Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

The Battle for Wesnoth

The Battle for Wesnoth on vapaa vuoropohjainen taktisen tason
strategiapeli fantasiateemalla.

 The Battle for
Wesnothissa pelaaja johtaa sotajoukkojaan fantasiahenkisessä
ympäristössä. Peli on erittäin viimeistellyn oloinen grafiikkoja ja
taustalla soivaa, teemaan sopivaa, musiikkia myöten. Kuten
fantasiateemaan kuuluu, koostuvat joukot muun muassa ihmisistä,
haltioista, örkeistä, sudenratsastajista sekä shamaaneista, joilla
kaikilla ovat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä käyttönsä. Uusia
joukkoja saadaan käyttöön joko rekrytoimalla tai kutsumalla takaisin jo
kuolleita, mutta kokemusta keränneitä sotilaita. Molemmat vaativat
tietyn määrän rahaa yksilön tyypistä riippuen ja rahaa saadaan joka
vuoro riippuen omassa hallinnassa olevien kylien määrästä. Vaurauden
lisäksi kylät toimivat huoltokeskuksina, jotka parantavat sinne
saapuneita haavoittuneita joukkoja. Peliin ja sen toimintoihin pääsee
helposti sisään pelaamalla ensimmäiseksi tutorial-muotoiset kentät,
joissa pelaajaa opastetaan omaksumaan tärkeimmät toiminnot ja
strategiset periaatteet.

Varsinaista peliä voi pelata joko yksinpelinä eri vaikeustasoilla olevia
tehtäviä, eli kampanjoita suorittamalla, tai moninpelinä muita
ihmispelaajia tai tietokonevastustajia vastaan. Moninpelejä voi pelata
Wesnothin virallisella palvelimella tai jollain muulla palvelimella.
Pelaaja voi myös käynnistää oman pelipalvelimen, johon pelikaverit
voivat ottaa yhteyttä. Verkon kautta pelaamisen lisäksi moninpeli on
vuoropohjaisuuden ansiosta mahdollista myös samalla koneella.

Pelin mukana tulee myös karttaeditori, jolla on mahdollista rakentaa
omia karttoja ja tehtäviä. Wesnothiin on myös helppo ladata verkosta
lisäosia, kuten uusia kampanjoita sekä karttapaketteja, suoraan pelin
valikoiden kautta. Pelattava ei siis lopu kesken. Peli on käännetty
useille kielille ja käytettäviksi kieliksi voikin englannin lisäksi
valita muun muassa suomen tai latinan. Tämän esittelyn kirjoitushetkellä
viimeisin pelin versio on juuri viikkoa aiemmin (29.1.2012) julkaistu
versio 1.10.


Kotisivu
http://www.wesnoth.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OpenPandora

Asennus
Linux-jakeluissa Wesnoth löytyy yleensä valmiina pakettivarastoista,
  muille käyttöjärjestelmille peli on ladattavissa sen kotisivuilta.

Käyttöohjeet
Ohjeita ja vinkkejä peliin voi lukea sen
  wiki-sivustolta.

Muuta
The Battle for
  Wesnothin virallinen
  traileri Youtubessa.

Toinen The Battle for
  Wesnoth -traileri
  Youtubessa.

Linux Journal -lehden arvostelu The Battle for
  Wesnothista.

























Teksti: teroajk, pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: The Battle for Wesnoth

[openSUSE.fi]

Open Font Library

Open Font Library on vapaita, ilmaisia fontteja, eli kirjasintyyppejä,
tarjoava sivusto.

 Open
Font Library on kirjasintyyppien suunnittelijoiden muodostama yhteisö,
jonka tarkoituksena on edistää vapautta kirjasintyyppien käytössä.
Suunnittelijat ovat laatineet ja antaneet vapaaseen käyttöön jo toista
sataa erilaista kirjasintyyppiä. Kirjasintyypit ovat vapaita käyttää,
tutkia ja opiskella, jakaa sekä muokata. Kirjastossa on kirjasimia
useilla vapailla lisensseillä sekä muutama tekijänoikeuksista vapaa
public domainiin, eli
julkiseksi omaisuudeksi, laskettu fontti. Ylivoimaisesti suurin osa
kirjasintyypeistä on julkaistu SIL Open Font
Lisenssiä
käyttäen. Lisenssi antaa hyvin vapaat kädet fonttien käyttöön,
muokkaamiseen ja levitykseen. Vain pelkkkien fonttitiedostojen myynti on
kiellettyä, mutta niiden välittäminen jonkin muun myytävän tuotteen
yhteydessä on luvallista. Kirjasimia esimerkiksi oman tuotteen
yhteydessä jakavan kannattaa lukea lisenssi ja varsinkin useimmin
kysytyt kysymykset
(FAQ).
Lisenssi on kuitenkin hyvin liberaali ja suunniteltu edistämään juuri
kirjasintyyppien vapaata käyttöä, joten kirjasimia voi käyttää varsin
huolettomin mielin.

Kirjasintyypit on sivustolla luokiteltu sekä kirjasimen tyylin että
lisenssin mukaan. Tarjolla olevia luokkia kirjasintyypeille ovat:
Blackletter, Dingbat, Display, Handwriting, Monospaced, Sans-serif sekä
Serif. Kustakin jaossa olevasta kirjasintyypistä on sivulla lyhyt
esittely, jonka yhteydessä on kerrottu kirjasimen nimen, suunnittelijan
ja lisenssin lisäksi myöskin kirjasintyypistä löytyvä kielituki, eli
minkä merkistöjen merkkejä kyseinen fontti sisältää. Kirjasintyypit ovat
varsin laadukkaita ja kattavia joten usein niistä löytyvät myös
skandinaaviset kirjaimet, joiden puute tapaa usein olla ongelma muuten
kauniiden ilmaisten kirjasintyyppien kanssa. Kirjasintyyppejä on myös
mahdollista kokeilla suoraan niiden esittelysivulla asentamatta niitä
omalle koneelle.

Kirjasintyyppejä on mahdollista käyttää normaaliin tapaan omissa teksti-
ja kuvatiedostojen luonnissa. Kuitenkin vapauden ansiosta niitä voi
käyttää myös julkisempaan jakoon altistuvassa käytössä, kuten
www-sivuilla palvelimelta ladattavana kirjasimena tai oman
tietokoneohjelman mukaan liitettynä.


Kotisivu
http://openfontlibrary.org/

Lisenssit
CC-BY,
  CC-BY-SA, GNU GPL,
  GNU LGPL, MIT (X11) License,
  OFL (SIL Open Font License),
  Public Domain
















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Open Font Library

[openSUSE.fi]

Python

Python on monipuolinen tulkattava korkean tason ohjelmointikieli.
Python soveltuu ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi helpon oppimisen ja
kielen selkeyden ansiosta.

 Python on alun perin
nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty
Pythonin tunnetun Monty
Pythonin lentävä sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin
lisäksi tarpeeksi lyhyeksi, yksilöiväksi sekä sopivan mysteeriseksi.
Kielen dokumentaation koodiesimerkeissäkin pyritään välttämään
liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon.
(1)

Tällä hetkellä Pythonista
ovat olemassa versiot 2.x ja 3.x. Yleensä vanhat ohjelmat ovat toimineet
sellaisenaan uudessa Pythonin versiossa. Poikkeuksellisesti
kolmosversioon on tehty muutoksia jotka rikkovat yhteensopivuuden.
Tarvittavat muutokset on
dokumentoitu ja on
olemassa apuohjelma joka
auttaa muuttamaan Python 2.x:llä kirjoitetut ohjelmat Python 3.x:lle.
Linux-järjestelmissä oletuspython on vielä 2.x sarjaa. Saatavilla toki
on myös 3.x python ja molemmat voivat olla asennettuina samaan aikaan.
Omia ohjelmia laadittaessa voi päättää, mitä tulkkia niiden
suorittamiseen käytetään. Linux- ja Unix-järjestelmissä tämä tapahtuu
ohjelmatiedoston ensimmäisellä rivillä.

Lisäksi versioissa 2.6 ja 2.7 on mahdollista käyttää eräitä version 3
ominaisuuksia. Näin voi vähitellen siirtää koodikantansa kolmosversioon.
(2)

Pakollinen Hello Wordl! ohjelma esiteltävällä ohjelmointikielellä:

#! /usr/bin/env python2.6
# -*- coding: utf-8 -*-
print "Terve metsä taas!"


Python tukee nykyisiä ohjelmointiparadigmoja kuten olio-ohjelmointia.
Python soveltuu laajojen ohjelmistojen toteuttamiseen sekä
yksinkertaisten skriptien tekemiseen. Jollei varta vasten käytä
alustariippuvia ominaisuuksia, on Python-koodi siirrettävissä kaikille
tuetuille alustoille. Windowsille on saatavilla
py2exe joka on Python-kielen
käännin. Se siis
tuottaa Python-tiedostoista .exe -tiedoston, jonka voi suorittaa
Windows-koneessa, jossa ei tarvitse olla asennettuna Pythonin
ajoaikaista tukea.

Python ei käytä sulkumerkkejä tai varattuja sanoja lohkoerottimina.
Lohkon alku merkitään sisentämällä, ja lohko loppuu kun palataan tältä
sisennystasolta. Tämä kannustaa rivittämään ja sisentämään ohjelmakoodin
vastaamaan lohkorakennetta jolloin ohjelmakoodia on selkeämpi lukea.
Kannattaa käyttää ohjelmoijan teksturia joka ymmärtää Pythonin, jolloin
teksturi huolehtii oikeasta sisennyksestä. Esimerkiksi
Emacs
ja Bluefish tukevat hyvin
Pythonia, mutta muitakin ohjelmoijan
editoreita on. Lisäksi on
integroituja ohjelmankehitysympäristöjä kuten Eric4 ja
Eric5 jotka on
erityisesti kehitetty Pythonilla ohjelmoimiseen.

Saatavilla on paljon
koodikirjastoja, moduuleita.
Ne ovat valmiita toimivaksi testattuja luokkia, aliohjelmia yms. ja
helposti liitettävissä omaan ohjelmaan. Myös graafisia
käyttöliittymiä on
mahdollista tehdä, esimerkiksi WxPythonilla.
Graafisen käyttöliittymän saa nopeasti toteutettua
GUI-designerilla
kuten wxGladella.

Pythonia voi käyttää kuten muita perusohjelmointikieliä, esimerkiksi C,
Java tms., mutta Python mahdollistaa pythonmaisemmat ratkaisut.
Esimerkiksi lukujen neliöt sisältävän taulukon voi tehdä näin:

neliöt = [x**2 for x in range(10)]


Seitsemän kertotaulun saa näin:

kertotaulu7 = [7*n for n in range(1, 11)]


Taulukoille tai muillekaan tietorakenteille ei tarvitse varata tilaa,
eikä huolehtia muistin vapauttamisesta. Python-järjestelmä tekee nämä
automaattisesti.

Pythonin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1991, versio 2.0 vuonna
2000 ja versio 3.0 vuonna 2008. Kehitys jatkuu Pythonin alkuperäisen
kehittäjän Guido van
Rossumin johdolla
Python säätiössä. Pythonia käytetään jo niin
monissa
paikoissa että
kielen tulevaisuus näyttää turvatulta.


Kotisivu
http://python.org/

Lisenssi
Python säätiön lisenssi joka on GNU GPL yhteensopiva

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, OS/2, Windows, melkein kaikki muutkin alustat,
  esimerkiksi Symbian OS series 60 puhelimet.
  3

Asennus
Linux-jakeluissa valmiiksi asennettuna (ohjelmankehitysympäristön
  joutunee asentamaan). Muille alustoille saatavilla asennuspaketti
  kotisivuilta tai muualta.

Käyttöohjeet
Linux.fi Python-ohje
  http://linux.fi/wiki/Python

Turuxin Python-kurssin
  muistiinpanot

Python-projektin kaikki ohjeet, englanniksi
  http://docs.python.org

Opetusvideo GUI:n teosta WxPythonilla
  Englanniksi

Ohjelmointiputkan asennusohje Python
  Windowsissa

Vanhala, Nikula: Python 3 – ohjelmointiopas
  PDF-tiedostona

How to Think Like a Computer Scientist: Learning with
  Python





IDE Eric4 muokkaa ohjelmatiedostoa Lottorivinarvonta.py3
GNU Emacs muokkaa ohjelmatiedostoa
Python-ohjelman voi käynnistää komentoriviltä
Python syntaksikorostus pastebinissä
Tehdään graafinen käyttöliittymä wxGladella




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Python

[openSUSE.fi]

K-9 Mail

K9 Mail on monipuolinen avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma
Android-laitteille.

 K-9 Mail pohjautuu
Androidin oletussähköpostiohjelmaan, mutta sisältää lukuisia parannuksia
ja lisäyksiä toiminnallisuuteen. Ohjelma toimii Android-laitteessa
taustalla palveluna, alkuperäisen sähköpostiohjelman tapaan, ja
ilmoittaa käyttäjälle välittömästi Push-tekniikalla saapuvista
sähköposteista. K-9 Mail tukee normaaleja IMAP-, POP- ja SMTP-yhteyksiä
postin vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi ohjelma tukee
myös Exchangen versioita 2003 ja 2007 WebDAV-protokollan kautta.

Ohjelmaan on mahdollista asettaa käyttöön useita sähköpostitilejä
postien vastaanottoon. Sähköpostin lähetystä varten taas on mahdollista
määritellä useita identiteettejä, joita käyttämällä onnistuu sähköpostin
lähettäminen niin työ-, siviili- kuin harrastusminällä. Lähetetyt
viestit on mahdollista määritellä tallettumaan myös piilokopiona (bcc)
omaan tai muuhun haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Lähteville viesteille
voi myös asettaa identiteetistä riippuvan ja viestin loppuun lisättävän
allekirjoituksen eli signaturen.

Uusien sähköpostitilien luominen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä
ohjelma osaa asettaa tunnetuimpien sähköpostipalveluiden asetukset
automaattisesti. Asetusten laittaminen on toki mahdollista myös käsin.
Ohjelmalla onnistuu niin tiedostoliitteiden lähettäminen kuin
vastaanottaminenkin. Saapuneita viestejä voi merkitä tärkeiksi
tähtisymbolilla ja viestejä voi lajitella ja etsiä useilla kriteereillä.
K-9 Mail kykenee myös lähettämään ja vastaanottamaan PGP-salattuja
viestejä käyttäen erikseen asennettavaa APG-ohjelmaa. Ohjelman voi myös
määritellä tallentamaan saapuneet viestit laitteen sisäisen muistin
sijasta SD-kortille. VCard-muotoisten yhteystietojen lähettäminen ja
vastaanottaminen sähköpostilla onnistuu, jos laitteeseen on lisäksi
asennettuna CardCalSync-ohjelma.

K-9 Mailin käyttöliittymä on käännetty useammalle kielelle, mukaan
lukien myös suomi.


Kotisivu
http://code.google.com/p/k9mail/

Lisenssi
Apache-lisenssi 2.0

Toimii seuraavilla alustoilla
Android

Asennus
Ohjelma on asennettavissa normaaliin tapaan Android Marketista.

















Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: K-9 Mail

[openSUSE.fi]

Blob Wars

Blob Wars on sarja avoimen
lähdekoodin pelejä. Sarjan ensimmäinen osa on Metal Blob Solid. Se on
kaksiulotteinen
tasohyppely.

 Metal Blob
Solid
on varsin perinteinen kaksiulotteinen tasohyppely, saman tapainen kuin
Commander Keen tai New
Zealand Story, jotka
molemmat ovat klassikoita ja vallan loistavia. Metal Blob Solid ei ehkä
vielä ole klassikko, mutta vallan hieno sekin on.

Juonena on vapauttaa vangitut maanmiehet. Kentän saa pelattua läpi, kun
pelastaa tarpeeksi monta vankia. Hankalammilla vaikeustasoilla on
vankeja vapautettava enemmän. Kaikkein vaikein vaikeustaso on
pelattavissa kun on ensin pelannut pelin yhden kerran läpi.

Kentistä löytyy erilaisia aseita. Nähtävästi käytössä on aina viimeksi
kerätty ase eikä käytettävää asetta voi valita vapaasti. Tämä on hieman
hankalaa, koska ainoa ase, joka toimii myös veden alla, on pistooli.
Ennen veden alle painumista pitäisi siis löytää pistooli ja varoa sen
jälkeen poimimasta mitään muuta asetta. Myös muut aseet ovat
ominaisuuksiltaan erilaisia. Olisi ehkä liian helppoa jos voisi aina
valita tilanteeseen sopivan aseen. Aseita kyllä löytyy jatkuvasti
runsaasti, eivätkä ammukset lopu.







Aseiden lisäksi on kerättäviä esineitä, joista on apua hankalissa
paikoissa ja joissakin kentissä tarvitaan jotain esinettä eteenpäin
pääsyyn.

Kentän alussa kerrotaan mitä läpipääsyyn vaaditaan. Käytössä on
tutkanäyttö, josta voi katsella missä päin vankeja tai esineitä on.
Sitten pitää vain keksiä miten sinne pääsee.

Olen pelannut Metal Blob Solidia silloin tällöin vuodesta 2006, mutta
pääsin aiemmin vasta ensimmäisen kentän läpi asti. Vasta tätä artikkelia
kirjoittaessani pelailin viikon mittaan niin paljon että osasin päästä
läpi myös kentän kaksi. Peli on ihan hauska hyppelyyn ja ammuskeluun,
mutta menestyksekäs pelaaminen vaatii jonkin verran pohdintaa jotta
löytää kaikki vapautettavat vangit ja tarvikkeet esteiden ohittamiseen.

Youtubesta löytyy
videoita pelistä.
Myös sarjan toisesta osasta
Blob and Conquer
on videoita. Jatko-osa on kehittynyt kolmiulotteiseksi
tasohyppelyksi.

Pelin kehitys tuntuu jatkuvan, uusin versio 1.19 on julkaistu
huhtikuussa 2011
(http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#News).
Alkuperäiset tekijät Stephen Sweeney, Richard Sweeney ja Ceri Done
julkaisivat pelin yrityksensä Parallel Realities kautta, mutta siirsivät
pelin ylläpidon Sourceforgen projektille vuonna 2010
(http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#About).


Kotisivu
http://sourceforge.net/projects/blobwars/

Lisenssi
Peli ja grafiikat GNU GPL, äänet ja musiikit
  useita lisenssejä (Vanhoissa julkaisuissa osa äänien ja musiikkien
  lisensseistä oli epävapaita tai lisenssi epäselvä)
  (http://bugs.debian.org/cgi-bin/bugreport.cgi?bug=495484)

Toimii seuraavilla alustoilla
Amiga, BeOS, BSD Unix, Linux, Mac OS X, Windows sekä pelikonsoleita
  (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid)

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
  Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
  Google löytää asennuspaketin Mac OS X:lle ja BSD Unixille.

Käyttöohjeet
Mukana tulee käyttöohje HTML-tiedostona englanniksi.

manuaalisivu





Blob Wars: Metal Blob Solid‎
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid
Blob Wars: Metal Blob Solid‎




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Blob Wars

[openSUSE.fi]

Subsonic

Subsonic on vapaa www-pohjainen palvelinohjelmisto musiikin
kuuntelemiseen verkon yli.
 Subsonic-ohjelmiston
asentaminen omalle kotipalvelimelle mahdollistaa palvelinkoneella olevan
musiikin kuuntelun kodin muilta koneilta käsin selainkäyttöliittymällä.
Www-käyttöliittymän lisäksi kuunteluun voi käyttää verkkotietoista
mediasoitinta (Winamp, VLC, iTunes, jne.), jolle annetaan Subsonicin
tarjoilema soittolista soitettavaksi. Jos palvelinkone on näkyvissä myös
Internetin suuntaan, voi musiikkejaan kuunnella myös kodin ulkopuolella,
esimerkiksi työpaikalla. Palvelinta voi käyttää yhtä aikaa useampikin
käyttäjä.

Subsonicin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa tuki tekstihaulle,
levynkansitaiteelle, id3-tageille, arvioiden ja kommenttien lisäämiselle
albumeille sekä soittolistat. Subsonic tukee suoraan mp3-, ogg- ja
aac-tiedostomuotoja sekä lennossa mp3-muotoon muuttamalla useita muita
tiedostomuotoja, kuten wma- ja flac-tiedostoja. Subsoniciin voi lisätä
seurattavia podcasteja tallentamalla niiden rss-virtojen osoitteet.
Ohjelmisto tarkistaa säännöllisin väliajoin, onko podcastiin ilmestynyt
uutta kuunneltavaa ja lataa tiedostot palvelimelle odottamaan kuuntelua.
Levyjen ja podcastien kansikuvien vaihtaminen tapahtuu helposti Googlen
kuvahakua hyödyntävällä toiminnolla.

Tavallisen omalla koneella tapahtuvan musiikin kuuntelun lisäksi
Subsonicissa on mahdollista valita soitto tapahtumaan jukebox-muodossa,
jolloin kappaleiden soittaminen tapahtuukin itse palvelinkoneella ja
web-sivu toimii etäkäyttöliittymänä soittolistan valitsemiseen.

Subsonicia on lisäksi mahdollista käyttää älypuhelimiin (Android,
iPhone, Windows Phone 7) sekä muihin wap- ja Java-kykyisiin puhelimiin
saatavilla räätälöidyillä asiakasohjelmilla. Mobiilikäyttö vaatii
kuitenkin 30 päivän kokeiluajan jälkeen palvelimelle lisenssiavaimen.
Lisenssiavaimen saa lahjoittamalla muutaman euron (10-30 €)
Subsonic-projektille. Lahjoittajat saavat lisäksi mahdollisuuden käyttää
Subsonicia myös videotiedostojen kanssa, henkilökohtaisen
omanimi.subsonic.org-osoitteen sekä pääsevät eroon Subsonicissa
normaalisti harvakseltaan näytettävistä mainoksista.


Kotisivu
http://www.subsonic.org/

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Subsonicin asennuspaketit kaikille alustoille löytyvät ohjelmiston
  kotisivulta. Subsonic vaatii toimiakseen Java-ympäristön sekä joukon
  työkaluja tiedostomuotojen muunnoksiin. Tarkemmat
  asennusohjeet

Kokeilu
Subsonicia voi testata
  demo-palvelimella.
















Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Subsonic

[openSUSE.fi]

Emacs Org-mode

Emacs org-mode muokkaa
hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista
siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.


Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin
Tomboy-muistiinpanosovelluksessa. Kun
kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi
käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla
kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen
tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja
kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa,
projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa,
luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä
kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden
ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan
tekstin työstämisen tukena.







Tiedosto tallennetaan tavallisena
tekstitiedostona. Tästä
on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun
tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään,
versionhallintajärjestelmät
käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin
komentorivin
tekstinkäsittelykomennoilla
tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla
graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin
vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata,
ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina
vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.

Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon
kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä
inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät
kiinnosta voi laskostaa
eli piilottaa pois näkyvistä.

Toiminnot ovat kätevästi
pikanäppäimissä,
joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt
ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin
muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat
toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.

Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja
määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun
luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat
tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen
leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli
kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä
alaviitteitä (footnotes).
Hyperlinkkejä voi käyttää,
esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen
lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan
tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle.
Tehtävälista
kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa.
Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.

Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona.
Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei
ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen
tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama
tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.

Org-modella on varsin vilkas moderoitu
postituslista. Sen
arkistoa voi lukea
selaimella.

Laskin, että
Org-tutorials
-sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai
videokaappausta. Yhden
elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia
ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.

Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten
muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003
(1
kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus
on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien
Guerry (joka näköjään tekee
webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon
muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio
7.8.04 julkaistiin 16. maaliskuuta
2012, sitä edellinen 3.
tammikuuta.

Org-modesta löytyy myös MobileOrg-niminen
mobiiliversio iPhonelle ja
Android-laitteille.
Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon
tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen
toteutus
MobileOrgNG.


Kotisivu
http://orgmode.org

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Katso Viikon VALO:sta http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs. Toimii siis
  samoilla alustoilla kuin Emacs

Asennus
Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs
  versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava
  käyttöön). Jos asennetun
  Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan
  asennustiedoston
  kotisivulta.

Käyttöohjeet
Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on
  runsaasti.

Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana
  A4-arkkina.

Käsikirjan n. 40 sivuinen
  tiivistelmä.

Käsikirja n. 200 sivua.

Käsikirja on ostettavissa painettuna
  kirjana.

Usein kysytyt kysymykset

EmacsWikin artikkeli
  org-modesta

25 minuutin videokaappaus
  esittelee org-moden perustoiminnot

n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten
  Dominik
  esittelee org-moden.

n. 53 minuutin video Floss
  Weeklystä, jossa Randall
  Schwartz
  haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti
  Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää
  Org-modea.





Kirjoitelma aloitettu
Voi käyttää hiirelläkin
Tiedosto sellaisena kuin se on levyllä
Sama kuin edellä vietynä HTML-tiedostoksi




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Emacs Org-mode

[openSUSE.fi]

Vapaat tiedostomuodot

Vapailla ja avoimilla tiedostomuodoilla pyritään parantamaan tiedon
saavutettavuutta noudattamalla avoimia standardeja.


Vapailla tai avoimilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan tiedostomuotoja,
joiden määrittely on kokonaan julkinen, mahdollisimman standardoitu ja
avoin kenen tahansa toteutettavaksi. Vapaita tiedostomuotoja käyttämällä
pyritään varmistamaan pitkäaikainen pääsy tietoon millä tahansa
laitteistolla ja ohjelmistoalustalla ilman teknisten tai oikeudellisten
esteiden luomia rajoituksia. Teknisiä rajoituksia voi syntyä esimerkiksi
silloin, jos tiedostomuoto on jonkin yksittäisen suljetun ohjelman
sisäinen tallennusmuoto, jonka toiminnasta ei ole riittävää
dokumentaatiota taikka standardia. Tällöin ei ole mahdollista tai voi
olla hyvin vaikeaa luoda muita ohjelmia, jotka osaisivat käsitellä
kyseistä tiedostomuotoa. Tällöin tiedoston avaaminen vaatii, että
käyttäjällä on käytössään juuri kyseinen ohjelma, ja tiedoston
sisältämän tiedon käyttäjä on tavallaan kyseisen ohjelman valmistajan
armoilla. Ei ole myöskään varmaa, onko ohjelma saatavissa ja siten
tiedosto avattavissa vielä vuosien kuluttua. Vapaiden tiedostomuotojen
kanssa sen sijaan dokumentaatio tiedostomuodon toteutuksesta on aina
saatavilla ja siten tiedostojen käyttö on mahdollista vielä vuosien
päästäkin. Oikeudellisia rajoitteita voi syntyä, jos tiedostomuodon
toteutuksessa on käytetty esimerkiksi patentoituja tekniikoita. Näin on
esimerkiksi joidenkin ääni- ja videotiedostomuotojen kanssa. Tällöin
tiedostoja käsittelevien vaihtoehtoisten ohjelmien toteuttamista
rajoittaa teknisten esteiden sijaan lainsäädäntö.

Vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja käyttävän on mahdollista
vaihtaa käyttämänsä ohjelmat muihin samaa tiedostomuotoa tai standardia
tukeviin ohjelmiin. Sen sijaan suljettua tiedostomuotoa käyttävä on
helposti sidoksissa kerran tekemäänsä ohjelmistovalintaan.

Vuosittainen Document Freedom Day, eli
tiedostojen vapauden päivä, jota vietetään vuonna 2012 maaliskuun 28.
päivänä, juhlistaa tiedon vapautta ja saavutettavuutta sekä pyrkii
lisäämään tietoisuutta avoimista standardeista.

HTML — www-sivujen tiedostomuoto







Www-sivujen sisällön kuvaava html-kieli on
W3C-organisaation ylläpitämä avoin standardi,
jolla tehtyjä sivuja pystytään lukemaan useiden eri valmistajien
tekemillä selaimilla monenlaisilla laitteilla tietokoneista puhelimiin
ja tablettilaitteisiin. Html-tiedostomuoto on erinomainen esimerkki
vapaiden tiedostomuotojen ja avoimien standardien merkityksestä ja
toimivuudesta. Aiemmin joidenkin www-selainten valmistajat tukivat
huonosti standardia ja pyrkivät keksimään selaimiinsa omia
laajennoksiaan ja epästandardeja ominaisuuksia, mistä seurasi, että
sivustojen tekijät joutuivat näkemään paljon ylimääräistä vaivaa jotta
saivat sivut toimimaan kaikilla hieman eri tavoin toimivilla selaimilla.
Viime vuosina viimeisimmätkin selainvalmistajat ovat alkaneet noudattaa
tarkemmin standardeja ja sivustojen ylläpitäjien tehtävät ovat
helpottuneet huomattavasti. Eri selainten ja erilaisten laitteiden
käyttäjät voivat nauttia samasta sisällöstä tasavertaisesti.

Hyvin standardeja seuraava www-selain on esimerkiksi vapaan lähdekoodin
Firefox-selain.

ODF — toimisto-ohjelmien tiedostomuodot







ODF (Open Document Format) koostuu
itse asiassa useammasta
OpenDocument-standardin
mukaisesta tiedostomuodosta. Näitä ovat seuraavia päätteitä käyttävät
tiedostot:


.odt tekstiasiakirjoille,
.ods laskentataulukoille,
.odp esitysgrafiikalle,
.odg piirtografiikalle,
.odc kaavioille,
.odf matemaattisille kaavoille,
.odb tietokannoille,
.odi kuvatiedostoille ja
.odm isäntäasiakirjoille, jotka yhdistelevät näitä kaikkia.


Tiedostomuodoille löytyy tuki useista toimisto-ohjelmistopaketeista.
Vapaita toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin: LibreOffice, OpenOffice,
Calligra Suite, KOffice sekä NeoOffice. Muita ODF-muotoa tukevia
toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin IBM Lotus Symphony, Corel WordPerfect
Office X4, Google Docs ja Zoho Office Suite. Myös Microsoftin
Office-paketti tukee uudemmissa versioissaan ODF-tiedostoja ainakin
jossain määrin.

ODF-tiedostomuotojen perheen yksittäisiä tiedostomuotoja tukevat myös
vapaat ohjelmat Abiword (tekstinkäsittely) ja Gnumeric
(taulukkolaskenta). ODF-muodoissa tallennettuja tiedostoja voidaan myös
näyttää erilaisissa katseluohjelmissa, kuten Evince ja Okular ja niiden
sisältämää informaatiota voidaan tuoda esimerkiksi vektoripiirto-ohjelma
Inkscapeen ja sivuntaitto-ohjelma
Scribukseen. Tietojen vaihto eri ohjelmien välillä
siis onnistuu yhteisellä avointa standardia noudattavalla
tiedostomuodolla.

ODF-tiedostomuotojen etuna esimerkiksi Microsoftin Office-paketin
vastaaviin tiedostomuotoihin on, että niitä hyvin tukevia ohjelmia
löytyy lähes jokaiselle laite- ja käyttöjärjestelmäalustalle, kun
Microsoftin Office-paketti on tarjolla vain Windows- ja Mac OS X
-järjestelmiin. Toisaalta Microsoft Officen tiedostomuodot ovat
saavuttaneet niin vankan aseman, että niiden kanssa kilpaileminen on
vaikeaa. Tärkeätä olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta kuitenkin
saavuttaa tilanne, jossa varsinkin viranomaisten tuottamat asiakirjat
olisi mahdollista saada myös vapaissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi
ODF-tiedostomuodoissa. Hyvänä esimerkkinä avoimien standardien
käyttöönotosta valtionhallinnossa on oikeusministeriön vuonna 2006
tekemä
päätös
ODF-tiedostomuotojen käyttöön siirtymisestä vuodesta 2007 alkaen.

Myös Norjan valtio teki vuonna 2009
päätöksen,
että vuoden 2011 alusta lähtien he käyttävät sähköpostin liitteinä
lähetettävien tiedostojen tallennusmuotoina joko pdf- tai odf-muotoja.

Tiedostonäytteet:


(odt) JHS
  169
  Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa
  (jhs-suositukset.fi)
(odp)
  Lubuntu


PDF — tulostusvalmiille asiakirjoille ja esitysgrafiikalle







PDF
(Portable Document Format) on alun perin Adoben kehittämä
tulostusvalmiiden tiedostojen esittämiseen soveltuva PostScript-kieleen
pohjautuva tiedostomuoto. Tiedostojen päätteenä on .pdf.
PDF-tiedostoissa sisältö on aseteltu sivuille ulkoasultaan kiinteään
muotoon, joka on helppo tulostaa laitteesta ja ohjelmasta riippumatta
juuri sen näköisenä kuin tiedoston tekijä on sen tarkoittanut.
PDF-tiedostot sopivat hyvin tiedonvaihtoon silloin, kun vastaanottajan
ei ole tarvetta muokata tiedoston sisältöä vaan tiedoston lukeminen,
tulostaminen sekä kommentointi ovat riittävät toiminnot. PDF-tiedostoja
käytetään muotoiltujen asiakirjojen lisäksi usein esitysgrafiikan
tallentamiseen ja esittämiseen.

PDF-tiedostomuoto on hyvin tuettu erilaisilla alustoilla ja
pdf-tiedostoille löytyykin Adoben Reader-ohjelman lisäksi useita
vaihtoehtoisia lukijaohjelmia, joista
PDFreaders.org-sivusto ylläpitää kattavaa
luetteloa.

PDF-tiedostojen luominen onnistuu muun muassa
LibreOffice-toimistopaketin ohjelmistoilla
sekä Scribus-taitto-ohjelmalla.

Tiedostonäytteet:


Konferenssiesitys


SVG — vektorigrafiikalle







SVG
(Scalable Vector Graphics) on kuvauskieli kaksiulotteisen
vektorigrafiikan
esittämiseen ja se on HTML:n tavoin W3C-organisaation ylläpitämä
standardi. SVG-tiedostojen päätteenä on .svg tai gzip-algoritmilla
pakattuna .svgz. SVG-tiedosto voi pelkän staattisen kuvan lisäksi
kuitenkin sisältää myös muun muassa animaatiota ja JavaScript-kielellä
toteutettua toiminnallisuutta, joiden avulla avoimet SVG-tiedostot
voivat sisältää monia samanlaisia toimintoja kuin suljetut
Flash-tiedostot. SVG liittyykin läheisesti paljon huomiota ja suosiota
saaneeseen HTML5:een, johon sitä voi upottaa suoraan. SVG-kuvien käyttö
verkkosivuilla on vielä aluillaan, mutta HTML5:n yleistyminen sekä
uusimpien Internet Explorerin versioiden tuki SVG:lle todennäköisesti
kasvattavat myös SVG:n suosiota.

SVG-muotoisia kuvia voi katsella käytännössä millä tahansa modernilla
www-selaimella, kuten Firefox, lukuun ottamatta
joitain mobiiliselaimien malleja. SVG-kuvia voi käyttää esimerkiksi
[LibreOffice
Writer](LibreOffice Writer "wikilink")-tekstinkäsittelyohjelmassa ja
saman toimistopaketin esitystyökalussa Impressissä. Myös taitto-ohjelma
Scribus osaa hyödyntää SVG-kuvia. Kuvien luomiseen
sopii vaikka Inkscape-piirtotyökalu. Muun muassa
Adoben Illustrator sekä CorelDraw tukevat myös SVG-standardia.

Wikipedia on käyttänyt jo pitkään
SVG-tiedostoja kaavioiden, karttojen sekä muiden piirtokuvien
tallettamiseen ensisijaisena tiedostomuotona. Verkkotietosanakirjan
sivuilla SVG-kuvat on tosin jouduttu toistaiseksi esittämään PNG-muotoon
muunnettuina joidenkin yhä suosittujen vanhojen selainten puuttuvan
SVG-tuen takia.

Wikipedian lisäksi vapaita SVG-muotoisia tiedostoja voi ladata itselleen
[Open Clip Art Library](Open Clip Art Library "wikilink") -palvelun
sivuilta.

Tiedostonäytteet:


Kuva Open Clip Art
  Libraryssa
  (Peace_and_love.svg)
Kuva Wikimedia
  Commonsissa
  (2007-02-20_time_zones.svg)


JPEG — valokuville







JPEG
(Joint Photographic Experts Group) on erityisesti valokuvien
tallentamiseen tarkoitettu häviöllistä pakkausta käyttävä
kuvantallennusmuoto. Häviöllisyys tarkoittaa sitä, että kuvan
tallennuskoon pienentämiseksi kuvan pikseleiden sisältämä informaatio
voi muuttua jonkin verran, eli niiden värisävyjä muutetaan hieman.
Tyypillisesti valokuvissa tällä häviöllä ei ole suurta merkitystä
ainakaan ellei pakkausalgoritmia säädetä liian aggressiiviseksi. Paljon
jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin, eli piirtokuviin ja teksteihin, JPEG
ei kuitenkaan sovellu vaan tekee kuvan suttuisen näköiseksi.
JPEG-tiedostojen päätteenä on .jpg, .jpe tai .jpeg.

JPEG-muotoisten rasterikuvien avaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen
sopivat vapaista ohjelmista vaikka GIMP,
Pinta sekä Krita. JPEG-kuvia voi sisällyttää myös
muun muassa LibreOfficella, Scribuksella ja Inkscapella tehtäviin
tiedostoihin.

Tiedostonäytteet:


Pingviini Wikimedia
  Commonsissa
  (Falkland_Islands_Penguins_49.jpg)
Charlie Chaplin Wikimedia
  Commonsissa
  (Chaplin2.jpg)


PNG — piirretyille rasterikuville







PNG
(Portable Network Graphics) on häviötön kuvantallennusmuoto, joka sopii
JPEG-tiedostoja paremmin juuri piirroskuville ja paljon tekstiä tai
muita jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin. PNG on häviötön, eli kuva ei
tallennuksen yhteydessä muutu millään tavalla. PNG-tiedostojen pääte on
.png. PNG tukee 16-bittistä läpinäkyvyyttä, eli kuvan pikselit
voivat olla kokonaan tai osittain läpikuultavia tai täysin peittäviä.
Tässä suhteessa PNG on huomattavasti parempi kuin vanhempi
GIF-tiedostomuoto, joka mahdollisti vain joko kokonaan läpinäkyvät tai
täysin peittävät osat. PNG-tiedostot tukevat myös miljoonia värisävyjä
verrattuna GIF-tiedostojen enintään 256 väriin. PNG-tiedostot ovatkin
www-käytössä korvanneet GIF-kuvat lähes täysin. GIF-kuvien ainoaksi
eduksi on jäänyt mahdollisuus tehdä animoituja kuvia.

JPEG-tiedostojen tavoin PNG-kuvien avaamiseen, muuntamiseen ja
tallentamiseen voi käyttää GIMP-,
Pinta- ja Krita-ohjelmia. PNG-kuvia voi myös
sisällyttää muiden ohjelmien luomiin tiedostoihin aivan samoin kuin
JPEG-tiedostojakin.

Tiedostonäytteet:


png-ikoni Wikimedia
  Commonsissa
  (Donate-icon.png)


EPUB — sähköisille kirjoille







EPUB
on vapaa tiedostomuoto sähköisten kirjojen tallentamiseen.
EPUB-tiedostojen pääte on .epub. EPUB hyödyntää esimerkillisesti
muita vapaita tiedostomuotoja sillä käytännössä EPUB-tiedosto koostuu
xhtml-muotoisesta sisällöstä, SVG-, JPEG-, PNG- ja GIF-muotoisista
kuvista, CSS-tyylimäärityksistä sekä metatiedon sisältävästä
xml-tiedostosta. Nämä tiedostot on pakattu yhteen ZIP-tiedostoon, jonka
nimi on muutettu .epub-päätteiseksi.

Suurin osa sähköisten kirjojen lukijalaitteista ja -ohjelmistoista osaa
lukea ja näyttää laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi suunniteltuja
EPUB-tiedostoja juuri tiedostomuodon vapauden ja avoimuuden vuoksi.
Vapaista ohjelmista EPUB-tiedostoja näyttävät ainakin
FBReader sekä Calibre. EPUB-tiedostoja voi
puolestaan luoda joko suoraan tekemällä sisältö tekstieditorilla ja
kuvankäsittelyohjelmilla sekä pakkaamalla ZIP-tiedostoksi taikka
käyttämällä ohjelmaa nimeltä Sigil.

EPUB-muotoisia kirjoja löytyy muun muassa vapaita sähkökirjoja jakavasta
Project Gutenberg -palvelusta.

Tiedostonäytteet:


The Memoirs of Sherlock
  Holmes by Sir Arthur
  Conan Doyle


OGG/Vorbis — äänitiedostoille







Ogg on avoimen standardin
multimediasäilötiedostomuoto. Multimediasäilöt ovat tiedostoja, joiden
sisälle säilötään itse media, ääni, video tai molemmat, jollain
pakkausmenetelmällä. Yleisimmin OGG-säilön kanssa käytetty
äänenpakkausmenetelmä on avoimeen lähdekoodin perustuva häviöllinen
Vorbis. Yhdistelmästä käytetään
nimitystä Ogg Vorbis ja tällaisten tiedostojen päätteenä on yleensä
.ogg tai .oga (ogg audio). Vorbis on mp3-pakkauksen tavoin
häviöllinen, eli Vorbis-koodekilla pakkaaminen hukkaa alkuperäisestä
äänitiedosta osan, esimerkiksi ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle
jääviä osuuksia. Ogg Vorbis on vaihtoehto mp3-tiedostomuodolle, jonka
ongelmana ovat patenttien luomat rajoitteet. Esimerkiksi mp3-soittimien
valmistajat maksavat laitekohtaisia lisenssimaksuja
Fraunhofer-instituutille.

Ogg-säilön lisäksi Vorbis-ääntä voidaan käyttää myös muiden säilöjen
yhteydessä, esimerkiksi ääniraitana DivX-pakatun videon kanssa.

Ogg Vorbis -tiedostoille on tuki useissa multimediaohjelmissa,
esimerkiksi Winampissa ja avoimen lähdekoodin
VLC-soittimessa. Esimerkiksi
Android-laitteet tukevat Ogg Vorbis -ääntä. Myös
Firefox- ja Chrome-selaimet tukevat Ogg Vorbis
-ääntä suoraan tiedostoina tai html5:n audio-tagin kautta avattuina.
Wikipedian ääninäytteet ovat myös Ogg Vorbis -muodossa.

Ogg Vorbis -tiedostomuotoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
Vorbis.com.

Tiedostonäytteet:


Jabberwocky.ogg
  (Wikimedia Commons)
The Adventures of Sherlock Holmes: 01 - A Scandal in Bohemia by Sir
  Arthur Conan
  Doyle
  (LibriVox)


OGG/Theora — videotiedostoille







Ogg-säilöön voidaan äänen lisäksi
säilöä myös videota. Tyypillisimmin Ogg-säilössä tallennetaan
Theora-muodossa. Theora on
Ogg-projektin yhteydessä kehitetty avoin ja patenteista riippumaton
videokoodekki. Se on tarkoitettu vaihtoehdoksi suljetulle
MPEG-4-koodekille, jonka ongelmana ovat patentit, kuten
mp3-tiedostojenkin yhteydessä. Ogg Theora -tiedostojen päätteenä on
yleensä .ogg tai .ogv (ogg video) ja ääniraitana käytetään
tavallisesti Vorbis-ääntä.

Ogg Vorbiksen tavoin Firefox- ja Chrome-selaimet
tukevat suoraan myös Ogg Theora -tiedostoja. Samoin vapaan lähdekoodin
VLC-mediasoitin toistaa Ogg Theora -videot
mukisematta. Vapaana tiedostomuotona Ogg Theora onkin myös
Wikipedia-projektin käyttämä tiedostomuoto tietosanakirjan
videonäytteille.

Tiedostonäytteet:


J.F. Kennedy "Ich bin ein Berliner" -puhe
Big buck bunny


FLAC — korkeatasoiselle äänelle







FLAC
(Free Lossless Audio Codec) on pakattu, mutta häviötön, sekä
patenteista ja lisenssimaksuista vapaa tiedostomuoto digitaaliselle
äänelle. FLAC-muotoon tallennettaessa äänestä ei siis poisteta lainkaan
informaatiota vaan pakkaaminen säilyttää äänen täsmälleen alkuperäisenä.
Tehokkaasti pakattuna, mutta samalla häviöttömänä, FLAC on erinomainen
tiedostomuoto, kun on tarkoitus editoida äänitiedostoa mahdollisimman
korkealla laadulla. Tuki FLAC-tiedostoille löytyykin monista
ohjelmistoista ja laitteistoista. Avoimen lähdekoodin
Audacity sopii hyvin FLAC-tiedostojen
käsittelyyn. VLC-mediasoitin soittaa
erinomaisesti myös FLAC-tiedostot.

Tiedostonäytteet:


Jono Bacon: Free software song
  (25,3 Mt)



Document Freedom Day 2012
http://documentfreedom.org/

Toimii seuraavilla alustoilla
Vapaiden ja avoimien tiedostomuotojen tarkoitus on, että niiden on
  mahdollista toimia kaikilla mahdollisilla alustoilla.

VALO-CD
VALO-CD-kokoelmasta löytyy useita
  ohjelmia, joilla on mahdollista käyttää ja muokata vapaissa
  tiedostomuodoissa olevaa sisältöä.


Teksti: Pesasa

Source: Vapaat tiedostomuodot

[openSUSE.fi]

Rahanjako

Rahanjako.net toimii P2P ohjelmien tapaan, mutta jaettavana ei ole
musiikkikappaleita vaan rahaa.



Rahanjako.net ja sen ulkomaankielinen versio Fr€€­mon€y.org toimivat
kuten P2P
tiedostonjako-ohjelmat,
esimerkiksi
Bittorrent.
Jaettavana on rahaa, ei kuitenkaan käteistä rahaa vaan tilisiirtoja.

Kuten tiedostonjako-ohjelmissakin, on ensin asennettava tietokoneelleen
rahanjako-asiakasohjelma nimeltään illuminatus. Asennuksen jälkeen
sovellus ottaa yhteyden Rahanjako-järjestelmän keskuspalvelimeen.
Käyttäjä syöttää asiakasohjelmalle pankkitilinsä tiedot, voi syöttää
kaikki pankkitilinsä, tilien määrälle ei ole ylärajaa. Jokaisen tilin
kohdalle kirjoitetaan tilin käyttäjätunnus, salasana ja työläin vaihe on
syöttää kertakäyttösalasanojen luettelo. Viranomaiset
varoittavat
tietojen ilmoittamisesta, mutta tarkoituksena on varoa lähettämästä
tilitietojaan huijareille jotka tyhjentävät tilin, Rahanjaossa
päinvastoin tilille tulee rahaa
(1).
Ei siis syytä huoleen. Viimeinen asetus on määrittää yksi syötetyistä
tileistä tuontitiliksi.







Tämän jälkeen voi
aloittaa ohjelman varsinaisen käytön. Sovellukseen kirjoitetaan haluttu
rahasumma, ja järjestelmä etsii tietokannastaan tilin jonka saldo on
vähintään tuo summa. Jos sattuu ettei sopivaa tiliä ole, kootaan summa
useammalta tililtä, siten että käytettävien tilien määrä
minimoidaan. Näin
tarvittavien tilisiirtojen määrä pysyy pienenä. Tilisiirron jälkeen
summa on käyttäjän määrittämällä tuontitilillä.

Vastaavasti järjestelmän muut käyttäjät voivat siirtää tuontitililleen
tarvitsemiaan rahasummia. Näin Rahanjako.net:in käyttäjillä on aina
tarvitsemansa raha tilillään. Jos oma tili sattuu olemaan tyhjä,
käynnistetään vain rahanjako ja tarvittava saldo ilmestyy tilille tuota
pikaa. Toki tilisiirrot pankkien välillä kestävät jonkin aikaa, mutta
nykyään EU:n sisällä pankkien väliset tilisiirrot ovat perillä
viimeistään kahdessa pankkipäivässä.

Rahanjako on suhteellisen uusi sovellus, P2P järjestelmät ovat jo
pitkään jakaneet musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä ja jostain
syystä vasta nyt on löytynyt tämä kuningasajatus rahan jaosta. Euroopan
Keskuspankki on tukenut järjestelmän kehitystyötä: kun raha kiertää
nopeammin eikä makaa tuottamattomana pankkitilillä vilkastuu talouselämä
ja Euroopan Unioni nousee laman kynsistä uuteen vaurauteen.

Euroopan Keskuspankki on torjunut euroalueen kriisiä pumppaamalla
markkinoille tuhat miljardia euroa. Rahan määrän lisääntyminen kasvattaa
inflaatiopainetta, joten Rahanjaon käyttö tervehdyttää
talouspolitiikkaa. Lisärahaa ei tarvitse pumpata markkinoille kun
Rahanjako kierrättää nopeammin jo olemassa olevaa rahamäärää.

Rahanjako vilkastuttaa talouselämää myös investointeja lisäämällä.
Investoinnit ovat edullisempia kun rahaa ei tarvitse lainata
mahdollisesti kovallakin korolla. Kun tarvittava rahamäärä on heti
saatavilla ei tule myöskään korkoriskiä, korothan saattavat nousta
huomattavastikin laina-aikana. Myös velkaantumisasteet pienenevät, ei
tarvitse lainata kun omalla tilillä on tarvittava määrä rahaa.

Rahanjako vähentää piratismiakin. Ei enää tarvitse ladata netistä
laittomia kopioita, kun Rahanjako-käyttäjällä on rahaa jolla voi
laillisesti ostaa tarvitsemansa elokuvat, musiikit ja tietokonepelit.


Kotisivu
http://rahanjako.net ja
  [http://fr€€mon€y.org](http://fr€€mon€y.org)

Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink") ja Freemoney International Licence
  United Nations Kazaa Instance

Toimii seuraavilla alustoilla
AmigaOs, Linux, Mac OS X, Windows

Asennus
Linux-järjestelmille löytynee jakelun pakettivarastoista. Muiden
  järjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston
  kotisivulta.

Käyttöohjeet
Kotisivuilla on kattavat käyttöohjeet. Asiakasohjelmassa on
  sisäänrakennettu ohje. Ostettavissa on painettu ohjekirja
  (englanninkielinen) nimeltään "Send More Money", kirjoittanut
  Leopold Bloom yhden päivän aikana.





Webbisivu
Muitakin valuuttoja tarjolla
Asiakasohjelma Illuminatus
Asiakasohjelma Illuminatus




Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Source: Rahanjako

[openSUSE.fi]

SystemRescueCD

SystemRescueCd on tietokoneen järjestelmän pelastuksiin, korjauksiin
ja varmuuskopiointiin tarkoitettu cd-levyltä tai usb-tikulta käynnistyvä
Linux-järjestelmä, joka sisältää monia tähän käyttöön soveltuvia
työkaluja.

 Kun
tietokone ei käynnisty, tiedostojärjestelmä on rikki tai tietokoneen
järjestelmä kaipaa jostain muusta syystä korjaamista, saattaa
SystemRescueCd olla juuri oikea väline tehtävään. SystemRescueCd on
nimensä mukaisesti cd-levyltä, tai vaihtoehtoisesti usb-muistitikulta,
käynnistyvä Linux-pohjainen järjestelmä, johon on koottu suuri joukko
vapaita työkaluja järjestelmän ja tiedostojen pelastamiseen.

Oletuksena SystemRescueCd käynnistyy näppäimistöasettelun valinnan
jälkeen tekstipohjaiseen komentorivitilaan root-käyttäjän oikeuksilla.
Komennolla wizard käynnistyy kuitenkin Xfce-työpöytää käyttävä
graafinen käyttöliittymä, jota tarvitaan joidenkin työkalujen
käyttämiseen. SystemRescueCd on voimakas työkalupakki, jolla osaava
käyttäjä saa korjattua monella tavalla rikki olevia järjestelmiä. Näiden
työkalujen käyttö vaatii kuitenkin vastuullisuutta ja tietoa siitä, mitä
on tekemässä, sillä niillä voi myös tuhota järjestelmänsä helposti.

Levyltä löytyviä työkaluja ovat muun muassa GNU
Parted ja sen graafinen
käyttöliittymä GParted, joilla on
mahdollista luoda, siirtää ja kopioida levyosioita ja
tiedostojärjestelmiä sekä muuttaa niiden kokoja.
Partimage puolestaan osaa
luoda ja palauttaa levykuvia levyosioista. Levykuvia voi tallettaa ja
kopioida esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai verkon yli toiselle
koneelle sekä vastaavasti palauttaa niiltä takaisin. Tällä työkalulla
onnistuu myös levyjen kloonaaminen, kun on tarve asentaa useita
identtisiä tietokoneita samanlaisin asetuksin. Siis samaan tapaan kuin
aiemmin esitellyllä Clonezillalla.
Ddrescue
pyrkii luomaan levykuvan jopa viallisesta laitteesta ja tarvittaessa
täyttää vioittuneet kohdat annetulla datalla.

Levyltä vahingossa poistettujen tiedostojen tai vioittuneen
tiedostojärjestelmän takia hukattujen tiedostojen palauttamiseen
SystemRescueCd sisältää myös työkaluja.
PhotoRec ja
Magicrescue ovat molemmat
työkaluja, jotka osaavat etsiä esimerkiksi kuva- ja videotiedostoja
suoraan levyn raakadatasta, esimerkiksi vioittuneelta puhelimen tai
kameran muistikortilta.

SystemRescueCd tukee useita tiedostojärjestelmiä, mukaan lukien
Windowsin verkkolevyjaot sekä Windowsin ntfs-tiedostojärjestelmä, jota
se kykenee sekä lukemaan että kirjoittamaan. Levyn työkaluilla onnistuu
siis myös esimerkiksi koneen tiedostojen varmuuskopiointi vaikka verkon
yli toiselle koneelle. Tämä onnistuu liittämällä toisen koneen jakama
Windows-jako, esimerkiksi * \\192.168.56.1\jaonnimi*, SystemRescueCd:n
hakemistopuuhun komennolla:

mount -t cifs \\\\192.168.56.1\\jaonnimmi /mnt/backup


Tämän jälkeen verkkolevy on käytettävissä hakemistossa /mnt/backup ja
jos jaon oikeudet sen sallivat sinne voidaan kirjoittaa halutut
tiedostot. Vastaavasti tiedostoja voidaan varmuuskopioida myös
ssh-palvelimelle. Toinen tapa varmuuskopiointiin on käyttää
SystemRescueCd:n käynnistyksen yhteydessä käynnistyvää ssh-palvelinta,
johon on mahdollista ottaa yhteys toiselta koneelta esimerkiksi
WinSCP-ohjelmalla. Tarvittavat käyttäjätunnus on
root ja salasanan voi asettaa SystemRescueCd:ssä komennolla passwd.

Levyltä löytyy myös graafinen www-selain,
Midori,
jolla sujuu esimerkiksi erilaisten ohjeiden etsiminen ja lukeminen
verkosta. Lisää levyn sisältämistä työkaluista ja niiden käytöstä
kannattaa lueskella SystemRescueCd:n omilta kotisivuilta, joilta
löytyykin oppaita useampaan käyttötarkoitukseen.


Kotisivu
http://www.sysresccd.org/

Lisenssi
Sisältää ohjelmia monilla vapailla lisensseillä.

Asennus
Ei asenneta vaan käynnistetään suoraan cd-levyltä tai usb-muistilta.

Käyttöohjeet
Ohjeita erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy SystemRescueCd:n
  kotisivuilta.

















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: SystemRescueCD

[openSUSE.fi]

Bodhi Linux

Bodhi Linux on minimaalinen ja hitaampiinkin koneisiin soveltuva
Linux-jakelu, joka painottaa käyttäjän valinnanvapautta jättäen
asennettavat ohjelmistot ja ulkoasun alusta alkaen käyttäjän
päätettäviksi.

 Bodhi Linuxin
kaksi tärkeintä tavoitetta ovat käyttäjän valinnan vapauden vaaliminen
ja minimaalisuus. Valinnan vapauteen pyritään minimaalisuuden kautta,
sillä Bodhi Linuxin oletusasennuksessa on asennettuna mahdollisimman
vähän ohjelmia, jotta käyttäjä voi itse valita haluamansa ja
tarvitsemansa työkalut. Samalla tavoitellaan keveyttä, koska
järjestelmään ei asenneta tarpeettomia osia ja ohjelmia. Oletuksena
käyttöliittymäksi on asennettuna Enlightenment-ikkunanhallintaohjelma,
joka on samalla sekä kevyt että näyttävä. Www-selaimena
oletusasennuksessa on kevyeksi ja nopeaksi suunniteltu Midori. Kaiken
muun tarvitsemansa käyttäjä voi asentaa
Synaptic-paketinhallintaohjelmalla tai Bodhi Linuxin web-sivujen kautta
käyttämällä Bodhi AppCenteriä.
AppCenteristä on mahdollista asentaa yksittäisten ohjelmien lisäksi
Nikhila- tai
Pratibha-nimiset
ohjelmistokokoelmat. Nikhilaan on koottu kattava kokoelma ohjelmia lähes
kaikkeen käyttöön. Pratibha taas keskittyy kokoelmaan kevyitä ohjelmia.

Bodhi Linux pohjautuu Ubuntun viimeisimpään pitkäaikaistuettuun versioon
(LTS), joten asennettavia ohjelmia löytyy kyllä joka tarpeeseen. Myös
käytettävä kieli on mahdollista vaihtaa ainakin suurelta osin suomeksi
asentamalla tarvittavat kielipaketit (language-support-fi ja
language-pack-gnome-fi) sekä valitsemalla asetustyökalusta kieleksi
suomen. Seuraava suurempi versiopäivitys Bodhi Linuxiin on odotettavissa
heinäkuussa version 2.0.0 myötä. Ubuntun
lähteiden lisäksi osa ohjelmista tulee Bodhi Linuxin omista lähteistä.
Näin erityisesti keskeisessä osassa oleva Enlightenment pidetään
jatkuvasti suhteellisen tuoreena versiona.

Bodhi Linuxin käyttöliittymäksi valittu
Enlightenment on jotain perinteisten
Unix-tyyppisten ikkunamanagerien ja täysiveristen työpöytäympäristöjen
väliltä. Pelkän ikkunanhallinnan lisäksi modulaarinen Enlightenment
sisältää kirjastoja muiden ohjelmien käyttöliittymien tekoon,
työpöytäsovelmia sekä järjestelmätyökaluja. Enlightenment on aina
pyrkinyt olemaan varsin näyttävä ulkonäöltään siitä huolimatta, että se
pyrkii toisaalta olemaan kevyt. Bodhi Linuxin nimi onkin peräisin juuri
Enlightenmentilta, sillä englannin kielen sana enlightenment on
sanskritin kielellä bodhi ja tarkoittaa suomeksi valaistumista.

Enlightenment antaa valita käyttöliittymän tyylin useasta profiilista,
joista osa muistuttaa enemmän perinteistä työpöytää sovellusvalikkoineen
ja käynnistyspalkkeineen. Profiilien joukossa on kuitenkin myös
esimerkiksi kosketusnäytöille ja tablettilaitteille soveltuva profiili
sekä käynnissä olevat ikkunat tiilitetysti esittävä
vaihtoehto.

Bodhi Linuxin laitteistovaatimukset ovat varsin vaatimattomat: 300 MHz:n
i386-prosessori, 128 megatavua muistia ja 1,5 gigatavua tallennustilaa.
Vaatimukset toki nousevat, jos järjestelmään asennetaan raskaita
ohjelmia.


Kotisivu
http://www.bodhilinux.com

Lisenssi
Useita vapaita lisenssejä

Toimii seuraavilla alustoilla
i386-yhteensopivat prosessorit, tulevaisuudessa myös ARM-prosessorit

Asennus
Asennuslevyn kuva löytyy Bodhi Linuxin kotisivulta. Levykuva
  poltetaan cd-levylle ja tietokone käynnistetään tältä levyltä.
  Asennuskuvake kiintolevylle asentamista varten löytyy käynnistyvältä
  työpöydältä.

Lista Bodhi Linuxin kanssa todetusti yhteensopivista
  laitteista

Videoita
Arvostelu Youtubessa


















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Bodhi Linux

[openSUSE.fi]

Irssi

Irssi on komentoriviltä suoritettava alustariippumaton
IRC-asiakasohjelma. Irssin kehitys alkoi Suomessa ja suurin osa koodista
on suomalaisen Timo Siraisen käsialaa.


Irssi on varsin suosittu kauan
IRC-pikaviestintäpalvelua käyttäneiden keskuudessa. Itsekin käytin ensin
X-Chat-ohjelmaa. Siinä on graafinen käyttöliittymä,
järkeilin ettei käyttöä tarvitse niin paljon opetella. Tämä pitikin
paikkansa mutta huomasin tekstikäyttöliittymän olevan aivan riittävä ja
mahdollistavan edistyneemmän irkkaamisen. Irssi kuten muutkin
komentoriviltä käytettävät ohjelmat toimii
screenin kanssa, eli voi pitää irssin
istuntoa käynnissä sopivassa aina käynnissä olevassa etäkoneessa ja
liittyä istuntoon
mahdollisesti eri paikoistakin silloin kun haluaa seurata mitä irkissä
on tapahtunut.

Irssi on siis asiakasohjelma jolla käytetään
IRC-pikaviestinjärjestelmää. Muita
IRC-asiakasohjelmia löytyy esimerkiksi Wikipedian
artikkelista.
IRC on määritelty RFC:ssä numero
1459, eli on avoin Internetin
standardi. IRC on suomalainen keksinto, ja levisi varsin nopeasti
maailmanlaajuiseen käyttöön.  kehitti Jarkko "Wiz"
Oikarinen vuoden 1988
kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman.

 yleisin käyttö on todennäköisesti lähinnä yksityisten
henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton
määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on
keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia
ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat. Osa
IRC:n viehätyksestä perustunee kasvottomuuteen: halutessaan voi olla
nimetön ja vaikkapa käyttää aina erilaista nimimerkkiä. Keskustelijan
nimeä, ulkonäköä ja asuinpaikkaa ei tiedä kukaan – ellei sitä itse halua
kertoa. Toisaalta moni irc-käyttäjä on ottanut käyttöön vakiintuneen
irc-nimen,
"irkkinikin", josta on ajan myötä tullut osa hänen
netti-identiteettiään. Tämän lempinimen voi
rekisteröidä
IRC-verkossa, jolloin muut eivät voi käyttää samaa nikkiä. Monille
kanaville muodostuu sisäpiiri, joka tapaa toisiaan säännöllisesti myös
kasvotusten. IRC:stä löytää melko varmasti samanhenkistä
seuraa, kunhan muistaa normaalit käytöstavat, terveen järjen ja
netiketin.

Irssin Teemoja löytyy lukuisia. Teema muuttaa
irssin ulkonäköä väreillä ja tilarivin sisältöä. Söpö pinkki teema on
tietenkin saatavilla, synkempiäkin värisävyjä löytyy. Teemaa voi
täydentää asettamalla pääteikkunaan taustavärin tai taustakuvan.

Lisää toiminnallisuutta saa scripteillä. Ne
ovat pieniä Perlillä koodattuja ohjelmia. Kokoelmassa on monenlaista
lisätoimintoa, esimerkiksi
ai.pl lisää public
away toimintoa käyttävän
Ignore-listaan.
Irssi tukee liitännäisten avulla myös SILC- ja
ICB-yhteyskäytäntöjä.

Irssi osaa käyttää UTF-8-merkistöä, muutkin merkistöt toimivat. Irssin
lisäksi on merkistö vaihdettava käytetyssä päätteessä ja varmistettava
ettei pääteyhteys typistä 8-bittisiä merkkejä. Suomalaisilla kanavilla
tapaa olla käytössä UTF-8, muissa maissa on mahdollisesti kansallinen
merkistö.

Irssiin löytyy hyvin käyttöohjeita, suomeksi ja muillakin kielillä.
Käytännöllisiä vinkkejäkin on, esimerkiksi kohta "my anti annoyance
filters " sivulla Tips &Trics
neuvoo miten IRC-kanavalle tulevat turhanaikaiset viestit saa pois
näkyvistä. Irssillä voi myös automatisoida irkkaamista, esimerkiksi heti
käynnistettäessä muodostamaan
yhteys haluttuihin
IRC-verkkohin ja liittymään kanaville.

Irssin uusin versio on 0.8.15, julkaistu 3. huhtikuuta 2010. Versioon 1
ei siis vielä ole ennätetty, mutta irssi on varsin vakaa ja
luotettavasti toimiva sovellus. Irssi lienee jo niin täydellinen, ettei
kaksi vuotta riitä keksimään mitä voisi lisätä.


Kotisivu
http://irssi.org

Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink")

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Solaris, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.
  Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
  Solaris-versio saatavilla
  pkg-tiedostona. Mac OS X
  versio löytyy kotisivuilta. Muille alustoillekin saattaa löytyä
  asennuspaketti, tai voi kääntää itse lähdekoodeista.

Käyttöohjeet
http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi

http://linux.fi/index.php/Irssi

http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html

http://irssi.org/documentation





Myrtin dark winter -teema
Päätteen värit säädetty, Irssin oletusteema
dark winter ja pinkki taustaväri, gnome-terminal pääteprofiilissa
  säädetty värejä




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Irssi

[openSUSE.fi]

Evince

Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle
muulle tiedostomuodolle.

 Evince on monipuolinen ja
kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF,
PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Ohjelman uusimmilla
versioilla voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia
sarjakuvakirjoja.

Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku
dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus,
salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös
PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on
toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen,
eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.

Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa
näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on
hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen
teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.

Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön
oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita
vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina
pdfreaders.org-sivustolta.


Kotisivu
http://projects.gnome.org/evince/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows

Asennus
Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman
  kotisivuilta. Evince löytyy
  myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista.

VALO-CD
Evince löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.

















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Evince

[openSUSE.fi]

Ubuntu 12.04

Ubuntu 12.04 Precise Pangolin on keväällä 2012 julkaistu versio
suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.

 Ubuntun versio 11.04
esiteltiin Viikon Valona numero 18. Ubuntun
ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea tuosta artikkelista, tässä
keskitytään uuden Ubuntun uutuuksiin.

Ubuntu 12.04 on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2012 ja
on leikkisältä kutsumanimeltään Precise
Pangolin, eli Tarkka
Muurahaiskäpy.
Tämä julkaisu on jälleen kahden vuoden tauon jälkeen niin sanottu
LTS-versio, eli pitkään tuettu versio
(Long Term Support). Tällä tarkoitetaan sitä, että Ubuntua julkaiseva
yhtiö, Canonical, lupaa tukea ja päivittää
järjestelmää normaalin 18 kuukauden sijasta kokonaista 5 vuotta. Pitkä
tukiaika on yleensä oleellista erityisesti yrityskäytössä ja
palvelimissa. Tässä julkaisussa viiden vuoden tuki on ulotettu
palvelinkäytön lisäksi myös työpöytäkäyttöön.

Myös suomenkielinen Finnish
Remix on saatavilla.
Ubuntu Finnish Remix on virallisesta Ubuntu-CD-levystä minimimuutoksin
muokattu CD-levykuva, joka sisältää täyden suomen kielen tuen valmiiksi
CD-levyllä. Tästä on etua, jos tarkoituksena on joko esitellä Ubuntua
CD-levyltä tai asentaa Ubuntu paikassa, jossa ei ole Internet-yhteyttä
saatavilla. Huomattavaa on, että myös viralliselta Ubuntu-CD-levyltä
asentuu suomen kielen tuki automaattisesti, jos Internet-yhteys on
käytettävissä asennuksen aikana ja asennuskieleksi on valittu suomi.

Perus-Ubuntun lisäksi on saatavilla valmiita
rinnakkaisjakeluita.
Jakelut käyttävät pääosin samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta
poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien
suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin
näistä. Saatavilla ovat ainakin


Ubuntu,
palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu
  Server
hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core,
  tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion
  erikoistarkoituksiin,
Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu
  Edubuntu,
kevyemmällä työpöydällä varustettu Xubuntu
kevyemmällä työpöydällä varustettu Lubuntu,
multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu
  Studio sekä
kotiteatterisoittimeksi sopiva
  Mythbuntu.


Uutta Ubuntussa

Ubuntun julkaisun suomenkielinen
lehdistötiedote.

Unity-ominaisuuksia muun muassa uraa uurtava HUD-hakutoiminto, jolla
valikkojen selaamisen voi halutessaan jättää historiaan.

Muuta uutta: kirjautumisnäkymää uudistettu, Sovellusvalikoimaan lisätty
suositukset, Landscape-hallintapalvelu integroituna, viiden vuoden
työpöytätuki, videonäkymä Unity-valikkoon, Unity-valikon etusivu
uudistettu, Tomboy poistettu, musiikkisoittimeksi vaihdettu
Rytmilaatikko, LibreOfficesta versio 3.5.2

Ubuntun Unity-työpöydän esittely selaimessa:
http://ubuntu-fi.org/Ubuntu_12.04_verkkoesittely/. Kyseessä on aidon
näköinen demo, ei siis oikeasti selaimessa täysin toimiva Unity. Sillä
voi kuitenkin kokeilla muutamien ohjelmien toimintaa ja käyttöliittymän
yleistä tuntumaa.

Ubuntu 12.04 LTS:n oletuslatausvaihtoehto on Ubuntu Suomi-sivuilla
nyt 64-bittisille suorittimille, joita useimmat tietokoneet
viimeisen 5 vuoden ajalta sisältävät. Ubuntu toimii näillä laitteilla
entistäkin nopeammin. Myös 32-bittinen vaihtoehto löytyy.

Kubuntu

Kubuntu tarjoaa käyttöön uusimmat versiot KDE:n Plasma-työpöydästä ja
ohjelmista. Kehitystä on tapahtunut muun muassa
Dolphin-tiedostonhallintaohjelmassa, joka on nopeutunut.
KDE-ympäristön Webkit-pohjainen selain Rekonq on niin ikään
päivittynyt ja nopeutunut. Amarok-musiikkisoittimessa on uusittu ja
kehitetty usb-tikkujen ja verkkolevyjen käyttöä.

Työpöytäjärjestelmän virranhallinta on uusittu ja nyt voi muun
muassa laittaa erilaiset asetukset eri
aktiviteeteille. Tämä
mahdollistaa erilaiset asetukset koti- ja työkäyttöön tai vaikka omat
asetukset esitystilalle, jolloin esimerkiksi näytönsäästäjä ei keskeytä
käynnissä olevaa esitystä.

Muihin uutuuksiin lukeutuu muun muassa uusi vaihtoehtoinen
tehtävänhallinta, joka näyttää käynnissä olevat ohjelmat
työkalupalkissa kompaktisti vain ikoneina ilman ohjelman nimeä.

Oman henkilökohtaisen pilvipalvelun pystyttämiseen sopiva Owncloud
on saanut uusia sovelluksia, kuten musiikin suoratoiston. Myös
käyttöliittymä on kehittynyt sulavammaksi.

Paketinhallintana Kubuntussa toimii Muon-sovellustenhallinta, jossa
ohjelmia voi selata kategorioittain, aakkosjärjestyksessä tai haulla ja
jossa ovat näkyvissä myös käyttäjien arvostelut. Ohjelmien päivitys
tapahtuu saatavilla olevista päivityksistä ilmoittavan
Muon-päivitystyökalun avulla.

Uusina ohjelmina Kubuntu tarjoaa muun muassa Calligra Suiten,
KOfficen pohjalta syntyneen uuden toimisto-ohjelmistokokonaisuuden, joka
sisältää seuraavat ohjelmat:


Calligra Words (tekstinkäsittely)
Calligra Spreads (taulukkolaskenta)
Calligra Stage (esitysohjelma)
Calligra Flow (vuokaavio-ohjelma)
Calligra Plan (työkalu projektinhallintaan ja suunnitteluun)
Krita (kuvankäsittely)
Kexi (tietokantatyökalu)


Pikaviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen on Kopeten rinnalle
tullut KDE Telepathy, joka osaa GoogleTalkin, Facebook Chatin, MSN
Messengerin sekä monen muun viestijärjestelmän käytön.

Kubuntua on mahdollista käyttää myös uuden kosketusnäytöille optimoidun
Plasma Active -käyttöliittymän kanssa.

Julkaisutapahtumat

Ubuntun suomalaiset käyttäjät järjestävät julkaisutapahtumia ja
-tapaamisia ympäri Suomea. Pääjulkaisutapahtuma järjestetään
Tampereella tiistaina 15.5.2012.


Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)

Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä

Asennus
Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta
  taikka Ubuntu Suomen
  lataussivulta. Sivuilla
  opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu
  levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan
  USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan
  aloittaa.

Käyttöohjeet
Ubuntun
  käyttöopas

Kokeile
  Ubuntun käyttöä selaimella

Mitä uutta Ubuntussa?

Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun
  käyttäjälle

Ubuntu Suomen keskustelualueet

Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
  moneen Linux-aiheiseen asiaan.

Ubuntu Suomen ohjesivu






















Teksti: Pesasa, Taleman
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Ubuntu 12.04

[openSUSE.fi]

Glabels

Glabels on vapaa työkalu käyntikorttien, nimilappujen, osoitetarrojen
tai vaikka cd- tai dvd-kansien tekoon.

 Glabels on työkalu
käyntikorttien ja muiden lappusten luomiseen. Sen käyttöliittymä on
varsin yksinkertainen, mutta juuri tähän käyttöön riittävän
monipuolinen. Sillä syntyvät helposti käyntikorttien lisäksi muun muassa
konferenssien nimilaput, kirjekuorien osoitetarrat, jäsenkortit, cd- ja
dvd-levyjen kannet ja levynpäälliskuvat sekä monenlaiset muut
tulostettavat laput. Ohjelmassa on tarjolla useita valmiita pohjia eri
tarkoituksiin esimerkiksi tarra-arkkien valmistajien ja mittojen mukaan.
Myös omien pohjien tekeminen omien mittojen mukaan on helppoa
avustavalla, askel askeleelta etenevällä suunnitteluvälineellä.

Ohjelman suunnittelualustana on yksi käyntikortti tai muu "lappunen",
joita sitten monistetaan valitun pohjan mukaisesti tulostettavalle
arkille. Käyttöliittymä mahdollistaa muutaman erityyppisen objektin
lisäämisen alustalle. Näitä ovat: teksti, suorakaide, viiva,
ellipsi/ympyrä, kuva tai viivakoodi. Lisättävälle tekstille voi työkalun
välilehdillä valita erilaisia asetuksia, kuten tekstin sisällön,
sijainnin, koon, kirjasimen, värin sekä varjostuksen. Kuviksi Glabels
kelpuuttaa lukuisan joukon erilaisia kuvatiedostomuotoja, kuten png, jpg
sekä svg. Erityisesti svg-kuvat ovat käytännöllisiä esimerkiksi logoa
lisättäessä, sillä vektorigrafiikkana ne ovat aina tarkkoja.
Viivakoodityökalu kysyy viivakoodiin lisättävän tekstisisällön sekä
käytettävän viivakoodistandardin ja luo niistä pyydetyn viivakoodin.

Käyntikortteja tehtäessä halutaan suunnitella arkillinen samalla
tekstillä varustettuja kortteja. Esimerkiksi konferenssin nimilappuja
tai postitustarroja tehtäessä halutaan kuitenkin jokaiseen korttiin eri
teksti, mutta samanlaisella pohjalla. Tätä varten Glabelsissa on
mahdollista tuoda halutut tiedot
CSV-muotoisena tekstitiedostona
(comma-separated values, eli "pilkuilla erotetut arvot").
CSV-tiedostossa aina yhdelle kortille halutut tiedot, esimerkiksi nimi
ja osoite, ovat kirjoitettuina yhdelle riville pilkulla tai jollain
muulla erotinmerkillä erotettuina. CSV-tiedostoja voi tehdä esimerkiksi
tallentamalla taulukkolaskentaohjelmaan kerätty tieto CSV-muodossa. Kun
ohjelmalle on kerrottu käytettävä CSV-tiedosto, on tekstiin mahdollista
lisätä viittauksia sen kenttiin. Esimerkiksi, jos CSV-tiedoston
ensimmäinen sarake sisältää etunimiä, lisätään tekstiin etunimen
paikalle merkkijono "\${1}", jolloin tulostettaessa kuhunkin korttiin
haetaan CSV-tiedostosta kyseisen rivin ensimmäinen kenttä. Tekstien
lisäksi CSV-tiedosto voi sisältää värejä rgb-muodossa
(html-syntaksilla,
esimerkiksi vaaleanpunainen "#ffaaaa") sekä viittauksia kuviin niiden
tiedostopolkuina. Näin esimerkiksi kunkin henkilön nimikorttiin voidaan
tulostaa hänen kuvansa ja taustaväriksi laittaa osastoa tai asemaa
kuvaava väri. CD-levyjen kanssa näin on mahdollista esimerkiksi koota
tiedostoon useamman levyn tiedot: esittäjä, levyn nimi, kansikuva,
kappaleiden nimet, halutut värit yms. Levyille voi suunnitella yhden
pohjan ja tulostaa levyille yksilölliset, mutta yhteisen tyylin mukaiset
kansilehdet.


Kotisivu
http://www.glabels.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD,

Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin Glabels löytyy todennäköisesti niiden
  omasta paketinhallinnasta. Mac OS X:lle ohjelman voi asentaa
  Fink-projektin
  kautta.






















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Glabels

[openSUSE.fi]

Ardesia

Ardesia on vapaa työkalu, jolla voi piirtää havainnollistuksia
ohjelmien ja esitysten päälle sekä tehdä videotallenteita tietokoneen
ruudulta.

 Ardesia on
helppokäyttöinen työkalu tilanteisiin, joissa tarvitsee korostaa
näytöllä näkyviä asioita yleisölle. Se on kuin tavallinen, hyvin
yksinkertainen piirto-ohjelma, mutta oman piirtoikkunan sijasta
piirtäminen tapahtuukin koko näytön alueelle kaikkien muiden ohjelmien
ja työpöydän päälle. Ardesia luo näytön päälle eräänlaisen kalvon, jolle
käyttäjä voi tehdä korostuksiaan ja piirroksiaan. Piirretyt kuviot ovat
erillään niiden takana näkyvistä ohjelmista eivätkä vaikuta niiden
toimintaan. Ardesian avulla voi esimerkiksi puhuja elävöitää esitystään
painottamalla tiettyjä osia näytöllä näkyvästä sisällöstä.

Aiemmin puhujat ja opettajat käyttivät usein
liitu-,
valko- tai
fläppitaulua ja
piirsivät sekä kirjoittivat puheensa edetessä puhetta havainnollistavia
kaavakuvia ja tekstejä. Piirrokset etenivät puheen tahdissa ja puhuja
pystyi joustamaan niiden käytössä kuulijoiden ja tilanteen mukaan.
Tietokoneiden myötä opetuksen havaintovälineeksi ovat tulleet
tietokoneella ennalta valmistellut esitykset esimerkiksi pdf- tai
PowerPoint-muodossa. Nämä ovat usein tarjonneet esitykselle
visuaalisemman ja ennakkoon viimeistellymmän ulkoasun, mutta esitykset
ovat samalla menettäneet joustavuuttaan ja esiintyjä on helposti jäänyt
vain esityksen sivujen sisällön lukijaksi. Ardesian avulla esityksiin
saadaan hieman takaisin aiempaa dynaamisuutta, kun esityksen pitäjä voi
joustavasti lisätä alleviivauksia, nuolia, korostuksia ja piirroksia
valmiin pohjan päälle puheensa edetessä.

Esitysgrafiikan päälle piirtämisen lisäksi Ardesiaa voi toki käyttää
myös muiden ohjelmien kanssa. Opettaja voi esimerkiksi näyttää
karttaohjelmalla tai -sivustolla maailmankarttaa ja piirtää sen päälle
löytöretkien reittejä. Ardesia soveltuu erinomaisesti myös ohjelmistojen
käytön opetukseen. Sillä voidaan korostaa ohjelman ikkunasta esiteltävät
kohdat, kuten painikenappulat tai valikot.

Alla olevan työpöydän ja ohjelmien lisäksi Ardesiassa voi valita
taustaksi jonkin valmiista taustakuvista tai oman taustakuvan. Näin
Ardesiaa voi käyttää sopivalla taustakuvalla vaikka liitutaulun sijasta.
Toisaalta taustakuvaksi voi valita tarpeen mukaan nuottiviivaston,
kartan tai kaavakuvan ihmisen luuston rakenteesta.

Piirtotyökaluina Ardesiassa ovat vain oleellisimmat. Kynä, läpinäkyvä
korostuskynä, täyttötyökalu, tekstityökalu, pyyhekumi sekä nuolipäisiä
viivoja piirtävä työkalu. Työkalujen toiminnan oppi nopeasti ja helposti
kokeilemalla niitä. Piirtojäljen ja tekstin koon voi valita neljästä eri
koosta ja piirtotilaksi on valittavissa kolme eri tilaa: täysin vapaa
piirtäminen sekä kulmikkaita tai kaarevia murtoviivoja piirtävät tilat.
Piirtovärin voi valita viidestä tarjolla olevasta väristä tai valita
oman värin siihen tarkoitetulla työkalulla. Nuolityökalu sen sijaan
päästää käyttäjän käyttämään "kalvon" alla olevia muita ohjelmia
normaalisti.

Ardesiasta on mahdollista myös tallettaa näytön sen hetkinen sisältö
png-kuvana tai pdf-tiedostona. Mielenkiintoinen ominaisuus on myös
mahdollisuus tehdä näytön tapahtumista videotallenne. Ardesia tallentaa
videolle samalla myös äänen, joten tällä toiminnolla on helppoa tehdä
esityksestä myöhemminkin katsottava tallenne. Näin on myös mahdollista
tehdä helposti jonkin ohjelman käyttöä opettavia tai esitteleviä
videoita. Videot tallennetaan vapaassa Ogg Theora -muodossa, jonka
katsominen onnistuu esimerkiksi
VLC-mediasoittimella tai
Firefox-selaimella.

Ardesia vaatii Linux-ympäristössä toimiakseen kompositointiin kykenevän
ikkunoidenhallinnan. Tyypillisillä KDE-, Gnome- tai Unity-työpöydillä
tämän ei pitäisi olla ongelma.


Kotisivu
http://code.google.com/p/ardesia/

Lisenssi
GNU GPL v3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows (Vista ja 7)

Asennus
Uusimmissa Ubuntuissa ja luultavasti monissa muissakin
  Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan pakettivarastoista.
  Windows Vista ja Windows 7 -järjestelmiin ohjelma löytyy sen
  kotisivuilta.

Käyttöohjeet
Lyhyen esittelyn Ardesian käytöstä voi katsoa
  Youtube-videosta.















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Ardesia

[openSUSE.fi]

GCompris

GCompris on vapaa oppimisohjelma. Sen sisältämät lukuisat erilaiset
aktiviteetit tarjoavat paljon opettavaista puuhaa 2–10-vuotiaille
lapsille.

 Ohjelman nimi
GCompris tulee ranskan kielen sanoista "J’ai compris", eli "Ymmärrän".
Ohjelmaan on kerätty yli 120 erilaista opettavaista aktiviteettia, jotka
on luokiteltu muutamaan selkeään kategoriaan: tietokoneen ymmärtäminen,
oivallustehtävät, palapelit, viihdykkeet, matematiikka, lukeminen,
kokeilutehtävät ja strategiapelit. Suurimmat kategoriat on jaettu vielä
alaluokkiin. Esimerkiksi matematiikka on jaoteltu järjestämistehtäviin,
laskutehtäviin ja geometriatehtäviin. Kukin aktiviteetti on lisäksi
merkitty tehtävän vaativuutta kuvaavalla määrällä tähtiä. Moni
aktiviteetti on lisäksi asteittain vaikeutuva, eli aina suoritetun tason
jälkeen tulee seuraava, joka on hieman monimutkaisempi, vähän nopeampi
tai jollain muulla tavalla vaativampi. Osa aktiviteeteista on enemmän
leikkisiä ja pelillisiä, osa suoremmin opettavaisia, mutta jokaisen on
tarkoitus opettaa jotain tiettyä taitoa.

Tietokoneen kanssa aloitteleville on kategoriassa "tietokoneen
ymmärtäminen" erilaisia harjoituksia, joilla voi opetella näppäimistön
ja hiiren käyttöä. Nämä tehtävät soveltuvat toki myös vanhemmille
käyttäjille, jotka vielä totuttelevat tietokoneen hallintalaitteiden
käyttöön. Taivaalta putoavien sanojen kirjoittamista harjoituttava
aktiviteetti voi olla myös erinomainen väline kymmensormijärjestelmän
käytön harjoitteluun.

Suuri osa ativiteeteista ja ohjelman puhutuista äänistä on suomennettu,
mutta osan suomennos on vielä hieman vajavaista.

Aktiviteetteja on hyvin monipuolisesti ja luovasti eri aloilta ja eri
asioiden harjoittamiseen. Esimerkiksi oivallustehtävien alta löytyy
muiden tavallisempien muistipelien lisäksi äänimuistipeli, jossa
etsitään samanlaisten kuvien sijasta samoja ääninäytteitä. Myös sokeiden
käyttämälle Braille-järjestelmälle, eli pistekirjoitukselle, on
omistettu oma osionsa, jossa pääsee opettelemaan järjestelmän kirjaimia
ja numeroita.

Muita mainittavia aktiviteetteja ovat esimerkiksi maantietopalapelit,
joissa siirrellään maanosia, valtioita ja osavaltioita kartalle oikeille
paikoilleen, kellotehtävä, jossa harjoitellaan kellotaulun ymmärtämistä,
kanavatehtävä, joka opettaa, miten sulkuportit toimivat ja
purjehduskilpailutehtävä, jolla voi oppia yksinkertaista ohjelmointia.

Koska ohjelman tekijät haluavat edistää Linux-järjestelmien käyttöä, on
ohjelman vapaissa Windows- ja Mac OS X -versioissa rajoitettu määrä,
noin 60 kappaletta, aktiviteetteja. Näihinkin järjestelmiin on
mahdollista hankkia täysi paketti aktiviteetteja pientä korvausta
vastaan. Tällä hetkellä aktivointikoodi maksaa 9 €. Linux-järjestelmiin
täysi valikoima aktiviteetteja on kuitenkin täysin vapaasti saatavilla.


Kotisivu
http://gcompris.net/

Lisenssi
GNU GPLv3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit

Asennus
GCompris löytyy Linux-jakeluiden omasta pakettivarastosta. Windows-
  ja Mac OS X:lle asennuspaketti löytyy ohjelman kotisivuilta.


























Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: GCompris

[openSUSE.fi]

Gnumeric

Gnumeric on vapaa ja tarkka taulukkolaskentaohjelma, joka tukee useita
tiedostomuotoja.

 Gnumericin
pyrkimyksenä on olla paras taulukkolaskentaohjelma. Gnumericin
tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sen tekijät ilmoittavat vapauden, nopeuden
ja tarkkuuden. Vapaalla GNU GPL-lisenssillä
julkaistun Gnumericin luvataan pysyvän käytettävänä suurillakin
taulukoilla. Sen tekijät ovat myös ylpeitä siitä, että Gnumeric laskee
kaavojen arvot oikein. Gnumericin mainostetaan sisältävän kaikki
Microsoft Excelin kaavat sekä niiden lisäksi 154 muuta kaavaa. Se lukee
ja kirjoittaa tärkeimpien taulukkolaskentaohjelmien tiedostomuotoja
(taulukko tuetuista
tiedostomuodoista),
erityisesti Excelin .xls- ja Open-/LibreOfficen .ods-muotoja. Gnumeric
osaa tallentaa taulukot tarvittaessa myös esimerkiksi pdf-, html- sekä
latex-muodossa. Täydellisen ominaisuuslistan voi lukea ohjelman
www-sivuilta.

Kaavioiden piirtämistyökalu poikkeaa joistain muista
taulukkolaskentaohjelmista siinä, että kaavion muokattavia osia ei
valita suoraan kaaviosta ja editoida suoraan paikallaan vaan muokattava
osa valitaan kaavion rakenteen esittävästä puusta, johon elementtejä on
mahdollista lisätä ja poistaa. Näin on mahdollista esimerkiksi lisätä
useita kaavioita samaan graafiin ja helposti muokata kaavioiden osia,
kuten x- ja y-akselia, niiden tekstejä, tyylejä ja värejä sekä
viittausta laskentataulukosta käyttävään dataan. Graafin osien
rakenteinen käsittely tekee sen muokkaamisesta huomattavan helppoa ja
selkeää.

Gnumericin toiminnallisuus on laajennettavissa siihen saatavilla
liitännäisillä. Esimerkiksi suuri osa eri tiedostomuotojen tuista on
toteutettu liitännäisinä.

Gnumericin mukana tulee myös komentorivityökalu ssconvert, jolla on
mahdollista muuntaa taulukkolaskentatiedosto yhdestä tiedostomuodosta
toiseen. Tällä työkalulla onnistuu siis esimerkiksi useamman tiedoston
muuntaminen helposti ilman, että käyttäjän tarvitsee availla ja
talletella tiedostoja käsin yksi kerrallaan.


Kotisivu
http://projects.gnome.org/gnumeric/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy jakelun omasta pakettivarastosta.
  Windows-järjestemiin Gnumericin voi ladata ohjelman www-sivulta.

Ohjeet
Ohjekirja















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Gnumeric

[openSUSE.fi]

Open Goldberg Variations

Open Goldberg Variations on pitkään vapaana ollut musiikki viimeinkin
laadukkaana vapaana nuotinnoksena ja äänityksenä.


Goldberg-muunnelmat (eli Goldberg-variaatiot), BWV 988, on Johann
Sebastian Bachin vuonna 1741 tai 1742 julkaistu klaveeriteos, jonka
alkuperäinen nimi oli Clavier-Übung – Aria mit verschiedenen
Veränderungen. Teos koostuu alussa ja lopussa soitettavasta teemasta
(aria) sekä sen kolmestakymmenestä muunnelmasta. Teos on saanut
yleisemmin tunnetun nimensä Bachin oppilaan, cembalisti Johann Gottlieb
Goldbergin mukaan. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat)

Open Goldberg Variations -projektin tavoitteena oli saada tämä laadukas
klassinen musiikki vapaasti saataville sekä äänityksenä että
nuotinnoksena. Nuotit kirjoitettiin ohjelmalla
MuseScore ja soittajaksi saatiin Kimiko
Ishizaka.


Soittaja on aikamoinen moniottelija, hän on menestynyt myös
voimanostossa ja painonnostossa
(http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka). Muun hyvän
lisäksi projekti edisti MuseScoren kehitystä, nuotinnoksen
monimutkaisuus pakotti kehittämään MuseScoreen uusia
ominaisuuksia.

Tämän todella hienon musiikin voi 28. toukokuuta alkaen kuunnella
vapaasti projektin kotisivulta, tai tallentaa musiikkitiedostot omalle
koneelleen. Myös nuotit voi noutaa MuseScoren uusimman version
ymmärtämässä tiedostomuodossa. Tässä siis musiikkia, jonka voi ladata
omaan soittimeensa, kopioida kavereille, kuunnella maksamatta Teoston
tai Gramexin maksuja, soittaa itse ja periä vaikka maksu kuuntelijoilta,
siis vallan kerta kaikkiaan vapaasti. Nyt on Bach päästetty vapaaksi 271
vuoden jälkeen!

Tämän mahdollisti Kickstarterin kautta hankittu rahoitus. Tavoite
15 000 \$ ylittyi roimasti, 406 tukijaa lahjoitti yhteensä 23 748 \$.
Rahoitusta tarvittiin huolellisen nuotinnoksen laatimiseen,
laadukkaaseen studioäänitykseen ja taitavaan soittoon.
Goldberg-muunnelmat on teknisesti vaikea soitettava, pianistin piti
harjoitellakin ensin.

Projekti tuotti laadukasta vapaata musiikkia ja osoitti musiikin
tuottamiselle uuden rahoitustavan. Muusikko tai tuotantoyhtiö ei halua
luopua tekijänoikeuksista koska jostain heidänkin pitää elantonsa
ansaita. Open Goldberg Variations osoitti voitavan palkata musiikin
tekijät työhön ja julkaista teos vapaana musiikkina.

Pieni kauneusvirhe projektissa on, kun äänitys on julkaistu
MP3-tiedostona, joka tiedostomuoto
on patentilla suojattu. Kokonaan vapaa tiedostomuoto kuten Ogg
Vorbis olisi luonnikkaampi.
Onneksi myös FLAC-tiedosto on
tulossa saataville, siitä voi itse tehdä OGG-tiedoston.


Kotisivu
http://opengoldbergvariations.org/

Lisenssi
[Creative Commons Zero
  license](Creative Commons Zero license),
  http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Asennus
Musiikit voi kuunnella selaimella kotisivulta tai ladata
  tietokoneelleen samasta paikasta.





Open Goldberg Variations, webbisivu
Myös nuotit saatavilla
Nuottien ensimmäinen sivu




Viitteitä


Pianistin haastattelu Youtubessa
  (Saksaksi)
Projektin
  kuvaussivu
Projektin
  saavutukset


Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Open Goldberg Variations

[openSUSE.fi]

Simple Scan

Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla
voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin
monisivuisia dokumenttejakin.


Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja
lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti
täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja
helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin
yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä
tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen
käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton
skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman
ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa
vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti.
Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien,
takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen
asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen
ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin
ennen takuuajan umpeutumista.

Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta
siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat
painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai
kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen
sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun
kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun
rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta
skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen
valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat
vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja
valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa
valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita
asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.

Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää
sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja
png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan
yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg-
ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä
tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän
oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin
pdf-tiedostona.

Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle
SANE-järjestelmälle (Scanner Access Now
Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty
ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis
tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat
jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen.
Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on
oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä
suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita
käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi
XSane, KDE-työpöytäympäristön käyttämä
skanlite
sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva
gscan2pdf.


Kotisivu
https://launchpad.net/simple-scan

Lisenssi
GNU GPLv3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, BSD-Unixit

Asennus
Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan
  paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden
  omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina.
















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Simple Scan