla rsync BackupPC:n käsikirjan mukaan.

Linux-koneiden varmistus on varsin suoraviivaista. Palvelinkoneen käyttäjälle backuppc (ohjelman asennus luo tämän käyttäjän) sallitaan pääsy ssh-avaimella varmistettaville koneille. Tämä tapahtuu luomalla ssh-avain tyhjällä salasanalla ja kopioimalla avaimen julkinen osa ssh-copy-id:llä varmistettavien koneiden root-käyttäjälle. Mikäli tämä tapa tuntuu liian turvattomalta, voi toisia tapoja katsoa wikistä. Lisää aiheesta löytyy Brian Hatchin artikkelin osasta kolme. Windows-koneelta en vielä ole onnistunut varmuuskopiota saamaan, pitää yrittää lisää.

Yksi niksi BackupPC:n palvelimella pitää muistaa. Konfiguraatiotiedostossa voi muuttaa hakemiston johon BackupPC kirjoittaa varmuuskopioita, mutta sitä ei pidä siellä muuttaa. Toimiva tapa on muuttaa oletushakemisto linkiksi sinne mihin varmuuskopiot haluaa. Tämä nähtävästi johtuu hieman hutiloiden kirjoitetusta koodista, jossa oletushakemisto on vakiona monessa paikkaa. Jos asetustiedostossa muuttaa tätä, osa ohjelmaa käyttää muutettua ja osa alkuperäistä, jolloin tiedostot eivät ole kaikki samalla tiedostojärjestelmällä ja BackupPC ei voi luoda hard linkkejä tiedostoihin. Jos tämän virheen on mennyt tekemään, oire on että varmuuskopiot näyttävät menevän OK, mutta BackupPC:n Spool ei kasva koska linkkejä ei saada tehtyä. Lokiin tulee kyllä virheilmoituksia, eli tarkka varmuuskopioitsija huomaa jotain olevan pielessä.

Toinen hieman hölmö ominaisuus on palvelinkoneen varmistukset. BackupPC:n asennus pistää sen automaattisesti käyntiin varmistamaan hakemistopuun /etc, mutta käyttäjänä backuppc jolla ei ole lukuoikeutta kaikkiin tiedostoihin. Esimerkiksi /etc/shadow jää varmuuskopioimatta.

Vallan on hyvä tämä ohjelmisto. Varmuuskopiot tulevat automaattisesti päivittäin. Jos varmistettava kone ei ole käynnissä, BackupPC yrittää uudelleen tasatunnein kunnes varmistus onnistuu. On mahdollista saada lähetettyä sähköposti varoittamaan koneen haltijaa jos liian pitkään menee ilman varmistusta. Kun varmistukset saa pyörimään, toimii järjestelmä omia aikojaan.

Kotisivu http://backuppc.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Solaris, Unix palvelimelle, asiakaskoneet lisäksi MacOS, Windows. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Solaris ja muut Unixit: nouda kotisivulta. Asiakaskoneisiin ei asenneta BackupPC:tä.  Käyttöohjeet Sisäänrakennettu ohje webbikäyttöliittymässä englanniksi Dokumentaatio englanniksi Wiki BackupPC Install Guide for Windows 7/Vista/XP Clients & Ubuntu Server  
Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Valokuva: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x34 Hedgewars - Viikon VALO #86
19 August 2012, 12:21 am

Hedgewars on hauska yhden tai useamman pelaajan vuoropohjainen strategia- ja ammuskelupeli.

Hedgewars on suuresti takavuosien Worms-pelejä muistuttava peli. Siinä pelaajat ohjastavat vuorotellen värikkäisiin maisemiin ripoteltuja joukkueidensa jäseniä tavoitteena ampua, pudottaa, töniä, lyödä tai räjäyttää vastustajien hahmot pois pelistä yksi kerrallaan. Kuulostaa väkivaltaiselta, mutta on oikeasti hauskaa. Hedgewarsissa pelihahmot ovat matojen sijasta pieniä vaaleanpunaisia siilejä. Pelaaja saa käyttöönsä joukkueellisen pikkuisia siilejä, jotka tietokone sijoittelee satunnaisesti paljon yksityiskohtia vilisevään kenttään muiden tietokone- tai ihmispelaajien joukkueiden kanssa. Tämän jälkeen kukin hahmo saa vuorotellen vuoron siirtyä ja käyttää hallussaan olevaa aseistusta muiden joukkueiden eliminoimiseksi. Kierroksen voittaja on yksinkertaisesti se joukkue, jonka hahmoja on viimeisenä hengissä pelikentällä.

Peliä voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajaa ja pelaaminen on mahdollista moninpelinä joko yhdellä koneella tai verkon yli. Tarvittaessa myös tietokonepelaajia voi ottaa mukaan haluamansa määrän. Satunnaisesti luotuja pelikenttiä riittää loputtomasti ja erilaisia aseitakin löytyy ainakin 47 kappaletta mukaan lukien ilmaiskut pianoilla tai räjähtävät robottikakut. Pelin asetuksia voi säätää monipuolisesti jolloin siihen on mahdollista saada juuri sopivasti haastetta. Myös siilien tyylejä voi muokata erilaisilla teemoilla pukeutumista, hautakiviä, lippuja ja ääniä myöten. Siilit voi pukea ja laittaa huutelemaan vaikka merirosvotyylisesti. Arrrr!

Peli voi olla esimerkiksi hauska lisä illanvietossa, koska peliin mahtuu mukaan monta pelaajaa ja koska jokainen pelivuoro on kestoltaan rajallinen, jolloin pelivuoro vaihtuu nopeasti ja aikaa liian tarkkaan pohdiskeluun ei ole.

Kotisivu http://www.hedgewars.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, iOS, Android Asennus Linux-jakeluihin peli löytyy paketinhallinnan kautta ja FreeBSD:lle portsin kautta. Windows- ja Mac OS X -järjestelmille peli on tarjolla sen kotisivuilta. Pelin iPhone- ja iPad-versio iOS-alustalle on saatavilla iTunesista. Myös Androidille löytyy alpha-vaiheessa oleva versio Google Play:sta. Videoita Virallinen traileri Queenin tahdissa Peli käynnissä  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x35 TiddlyWiki - Viikon VALO #87
26 August 2012, 5:17 pm

TiddlyWiki on henkilökohtainen verkoton wiki esimerkiksi muistiinpanojen tekoon.

TiddlyWiki on yhtenä html-tiedostona toteutettu selaimella käytettävä wiki, jonka käyttöön ei tarvita palvelinta eikä verkkoyhteyttä. Tiddlywikillä esimerkiksi luentomuistiinpanojen tai kokousmuistioiden kirjaaminen onnistuu helposti ja muistiinpanot saa pidettyä siististi järjestyksessä tekemällä linkityksiä toisiinsa liittyvien asioiden välille.

Muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on usein hankalampaa kuin ensin uskoisi. Yksittäisten muistiinpanojen kirjaaminen samaan tekstitiedostoon tai tekstinkäsittelyohjelman asiakirjaan ei ole käytännöllistä, sillä tietopalasten järjestely ja etsiminen lineaarisesta (yhteen pötköön kirjoitetusta) tiedostosta on työlästä selaamista edestakaisin. Jos taas suuri joukko muistiinpanoja tallennetaan kukin erillisiin tiedostoihin, käy niiden hallinta pian hankalaksi. Niiden järkevään ylläpitoon pitää rakentaa kansiohierarkia, jonka käyttö voi sekin osoittautua työlääksi ja josta tietojen löytäminen ei välttämättä myöskään ole helppoa. Hypertekstisivut, kuten www-sivut, ovat käytännöllinen ratkaisu tähän ongelmaan. Niissä kukin tieto tai muistiinpano talletetaan omaksi sivukseen ja sivujen välille voi luoda linkityksiä, jolloin päästään lineaarisuuden ja hierarkkisuuden kahleista. Minkään tiedon ei tarvitse olla täsmälleen jonkin toisen jälkeen tai hierarkkisesti jossain lokerossa vaan tiedot voivat vapaasti linkittyä toisiinsa ja muodostaa verkon. Wiki-järjestelmät ovat yksi tapa tehdä tällaisten linkitettyjen sivujen tekeminen helpoksi ja linkittäminen luontevaksi. Tyypilliset wiki-järjestelmät, kuten Mediawiki tarvitsevat kuitenkin toimiakseen palvelimen sekä verkkoyhteyden eivätkä siksi sovellu kovin helposti yksittäisen käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.

TiddlyWiki ratkaisee tämän ongelman tuomalla wikin verkosta käyttäjän omalle koneelle tai vaikka mukana kannettavalle muistitikulle. TiddlyWikä voi käyttää myös DropBoxin, Google-driven ja Ubuntu Onen kaltaisten pilvipalveluiden kanssa. TiddlyWiki koostuu vähimmillään pelkästään yhdestä selaimella avattavasta html-tiedostosta, joka sisältää kaiken wiki-toiminnallisuuden JavaScript-kielellä. TiddlyWikissä käyttäjä voi luoda yksittäisiä tietopalasia, tiddlereitä, kuten wiki-sivuja, ja avata niitä näkyviin yhden tai useamman kerrallaan. Tiddlerien tekstisisältö kirjoitetaan yksinkertaisella wiki-kielellä, jossa esimerkiksi otsikot ja väliotsikot merkitään kirjoittamalla rivin alkuun yksi tai useampi huutomerkki ja numeroimattomat listat merkitään rivin aloittavalla tähtimerkillä (*). Esimerkiksi:
 !Yläotsikko Tekstiä * luettelo * parilla * kohdalla Taas tekstiä. !!Alaotsikko Lisää tekstiä ja # numeroitu # luettelo
Linkitys tiddlereiden välillä hoidetaan kirjoittamalla tekstiin viitattavan tiddlerin nimi ympäröitynä kaksinkertaisilla hakasulkeilla, esimerkiksi:
 Muista lukea [[muistiinpanot]].
Kullekin tiddlerille voi myös merkitä tageja, eli eräänlaisia asiasanoja, joiden mukaan niitä on myöhemmin helppo hakea ja luokitella. TiddlyWikissä on myös sisäänrakennettu hakukenttä, joka etsii esiin kaikki hakusanan sisältävät tiddlerit.

TiddlyWikiin tehtyjen muokkausten tallentaminen hoituu Firefox- ja Internet Explorer -selaimissa suoraan selaimen omilla menetelmillä. Käyttäjältä toki kysytään lupa tallennukseen, sillä selaimet eivät tietoturvan vuoksi voi omin luvin tallennella käyttäjän koneelle tiedostoja. Tallennuksen yhteydessä kannattaa rastia vaihtoehto, ettei lupaa kysytä jokaisella tallennuksella. Tämä rastilla annettu lupa on istunto- ja tiedostokohtainen. Muilla selaimilla tallennusta varten tarvitaan TiddlyWikin sisältävän html-tiedoston lisäksi TiddlySaver.jar-tiedosto ja selaimeen Java-lisäosa. TiddlyWikin oikean reunan sivupalkista löytyy "Options"-kohdasta mahdollisuus kytkeä päälle "AutoSave"-toiminto, jolloin tallennus tapahtuu jokaisen muutoksen jälkeen automaattisesti ilman erillistä "Save"-linkin painamista. Jos päättää käyttää automaattista tallennusta, voi kannattaa kytkeä pois päältä automaattiset varmuuskopiot valinnasta "SaveBackups", sillä muuten tallennuskansio täyttyy hyvin pian päivämäärällä ja kellonajalla varustetuista varmuuskopioista.

TiddlyWiki on helposti ja laajasti muokattavissa omiin tarpeisiin. Käytännössä kaikki muokaaminen tapahtuu muokkaamalla sopivia tiddlereitä. Wikin otsikkoa voi muokata muuttamalla tiddlerien SiteTitle ja SiteSubtitle sisältöä, vasemman reunan valikon sisältö löytyy tiddleristä MainMenu ja luettelo oletuksena esiin avattavista tiddlereistä on tiddlerissä DefaultTiddlers. Myös TiddlyWikin asettelu ja ulkoasu on muunnettavissa muokkaamalla sivupohjaa tiddlerissä PageTemplate tai omia css-tyylisääntöjä tiddleriin StyleSheet.

Myös wikin toiminnallisuuden muokkaaminen on hyvin helppoa, jos osaa JavaScript-kieltä. TiddlyWikin toiminnallisuus on rakennettu helposti lisäosilla laajennettavaksi. Lisäosa on käytännössä tiddleri, jonka sisältö on ajettavaa JavaScript-ohjelmakoodia ja jolle on annettu tagi systemConfig. Kaikki tällä tagilla merkityt tiddlerit suoritetaan sivun lataamisen yhteydessä. Lisäosina voidaan toteuttaa esimerkiksi laajennoksia TiddlyWikin käyttämään wiki-kieleen tai erilaisia makroja, joita voidaan käyttää wiki-tekstin seassa. Hyvä esimerkki tällaisesta makrosta on CalendarPlugin-lisäosan tuoma <>-makro, joka wiki-tekstin sekaan kirjoitettuna korvataan tiddleriä näytettäessä interaktiivisella kalenterilla. Toinen esimerkki hyödyllisestä lisäosasta on AttachFilePlugin, joka mahdollistaa kuvien upottamisen wikiin. Tämän lisäosan avulla kuvatiedosto voidaan joko upottaa suoraan html-tiedoston sisään yhtenä tiddlerinä tai vaihtoehtoisesti käyttää viittausta ulkoiseen kuvatiedostoon. Wiki-tekstissä ja jopa css-säännöissä voidaan näin liitettyä kuvaa käyttää viittaamalla siihen tiddlerin nimellä.

TiddlyWikin päälle on rakennettu erilaisiin käyttöihin muokattuja sovelluksia. Hieman vanhempaan TiddlyWikin versioon perustuvaan matemaattiselle tekstille suunnattuun ASciencePadiin on sisällytetty matemaattisia kaavoja MathML-muotoon muuttava ASCIIMathML-paketti sekä graafien ja muiden kuvioiden piirtämiseen käytettävä ASCIIsvg. TiddlyFolio puolestaan on TiddlyWikin versio, johon on lisätty mahdollisuus kryptata tiddlereitä. TiddlyFoliota käyttämällä esimerkiksi muistitikulle tallennetut tiedot voi pitää salakirjoitettuina ja turvassa vaikka muistitikku katoaisikin. TiddlyWikiä on mahdollista käyttää myös kurssimateriaalin jakamiseen, kuten esimerkiksi professori Russel Herman: LaTeX, MathLab. Tällaisessa käytössä TiddlyWikin etuna tavallisen verkkosivustoon verrattuna on se, että koko materiaalin voi halutessaan antaa opiskelijoiden ladattavaksi yhtenä tiedostona.

TiddlyWikiä on toki mahdollista käyttää myös verkon yli. Yksinkertaisimmillaan muokkaukset tehdään omalla koneella ja html-tiedosto kopioidaan palvelimelle vain lukemista varten. Vaihtoehtoisesti voi käyttää TiddlySpace- tai tiddlyspot-palvelua, jotka hoitavat wikin tallettamisen palvelimen puolella ja mahdollistavat wikin editoinnin suoraan verkossa.

Kotisivu http://tiddlywiki.com/ Lisenssi BSD Toimii seuraavilla alustoilla Firefox, Internet Explorer, Chrome/Chromium, Safari, Opera, (mikä tahansa moderni selain) Asennus TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivuilta. Firefoxilla ja Internet Explorerilla sen käyttöön riittää pelkkä html-tiedosto. Muilla selaimilla käyttöön tarvitaan lisäksi sivuilta ladattava jar-tiedosto sekä selaimeen Java-plugin. Linkkejä Why every programmer should have a Tiddlywiki Tiddlywiki cheatsheet (pdf) - Tiivistetty TiddlyWiki-opas. TiddlyTools - lisäosavarasto  
Teksti: oma Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x36 Turtle Art - Viikon VALO #88
2 September 2012, 10:18 am

Turtle Art on ohjelmoinnin alkeisopetukseen sopiva kilpikonnagrafiikkaa hyödyntävä ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmointi tapahtuu palikoilla rakentamalla.

Turtle Art (ja sen laajempi versio Turtle Blocks) on ohjelmointiympäristö, joka on tarkoitettu madaltamaan kynnystä ohjelmoinnin periaatteiden opetteluun. Ohjelmakoodin kirjoittamisen sijaan siinä rakennetaan ohjelmia tarjolla olevista värikkäistä toisiinsa loksahtavista palikoista, joilla kullakin on oma toimintonsa. Ohjelmointi tapahtuu siis samaan tapaan kuin Scratch-ympäristössä. Turtle Art hyödyntää nimensä mukaisesti myös LOGO-ohjelmointikielestä tutuksi tullutta kilpikonnagrafiikkaa, jossa ruudulla kulkevaa ja jälkeensä viivaa piirtävää kilpikonnaa ohjataan yksinkertaisilla komennoilla, kuten "eteen 50 askelta" tai "oikealle 90 astetta". Palikoista rakentaminen mahdollistaa ohjelmoinnin menetelmien ja rakenteiden, kuten silmukoiden ja ehtojen hahmottamisen visuaalisesti. Varsinkin pienemmille oppijoille valmiiden rakenteiden raahaaminen hiirellä tarvittaviin kohtiin on varmastikin helpompaa ja opettavaisempaa kuin kryptisemmän ohjelmakoodin kirjoittaminen. Tämä mahdollistaa samalla myös erilaisten kokeilujen tekemisen helposti.

Ohjelma on alun perin kehitetty aktiviteetiksi erityisesti kehitysmaiden lapsille suunnatun One Laptop Per Child-projektin XO-koneiden Sugar-järjestelmään, mutta Python-pohjaisena toteutuksena se toimii luontevasti myös muissa Linux-järjestelmissä. Käyttöliittymä on Sugar-aktiviteeteille tyypillisesti toteutettu suurilla ja selkeillä kuvakkeilla.

Turtle Artissa ohjelmointiin käytettävät komponentit on jaoteltu muutamaan kategoriaan: kilpikonnan liikuttelu, piirtokynän ominaisuudet, värit, numeeriset operaatiot, kontrollirakenteet, muuttujakomponentit, ekstrat sekä esityspohjat. Näistä raahaamalla ja toisiinsa kytkemällä rakennetaan kokonaisuus, jonka voi suorittaa "run"-komennolla. Suoritus alkaa "start"-komponentista ja etenee rakennelmaa ylhäältä alaspäin suorittaen matkan varrella kunkin komponentin määräämän toiminnon. Suorituksessa voidaan myös edetä askel askeleelta hidastettuna tai virheenjäljitys- eli "debug"-tilassa, jolloin voidaan seurata muuttujien arvoja suorituksen aikana.

Kotisivu http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Art Lisenssi MIT Toimii seuraavilla alustoilla Linux (mahdollisesti muitakin, toteutettu Pythonilla) Asennus Löytyy joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Käyttöohjeet Floss-manuals Turtle Art student guide Turtle Confusion - kokoelma tehtäviä Lähdekoodi Git-repository  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x42 GeoGebra - Viikon VALO #94
13 October 2012, 9:55 pm

GeoGebra on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen avuksi .

GeoGebra on matematiikkaohjelma, jossa yhdistyy monipuolinen piirto-ohjelma funktioiden kuvaajille ja geometrisille konstruktioille, tietokonealgebrajärjestelmä (CAS) sekä taulukkolaskenta. GeoGebran käyttöliittymässä pääosassa on koordinaatistolla varustettu piirtoalue, johon ikkunan yläreunan painikkeista valittavilla työkaluilla voi lisätä pisteitä, janoja, suoria, ympyröitä, ellipsejä, kulmia, liukusäätimiä sekä muita geometrisia ja matemaattisia objekteja. Piirtoalueen vasemmalla puolella on tarvittaessa piilotettavissa oleva algebraikkuna, eli lista määritellyistä objekteista. Listassa objektit on jaoteltu vapaisiin ja riippuviin. Vapaita objekteja ovat sellaiset objektit, jotka ovat kokonaan käyttäjän määriteltävissä. Esimerkiksi vapaata pistettä voi hiirellä raahata piirtoalueella täysin vapaasti. Riippuvat objektit sen sijaan määräytyvät joko kokonaan tai osittain toisten objektien avulla. Esimerkiksi suora määräytyy täysin kahden pisteen sijainnista ja kahden suoran leikkauspiste taas voi olla määritelty näiden suorien avulla. Osittain riippuvat objektit taas omaavat jonkin verran vapauksia. Esimerkiksi ympyrän kehälle sijoitettu piste riippuu ympyrästä, mutta käyttäjä on vapaa liikuttamaan sitä pitkin ympyrän kehää. Objektijoukon koostaminen vapaista ja riippuvista objekteista mahdollistaa sellaisten konstruktioiden rakentamisen, joissa on vain vähän vapaita objekteja, joita liikuttamalla koko konstruktio muuttaa muotoaan säilyttäen kuitenkin keskeiset ominaisuutensa. Esimerkiksi, jos kahden pisteen välisen janan keskipiste ja keskinormaali etsitään käyttäen kahta samansäteistä ympyrää ja näiden leikkauspisteitä, voidaan konstruktion jälkeen alkuperäisiä pisteitä liikutella ja silti keskipiste ja keskinormaali säilyvät kuvassa, kuten pitääkin. Algebraikkunasta voidaan valita piirtoalueella näytettävät objektit, jolloin lopullisessa kuvassa voivat olla näkyvissä vain halutut objektit ja konstruktion piirtämiseen käytetyt apukuviot ja -objektit ovat piilotettuina.

Piirtoalueen alapuolella on lisäksi syöttökenttä, jota käyttämällä objektit voi syöttää GeoGebralle suoraan kirjoittamalla. Geometristen objektien lisäksi syöttökentällä voidaan syöttää myös funktioita, jotka lisätään algebraikkunaan uusina objekteina ja joiden kuvaaja piirretään samalla piirtoalueelle. GeoGebraa voi käyttää myös tietokonealgebrana, joka kykenee muun muassa sieventämään lausekkeita, ratkaisemaan yhtälöitä ja derivoimaan funktioita. GeoGebran tulossa oleva uusi versio 4.2 tukee laajempaa joukkoa CAS-toimintoja.

Kolmantena osana GeoGebra sisältää taulukkolaskennan, joka toimii saumattomasti yhteen piirtoalueen ja syöttökentän toimintojen kanssa. Syöttökentältä syötettävissä objekteissa voidaan esimerkiksi viitata taulukon soluihin ja siten käyttää taulukosta löytyviä arvoja hyödyksi. Taulukkonäkymä sisältää myös työkaluja todennäköisyys- ja tilastolaskennan käyttöön.

GeoGebra sopii graafisena ja hyvin havainnollistavana työkaluna erittäin hyvin opetuskäyttöön sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajan on mahdollista luoda GeoGebralla tarvittavat objektit sisältävä tehtäväympäristö ja tallentaa tämä GeoGebra-sovellus dynaamisena työtiedostona, joka on käytännössä html-sivu, johon on upotettu tarvittava Java-sovelma. Työtiedoston GeoGebra-sovelluksesta opettaja voi poistaa valintansa mukaan toimintoja ja jättää vain haluamansa, opetettavaa asiaa havainnollistavat tai tehtävän suorittamiseen tarvittavat toiminnallisuudet käytettäviksi. Esimerkiksi toisen asteen polynomia ja sen määrittelemää paraabelia voidaan havainnollistaa GeoGebra-sovelluksella, jossa käyttäjä voi liukusäätimillä kokeilla polynomin kertoimien vaikutusta kuvaajaan, ja josta muut GeoGebran toiminnallisuudet on kytketty käytöstä. Työtiedostoja voi tallentaa omalle koneelleen html-tiedostona ja tarvittavina Java-tiedostoina taikka julkaista GeoGebraTubessa, yhteisöllisessä palvelussa, johon GeoGebran käyttäjät ovat keränneet laajan kokoelman tekemiään GeoGebra-sovelluksia.

GeoGebran käyttäjät muodostavatkin aktiivisen yhteisön ja Suomessa GeoGebran käyttöä edistää Suomalainen GeoGebra-verkosto. GeoGebran käytöstä voi keskustella ja pyytää apua ja vihjeitä GeoGebran pääsivuston foorumilla taikka suomeksi Suomalaisen GeoGebra-verkoston keskustelupalstalla.

GeoGebra on Java-ohjelmisto, joka vaatii, että tietokoneelle on asennettuna Java-ympäristö. Sitä on mahdollista käyttää joko omalle koneelle ladattuna ohjelmana tai www-selaimella suoraan verkosta GeoGebran kotisivuilta käynnistettävänä Java-sovelmana.

GeoGebra on julkaistu myös Googlen Chrome-selaimelle Chrome Web Storessa. Tämä versio on toteutettu kokonaan Javascriptillä html5-sovelluksena, eikä siksi tarvitse toimiakseen Javaa. Selainsovellus vaatii kuitenkin Google-tunnukset, sillä siinä tallennukset tapahtuvat Googlen Drive -palveluun. Vaikka web-sovellus on nimellisesti suunnattu Chromelle, toimii se yhtä hyvin myös esimerkiksi Firefox-selaimella menemällä osoitteeseen: [url]http://geogebraweb.appspot.com/[/url] .

GeoGebran www-sivuilla sanotaan: "Voit kopioida, jakaa ja välittää GeoGebraa ei-kaupallisiin tarkoituksiin." Lisenssitekstistä käy kuitenkin ilmi, että rajoitus ei-kaupallisen käyttöön koskee vain GeoGebran asennusohjelmaa, joka on lisensoitu CC-BY-NC-SA-lisenssillä. GeoGebran lähdekoodi sen sijaan on julkaistu GNU GPL -lisenssillä. GeoGebran kielitiedostot sekä dokumentaatio taas on julkaistu CC-BY-SA-lisenssillä.

Kotisivu http://www.geogebra.org/ Lisenssi GNU GPL v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (Järjestelmät, joihin on saatavilla Java) Asennus Asennuspaketit löytyvät GeoGebran kotisivuilta. Unix-tyyppisiin järjestelmiin sivuilta on ladattavissa .tar.gz-paketti, joka sisältää ohjelman ajettavan version suoraan ilman erillistä asentamista. Yleisimpiin Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy joko suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta tai GeoGebran sivuilla opastetuista erillisistä pakettivarastoista. Käyttöohjeet Käyttöohjeita ja vertaistukea löytyy paljon sekä GeoGebran omilta sivuilta että Suomalaisen GeoGebra-verkoston sivuilta. Videoita Yhtälön ratkaiseminen graafisesti GeoGebralla (Youtube) Tulevan 4.2-version CAS-näkymä (Youtube) GeoGebran virallinen Youtube-kanava  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x43 Sozi - Viikon VALO #95
21 October 2012, 8:21 pm

Sozi on ohjelma animoitujen diaesitysten tekoon.

Sozi on Inkscape-vektoripiirto-ohjelman lisäosana toimiva ohjelma, jolla voi tehdä näyttäviä animoituja esityksiä, jotka ovat katseltavissa www-selaimella lähes kaikilla alustoilla. Sozin idea on sama kuin Flashilla toteutetussa Prezissä. Esityksen vaiheet eivät ole erillisinä "kalvoina" vaan sisältönä samassa suuressa julisteessa, jossa esityksen edetessä siirrytään eri kohtiin ja samalla tarvittaessa zoomataan ja käännetään katselukulmaa.

Sozi-esitys on standardin mukainen svg-muotoinen vektorikuva, johon on lisätty toiminnallisuutta Javascript-ohjelmointikielellä. Sozin suurena etuna esimerkiksi Preziin on se, että Sozi-esityksen katsomiseen riittää mikä tahansa nykyaikainen www-selain eikä sen lisäksi tarvita mitään muuta, kuten Prezin katsomiseen tarvittavaa Flash-lisäosaa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Sozi-esitykset ovat katsottavissa myös Applen iPad- ja iPhone-laitteilla.

Esityksen luominen Inkscapessa on toteutettu käytännössä siten, että kaikki sisältö luodaan ensin piirtoalueelle yhdelle (tai useammalle) tasolle ja lopuksi omalle erilliselle tasolleen luodaan joukko näytön muotoisia suorakaiteita, jotka Sozilla määrätään esityksen pysähdyspisteiden näkymiksi, eräänlaisiksi "ikkunoiksi" sisältöön. Esitystä katseltaessa siirrytään siis animoidusti tällaisesta ikkunasta toiseen. Inkscapen Sozi-lisäosa antaa käyttöliittymän, jolla esitykseen voi lisätä pysähdyspisteitä ja vaihtaa niiden järjestystä. Kullekin pysähdyspisteelle voi halutessaan määritellä ajoitetun keston. Pysähdyspisteiden väliseen siirtymään käytettävä aika ja sen kiihtyvyys ovat myös asetettavissa tällä työkalulla.

Esitystä selaimella katseltaessa sitä ohjataan eteenpäin ja taaksepäin näppäimistöllä välilyönnillä, enterillä, pageup-, pagedown-, home-, end- ja nuolinäppäimillä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voi edetä eteenpäin hiiren ykkösnäppäintä painamalla. Hiiren kolmosnäppäintä, eli rullaa, painamalla saa esiin listan esityksen näkymistä, joista voi hiirellä klikkaamalla valita haluamansa. Muita käytössä olevia näppäimiä ovat ainakin koko esityskuvan kerralla näyttävä f, esitystä vastapäivään kiertävä r, saman myötäpäivään tekevä R sekä näkymään sisään ja ulos zoomaavat + ja -. Näkymäluettelon saa esiin myös näppäimistöllä painamalla t-näppäintä.

Esitystä tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavat esityksen animoinnin sujuvuuteen vaikuttavat seikat. Svg-kuvan elementtien pehmennystä (blur) on syytä välttää, sillä pehmennettyjen elementtien animointi näyttää olevan hidasta ja aiheuttaa nykimistä esitystä katsottaessa. Jossain tapauksessa myös suuri määrä tekstiä voi aiheuttaa animoinnin nykimistä. Tällaisessa tilanteessa animointia on mahdollista nopeuttaa muuttamalla tekstit poluiksi Inkscapessa. Esityksessä on syytä myös pysyttäytyä yleisimmin käytetyissä kirjasimissa, jos haluaa, että esitys näyttää täsmälleen samalta kaikilla koneilla. Erikoisempiakin kirjasimia voi toki käyttää, mutta tällöin voi olla myös tarpeen muuttaa tekstit poluiksi Inkscapessa, jotta esitys näyttää samalta myös koneella, jolla sitä katsellaan. Tekstejä poluksi muutettaessa täytyy tietenkin muistaa, että tämän jälkeen tekstin muokkaaminen tekstinä ei ole enää mahdollista.

Kotisivu http://sozi.baierouge.fr/wiki/en:welcome Lisenssi GNU GPL v.3.0 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD sekä muut alustat, joilla Inkscape on käytettävissä. Sozi-esitysten katselu onnistuu millä tahansa alustalla, johon saa modernin svg-tiedostoja osaavan selaimen. Asennus Asennuspaketit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntuun Sozi löytyy myös suoraan paketinhallinnasta. Ubuntun kanssa on hyvä varmistaa, että paketti libcanberra-gtk-module on asennettuna. Esimerkki Viikon VALO presents SOZI Käyttöohjeet Lyhyt video-tutoriaali Sozin käytöstä  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x44 soRvi - Viikon VALO #96
28 October 2012, 11:52 pm

soRvi on vapaa työkalupakki avoimen suomalaisen datan analysointiin ja visualisointiin R-ohjelmistolla.

Suomessakin on alettu kiitettävästi avata yhteiskunnan datavarastoja julkisiksi. Tiedon vapaa saatavuus mahdollistaa niiden käytön ja yhdistämisen aivan uudella tavalla. Suuri määrä pelkkää raakaa dataa ei yksinään kuitenkaan riitä vaan se pitää pystyä käsittelemään ja saattamaan tulkittavaan muotoon. soRvi on Suomi-datan käsittelyyn tarkoitettu R-kirjasto. R on Viikon VALOnakin esitelty tilasto-ohjelma, jonka graafiseksi käyttöliittymäksi soRvin tekijät suosittelevat RStudio-nimistä ohjelmaa.

soRvilla on mahdollista hakea avointa dataa suoraan esimerkiksi Oikeusministeriön, Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Datavaalit-sivuston palvelimilta. soRvi sisältää esimerkiksi algoritmeja, jotka siistivät alkuperäisestä lähteestä haetun datan helpommin käsiteltävään muotoon. Alkuperäisestä datasta saattaa esimerkiksi puuttua kenttien otsikkotietoja tai se saattaa olla jaettuna useampaan tiedostoon ja algoritmeillä ne yhdistellään paremmin käytettäväksi kokonaisuudeksi. soRvi siis sisältää muun muassa välineet raakadatan esikäsittelyyn, jotta päästään helposti käsiksi olennaiseen dataan. Kirjastosta löytyvät lisäksi esimerkiksi rutiinit suomalaisen henkilötunnuksen ja siihen sisältyvät tiedon, eli syntymäajan ja sukupuolen, tulkintaan.

soRvi-hanke sai vuonna 2011 ykköspalkinnon Apps4Finland-kisassa Datan avaus -sarjassa sekä virallisessa kisassa että yleisöäänestyksessä.

soRvin käyttöesimerkkejä löytyy Louhos-blogista. Käyttöesimerkkinä muun muassa vertailu puolueiden kunnallisvaaliehdokkaiden aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Kannattaa huomioida, että ainakin osassa esimerkeistä on käytetty soRvin "develop"- eli kehityshaaraa, jossa on joitain uusia toimintoja. Muita ohjeita, tietolähteitä ja hakuesimerkkejä löytyy hankkeen wikistä. soRvin lähdekoodit löytyvät Github-palvelusta.

Kotisivu http://louhos.github.com/sorvi/ Lisenssi BSD Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus soRvin asennusohjeet löytyvät työkalupakin kotisivuilta. Sen käyttö vaatii R-ohjelmasta vähintään version 2.15.1. R-ohjelman graafiseksi käyttöliittymäksi suositellaan RStudio-ohjelmistoa. Käyttöohjeet Ohjeita soRvin käyttöön löytyy sen kotisivujen kautta.  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x45 Xournal - Viikon VALO #97
4 November 2012, 12:53 pm

Xournal on vapaa piirtopöytää hyödyntävä muistiinpanotyökalu.

Xournal on muistiinpanotyökalu, jonka käyttö muistuttaa hyvin paljon perinteistä muistivihkoa, sillä se on suunniteltu käytettäväksi piirtopöydän kanssa. Käsinkirjoitettujen ja piirrettyjen muistiinpanojen lisäksi sillä on toki mahdollista kirjoittaa tekstiä myös näppäimistöltä, mutta kynän käyttö tuo muistiinpanojen tekemiseen usein kaivattua joustavuutta. Tekstin sekaan on helppo piirtää havainnollistava kuvio. Kynä- ja tekstityökalujen lisäksi Xournalissa on käytettävissä pyyhekumi, yliviivauskynä sekä suorien viivojen piirtämistä helpottava viivain. Piirtotyökalujen yhteydessä on mahdollista käyttää myös kuviontunnistusta, jolloin ohjelma pyrkii tunnistamaan piirroksesta ympyrät sekä suorista janoista koostuvat kuviot. Kunkin työkalun yhteydessä on valittavissa piirtojäljen paksuus ja väri. Kukin piirrosjälki tai teksti käsitellään ohjelmassa omana objektinaan, mikä mahdollistaa niiden poistamisen ja muokkaamisen muun muassa siirtämällä tai skaalaamalla valittuja objekteja. Varsin hyödyllinen työkalu on pystysuuntaista tilaa tekevä työkalu, jolla saa piirtoalueelle tehtyä tilaa haluttuun kohtaan siirtämällä kaikkia kohdan jälkeen tulevia objekteja alaspäin.

Piirtoalue on Xournalissa järjestetty sivuiksi, tasoiksi ja taustaksi. Sivuja voi tiedostoon lisätä joustavasti haluamaansa kohtaan ja viimeiseltä sivulta eteenpäin siirryttäessä luodaan aina uusi sivu automaattisesti. Sivun koko ja taustakuva on valittavissa joko kullekin sivulle erikseen tai kaikille sivuille kerralla. Valmiina taustakuvina ovat tyhjä sivu, vaakaraidoitettu sivu, vaakaraidoilla ja yhdellä pystyviivalla varustettu sivu sekä ruutupaperi. Omia taustakuvia on toki mahdollista myös käyttää. Kullekin sivulle on mahdollista lisätä useampia tasoja. Oletuksena kullakin sivulla on kaksi tasoa, tausta ja yksi sisältötaso. Tasoja on hyödyllistä käyttää esimerkiksi silloin, kun haluaa eritellä päällekkäiset merkinnät omiksi ryhmikseen, esimerkiksi kirjoittamalla tekstit yhdelle tasolle ja tekemällä korostuskynällä korostusmerkinnät toiselle tasolle. Tasojen käyttö helpottaa myös objektien valitsemista, jos niitä tarvitsee poistaa tai muokata.

Muistiinpanosivut voi tallentaa ohjelman omassa xoj-tiedostomuodossa, jolloin niiden jatkomuokkaaminen on helppoa, tai vaihtoehtoisesti ne voi viedä pdf-tiedostoksi, jolloin niiden jakaminen muille on helppoa. Pdf-muotoon tallentaminen mahdollistaa Xournalin käytön myös persoonallisten diaesitysten tekemiseen.

Yksi Xournalin erityisen hyödyllinen käyttö on merkintöjen tekeminen pdf-tiedostoihin. Käytännössä tämä tapahtuu valitsemalla ohjelmassa "Annotate PDF"-vaihtoehto, jolloin valittu pdf-tiedosto avataan Xournaliin sivujen taustakuvaksi. Xournalin kukin sivu asetetaan mitoiltaan ja taustaltaan pdf-tiedoston mukaiseksi ja tämän jälkeen huomioiden ja merkintöjen teko tapahtuu Xournalin normaaleilla työkaluilla. Oletuksena Xournal ei tallennettasessa kopioi pdf-tiedostoa vaan vain säilyttää vain viittauksen siihen, joten, jos pdf-tiedosto poistetaan tai siirretään, tämä yhteys katkeaa. Kommentoinnin jälkeen lopputulos on mahdollista viedä tavalliseen tapaan pdf-tiedostoksi, jossa alkuperäisen sisällön lisäksi ovat nyt myös lisätyt kommentit.

Kotisivu http://xournal.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ohjelma löytyy myös suoraan joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Käyttöohjeet The user's manual  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x46 Gourmet - Viikon VALO #98
11 November 2012, 9:12 pm

Gourmet on vapaa reseptitietokanta, josta saa muun muassa tulostettua ostoslistan.

Kun ensimmäisiä kotitietokoneita markkinoitiin, muistettiin mainoksissa aina mainita yhtenä käyttökohteena reseptien tallentaminen sähköisesti. Gourmet Recipe Manager on monipuolinen reseptitietokanta, joka osaa pelkän ohjeen tallentamisen lisäksi monia muitakin hyödyllisiä toimintoja. Resepteistä saa tarvittaessa myös siistit tulosteet paperiseen muotoon.

Reseptien ainesten määriä ei ohjelmaan tallenneta pelkkänä tekstinä vaan Gourmet on tietoinen lukumääristä ja mittayksiköistä. Reseptiin voi merkitä myös ohjeella saatavan annoksen suuruuden kappalemäärinä, tarjoiluannoksina tai jossain muussa soveltuvassa mittayksikössä.  Tämän takia esimerkiksi reseptin skaalaaminen suuremmille määrille ja mittayksiköiden muuntaminen vaikka ruokalusikoista teelusikoihin onnistuu ohjelmalla helposti. Yksikkömuunnoksia varten ohjelmassa on myös oma työkalunsa. Valitettavasti ohjelmassa ei ole vielä tukea suomen kielelle, joten automaattiset yksikkömuunnokset onnistuvat vain esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi. SI-järjestelmän mittayksiköiden, kuten desilitrojen ja grammojen lyhenteet toki ovat samat eri kielillä ja muunnokset niiden välillä toimivat, mutta esimerkiksi tee- ja ruokalusikan lyhenteet poikkeavat. Jos ei tarvitse automaattisia yksikkömuunnoksia, ohjelmaa voi aivan hyvin käyttää myös suomenkielisillä lyhenteillä.

Yksi ohjelman keskeisistä ominaisuuksista on ostoslistan automaattinen tekeminen reseptien pohjalta. Halutut reseptit voi lisätä ostoslistatyökaluun, joka poimii resepteistä tarvittavat tarveaineet ja laskee niiden määrät yhteen. Työkalussa voi merkitä jo kaapista löytyvät ainekset sekä luokitella tarvittavat ainekset esimerkiksi mausteiksi, lihaksi, leivonta-aineksiksi ja niin edelleen. Kun työkalusta tulostetaan ostoslista, on se järjestetty luokittelun mukaisesti, jolloin ostosten tekeminen helpottuu, kun kaupan samalta osastolta löytyvät ainekset on ryhmitelty yhteen nippuun.

Reseptit voi luokitella ruoan tyypin mukaan esimerkiksi alkuruokiin, pääruokiin, jälkiruokiin, juomiin ja niin edelleen. Reseptiin voi myös kirjata ylös, mistä maasta kyseinen ruoka on kotoisin. Ohjelmaan voi myös lisätä kuvan kustakin herkusta ja antaa sille arvostelun asteikolla 0-5 tähteä.

Useiden tuonti- ja vientimuotojen ansiosta Gourmet toimii hyvin yhteen muiden reseptiohjelmistojen kanssa. Se osaa lukea reseptejä muun muassa Mealmaster-, MasterCook- ja KRecipe-ohjelmien tiedostomuodoista sekä pelkkänä tekstinä. Ohjelmassa on myös käytettävissä useita lisätoimintoja lisäosajärjestelmän kautta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi ravintoainelaskuri sekä mahdollisuus selata reseptejä paistoajan, valmistusajan tai ruokatyypin mukaan. Ohjelmasta löytyy myös ajastin, jota voi käyttää paistoajan mittaamiseen.

Kotisivu http://grecipe-manager.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. Kotisivuilta saatava versio saattaa olla uudempi.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO