Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

PDF-Shuffler

PDF-Shuffler on työkalu PDF-tiedoston sivujen järjestelemiseen ja
hallintaan.

 Toisinaan
iskee tarve tehdä pieniä muutoksia olemassa oleviin PDF-tiedostoihin.
PDF-Shuffler on yksinkertainen työkalu, jolla voi tehdä muutamia
yksinkertaisia operaatioita PDF-tiedostoille. Ohjelmalla voi yhdistellä
sivuja eri tiedostoista. Sillä voi järjestellä sivuja uuteen
järjestykseen tai poistella välistä tarpeettomia sivuja. Ohjelmalla voi
myös kääntää sivuja toiseen asentoon ja rajata sivuja. Ohjelman
käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Uusia tiedostoja voi ohjelmaan
tuoda joko valikon tai paneelin lisäystoiminnon kautta taikka hiirellä
tiedostonhallinnasta raahaamalla. Sivujen valinta ja järjestely tapahtuu
helposti hiirellä valitsemalla ja raahaamalla. Sivujen poistaminen
puolestaan tapahtuu luonnollisesti valitsemalla poistettavat sivut ja
valitsemalla poistaminen. Lopuksi muokattu dokumentti tallennetaan
uudeksi PDF-tiedostoksi.

Ohjelma hyödyntää python-pyPdf-kirjastoa, joka sisältää
Pyhton-ohjelmointikielellä käytettäviä operaatioita PDF-tiedostojen
muokkaamiseen.

Ohjelman kätevyys on erityisesti siinä, että se tekee vain yleisimmät
muokkausoperaatiot ja varsin suoraviivaisesti sekä helposti, eikä
yritäkään tehdä mitään monimutkaisia operaatioita.


Kotisivu
http://pdfshuffler.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL v3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Muutoin
  ohjelman voi ladata kotisivun kautta.





PdfShuffler 0.6.0
Kaksi yksittäistä Inkscapella tehtyä sivua lisätty samaan
  dokumenttiin.
Useampisivuinen PDF-dokumentti avattuna
  PDF-Shuffleriin.
Sivujen siirtäminen raahaamalla.
Sivuja käännetty 90 ja 180 astetta. Sivun rajaaminen
  meneillään.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: PDF-Shuffler

[openSUSE.fi]

Free Pascal

Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva
Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri
käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.

 Free Pascal
kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo
Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus
Wirth kehitti sen 1960- ja
1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä
ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise
Pascalin mukaan. Pascalia
hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet
Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal
oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle
asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.

Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan
"Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta
Codesta enkä
halunnut muokata.

program byeworld;
begin
  writeln('Goodbye, World!');
end.








Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa
ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä,
jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa
ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää
odottamaan Enter-näppäimen painallusta, ja
loppuu vasta sitten.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen
ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset
ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät
ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.

Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin
olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat
poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin
helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen
Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana
ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä
puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The
Video
Game,
josta on [http://www.youtube.com/watch?v=-m8v2txY2Ck video traileri].

Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin.
Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä
sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne
taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain
yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi
käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen
ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.

Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy
komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava
oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita
niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.

Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on
tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai
IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.

Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni
ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa.
Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että
disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla
kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso
alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on
väliä, piti tiedostojen nimet korjata.

Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen
kehitysympäristö on Lazarus.


Kotisivu
http://freepascal.org

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo
  GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille
  käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin
  webbisivuilta.

Käyttöohjeet
Webbisivuilla on paljon ohjeita:
  http://www.freepascal.org/docs.var.

Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja:
  http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi

Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä:
  http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html

Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi:
  http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01

SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita:
  http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html

Youtubesta löytyy opetusvideoita.





Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma
  http://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal,
  käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva
  IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free
  Pascalissa




Lisätietoja

Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: David Monniaux
(CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc03869.jpg)

Source: Free Pascal

[openSUSE.fi]

Tinfoil for Facebook

Tinfoil for Facebook on vaihtoehtoinen, hieman tietoturvallisempi
Facebook-sovellus Android-laitteille.


Tinfoil for Facebook on pieni sovellus, joka muodostaa "hiekkalaatikon"
Facebookin web-käyttöliittymän ympärille. Facebookin omaan
Android-sovellukseen verrattuna Tinfoil for Facebook vaatii huomattavan
paljon vähemmin käyttöoikeuksia. Ohjelma ei pyydä oikeuksia
yhteystietoihin, ei kalenteriin ikä paljon mihinkään muuhunkaan.
Oikeuksia vaaditaan vain verkkoviestintään, tallennuksiin sekä
likimääräiseen (verkkopohjaiseen) paikantamiseen. Näistäkin paikannusta
käytetään vain, jos käyttäjä itse sallii sen ohjelman asetuksista.
Selaimella käytettävään versioon verrattuna erillinen sovellus on
puolestaan miellyttävämpi käyttää. Lisäksi web-näkymää käyttävä
erillinen sovellus suojelee käyttäjää mahdollisilta selaushistorian
urkkimisilta sekä estää Facebookiin kirjautuneen käyttäjän seuraamisen
muilla, Facebook-nappuloilla varustetuilla sivustoilla.

Ohjelman käyttöliittymä sisältää kokoruudun kokoisen web-näkymän, johon
se lataa Facebookin mobiilisivun tai valinnaisesti täyden
työpöytäversion. Web-näkymän lisäksi käyttöliittymään kuuluun ruudun
oikeasta reunasta esiin pyyhkäistävä valikko, johon on koottu muutamia
yleisimmin tarvittavia pikavalintoja, kuten sivun ylälaitaan siiryminen,
sivun päivitys, uutisvirtaan ja ilmoitusnäkymään siirtymiset sekä
päivitysten lisääminen. Lisäksi valikosta ovat valittavissa ohjelman
asetukset sekä sen sulkeminen.

Ohjelman asetuksista voi halutessaan sallia karkean paikannuksen käytön,
sallia linkkien avaamisen sovelluksessa itsessään ulkoisen selaimen
sijaan taikka estää kuvien lataamisen verkkoliikenteen vähentämiseksi.
Nämä vaihtoehdot ovat kaikki oletuksena pois päältä. Asetuksien kautta
ohjelman verkkoliikenteen voi myös halutessaan ohjata välityspalvelimen
kautta.

Tinfoil for Facebook voi toimia ratkaisuna myös paljon huomiota
herättäneeseen keskustelutoiminnallisuuden poistumiseen Facebookin
omasta sovelluksesta, sillä keskustelutoiminto on käytettävissä
web-näkymässä entiseen tapaan. Myös ohjelman huomattavasti pienempi koko
on etu verrattuna "aitoon" Facebook-sovellukseen.

Ohjelman voi asentaa Googlen Play-kaupasta taikka
F-Droid-sovellusvalikoimasta.

Ohjelman huonona puolena F-Droid-palvelu mainitsee sen, että sen käyttö
vaatii kirjautumisen Facebookiin.


Kotisivu
https://github.com/velazcod/Tinfoil-Facebook

F-Droid-sivu

Google
  Playssa

Lisenssi
Apache2

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelman voi asentaa helpoiten F-Droidin tai
  Googlen Playn kautta.

















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Tinfoil for Facebook

[openSUSE.fi]

Bitcoin

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.

 Bitcoin on
matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin
ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit
eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä
suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan
käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen
toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja
pseudonyymi. Bitcoineilla on
helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on
mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja
vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi
sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai
tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen
millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan
pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan
liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä
hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku
tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä
kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin
269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut,
eli transaktiot
("transaction"), ovat julkisia
ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä
julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan
lohkoiksi ("block"), joista
aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block
chain") muodostaa bitcoinien
julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on
laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon
tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille
on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin
varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion
muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen
uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet
tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne
sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska
käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu
bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin
käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän
tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden
vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin
epätodennäköistä.

Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus
("mining"), liittyy suoraan siihen,
miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja
liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat
louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen
vahvistamiseen tarvittavia
tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta
kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan
varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien
vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä
kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan
uudelleen käyttäminen
("double-spending"),
katsotaan mahdottomaksi.

Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät
käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset
voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on
tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka
käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia
sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo
julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden
salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään
julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä
("unspent") varoja. Jokaista
bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite
("address"), johon maksu
lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa.
Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi:
1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw.
Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta
löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista,
joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.

Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta
lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa
lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle
tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana
jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron
maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa
vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti
bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet
jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja
sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi ("unspent
output"). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi
("input") automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän
bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää
rahaa yli, loput rahat ohjataan
vaihtorahana ulostuloon, jonka
osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin
käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi ("spent output")
ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön
uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta:
0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.

Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu
bitcoin.org-sivuston
ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä
palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä
varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on
alkuperäinen Bitcoin Core eli
Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin
Wallet, joka löytyy myös
F-Droidista
nimellä "Bitcoin". Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu
lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka
sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina
käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja
käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään
tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.

Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon
taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että
lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa,
että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja
kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida
säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä
lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin
puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan,
jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana.
Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun
paperilompakkoon, joka on
fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen
käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta
osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen
osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat
voidaan "pyyhkäistä" takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla
paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta
transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.

Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa
virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä
myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat
itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi
suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien
käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin
avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen
Bitcoin-automaatti,
jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.

Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla,
ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin
on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös
rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa.
Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös
verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle.
Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen
valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia
kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen
virtuaalivaluuttojen
tuloverotuksesta.
Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.

Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin
algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten
Litecoin, Dogecoin ja
Namecoin.


Kotisivu
http://bitcoin.org

Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla
  lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla.
  Ohjelmia voi etsiä
  bitcoin.org sivustolta.

Linkkejä
Bittiraha.fi

Verohallinnon
  ohje

How Bitcoin Works in 5 Minutes
  (Technical) (Youtube)

How Bitcoin Works Under the
  Hood (Youtube)





Android-sovelluksen päänäkymässä näkyy kyseisen lompakon saldo
  (mBTC), luettelo lähetetyistä ja vastaanotetuista transaktioista
  sekä vastaanottavaa bitcoinosoitetta edustava
  QR-koodi.
Bitcoinosoite merkkijonona ja QR-koodina.
Ohjelma luo QR-koodin, jolla voi lähettää sen hallinnoimaan
  osoitteeseen ennalta määrätyn summan
  bitcoineja.
Bitcoinien lähettäminen tapahtuu syöttämällä vastaanottajan osoite
  ja lähetettävä summa. Osoitteen voi skannata QR-koodina valitsemalla
  oikean ylänurkan kameratoiminnon.
Bitcoinin vaihtokurssi tällä hetkellä sekä lompakon nykyinen saldo
  eri valuutoissa.
Bitcoinsovelluksen voi asentaa Android-laitteisiin
  F-Droidilla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Bitcoin

[openSUSE.fi]

QRemoteControl

QRemoteControl on ohjelmisto, jolla mobiililaitetta voi käyttää
tietokoneen kaukosäätimenä langattomalla verkkoyhteydellä.


QRemoteControl on palvelin- ja asiakasohjelmien pari, jonka asentamalla
mobiililaite muuttuu näppäräksi kaukosäätimeksi, jolla voi ohjata vaikka
mediasoittimena tai esityskoneena toimivaa tietokonetta. Palvelinohjelma
löytyy Windows-, Mac OS X- sekä Linux-alustoille ja asiakasohjelmaa voi
käyttää Android-, iOS-, SailfishOS-, MeeGo-, Symbian- ja
BlackBerry-laitteilla, joten laitetuki on varsin kattava.

Mobiililaitteeseen asennettavan kaukosäädinsovelluksen käyttöliittymä
jakautuu neljään näkymään: kaukosäädin, omat kuvakkeet, hiiri ja
näppäimistö. Kaukosäädinnäkymä on erityisesti media- ja esityskäyttöön
soveltuva, sillä se sisältää valmiiksi näissä käytöissä yleisimmin
käytettävät painikkeet, kuten toisto- ja pysätysnappulat,
äänenvoimakkuuden säädön sekä nuolinäppäimet. Näppäimistönäkymä toimii
tavallisena näppäimistönä, josta löytyy useimmin tarvittavat näppäimet.
Ohjelman näppäimistön sijasta voi halutessaan käyttää myös
mobiililaitteen omaa virtuaalinäppäimistöä. Hiirinäkymä toimii
tavallisen kannettavan tietokoneen laattahiiren tavoin. Siinä on lähes
koko näytön suuruinen kosketusalue, jonka reunassa ovat vierityspalkit,
sekä hiiren kolme näppäintä. Lisäksi näkymässä ovat käytettävissä myös
ctrl-, alt- ja shift-näppäimet, joita toisinaan tarvitaan yhtä aikaa
hiiritoimintojen kanssa. Tämän näkymään kaikki napit ovat pohjaan
tarttuvia, jolloin esimerkiksi raahaaminen on helppoa tätä hiirtä
käyttäen. Neljännessä näkymässä on käytettävissä joukko käyttäjän itse
luomia kuvakkeita, jotka suorittavat jonkin käyttäjän palvelinpuolella
määrittelemän komennon tai toiminnon.

Parikseen mobiililaitteessa käytettävä asiakasohjelma tarvitsee
ohjattavalla tietokoneella ajettavan palvelinohjelman, joka kuuntelee
verkon kautta tulevia yhteydenottoja. Palvelinohjelman voi halutessaan
laittaa käynnistymään automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä tai
käynnistää sen itse vain tarvittaessa. Yhteydenotoille voi ja kannattaa
määritellä salasana, joka tarvitaan yhteyden muodostamiseen. Lisäksi
asetuksista voi säätää muun muassa hiiren ja näppäimistön herkkyyttä.
Käyttäjä voi lisätä palvelimen asetusten kautta uusia mobiililaitteella
näkyviä pikakuvakkeita komennoille, näppäinyhdistelmille tai komentojen
yhdistelmille. Palvelimen asetuksista voi myös muokata mobiililaitteen
kaukosäädinnäkymässä näytettävien nappuloiden tuottamia
näppäinpainalluksia.

Kokeilluista asiakasohjelmista Android-versio tuntui toisinaan hieman
nykivältä ja esimerkiksi hiiren käyttö ei ollut aivan sulavaa. Sen
sijaan SailfishOS-alustalla kokeiltuna käyttö oli puolestaan erittäin
sulavaa.


Kotisivu
http://qremote.org/

Lähdekoodi
Palvelin

Asiakas

Lisenssi
GNU GPL v.3+

Toimii seuraavilla alustoilla
Palvelin: Linux, Windows, Mac OS X

Asiakas: Android, iOS, SailfishOS, MeeGo, BlackBerry, Symbian

Asennus
Ohjeet ja linkit asennukseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.

Linkkejä
QRemoteControl - Quick
  Demo (Youtube)

@qremote (Twitter)





Palvelinohjelma asennetaan ja käynnistetään tietokoneelle, jota
  halutaan ohjata mobiililaitteella.
Ohjelman asetukset saa esiin tehtäväalueella (system tray)
  näkyvästä kuvakkeesta. Yhteydenmuodostus kannattaa suojata
  salasanalla.
QRemoteControlille voi lisätä myös kuvakkeita itse määritellyille
  komennoille.
Kaukosäädinnäkymän napit voi määritellä vastaamaan itse valittuja
  näppäimistön painalluksia.
Kaukosäädinsovellus
  Jollan-puhelimessa.
Kaukosäätimen ulkoasun säädöt. Valittavissa on valmiita
  väriteemoja.
Kaukosäädinnäkymä.
Näppäimistönäkymä.
Hiirinäkymä.
Omat kuvakkeet.
Kaukosäädinnäkymä
  Android-tabletissa.
Hiirinäkymä Android-tabletissa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: QRemoteControl

[openSUSE.fi]

Vokoscreen

Vokoscreen on helppo ja selkeä työkalu ruutukaappausvideoiden
tekemiseen Linux-alustalla.

 Vokoscreenillä
ruutukaappausvideoiden tekeminen onnistuu erittäin helposti. Ohjelman
käyttöliittymä on selkeä, mutta siitä löytyy silti tarpeellisimmat
ominaisuudet ja toiminnot. Ruutukaappausvideot ovat opetuksessa varsin
hyödyllisiä. Niitä voidaan käyttää joko jonkin sovellusohjelman käytön
opettamiseen tai muun tietokoneella tapahtuvan opetuksen tallentamiseen.

Ohjelman asetukset on jaoteltu välilehdille selkeinä ryhminä.
Ensimmäisellä välilehdellä valitaan kaapattavan alueen rajaus,
webkameran kuvan näyttäminen ruudulla sekä suurennuslasitoiminnon
käyttö. Toiselta välilehdeltä löytyvät ääniasetukset, joista valitaan
käytetäänkö äänien hallintaan PulseAudiota vai Alsaa sekä käytettävä
äänilaite. Kolmas välilehti sisältää videoasetukset. Valittavissa ovat
kuvatiheys, videon tallennusmuoto sekä näytetäänkö videolla hiiren
osoitin vai ei. Neljäs välilehti sisältää muita asetuksia, joihin
kuuluvat videotiedoston tallennuspaikka, esikatseluun käytettävän
videosoittimen valinta sekä Vokoscreen-ohjelman näyttämiseen liittyvät
asetukset.

Kaappausalueen rajaamiseen ohjelmassa on kolme vaihtoehtoa: koko ruutu
(fullscreen), ikkuna (window) sekä alue (area). Koko ruudun kaappaus
rajoittuu monen näytön järjestelmässä vain ensisijaiseen näyttöön, mikä
onkin hyvä ratkaisu. Jos alueeksi valitaan ikkuna, ohjelma rajaa
kaappaamisen valitun ikkunan reunojen mukaan ja kaikki tällä alueella
näkyvät muutkin ikkunat näkyvät videossa. Jos ikkunaa siirretään kesken
kaappauksen, myös kaappausalue siirtyy vastaamaan ikkunan uutta paikkaa.
Alueen kaappaamisessa käyttäjä voi itse rajata näytöltä haluamansa
alueen.

Ohjelma tukee webkameran kuvan näyttämistä kaapattavan alueen päällä.
Näin kaapattavaan videoon saadaan myös esiintyjä näkyville helposti.
Webkameran kuvan koko on valittavissa hiiren kakkospainikkeen takaa
tulevasta valikosta. Samoin kaapattavaan videoon voidaan ottaa
mikrofonin kautta mukaan myös ääni. Käytettävä mikrofoni voidaan valita
äänivälilehden asetuksista.

Erityisesti opetusvideoissa voi olla hyödyllistä korostaa esimerkiksi
joitain painikkeita tai valikon valintoja. Tällöin voidaan hyödyntää
suurennuslasitoimintoa, joka näyttää hiiren osoittimen alla olevan
alueen sen vieressä suurennettuna.

Itse kaappaukseen käytettävä käyttöliittymä on varsin selkeä ja koostuu
vain muutamasta nappulasta. "Start" nappula käynnistää videon
kaappaamisen, "Stop" pysäyttää sen ja "Pause" mahdollistaa väliaikaisen
pysäyttämisen ja kaappaamisen jatkamisen samaan tiedostoon. "Play"
nappula avaa kaapatun tiedoston valittuun esikatseluohjelmaan,
esimerkiksi VLC-mediasoittimeen. Lisäksi
käytettävissä on "Send"-painike, jolla videon voi lähettää
sähköpostilla. Vokoscreen näyttää myös työpöydän tehtäväpalkissa
painikkeet "Start"-, "Stop"- ja "Pause"-toiminnoille, jolloin
Vokoscreenin oma ikkuna voi olla kaappauksen aikana minimoituna.

Ohjelman asetuksista kannattaa kokeilla, mitkä säädöt sopivat parhaiten
käytettävälle laitteelle. Esimerkiksi kokeilulaitteella sopiva
kuvatiheys näytti olevan 15 kuvaa sekunnissa. Lisäksi kokeilulaitteella
PulseAudion käyttö näytti aiheuttavan ongelmia äänen ja kuvan
kohdistuksessa, mutta Alsan käyttäminen toimi hyvin.

Vokoscreen käyttää videokaappaukseen ja tallentamiseen
komentoriviohjelmaa nimeltä avconv. Komentoriviltä käynnistettynä
Vokoscreen tulostaakin näkyviin käytetyn avconv-komennon
komentoriviparametreineen. Osaava käyttäjä voi halutessaan kopioida tuon
komennon ja hyödyntää sitä myös ilman Vokoscreeniä esimerkiksi omassa
skriptissä.


Kotisivu
http://www.kohaupt-online.de/hp/

Lähdekoodi
https://github.com/vkohaupt/vokoscreen

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Ohjelma löytyy suoraan ainakin Ubuntun sekä Debianin Jessie-version
  pakettivalikoimista. Vokoscreenin omilta kotisivuilta voi myös
  ladata zip-paketin, johon on paketoitu versiot useammalle Debianin,
  Ubuntun sekä OpenSusen versioille.





Kaappausalueen, webkameran ja suurennuslasin valinnat Vokoscreenin
  päänäkymässä
Ääniasetukset
Videoasetukset
Muut asetukset
Tietoja ohjelmasta ja linkkejä
Webkameran kuvan saa näkymään kaapattavan alueen
  päällä.
Kaappausalueen rajaus työpöydältä
Kaapatun videon esikatselu
  VLC-soittimella
Suurennuslasitoiminnolla voi näyttää hiirellä osoitetun kohdan
  suurempana.
Vokoscreenin hallintanappulat näkyvät myös työpöydän
  työkalupalkissa.
Komentoriviltä käynnistetty Vokoscreen tulostaa käytetyn
  avconv-komennon parametreineen.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Vokoscreen

[openSUSE.fi]

Twidere

Twidere on joustava ja monipuolisesti muokattava Twitter-sovellus
Android-laitteille.

 Twidere on Twitterin
omaa sovellusta huomattavasti monipuolisempi ja muokattavampi
vaihtoehto. Twidere tukee useamman Twitter-tilin käyttä samalla
sovelluksella ja uutta viestiä lähettäessään käyttäjä voi valita
käytettävät tilit. Käyttäjä voi kiinnittää ohjelmaan välilehtinä
valittaviksi pikavalinnoiksi haluamiaan viestivirtoja. Oletuksena
tarjolla ovat esimerkiksi käyttäjätilien seuraamien tilien virta "Koti",
tilin mainintoja seuraava "Maininnat" sekä yksityisviestejä näyttävä
"Viestit". Välilehtiin voi kiinnittää myös yksittäisten käyttäjien
viestivirtoja, hakutuloksia sekä omien listojen aikajanoja.

Ohjelman käyttöliittymän ulkoasua voi muokata valmiilla väriteemoilla
sekä värivalinnoilla. Temoissa on valittavassa esimerkiksi vaalea ja
tumma vaihtoehto. Myös viestikorteissa näytettävä rakenne ja ulkoasu on
käyttäjän valittavissa.

Ohjelma erottelee oletuksena alkuperäiset ja uudelleen twiitatut viestit
erilaisella taustavärillä. Se osaa myös näyttää toisiinsa vastauksina
lähetetyt viestit viestiketjuina ja viesteihin liitetyt kuvat viestiin
upotettuina. Viesteille voi määritellä myös suodatussääntöjä, joilla voi
suodattaa pois näkyvistä epätoivottuja viestejä.

Lisäksi ohjelma sisältää valinnaisesti käyttöön otettavia
verkkoasetuksia, kuten DNS- ja Hosts Mapping -asetukset, joilla käyttäjä
voi yrittää kiertää DNS-pohjaisia sensurointijärjestelmiä.


Kotisivu
https://github.com/mariotaku/twidere (Lähdekoodi)

F-Droid

Google
  Play

https://twitter.com/twidereproject (Twitter)

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidin kautta taikka
  Googlen Playsta.





Perusnäkymään voi kiinnittää välilehdiksi käyttäjän valitsemat
  viestivirrat.
Twidere tukee useampaa yhtäaikaista käyttäjätiliä sekä asetusten
  monipuolista muokkaamista.
Viestiä kirjoittaessa voi valita yhden tai useamman tilin joilta
  viesti lähetetään.
Twidere osaa näyttää viestiin liitetyt kuvat upotetusti. Viesteihin
  vastaaminen, niiden edelleen lähettäminen, suosikiksi merkkaaminen
  sekä muu jakaminen on helppoa.
Ohjelma osaa näyttää toisiinsa vastauksina lähetetyt viestit
  ketjutettuina.
Monipuoliset asetukset sisältävät käyttöliittymän ulkoasuun ja
  teemaan liittyvät valinnat sekä toiminnallisuuteen, kuten
  välilehtiin vaikuttavat valinnat.
Ohjelma toimii sekä puhelimen että tabletin
  näytöllä.
Välilehtien lisääminen.
Ville Oksasen muistoa kunnioittaen. Viikon
  VALO




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Twidere

[openSUSE.fi]

ImageMagick

ImageMagick on kokoelma komentoriviltä käytettäviä ohjelmia kuvien
käsittelemiseen.

 ImageMagick
on komentoriviltä toimiva kuvankäsittelyn monitoimityökalu. Kokoelmaan
kuuluvilla ohjelmilla hoituu helposti moni kuvankäsittelyn perustoiminto
tallennusmuodon ja kuvan koon muuttamisesta peilauksiin, kiertoihin,
kuvatekstityksiin ja erilaisiin efekteihin. Koska ohjelmat toimivat
komentoriviltä käsin, on niiden kanssa helppoa automatisoida suurtenkin
tiedostomäärien käsittely sekä muokkausoperaatioiden ketjuttaminen.
Lisäksi ohjelmistopaketin toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös
kirjastona suoraan eri ohjelmointikielistä käsin.

ImageMagick osaa lukea ja kirjoittaa yli sataa tiedostomuotoa.
Esimerkiksi tiedoston muuttaminen JPG-muodosta PNG-muotoon tapahtuu
helposti convert-komennolla:

convert alkuperainen.jpg uusi_kuva.png


Komentoriviltä käyttämisen etuna on esimerkiksi mahdollisuus tehdä
muunnoksia suurissa erissä. Esimerkiksi, jos tehtävänä on muuntaa
JPG-muotoiset kuvatiedostot kuva-0000.jpg ... kuva-9999.jpg
PNG-muotoisiksi esikatselukuviksi, tämä muunnos tapahtuu helposti
Bash-komentotulkin for-silmukalla:

for i in `seq -w 0 9999`; do convert kuva-$i.jpg -geometry 150x150 kuva-$i.png; done


Tässä -geometry 150x150 -valitsimella kerrotaan, että kuvan koko
muutetaan mittasuhteet säilyttäen sellaiseksi, että se mahtuu 150x150
kokoisen neliön sisään.

ImageMagickin
convert-komennolla
hoituu pelkän tiedostomuodon muuttamisen lisäksi suuri joukko muitakin
operaatioita, kuten koon muuttaminen (resize), kuvan peilaaminen (flip
ja flop), kiertäminen (rotate) ja negatiiviseksi muuttaminen (negate).
Täydellinen luettelo toiminnoista löytyy convert-komennon
ohjesivulta sekä sen
man-sivuilta.

ImageMagick sisältää suuren määrän toimintoja ja kaikkien niiden
opetteluun voi vierähtää useampikin tovi. Toisaalta jo muutamien
tärkeimpien toimintojen, kuten koon muokkaus ja peilaukset, opettelu voi
käytännössä helpottaa rutiininomaisten kuvankäsittelytehtävien
tekemisessä varsinkin, jos käsiteltäviä kuvia on suuria määriä.

ImageMagick-pakettiin kuuluvat seuraavat ohjelmat:


convert
Muuntaa tiedostomuotojen välillä ja tekee muunnoksia, kuten koon
  muunto (resize), sumennus (blur), rajaus (crop), piirtäminen kuvan
  päälle (draw on), peilaukset pysty- ja vaaka-akselin suhteen (flip
  ja flop).

identify
Kertoo yhden tai useamman kuvatiedoston ominaisuuksia, kuten
  tiedostomuodon, kuvan pikselikoon, väriavaruuden.

mogrify
Tekee vastaavia muunnoksia kuin convert, mutta korvaa alkuperäisen
  tiedoston sen sijaan, että kirjoittaisi tuotoksen uuteen.

composite
Asettelee yhden kuvan toisen päälle.

montage
Yhdistelee useampia kuvia yhdeksi kollaasiksi ja lisää haluttaessa
  kuvalle reunoja tai kehyksiä ja tekstityksiä.

compare
Vertailee kahta kuvaa ja tuottaa niiden eroista uuden kuvan.
  Tulostaa myös matemaattista tietoa kuvien eroista.

stream
Tallettaa kuvan pikselien komponenttien tietoa suoraan raakana
  datavirtana tiedostoon.

display
Näyttää kuvan X-ikkunointia käyttävissä järjestelmissä.

animate
Animoi joukon kuvia X-ikkunointijärjestelmässä.

import
Komentoriviltä toimiva kuvakaappausohjelma, jolla voi ottaa
  kuvakaappauksia yksittäisistä ikkunoista, koko ruudusta tai
  rajatusta suorakaiteesta.

conjure
Suorittaa ImageMagickin omalla Magick Scripting Language (MSL)
  -kielellä kirjoitettuja skriptejä.


Ohjelman omilta sivuilta voi lukea lisää
ohjeita ohjelmistopaketin käytöstä. Ohjelman käyttöön voi tutustua myös
Anthony Thyssenin kirjoittaman
tutorialin avulla.


Kotisivu
http://www.imagemagick.org/

Lisenssi
Apache 2.0

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, iOS, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris

Asennus
Ohjelmakokonaisuuden voi asentaa joko sen kotisivuilta ladattavista
  paketeista tai Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.

Ohjeita
tutorialin (Anthony Thyssen)

Kuvat
https://www.flickr.com/photos/trishhamme/4973966926 (Trish Hamme,
  CC BY)

https://www.flickr.com/photos/flikr/846993294 (flikr, CC BY)

https://www.flickr.com/photos/joshme17/1235327221 (Josh, CC BY)

https://www.flickr.com/photos/kwc909/6131811835 (kwc90, CC BY)





Tutkitaan JPG-kuvien tiedot identify-ohjelmalla, tehdään niistä
  PNG-muotoiset esikatselukuvakkeet, katsotaan uusien tiedostojen
  tiedot ja näytetään ne
  display-ohjelmalla.
Tehdään samasta kissakuvasta neljä 500x333 -kokoista kuvaa, joita
  peilataan eri suuntiin. Koostetaan näistä neljästä kuvasta
  kollaasi.
Käännetään koostettu kuva vielä
  negatiiviseksi.
Tehdään koostekuva, jossa on kunkin edellä tehdyn kuvan pienoiskuva
  tiedostonimellä nimikoituina.
Display-ohjelmasta löytyvät ImageMagickin toiminnot myös graafisen
  valikon kautta.




Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

Source: ImageMagick

[openSUSE.fi]

JollaOpas

JollaOpas on Helsingin ja Tampereen julkisen liikenteen reittiopas
SailfishOS-alustalle.

 JollaOppaalla voi
helposti etsiä reittejä lähtöpaikasta kohdepaikkaan käyttäen Helsingin
tai Tampereen julkistaa liikennettä. Hauissa kerrotaan lähtö- ja
kohdepaikkojen osoitteet sekä haluttu lähtö- tai saapumisaika. Lisäksi
hauille voi asetuksista määritellä kulkuneuvon vaihdon maksimipituuden
minuutteina sekä kävelynopeuden.

Hakutuloksena JollaOpas näyttää luettelon hakuun sopivista linjojen
yhdistelmistä. Kutakin hakutulosta voi tarkastella tarkemmin,jolloin
ovat nähtävissä tarvittavat julkisen liikenteen linjat ja niiden väliset
kävelymatkat aikataulutettuina. Linjoista saa lisäksi näkyviin
pysäkkikohtaisen luettelon aikatauluineen. Usein käytettyjä hakuja voi
tallentaa myös helposti uudelleen haettaviksi suosikeiksi.

Hakutuloksen saa näkyviin myös karttapohjalle, jolloin kartalla näkyy
kokoreitti lähdöstä kohteeseen. Reitille on merkitty eri värein kävellen
ja kulkuneuvolla kuljettavat osuudet. Reitille on merkitty myös kaikki
reitin varrella olevat pysäkit.

Erityisen hyödyllisiä ominaisuuksia ohjelmassa ovat käyttäjän oman
GPS-sijainnin näyttäminen kartalla sekä kartalle merkityn linjan
kulkuneuvojen, esimerkiksi linja-autojen, sijainnin näyttäminen
reaaliaikaisesti kartalla.


Kotisivu
https://openrepos.net/content/sarkh/jollaopas

Lähdekoodi
https://github.com/hsarkanen/JollaOpas

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS

Asennus
Ohjelma on ladattavissa
  OpenRepos-sivustolta.





Ohjelman asetuksista voi valita käytettävät kulkuvälineet sekä
  kaupungin.
Hakukentät
Hakutulokset
Yksittäinen hakutulos eriteltynä
Reitin pysäkkikohtainen aikataulu
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit
  kartalla
Reitti ja sen varrella olevat pysäkit
  kartalla




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: JollaOpas

[openSUSE.fi]

Calligra Suite

Calligra Suite on avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistopaketti.


Calligra Suite on toimisto-ohjelmisto, jonka juuret ovat
KDE-työpöydän käyttöön tehdyssä KOffice-ohjelmistossa.
Calligra Suite haarautui KOfficesta vuonna 2010. Calligra Suite sisältää
kymmenen sovellusta perinteisistä tekstinkäsittely- ja
taulukkolaskentaohjelmista projektinhallintaan ja miellekarttojen
piirtämiseen käytettäviin sovelluksiin. Calligra Suite on käytettävissä
ensisijaisesti Linux- ja BSD-järjestelmissä, mutta siitä on olemassa
esiversiot myös Mac OS X:lle ja Windowsille. Esimerkiksi
kuvankäsittelyohjelma Krita on suoraan asennettavissa myös näille
alustoille.

Ohjelmistopaketin ohjelmat on suunniteltu toimimaan keskenään
suurimmaksi osaksi samalla käyttölogiikalla ja samanlaisella työkalujen
asettelulla. Huomiota herättävintä verrattuna esimerkiksi muihin
tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin on se, miten Calligra
Suite hyödyntää paremmin nykyään yleisten laajakuvanäyttöjen muodon.
Perinteisissä ohjelmissa valikot ja painikepalkit on sijoitettu
varsinaisen työskentelyalueen ylä- tai alapuolelle. Tämä on kuitenkin
ongelmallista näytöillä, joiden korkeus on selvästi pienempi kuin
leveys. Erityisesti tekstinkäsittelyohjelmissa näkymä on joko skaalattu
koko näytön levyiseksi, jolloin asiakirjasta näkyy pystysuunnassa vain
vähän kerrallaan, tai vaihtoehtoisesti näytölle jää sivusuunnassa paljon
hyödyntämätöntä tilaa. Calligra Suitessa kaikki työkalut on sijoitettu
ikkunan oikean reunan palkkiin, jolloin itse työskentelyalue on
luonnollisemman muotoinen. Työkalut voi toki siirtää myös itse
haluamaansa reunaan tai irrottaa kelluvaksi ikkunaksi.

Calligra Suite sisältää seuraavat ohjelmistot:

Words

Paketin tekstinkäsittelyohjelmalle on annettu nimeksi yksinkertaisesti
Words. Words hyödyntää työkalupalkkeja hyvin näyttämällä tekstin
muokkaamiseen käytettävät toiminnot, kuten tyylien valinnat, lihavoinnit
ja muuta vastaavat toiminnot yhdellä välilehdellä. Muilta välilehdiltä
löytyvät muun muassa viittaustiedot (sisällysluettelo, alaviitteet,
kirjallisuusviitteet), sivun asettelu (marginaalit, ylä- ja
alatunniste), kommentointityökalut, upotettujen objektien (kuvat,
kuviot, kaavat, kaaviot) hallinta sekä polkujen piirtämiset.

Words käyttää oletuksena tallennusmuotona OpenDocument-standardin
tekstinkäsittelytiedostomuotoa, eli samaa ODT-tiedostomuotoa kuin
esimerkiksi [LibreOffice Writer](LibreOffice Writer). Se osaa
avata ainakin jollain tarkkuudella myös MicroSoftin Word-tiedostomuotoja
sekä muutamaa muuta tiedostomuotoa. Tallentamiseen ohjelma tarjoaa
OpenDocument-tiedostomuotoja, HTML:ää sekä mobi- ja epub-muotoisia
e-kirjatiedostoja.

Käyttöliittymältään Words on hieman erilainen kuin monet muut
tekstinkäsittelyohjelmat ja sen käyttö vaatii hetken totuttelua.
Totuttelun jälkeen sen käyttöliittymä on kuitenkin varsin miellyttävä.
Wordsin toiminta kappaleiden ja alikappaleiden numeroinnin kanssa on
kuitenkin hieman hämmentävää. Mistään ei tuntunut löytyvän keinoa
vaihtaa numerointia päälle tai pois päältä.

Sheets

Taulukkolaskentaohjelma Sheets on nimetty samaan suoraviivaiseen tapaan
kuin Words. Sheets käyttää käyttöliittymässä samanlaista välilehdillä
varustettua sivupalkkia kuin Words ja myös sen käyttö on varsin selkeää.

Stage

Ohjelmistopaketin esitystyökalu on nimeltään Stage (näyttämö). Myös
Stage käyttää samanlaista sivupalkkia kuin Words ja Sheets. Sen käyttö
on suoraviivaista ja selkeää. Yksinkertaisten esitysten tekeminen on
sillä hyvin helppoa. Käytettävyydeltään Stage tuntui paikoin
miellyttävämmältä kuin LibreOfficen vastaava työkalu
[Impress](LibreOffice Impress). Erityisesti Stage on selvästi
Impressiä kevyempi käyttää. Stage osaa myös näyttää esitystilassa
ollessaan itse esityksen yhdellä näytöllä sekä esittäjän näkymän
muistiinpanoineen ja kelloineen toisella näytöllä.

Stage osaa varsin hyvin avata sekä OpenDocument-muotoisia ODP-tiedostoja
että MicroSoftin PowerPoint-tiedostoja. Tallentaminen sen sijaan
onnistuu vain OpenDocument-muodossa sekä vientinä PDF-muotoon.
Miinuspuolena voidaankin todeta ohjelman yhteensopivuus muiden ohjelmien
kanssa, sillä OpenDocument-muotoisena tallennettu tiedosto aukesi
tyyleiltään varsin erinäköisenä LibreOfficen Impressillä. Vaikea sanoa,
kumman ohjelman ongelmasta on kyse, mutta tämä voi vaikeuttaa Calligran
Stagella tehtyjen tiedostojen katselua muilla ohjelmilla.

Plan

Plan on Calligra Suiten työkalu projektinhallintaan. Sillä voi hallita
projektin resursseja, ajanhallintaa, tehtävälistoja sekä monia muita
projektinhallintaan liittyviä toimintoja. Siitä saa tulostettua
Gantt-kaavioita sekä muita raportteja.

Krita

Krita on ohjelmistopaketin kuvankäsittelyohjelma. Krita on kehittynyt
nopeaa vauhtia hyväksi kilpailijaksi
GIMP-kuvankäsittelyohjelmalle ja saanut sen jo aika
hyvin kiinni. Krita soveltuu erityisesti piirtämiseen ja sen käytössä on
hyötyä piirtopöydästä.

Kritasta on tarjolla vakaa versio Linux-järjestelmien lisäksi myös
Windowsille ja kokeellinen versio Mac OS X:lle.

Kexi

Kexi on visuaalinen työkalu tietokantojen hallintaan. Sillä voidaan
käsitellä sekä paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja että
erilaisilla palvelimilla olevia tietokantoja. Sillä voi luoda uusia
tauluja, muokata niiden rakennetta ja tietosisältöä sekä tehdä niihin
kyselyitä.

Kexin oletuksena käyttämä tietokantamuoto on SQLite 3 -muotoinen
tiedosto. Muita tuettuja tietokantoja ainakin MySQL- ja
PostgreSQL-kannat. Tietoa voi ohjelmaan tuoda myös ainakin Microsoftin
Access-kannasta ja csv-tiedostosta.

Karbon

Karbon on ohjelmistopaketin vektoripiirto-ohjelma, eli vaihtoehto
Inkscapelle. Myös Karbon käyttää oikean reunan
työkalupalkkia. Karbonin käyttöliittymä poikkeaa jonkin verran
Inkscapesta. Inkscapeen verrattuna Karbonilla on helpompi tehdä
kaavioita, joissa on toisiinsa viivoilla kytkettyjä elementtejä, sillä
Karbonissa on työkalu, jolla voi piirtää tällaisia kytköksiä niin, että
ne päivittyvät myös elementtejä siirrettäessä.

Karbon osaa tallentaa OpenDocumentin piirtotiedostoina, SVG-tiedostoina
sekä muutamassa rasterimuodossa. Avaaminen puolestaan onnistuu edellä
mainittujen vektorimuotojen lisäksi myös muun muassa Xfig-, PDF-, PS- ja
EPS-muodoista.

Flow

Flow on työkalu erilaisten kaavioiden ja diagrammien, kuten
vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden ja verkkokaavioiden piirtämiseen.
Toinen sitä vastaava ohjelma on Dia. Myös Flow käyttää
Calligra Suiten yhtenäistä tapaa käyttää työkalupalkkia. Flow tarjoaa
monta erilaista palettia valmiita piirroskuvioita, kuten nuolia, tähtiä,
standardeja vuokaavioiden symboleja, kytkentäkaavioiden komponenttien
symboleja, verkkolaitteiden symboleja ja niin edelleen. Symboleja voi
raahata ja sijoitella piirtoalueelle, käännellä sekä kytkeä toisiinsa
erilaisilla viivoilla ja nuolilla.

Flowlla piirrettyjä kaavioita voi tallentaa ja avata käyttäen vastaavia
tedostomuotoja kuin Karbon-sovelluksella.

Braindump

Braindump on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja miellekarttejen
muodostamiseen.

Author

Author on ohjelmistopaketin uusin sovellus. Se muistuttaa toistaiseksi
hyvin paljon Wordsiä, mutta siitä on tarkoitus kehittyä erikoistunut
työkalu pitkien tekstien ja esimerkiksi interaktiivisuutta sisältävien
sähkökirjojen tekemiseen iBooks Authorin tapaan. Tallennusmuotona Author
käyttää OpenDocumentin tekstitiedostoja ja standardia
EPUB-tiedostomuotoa.


Kotisivu
https://www.calligra.org/

Lisenssi
GNU GPL / GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD. Jotkin ohjelmat myös Windows- ja
  Mac OS X -alustoilla.

Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osaan
  ohjelmista, kuten Kritaan asennuspaketit Windowsille tai Mac OS
  X:lle saattavat löytyä ohjelman omalta kotisivulta.





Words-tekstinkäsittelyohjelma
Sheets-taulukkolaskentaohjelma
Stage-esitysohjelma
Plan-projektinhallintaohjelma
Krita-kuvankäsittelyohyjelma
Kexi-tietokantahallintaohjelma
Karbon-vektoripiirto-ohjelma
Flow, kaavioiden ja diagrammien
  piirtoon




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Calligra Suite

[openSUSE.fi]

Krita

Krita on vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.


Krita on [Calligra Suite](Calligra Suite) -ohjelmistopakettiin kuuluva piirto-
ja kuvankäsittelyohjelma, joka on asennettavissa Linux- ja
BSD-järjestelmien lisäksi myös Windows-alustalle. Krita on alun perin
KDE-työpöytäympäristölle suunnattu vaihtoehto
esimerkiksi Gimp-kuvankäsittelyohjelmalle. Kritalla
voi tehdä perinteistä kuvankäsittelyä, mutta erityisesti Krita on
suunnattu toimimaan digitaalisena piirto- ja maalaustyökaluna. Krita
tarjoaa erinomaiset maalaustyökalut useine siveltimineen ja muokattavine
käyttöliittymineen. Krita tukee hyvin piirtopöydän käyttöä ja myös
käyttöliittymässä on ominaisuuksia, jotka helpottavat kynällä
piirtämistä.

Krita käyttää muiden kuvankäsittelyohjelmien tapaan tasoja ja se tukee
niitä monen tyyppisinä. Käytössä ovat esimerkiksi normaalit rasteritasot
erilaisilla väriavaruuksilla, ryhmittelytasot, joilla tasoista voidaan
koota hierarkkisia rakenteita sekä suodatintasot, joilla voidaan luoda
sen alla oleville tasoille erilaisia efektejä, kuten sumennusta,
muuttamatta itse tasoja. Lisäksi Krita tukee vektoritasoja, joille voi
piirtää vektorimuotoista sisältöä. Kritassa onkin varsin kattavat
työkalut myös vektorimuotoiseen piirtämiseen. Värienhallinnan osalta
Krita tukee RGBA-, harmaasävy-, CMYKA-, Law-, YCbCr- ja
XYZ-väriavaruuksia 8- ja 16-bittisillä kokonaisluvuilla sekä 16- ja 32
bittisillä liukuluvuilla esitettyinä.

Piirtämisen avuksi Krita tarjoaa erilaisia työkaluja. Perinteisin on
tavallinen ruudukko, jonka saa näkymäään piirtoalueen taustalla
halutulla ruudun koolla. Viivain-työkalulla voi piirtoalueelle luoda
myös omia apuviivoja, -ellipsejä, -käyriä tai kolmiulotteista
piirtämistä helpottavia perspektiiviruudukkoja. Nämä apukuviot ovat
helposti liikuteltavissa, muokkailtavissa ja poistettavissa samaan
tapaan, mutta monipuolisemmin, kuin tavallinen viivain paperille
piirtämisen apuvälineenä. Lisäksi tarjolla on erilaisia
symmetriatyökaluja, joilla voi tehdä tavallista peilaamista
monipuolisempia efektejä. Esimerkiksi taustakuvien tekemistä helpottaa
niin kutsuttu "wrap-araound"-tila, jossa piirtoalueen kuva toistetaan
rinnakkain ja päällekkäin joka suuntaan. Tässä tilassa toistuvaksi
tarkoitetun taustakuvan piirtäminen on helpompaa.

Kritan käyttöliittymä koostuu ikkunan reunoille telakoitavista
työkaluikkunoista, joita voidaan siirtää raunalta toiselle, avata ja
sulkea, asetella keskenään välilehdiksi tai irrottaa kokonaan kelluviksi
ikkunoiksi. Mieleisensä käyttöliittymäasettelun voi tallentaa tulevia
käyttökertoja varten ja Kritassa onkin valmiina muutamia joihinkin
käyttötapoihin optimoituja asetteluita. Käyttöliittymän kannalta
piirtopöydän kanssa käytettävän kynän käyttöä tukee erityisesti hiiren
kakkosnapilla hiiren kohdistimen kohdalle esiin ponnahtava pyöreä
valikko, jolla voi nopeasti vaihtaa piirtovälinettä sekä piirtoväriä.
Krita sisältää myös mahdollisuuden luoda, tallentaa ja muokata
piirtotapahtumista koostuvia makroja.

Krita tarjoaa käyttöön useita sivellinkoneistoja. Sivellinkoneisto ei
koostu pelkästä piirtokuviosta vaan on laajempi kokonaisuus, joka
sisältää tiedot siitä, miten kyseinen sivellin käyttäytyy piirrettäessä.
Mikä on sen peittävyys? Miten se reagoi kynän painamiseen? Miten se
sekoittuu piirroksessa jo olevan värin kanssa? Tuleeko piirtojälkeen
jonkinlaista satunnaisuutta? Näistä ja monista muista asetuksista
koostuu yhdessä käytettävä sivellin. Kuvankäsittelyssä alueiden valinta
on usein tärkeässä osassa. Valintojen tekemiseen Krita tarjoaa monia
työkaluja.

Ohjelmaa käynnistettäessä Krita tarjoaa valmiin kuvan avaamisen tai
tyhjän piirtoalueen luomisen lisäksi muutamia valmiita pohjia, kuten
esimerkiksi sarjakuvasivun valmiilla ruuduilla. Ohjelman ulkoasun
värityksen voi valita erilaisista teemoista. Usein kuvankäsittelijät
saattavat haluta valita käyttöön tumman teeman, jolloin ohjelman
käyttöliittymä häiritsee mahdollisimman vähän itse sisällön muokkaamista
ja värimaailmaa.


Kotisivu
http://krita.org

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, (Mac OS X kokeellinen)

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta
  tai ohjelman kotisivujen kautta.





Kritan aloitusnäkymä tummalla teemavärillä.
Kritan oletuskäyttöliittymä.
Aloitusnäkymästä on mahdollista avata erilaisia valmiita pohjia,
  kuten sarjakuvasivu.
Valmis pohja sisältää joukon valmiita tasoja erilaisia tehtäviä
  varten.
Perspektiiviruudukko piirtämisen apuna, vektorikuvioita
  vektoritasolla, piirtopöydällä piirrettyä rasterikuvaa sekä pyöreä
  sivellinvalikko.
Kuvankäsittelyä Kritalla
Erilaisia valmiita käyttöliittymäasetelmia.
Apukuvioita




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Krita

[openSUSE.fi]

BasKet Note Pads

BasKet Note Pads, eli Basket on joustava muistiinpano-ohjelma
KDE-työpöydälle.

 Basket Note Pads on
työkalu muistiinpanojen tekemiseen, järjestelemiseen ja hallintaan.
Sillä on helppoa luoda nopeasti uusia muistiinpanoja, korostaa niitä,
luokitella niitä sekä järjestää ja ryhmitellä niitä.

Basketin näkymä koostuu "muistiinpanokoreista" (basket), joihin käyttäjä
voi tehdä muistiinpanojaan. Näin esimerkiksi samaan projektiin liittyvät
aliprojektit voidaan niputtaa yhteen. Koreja voi järjestellä puumaiseen
hierarkiaan asettamalla niitä toistensa alikoreiksi. Kullekin korille
voi antaa nimen, kuvakkeen, taustavärin- tai kuvan sekä valita siinä
käytettävien sarakkeiden määrän. Koriin voi luoda uusia muistiinpanoja
jotka ovat tekstejä, sähköpostiosoitteita, kuvaliitteitä tai muita
tiedostoja, kuvakaappauksia, käynnistyskuvakkeita tai muita vastaavia.

Muistiinpanoalkioille voi määrittää erilaisia tageja, eli leimoja, joko
valmiiksi valittavista tai itsekeksityistä. Valmiina ohjelmassa on
tarjolla kuvakkeilla varustetut tagit esimerkiksi tärkeille (important),
tiedoille (information) ja ideoille (idea). Osa valmiista tageista on
toiminnallisia. Esimerkiksi To Do -tagi lisää muistiinpanoon
rastiruudun, jolloin tehdyn työn voi rastilla merkitä valmiiksi.
Progress-tagi puolestaan näyttää edistystä kuvaavan palkin, jota
klikkaamalla voi päivittää kyseisen kohdan valmiusasteen. Tagien lisäksi
muistiinpanoille

Yksittäiset muistiinpanot voivat olla korissa joko vapaasti
sijoiteltuina taikka järjestettynä valittuun määrään sarakkeita.
Muistiinpanoja voi järjestellä hiirellä raahaamalla ja niitä voi
halutessaan ryhmitellä kokonaisuuksiksi. Näin on helppoa tehdä
esimerkiksi tehtävälista, jossa on yhdeksi ryhmäksi niputettuna listan
otsikko sekä joukko rastiruudulla (To Do -tagi) varustettuja
muistiinpanoja.

Ohjelman suodatintoiminnolla (filter) on helppo etsiä muistiinpanoja
joko hakusanan tai tagin perusteella. Ohjelma tallentaa muistiinpanot
automaattisesti, joten erillistä tallennusta ei tarvitse muistaa tehdä.
Korit on mahdollista myös suojata kryptauksella ja salasanalla.
Vaihtoehtoina on käyttää olemassa olevia GnuPG-/PGP-avaimia tai
korikohtaista salasanaa. Kryptaus tehdään PGP-salauksella.
Valitettavasti ohjelmaa kokeiltaessa sen käytettävyys kärsi siitä, että
salasanasuojattua koria avattaessa ohjelma jostain syystä kysyi
salasanaa useita kertoja. Ilmeisesti salasanaa kysyttiin jokaisen
erillisen muistiinpanon purkamista varten erikseen.

Muistiinpanoja voi tuoda myös useasta muusta muistiinpano-ohjelmasta ja
koreja voi viedä html-muotoon tai ohjelman omaan arkistotiedostomuotoon.


Kotisivu
http://basket.kde.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma löytyy Linux-jakeluiden omasta paketinhallinnasta.





Muistiinpanokorit järjestettynä puurakenteeksi. Muutamia
  muistiinpanoja korissa.
Joukko valmiita tageja, joita voi laittaa
  muistiinpanoille.
Eri tyyppisiä muistiinpanoja: tekstiä, kuvia, sähköpostiosoitteita,
  linkkejä, pikakuvakkeita. Muistiinpanot ryhmiteltyinä ja
  sijoiteltuina vapaasti.
Yksittäisen korin voi kryptata ja suojata salasanalla. Kryptaukseen
  voi käyttää korikohtaista salasanaa tai olemassa olevia
  salausavaimia.
Kryptattu kori vaatii salasanan ennen
  avaamista.




Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: BasKet Note Pads

[openSUSE.fi]

Screen

Screen on tekstiterminaalissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa muun
muassa ajossa olevan (tekstipohjaisen) ohjelman jättämisen taustalle
käyntiin koneelta ulos kirjautuessa.


Screen on ohjelma, jolla voi hallita terminaali-ikkunassa ajettavia komentoriviohjelmia,
niiden suorittamista rinnakkain sekä tausta-ajossa. Screen on mahdollista jättää käyntiin
taustalle ilman käyttöliittymää ja kutsua taas tarvittaessa esiin. Tämän lisäksi Screen sisältää
toimintoja, joilla voidaan hallita useita rinnakkain ajettavia komentoriviohjelmia,
siirtyä niiden välillä ja näyttää halutut ohjelmat yhtä aikaa.

Screenistä irtautuminen ja siihen kytkeytyminen

Oletetaan tilanne, jossa halutaan suorittaa jokin pitkäkestoinen operaatio tekstipohjaisella
ohjelmalla etäkoneella, johon voidaan ottaa ssh-yhteys. Ongelmaksi muodostuu yhteyden ottamiseen
käytetyn koneen ja etäkoneen välinen yhteys. Jos yhteys katkaistaan, katkeaa myös ohjelman
suoritus. Jos yhteys jätetään auki, jää paikalliselle koneelle auki yhteyden ottamiseen käytetty
ssh-ohjelma ja joudutaan varomaan, ettei sitä suljeta vahingossa. Jos paikallinen kone jostain
syystä sammuu tai verkossa ilmenee häiriötä, katkeaa myös yhteys etäkoneelle ja samalla ohjelman
suoritus keskeytyy. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää Screeniä.

Eräs usein käytetty sovellutus on Screenin käyttö yhdessä Irssi-IRC-sovelluksen kanssa.
Koska IRC-keskustelukanavilla käytävä keskustelu on reaaliaikaista ja käyttäjä näkee vain ne
keskustelut, jotka tapahtuvat hänen ollessa paikalla, haluaa moni keskustelija jättää IRC-sovelluksensa
päälle myös silloin, kun eivät itse ole tietokoneen ääressä. Yksi toimivaksi todettu tapa on hankkia ssh-tunnukset
johonkin jatkuvasti päällä olevaan tietokoneeseen ja käynnistää sinne Screen-ohjelma ja sen sisään
komentorivipohjainen Irssi. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ottaa yhteyden tuohon tietokoneeseen ja kytkeytyä
siellä käynnissä olevaan Screen+Irssi-yhdistelmään ja tarvittaessa katkaista yhteyden tuohon etätietokoneeseen
ja jättää Screen+Irssi-yhdistelmän käyntiin.

Screenin käyttö tässä esimerkkitapauksessa toimii seuraavasti. Otetaan ssh-yhteys etäkoneelle ja käynnistetään Screen komennolla:

screen


Ruudulle ilmestyy Screenin asetuksista riippuen mahdollisesti jotain tiedotustekstejä ja
edelleen etäkoneen komentokehote. Nyt Screen on käynnissä ja sen sisään on käynnistetty
uusi komentokehote. Tämän jälkeen voidaan käynnistää Irssi-ohjelma komennolla:

irssi


Kun yhteys halutaan sulkea, mutta jättää Screen ja Irssi käyntiin, käytetään Screenin erityisominaisuutta nimeltä detach.
Detach tarkoittaa screen-istunnosta irtautumista. Toisin sanoen Screen-ohjelma ja sen sisään käynnistetyt ohjelmat jätetään
käyntiin taustalle, mutta Screen irroitetaan käytössä olevasta terminaalista. Tämän jälkeen käyttäjä on vapaa kirjautumaan
ulos etäkoneelta Screenin jäädessä huolehtimaan sen sisään käynnistetyistä ohjelmista. Irtautuminen tapahtuu
näppäinyhdistelmällä Ctrl-a d. Ensin siis painetaan Ctrl-näppäintä pohjassa pitäen a-kirjainta, irrotetaan
molemmista näppäimistä ja painetaan vielä d-kirjainta. (d=detach) Screen käyttää tämän lisäksi monia muitakin
Ctrl-a-alkuisia näppäinkomentoja.

Irtautumisen jälkeen Screen tulostaa ruudulle

[detached]


jonka jälkeen käyttäjä "putoaa" takaisin samaan komentotulkkiin, josta Screen käynnistettiin. Sen jälkeen käyttäjä voi kirjautua ulos etätietokoneelta normaaliin tapaan.
Kun käyttäjä seuraavan kerran ottaa yhteyden etäkoneelle, hän voi pyytää jo käynnissä olevan Screen-ohjelman uudelleen hallintaansa komennolla:

screen -r


Tällöin Screen kytkeytyy takaisin terminaaliin ja käyttäjä saa eteensä saman ohjelman tai samat ohjelmat,
jotka hän jätti käyntiin Screenistä irtautuessaan.

Entäpä, jos ohjelmia on käynnistetty useampiin Screen-istuntoihin? Mihin näistä
screen -r -komento kytkeytyy? Screen ei tiedä ja siksi se kysyy sitä käyttäjältä seuraavasti:

 There are several suitable screens on:
     30852.pts-3.etakone  (03/01/2015 04:25:27 PM)        (Detached)
     8604.pts-3.etakone   (03/01/2015 03:59:10 PM)        (Detached)
 Type "screen [-d] -r [pid.]tty.host" to resume one of them.


Screen luettelee käynnissä olevat Screen-istunnot numeroituina ja ohjeistaa kertomaan,
mihin näistä käyttäjä haluaa kytkeytyä. Screen-istuntoon 8604 kytkeydytään komennolla:

screen -r 8604


Screen-istunnolle voidaan myös käynnistyksen yhteydessä antaa nimi, jolloin takaisin
kytkeytymiseen voidaan käyttää prosessin numeron sijasta annettua nimeä. Istunnolle
annetaan nimi "irssi" annetaan käynnistämällä Screen seuraavasti:

screen -S irssi


Tähän istuntoon kytkeydytään puolestaan viittaamalla siihen nimellä seuraavasti:

screen -r irssi


Jos Screen-istuntoon on jo kytkeydytty esimerkiksi toisessa ikkunassa,
Screen ilmoittaa siitä, eikä suostu kytkeytymään uudelleen. Tämän voi
välttää kahdella tavalla. Komennolla:

screen -d -r


Screen irrotetaan edellisestä terminaalista ja kytketään tämänhetkiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa:

screen -x


Tämä komento ei irrota Screen-istuntoa aiemmasta terminaalista vaan kytkee Screen-istunnon
aiemman terminaalin lisäksi myös tämänhetkiseen terminaaliin. Tätä komentoa hyödyntämällä
voidaan siis saada sama komentorivinäkymä näkymään vaikka useamman tietokoneen näytöllä yhtä aikaa.

Alueet ja ikkunat screenin sisällä

Screenin yleisin käyttötarkoitus on varmasti edellä kuvattu mahdollisuus
jättää ohjelmia käyntiin taustalle. Tämän lisäksi Screenistä löytyy myös
muita ominaisuuksia, jotka liittyvät sen sisään käynnistettyjen ohjelmien
hallintaan. Screenillä voidaan esimerkiksi jakaa terminaali-ikkuna osiin,
joita kutsutaan alueiksi (region).

Kun Screen on käynnissä, näppäinyhdistelmä Ctrl-a S (iso S) jakaa (split)
terminaalin vaakasuuntaisesti kahtia yläosaan ja alaosaan. Käytössä ollut
ohjelma jatkaa suoritustaan ylemmässä alueessa, mutta alempi alue on tyhjänä.
Alueiden välillä voi liikkua näppäinkomennolla Ctrl-a tab. Alueeseen voi
käynnistää uuden komentotulkin näppäilemällä Ctrl-a c (screen).
Näin voidaan kummassakin alueessa ajaa eri ohjelmia. Split-komentoa voidaan
käyttää toistuvasti jakamaan alueita uusiin.

Alueita voi poistaa näppäinkomennolla Ctrl-a X (remove), joka poistaa
aktiivisena olleen alueen, tai yhdistelmällä Ctrl-a Q (only),
joka poistaa muut ja jättää jäljelle vain aktiivisen alueen.

Mitä tapahtuu poistetuissa alueissa käynnissä olleille ohjelmille? Ei mitään.
Ohjelmat ovat käynnissä omissa ikkunoissaan (window) ja alueet ovat vain näkymiä
näihin ikkunoihin. Ikkuna voi olla näkyvissä jossain alueessa tai se voi olla
taustalla näkymättömissä. Uusia ikkunoita voi luoda jo mainitulla Ctrl-a c -näppäinyhdistelmällä
ja niissä käynnissä olevia ohjelmia ja komentotulkkeja voi sulkea normaaliin tapaan.
Listan käynnissä olevista ikkunoista saa näkyviin näppäilemällä Ctrl-a ".
Tästä listasta voi valita aktiiviseen alueeseen näkyviin haluamansa ikkunan.
Sama ikkuna voi olla näkyvissä yhtä aikaa useammassa alueessa.

Jotta ikkunat eivät menisi sekaisin, niille voi antaa kuvaavammat nimet (title).
Aktiivisessa alueessa näkyvissä olevan ikkunan nimen voi vaihtaa näppäilemällä
Ctrl-a A ja syöttämällä sille uuden nimen.

Historian selaaminen

Screen-ikkunan sisällä juossutta tekstiä voi tarkastella taakse päin
kopiointi- ja vieritystilassa (copy/scrollback mode), johon pääsee
näppäilemällä Ctrl-a Esc (copy). Tämän näppäilyn jälkeen Screen
siirtyy tilaan, jossa voi nuolinäppäimillä selata ikkunan sisältöä
taakse päin. Selaamisen lisäksi tässä tilassa voi myös kopioida tekstiä.
Ensimmäinen enter-näppäimen painallus merkitsee kopioinnin aloituskohdan
ja toinen lopetuskohdan. Näiden väliin jäänyt teksti kopioidaan talteen
ja tämän jälkeen kontrolli palaa takaisin ikkunassa ajettavalle ohjelmalle.
Kopioidun tekstin voi Screenin sisällä liittää näppäilemällä Ctrl-a ].

Tärkeimmät näppäinkomennot




  Näppäinyhdistelmä
  nimi
  merkitys




  C-a "
  (windowlist -b)
  Esitä valintalista kaikista ikkunoista.


  C-a tab
  (focus)
  Vaihda kohdistus seuraavaan alueeseen. (Katso myös split, remove ja only)


  C-a a
  (meta)
  Lähetä ohjelmalle ctrl-a -näppäily. Tarvitaan, joska screen nappaa todellisen ctrl-a:n.


  C-a A
  (title)
  Nimeä nykyinen ikkuna


  C-a c
  (screen)
  Luo uusi ikkuna, käynnistä siihen komentotulkki ja siirry siihen.


  C-a d
  (detach)
  Irrota screen tästä terminaalista.


  C-a space
  (next)
  Vaihda seuraavaan ikkunaan.


  C-a backspace
  (prev)
  Vaihda edelliseen ikkunaan.


  C-a Q
  (only)
  Sulje muut alueet ja jätä vain tämä.


  C-a S
  (split)
  Jaa alue kahtia vaakasuunnassa. (Katso myös only, remove ja focus.)


  C-a X
  (remove)
  Poista nykyinen alue. (Katso myös split, only ja focus.)


  C-a C-\
  (quit)
  Sulje kaikki ikkunat ja lopeta screen.


  C-a [, C-a esc
  (copy)
  Siirry kopiointi- ja vieritystilaan.


  C-a ]
  (paste)
  Liitä kopioitu teksti.




Lisää näppäinkomentoja ja ohjeita löytyy screen-ohjelman
man-sivuilta.

man screen



Kotisivu
http://www.gnu.org/software/screen/

Lisenssi
GNU GPL v.3+

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris

Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy paketinhallinnasta.





Vasta käynnistetty screen näyttää versio- ja lisenssitietonsa.
Screen jaettuna kahtia.
Alemmassa alueessa luettelo käynnissä olevista ikkunoista.
Ylemmässä alueessa kopiointi- ja vieritystilassa kopiointi meneillään.




Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Screen

[openSUSE.fi]

Déjà Dup

Déjà Dup on yksinkertainen varmuuskopiointityökalu
Linux-työpöydälle.

 Déjà Dup tarjoaa
helpon käyttöliittymän Linux-työpöydän varmuuskopiointiin tarpeen mukaan
salattuna, etäpalvelimelle ja säännöllisesti. Déjà Dup toimii
käyttöliittymänä komentoriviltä toimivalle Duplicity-ohjelmalle, joka
hoitaa varsinaisen varmuuskopioinnin Déjà Dupin avulla määritellyllä
tavalla. Déjà Dup on integroitu hyvin Gnome-työpöytäympäristöön ja on
oletuksena osana myös Ubuntun Unity-työpöydän toiminnallisuutta.

Déjà Dupin asetuksista valitaan varmuuskopioitavat tiedostojärjestelmän
kansiot, mahdollisesti varmuuskopioinnin ulkopuolelle jätettävät
alikansiot tai tiedostot, varmuuskopioiden tallennuspaikka sekä
aikataulu. Varmuuskopioiden tallennuspaikaksi on valittavissa useita
vaihtoehtoja. Ne voidaan tallentaa paikallisesti taikka etänä.
Etätallennus on varmuuskopioiden kannalta yleensä järkevin vaihtoehto.
Ohjelma tarjoaa etätallennukseen käytettäviksi yhteyksiksi ainakin FTP-,
SSH- ja WebDAV-yhteyksiä sekä Windows-jakoja. Näiden lisäksi on myös
mahdollista käyttää lisäosina saatavaa tukea Rackspace Cloudfiles ja
Amazon S3 -palveluille.

Varmuuskopioinnin yhteydessä Déjà Dup tarjoaa mahdollisuutta salata
varmuuskopiot. Salaus tehdään käyttäjän omalla koneella GnuPG:llä
käyttäjän antamalla salasanalla. Näin käyttäjän ei tarvitse luottaa
etätallennustilaa tarjoavaan tahoon. Salaamiseen käytetty salasana on
tietenkin syytä pitää muistissa varmassa tallessa, sillä ilman sitä
salattujen varmuuskopioiden palauttaminen ei onnistu. Varmuuskopioinnin
voi toki tehdä myös salaamattomana, jos tallennustila on luotettava,
kuten oma ulkoinen kiintolevy tai tiedostopalvelin. Salasanan voi myös
tallentaa Gnomen avainrenkaaseen, mutta se on syytä muistaa myös muilla
keinoin, etteivät varmuuskopiot jää hyödyttömiksi esimerkiksi
kiintolevyn hajoamisen tai varkauden sattuessa.

Varmuuskopioinnin ajastuksen Déjà Dup hoitaa työpöydälle kirjautumisen
yhteydessä käynnistyvän deja-dup-monitor-tarkkailuohjelman avulla. Se
pitää kirjaa tehdyistä varmuuskopioinneista ja hoitaa seuraavan
kopioinnin määräajoin käyttäjän ollessa kirjautuneena koneelle. Näin
siis varmuuskopiointeja ei ole ajoitettu määräpäiviksi ja tietyiksi
kellonajoiksi vaan ne tehdään määräajan tullessa täyteen käyttäjän
ollessa läsnä. Näin muun muassa siksi, että voidaan kysyä käyttäjältä
tarvittavia salasanoja etäpalvelimille tai salausta varten. Tämän takia
Déjà Dup soveltuu erityisesti työpöytäkäyttöön, jossa tiedostot
muuttuvat lähinnä vain käyttäjän omien toimien takia hänen ollessaan
kirjautuneena työpöydälle.

Déjà Dup tekee ensimmäisellä varmuuskopiointikerralla täyden
varmuuskopion ja seuraavilla kerroilla tallennetaan vain muutokset
edelliseen kertaan verrattuna. Kopioinneista muodostuu ketju, jonka
kaikkia osia tarvitaan jonkin tilanteen palauttamiseen. Tämän takia Déjà
Dup tekee toisinaan uuden täydellisen varmuuskopion, joka aloittaa uuden
ketjun. Tämä mahdollistaa vanhimpien varmuuskopioiden poistamisen tilan
vapauttamiseksi. Déjà Dup poistaa vanhoja varmuuskopioita
automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Se pyrkii pitämään aina tallessa
kaksi täydestä kopiosta alkavaa ketjua.

Déjà Dupin integrointi Gnome-työpöydälle näkyy muun muassa siinä, että
Nautilus-tiedostonhallintaohjelma sisältää toimintoja, kuten yksittäisen
tiedoston palauttamisen viimeiseen varmuuskopioituun versioon tai
poistettujen tiedostojen palauttamisen.


Kotisivu
https://wiki.gnome.org/Apps/DejaDup (Déjà Dup)

http://duplicity.nongnu.org/ (Duplicity)

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta.
  Esimerkiksi Ubuntussa se on valmiiksi asennettuna.





Déjà Dupin käyttöliittymä on
  yksinkertainen.
Kopioitavat ja kopioimatta jätettävät kansiot valitaan
  listaksi.
Tallennuspaikan tietojen syöttäminen.
Useita vaihtoehtoja varmuuskopioiden
  etätallennukseen.
Varmuuskopioinnin ajastus ja säilytysaika.
Haluttaessa varmuuskopiot voi salata salasanalla käyttäen
  GnuPG:tä.
Varmuuskopiointi käynnissä.
Palautus etäkoneelle tehdyistä
  varmuuskopioista.
Palautuksen yhteydessä voi valita palautettavan
  version.
Palautetaanko tiedostot alkuperäiselle paikalleen vai johonkin
  muuhun kansioon.
Salatut varmuuskopiot etäkoneella.
Déjà Dup on integroitu
  Nautilus-tiedostonhallintaohjelmaan.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Déjà Dup

[openSUSE.fi]

Back In Time

Back In Time on varmuuskopiointisovellus Linuxille.

 Back In Time on
helppokäyttöinen työkalu varmuuskopioiden tekemiseen Linuxilla.
Varmuuskopioita voi tehdä halutuista kansioista joko paikallisesti tai
etäpalvelimelle, selväkielisenä tai salattuna sekä automaattisesti
ajastettuna. Ohjelmisto koostuu komentoriviohjelmasta sekä graafisesta
käyttöliittymästä, jolla valitaan halutut asetukset. Taustalla ohjelma
hyödyntää kopiointiin
rsync-ohjelmaa. Ohjelman
graafisesta käyttöliittymästä on tarjolla versiot sekä Gnome- että
KDE-työpöydille. Déjà Dup -ohjelmaan verrattuna
yksi hyödyllinen ominaisuus on mahdollisuus luoda useita erilaisia
varmuuskopiointiprofiileja eri käyttötarkoituksiin.

Vastaavasti kuin Déjà Dupissa käyttäjä voi valita varmuuskopioitavat
kansiot, ohitettavat kansiot ja tiedostot, vanhojen kopioiden
poistamisasetukset, tallennussijainnin, salauksen sekä ajastusasetukset.
Back In Timen tarjoamien asetusten määrä ja tarkkuus on kuitenkin jonkin
verran monipuolisempi. Erilaisilla varmuuskopiointiprofiileilla käyttäjä
voi määrätä eri kansiot varmuuskopioitaviksi eri tavoin, eri paikkoihin
ja erilaisella ajastuksella. Varmuuskopiot voidaan tallentaa joko
paikallisesti, esimerkiksi ulkoiselle usb-kiintolevylle, tai
etäpalvelimelle käyttäen SSH-yhteyttä.

Varmuuskopiot voidaan tallentaa myös salattuina. Salaamiseen käytetään
kryptattua tiedostojärjestelmää
(EncFs) ja sen käyttöä varten
käyttäjän täytyy kuulua fuse-ryhmään. Salatut varmuuskopiot lisäävät
turvallisuutta varsinkin etäpalvelimelle tehtyjen varmuuskopioiden
suhteen, kunhan käyttäjä ei unohda salaamiseen käytettyä salasanaa.
Salaamattomat varmuuskopiot ovat puolestaan siitä käytännöllisiä, että
Back In Timen tallennustavalla ne ovat suoraan selattavissa ja
käytettävissä myös ilman varmuuskopiointiohjelmaa. Salauksen käyttö
kannattaa siis valita käyttökohteen ja varmuuskopioitavan materiaalin
mukaan.

Toisin kuin Déjà Dup, Back In Time ei käytä
varmuuskopioiden tallentamiseen omaa tallennusmuotoa vaan kopioi
tiedostot sellaisenaan rsync-ohjelman avulla. Déjà Dupin ja Duplicityn
yhdistelmä tekee varmuuskopiot tekemällä ensin täydellisen kopion ja
tallentamalla seuraavilla kerroilla vain tiedon muutoksista. Déjà Dupin
kanssa varmuuskopion palauttaminen vaatii siis koko ketjun täydellisestä
kopiosta palautettavaan versioon. Back In Time puolestaan hyödyntää
tiedostojärjestelmän kykyä tehdä niin kutsuttuja kovia linkkejä, jolloin
ensimmäisen varmuuskopioinnin yhteydessä kopioidaan kaikki tiedostot ja
seuraavien versioiden yhteydessä kopioidaan vain muuttuneet tiedostot.
Muuttumattomat tiedostot puolestaan luodaan linkittämällä ne jo olemassa
oleviin versioihin. Tämä säästää levytilaa ja toisaalta säilyttää
varmuuskopioiden eri versiot ja niiden kansiorakenteen myös muilla
ohjelmilla helposti selattavassa muodossa. Tämä toteutus kuitenkin
vaatii varmuuskopioiden tallentamiseen käytettävältä
tiedostojärjestelmältä tuen koville linkeille eikä mahdollista
varmuuskopioiden pakkaamista.

Otettuja varmuuskopioiden versioita voi selata Back In Timen
käyttöliittymällä helposti ja sieltä voi palauttaa joko yksittäisiä
tiedostoja tai kokonaisia varmuuskopioitavaksi valittuja kansioita.
Palautuksen voi tehdä alkuperäiseen sijaintiin tai valita palautukselle
jonkin muun paikan. Varmuuskopioiden vanhoja versioita voi myös poistaa
tai nimetä tätä kautta.

Myös varmuuskopioinnin ajastaminen on toteutettu Back In Timessa toisin
kuin Déjà Dupissa. Back In Time käyttää ajastukseen Unix-tyyppisissä
järjestelmissä käytettävää
cron-ohjelmaa, jolla tehtäviä
voidaan ajastaa suoritettaviksi. Back In Time lisää käyttäjän
cron-ajastuksiin komennot, jotka suoritetaan profiileissa määrättyinä
aikoina. Tästä on se hyöty, että käyttäjän ei tarvitse olla
kirjautuneena sisälle, jotta varmuuskopiot tulevat tehtyä. Haittana
puolestaan se, että varmuuskopiointi voi jäädä väliin, jos tietokone on
sammutettuna määrättynä aikana. Cron-ajastuksina suoritetut
varmuuskopioinnit sopivat erityisesti jatkuvasti päällä oleville
tietokoneille, kuten palvelimille. Vaihtoehtoisesti varmuuskopioinnin
voi määrätä suoritettavaksi päivittäin käyttäen cronin sijasta
anacronia, joka suoritetaan myös käynnistyksen yhteydessä, jolloin ei
ole vaaraa kopioinnin jäämisestä väliin. Muita vaihtoehtoja ovat
kopioinnin tekeminen aina tietokoneen käynnistyksen yhteydessä taikka
ulkoisen kiintolevyn kytkemisen yhteydessä annettujen päivien välein.


Kotisivu
http://backintime.le-web.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Ohjelma löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta.





KDE-käyttöliittymä. Back In Timessa voi luoda useita
  varmuuskopiointiprofiileja sekä kopioida paikallisesti tai
  yli, salattuna tai salaamattomana.
Salattu varmuuskopiointi  yli palvelimelle
  ajastettuna.
Valitut varmuuskopioitavat kansiot.
Varmuuskopioinnista pois jätettävät kansiot ja
  tiedostot.
Varmuuskopioiden automaattinen poistaminen niiden vanhentuessa tai
  tilan käydessä vähiin.
Muita asetuksia.
Lisäasetuksia edistyneemmille
  käyttäjille.
Ohjelman selausnäkymä.
Valitun varmuuskopioversion
  palauttaminen.
Palautus käynnissä.
Gnome-versio Back In Timen
  käyttöliittymästä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Back In Time

[openSUSE.fi]

Linux Voice

Linux Voice on kuukausittain julkaistava englanninkielinen lehti,
jonka aiheina ovat GNU/Linux ja muut vapaat ohjelmat.

 Linux Voice on
riippumaton vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvä lehti, jonka poikkeaa
monista muista lehdistä kolmella tavalla. Sen tekijät lupaavat palauttaa
puolet lehden tuotosta vapaiden ohjelmistojen yhteisölle, kehittäjille
ja tapahtumille. Lehden sisältö julkaistaan yhdeksän kuukautta lehden
ilmestymisen jälkeen Creative Commons
BY-SA -lisenssillä
vapaasti jaettavaksi, käytettäväksi ja muokattavaksi. (Mainoksia lukuun
ottamatta) Lehden tekijät lupaavat, että lehteä tehdään sen lukijoille
eikä osakkeenomistajien ehdoilla.

Tähän mennessä (25.1.2015) lehteä on ilmestynyt yksitoista numeroa ja
näistä kaksi ensimmäistä on julkaistu vapaana (numero
1
ja numero 2).
Lehdet on julkaistu PDF-tiedostoina kokonaisina lehtinä sekä
artikkeleittain. Osa artikkeleista on julkaistu myös HTML-muodossa.
Lisäksi osa ensimmäisen numeron artikkeleista on luettu myös
äänitiedostoiksi OGG- ja MP3-muotoon. Ääniversiot ovat tarjolla
RSS-syötteenä, jota kautta niitä voi kuunnella esimerkiksi
podcast-ohjelmistoilla. Lehden toinen numero on ladattavissa myös
ePub-muotoisena tiedostona e-kirjana.

Lehden sisältö on monipuolista. Se sisältää paljon artikkeleita vapaiden
ohjelmien ajankohtaisista aiheista, ohjelmisto- ja laitteistovertailuja,
haastatteluita sekä tutorialeja erilaisista aiheista. Lehti on koostettu
ja taitettu ammattitaitoisesti sekä kauniisti.

Jos haluaa lehden itselleen tuoreena sekä samalla tukea sen
julkaisemista, sen voi tilata joko paperisena ja digitaalisena tai vain
digitaalisena versiona lehden sivujen kautta.


Kotisivu
http://www.linuxvoice.com

http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-1-with-audio/
  (Numero 1)

http://www.linuxvoice.com/download-linux-voice-issue-2/ (Numero 2)

Lisenssi
CC-BY-SA





Linux Voice
Lehden ensimmäinen numero
Lehden PDF-versio
Paljon monipuolisia artikkeleita
Lehti ePub-muodossa
Lehden PDF-versio tabletissa.
Äänitiedostojen kuuntelua podcastina.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Linux Voice

[openSUSE.fi]

Inkscape 0.91

Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka
soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin. Nyt uusi uljas
versio vasta julkaistuna.


Inkscape on esitelty jo aiemmin Viikon VALOna
numero 34. Nyt, 30. tammikuuta, on julkaistu uusi versio Inkscape 0.91.
Harppaus versionumeroissa versiosta 0.48 numeroon 0.91 melko suuri.
Versionumeron on tarkoitus kuvata kehittäjien omaa vaatimatonta
käsitystä siitä, miten lähellä versiota 1.0 ollaan.

Inkscape on edelleen vektoripiirrostyökalu, samaan tapaan kuin
Illustrator, CorelDraw tai Xara Xtreme.
Inkscape korostaa W3C standardia
SVG-tiedostomuotoa (Scalable Vector
Graphics), mutta osaa lukea ja kirjoittaa useita muita tiedostomuotoja
mukaan lukien PDF. Inkscape on
täysin vapaata ja avointa lähdekoodia ja vapaasti saatavilla.

Uutta tässä versiossa on erityisesti siirtyminen uuteen
grafiikkamoottoriin nimeltä Cairo. Näin
saadaan parempi suorituskyky ja tarkempi muunnos näytölle sopivaan
esitysmuotoon. Google on sponsoroinut tätä työtä paljon. Uusia tuettuja
tiedostomuotoja on samalla tullut useita lisää.

Uuden Inscapen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia uuden grafiikkamoottorin
lisäksi ovat uusi mittaustyökalu, tuki lihavoinnin ja kursivoinnin
lisäksi muillekin kirjasinvarianteille, paranneltu tuki Corel Draw-,
EMF- ja WMF-tiedostoille, tuki Microsoftin Vision kaavioille ja
kuvioille, paranneltu mittayksikköjen tuki sekä symbolikirjasto ja
mahdollisuus lisätä sinne omia symboleita.

Mittaustyökalulla voi piirroksesta mitata kulmia ja elementtien välisiä
etäisyyksiä valitussa mittayksikössä. Etäisyyksiä mitattaessa työkalu
tunnistaa kaikki piirroksen ja mittaustyökalun muodostamat
leikkauspisteet ja näyttää etäisyyden kustakin leikkauspisteestä
seuraavaan. Aiemmin Inkscape antoi tekstityökalussa mahdollisuuden
muokata kirjasintyyppiä vain lihavoimalla tai kursivoimalla. Nyt uusi
versio tarjoaa kirjasinkohtaiset vaihtoehdot, joita voivat lisäksi olla
esimerkiksi kapea tai kevyt versio kirjasimesta. Symbolikirjasto tarjoaa
oletuksena viisi kokoelmaa symboleita: puhekuplia, loogisia portteja,
AIGA-symboleita, vuokaavion
elementtejä sekä Yhdysvaltojen luonnonpuistojen opasmerkkejä. Omien
kokoelmien koostaminen on myös mahdollista.

Muita kehittyneitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi paranneltu
liukuvärjäystyökalu, polkujen live-efektit, kuten Power stroke, polkujen
solmujen editointi, joka mahdollistaa nyt uusien solmujen lisäämisen
ääriarvokohtiin, tasojen järjesteleminen raahaamalla sekä uudet
toiminnot elementtien tasaamiseen käytettävässä työkalussa.

Uusi on myös Trace Pixel Art, joka vektoroi bittikarttakuvia
vektorikuviksi. Enemmän tietoa tämän version uutuuksista löytyy
julkaisumuistiosta
sekä Libre Graphics Worldin
blogista.


Kotisivu
https://inkscape.org/

Lisenssi
GNU GPL versio 2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows

Asennus
Julkaisu on niin tuore ettei taida vielä missään Linux-jakelussa
  olla jakelun omissa pakettivarastoissa. Ubuntulle on saatavilla
  "Inkscape Developers" -ryhmän
  PPA:sta
  (tätä kirjoitettaessa ilmaantui sinne 15 tuntia sitten). Muille
  Linuxeille joutunee itse kääntämään lähdekoodeista. Windowsille ja
  Mac OS X:lle löytyy asennustiedostot jakelun
  webbisivuilta.

Käyttöohjeet
Webbisivulla on käyttöohjeita, mutta nähdäkseni niitä ei vielä ole
  päivitetty vastaamaan tätä uutta Inkscapea. Esimerkiksi
  Tracing ei
  kerro mitään uutuudesta Trace Pixel Art. Voi tietysti olla ettei
  käyttö ole muuttunut ja vanhat ohjeet toimivat täysin.

Videoita
10 most exciting features in Inkscape
  0.91





Uusittu työkalu gradienttien, eli väriliukujen,
  tekemiseen.
Elementtien asettelua riveihin ja
  sarakkeisiin.
Elementtien järjestystä voi vaihtaa helposti tasaustyökalun
  järjestelyvalinnoilla.
Symbolikirjastoja
Mittaustyökalulla voi mittailla etäisyyksiä ja kulmien
  suuruuksia.
Apuviivoja voi nimetä
Poluille voi lisätä live-efektejä, kuten Power
  stroke.




Teksti: Taleman, Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Inkscape 0.91

[openSUSE.fi]

Software Carpentry

Sofware Carpentry -sivustolla on avointa opetusmateriaalia erityisesti
tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista.


Sivustoa ylläpitää Software Carpentry -säätiö, joka kertoo
tavoitteekseen perus ohjelmistotaitojen opettamisen tutkijoille
luonnontieteissä, insinööritieteissä, lääketieteessä sekä muilla
aloilla. Säätiö toteuttaa tavoitettaan julkaisemalla avointa
CC-BY-lisensoitua
oppimateriaalia sekä järjestämällä
työpajoja ympäri
maailmaa. Oppimateriaalia
sivustolla on tarjolla tutkijoiden käyttöön sovellettavissa olevista
avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja niihin liittyvistä aiheista,
kuten: Unix-komentorivi, Git-versionhallinta, Python-ohjelmointi,
R-tilasto-ohjelmisto sekä tietokannat ja SQL-kyselykieli.

Muita materiaalien aiheita ovat MATLAB, Mercurial,
deck.js, Subversion, Make,
taulukkolaskenta, matriisit NumPy:llä, testaaminen ja säännölliset
lausekkeet.

Vaikka materiaalit on alkujaan suunnattu tutkijoille, sopivat ne hyvin
myös muille aiheista kiinnostuneille.


Kotisivu
http://software-carpentry.org

Lisenssi
CC-BY

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki





Sivuston etusivu
Oppimateriaalit
Ote Git-materiaalista




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Software Carpentry

[openSUSE.fi]

PicoCMS

PicoCMS on kevyt ja yksinkertainen tietokannaton
sisällönhallintajärjestelmä www-sivujen ylläpitoon.

 Joidenkin
www-sivustojen ylläpitoon tietokantaa käyttävät
sisällönhallintajärjestelmät, kuten Drupal, Wordpress ja Joomla,
vaikuttavat yliampuvilta. Toisaalta, jo muutamastakin sivusta koostuvan
kokonaisuuden ylläpito staattisina HTML-tiedostoina voi käydä työlääksi ilman työkaluja,
jos niiden pitäisi olla yhtenäisiä, samalla sivupohjalla tehtyjä ja sisältää
samoja yhteisiä osia, kuten navigointi. Tällaiseen käyttöön voi sopia
tietokannattomasti pelkillä tiedostoilla toteutettu Pico. Picolla tehty
sivusto koostuu melko yksinkertaisesta PHP-kielellä toteutetusta
Pico-sisällönhallintajärjestelmästä, muokattavissa olevasta sivupohjasta
sekä hakemistosta, johon sisältö kirjoitetaan Markdown-merkkauskielisinä
tekstitiedostoina. Pico soveltuu erityisesti käyttäjille, jotka eivät
pelkää tekstitiedostojen muokkausta ja niiden siirtämistä palvelimelle
tiedostojensiirto-ohjelmalla. Pico ei oletusasennuksessaan sisällä
lainkaan verkkoselaimen kautta tapahtuvaa kirjautumista ja sivujen
muokkausta.

Picoon sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä, joka muistuttaa
läheisesti tekstimuotoisissa sähköposteissakin käytettyä varsin
luonnollista tapaa muotoilla tekstiä. Sama Markdown on käytössä myös
esimerkiksi GitHub- ja Stack Overflow -palveluissa. Satunnaisia
vaativampia muotoiluja voi Markdown-tekstin sekaan lisätä myös
tavallisena HTML-tekstinä. Sisältöä voi myös ryhmitellä muodostamalla
hakemistorakenteita.

Sivuston sivupohjien toteuttamiseen Pico käyttää
Twig-moottoria,
jolla esimerkiksi blogisivuston artikkeliluettelon toteuttaminen
lyhennelmineen on melko helppoa. Markdown-muotoisiin sivutiedostoihin
voi lisätä kommenttilohkoon erinäisiä sivupohjissa käytettäviä tietoja,
kuten sivun otsikon, päivämäärän sekä sivun näyttämiseen käytettävän
sivupohjan.

Picon perusasennus on ominaisuuksiltaan melko suppea ja useimmat
tarvittavat ominaisuudet voikin lisätä siihen lisäosina eli plugineina.
Lisäosina Picoon ovat saatavilla muun muassa tuki RSS-syötteelle,
tag-järjestelmä, automaattisesti luotujen sivulistojen sivuttaminen,
monipuolisempi navigointijärjestelmä sekä online-editori. Lisäosia on
mahdollista tehdä myös itse ja niillä voidaan esimerkiksi tuottaa
sivupohjissa hyödynnettäviä muuttujia.


Kotisivu
http://picocms.org/

Lähdekoodi
https://github.com/picocms/Pico

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
PHP

Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai
  GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi
  käyttää PHP-kieltä (versio 5.3 tai uudempi).





Esimerkkisivuston etusivu
Yksinkertainen oma sivu
Sivu ja sen kirjoittamiseen käytetty Markdown-teksti.
Markdownkin sekaan voi tarvittaessa kirjoittaa myös tavallista HTML-kieltä.
Picon kotisivu
Picoa voi laajentaa lisäosilla, joita löytyy sen kotisivuilta tai muiden vapaaehtoisten tekeminä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: PicoCMS

[openSUSE.fi]

TiddlyWiki5

TiddlyWiki5 on selaimella käytettävä yhden tiedoston
muistiinpanotyökalu.

 TiddlyWiki5
on uudelleen toteutettu versio aiemmin esitellystä
TiddlyWikistä. Se on selainpohjaisena yhden
sivun sovelluksena (Single Page Application, SPA) toteutettu
wiki-tyyppinen muistiinpanotyökalu. Siinä muistiinpanoja ei tarvitse
järjestää lineaarisesti vaan yksittäisiä asiasisältöjä, tiddlereitä, voi
linkittää vapaasti toisiinsa. Sen versionumero 5 viittaa toteutukseen
käytettyihin HTML5-tekniikoihin. TiddlyWiki5 muodostuu yhdestä
HTML-tiedostosta ja siihen sisällytetystä Javascript-ohjelmistosta sekä
wikin datasisällöstä. Kun tiedosto avataan selaimella, näyttää
Javascriptillä toteutettu ohjelmisto käyttöliittymän, jolla TiddlyWikin
sisältöä voi selata ja jolla siihen voi muokata uutta sisältöä.
Tallennus tapahtuu samaan HTML-tiedostoon ja se on toteutettu selaimesta
riippuen muutamalla eri tavalla. Yhden tiedoston sovelluksena
TiddlyWiki5 on helppo kuljettaa mukana USB-tikulla tai säilyttää
verkossa pilvitallennuspalvelussa.

TiddlyWiki5:n käyttöliittymä koostuu yksittäisiä tiddlereitä näyttävästä
alueesta sekä niiden selaamiseen ja muokkaamiseen käytettävästä
sivupalkista. Tiddlereiden sisällöt kirjoitetaan oletuksena
TiddlyWiki5:n omalla wiki-kielellä, josta löytyvät tyypillisesti
käytetyt muotoilut, kuten otsikot, listat, lihavoinnit, kursivoinnit,
alleviivaukset, taulukot sekä muita muotoiluja. Wiki-kieli on jonkin
verran kehittynyt TiddlyWikin aiemmasta versiosta. Varsinaisten
wiki-muotoilujen lisäksi tekstin seassa on mahdollista käyttää
TiddlyWikin makroja ja widget-sovelmia, joilla tiddlereihin voi rakentaa
yksinkertaisia käyttöliittymiä, kuten välilehtiä ja nappuloita.
TiddlyWiki5:n tiddlereiden sisällöt ovat oletuksena wiki-tekstiä, mutta
muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi SVG-muotoinen vektorigrafiikka,
GIF-, ICO-, JPG- ja PNG-muotoiset kuvat, CSS-tyylit sekä JSON-muotoinen
data. TiddlyWiki5 tukee myös sisällön salasanasuojattua kryptausta.

TiddlyWiki5 on monipuolisesti laajennettavissa sen plugin-arkkitehtuurin
ansiosta. Lisäosat voivat tuoda TiddlyWiki5-tiedostoon uusia
toiminnallisuuksia, kuten uusia sisältötyyppejä, ominaisuuksia
wiki-parseriin tai erilaisia makroja ja widgettejä. Uusia lisäosia omaan
TiddlyWiki5-tiedostoon voi tuoda joko hiirellä raahaamalla jostain
toisesta TiddlyWiki5-tiedostosta tai kirjoittamalla niitä itse. Lisäosat
muodostuvat käytännössä yhdestä tai useammasta tiddleristä, joissa voi
olla esimerkiksi Javascript-ohjelmakoodia tai muita määrittelyitä.
Esimerkkejä hyödyllisistä lisäosista ovat esimerkiksi KaTeX-lisäosa
LaTeX-kielellä kirjoitettujen matemaattisten kaavojen näyttämiseen,
Markdown-lisäosa, joka lisää Markdown-merkintäkielen vaihtoehtoiseksi
tavaksi kirjoittaa tiddlereiden sisältöä, sekä highlight-lisäosa, jolla
tiddlereihin kirjoitettuihin ohjelmakoodia sisältäviin osioihin saadaan
syntaksin korostus.

Koska yhden tiedoston sovelluksessa sekä itse ohjelma että sillä luotu
sisältö ovat samassa HTML-tiedostossa, pitää TiddlyWiki5:n pystyä
tallentamaan itsensä jotenkin. Koska selaimessa suoritettavalla
Javascript-ohjelmalla ei ole oikeuksia kirjoittaa käyttäjän tietokoneen
levylle, on TiddlyWikiin täytynyt keksiä muita tapoja hoitaa tallennus.
Firefox-selainta käytettäessä sujuvin tapa on käyttää selaimeen
ladattavaa TiddlyFox-lisäosaa. Tällöin TiddlyWiki5 pyytää aina
tallennusta tehdessään lisäosaa hoitamaan varsinaisen levylle
kirjoittamisen. Muilla HTML5:ttä tukevilla selaimilla tallennus tapahtuu
siten, että tallennuskuvake on todellisuudessa latauslinkki, jolla
käyttäjä lataa itselleen ohjelman generoiman uuden version
HTML-tiedostosta. Selaimesta ja sen asetuksista riippuen joko käyttäjä
joutuu itse valitsemaan tallennettavan tiedoston paikan ja nimen tai
tiedosto tallennetaan automaattisesti käyttäjän oman kotihakemiston
"Ladatut"-kansioon (tai "Downloads"). Kolmantena vaihtoehtona on käyttää
TiddlyWiki5:ttä Node.js-ohjelman kautta. Tällöin
Node.js:ään asennettu tiddlywiki-moduli toimii käyttäjän tietokoneella
paikallisena palvelimena, jonka tarjoamaa sivua käyttäjä voi muokata.
Neljäs vaihtoehto on käyttää
TiddlyDesktop-sovellusta,
joka on node-webkit-pohjainen sovellus TiddlyWiki5:n käyttöön.

Lisäksi on tarjolla palveluita, kuten
Tiddlyspot, jotka tarjoavat muokattavan
TiddlyWikin verkossa.


Kotisivu
http://tiddlywiki.com

Lähdekoodi
https://github.com/Jermolene/TiddlyWiki5

TiddlyDesktop
https://github.com/Jermolene/TiddlyDesktop

Lisenssi
BSD (3 kohdan BSD-lisenssi)

Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet

Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivulta.

Videot
TiddlyWiki5:n esittely

Esittely TiddlyDesktopin käytöstä





TiddlyWiki5:n käyttöliittymä: avattujen tiddlerien lista ja sivupalkki.
Aloitusohjeet eri selaimille.
Asetukset, kuten tiedoston otsikko ja käyttäjän tunnus.
Uusi tiddleri kirjoitetaan wiki-kielellä.
Sisältötyyppejä on useita oletuksena olevan wiki-kielen lisäksi.
TiddlyWiki5 tukee suoraan SVG-sisältöä. Lisäosilla saa tuen esimerkiksi matematiikalle ja ohjelmakoodin syntaksikorostukselle.
Firefoxin lisäosan avulla saadaan tehtyä suora tallennus. Muilla selaimilla tallennus tapahtuu lataamalla ja tallentamalla uusi versio tiedostosta.
Lisäosat tallennetaan TiddlyWikiin tiddlereinä, kuten kaikki muukin sisältö.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: TiddlyWiki5