Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

Sky Map

Sky Map on Android-työkalu tähtitaivaan tarkasteluun ja tähtitaivaan
kohteiden tunnistamiseen.

 Sky Map on alun perin
Googlen kehittämä ja vapaaksi lähdekoodiksi julkaisema
tähtikarttaohjelma Android-laitteille. Sky Map hyödyntää
Android-laitteen paikannus- ja asennontunnistusominaisuuksia laitteen
sijainnin ja asennon määrittämiseksi. Näitä tietoja hyödyntäen ohjelma
näyttää laitteen näytöllä tähtitaivaan juuri sellaisena kuin se on juuri
sillä hetkellä, kyseisessä paikassa ja siinä suunnassa, johon laite on
suunnattuna. Laitetta kääntämällä näytöllä oleva näkymä päivittyy
suunnan mukaan. Näin tähtitaivasta voi tutkia vaikka keskellä päivää tai
pilvisellä säällä. Ohjelmaa voi myös käyttää tähtikarttana todellisen
tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. Tässä käytössä erityisen
hyödyllinen ominaisuus on ohjelman yötila (night mode), jossa kaikki
kohteet näytetään punaisella värillä mustalla taustalla, jotta
hämäränäkö ei kärsi. (Vain silmän värinäköön erikoistuneet
tappisolut reagoivat punaiseen
valoon, joten hämäränäköön erikoistuneet
sauvasolut eivät häikäisty
vaan säilyttävät valoherkkyytensä.)

Sky Map näyttää laitteen ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin
listan kohteita,
planeettoja,
meteoriparvia,
koordinaatiston sekä horisontin. Näyttöä koskettamalla esiin tulevalla
kuvakekäyttöliittymällä kunkin kohdejoukon voi kytkeä näkyviin tai pois
näkyvistä. Näytöllä näkyvää tähtitaivasta voi zoomata lähemmäs ja
kauemmas kahdella sormella "nipistämällä" tai plus- ja miinusnappuloita
käyttämällä. Ohjelman voi kytkeä myös manuaaliseen tilaan, jolloin se ei
seuraakaan laitteen suuntaa vaan ruudulla näkyvä tähtitaivas pitää
selata itse näkyviin sormella pyyhkimällä ja kahdella sormella
kiertämällä. Myös katselupaikan voi valita asetuksista haluamakseen, jos
gps- tai verkkopaikannuksen antama sijainti ei miellytä. Ohjelman
aikamatkustustoiminnolla voi puolestaan siirtyä ajassa haluttuun
hetkeen, esimerkiksi vuoden 1919 toukokuun auringonpimennykseen, ja
seurata taivaankappaleiden liikkeitä valitulla nopeudella.

Ohjelman hakutoiminnolla voi etsiä taivaan kohteita nimellä. Näytölle
ilmestyy punainen ympyrä ja sen kehälle kohteen suuntaan näyttävä nuoli.
Laitetta nuolen suuntaan kääntämällä saa etsityn kohteen näkyviin.
Etsittäviä kohteita voi valita myös ohjelman galleriasta, josta löytyy
esimerkiksi planeettoja, galakseja ja tähtisumuja.


Kotisivu
Sky Map -projekti ja
  lähdekoodit

Google
  Play

F-Droid

Lisenssi
Apache 2

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Sky Map -sovelluksen voi asentaa joko Googlen Play-sovelluskaupasta
  taikka F-Droid-palvelun kautta.
  F-Droid-palvelun kautta tarjolla olevasta versiosta on poistettu
  käytöstä Googlen epävapaa Analytics-kirjasto.





Sky Map käynnistyy
Sky Map näyttää, miltä tähtitaivas näyttäisi laitteen osoittamassa
  suunnassa.
Sky Map näyttää ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, [Messierin
  kohteita](http://fi.wikipedia.org/wiki/Messierin_luettelo),
  planeettoja,
  [meteoriparvia](http://en.wikipedia.org/wiki/Meteor_shower),
  koordinaatiston sekä horisontin. Kunkin näistä voi erikseen kytkeä
  pois näkyvistä.
Valintoina löytyvät esimerkiksi kohteen haku, yötila, kohdegalleria
  sekä aikamatkustus.
Yötilassa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla
  pohjalla, jotta näytön valot eivät häiritse silmän hämäränäköä. Tämä
  tila on hyödyllinen, jos ohjelmaa käyttää todellisen tähtitaivaan
  kohteiden tunnistamiseen.
Hakutilassa nuoli osoittaa etsittävän kohteen suuntaan. Ympyrä
  korostaan kohteen, kun kohde osuu keskelle
  näyttöä.
Pelkkä tähtitaivas ilman muita kohteita tai
  merkintöjä.
Aikamatkustuksella voi siirtyä ajassa haluttuun kohtaan vaikka
  katsomaan auringonpimennystä. Tähtitaivaan muutosta voi seurata
  animaationa, jonka nopeuden voi itse valita.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Sky Map

[openSUSE.fi]

Geary

Geary on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja selkeä
sähköpostiohjelma, joka esittää viestit keskusteluina.

 Geary on erittäin
selkeäksi ja helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma. Sen
tarkoituksena on hoitaa jokapäiväinen sähköpostin lähettäminen ja
vastaanottaminen ilman ylimääräisiä säätöjä ja asetuksia. Viestit
esitetään ohjelmassa selkeästi keskusteluina, jolloin ei tarvitse
pomppia viestistä toiseen vaan samaan asiayhteyteen liittyvät viestit
ovat yhtä aikaa esillä. Ominaisuuksiltaan se ei ole läheskään yhtä
monipuolinen kuin esimerkiksi [Mozilla
Thunderbird](Mozilla Thunderbird "wikilink"), josta löytyy toiminto
lähes joka tarpeeseen. Päin vastoin Gearyn asetukset on sähköpostitilien
tietojen lisäksi rajoitettu noin kouralliseen rastiruutuja, joilla saa
esimerkiksi kytkettyä lähetysikkunan oikoluvun päälle tai pois. Kun
pääasia ei ole itse ohjelman käyttö vaan sähköpostiviestien lähettäminen
ja vastaanottaminen, Geary on erinomainen valinta. Gearyn kehitys on
vielä alussaan ja siitä puuttuu esimerkiksi hakutoiminto, jota tekijät
kuitenkin lupailevat tulevaisuudessa.

Ohjelman käyttö alkaa sähköpostitilien tietojen syöttämisellä. Gmail- ja
Yahoo!-sähköpostien palvelimien asetukset ohjelmassa on valmiina ja
niiden käyttöön tarvitsee vain syöttää sähköpostiosoite ja salasana.
Muiden sähköpostipalveluiden kanssa pitää lisäksi kertoa Gearylle
saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Tilejä voi Gearyyn
syöttää useita.

Gearyn käyttöliittymä koostuu kolmesta palstasta, joista
vasemmanpuolimmaisessa ovat näkyvissä sähköpostitilit ja niiden
kansiorakenne. Ylimpänä ovat kaikkien tilien saapuvien postien kansiot
ja niiden alla tilien muu kansiorakenne. Keskimmäisessä palstassa ovat
luettelona valitun kansion viestikeskustelut, joista näytetään
osallistujien nimet, viestien otsikko ja pieni pätkä viimeisintä
viestiä. Oikeassa palstassa näytetään keskimmäisestä valitun keskustelun
kaikki viestit vanhimmasta uusimpaan. Jo luetut viestit ovat oletuksena
supistetussa muodossa, jolloin niistä näkyy vain lähettäjä ja hiukan
viestin alkua. Lukemattomat viestit ovat aiemmista viesteistä lainattuja
osuuksia lukuun ottamatta kokonaan näkyvissä. Lainauksetkin saa näkyviin
hiirellä klikkaamalla. Jos keskustelussa on paljon jo luettuja viestejä,
ne supistetaan yhteen vielä pienempään tilaan, ja niistä näytetään
niiden määrä.

Geary näyttää siististi sekä pelkkää tekstiä olevat viestit että
muotoiltua html-tekstiä sisältävät viestit. Jos viestissä on linkkejä
esimerkiksi palvelimella sijaitseviin kuviin, Geary kysyy lupaa niiden
näyttämiseen. Sähköpostin lähettäminen niin ikään onnistuu sekä
muotoiltuna että muotoilemattomana ja näiden tilojen välillä voi vaihtaa
hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta. Liitetiedostojen
lähettäminen luonnollisestikin onnistuu myös ja saapuneiden viestien
liitetiedostot näytetään viestin lopussa esikatselukuvina. Viestien
tulostus paperille onnistuu ainakin toistaiseksi vain viesti kerrallaan
eikä esimerkiksi kokonainen viestiketju yhdellä kertaa.


Kotisivu
http://www.yorba.org/projects/geary/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris

Asennus
Ohjelman lähdekoodit löytyvät sen kotisivuilta. Ohjelmaa kannattaa
  etsiä ensimmäiseksi oman Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta.
  Ainakin uusimmasta Ubuntusta Geary löytyy.





Gearyn käyttö alkaa sähköpostitilin tietojen syötöllä. Gmail- ja
  Yahoo!-tilien käyttöön muut asetukset ovat valmiina ja vain nimi,
  sähköpostiosoite ja salasana tarvitaan.
Muille sähköpostipalveluille pitää syöttää saapuvan ja lähtevän
  postin palvelimien tiedot. Sähköpostitilejä voi ohjelmaan syöttää
  useita.
Gearyn perusnäkymä koostuu kolmesta palstasta.
  Vasemmanpuolimmaisena ovat sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne,
  keskellä valitun sähköpostikansion viestiketjujen luettelo ja
  oikealla valitun ketjun viestit. Oletuksena luetuista viesteistä
  näkyy vain supistettu muoto ja viestien lainaukset on
  piilotettuina.
Viestiketjun vanhat jo luetut viestit saa laajennettua näkyviin
  klikkaamalla. Samoin viestien sisällä olevat aiempien viestien
  lainaukset.
Viestin lähetysikkuna "rich text"-tilassa. Vastaanottajakenttä osaa
  ehdottaa sähköpostiosoitteita aiemmista
  viesteistä.
Hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta lähetysikkunan saa
  vaihdettua "plain text"-tilaan. Liitteitä voi
  lisätä.
Viestien liitteet näkyvät viestin lopussa
  esikatselukuvakkeena.
Viestin tulostuksen esikatselu.
Jos viestiketjussa on paljon luettuja viestejä, ne supistetaan
  kaikki yhteen ja käyttäjälle näytetään viestien kokonaismäärä.
  Supistetut viestit saa näkymään erillisinä
  klikkaamalla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Geary

[openSUSE.fi]

ElementaryOS

ElementaryOS on käyttöliittymältään selkeäksi, kauniiksi ja keveäksi
tarkoitettu Linux-jakelu.


ElementaryOS on Ubuntuun pohjautuva käyttöjärjestelmä, jonka
suunnittelun johtavana ajatuksena on parhaan mahdollisen
käyttökokemuksen antaminen käyttäjälle. ElementaryOS:ää kehittävä ja
suunnitteleva yhteisö pyrkii tekemään siitä mahdollisimman selkeän,
kauniin ja käytettävän. Näihin päämääriin on pyritty muun muassa
yhtenäisen näköisellä selkeällä käyttöliittymällä, selkeillä kuvakkeilla
ja valitsemalla oletuksena tarjottaviksi ohjelmiksi kevyitä ja
käytettäviä ohjelmia. Osa näistä perusohjelmista on
ElementaryOS-projektin tuottamia. Koska ElementaryOS pohjautuu Ubuntuun,
on sillä silti käytössään koko Ubuntun laaja ohjelmavalikoima, josta voi
asentaa itselleen mieluisat ohjelmat.

Järjestelmän käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja kuvakepaneelista.
Yläpalkin vasemmassa reunassa on ohjelmavalikko ja oikeassa reunassa
työkaluja, kuten äänenvoimakkuuden säätö ja uloskirjautuminen.
Kuvakepaneeli (Plank) näyttää joukon käynnistyskuvakkeita sekä käynnissä
olevien ohjelmien kuvakkeet. Käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeissa
näkyy pieni merkki symboloimassa käynnissä olemista. Käynnistettyjä
ohjelmia voi myös merkitä pysymään paneelissa myös sammuttamisen
jälkeen. Paneeli toimii siis hyvin samaan tapaan kuin monissa muissa
järjestelmissä.

ElementaryOS käyttää ikkunoiden hallintaan Gala-ikkunamanageria.
Perussovelluksiksi on valittu www-selaimeksi Midori,
sähköpostiohjelmaksi Geary, kalenteriksi Maya,
pikaviestimeksi Empathy, kuvagallerian hallintaan Shotwell,
videotoistimeksi Totem, musiikkisoittimeksi Noice, tekstieditoriksi
Scratch, tiedostojen hallintaan Pantheon Files ja pääteohjelmaksi
Pantheon Terminal. Nämä kaikki perussovellukset ovat ulkoasultaan hyvin
selkeitä ja pelkistettyjä sekä samalla käyttäjäystävällisiä. Näistä
erityisesti ElementaryOS:ää varten tehdyt ohjelmat ovat
käyttöliittymältään hyvin yhtenäiset ja niissä esimerkiksi ohjelman
valikko löytyy sen oikeassa ylänurkassa olevan rataskuvakkeen takaa.

Työpöydän kulmiin voi asetuksista lisätä toimintoja, kuten kaikkien
avoinna olevien ikkunoiden näyttäminen sekä virtuaalityöpöytien
hallinta. Virtuaalityöpöytien hallinta tapahtuu ruudun alareunaan
tulevalla työkalulla, jossa ovat näkyvissä käytössä olevat työpöydät,
niillä olevat ohjelmat sekä uuden työpöydän luova kuvake.

ElementaryOS sopii erityisesti käyttäjille, jotka kaipaavat
yksinkertaista, selkeää ja kevyttä käyttöliittymää. Ubuntun
ohjelmistopakettivalikoimaan nojaavana se ei kuitenkaan jää vajaaksi
järeämpään käyttöönkään, sillä tarvittavat muut ohjelmat voi helposti
asentaa myös ElementaryOS:ään.


Kotisivu
http://elementaryos.org/

Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä

Asennus
Asennus-CD:n levykuva löytyy ElementaryOS:n kotisivuilta. Latauksen
  yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa projektille rahaa
  luottokortilla tai PayPalin kautta. Flash-videoiden sekä joidenkin
  muiden ei-vapaiden tiedostomuotojen käyttöä varten voi joutua
  asentamaan "ubuntu-restricted-extras"-paketin, joka löytyy
  sovellusvalikoiman kautta.

Linkkejä
Wikipedia

Videoita
"Mainosvideo"

Lyhyt esittely

Sovelluksia ja
  ominaisuuksia

Pantheon Files





ElementaryOS: sisäänkirjautuminen
Käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja alereunassa olevasta
  kuvaketarjottimesta.
Midori-www-selain sekä
  Geary-sähköpostiohjelma.
ElementaryOS:n sovellusvalikko (Slingshot), kalenteri (Maya),
  pääteohjelma (Pantheon Terminal) sekä asetusikkuna
  (Switchboard).
Musiikkisoitin (Noice) sekä työpöydän alle ilmestyvä työkalu, jolla
  voi lisätä virtuaalityöpöytiä ja siirrellä ohjelmia niiden
  välillä.
Kaikkien avoimien ikkunoiden
  näyttäminen.
Shotwell-galleria sekä kaksi tiedostonhallintaikkunaa (Pantheon
  Files), joilla voi selata paikallisten tiedostojen lisäksi myös
  verkkojakoja.
Totem-videotoistin sekä Ubuntustakin tuttu
  sovellusvalikoima.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: ElementaryOS

[openSUSE.fi]

KSnapshot

KSnapshot on yksinkertainen ja erittäin kätevä kuvakaappausohjelma
Linux- ja Unix-alustoille.

 KSnapshot on
KDE-työpöytäympäristön mukana tuleva
kuvakaappaustyökalu, jota voi toki käyttää myös muiden
työpöytäympäristöjen kanssa. KSnapshot on käyttöliittymältään selkeä ja
helppokäyttöinen, mutta silti riittävän monipuolinen ja luonteva
toistuvaankin käyttöön. KDE:ssä ohjelman käynnistys on sidottu
PrintScreen-näppäimeen, jolla saa nopeasti otettua kuvakaappauksen
ruudulla olevasta näkymästä.

KSnapshotin käyttöliittymä on selkeä. Näkyvissä on viimeisin otettu
kuvakaappaus, nappula uuden kuvakaappauksen ottamiseen, käyttötilan
valinta, kuvakaappauksen viiveen valinta sekä rastiruudut sille,
halutaanko ikkunoiden reunusten ja hiiren osoittimen näkyvän
kuvakaappauksissa. Lisäksi ikkunan alareunassa ovat nappulat
kuvakaappauksen tallentamiselle, lähettämiselle erilaisiin paikkoihin
sekä sen kopioimiselle leikepöydälle.

Toimintatiloja ohjelmassa on viisi, joilla kuvakaappauksia voi ottaa
joko koko ruudusta, yksittäisestä hiiren osoittimella valitusta
ikkunasta, suorakaiteen muotoisesta alueesta, hiirellä vapaasti
piirretystä mielivaltaisen muotoisesta alueesta taikka jonkin ikkunan
osa-alueesta. Koko ruudun kaappaus on suoraviivaista, mutta kaikkiin
muihin toimintoihin tarvitaan käyttäjältä hiirellä annettavaa syötettä.
Ikkunan valinnassa käyttäjän syötteeksi riittää hiiren pitäminen ikkunan
päällä. Lopuissa kolmessa tilassa KSnapshot ottaa ensin kuvakaappauksen
koko ruudusta ja jää sen jälkeen odottamaan käyttäjän toimia.
Suorakaiteen tai vapaasti piirrettävän valinnan tapauksissa käyttäjä
merkitsee hiirellä näytöllä näkyvästä kuvakaappauksesta haluamansa
alueen, minkä jälkeen enter-näppäimen painalluksella tai hiiren
kaksoisklikkauksella hyväksyy tämän alueen. Kuvakaappauksen voi perua
tässä vaiheessa esc-näppäimellä. Vapaasti valitun alueen ulkopuolelle
jäävä osuus on kuvakaappauksessa läpinäkyvä, jos kuva tallennetaan
johonkin läpinäkyvyyttä tukevaan tiedostomuotoon, esimerkiksi png:ksi.
Ikkunan osan valinta puolestaan tapahtuu niin, että ensin hiirtä
pidetään halutun ikkuna päällä kuvakaappauksen ottamisen ajan ja sen
jälkeen siirtämällä hiirtä kaapatunkuvan päällä valitaan ikkunasta osa,
joka halutaan varsinaiseen kuvakaappaukseen. Ikkunan osa voi olla
esimerkiksi ikkunan valikko, työkalupalkki, työskentelyalue tai muu
ikkunan osa, joka osataan tunnistaa. Hiiren liikkuessa ikkunan päällä
valittavissa olevat osat korostetaan punaisella reunuksella.

Kuvakaappauksen ottamiselle valittavissa oleva viive mahdollistaa
esimerkiksi valikkojen avaamisen ja esiteltävien työkalujen käytön
aloittamisen ennen kuvakaappauksen syntymistä. Kun kuvakaappauksen
ottaminen aloitetaan, KSnapshot piilottaa oman ikkunansa näkyvistä ja
myös ohjelmaluetteloista, jotta se ei itse näy kuvakaappauksessa.
Toimintatilasta riippuen voi puolestaan valita, näkyvätkö ikkunoiden
kehykset tai hiiren osoitin kuvakaappauksissa.

Kaapatun kuvan voi kopioida leikepöydälle, lähettää erilaisiin
kohteisiin tai yksinkertaisesti tallentaa levylle useissa eri
kuvatiedostomuodoissa. Tallennustoiminnossa on pieni, mutta sitäkin
hyödyllisempi toiminto, joka auttaa, kun otetaan useita kuvakaappauksia
samasta aiheesta. Jos kuvakaappaustiedoston nimen lopussa on numero,
osaa ohjelma ehdottaa seuraavan kuvakaappauksen tiedostonimeksi samaa
nimeä, mutta yhtä suuremmalla numerolla. Tämä toiminto on ollut erittäin
hyödyllinen esimerkiksi Viikon VALOn kuvakaappauksia tehdessä.

Ohjelman "Send To..."- eli "Lähetä..."-toiminnolla otetun
kuvakaappauksen voi lähettää suoraan jollekin ohjelmalle, esimerkiksi
Gimpille tai Firefoxille,
käsiteltäväksi tai näytettäväksi. Kuvan voi valita myös lähetettäväksi
sähköpostilla, jolloin esiin tulevassa ikkunassa voi valita käytettävän
sähköpostiohjelman ja mahdolliset kuvalle tehtävät pienennysoperaatiot.
Lisäksi kuva on mahdollista lähettää suoraan useisiin eri
verkkopalveluihin, kuten Flickr, Picasa ja Facebook tai vaikka Debianin
screenshots-sivustolle.

Suurin osa Viikon VALO -projektin kuvakaappauksista on otettu
KSnapshotilla ja tässä käytössä ehkä suurimmaksi puutteeksi on havaittu
se, että tämän artikkelin kuvakaappauksia KSnapshotin käytöstä ei voitu
ottaa KSnapshotilla vaan niiden ottamiseen piti käyttää
Gimpiä.


Kotisivu
http://www.kde.org/applications/graphics/ksnapshot/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux ja muut Unixit, joihin on saatavilla KDE-ympäristö.

Asennus
KSnapshot on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta
  ja muihinkin järjestelmiin samaa kautta kuin
  KDE-työpöytäympäristö.

Käyttöohjeet
KSnapshotin
  ohjekirja





KSnapshot ja koko ruudun kuvakaappaus.
Kuvakaappauksen vaihtoehtoina valittavissa "Koko näyttö", "Hiiren
  alla oleva ikkuna", "Suorakaiteen muotoinen alue", "Vapaalla kädellä
  piirretty alue" ja "Ikkunan osa"
Kuvakaappaus yksittäisestä ikkunasta.
Valitaan suorakaiteen muotoinen alue
  kuvakaappaukselle.
Suorakaiteen muotoinen kuvakaappaus.
Valitaan vapaasti piirretty alue, josta halutaan
  kuvakaappaus.
Vapaasti valitun alueen kuvakaappauksessa valitun alueen
  ulkopuolinen tausta on läpinäkyvä.
Gimpillä otettu kuvakaappaus KSnapshotista ottamassa kuvakaappausta
  KSnapshotista kuvakaappausta ottavan Gimpin ikkunan osasta.
  :-)
Kuvakaappaus Gimp-ikkkunan osasta.
KSnapshotin "Send To..."-toiminnolla kuvan voi lähettää monelle eri
  ohjelmalle käsiteltäväksi, sähköpostilla lähetettäväksi tai suoraan
  erilaisiin verkkopalveluihin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: KSnapshot

[openSUSE.fi]

Enigmail

OpenPGP:tä käyttävä salaus- ja allekirjoituslisäosa
Thunderbird-sähköpostiohjelmalle.

 Enigmail on
Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosa, jolla tietoturvastaan huolta
pitävä sähköpostinkäyttäjä voi salata viestinvaihtonsa NSA:nkin
kestävällä
salauksella sekä allekirjoittaa viestinsä niin, että vastaanottaja
voi varmistua lähettäjän aitoudesta. Enigmail käyttää salaukseen ja
viestien sähköiseen allekirjoittamiseen
GnuPG-ohjelmaa, joka on toteutettu
OpenPGP-standardin mukaisesti. Enigmail
sisältää työkalut tarvittavien avainten luomiseen, omien ja kontaktien
avainten hallintaan, sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen,
salattujen viestien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkistamiseen sekä
luottamusverkoston rakentamiseen.

[Thunderbird](Mozilla Thunderbird)-sähköpostiohjelman
lisäosana Enigmailin asentaminen vaatii luonnollisesti ensin
Thunderbirdin asentamisen. Tämän lisäksi se vaatii myöskin
GnuPG:n toimiakseen. Enigmailin asennus tapahtuu
joko sen kotisivujen kautta tai helpommin suoraan Thunderbirdistä käsin
"Työkalut"-valikon lisäosien hallinnasta. Itse Enigmailin käyttö
aloitetaan luomalla uudet salaus- ja allekirjoitusavaimet taikka
tuomalla käyttöön jo olemassa olevat avaimet. Avaimet voi luoda
Thunderbirdiin Enigmailin asennuksen myötä ilmaantuneen OpenPGP-valikon
työkaluilla joko luomalla ne itse "Avainten hallinta"-työkalulla taikka
käyttämällä ohjattua asennusta ("Setup wizard"). Lisää julkisen avaimen
kryptografiasta ja sen avaimista voi lukea aiemmasta
GnuPG:tä käsittelevästä artikkelista.

Kun tarvittavat avaimet on luotu, voi avainten hallintatyökalulla tuoda
kontaktien julkisia avaimia joko tiedostoista taikka avainpalvelimilta,
joista Enigmail osaa etsiä avaimia käyttäjätunnusten
(sähköpostiosoitteiden) taikka avaintunnusten perusteella. Julkisia
avaimia tuotaessa on syytä tuoda vain avaimia, joiden aitouden on
varmistanut joko henkilökohtaisesti taikka jotka ovat jo luotetulla
avaimella allekirjoitettuja.

Enigmailin varsinainen arkipäiväinen käyttö on varsin suoraviivaista.
Uutta viestiä kirjoitettaessa on työkalupaneelissa OpenPGP-valinta,
josta voi valita viestin salaamisen ja allekirjoittamisen käyttöön.
Allekirjoittamiseen riittää, että omat avaimet on luotu. Salatun viestin
lähettämiseen vaaditaan, että käytettävissä on viestin vastaanottajan
julkinen avain, jolla salaaminen tapahtuu. Kun allekirjoitettavaa
viestiä ollaan lähettämässä, Enigmail kysyy käyttäjältä hänen salaiseen
avaimeensa liittyvän salasanan, jolla vielä varmistetaan, että viestin
lähettäjä todellakin on avaimen omistaja. Vastaavasti saapuneen salatun
viestin avaamisen yhteydessä Enigmail kysyy jälleen saman salaiseen
avaimeen liittyvän salasanan, purkaa viestin ja näyttää sen
selväkielisenä. Enigmailille on mahdollista luoda myös
vastaanottajakohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikki tiettyihin
osoitteisiin lähetettävät viestit allekirjoitetaan tai salataan.

Allekirjoitettuja viestejä näytettäessä Enigmail tarkistaa
automaattisesti, että viestin allekirjoitus vastaa lähettäjän julkista
avainta ja ilmoittaa hyväksytystä allekirjoituksesta tekstillä ja
vihreällä värillä sekä sinettikuvakkeella. Enigmail myös varoittaa, jos
allekirjoitus on virheellinen, sitä ei voitu varmistaa lähettäjän
julkisen avaimen puuttumisen takia taikka allekirjoitus on oikeellinen,
mutta sen tekemiseen käytetty avain ei ole tarpeeksi luotettu.

Enigmailin työkaluilla onnistuu myös luottamusverkoston ylläpitäminen.
Luottamusverkostolla tarkoitetaan sitä, että käyttäjä voi luottaa itse
henkilökohtaisen tapaamisen ja henkilöllisyystodistuksen tarkistamisen
yhteydessä saamiensa julkisten avainten lisäksi avainpalvelimelta
saatuihin julkisiin avaimiin, jotka ovat jonkun jo ennestään luotetun
allekirjoittamia. Enigmaililla voidaan lisätä oma allekirjoitus itse
varmistettuihin omien kontaktien julkisiin avaimiin, jotka palautetaan
allekirjoitettuina omistajilleen. Näin omalla allekirjoituksella siis
vakuutetaan, että kyseinen julkinen avain kuuluu sille henkilölle, jolle
sen väitetään kuuluvan.


Kotisivu
https://www.enigmail.net

Lisenssi
MPLv2/GPLv2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, OS/2

Asennus
Enigmail on asennettavissa Thunderbird-sähköpostiohjelmaan joko sen
  kotisivujen kautta taikka Mozillan palvelusta Thunderbirdin
  työkaluvalikosta löytyvällä lisäosien hallinnalla. Joihinkin
  Linux-jakeluihin, kuten Ubuntuun ja Debianiin, Enigmailin voi
  asentaa myös paketinhallinnan kautta.

VALO-CD
Windows-koneille [Mozilla
  Thunderbird](Mozilla Thunderbird),
  GnuPG sekä Enigmail löytyvät kaikki myös
  VALO-CD:ltä.

Käyttöohjeet
Linux.fi-wikin Enigmail-ohje

VALO-CD:n
  Enigmail-ohje (pdf,
  sovitettu linux.fi:n ohjeesta)





Enigmail-lisäosa lisää Thunderbirdiin uuden
  "OpenPGP"-valikon.
Enigmailin ohjattu asennus OpenPGP-avainten ja asetusten
  luomiseen.
OpenPGP-avainten hallintaikkunalla voi etsiä julkisia avaimia
  avainpalvelimelta ja hallita tuotuja
  avaimia.
Lähetettävän viestin allekirjoittaminen ja salaaminen tapahtuvat
  helposti OpenPGP-valikon kautta.
Allekirjoittaminen varmistetaan syöttämällä salaisen avaimen
  salasana.
Saapuneen salatun viestin avaamiseen tarvitaan niin ikään salaisen
  avaimen salasanaa.
Allekirjoitetun viestin allekirjoitus on tarkistettu
  automaattisesti ja sen hyväksymisestä ilmoitetaan tekstillä ja
  vihreällä värillä sekä sinetti-ikonilla. Lukkosymboli muistuttaa,
  että kyseessä on salattu viesti.
Salatun viestin raakasisältö näyttää tältä. Lähettäjätiedot ovat
  selväkieliset ja vain sisältö on salattua.
Tuoduille julkisille avaimille valitaan, kuinka luotettavasti
  niiden kuuluminen oikealle omistajalle on
  varmistettu.
Viesti on allekirjoitettu, mutta lähettäjän julkisesta avaimesta ei
  ole täyttä varmuutta.
Omalla avaimella voi allekirjoittaa toisten julkisia avaimia, jos
  on vakuuttunut niiden oikeellisuudesta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Enigmail

[openSUSE.fi]

MariaDB

MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan
hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi
korvata MySQL-tietokannan.

 MariaDB on
SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä,
joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin
MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla,
se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita
yhtäaikaisia käyttäjiä.

MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin
vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia
uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä
edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty"
Wideniuksen yhdessä
ruotsalaisen David Axmarkin
kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin
Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun
Microsystems osti
MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL
AB:n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti
Oracle osti puolestaan Sun Microsystemsin.
Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin
tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen
tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin
yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta
ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty
Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään
tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli
täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi
oman haaransa, eli
forkin,
toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä
varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.

MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään
yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen
olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet
MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot
lähtevät liikkeelle versiosta
10.0
samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään.
Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced,
drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan
vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja
tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan
samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi
PhpMyAdmin toimii myös MariaDB:n kanssa.
Moni
Linux-jakelu
onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle
pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena
käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa
Gentoo,
openSUSE,
Slackware, Arch
Linux,
Fedora ja Red Hat Enterprise
Linux ovat jo tehneet
tämän siirtymän.
Ubuntuun
ja
Debianiin
MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin
järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista
lähteistä.

MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää
käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia
ilmoitti
huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen
MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013
puolestaan Google
ilmoitti
siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.

Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti
käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP
(tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.


Kotisivu
https://mariadb.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2 ja GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris

Asennus
Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n
  kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan
  paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta
  tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön
  tarjoamista
  lähteistä.

Muuta
"MariaDB: The new M in
  LAMP"

Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä
MySQL

PostgreSQL

MongoDB (NoSQL)

CouchDB (NoSQL)





MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä on samanlainen ja käynnistyy
  samalla nimellä kuin MySQL:n vastaava.
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: taulujen
  luontia.
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisätään rivejä
  tauluun
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: lisää
  tauluja
MariaDB:n komentorivikäyttöliittymä: hakuja
  tietokannasta
PhpMyAdminia voi käyttää suoraan MariaDB:n
  kanssa.
PhpMyAdmin
PhpMyAdmin




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: MariaDB

[openSUSE.fi]

ClamAV

Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on
suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita
haittaohjelmia.

 ClamAV etsii
tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja.
Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa
löydöstä.

Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta
virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää
sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena
toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden
haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n
mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma
freshclam.







Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta.
ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja
Immunet 3.0, powered by ClamAV.

ClamWin on ClamAV täydennettynä Windowsissa
toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään
käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai
hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi
Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka
tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.

Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä
mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän
tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää
asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston
ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla
Fireclam.

Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam
Sentinel. Se on
Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii
tiedoston ClamWinillä.

Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by
ClamAv, jossa on myös
käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n
lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on
toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset
virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen
Plus-versio, jossa on joitakin
lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa
ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin
versiosta.

ClamAV:n uusin versio 0.98
julkaistiin
19. syyskuuta 2013.


Kotisivu
http://www.clamav.net/lang/en/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows

Asennus
ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin
  asennetaan webbisivultaan http://www.clamwin.com/. Immunet 3.0,
  Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan
  http://www.clamav.net/lang/en/.

Käyttöohjeet
Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on
  ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan
  koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään
  joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.





clamscan Linuxissa käynnistetty
clamscan Linuxissa, tulokset
ClamWin asennusohjelma
ClamWin lataa virustunnisteiden päivitykset
ClamWin ei toimi koko ajan taustalla, vaan tiedostot tutkitaan
  vasta erikseen käynnistämällä
Tiedoston tutkimisen tulos
Viruksiakin löytyy, tai ainakin epäilyttäviä tiedostoja (nimittäin
  mikään muu antivirusohjelma ei löytänyt noista tiedostoista
  virusta)
Immunet 3.0, powered by ClamAV asennus
Asennuksen säätämö
Asennettu Immunet 3.0, powered by ClamAV
Tiedoston tutkimisen tulos




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman
Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves

Lisätietoja


Virustorjuntaan keskittynyt
  tietoturvasivusto
Virustorjunta suomalaisessa
  Wikipediassa
Perusteellisempi artikkeli englanninkielisessä
  Wikipediassa
ClamAV Wikipediassa
ClanWin Wikipediassa
Immunet Wikipediassa
Blogiartikkeli
  ClamAV:stä
Immunet Test and
  Review
Clamwin
  Review
Fireclam, Firefoxin
  lisäosa
Clam Sentinel

Source: ClamAV

[openSUSE.fi]

Razor-qt

Razor-qt on kevyt ja nopea Qt-pohjainen työpöytäympäristö Linux- ja
Unix-käyttöjärjestelmille.

 Razor-qt on
suhteellisen nuori projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa
Qt-kirjastojen varaan rakennettu työpöytäympäristö, joka on
samanaikaisesti yksinkertainen, nopea ja intuitiivinen käyttää.
Razor-qt-projekti sisältää jo paneelin, työpöydän, sovelluskäynnistimen,
järjestelmäilmoitukset, asetuskeskuksen sekä istunnonhallinnan, eli
tärkeimmät työpöytäympäristön rakennuspalikat. Razor-qt:lla ei ole omaa
ikkunamanageria vaan sen kanssa käytetään usein
Openbox-ikkunanhallintaa. Myös muiden ikkunamanagerien käyttö on
mahdollista. Taustalla käytetty Qt-kirjasto on sama, jota muun muassa
KDE-projekti hyödyntää, mutta Razor-qt pyrkii
keveyteen käyttämällä sitä suoraan eikä monipuolisten KDE-kirjastojen
kautta.

Razor-qt-työpöydän kanssa käytettäväksi on tarjolla joukko Qt-pohjaisia
sovelluksia, kuten qtFM- ja Beesoft Commander -tiedostohallinnat,
QupZilla-web-selain, JuffEd-tekstieditori,
Clementine-musiikkisoitin ja
QTerminal-pääteohjelma. Esimerkiksi Linux-jakelussa nimeltä
Siduction on Razor-qt mukana suoraan
asennuslevyllä. Razor-qt:n ulkoasussa on nähtävissä jonkin verran samaa
tyyliä kuin KDE:n Plasma-työpöydässä, mutta kevyempänä ja vanhemmillekin
koneille sopivampana toteutuksena.

Razor-qt-työpöytä on mahdollista asentaa useisiin eri Linux-jakeluihin
sen kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Esimerkiksi Ubuntuun sitä ei
vielä löydy suoraan Ubuntun omista pakettivarastoista, mutta Razor-qt:n
tarjoava PPA-pakettivarasto on helppo lisätä sivuston ohjeiden avulla.
Tämän jälkeen asentaminen tapahtuu samoin kuin minkä tahansa muunkin
ohjelmistopaketin asennus. Razor-qt:n kotisivuilla on myös tarjolla
muutama eri Linux-jakeluihin pohjautuva live-cd, jolla työpöytää pääsee
kokeilemaan.

Jatkossa Razor-qt aikoo
[https://groups.google.com/forum/#!topic/razor-qt/PNvkoidV2Ik
heinäkuussa 2013 tehdyn ilmoituksen] mukaan yhdistyä toisen Qt-pohjaista
kevyttä työpöytäympäristöä tekevän projektin,
LXDE-Qt:n kanssa.


Kotisivu
http://razor-qt.org/

Lisenssi
GNU GPL, GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Ohjelmiston asennuspaketit ja ohjeet asentamiseen löytyvät sen
  kotisivuilta.





Razor-qt-työpöytä ja teemavalitsin.
Razor-qt:n valikko ja
  qtFM-tiedostohallinta.
QTerminal ja
  ScreenGrab-kuvankaappausohjelma.
Clementine-musiikinsoitto-ohjelma
Kaksisarakkeinen Beesoft Commander -tiedostonhallinta ja
  JuffEd-tekstieditori.
Asetuksia Razor-qt:lle, Qt:lle ja
  Openboxille.
QupZilla-www-selain
Rarzor-qt:n asetuskeskus
Ikkunanhallintana käytetään usein Openboxia, jonka ulkoasu on
  erikseen säädettävissä.
Irroitettavien massamuistien liittämiseen ja irroittamiseen
  käytettävä sovelma




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Razor-qt

[openSUSE.fi]

EtherCalc

EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla
usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.

 EtherCalc on
taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad on
tekstinkäsittelylle ja JSBin web-ohjelmoinnille. Se
toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu
automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen
URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja
kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen
sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu
arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti
julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen. EtherCalc on käytettävissä
palveluna osoitteessa https://ethercalc.org taikka sen voi asentaa
omalle palvelimelle, jolloin sen käyttö on omassa hallinnassa.

Taustaltaan EtherCalc on aiemman, One Laptop Per
Child -projektissakin (OLPC) käytetyn,
SocialCalcin seuraaja.
Laskentataulukon näyttäminen ja muokkaaminen tapahtuvat täysin käyttäjän
selaimessa (Javascriptillä) ja palvelinta käytetään taulukon
tallentamiseen sekä monen käyttäjän muokkausten synkronointiin. Muita
käyttäjiä voi kutsua muokkaamaan samaa taulukkoa kertomalla heille
taulukon URL-osoitteen. Taulukkoa voi muokata joko toisten kanssa yhtä
aikaa taikka eri aikaan. Muokkausten välillä taulukko säilyy tallessa
palvelimella ja saadaan muokattavaksi taas samaa URL-osoitetta
käyttämällä. Samaan aikaan muokattaessa käyttäjien muokkaukset
synkronoituvat muille käyttäjille reaaliaikaisesti ja muiden käyttäjien
aktiivisiksi valitsemat solut näkyvät sinisellä reunuksella
korostettuina.

EtherCalcissa on käytettävissä varsin kattava kokoelma taulukkolaskennan
perustoimintoja ja -funktioita. Käyttöliittymä on ulkoasultaan melko
pelkistetty ja muistuttaakin tyyliltään jonkin verran OLPC-projektin
XO-koneissa käytettyä
Sugar-käyttöliittymää.
Tärkeimmät toiminnallisuudet löytyvät ohjelmasta vaakasuorana joukkona
välilehtiä, joiden toiminnot ovat: muokkaus, solun muotoilu,
järjestäminen, tehtyjen toimintojen seuranta, solun kommentointi, nimien
luonti, leikepöytä sekä graafit.

Nimien luonti tarkoittaa sitä, että EtherCalciin voi luoda nimettyjä
muuttujia, jotka ovat vakioita, soluja, alueita tai laskentakaavoja.
Näihin nimiin voidaan viitata soluissa tai niissä käytetyissä kaavoissa
taikka esimerkiksi graafien data-alueena.

EtherCalcin puutteena on, ettei siitä voi vielä toistaiseksi tallentaa
laskentataulukkoa mihinkään yleisesti käytettyyn taulukkolaskennan
tiedostomuotoon, kuten Libre-/OpenOfficessa käytettyyn ods-muotoon tai
Microsoftin Excel-ohjelman muotoon. Sen sijaan taulukon sisällön voi
kyllä kopioida leikepöytävälilehden ("clipboard") kautta
tabulaattori-merkillä eroteltuna tekstinä, csv-muodossa taikka
SocialCalc-tallennusmuodossa tekstiksi tai näistä muodoista takaisin
EtherCalciin. Näistä kaksi ensimmäistä antavat taulukon solujen sisällöt
vain arvoina, ei laskentakaavoina. SocialCalc-muoto sen sijaan sisältää
myös käytetyt laskentakaavat, mutta ei ole hyvin tuettu muoto muissa
taulukkolaskentaohjelmissa. EtherCalc-taulukoiden välillä tätä muotoa
sen sijaan voi käyttää laskentakaavoja sisältävien solujen ja alueiden
kopiointiin. Ohjelmalta voi pyytää taulukon csv-muotoisena tiedostona
tallennettavaksi myös suoraan lisäämällä taulukon URL-osoitteen loppuun
päätteen ".csv". Samaan tapaan taulukon voi ladata myös html-muodossa.
Tämä onnistuu myös taulukon vasemman yläkulman rataskuvaketta
napsauttamalla.

Taulukon lukuarvoista voi myös piirtää yksinkertaisia graafeja käytössä
olevalla graafi-työkalulla. Lisäksi tekstimuotoisiin soluihin voi lisätä
eri tavoin, esimerkiksi wiki-syntaksilla, muotoiltua tekstiä.


Kotisivu
http://ethercalc.net/ (dokumentaatiota)

https://ethercalc.org (palvelu)

https://github.com/audreyt/ethercalc (lähdekoodi)

Lisenssi
CPAL (Common Public
  Attribution License), Artistic License
  2.0, MIT
  License, CC0 Public
  Domain (Osia eri
  lisensseillä)

Toimii seuraavilla alustoilla
Verkkopalveluna EtherCalc on käytettävissä www-selaimella millä
  tahansa alustalla.

Palvelinohjelmana EtherCalc on asennettavissa ainakin Windows-,
  GNU/Linux-, Mac OS X sekä FreeBSD -palvelimille. Se pohjautuu
  Node.js-alustaan.

Asennus
EtherCalcia voi käyttää palveluna osoitteessa http://ethercalc.org
  tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit
  ja -ohjeet ovat saatavissa ohjelman
  Github-sivuilta.

Muuta
Esitys
  EtherCalcista
  (Slideshare)





EtherCalcin aloitussivu
Tyhjä laskentataulukko
Solun muotoiluasetukset
Viemällä hiiren valitun solut oikean alakulman pienen neliön
  kohdalle, esiin tulevat työkalut, joilla solun sisältöä voi
  raahaamalla siirtää, liu'uttaa vaaka- tai pystysuunnassa taikka
  käyttää täyttämään viereisiä soluja.
Muotoiluvaihtoehtoja numeeriselle solulle
Kaavojen syöttäminen soluihin tapahtuu, kuten
  taulukkolaskentaohjelmissa yleensäkin.
Taulukon rivien järjestämistä haluttujen sarakkeiden
  mukaan.
Muokkauksen historiatiedot
Soluja voi kommentoida
EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat joko
  vakioita, soluja tai alueita taikka
  laskentakaavoja.
Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa tabulaattorilla eroteltuna
  tekstinä.
Leikepöydälle kopioitu osa taulukkoa pilkuilla eroteltuna
  csv-muotoisena tekstinä.
Leikepöydän sisältö
  SocialCalc-tallennusmuodossa.
Taulukon arvoista piirrettu
  piirakkakuvaaja.
Sama taulukko avattuna samasta URL-osoitteesta neljään eri
  selaimeen yhtä aikaa. Muiden käyttäjien valitsemat solut merkittyinä
  sinisellä reunuksella.
Soluun voi syöttää tekstimuotoista sisältöä esimerkiksi
  wiki-muotoisena.
EtherCalc tukee yleisimpiä taulukkolaskentaohjelmien
  funktioita.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: EtherCalc

[openSUSE.fi]

Filezilla

FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP,
SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty
parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net
Community Choice Awardsissa.


Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että
FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi,
SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se
on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1].
Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt
WinSCP ja FireFTP.







Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen
harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] .
Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin
SourceForgen kuukauden projektiksi[3].

FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon
esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta
omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta,
mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto
webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää
rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on
etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan
käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät,
vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää
tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain
painikkeella käynnistetään siirto.

Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä
tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja
salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua
säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen
FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.

Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin
tekstitiedostoihin[4]. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen
oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa
tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja
saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis
panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse
lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää
SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos
tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.







Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo
seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen.
Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5]


Kotisivu
https://filezilla-project.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta
  pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac
  OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti)

Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat
  käyttöohjeet,
  kylläkin vain enlanniksi.


Lisätietoja


http://fi.wikipedia.org/wiki/FileZilla
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_FTP_client_software


Viitteitä


http://sourceforge.net/top/
http://web.archive.org/web/20080423060025/http://filezilla.sourceforge.net/documentation/history.htm
http://sourceforge.net/potm/potm-2003-11.php
http://unsharptech.com/2008/05/20/filezilla-ftp-passwords-stored-in-plaintext/
https://filezilla-project.org/versions.php





Käynnistys
Muodostetaan yhteys etäkoneeseen
Siirretty yksi tiedosto vetämällä hakemistosta
  toiseen
Tiedostoja voi merkata siirrettäväksi
Usein käytetyistä yhteyksistä voi tehdä
  kirjanmerkin
Noudetaan Filezillan Windows-versio
Windowsin Filezilla
Filezilla Mac OS X:ssä




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman, Pesasa
Kuvituskuvat: Filezilla-projekti ja OpenClipArt

Source: Filezilla

[openSUSE.fi]

FocusWriter

FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä
kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun
tietokoneella näkyvän häiritsemättä.

 FocusWriter
toimii täysruututilassa ja sen käyttöliittymästä on riisuttu näkyvistä
kirjoitettavaa tekstiä ja kohdistinta lukuun ottamatta aivan kaikki muu.
Valikko ja muut tarvittavat käyttöliittymäkomponentit tulevat esille
vasta viemällä hiiren kohdistin ruudun eri reunoille. Muotoiluvalinnat
on myös rajoitettu muutamaan korostusmuotoiluun, tekstin tasaukseen ja
sisennykseen. Käyttöliittymän tarkoitus on vapauttaa kirjoittaja
toisaalta häiritsevistä käyttöliittymäkomponenteista ja toisaalta
ajattelemasta tekstin muotoilua kirjoitusprosessin aikana. Ohjelman
tallennusmuotona on standardi Open Document Format, eli esimerkiksi
[LibreOfficen](LibreOffice Writer) ja OpenOfficen
Writer-ohjelmien käyttämä odt-päätteinen tiedosto. Tarkoituksena onkin,
että tekstin ulkoasuun liittyvät tyyliasetukset sekä muut muotoilut
voidaan tehdä varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen valmiiseen tekstiin
esimerkiksi LibreOffice Writerilla.

Näytön yläreunasta hiiren kursorilla esiin tulee tavallinen
ohjelmavalikko sekä muokattavissa oleva painikepalkki.

Alareunasta puolestaan löytyvät välilehdet, joiden avulla voidaan
siirtyä avoinna olevien tiedostojen välillä. Alareunassa ovat näkyvissä
ja hallittavissa myöskin kirjoitusprosessin tilastotiedot ja
hallintatyökalut. Kirjoitusprosessia voidaan hallita esimerkiksi
ajastimilla, joilla voidaan asettaa päivittäisiä kirjoitustavoitteita ja
vaikka ajastaa venyttelytaukoja kirjoitustyön väliin.

Näytön vasemmasta reunasta saadaan esiin luettelo tekstin "sceneistä",
eli "##"-merkkiparilla toisistaan eritellyistä tekstilohkoista. Näitä
tekstilohkoja voi luettelon avulla järjestellä hiirellä raahaamalla.
Tekstissä voi myös navigoida scene-luettelon alkioita klikkaamalla.
Luettelon yhteydessä on myös suodatin, jolla voi hakusanan
kirjoittamalla etsiä kaikki lohkot, jotka sisältävät etsityn sanan.

FocusWriterin ulkoasu on muokattavissa itselle miellyttäväksi
erilaisilla teemoilla, joita voi joko ladata valmiina verkosta taikka
muokata itse. Teema koostuu tyypillisesti jostain riittävän
rauhallisesta tekstin taustalle sopivasta kuvasta sekä tekstin
kirjasintyyppi-, koko- ja väriasetuksista. Teema kannattaa valita niin,
että se häiritsee kirjoitusprosessia mahdollisimman vähän, mutta antaa
samalla miellyttävän ja rentouttavan kirjoitusympäristön.

FocusWriter on käännetty useille kielille ja käytettävä kieli on
valittavissa ohjelman asetusvalikosta. Muita FocusWriterin ominaisuuksia
ovat muun muassa: tallennus txt-, rtf- ja odt-muodoissa,
kirjoituskoneääni, joka saattaa huvittaa ainakin hetken aikaa,
istuntojen ylläpito, automaattinen tallennus, tilastotiedot ja
mahdollisuus käyttää oikolukua. Lisäksi FocusWriteria on mahdollista
käyttää myös niin kutsuttuna
portable-sovelluksena,
eli esimerkiksi usb-tikulta asentamatta ohjelmaa koneelle.


Kotisivu
http://gottcode.org/focuswriter/

Teemoja
http://blog.scrybr.com/category/focuswriter-themes

Portable FocusWriter
http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta.
  Viimeisin versio ohjelmasta on ladattavissa kaikille kolmelle
  alustalle ohjelman kotisivuilta.





FocusWriterin minimaalinen käyttöliittymä. Vain teksti, kohdistin
  ja harmaa tausta.
Ohjelman valikko tulee esiin sen yläreunasta, kun hiiren kohdistin
  viedään sinne.
Alareunasta löytyvät välilehdet, ajastin, päivän tavoite sekä
  tilastotietoa tekstistä.
Vasemman reunan luettelolla voi navigoida tekstilohkojen välillä ja
  muutella niiden järjestystä.
Ohjelman ulkoasua voi muokata mieleisekseen erilaisilla valmiilla
  tai omatekemillä teemoilla.
FocusWriter on käännetty monille kielille, mukaan lukien
  suomi.
Ohjelman asetukset.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: FocusWriter

[openSUSE.fi]

Jamendo

Jamendo on Creative Commons -lisensoitua musiikkia tarjoava palvelu,
josta musiikkia voi ladata laillisesti.

 Jamendo on
ranskalainen musiikkisivusto, jolle Teostoon, Gramexiin tai vastaaviin
järjestöihin kuulumattomat musiikin tekijät ovat laittaneet musiikkiaan
kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikkia löytyy monessa eri
tyylilajissa ja monella kielellä. Tekijät ovat valinneet musiikilleen
jonkin Creative Commons -lisensseistä,
jolla kertovat, mitä oikeuksia musiikin käyttäjällä on. Lisenssit
muodostuvat jostain seuraavan neljän ominaisuuden
yhdistelmästä: "Nimi mainittava"
(by), "Sama lisenssi" (sa), "Ei kaupalliseen käyttöön" (nc) ja "Ei
jälkiperäisiä" (nd). Näistä vain by- ja sa-ominaisuuksia
sisältävät lisenssit luokitellaan vapaiksi, sillä niillä lisensoitujen
teosten käyttöä ja muokattavuutta ei ole rajoitettu. Sen sijaan nc-
ja nd-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan rajoitteidensa
takia epävapaiksi, vaikka ovatkin varsinkin yksityiskäyttäjän kannalta
parempia kuin ei lisenssiä lainkaan. Valittu lisenssi näkyy kunkin
kappaleen tai albumin sivulla CC-symbolina sekä oikeudet kertovina
lyhyinä teksteinä.

Palveluun ladattua musiikkia voi selata kuunneltuimpien kappaleiden
listasta taikka etsiä sitä hakutoiminnolla. Hakutoimintoon voi syöttää
hakusanoja, joilla musiikkia haetaan tyylilajin, artistin, kappaleen tai
albumin nimen taikka artistin samankaltaisuuden mukaan. Hakukriteereitä
voi rajata myös valitsemalla hakukentän alta valmiista
musiikkityypeistä, soittimista sekä mielialoista. Laajennetulla haulla
voi hakea lisäksi esiintyjän maan, kappaleen kielen sekä lisenssin
mukaan.

Löytyneitä kappaleita voi kuunnella suoraan sivuston sisäänrakennetulla
soittimella tai kappaleet voi vaihtoehtoisesti ladata omalle koneelle
mp3-tiedostoina. Sisään kirjautunut käyttäjä voi luoda kappaleista omia
nimettyjä soittolistoja tai merkitä niitä suosikeiksi. Jamendo tarjoaa
myös valmiita tyylilajin mukaan koostettuja nettiradioita, joita voi
kuunnella sivuston soitto-ohjelmalla. Tuki Jamendosta löytyvälle
musiikille löytyy myös joistakin musiikkisoittimista. Tällaisia ovat
esimerkiksi Amarok ja Clementine.
Mobiililaitteille, erityisesti iOS-, Android- ja Blackberry-laitteille,
löytyy myös erillisiä soitinsovelluksia, joilla voi kuunnella Jamendon
musiikkia.

Käytettäessä musiikkia muuhun kuin pelkkään kuunteluun, on syytä
tarkistaa käytetty CC-lisenssi ja että se varmasti soveltuu kyseiseen
käyttöön.

Kaupallisille toimijoille Jamendo myy erikseen kaupallisia lisenssejä
tarjoamaansa musiikkiin. Tällaisen lisenssin ostamalla voi käyttää
esimerkiksi Jamendon radiokanavia kaupan taustamusiikkina. Tämä on
erityisen tärkeää niiden kappaleiden kohdalla, joiden CC-lisenssissä on
kielletty kaupallinen käyttö, mutta voi olla hyödyllinen myös muita
kappaleita käytettäessä. Kaupallisen lisenssin ostamalla ensinnäkin
tukee artisteja, joille tilitetään puolet maksuista. Toisaalta
kaupallisen lisenssin ostanut saa musiikin luvallisuudesta virallisen
todistuksen jonka voi esittää esimerkiksi Teoston tarkastajalle.


Kotisivu
http://jamendo.com

Lisenssi
Creative Commons -lisenssejä

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Mobiilisovellukset
iOS

Android

Blackberry

Linkkejä
CC-musiikkia hotelleissa ja
  ravintoloissa

Lex Oksanen: Gramex ja
  CC-musiikki

Creative Commons: Avoimet lisenssit vielä tuntemattomia
  tekijänoikeusjärjestöissä





Jamendon etusivu.
Albumin tiedot. Kappaleita voi kuunnella web-sivulle upotetulla
  soittimella.
Albumien ja kappaleiden tiedoissa on mainittu CC-lisenssi, jolla
  musiikki on julkaistu.
Musiikkia voi ladata suoraan mp3-tiedostona. Jamendo Pro -ohjelman
  kautta voi myös hankkia kaupallisen lisenssin musiikin käyttöön
  ammatillisessa käytössä.
Vapailla CC-lisensseillä julkaistujen teosten lisäksi Jamendossa on
  myös kappaleita, joiden kaupallinen käyttö tai muokkaaminen voi olla
  kiellettyä.
Jamendo tarjoaa muutaman tyylilajin mukaan koostetun
  radiokanavan.
Hakutoiminnolla voi etsiä haluttuun tyylilajiin kuuluvaa, haluttuja
  instrumentteja käyttävää tai tiettyyn mielialaan sopivaa
  musiikkia.
Laajennetulla haulla voi haun rajoittaa myös artistin maan ja
  kielen sekä teoksen lisenssin mukaan.
Sivustolle kirjautunut käyttäjä voi koostaa omia nimettyjä
  soittolistoja tai merkitä kappaleita
  suosikeikseen.
Jamendon Android-sovellus on asennettavissa riittävän uusiin
  Android-laitteisiin.
Myös Android-sovellus näyttää albumin lisenssitiedot sitä
  soitettaessa.
Myös radiokanavien kuuntelu onnistuu
  mobiililaitteella.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Jamendo

[openSUSE.fi]

Vapaat pelit

'''Vapaita pelejä on esitelty Viikon VALOina jo useita, ja löytyy niitä
muualtakin Internetistä. '''

 Pelien puutetta on esitetty syyksi
Linuxin karttamiseen kotitietokoneissa. Vaikka pelien julkaisijat
vieläkin julkaisevat ensisijaisesti Windowsille ja pelikonsoleille, on
Linuxillekin saatavilla pelejä. Vapailla
peleillä tarkoitetaan tässä
yhteydessä pelejä, joiden käyttöehdot sallivat vapaan levityksen.
Käytännössä siis pelit joiden lisenssi on samantapainen kuin muillakin
vapailla ohjelmilla, esimerkiksi Linuxilla. Tämä ei ole sama asia kuin
Linux-pelit, vapaita pelejä on Windowsille ja muillekin epävapaille
käyttöjärjestelmille ja toisaalta Linuxille on myös epävapaita pelejä.
Eikä vapaiden pelien tarvitse olla tietokonepelejä, voisi olla vaikkapa
vapaa lautapeli, jonka teko-ohjeet saisi noutaa, muokata niitä ja
levittää edelleen muokkaamiaan ohjeita tai pelin osia.

Seuraavassa on pelit (11 kpl) ja pelien pistelaskuun tarkoitettu
sovellus (KeepScore) jotka on jo valotettu
viikon valoina.

Jo valotettuja vapaita pelejä




  Julkaistu
  Pelin nimi
  Valonumero




  1x12
  UFO:AI
  #12


  1x26
  Frozen Bubble
  #26


  1x35
  Freeciv
  #35


  1x37
  Torcs
  #37


  1x41
  SuperTuxKart
  #41


  1x42
  X-Moto
  #42


  2x06
  The Battle for Wesnoth
  #58


  2x10
  Blobwars
  #62


  2x34
  Hedgewars
  #86


  2x38
  TripleA
  #90


  3x14
  KeepScore
  #118


  3x28
  OpenArena
  #132










Esiteltyjä pelejä on alustoille AmigaOS, Android, BeOS, Cygwin, FreeBSD,
iOS, Java, Linux, Mac Os X, Maemo, NetBSD, OpenBSD,
OpenPandora, OS/2, Solaris, S60 ja Windows.

Vapailla peleillä on samat haitat kuin muillakin peleillä, paitsi
rahanmenoa kun peliohjelmasta tai pelaamisesta ei tarvitse maksaa.

Peleistä ilmiönä, eduista ja haitoista kertovia sivuja:


Ehyt
  Teema
  "Kaikkien aikojen ensimmäinen EHYT Teema avaa digipelaamista ja
  rakentaa Pelisivistystä. Lehdessä mm. pohditaan vanhempien
  pelitietämystä ja mietitään, miksi naisille ei ole pelejä. Tietoa
  löytyy monipuolisesti niin pelien hyödyistä kuin haitoistakin."
pelitaito.fi
www.thl.fi/pelihaitat
www.pelipaivakirja.fi Pelipäiväkirja
  on helppokäyttöinen maksuton sovellus, joka auttaa hahmottamaan omaa
  pelaamista sekä toimii tarvittaessa tukena pelitottumusten
  muuttamisessa.


Kun näitä vapaita pelejä nyt on selvitellyt, tuntuu niitäkin löytyvän
runsaasti. Pelien puutteesta ei oikein voi puhua. Kaupalliset pelit
tavataan julkaista Windowsille ja pelikonsoleille. Saman pelityypin
pelejä on saatavilla vapaina ja useille eri alustoille, tai aikanaan
tulee vastaavanlainen peli myös vapaana toteutuksena.

Vapaiden pelien lisäksi vapaille käyttöjärjestelmille on saatavilla myös
kaupallisia pelejä. Ne ovat tietysti maksullisia, eli pitää ostaa
kaupasta tai ne saa noudettua netistä vasta kun ostos on maksettu.




UFO:AI UFO Alien Invasion taktinen tila, juuri laskeuduttu.
Frozen Bubble
Freeciv ja täyteen rakennettu saari.
TORCS Taustapeilikin toimii
SuperTuxKart aloitusruutu
XMoto
Battle for Wesnoth
BlobWars
Hedgewars
TripleA
KeepScore
OpenArena




Lisätietoja


http://linux.fi/wiki/Peli
http://packages.ubuntu.com/precise/games/
http://packages.debian.org/stable/games/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Linux-pelit
http://www.pelipaiva.fi Kansallinen pelipäivä 4. — 10. 11. 2013
http://en.wikipedia.org/wiki/Linux_games
http://www.playdeb.net/about/
http://www.meku.fi/pelipaiva/
http://www.desura.com/about Desura


Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Kuvat vanhoista valotuksista
Kuvituskuva: Tipatat Chennavasin


http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tux_Born_to_Frag.jpg
Tipatat Chennavasinin haastattelu

Source: Vapaat pelit

[openSUSE.fi]

BirdFont

Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien)
suunnitteluun.

 Birdfontilla
onnistuu oman
kirjasintyypin tekeminen
suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen,
numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää
piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit
piirretään suljetuilla
bezier-käyrillä,
jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.

Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa
piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin
kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin
käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä
kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen
piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja
pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa
tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.

Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina
tiedostoina esimerkiksi Inkscapesta. Ohjelman
"export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä
fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.

Birdfont tukee myös kirjasintyyppien
välistystä
(kerning), eli eri kirjasimien
välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi
'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia
menevän hieman ristiin.

Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä
Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla:


Lähdekoodipakettina, jonka lisenssinä on GPL (ja muutama
  kääntämiseen tarvittava tiedosto MIT-lisenssillä)
Freewareksi sanotut ilmaiset binäärimuotoiset ajettavat versiot,
  joilla saa tehdä SIL-Open Font Lisenssin mukaan lisensoituja
  kirjasintyyppejä
Maksullinen versio kaupallisten fonttien tekemiseen


Käytännössä asetetuilla rajoituksilla on vaikutusta lähinnä
Windows-alustalle, sillä muihin tuettuihin järjestelmiin ohjelman
asentaminen suoraan GPL-lisenssillä tarjotusta lähdekoodipaketista ei
ole kovin vaikea seuraamalla
README-tiedoston
ohjeita. Testitilanteessa tosin asennusskripti kopioi käytettävät
kirjastotiedostot hakemistoon /usr/lib64 toimivan /usr/lib
-hakemiston sijaan ja tämä jouduttiin korjaamaan käsin. Ohjelman
lähdekoodit ovat saatavilla myös
Gitorius-lähdekoodivarastosta.

Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa
helpommin
myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle
ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)


Kotisivu
http://birdfont.org/

Lähdekoodit: https://gitorious.org/birdfont/birdfont

Lisenssi
GNU GPL v.3 (ja muutama käännöstyökalu
  MIT-lisenssillä)

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD

Asennus
Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS
  X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin
  järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä.
  OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista
  lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti
  myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston
  ohjeita seuraamalla.

Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa
  on varustettu opastavalla videolla.

Tutoriaali ja videot: http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials





Vasta aloitettu BirdFont-projekti.
Yleisnäkymä, josta näkyy kukin muokattavissa oleva
  merkki.
Yksittäisen merkin muokkausta. Taustalla mallina toimiva
  kuva.
Kirjasimen kerning-asetukset. Kuvassa A- ja V- merkit sekä A- ja
  W-merkit menevät hieman limittäin.
Kerning-parit taulukkona.
Esikatselutila on html-sivu, joka tallennetaan samaan hakemistoon
  tallennetun fonttiprojektin kanssa. Tiedostoa voi muokata
  tekstieditorilla sisältämään sopivampaa
  tekstiä.
Kirjasintyypin kuvaus ja metatiedot.
Ohjelmasta True Type -fonttitiedostoksi viedyn keskeneräisen
  kirjasintyypin tarkastelu kirjasintyyppien asennukseen tarkoitetulla
  ohjelmalla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: BirdFont

[openSUSE.fi]

Quill

Quill on Android-alustalla toimiva, erityisesti kosketuskynällä
käytettävä muistio.

 Quill on tarkoitettu
käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen ja piirtämiseen
Android-tableteilla ja jonkinlaisella kosketuskynällä. Käyttö toki
onnistuu myös sormella, mutta sormi on tyypillisesti liian paksu ja
epätarkka tällaiseen käyttöön. Quillin tavoitteena on olla nopeasti
käyttäjän syötteeseen reagoiva ja puhtaasti vektorigrafiikkaa käyttävä
ohjelma. Hieman vanhemmalla laitteella tässäkin ohjelmassa tosin tuntuu
piirron yhteydessä hieman hitautta, mutta uudemmilla laitteilla
kirjoittaminen on sulavaa, kuten näkyy
esittelyvideosta, jossa
laitteena on Lenovon Thinkpad Tablet.

Ohjelma tukee joidenkin laitteiden mukana tulevaa aktiivista paineen
tunnistavaa kynää, jolloin voidaan käyttää ohjelman "Fountain
Pen"-työkalua, jolla suuremmalla painamisella tulee paksumpi ja tummempi
piirrosjälki. Tällaisia laitteita ovat ainakin Lenovon ThinkPad Tablet,
HTC:n Jetstream ja Flyer sekä Samsungin Galaxy Note. Muilla laitteilla
täytyy tyytyä piirtojälkeen, jonka paksuus on vakio ja joka täytyy
valita valikosta.

Ohjelma toimii muistikirjan tavoin ja siinä voi yhteen tiedostoon
kirjoittaa ja piirtää useampia sivuja. Sivujen taustaksi voi valikosta
valita erilaisia taustakuvia, joita ovat esimerkiksi muutama erilainen
vaakaviivoitus, ruutupaperi, nuottiviivasto sekä tyhjä valkoinen paperi.
Kullekin sivulle voi valita toisistaan riippumatta eri taustan.
Ohjelmalla voi tehdä useita rinnakkaisia muistikirjoja, joiden välillä
voi siirtyä helposti.

Työskentelyn edetessä ohjelma tallentaa kaiken varalta varmuuskopioita,
jotta työn jälki ei mene hukkaan yllättävässäkään virhetilanteessa.
Valmiin muistikirjan voi automaattisen tallennuksen lisäksi myös viedä
(export) yksi- tai useampisivuiseksi pdf-tiedostoksi taikka kunkin sivun
erikseen png-kuvaksi. Muistikirjan sivuille voi merkitä erilaisia
tunnisteita (tageja), joilla sivuja voi niputtaa samaan joukkoon
kuuluviksi. Tunnisteita voi hyödyntää esimerkiksi vietäessä muistikirjaa
pdf-tiedostoksi, jolloin vietäviksi sivuiksi voidaan valita vain
tietyllä tunnisteella merkityt sivut.

Koska kaikki ohjelmalla tehty jälki on vektorigrafiikkaa, voidaan
tuotosta zoomata lähemmäs tarkkuuden kärsimättä. Esimerkiksi
piirrettäessä voidaan zoomata yksityiskohtaan ja piirtää se tarkasti
suuremmassa näkymässä ja tämän jälkeen palata kokonaisnäkymään.
Ohjelmassa on erikseen tila, jolla voi suojata näytön alareunan kämmenen
kosketuksilta, jolloin piirtäessä ei tarvitse olla aivan niin
varovainen. Piirtojäljen lisäksi muistikirjan sivuille voi lisätä
viivaintyökalulla muokattavia suoria viivoja sekä kuvatiedostoja. Kuvat
lisätään joko laitteella valmiiksi olevista tiedostoista taikka
ottamalla valokuvan laitteen kameralla.

Ohjelman pariksi löytyy myös työpöytäohjelma, jolla onnistuu Quillin
.quill-tiedostojen katseleminen sekä muuntaminen svg-, pdf- ja
ps-tiedostoiksi.


Kotisivu
http://code.google.com/p/android-quill/

https://github.com/vbraun/QuillDesktop (Työpöytäohjelma)

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Ohjelma löytyy sekä Googlen Play-kaupasta että
  F-Droid-ohjelmavarastosta. Työpöytäapuohjelma
  on saatavilla Githubista.

Videoita
Piirtämistä Quillilla

Piirrosjälkeä
  Quillilla

Muistiinpanoja ja
  piirtämistä





Quillin piirtoalusta tyhjänä ja oletustilassa.
Vähän käsin kirjoitettua tekstiä ja vasemman alanurkan punaisesta
  ikonista tuleva työkaluvalikko.
Kuvan lisääminen tapahtuu joko olemassa olevista tiedostoista
  (Gallery) tai ottamalla laitteella kuvan
  (Photo).
Sivulle laitettua kuvaa voi siirrellä ja sen kokoa voi
  muuttaa.
Sivuille on useita vaihtoehtoisia taustakuvioita. Viivatyökalulla
  voi piirtää suoria viivoja, joita voi muokata myös
  jälkikäteen.
Ohjelmalla on mahdollista vaikka kirjoittaa nuotteja
  nuottiviivastotaustakuvalle.
Myös pelkkä piirtäminen onnistuu.
Valmiit muistiinpanot tai piirrokset voi tallentaa png-muotoisiksi
  kuviksi tai myös useampisivuisiksi
  pdf-tiedostoiksi.
Pdf-tiedostoksi tallennettu kolmesivuinen muistikirja avattuna
  Adoben readerissa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Quill

[openSUSE.fi]

Chromium

Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä
projekti.

 Chromium on Googlen
johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google
muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli,
että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain
olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten
Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista
käännettyä selainta nimellä Chromium.

Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen
suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen
antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse
www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on
koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja
varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen
WebKit-moottorista edelleen
kehitettyä
Blink-moottoria.
JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa
V8-JavaScript-moottoria.
Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa
sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan
Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko
selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas
www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän
Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa
olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa.
Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä
hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi
esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien
tietoihin.

Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen
ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen
brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee
oletuksena vain [avoimia
tiedostomuotoja](Vapaat tiedostomuodot "wikilink") (Ogg Vorbix, Ogg
Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista
asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu
web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen
ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.

Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat:


Chromen Google-brändäys
Chromiumin logo on siniharmaa. Chromen logo on "Google-värikäs"
Chromium on avointa lähdekoodia. Chrome on suljettu ja pyytää
  käyttäjää hyväksymään ohjelmistolisenssin.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu pdf-katselin. Sen
  sijaan käytetään järjestelmään asennettua erillista pdf-katselinta.
Chromiumista puuttuu Chromeen integroitu Adoben Flash-soitin, mutta
  siinä voidaan käyttää tavallista Flash-lisäosaa.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tulostus- ja
  esikatselujärjestelmä. Chromium käyttää alla olevan
  käyttöjärjestelmän normaalia tulostusjärjestelmää.
Chromiumista puuttuu Chromen sisäänrakennettu tuki suljetuille
  mediatiedostomuodoille (AAC, MP3, H.264), mutta tuki myös näille on
  saatavilla ulkopuolisina koodekkeina.
Chromium ei hae Chromen tapaan automaattisia päivityksiä, mutta
  varsinkin Linux-järjestelmissä tämä ominaisuus korvautuu
  keskitetyllä paketinhallinnalla.
Chromiumista puuttuu myös Chromen tarjoama mahdollisuus Googlen
  käyttäjäseurannalle ja kaatumisraporttien lähettämiseen Googlelle.


Chromium-selain on saatavissa usealle alustalle: BSD-järjestelmät,
Linux, Mac OS X, Windows ja Android. Näille alustoille Chromium on
ladattavissa Chromium-projektin virallisena joka yö käännettävänä
versiona. Suurimmalle osalle
Linux-jakeluista Chromium löytyy myös suoraan niiden paketinhallinnasta.
Esimerkiksi Ubuntussa Chromium saa tätä kautta myös päivitykset
versiosta toiseen.


Kotisivu
http://www.chromium.org/

http://download-chromium.appspot.com/

Lisenssi
BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla
  lisensseillä: MIT, GNU LGPL,
  MPL, MPL/GNU
  GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi

Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android

Asennus
Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta
  http://download-chromium.appspot.com/ tai asentaa
  Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.





Chromium selain vasta käynnistettynä.
Chromium Viikon VALO -sivustolla.
Chromiumin valikko
Ubuntun Chromiumin versiotiedot
Chromiumin asetukset
Chromiumissa toimivat samat teemat kuin
  Chromessakin.
"Lone Tree"-teema valittuna.
Chromiumin työkaluista on hyötyä
  web-kehittäjälle.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Chromium

[openSUSE.fi]

JSXGraph

JSXGraph on JavaScript-kirjasto interaktiivisten geometristen
konstruktioiden tekemiseen www-sivuille.

 JSXGraph on
monipuolinen geometriakirjasto JavaScript-kielelle. Sillä on mahdollista
piirtää erilaisia geometrisia konstruktioita ja tehdä niistä
interaktiivisia. Kuvien eri elementit voiva riippua toisistaan, jolloin
esimerkiksi ympyrän keskipisteen siirtäminen vaikuttaa ympyrään ja
kaikkiin muihin siitä riippuviin kuvioihin. JSXGraphilla voidaan siis
tehdä vastaavia kuvia kuin esimerkiksi
GeoGebralla. Toisin kuin GeoGebrassa,
JSXGraphilla ei ole graafista käyttöliittymää kuvien piirtämiseen, mutta
toisaalta ohjelmointikirjastona sen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu
vain käyttäjän tekemään piirtämiseen vaan sitä voidaan käyttää vaikka
verkon kautta tulevan tilastodatan havainnollistamiseen.

JSXGraphissa on käytettävissä lukuisia geometrisia elementtejä, kuten
pisteitä, suoria, janoja, ympyröitä, leikkauspisteitä, kulmia,
normaaleja ja niin edelleen. Konstruktioiden rakentaminen näitä
käyttämällä onnistuu pienen harjoittelun jälkeen melko vaivattomasti.
JSXGraphin kotisivuilla on sen käytöstä useita eritasoisia kokeiltavissa
olevia esimerkkejä
lähdekoodeineen. Kuvien piirtämiseen JSXGraph käyttää oletuksena
SVG-piirtoa, jota käytännössä kaikki ajantasaiset www-selaimet tukevat
jo luonnostaan. Vaihtoehtoisina renderöintikoneistoina ovat käytössä
canvas ja vml.

Samankaltaisuus GeoGebran piirto-ominaisuuksien kanssa näkyy myös siinä,
että JSXGraphille löytyy GeogebraReader.js, jolla onnistuu monien
GeoGebran ggb-tiedostojen näyttäminen suoraan selaimessa ilman GeoGebran
muuten käyttämää Java-lisäosaa. Hieman jo vanha
esimerkkisivu
näyttää rinnakkain saman ggb-tiedoston sekä JSXGraphilla että aidolla
GeoGebralla. GeoGebran lisäksi JSXGraphilla on mahdollista näyttää mytös
GEONExTin, Intergeon sekä Cinderellan tiedostomuotoja tarvittavilla
lisäosilla. JSXGraph sekä sen lisäosat ovat ladattavissa JSXGraphin
kotisivuilta. Niitä voi
linkittää käytettäväksi www-sivuilla suoraan myös
cdnjs.com-palvelusta.

Geometristen kuvioiden piirtämistä on mahdollista tehdä JSXGraphin
kanssa käyttäen
JessieScript-kieltä,
jolla geometrinen konstruktio on melko intuitiivista kuvata tekstinä.
Tuki JessieScriptin käytölle on ladattava erillisellä
js-tiedostolla.

Geometristen piirtoelementtien lisäksi JSXGraphilla on mahdollista
piirtää myös esimerkiksi erilaisia funktioiden kuvaajia ja vaikka niiden
Riemann-summien porraskuvioita. Myös kilpikonnagrafiikan piirtämiseen
JSXGraph sisältää valmiit työkalut. Ohjelmointitaitoiselle JSXGraph on
erittäin monipuolinen piirtokirjasto, jolla on helppoa tehdä vaikka
matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin opetuskäyttöön erilaisia
sovelluksia.



Esimerkki GeoGebralla piirretystä ja JSXGraphilla näytetystä interaktiivisesta kuvasta.




  jQuery('head').append('');
  if (jQuery('#jsxgbox').length > 0){
    var b = JXG.JSXGraph.loadBoardFromFile('jsxgbox', 'files/something.ggb', 'geogebra');
  }



Kotisivu
http://jsxgraph.uni-bayreuth.de/wp/

https://github.com/jsxgraph/jsxgraph

Lisenssi
GNU LGPL tai MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet

Asennus
Kirjasto koostuu JavaScript-tiedostosta sekä css-tiedostosta, jotka
  voi ladata itselleen JSXGraphin kotisivuilta. Vaihtoehtoisesti
  kirjastoa voi käyttää verkosta ladattavana palveluna esimerkiksi
  osoitteesta: http://cdnjs.com/libraries/jsxgraph/

Käyttöohjeet
Esimerkkejä

Referenssikortti
  (pdf)

JessieScriptin
  ohjeet





Esimerkki: Viisi hiirellä raahattavaa pistettä ja niiden kautta
  piirretty käyrä.
Eulerin suora havainnollistettuna JSXGraphilla
  interaktiivisesti.
Interaktiivinen geometrinen kuva.
JSXGraphilla voi lukea GEONExT-muotoisen tiedoston ja näyttää
  sen.
Myös GeoGebra-tiedostojen näyttäminen onnistuu tiettyyn rajaan
  saakka.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: JSXGraph

[openSUSE.fi]

LibreOffice Base

LibreOfficen Base on täysin varusteltu tietokantaohjelma, joka on
suunniteltu täyttämään monenlaisten käyttäjien tarpeet.


LibreOffice on avoimeen
lähdekoodiin perustuva ilmainen toimisto-ohjelmisto, joka sisältää
tekstinkäsittelyohjelman (Writer),
taulukkolaskentaohjelman (Calc), esitysgrafiikkaohjelman
(Impress), tietokantaohjelman (Base),
vektorigrafiikan tuottamiseen tarkoitetun piirto-ohjelman (Draw) sekä
matemaattisten kaavojen kirjoittamiseen tarkoitetun ohjelman (Math).







Writer ja Impress on
valotettu jo aiemmin, nyt on vuorossa Base. Base on vapaa
tietokantaohjelma, saman
tapainen kuin kaupallinen Microsoft Access. Basella voi luoda ja muokata
tietokantoja. Base toimii myös edustaohjelmana muille
tietokantaohjelmille kuten MariaDB, MySQL ja
PostgreSQL. Basessa on
velhot, joiden avulla
on helppo tehdä raportteja tietokannasta. Henkilökohtaisessa
tietokantakäytössä riittää Basen oma HSQL-tietokantamoottori, joka
tallentaa tiedot suoraan Base-tiedostoon. Lisäksi voit tallentaa ja
lukea tietoja dBase-tiedostoista, jotka toimivat myös monissa muissa
vastaavissa ohjelmistoissa.

Tehokäyttäjiä ja yrityksiä kiinnostaa mahdollisuus käyttää ulkoisia
tietokantoja. Base tukee suoraan yleisimpiä tietokantaohjelmistoja:
MySQL, Adadas D, MS Access ja PostgreSQL. Lisäksi JDBC- ja
ODBC-ajureiden avulla voi käyttää lähes mitä tahansa muutakin olemassa
olevaa tietokantaa.

LibreOffice on käännetty suomen lisäksi yli 30 kielelle, ja se on
asennettavissa kaikkiin yleisesti käytössä oleviin käyttöjärjestelmiin,
joita ovat Microsoft Windows, Mac OS X (PPC ja Intel) ja Linux (Debian,
Ubuntu, Fedora, Mandriva, Suse jne).

Windowsille on saatavilla myös mukana kulkeva versio LibreOfficesta
PortableApps.com-muodossa. Voit kuljettaa asiakirjoja ja ohjelmistoa
USB-tikulla tai säilyttää niitä verkossa. Lisää tietoa löydät
osoitteesta Portableabbs.com.

Linuxissa oikoluku ja tavutus toimivat parhaiten käytettäessä
käyttöjärjestelmän mukana tulevaa LibreOfficea. Esimerkiksi uusimmissa
Ubuntuissa Voikkoon perustuva oikoluku ja tavutus ovat käytettävissä
heti käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen, jos asennuksen yhteydessä on
valittu asennettavaksi suomen kielen tuki.

Debian Wheezyssä jouduin asentamaan paketin
libmyodbc jotta MySQL-tietokantayhteys toimi. Lisäksi LibreOfficen
Java-asetuksissa piti valita käytettävä Java. Sitten sain käytettyä
aiemmin etäpalvelimelle tekemääni MySQL-tietokantaa.

Ohjeita löytyy netistä, esimerkiksi miten laskentataulukosta (eli Calc)
saadaan tehtyä
tietokanta, jossa
kenttien nimeksi tulee laskentataulukon sarakkeiden nimet. Tämä on
kätevää, jos on pitänyt kortistoa taulukkolaskimella ja projekti on
kasvanut liikaa. Silloin on raporttien tuottaminen työlästä ja
ylipäätään työskentely tämän "tietokannan" kanssa hankalaa.

Basen tietokantaa voi SQL -kielellä
muokata, tehdä hakuja tai tuottaa raportteja.

LibreOfficen kehitystyötä koordinoi riippumaton The Document Foundation
-säätiö. LibreOfficen kehittely aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2.
LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011.
Uusin versio 4.1.3 julkaistiin 1. marraskuuta 2013. The Document
-säätiön tavoitteena on julkaista uusi LibreOffice puolen vuoden välein
ja aikanaan ajoittaa julkaisu tärkeimpien vapaan koodin projektien
maaliskuu/syyskuu aikatauluun.


Kotisivu
http://www.libreoffice.org/features/base/

Lisenssi
GNU LGPLv v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
  Windowsille Base on saatavilla myös VALO-CD:ltä. Muiden
  käyttöjärjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
  kotisivulta.

VALO-CD
LibreOffice Base löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.

Käyttöohjeet
Keskeneräinen englanninkielinen
  käsikirja

Suomenkielinen
  ohje

Youtube video tietokannan
  luonnista

Kätevä ohjelappu
  pikanäppäimistä

Suomenkielinen luento Basen
  käytöstä





Velholla saa tehtyä tietokannan
LibreOffice ja erityisesti Base tarvitsee toimivan Javan
Taulut, kyselyt, lomakkeet (tiedon syötöön)
  ja raportit saa luotua velholla
Yhteys olemassa olevaan tietokantaan luodaan
  sekin velholla
Linuxissa JDBC MySQL-yhteyksiin
  etäpalvelimeen
Tietokannan tiedot
Käyttäjä ja salasana
Valmis
Taulun suunnittelua velholla
Esimerkkitauluja voi käyttää pohjana,
  valitaan niistä halutut kentät
Valitut kentät saa haluamaansa järjestykseen
Kun taulu on tehty, siihen voi lisätä tietueita
Raportti luodaan samaan tapaan, siihen saa
  tulostumaan haluamansa kentät
Raportin luonti valmis
Tulostettu raportti. Sen saa paperillekin.




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: LibreOffice Base

[openSUSE.fi]

PC-BSD

PC-BSD on työpöytäkäyttöön suunnattu FreeBSD-pohjainen avoimen
lähdekoodin käyttöjärjestelmä.

 PC-BSD on
FreeBSD:n, vapaan Unix-käyttöjärjestelmän,
pohjalta kehitetty käyttöjärjestelmä, jonka tavoitteena on olla
käyttäjäystävällinen erityisesti työpöytäkäytössä. Sen pyrkimyksenä on
yhdistää FreeBSD:n vakaus ja turvallisuus helppoon käytettävyyteen.
PC-BSD:n oletuskäyttöliittymänä on Linux-jakeluistakin tuttu
KDE-työpöytäympäristö, mutta muidenkin
käyttöliittymien asentaminen on mahdollista. PC-BSD:n
järjestelmäasetusten muokkaamiseen on tarjolla helppokäyttöinen
graafinen Ohjauspaneeli-sovellus, jolla voidaan muokata esimerkiksi
palomuurin ja erilaisten laitteiden asetuksia.

Ohjelmistojen asentamiseen on käytettävissä AppCafe-sovellus, joka
tarjoaa suuren joukon kategorioittain luokiteltuja pbi-paketteina
asennettavia sovelluksia. Pbi-pakettivarasto seuraa FreeBSD:n
ports-pakettijärjestelmän tarjoamia ohjelmia, jotka käännetään
automaattisesti pbi-paketeiksi. Linux-järjestelmistä ja muista Unixeista
poiketen PC-BSD:n paketit asennetaan sovelluskohtaisesti /usr/pbi
-hakemiston alle kukin paketti kokonaisuudessaan omaan hakemistoonsa.
Tämä siis muistuttaa esimerkiksi Mac OS X:n ohjelmapakettien
asentamista. Pbi-paketteja voi asentaa ja hallita myös komentoriviltä
käsin. Pbi-pakettien lisäksi ohjelmistoja voi asentaa myös suoraan
FreeBSD:n ports-järjestelmästä.

PC-BSD:n käyttöliittymä on tuttu niille, jotka ovat käyttäneet
KDE-työpöytää aiemmin jossain Linux-jakelussa. Myös suuri osa valmiiksi
asennetuista ohjelmista tai paketinhallinnan kautta asennettavista
ohjelmista on täsmälleen samoja sovelluksia, jotka ovat käytettävissä
myös Linux-jakeluiden kanssa. Tämä on luonnollista, sillä monien avoimen
lähdekoodin ohjelmien siirtäminen Unix-tyyppisestä käyttöjärjestelmästä
toiseen tapahtuu vain kääntämällä ohjelma uudelleen kohdejärjestelmään
lähdekoodeista. Erityisesti esimerkiksi Gnome- ja
KDE-työpöytäjärjestelmiin tarkoitetut ohjelmat toimivat hyvin samalla
tavoin eri alustoilla.

Erityisesti jo Linux-järjestelmiin tutustuneille PC-BSD voi olla
mielenkiintoinen tutustuttava. Suuri osa järjestelmän toiminnoista on
samanlaisia molemmilla alustoilla, mutta osa niistä on puolestaan
toteutettu hieman eri tavalla, mikä vaatii pientä opettelua ja
totuttelua. Esimerkiksi komentotulkkina BSD-järjestelmissä on usein
käytetty oletuksena csh:ta, kun Linux-järjestelmissä käytetään
tyypillisesti bash:ia. Tämäkin on toki muokattavissa oman mieltymyksen
mukaan. PC-BSD:n käytön opettelun voi aloittaa vaikka lukemalla sen
käsikirjaa.
PC-BSD:n voi asentaa myös
VirtualBox-virtuaalikoneeseen, johon
asennettuna se osaa automaattisesti ottaa käyttöön VirtualBoxin
vieraslisäosat ja siten esimerkiksi skaalata työpöydän ikkunan koon
mukaan.


Kotisivu
http://www.pcbsd.org/

Lisenssi
Ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.

Asennus
PC-BSD:n asennuslevyn ISO-levykuva on ladattavissa sen kotisivuilta.

Käyttöohje
PC-BSD 9.2
  handbook
  (pdf, englanniksi)





PC-BSD:n asennuslevy kysyy ensitöikseen, asennetaanko graafisessa
  tilassa vai tekstitilassa.
Asennuslevyn käynnistyksen yhteydessä juoksevaa tekstiä ei kannata
  säikähtää.
Asennuskieleksi voi valita myös suomen.
Asennusvaihtoehtoja on kolme: Työpöytä (PC-BSD), palvelin (TrueOS)
  ja palautus varmuuskopioista.
Asentaminen kestää jonkin aikaa.
Sisään kirjaudutaan monesta Linux-järjestelmästäkin tutun GDM:n
  kautta.
Työpöytäjärjestelmänä PC-BSD käyttää oletuksena
  KDE:tä.
KDE-työpöytäympäristön tuttuja sovelluksia ja PC-BSD:n
  ohjauspaneeli.
AppCafe on paketinhallintasovellus pbi-pakettien
  asentamiseen.
Suuri osa sovelluksista on samoja, joita käytetään myös
  Linux-järjestelmissä ja toisinaan myös Windowsissa. Kuvassa
  Gimp-kuvankäsittelyohjelma.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: PC-BSD

[openSUSE.fi]

DOSBox

DOSBox on emulaattoriohjelmalla, jolla voi ajaa nostalgisia
DOS-aikakauden ohjelmia ja pelejä.

 DOSBox mahdollistaa
vanhojen DOS-ohjelmien ja erityisesti -pelien käyttämisen useilla
nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Se löytyy ainakin Windows-, Linux-,
Mac OS X-, FreeBSD-, BeOS-, OS/2-, RISC OS- ja Solaris-järjestelmille.
Itse DOS-alustan emuloinnin lisäksi DOSBox emuloi myös
286/386-suorittimia, tiedostojärjestelmiä, erilaisia DOS:in kanssa
käytettyjä muistijärjestelmiä, näyttötyyppejä sekä DOS-aikakauden
yleisimpiä äänikortteja. Prosessoriemuloinnin ansiosta DOSBox toimii
myös Arm-pohjaisessa Raspberry Pi
-minikoneessa.

DOSBox käynnistyy omaan ikkunaansa, jossa näytetään DOS-järjestelmän
komentokehotetta matkiva käyttöliittymä. Ohjelma käynnistyy Z-asemalta,
joka sisältää muutamia järjestelmän perusohjelmia. Muiksi asemiksi
DOSBoxiin voi liittää mount-komennolla isäntäjärjestelmän hakemistoja
taikka esimerkiksi cd- tai dvd-aseman. Koska DOSBox osaa matkia
tarvittavia muistityyppejä ja yleisimpiä äänikortteja, käynnistyvät
monet ohjelmat jopa helpommin kuin aikoinaan aidoilla DOS-versiolla.
Myös esimerkiksi näppäimistöasetusten muuttaminen suomalaiseksi tapahtuu
helposti keyb fi -komennolla.

DOS-ajan näyttöjen pienen resoluution vuoksi DOSBox-ikkuna on varsin
pieni, mutta sen voi alt+enter-näppäinyhdistelmällä suurentaa koko
näytön kokoiseksi. Ohjelmat, joissa käytetään hiirtä, kaappaavat hiiren
oletuksena omaan käyttöönsä ensimmäisellä hiiren klikkauksella, mutta
hiiren voi vapauttaa taas isäntäjärjestelmän käyttöön painamalla
ctrl+F10-yhdistelmää. Muita
näppäinyhdistelmiä ohjelmasta
löytyy esimerkiksi ohjelmien suorituksen nopeuttamiseen ja hidastamiseen
tai vaikka kuvakaappausten ja videokaappausten ottamiseen.

Vanhoja DOS-pelejä voi joiltakin löytyä vielä varastoista. Myös verkosta
löytyy lukuisia "abandonwareksi" kutsuttuja pelejä ja ohjelmia.
Abandonwareksi mainittujen ohjelmien kanssa kannattaa muistaa, että
vaikka niiden tekijät ovakin hylänneet ne ja lopettaneet niiden
kehittämisen ja myynnin, eivät niiden tekijänoikeudet ole silti
välttämättä päättyneet. Osa tällaisista ohjelmista on saatettu vapauttaa
avoimeksi lähdekoodiksi tai pelkästään vapaasti käytettäväksi
freewareksi.
Joidenkin hylätyiltä vaikuttavien pelien tai ohjelmien käyttöön ei
puolestaan ole virallista lupaa.


Kotisivu
http://www.dosbox.com

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, BeOS, FreeBSD, OS/2, RISC OS, Solaris

Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa
  DOSBox on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta.

Ohjeita
DOSBox-projektin wiki

Linkkejä peleihin
http://www.classicdosgames.com/





DOSBoxin komentorivikehote käynnistyy Z-asemalta. Muutama rivi
  ohjeita käyttöön.
Dune 2 -pelin asennus käynnissä.
Mausteen keräämistä Arrakis-planeetalla.
1990-luvun pelien grafiikkaa. "House
  Atreides"
Dune II - The Battle for Arrakis
Dune 2, Warcraft, C&C,... Rakenna ja valloita -tyyppisten pelien
  perusperiaate ei ole paljoa muuttunut vuosien
  saatossa.
Suomalaisen Remedy Entertainmentin Death Rally -pelin
  Shareware-version käynnistys.
Death Rallyn päävalikko
Pelaajan ja auton valinta
Kaasua!
Maalissa ykkösenä
Maalissa ykkösenä
Tekstipohjainen kaksipalstainen tiedostonhallinta Volkov
  Commander
Archon
Lemmings
Face Off!
Prince of Persia - aikansa klassikko
Prince of Persia
Warcraft: Orcs & Humans
Abuse
Windows 3.11 fwg




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: DOSBox