Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

ShareLaTeX

ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien
muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.

 ShareLaTeX
soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä
yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota
käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko
sharelatex.com-sivuston tarjoamana
palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda
useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan
jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös
muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien
yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia
yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua
lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.

ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä.
Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva
LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan
LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa
näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei
päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen
painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja
lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa
reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella
sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia.
ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä
LaTeX-komentojen täydennystä.

Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai
lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin
zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos
sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä
voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle
koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen.
Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen
on helpompaa.

Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai
julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n
kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu
kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin
tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa
tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla
heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen
muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt
ja milloin.

ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä
tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa
Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle
koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että
projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin
tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa
kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.


Kotisivu
https://www.sharelatex.com/

Lähdekoodi
https://github.com/sharelatex/sharelatex

Lisenssi
GNU AGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet / palvelimet

Asennus
Ohjelmaa voi käyttää palveluna
  ShareLaTeX sivustolla tai asentaa
  omalle palvelimelle.





ShareLaTeX-palvelun etusivu.
Paikalliselle koneelle asennetun ShareLaTeX-palvelun
  kirjautumissivu.
Uuden projektin aloittaminen.
ShareLaTeX opastaa käyttöliittymän käyttöä ensimmäisen projektin
  avaamisen yhteydessä.
Projektinhallintapaneeli, tekstieditori ja
  pdf-esikatselu.
Projektin jakaminen muille käyttäjille.
Kaksi käyttäjää muokkaa tekstiä yhtä aikaa. Toisen käyttäjän
  kursori näkyy vihreänä. Projekti käännetään esikatseltavaksi pdf:ksi
  "Recompile"-nappia painamalla.
Muutoshistorian tarkastelu.
Editorille on valittavissa useita erilaisia
  väriteemoja.
Käyttäjätilin asetuksia. Muun muassa editorin teema ja oikoluvun
  kieli.
Editori osaa myös ehdottaa
  LaTeX-komentoja.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: ShareLaTeX

[openSUSE.fi]

OsmAnd

OsmAnd on OpenStreetMap-karttoja käyttävä avoimen lähdekoodin kartta-
ja navigointisovellus Androidille..


OsmAnd on varsin monipuolinen karttasovellus Android-laitteisiin ja
toimii hyvin myös SailfishOS-alustalla. Sitä voi käyttää sekä online-
että offline-karttojen kanssa. Ohjelma käyttää
OpenStreetMap-projektin tarjoamia vapaata
karttadataa. Tarvittavan alueen kartat voi ladata valikkojen kautta
laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Tämä toisaalta nopeuttaa
karttojen käyttöä ja on toisaalta hyödyllistä myös ulkomailla, missä
runsas verkkoliikenne voi tulla kalliiksi. OpenStreetMapin
offline-kartat ovat kompaktissa vektorimuodossa ja ovat hyvin ajan
tasalla. OsmAndia on mahdollista käyttää myös navigaattorina, jolloin se
laskee reitin lähtöpisteestä määränpäähän ja antaa reittiohjeet sekä
visuaalisina että ääniohjeina. Käytettävät äänet ja kielet ovat
ladattavissa laitteeseen samaan tapaan kuin kartatkin.

Ohjelmalla on kolme erilaista näyttötilaa kartoille: pohjoinen ylös,
kulkusuunta sekä kompassi. Ensimmäisessä kartta on aina asemoitu niin,
että pohjoinen on kartan yläreunassa. Toinen vaihtoehto seuraa käyttäjän
liikettä GPS:llä ja pitää kulkusuunnan aina eteenpäin. Kolmannessa
tilassa ohjelma tunnistaa laitteen asennon laitteen sisäisellä
kompassilla ja suuntaa kartan niin, että kartan pohjoinen on todellisen
pohjoisen suuntaan. Viimeinen vaihtoehto sopii erityisesti tilanteeseen,
jolloin ollaan liikkeellä esimerkiksi kävellen. Ohjelma osaa myös
näyttää kartat erikseen yö- tai päivätilassa. Yötilassa karttojen
väritys on sellainen, ettei se häikäise tai muuten häiritse hämäränäköä.
Asetusta voi vaihtaa käsin tai sen voi laittaa toimimaan automaattisesti
valoisuusanturin perusteella.

Ohjelmalla voi tehdä paikka- ja reittihakuja osoitteen tai paikan tyypin
perusteella ja hauissa voi hyödyntää OpenStreetMapin ja
Wikipedian tarjoamaa dataa ja kiinnostavia
paikkoja (POI, Points Of Interest). OpenStreetMapin data sisältää muun
muassa tietoa kaupoista, ravintoloista, huoltoasemista,
majoituspaikoista, museoista tai vaikka pankkiautomaateista. Wikipedian
kautta saadaan myös tietoa vaikkapa nähtävyyksistä. Kiinnostavat paikat
voidaan näyttää myös kartalla tyypin mukaan. Ohjelma tukee jonkin verran
alueesta riippuen myös julkisen liikenteen hakuja, eli käytännössä osaa
ainakin näyttää linja-autopysäkkien sijainteja. Haettaessa kohteen
tyypin perusteella, esimerkiksi kauppaa, ohjelma näyttää listan
löydetyistä kohteista lueteltuna etäisyyden mukaisessa järjestyksessä.
Kunkin kohteen kohdalla on lisäksi pieni aktiivisesti päivittyvä nuoli,
joka osoittaa suunnan, jossa kohde sijaitsee.

Ohjelman navigointiominaisuutta voi käyttää erikseen auto-, pyöräily tai
kävelyasetuksilla, jolloin OpenStreetMapin kartoista osataan valita
parhaiten soveltuvia reittejä. Ohjelmalla voi tallentaa muistiin
kuljetut reitit GPX-tiedostona tai online-palveluihin. Kuljettuja
reittejä ja kiinnostavia voi ladata myös suoraan OpenStreetMap-palveluun
palvelun kehittämistä varten.

Ohjelmaan on ladattavissa myös joitain lisäosia, jotka laajentavat sen
toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi etäisyyslaskuri, audio- ja
videomuistiinpanot sekä esteettömyyteen liittyvät toiminnallisuudet.

OsmAndin käyttöliittymä on osittain käännetty suomeksi, mutta käännös on
joiltain osin vielä kesken, joten valikoissa saattaa esiintyä myös
englanninkielisiä kohtia.


Kotisivu
http://osmand.net/

Lataus
https://f-droid.org/repository/browse/?fdid=net.osmand.plus
  (F-Droid)

https://play.google.com/store/apps/details?id=net.osmand (Google
  Play)

Lähdekoodi
https://code.google.com/p/osmand/

Lisenssi
GNU GPL v3

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelman voi asentaa Google Playn tai
  F-Droidin kautta.

OsmAnd ja OpenStreetMap
http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OsmAnd





Ohjelman ensimmäinen käynnistys kysyy, halutaanko ladata
  offline-karttoja.
Karttojen lataaminen.
Karttojen lisäksi ladattavissa on myös äänipaketteja joko
  tallenteina tai teksti puheeksi -toiminnolla sekä Wikipedian
  paikkatietoa.
Karttatietoa on paketteina ladattavissa alueittain ympäri
  maailmaa.
Ohjelman selkeästä päävalikosta pääsee suoraan karttaan,
  hakutoimintoon, suosikkipaikkoihin sekä
  asetuksiin.
Asetukset
Karttanäkymä ja GPS-sijainti.
Yleinen karttanäkymä kompassin mukaan
  suunnattuna.
Kartalla näkyvät ominaisuudet. Näkymän ominaisuudet voi valita
  neljän eri pikavalinnan mukaan: yleinen karttanäkymä sekä auto-,
  pyöräily- ja kävelytila.
Kartalla näytettävät kiinnostavat kohteet.
Osoitehaku
Ohjelman autolle laskema reitti, reitin pituus ja arvio
  ajoajasta.
Lista sijainnin lähellä sijaitsevista ruokakaupoista, niiden
  etäisyyksistä ja suunnista.
Vaiheittainen reittiohje kohteeseen.




Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: OsmAnd

[openSUSE.fi]

Entangle

Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.


Enntangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla
liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman
tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen,
käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi
säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen.
Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo,
kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö.
Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin
tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla
myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä
järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita
kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista.
Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut
JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.

Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat
säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva.
Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa
otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan
yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia
voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta
voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin
Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat
automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa
tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin
Entangle voi käyttää sitä.

Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva
irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren
ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja
pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi
rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.

Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin
digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat
monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman
käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että
siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.


Kotisivu
http://entangle-photo.org/

Lisenssi
GNU GPL v3+

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan
  Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.





Entanglen perusnäkymä. Oikealla otettu kuva (tai
  live-esikatselukuva), vasemmalla asetukset ja alhaalla lista
  otetuista kuvista.
Käytettävän kameran valinta, jos kamera on kytketty ohjelman
  käynnistämisen jälkeen tai jos yhdistettynä on useampia
  kameroita.
Lisää asetuksia. Osa ei ole valittavissa tällä
  kameralla.
Ohjelman asetuksia.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Entangle

[openSUSE.fi]

Ylen arkistokuvat

Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla
lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.


Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia
[Creative Commonsin](Creative Commons) vapaalla
CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat
Yleisradion omaa tuotantoa 1920—1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja,
että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti
yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä.
Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää
toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta
tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan
lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.

Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta
toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta,
rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä
henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan
tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia
radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on
tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta.
Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan
tuottamana palveluna.

Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä
suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu
melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä
esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa
tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä
kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle
lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.


Kotisivu
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat)

https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives –
  Yle Arkisto -tilistä)

Lisenssi
CC-BY

Käytetyt arkistokuvat
https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/

https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/

https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/

https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/





Yle Archives - Yle Arkisto
  -kuvavirta.
Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuhetta
  1936.
Yleisradion Porin lyhytaaltoasema,
  1954.
Mannerheimintie, Ruotsalainen teatteri ja Stockmannin tavaratalo,
  1946.
Yleisradion toimitalo (radiotalo),
  1930.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Arkistokuvat: Yle

Source: Ylen arkistokuvat

[openSUSE.fi]

KGeography

KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.

 Ohjelmalla voi
harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä
opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita
harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai
alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo.
Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita
käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä
ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan
karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä
monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia,
pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.

Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein,
sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat
oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.

Ohjelma on osa KDE-työpöytäympäristöön liittyvää KDE
Education Projectia. Näin ollen se on saatavilla
ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä.
Ohjelmasta ei ainakaan kokeiltaessa ollut valitettavasti suomenkielistä
versiota. Maantieteellisiä tietoja harjoitellessa kannattaa varmistaa
tietojen ajantasaisuus myös muuta kautta, jos on epävarmuutta
esimerkiksi maiden nykyisistä rajalinjoista.


Kotisivu
http://edu.kde.org/kgeography/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD

Asennus
Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta.
  BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman
  paketinhallinnan kautta.





Karttoja voi tutkia. Klikkaamalla hiiellä maata tai aluetta,
  näkyviin tulee sen nimi, sen pääkaupungin nimi sekä
  lippu.
Valittavissa on useita karttoja maista ja
  alueista.
Testiin voi valita halutun määrän satunnaisia
  kysymyksiä.
Kysytään Euroopan maita kartalta.
Kuusi kysymystä kahdeksasta on vastattu oikein. Yhteenvedosta
  näkyvät annetut vastaukset sekä oikeat
  vaihtoehdot.
Monivalintakysymyksiä: pääkaupungille maa. Minkä maan pääkaupunki
  on Praha?
Monivalintakysymyksiä: maalle pääkaupunki. Mikä on Bulgarian
  pääkaupunki?
Monivalintakysymyksiä: lipulle maa.
Monivalintakysymyksiä: maalle lippu.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: KGeography

[openSUSE.fi]

Scratch

Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun
hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita
paikoilleen raahaamalla.


Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden
opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin
ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle
Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin
ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita
ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat
palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni
ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia
ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa
tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet
ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden
operaatioihin ja vertailuihin.

Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää,
käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden
liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla
voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään
kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena
esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti
Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko
valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia
hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita
hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat
toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan
taustakuvan.

Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi
taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä
satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin
hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat
reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida
tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen
hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan
ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja
katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.

Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran
peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa
vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan
tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin
tekeminen ovat mahdollisia.

Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi.
Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa
Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla
CC-BY-SA-lisenssillä.

Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on
sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä
kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat
ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.

Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi
koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita
käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.

Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4.
Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä.
Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben
Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu
Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on
julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source
Code
License:lla
ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen
lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon
käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä
ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on
tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden
mukaan.


Kotisivu
http://scratch.mit.edu

Scratch 2.0:n lähdekoodi

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan
  kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.

Linkkejä
Lähdekoodista ja
  lisensseistä

Ohjelmointia Scratchin
  kanssa, suomenkielinen opas
  (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)

Peliohjelmointia
  Scratchilla

Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun





Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista"
  -ikkuna.
Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen
  ohjelma.
Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä,
  ihmisiä, esineitä yms.
Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti
  voi piirtää oman.
Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi
  tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään
  pienempiä.
Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja
  animaatioita.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Scratch

[openSUSE.fi]

c:geo

C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.

 C:geo on laitteen
GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee
verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja
auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.


  Geokätköily
  (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään
  geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään
  GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole
  välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot
  kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan
  jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu
  vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon
  kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)


C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien
kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien
kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen
tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon
aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä.
Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä
suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen
hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden
etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon
käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä.
"Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin
hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai
hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen
koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana
ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta
toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain
tietyn tyyppisiin geokätköihin.

Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus,
tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena,
etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin
tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä.
Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista,
kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa
klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön
suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai
löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta,
jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen
tietokoneella.

Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella
olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa
nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla
asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan.
Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat.
Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä
OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja
Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat
offline-kartat.


Kotisivu
http://www.cgeo.org/

F-Droid

Google
  Play

Lisenssi
Apache 2

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai
  Googlen Play-kaupasta.

Lisää tietoa
Geokätköilystä

Sähköinen opas ohjelman
  käyttöön
  (englanniksi)





Aloitusnäkymä
Lähimmät geokätköt
Geokätkön tarkemmat tiedot
Kätkön pitkä kuvaus
Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan
  ja etäisyyden näyttävää kompassia.
Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla
  etäisyydellä.
Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan
  merkittyinä.
Kartalta valitun kätkön tiedot.
Hakutoiminto toimii monilla eri
  hakukriteereillä.
Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston
  tunnukset.
Monia muita asetuksia.
Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai
  OpenStreetMap-projektin karttapohjat.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: c:geo

[openSUSE.fi]

Yakuake

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja
piilottaa tarpeen mukaan.

 Yakuake on
terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun
käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta
valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen
painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken
ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että
pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä,
että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva
terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja
Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin
toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän
Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.

Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri
välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden
järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa
näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka
tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien
välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen
ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki
pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.

Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita
voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.

Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta,
sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata
terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.

Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on
Tilda.


Kotisivu
http://yakuake.kde.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa
  KDE-työpöytä)

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.





Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön
  leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen
  komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen
  vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden
  komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren
  rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla
  nimillä.
Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä
  painamalla.
Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50
  prosenttiin.
Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä
  pienennetty.
Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta
  alakulmasta.
Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin
  värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita
  teemoja ja ladata niitä lisää.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Yakuake

[openSUSE.fi]

Gwenview

Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.

 Gwenview on
kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä.
Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se
osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot,
peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot.
Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen
toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko
yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka
tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.

Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa
viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa
olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja
kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä
voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin
Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina.
Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se
toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut
tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin
Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja
kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa
ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla.
Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota
voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.

Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu
pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja
kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli
esimerkiksi Samba-yhteyden
(SMB) tai
ssh-yhteyden kautta
(SFTP).
Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai
MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer
Protocol,
Media Transfer
Protocol).

Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme
välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä
muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset.
Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä
erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla
napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella
kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP,
Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa
useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai
niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai
panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import,
export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen
median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko
työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon
muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia
sarjatyönä.


Kotisivu
http://gwenview.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.





Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot
  ja kirjanmerkit.
Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina.
  Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta
  alakulmasta.
Kuvan metatiedot.
Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
Kuvanäkymä.
Kuvanäkymä kokoruututilassa.
Selausnäkymä kokoruututilassa.
Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n
  tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain
  toisessa ohjelmassa.
Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista
  kalenterin.
Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin
  esimerkiksi tulostamista varten.
Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut
  vientilisäosat.
Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn
  sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa
  tarvittaessa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Gwenview

[openSUSE.fi]

Tails

Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava
Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden
suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.

 Tails on kehitetty
Ingogniton
seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja
tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä
jota Edward Snowden
käyttää
(samoin kuin Snowdenin
yhteistyökumppanit).

Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon
kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää
salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on
otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan
kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden
usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu
tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä
mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös
kryptattu ja lisäksi tavalla
joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun.
Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä
yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa
selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa
vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta
lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn
viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole
kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi
mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.







Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole
välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä,
Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista
tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa
salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka
päivä eri paikasta.

Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset
Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa
ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö
mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä
vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan
suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä
saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin
jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää
luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko
asennus itse.

Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor
jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään
verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin
pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden
lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata
samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei
selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon
tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu
toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.

Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan
ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen
kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön
suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen
olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät
ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.

Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö.
Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun
kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä
juurikaan huomaa.

Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa
omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun,
mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin
tehdä DVD-levylle tai
muistitikulle
Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä
olevalla
Tails-installerilla
muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun
tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt
kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.

Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden
USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti
kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.

Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa
mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin
laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla

dmesg | tail -20


Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti
valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen,
ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.

Uusin versio 1.0.1
julkaistiin
10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio
1.1\~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1
julkaistiin 15. heinäkuuta. Tailsin kalenterin
mukaan versio 1.1 on
tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.


Kotisivu
https://tails.boum.org/

Lisenssi
GNU GPL v3+

Toimii seuraavilla alustoilla
i386, AMD64

Asennus
Asennustiedosto noudetaan kotisivulta.

Asennusohjeet
Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.





Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön
  Firefox
Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla
  IP-numerollaan
Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean
  IP-numeron
Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen
  webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin,
  jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle
  taltiolle
Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut
  webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa
  kiellettyä
Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen
  kauan
Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta
  saitilleen
Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen
  jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä
  asetuksia




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti

Source: Tails

[openSUSE.fi]

Dolphin

Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.

 Dolphin on
KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä
tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn
tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon
koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa
paljolti KDE-työpöydän
KIO-slave-järjestelmään (KDE
Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri
protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä
KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file,
ssh-yhteyden yli toimiva
SFTP,
Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli
SMB sekä useat muut
protokollat.

Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se
kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen
tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että
www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta
käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri
KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta.
Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan
selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto,
avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu
sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman
kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin
saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa
kansiokohtaisesti.

Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä
navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla.
Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä
klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä
yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata
lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli
"Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat
kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen
haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten
usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen
selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta
sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa
suoraan infopaneelissa.

Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön
perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin
tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti.
Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin.
Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon
voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva
tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion
vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.

Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa
käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee
käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit
medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon
ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut.
Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla
voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä.
Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata
niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota.
Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa
käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös
ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena
'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia
ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi
tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.

Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä,
jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä
omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis
-tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia
tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida
tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät
hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun
tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan
Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien
mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan
numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen
tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja
tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän
multimedia-asetuksista.

Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta
tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella.
Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja
video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi
käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua
haettavasta tiedostosta.


Kotisivu
http://dolphin.kde.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se
  asentuu automaattisesti, jos
  KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.





Käyttäjän kotikansio kuvakenäkymällä.
Kuvia sisältävä kansio esikatselukuvilla.
Jaettu näkymä, jossa näkyvissä kaksi erillistä kansiota
  rinnakkain.
Puunäkymä ja infonäkymä lisättyinä
  sivupaneeleiksi.
Terminaalinäkymä avattuna paneeliksi.
Yksityiskohtanäkymän näytettävien sarakkeiden
  valinta.
Verkkonäkymässä ovat selattavissa muun muassa Samba-jaot sekä
  multimedialaitteet.
Samba-jakojen käyttö suoraan verkon yli.
Sftp-yhteyden käyttö Dolphinilla.
Zip-paketin sisällön selaaminen suoraan
  Dolphinilla.
Iso-levykuva avattu selattavaksi.
Audio-cd:n sisältö esitetään virtuaalisena
  tiedostojärjestelmänä.
Usb-tikun selaaminen ja irrottaminen.
Puhelimen sisällön selaamista
  mtp-yhteydellä.
Dolphinin hakutoiminnallisuus hyödyntää KDE:n luomaa tietokantaa
  levyllä olevista tiedostoista.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Dolphin

[openSUSE.fi]

Midnight Commander

Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma
tekstipohjaisella käyttöliittymällä.


Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton
Commander.
Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus,
mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä
hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden
kautta.

Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n
pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee
olla gpm asennettuna.







MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata
sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää,
hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen
insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja
säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin
jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä
yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen
MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä
varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää
ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia
vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää
kuvaa.

Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-,
.tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen
hakemistoa.

X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight
Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun
ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin
Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä
Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista
määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight
Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä,
kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.

Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska
toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne.,
ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin
ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään
ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on
kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä.
Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen
vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.

Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on
useita.
Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy
Wikipediasta.


Kotisivu
https://www.midnight-commander.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version
  saa Sourceforgesta.
  Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta
  Binaries-sivulta.

Käyttöohjeet
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1.
  Wikistä löytyy englanninkielinen
  käsikirja.





Midnight Commander ja Windows Vista
Midnight Commander Debian GNU/Linux 7:ssa
Tiedostonäkymän kahdessa osassa eri hakemistot. Kapeassa
  sarakkeessa tiedostonimiä typistetään.
Kun ikkuna on tarpeeksi iso pitkät nimet mahtuvat näkymään
  kokonaisina.
Näkymiä on erilaisia
Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, tässä FTP-palvelimen
  hakemisto oikeanpuoleisessa näkymässä.
Tar-tiedoston sisällön voi katsoa




Lisätietoja:


Midnight Commander / MC
  Tutorial
An Introduction to the Midnight
  Commander
man-sivu


Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Midnight Commander

[openSUSE.fi]

Redshift

Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.


Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli
punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen
näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää
näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.

Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma
laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa
valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä
punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle
näytölle paremmin sopiviksi.

Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä
tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri
kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi
olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa
punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee
paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri
ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä
rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään.







Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja
Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista
käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu
siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa
myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista
käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta
sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.

Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt
mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan.
Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja
pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista
ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa
koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:

$ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
Käytetään menetelmää 'randr'.


Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen
Maps-palvelulla.
Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren
ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä
on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja
pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä
sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla
ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.

Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin
itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt
kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä
gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka
sisäänkirjautumisella.

Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt
miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten
tilalla on siis valokuvia.


Kotisivu
http://jonls.dk/redshift/

Lisenssi
GNU GPL v3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.
  Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.

Käyttöohjeet
Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma
  toimii ja käyttövinkkejä.





Redhift pois päältä
Värilämpötilaksi pakotettu 3500 °C
Värilämpötilaksi pakotettu 8000 °C




Teksti: Taleman
Valokuvaus: Taleman

Source: Redshift

[openSUSE.fi]

Font Awesome

Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita
web-käyttöön.

 Font Awesome on kokoelma skaalautuvia
yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli
fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta.
Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden
avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen
tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden
käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja
niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti.
CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen
kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei
kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet
eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset
kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".

Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT,
SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää
webbifonttina, eli
linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi
ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös
työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan.
Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla
kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä
valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan
näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen
nimeä.

Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä
tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa
kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä
sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin,
kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä
sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa
on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa
luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa:
fa-5x.

Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina,
kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font
Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi
Bootstrap-komponenttien
kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen
esimerkkisivulta.


Kotisivu
http://fontawesome.io

Lisenssi
Fontit: SIL OFL 1.1

CSS- ja LESS-koodi:
  MIT

Dokumentaatio: CC-BY
  3.0

Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka
  kuuluvat niiden omistajille.

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Esimerkkejä käytöstä
http://fontawesome.io/examples/

Luettelo kaikista kuvakkeista
http://fontawesome.io/icons/





Font Awesomen etusivulla on käytetty fonttia
  kuvakkeina.
"Cheatsheet", eli lunttilappu, josta voi tarvittaessa luntata
  kuvakkeiden nimet ja unicode-koodit.
Luettelo kaikista käytettävissä olevista kuvakkeista löytyy Font
  Awesomin sivuilta.
Esimerkkejä Font Awesomen kuvakkeiden
  käytöstä.
Font Awesome toimii hyvin yhdessä vaikka Bootstrap-komponenttien
  kanssa.
Kuvakkeita voi käyttää web-käytön lisäksi myös muualla, esimerkiksi
  työpöytäsovelluksissa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Font Awesome

[openSUSE.fi]

OpenDyslexic

OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan
dysleksiasta eli
lukihäiriöstä
kärsivien lukemista.

 Tavalliset
kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten
ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään
toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa
kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat
toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi
kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja.
Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.

Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri
kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet
samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja
luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu
alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä"
väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset.
Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja
hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.

OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin
paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös
oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten
Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös
selainlaajennoksena.

OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli
normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi
pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on
käytetty tieteellisissä
tutkimuksissa todettua
tietoa.


Kotisivu
http://opendyslexic.org/

Lähdekoodi

:   https://github.com/antijingoist/open-dyslexic

Lisenssi
CC-BY 3.0

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Asennus
Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja
  linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa
  Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan
  kautta.

Muita vastaavia

:   Eulexia (SIL-OFL
  -lisenssillä)





Opendyslexic.org-sivuston etusivu.
Muissa fonteissa samankaltaisia kirjaimia on koetettu
  OpenDyslexic-fontissa muuntaa
  erottuvammiksi.
Chrome-selainlaajennos.
OpenDyslexic-monoa voi käyttää tekstieditorissa vaikka
  koodaamiseen.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: OpenDyslexic

[openSUSE.fi]

Internet Archive Book Images

Internet Archive Book Images on laaja kokoelma vanhoista kirjoista
skannattuja public domain -kuvia.


Internet Archive] on amerikkalainen voittoa
tavoittelematon järjestö, joka pyrkii arkistoimaan kirjaston tavoin
Internetin sisältöä tutkijoille ja tuleville polville. Järjestön
tunnetuimpia palveluita on WayBack Machine,
jolla voi etsiä ja selata Internet-sivustojen vanhoja arkistoituja
sisältöjä. Internet-sivustojen lisäksi järjestö arkistoi myös painettua
aineistoa digitaaliseen muotoon skannaamalla tekijänoikeuksista vapaita
kirjoja sähköiseen muotoon. Kirjoja on yli viideltä vuosisadalta.
Internet Archive Book Images on järjestön
Flickr-palveluun koostama kokoelma näistä
sähköiseen muotoon saatetuista kirjoista löydettyjä kuvia. Yli kahdesta
miljoonasta skannatusta kirjasta kuvia on saatu noin 14 miljoonaa,
joista noin 2,6 miljoonaa on jo saatettu julkiseen jakeluun.

Koska skannatuille kirjoille on digitoinnin yhteydessä tehty myöskin
tekstintunnistus, on kunkin kuvan mukaan voitu liittää metatiedoksi 500
sanaa, jotka esiintyvät kirjassa kuvan edellä ja sen jälkeen. Näin
kullekin kuvalle on saatu konteksti, jonka perusteella niitä voidaan
hakea. Flickr-palvelun hakutoiminnossa voi sanahaun rajoittaa kyseisen
tilin jakamiin kuviin, jolloin on helppoa etsiä vaikka kissoihin
liittyviä kuvia.
Kontekstitekstin laajuudesta johtuen hakuihin saattaa tulla jonkin
verran myös ylimääräisiä osumia. Esimerkiksi kissahaun yhteydessä löytyi
myös joukko muiden eläimien kuvia. Samoin tästä syystä kuvien
kuvatekstit eivät useinkaan kerro suoraan, mitä kuva sisältää vaan
tiedon joutuu etsimään itse asiayhteydestä. Jokaisen kuvan Flickr-sivu
sisältää lisäksi tiedot kyseisestä kirjasta sekä linkin sen sähköiseen
versioon Internet Archivessa.

Koska kuvat on skannattu kirjoista, jotka ovat public domainia joko
ikänsä tai lähteensä vuoksi, ovat kuvat vapaasti käytettävissä. Niiden
käyttöehdoiksi on Flickrssä merkitty "No known copyright restrictions".


Kotisivu
https://www.flickr.com/people/internetarchivebookimages/ (Tilin
  etusivu)

https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/
  (Kuvavirta)

Lisenssi
Public Domain

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Muuta tietoa
Internet Archiven
  blogi-kirjoitus

BBC:n uutinen
  aiheesta

http://blog.flickr.net/en/2014/08/29/welcome-the-internet-archive-to-the-commons/
  Internet Archiven esittäytyminen Flickrssä]

Muita vastaavia Viikon VALOja
Ylen arkistokuvat

[Mechanical Curator
  collection](Mechanical Curator collection "wikilink")

Flickr: Creative Commons

Wikimedia Commons





Kokoelman kuvavirta.
Lisää kissakuvia
  Internetiin.
Maailmankartta
Hakutuloksia hakusanalla
  "Turku"
Näkymä Aurajoelta ja Turun
  tuomiokirkko.
Lintuja
Rooma




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Internet Archive

Source: Internet Archive Book Images

[openSUSE.fi]

Graphviz

Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.

 Graphviz piirtään
huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta
tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon,
joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret.
Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri,
muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on
yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä
erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima.
Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee
parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan
kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin
mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu
algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman
toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa,
kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan
toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa
voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi
Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen
tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä
graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman
automaattisesti tuottamaa dataa.

Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja
ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia
ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja
esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko
kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän
jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden
ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:

    digraph G {
        rankdir=LR;
        A -> B ;
        A -> C [style=dotted];
        B -> D;
        C -> D [style=dashed, dir=both];
        C [style=filled];
        D [shape=box];
    }


Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu
neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria
"->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty
oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse
erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä
sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit
kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on
kasvusuunnaksu määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.

Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi
jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato,
twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat
solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi
erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:


dot - Suunnatut graafit, erityisesti erityisesti puumaiset
  syklittömät graafit
neato - Suuntaamattomat graafit
twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on
  keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
circo - Ympyrän muotoinen asettelu
fdp - Suuntaamattomat graafit
sfdp - Suuntaamattomat graafit
patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen
  puukarttoina.


Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan
graafiteorian tuloksia ja
algoritmeja.

Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi
seuraavasti:

dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png


Tuotettu lopputulos näyttää tältä:



Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista.
Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden
asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden
sijoitteluun yhtenä ryppäänä.

Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko
yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan
kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat
hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että
yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs
tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn
Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.


Kotisivu
http://www.graphviz.org/

Lisenssi
Eclipse Public License
  (EPL)

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Solaris, Windows, Mac OS X

Asennus
Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille
  alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.

Käyttöohjeet
Ohjelman
  dokumentaatiota

Graafien, solmujen ja kaarien
  ominaisuuksia

GraphViz for discrete math
  students





Yksinkertainen graafi DOT-tiedostona ja siitä käännettynä
  kuvana.
Sama hakemistorakennetta esittävä DOT-tiedosto käännettynä neljällä
  eri asettelulla.
Aligraafien käyttö ryhmittelyyn
  klustereiksi.
Ohjelman mukana tulee joukko erilaisia
  esimerkkitiedostoja.
Graphvizia käytettynä tieteelliseen tutkimukseen. Kuvat on
  generoitu Python-ohjelmasta käsin.
Debtree-ohjelman tuottama graafi sqlite3-ohjelmapaketin
  riippuvuuksista.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Graphviz

[openSUSE.fi]

Unsplash

Unsplash on kokoelma vapaasti käytettäviä korkeatarkkuuksisia ja
taiteellisia valokuvia.

 Unsplash tarjoaa
täysin vapaaseen käyttöön kokoelman valikoitujen ammattilaisten ottamia
kauniita valokuvia hyvällä tarkkuudella. Kaikki Unsplashin kuvat on
lisensoitu Creative Commonsin täysin
vapaalla
CC0-lisenssillä,
joka antaa täysin vapaat kädet teosten hyödyntämiseen. Kuvia voi selata
suoraan sivuston etusivulta tai pienempinä
esikatselukuvina arkistosta. Kaikki
kuvat ovat erittäin kauniita ja tunnelmallisia sekä riittävän korkealla
resoluutiolla moneen hyödylliseen käyttöön. Kuvat ovat selvästi
taitavien ja ammattitaitoisten kuvaajien ottamia.

Unsplash esittelee palvelusta saatuja kuvia käyttämällä tehtyjä teoksia
Made with Unsplash -osiossaan.

Palvelun takana on Crew, joka tekee
liiketoimintaa toimimalla linkkinä graafista toteutusta tarvitsevien
tahojen sekä ammattitaitoisten osaajien välillä.


Kotisivu
http://unsplash.com/

Lisenssi
CC0

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki





Etusivu
Kuva etusivulla
Arkisto
Yksittäinen kuva
Vanha kirjoituskone skaalattuna vähän pienemmäksi. Alkuperäinen
  koko 3997x2665 pikseliä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa
Kuvat: Unsplash

Source: Unsplash

[openSUSE.fi]

Subtitle Editor

Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja
kääntämiseen.


Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin
liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon
käytetyt SubRip-tekstitykset, eli
srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri
tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä.
Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä
teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän
tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten
VLC-mediasoitin, osaavat näyttää
erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen
yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista
muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla
muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa
työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon
esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.

Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä
ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä,
jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle.
Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi
muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille
valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia
pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla
haluttua pikanäppäintä.

Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai
tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää
muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.

Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston,
joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen
esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä
näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämäääl
siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse
sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan
aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja
skrollata mieleisekseen.

Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa
äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä
tekstityksen kohdalla mennään.

Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua
oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät
tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten
päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät
tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös
korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä
tekstitysten kestoja.

Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä,
riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että
kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue
tyylittelyitä.

Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte
sulkeissa):


Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
Advanced Sub Station
  Alpha
  (ass)
BITC (Burnt-in timecode) (txt)
DCSubtitle (xml)
MicroDVD (sub)
MPL2 (txt)
MPsub (sub)
Plain Text Format (txt)
Sami (smi)
SBV (sbv)
Spruce STL (stl)
SubRip (srt)
Sub Station Alpha
  (ssa)
Subtitle Editor Project (xml)
SubViewer 2.0 (sub)
Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)



Kotisivu
http://home.gna.org/subtitleeditor/

Lisenssi
GNU GPL v3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy
  todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.

Ohjeita
Subtitling with Linux
  Tutorial





Tekstityksen ajoitusnäkymä ja videon
  esikatselu.
Tekstitysten sijainnit ja kestot on merkitty aaltomuotonäkymän
  aikajanan päälle lohkoina, joita voi siirrellä ja venytellä
  hiirellä.
Tekstin ajoituksen virheet, kuten päällekkäisyydet, näytetään
  punaisella korostuksella.
Käännöstilassa ei näytetä tekstitysten ajoituksia vaan rinnakkain
  alkuperäisen kielen tekstitykset ja käännetyt
  tekstit.
Valikoista löytyy useita tekstitysten tekemistä helpottavia
  työkaluja, kuten korvaustoiminto ja
  oikoluku.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kaikki löydetyt
  ajoitusviheet.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Subtitle Editor

[openSUSE.fi]

Reveal.js

Reveal.js on JavaScript-työkalu näyttävien html5-pohjaisten esitysten
tekemiseen.

 Reveal.js on
JavaScript-kirjasto, joka muodostaa html5-tiedostona luodusta
esitysmateriaalista näyttävän esityksen. Esitys on näytettävissä ja
selattavissa nykyaikaisella www-selaimella. Reveal.js sisältää muun
muassa hienot esityskalvojen väliset siirtymät, alasivut sekä esittäjän
muistiinpanot. Järjestelmä on laajennettavissa lisäosilla, jotka
mahdollistavat esimerkiksi matematiikan sekä syntaksikorostetun
ohjelmakoodin näyttämisen. Html5-sovelluksena esitykseen voi sisällyttää
myös esimerkiksi ääntä ja videoita audio- ja video-elementeillä.
Paketti sisältää muutaman valmiin teeman ja omia voi tehdä osaamisen
mukaan.

Reveal.js:n käyttäminen suoraan html-tiedostoa muokkaamalla vaatii
käyttäjältä hieman uskallusta lähteä muokkaamaan valmista html-pohjaa.
Yksittäiset kalvot järjestelmässä kirjoitetaan html5:n
section-elementteinä ja kalvojen sisältö on myös html-kieltä.
Halutessaan käyttäjä voi kuitenkin käyttää myös yksinkertaisempaa
Markdown-merkintäkieltä
sisällön kirjoittamiseen.

Perusasennuksena ohjelman Github-sivulta ladataan zip-paketti, jonka
sisältämää index.html-tiedostoa voi muokata haluamansa kaltaiseksi.
Täydessä asennuksessa käytetään lisäksi
Node.js-ohjelmistoa toimimaan paikallisena
palvelimena, johon www-selaimella otetaan yhteys. Täyden asennuksen
etuna perusasennukseen ovat muutamat lisäominaisuudet, joita voidaan
käyttää vain palvelinyhteyden kautta. Näitä ovat muun muassa
Markdown-muotoisen sisällön käyttäminen ulkoisista tiedostoista sekä
puhujan muistiinpanonäkymä. Muistiinpanonäkymä on erillinen ikkuna, joka
voi olla näkyvissä puhujan käyttämän tietokoneen omalla näytöllä
pääikkunan ollessa näkyvissä valkokankaalla. Palvelinasennusta
käytettäessä puhujan muistiinpanot saadaan näkyviin pop-up-ikkunana
painamalla 's'-näppäintä. Puhujan muistiinpanonäkymässä näkyy
pääikkunassa näkyvä kalvo ja siihen liittyvät muistiinpanot sekä
esikatselunäkymä seuraavasta kalvosta. Lisäksi näkymässä on näkyvissä
kello ja kulunutta aikaa näyttävä laskuri.

Reveal.js-esitykset ovat katsottavissa myös mobiililaitteilla ja
esimerkiksi kalvon vaihtaminen iPadilla hoituu pyyhkäisemällä
kosketusnäyttöä.

Reveal.js sisältää oletuksena lisäosat ainakin Markdown-sisällölle,
matematiikan näyttämiseen MathJax-työkalulla, esiintyjän
muistiinpanonäkymän sekä ohjelmakoodin esittämisen
syntaksikorostuksella.

Niille, jotka eivät halua rakentaa esityksiään kirjoittamalla
html-kieltä tekstieditorilla, on tarjolla visuaalinen käyttöliittymä
verkkopalveluna osoitteessa http://slides.com . Palvelu tarjoaa eri
hintaisia ja erilaisia tallennusmahdollisuuksia antavia paketteja.
Ilmainen paketti sisältää hieman levytilaa ja mahdollistaa vain
julkisesti näkyvien esitysten tekemisen. Työkalulla tehdyt esitykset
(html-tiedostot) ovat kuitenkin ladattavissa sivustolta myös omalle
koneelle ja käytettävissä normaalin reveal.js-paketin kanssa.


Kotisivu
https://github.com/hakimel/reveal.js (Lataus ja ohjeet)

http://lab.hakim.se/reveal-js (Demo-esitys)

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
www-selaimet

Asennus
Tarvittavat paketit löytyvät Reveal.js:n Github-sivulta. Työkalua
  voi käyttää joko perusasennuksella html-tiedostosta tai täydellä
  asennuksella Node.js-palvelimen kautta.

Käyttöohjeet
Reveal.js:n omat ohjeet
  Githubissa.

Tutoriaali
  aloittelijoille

Esimerkkiesityksiä





Reveal.js:n esimerkkiesityksen etusivu.
Hienoja siirtymäanimaatioita.
Valmiita tyylikkäitä teemoja.
Muokkaaminen html-tiedostona.
Pääikkuna ja esittäjän muistiinpanonäkymä.
Visuaalinen muokkain verkkopalveluna.
Etusivun muokkaaminen visuaalisella
  muokkaimella.
Visuaalisessa muokkaimessa on muutamia valmiita
  asetteluita.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Reveal.js