Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 468468 kertaa)

0 jäsentä ja 3 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Simple Scan
« Vastaus #300 : 09.06.2015 - klo:18:04 »
Simple Scan

Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla
voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin
monisivuisia dokumenttejakin.


Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja
lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti
täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja
helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin
yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä
tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen
käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton
skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman
ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa
vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti.
Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien,
takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen
asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen
ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin
ennen takuuajan umpeutumista.

Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta
siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat
painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai
kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen
sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun
kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun
rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta
skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen
valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat
vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja
valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa
valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita
asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.

Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää
sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja
png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan
yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg-
ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä
tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän
oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin
pdf-tiedostona.

Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle
SANE-järjestelmälle (Scanner Access Now
Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty
ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis
tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat
jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen.
Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on
oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä
suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita
käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi
XSane, KDE-työpöytäympäristön käyttämä
skanlite
sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva
gscan2pdf.


Kotisivu
https://launchpad.net/simple-scan

Lisenssi
GNU GPLv3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, BSD-Unixit

Asennus
Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan
  paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden
  omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina.
















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Simple Scan

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Bluefish
« Vastaus #301 : 09.06.2015 - klo:18:04 »
Bluefish

Bluefish on kehittynyt
tekstieditori webbisivujen
tekoon ja ohjelmatiedostojen kirjoittamiseen.

 Bluefishissä on
runsaasti työkaluja dynaamisten webbisivujen kehitystyöhön. Bluefishissä
on tuki ohjelmointiin ainakin seuraaville kielille: Ada, ASP .NET ja
VBS, C/C++, CSS, CFML, Clojure, D, gettext PO, Google Go, HTML, XHTML ja
HTML5, Java ja JSP, JavaScript ja jQuery, Lua, Octave/MATLAB, MediaWiki,
NSIS, Pascal, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Shell, Scheme, SQL, SVG, Vala,
Wordpress ja XML.

Bluefish on toteutettu C-ohjelmointikielellä ja
GTK+-käyttöliittymäkirjastolla. Bluefish on suunnattu
käyttötarkoitukseltaan perustekstieditorin ja integroidun
kehitysympäristön väliin. Sen
ominaisuusvalikoima on
kattava ja siitä pitäisi löytymän kaikki mitä teksturilta voi
edellyttää.

Bluefish osaa muokata etätiedostoja
gvfs:n kautta. Eli omalla
työasemalla toimiva Bluefish voi muokata webbipalvelimella olevaa .html
tiedostoa suoraan, tarvitsematta noutaa sitä omalle koneelle ja kopioida
muokkauksen jälkeen takaisin. Tämä ominaisuus on webbisivun
mukaan vaillinaisesti
toteutettu Bluefishin Windows ja Mac OS X -versioissa.


Käytä Bluefishiä jos kirjoitat webbisivuja käsin, siis itse kirjoitat
.html ja .css tiedostot. Toinen tapahan on käyttää
työkalua, jolla
webbisivut kuvataan ja työkalu tuottaa HTML- ja CSS-tiedostot. Näissä ei
välttämättä voi paljoakaan vaikuttaa millaista koodia työkalu tuottaa,
mutta Bluefishillä voi kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin tarvitaan.

Bluefish aloitti vuonna 1997, tekijöinä Chris Mazuc ja Olivier Sessing.
Tavoitteena oli työkalu auttamaan Linuxia käyttäviä ammatikseen
webbisivuja tekeviä. Tuosta alkaen Bluefishiä on kehittänyt vaihteleva
joukko ammattimaisia web-kehittäjiä Olivier Sessinkin johdolla.
Projektin nimi on ollut vaihtuvainen, alkuperäinen nimi Thtml hylättiiin
liian salaperäisenä. Seuraava nimi oli Prosite, se hylättiin koska useat
web-kehitysyhtiöt käyttivät nimeä useissa maissa. Nimeksi tuli Bluefish,
kun logoksi ehdotettiin lapsen piirrosta sinisestä kalasta. Nykyinen
logo on ollut käytössä versiosta 1.0 alkaen.

Uusin versio 2.2.2 julkaistiin maaliskuun 1. päivänä.


Kotisivu
http://bluefish.openoffice.nl/index.html

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muut
  käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.

Käyttöohjeet
Linux.fi Wikin lyhyt ohje

Englanninkielinen käsikirja,
  keskeneräinen

Bluefish Wiki

Katso myös
Notepad++, GNU Emacs





Juuri käynnistetty
Mediawiki wikiteksti
HTML-tiedosto




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Bluefish

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Sigil
« Vastaus #302 : 09.06.2015 - klo:18:04 »
Sigil

Sigil on vapaa työkalu epub-muotoisten sähkökirjojen tekoon.

 Sigil on sähkökirjaeditori,
jolla kirjan muokkaaminen onnistuu sekä visuaalisessa
WYSIWYG-tilassa että sisällön
tarkemman hallinnan mahdollistavana raakakoodina. Ohjelman
tallennusmuotona on avoin sähkökirjatiedostomuoto
EPUB. EPUB-tiedostot hyödyntävät
olemassa olevia avoimia standardeja ja esimerkiksi jo olemassa olevan
html-muotoisen sisällön tuominen kirjaan on helppoa. WYSIWYG-tilassa
kirjan editoitava sisältö näyttää suurin piirtein siltä miltä sen on
tarkoitus lopullisena sähkökirjanakin näyttää. Esimerkiksi otsikot,
kuvat, luettelot ja korostukset näkyvät paikoillaan, kuten kirjoittaja
on ne tarkoittanutkin. Vaihtoehtoisesti sisältöä voi editoida
raakakooditilassa tai jaetussa näkymässä, jossa sekä lopputulos että
raakakoodi ovat yhtä aikaa näkyvissä.

Sigilin käyttöliittymä koostuu kirjaselaimesta, editointialueesta ja
sisällysluettelosta. Kirjaselaimessa (book browser) luetellaan kaikki
kirjan komponentit, eli tekstiosiot, kuvat, tyylimäärittelyt, kirjasimet
sekä muut tarvittavat osaset. Editointialueessa tapahtuu itse kirjan
muokkaaminen. Editointialueeseen voidaan avata muokattavaksi
kirjaselaimessa lueteltuja tekstiosioita ja tyylimäärittelyitä. Kirjan
voi kirjoittaa käyttämällä vain yhtä tekstiosiota, mutta käytännössä on
hyödyllistä jakaa kirja esimerkiksi lukujen kohdalta osiin, jolloin
erillisten osien muokkaaminen on helpompaa niiden pienemmän koon vuoksi.
Myös kappaleiden uudelleen järjestäminen on helpompaa, kun ne ovat kukin
omassa osiossaan. Kirjaan voidaan lisätä kuvatiedostoja ja tekstiin
merkitä kohtia, joissa kuvat näytetään. Tyylimäärittelyillä voidaan
muokata kirjan ulkoasua, esimerkiksi muuttamalla otsikoiden
kirjasintyyliä tai tekstin korostustyylejä. Sisällysluettelonäkymä
näyttää nimensä mukaisesti kirjan sisällysluettelon.
Sisällysluettelonäkymän alareunan nappulalla sisällysluettelon saa
generoitua vastaamaan tekstiosioiden otsikkorakennetta juuri sillä
hetkellä. Generoinnin yhteydessä on mahdollista valita, minkä tasoiset
otsikot otetaan mukaan sisällysluetteloon. Myös valikoitujen otsikoiden
jättäminen pois sisällysluettelosta on mahdollista.

Sähkökirjaan voidaan lisätä myös useita metatietokenttiä. Tärkeimmät
tiedot ovat meta-editorissa heti kysytyt otsikko (title) ja tekijä
(author) sekä kirjan kieli. Näiden lisäksi lisättävissä on 15
perustietoa, esimerkiksi julkaisupäivä, kuvaus sekä kirjan ISBN-koodi.
Loput yli 200 metatietokenttää ovat valittavissa erillisen napin takaa.
Sigil tukee täysin EPUB2-standardia ja siinä on myös tuki svg-kuville.
Sigiliin on integroitu
FlightCrew-validaattori, joka
tarkistaa, että tiedosto on EPUB-standardin mukainen. Niin ikään
Sigiliin upotettu HTML Tidy puolestaan
varmistaa, että käytetyt xhtml-tiedostot ovat syntaksiltaan oikeellisia
ja siistittyjä.

Käytännössä EPUB-tiedosto on ZIP-paketti, jonka sisältö koostuu itse
kirjan tekstin sisältävistä xhtml-tiedostoista (tekstiosiot), ulkoasun
asettelun kuvaavista css-tyylitiedostoista, kirjassa käytetyistä kuvista
sekä mahdollisesti käytetyistä fonttitiedostoista. Näiden lisäksi
paketissa ovat vielä sisällysluettelon sekä metatiedot ja kirjan
rakenteen kuvaavat xml-tiedostot. EPUB-tiedosto on siis mahdollista
rakentaa, jos osaa, tekemällä kaikki tarvittavat tiedostot käsin,
pakkaamalla ne ZIP-tiedostoon ja nimeämällä tiedosto epub-päätteiseksi.
Kirjan tekeminen Sigil-ohjelmalla on kuitenkin huomattavan paljon
helpompaa, sillä Sigil huolehtii muun muassa kirjan rakenteen
ylläpidosta ja sisällysluettelon luomisesta. Myöskään sisällön
kirjoittamiseen ei välttämättä tarvita xhtml-kielen tuntemista vaan
WYSIWYG-editoria käyttäen kirjan kirjoittaminen on varsin intuitiivista.
Kannattaa kuitenkin huomata, että xhtml-kielen ja css-tyylien tunteminen
mahdollistaa sähkökirjan rakenteen ja ulkoasun monipuolisemman ja
näyttävämmän muokkaamisen.


Kotisivu
http://code.google.com/p/sigil/

Lisenssi
GNU GPLv3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelman asennuspaketit eri järjestelmiin löytyvät sen kotisivuilta.
  Linkit Windows- ja Mac OS X -paketteihin löytyvät suoraan etusivun
  vasemmasta palkista. Linkit eri Linux-jakeluihin sopiviin
  paketteihin löytyvät
  wiki-sivulta.
  Linuxeihin ohjelma kannattaa asentaa näiden pakettien avulla eikä
  "InstallationInstructions"-sivun ohjeen mukaan.

Käyttöohjeet
Käyttäjän opas.





Sigilin käyttöliittymä WYSIWYG-näkymällä
Jaettu WYSIWYG- ja koodinäkymä.
Sigilin editointia koodinäkymällä.
Kirjan sivulle lisätty kuva ja otsikkorakenteesta generoitu
  sisällysluettelo
Metatietomuokkain
Lisätään kenttiä yleisimpiä metatietoja
  varten.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Sigil

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: OpenShot
« Vastaus #303 : 09.06.2015 - klo:18:04 »
OpenShot

OpenShot korkeatasoinen vapaa ohjelmisto videoeditointiin.

 OpenShot on
käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä
onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin
monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja
otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee
lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole
suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin
suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten
miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia
tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä
ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva
lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus,
josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi
pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet.

OpenShotin käyttöliittymä koostuu kolmesta osiosta:


"luetteloruutu", joka luettelee omilla välilehdillään
  projektissa käytettävissä olevat tiedostot, siirtymät ja tehosteet,
esikatseluruutu, jossa aikaansaannosta voi katsoa
  reaaliaikaisena videona,
useammista raidoista koostuva
  aikajana, jolle käytettyjä video-,
  ääni- ja kuvatiedostoja voi sijoitella.


 Yksinkertaisimmillaan
videon editointi tapahtuu seuraavasti.
Ensin aloitetaan uusi projekti, eli valitaan projektille nimi ja
tallennuskansio, kerrotaan videotuotoksen arvioitu pituus sekä valitaan
projektille profiili. Profiililla valitaan käytännössä videon kuvakoko,
kuvasuhde sekä kuvataajuus. Valittavan profiilin määrää videon
käyttötarkoitus. Esimerkiksi DVD-levyn tekoon sopivia profiileja ovat
"DV/DVD PAL" ja "DVD/DVD Widescreen PAL" riippuen videomateriaalin
kuvasuhteesta. Tämän jälkeen projektin tiedostolistaan tuodaan
työkalupalkin pluspainiketta painamalla halutut video-, ääni- ja
kuvatiedostot. Tästä listasta tiedostot voi tämän jälkeen sijoitella
hiirellä raahaamalla paikoilleen aikajanan raidoille. Ylemmällä raidalla
olevat kuvat ja videot näkyvät aina samalla kohtaa olevan alemman raidan
sisällön päällä. Kustakin raidasta voi erikseen valita, näytetäänkö sen
kuvaa ja soitetaanko sen ääntä. Näin on mahdollista käyttää esimerkiksi
yhden videon kuvaa ja toisen ääntä. Raitoja saa lisättyä aikajanan
työkalupalkin pluspainikkeella. Kun kaikki halutut leikkeet ovat
aikajanalla paikoillaan, voidaan kootusta kokonaisuudesta luoda uusi
videotiedosto työkalupalkin "Vie videoksi"-toiminnolla. Tässä vaiheessa
kysytään vielä luotavan tiedoston tiedot. Tiedot on jaoteltu kahteen
välilehteen: yksinkertainen ja lisäasetukset. Yksinkertaiset asetukset
sisältävät valmiina valintoina yleisimmät käyttökohteen, kuten
DVD-videon ja web-videon luonnit. Lukuisia tarkempia yksityiskohtia voi
kuitenkin muokata lisäasetusvälilehdeltä. Lopullisen videon koostaminen
saattaa kestää materiaalin määrästä ja laadusta riippuen lyhyemmän tai
pidemmän aikaa.

Pelkän videoleikkeiden asettelun lisäksi kokonaisuuteen voidaan luoda
erilaisia siirtymiä ja tehosteita. Siirtymällä tarkoitetaan sitä, miten
yhdestä videoleikkeestä siirrytään toiseen esimerkiksi vähitellen
häivyttämällä tai vaikka kaihdinefektillä. Käytännössä tämä tehdään
laittamalla peräkkäiset video-otokset kahdelle peräkkäiselle raidalle
hieman limittäin ja raahaamalla siirtymälistasta valittu siirtymä tähän
limittäiseen kohtaan ja venyttämällä siirtymä sopivan mittaiseksi. Näin
siirtymän kohdalla toisella raidalla oleva kuva häviää vähitellen
näkyvistä ja toisella oleva kuva tulee samalla esiin. Toteutukseltaan
siirtymät ovat vain harmaasävyisiä png-, pgm- tai svg-kuvia ja siirtymä
etenee siten, että ylemmän raidan kuva muuttuu läpinäkyvästä vähitellen
näkyväksi siirtymäkuvan harmaasävyjen mukaan. Näin myös omien
siirtymäefektien tekeminen on varsin helppoa.


Tehosteet puolestaan ovat video- tai äänileikkeen sisältöön luotavia
muunnoksia. Kuvaan voidaan esimerkiksi lisätä satunnaisia naarmuja ja
tärinää sekä muuttaa sen värit seepiaksi, jolloin video saadaan
näyttämään vanhalta filmiltä. Äänitehosteilla voidaan haluttuun
leikkeeseen lisätä vaikka bassoa tai kaikua.

OpenShotissa kukin aikajanalla oleva leike esittää pätkää jostain
valitusta tiedostosta. Pätkä alkaa jostain kohtaa tiedostoa ja kestää
jonkin määrätyn pituuden. Samasta tiedostosta voi olla useita leikkeitä
eri kohdissa aikajanaa ja näitä leikkeitä voi saksityökalulla jakaa
kahtia. Kutakin leikettä voi myös venyttää venytystyökalulla, jolloin
käytännössä siirretään käytettävän leikkeen alku- tai loppukohtaa
kyseisessä video- tai äänitiedostossa. Hiiren toisella napilla leikettä
klikkaamalla saadaan esiin valikko yleisimmistä leikkeelle tehtävistä
operaatioista, kuten alun tai lopun häivytys. Valikon kautta pääsee myös
leikkeen ominaisuudet sisältävään ikkunaan, jossa pääsee muokkaamaan
kaikkia leikkeeseen vaikuttavia tietoja, kuten sen alku- ja loppukohtaa,
nopeutta, kokoa, sijaintia, tehosteita ja niin edelleen.

Videoiden ja äänitiedostojen lisäksi projektiin voi lisätä kuvia sekä
staattisia ja animoituja otsikoita. Projektiin lisättyjä kuvia voi
asetella aikajanan raidoille haluttuihin kohtiin ja venytystyökalulla
venyttää niiden näyttämisen halutun pituiseksi. Näin voi helposti luoda
vaikka kuvaesityksen ja laittaa toiselle raidalle taustalle musiikkia
soimaan. Otsikkoja varten OpenShotissa on joukko valmiita pohjia, joista
voi valita mieleisimmän. Pohjissa tausta on tyypillisesti läpinäkyvä,
jolloin otsikkoleikkeen läpi näkyy alemmalla raidalla oleva video.
Tekstin kirjasimen ja värin voi työkalulla valita haluamakseen.
Tarvittaessa luotavaa otsikkoa voi muokata täysin mielensä mukaan
valitsemalla "Käytä laajempaa editoria". Otsikkokuvat ovat käytännössä
svg-kuvia ja tämä laajempi muokkaaminen tapahtuukin
Inkscape-ohjelmalla, joten otsikoita tehdessä
vain taivas on rajana. OpenShotiin on mahdollista lisätä myös
animoituja otsikoita. Myös näitä varten
ohjelmassa on valmiita pohjia, joista valita. Animoitujen otsikoiden
käyttämiseen tarvitaan erillinen
Blender-ohjelmisto, joka hoitaa animaatioiden
renderöinnin.


Kotisivu
http://www.openshot.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan
  pakettivarastoista. Viimeisen versio löytyy ohjelman kotisivujen
  download-osiosta. Sivuilta
  löytyy myös linkki AV
  Linux-live-DVD-levyyn. Tältä
  DVD-levyltä tietokoneen käynnistämällä voi OpenShot-ohjelmaa
  kokeilla asentamatta sitä tai linuxia.

Käyttöohjeet
Käyttöohjeet (englanniksi)

Ohjelmaan löytyy suomenkielinen opas FLOSS
  Manuals-sivustolta

Openshot Users -foorumi,
  jossa käydään keskustelua OpenShotista sekä jaetaan tutorialeja,
  vinkkejä, siirtymiä, tehosteita sekä esitellään ohjelmalla tehtyjä
  esimerkkivideoita.

Videoita
Ohjelman toimintoja esitteleviä videoita löytyy kotisivujen
  video-osastolta.





Aloitetaan uusi projekti
Lisätään halutut tiedostot listaan ja raahataan leikkeet kohdilleen
  aikajanalle.
Lisätään ääniraita.
Kuvalle ja äänelle voi lisätä tehosteita.
Leikkeellä on useita muokattavissa olevia
  ominaisuuksia.
Leikkeitä voi leikata useampaan osaan.
Ohjelmassa on useita valmiita
  otsikkotyyppejä.
Otsikkopohjia voi muokata vapaasti
  Inkscapella.
Otsikon käyttö ja siirtymän lisääminen.
Ohjelmassa on useita valmiita pohjia animoiduille otsikoille.
  Animoitujen otsikoiden käyttö vaatii Blender-ohjelman
  asentamisen.
Animoitu otsikko voidaan lisätä aikajanalle kuin mikä tahansa
  videoleike.
Lopulliseen videoiden renderöintiin on useita käyttövalmiita
  asetuksia.
Lopullisen videon luonti kestää koneen tehoista riippuen jonkin
  tovin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: OpenShot

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: KMediaFactory
« Vastaus #304 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
KMediaFactory

KMediaFactory on helppokäyttöinen vapaa ohjelma video-DVD-levyn
luomiseen.


KMediaFactorylla on helppoa ja nopeaa luoda kotivideoista,
tv-tallenteista ja kuvaesityksistä valikoilla varustettu DVD-levy
polttovalmiiksi. Valikoiden tekeminen on helppoa käyttämällä
valittavissa olevia valmiita pohjia. Ohjelma on kotimaista tuotantoa.
Sen tekijä on suomalainen Petri Damstén.

DVD-levyn luonti etenee neljässä vaiheessa.

Projektin asetukset

Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmalle kerrotaan projektin asetukset, eli
luotavan DVD-levyn otsikko, levyn tyyppi, jolle ovat vaihtoehtoina
"DVD-PAL" ja "DVD-NTSC", haluttu kuvasuhde, eli "4:3" tai "16:9", sekä
kansio, johon lopputulos tallennetaan.

Sisältö

Toisessa vaiheessa ohjelmalle annetaan DVD-levyn sisältö. Oletuksena
projektiin on mahdollista lisätä kahta tyyppiä olevia sisältöraitoja:
videoita ja kuvaesityksiä. Tarvittavan lisäosan asentamalla projektiin
on mahdollista lisätä myös DVB-videoita, eli digi-tv-tallenteita.
Lisättävien video-tiedostojen tulee olla jo valmiiksi DVD-yhteensopivia
MPEG2-videoita, jotka voi omista tallenteista tehdä ja leikata
esimerkiksi OpenShot-ohjelmalla. Kuvaesitykseksi
taas kelpaa joukko JPG- tai PNG-muotoisia kuvia. Ohjelman kotisivulla
luvataan, että kuvaesityksen voisi tehdä myös valmiista PDF- tai
ODP-muotoisesta esityksestä, mutta ainakaan Ubuntun versiolla
kokeiltaessa tämä toiminto ei tuntunut toimivan. Kullekin raidalle on
määriteltävissä erikseen otsikko, esikatselukuva, kuvasuhde sekä
kappalejako. Videoraidalle voi lisäksi määritellä ääniraitojen kielet
sekä tekstitykset ja kuvaesitykselle taustalla soitettavat äänitiedostot
sekä tekstityksenä toimivien kommenttien asetukset.

Valikoiden ulkoasu

Kolmannessa vaiheessa valitaan DVD-levyn valikoiden ulkoasu tarjolla
olevista pohjista. Valmiita pohjia valikoille on kourallinen ja muutaman
yhteisön tekemän pohjan lisää saa ladattua verkosta painamalla
tähtikuvaketta. Osaava voi myös ottaa mallia olemassa olevista pohjista
ja tehdä omansa. Valitun pohjan asetuksia pystyy vielä jonkin verran
säätämään klikkaamalla hiiren oikealla napilla pohjan kuvaketta.
Tyypillisiä säädettävissä olevia asetuksia ovat taustakuva, taustaäänet,
pääotsikon ja raitojen otsikoiden fontit ja niiden värit, soitetaanko
ensimmäinen raita heti, kun levy laitetaan soittimeen, mitä tehdään
raidan soittamisen jälkeen ja valikoiden kieli.

Materiaalin valmistelu

Kun kaikki muut asetukset on saatu tehtyä, valmistellaan neljännessä ja
viimeisessä vaiheessa materiaali DVD-levyn polttoa varten. Tässä
vaiheessa valittavina on neljä eri vaihtoehtoa: DVDAuthor-projekti,
DVD-kansio, K3b-projekti ja ISO-levykuva. Näistä vaihtoehdoista
DVDAuthor-projekti tekee DVDAuthor-ohjelman kanssa yhteensopivan
projektin DVD-levyn polttoa varten. DVD-kansio on DVD-poltto-ohjelmalla
levylle poltettavissa oleva kansiorakenne, josta tulevaa levyä voi myös
esikatsella esimerkiksi Xine-ohjelmalla. K3b-projekti on K3b-nimisen
levynpoltto-ohjelman käsittelemässä projektimuodossa. Neljäs vaihtoehto,
eli ISO-levykuva on ehkä kaikkein helpoin, sillä siinä lopputuloksena on
vain yksi DVD-levyä esittävä tiedosto, jonka voi
levykuvanpolttotoiminnolla polttaa suoraan DVD-levylle
poltto-ohjelmalla. ISO-kuvan esikatselu onnistuu esimerkiksi
VLC-mediasoittimella.

KMediaFactory on rakennettu laajennettavaksi käyttämällä hyväksi
opendesktop.org-sivustoa. Erilaisten pohjien
tekijät ovat julkaisseet ne opendesktop.org-sivustolla ja KMediaFactory
osaa lisäpohjia etsiessä hakea niitä tuolta. Sivusto pitää yllä
pisteytyksiä ja lataustilastoja lisäosista ja sovelluksessa on
mahdollista järjestää hakutulokset näiden tietojen perusteella. Samalla
tavalla työkalut/tools-valikon kautta on mahdollista asentaa helposti
lisäosia opendesktop.org-sivustolta. DVB-tiedostojen lisääminen
projektiin tapahtuu juuri tällaisella lisäosalla.


Kotisivu
http://code.google.com/p/kmediafactory/ ja
  http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma löytyy oletettavasti suuresta osasta Linux-jakeluita suoraan
  paketinhallinnasta. Lähdekoodit ovat saatavilla ohjelman
  kotisivuilta.





Aloitetaan uusi projekti.
Lisätään projektiin materiaalia.
Yksi videoraita lisätty levylle.
Ensimmäisen videoraidan asetuksia. Raitaan voidaan lisätä
  kappaleita, joihin voidaan hypätä suoraan. Esikatselukuvat kullekin
  kappaleelle sekä koko raidalle.
Ääniraidan kielen valinta ja tekstityksen
  asetukset.
Tekstityksen asetukset.
Still-kuvista voidaan luoda kuvaesityksiä lisäämällä niitä omalle
  kuvaesitysraidalle. Myös kuvaesitykseen voidaan merkitä
  kappalejaot.
Ääniraita kuvaesitykselle erillisestä äänitiedostosta. Tässä Open
  Goldberg Variationsia mp3-tiedostona.
Kuvaesityksen tekstitysten asetukset. Tekstityksinä näytetään
  kunkin kuvan kohdalla sen
  "kommentti"-kenttä.
Kaksi raitaa lisättynä: yksi video ja yksi
  kuvaesitys.
Oletuksena valikoille on valittavissa kolme mallipohjaa. Tässä
  mallissa ensimmäinen raita on esillä oletuksena ja muut valinnan
  takana.
Toisessa mallipohjassa molemmat raidat ovat esillä
  esikatselukuvineen.
Mallipohjien säädettävät asetukset saa esille klikkaamalla pohjan
  kuvaketta hiiren oikealla napilla.
Muutama pohja lisää on ladattavissa opendesktop.org:ista
  KMediaFactoryn lisäosien asentajalla.
Matka-aiheinen pohja.
ISO-levykuvan luonti käynnissä. Tämän jälkeen DVD-levy voidaan
  polttaa tästä kuvasta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: KMediaFactory

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: K3b
« Vastaus #305 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
K3b

K3b on monipuolinen ja selkeä vapaa CD- ja DVD-levyjen
poltto-ohjelma.

 K3b on Linux- ja muissa
Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä usein käytettyyn
KDE-työpöytäympäristöön suunniteltu CD- ja DVD-levyjen polttoon ja
rippaamiseen tarkoitettu ohjelma. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä
sitä myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. Ohjelmaa voidaan käyttää
projektityyppisesti data-, audio- ja videolevyjen luomiseen koneella
olevasta materiaalista, levykopion luomiseen levyltä tai
levykuvatiedostosta, musiikin tai videoiden kopioimiseen tietokoneelle
joko mediatiedostoina tai levykuvana sekä muuhun optisten levyjen
käsittelyyn, kuten alustukseen ja uudelleen kirjoitettavien levyjen
tyhjentämiseen.

Ohjelman käyttöliittymä on jaettu kahteen osaan. Ikkunan yläosassa on
tiedostoselain, josta voi valita levylle kirjoitettavat tiedostot.
Ikkunan alaosasta taas valitaan ensin käytettävän projektin tyyppi ja
tämän jälkeen siinä näytetään luotavan levyn sisällön projektin tyypin
mukaisesti. Projekteja voi olla yhtä aikaa useampia auki eri
välilehdissä. Materiaalin lisääminen uuteen datalevy- tai
ääni-CD-projektiin tapahtuu helposti raahaamalla tiedostoja ikkunan
yläosasta alaosaan. Datalevylle voi lisätä hakemistorakennetta normaalin
tiedostohallinnan tavoin. Äänilevylle voidaan kopioida erimuotoisia
äänitiedostoja, kuten ogg-, mp3- ja flac-tiedostoja, ja ne muunnetaan
polton yhteydessä CD-levyllä käytettävään audiomuotoon.

Levyjen kopiointi tapahtuu käytännössä siten, että ohjelma lukee levyn
sisällön kiintolevylle levykuvaksi, joka lukemisen jälkeen kirjoitetaan
tyhjälle levylle. Kopioinnin yhteydessä voidaan valita, minne luettava
levykuva kirjoitetaan ja poistetaanko se kirjoittamisen jälkeen. On
mahdollista myös vain lukea levykuva kiintolevylle kirjoittamatta sitä
uudelle levylle. Aiemmin luetun levykuvan tai esimerkiksi Internetistä
ladatun Linux-jakelun levykuvan voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle
työkaluvalikosta löytyvällä valinnalla "Polta levykuva..."/"Burn
Image...". Tällä samalla toiminnolla saa kirjoitettua DVD-levylle
esimerkiksi KMediaFactory-ohjelmalla luotu
video-DVD:n ISO-levykuva.

Video-DVD:n voi kasata K3b:n projektina keräämällä kaikki tarvittavat
tiedostot oikeanlaiseen hakemistorakenteeseen. Helpompaa DVD-videon
tekeminen kuitenkin on luomalla se
KMediaFactorilla joko K3b-projektina, jolloin
projektitiedoston voi avata suoraan K3b:ssä ja tarvittaessa muokata
sitä, tai valmiina ISO-levykuvana, jonka voi K3b:llä polttaa suoraan
levylle.

K3b:tä voi käyttää myös CD-levyn sisällön purkamiseen kiintolevylle
esimerkiksi ogg- tai mp3-muotoon. K3b osaa etsiä levyn esittäjä- ja
kappaletiedot Internetistä CDDB-tietokannasta ja muodostaa
tallennettavien tiedostojen nimet näiden tietojen perusteella käyttäjän
määrittelemän kaavan mukaisesti.


Kotisivu
http://www.k3b.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, PC-BSD, FreeBSD

Asennus
Linux-jakeluissa K3b löytyy suoraan paketinhallinnasta.





Aluksi valitaan luotavan projektin tyyppi, levykuvan poltto tai
  sisällön purku levyltä.
Yleisimmin käytetyt tehtävät ovat tarjolla etusivulla kuvakkeina ja
  muut vaihtoehdot "Lisää toimintoja..."-valinnan
  takana.
Data-projektissa tiedostoja valitaan levylle poltettavaksi
  raahaamalla ikkunan yläosan tiedostoselaimesta ikkunan
  alaosaan.
Oletuksena luotavan levyn koko päätellään optisessa asemassa
  olevasta tyhjästä levystä, mutta koon voi valita myös itse hiiren
  oikealla nappulalla ikkunan alaosasta koon kohdalta
  klikkaamalla.
Levyn kopionti ja siihen liittyviä valintoja.
Levyä kopioitaessa luotavan levykuvan tallennuspaikan voi määrätä
  kopiointi-ikkunan toisella välilehdellä.
Levyn poltto valmiista ISO-levykuvasta.
KMediaFactorylla luotu K3b-projekti avattuna
  K3b:ssä.
Open Goldberg Variations projektin mp3-muotoisia kappaleita
  lisättynä audio-CD-projektiin.
Audio-CD:n polton asetukset.
Audio-CD:n poltto käynnissä.
CD-levyn kappaleiden tiedot haettu CDDB:stä ja valmiina kappaleiden
  purkuun kiintolevylle.
Kiintolevylle talletettavien kappaleiden nimien
  määrittely.
Kappaleet valittu tallennettavaksi ogg-muotoon valittuun
  hakemistoon.
Kappaleiden purku levyltä ja muuntaminen ogg-muotoon
  käynnissä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: K3b

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Flickr: Creative Commons
« Vastaus #306 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
Flickr: Creative Commons

Flickr-kuvanjakopalvelu sisältää paljon käyttäjien Creative Commons
-lisensseillä jakamia kuvia.


Yahoo!:n omistamassa Flickr-kuvanjakopalvelussa
käyttäjät voivat jakaa kuviaan maailmalle. Oletuksena kuville merkitään
tekijänoikeustiedoksi "All rights reserved", eli silloin kuvan tekijä ei
luovu mistään oikeuksistaan julkaistessaan sen. Kuvan palveluun lataavan
käyttäjän on kuitenkin mahdollista vaihtaa kuvan lisenssiksi jokin
tarjolla olevista kuudesta Creative
Commons -lisenssistä. Tällöin käyttäjä
antaa muille luvan käyttää kuvaansa kyseisen lisenssin sallimin ehdoin.
Näin kuvan uudelleenkäyttö on mahdollista kysymättä erikseen lupaa
oikeuksien omistajalta, sillä lupa on jo etukäteen myönnetty. Tällöin
kuvasivun oikeaan reunaan tulee lisenssin kohdalle normaalin "All rights
reserved" -tekstin tilalle teksti "Some rights reserved" sekä kyseistä
lisenssiä kuvaavat symbolit.

Tarjolla olevat Creative Commons -lisenssit ovat:


Attribution Creative Commons
Attribution-ShareAlike Creative Commons
Attribution-NonCommercial-ShareAlike Creative Commons
Attribution-NonCommercial Creative Commons
Attribution-NonCommercial-NoDerivs Creative Commons
Attribution-NoDerivs Creative Commons


Suomeksi näiden lisenssien nimet ovat:


Nimeä
Nimeä-Tarttuva
Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva
Nimeä-Epäkaupallinen
Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen
Nimeä-Ei muutoksia


Lisenssit ovat yhdistelmiä neljästä eri ominaisuudesta:


Nimeä
Alkuperäisen tekijän nimi on mainittava edelleen jaettaessa tai
  julkaistaessa.

Tarttuva
Edelleen jaettu teos on jaettava tai julkaistava samalla lisenssillä
  kuin alkuperäinen teos.

Epäkaupallinen
Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, eli esimerkiksi
  osana omaa myytävää tuotetta.

Ei muutoksia
Alkuperäinen tekijä kieltää muutosten tekemisen teokseen.


Lisensseistä Nimeä ja Nimeä-Tarttuva lasketaan vapaiksi
lisensseiksi, eli niillä lisensoidut teokset ovat VALOa, sillä ne eivät
rajoita teoksen käyttöä. Niillä julkaistuja teoksia saa käyttää myös
kaupallisiin tarkoituksiin ja niitä saa muokata tai käyttää osana uutta
teosta. Loput neljä ovat muuten vain hieman hyödyllisempiä kuin
tavallinen "kaikki oikeudet pidätetään" -vaihtoehto. Ne antavat edes
jotain oikeuksia jatkokäyttöön.

Flickr-palvelussa on oma osionsa Creative Commons -lisensoiduille
kuville. Tähän osioon pääsee suoraan osoitteella
http://www.flickr.com/creativecommons/
tai melkein miltä tahansa Flickr-sivulta yläreunan
"Explore"-pudotusvalikosta kohdasta "Creative Commons". Tällä sivulla on
kunkin kuuden lisenssin alla lueteltuna muutama satunnainen
esimerkkikuva sekä linkki, jonka takaa löytyy lisää samalla lisenssillä
lisensoituja kuvia sivutettuna uutuusjärjestyksessä. Tällä sivulla
olevalla hakukentällä voi hakea lisää samalla lisenssillä julkaistuja
kuvia haluamillaan hakusanoilla. Tulokset näytetään, kuten normaalissa
Flickr-haussa, mutta hakutuloksiin on sovellettu lisenssin mukaista
suodatinta. Creative Commons -lisensoituja kuvia voi etsiä myös
Flickr-sivuston laajennetulla (advanced) haulla ruksimalla
hakuehdoista, että etsitään vain CC-lisensoitua sisältöä ja tarvittaessa
tarkentamalla, halutaanko myös lupa kaupalliseen käyttöön tai
muokkaamiseen.

Kuvasivulla kuva näytetään todennäköisesti alkuperäistä pienemmässä
koossa ja suuremman version kuvasta saa ladattua itselleen valitsemalla
kuvan yläpuolelta "Actions"-valikosta kohta "View all sizes".

CC-lisensoidun sisällön lisäksi Flickr-sivustolla on mielenkiintoinen
osio nimeltä The Commons.
Kokoelmaan on julkaistu historiallisia kuva-aarteita useiden julkisten
organisaatioiden arkistoista. Kokoelma alkoi Flickr-sivuston ja
Yhdysvaltain kongressin kirjaston yhteisprojektina ja on sittemmin
laajentunut kattamaan useita muita kulttuuriperintöä vaalivia
organisaatioita. Sen tarkoituksena on tarjota helppo pääsy julkisten
laitosten kuvakokoelmiin ja lisätä yleisön tietoa. Kokoelman kuvien
lisenssitiedoiksi on merkitty: "no known copyright restrictions",
eli "ei tiedossa olevia tekijänoikeusrajoituksia". Tämä tarkoittaa,
että kuva on jotain seuraavista:


Materiaalin tekijänoikeus on umpeutunut ja se on siksi julkista
  omaisuutta (public domain);
Materiaali on jostain muusta syystä siirtynyt julkiseksi
  omaisuudeksi;
Julkaiseva organisaatio omistaa tekijänoikeudet eikä ole
  kiinnostunut kontrolloimaan käyttöä; tai
Julkaisevalla organisaatiolla on riittävät lailliset oikeudet antaa
  lupa käyttää materiaalia rajoituksetta.


Tarkemmin tietoa The Commons -kokoelman materiaalin käytöstä
osoitteesta:
http://www.flickr.com/commons/usage/ .
Kuvien julkaisemisen lisäksi The Commons -projekti kerää
Flickr-palvelun käyttäjiltä kuviin tageja ja kommentteja, joilla on
tarkoitus saada lisää tietoa kuvien esittämistä sisällöistä.

Kuvien käytön lisäksi on tietenkin suositeltavaa myös osallistua
valikoiman kartuttamiseen julkaisemalla omia kuvia mahdollisimman
vapaalla lisenssillä. Hyvä kuva voi aina hyödyttää jotakuta.


Kotisivu
http://www.flickr.com/creativecommons/

http://www.flickr.com/commons

Lisenssi
Creative Commons -lisenssejä

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat





Lisenssin valinta, kun käyttäjä lataa kuvia
  Flickr-palveluun.
CC-lisensoidun kuvan lisenssin kohdalla lukee "Some rights
  reserved" ja tekstin edessä ovat lisenssin ominaisuuksien symbolit.
  Nämä ovat myös linkkejä lisenssin kuvauksiin
  creativecommons.org-sivustolla.
Creative Commons -osio löytyy
  "Explore"-valikosta.
Creative Commons -osion etusivulla on muutama esimerkkikuva
  kullakin lisenssillä julkaistusta materiaalista ja lyhyet kuvaukset
  lisenssien ominaisuuksista.
Kullakin lisenssillä julkaistua materiaalia voi joko selata
  aikajärjestyksessä tai etsiä sanahaulla.
Sanahaku suodattaa hakutulokset valitun lisenssin
  mukaan.
Myös Flickr-palvelun laajennettua hakua voi käyttää rajaamalla
  hakutulokset CC-lisensoituihin materiaaleihin halutuilla
  ominaisuuksilla.
Laajennetun haun hakutuloksia.
Hakutuloksista voi tarkastella niiden ominaisuuksia lähemmin.
  Kuvassa "Nimeä-Tarttuva"-lisenssillä julkaistu
  kuva.
Sivuston "The Commons" -kokoelman etusivu.
Sanalla "Titanic" tehty haku "The Commons"
  -kokoelmasta.
"The Commons" -kokoelman kuva, sen tiedot sekä kuvaan lisättyjä
  tageja.
Kuvan kaikki koot löytyvät "Actions"-valikon
  takaa.
Kuvan kaikki tarjolla olevat koot.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Flickr: Creative Commons

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: FireFTP
« Vastaus #307 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
FireFTP

FireFTP on Firefox-selaimen lisäosana toimiva vapaa
tiedostojensiirto-ohjelma.

 FireFTP on täysiverinen
FTP- ja SFTP-yhteyskäytäntöjä tukeva tiedostojensiirto-ohjelma. Se on
toteutettu Firefox-selaimen lisäosana ja avautuu siis selaimen
välilehteen. Ohjelman käyttöliittymänä on perinteinen kahtia jaettu
näkymä, jossa vasemmassa puolikkaassa näkyy paikallisen koneen
hakemistopuu ja tiedostolistaus ja oikeassa puolikkaassa vastaavasti
etäkoneen hakemistorakenne ja tiedostot. Lisäksi näkymän alaosassa ovat
nähtävissä omina välilehtinään tiedostojensiirron tapahtumaloki sekä
jonossa olevat siirrot. Tiedoston siirtäminen koneelta toiselle tapahtuu
valitsemalla siirrettävät tiedostot ja klikkaamalla hiirellä sarakkeiden
välissä olevaa nuolta. Myös tiedostojen raahaaminen
tiedostonkäsittelyohjelmasta hiirellä on mahdollista.

FireFTP tukee FTP-yhteyskäytännöstä
sekä aktiivista että passiivista tilaa. FTP-yhteyden turva-asetuksiksi
voi valita TLS- tai SSL-salauksen tai yhteyden ilman salausta.
Vaihtoehtoisesti yhteyden voi muodostaa
SFTP-yhteytenä,
joka siirtää tiedostot ssh-yhteyden kautta. Ohjelmaan voi myös tallettaa
useimmin käytettyjen etäkoneiden yhteystiedot halutulla nimellä. FireFTP
osaa myös automaattisesti palauttaa katkenneen yhteyden ja jatkaa
keskeytynyttä tiedostonsiirtoa. Ohjelma kykenee myös avaamaan
etätiedostoja katselua ja muokkaamista varten. Käytännössä etätiedosto
siirretään paikalliselle koneelle tilapäiseksi tiedostoksi ja muutosten,
tallennuksen ja ohjelman sulkemisen jälkeen tiedosto siirretään takaisin
etäkoneelle. Ohjelmalle pystyy myös kertomaan, mitä ohjelmia käytetään
eri tiedostomuotojen avaamiseen.

Muita ominaisuuksia ovat muun muassa tiedostojen haku ja suodattaminen
tiedoston nimen mukaan sekä hakemiston synkronointi. Hakemistojen
synkronointi auttaa pitämään paikallisella ja etäkoneella sijaitsevien
hakemistojen sisällöt samanlaisina. Synkronointi-ikkuna luettelee etä-
ja paikallisella koneella synkronoitavissa hakemistoissa olevat
tiedostot ja antaa kunkin kohdalla mahdollisuuden valita vaihtoehdoista
"download", "upload", "delete" ja "do nothing". Tiedostoille, jotka ovat
vain toisella koneella, merkitään automaattisesti "download"- tai
"upload"-toiminto ja molemmilta koneilta löytyville "do nothing".
Käyttäjä voi itse vaihtaa toiminnot haluamikseen ja aloittaa
synkronoinnin.


Kotisivu
http://fireftp.mozdev.org/ ja
  https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/

Lisenssi
Mozilla Public License / GNU
  GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, tai mikä tahansa käyttöjärjestelmä, jossa
  Mozilla Firefox ja sen lisäosat toimivat.

Asennus
Asennus tapahtuu menemällä Firefox-selaimella
  lisäosasivulle
  ja klikkaamalla linkkiä "+ Add to Firefox".





Uuden yhteyden tallentaminen.
Valitaan uuden yhteyden tyyppi.
Yhteys muodostettu. Vasemmalla paikallinen kone, oikealla
  etäkone.
Tiedostoja voi siirtää myös paikallisen koneen tiedostoselaimesta
  hiirellä raahaamalla.
Tiedostojen synkronointi paikallisen koneen ja etäkoneen
  hakemistojen välillä.
Etätiedostot voi määrätä avautumaan haluamallaan
  ohjelmalla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: FireFTP

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: MyPaint
« Vastaus #308 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
MyPaint

MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.

 MyPaint on paineen
tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja
maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään
mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole
kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat
kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty
piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja
kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään.
Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten
jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja
käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi
käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla
valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja
valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman
toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai
näppäimistöoikopolulla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää
nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f-
ja d-näppäimillä vastaavasti.







MyPaint sisältää valmiina lukuisia
erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai
määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta
löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja
vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa
oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä,
kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta.
Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun
piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos
uutena piirtotyökaluna.

MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se
pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri
työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää
painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin.
Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin
aidon näköisen jäljen.

Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi
MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin
sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää
toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään
päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai
muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia,
värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä.
Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin
ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä.
Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten
harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi
ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.

MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu
eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää
tallennusmuotonaan oletuksena
OpenRaster-muotoa, eli
.ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto
Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen
tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista
tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.


Kotisivu
http://mypaint.intilinux.com/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo

Asennus
MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta
  ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman
  kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta.
  Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen
  kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös
  Maemo-alustalle, eli esimerkiksi
  N900-puhelimelle.

Käyttöohjeet
Tutoriaali opastaa alkuun
  MyPaintin käytössä.

Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin
  wiki-sivustolta.

Esimerkkikuvia
Rihanna by
  ~ChandanB

To the Hub by
  ~Nrekkvan

Keira Knigtley by
  =Thubakabra

African sad girl by
  ~Psymfonius

buffy by
  ~Ncmprhnsbl

Lisää MyPaintilla piirrettyjä
  kuvia





MyPaintin piirtotila on käyttöliittymältään minimalistinen ja
  piirtämiseen keskittyvä.
Värin voi valita väriympyrästä, viidestä viimeisimmästä väristä tai
  "pipetillä" kuvasta.
Piirtotyökalut on luokiteltu ryhmiin. Viisi viimeisimmin käytettyä
  on helposti valittavissa uudelleen.
Keskeisimpiä säätöjä, kuten piirtojäljen kokoa voi säätää joko
  valikosta tai näppäinoikopoluilla. Kuvan osia voi järjestellä
  tasoihin.
Uusia piirtotyökaluja voi määritellä vapaasti joko alusta alkaen
  tai muokkaamalla jostain olemassa olevasta ja tallentamalla uudella
  nimellä.
Laajemmalla värivalintadialogilla voi muun muassa harmonisia
  värejä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: MyPaint

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: BackupPC
« Vastaus #309 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
BackupPC

BackupPC varmistaa tiedostoja levyltä levylle paikallisverkossa
olevilta koneilta tai etäyhteydellä Internetin yli.

 Levytilan hinta
teratavua kohti on laskenut vuosien mittaan romahdusmaisesti samalla kun
levyjen koot ovat kasvaneet. Yksi osoitus tästä on levyjen koosta
käytetty yksikkö, aikoinaan megatavuja, sitten gigatavuja ja nyt
teratavuja. Niinpä on tarkoituksenmukaista ottaa
varmuuskopiot levylle,
eikä enää nauhalle.

BackupPC osaa kopioida useista
koneista halutut tiedostot varmuuskopioksi, josta voidaan suoraan
palauttaa tiedostoja samaan koneeseen tai muualle. Varmuuskopio voi olla
täysi tai
inkrementaalinen.
BackupPC osaa tiedostojen
deduplikoinnin,
eli sama tiedosto tallennetaan vain kerran. Kun varmuuskopio otetaan
joka päivä, ovat useimmat tiedostot samoja kuin eilen, eli tiedoston
sisällön tallentaminen toiseen kertaan olisi turhaa. Lisäksi
varmistettaessa useita koneita on niissä usein samoja tiedostoja.







BackupPC osaa tehdä arkiston tiedostoista. Tämä arkisto voidaan
tallentaa muullekin kuin levytaltiolle, vaikkapa nauhalle tai optiselle
levylle. Arkisto voidaan sitten kiikuttaa palosuojakaappiin, toiseen
kaupunkiin tai pankin tallelokeroon.
Nauhoille varmistaminen on hankalaa jos ei ole
nauharobottia
vaihtamassa
nauhoja. Kiintolevyjen kapasiteetti on suurempi kuin nauhakasetin, joten
uusia kasetteja täytyisi vaihtaa kesken kopioinnin. Nauhakasetti pitäisi
joka tapauksessa vaihtaa päivittäin, jotta nauhat kiertävät ja
edellinenkin varmistus on tallessa. Levylle varmistamalla ei ole näitä
ongelmia, ja isoja levyjä on saatavilla ja vieläkin isompia saa
tekemällä useasta levystä
RAID-tekniikalla.

Tiedonsiirtoon käytetään
yhteyskäytäntöjä
smb, tar, rsync ja ftp. Jokin näistä toiminee asiakaskoneessa, siihen ei
siis ole pakollista asentaa lisäohjelmia. BackupPC:stä ei ole
asiakaskoneelle tarkoitettua versiota, sitä siis ei ainakaan tarvitse
asentaa. Jos haluaa käyttää
rsync-yhteyskäytäntöä, pitänee se
asentaa sekä palvelimeen että asiakaskoneeseen, koska rsync ei kaikissa
Linuxeissakaan tule vakioasennuksessa. Myös Windowsille on saatavilla
rsync BackupPC:n käsikirjan
mukaan.

Linux-koneiden varmistus on varsin suoraviivaista. Palvelinkoneen
käyttäjälle backuppc (ohjelman asennus luo tämän käyttäjän) sallitaan
pääsy ssh-avaimella varmistettaville koneille. Tämä tapahtuu luomalla
ssh-avain tyhjällä salasanalla ja kopioimalla avaimen julkinen osa
ssh-copy-id:llä varmistettavien koneiden root-käyttäjälle. Mikäli
tämä tapa tuntuu liian turvattomalta, voi toisia tapoja katsoa
wikistä.
Lisää aiheesta löytyy Brian Hatchin
artikkelin
osasta
kolme.
Windows-koneelta en vielä ole onnistunut varmuuskopiota saamaan, pitää
yrittää lisää.

Yksi niksi BackupPC:n palvelimella pitää muistaa.
Konfiguraatiotiedostossa voi muuttaa hakemiston johon BackupPC
kirjoittaa varmuuskopioita, mutta sitä ei pidä siellä muuttaa. Toimiva
tapa on muuttaa oletushakemisto linkiksi sinne mihin varmuuskopiot
haluaa. Tämä nähtävästi johtuu hieman hutiloiden kirjoitetusta koodista,
jossa oletushakemisto on vakiona monessa paikkaa. Jos asetustiedostossa
muuttaa tätä, osa ohjelmaa käyttää muutettua ja osa alkuperäistä,
jolloin tiedostot eivät ole kaikki samalla tiedostojärjestelmällä ja
BackupPC ei voi luoda hard linkkejä tiedostoihin. Jos tämän virheen on
mennyt tekemään, oire on että varmuuskopiot näyttävät menevän OK, mutta
BackupPC:n Spool ei kasva koska linkkejä ei saada tehtyä. Lokiin tulee
kyllä virheilmoituksia, eli tarkka varmuuskopioitsija huomaa jotain
olevan pielessä.

Toinen hieman hölmö ominaisuus on palvelinkoneen varmistukset.
BackupPC:n asennus pistää sen automaattisesti käyntiin varmistamaan
hakemistopuun /etc, mutta käyttäjänä backuppc jolla ei ole
lukuoikeutta kaikkiin tiedostoihin. Esimerkiksi /etc/shadow jää
varmuuskopioimatta.

Vallan on hyvä tämä ohjelmisto. Varmuuskopiot tulevat automaattisesti
päivittäin. Jos varmistettava kone ei ole käynnissä, BackupPC yrittää
uudelleen tasatunnein kunnes varmistus onnistuu. On mahdollista saada
lähetettyä sähköposti varoittamaan koneen haltijaa jos liian pitkään
menee ilman varmistusta. Kun varmistukset saa pyörimään, toimii
järjestelmä omia aikojaan.


Kotisivu
http://backuppc.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Unix palvelimelle, asiakaskoneet lisäksi MacOS,
  Windows.

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Solaris ja
  muut Unixit: nouda kotisivulta. Asiakaskoneisiin ei asenneta
  BackupPC:tä.

Käyttöohjeet
Sisäänrakennettu ohje webbikäyttöliittymässä englanniksi

Dokumentaatio
  englanniksi

Wiki

BackupPC Install Guide for Windows 7/Vista/XP Clients & Ubuntu
  Server





Yleiskatsaus palvelimen tilasta
Asiakaskoneiden tilanne
Webbikäyttöliittymä asetuksille
Lokista näkee mitä tehtiin
Webbikäyttöliittymästä pääsee suoraan ohjeisiin
Palvelin ollut käytössä useita viikkoja




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Valokuva: Taleman

Source: BackupPC

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Hedgewars
« Vastaus #310 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
Hedgewars

Hedgewars on hauska yhden tai useamman pelaajan vuoropohjainen
strategia- ja ammuskelupeli.

 Hedgewars on
suuresti takavuosien Worms-pelejä muistuttava peli. Siinä pelaajat
ohjastavat vuorotellen värikkäisiin maisemiin ripoteltuja joukkueidensa
jäseniä tavoitteena ampua, pudottaa, töniä, lyödä tai räjäyttää
vastustajien hahmot pois pelistä yksi kerrallaan. Kuulostaa
väkivaltaiselta, mutta on oikeasti hauskaa. Hedgewarsissa pelihahmot
ovat matojen sijasta pieniä vaaleanpunaisia siilejä. Pelaaja saa
käyttöönsä joukkueellisen pikkuisia siilejä, jotka tietokone sijoittelee
satunnaisesti paljon yksityiskohtia vilisevään kenttään muiden
tietokone- tai ihmispelaajien joukkueiden kanssa. Tämän jälkeen kukin
hahmo saa vuorotellen vuoron siirtyä ja käyttää hallussaan olevaa
aseistusta muiden joukkueiden eliminoimiseksi. Kierroksen voittaja on
yksinkertaisesti se joukkue, jonka hahmoja on viimeisenä hengissä
pelikentällä.

Peliä voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajaa ja pelaaminen on
mahdollista moninpelinä joko yhdellä koneella tai verkon yli.
Tarvittaessa myös tietokonepelaajia voi ottaa mukaan haluamansa määrän.
Satunnaisesti luotuja pelikenttiä riittää loputtomasti ja erilaisia
aseitakin löytyy ainakin 47 kappaletta mukaan lukien ilmaiskut pianoilla
tai räjähtävät robottikakut. Pelin asetuksia voi säätää monipuolisesti
jolloin siihen on mahdollista saada juuri sopivasti haastetta. Myös
siilien tyylejä voi muokata erilaisilla teemoilla pukeutumista,
hautakiviä, lippuja ja ääniä myöten. Siilit voi pukea ja laittaa
huutelemaan vaikka merirosvotyylisesti. Arrrr!

Peli voi olla esimerkiksi hauska lisä illanvietossa, koska peliin mahtuu
mukaan monta pelaajaa ja koska jokainen pelivuoro on kestoltaan
rajallinen, jolloin pelivuoro vaihtuu nopeasti ja aikaa liian tarkkaan
pohdiskeluun ei ole.


Kotisivu
http://www.hedgewars.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, iOS, Android

Asennus
Linux-jakeluihin peli löytyy paketinhallinnan kautta ja FreeBSD:lle
  portsin kautta. Windows- ja Mac OS X -järjestelmille peli on
  tarjolla sen kotisivuilta. Pelin iPhone- ja iPad-versio
  iOS-alustalle on saatavilla iTunesista. Myös Androidille löytyy
  alpha-vaiheessa oleva versio Google Play:sta.

Videoita
Virallinen traileri
  Queenin tahdissa

Peli käynnissä





Peliä voi pelata yhdellä koneella tai verkon yli
  moninpelinä.
Joukkueen ja sen tyylin valintaa.
Pikapeli tietokonevastustajien kanssa, moninpeli samalla koneella
  tai harjoituskenttiä.
Peli käynnissä jouluaiheisella kentällä.
Kipinät sinkoilevat.
Golf-kenttä.
Haulikon käytön opettelua
  harjoituskentällä.
Moninpelin asetusten ja joukkueiden
  valinta.
Valittavissa oleva asevalikoima.
Intiaanit vastaan puput.
Piraatit ja siilit vastakkain.
Joukkueet voivat pelata myös yhteispeliä saman
  värisinä.
Pelejä virallisen palvelimen kautta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Hedgewars

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: TiddlyWiki
« Vastaus #311 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
TiddlyWiki

TiddlyWiki on henkilökohtainen verkoton wiki esimerkiksi
muistiinpanojen tekoon.

 TiddlyWiki on
yhtenä html-tiedostona toteutettu selaimella käytettävä wiki, jonka
käyttöön ei tarvita palvelinta eikä verkkoyhteyttä. Tiddlywikillä
esimerkiksi luentomuistiinpanojen tai kokousmuistioiden kirjaaminen
onnistuu helposti ja muistiinpanot saa pidettyä siististi järjestyksessä
tekemällä linkityksiä toisiinsa liittyvien asioiden välille.

Muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on usein hankalampaa kuin ensin
uskoisi. Yksittäisten muistiinpanojen kirjaaminen samaan
tekstitiedostoon tai tekstinkäsittelyohjelman asiakirjaan ei ole
käytännöllistä, sillä tietopalasten järjestely ja etsiminen
lineaarisesta (yhteen pötköön kirjoitetusta) tiedostosta on työlästä
selaamista edestakaisin. Jos taas suuri joukko muistiinpanoja
tallennetaan kukin erillisiin tiedostoihin, käy niiden hallinta pian
hankalaksi. Niiden järkevään ylläpitoon pitää rakentaa kansiohierarkia,
jonka käyttö voi sekin osoittautua työlääksi ja josta tietojen
löytäminen ei välttämättä myöskään ole helppoa. Hypertekstisivut, kuten
www-sivut, ovat käytännöllinen ratkaisu tähän ongelmaan. Niissä kukin
tieto tai muistiinpano talletetaan omaksi sivukseen ja sivujen välille
voi luoda linkityksiä, jolloin päästään lineaarisuuden ja
hierarkkisuuden kahleista. Minkään tiedon ei tarvitse olla täsmälleen
jonkin toisen jälkeen tai hierarkkisesti jossain lokerossa vaan tiedot
voivat vapaasti linkittyä toisiinsa ja muodostaa verkon.
Wiki-järjestelmät ovat yksi tapa tehdä tällaisten linkitettyjen
sivujen tekeminen helpoksi ja linkittäminen luontevaksi. Tyypilliset
wiki-järjestelmät, kuten Mediawiki tarvitsevat
kuitenkin toimiakseen palvelimen sekä verkkoyhteyden eivätkä siksi
sovellu kovin helposti yksittäisen käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.

TiddlyWiki ratkaisee tämän ongelman tuomalla wikin verkosta käyttäjän
omalle koneelle tai vaikka mukana kannettavalle muistitikulle.
TiddlyWikä voi käyttää myös DropBoxin, Google-driven ja Ubuntu Onen
kaltaisten pilvipalveluiden kanssa. TiddlyWiki koostuu vähimmillään
pelkästään yhdestä selaimella avattavasta html-tiedostosta, joka
sisältää kaiken wiki-toiminnallisuuden JavaScript-kielellä.
TiddlyWikissä käyttäjä voi luoda yksittäisiä tietopalasia,
tiddlereitä, kuten wiki-sivuja, ja avata niitä näkyviin yhden tai
useamman kerrallaan. Tiddlerien tekstisisältö kirjoitetaan
yksinkertaisella
wiki-kielellä,
jossa esimerkiksi otsikot ja väliotsikot merkitään kirjoittamalla rivin
alkuun yksi tai useampi huutomerkki ja numeroimattomat listat merkitään
rivin aloittavalla tähtimerkillä (*). Esimerkiksi:

!Yläotsikko
Tekstiä
* luettelo
* parilla
* kohdalla
Taas tekstiä.
!!Alaotsikko
Lisää tekstiä ja
# numeroitu
# luettelo


Linkitys tiddlereiden välillä hoidetaan kirjoittamalla tekstiin
viitattavan tiddlerin nimi ympäröitynä kaksinkertaisilla hakasulkeilla,
esimerkiksi:

Muista lukea [[muistiinpanot]].


Kullekin tiddlerille voi myös merkitä tageja, eli eräänlaisia
asiasanoja, joiden mukaan niitä on myöhemmin helppo hakea ja luokitella.
TiddlyWikissä on myös sisäänrakennettu hakukenttä, joka etsii esiin
kaikki hakusanan sisältävät tiddlerit.

TiddlyWikiin tehtyjen muokkausten tallentaminen hoituu Firefox- ja
Internet Explorer -selaimissa suoraan selaimen omilla menetelmillä.
Käyttäjältä toki kysytään lupa tallennukseen, sillä selaimet eivät
tietoturvan vuoksi voi omin luvin tallennella käyttäjän koneelle
tiedostoja. Tallennuksen yhteydessä kannattaa rastia vaihtoehto, ettei
lupaa kysytä jokaisella tallennuksella. Tämä rastilla annettu lupa on
istunto- ja tiedostokohtainen. Muilla selaimilla tallennusta varten
tarvitaan TiddlyWikin sisältävän html-tiedoston lisäksi
TiddlySaver.jar-tiedosto ja selaimeen Java-lisäosa. TiddlyWikin oikean
reunan sivupalkista löytyy "Options"-kohdasta mahdollisuus kytkeä päälle
"AutoSave"-toiminto, jolloin tallennus tapahtuu jokaisen muutoksen
jälkeen automaattisesti ilman erillistä "Save"-linkin painamista. Jos
päättää käyttää automaattista tallennusta, voi kannattaa kytkeä pois
päältä automaattiset varmuuskopiot valinnasta "SaveBackups", sillä
muuten tallennuskansio täyttyy hyvin pian päivämäärällä ja kellonajalla
varustetuista varmuuskopioista.

TiddlyWiki on helposti ja laajasti muokattavissa omiin tarpeisiin.
Käytännössä kaikki muokaaminen tapahtuu muokkaamalla sopivia
tiddlereitä. Wikin otsikkoa voi muokata muuttamalla tiddlerien
SiteTitle ja SiteSubtitle sisältöä, vasemman reunan valikon sisältö
löytyy tiddleristä MainMenu ja luettelo oletuksena esiin avattavista
tiddlereistä on tiddlerissä DefaultTiddlers. Myös TiddlyWikin asettelu
ja ulkoasu on muunnettavissa muokkaamalla sivupohjaa tiddlerissä
PageTemplate tai omia css-tyylisääntöjä tiddleriin StyleSheet.

Myös wikin toiminnallisuuden muokkaaminen on hyvin helppoa, jos osaa
JavaScript-kieltä. TiddlyWikin toiminnallisuus on rakennettu helposti
lisäosilla laajennettavaksi. Lisäosa on käytännössä tiddleri, jonka
sisältö on ajettavaa JavaScript-ohjelmakoodia ja jolle on annettu tagi
systemConfig. Kaikki tällä tagilla merkityt tiddlerit suoritetaan
sivun lataamisen yhteydessä. Lisäosina voidaan toteuttaa esimerkiksi
laajennoksia TiddlyWikin käyttämään wiki-kieleen tai erilaisia makroja,
joita voidaan käyttää wiki-tekstin seassa. Hyvä esimerkki tällaisesta
makrosta on CalendarPlugin-lisäosan tuoma * <\<calendar>>-makro,
joka wiki-tekstin sekaan kirjoitettuna korvataan tiddleriä näytettäessä
interaktiivisella kalenterilla. Toinen esimerkki hyödyllisestä
lisäosasta on *AttachFilePlugin, joka mahdollistaa kuvien upottamisen
wikiin. Tämän lisäosan avulla kuvatiedosto voidaan joko upottaa suoraan
html-tiedoston sisään yhtenä tiddlerinä tai vaihtoehtoisesti käyttää
viittausta ulkoiseen kuvatiedostoon. Wiki-tekstissä ja jopa
css-säännöissä voidaan näin liitettyä kuvaa käyttää viittaamalla siihen
tiddlerin nimellä.

TiddlyWikin päälle on rakennettu erilaisiin käyttöihin muokattuja
sovelluksia. Hieman vanhempaan TiddlyWikin versioon perustuvaan
matemaattiselle tekstille suunnattuun
ASciencePadiin
on sisällytetty matemaattisia kaavoja MathML-muotoon muuttava
ASCIIMathML-paketti
sekä graafien ja muiden kuvioiden piirtämiseen käytettävä
ASCIIsvg.
TiddlyFolio puolestaan on
TiddlyWikin versio, johon on lisätty mahdollisuus kryptata tiddlereitä.
TiddlyFoliota käyttämällä esimerkiksi muistitikulle tallennetut tiedot
voi pitää salakirjoitettuina ja turvassa vaikka muistitikku katoaisikin.
TiddlyWikiä on mahdollista käyttää myös kurssimateriaalin jakamiseen,
kuten esimerkiksi professori Russel Herman:
LaTeX,
MathLab.
Tällaisessa käytössä TiddlyWikin etuna tavallisen verkkosivustoon
verrattuna on se, että koko materiaalin voi halutessaan antaa
opiskelijoiden ladattavaksi yhtenä tiedostona.

TiddlyWikiä on toki mahdollista käyttää myös verkon yli.
Yksinkertaisimmillaan muokkaukset tehdään omalla koneella ja
html-tiedosto kopioidaan palvelimelle vain lukemista varten.
Vaihtoehtoisesti voi käyttää TiddlySpace- tai
tiddlyspot-palvelua, jotka hoitavat wikin
tallettamisen palvelimen puolella ja mahdollistavat wikin editoinnin
suoraan verkossa.


Kotisivu
http://tiddlywiki.com/

Lisenssi
BSD

Toimii seuraavilla alustoilla
Firefox, Internet Explorer, Chrome/Chromium, Safari, Opera, (mikä
  tahansa moderni selain)

Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivuilta. Firefoxilla ja Internet
  Explorerilla sen käyttöön riittää pelkkä html-tiedosto. Muilla
  selaimilla käyttöön tarvitaan lisäksi sivuilta ladattava
  jar-tiedosto sekä selaimeen Java-plugin.

Linkkejä
Why every programmer should have a
  Tiddlywiki

Tiddlywiki
  cheatsheet
  (pdf) — Tiivistetty TiddlyWiki-opas.

TiddlyTools - lisäosavarasto





Tyhjä, vasta aloitettu TiddlyWiki.
Tiddlereitä voi tuoda toisista tiedostoista ja sivustoilta. Kuvassa
  haetaan lisäosia TiddlyTools-sivustolta.
Valitaan tuotavat tiddlerit saatavilla olevien
  listasta.
Tiddlerin sisällön muokkaus tapahtuu yksinkertaisella
  wiki-syntaksilla. Mukana kalenterimakro.
Tiddlerin sisältö näyttötilassa. Makron kohdalla on
  kalenteri.
Sivun asettelua voi räätälöidä muuttamalla sivupohjaa tiddlerissä
  "PageTemplate".
Muuta ulkoasua voi muokata css-säännöillä, jotka kirjoitetaan myös
  omaan tiddleriinsä.
AttachFilePlugin-lisäosa mahdollistaa esimerkiksi kuvien
  upottamisen wikiin. Upottamisen sijaan kuvat voi sisällyttää myös
  ulkoisina linkkeinä.
Upotettu kuva tallennetaan omaan tiddleriinsä, johon voi viitata
  sekä sisältötiddlereistä että
  css-säännöissä.
Kuva sijoitettuna tiddleriin tekstin
  oheen.




Teksti: oma Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: TiddlyWiki

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Turtle Art
« Vastaus #312 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
Turtle Art

Turtle Art on ohjelmoinnin alkeisopetukseen sopiva
kilpikonnagrafiikkaa hyödyntävä ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmointi
tapahtuu palikoilla rakentamalla.

 Turtle Art (ja sen
laajempi versio Turtle Blocks) on ohjelmointiympäristö, joka on
tarkoitettu madaltamaan kynnystä ohjelmoinnin periaatteiden opetteluun.
Ohjelmakoodin
kirjoittamisen sijaan siinä rakennetaan ohjelmia tarjolla olevista
värikkäistä toisiinsa loksahtavista palikoista, joilla kullakin on oma
toimintonsa. Ohjelmointi
tapahtuu siis samaan tapaan kuin
Scratch-ympäristössä. Turtle Art hyödyntää
nimensä mukaisesti myös LOGO-ohjelmointikielestä tutuksi tullutta
kilpikonnagrafiikkaa,
jossa ruudulla kulkevaa ja jälkeensä viivaa piirtävää kilpikonnaa
ohjataan yksinkertaisilla komennoilla, kuten "eteen 50 askelta" tai
"oikealle 90 astetta". Palikoista rakentaminen mahdollistaa
ohjelmoinnin menetelmien ja
rakenteiden, kuten
silmukoiden ja ehtojen hahmottamisen visuaalisesti. Varsinkin
pienemmille oppijoille valmiiden rakenteiden raahaaminen hiirellä
tarvittaviin kohtiin on varmastikin helpompaa ja opettavaisempaa kuin
kryptisemmän ohjelmakoodin kirjoittaminen. Tämä mahdollistaa samalla
myös erilaisten kokeilujen tekemisen helposti.

Ohjelma on alun perin kehitetty aktiviteetiksi erityisesti kehitysmaiden
lapsille suunnatun One Laptop Per
Child-projektin
XO-koneiden
Sugar-järjestelmään,
mutta Python-pohjaisena toteutuksena se toimii luontevasti myös muissa
Linux-järjestelmissä.
Käyttöliittymä
on Sugar-aktiviteeteille tyypillisesti toteutettu suurilla ja selkeillä
kuvakkeilla.

Turtle Artissa ohjelmointiin käytettävät komponentit on jaoteltu
muutamaan kategoriaan: kilpikonnan liikuttelu, piirtokynän ominaisuudet,
värit, numeeriset operaatiot, kontrollirakenteet, muuttujakomponentit,
ekstrat sekä esityspohjat. Näistä raahaamalla ja toisiinsa kytkemällä
rakennetaan kokonaisuus, jonka voi suorittaa "run"-komennolla. Suoritus
alkaa "start"-komponentista ja etenee rakennelmaa ylhäältä alaspäin
suorittaen matkan varrella kunkin komponentin määräämän toiminnon.
Suorituksessa voidaan myös edetä askel askeleelta hidastettuna tai
virheenjäljitys-
eli "debug"-tilassa, jolloin voidaan seurata muuttujien arvoja
suorituksen aikana.


Kotisivu
http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Art

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux (mahdollisesti muitakin, toteutettu Pythonilla)

Asennus
Löytyy joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta.

Käyttöohjeet
Floss-manuals

Turtle Art student
  guide

Turtle
  Confusion
  - kokoelma tehtäviä

Lähdekoodi
Git-repository





Yksinkertaiset komennot kilpikonnan
  ohjailuun.
Kynän ominaisuudet, kuten värit.
Numeeriset operaatiot, mukaan lukien
  satunnaislukugeneraattori.
Kilpikonna kulkee satunnaisesti.
Nimetyn alirutiinin käyttöä.
Ekstrakomennot
Esitystoiminnot
Roskakori




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Turtle Art

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Pedometer
« Vastaus #313 : 10.06.2015 - klo:01:12 »
Pedometer

Pedometer on Androidlaitteen kiihtyvyysanturia hyödyntävä vapaa
askelmittari.

 Pedometer mittaa
käveltyjen tai juostujen askelten määrää tunnistamalla ne puhelimen
liikkeestä. Ohjelman tarkkuutta on mahdollista parantaa säätämällä
askelten tunnistuksen herkkyyttä. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla
askelten määrän, kuljetun matkan kilometreinä tai maileina, tahdin
askeleina per minuutti, nopeuden kilometreinä (tai maileina) per tunti
sekä kulutettu energia kaloreina. Kuljettu matka ja energia lasketaan
askelmäärästä ohjelmaan syötettyjen askelpituuden sekä käyttäjän painon
perustella. Kulutetun energian laskemiseen käytetään lisäksi
harjoituksen tyyppiä, eli tietoa siitä, onko kyseessä kävely vai juoksu.

Jos laitteessa on käytettävissä Androidin TTS-järjestelmä (Text To
Speech), ohjelman saa myös lukemaan ääneen haluttuja mittaustietoja
halutuin väliajoin. Ohjelmalle voi myös kertoa halutun nopeuden tai
askeltiheyden, jolloin se osaa kirittää käyttäjää kertomalla, pitääkö
kulkea nopeammin vai hitaammin halutun tahdin ylläpitämiseksi.

Ohjelma osaa puhelinmallista riippuen toimia taustalla ja näyttö pimeänä
sekä lukittuna. Joillain puhelinmalleilla kuitenkin valitettavasti
kiihtyvyysanturin toiminta vaatii näytön päällä olemisen. Koko päiväksi
askelmittaria ei kannata jättää päälle, sillä sen käyttö lisää puhelimen
virrankulutusta.


Kotisivu
http://code.google.com/p/pedometer/ (Lähdekoodi:
  https://github.com/bagilevi/android-pedometer)

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Ohjelma löytyy Google Play -palvelusta nimellä "Pedometer" ja
  tekijänä "Levente Bagi".

Linkit
Pedometer Google Playssa














Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Pedometer

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: TripleA
« Vastaus #314 : 10.06.2015 - klo:07:14 »
TripleA

TripleA on vapaa vuoropohjainen strategiapeli.

 TripleA on Axis &
Allies -lautapeliä
muistuttava monen pelaajan vuoropohjainen strategiapeli. Pelin mukana
tulee useita pelikarttoja, kuten Axis & Allies -tyylinen 2.
maailmansotaan sijoittuva skenaario sekä Taru sormusten herrasta
-kirjojen Keskimaahan sijoittuva pelikartta. Verkosta löytyy lisäksi
lukuisia peliyhteisön tekemiä pelikarttoja. Pelaaja voi osallistua
Napoleonin sotiin, Puunilaissotiin tai Suureen Pohjan sotaan. Pelin
tapahtumat voivat sijoittua myös vaikka tähtien väliseen avaruuteen.

Pelaaminen onnistuu ihmispelaajia tai tekoälypelaajia vastaan ja peliä
voi pelata vuorotellen yhdellä koneella, verkon yli tai jopa
sähköpostipelinä (PBEM). Pelin aktiivisesta pelaajayhteisöstä löytyy
varmasti vastapelaajia verkkopeliin painamalla "Find Games on the Lobby
Server" -nappulaa pelin aloitusikkunassa.

Pelissä kartta on jaettu useisiin osiin, joista kutakin hallitsee joku
pelaajista. Pelissä pyritään valloittamaan toisten hallussa olevia
alueita käyttämällä hallussa olevia sotilasyksiköitä ja aina oman vuoron
alussa hankittavia täydennyksiä. Käytössä on eri tyyppisiä yksiköitä,
jotka erottuvat toisistaan hyökkäys-, puolustus- ja liikkumiskyvyllään.
Omalla vuorollaan pelaaja voi hyökätä vastustajan alueille ja taistelut
omien ja vastapuolen yksiköiden välillä käydään nopanheitoilla ottaen
huomioon yksiköiden hyökkäys- ja puolustusominaisuudet.

Peli on toteutettu Java-kielellä, joten se toimii kaikilla Javaa
tukevilla alustoilla, kuten Windows, Mac OS X ja Linux.


Kotisivu
http://triplea.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Linux-jakeluihin peli löytyy joko jakelun pakettivarastosta tai
  pelin kotisivuilta. Windows- ja Mac OS X -alustoille TripleA on
  ladattavissa sen kotisivuilta. Peli tarvitsee toimiakseen Javan.

Käyttöohjeet
Peliohjeita

http://en.wikibooks.org/wiki/TripleA












Keskimaa-aiheinen pelikartta.


Avaruuden valloitusta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: TripleA

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Zen Coding
« Vastaus #315 : 10.06.2015 - klo:07:14 »
Zen Coding

Html-tekstin kirjoittamista helpottava lisäosa useampaankin
tekstieditoriin.

 Zen Coding on
tekstieditoriin asennettava lisäosa, joka mahdollistaa html-, xml- ja
xsl-tiedostojen rakenteen kirjoittamisen lyhenteillä, jotka muistuttavat
css-tyylikielen valitsimia. Editoriin kirjoitetaan haluttu lyhenne, joka
laajennetaan näppäinkomennolla vastaavaksi html-tekstiksi, jonka jälkeen
saatuun pohjaan voidaan html-tagien sisään kirjoittaa varsinainen
asiasisältö. Lisäosaa voidaan siis käyttää tiedoston pohjan nopeaan
luomiseen.

Lyhenteillä voi merkitä muun muassa html-elementtien sisäkkäisyyden,
rinnakkaisuuden, niiden id-ominaisuuden, luokan sekä lukumäärän.
Esimerkiksi lyhenne:

div#page>div.logo+ul#navigation>li*5>a


laajentuu html-koodiksi:

<div id="page">
         <div class="logo"></div>
         <ul id="navigation">
                 <li><a href="">[/url]</li>
                 <li><a href="">[/url]</li>
                 <li><a href="">[/url]</li>
                 <li><a href="">[/url]</li>
                 <li><a href="">[/url]</li>
         </ul>
</div>


Lyhenteitä voi tarvittaessa myös ryhmitellä sulkeilla. Samoja
elementtejä kertomerkillä lisättäessä voidaan käyttää myös \$-merkkiä
juoksevana laskurina elementtien nimeämiseen. Esimerkiksi:

ul>li#item-$*5


laajentuu muotoon:

<ul>
        <li id="item-1"></li>
        <li id="item-2"></li>
        <li id="item-3"></li>
        <li id="item-4"></li>
        <li id="item-5"></li>
</ul>


Lisäosan uusin versio tukee myös sisällön kirjoittamista suoraan
lyhenteeseen. Näin esimerkiksi lyhenne

p>{Click }+a{here}+{ to continue}


laajennetaan muotoon:

<p>Click
        <a href="">here[/url] to continue
</p>


Zen Coding -lisäosa on saatavilla useaan tekstieditoriin. Virallisen
version luvataan toimivan ainakin seuraavissa editoreissa:


Aptana/Zend Studio/Eclipse (useilla alustoilla)
TextMate (Mac)
Coda (Mac)
Espresso (Mac)
Komodo Edit/IDE (useilla alustoilla)
Notepad++ (Windows)
PSPad (Windows)
<textarea>
  (selaimissa)
editArea (selaimessa)
CodeMirror (selaimessa)
CodeMirror2 (selaimessa)


Näiden lisäksi kolmannet osapuolet ovat sovittaneet Zen Codingin
toimimaan useiden muiden editoreiden kanssa. Luettelo näistä löytyy
ohjelman kotisivuilta.

Myös muille editoreille, kuten Emacs, Vim ja Kate, on toteutettu
vastaavia toiminnallisuuksia, mutta Zen Codingista riippumatta.
Esimerkiksi Katen lisäosa on nimeltään Insane.


Kotisivu
http://code.google.com/p/zen-coding/

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit, alustat, joille löytyy tuettu
  editori

Asennus
Asennukseen tarvittavat paketit löytyvät Zen Codingin kotisivuilta.
  Zen Coding saattaa olla valmiiksi mukana joidenkin tekstieditorien
  oletusasennuksissa.

Käyttöohjeet
Tutoriaali

Esittelyvideo





Zen Coding -lyhenne Aptana Studio 3:ssa.
Lyhenne laajennettuna html:ksi Aptana Studio
  3:ssa.
Lyhenteissä voi käyttää laskureita, jotka merkitään \$-merkillä.
  Etunollien käyttö laskureissa merkitään käyttämällä useampaa
  peräkkäistä \$-merkkiä.
Laskurimerkinnät laajennettuina Aptana Studio
  3:ssa.
Hieman Zen Coding -lyhenteitä suppeampaa merkintää käyttävä Insane
  Kate-editorissa.
Insane-lyhenne laajennettuna Katessa.
Zen Coding on toteutettu myös javascriptillä käytettäväksi html:n
  textarea-tekstilaatikoissa.
Html5-tiedoston pohja laajennettuna
  textareassa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Zen Coding

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Vapaa matikka 1
« Vastaus #316 : 10.06.2015 - klo:07:14 »
Vapaa matikka 1

Vapaa matikka 1 on vapaaehtoisten yhteistyönä kirjoittama vapaa ja
avoin matematiikan kirja.

 Vapaa
matikka 1 – Matikka verkosta vapauteen! Syyskuun viimeisenä
viikonloppuna 2012 joukko matematiikan opettajia, opiskelijoita ja
tutkijoita kokoontui Metropolia-ammattikorkeakoulun tiloihin ja työsti
yhteistyönä lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin oppikirjan.
Kirjan kirjoittamiseen käytettyä
hackathon-menetelmää on
aiemmin käytetty tyypillisesti avoimen lähdekoodin
ohjelmointiprojekteissa sekä niiden dokumentaatioiden kirjoittamisessa
esimerkiksi [FLOSS Manuals](FLOSS Manuals)-projektissa. Vesa
Linja-ahon vetämässä
oppikirjamaratonissa kirjoitettu kirja tarkoitettiin alusta alkaen
julkaistavaksi vapaalla Creative Commons
Nimeä
-lisenssillä (CC-BY), joka mahdollistaa se hyötykäytön ja
jatkojalostamisen mahdollisimman vapaasti vaatimalla vain alkuperäisten
tekijöiden nimen mainitsemisen.

Kirjan kirjoittamiseen käytettiin
LaTeX-ladontajärjestelmää, joka
osaa tuottaa matemaattisesta tekstistä kauniin painokelpoisen jäljen.
Kirjan raakateksti, eli LaTeX-kielinen lähdekoodi, julkaistiin
Github-palvelussa sitä mukaa kuin työ eteni.
Kirjan valmistumista pystyi näin siis seuraamaan verkon kautta lähes
reaaliaikaisesti.

Projektin lopputuloksena syntyi lukion pitkän matematiikan ensimmäisen
kurssin, "Funktiot ja yhtälöt" (MAA1), opintosisällön mukainen
oppikirja pdf-muodossa. Lopputulos sekä sen raakamateriaali ovat
vapaasti ladattavissa projektin Github-sivulta. Kirjaa saa täysin
vapaasti käyttää ja sitä saa muokata sekä soveltaa omien tarpeiden
mukaan. Tekijöiden ainoa vaatimus on, että heidän nimensä mainitaan
mahdollisissa uusissa teoksissa, jotka perustuvat tämän kirjan
materiaaliin.

Projektin etenemistä oli dokumentoimassa ja
Facebookiin raportoimassa
Senja opettaa sinulle ruotsia-projektistaan
tuttu Fröken Senja, eli Senja Larsen.


Kotisivu
https://github.com/linjaaho/oppikirjamaraton-maa1

Lisenssi
CC-BY

Linkkejä
Ladattavat
  pdf-versiot

Senja Larsenin kuvavirta
  viikonlopusta

Oppikirjamaraton
  Facebookissa

Julkistusvideo















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Vapaa matikka 1

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: RedNotebook
« Vastaus #317 : 10.06.2015 - klo:07:14 »
RedNotebook

RedNotebook on selkeä ja kätevä päiväkirjaohjelma.

 RedNotebook on
helppo työkalu päivittäisten muistiinpanojen ja havaintojen ylös
kirjaamiseen. Sitä voi käyttää tavallisena päiväkirjana,
työaikakirjanpitoon tai vaikka kokousmuistioiden kirjoittamiseen. Se
sisältää muun muassa kalenterinavigoinnin, tunnisteet (tags), sisällön
luokittelun, sanapilven, muokattavat tekstipohjat sekä hakutoiminnot.
Ohjelman näkymä on jaettu kolmeen palstaan. Näistä vasemmanpuolimmainen
sisältää kalenterin ja navigoinnin, mukaan lukien sanapilven ja
hakutoiminnot. Keskimmäisessä palstassa on valitun päivän tekstisisältö
joko muokkaus- tai esikatselutilassa. Oikeassa reunassa taas on kyseisen
päivän sivuhuomautukset, kuten tunnisteet sekä muut valinnaiset päivälle
merkityt eri luokkiin kuuluvat merkinnät.

Päivän muistiinpanoteksti kirjoitetaan wiki-merkinnän kaltaisella
syntaksilla, jossa esimerkiksi otsikot merkitään kolmella
yhtäsuuruusmerkillä, luettelot rivin aloittavalla viivalla sekä
lihavointi kahdella tähdellä ennen ja jälkeen lihavoitua tekstiä. Kaikki
muotoilut saa joko kirjoitettua tekstiin suoraan tai valittua valikosta.
Ohjelmassa on valmiina tarjolla muutama mallipohja esimerkiksi puhelun,
matkan tai tapaamisen dokumentointiin. Olemassa olevien pohjien muokkaus
ja uusien luonti onnistuu helposti valikosta valitsemalla ja
kirjoittamalla halutut merkinnät tekstipohjalle.

Ikkunan oikean reunan sivuhuomautuksiin voi kullekin päivälle lisätä
haluamansa luokkanimen alle erilaisia päivään liittyviä pieniä
merkintöjä (Annotate). Esimerkiksi, jos haluaa pitää kirjaa katsomistaan
elokuvista, voi lisätä päivän kohdalle lisätä uuden merkinnän, jonka
luokaksi tulee sana "Elokuva" ja merkinnän sisällöksi katsotun elokuvan
nimi. Samalle päivälle voi merkitä useampia samoihin tai eri luokkiin
kuuluvia merkintöjä. Merkintöjä on sitten myöhemmin helppo etsiä vaikka
luokkien mukaan. Merkintöjen sisältöteksteissä voi käyttää samoja
muotoilumerkintöjä, kuin varsinaisessa päiväkirjatekstissäkin, eli
esimerkiksi lihavointia, kursivointia, alleviivausta ja yliviivausta.
Luokka nimeltä "Tags" on erikoisasemassa, sillä siihen kuuluvia
merkintöjä voi lisätä suoraan "Tunniste"-nappia painamalla ja ohjelma
käyttää näitä merkintöjä päivälle merkittyinä avainsanoina.

Ikkunan vasemman reunan hakutoiminnon haut voi kohdistaa joko
päiväkirjatekstiin, luokkiin tai tunnisteisiin (Tags). Haku etsii
silloin kirjoitettua tekstiä tekstisisällöstä, luokan nimestä tai
tunnisteiden asiasanoista. Toinen voimakas hakuominaisuus ovat
sanapilvet, joita ohjelma muodostaa automaattisesti päiväkirjateksteissä
esiintyvistä sanoista, luokista sekä tunnisteista. Sanapilvissä useimmin
käytetyt sanat, luokat ja tunnisteet on esitetty suuremmalla
kirjasimella ja harvinaisemmat pienemmillä. Sanaa klikkaamalla ohjelma
antaa luettelon päivistä, joissa kyseinen sana esiintyy pyydetyssä
yhteydessä, eli tekstissä, luokkana tai tunnisteena.

Luokittelua voi hyödyntää myös esimerkiksi TODO-listojen tekemiseen.
Tällöin uuden tehtävän voi merkitä jonkin päivän, esimerkiksi tehtävän
takarajan kohdalle luokalla "TODO". Kun luokkien sanapilvestä klikkaa
sanaa "TODO", saadaan lista tehtävistä asioista. Kun tehtävä on
suoritettu, sen voi käydä yliviivaamassa klikkaamalla listasta kyseistä
päivää ja muokkaamalla "TODO"-merkintää.

Erityyppisten muistiinpanojen, esimerkiksi työ ja vapaa-aikaan
liittyvien asioiden merkitseminen voidaan tehdä joko erottelemalla ne
päivätekstissä väliviivalla ja otsikolla tai kirjoittamalla ne kokonaan
eri päiväkirjaan. "Päiväkirja"-valikosta on mahdollista luoda uusia
päiväkirjoja ja avata jo olemassa olevia. Päiväkirja koostuu kansiosta,
jonka sisällä merkinnät on järjestetty kuukausittain tekstitiedostoihin.
Ohjelma tallentaa kirjoitetut tekstit automaattisesti tasaisin väliajoin
sekä ohjelmaa suljettaessa, päiväkirjaa vaihdettaessa tai käyttäjän niin
pyytäessä. Ohjelmassa on myös helppo varmuuskopiointitoiminto, joka
tekee avoimen päiväkirjan sisällöstä zip-paketin, jonka voi tallentaa
varmaan paikkaan turvaan.

Päiväkirjan sisältö on myös mahdollista viedä pelkäksi tekstiksi tai
html-, latex- tai pdf-muotoiseen tiedostoon, josta sitä on mahdollista
käyttää muilla ohjelmilla. Ohjelma on myös tarvittaessa mahdollista
asentaa usb-tikulle ja käyttää sitä sieltä, jolloin päiväkirja on mukana
kuljetettavassa muodossa.


Kotisivu
http://rednotebook.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OpenBSD

Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa ohjelma
  todennäköisesti löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.

Aiempia saman tyylisiä VALOja
Tomboy, Emacs Org-mode
















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: RedNotebook

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: GeoGebra
« Vastaus #318 : 10.06.2015 - klo:07:14 »
GeoGebra

GeoGebra on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen
avuksi .

 GeoGebra on
matematiikkaohjelma, jossa yhdistyy monipuolinen piirto-ohjelma
funktioiden kuvaajille ja geometrisille konstruktioille,
tietokonealgebrajärjestelmä
(CAS) sekä
taulukkolaskenta. GeoGebran käyttöliittymässä pääosassa on
koordinaatistolla varustettu piirtoalue, johon ikkunan yläreunan
painikkeista valittavilla työkaluilla voi lisätä pisteitä, janoja,
suoria, ympyröitä, ellipsejä, kulmia, liukusäätimiä sekä muita
geometrisia ja matemaattisia objekteja. Piirtoalueen vasemmalla puolella
on tarvittaessa piilotettavissa oleva algebraikkuna, eli lista
määritellyistä objekteista. Listassa objektit on jaoteltu vapaisiin ja
riippuviin. Vapaita objekteja ovat sellaiset objektit, jotka ovat
kokonaan käyttäjän määriteltävissä. Esimerkiksi vapaata pistettä voi
hiirellä raahata piirtoalueella täysin vapaasti. Riippuvat objektit sen
sijaan määräytyvät joko kokonaan tai osittain toisten objektien avulla.
Esimerkiksi suora määräytyy täysin kahden pisteen sijainnista ja kahden
suoran leikkauspiste taas voi olla määritelty näiden suorien avulla.
Osittain riippuvat objektit taas omaavat jonkin verran vapauksia.
Esimerkiksi ympyrän kehälle sijoitettu piste riippuu ympyrästä, mutta
käyttäjä on vapaa liikuttamaan sitä pitkin ympyrän kehää. Objektijoukon
koostaminen vapaista ja riippuvista objekteista mahdollistaa sellaisten
konstruktioiden rakentamisen, joissa on vain vähän vapaita objekteja,
joita liikuttamalla koko konstruktio muuttaa muotoaan säilyttäen
kuitenkin keskeiset ominaisuutensa. Esimerkiksi, jos kahden pisteen
välisen janan keskipiste ja keskinormaali etsitään käyttäen kahta
samansäteistä ympyrää ja näiden leikkauspisteitä, voidaan konstruktion
jälkeen alkuperäisiä pisteitä liikutella ja silti keskipiste ja
keskinormaali säilyvät kuvassa, kuten pitääkin. Algebraikkunasta voidaan
valita piirtoalueella näytettävät objektit, jolloin lopullisessa kuvassa
voivat olla näkyvissä vain halutut objektit ja konstruktion piirtämiseen
käytetyt apukuviot ja -objektit ovat piilotettuina.

Piirtoalueen alapuolella on lisäksi syöttökenttä, jota käyttämällä
objektit voi syöttää GeoGebralle suoran kirjoittamalla. Geometristen
objektien lisäksi syöttökentällä voidaan syöttää myös funktioita, jotka
lisätään algebraikkunaan uusina objekteina ja joiden kuvaaja piirretään
samalla piirtoalueelle. GeoGebraa voi käyttää myös tietokonealgebrana,
joka kykenee muun muassa sieventämään lausekkeita, ratkaisemaan
yhtälöitä ja derivoimaan funktioita. GeoGebran tulossa oleva uusi versio
4.2 tukee laajempaa joukkoa
CAS-toimintoja.

Kolmantena osana GeoGebra sisältää taulukkolaskennan, joka toimii
saumattomasti yhteen piirtoalueen ja syöttökentän toimintojen kanssa.
Syöttökentältä syötettävissä objekteissa voidaan esimerkiksi viitata
taulukon soluihin ja siten käyttää taulukosta löytyviä arvoja hyödyksi.
Taulukkonäkymä sisältää myös työkaluja todennäköisyys- ja
tilastolaskennan käyttöön.

GeoGebra sopii graafisena ja hyvin havainnollistavana työkaluna erittäin
hyvin opetuskäyttöön sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajan on
mahdollista luoda GeoGebralla tarvittavat objektit sisältävä
tehtäväympäristö ja tallentaa tämä GeoGebra-sovellus dynaamisena
työtiedostona, joka on käytännössä html-sivu, johon on upotettu
tarvittava Java-sovelma. Työtiedoston GeoGebra-sovelluksesta opettaja
voi poistaa valintansa mukaan toimintoja ja jättää vain haluamansa,
opetettavaa asiaa havainnollistavat tai tehtävän suorittamiseen
tarvittavat toiminnallisuudet käytettäviksi. Esimerkiksi toisen asteen
polynomia ja sen määrittelemää paraabelia voidaan havainnollistaa
GeoGebra-sovelluksella,
jossa käyttäjä voi liukusäätimillä kokeilla polynomin kertoimien
vaikutusta kuvaajaan, ja josta muut GeoGebran toiminnallisuudet on
kytketty käytöstä. Työtiedostoja voi tallentaa omalle koneelleen
html-tiedostona ja tarvittavina Java-tiedostoina taikka julkaista
GeoGebraTubessa, yhteisöllisessä
palvelussa, johon GeoGebran käyttäjät ovat keränneet laajan kokoelman
tekemiään GeoGebra-sovelluksia.

GeoGebran käyttäjät muodostavatkin aktiivisen yhteisön ja Suomessa
GeoGebran käyttöä edistää Suomalainen
GeoGebra-verkosto. GeoGebran käytöstä voi
keskustella ja pyytää apua ja vihjeitä GeoGebran pääsivuston foorumilla
taikka suomeksi Suomalaisen GeoGebra-verkoston
keskustelupalstalla.

GeoGebra on Java-ohjelmisto, joka vaatii, että tietokoneelle on
asennettuna Java-ympäristö. Sitä on mahdollista käyttää joko omalle
koneelle ladattuna ohjelmana tai www-selaimella suoraan verkosta
GeoGebran kotisivuilta käynnistettävänä Java-sovelmana.

GeoGebra on
julkaistu
myös Googlen Chrome-selaimelle Chrome Web
Storessa. Tämä
versio on toteutettu kokonaan Javascriptillä html5-sovelluksena, eikä
siksi tarvitse toimiakseen Javaa. Selainsovellus vaatii kuitenkin
Google-tunnukset, sillä siinä tallennukset tapahtuvat Googlen Drive
-palveluun. Vaikka web-sovellus on nimellisesti suunnattu Chromelle,
toimii se yhtä hyvin myös esimerkiksi
Firefox-selaimella menemällä osoitteeseen:
http://geogebraweb.appspot.com/ .

GeoGebran www-sivuilla sanotaan: "Voit kopioida, jakaa ja välittää
GeoGebraa ei-kaupallisiin tarkoituksiin."
Lisenssitekstistä käy
kuitenkin ilmi, että rajoitus ei-kaupallisen käyttöön koskee vain
GeoGebran asennusohjelmaa, joka on lisensoitu
CC-BY-NC-SA-lisenssillä.
GeoGebran lähdekoodi sen sijaan on julkaistu GNU
GPL -lisenssillä. GeoGebran kielitiedostot sekä
dokumentaatio taas on julkaistu
CC-BY-SA-lisenssillä.


Kotisivu
http://www.geogebra.org/

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris
  (Järjestelmät, joihin on saatavilla Java)

Asennus
Asennuspaketit löytyvät GeoGebran kotisivuilta. Unix-tyyppisiin
  järjestelmiin sivuilta on ladattavissa .tar.gz-paketti, joka
  sisältää ohjelman ajettavan version suoraan ilman erillistä
  asentamista. Yleisimpiin Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy joko
  suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta tai GeoGebran
  sivuilla opastetuista erillisistä pakettivarastoista.

Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja vertaistukea löytyy paljon sekä GeoGebran omilta
  sivuilta että Suomalaisen
  GeoGebra-verkoston sivuilta.

Videoita
Yhtälön ratkaiseminen graafisesti
  GeoGebralla (Youtube)

Tulevan 4.2-version
  CAS-näkymä (Youtube)

GeoGebran virallinen
  Youtube-kanava





Janan keskipisteen ja keskinormaalin etsiminen
  harppi-viivain-konstruktiona GeoGebralla. Vain alkuperäiset janan
  päätepisteet ovat vapaita objekteja. Kaikki muut objektit ovat
  riippuvia ja seuraavat mukana, jos pisteitä A tai B
  siirretään.
Ympyrän keskipiste A ja kehällä oleva piste B ovat vapaita
  objekteja. Ympyrä riippuu näistä kahdesta pisteestä ja ympyrän
  kehällä oleva piste C on osittain riippuva, sillä sitä voi siirtää
  pitkin ympyrän kehää. Muut objektit, eli janat ja kulma ovat
  riippuvia ja muuttuvat pisteiden A, B ja C sijainnin
  mukaan.
Pisteitä voi määritellä muun muassa objektien
  leikkauspisteinä.
Pisteistä voi muodostaa monikulmioita.
Liukusäätimillä voi luoda helposti kokeiltavia käyttöliittymiä.
  Kuvassa liukukytkin määrittää arvon a, jota käytetään pisteiden P ja
  Q x-koordinaatteina. Pisteiden y-koordinaatit lasketaan arvoista
  f(a) ja g(a), kun f(x)=sin(x) ja
  g(x)=sin(4x)/x.
Objekteja voi syöttää suoraan myös syöttökentän
  kautta.
Laskentataulukon arvoihin voi viitata suoraan
  objekteista.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: GeoGebra

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Sozi
« Vastaus #319 : 10.06.2015 - klo:07:14 »
Sozi

Sozi on ohjelma animoitujen diaesitysten tekoon.

 Sozi on
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman lisäosana toimiva
ohjelma, jolla voi tehdä näyttäviä animoituja esityksiä, jotka ovat
katseltavissa www-selaimella lähes kaikilla alustoilla. Sozin idea on
sama kuin Flashilla toteutetussa Prezissä. Esityksen vaiheet eivät ole
erillisinä "kalvoina" vaan sisältönä samassa suuressa julisteessa, jossa
esityksen edetessä siirrytään eri kohtiin ja samalla tarvittaessa
zoomataan ja käännetään katselukulmaa.

Sozi-esitys on standardin mukainen svg-muotoinen vektorikuva, johon on
lisätty toiminnallisuutta Javascript-ohjelmointikielellä. Sozin suurena
etuna esimerkiksi Preziin on se, että Sozi-esityksen katsomiseen riittää
mikä tahansa nykyaikainen www-selain eikä sen lisäksi tarvita mitään
muuta, kuten Prezin katsomiseen tarvittavaa Flash-lisäosaa. Tämä
tarkoittaa samalla sitä, että Sozi-esitykset ovat katsottavissa myös
Applen iPad- ja iPhone-laitteilla.

Esityksen luominen Inkscapessa on toteutettu käytännössä siten, että
kaikki sisältö luodaan ensin piirtoalueelle yhdelle (tai useammalle)
tasolle ja lopuksi omalle erilliselle tasolleen luodaan joukko näytön
muotoisia suorakaiteita, jotka Sozilla määrätään esityksen
pysähdyspisteiden näkymiksi, eräänlaisiksi "ikkunoiksi" sisältöön.
Esitystä katseltaessa siirrytään siis animoidusti tällaisesta ikkunasta
toiseen. Inkscapen Sozi-lisäosa antaa käyttöliittymän, jolla esitykseen
voi lisätä pysähdyspisteitä ja vaihtaa niiden järjestystä. Kullekin
pysähdyspisteelle voi halutessaan määritellä ajoitetun keston.
Pysähdyspisteiden väliseen siirtymään käytettävä aika ja sen kiihtyvyys
ovat myös asetettavissa tällä työkalulla.

Esitystä selaimella katseltaessa sitä ohjataan eteenpäin ja taaksepäin
näppäimistöllä välilyönnillä, enterillä, pageup-, pagedown-, home-, end-
ja nuolinäppäimillä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voi edetä eteenpäin
hiiren ykkösnäppäintä painamalla. Hiiren kolmosnäppäintä, eli rullaa,
painamalla saa esiin listan esityksen näkymistä, joista voi hiirellä
klikkaamalla valita haluamansa. Muita käytössä olevia näppäimiä ovat
ainakin koko esityskuvan kerralla näyttävä f, esitystä vastapäivään
kiertävä r, saman myötäpäivään tekevä R sekä näkymään sisään ja
ulos zoomaavat + ja -. Näkymäluettelon saa esiin myös
näppäimistöllä painamalla t-näppäintä.

Esitystä tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavat esityksen
animoinnin sujuvuuteen vaikuttavat seikat. Svg-kuvan elementtien
pehmennystä (blur) on syytä välttää, sillä pehmennettyjen elementtien
animointi näyttää olevan hidasta ja aiheuttaa nykimistä esitystä
katsottaessa. Jossain tapauksessa myös suuri määrä tekstiä voi aiheuttaa
animoinnin nykimistä. Tällaisessa tilanteessa animointia on mahdollista
nopeuttaa muuttamalla tekstit poluiksi Inkscapessa. Esityksessä on syytä
myös pysyttäytyä yleisimmin käytetyissä kirjasimissa, jos haluaa, että
esitys näyttää täsmälleen samalta kaikilla koneilla. Erikoisempiakin
kirjasimia voi toki käyttää, mutta tällöin voi olla myös tarpeen muuttaa
tekstit poluiksi Inkscapessa, jotta esitys näyttää samalta myös
koneella, jolla sitä katsellaan. Tekstejä poluksi muutettaessa täytyy
tietenkin muistaa, että tämän jälkeen tekstin muokkaaminen tekstinä ei
ole enää mahdollista.


Kotisivu
http://sozi.baierouge.fr/wiki/en:welcome

Lisenssi
GNU GPL v.3.0

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD sekä muut
  alustat, joilla Inkscape on käytettävissä.
  Sozi-esitysten katselu onnistuu millä tahansa alustalla, johon saa
  modernin svg-tiedostoja osaavan selaimen.

Asennus
Asennuspaketit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntuun
  Sozi löytyy myös suoraan paketinhallinnasta. Ubuntun kanssa on hyvä
  varmistaa, että paketti libcanberra-gtk-module on asennettuna.

Esimerkki
Viikon VALO presents SOZI

Käyttöohjeet
Lyhyt video-tutoriaali Sozin
  käytöstä





Koko svg-kuvana tehty sisältö ennen esityksen vaiheiden
  lisäämistä.
Svg-tiedostoon on lisätty näytön muotoisia suorakaiteita kunkin
  pysähdyspisteen näkymän kohdalle.
Sozi on käytettävissä valikosta Inkscapen
  lisäosana.
Sozin käyttöliittymä, jossa voi lisätä pysähdyspisteitä. Kukin
  ruutu valitaan vuorollaan kuvasta ja lisätään tässä ikkunassa
  pysähdyspisteeksi.
Siirtymän nopeuden voi valita tasaiseksi (linear) tai eri tavoin
  kiihtyväksi tai hidastuvaksi.
Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella.
Sozi-esityksen katselua Chromium-selaimella.
Näkymälistan saa esiin joko hiiren keskimmäistä nappia, eli rullaa,
  painamalla tai näppäimistöltä t-kirjainta
  painamalla.




Teksti: Pesasa
uKvakaappaukset: Pesasa

Source: Sozi