Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

Kig

Kig on vapaa työkalu geometristen kuvioiden piirtämiseen.

 Kig on KDE
edutainment -projektin interaktiivisen geometrian
sovellus, jolla käyttäjä voi piirtää erilaisia geometrisia
konstruktioita. Piirretyt kuviot ovat interaktiivisia, eli kuvion
pisteitä ja muita osia voi liikutella, jolloin myös liikuteltavasta
objekteista riippuvat muut kuviot päivittyvät. Ohjelmassa on
monipuolinen valikoima käytettävissä olevia objekteja kuten piste,
suora, puolisuora, jana, ympyrä, kulma, ellipsi sekä paraabeli.
Objektien piirtämisessä voi hyödyntää leikkauspisteitä, keskipisteitä,
kohtisuoria, kulmanpuolittajia sekä monia muita geometrisia käsitteitä.
Objektien ominaisuuksia, kuten väriä, viivan paksuutta ja tekstejä, voi
muokata hiiren oikealla näppäimellä objektin kohdalta saatavan
kontekstivalikon kautta. Koordinaatistona ohjelmassa voi käyttää joko
tavallista karteesista koordinaatistoa taikka polaarikoordinaatistoa.

Kig käsittelee piirrettyjä kuvioita objekteina ja niiden piirtäminen
tapahtuu joko lisäämällä piirtoalustalle uusia pisteitä tai
hyödyntämällä jo olemassa olevia objekteja. Esimerkiksi ympyrän voi
määritellä kahden joko olemassa olevan tai vasta luotavan pisteen,
keskipisteen ja kehäpisteen, avulla taikka yhden pisteen ja jo olemassa
olevan janan pituuden avulla. Kuvion luomisen jälkeenkin objektit
säilyttävät keskinäisen riippuvuutensa. Esimerkiksi, jos ympyrä on luotu
käyttämällä sen säteenä jonkin olemassa olevan janan pituutta, muuttuu
ympyrän koko, jos janan päätepistettä siirretään. Ohjelmassa on myös
mahdollista määritellä omia makroja, eli uusia kuviotyyppejä.
Esimerkiksi kahden pisteen välisen janan keskinormaali on mahdollista
määritellä makroksi piirtämällä ensin kyseinen keskinormaali itse
geometrisena konstruktiona ja opettamalla tämän jälkeen uudelle
makrolle, mitkä piirretyn kuvion osista ovat syöte (kaksi pistettä) ja
mikä tai mitkä lopputulos (keskinormaali). Ohjelman toimintaa on myös
mahdollista skriptata
Python-kielellä.

Kuvia on mahdollista tallentaa Kigin oman tiedostomuodon lisäksi
useammassa bittikarttamuodossa, svg- ja xfig-vektorimuodoissa sekä
asymptote- ja latex-muodoissa. Latex-muotoinen tallennus tapahtuu
PSTricks-, Tikz/PGF- tai asymptote-piirtokäskyinä. Kigillä piirrettyjä
kuvia on siis mahdollista käyttää monipuolisesti erilaisissa
käyttötarkoituksissa.

Kig eroaa aiemmin esitellystä GeoGebrasta muun
muassa sillä, että Kig keskittyy erityisesti geometriseen piirtämiseen,
kun GeoGebra hallitsee lisäksi myös esimerkiksi funktioiden kuvaajien
piirtämisen. Toinen ero on se, että Kig istuu natiivina sovelluksena
ulkoasultaan ja käyttölogikaltaan paremmin muiden KDE-ohjelmien
joukkoon, kun taas GeoGebra Java-sovelluksena toimii useammalla
laitealustalla ja jopa www-sivulle upotettuna sovelmana.


Kotisivu
http://edu.kde.org/kig/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Linux-jakeluihin Kig löytyy paketinhallinnan kautta. Muihin
  Unix-tyyppisiin järjestelmiin ohjelma löytyy tyypillisesti samaa
  kautta kuin muutkin asennettavat KDE-ohjelmat.
  Windows-alustalle KDE-ohjelmista on toistaiseksi tarjolla vasta
  kokeellisia versioita.

Käyttöohjeet
Kig-esittely
  Linux Journal -lehdessä.

Kig-käsikirja





Kig ja tyhjä piirtoalue. Ylhäällä valikot ja toimintopalkki.
  Vasemmalla työkalupalkit pisteiden, janojen ympyröiden ja monien
  muiden objektien piirtämiseen. Oikealla paneelit muunnosten, kuten
  siirtojen, peilausten, kiertojen ja skaalausten
  tekoon.
Kuvioita koostetaan erilaisista objekteista. Kuvassa kahden pisteen
  kautta piirretty suora sekä kahden pisteen välille piirretty jana.
  Parhaillaan piirretään ympyrää, jonka keskipisteenä on annettu piste
  ja säteeksi valitaan annetun janan pituus.
Uusia objekteja voi luoda aiempien pohjalta. Kuvassa kaksi ympyrää,
  joiden keskipisteet ovat annetun janan päätepisteet ja säteinä
  toisen annetun janan pituus. Kuvassa muodostetaan ympyröiden
  leikkauspisteet.
Kahden pisteen välisen janan keskinormaalin konstruointi.
  Ympyröiden säteinä käytetty kuvassa näkyvän janan pituutta,
  ympyröiden kaksi leikkauspistettä etsitty leikkauspistetyökalulla ja
  näiden leikkauspisteiden kautta piirretty suora, eli haettu
  keskinormaali. Kuvaan punaisella merkitty kulma on suora kulma,
  kuten käy ilmi kulmalle annetusta automaattisesti päivittyvästä
  tekstikentästä sekä kohtisuoruustestillä muodostuvasta, niin ikään
  automaattisesti päivittyvästä kentästä.
Yhden objektin, esimerkiksi pisteen siirtäminen päivittää kaikkia
  siitä riippuvia muita objekteja.
Ohjelmalla on mahdollista luoda uusia makroja piirtämällä ensin
  halutunlainen konstruktio ja sen jälkeen kertomalla makrotyökalulle,
  mitkä objektit ovat makron syötteitä ja mikä objekti makrolla
  tuotettava lopputulos.
Kuva havainnollistaa, miten mikä tahansa ympyrän kaarta vastaava
  kehäkulma on puolet vastaavasta keskuskulmasta. Kuvan kaikki neljä
  pistettä ovat siirrettäviä.
Kaikki tarjolla olevat objektit ovat valittavissa valikosta ja omia
  makroja tekemällä niitä voi luoda lisää.
Ohjelmalla on mahdollista piirtää myös vektoreita ja muun muassa
  niiden summan, joka päivittyy alkuperäisiä vektoreita
  muokattaessa.
Suoria, paraabeleja, ympyröitä, ellipsejä ja hyperbelejä voi
  piirtää niillä olevia pisteitä syöttämällä. Yleisen
  kartioleikkauksen voi syöttää antamalla viisi sillä olevaa pistettä.
  Kuvaajien karteesisen yhtälön voi laittaa tekstinä näkyviin.
  Tekstikentissä voi viitata muuttujilla objektien ominaisuuksiin,
  kuten suoran kulmakertoimeen tai ympyrän pinta-alaan. Objektien
  värejä, viivan paksuutta tai tyyliä, tekstejä yms. voi muuttaa
  hiiren kakkosnäppäimellä esiin tulevasta
  kontekstivalikosta.
Ohjelma tukee useita geometrisia kuvauksia, kuten peilauksia ja
  kiertoja. Ohjelma opastaa objekteja piirtäessä käyttäjää sekä
  ikkunan alareunassa olevalla työkaluohjeella sekä hiiren viereen jo
  valmiiden objektien kohdalle siirryttäessä ilmestyvillä
  tilannekohtaisilla ohjeilla.
Kolmannen asteen käyrä, paraabeli sekä paraabelin pisteeseen
  piirretty tangentti. Koordinaatistoksi valittu euklidisen
  koordinaatiston sijaan polaarikoordinaatisto.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Kig

[openSUSE.fi]

F-Droid

F-Droid on ohjelmistovarasto, joka kokoaa yhteen paikkaan helposti
asennettavaksi suuren joukon vapaita avoimen lähdekoodin
Android-ohjelmia.

 F-Droid on
vapaaehtoisprojekti, joka tarjoaa varaston avoimen lähdekoodin
Android-ohjelmia. F-Droid-sovelluksella voi selata varaston tarjoamia
ohjelmia kategorioiden mukaan ja asentaa, poistaa sekä päivittää
sovelluksia. Sovellusluetteloa voi selata myös
web-selaimella ja ladata sekä
asentaa sovelluksia sitä kautta. F-Droid tarjoaa kustakin ohjelmasta
lyhyen esittelyn, tiedon sen lisenssistä, linkin ohjelman kotisivuille
ja mahdolliselle Google Play -sivulle, linkin saatavilla olevaan
ohjelman lähdekoodiin sekä mahdollisuuden lahjoittaa rahaa tekijälle.

F-Droid-sovelluksella asentaminen on helppoa ja sovelluksen asetuksista
voi valita, miten usein se tarkistaa varastosta päivitysten saatavuuden.
F-Droidin asetuksista on myös mahdollisuus valita, haluaako ohjelman
näyttävän luetteloissa myös muun muassa mainoksia näyttävät ohjelmat,
epävapaita lisäosia tai palveluita käyttävät ohjelmat, jotka osa
käyttäjistä voi haluta suodattaa pois ohjelmalistoista.

Toisin kuin Googlen Playssa, F-Droid luettelee osasta ohjelmista
useitakin asennettavissa olevia versioita, joista tyypillisesti yksi on
merkitty tähdellä. Tähdellä merkitty on viimeisin virallinen versio,
jonka tekijä on saattanut laittaa myös Google Playn tarjontaan. Muut
versiot ovat tyypillisesti joko ohjelman vanhempia versioita tai
uudempia kokeellisia beta-versioita. Näin käyttäjällä on itsellään
suurempi vapaus valita haluamansa versio ohjelmasta.

Kunkin asennuspaketin yhteydessä on lisäksi mainittu toinen
avainsanoista "source" tai "bin". Tämä viittaa ohjelman käännösversioon.
"Source" tarkoittaa, että F-Droidin ylläpitäjät ovat tarkistaneet
ohjelman lähdekoodin jollain tasolla ja ovat itse kääntäneet ohjelman
saatavilla olevasta lähdekoodista, paketoineet sen ja allekirjoittaneet
paketin F-Droidin nimissä. Näin he siis takaavat, että ohjelman
suoritettava versio vastaa saatavilla olevaa lähdekoodia.
"Bin"-avainsana puolestaan tarkoittaa, että kyseessä on ohjelman tekijän
itse kääntämä ja paketoima versio. Suurin osa ohjelmista on
F-Droid-projektin kääntämiä "source"-versioita, mutta esimerkiksi
Mozillan Firefox-selain on jaossa "bin"-versiona.

Huomattavaa on myös, että F-Droidin kautta sovelluspaketteja on
mahdollista ladata myös ilman puhelinta tai tablettia toisin kuin Google
Playsta. Tämä on oleellista esimerkiksi silloin, kun Android-sovelluksia
halutaan käyttää emulaattorissa, johon Google Playn saaminen voi olla
hankalaa.

F-Droid-sovelluksen sekä muidenkin F-Droidin kautta ladattujen
sovellusten asentaminen edellyttää, että puhelimen asetuksista sallitaan
ohjelmien asentaminen marketin (Google Playn) ulkopuolelta.


Kotisivu
http://f-droid.org/

Lisenssi
GNU GPLv2+ (F-Droid-sovellus)

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
F-Droid-sovelluksen voi asentaa palvelun kotisivulta.





F-Droid-sovellus käynnistyksen jälkeen. Lista uusista
  sovelluksista.
Sovellukset on luokiteltu kategorioihin.
Kustakin sovelluksesta on lyhyt esittely, tieto lisenssistä ja
  luettelo asennettavista versioista.
Versiota napauttamalla asennuspaketti ladataan
  F-Droid-pakettivarastosta.
Lataamisen jälkeen näytetään kyseisen sovelluksen vaatimat oikeudet
  ja kysytään, halutaanko ohjelma asentaa.
Asennuksen lisäksi on mahdollista tutustua sovelluksen kotisivuun,
  mahdolliseen ongelmalistaan (bugzilla tms.), ohjelman lähdekoodiin
  taikka Google Playsta löytyvään versioon.
F-Droid-sovelluksen asetuksista voi valita, minkä tyyppisiä
  sovelluksia haluaa nähdä luetteloissa.
Suurin osa sovelluksista on F-Droid-projektin kääntämiä ja
  paketoimia ("source"), mutta osa jaetaan sovelluksen tekeminä
  valmiina paketteina ("bin"). Firefox on yksi valmiista paketeista
  levitettävistä ohjelmista.
F-Droid-projektin web-sivusto.
Ohjelmia voi selata myös web-selaimella.
Ohjelman kuvaus- ja lataussivu. Ohjelman riippuvuudet epävapaista
  komponenteista tai palveluista on merkitty
  selkeästi.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: F-Droid

[openSUSE.fi]

KeepScore

KeepScore on vapaa avoimen lähdekoodin sovellus pelien pisteenlaskuun
Android-laitteella.

 Unohda kynä ja
paperi! KeepScorella voit pitää kirjaa 2-8 pelaajan pelin
pisteenlaskusta Android-laitteellasi, puhelimella tai tabletilla.
Ohjelmalla valitaan ensin pelaajien määrä ja syötetään haluttaessa
pelaajien nimet. Ohjelma näyttää ruudulla kunkin pelaajan
yhteispistemäärät, listan erillisten pelikierrosten pisteistä sekä plus-
ja miinusnappulat, joilla pistemääriä voi kasvattaa ja pienentää. Kukin
pistemäärän muutos tallentuu uuden pelikierroksen pisteiksi 10 sekunnin
viiveellä, jonka aikana pistemäärää voi vielä muuttaa. Viive on
säädettävissä ohjelman asetuksista. Ohjelmalla on helppoa pitää kirjaa
pelin eri kierroksilla saavutetuista pisteistä yhteispisteiden lisäksi.
Siksi se soveltuu hyvin esimerkiksi vuoropohjaisten pelien
pisteenlaskuun tai vaikka (frisbee)golfin pistetilanteen kirjaamiseen.
Kierrospisteiden listaa pitkään painamalla voi lisätä myös nollan
pisteen kierroksen tai poistaa viimeisimmän pistemuutoksen, jos syötössä
tapahtuu virhe.

Ohjelman asetukset ovat helposti ja monipuolisesti muokattavissa.
Pisteenlaskun voi aloittaa, kuten oletuksena on, nollasta, mutta yhtä
hyvin aloituspisteiksi voi valita vaikka dartsin 501 pistettä. Plus- ja
miinusnappulaa pitkään painamalla saa esiin ponnahdusvalikon, jota
kautta on mahdollista syöttää myös muun suuruisia muutoksia. Jos
näytölle mahtuu, näytetään plus- ja miinusnappuloiden lisäksi myös neljä
muuta muutosnappula, joiden suuruudet oletuksena ovat -10, -5, 5 ja 10,
mutta jotka ovat käyttäjän muokattavissa.

Ohjelma tallentaa pistetilanteet automaattisesti ja pelitilanteita voi
olla yhtä aikaa talletettuna useita. Pelattujen pelien pistehistoriaa
voi tarkastella myös pelaajittain ja kierroksittain piirrettynä graafina
taikka kierros- tai pelaajakohtaisesti tulostettuina taulukoina.
Ohjelman versiossa 1.2.3 on käytettävissä neljä eri väriteemaa.

Pelitulokset on myös mahdollista varmuuskopioida talteen muistikortille
sekä lukea ne takaisin varmuuskopiosta. Lisäksi versio 1.2.3 toi
mukanaan mahdollisuuden tallentaa tulokset taulukkolaskentaohjelmia
varten csv-tiedostona.


Kotisivu
https://github.com/nolanlawson/KeepScore

Lisenssi
WTFPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Google
  Playsta,
  F-Droidilla
  tai suoraan tekijän
  kotisivuilta. Google
  Playssa on tarjolla myös
  Donate-versio,
  jonka asentamalla voi lahjoittaa tekijälle muutaman rovon.





KeepScore 1.2.3
Aloita uusi peli. Tyhjä tallennettujen pelien luettelo. Ylhäällä
  kuvakkeet varmuuskopiointiin ja varmistusten
  palautukseen.
Pelaajia voi olla kahdesta kahdeksaan.
Pelaajille voi syöttää nimet tai käyttää oletuksena olevia "Player
  1", "Player 2", jne.
Oletuksena pisteenlasku alkaa nollasta. Pistemääriä voi kasvattaa
  ja pienentää plus- ja miinusnappuloilla.
Pistemäärän muuttaminen päivittää kokonaispistemäärää ja näyttää
  muutoksen suuruuden.
Ohjelma näyttää muutoksen suuruuden muutoksen aikana ja 10 sekuntia
  sen jälkeen muutos siirretään oikean reunan listaan, jossa näkyvät
  kunkin pelikierroksen pisteet.
Viimeisimmän kierroksen pisteet voi poistaa painamalla sormella
  pitkään kierrospisteiden listaa. Samaa kautta on mahdollista lisätä
  nolla pelikierroksen pisteiksi.
Täydet kahdeksan pelaajaa yhtä aikaa pelaamassa. Väriteemana tumma
  teema.
Ohjelma sopii myös vaikka darts-pisteiden laskuun, kun
  aloituspistemäärä valitaan sopivasti. Jos näytöllä on tilaa, plus-
  ja miinusnappulan lisäksi näytetään neljä muun suuruista
  muutosnappulaa, joka on kätevää, kun pelin pistemäärät ovat
  suuria.
Myös vapaavalintaisen pistemäärän muutoksen syöttäminen onnistuu
  painamalla pitkään plus- tai
  miinusnappulaa.
Useita pelituloksia talletettuna.
Pelin pistemäärän kehitys pelaajittain ja kierroksittain
  graafisesti esitettynä.
Pelaajien pistemäärät kierroksittain
  taulukoituna.
Pistemäärät pelaajittain taulukoituna.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: KeepScore

[openSUSE.fi]

Walma

Walma on vapaa web-pohjainen yhteiskäyttöinen valkotaulusovellus.

 Walma Whiteboard on
suomalaisen Opinsys Oy:n tekemä erityisesti
opetuskäyttöön suunniteltu sähköinen valkotaulu, jolla opettaja ja
opiskelija voivat yhdessä piirtää samalle piirtoalustalle erilaisilla
laitteilla. Opettaja voi esimerkiksi käyttää luokan edessä
interaktiivista kosketustaulua ja opiskelijat heille jaettuja
tablettilaitteita. Walmaa voi toki käyttää myös muussa yhteistä
piirtämistä tarvitsevassa käytössä. Walma on alustariippumaton ja toimii
moderneilla selaimilla, kuten Mozillan Firefoxilla ja Googlen
Chrome-/Chromium-selaimilla. Tablettilaitteissa sovellus toimii ainakin
Firefox-selaimella Androidissa ja Safari-selaimella iPadissa.

Walma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja pelkistetty.
Varsinaisia työkaluja on kolme: vapaa piirtäminen, suora viiva sekä
pyyhekumi. Piirtojäljen värin voi valita kahdestatoista ja työkalun
paksuuden viidestä eri vaihtoehdosta. Verkkopalveluna Walman
toimintaidea on samantapainen kuin Etherpadin.
Uuden piirroksen luominen avaa selaimen uuteen yksilölliseen
url-osoitteeseen, jonka jakamalla voi kutsua muita osallistumaan
yhteisen piirroksen tekemiseen. Piirrosten osoitteet ovat oletuksena
voimassa tunnin, jonka jälkeen osoite vapautetaan käytettäväksi
uudelleen. Piirretyn kuvan voi kuitenkin merkitä pysyväksi, jolloin se
säilyy käytettävissä pidempäänkin. Piirtoalustalle voi ladata
taustakuvan, jonka päälle piirtäminen tapahtuu. Piirrosjälki tulee
taustakuvan päälle kuin omalle kalvolleen, eli piirtäminen ja
piirrosjäljen pyyhkiminen eivät vaikuta taustakuvaan. Tämä on
hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi, jos opetuksessa halutaan jostain
kuvasta korostaa asioita piirtämällä sen päälle. Valmis kuva on
mahdollista julkaista ladattavaksi ja tallennettavaksi png-muodossa.

Walma on toteutettu asiakaspäässä html5:n canvas- ja
websocket-tekniikoilla ja palvelinosuuden toteutus on tehty
Node.js:llä ja
CoffeeScript-kielellä. Walman lähdekoodi on
ladattavissa Github-palvelusta,
josta löytyvät myös asennusohjeet.

Walman hyödyllisimpiä ominaisuuksia ovat yksinkertainen käyttöliittymä,
helppo jakaminen sekä yhteismuokkaaminen.


Kotisivu
http://walma.opinsys.fi/

Lisenssi
GNU GPLv2+

Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet

Asennus
Walma on palvelimelle asennettava ohjelmisto, jonka asennettava
  lähdekoodi löytyy Githubista.

Demo
http://walmademo.opinsys.fi

Esimerkkipirros
http://walmademo.opinsys.fi/Ld





Walma vasta avattuna.
Sama Walma-osoite vasemmalla Firefoxilla ja oikealla
  Chromium-selaimella avattuna. Piirtotyökalulle on valittavissa viisi
  eri paksuutta ja kaksitoista eri väriä.
Piirretyt kuviot välittyvät saman tien piirtotapahtuman päätyttyä
  palvelimen kautta kaikille piirtämiseen osallistuville selaimille.
  Suoran viivan piirtämiseen tarkoitetulla työkalulla ovat käytössä
  samat valinnat kuin piirtotyökalulla.
Myös pyyhekumityökalun paksuus on valittavissa samoin kuin
  piirtotyökaluilla.
Pyyhekumi käytössä.
Siirtotyökalulla voi siirtää piirtoalustaa, jos se on suurempi kuin
  selainikkuna. Asetusvalikosta voi muuttaa piirroksen pysyväksi,
  tyhjentää sen, laittaa piirtoalustalle taustakuvan tai julkaista
  piirroksen. Kuvan piirros ei ole vielä pysyvä vaan poistuu tunnin
  epäaktiivisuuden jälkeen automaattisesti.
Pysyväksi merkityt kuvat säilyvät palvelimella käytettävissä
  pidempään.
Omalta koneelta voi ladata Walmaan taustakuvan, jonka päälle
  piirtäminen tapahtuu.
Piirretyn kuvan voi julkaista ladattavaksi
  png-muodossa.
Walma antaa linkin julkaistuun kuvaan.
Julkaistu png-kuva.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Walma

[openSUSE.fi]

JS Bin

JS Bin on web-pohjainen ympäristö, jolla voi nopeasti kokeilla
HTML-koodista, CSS-tyyleistä sekä Javascript-tiedostoista koostuvaa
kokonaisuutta.

 JS Bin on avoimen
lähdekoodin palvelinohjelmisto, jota voi käyttää www-tekniikoiden
opetteluun, opettamiseen, harjoitteluun sekä kokeilemiseen taikka
ohjelmointivirheiden etsimiseen yhteistyössä web-pohjaisesti selaimella.
Sitä on mahdollista käyttää jsbin.com-palvelussa tai
vaihtoehtoisesti sen voi asentaa omalle koneelle tai palvelimelle.

Palvelun toimintaideana on, että näyttö on valinnan mukaan jaettu
korkeintaan viiteen palstaan, joissa ovat nähtävillä tai muokattavissa
HTML-koodi, CSS-tyylisäännöt, Javascript-ohjelmakoodi,
interaktiivinen Javascript-konsoli sekä näistä muodostuvan www-sivun
sisällön näyttävä Output-näkymä. Kunkin sarakkeista voi kytkeä
päälle tai pois näkymän yläreunassa olevilla nappuloilla. HTML-koodin ja
CSS-tyylien muokkaaminen päivittävät tulostussarakkeen sisältöä
välittömästi. Javascript taas suoritetaan valinnan mukaan joko jokaisen
päivityksen yhteydessä automaattisesti taikka vasta nappia painamalla.

Uuden JS Bin -työn, eli binin, aloittaminen luo palveluun uuden tähän
istuntoon viittaavan url-osoitteen, esimerkiksi
http://jsbin.com/ohevev/1/edit ja aloittaan kyseisen sivukokonaisuuden
ensimmäisen version muokkaamisen. Muokkaukset tallentuvat
automaattisesti palvelimelle ja samaa biniä pääsee muokkaamaan menemällä
selaimella uudelleen samaan muokkausosoitteeseen. Nykyisen version
pystyy lukitsemaan, jonka jälkeen muokkaaminen tapahtuu seuraavalla
versionumerolla. Versionumero on aina nähtävissä binin osoitteessa.
Osoitteen voi myös jakaa muille käyttäjille nähtäväksi katseluversiona
(esimerkiksi http://jsbin.com/ohevev/2/watch), joka päivittyy
reaaliaikaisesti sitä mukaa kun muokkausversiota päivitetään. Binistä
voi jakaa myös vain valmiin tuloksen näyttävän näkymän (esimerkiksi
http://jsbin.com/ohevev/2). Binistä voi myös tehdä itselleen kloonin,
joka on kopio alkuperäisestä, mutta uudella osoitteella. Tätä
ominaisuutta voi käyttää esimerkiksi opetuksessa antamalla
opiskelijoille linkin alkuperäiseen tehtävänantona toimivaan biniin ja
käskemällä opiskelijoita kloonaamaan sen itselleen ja tekemään omaan
versioonsa käsketyt tehtävät.

JS Biniin on mahdollista myös rekisteröityä. Rekisteröitynyt käyttäjä
pystyy selaamaan kaikkia muokkaamiaan binien versioita. Tarpeeksi
uudessa JS Binin versiossa on lisäksi ominaisuus, joka suojaa
rekisteröityneen käyttäjän aloittamat binit niin, että vain sama
käyttäjä voi muokata sitä. Jos joku muu käyttäjä yrittää muokata
tällaista suojattua biniä, luodaan siitä automaattisesti uusi klooni
uudella url-osoitteella.

Muokattavaan biniin voi pudotusvalikosta lisätä yleisimpiä
Javascript-kirjastoja. Listassa ovat valittavina muun muassa jQuery,
jQuery-ui, jQuery Mobile, Bootstrap, Prototype ja MooTools.
HTML-näkymään voi toki lisätä script-tagilla viittauksen myös mihin
tahansa muuhun kirjastoon. HTML-, CSS- ja Javascript-palstoilla on
lisäksi valittavissa asetus, joka määrää, missä muodossa niiden sisältö
syötetään. HTML-palstaan on mahdollista syöttää puhtaan html-tekstin
sijasta myös Markdown-syntaksilla kirjoitettua tekstiä, jossa
esimerkiksi listat on merkitty rivin aloittavalla tähdellä. Sisältö on
mahdollista kirjoittaa myös Jade-kielellä. Myös tyylit on mahdollista
kirjoittaa normaalin CSS-kielen sijasta LESS- tai
Stylus-kielillä. Javascript
voidaan puolestaan korvata CoffeeScriptillä
taikka muutamalla muulla Javascriptiksi käännettävällä kielellä.
Vaihtoehtoisilla kielillä kirjoitetut sisällöt, tyylit sekä
ohjelmakoodit on mahdollista muuntaa kirjoittamisen jälkeen html-, css-
ja Javascript-koodiksi. Bin on myös mahdollista ladata itselleen yhtenä
html-tiedostona, joka sisältää tyylisäännöt ja Javascript-koodin.

JS Bin tukee myös syntaksin korostusta sekä [Zen
Coding](Zen Coding "wikilink") -lyhenteiden käyttöä.

JS Bin on alun perin toteutettu PHP-kielellä, mutta sen kehitys on
sittemmin siirtynyt käyttämään Javascriptiä
Node.js-alustalla. Ohjelma on asennettavissa
käyttämään kumpaa tahansa näistä kielistä, mutta eräät viimeisimmistä
ominaisuuksista toimivat vain Node.js-versiossa.


Kotisivu
http://jsbin.com

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, palvelinohjelma

Asennus
JS Binin lähdekoodi ja asennusohjeet ovat saatavilla
  Githubista. Ohjelma vaatii
  toimiakseen Node.js-ympäristön. Sen varhaisemmat versiot toimivat
  myös PHP-alustalla.

Käyttöohjeet
Opasvideoita JS Binin käyttöön löytyy
  Youtubesta.





Uusi bin valmiina aloitettavaksi. Näkyvissä HTML-palsta sekä
  tulostepalsta.
Uudella binillä on yksilöivä url-osoite. Näkyvissä HTML-koodi,
  CSS-tyylit sekä niiden mukainen sivu.
Javascriptillä voi luoda sivuun
  toiminnallisuutta.
JS Binissä on suoraan pudotusvalikosta valittavissa joukko
  yleisimmin käytettyjä Javascript-kirjastoja.
Bin voidaan jakaa muille pelkkänä lopputuloksen näyttävänä
  reaaliaikaisesti päivittyvänä sivuna, muokkaustilana, muuhun sivuun
  upotettavana elementtinä taikka koodin kehittymistä reaaliaikaisesti
  näyttävänä katselutilana.
Sivun sisältö voidaan kirjoittaa html-koodin sijasta myös
  Markdown-merkintäkielellä taikka Jade-kielellä.
Sisältö Markdown-kielellä. Tyylit voidaan kirjoittaa myös LESS- tai
  Stylus-kielellä.
Ohjelmakoodi voi olla Javascriptin lisäksi kirjoitettu
  CoffeeScript-, Processing-, Traceur- tai
  TypeScript-kielillä.
JS Bin käynnissä omalla koneella. Tietokantana toimii Sqlite. JS
  Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin
  kirjoittamiseen.
JS Bin osaa myös Emmet / Zen Coding -lyhenteiden käytön html-koodin
  kirjoittamiseen.
Rekisteröitynyt käyttäjä voi tarkastella listaa kaikista
  muokkaamistaan binien versioista.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: JS Bin

[openSUSE.fi]

Nmap

Nmap on verkkoanalysoinnin työkalu, jota voi käyttää tutkimus- ja
turvallisuustarkoituksiin.


Komentorivipohjainen Nmap on vapaa avoimen lähdekoodin ohjelma. Sen
avulla voi tunnistaa verkon avoimia portteja, käytössä olevia palveluja,
palvelinohjelmien versioita sekä käyttöjärjestelmiä. Tästä on apua
tietoturvan tarkastamisessa, sillä tarpeettomat tietoturvariskiä
lisäävät tekijät voidaan tunnistaa ja korjata. Ohjelmaa voidaan käyttää
myös ylläpidon tehtävissä: Nmap voi auttaa hahmottamaan verkon
rakennetta ja palvelinohjelmien päivitysten tarvetta.

Nmapia käytetään komentoriviltä. Komennon perään lisätään valitsimilla
halutut toiminnat ja tutkittava verkko-osoite tai -alue.
Tekstipohjaisuutensa vuoksi Nmapia on helppo käyttää skripteissä.
Lisäksi Nmap ymmärtää Lua-ohjelmointikielellä kirjoitettuja skriptejä,
joilla voidaan automatisoida tehtäviä.

Vaihtoehtoisesti Nmapia voi käyttää erillisellä graafisella
käyttöliittymällä. Suosittu vaihtoehto on Nmapin kehittäjien luoma
Zenmap. Sen tarkoitus on tehdä Nmapista helpommin lähestyttävä uusille
käyttäjille. Käyttäjä voi esimerkiksi tutkia verkkoa tietyllä valmiiksi
luodulla profiililla, joka on nimetty tehtävänsä mukaan. Profiili
sisältää vaadittavat valitsimet. Käyttäjän tarvitsee vain valita haluttu
tehtävä ja kohde sekä käynnistää skannaus painikkeesta.

Yksi ohjelman tyypillisistä käyttötarkoituksista on TCP- ja UDP-porttien
tilojen selvitys. Tällöin tavoitteena on selvittää, vastaanottaako jokin
tietokoneen palvelu verkkoliikennettä. Nmap kertoo, onko portti auki,
kiinni vai selvittämättömissä. Vaikkei portin tarkka tila selviäisi,
Nmap kuitenkin ilmoittaa, vastasiko portti ollenkaan kyselyyn.
Vastauksesta riippuen portin tilaksi ilmoitetaan filtered tai
unfiltered. Nmapin selvitystyötä voi vaikeuttaa esimerkiksi palomuuri
tai reititin.

Skannauksen tuloksia voidaan tutkia eri tavoin. Tavanomaisessa tilassa
tulokset ryhmitellään ja tulostetaan lukijalle ymmärrettävään muotoon.
Tulokset voidaan myös muotoilla toisiin ohjelmiin sopiviksi. Silloin
sisältö ryhmitellään esimerkiksi siten, että sitä on mahdollista
käsitellä rivipohjaisesti säännöllisillä lausekkeilla (esimerkiksi
grep-ohjelmalla). Vaihtoehtoisesti tulokset voidaan tulostaa
XML-muodossa.

Nmap-työkaluihin kuuluu myös muita ohjelmia. Esimerkiksi Ndiff-ohjelmaa
voi käyttää kahden eri skannaustuloksen vertailuun. Tämä on hyödyllistä
etenkin silloin, kun verkkoa tarkkaillaan säännöllisesti ja halutaan
tietää muutoksista. Muita mukana tulevia ohjelmia ovat nping ja ncat.

Ohjelmisto on kattavasti dokumentoitu. Tietoa on saatavilla esimerkiksi
Man-sivuilta, Webin lukuisista johdatusohjeista, kirjoista ja
akateemisista julkaisuista.


Kotisivu
http://nmap.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Unix

Asennus
Asennustiedostosta ohjelman kotisivuilta tai
  pakettienhallintaohjelmistolla

Käyttöohjeet
Englanninkieliset käyttöohjeet

Huomautus
Verkkojen ja koneiden skannaaminen ilman lupaa ei ole kohteliasta.
  Tällainen toiminta on myös rikoslain kannalta ongelmallista (ks.
  esim. Tietotekniikkarikosten
  tunnusmerkistöjä
  ja
  KKO:2003:36).





Iflist-valitsimella saadaan selville verkkolaitteet ja
  reitit.
Pingaamalla koko lähiverkkoalue saadaan selville verkossa olevat
  laitteet.
Nmap osaa arvuutella, mikä käyttöjärjestelmä kohdelaitteessa on.
  Tällä kertaa Nmap ei tiennyt, mikä ohjelma pitää tietyt portit
  avoinna.
Nmapia voi käyttää myös interaktiivisessa tilassa. Tästä on hyötyä
  esimerkiksi silloin, kun ei halua jättää komentorivihistoriaan
  jälkiä skannauksesta.
Kuvassa on Nmapin graafinen käyttöliittymä Zenmap. Ajettava
  nmap-komento määräytyy Target- ja Profile-kohdan
  valinnoista.
Zenmap osaa piirtää kaavion lähiverkon
  laitteista.




Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Nmap

[openSUSE.fi]

Reinteract

Reinteract on helppokäyttöinen käyttöliittymä Python-kokeiluihin ja
-laskentaan.

 Reinteract on
ympäristö Python-kielellä tehtäviin interaktiivisiin kokeiluihin. Se on
erityisen kätevä matemaattiseen laskentaan ja niihin liittyvien graafien
piirtoon. Ohjelman työsivu (worksheet) sisältää käyttäjän kirjoittamaa
Python-koodia sekä niiden suorituksesta syntyviä tulosterivejä.
Reinteractin erityisominaisuus verrattuna normaaliin Python-tulkkiin on
se, että jo kertaalleen kirjoitettuja rivejä voi käydä tekstieditorin
tapaan muokkaamassa ja rivit voi suorittaa uudelleen. Jonkin aiemman
rivin suorittaminen laukaisee samalla kaikkien myöhempien, siitä
riippuvien rivien suorittamisen uudelleen. Näin sivun alkuun voidaan
kirjoittaa esimerkiksi sijoituslause, jossa muuttujalle x annetaan
jokin arvo ja sen jälkeen rivejä, joilla tuota muuttujaa käytetään. Kun
sijoituslausetta käydään muuttamassa, Reinteract suorittaa uudelleen
kaikki sen jälkeen tulevat rivit, jolloin ne päivittyvät vastaamaan
muuttujan x uutta arvoa.

Reinteract merkitsee kunkin käyttäjän syöttämän rivin yhdellä kolmesta
väristä sen mukaan, missä tilassa rivi on. Sinisellä merkityt rivit ovat
suoritettuja rivejä. Keltaisella merkityt ovat muokattuja, vielä
suorittamattomia rivejä. Violetilla puolestaan merkitään rivit, jotka on
jo kertaalleen suoritettu ja joita ei ole muokattu, mutta joiden tulos
ei enää vastaa sitä edeltäviä rivejä. Päivitysnappulan painaminen taikka
control-enter-näppäinyhdistelmän näppäily suorittaa keltaiset ja
violetit rivit järjestyksessä, tulostaa tarvittaessa niille kullekin
tulosteen ja merkitsee ne jälleen sinisellä värillä.

Yhden rivin Python-komentojen lisäksi Reinteractille voi syöttää ihan
tavallista Python-koodia, jonka ohjelma näyttää syntaksikorostuksilla
värjättynä. Näin Reinteractin käytössä on täysi Pyhton-kielen
suorituskyky. Työsivulle voi kirjoittaa myös kommenttirivejä. Reinteract
tuo mukanaan yksinkertaisen plot-käskyn, jolla voi tulostaa funktioiden
käyriä suoraan työsivulle, sekä play-käskyn, jolla käyrän voi
tulostamisen sijasta soittaa äänenä. Reinteractin kanssa voi toki
käyttää myös muita Python-kirjastoja. Näitä ovat muun muassa synboliseen
laskentaan sopiva SymPy, numeeriseen
lasketaan kehitetty NumPy tai 2D-käyrien
piirtämiseen tarkoitettu matplotlib.

Reinteract tallentaa kirjoitettuja Python-tekstejä muistikirjoina
(notebook), jotka sisältävät yhden tai useamman työsivun (worksheet).
Näin samaan projektiin liittyvät erilliset laskennat tai
Python-koodikokonaisuudet voi kirjoittaa erillisille työsivuille samaan
muistikirjaan. Reinteractia voi käyttää työkaluna esimerkiksi
Python-kurssilla siten, että opettaja kirjoittaa oppitunnin
tehtävänannot kommentteina muistikirjan työsivuille ja opiskelijat
kirjoittavat niihin sitten omat ratkaisunsa. Kukin muistikirja
tallennetaan levylle yhtenä kansiona (hakemistona), joka sisältää
tiedoston index.rnb, jossa ovat muistikirjan yleiset tiedot, sekä joukon
rws-päätteisiä Python-lähdekooditiedostoja, joissa kussakin on yhden
työsivun sisältö.


Kotisivu
http://www.reinteract.org/

Lisenssi
BSD

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy
  suoraan paketinhallinnasta.

Käyttöohjeet
Lyhyt johdanto ohjelman käyttöön löytyy sen
  kotisivuilta.

Tutoriaaleja Pythonin käyttöön löytyy verkosta lukuisia. Esimerkiksi
  Python-projektin oma
  tutoriaali.

SymPy-tutoriaali





Luodaan uusi työsivu
  Reinteract-muistikirjaan.
Yksinkertaisia laskutoimituksia tallentamattoman muistikirjan
  nimeämättömällä työsivulla. Siniset rivit on suoritettu, keltaista
  vasta muokataan.
Keltaista riviä on muokattu ja kaikki sen jälkeen tulevat rivit on
  merkitty violetilla, sillä ne vaativat
  päivittämistä.
Avataan ohjelman mukana tullut esimerkkejä sisältävä
  muistikirja.
Esimerkki työsivun sisällöstä. Kommentteja, muuttujia,
  laskutoimituksia, funktioiden määrittelyitä ja
  kutsuja.
Reinteractin plot-komennolla tulostettuja
  kuvaajia.
Numpy, matplotlib ja Reinteractin imshow käytössä kuvaajien
  piirtämiseen.
Reinteractin replay-kirjaston mukana tuleva play-komento, jolla voi
  soittaa kuvaajan äänenä.




Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Reinteract

[openSUSE.fi]

Debian Wheezy

Debian Wheezy on 27 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux
-käyttöjärjestelmän versio 7.0.


Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä
mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan.
Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien
ohjeiston
määrittämään, mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös
yhteisösopimuksen
vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia
projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana,
muiden muassa Knoppix ja
Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu
työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta
lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon
päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen
luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen
aikana, versioiden väliä on saattanut olla ylikin kaksi vuotta.







Debian Wheezyssä julkistetaan kaksi uutta tuettua laitealustaa: s390x,
64-bittinen siirros IBM System z -koneille (tarkoituksena korvata s390)
ja armhf, vaihtoehto ARMv7 koneille joissa on liukulukusuoritin.
Tuettuja laitealustoja on yhteensä yhdeksän, ja lisäksi teknologiademona
on GNU/kFreeBSD siirrokset ('kfreebsd-amd64' and 'kfreebsd-i386').
Suunnitelmissa oli myös julkaista
Hurd-versio, mutta se lienee vielä
liian keskeneräinen.

Edellisen julkaisun Debian Squeeze
helmikuulta 2011 jälkeen on tullut yli 12800 uutta ohjelmapakettia.
Ohjelmapaketteja on nyt yli 37000. Lisäksi yli puolet ohjelmapaketeista
on saanut uuden version Squeezen jälkeen. Yli 4000 pakettia on poistettu
monenlaisista syistä.

Tässä julkaisussa X.Org 7.5 päivittyy versioon X.Org 7.7. LibreOffice
3.5 korvaa sovelluksen OpenOffice.org. Työpöytäympäristöjä on useita,
esimerkiksi GNOME 3.4, KDE 4.8.4, Xfce 4.8 ja LXDE.

Oletuskäyttöliittymä on saman tapainen kuin Ubuntu 12.04:n Unity.
Debianissa tämä on toteutettu Gnome Shellillä, mielestäni paremmin kuin
Ubuntussa kun helposti löytää käynnistimen niillekin sovelluksille
joille ei ole käynnistintä vasemman reunan kuvakesarakkeessa.

Debian Wheezy toimitetaan kahdella Blueray-levyllä, 9:llä tai 10:llä
DVD-levyllä tai 61-69:llä CD-levyllä. Taltioiden massiivista määrää ei
pidä pelästyä, ne kaikki tarvitaan vain jos asennetaan koneeseen jossa
ei ole nettiyhteyttä ja halutaan kaikkien julkaisun ohjelmapakettien
olevan asennettavissa. Itse noudan tavallisesti
Netinst-CD:n, se on vain pari
sataa megatavua kooltaan ja siitä voi asentaa koko Debianin kunhan on
toimiva nettiyhteys asennuspakettien noutamiseksi asennuspalvelimilta.
Debianin asennusromppujen levyotokset ovat hybridejä, eli saman otoksen
voi polttaa CD:lle tai kirjoittaa USB-muistitikulle ja asennus menee
samalla tavalla.

Lisäksi Linuxin saa ostettua esiasennettuna tietokoneeseen, Suomessakin
on toimittaja.

Squeezen kanssa oli käytettävissä Debian Multimedia -saitti, josta sai
Christian
Marillatin
paketoimia multimediasovelluksia. Saitti on vieläkin olemassa mutta sen
URL on muuttunut, se on nyt
http://www.deb-multimedia.org/.
Muutos tehtiin Debian-projektin pyynnöstä, jotta nimessä ei olisi sanaa
Debian, koska sivusto on Marillatin itsenäisesti ylläpitämä palvelu eikä
virallinen Debianin osa. Virallisessa Debianissakin on nyt enemmän
tukea multimedialle.

Debian Backports on virallinen
Debian-projektin palvelu, jossa on Debianin vakaaseen versioon
saatavilla uudempia versioita joistakin ohjelmista. Debianissa
painotetaan vakaata toimintaa: julkaisun jälkeen korjataan vikoja, ei
oteta mukaan uusia versioita sovelluksista.


Kotisivu
http://debian.org/

Lisenssi
GNU GPL ja muita
  DFSG:n
  mukaisia lisenssejä

Toimii seuraavilla alustoilla
Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua
  laitearkkitehtuuria

Asennus
Asennustaltiot noudettavista kotisivulta, pikapuoliin on myös
  mahdollista tilata maksulliset CD:t tai
  DVD:t. Debian
  Live -projekti tekee Live-CD:t, joilla voi
  kokeilla Debiania asentamatta ja myös asentaa.

Käyttöohjeet
Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja
  muualtakin Internetistä.
  Asennusohje
  löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.





Oletuskäyttöliittymä on Gnome-Shell. Gnome Classic on saman
  näköinen kuin Squeezen Gnome
Käynnistyskuvakkeet saa näkyviin logonäppäimellä tai viemällä
  hiiren kohdistin vasempaan ylänurkkaan
Kaikkien sovellusten käynnistyskuvakkeet saa helposti näkyviin
Järjestelmän saa suomenkieliseksi
Youtuben videot näkyvät ja kuuluvat ilman säätämistä
Elokuvasoitin osaa näyttää CSS-suojatut DVD:t vasta kun on asennettu deb-multimedia.org:sta libdvdcss2
Debian GNU/Linux 7.0 ja Linux-ydin on 3.2.




Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Tony Baldwin

Lisätietoa


Tiedote julkaisusta
Wikipedian Debian-artikkeli
Julkaisumuistio
  (englanniksi)
debian.fi Wiki
Viikon VALO edellisestä Debian-julkaisusta:
  Debian_GNU/Linux

Source: Debian Wheezy

[openSUSE.fi]

Fontello

Fontello on kokoelma vapaita fontteja eli kirjasintyyppejä, jotka
sisältävät erilaisia symboleita ja kuvakkeita.


Fontellon kokoelmassa on muutamia erilaisista symboleista ja kuvakkeista
koostuvia kirjasintyyppejä eli fontteja, joista käyttäjä voi Fontellon
helpolla käyttöliittymällä valita tarvitsemansa symbolit. Valituista
symboleista Fontello muodostaa uuden fonttitiedoston, jossa ovat vain
valitut symbolit ja jota voi käyttää esimerkiksi oman web-sovelluksen
tekemiseen. Fontellon valikoimassa olevat kirjasintyypit on lisensoitu
jollain vapaalla lisenssillä, kuten SIL OFL, CC-BY tai CC-BY-SA.

Kun käyttäjä on valinnut haluamansa symbolit, voi uudelle
kirjasintyypille antaa nimen ja klikata "Download webfont"-nappulaa.
Fontello tekee zip-paketin, joka sisältää valitut merkit neljässä
erimuotoisessa fonttitiedostossa (eot, svg, ttf ja woff), merkit
esittelevän demo.html-sivun sekä valmiit css-tiedostot merkkien helppoon
käyttöönottoon omalla www-sivulla. Lisäksi mukana on
LICENSE.txt-tiedosto joka sisältää asianmukaiset tiedot alkuperäisistä
fonteista, niiden tekijöistä ja lisensseistä sekä viittauksen fontin
kotisivulle. Demo-sivulta on mahdollista myös lukea helposti kunkin
merkin unicode-koodi, jolla merkkejä voi käyttää web-sovelluksessa.

Itse Fontello-sivuston toiminnan toteuttava ohjelmisto on myöskin vapaa
avoimen lähdekoodin ohjelmisto (MIT-lisenssi) ja on ladattavissa
GitHubista.


Kotisivu
http://fontello.com/

https://github.com/fontello/fontello (Fontello-sivuston
  ohjelmisto)

Lisenssi
Fontit: Useita, muun muassa: SIL OFL, CC-BY ja CC-BY-SA

Fontello-sivusto: MIT





Fontellon valikoimassa on symboleita ja kuvakkeita sisältäviä
  kirjasintyyppejä.
Käyttäjä voi valita eri fonteista haluamansa
  merkit.
Merkkejä voi tarkastella eri kokoisina ja ladattaviin
  css-tiedostoihin voi käytettäville luokille määritellä haluamansa
  prefiksin.
Ladattaville fonttitiedostoille voi antaa haluamansa
  nimen.
Fontello muodostaa zip-paketin, jossa halutut merkit sisältävät
  fontit sekä muutama muu hyödyllinen tiedosto
  ovat.
Käytettyjen kirjasintyyppien tiedot, tekijät ja lisenssit on
  eritelty asiallisesti
  LICENSE.txt-tiedostossa.
Paketista löytyvässä demo.html-tiedostossa esitellään kaikki luodun
  fontin merkit sekä niiden käyttöä varten luodut
  css-luokat.
Merkkejä voi käyttää myös suoraan niiden unicode-koodia
  käyttämällä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Fontello

[openSUSE.fi]

HTTPS Everywhere

HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä
salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun
suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.


HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla
pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa.
Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän
arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan
harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen
salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl.
man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille
henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai
muuten epäluotettavaa verkkoa.

Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä
tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston
ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta
ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta
(Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä
verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta
väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin
poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL
Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren
Firefox-lisäosassa.

HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen
turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun
ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta
saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole
täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden
kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva
ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä
sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet
eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.

Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa
osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa,
käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä
napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on
hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla
tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois
käytöstä.

Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys
muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty
lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että
monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan
välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä
automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään
jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia
tuhansia. Säännöllisiä
lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia
sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.

On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin
muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä
verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa
verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa
osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.


Kotisivu
https://www.eff.org/https-everywhere

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Firefox, Chrome

Asennus
Lisäosan voi ladata EFFin
  kotisivuilta tai Chrome Web
  Storesta





FSFE.org-säännön vihreä teksti
  kertoo, että sääntö on käytössä. Suluissa oleva "partial"
  tarkoittaa, että sivuston kaikkea sisältöä ei voida salata.
Chromessa HTTPS Everywheren
  toiminnot ovat rajalliset: lisäasetuksia tai SSL Observatorya ei
  ole.
Vaikka Viikonvalo.fi ei tue
  HTTPS-yhteyttä, HTTPS Everywhere osaa suojata sivun ulkopuolelta
  tulevat yhteydet.
Lisäosan Firefox-versiossa
  sääntölistaa voidaan tutkia ja muokata.
Oikealla napsautuksella on
  mahdollista tutkia säännön rakennetta.
HTTPS Everywheren XML-muotoinen
  sääntö sisältää säännöllisiä lausekkeita, jolla osoite muutetaan
  HTTPS-muotoiseksi.
Firefox-lisäosan SSL Observatory,
  joka tarkkailee varmenteiden aitoutta.




Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: HTTPS Everywhere

[openSUSE.fi]

Meld

Meld on visuaalinen työkalu tekstitiedostojen vertailuun rinnakkain.

 Perinteisesti
tekstitiedostojen eroja on vertailtu komentoriviohjelmalla nimeltä
diff. Meld tekee vastaavan vertailun sekä paljon muuta. Meld on
ikkunoitu graafinen ohjelma, joka näyttää vertailtavat tiedostot
rinnakkain ja merkitsee eroavat kohdat selkeästi ja havainnollisesti.
Tiedostojen vertailu tapahtuu riveittäin siten, että eroavat rivit
merkitään sinisellä värillä ja toisiaan vastaavat muuttuneet lohkot
kytketään selkeästi graafisesti yhteen. Lisäksi muuttuneiden rivien
sisällä eroavat merkit korostetaan, joten muuttuneet kohdat on hyvin
helppoa paikantaa. Poistetut tai lisätyt rivit, eli rivit, jotka
esiintyvät vain jommassakummassa tiedostossa, merkitään puolestaan
vihreällä värillä.

Kun vertailtavia tiedostoja selataan ylös ja alas, Meld selaa niitä
molempia yhtä aikaa rinnakkain niin, että tiedostojen toisiaan vastaavat
kohdat ovat samaan aikaan esillä. Tiedostojen vierityspalkkien rinnalla
on myös näkyvissä tiedostojen yleisnäkymä, jossa näkyvät muuttuneet
kohdat sinisellä ja vihreällä värillä merkattuina. Tätä ominaisuutta
hyödyntämällä eroavaisuuksien paikantaminen on helppoa pitkästäkin
tiedostosta. Meld mahdollistaa myös kolmen tekstitiedoston yhtäaikaisen
vertailun. Kolmenkeskeisessä vertailussa vertaillaan käytännössä
rinnakkain olevia tiedostoja pareittain, eli vasemmanpuoleista ja
keskimmäistä keskenään sekä keskimmäistä ja oikeanpuolimmaista
keskenään.

Pelkkien vertailujen lisäksi Meldillä on mahdollista tehdä muokkauksia.
Tiedostoihin voi kirjoittaa suoraan tekstiä tekstieditorin tapaan taikka
tuoda muutoksia vertailtavasta tiedostosta. Kunkin värillä merkityn
eroavan lohkon kohdalla on pieni nuolikuvake, jolla kyseisen version voi
kopioida vertailtavaan tiedostoon vastaavan lohkon tilalle. Jos
näppäimistöltä pidetään control-näppäintä pohjassa, vaihtuvat
nuolikuvakkeet kahdeksi nuoleksi, joista toinen osoittaa ylä- ja toinen
alaviistoon. Näitä painamalla valittu lohko voidaan kopioida
vastinlohkon edelle tai jälkeen ylikirjoittamatta aikaisempaa
vaihtoehtoa. Samat tuontitoiminnot löytyvät myös valikon kautta.
Muokatun tiedoston voi tallentaa haluamallaan nimellä.

Meldin asetuksilla voi jonkin verran vaikuttaa näkymän ulkoasuun.
Valittavissa ovat käytetyn kirjasimen lisäksi esimerkiksi tekstin
rivittäminen, rivinumerot sekä syntaksin korostaminen väreillä
tiedostossa käytetyn kielen mukaan.

Ohjelmalla voi vertailla yksittäisten tiedostojen lisäksi myös
hakemistoja ja versionhallinnassa olevia tiedostoja. Hakemistojen
vertailussa Meld näyttää molempien hakemistojen tiedostoluettelon johon
on merkitty puuttuvat, eroavat ja yhtenevät tiedostot eri tavoin.
Luettelosta voi valita eroavat tekstitiedostot vertailtaviksi.
Versionhallinnoista Meldin tukemia ovat muun muassa Git, Bazaar,
Mercurial ja Subversion. Meld sisältää rajoitetun joukon
versionhallinnan toimintoja. Se osaa näyttää työhakemiston sisällön ja
tiedostojen tilan, esimerkiksi onko tiedosto mukana versionhallinnassa
ja onko se muuttunut viimeisimmän commitin jälkeen. Muuttuneen
tiedoston valitsemalla pääsee vertaamaan nykyistä työversiota
viimeisimpään versionhallintaan lähetettyyn versioon, jolloin voi
tarkastella viimeisimmässä työskentelyrupeamassa tehtyjä muutoksia. Meld
kykenee myös suorittamaan joitakin yleisimmin käytettyjä
versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove
ja delete.

Meldin suomenkielinen käännös on vielä melko puolitiessään. Siitä on
vain noin 29 prosenttia
käännetty. Muita vastaavia avoimen
lähdekoodin työkaluja tekstitiedostojen visuaaliseen vertailuun ovat
muun muassa Kdiff3,
Kompare ja
Diffuse. Wikipediasta löytyy
vertailutaulukko
useammasta vertailutyökalusta.


Kotisivu
http://meldmerge.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris

Asennus
Linux-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta tai
  ohjelman kotisivuilta. Ohjelma on asennettavissa myös Mac OS X:lle
  ja Windowsille, mutta näille ei ole varsinaista asennusohjelmaa. Mac
  OS X:ään asennuksen voi tehdä MacPorts- tai Fink-ohjelmistoilla ja
  ohjeet Meldin asentamiseen Windowsiin löytyvät Gnome-projektin
  sivuilta.





Meld näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee
  toisiaan vastaavista kohdista muuttuneet rivit sinisellä värillä.
  Muuttuneet kohdat on yhdistetty toisiinsa niin, että on helppo nähdä
  vastinkohdat. Lisäksi muuttuneen rivin sisällä korostetaan
  punaisella värillä muuttuneet merkit. Tiedostojen vieritys vierittää
  molempia tekstejä rinnakkain. Vierityspalkkien vieressä on
  nähtävillä muuttuneet kohdat koko tiedoston
  matkalla.
Lisätyt tai poistetut rivit korostetaan vihreällä värillä ja
  niistäkin näkee selkeästi, mistä välistä teksti on poistettu tai
  mihin väliin se on lisätty. Tekstejä on helppo limittää tiedostosta
  toiseen painamalla nuolikuvaketta. Oletuksena tämä korvaa
  vastintekstin toisesta tiedostosta.
Tekstiä on mahdollista tuoda tiedostosta toiseen myös vastintekstin
  edelle tai jälkeen pitämällä control-näppäintä pohjassa samalla kun
  valitaan nuolikuvakkeella, kummalle puolelle vastintekstiä teksti
  tuodaan. Lopputulos sisältää tällöin siis molemmat tekstit halutussa
  järjestyksessä.
Oikealta puolelta on tuotu teksti vasemmalle puolella olleen
  tekstin alle.
Muutosten poisto ja tuonti puolelta toiselle on tehtävissä myös
  valikon kautta.
Meld voi vertailla myös kolmea tiedostoa rinnakkain. Myös
  hakemistojen ja versionhallintaan tallennettujen tiedostojen
  vertailu onnistuu.
Kolmen tiedoston vertailussa vertaillaan vierekkäisiä tiedostoja
  toisiinsa.
Meld osaa näyttää versionhallinnassa olevien tiedostojen statuksen
  sekä suorittaa muutamia yksinkertaisia versionhallinnan toimintoja,
  kuten commit, update, add, remove ja
  delete.
Meld ymmärtää useampaa versionhallintajärjestelmää (Git, Bazaar,
  Mercurial, Subversion,...) ja osaa näyttää viimeisimmän commitin
  jälkeen tiedostoihin tapahtuneet muutokset.
Kahden hakemiston vertailu Meldillä. Molemmissa
  tiedostoluetteloissa ovat lueteltuina samat tiedostonimet. Vihreällä
  merkityt esiintyvät vain kyseisessä hakemistossa ja vastaavasti
  yliviivatut eivät esiinny tarkasteltavassa hakemistossa.
  Tavallisella korostamattomalla mustalla näkyvät tiedostot ovat
  yhtenevät ja punaisella kirjoitetut ovat saman nimiset, mutta
  toisistaan eroavat. Tiedostoa klikkaamalla pääsee vertailemaan
  vastintiedostoja.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Meld

[openSUSE.fi]

Darktable

Darktable on avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien värikorjailuun ja
muuhun jälkikäsittelyyn.

 Darktable on
useita kuvankäsittelysuodattimia ja -efektejä tarjoava ohjelma, jota
voivat käyttää sekä kokeilujaan tekevät harrastelijat että
ammattilaiset, jotka jo tietävät, mitä tekevät. Darktablella voi
käsitellä sekä useiden kameroiden tarjoamia jpeg-kuvia että monien
parempien kameroiden tuottamia mahdollisimman vähän prosessoituja
erilaisissa
RAW-muodoissa olevia
kuvia. Darktablen nimi on ilmeisesti yhdistelmä sanoista lighttable
(valopöytä, jota käytetään filminegatiivien tarkasteluun) ja darkroom
(pimiö, jossa tapahtuu paperikuvien kehittäminen negatiiveista).
Toimintatarkoitukseltaan Darktable vastaa lähinnä Adoben Photoshop
Lightroom -ohjelmaa.

Darktablen käyttöliittymä on tummanpuhuva, jotta se häiritsee
mahdollisimman vähän itse kuvan tarkastelua. Se koostuu neljästä eri
työtilasta: lighttable, darkroom, tethering ja map. Lighttable-työtilaan
voidaan tuoda filmirulliksi kutsuttuja kuvakokoelmia esimerkiksi
tiedostohakemistosta taikka suoraan digikamerasta, luokitella ja
arvioida niitä sekä valita yksittäisiä kuvia muokattavaksi
darkroom-työtilaan. Lightroom vastaa siis perinteistä valopöytää, jolla
voidaan tarkastella fyysisiä filminegatiiveja ja valikoida kehitettäviä
kuvia. Darkroom puolestaan on digitaalinen vastine perinteiselle
pimiölle, jossa valokuvaaja voi tehdä viimeiset hienosäädöt kuviinsa
kehittäessään ne paperikuviksi. Darkroom-tilassa käyttäjä voi oikean
reunan paneelista valita käyttöön erilaisia kuvaan vaikuttavia efektejä
ja suodattimia. Tarjolla olevia työkaluja ovat värikorjaus,
valotusarvot, kontrasti, valoisuus, kierto ja rajaus, vinjetointi sekä
lukuisia muita suodattimia. Kaikki käyttöön otetut efektit kerätään
ikkunan vasemmassa reunassa näkyväksi historialuetteloksi, josta on
mahdollista millä hetkellä tahansa tarkastella mitä tahansa vaihetta.
Huomattavaa Darktablen käytössä on, että se ei tee muutoksia
alkuperäiseen kuvaan vaan kaikki valitut muokkaukset ja efektit kerätään
erilliseen tekstimuotoiseen
xmp-tiedostoon.
Tämä tiedosto sisältää siis vain tiedot kuvalle tehtävistä
muokkauksista, jotka Darktable näyttää näytöllä kuvaan sovellettuina.
Itse muokkauksen aikana ei tarvitse tehdä tallennuksia, sillä ohjelma
tallentaa automaattisesti kaikki tehdyt muokkaukset. Vasta, kun kaikki
tarvittavat muokkaukset ovat valmiit, voidaan alkuperäisestä kuvasta
export-toiminnolla tuottaa lopullinen kuvatiedosto. Samasta
alkuperäisestä tiedostosta voidaan tehdä useita erilaisia muokattuja
versioita, jotka näkyvät lighttable-tilassa erillisinä kuvina tai
yhdeksi esikatselukuvaksi ryhmiteltynä. Kuvalle tehty muokkaushistoria
on mahdollista myös tallentaa nimettynä Darktable-tyylinä, jota on
mahdollista käyttää myöhemmin muiden kuvien käsittelyyn samoja
muokkauksia ja asetuksia käyttäen.

Darktablen kolmas työtila, eli tethering-tila, on tila jossa voidaan
käyttää tietokoneen usb-porttiin liitettyä digikameraa suoraan
tietokoneelta käsin. Erityisesti monia järjestelmäkameroita on
mahdollista käyttää tähän tapaan. Kameran merkistä ja mallista riippuen
voi olla mahdollista katsella suoraa live-kuvaa kamerasta taikka ottaa
vain still-kuvia, jotka latautuvat suoraan Darktablen filmirullalle
käsiteltäviksi. Tätä esittelyä varten kokeiltu Nikon D3100 ei
valitettavasti tukenut live-kuvaa, mutta kameran laukaiseminen ja
joidenkin kuvausasetusten asettaminen tietokoneelta käsin onnistui
hyvin.

Neljäs työtila näyttää OpenStreetMapia
käyttävän kartan, johon ikkunan alareunan paneelissa näkyvän filmirullan
kuvia voi hiirellä raahata ja näin merkitä kuville niiden kuvauspaikan.

Kun muokkaukset ovat valmiit, tapahtuu muokattujen kuvien vieminen
erillisiksi kuvatiedostoiksi lighttable-tilan export-toiminnolla, jolla
kuva voidaan tiedostoon tallentamisen lisäksi esimerkiksi viedä Flickr-,
Picasa- tai Facebook-palveluun tai lähettää sähköpostina.
Export-toiminto antaa lisäksi valita muun muassa kuvan tiedostomuodon,
jpeg:in tapauksessa pakkauslaadun sekä maksimikoon. Tiedostoon
tallennettaessa kuvien tiedostonimille ja polulle voidaan antaa halutun
muotoinen malli käyttäen muutamaa tarjolla olevaa muuttujaa, kuten
$(ROLL_NAME), $(FILE_NAME), $(FILE_FOLDER), $(YEAR) ja
$(STARS). Näin useampia kuvia kerralla vietäessä saadaan niille
annettua helposti järkevät nimet ja tallennuskansiot.


Kotisivu
http://www.darktable.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X

Asennus
Usealle Linux-jakelulle Darktable löytyy suoraan paketinhallinnasta.
  Osalle jakeluista löytyvät uudemmat paketit ohjelman kotisivujen
  ohjeiden avulla. Linkki Mac OS X:lle tarkoitettuun asennuspakettiin
  löytyy ohjelman kotisivulta. Ohjelmasta ei ole versiota
  Windows-käyttöjärjestelmille, mutta Windows-käyttäjät voivat ladata
  itselleen Ubuntu-live-levyn, joka
  sisältää Darktablen ja käyttää ohjelmaa tältä live-levyltä käsin.

Käyttöohjeet
Darktablen
  ohjekirja

Resources-sivulla on muun
  muassa joukko screencast-videoita, jotka opastavat Darktablen
  peruskäytössä. Osa videoista esittelee hieman vanhempia versioita ja
  jotkut yksityiskohdat ovat hiukan muuttuneet videoiden teon jälkeen,
  mutta periaate on niistä silti opittavissa.

Käyttäjien jakamia
  Darktable-tyylejä.





Avataan hakemiston sisältö uudeksi filmirullaksi
  Darktableen.
Filmirulla lighttablella, eli valopöydällä,
  tiedostoselainnäkymässä.
Yksittäinen kuva käsiteltävänä darkroom-näkymässä. Kuvaan tehty
  muun muassa värikorjausta ja valotuksen säätöä. Vasemmassa palkissa
  näkyy lisättyjen efektien historia, oikealla käytettävät
  efektityökalut.
Map-näkymässä filmirullan kuvia voi raahata ikkunan alareunasta
  OpenStreetMap-kartalle.
Vinjetointityökalu, jolla kuvan reunoja on tummennettu. Ikkunan
  vasemman reunan palkissa näkyvät kuvan exif-tiedot, mukaan lukien
  kameran malli ja kuvausasetukset.
Kuvaan lisätty kehystä framing-työkalulla. Oikean palkin
  alareunassa näkyy "More modules"-valikko, josta voi valita ja
  piilottaa lisämoduleja.
Lighttable-tilassa kuville voi lisätä värikoodeja, joita voi
  käyttää kuvien luokitteluun tai ryhmittelyyn. Kuvia voi myös
  arvioida antamalla niille tähtiä. Valitusta kuvasta voi luoda
  duplikaatin, joka ei siis luo uutta kuvatiedostoa vaan erillisen
  kokonaisuuden muokkauksia samalle kuvalle.
Kuvalle tehdyn muokkaushistorian voi tallentaa nimettynä tyylinä,
  jota voi myöhemmin soveltaa muihin kuviin
  kokonaisuutena.
Sama tyyli sovellettuna toiseen kuvaan.
Lighttable-näkymässä kuvalistaa voi suodattaa esimerkiksi niille
  annettujen tähtien mukaan. Tässä näytetään kaikki vähintää kolme
  tähteä saaneet kuvat.
Koska muokkaukset eivät muuta alkuperäisiä kuvia, pitää muokatut
  kuvat viedä erikseen export-toiminnolla kuvatiedostoiksi.
  Tiedostonimissä ja polussa voi käyttää joukkoa erilaisia muuttujia,
  kuten * $(FILE_FOLDER)* ja \$(FILE_NAME). Export voidaan tehdä
  myös suoraan esimerkiksi Flickr-, Picasa- tai
  Facebook-palveluun.
Filmirulla voidaan tuoda tiedostohakemiston lisäksi myös
  esimerkiksi kamerasta, jolloin tiedostot tallennetaan halutun
  muotoiseen hakemistoon, halutun muotoisilla
  tiedostonimillä.
Kamerasta tuotavien kuvien ja filmirullan nimen
  valinta.
Kamerasta tuodut kuvat.
Ohjelman tethering-tila, jossa tietokoneeseen liitettyä digikameraa
  voidaan ohjata tietokoneelta käsin. Osa kameroista tukee myös
  live-kuvan näyttämistä Darktablessa.
Muokkaamaton kuva.
Muokattu versio kuvasta.
Muokkaamaton kuva.
Muokattu versio kuvasta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Darktable

[openSUSE.fi]

Semantik

Semantik on vapaa ohjelma käsitekarttojen, eli mind mapien
tekemiseen.

 Semantik on helppo
työkalu, jolla voi tehdä visuaalisia käsitekarttoja, jotka helpottavat
asioiden, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden jäsentämistä.
Ohjelmassa voi luoda toisiinsa puumaisia hierarkioita luomalla solmuja
ja niiden välisiä kytkentöjä. Ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi
muistiinpanojen tekemiseen, ideointiin, käsitteiden jäsentämiseen ja
raporttien sekä esitysten tekemiseen.

Uusien solmujen luominen karttaan on helppoa ja tapahtuu
kaksoisklikkaamalla piirtoaluetta. Kaksoisklikkaamalla jo olemassa
olevaa solmua voi luoda sille lapsisolmun, joka on kytketty suunnatulla
viivalla vanhempaansa. Jo olemassa olevien solmujen välille voi luoda
hierarkiasuhteen raahaamalla hiirellä valitun solmun pluskuvakkeesta
kytkennän haluttuun lapsisolmuun. Olemassa olevan kytkennän voi
puolestaan poistaa kaksoisklikkaamalla sitä. Tekstin kirjoittaminen
solmuun tapahtuu valitsemalla solmu aktiiviseksi ja painamalla
enter-näppäintä. Tekstin muokkaaminen päätetään samoin
enter-näppäimellä. Solmuille voi tekstin lisäksi määrätä erilaisia
värejä sekä joukon erilaisia kuvakkeita. Kuvakkeilla voi solmuille
merkitä erilaisia asioita, kuten "idea", "lounas", "raha", "puhelin" ja
"aika".

Solmujen muodostaman puun voi sijoitella piirtoalueelle itse solmuja
hiirellä raahaamalla taikka pyytää ohjelmaa asettelemaan solmut
mahdollisimman optimaalisesti. Solmujen muodostama kokonaisuus näytetään
myös ikkunan vasemman reunan lineaarisessa näkymässä puumaisena
järjestettynä listana. Tässä listassa solmuja ja alipuita voi
järjestellä raahaamalla. Käsitekartan voi tallentaa kuvatiedostoksi
edit-valikosta löytyvällä "Export the map..."-toiminnolla.

Solmuille voi lisäksi määritellä myöskin datasisältöä, joka voi olla
tekstiä, kuva, taulukko taikka kaavio. Solmun sisältämän datan tyypin
voi valita valikosta, joka tulee esiin klikkaamalla solmua hiiren
kakkosnapilla. Itse data syötetään ikkunan alalaidassa olevaan osioon.
Esimerkiksi kaavion piirtäminen onnistuu melko vaivatta valitsemalla
lisättäviä komponentteja hiiren oikean näppäimen takaa saatavasta
valikosta.

Käsitekartasta voidaan automaattisesti generoida erityyppisiä
diaesityksiä sekä raportteja. Vaihtoehtoina ovat html-muotoinen
S5-esitys, LaTeX-tekstidokumentti, OpenDocument-tekstitiedosto ja
-esitys, joita voi muokata esimerkiksi LibreOfficella, selaimella
katseltava Java-sovellus, html-sivu sekä LaTeX-pohjainen Beamer-esitys.
Diaesityksiin ohjelma luo automaattisesti käsitekartan solmuista joukon
dioja ja niihin sisällöiksi solmuista ja alisolmuista luotuja
"palluralistoja". Ohjelma pyrkii valitsemaan älykkäästi, mitkä solmut
näytetään omina dioinaan ja mitkä vain luettelon kohtina. Solmut, jotka
sisältävät datana kuvan, taulukon tai kaavion, saavat oman dian, jossa
data näytetään. LaTeX-dokumenttiin käsitekartan solmuista luodaan
otsikkorakenne ja otsikoiden alle sisällöksi tulee kunkin solmun data.
Näin on mahdollista luoda Semantikilla esimerkiksi kokonainen raportti
sekä sen esittelemiseen käytettävä diaesitys.

Html-muotoisen S5-diaesityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon ja
esikatselun se osaa näyttää suoraan käsitekartan oikealla puolella
olevassa alueessa. Esikatselun voi näyttää myös kokoruututilassa,
jolloin Semantikia itseään voi käyttää myös esityksen esittämiseen.
LaTeX-dokumentin sekä Beamer-esityksen Semantik luo pyydettyyn
hakemistoon LaTeX-tiedostoina, kuvina sekä ne lopulliseksi
pdf-tiedostoksi kääntävänä run.sh-tiedostona. LaTeX-muotoisten
tiedostojen käyttö tarvitsee luonnollisesti asennetun LaTeX-ympäristön.
OpenDocument-tiedostot Semantik tallentaa myöskin pyydettyyn hakemistoon
ja sieltä niitä voidaan käsitellä ja näyttää edelleen [LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")- ja [LibreOffice
Impress](LibreOffice Impress "wikilink") -ohjelmilla.

Käsitekartan osille voidaan datan lisäksi määrittää myös erilaisia
muuttujia avain-arvo -pareina. Koko käsitekarttaa koskevat muuttujat,
kuten esityksen tai raportin otsikko, tekijätieto sekä päivämäärä,
syötetään ikkunan alaosan "variables"-välilehdelle, kun piirtoalueen
tausta on valittuna. Tähän tarvittavat muuttujat ovat "doc_"-alkuisia,
esimerkiksi "doc_title", "doc_author" ja "doc_date", ja ohjelma
ehdottaa muuttujan nimeä täydennyksenä, kun sen alkua kirjoittaa jonkin
matkaa. Samoin kaikille käsitekartan solmuille on mahdollisa syöttää
muuttujia, jotka muokkaavat käsitekartasta generoitavaa tulostetta
esimkerkiksi jättämällä kyseisen solmun käyttämättä tai kertomalla
kuvalle käytettävän koon.

Ohjelma on KDE-pohjainen ja se on saatavilla
Linux-jakeluille sekä monille muille UNIX-tyyppisille alustoille. Siitä
ei ole Windows-versiota ja sitä ei valitettavasti ole käännetty suomen
kielelle.


Kotisivu
http://code.google.com/p/semantik/

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux ja muut UNIX-tyyppiset järjestelmät, joihin
  KDE-ympäristö on saatavilla.

Asennus
Ohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta sekä sen
  kotisivuilta.





Käynnistettäessä Semantik tarjoaa muutamia käyttövihjeitä, jotka
  kannattaa lukea läpi. Käyttöliittymä koostuu vasemman reunan
  lineaarisesta näkymästä, piirtoalueesta, S5-esityksen
  esikatselunäkymästä sekä alareunan "data"- ja
  "variables"-syöttötilasta.
Käsitekartan puurakenne muodostetaan luomalla solmuja ja niiden
  välisiä yhteyksiä. Enter-näppäin vaihtaa aktiivisen solmun
  muokkaustilaan ja pois.
Solmuille voi määrätä värejä ja kuvaavia kuvakkeita oikean reunan
  väri- ja kuvakepalkista.
Solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla taikka käskemällä
  ohjelman järjestää ne automaattisesti.
Käsitekarttadokumentille voi antaa otsikon, tekijän nimen sekä
  muutamia muita tietoja muuttujina aktivoimalla piirtoalueen taustan
  sitä klikkaamalla ja syöttämällä muuttujat alareunan
  "variables"-välilehdelle. Syöttötila ehdottaa täydennyksiä
  muuttujien nimille kirjoittamisen myötä. Muuttujia käytetään
  esimerkiksi esitystä luotaessa.
Käsitekartasta voidaan luoda usean muotoisia esityksiä ja
  raportteja automaattisesti.
S5-esitys näytetään esikatseluna suoraan Semantikin
  esikatseluruudussa. Html-muotoisena sen voi esittää myös erillisellä
  selaimella.
Käsitekartasta luotu pdf-muotoinen Beamer-esitys. Beamer-tuloste on
  LaTeX-kielinen ja sen kääntämiseen pdf-tiedostoksi tarvitaan
  LaTeX-ympäristö.
Solmuihin voi syöttää myös datasisältöä. Kuvassa tekstimuotoista
  dataa, jota käytetään LaTeX-dokumentissa solmujen mukaan
  otsikoitujen kappaleiden tekstisisältönä.
Data voi olla myöskin kaavio, jonka voi piirtää suoraan dataosioon,
  kun solmun tyypiksi on valittu "diagram". Oikean reunan palkin
  värivalinnat toimivat myös kaavion osille. Muita solmun datatyyppejä
  ovat kuva ja taulukko.
Solmuun syötetyt taulukot, kuvat ja diagrammit näkyvät
  S5-esityksissä sekä Beamer-esityksissä omina
  dioinaan.
Käsitekartasta generoitu LaTeX-dokumentti, jossa solmuille syötetyt
  datasisällöt ovat kappaleiden sisältöinä.
Automaattisesti luotu OpenDocument-esitys on varsin yksinkertainen
  runko ja vaatii todennäköisesti jatkomuokkausta ennen
  esittämistä.
Käsitekartta kuvatiedostoksi
  tallennettuna.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Semantik

[openSUSE.fi]

Graph.tk

Graph.tk on vapaa websovellus matemaattisten kuvaajien piirtämiseen.

 Graph.tk piirtää
matemaattisten kaavojen graafisia esityksiä www-selaimella käyttäen
hyvin yksinkertaista käyttöliittymää. Sovelluksen oleellisin osa on koko
selainruudun täyttävä koordinaatisto, jossa voi siirtyä paikasta toiseen
hiirellä raahaamalla sekä zoomata hiiren rullaa käyttäen. Toinen
oleellinen osa on näkymän oikeassa yläkulmassa oleva lista esitettävistä
kaavoista. Listan alareunassa on plusnappula, jota painamalla listaan
lisätään uusi kaava. Ohjelma lisää listaan valmiita esimerkkikaavoja,
jotka voi korvata omilla kaavoilla. Kaavojen esittämä kuvaaja piirretään
koordinaatistoon automaattisesti. Kukin uusi kaava saa uuden, selkeän ja
toisistaan erottuvan värin. Kunkin kaavan kuvaajan piirtämisen voi
kytkeä päälle ja pois rastiruudulla. Lisäksi kaavan voi poistaa
napsauttamalla poistorastista.

Matemaattisten kaavojen syöttäminen on toteutettu
Mathquill-kirjastolla, jolla matematiikan
kirjoittaminen on varsin suoraviivaista ja helppoa. Syöttötila tunnistaa
suoraan '*'-merkin kertomerkiksi, jonka se näyttää normaaliin
matemaattiseen tapaan pisteenä, ja jakoviivan '/', jonka se ymmärtää
jakolaskuksi ja osaa muuttaa vaakasuoraksi osoittajaa ja nimittäjää
käyttäväksi jakolaskuksi. Lisäksi syöttötilaan voi kirjoittaa
LaTeX-komentoja, jotka aloitetaan takakenolla '\' ja päätetään
välilyöntiin. Esimerkiksi neliöjuuri luvusta 2 saadaan kirjoittamalla
ensin '\sqrt ', jonka jälkeen neliöjuurimerkin alle syntyneeseen
korostettuun ruutuun kirjoitetaan luku '2'.

Syötettävät kaavat voivat olla montaa eri muotoa ja parhaimman
käsityksen erilaisista tyypeistä saakin painelemalla plusnappulaa ja
katsomalla läpi esimerkkikaavat. Yksinkertaisimmillaan kaava voi olla
vain lauseke, vaikka polynomi 3x+1, jota vastaava kuvaaja piirretään.
Kaavan voi antaa myös yksinkertaisesti ratkaistavana muuttujia x ja
y sisältävänä yhtälönä, kuten 2y=3x+1. Kaavaksi voi myös syöttää
epäyhtälön, esimerkiksi y<-x^2, jolloin Graph.tk piirtää
epäyhtälössä esiintyvän lausekkeen kuvaajan ja värittää tasosta
epäyhtälön toteuttavan osan. Normaalin karteesisen koordinaatiston
lisäksi kuvaajia voi piirtää käyttämällä napakoordinaatistoa. Tämä
tehdään käyttämällä muuttujien x ja y sijasta muuttujia r ja
\theta. Muuttuja r tarkoittaa pisteen etäisyyttä keskipisteestä ja
kreikkalainen kirjain \theta puolestaan kulmaa vastapäivään
positiivisesta x-akselista. Lisäksi kaavarivillä voi määritellä
muuttujia, esimerkiksi a=5 ja käyttää näitä muuttujia muissa
kaavoissa.

Piirto-ominaisuuksien lisäksi Graph.tk sisältää myös hyvin
yksinkertaisen ja rajoittuneen javascript-pohjaisen cas-järjestelmän,
jolla se osaa esimerkiksi suorittaa muodossa d/dx(2x+4) annettuja
derivointeja sekä yksinkertaisia integrointeja. Näitä ominaisuuksia voi
käyttää joko suoraan kaavarivillä taikka omasta napistaan esiin
tulevassa erillisessä cas-näkymässä. Graph.tk:n cas-ominaisuudet eivät
kuitenkaan ole kovinkaan monipuoliset vaan ne ovat lähinnä pieni lisä
ohjelman piirtotoiminnallisuuden ohella.

Piirretyn kuvan voi tallentaa png-kuvaksi klikkaamalla käyttöliittymän
kameraikonia. Tällöin piirretystä kuvaajasta muodostetaan png-kuva, joka
avataan selaimeen ja jonka voi tämän jälkeen tallentaa normaaliin tapaan
hiiren oikealla näppäimellä saatavasta valikosta.

Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla sen
Github-sivulta. Kuvaajien
piirtäminen on toteutettu ohjelmassa html5:n canvas-elementtiä käyttäen.
Javascriptillä toteutettuna kuvaajien piirtäminen tapahtuu kokonaan
käyttäjän selaimessa, joten verkkoyhteyttä tarvitaan vain sovelluksen
avaamiseen. Graph.tk:lla piirrettyjä kuvaajia voi myös upottaa muille
sivuille käyttäen tarjolla olevaa
API:a.


Kotisivu
http://graph.tk

About-sivu

API

Lisenssi
GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet

Asennus
Ohjelma ei selaimella käytettävänä tarvitse erillistä asennusta. Sen
  voi kuitenkin halutessaan asentaa
  Chrome-sovellukseksi
  Chrome-selaimeen. Ohjelman voi myös asentaa omalle palvelimelle, jos
  ei halua käyttää sitä alkuperäiseltä sivustolta.





Graph.tk:n käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen ja selkeä. Vain
  koordinaatisto ja piirrettävät kaavat.
Uudella kaavarivillä on ohjelmaa esittelevä esimerkkikaava, jonka
  voi korvata omalla. Halutut kaavat voi piilottaa ottamalla rastin
  pois kyseisestä ruudusta.
Yhtälöiden ja lausekkeiden kuvaajien lisäksi voidaan esittää myös
  epäyhtälöitä väritettyinä pintoina.
Myös napakoordinaatistoa voi käyttää.
Kaavojen syöttäminen tapahtuu Mathquill-syöttökentillä, jotka
  näyttävät kaavat matemaattisessa muodossa ja joilla matematiikan
  syöttäminen on helppoa.
Mathquill-kenttään voi syöttää myös LaTeX-syntaksin mukaisia
  komentoja ja symboleja.
Graph.tk:n sisäänrakennettu kevyt cas-toiminnallisuus osaa
  suorittaan jonkin verran muun muassa derivointeja ja
  integrointeja.
Kaavariveillä voi myös nimetä uusia muuttuja, joita voi käyttää
  muissa kaavoissa.
Myös kertoma ja Gamma-funktio löytyvät.
Graph.tk:n cas-näkymässä voi suorittaa joitain hyvin yksinkertaisia
  laskutoimituksia...
... Esimerkiksi derivointia.
Graph.tk antaa piirrettyjen kuvaajien bittikarttakuvan käyttäjälle
  avaamalla selaimeen base64-koodatun png-kuvan, jonka käyttäjä voi
  tallentaa normaalina png-tiedostona.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Graph.tk

[openSUSE.fi]

MythTV

MythTV on avoimen lähdekoodin digitaalinen videotallennin (DVR) ja
kodin mediakeskus.

 MythTV on monipuolinen
ja lisäosilla laajennettava kodin mediakeskus. MythTV:n valikko-ohjattu
käyttöliittymä on peruskäytössä selkeä ja vaivaton. Sillä onnistuu
toisaalta suorien televisiolähetysten seuranta ja toisaalta
tv-tallenteiden tai muualta tuotujen mediatiedostojen toistaminen. Sitä
voi käyttää musiikki- ja videotiedostojen toistamiseen, CD-, DVD- ja
BlueRay-levyjen toistoon, kuvagallerioiden näyttämiseen sekä
nettivideoiden, esimerkiksi Youtube-videoiden, toistamiseen.

MythTV tukee hyvin erilaisia kaukosäätimiä ja sen perustoiminnot on
mahdollista ohjelmoida kaukosäätimen nappuloihin haluamallaan tavalla.
Käyttöliittymän toimintoja on kytketty myös useisiin näppäimistön
näppäimiin ja esimerkiksi jonkinlaisen mininäppäimistön käyttäminen
voikin olla hyvä ajatus.

Suoraa televisiolähetystä katsottaessa MythTV tallentaa ohjelmaa aina
automaattisesti kiintolevylle. Näin ohjelman voi halutessaan pysäyttää
jääkaappikäynnin ajaksi taikka pomppia ohjelmassa taaksepäin, jos jonkin
kohdan haluaa nähdä uudelleen. Automaattiset live-tallennukset
poistetaan automaattisesti tilantarpeen mukaan. Televisiokanavia voi
selata suoraan numeronäppäimillä, nuolinäppäimillä sekä aikajanana
näytettävää ohjelmaopasta käyttäen. Televisio-ohjelmien tallennuksia voi
ajastaa monella tapaa, esimerkiksi ohjelmaoppaasta valitsemalla taikka
tekstihakuja asettamalla. MythTV pitää tallenteiden, mediatiedostojen ja
ohjelmaoppaan metatiedot järjestyksessä tallentamalla ne tietokantaan,
jonka ansiosta niitä on helppo hakea.

MythTV:n rakenne on joustavasti asiakas-palvelin -mallin mukainen.
Toisin sanoen MythTV sisältää erillisen taustaohjelmiston, joka
huolehtii tv-virittimistä, ohjelmien tallentamisesta ja tallenteiden
hallinnasta, sekä erillisen edustaohjelmiston, joka toimii
käyttöliittymänä ja toistaa taustaohjelmiston tarjoilemat
mediatiedostot. Käytännössä tämä jako tarkoittaa sitä, että
taustaohjelmisto voi olla asennettuna yhdelle tai useammalle erilliselle
koneelle, jotka keskittyvät vain sisällön tarjoilemiseen, ja
edustaohjelmisto voi olla asennettuna yhteen tai useampaa
katselulaitteeseen. Näin aina päällä oleva taustaohjelmistoa käyttävä
laite on mahdollista laittaa toimimaan varastossa tai jossain muussa
piilossa, jossa se on mahdollisimman vähän häiriöksi, ja jättää vain
sirommat edustalaitteet esille esimerkiksi olohuoneeseen. Edusta- ja
taustaohjelmistoja on toki mahdollista käyttää myös samalla laitteella.
Android- ja iOS-laitteille löytyy myös sovelluksia, joita voidaan
käyttää joko kaukosäätiminä taikka katselulaitteina.

MythTV osaa käyttää alustan, esimerkiksi Linuxin, tukemia
viritinkortteja, jotka voivat olla joko sisäisiä tai usb-liittimellä
kytkettäviä laitteita. Yhdellä virittimellä voi katsoa ja tallentaa
yhtäaikaisesti yhdestä kanavanipusta tulevia ohjelmia. Näin esimerkiksi
YLE:n kanavanipusta voi saman aikaisesti tallentaa yhdeltä kanavalta ja
katsoa ohjelmaa toiselta. Useammalla virittimellä yhtä aikaa
käytettävien kanavanippujen määrä kasvaa.

MythTV on laajennettavissa erilaisilla lisäosilla ja teemoilla. Siihen
löytyvät erilliset lisäosat esimerkiksi musiikin ja videotiedostojen
toistamiseen, kuvien näyttämiseen, optisten medioiden käsittelyyn,
nettivideoiden selaamiseen, hakuun ja näyttämiseen sekä tallenteiden
muuttamiseen kannettaviin laitteisiin sopivaan muotoon. MythTV:n ulkoasu
puolestaan on monipuolisesti muokattavissa erilaisilla teemoilla, jotka
muuttelevat valikkotekstien sijainteja, taustakuvia ja muuta ohjelman
yleisilmettä. MythTV:n toimintoja voi käyttää myös Mythweb-lisäosan
tarjoaman webkäyttöliittymän kautta. Muita MythTV:n lisäosilla saatavia
ominaisuuksia ovat muun muassa rss-syötteiden lukija, säätiedotukset
sekä ZoneMinder-valvontakameroiden käyttö.

MythTV:n ympärille on koostettu kokonaisia Linux-jakeluita, joista
Mythbuntu on ehkä tunnetuin ja suosituin.
Mythbuntu tarjoaa helpon tavan asentaa kokonainen toimiva
MythTV-järjestelmä. Mythbuntu sisältää yksinkertaiset käyttöliittymät
ohjelman asetusten tekemiseen mahdollisimman helposti.


Kotisivu
http://www.mythtv.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, Mac OS X, Windows

Asennus
MythTV löytyy useimmille Linux-jakeluille suoraan
  paketinhallinnasta. Helpointa asentaminen on käyttämällä erityisesti
  MythTV:n käyttöä varten tehtyä jakelua, kuten
  Mythbuntu. Muille alustoille MythTV
  löytyy sen kotisivujen kautta joko valmiina pakettina tai
  lähdekoodina. Windows-ympäristöön ei valitettavasti ole tarjolla
  valmiita suoritettavia ohjelmia vaan MythTV pitää kääntää sille
  lähdekoodeista.





MythTV:n päävalikko suomenkielisenä ja selkeällä
  käyttöliittymäteemalla.
Suoran televisiolähetyksen katselua. Ylös ja alas nuolilla
  selaamalla voi etsiä haluamansa kanavan ja valita sen OK- tai
  enter-näppäimellä.
Ohjelmaoppaan nurkassa näytetään suoran lähetyksen kuva ja eri
  kanavien ohjelmistoa voi selata eteen- ja taaksepäin. Ohjelmien
  ajastaminen onnistuu tästä näkymästä halutut ohjelmat
  merkitsemällä.
Ohjelmia voi merkitä myös toistuviksi tallennuksiksi. Samalla
  hakuajastimella tallennetut ohjelmat ovat selattavissa samasta
  katselunäkemästä.
MythMusic-lisäosalla voi kuunnella musiikkia ja luoda
  musiikkitiedostoista soittolistoja.
Nettivideoita voi etsiä valituista videopalveluista hakusanoilla ja
  valita hakutuloksista katsottavaksi.
Mediakirjasto-valikosta ovat katsottavissa ja kuunneltavissa
  tv-tallenteet, videotiedostot, musiikit, Internet-videot ja
  kuvagalleriat.
MythTV:n ulkoasu on valittavissa useista
  teemoista.
Mediakirjasto-valikko toisella teemalla.
Kuvagallerian kuvat ovat selattavissa
  kansioittain.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: MythTV

[openSUSE.fi]

Mindmup

Mindmup on verkkoselaimella toimiva vapaa ja helposti jaettava
käsitekarttasovellus.

 Mindmup on erittäin
helppokäyttöinen selainpohjainen käsitekarttasovellus ja palvelu. Sen
tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja käytännöllinen kartan
syöttäminen suoraan näppäimistöltä sekä helppo jaettavuus.
Käsitekarttoja voi jopa muokata verkon kautta yhdessä reaaliaikaisesti.
Mindmup soveltuu myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Käsitekartta
koostuu solmuista, jotka on yhdistetty toisiinsa puumaiseksi
rakenteeksi. Mindmupissa solmujen lisääminen ja muokkaaminen on tehty
hyvin helpoksi nopeasti opittavilla näppäinkomennoilla. Muokattavan
solmun voi valita nuolinäppäimillä kohdistusta liikuttamalla. Valitun
solmun muokkaamisen voi aloittaa siirtymällä muokkaustilaan
välilyönnillä ja muokkaus päätetään joko hyväksymällä se
enter-näppäimellä tai hylkäämällä muokkaus esc-näppäimellä. Uusia
solmuja voi lisätä valitun rinnalle enter-näppäimellä tai valitun
lapsisolmuksi tabulaattorilla. Solmujen alipuita voi myös piilottaa ja
näyttää käyttämällä '/'-näppäintä. Kaikki muokkausvalinnat on
mahdollista valita myös valikkoa käyttämällä, mikä onkin pääkäyttötapa
kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. Käsitekartan rakenteen
muokkaaminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla. Solmun voi
siirtää toisen lapseksi yksinkertaisesti raahaamalla sen tämän päälle.
Sisarussolmujen järjestystä voi niin ikään muuttaa hiirellä raahaamalla.

Mindmup tarjoaa useita tapoja tallentaa käsitekartan. Websovelluksena
luonnollisimpina tallennustapoina ovat Mindmup-palvelun tarjoama
Amazonin S3-palvelimille tapahtuva tallennus, Google Drive sekä
selaimen sisäinen tallennus (Browser Storage, eli localStorage). Nämä
kolme tallennustapaa soveltuvat kolmeen erityyppiseen käyttötapaan.
Mindmup-palvelun tallennustila soveltuu julkisesti jaettaville
käsitekartoille. Sinne tallennettu käsitekartta saa oman url-osoitteen,
jolla sitä pääsee katsomaan kuka tahansa osoitteen tietävä. Tämä tapa
sopii hyvin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa jaettaville
kartoille. Näin jaettu kartta on "vain luku"-tilassa. Kartan
muokkaaminen luo siitä uuden kopion, jolloin alkuperäinen pysyy
muuttumattomana. Toisena vaihtoehtona oleva Google Drive antaa
mahdollisuuden yksityisempään tallennukseen ja tarkempaan hallintaan
käsitekartan jako-oikeuksista. Jos luottaa Googleen ja sen
tallennuspalveluun. Tässä vaihtoehdossa tallennus tapahtuu suoraan
Google Driveen käymättä Mindmup-palvelun palvelimien kautta ja jos
tietokoneella on käytössä Google Drive -tiedostojen synkronointi,
päivittyy tiedosto samalla myös omalle koneelle. Kolmas vaihtoehto on
kaikkein yksityisin, sillä se tallentaa käsitekartan vain selaimen omaan
sisäiseen tallennustilaan eikä sitä lähetetä lainkaan verkkoon.
Käsitekartta on avattavissa selaimen tallennustilasta seuraavalla
kerralla Mindmup-sivustolle mentäessä. Tätä tallennustapaa käytettäessä
kannattaa huomioida, että selaimen oma tallennustila on selainkohtainen,
eli tallennettu käsitekartta on avattavissa vain samalla tietokoneella
ja samaa selainta samalla profiililla käytettäessä.

Edellä kuvattujen tallennustapojen lisäksi Mindmupissa on valittavissa
myös kartan vienti (Export Map), jota käyttämällä kartan voi myös
tallentaa useammallakin tavalla. Tätä tapaa käyttäen valittavina
vaihtoehtoina ovat Mindmapin oma ja Freemind ohjelman JSON-muotoiset
tallennusmuodot, png-kuva, html-sivu sekä tabulaattorisisennyksillä
puumaiseksi tehty tekstitiedosto. Näistä Mindmup- ja Freemind-tiedostot
on mahdollista myös tuoda Import-toiminnolla takaisin
Mindmup-sovellukseen.

Verkkosovelluksena Mindmup antaa hyvät työkalut käsitekartan jakamiseen.
Jakamista varten kartta täytyy tallentaa verkkopalveluun, jonka jälkeen
sen voi jakaa sähköpostilla tai Facebookin taikka Twitterin kautta. Jaon
voi tehdä myös muilla tavoin kopioimalla kartan osoitteen ja jakamalla
sen haluamallaan tavalla. Kartan voi myös upottaa haluamalleen
sivustolle kopioimalla Mindmupin tarjoaman upotuskoodin.

Helppo verkkojakaminen tarjoaa myös tavan muokata käsitekarttaa
yhteistyönä lähes reaaliajassa. Mindmupin lisäosana päälle kytkettävä
jako-ominaisuus antaa käyttäjän kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan
yhteistä karttaa jakamalla muokkausosoitteen sähköpostin tai muiden
palveluiden kautta. Yhtäaikainen muokkaus vaatii käyttäjiltä
Google-tunnuksilla tunnistautumisen. Yhtäaikaa muokattaessa
selainikkunassa näkyy kunkin käyttäjän avatar hänen valitsemansa solmun
kohdalla ja muutokset päivittyvät lähes välittömästi muille käyttäjille.
Tämä ominaisuus voi helpottaa monien yhdessä tehtävien suunnitelmien
tekemistä.

Muita päälle kytkettävissä olevia lisäominaisuuksia ovat tehtävien
edistymisen tarkkailuun käytettävä "Progress" sekä solmujen väliset
kytkennät kaarevista suoriksi janoiksi muuttava lisäosa.
Progress-työkalulla voi merkitä eri värikoodeilla esimerkiksi projektin
eri osien edistymistä. Mitkä osat on vasta aloitettu, mitä etenevät ja
mitkä ovat jo valmiita. Progress-työkalu ymmärtää tehtävien hierarkian
ja se osaa esimerkiksi tulkita solmun kuvaaman tehtävän tehdyksi, jos
sen kaikki alitehtävät ovat tehtyjä.




Kotisivu
http://www.mindmup.com/

Lähdekoodi
https://github.com/mindmup/mindmup

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkoselaimet

Asennus
Websovelluksen käyttö ei tarvitse asennusta. Jos haluaa asentaa
  ohjelman omalle palvelimelle, se on mahdollista käyttämällä
  lähdekoodia.

Esimerkki
käsitekarttaesimerkki





Mindmupin käyttöliittymä on selkeä ja helppo käyttää suoraan
  näppäimistöltä.
Jos solmuihin lisää web-osoitteita, ne näytetään klikattavina
  linkkeinä. Solmujen alla olevat puut voi "sulkea", jolloin ne vievät
  näytöllä vähemmän tilaa.
Suljetun puun voi '/'-näppäimellä avata taas näkyviin. Kuvassa on
  käytössä tallennus selaimen omaan tallennustilaan, mikä näkyy oikean
  yläkulman Firefox-logosta.
Mindmupissa on käytössä useita tapoja tallentaa ja avata
  tiedostoja.
Kaikki muokkaustoiminnot ovat käytettävissä valikon kautta ja siten
  saatavilla myös kosketusnäyttöisillä
  mobiililaitteilla.
Mindmapissa on kolme erikseen päällekytkettävää lisäosaa, joilla
  käyttöön saadaan reaaliaikainen yhteismuokkaus, etenemisten seuranta
  sekä suorat janat solmujen välillä.
Progress-edistymisenhallinnalla solmuille voi merkitä erilaisia
  tiloja niiden edistymisen mukaan. Tilat ovat muokattavissa tarpeen
  mukaan.
Yhteismuokkaustyökalulla voi kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan
  samaa käsitekarttaa reaaliaikaisesti.
Yhteismuokkaus käyttää Google Drive
  -palvelua.
Yhteismuokkaus käynnissä. Muokkaajan avatar näkyy valitun solmun
  kohdalla.
Käsitekartta vietynä html-tiedostoksi. Tiedosto sisältää upotettuna
  kuvan kartasta sekä käsitekartan sisällön sisennyksillä puumaisena
  esitettynä.
Käsitekartan voi jakaa muille Mindmup-palveluun tallennettua
  versiota käyttämällä. Jako tapahtuu lähettämällä kartan url-osoite
  joko ohjelmasta suoraan tai muulla tavoin. Kartan voi myös upottaa
  muille sivustoille upotuskoodilla.
Mindmup antaa upotuskoodin kopioitavaksi ja muulle www-sivulle
  liitettäväksi.
Google Drive -palveluun tallennetun käsitekartan
  avaaminen.
Kuvatiedostona tallennettu käsitekartta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Mindmup

[openSUSE.fi]

OpenArena

OpenArena on vapaa ensimmäisen persoonan ammuskelupeli .

 OpenArena on
yhteisön tuottama GPL-lisensoitua idTech3:a pelimoottorina käyttävä
Quake 3 Areenaa vastaava peli. Netissä pelaaminen on mahdollista ja
pelimuotoja on useita, perusammuskelua, lipunryöstöä ynnä muita. Peliä
ei suositella alle 17-vuotiaille, toteaa
webbi-sivu.

OpenArena on varsin samanlainen kuin Quake III Arena, se on tehty
samalla pelimoottorilla, mutta kentät, grafiikat ja äänet on tehty
uusiksi vapaalla lisenssillä. Esimerkiksi aseet ovat vaikutuksiltaan
suunnilleen samanlaisia kuin Quake III:ssa, mutta eri näköisiä.
Pelaamisen kannalta eroa ei paljoa ole, samat pikanäppäimet saa
määritettyä samoihin toimintoihin. Suurin ero tulee erilaisista
kentistä, ne pitää uudestaan opetella, jos pitää muistaa mistä nurkasta
löytyy tavoiteltu poweruppi.
250px|right Kenttiä on
noin sata, joista osa tosin on muunnelmia eikä kunnolla erilaisia
kenttiä. Mukana olevat kentät löytää Linuxissa komennolla

for i in /usr/lib/openarena/baseoa/*.pk3 ;
do unzip -t $i | grep maps | grep \.bsp ;
done


Komennon voi kirjoittaa kolmelle riville kuten yllä, tai yhdelle riville
yhteen pötköön, kumpikin tapa toimii.

Yksinpelinä OpenArenan voi pelata läpi voittamalla kenttiä. Kun on
voittanut neljä ensimmäistä kenttää, saa pelattavakseen neljä kenttää
lisää, ja ne voitettuaan samaan tapaan. Jo pelattuja kenttiä voi pelata
uudestaan. Ne löytyvät pelin valikosta.

Nettipeli on kattavasti toteutettu. Asennuksessa tulee mukana myös
pelipalvelin. Yksi pelaajista voi käynnistää OpenArenansa palvelimeksi
ja hän sekä muut liittyvät sen pyörittämään peliin. Internetistä löytyy
pelipalvelimia joihin
voi liittyä. Pitää vaan katsoa, että palvelimella on sama versio
OpenArenasta kuin itsellä. Moninpeliin liitytään pelin
Multiplayer-valikosta, samasta paikasta voi myös käynnistää
pelipalvelimen.

Saatavilla on myös erillinen palvelinversio. Debian GNU/Linuxissa se on
paketissa nimeltä openarena-server. Asentamalla tämä palvelinversio
erilliseen koneeseen ei kenenkään pelaajan tarvitse ajaa omalla
koneellaan OpenArenan asiakasohjelman lisäksi myös pelipalvelinta.

OpenArenan mukana tulee MissionPack. Se on modi ja vastaa Quake III:n
Team Arena -julkaisua. Suuri osa MissionPackin ominaisuuksista on
siirtynyt OpenArenan perusversion vakio-ominaisuudeksi.

Peli on varsin nopeatempoinen. Tarvitaan nopeat refleksit ja vikkelät
sormet, mutta tietokonepelaajia vastaan ei mikään estä käynnistämästä
kenttää devmap-komennolla, jolloin voi komennolla timescale hidastaa
pelin. Esimerkiksi
timescale 0.33
jälkeen peli toimii
kolmasosanopeudella. Tällöin voi myös antaa itselleen haluamiaan power
uppeja, esimerkiksi
give speed
tai
give quad damage
Tietokonepelaajat eli botit ovat varsin kelvollisia. Botteja vastaan
pelaamalla voi harjoitella tai pelata pelkästään botteja vastaan jos ei
pidä nettipeleistä. Botit osaavat muitakin pelimuotoja kuin vapaan
ammuskelun, ainakin lipunryöstö sujuu pelkkiä botteja sisältävällä
joukkueella. Botteja voi käyttää myös, jos ihmispelaajia ei ole
tarpeeksi. Loput joukkueen paikat voi täyttää boteilla.
Webbisivun mukaan uusin
OpenArena on täysin yhteensopiva Quake III:n bottitiedostojen kanssa.

Bottien osaamista voi säätää. Botti lisätään peliin komennolla addbot,
jolle annetaan parametrina botin nimi ja taitotaso kokonaislukuna yhden
ja viiden väliltä. Esimerkiksi addbot neko 5 lisää hyvin taitavan
Neko-mallia käyttävän botin. Botin nimenä pitää käyttää peliin
määriteltyä bottia.

Projekti OpenArena käynnistettiin elokuun 19. 2005. Edellisenä päivänä
julkaistiin id Tech 3 lähdekoodi lisenssinä GPL. Uusin versio 0.8.8
julkaistiin helmikuun 20. 2012
(http://openarena.ws/board/index.php?topic=4451.0). Kehitys jatkuu,
uusia kenttiä tulee yhteisöltä ja pelin kehittäjät lupaavat uutta
versiotakin, joka julkaistaan kun se on valmis.


Kotisivu
http://openarena.ws/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, Linux, Mac, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Mac- ja
  Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
  kotisivulta.
  Android-versio löytyy ilmaisena Google Playstä.

Käyttöohjeet
Pelille on Wikiassa englanninkielinen
  käsikirja.





Plasma-aseella ammuskelua
Osui ja upposi
K-17 on osaksi veriroiskeiden takia
  (asetuksissa ne on mahdollista poistaa käytöstä)
Sinko kuuluu sinkohippapeleihin
Singolla saa harvoin täysosumia
Quad Damagen käyttäjä näkyy sinisenä
  hohteena (aseen teho kolminkertaistuu)
Perusase on konekivääri, paremmat aseet
  pitää löytää
Taas kovaa sinkohippaa
Keltainen haarniska on 50 suojapistettä
Plasma-ase quad damagen kera on tehokas
Raidetykki on tehokas, mutta kestää
  kauan latautua seuraavaan laukaukseen
Kannattaa muista mistä kentän sopesta
  löytyy quad damage
Jos kuolo kohtaa, 2 sekunnin päästä
  pääsee takaisin peliin
Singon ampumat raketit lentävät
  hitaahkosti, joskus ne ehtii väistämään
Kaatuneen pelaajan powerupit tipahtavat
  uudelleenkäytettäviksi, löytäjä saa pitää
Pelihahmoista Nekoyss on parhaiten
  häiveväritetty
Kentät voivat olla korkeita
Kentät voivat olla laajoja (tämä on
  lipunryöstöön tarkoitettu symmetrinen kenttä)




Lisätietoja


Englanninkielisen Wikipedian
  artikkeli
Esimerkkitiedostoja ja
  käynnistysscripti
Linux.fi artikkeli
Video uusimmasta versiosta
  Youtubessa
Openarena Android Tutorial
  Youtubessa


Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Source: OpenArena

[openSUSE.fi]

Fake Dawn

Fake Dawn on lempeä hellästi herättävä herätyskellosovellus
Android-laitteille.

 Tavalliset
herätyskellot ja herätyskellosovellukset aloittavat herättämisen
käsketyllä kellonlyömällä ilman ennakkovaroitusta ja -valmisteluita.
Fake Dawn pyrkii tekemään herätyksen hellävaraisemmin matkimalla
aamunkoittoa ja herättelemällä nukkujaa hitaammin. Fake Dawn alkaa ensin
kirkastaa laitteen näyttöä ajastuksen mukaisesti täysin pimeästä
valittuun väriin. Näytön kirkkauden lisäksi herätys voi sisältää valitun
herätysäänen, jonka voimakkuus nousee samoin ajastuksen mukaisesti
täydestä hiljaisuudesta valittuun äänenvoimakkuuteen. Kolmantena
herätystekijänä voidaan halutessa käyttää myös laitteen värinää.
Ohjelmasta voidaan lisäksi valita, minä viikonpäivinä lavastettu
aamunkoitto on käytössä. Käynnissä olevan herätyksen voi sammuttaa
näyttöä koskettamalla.

Herätyksen asetukset ovat täysin säädettävissä. Näytön valaistuksen
värin voi valita väripyörällä, joka pompahtaa esiin väripalkkia sormella
napauttamalla. Valaistuksen aloitusajan voi valita ajan tekstiä
napsauttamalla taikka sormella käyttöliittymässä näkyvää ympyrää
siirtämällä. Samoin valitaan ajankohta, jolloin näytön kirkkaus on
täydessä voimassaan. Asetukset herätyksen äänelle asetetaan
valaistusasetuksesta riippumattomasti samalla tavalla. Näytön voi siis
laittaa kirkastumaan täyteen kirkkauteensa esimerkiksi kymmenen minuutin
aikana kello 6.50:stä kello 7.00:aan ja aloittaa herätysäänen
soittamisen kello 6.58 ja jatkaa sen äänenvoimakkuuden kasvattamista
kello 7.02:een saakka. Herätysääneksi voi valita jonkin
Android-laitteeseen asennetuista herätysäänistä taikka jonkin muun
äänitiedoston. Työaamuna voi siis herätä vaikka lempeään
"auringonnousuun" ja hiljaa voimistuvaan linnunlauluun.

Ohjelman pieni puute on se, että siihen voi ajastaa vain yhden
herätysasetuksen kerrallaan. Ohjelma olisi vielä hyödyllisempi, jos
siihen voisi määritellä erilaisia herätyksiä esimerkiksi työviikolle ja
viikonlopulle.


Kotisivu
http://code.google.com/p/fakedawn/

Fake Dawn
  F-Droid-palvelussa

Lisenssi
GNU GPLv3

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Ohjelman voi asentaa käyttämällä
  F-Droid-sovellusta tai lataamalla
  asennuspaketti ohjelman
  F-Droid-sivulta.
  Ohjelma on asennettavissa myös suoraan Googlen
  Play-sovelluskaupasta.





Näytön valoisuuden ja herätysäänen voi ajastaa toisistaan
  riippumatta.
Näytön värin voi valita väripalkkia
  koskettamalla.
Ajankohdat voi määrätä Androidin kellonaikadialogilla koskettamalla
  kellonaikaa.
Kellonaikoja voi säätää myös siirtämällä niitä edustavia ympyröitä
  sormella.
Herätysäänen voi valita laitteeseen asennetuista herätysäänistä tai
  laitteella olevista äänitiedostoista.
Säädöt maksimiäänenvoimakkuudelle, värinän aktivoinnille sekä
  viikonpäivien valinnalle.
Herätyksen käynnistyessä näyttö muuttuu vähitellen täysin mustasta
  valittuun väriin valitun ajanjakson aikana.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Fake Dawn

[openSUSE.fi]

SMS Backup+

SMS Backup+ on avoimen lähdekoodin ohjelma tekstiviestien
varmuuskopiointiin Android-laitteelta.

 SMS
Backup+ on ohjelma, jolla Android-puhelimen käyttäjä voi varmuuskopioida
tekstiviestinsä, multimediaviestinsä ja puheluhistoriansa
sähköpostipalvelimelle. Tekstiviestien ja puhelinhistorian palautus
takaisin puhelimeen onnistuu myös. Multimediaviestejä voi
varmuuskopioida vain Android 2.x-laitteilla ja niitä ei voida ainakaan
vielä palauttaa takaisin puhelimeen. Tiedot kopioidaan palvelimelle
sähköpostiviestien muodossa, jolloin niitä voidaan tarkastella myös
sähköpostiohjelmalla. Ohjelma sisältää myös asetukset automaattiseen
varmuuskopiointiin.

Oletuksena ohjelma käyttää sähköpostipalveluna Googlen Gmailia, johon se
osaa kirjautua puhelimeen jo syötettyä Google-tiliä käyttäen, kun
käyttäjä antaa siihen luvan. Koska ohjelma siirtää tietoa
sähköpostipalvelimelle IMAP-protokollan avulla, täytyy IMAP-tuki olla
päällä Gmailin asetuksista. Vaihtoehtoisesti sähköpostipalveluna voi
käyttää mitä tahansa IMAP-tiedonsiirtoa tukevaa sähköpostipalvelua.
Tällöin ohjelman asetuksiin pitää syöttää palvelimen tiedot sekä
käyttäjän tunnus ja salasana.

Oletuksena teksti- ja multimediaviestit kopioidaan Gmail-palveluun
tunnisteella (label) "SMS" ja puheluhistoria tunnisteella "Call log",
mutta nämä voi käyttäjä halutessaan vaihtaa haluamikseen. Muissa
sähköpostipalveluissa tunnisteita vastaavat IMAP-palvelun kansiot.
Teksti- ja multimediaviestit kopioidaan palvelimelle
sähköpostiviesteinä, joiden otsikko on muotoa "SMS with Vilho Valo" tai
"SMS with +358..." riippuen siitä, ovatko viestien toisten osapuolten
yhteystiedot tallennettuina puhelimeen. Samoin sähköpostiviestin
lähettäjä- ja vastaanottajakenttiin merkitään osapuolten oikeat
sähköpostiosoitteet, jos sellaiset on yhteystietoihin tallennettu. Näin
sähköpostiohjelmasta käsin on siis mahdollista vastata viesteihin
suoraan. Multimediaviestien liitteet näkyvät sähköpostiviestien
liitteinä. Puheluhistoria talletetaan niin ikään sähköpostiviesteinä,
joiden otsikosta ja lähettäjä- sekä vastaanottajatiedoista käy ilmi
puhelun osapuolet. Viestien sisältöinä on tieto puhelun kestosta,
puhelinnumero sekä tieto siitä, oliko kyseessä lähtevä, tuleva vai
vastaamaton puhelu. Vaihtoehtoisesti puheluhistorian voi valita myös
tallentumaan valittuun Google-kalenteriin tapahtumina.

Ohjelmasta on mahdollista valita esimerkiksi vain johonkin
yhteystietoryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut
varmuuskopioitavaksi. Luotavien sähköpostiviestien otsikkoon voi
halutessaan lisätä oman alkuosan, jolloin ne on helpompi erotella
muista. Viesteistä on myös mahdollista valita, merkitäänkö ne
automaattisesti luetuiksi vai näkyvätkö ne uusina viesteinä.

Varmuuskopiointi on mahdollista myös automatisoida tapahtumaan joko
säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden tunnin välein, tai vaikka
saapuvien viestien yhteydessä. Automaattinen kopiointi voidaan myös
rajoittaa tapahtumaan vain langattoman lähiverkon kautta.


Kotisivu
https://github.com/jberkel/sms-backup-plus

F-Droid-sivu

Google Play
  -sivu

Lisenssi
Apache2

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Ohjelma löytyy sekä F-Droid-palvelusta että
  Googlen omasta Play-kaupasta.





SMS Backup+ osaa varmuuskopioida ja palauttaa tekstiviestit ja
  puheluhistorian sekä varmuuskopioida multimediaviestit Android
  2.x-laitteista.
Asetuksista voi valita, mitä varmuuskopioidaan, millä tunnisteilla
  ja kuinka paljon kerrallaan.
Puheluhistoriasta voi valita kopioitavaksi vain tietyn tyyppiset
  puhelut.
Oletuksena käytettävän Gmail-tilin sijasta voi käyttää mitä tahansa
  IMAP-palvelinta.
Palautusasetukset.
Automaattisen varmuuskopioinnin asetukset. Säännöllisesti,
  saapuneiden jälkeen, vain langattomassa lähiverkossa, muiden
  ohjelmien laukaisemana.
Ensimmäisen varmuuskopioinnin aloitus.
Varmuuskopiointi alkaa.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Viestit tallentuvat
  sähköpostiviesteinä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: SMS Backup+

[openSUSE.fi]

Kalzium

Kalzium on monipuolinen työkalu kemian opiskeluun ja kemiallisten
aineiden ja yhdisteiden tutkimiseen.

 Kalzium on kokoelma
tietoa kemiallisista alkuaineista ja työkaluja kemian opiskeluun ja
tutkimiseen. Oletusnäkymässä Kalzium näyttää alkuaineiden jaksollisen
järjestelmän halutussa laajuudessa. Kustakin alkuaineesta ohjelma
sisältää vastaavat tiedot, joita yleensä etsitään esimerkiksi lukiossa
käytettävistä taulukkokirjoista. Taulukkotietojen lisäksi ohjelma
sisältää useita käyttökelpoisia työkaluja, kuten molekyylimuokkaimen,
useisiin kemian laskuihin soveltuvan laskutyökalun sekä kaaviopiirturin.
Kalzium on osa KDE-ympäristön
KDEdu-opetusohjelmapakettia ja sitä voi käyttää hyvin sekä kemian
opiskeluun että alkuaineisiin liittyvän tiedon tietokantana.

Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet esitetään taulukkomuodossa
järjestyslukunsa mukaan järjestettyinä. Kalzium antaa mahdollisuuden
valita useamman eri näkymän välillä. Oletuksena on "Perinteinen
jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat kaikki alkuaineet siten,
että pääryhmät sekä siirtymäalkuaineet ovat itse taulukossa sekä
lantanoidit ja aktinoidit taulukon alla omana kokonaisuutena. Muina
näkyminä ovat "Lyhyt jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat vain
pääryhmät, "Pitkä jaksollinen järjestelmä", jossa kaikki alkuaineet ovat
samassa taulukossa, "Siirtymäalkuaineet", joka esittelee nimensä
mukaisesti vain siirtymäalkuaineet sekä "DZ:n jaksollinen järjestelmä",
joka esittää jaksollisen järjestelmän Saksan keskuskomitean ("Deutscher
Zentralausschuss") suosittelemassa muodossa. Siirtyminen eri näkymien
välillä tapahtuu animoidusti, mikä havainnollistaa näiden näkymien
eroja.

Ikkunan vasemmassa sivupalkissa on yleiskuva alkuaineesta, jonka päälle
hiiri on viety. Yleiskuva sisältää alkuaineen nimen, sen kemiallisen
lyhenteen, järjestysluvun sekä atomimassan. Yleiskuvan tilalle voi
vaihtaa myös "Näyttö"-välilehden, jolla pystyy tarkastelemaan
alkuainetaulukon aineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen.
Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi voi valita esimerkiksi aineen olomuodon,
jolloin muuttujana on lämpötila Kelvin-asteikolla. Lämpötilaa voi säätää
hiirellä liukusäätimestä ja lämpötilan muuttuessa Kalzium merkitsee
jaksollisen järjestelmän alkuaineet punaisella, sinisellä ja vihreällä
värillä sen mukaan, ovatko alkuaineet tässä lämpötilassa kiinteitä,
nestemäisiä vai kaasumaisia. Ominaisuuksia voi tarkastella myös
animointitilassa, jolloin esimerkiksi lämpötila muuttuu tasaisesti
kylmästä kuumaksi ja alkuainetaulukon väritys kertoo aineiden
sulamisesta ja kaasuuntumisesta.

Kutakin alkuainetta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sen alkuaineen
tarkempia tietoja. Tiedoista löytyvät taulukkotiedot, kuten
sulamispiste, kiehumispiste, atomimassa ja hapetusluvut. Kunkin tiedon
nimi on linkki Wikipedia-artikkeliin, josta voi lukea käsitteen
tarkemman kuvauksen. Toiselta välilehdeltä löytyy kuvana kyseisen
alkuaineen atomimalli, josta voi tarkastella elektronien jakautumista
eri elektronikuorille. Muilta välilehdiltä löytyvät myös alkuaineen
isotooppien ominaisuudet taulukoituina, sekalaista tietoa, kuten
alkuaineen löytäjä ja löytövuosi, tietoa alkuaineen spektristä sekä
linkkejä lisätietoon. Alkuaineita voi vertailla selaamalla tietosivuja
eteen ja taakse pitkin jaksollista järjestelmää alkuaineen
järjestysluvun mukaan.

Kalzium tarjoaa jaksollisen järjestelmän ja taulukkotietojen lisäksi
muina työkaluina molekyylimuokkaimen, isotooppitaulukon, kaaviopiirturin
ja laskutoimitustyökalun. Molekyylimuokkaimella voi tarkastella
atomeista rakennettuja molekyylejä kolmiulotteisina malleina. Työkalu
koostuu näyttötilasta, muokkaustilasta sekä mittaustilasta.
Näyttötilassa voi tarkastella molekyyliä pyörittelemällä sitä
kolmiulotteisesti hiirellä raahaamalla. Zoomaaminen lähemmäs ja kauemmas
tapahtuu hiiren rullalla ja katselupisteen siirtäminen hiiren
kakkospainikkeella raahaamalla. Molekyylejä voi rakentaa
muokkaustilassa. Niitä voi tallentaa tiedostoksi tai avata tiedostosta.
Lisäksi muiden valmiiksi mallintamia molekyylejä voi ladata verkosta
suoraan ohjelman käyttöliittymän kautta.

Muokkaustilassa molekyyliin voi lisätä uusia atomeita kytkemällä ne
aiempiin yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Ohjelman voi valita
täydentämään orgaanisiin yhdisteisiin tarvittavat vetyatomit
automaattisesti. "Optimoi"-nappia painamalla ohjelma asettelee atomit
3D-malliin oikeaoppisen optimaaliseen asentoon. Mittaustilassa voi
mitata annettujen atomien etäisyyttä, sidosten muodostamaa kulmaa tai
dihedraalikulmaa.

Isotooppitaulukolla käyttäjä voi tarkastella eri alkuaineiden
isotooppien ominaisuuksia toisiinsa verrattuina. Kalziumin laskimilla
puolestaan käyttäjä voi tehdä erilaisia kemiaan liittyviä laskuja.
Tarjolla ovat: molekyylimassalaskin, konsentraatiolaskin, ydinlaskin,
kaasulaskin, yhtälötasapainotin sekä titrauslaskin. Esimerkiksi
molekyylimassalaskimeen voi syöttää yhdisteen molekyylikaavan, jolloin
laskin ilmoittaa molekyylin massan laskemalla sen alkuaineiden
atomimassoista. Yhtälötasapainottimella puolestaan voi etsiä
kokonaiskertoimet, joilla reaktioyhtälön molemmat puolet ovat
tasapainossa.

"Piirrä kaavio"-työkalulla voi havainnollistaa alkuaineiden
ominaisuuksien, kuten järjestysnumero, atomimassa, kiehumispiste tai
sulamispiste, riippuvuuksia toisistaan. Työkalulla valitaan jokin
ominaisuus vaaka-akselille ja jokin toinen ominaisuus pystyakselille
sekä piirrettävät alkuaineet. Työkalu merkitsee kunkin alkuaineen
tasolle tähdellä ja kuviosta voi tämän jälkeen tutkia ominaisuuksien
riippuvuuksia.

Lisäksi ohjelmasta löytyy työkalu R- ja S-lausekkeiden (vaara- ja
turvalausekkeet) tulkitsemiseen, sanasto, jolla voi etsiä lyhyitä
määritelmiä joillekin käsitteille ja kuvauksia työkaluille, sekä
taulukot kreikkalaisista kirjaimista, numeroista ja etuliitteistä.


Kotisivu
http://edu.kde.org/kalzium/

Lisenssi
GNU GPLv2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma löytyy useimpiin Linux-jakeluihin suoraan
  paketinhallinnasta. Se on saatavilla myös muihin
  käyttöjärjestelmiin, joihin on asennettavissa KDE-ympäristö.
  Windows-käyttöjärjestelmälle ohjelmasta (ja KDE-ympäristöstä) on
  toistaiseksi saatavilla vain kokeellinen versio.





Ohjelman perusnäkymänä on alkuaineiden jaksollista järjestelmää
  esittävä taulukko. Vasemmassa reunassa yleiskuvana korostettuna
  hiirellä korostettu alkuaine, sen nimi, lyhenne, järjestysluku sekä
  atomimassa.
Jaksollinen järjestelmä voidaan esittää useammassa muodossa.
  Perinteisessä, lyhyemmässä, pidemmässä, vain siirtymäalkuaineet
  näyttävässä tai DZ:n jaksollisena järjestelmänä. Eri näyttötilojen
  välillä siirrytään animoidusti, mikä havainnollistaa niiden
  eroja.
Alkuainetta klikkaamalla saa esiin kyseisen alkuaineen tarkemmat
  tiedot. Yleistiedoissa ovat muun muassa alkuaineen sulamispiste,
  kiehumispiste ja atomimassa sekä muita tietoja. Kunkin tiedon nimi
  on linkki sen merkityksen selittävälle
  Wikipedia-sivulle.
Kunkin atomin atomimalli on tarkasteltavissa. Atomimallista käyvät
  ilmi elektronien sijainnit atomissa.
Alkuaineen eri isotooppien tiedot löytyvät kyseisen alkuaineen
  isotooppitaulukosta isotoopit-välilehdeltä.
Erillinen isotooppitaulukkotyökalulla voi tarkastella eri
  alkuaineiden isotooppien tietoja ja
  ominaisuuksia.
Jos vasempaan palkkiin valitaan yleiskuvan tilalle näyttötila,
  voidaan tutkia alkuaineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen.
  Kuvassa liukusäätimellä voi valita lämpötilan Kelvin-asteikolla ja
  alkuaineiden olomuotoa kuvaavat värit vaihtuvat lämpötilan mukaan.
  Punainen on kiinteä, sininen nestemäinen ja vihreä kaasumainen.
  Ominaisuuksien muutosta muuttujan suhteen voi tarkastella myös
  animoidusti.
Kalzium sisältää myös molekyylimuokkain-työkalun, jolla voi
  rakentaa molekyylejä ja tarkastella niitä
  kolmiulotteisesti.
Muokkaustilassa voi lisätä molekyyliin uusia atomeja yksöis-,
  kaksois- tai kolmoissidoksilla. Haluttaessa ohjelma lisää
  orgaanisiin yhdisteisiin puuttuvat vetyatomit automaattisesti.
  "Optimoi"-nappula asettelee molekyylit kolmiulotteiseen malliin
  optimaaliseen asentoon.
Näyttötilassa molekyyliä voi pyöritellä vapaasti hiirellä
  raahaamalla. Molekyylin siirtäminen tapahtuu hiiren oikealla napilla
  raahaamalla ja zoomaaminen hiiren rullalla.
Valmiita molekyylejä voi tallentaa tiedostoiksi tai ladata
  tiedostoista. Muiden tekemiä molekyylejä voi myös ladata verkosta
  suoraan ohjelman kautta.
Kalzium sisältää myös laskintyökalun, jolla voi suorittaa
  erityyppisiä kemiallisia laskuja, kuten molekyylimassan laskemisia,
  konsentraatiolaskuja ja
  yhtälöntasapainolaskuja.
Yhtälöntasapainotin-laskimella voi etsiä kokonaislukukertoimet
  reaktioyhtälön määräämälle Diofantoksen
  yhtälölle.
Kaaviopiirturilla voi vertailla alkuaineiden erilaisten
  ominaisuuksien riippuvuuksia toisistaan. Kuvassa vaaka-akselilla
  alkuaineen järjestysnumero ja pystyakselilla sen kiehumispiste
  Kelvin-asteikolla.
Sanastotyökalu sisältää lyhyitä käsitteiden ja työkalujen
  määritelmiä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Kalzium