Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

soRvi

soRvi on vapaa työkalupakki avoimen suomalaisen datan analysointiin ja
visualisointiin R-ohjelmistolla.

 Suomessakin on alettu
kiitettävästi avata yhteiskunnan datavarastoja julkisiksi. Tiedon vapaa
saatavuus mahdollistaa niiden käytön ja yhdistämisen aivan uudella
tavalla. Suuri määrä pelkkää raakaa dataa ei yksinään kuitenkaan riitä
vaan se pitää pystyä käsittelemään ja saattamaan tulkittavaan muotoon.
soRvi on Suomi-datan käsittelyyn tarkoitettu
R-kirjasto. R on Viikon VALOnakin esitelty
tilasto-ohjelma, jonka graafiseksi käyttöliittymäksi soRvin tekijät
suosittelevat RStudio-nimistä ohjelmaa.

soRvilla on mahdollista hakea avointa dataa suoraan esimerkiksi
Oikeusministeriön, Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja
Datavaalit-sivuston palvelimilta. soRvi
sisältää esimerkiksi algoritmeja, jotka siistivät alkuperäisestä
lähteestä haetun datan helpommin käsiteltävään muotoon. Alkuperäisestä
datasta saattaa esimerkiksi puuttua kenttien otsikkotietoja tai se
saattaa olla jaettuna useampaan tiedostoon ja algoritmeillä ne
yhdistellään paremmin käytettäväksi kokonaisuudeksi. soRvi siis sisältää
muun muassa välineet raakadatan esikäsittelyyn, jotta päästään helposti
käsiksi olennaiseen dataan. Kirjastosta löytyvät lisäksi esimerkiksi
rutiinit suomalaisen henkilötunnuksen ja siihen sisältyvät tiedon, eli
syntymäajan ja sukupuolen, tulkintaan.

soRvi-hanke sai vuonna 2011 ykköspalkinnon
Apps4Finland-kisassa
Datan avaus -sarjassa sekä virallisessa kisassa että
yleisöäänestyksessä.

soRvin käyttöesimerkkejä löytyy
Louhos-blogista.
Käyttöesimerkkinä muun muassa vertailu puolueiden
kunnallisvaaliehdokkaiden aktiivisuudesta sosiaalisessa
mediassa.
Kannattaa huomioida, että ainakin osassa esimerkeistä on käytetty soRvin
"develop"- eli kehityshaaraa, jossa on joitain uusia toimintoja. Muita
ohjeita, tietolähteitä ja hakuesimerkkejä löytyy hankkeen
wikistä. soRvin lähdekoodit
löytyvät Github-palvelusta.


Kotisivu
http://louhos.github.com/sorvi/

Lisenssi
BSD

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
soRvin asennusohjeet löytyvät työkalupakin kotisivuilta. Sen käyttö
  vaatii R-ohjelmasta vähintään version 2.15.1.
  R-ohjelman graafiseksi käyttöliittymäksi suositellaan
  RStudio-ohjelmistoa.

Käyttöohjeet
Ohjeita soRvin käyttöön löytyy sen kotisivujen kautta.





Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
  kokonaismäärät puolueittain.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
  määrät puolueittain suhteutettuina ehdokkaiden
  määrään.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
  yhteismäärät päivittäin ja puolueittain kampanjan
  aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät
  päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät
  päivittäin ja puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
  yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja
  puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-viestien
  yhteismäärät suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja
  puolueittain kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Facebook-päivitysten määrät
  suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain
  kampanjan aikana.
Kunnallisvaalit 2012 - ehdokkaiden Twitter-päivitysten määrät
  suhteutettuna ehdokkaiden määrään päivittäin ja puolueittain
  kampanjan aikana.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: soRvi

[openSUSE.fi]

Xournal

Xournal on vapaa piirtopöytää hyödyntävä muistiinpanotyökalu.

 Xournal on
muistiinpanotyökalu, jonka käyttö muistuttaa hyvin paljon perinteistä
muistivihkoa, sillä se on suunniteltu käytettäväksi piirtopöydän kanssa.
Käsinkirjoitettujen ja piirrettyjen muistiinpanojen lisäksi sillä on
toki mahdollista kirjoittaa tekstiä myös näppäimistöltä, mutta kynän
käyttö tuo muistiinpanojen tekemiseen usein kaivattua joustavuutta.
Tekstin sekaan on helppo piirtää havainnollistava kuvio. Kynä- ja
tekstityökalujen lisäksi Xournalissa on käytettävissä pyyhekumi,
yliviivauskynä sekä suorien viivojen piirtämistä helpottava viivain.
Piirtotyökalujen yhteydessä on mahdollista käyttää myös
kuviontunnistusta, jolloin ohjelma pyrkii tunnistamaan piirroksesta
ympyrät sekä suorista janoista koostuvat kuviot. Kunkin työkalun
yhteydessä on valittavissa piirtojäljen paksuus ja väri. Kukin
piirrosjälki tai teksti käsitellään ohjelmassa omana objektinaan, mikä
mahdollistaa niiden poistamisen ja muokkaamisen muun muassa siirtämällä
tai skaalaamalla valittuja objekteja. Varsin hyödyllinen työkalu on
pystysuuntaista tilaa tekevä työkalu, jolla saa piirtoalueelle tehtyä
tilaa haluttuun kohtaan siirtämällä kaikkia kohdan jälkeen tulevia
objekteja alaspäin.

Piirtoalue on Xournalissa järjestetty sivuiksi, tasoiksi ja taustaksi.
Sivuja voi tiedostoon lisätä joustavasti haluamaansa kohtaan ja
viimeiseltä sivulta eteenpäin siirryttäessä luodaan aina uusi sivu
automaattisesti. Sivun koko ja taustakuva on valittavissa joko kullekin
sivulle erikseen tai kaikille sivuille kerralla. Valmiina taustakuvina
ovat tyhjä sivu, vaakaraidoitettu sivu, vaakaraidoilla ja yhdellä
pystyviivalla varustettu sivu sekä ruutupaperi. Omia taustakuvia on toki
mahdollista myös käyttää. Kullekin sivulle on mahdollista lisätä
useampia tasoja. Oletuksena kullakin sivulla on kaksi tasoa, tausta ja
yksi sisältötaso. Tasoja on hyödyllistä käyttää esimerkiksi silloin, kun
haluaa eritellä päällekkäiset merkinnät omiksi ryhmikseen, esimerkiksi
kirjoittamalla tekstit yhdelle tasolle ja tekemällä korostuskynällä
korostusmerkinnät toiselle tasolle. Tasojen käyttö helpottaa myös
objektien valitsemista, jos niitä tarvitsee poistaa tai muokata.

Muistiinpanosivut voi tallentaa ohjelman omassa xoj-tiedostomuodossa,
jolloin niiden jatkomuokkaaminen on helppoa, tai vaihtoehtoisesti ne voi
viedä pdf-tiedostoksi, jolloin niiden jakaminen muille on helppoa.
Pdf-muotoon tallentaminen mahdollistaa Xournalin käytön myös
persoonallisten diaesitysten tekemiseen.

Yksi Xournalin erityisen hyödyllinen käyttö on merkintöjen tekeminen
pdf-tiedostoihin. Käytännössä tämä tapahtuu valitsemalla ohjelmassa
"Annotate PDF"-vaihtoehto, jolloin valittu pdf-tiedosto avataan
Xournaliin sivujen taustakuvaksi. Xournalin kukin sivu asetetaan
mitoiltaan ja taustaltaan pdf-tiedoston mukaiseksi ja tämän jälkeen
huomioiden ja merkintöjen teko tapahtuu Xournalin normaaleilla
työkaluilla. Oletuksena Xournal ei tallennettasessa kopioi pdf-tiedostoa
vaan vain säilyttää vain viittauksen siihen, joten, jos pdf-tiedosto
poistetaan tai siirretään, tämä yhteys katkeaa. Kommentoinnin jälkeen
lopputulos on mahdollista viedä tavalliseen tapaan pdf-tiedostoksi,
jossa alkuperäisen sisällön lisäksi ovat nyt myös lisätyt kommentit.


Kotisivu
http://xournal.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows

Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ohjelma löytyy myös
  suoraan joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta.

Käyttöohjeet
The user's manual





Muistiinpanoja voi tehdä tekstityökalulla tai piirtämällä
  piirtopöydän kynällä. Kuviontunnistus helpottaa ympyröiden, janojen
  ja monikulmioiden piirtämistä.
Yliviivaustyökalulla voi korostaa tärkeitä kohtia. Koko, väri ja
  peittävyys ovat valittavissa.
Pystysuuntaista tilaa voi tehdä helposti objektien väliin sitä
  varten olevalla työkalulla.
Ruutupaperipohjalle voi viivaimella piirtää vaikka
  graafeja.
Piirtosivujen määrää, kokoa, väriä ja taustakuvaa voi säätää
  vapaasti.
Pdf-tiedostojen kommentointi hoituu helposti, sillä pdf-tiedosto
  voidaan avata sivujen taustoiksi ja omat kommentoinnit tehdä niiden
  päälle omina tasoinaan.
Ohjelma käsittelee merkintöjä objekteina, joita voi liikutella ja
  skaalailla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Xournal

[openSUSE.fi]

Gourmet

Gourmet on vapaa reseptitietokanta, josta saa muun muassa tulostettua
ostoslistan.

 Kun ensimmäisiä
kotitietokoneita markkinoitiin, muistettiin mainoksissa aina mainita
yhtenä käyttökohteena reseptien tallentaminen sähköisesti. Gourmet
Recipe Manager on monipuolinen reseptitietokanta, joka osaa pelkän
ohjeen tallentamisen lisäksi monia muitakin hyödyllisiä toimintoja.
Resepteistä saa tarvittaessa myös siistit tulosteet paperiseen muotoon.

Reseptien ainesten määriä ei ohjelmaan tallenneta pelkkänä tekstinä vaan
Gourmet on tietoinen lukumääristä ja mittayksiköistä. Reseptiin voi
merkitä myös ohjeella saatavan annoksen suuruuden kappalemäärinä,
tarjoiluannoksina tai jossain muussa soveltuvassa mittayksikössä. Tämän
takia esimerkiksi reseptin skaalaaminen suuremmille määrille ja
mittayksiköiden muuntaminen vaikka ruokalusikoista teelusikoihin
onnistuu ohjelmalla helposti. Yksikkömuunnoksia varten ohjelmassa on
myös oma työkalunsa. Valitettavasti ohjelmassa ei ole vielä tukea suomen
kielelle, joten automaattiset yksikkömuunnokset onnistuvat vain
esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi.
SI-järjestelmän mittayksiköiden, kuten desilitrojen ja grammojen
lyhenteet toki ovat samat eri kielillä ja muunnokset niiden välillä
toimivat, mutta esimerkiksi tee- ja ruokalusikan lyhenteet poikkeavat.
Jos ei tarvitse automaattisia yksikkömuunnoksia, ohjelmaa voi aivan
hyvin käyttää myös suomenkielisillä lyhenteillä.

Yksi ohjelman keskeisistä ominaisuuksista on ostoslistan automaattinen
tekeminen reseptien pohjalta. Halutut reseptit voi lisätä
ostoslistatyökaluun, joka poimii resepteistä tarvittavat tarveaineet ja
laskee niiden määrät yhteen. Työkalussa voi merkitä jo kaapista löytyvät
ainekset sekä luokitella tarvittavat ainekset esimerkiksi mausteiksi,
lihaksi, leivonta-aineksiksi ja niin edelleen. Kun työkalusta
tulostetaan ostoslista, on se järjestetty luokittelun mukaisesti,
jolloin ostosten tekeminen helpottuu, kun kaupan samalta osastolta
löytyvät ainekset on ryhmitelty yhteen nippuun.

Reseptit voi luokitella ruoan tyypin mukaan esimerkiksi alkuruokiin,
pääruokiin, jälkiruokiin, juomiin ja niin edelleen. Reseptiin voi myös
kirjata ylös, mistä maasta kyseinen ruoka on kotoisin. Ohjelmaan voi
myös lisätä kuvan kustakin herkusta ja antaa sille arvostelun asteikolla
0-5 tähteä.

Useiden tuonti- ja vientimuotojen ansiosta Gourmet toimii hyvin yhteen
muiden reseptiohjelmistojen kanssa. Se osaa lukea reseptejä muun muassa
Mealmaster-, MasterCook- ja KRecipe-ohjelmien tiedostomuodoista sekä
pelkkänä tekstinä. Ohjelmassa on myös käytettävissä useita
lisätoimintoja lisäosajärjestelmän kautta. Tällaisia toimintoja ovat
esimerkiksi ravintoainelaskuri sekä mahdollisuus selata reseptejä
paistoajan, valmistusajan tai ruokatyypin mukaan. Ohjelmasta löytyy myös
ajastin, jota voi käyttää paistoajan mittaamiseen.


Kotisivu
http://grecipe-manager.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows

Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluissa
  ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. Kotisivuilta saatava
  versio saattaa olla uudempi.





Ohjelman perusnäkymänä on luettelo resepteistä. Näytettävät kentät
  voi valita itse.
Reseptin kuvausosuus sisältää muun muassa nimen, reseptin
  annoskoon, reseptin tyypin (alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka,...),
  valmistus- ja paistoajan, arvion ja kuvan.
Ainesosaluetteloon syötetään aines kerrallaan. Aineksen määrä ja
  yksikkö tunnistetaan syötteestä. Aineksia voi myös ryhmitellä, jos
  ruoka koostuu esimerkiksi pohjasta ja
  täytteestä.
Valmistusohjeet voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Lisähuomioita voi
  lisätä "notes"-välilehdelle.
Kutakin reseptiä voidaan tarkastella
  reseptikorttimuodossa.
Reseptejä voi lisätä kauppalistatyökaluun, jolla voi luoda
  tulostettavan kauppalistan. Ainesosat voi luokitella tyypin mukaan,
  jolloin ne tulostuvat kauppalistaan ryhmittäin helposti kaupasta
  etsittävään järjestykseen.
Valmis kauppalista tulostuksen
  esikatselussa.
Suklaakakun reseptikortti kuvalla. Ohjelma on tunnistanut
  valmistusohjeesta paistoajan, jota voi
  muokata.
Yksikkömuunnin osaa muuntaa ainesmääriä esimerkiksi tee- ja
  ruokalusikoiden välillä. Jos muuntimeen syöttää myös aineksen
  tiheyden, onnistuvat muunnokset myös paino- ja tilavuusmittojen
  välillä.
Reseptit voi tulostaa siististi myös
  paperimuotoon.
Selauslisäosalla reseptien selaus onnistuu vaikka paisto- tai
  valmistusajan, ruokatyypin tai arvostelun
  mukaan.
Reseptien selaus ruokatyypin mukaan.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Gourmet

[openSUSE.fi]

HandBrake

HandBrake on avoimen lähdekoodin videomuunto-ohjelma.

 HandBrake on
helppokäyttöinen usealla käyttöjärjestelmällä toimiva työkalu
videotiedostojen muuntamiseen muodosta ja koosta toiseen. Videon
muuntaminen toiseen muotoon voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos
halutaan ottaa DVD-levyllä oleva elokuva matkalle mukaan katsottavaksi
mobiililaitteella, kuten tabletilla tai puhelimella. HandBrakella
voidaan määritellä useampia muunnoksia valmiiksi jonoon ja laittaa
ohjelman tekemään ne kerralla peräkkäin. Jo jonoon laitettuja töitä
voidaan vielä muokata uudelleen ennen muunnoksen käynnistämistä.

Lähtötiedostoiksi HandBrakelle kelpaa lähes mitä tahansa yleisimmin
käytettyä tiedostomuotoa oleva tiedosto. HandBrake hyödyntää videoiden
lukemiseen libavformat- ja libavcodec-kirjastoja. Lisäksi HandBraken
videomuunnoksen lähteeksi sopii myös DVD-levy tai Bluerayn tapainen
lähde, joka ei ole kopiosuojattu.

Tulostiedostolle HandBrakella on muutama valittavissa oleva
tiedostomuoto. Säilöksi tiedostolle voidaan valita joko
MP4 (M4V) tai MKV
(Matroska). Videomuodoiksi
näihin tiedostomuotoihin voi valita jonkin seuraavista: H.264, MPEG-4,
MPEG-2 tai Theora (Matroska-säilöllä) ja audiomuodoksi jonkin
seuraavista vaihtoehdoista: AAC, CoreAudio AAC/HE-AAC (vain OS X), MP3,
Flac, AC3, Vorbis, AC-3, DTS, DTS-HD, AAC ja MP3 pass-thru. Tiedostoon
on mahdollista lisätä useampia, esimerkiksi erikielisiä, ääniraitoja.

HandBrake tukee myös tekstitysten lisäämistä luotaviin videoihin.
Tekstitykset voidaan valita joko lähteenä toimivalta DVD-levyltä tai tai
tuoda erillisestä SRT-muotoisesta tiedostosta. Tekstityksiä voi samaan
videoon lisätä useita, eli esimerkiksi eri kieliä varten. Tekstityksen
voi niin halutessaan myös "polttaa" videokuvaan, jos jostain syystä tämä
on tarpeen. Videon ja äänen asetuksia voi säätää monipuolisesti tai
vaihtoehtoisesti valita jonkin valmiista esiasetetuista säädöistä.
Esiasetettuja säätöjä on esimerkiksi erilaisille kannettaville
laitteille, kuten Android- ja iOS-laitteille, optimoituja
videotiedostoja varten.

HandBrakea voidaan tarvittaessa käyttää myös komentoriviltä.


Kotisivu
http://handbrake.fr/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelman asennuspaketit Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille
  löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Valitettavasti
  Linux-jakeluista vain Ubuntulle on tarjolla valmiiksi käännetty
  versio ja muiden Linux-järjestelmien käyttäjät joutuvat joko
  kääntämään ohjelman itse tai etsimään jostain kolmannen osapuolen
  valmiiksi kääntämän paketin.

Käyttöohjeet
HandBrake-opas





HandBraken perusnäkymä, kun ohjelma on juuri
  käynnistetty
Lähteeksi valittuna DVD-levy
Videomuodon valinta, valittuna tallennus H.264 videomuodossa
  MP4-tiedostoon.
Audioraitojen ja tallennusmuodon valinta
Mukaan valittavat tekstitykset ja niiden
  asetukset
Monipuoliset edistyneet asetukset
Kappalemerkinnät
Kuva-asetusten säätö
Videon voi tallentaa myös esimerkiksi Theora-muodossa
  Matroska-tiedostoon.
Valittavassa on useita valmiita erilaisille laitteille optimoituja
  asetuksia.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: HandBrake

[openSUSE.fi]

Viikon VALO

Viikon VALO on vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista ja
materiaalipankeista viikoittain kertova sivusto, joka toimii samalla
myös itse vapaita artikkeleita sisältävänä materiaalipankkina.

 Sadanteen
artikkeliinsa ehtinyt Viikon VALO on vuoden 2011 alussa perustettu
sivusto, joka esittelee joka viikko jonkin Vapaan ja Avoimen
Lähdekoodin Ohjelman eli VALOn, vapaata materiaalia tarjoavan
sivuston tai muun läheisesti näihin liittyvän asian, kuten [Vapaat
tiedostomuodot](Vapaat tiedostomuodot "wikilink"). Luetuimpien
artikkeleiden joukossa ovat muun muassa Linux-jakeluista [Ubuntu
11.04](Ubuntu 11.04 "wikilink"), [Debian
GNU/Linux](Debian GNU/Linux "wikilink") ja [Ubuntu
12.04](Ubuntu 12.04 "wikilink") kertovat artikkelit sekä
sovellusohjelmista tekstikäsittelyohjelma [LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink"), www-selain
Firefox ja mediasoitin
Clementine. Materiaalipankeista suosituimpia
ovat olleet vapaita leikekuvia tarjoava [Open Clip Art
Library](Open Clip Art Library "wikilink") sekä sähköinen kirjasto
Project Gutenberg. Viikon VALO
-projektin pyrkimyksenä on tuoda jo tunnettujen avoimen lähdekoodin
ohjelmien lisäksi laajempaan tietoisuuteen myös pienempiä ja vähemmin
tunnettuja sovelluksia, kuten karttaohjelmisto
Marble, päiväkirjamainen sähköinen muistikirja
RedNotebook sekä esitysgrafiikan tekoon
tarkoitettu Sozi.

Kaikki Viikon VALO -sivustolla esiteltävät ohjelmat ja materiaalit on
julkaistu jollain vapaalla lisenssillä joka takaa niiden käytön,
levittämisen sekä tarvittaessa myös sovittamisen omiin tarpeisiin
sopiviksi. Ohjelmistot on tyypillisesti julkaistu GNU GPL-,
MIT X11- tai
BSD-lisenssillä taikka
jollain muulla vastaavalla vapaalla lisenssillä. Vapaiden materiaalien
lisensseinä taas voivat olla esimerkiksi vapaat
Creative Commons -lisenssit
CC0,
CC-BY ja
CC-BY-SA. Osa
materiaalista on myös julkaistu kokonaan tekijänoikeuksista vapaana
Public Domain -materiaalina, kuten Open Clip Art Libraryn kuvat ja
Project Gutenbergin sähkökirjat.

Viikon VALOn omat artikkelit on julkaistu samojen periaatteiden
mukaisesti
CC-BY-SA-lisenssillä,
joka mahdollistaa niiden uudelleenkäytön myös muokattuina, kunhan
alkuperäisen tekijän nimi (viittaus Viikon VALO -sivustoon) mainitaan ja
edelleen jaettu tai muokattu artikkeli julkaistaan samalla lisenssillä.
Tämä mahdollistaisi artikkelien käyttämisen pohjana esimerkiksi
paperilehdessä julkaistavaan avoimen lähdekoodin ohjelmista kertovaan
juttusarjaan. Suurin osa Viikon VALO -sivustolla käytetyistä
piirroskuvituksista on peräisin [Open Clip Art
Libraryn](Open Clip Art Library "wikilink") kuvavarastoista ja loput on
pääosin piirretty itse. Itse piirretyt kuvat on tyypillisesti myös
lisätty Open Clip Art Libraryn valikoimiin.

Sivustolla esitellään useille eri käyttöjärjestelmäalustoille saatavia
ohjelmia. Mukana on myös mobiilialustoille saatavia ohjelmia, kuten
K-9 Mail-sähköpostiohjelma ja sähkökirjojen lukemiseen
käytettävä FBReader. Ohjelmista monet ovat
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman tapaan
käytettävissä samanlaisina useilla eri käyttöjärjestelmillä.

Ohjelmien ja sivustojen lisäksi Viikon VALO on esitellyt
Lukuvaloksi nimetyssä osiossaan vapaita
sähkö- ja äänikirjoja, jotka on poimittu Project Gutenbergin
valikoimista.

Viikon VALO -projekti on toiminut jonkin verran yhteistyössä myös muiden
vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia edistävien suomalaisten
hankkeiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa
VALO-CD-projektin levyillä jaettavista ohjelmista
on esitelty Viikon VALOina ja toisaalta VALO-CD-levyllä olevat ohjelmien
esittelyt ovat saaneet tekstejä Viikon VALO -sivustolta. Toinen
yhteistyötä tehnyt hanke on Linux.fi-wiki, jonka
artikkeleista esimerkiksi FBReader on
saanut vaikutteita Viikon VALO -sivustolta.

Viikon VALO -sivuston ja -projektin takana on Linux-Aktivaattori
ry, jonka tavoitteena on edistää
vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien tietoteknisten
järjestelmien käyttöä ja edistää niiden ideologiaa Suomessa. Esittelyitä
ovat kirjoittaneet pääasiassa yhdistyksen aktiivit, mutta heidän
lisäkseen myös muutama yhdistyksen ulkopuolinen kirjoittaja on
osallistunut niiden tekemiseen. Esimerkiksi osa VALO-CD:llä olevien
ohjelmien esittelyistä on VALO-CD-aktiivien kirjoittamia.

Viikon VALO -projektiin on mahdollista ottaa osaa kirjoittamalla itse
esittelyitä, ehdottamalla esiteltäviä ohjelmistoja tai sivustoja sekä
ihan vain levittämällä linkkejä esittelyihin esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa. Esiteltävä aiheita ja kirjoittajaksi tarjoutumisia saa
lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@viikonvalo.fi. Jos taas olet
kiinnostunut hyödyntämään Viikon VALO -artikkeleita esimerkiksi
edustamassasi lehdessä tai käyttämään niitä jollain muulla tavalla, voit
tehdä sen suoraan
CC-BY-SA-lisenssiehtojen
mukaisesti, tai ottamalla yhteyttä meihin ja pyytämällä yhteistyötä.


Kotisivu
http://viikonvalo.fi

Kysymyksiä ja vastauksia
http://viikonvalo.fi/vastaukset

Yhteistiedot
info@viikonvalo.fi

Lisenssi
CC-BY-SA





Viikon VALO esittelee joka viikko jonkin vapaan ja avoimen
  lähdekoodin ohjelman tai vapaata materiaalia tarjoavan
  palvelun.
Suomalaisten matematiikan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden
  yhden viikonlopun aikana kirjoittama CC-BY-lisenssillä julkaistu
  Vapaa matikka 1 on esimerkki vapaasta
  materiaalista.
Kustakin esiteltävästä aiheesta on katseltavissa joukko
  kuvakaappauksia.
Myös materiaalipankeista on kuvakaappauksia tai
  esimerkkimateriaaleja.
Lukuvalo esittelee vapaita sähkö- ja
  äänikirjoja.
Viikon VALOa voi mainostaa laittamalla omalle web-sivulleen Viikon
  VALO -sivustolle linkittävän bannerin, joita löytyy
  erikokoisina.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

jQuery

jQuery on pieni ja kätevä kirjasto Javascript-sovellusten
kirjoittamiseen.

 Yksi suosituimmista
Javascript-kirjastoista on jQuery, joka helpottaa huomattavasti
Javascript-ohjelmien kirjoittamista. jQuery helpottaa erityisesti
html-sivun sisällön manipulointia. Sen keskeisenä ideana on, että
html-dokumentin sisällöstä muodostuvan solmuja, html-elementtejä, voi
valita css-tyylikielen valitsimia muistuttavista
valitsimista
muodostettavilla hakulausekkeilla. Hakulausekkeilla löytyneiden
elementtien joukolle voidaan sitten suorittaa erilaisia toimintoja ja
manipulaatioita. Esimerkiksi kaikkien dokumentista löytyvien linkkien
piilottaminen tapahtuu komennolla:

jQuery('a').hide()


Toinen jQueryn
kantava idea on mahdollisuus elementtijoukolle suoritettavien
toimintojen ketjuttamiseen. Esimerkiksi edellisellä komennolla
piilotetut linkit voidaan näyttää ja niille voidaan samalla lisätä
luokka "linkki" komennolla:

jQuery('a').show().addClass('linkki')


Elementeille voidaan suorittaa myös erilaisia animoituja
efektejä, kuten näyttäminen
ja piilottaminen häivytysefektillä tai ylhäältä alas "rullaamalla".

Html-sisällön manipuloinnin lisäksi jQuery sisältää useita muita
toimintoja, jotka helpottavat Javascript-ohjelmien tekoa. Näitä ovat
esimerkiksi ajax-kutsujen
tekemiseen tarkoitetut funktiot, html-elementteihin liitettävien
tapahtumakäsittelijöiden
lisäämiseen ja poistoon käytettävät funktiot sekä erilaiset
tietorakenteiden käsittelyyn käytettävät
apufunktiot, kuten
jQuery.extend(), jQuery.map() ja jQuery.merge().

Yhtenä jQuery-kirjaston käytön etuna voidaan mainita selainriippumaton
ohjelmointi. Vaikka yleisimmät www-selaimet ovat alkaneet kunnioittaa
entistä enemmän standardeja, toimivat varsinkin niiden vanhempien
versioiden Javascript-toteutukset silti joissain tilanteissa hieman eri
tavoin. jQuery pyrkii piilottamaan näitä eroja ohjelmoijalta, jolloin
ohjelmoijan ei tarvitse kaikissa tilanteissa ottaa erikseen huomioon
poikkeavasti toimivia selaimia.

jQuery on toteutettu helposti laajennettavaksi ja sille onkin toteutettu
lukuisa joukko lisäosia,
plugineja. Luultavasti kuuluisin
jQuery-lisäosa on käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu
jQuery-ui, joka sisältää joukon
käyttöliittymäelementtejä (nappulat, dialogi-ikkunat, välilehdet,
liukusäätimet, raahattavat elementit, jne.), jotka ovat käytettävissä
helposti jQueryn filosofian mukaisesti. jQuery-lisäosina on toteutettu
muun muassa suuri joukko erilaisia web-sivulle laitettavia
kuvagalleriasovelluksia. Myös Viikon VALO -sivuston kuvakaappausten
näyttämiseen tehty galleria on
toteutettu jQuery-lisäosana.

Html5-pohjaisten mobiilisovellusten rakentamiseen on mahdollista käyttää
myös jQuery-pohjaista jQuery Mobile
-kirjastoa. Kirjasto sisältää valmiit välineet mobiililaitteisiin
optimoitujen valikoiden, nappuloiden, liukusäätimien sekä muiden
elementtien luomiseen.


Kotisivu
http://jquery.com/

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet

Asennus
Javascript-tiedosto on ladattavissa jQuery-projektin kotisivuilta.
  Sitä on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Googlen tarjoamana
  palveluna.

Kuvagallerialisäosia
http://inspirationfeed.com/resources/tools/top-15-handy-jquery-image-gallery-plugins/

http://slodive.com/web-development/jquery-gallery/

http://ibrandstudio.com/inspiration/30-best-jquery-image-gallery-plugins-portfolio-website





Esimerkki jQueryn käytöstä html-sivun sisällön
  muokkaamiseen.
Esimerkki häivytysefektin lisäämisestä click-tapahtuman
  yhteyteen.
Esimerkki toimintojen lisäämisestä
  mousemove-tapahtumaan.
Päivämäärävalitsin jQuery-ui-kirjastolla.
jQuery-ui-kirjastolla toteutettu
  dialogi-ikkuna.
jQuery-ui:n liukusäätimiä.
jQuery Mobilen liukusäätimiä.
jQuery Mobilen listaelementti
  esikatselukuvilla.
jQuery Mobile ja kokoontaittuvat alilistat.
jQuery Mobile ja dialogi-ikkuna.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: jQuery

[openSUSE.fi]

Subversion

Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa
ohjelmistoprojekteissa.


Versionhallinnalla
hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää
kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä
näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti
muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun
tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota.
Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja
halutaan nähdä mitä on muuttunut.

Ohjelmistoprojektien
lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä
saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii,
jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin
versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan
deltan, eli kahden
peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan
säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio
kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään
muodostamaan tiedoston haluttu versio.

Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on
Subversion. Subversion
kehitettiin alun perin

korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat
ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi
tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää
joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti
valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli
hyvä.
Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä:
Comparison_of_revision_control_software.

Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on
Git. Toisin kuin Subversion, Git on
hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa
kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git
suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta
käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä
pikakurssissa näytetään miten sama
asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.

Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan
varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri
versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään
repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään
tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen
olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä
ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle
toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio
kuvassa SVN Työnkulkukaavio.

Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät
muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa
varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja
oma työkopio ovat synkronissa.

Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn
copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset
tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio halutaan
myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat
versiota julkaistaessa.

$ svn copy http://svn.example.com/repos/calc/trunk \
   http://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \
   -m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project." \
Committed revision 902.


Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan
kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka
Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia
sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt
halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat
työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa.
Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi
sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin
limitetään muutos päähaaraan (svn merge).

Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös
varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu
versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu
hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on
etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone
tuhoutuisi kokonaan.

Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20.
lokakuuta vuonna 2000. Hieman
historiaa
Subversionista. Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012,
varsin tuore siis. Kehitys
jatkuu.


Kotisivu
http://subversion.apache.org

Lisenssi
Apache License,
  versio 2.0.

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille
  muillekin käyttöjärjestelmille.

Asennus
Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille
  käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille
  esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia
  subversion-ohjelmia.

Käyttöohjeet
Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana
  kirjana, joka on julkaistu samalla
  ASL käyttöoikeudella
  kuin ohjelmakin

Youtubessa on viiden minuutin
  video Subversionin
  olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta





Työn kulku käsiteltäessä versioituja tiedostoja
TortoiseSVN Windows XP:ssä, muokattu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
TortoiseSVN Windows XP:ssä. Näytä isoina kuvakkeina. Muutettu tiedosto näkyy huutomerkkinä punaisessa ympyrässä.
TortoiseSVN Windows XP:ssä. Hiiren oikealla painikkeella saa toiminnot näkyviin.
Subversion komentorivillä Linuxissa.




Teksti: Taleman
Kuvat: Taleman, Pesasa

Source: Subversion

[openSUSE.fi]

WordPress

WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen.


WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota
erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti
muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös
muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä
tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään
nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille
käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu
ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen
kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.

Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön
tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa.
Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja
käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia
oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle
viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin
nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen
noin puolen vuoden välein.

Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on
yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden
käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia
muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä,
yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi
muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja
voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet
sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille
ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat
voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.

WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia.
Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien
roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää
sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata
WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin
avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen
kymmenientuhansien joukosta helpottuu.

Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet
webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä
hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman
omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi
WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot
ovat rajallisempia.


Kotisivu
https://fi.wordpress.org/

Lisenssi
GNU GPL v2

Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows

Asennus
Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien
  Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden
  klikkauksen asennus.





Nettiselaimella avattu WordPressin ohjausnäkymä. Ohjausnäkymässä
  näkee esimerkiksi uusimmat päivitykset ja käyttäjien kommentit.
 
Uudet artikkelit eli blogiviestit kirjoitetaan WordPressin omalla
  graafisella editorilla. Halutessaan tekstitilassa voi kirjoittaa
  itse html-muotoilua.
Artikkeleihin saa lisättyä kuvia, ääntä ja musiikkia käyttämällä
  mediakirjastoa.
Kirjoitettua sisältöä ja sen näkyvyyttä voi muokata helposti
  jälkikäteen.
Kommentit voi hyväksyä suoraan tai ne voidaan laittaa odottamaan
  hyväksyntää.
WordPressiin on saatavilla lukuisia teemoja, joiden kokeileminen on
  yksinkertaista.
Jos WordPressin asetukset tuntuvat liian rajoitetuilta, voi
  toimintoja laajentaa lisäosilla.
WordPressin oletusteemalla luotu
  nettisivu.




Teksti: Mikko Harhanen
Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: WordPress

[openSUSE.fi]

Tieteen termipankki

Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisesa termipankissa.


Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot
yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja
kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö
tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa
tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä.
Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat.
Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri
käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen
lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja
mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.

Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään
tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien
valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua
eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt
ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin
eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä
puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin
tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa
uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.

Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta
termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta
toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja
itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja
tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa.
Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee
milloin tahansa.

Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti
lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri
muodoissa.


Kotisivu
http://tieteentermipankki.fi

Lisenssi
CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin)

Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet

Kohderyhmä
Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät





Termipankin etusivu
Kuvitettu käsitesivu Termipankissa




Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Source: Tieteen termipankki

[openSUSE.fi]

Avoin Oppikirja.fi

Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella
lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.


Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan
ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu
avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on
suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on
yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten
yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo
käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se
odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.

Kirjoista [Vapaa matikka 1](Vapaa matikka 1) ja Vapaa matikka
2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan
kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn
ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa
viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi
joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja
niiden raakamateriaali julkaistiin
Github-palvelussa vapaasti
saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti.
Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään
virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan.
Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka
kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä
kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa
Oppikirjamaratonissa.

Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä
ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin
Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet
oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien
oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita
kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla,
muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla
julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.


Kotisivu
http://avoinoppikirja.fi/

Lisenssit
CC-BY ja
  CC-BY-SA





Avoin Oppikirja.fi -sivusto
Vapaa matikka 2
Vapaa matematiikka, yläkoulun kirjasarja
Ohjelmointia Scratchin kanssa. Ohjelmoinnin alkeita alakoululaisille ja heidän
  opettajilleen.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Avoin Oppikirja.fi

[openSUSE.fi]

Trelby

Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.

 Trelby on elokuva- ja
näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt
tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta
tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön
tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut
muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa
tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen
rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö,
roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen
osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan
tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja
yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja
sarkainnäppäimillä. Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää
kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä
dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta
erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita
roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä.
Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla
vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja
kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta
jo käytetyistä nimistä.

Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi
etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä,
jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on
hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia
roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä
kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä
ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi
"Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista
käytössä olevaksi nimeksi.

Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä
helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat
oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston,
erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida
käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä
pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi
seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen
julkisuuteen.

Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa:
muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain
(.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin
käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä
ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.


Kotisivu
http://www.trelby.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken)

Asennus
Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille
  (.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta.

Käyttöohje
Trelby-käsikirja





Kohtauksia ja niiden paikkoja sekä kohtauksen
  tapahtumia.
Kapteenin ja Jasonin välistä dialogia.
Tekstielementin tyypin voi valita hiiren kakkosnapin takaa
  avautuvasta valikosta.
Yleisraportti käsikirjoituksesta.
Raportti käsikirjoituksesta paikkojen mukaan.
Raportti roolihahmoittain.
Egyptiläisiä ja norjalaisia nimiä
  nimitietokannasta.
Samassa paikassa tapahtuvia kohtauksia voidaan niputtaa, jolloin
  ohjelma osaa käsitellä niitä yhtenä paikkana.
Automaattinen täydennys ehdottaa roolihenkilön
  nimeä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Trelby

[openSUSE.fi]

VDR

VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä
tallentavan digiboxin.

 Tallentava digiboxi on
pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on
yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä.
VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma
muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista
rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat
muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä
monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.

Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä,
jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen
katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman
katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman
pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden
mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää
asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja
tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko
samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.

Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii
tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta
sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida
digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden
uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla
ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman
automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei
sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun
muassa säännöllisiä lausekkeita.

Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka
kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia
ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä
joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on
selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on
myös mahdollista katsoa
VLC-mediasoittimella tv-lähetyksiä suorana
samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.

Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista
ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai
tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä
tallennuksia.

VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja
videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi
myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla
varustettuja DVD-levyjä.


Kotisivu
http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on
  asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.





Kanavan nykyinen ja seuraava ohjelma. Skininä
  "Soppalusikka".
Nykyisen kanavan ohjelmisto. Skininä
  "Soppalusikka".
Tällä hetkellä meneillään olevat ohjelmat eri
  kanavilla.
VDR:n valikko
Hakuajastimen muokkaus
Tallennettuja ohjelmia
Elokuvan toisto. Elokuvasta on leikattu pois
  mainoskatkot.
Kuvaruutunäytön asetusvalikko. Skininä "ST:TNG konsoli", eli Star
  Trek: The Next Generation -sarjan tietokonekonsolia muistuttava
  ulkoasu.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma
  Android-puhelimessa.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Tällä hetkellä
  meneillään olevat ohjelmat.
AndroVDR-kaukosäädinohjelma Android-puhelimessa. Luetteloa
  tallennuksista.
AndroVDR Android-tabletissa.
AndroVDR Android-tabletissa. Parhaillaan meneillään olevia
  ohjelmia.
VDR-Live -selainkäyttöliittymä.
Hakuajastimen muokkaus VDR-Live
  -selainkäyttöliittymässä.
Tallenneluettelo VDR-livessä.
Tv-ohjelman katsomista web-käyttöliittymän kautta selaimeen
  upotetulla VLC-mediasoitin-pluginilla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: VDR

[openSUSE.fi]

Avoin Elämä

"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo
avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä
taustoista.

 Avoin Elämä
-kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen
lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta
lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on
ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös
ostaa painettuna. Kirja valottaa
avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja
sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin
ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin
halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla
niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen
vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä
pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei
koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua
kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"


  "Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita?
  Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen
  luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä
  internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista
  taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista
  tarinaa." — kirjan takakansi


Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet
toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa
ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin
toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri
vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista
ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät
ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse
toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan
tyhjää projektia.

Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa
avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden
esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä
osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa.
Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi
vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin
verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja
avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä
useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu
Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai
WebKit-selainmoottoriin.

Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin
toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative
Commons -lisenssit, jotka sopivat
ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten
lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden
tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti.
Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti
kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen
markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja
tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on
nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen
näytöltä lukeminen.


Kotisivu
http://avoinelama.fi/

http://openlife.cc/ (englanniksi)

Lisenssi
Public domain
  (tekstit pois lukien epilogi)

CC-BY-SA
  (kannen kuva)

Kirjan ostaminen
Kirjan kotisivuilta

BookPlus





Kirjan sisällysluettelo
Kirjan kotisivu




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Avoin Elämä

[openSUSE.fi]

UNetbootin

UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai
muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.

 Useimpia
Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa
ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin
GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen
tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa,
joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta
käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa
CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin
avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai
muulle tallennusmedialle.

UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä
tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva
ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean
levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta
sopivan jakelun nimen (esimerkiksi
Debianin), ja ohjelma hakee oikean
levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen
määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat,
kunhan niiden levykuva haetaan itse.

CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät
sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään
muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista
tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin
alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu
vain tietyille GNU/Linux-jakeluille
(Ubuntulle ja joillekin sen
johdannaisille).

Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille.
Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä,
jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan
sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion
alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen
käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä
BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja
valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä
live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi
käyttää tikkujen tekemiseen.


Kotisivu
http://unetbootin.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows

Asennus
Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti
  Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta.

Käyttöohjeet
Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin
  wiki-sivustolta.





UNetbootinin päävalikko on pelkistetty.
Valikkoon on listattu joukko jakeluja, jotka UNetbootin lataa ja asentaa tikulle automaattisesti.
Hyväksymisen jälkeen Unetbootin ilmoittaa asennuksen etenemisestä.
Jakelun siirtäminen on valmista.




Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: UNetbootin

[openSUSE.fi]

GitHub

GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median
tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti
lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.

 GitHub on Linus
Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa
hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä
itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia
lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen
tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon
luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia
repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä.
GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen
mukaan. Tällä hetkellä suosituin kieli on
JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell,
PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.

Git on versionhallinta, kuten Subversion, mutta
se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii
taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla
voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden
muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa
committeina,
eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan
tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen
on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös
binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja,
mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten
tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä.
Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen
materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta
projektista on Oppikirjamaraton
ja sen [Vapaa matikka](Vapaa matikka 1) -kirjasarja.

GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa
käyttäjä pystyy
forkkaamaan
minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan
reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä
committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull
requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää,
ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja
osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin
avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä
epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on
käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai
COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia
ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka
koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden
huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.

GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki
projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan
projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman
toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina
gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla
käytetyn galleriaohjelman
gh-pages-haarasta
muodostuva demo-sivu.

GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja
yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa
samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa
omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on
erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla
kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa
aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin
alkuperäiseen projektiin.


Kotisivu
https://github.com/

Käyttöohjeet
Ohjeita GitHubin käyttöönottoon





GitHubin käytön aloitus askel askeleelta. 1) Git käyttövalmiiksi 2)
  Luodaan repository 3) Forkataan muiden projekteja 4) Sosiaalinen
  verkosto
Oppikirjamaratonin Avoin matikka 1 -kirjan raakamateriaali
  GitHubissa.
Yksittäisen lähdekooditiedoston sisältöä. (Opinsys /
  Walma)
Viimeisimmät ohjelmaan tehdyt commitit.
Commitissa tehtyjen muutosten tarkastelu. Lisätyt rivit vihreällä,
  poistetut punaisella.
Muutoksia voi kommentoida rivi kerrallaan.
Muiden kuin alkuperäisen tekijän lähettämiä muutosehdotuksia, "pull
  requesteja".
Committien määrät viikonpäivän ja kellonajan suhteen graafisesti
  esitettynä.
Projektille tehtyjä huomioita, eli "issueita". Ohjelmointivirheitä,
  ominaisuustoiveita jne.
Projektin dokumentointiin käytettävä wiki.
Projektin demoamista varten voidaan käyttää "gh-pages"-haaran
  pohjalta luotavaa sivustoa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: GitHub

[openSUSE.fi]

LibreOffice Impress

Impress on vapaa avoimeen lähdekoodiin perustuvan
toimisto-ohjelmistopaketin, LibreOfficen, esitysohjelma.


LibreOffice-toimisto-ohjelmiston yhtenä osana on esitysgrafiikan
luomiseen ja esittämiseen tarkoitettu Impress. Impress on toiminnaltaan
ja ominaisuuksiltaan saman kaltainen kuin Microsoft Officen PowerPoint
taikka Googlen Docs-palvelun vastaava ohjelma. Impressin oma
tallennusmuoto on [vapaa](Vapaat tiedostomuodot)
OpenDocument-tiedostomuoto,
mutta se osaa avata ja tallentaa myös PowerPoint-ohjelman uudempia ja
vanhempia tiedostomuotoja.

Oletuksena Impressin käyttöliittymä jakautuu valikoiden ja
toimintonappuloiden lisäksi kolmeen näkymään. Näistä vasemmalla on
dialista, jossa ovat nähtävissä ja helposti järjesteltävissä
pienoiskuvat esityksen diaruuduista. Keskimmäisessä näkymässä on itse
muokattava diaruutu ja sen oikealla puolella "haitareihin" jaoteltuina
dian pohjatyylin, asettelun, taulukoiden ulkoasun, animoitujen
tehosteiden ja diojen välisten siirtymien muokkaamiseen käytettävät
työkalut ja valinnat. Muokkausalueella voidaan vaihtoehtoisesti näyttää
myös esityksen jäsentämiseen käytettävä rakennenäkymä, esittäjän omien
muistiinpanojen tekemiseen soveltuva näkymä, tiivistelmäsivujen
suunnittelunäkymä sekä diojen järjestelyyn sopiva yleisnäkymä.

Esitystilassa Impress osaa näyttää itse esityksen ulkoisella näytöllä
tai projektorilla ja samanaikaisesti tietokoneen varsinaisella näytöllä
näkymän, josta esityksen pitäjä näkee samalla omat muistiinpanonsa sekä
muita esityksen pitämistä helpottavia toimintoja. Esitystilassa on
lisäksi mahdollista käyttää hiirtä korostuskynänä, jolla esityksestä voi
merkitä tärkeitä kohtia.


Uusia esitysten ulkoasuja voi luoda muokkaamalla niin kutsuttuja
master-sivuja eli pohjatyylisivuja. Tähän tilaan siirrytään
valitsemalla valikosta "Näytä", "Pohja", "Dian pohja" ("View", "Master",
"Slide Master"). Tässä tilassa vasemmassa reunassa luetteloidaan
esityksen diojen sijaan pohjasivut ja muokkausalueella on muokattavana
jokin pohjasivuista. Pohjasivuun tehdyt tyylimuutokset tulevat voimaan
kaikkiin niihin dioihin, joiden pohjana kyseistä pohjasivua on käytetty.
Tiedoston, johon on luotu halutut pohjasivut ja muut tarvittavat
asetukset, voi tallentaa odp-päätteisen esitystiedoston sijasta myös
otp-päätteisenä esityspohjana (template), jota voidaan käyttää uusien
luotavien esitysten pohjana.

Esitykset on mahdollista tallentaa muiden LibreOffice-ohjelmien tapaan
myös pdf-tiedostoksi. Tämä on hyödyllistä siksi, että pdf-tiedosto on
tiedostomuodon yleisyyden vuoksi melko varma vaihtoehto, jonka saa
todennäköisesti avattua koneessa kuin koneessa. Pdf-tiedosto on myös
kätevä jaettavien tiedostojen muodoksi, kun vastaanottajien ei ole
tarkoitus muokata niitä.

Helmikuussa 2013 julkaistu versio 4.0 toi LibreOfficeen jonkin verran
uusia ominaisuuksia. Näiden mukana tuki
CMIS-standardia
käyttäville dokumentinhallintajärjestelmille, kuten SharePoint, Alfresco
ja Nuxeo, tuki Mozillan Firefox- ja Thunderbird-ohjelmissakin ulkoasun
muokkaamiseen käytetyille
Personas-teemoille sekä aiempaa
parempi tuki muiden toimisto-ohjelmistojen tiedostomuodoille. Impressiin
uusi versio tuo tullessaan muun muassa mahdollisuuden käyttää
Android-laitetta esityksen
kauko-ohjaimena
joko langattoman verkon tai bluetooth-yhteyden kautta. Aluksi tämä
toiminnallisuus on tarjolla vain joissain Linux-jakeluihin saatavissa
versioissa, mutta sen lupaillaan tulevan seuraavien versiopäivitysten
myötä kaikille alustoille.


Kotisivu
https://www.libreoffice.org

http://fi.libreoffice.org/ (Suomenkielinen sivusto)

Lisenssi
GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Linux-jakeluista LibreOffice Impress löytyy paketinhallinnan kautta.
  Juuri julkaistu versio 4 on ladattavissa ohjelmiston kotisivuilta.
  LibreOfficea voi käyttää myös suomeksi asentamalla suomenkieliset
  kielipaketit.

VALO-CD
LibreOffice-toimistopaketti löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.

Esimerkkitiedostoja
Viikon_valo.odp

Viikon_valo.pdf





Ohjelman aloitusnäkymä ja
  versiotiedot.
Dialuettelo vasemmalla, asetteluvalikoima oikealla ja
  tyylittelemätön dia keskellä.
Pohjatyylisivuksi valittuna punaisella taustalla ja valkoisella
  tekstillä oleva pohja. Käytettävissä olevat pohjat tarjolla oikeassa
  reunassa.
Valittuna toinen pohjatyylisivu. Oikealla valikoima siirtymiä
  diojen välillä. Keskellä siirtymän
  esikatselu.
Impress pohjatyylisivun
  muokkaustilassa.
Kullekin listan tasolle voidaan asettaa omat
  asetukset.
Linkin lisääminen esitykseen.
Muistiinpanonäkymässä voidaan kirjoittaa lisäselityksiä ja
  muistiinpanoja diaa varten. Muistiinpanot ovat esityken pitäjän
  nähtävissä esityksen aikana. Muistiinpanonäkymästä voi myös tulostaa
  kuulijoille laajennetun materiaalin
  esityksestä.
Ohjelman ulkoasua voi muokata Mozillan ohjelmista tutuilla
  Personas-teemoilla (nykyisin
  Firefox-teema).




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: LibreOffice Impress

[openSUSE.fi]

Komodo Edit

Komodo Edit on vapaa monipuolinen tekstieditori ohjelmoijille.

 Komodo Edit
on osittain Mozillan ohjelmakoodin varaan rakennettu tekstieditori, joka
sopii useiden ohjelmointi- ja merkkauskielten kirjoittamiseen. Tuettujen
kielten joukossa ovat PHP, Python, Ruby, JavaScript, Perl, Tcl, XML,
HTML 5, CSS 3, Java, LaTeX sekä useita muita kieliä. Ohjelma näyttää
tuntemilleen kielille syntaksikorostuksen käyttäjän valitsemalla tai
omaan makuunsa muokkaamalla väriteemalla. Tämän lisäksi ohjelma osaa
tarkistaa, että kielen syntaksi on oikein ja varoittaa virheistä. Tämä
on erittäin hyödyllistä, koska yksinkertaiset virheet, kuten sulkeiden
ja lainausmerkkien puuttumiset, on helppo huomata ja korjata jo
ohjelmakoodia kirjoittaessa. Ohjelma osaa myös ehdottaa varattuja sanoja
sekä funktioiden ja muuttujien nimiä täydennyksinä ohjelmakoodin
kirjoittamisen aikana. Ehdotukset annetaan kirjoitettavan sanan alle
ilmestyvänä pudotusvalikkona häiritsemättä käyttäjän kirjoittamista.
Täydennys pyritään tekemään älykkäästi siten, että esimerkiksi
html-tiedostoa kirjoitettaessa ehdotetaan vain kyseisen tiedoston
dokumenttityypin mukaisia vaihtoehtoja. Ohjelmointikielen funktion
kutsua kirjoittaessa Komodo osaa näyttää työkaluvihjeenä dokumentaatiota
funktiosta ja sen ottamista argumenteista.

Komodo Editiin on määritelty eri kielten rakenteille valmiita lyhenteitä
(abbreviations), joilla koodin rutiiniosien kirjoittamista voi
nopeuttaa. Lyhenteet toimivat siten, että esimerkiksi
JavaScript-tiedostoa kirjoittaessa ohjelmoija voi kirjoittaa lyhenteen
"func" ja painaa tämän jälkeen näppäinoikotietä ctrl-t, joka täydentää
lyhenteen tilalle pohjan funktion määrittelylle. Pohjassa ovat valmiina
tyhjät täydennettävät kentät funktion nimelle, parametrimuuttujille sekä
funktion rungolle. Kenttien välillä voi siirtyä sarkainnäppäimellä.
Lyhenteet ovat käyttäjän muokattavissa ja niitä voi luoda itse lisää.

Editorin näppäimistöoikotiet ovat varsin monipuoliset ja käyttäjän
muokattavissa. Käyttäjä voi luoda oikoteistä omia kokonaisuuksia, jotka
voi valita käyttöön ohjelman asetuksista. Oletuksena
näppäimistöoikoteiksi on valittavissa kolme kokonaisuutta: Komodon
oletus, Emacs ja Vi. Komodo hallitsee, kuten hyvän ohjelmointieditorin
kuuluukin, sisennysten, sulkeiden sekä lainausmerkkien käytön
älykkäästi, mutta käyttäjää häiritsemättä. Esimerkiksi merkkijonoa
kirjoitettaessa ohjelma lisää aloittavan lainausmerkin yhteydessä
automaattisesti myös lopettavan lainausmerkin kohdistimen oikealle
puolelle. Ohjelman älykkyys näkyy kuitenkin siinä, että jos käyttäjä
myös itse kirjoittaa merkkijonon loppuun lainausmerkin, ohjelma ymmärtää
sen samaksi jo lisätyksi päättäväksi lainausmerkiksi eikä lisää kolmatta
lainausmerkkiä. Sama järjestelmä toimii myös sulkeiden kanssa.

Ohjelman taustalla oleva Mozilla-projektin koodi näkyy muun muassa
siinä, että editorin välilehteen voi avata selainnäkymän esimerkiksi
luotavan html-tiedoston esikatselua varten. Tämän lisäksi Komodoon voi
asentaa Mozilla-laajennoksia samoin kuin
Firefox-selaimeen ja
[Thunderbird](Mozilla Thunderbird)-sähköpostiohjelmaan.
Komodo tukee myös JavaScriptin käyttöä editorin toimintojen
laajentamiseen omilla makroilla. Toinen käytettävissä oleva kieli on
Python, jonka tulkki tulee editorin mukana.

Ohjelmassa on lisäksi useita muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Näitä ovat
esimerkiksi palvelimella olevien tiedostojen editointi, siirtyminen
funktion tai muuttujan määrittelyyn klikkaamalla hiirellä funktion
kutsua tai muuttujan nimeä control-näppäin (Macissa command-näppäin)
pohjaan painettuna ja värin esikatselu css-tiedostossa pitämällä
control-näppäin pohjassa ja viemällä hiiri värin nimen tai rgb-koodin
päälle. Värin voi myös valita sisäänrakennetulla valitsimella, joka
tulee esiin pitämällä control-näppäin pohjassa ja klikkaamalla värin
nimeä tai värikoodia. Yleisemminkin control ja hiiren vieminen jonkin
avainsanan päälle antaa lisätietoa, kuten dokumentaatiota funktion
kutsusta, ja sanan control-klikkaaminen saa sen toimimaan linkityksenä
toiseen kohtaan koodia, toiseen tiedostoon tai web-osoitteeseen.
Esimerkiksi, jQuery-hakulausekkeen control-klikkaaminen html-tiedostoon
upotetussa javascript-koodissa siirtää kohdistuksen hakulausekkeella
löytyvän elementin kohdalle. Hiirellä raahaaminen control näppäin
pohjassa sen sijaan antaa käyttäjän valita tekstistä suorakaiteen
muotoisen osuuden normaalin rivittäisen valinnan sijasta. Lisäksi Komodo
tukee muun muassa ohjelmarivien merkitsemistä kirjanmerkeiksi sekä
makrojen nauhoittamista ja toistamista.

Komodo Editin maksullinen "isoveli" on Komodo Ide, joka sisältää vapaan
Edit-version toiminnallisuuksien lisäksi myös muita erityisesti
integroiduille kehitysympäristöille tyypillisiä toimintoja.


Kotisivu
http://www.activestate.com/komodo-edit

http://www.openkomodo.com/ (Open Komodo: Komodo Editin lähdekoodi)

Lisenssi
Mozilla Public License

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelman asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman
  kotisivuilta.

Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohjejärjestelmä sekä kommentoituja
  esimerkkitiedostoja muutamalla ohjelmointikielellä.





Komodo Editin aloitusnäkymä. Start Page -välilehdellä ovat
  esimerkiksi linkit edellisiin editoituihin
  tiedostoihin.
Ohjelman tekstintäydennys antaa tiedoston tyypin mukaiset
  täydennysvaihtoehdot pudotusvalikkona.
Ikkunan voi jakaa kahtia ja näkymissä voi olla muokattavana joko
  eri tiedostoja taikka sama tiedosto eri
  kohdista.
Komodo sisältää sisäänrakennetun Mozillan Gecko-moottorilla
  toimivan web-selaimen.
Komodon työkalulaatikko (toolbox) sisältää makroja ja erilaisia
  kielikohtaisia lyhenteitä (abbreviations), joilla voidaan luoda
  ohjelmointikielen rakenteita valmiista malleista
  täydentämällä.
Editori näyttää ohjeita funktion käytöstä sen kutsua
  kirjoittaessa.
Sisäänrakennettu syntaksitarkistin merkitsee virheelliset kohdat
  näkyvästi ja näyttää virheilmoituksen työkaluvihjeenä, kun hiiren
  vie virheellisen kohdan päälle.
Ikkunan vasempaan reunaan saa näkymään tiedostoselaimen ja
  projektityökalun.
Editorin asetukset ovat monipuolisesti muokattavissa oman mielen
  mukaiseksi. Syntaksikorostuksen väritykselle on useita valmiita
  väriteemoja, jotka ovat myös
  muokattavissa.
Mozilla-tyylisten lisäosien asentaminen tapahtuu samoin kuin
  Firefox-selaimessa ja
  Thunderbird-sähköpostiohjelmassa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Komodo Edit

[openSUSE.fi]

Poedit

Poedit on sovelluksien kieleltä toiselle kääntämistä helpottava
työkalu.


Jos on kiinnostunut vapaiden ja avointen ohjelmien kehittämisestä, voi
yhteisöä auttaa kääntämällä sovelluksia kieleltä toiselle. Useat
ohjelmat hyödyntävät GNU Gettext -kirjastoa, jolloin ohjelman
lähdekoodista saadaan eriteltyä omaksi tiedostokseen kääntämistä
vaativat tekstikohdat. Näitä katalogeiksi kutsuttaja po-päätteisiä
tiedostoja voi muokata valitsemallaan tekstieditorilla. Katalogien
käsittelyyn on myös omia työkaluja, joihin kuuluu vapaa käännöstyökalu
Poedit.

Kun Poedit-ohjelmalla avataan katalogitiedosto, ohjelma listaa
käännettävissä olevat tekstikohdat ja näyttää valitun alkuperäistekstin
sekä käännöksen. Poedit riisuu käännöstiedoston merkinnöistä, jotka
eivät koske kääntäjän käännöstyötä. Näin näkymä on selkeä ja riski tehdä
katalogin rikkovia merkkivirheitä pienenee. Ohjelma kertoo käännöksen
edistymisestä ilmoittamalla, kuinka suuri osa tiedostosta on vielä
kääntämättä. Kääntämättömät kohdat korostetaan väreillä ja ryhmitellään
käännöslistan kärkeen. Tällöin käyttäjä näkee heti, mikä osio vaatii
työstämistä. Lisäksi Poedit erottelee sumeasti eli koneellisesti tai
heikosti käännetyt kohdat, jotka vaativat tarkistusta.

Poedit-ohjelmassa on useita kääntämistyötä tukevia ominaisuuksia.
Tarvittaessa Poedit pitää kirjaa käännetyistä teksteistä (engl.
translation memory) ja tarjoaa samaa käännöstä samankaltaisiin
tilanteisiin. Näin nopeutetaan ohjelmien kääntämistä, jolle on
tyypillistä tekstin toistuvuus. Käännöksen laadun tarkistamista keventää
oikolukuohjelman tuki, jolloin kirjoitusvirheet voidaan korostaa.

Poedit osaa käyttää apunaan käännettävän ohjelman lähdekoodia.
Tarvittaessa se etsii lähdekoodista sen kohdan, jota käännettävä teksti
koskee. Tämä on avuksi silloin, kun kääntäjälle jää epäselväksi tekstin
konteksti. Joissakin erityistapauksissa käyttäjä voi haluta päivittää
katalogeja. Silloin Poedit hakee lähdekoodista uusia käännettäviä kohtia
ja tunnistaa katalogista ne kohdat, joita ei enää tarvita.

Ohjelmassa on ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi käännöksen julkaisu-
tai testausvaiheessa. Alkuperäis- ja käännöstekstin lisäksi
katalogitiedostoissa on ylätunniste, joka sisältää lisätietoa
käännöksestä. Poedit osaa lisätä automaattisesti muokkaajan nimen
kääntäjälistan joukkoon. Kun uutta käännöstä halutaan käyttää tai
kokeilla, tarvitaan usein konekielelle muutettu käännöstiedosto. Poedit
osaa luoda tällaisen mo-päätteisen tiedoston automaattisesti
katalogista.


Kotisivu
https://www.poedit.net/

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, Unix, Windows

Asennus
Asennustiedosto ladataan ohjelman kotisivuilta tai ohjelma
  asennetaan jakelun pakettienhallintaohjelmistolla

Lisätietoa kääntämisestä
http://linux.fi/wiki/Kotoistus





Poedit korostaa sinisellä tekstillä kääntämättömät ja keltaisella
  sumeasti käännetyt kohdat.
Käännöstyötä voi nopeuttaa hyödyntämällä aiemmin käännettyjä
  kohtia.
Katalogin käännöksiin voi lisätä kommentteja.
Tiettyyn käännöskohtaan voi palata nopeasti kirjanmerkin
  avulla.
Poeditin asetusikkuna




Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Poedit

[openSUSE.fi]

KDE

KDE SC on täyden työpöytäympäristön sisältävä vapaa
ohjelmistokokonaisuus usealle käyttöjärjestelmälle.

 KDE SC (Software Compilation)
on yhteisnimitys kokonaisuudelle, joka koostuu KDE Plasma -työpöydästä
(KDE Plasma
Workspaces),
KDE-ohjelmistoalustasta sekä suuresta joukosta KDE-sovellusohjelmia (KDE
Apps). Kokonaisuutta kehittää
KDE-yhteisö.

KDE:n kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin todettiin, että Unix-tyyppisten
järjestelmien ohjelmille kaivattaisiin yhtenäistä ulkoasua. Ratkaisuna
syntyi KDE, joka oli alkujaan lyhenne sanoista Kool Desktop
Environment (kool = cool), ja myöhemmin vain sanoista K Desktop
Environment. Qt-kirjastoon pohjautuva KDE toi mahdollisuuden tehdä
yhtenäiseen ulkoasuun pohjautuvia helppokäyttöisiä ohjelmia, joiden
kontrollit toimivat keskenään samoin. Sittemmin projekti on siirtynyt
käyttämään yhteisöstä nimeä KDE ja ohjelmistokokonaisuudesta lyhennettä
KDE SC.

KDE-ympäristön näkyvimpiä osia ovat Plasma-työpöytä sekä
ikkunanhallintaohjelma Kwin, jotka huolehtivat käyttöliittymän
toteuttamisesta. Työpöytänä Plasma koostuu erilaisista sovelmista,
plasmoideista, jotka voivat joko olla itse toiminnallisia tai sisältää
muita plasmoideja. Esimerkiksi työpöydän tausta sekä paneelit ovat
plasmoideja, jotka sisältävä muita plasmoideja, kuten kuvakkeita,
valikoita, kellon, kalenterin, ikkunaluettelon ja niin edelleen. Tämä
rakenne sekä lukuisa määrä erilaisia sovelmia mahdollistaa työpöydän
joustavan muokkaamisen käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Oletuksena
Plasma-työpöytä on varsin vähäeleinen ja selkeä, tyhjä taulu, jonka
käyttäjä voi itse täytää makunsa mukaan, jos haluaa.

Perinteisesti työpöydällä näytetään joukko käyttäjän kotihakemiston
Desktop-kansiossa (tai Työpöytä-kansiossa) olevia kuvakkeita. KDE:n
Plasma-työpöydällä tämä on oletuksena toteutettu siten, että työpöydällä
on "Kansionäkymä"-plasmoidi (Folder View), joka näyttää sisältönään
kyseisen kansion sisällön. Tämän toteutuksen erityisenä hyötynä on se,
että plasmoidi on vain yksi muiden joukossa ja se on helppoa vaihtaa
näyttämään jonkin toisen kansion sisällön. Samoin
"Kansionäkymä"-plasmoideja voi olla työpöydällä useita ja niihin voi
määritellä näkymään esimerkiksi kulloinkin meneillään olevan projektin
tiedostot. Lisäksi on mahdollista asettaa näkymälle suodattimia, joilla
kansiosta näytetään vain tietyn tyyppiset tiedostot. Jos
työpöytäkuvakkeiden esittäminen tällä tavoin ei miellytä, on toki
mahdollista valita myös perinteiden tapa näyttää kuvakkeet suoraan
työpöydällä.

Työpöydän ulkoasun muokkaamiseen KDE-projektilla on käytössä
kde-look.org-sivusto, johon yhteisö on tuottanut
suuren määrän taustakuvia, plasmoid-tyylejä, ikkunoinnin tyylejä,
kuvakekokoelmia sekä muuta ulkoasullista materiaalia. Sivuston käyttö on
integroitu suoraan KDE:n käyttöliittymään siten, että esimerkiksi
työpöydän taustakuvaa vaihtaessa "Hae uusia taustakuvia"-nappia
painamalla esiin tulee luettelo kde-look.org-sivustolta löytyvistä
taustakuvista, joita on mahdollista selata esimerkiksi arvostelujen ja
latausmäärien mukaisessa järjestyksessä ja joita voi tästä listasta
asentaa omaan käyttöön vain nappia painamalla. Samalla tavoin
plasmoidien tyylit, ikkunointityylit, kuvakekokoelmat ja väriteemat ovat
ladattavissa suoraan niiden vaihtoon käytettävän työkalun kautta
menemättä erikseen selaimella kde-look.org-sivustolle. Myös uusien
plasmoidien lataaminen kde-apps.org-sivustolta
hoituu samaan tapaan.







Plasma-työpöytä tarjoaa oletuksena käyttöön kaksi
virtuaalityöpöytää
joilla auki olevia ikkunoita voi ryhmitellä helpommin hallittaviksi
kokonaisuuksiksi. Virtuaalityöpöytien määrää voi joustavasti lisätä ja
vähentää oman tarpeen mukaan. Oletuksena Plasma-työpöydän alapalkissa on
perinteisen kaltainen aukiolevien ohjelmien lista, joka osaa
tarvittaessa niputtaa saman ohjelman erilliset ikkunat yhden valinnan
taakse sekä näyttää valinnan mukaan ikkunat joko kaikilta tai vain
valitulta työpöydältä. Vaihtoehtona tälle voi toki käyttää myös
"Kuvakenäkymä"-plasmoidia, joka näyttää auki olevat ohjelmat samaan
tyyliin, kuin monet muutkin nykyiset työpöydät (Ubuntun Unity, Windows
7, Mac OS X) vain yhtenä kuvakkeena. Auki olevan ohjelman kuvakkeen voi
hiiren oikean näppäimen takaa valita pysymään näkyvissä
käynnistyskuvakkeena myös ohjelman ollessa suljettuna.

Plasma-työpöytä sisältää lisäksi ominaisuuden nimeltä Aktiviteetit
(Activities), jolla on mahdollista muodostaa useampi erilainen
rinnakkain käytettävä työpöytänäkymä. Käyttäjä voi esimerkiksi luoda
erillisen aktiviteetin työkäyttöön ja toisen vapaa-ajalle. Tällöin
työkäyttöön tarkoitettu aktiviteetti voi sisältää työpöydällä
esimerkiksi kansionäkymät sillä hetkellä käynnissä oleviin
työprojekteihin sekä kuvakkeita työssä tarvittaviin ohjelmiin, kun taas
vapaa-ajalle tarkoitettu aktiviteetti voi ulkoasultaan näyttää aivan
toisenlaiselta. Kuhunkin aktiviteettiin avatut ikkunat näkyvät vain
siinä, jos niin halutaan. Aktiviteetteja voi hyödyntää myös yhdessä
virtuaalityöpöytien kanssa, jolloin kullekin virtuaalityöpöydälle on
mahdollista valita eri plasmoideja.

Työpöytäkäyttöön suunnatun Plasma Desktop -ympäristön lisäksi KDE Plasma
Workspaces tarjoaa rinnakkaiset Plasma
Netbook ja Plasma
Active -toteutukset. Näistä ensimmäinen on
suunnattu rajallisella näyttötilalla varustettuihin miniläppäreihin
(netbooks) ja jälkimmäinen tablettikäyttöön. Nämä Plasman kolme
toteutusta muodostavat siis kolme eri käyttöyhteyteen suunnattua näkymää
samaan käyttöympäristöön.

Työpöydän lisäksi KDE-ohjelmistokokoelma sisältää suuren määrän
tietokoneen peruskäytössä tarvittavia ohjelmia, joilla on yhtenäinen
ulkoasu ja käyttölogiikka. Näitä ovat esimerkiksi Konqueror- ja
Rekonq-www-selaimet, Okular-katseluohjelma pdf-tiedostoille sekä monille
muille dokumenttityypeille, Gwenview-kuvankatselin,
Dolphin-tiedostonhallinta, Amarok-musiikkisoitin, DigiKam-albumiohjelma,
Kate-tekstieditori, Kontact-kokonaisuus sähköpostien, kalenterin,
yhteystietojen yms. hallintaan sekä
Marble-karttaohjelma. Myös pelejä löytyy melko
laaja valikoima. KDE-ympäristön kanssa toimivat toki myös kaikki muut
samalla käyttöjärjestelmällä käytettävissä olevat ohjelmat, jotka voivat
kuitenkin ulkoasultaan poiketa jonkin verran KDE-ohjelmista. Silti
esimerkiksi gtk-pohjaiset ohjelmat KDE pyrkii näyttämään mahdollisimman
saman kaltaisella teemalla kuin KDE-ohjelmat.

Tekniseltä puolelta KDE-ohjelmistoalusta pyrkii yhtenäistämään
esimerkiksi multimedian ja erikoislaitteiston, kuten piirtopöydän,
käsittelyn niin, että yksittäisen KDE-ohjelman tekijän ei tarvitse
huolehtia niiden toteutuksesta. Näin esimerkiksi musiikkisoittimen
tekijän ei tarvitse itse toteuttaa vaikkapa ogg-, mp3- ja
flac-tiedostomuotojen tukea vaan hän voi käyttää KDE-ohjelmistoalustan
Phonon-multimediajärjestelmän tarjoamaa toteutusta. Toinen erinomainen
KDE:n tarjoama ominaisuus on KIO (KDE Input/Output), joka mahdollistaa
sen, että mikä tahansa KDE-ohjelma pystyy avaamaan ja käsittelemään
tiedostoja minkä tahansa KIO:n tukeman käytännön (protokollan) kautta.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi
Gwenview-kuvankatseluohjelmalla voi avata kuvan suoraan ssh-yhteyden yli
toiselta koneelta tai http-yhteydellä halutusta www-osoitteesta. Samoin
Kate-tekstieditorilla voi muokata vaikka html-tiedostoa suoraan
palvelimella ssh- tai ftp-yhteyden kautta. KIO tukee useita protokollia,
kuten: http, ftp, smb, ssh, fish, sftp, svn ja tar.

KDE:n taustalla käytetyn Qt-kirjaston ansiosta se on melko laajalti
sovitettavissa usealle alustalle. Pitkälti samoin toimiviin
Unix-tyyppisiin järjestelmiin KDE-ympäristö on helposti saatavilla.
Lisäksi ympäristöstä on kokeiluasteella olevat versiot myös Windows- ja
Mac OS X -käyttöjärjestelmille.


Kotisivu
http://kde.org

Lisenssi
GNU LGPL (ja muita)

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris sekä kokeiluasteella
  Windows ja Mac OS X

Asennus
Asennuspaketit löytyvät Linux-jakeluihin tyypillisesti
  paketinhallinnan kautta. Osa jakeluista käyttää KDE-ohjelmia
  oletuksena, josaan ne ovat asennettavissa jälkikäteen. Esimerkiksi
  Ubuntun voi asentaa suoraan KDE-käyttöliittymällä käyttäen
  Kubuntu-versiota taikka asentaa KDE:n
  jälkikäteen kubuntu-desktop -paketilla.

Käyttöohjeet
KDE-yhteisön tuottamia ohjeita ja tutorialeja löytyy KDE
  UserBase-sivustolta
  myös suomeksi. (englanniksi)

Logo ja Konqi-maskotti
Lähde: http://www.kde.org/stuff/clipart.php\

Copying of the KDE Logo is subject to the LGPL copyright license.

KDE, K Desktop Environment and the KDE Logo are trademarks of KDE
  e.V.





KDE:n sisäänkirjautumisruutu, KDM.
KDE:n Plasma-työpöytä on oletusasetuksilla varsin tyhjä ja
  neutraali odottaen käyttäjän omia valintoja.
Taustakuvaksi on tarjolla lukematon määrä verkosta ladattavia
  yhteisön tuottamia kauniita taustakuvia.
Työpöydälle voi asetella erilaisia toimintoja toteuttavia sovelmia
  eli plasmoideja kansionäkymistä ja kelloista sanakirjaan,
  tietokonealgebraan sekä rss- ja
  Twitter-virtoihin.
Myös muita työpöydän ulkoasuun vaikuttavia komponentteja ja teemoja
  voi ladata käyttöön suoraan verkosta.
Virtuaalityöpöydillä työskentelyyn käytettäviä ohjelmia ja
  ikkunoita voi kätevästi ryhmitellä. Virtuaalityöpöytien välillä on
  helppo siirtyä ja niitä on helppo lisätä ja poistaa tarpeen
  mukaan.
Jos plasmoidien käyttäminen työpöydällä ei miellytä, voi käyttää
  perinteisempää työpöytänäkymää, jossa kuvakkeet ovat suoraan
  työpöydällä. Avoinna olevien ohjelmien listana voi vaihtoehtoisesti
  käyttää pelkistä kuvakkeista koostuvaa listaa samaan tapaan kuin
  monessa muussakin nykyisessä
  työpöytäjärjestelmässä.
Plasma-työpöytä mahdollistaa erittäin joustavan muokkaamisen oman
  mielen mukaan. Työpöytä on myös sopivalla paneelien asettelulla ja
  sopivasti valituilla plasmoideilla helppoa saada muistuttamaan muita
  järjestelmiä, jos mieli niin tekee.
KDE-ohjelmistokokoelma sisältää useita keskenään yhtenevän näköisiä
  ja yhtenevästi toimivia ohjelmia, kuten kuvan Kontact ja
  Okular.
Krunner on KDE-ympäristön monipuolinen ja tehokas hakukenttä, jolla
  voi muun muassa käynnistää sovelluksia, suorittaa laskutoimituksia,
  hakea tiedostoja, sähköposteja ja www-kirjanmerkkejä ja paljon
  muuta.




Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

Source: KDE

[openSUSE.fi]

AbiWord

AbiWord on pieni ja kevyt tekstinkäsittelyohjelma monelle
käyttöjärjestelmäalustalle.

 AbiWord on
erityisesti kevyeksi ja ketteräksi tehty tekstinkäsittelyohjelma.
AbiWord on osa GnomeOfficea.
Keveydestään huolimatta se kykenee hoitamaan tärkeimmät
tekstinkäsittelyohjelman tehtävät sekä tukee useita eri tiedostomuotoja.
Lisäksi se on saatavilla useille käyttöjärjestelmille. Ohjelman keveys
on saavutettu osittain sillä, että itse ohjelma sisältää olennaisimmat
tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuudet ja loput ominaisuudet on
toteutettu lisäosina, joita voi asentaa ja ottaa pois käytöstä tarpeen
mukaan. Ohjelman tukemia avattavia tiedostomuotoja ovat sen oman
tiedostomuodon lisäksi muun muassa OpenOfficen ja [LibreOfficen
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")-tekstinkäsittelyohjelmien tukema
odt-tiedostomuoto, MS Wordin doc- ja docx-muodot, MS Worksin
tiedostomuoto, WordPerfectin tallennusmuoto, rich text format (rtf) sekä
html. Tallennuksen AbiWord osaa tehdä lisäksi useassa muussakin
muodossa, kuten esimerkiksi pdf-, latex- ja epub-muodoissa. Osa
tiedostomuotojen tuista on toteutettu lisäosana ja sitä kautta niitä on
mahdollista asentaa tai luoda lisää. Ohjelmaa on mahdollista käyttää
myös suoraan komentoriviltä muuntamaan tiedostoja yhdestä
tiedostomuodosta toiseen. Tällä tavoin on mahdollista automatisoida
vaikka doc-tiedostojen muuntoa esimerkiksi odt- tai pdf-muotoon.

Tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksista AbiWord tukee muun muassa
muista vastaavista ohjelmista tuttuja tyylejä, listoja, taulukoita,
kuvia, sisällysluetteloa, alaviitteitä sekä ylä- ja alatunnisteita.
AbiWordiin voi kirjoittaa myös matemaattisia kaavoja, jotka syötetään
LaTeX-kielellä. Ohjelma osaa oikoluvun valitulla kielellä. Tekstin eri
osille voi olla valittuna eri kieliä. AbiWord tukee länsimaisen
vasemmalta oikealle kirjoitettavan tekstin lisäksi myös oikealta
vasemmalle kirjoittavaa tekstiä, joten sillä voi kirjoittaa myös vaikka
arabiaa tai hebreaa. Ohjelman käyttöliittymä on käännetty useille
kielille, mukaan lukien suomi.

AbiWordilla on mahdollista kirjoittaa myös esimerkiksi kirjepohjia,
joissa on muuttuvia kenttiä, kuten vastaanottajan nimi ja osoite.
Kenttiin täytettävät tiedot se osaa noutaa esimerkiksi tietokannasta tai
vaikka pilkuin erotellusta tekstitiedostosta, csv-tiedostosta. Näin
saadaan tulostettua vastaanottajille henkilökohtaiset kirjeet helposti.
Ohjelman lisäosilla on mahdollista toteuttaa erilaisia hyödyllisiä
toimintoja. Lisäosina löytyvät esimerkiksi BabelFish-käännöstyökalu,
Wikipedia-lisäosa, jolla pystyy hakemaan kohdistimen kohdalla olevaa
sanaa Wikipediasta, epub-tallennussuodatin, erilaisia
yhteenvetotyökaluja sekä sanastoja.

Yhtenä AbiWordin erikoisuutena on sen yhteistyötoiminto, jota
käyttämällä on mahdollista jakaa asiakirja toisen käyttäjän kanssa
verkon yli ja muokata sitä yhdessä yhtä aikaa. Yhteismuokkaus voi
tapahtua valinnan mukaan esimerkiksi
AbiCollab-palvelun kautta,
Xmpp-pikaviestiyhteyden (Jabber/GoogleTalk) kautta taikka lähiverkossa
suoraan koneiden välille luodun yhteyden kautta.


Kotisivu
http://www.abisource.com/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Mac OS X, Solaris, QNX

Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta.
  Linux-jakeluihin AbiWord löytyy suoraan paketinhallinnan kautta.

Esimerkkitiedostoja
Viikon_valo-65.abw

Viikon_valo-65.pdf





AbiWord on kevyt tekstinkäsittelyohjelma, joka tukee oleellisimpia
  tekstinkäsittelyohjelman toiminnallisuuksia.
Otsikkotyylin ominaisuuksien muokkausta.
Teksti kiertää asiakirjaan liitettyjä kuvia. Oikoluku on
  alleviivannut sanat, joita se ei ole
  tunnistanut.
Kuvan asetukset: teksti kiertää kuvan vasemmalta puolelta ja kuva
  on kiinnitetty suhteessa tekstikappaleeseen.
Matemaattisen kaavan syöttäminen tapahtuu erilliseen kaavaikkunaan
  LaTeX-kielellä.
Yhteistyötoiminnallisuudella kaksi käyttäjää voi muokata yhtä aikaa
  samaa asiakirjaa yhteistyössä verkon yli.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: AbiWord