Windows 7 kaataa linuxin....

[guest857]

http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20090115&ref=w2009011514225214118#w2009011514225214118

Näinköhän?

[mld]

Tuossa onnistutaan kyllä harvinaisen täydellisesti sekoittamaan käsitteet Linux ja Ubuntu. Lähdeartikkelit eivät sitä niinkään tee, mutta kylläkin MicroPC. Kenties paras kohta on lause "Linuxin etuna on näyttävä keulahahmo eli Canonicalin toimitusjohtaja Mark Shuttleworth".

Mitä ulkoasukysymykseen tulee, niin Linuxin unohdetaan olevan muutakin kuin vain GNOME ruskealla teemalla, esimerkiksi KDE 4.2:n oletusulkoasu on hyvinkin lähellä Windows 7:ää.

Ja mitä tähän kaatamiseen tulee, niin Windows 7 tuskin syö muiden kuin XP:n ja Vistan markkinaosuutta, ja sitäkin vain sillä ehdolla, että sen mukana tulee jotakin todellista lisäarvoa. MS ei yksinkertaisesti kykene sellaiseen uudelleenajatteluun, mikä voisi johtaa Linux- ja Mac-käyttäjien joukkosiirtymiseen Windows-leiriin.

[guest53]

Viitsisikö joku kirjautua MikroPC:n keskustelusivuille ja laittaa sinne esim. oheiset korjaukset?

Miksi en minä, vääsyttää

[mld]

Artikkelin pahimpia puutteita on näköjään korjailtu...

Sekä kysymyksenasettelu, taustaoletukset että lähteet ovat kylläkin sen verran heikkoja, ettei tuolta artikkelilta kauhean kummoisia voi odottaa.

Vähimmäisvaatimus olisi jonkinlainen lähdekritiikki, mikä vuorostaan vaatii perustietoja siitä, mistä Linuxissa oikeasti on kysymys. Ja jos toimittajalta sellaiset tiedot löytyisivät, tulisi hänelle tuskin mieleen julkaista tekstiä mokomasta aiheesta.

[vms100]

Heikko esitys silti (Itselläni tuo beta oli kovolle asennettuna)

-Pelit on silti nopeempia Linuxeilla.
-Silti typerät teemalukitukset päällä
-Ruma työpöytä
-Paikoittain hidas (Esim. Ohjauspaneelin avaus jumittaa ihan hel*etin kauan.)


Kyllä meikäläinen linuxissa pysyy. Se on mun vakaumus 

[Rantarosvo]

-Ruma työpöytä

Miten tää on mahollista, kun jossain sanovat että seiskan työpöytä on suora kopio KDE:stä. Jos näin on, niin eihän se voi ruma olla

No kyllähän sen toki saa pienillä muutoksilla pilattua 

[letkume]

Saattaa olla, että joku lähetti palautetta toimitukselle joistain korjauksista.

On kyllä säälittävällä pohjalla Linux tuntemus näillä "ATK -lehdillä".

[vms100]

Ei ole kyllä lähelläkään kde:tä..

[guest857]

Ei ole kyllä lähelläkään kde:tä..

No ei minunkaan mielestä...

[Rami1]

Olen koekäyttänyt Windows 7:ää noin viikon ajan, sen MinWin-ydin taitaa olla hyvin Linuxin kaltainen, Windows 7 käynnistyy ja sammuu nopeasti, ajurituki yllättävän hyvä jo nyt, ei mitään erikoisia sen kummempia rautavaatimuksia mitä nykyisillä Linux-jakeluilla. Mobiilipuoli yhtä jäljessä mitä SuSEllakin, uusin Ubuntu omassa luokassa mobiiliudessa, Mokkula, Nettitikku,PCMCIA-3G-HSDPA-kortti, Nokian E-sarjan kännykät y.m. asentuvat ja toimivat heittämällä nettiin. Ubuntussa työpöydällä useita ohjelmia ollessa auki yhtäaikaa, hiirenkursori tunnistaa suoraan sen ohjelman minkä kohdalla se sattuu olemaan, SuSE ja Windows 7 toimii perinteisesti (pitää määrittää mikä päällimmäisenä).
Windows 7:n ydin kuulemma samaakokoluokkaa koodirivien- ja tiedostokoon osalta.
Näytönohjaimet, monitorit, tulostimet tunnistuivat heti oikein, josta uusin SuSE 11.1 jää kauas, gamman, kontrastin, värien säätö helppoa ja erityisesti gamman säädön toteutus toimiva- ja laadukas.

Microsoftin "Susikasi" (Win98SE), WinME, Vista kokemusten myötä tuntuu Windows 7:n ytimessä ja muussakin olevan todellista uutta. Alusta asti Linuxia käyttäneenä, muutkin käyttikset kehittyvät kuten OS X ja nyt beta-vaiheesa oleva Windows 7, karsin kaikki turhat koristeet Windows 7:sta pois "Best perfonmance", käynnistyvät ohjelmat minimiin, käynnistettynä 10 ohjelmaa, Nebula Digi-TV/DVB-Viewer päällä, Openoffice (teksti ja talukkol.), Firefox, Thunderbird, Gimp + UFRaw ja Photoshop (käsiteltävät kuvat 20 - 60 Mt), vaikka onkin Windows ne pyöri siinä missä OS X:llä tai Linuxilla.

Vuoden parin kuluessa olemme viisaampia millaisen vastuksen Windows 7 antaa muille ja kun ohjelmia aletaan optimoida Windows 7:lle.

Oli käyttöjärjestelmmä mikä hyvänsä, niissä kaikissa on plussaa ja miinusta - koskee myös Linuxia.

Rami

[mld]

Ubuntussa työpöydällä useita ohjelmia ollessa auki yhtäaikaa, hiirenkursori tunnistaa suoraan sen ohjelman minkä kohdalla se sattuu olemaan, SuSE ja Windows 7 toimii perinteisesti (pitää määrittää mikä päällimmäisenä).

Tätä fokuksen ohjautumista voi säätää varmaan jokaisen ikkunamanagerin asetuksista, esim. KDE3:ssä tarjotaan vaihtoehtoina "kohdistus hiiren painikkeella", "kohdistus seuraa hiirtä", "kohdistus kohdistimen alla" (ts uudet ikkunat eivät saa automaattisesti fokusta) ja "kohdistus tiukasti kohdistimen alla" (fokus on ikkunassa vain silloin, kun hiiri on sen päällä).

Sekä vanilla-KDE3:ssa että -Gnomessa on kai oletuksena tuo "kohdistus hiiren painikkeella", mikä on melko antikätevää jos haluaa välttää turhia klikkailuja. Sama juttu kaksoisklikkausten kanssa.

[TuhoJ]

Tässä jokuaika sitten luin netistä että Windows Vistan floppi vaikutti niinpaljon tietokoneiden ostoon joissa oli Vista että monet tietokonevalmistajat suunnittelevat Linuxin laittoa tietokoneisiin Windowsin sijasta. Tämä saattaa olla jo muuttunut tieto....

Windows 7hän on tavallaan Vista 2 jos oikeassa olen. (?)

[Rantarosvo]

Taitaa seiska olla lähinnä sellainen ko vistan piti myyntipuheiden mukaan olla 

[guest857]

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article208959.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-23012009

Taitaa seiska olla lähinnä sellainen ko vistan piti myyntipuheiden mukaan olla

 
Joo sitä ne jotkut väittää...

[guest158]

Vaikka kommenttini saattaa taas tuntua joistan teistä ilkeämieliseltä, niin se ei taatusti sellaiseksi ole tarkoitettu.
Mutta koska aihe on minulle (henk.koht.) tärkeä, melkeinpä sydämenasia, niin kaiken uhallakin palaan juttuun...

Linux sivuraiteella:

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36641

Noin käy, jos/kun ei käyttäjien toiveita/tarpeita ja taitoja/osaamattomuutta huomioida tai sitä vähätellään.
Ei Linux - eikä openSuse - leviä työpöydille sillä, että ajureiden, koodekkien, ym saatavuus/löydettävyys piilotetaan tai jätetään joidenkin webbikeskustelusivujen huoleksi.

Ekakertalainen ei löydä esim tästä sivustosta kaipaamiaan suljettuja tiedostoformaatteja kovinkaan helpolla.
Ei ainakaan yksikään alalla jo toimiva niitä löytänyt ennenkuin heille polun kertoi.

Tiedän juu, ett täällä kirjoittamisesta ei Suse paljon kehity ...varsinkin kun jo täällä ei käytön lisääntymistä ilmeisesti pidetä tärkeänä... saamani mielikuvan perusteella. Monille kun tuntuu riittävän, että he itse löytävät ja saavat haluamansa.

Ja jottei syntyisi väärinkäsitystä, niin ei tää tarkoita vain OpenSusea, vaan myös muitakin distroja. Mutt joitain poikkeuksiakin on alkanut näkymään. Jotkut painottavat enemmän 'kaupallisia' näkökantoja maksuttomissakin toteutuksissa.
Se on valintakysymys. Eikä sillä oo juurikaan tekemistä muualla olevien päättäjien viisauden (?) kanssa. Mitä se sitt milloinkin onkaan. Useimmin aikaan ja esim kulttuuriin perustuvaa ehken enempi...

[jmp]

Vaikka kommenttini saattaa taas tuntua joistan teistä ilkeämieliseltä, niin se ei taatusti sellaiseksi ole tarkoitettu.
Mutta koska aihe on minulle (henk.koht.) tärkeä, melkeinpä sydämenasia, niin kaiken uhallakin palaan juttuun...

Kommenttisi ei ole ilkeämielinen, mutta foorumi on täysin väärä.
Me tiedostamme ongelman, mutta me emme asiaan voi vaikuttaa, muuten kuin yrittämällä opastaa käyttäjiä heidän ongelmissaan.

Noin käy, jos/kun ei käyttäjien toiveita/tarpeita ja taitoja/osaamattomuutta huomioida tai sitä vähätellään.

Miten nämä tarpeet/toiveet pitäisi täyttää tai miten ottaa huomioon käyttäjän osaamistaso?
Googlen tai esimerkiksi tämän keskustelualueen hakutoiminnon käyttäminen ei pitäisi olla liian kova aloitusvaatimus.
Kannattaa huomioida että niitä kodekkeja osataan kuitenkin hakea windowsiin googlella.

Ei Linux - eikä openSuse - leviä työpöydille sillä, että ajureiden, koodekkien, ym saatavuus/löydettävyys piilotetaan tai jätetään joidenkin webbikeskustelusivujen huoleksi.

Valitettava tosiasia ovat lisenssit ja käyttöoikeussopimukset, jotka estävät tiettyjen ohjelmien/ajureiden/kirjastojen lisäämisen asennusmedialle.
Tähän voi yrittää vaikuttaa ottamalla yhteyttä ohjelmien ja laitteiden valmistajiin. Tai ostamalla sellaisia laitteita jotka ovat tuettuja Linuxissa.

Jos kodekki sisältää mahdollisia lisenssiongelmia, jakelun valmistaja ei lisää niitä asennuslevylle.
Kun yrität toistaa suljettua tiedostomuotoa openSUSEssa, sinut ohjataan sivulle josta löytyy linkki sivulle josta saat tarvitsemasi kodekit, joko maksua vastaan tai ...

Ekakertalainen ei löydä esim tästä sivustosta kaipaamiaan suljettuja tiedostoformaatteja kovinkaan helpolla.
Ei ainakaan yksikään alalla jo toimiva niitä löytänyt ennenkuin heille polun kertoi.

Ekakertalainen, jos osaa käyttää hakua, saa varmasti vastaukseksi sivun http://opensuse.fi/Suljetut_tiedostomuodot niin moneen kertaan se täällä on mainittu.
 
Miten ne "ammattilaiset löysivät ne Windowsiin? Vai onko Googlen käyttö liian vaikeaa?
Googleen hakusanoiksi multimedia openSUSE ja ensimmäinen linkki kertoo tasan tarkkaan miten tarvittavat paketit lisätään jakeluun. Se ei voi olla liian vaikeaa.
Ja sama suomeksi

Tiedän juu, ett täällä kirjoittamisesta ei Suse paljon kehity ...varsinkin kun jo täällä ei käytön lisääntymistä ilmeisesti pidetä tärkeänä... saamani mielikuvan perusteella. Monille kun tuntuu riittävän, että he itse löytävät ja saavat haluamansa.

Onneksi alat ymmärtää sen tosiasian että me emme pysty tiettyihin asioihin täällä vaikuttamaan.
Ainoa asia jota voimme tehdä on yrittää avustaa käyttäjiä heidän ongelmissaan.

En muuten ole nähnyt sinun tehneen yhtäkään ohjetta wikiin, olenko väärässä?

Ja jottei syntyisi väärinkäsitystä, niin ei tää tarkoita vain OpenSusea, vaan myös muitakin distroja. Mutt joitain poikkeuksiakin on alkanut näkymään. Jotkut painottavat enemmän 'kaupallisia' näkökantoja maksuttomissakin toteutuksissa.
Se on valintakysymys. Eikä sillä oo juurikaan tekemistä muualla olevien päättäjien viisauden (?) kanssa. Mitä se sitt milloinkin onkaan. Useimmin aikaan ja esim kulttuuriin perustuvaa ehken enempi...

Kaikilla isommilla jakeluita tekevillä yrityksillä on sama ongelma.
Toisaalta kuka tahansa voi tehdä oman jakelunsa, käyttäen pohjana jotain olemassa olevaa (tai tehdä kaiken itse alusta alkaen)
ja lisätä siihen niin paljon kodekkeja ja erilaisten käyttöoikeussopimusten alaista tavaraa kuin haluaa.
Tällaisen jakelun käyttäjä on varmasti tyytyväinen kun voi ilman ongelmia toistaa kaiken mitä haluaa.
 
Meillä on onneksi lukuisia eri vaihtoehtoja, voit valita tietokoneeseesi minkä tahansa käyttöjärjestelmän, valinta on yksin sinun.

[guest158]

juu, ymmärrät oikein, että en oo tehnyt ohjeita wikiin, mutt muutamiin ongelmiin oon kyllä kertonut tai välittänyt ratkaisun - viimeksi tänään ja sitä ennen taisi olla eilen... eikä ne oo ainoat.
Eli kukin tavallaan ja taipumustensa mukaan - ihan niinkuin sinäkin, joka jaksat neuvoa paljon enemmän kuin monet muut ...yhteensä. Kiitos siitä!

[mld]

Suselle on jo nykyään tarjolla NoOSS-cd ihan virallisista lähteistä. Sen lisäksi esimerkiksi lisäkielien asentamisen yhteydessä koneelle asentuu kyselemättä Flash ja varmaan muutakin ei-vapaata tavaraa (olisiko jopa niin, että nvidian ajuri asentuu sitä kautta). Ja sitten on vielä niin, että Packmanin ym voi ottaa käyttöön YaSTin valikoista.

Tätä taustaa vasten ei ole ainakaan lakisyistä kiinni, miksei Susessa voitaisi hoitaa näitä koodekki- ja ajurijuttuja valikkopohjaisesti. Jopa Fedorassa (ainakin Totem) on systeemi, joka etsii ja asentaa oikean gstreamer-koodekkipaketin, kun käyttäjä yrittää soittaa sitä vaativaa tiedostoa (epävirallisen pakettilähteen asennuksessa ei kuitenkaan avusteta). Ja Fedora/Red Hat on perinteisesti todella tarkka tämän vapaa/ei-vapaa-jutun kanssa.

Toinen asia, mikä Susessa ihmetyttää, on pakettilähdejako. Tai se, miksi virallisissa pakettilähteissä on niin vähän (ja erikoisin perustein valittua) tavaraa. Jopa Fluxboxia ja vastaavia hyvin yleisiä paketteja joutuu etsimään nettihaulla build servicestä. openSUSE tarvitsisi oletuksena päällä olevan, kunnollisen community-pakettilähteen, jonne "kuka tahansa" voisi lisätä paketteja suhteellisen pienellä byrokratialla. Build servicestä asentamisen pitäisi tulla kuvaan mukaan vasta sitten, kun paketti on liian uusi tai testaamaton "communityyn" (vrt Arch Linuxin AURin idea).

Jos pitäisi mainita kolmas tärkeä puute, niin se on live-cd-asennusohjelman puutteellinen kielituki. Asennus on niin keskeinen toimenpide, että se pitäisi pystyä tekemään muutenkin kuin englanniksi myös silloin, jos ei halua tai ole mahdollista ladata dvd-imagea. Lisäksi asennuksen uudelleenkäynnistyksen jälkeiseen asetusikkunaan pitäisi lisätä mahdollisuus kielipakettien automaattiasennukseen. YaSTin "syövereissä" kyseinen toiminto ei ole kovin selkeästi esillä, ja monelle saattaakin jäädä kuva siitä, että Suse toimii vain englanniksi.

Monien YaSTin moduulien käytettävyyttä pitäisi myös parantaa, esimerkiksi tulostin- ja palomuuriasetukset ovat aika sekavia (ja osittain myös "kilpailijoita" jäljessä toimintojen suhteen).

[jmp]

Suselle on jo nykyään tarjolla NoOSS-cd ihan virallisista lähteistä. Sen lisäksi esimerkiksi lisäkielien asentamisen yhteydessä koneelle asentuu kyselemättä Flash ja varmaan muutakin ei-vapaata tavaraa (olisiko jopa niin, että nvidian ajuri asentuu sitä kautta). Ja sitten on vielä niin, että Packmanin ym voi ottaa käyttöön YaSTin valikoista.

Paketin lisäämisen yhteydessä asennetaan flash(+muutama muu paketti) jos tuo non-oss asennuslähde on käytössä.
Nvidian ajuri ei ole tuolla non-oss asennuslähteessä, vaan nvidian omalla palvelimella, mutta jos nvidia on lisättynä asennuslähteeksi niin silloin se asentuu.

Tätä taustaa vasten ei ole ainakaan lakisyistä kiinni, miksei Susessa voitaisi hoitaa näitä koodekki- ja ajurijuttuja valikkopohjaisesti. Jopa Fedorassa (ainakin Totem) on systeemi, joka etsii ja asentaa oikean gstreamer-koodekkipaketin, kun käyttäjä yrittää soittaa sitä vaativaa tiedostoa (epävirallisen pakettilähteen asennuksessa ei kuitenkaan avusteta). Ja Fedora/Red Hat on perinteisesti todella tarkka tämän vapaa/ei-vapaa-jutun kanssa.

openSUSE on menossa tasan yhtä tiukkaan jaotteluun, 11.1 asennusDVD ei sisällä non-oss kamaa.

Toinen asia, mikä Susessa ihmetyttää, on pakettilähdejako. Tai se, miksi virallisissa pakettilähteissä on niin vähän (ja erikoisin perustein valittua) tavaraa.

Virallisessa asennuslähteessä olevalla paketilla pitää olla Novell/SUSE ylläpitäjä(muutamin poikkeuksin).

Jopa Fluxboxia ja vastaavia hyvin yleisiä paketteja joutuu etsimään nettihaulla build servicestä. openSUSE tarvitsisi oletuksena päällä olevan, kunnollisen community-pakettilähteen, jonne "kuka tahansa" voisi lisätä paketteja suhteellisen pienellä byrokratialla. Build servicestä asentamisen pitäisi tulla kuvaan mukaan vasta sitten, kun paketti on liian uusi tai testaamaton "communityyn" (vrt Arch Linuxin AURin idea).

Tuota Community ajatustasi vastaava asennuslähde on openSUSEn kohdalla Contrib. Sieltä löytää jo jonkin verran paketteja.
Lisää vapaaehtoisia pakkaajia/testaajia jne. mahtuu varmasti mukaan.

Jos pitäisi mainita kolmas tärkeä puute, niin se on live-cd-asennusohjelman puutteellinen kielituki. Asennus on niin keskeinen toimenpide, että se pitäisi pystyä tekemään muutenkin kuin englanniksi myös silloin, jos ei halua tai ole mahdollista ladata dvd-imagea. Lisäksi asennuksen uudelleenkäynnistyksen jälkeiseen asetusikkunaan pitäisi lisätä mahdollisuus kielipakettien automaattiasennukseen. YaSTin "syövereissä" kyseinen toiminto ei ole kovin selkeästi esillä, ja monelle saattaakin jäädä kuva siitä, että Suse toimii vain englanniksi.

Kielitiedostot vievät tilaa jo muutenkin ahtaalta CD-levyltä, tila on jo kahdenkin kielen kanssa vähissä. Omat kieliversiot taas veisivät kohtuuttomasti tilaa peilipalvelimilta.

Oman kieliversion voi tehdä vaikka susestudiolla tai Kiwillä, tuota susestudiolla tehtyä liveCD:tä olen muutamalle henkilölle testattavaksi antanut. Kunhan sen saa toimimaan kunnolla niin yritetään laittaa sellainen julkiseen jakoon.

Monien YaSTin moduulien käytettävyyttä pitäisi myös parantaa, esimerkiksi tulostin- ja palomuuriasetukset ovat aika sekavia (ja osittain myös "kilpailijoita" jäljessä toimintojen suhteen).

No niin, pääsen taas sanomaan, täysin väärä paikka tähän keskusteluun
YaST-kehittäjät ottavat mielellään vastaan parannusehdotuksia, yksi hyvä paikka ilmoittaa YaST2:n puutteista on #yast @ Freenode