Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

Ubuntu 11.04

Ubuntu on helppokäyttöinen ja
vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Myös suomen kielellä.

 Käyttöjärjestelmä on
nimetty eteläafrikkalaisen
Ubuntu-ideologian
mukaan. Sana on bantukieltä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä
"inhimillisyyttä toisia kohtaan". Käyttöjärjestelmänä Ubuntu pohjautuu
Debian GNU/Linux -järjestelmään (esitelty myös
Viikon VALOna), jonka
varastoista suuri osa ohjelmapaketeista on peräisin. Ubuntun
kehittämisen taustalla ovat eteläafrikkalaisen Mark
Shuttleworthin
perustama yhtiö Canonical Ltd. sekä
vapaaehtoisten muodostama yhteisö. Ubuntun luvataan olevan vapaa nyt ja
tulevaisuudessa.

Asennus-CD:ltä vasta asennettu Ubuntu-järjestelmä on heti valmis
käytettäväksi. Asennus-CD on myös
Live-CD, eli käynnistämällä kone
CD:ltä Ubuntua voi kokeilla asentamatta mitään. Ohjelmien joukosta
löytyy muun muassa
LibreOffice-toimisto-ohjelmapaketti
(vanhemmissa Ubuntuissa OpenOffice.org-nimisenä), Firefox
4 -selain, ohjelmat musiikin kuunteluun,
videoiden katseluun, valokuva-albumien ylläpitoon sekä yhteydenpitoon
verkossa. Valmiiksi asennettujen ohjelmien lisäksi Ubuntussa on
lukematon määrä erilaisia ohjelmia asennettavissa vain muutaman
hiirenklikkauksen päässä. Kuten muissakin Linux-jakeluissa, Ubuntuun
asennettavia ohjelmia ei tyypillisesti etsitä verkkosivuilta ympäri
Internetiä
vaan ne ovat valmiiksi tarjolla asennettaviksi Ubuntun ohjelmavaraston
kautta. Ubuntun paketinhallintatyökalu pitää yllä tietokantaa tarjolla
olevista ohjelmistoista ja sillä on helppo etsiä tarvittavaa ohjelmaa.
Kun ohjelma on löytynyt, se voidaan asentaa parilla hiiren
näpäytyksellä. Ohjelmien poistaminen onnistuu samalla tavoin.

Ubuntusta julkaistaan uusi versio noin kuuden kuukauden välein.
Suurimpaan osaan julkaisuista annetaan tukea mm. tietoturvapäivitysten
muodossa 18 kuukautta. Noin kahden vuoden välein julkaistavia
pitkäaikaistuettuja LTS-versioita (long term support) tuetaan
työpöytäkäytössä kolme ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntun tuorein
versio on 11.04, lempinimeltään Natty Narwhal (siisti sarvivalas
tai tyylikäs sarvivalas). Viimeisin LTS-versio on 10.04 Lucid Lynx
(selvänäköinen ilves). Ubuntu-julkaisujen versionumero koostuu
julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Lempinimet taas ovat
adjektiivilla kuvailtuja eläimiä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä
julkaisusta seuraavaan.

Natty Narwhal

Huhtikuussa 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 Natty Narwhal sisältää muun
muassa seuraavia ominaisuuksia:


Uusi Unity-käyttöliittymä, joka on suunniteltu toimimaan
  työpöytäkoneiden ja kannettavien isolta näytöltä, mutta myös
  miniläppärien pienemmiltä näytöiltä.\
   Ubuntun perinteinen Gnome on myös vaihtoehtoisesti käytettävissä
  valitsemalla käyttöliittymä sisäänkirjautumisruudussa.
LibreOffice 3.3.2
  -toimisto-ohjelmisto\
   LibreOffice on käytännössä aiemmin OpenOffice.org-nimellä tunnettu
  toimistopaketti, mutta nyt uudella nimellä. LibreOffice-projekti on
  luonteeltaan aiempaa yhteisöllisempi.
Firefox 4.0-selain
Shotwell 0.9.1 - ohjelma digitaalisten
  valokuvien järjestelyyn ja katseluun
Evolution 2.32.2 - sähköpostiohjelma
Banshee 2.0 - musiikinsoitto-ohjelma, joka
  sisältää muun muassa integraation Amazonin musiikkikauppaan.
Ubuntu One -palvelu, joka helpottaa
  tiedostojen varmuuskopiointia ja synkronointia useamman koneen
  välillä.


Rinnakkaisversiot

Ubuntusta on olemassa useita erilaisiin käyttöihin ja erilaisille
käyttäjille suunnattuja rinnakkaisversioita. Ne käyttävät taustalla
samaa perusjärjestelmää ja ohjelmapakettien varastoa, mutta erona on
asennuslevyltä oletuksena asentuvien ohjelmien kokoelma. Osassa on
käytössä jokin vaihtoehtoisista käyttöliittymistä, osassa taas
asennetaan kokoelma johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivia
ohjelmia. Kaikki ohjelmat on mahdollista asentaa myös muihin
rinnakkaisversioihin joko yksittäin tai kokonaisuuksina. Yhden
rinnakkaisversion ohjelmakokonaisuuden asentaminen toiseen tapahtuu
helposti asentamalla yksi ohjelmapaketti. Esimerkiksi Lubuntun
sisältämien ohjelmien asentaminen onnistuu asentamalla paketti nimeltä
lubuntu-desktop.
Erilaisia käyttöliittymiä käyttävät ohjelmat toimivat myös ristiin
versioiden välillä.

Kubuntu

Kubuntu-versiossa käyttöliittymänä on
KDE-työpöytä. KDE-työpöydän ulkoasu ja
käyttökokemus poikkeavat jonkin verran Ubuntun oletuksena asentuvasta
käyttöympäristöstä. Kokonaisuuden mukana asentuu joukko ohjelmia, jotka
vastaavat toiminnallisuudeltaan tavallisen Ubuntun kokoelmaa, mutta
sopivat ulkoasultaan ja toiminnaltaan paremmin valittuun
työpöytäympäristöön.

Muutamia uusia ominaisuuksia Kubuntu 11.04:ssä:


KDE 4.6.2
Tiedostojen jako Samballa entistä helpommin
Tuki OwnCloud -pilvipalvelulle, jolla
  tiedostoja voi synkronoida verkkoon joko omalle tai muualta
  palveluna hankitulle palvelimelle.


Xubuntu

Xubuntu käyttää XFCE-työpöytää, joka on
suunniteltu kevyemmäksi käyttöliittymäksi. Xubuntu 11.04:ssä on käytössä
uusi Xfce 4.8 -versio.

Lubuntu

Lubuntu on toinen kevyellä käyttöliittymällä
varustettu Ubuntun rinnakkaisversio. Lubuntu käyttää
LXDE-työpöytää.

Ubuntu Studio

Ubuntu Studio on suunniteltu luovaan työhön.
Se sisältää parhaat vapaat työkalut äänen, kuvan ja videon käsittelyyn.

Mythbuntu

Mythbuntun avulla voi rakentaa itse oman
verkkotietoisen kotiteatterijärjestelmän, joka toimii hyvin yhteen kodin
muiden laitteiden kanssa.

Edubuntu

Edubuntun mukana asentuva ohjelmakokonaisuus
on koostettu opetustyötä silmälläpitäen. Edubuntuun on kerätty suuri
joukko koulutyössä hyödyllisiä ohjelmistoja.

Edubuntua voi kokeilla myös selaimen
kautta.

Uusia ohjelmia Edubuntu 11.04:ssä:


Pencil-animaatio-ohjelma
Geogebra - ohjelma geometrian ja
  matematiikan opetteluun
Calibre - sähkökirjojen lukemiseen ja
  hallintaan
LibreCAD
Freemind - mindmap-työkalu
Stellarium - planetario-ohjelma


Näiden lisäksi tarjolla on myös muita rinnakkaisversioita. Joukossa on
esimerkiksi erilaisia lokalisoituja versioita, joilla Ubuntu asentuu
suoraan halutulla kielellä ja halutuilla paikallisasetuksilla,
esimerkiksi suomeksi.
Toinen esimerkki muunlaisista rinnakkaisversioista on sokeille ja
heikkonäköisille suunnattu
Vinux.


Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu
  Suomi)

Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä

Asennus
Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta
  taikka Ubuntu Suomen
  lataussivulta. Sivuilla
  opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu
  levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan
  USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan
  aloittaa.

Käyttöohjeet ja opastus
* Mitä uutta Ubuntussa?

* Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun
käyttäjälle

* Ubuntu
tutuksi-wikikirja

* Ubuntu Suomen keskustelualueet

* Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
moneen Linux-aiheiseen asiaan.

* Ubuntu Suomen ohjesivu

Muuta materiaalia
Nelson Mandela kertoo, mistä ubuntussa on kyse.



















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Ubuntu 11.04

[openSUSE.fi]

MediaWiki

MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto.
 Lukuisten
vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin kehittämä
MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta
Wikipediasta työpaikkojen sisäisten
dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin
pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat
laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa
MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus
(lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty
sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.







MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä
eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai
PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP. Aktiivisia ydinkehittäjiä on
useita kymmeniä, suurin osa vapaaehtoisia ja muutama myös Suomesta.
Nykyisin MediaWiki on tiukassa muutoksen otteessa, kun sen vuosien
saatossa rönsyillyttä perustoiminnallisuutta kirjoitetaan uudelleen
vastaamaan tämän päivän ohjelmointikäytäntöjä – ja toisaalta myös
ulkoasua päivitetään vastaamaan nykypäivää hyödyntämällä enemmän
JavaScriptiä sekä uusia standardeja kuten HTML5 ja CSS3.
Yhteensopivuutta vanhempien selainten kanssa ei tietenkään ole
unohdettu. Koodin vakaudesta huolehditaan testeillä sekä ajamalla koodia
ensin tuotantokäytössä Wikipediassa sekä muilla sivustoilla.

​5. toukokuuta julkaistu kokeiluversio 1.17 beta 1 sisältää tärkeitä
uusia ominaisuuksia sekä peruskäyttäjälle että suurille wikifarmeille.
Peruskäyttäjää ilahduttaa uudistettu, entistä selkeämpi ja suomennettu
asennussivu. Myös sivujen aakkostusta luokissa on parannettu, joskin
ongelmat ovat olleet lähinnä muilla kielillä kuin suomeksi. Myös
MediaWiki-sivustojen suorituskyky paranee, kun sivuston tyylejä ja
komentosarjoja tiivistetään ja yhdistetään, jotta selaimen tarvitsisi
tehdä vähemmän erillisiä pyyntöjä.


Kotisivu:
http://www.mediawiki.org

Lisenssi:
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows

Asennus:
Lataa paketti osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Download. Löytyy myös joistakin Linux-jakeluista, mutta osa tarjoaa vanhoja versioita tai epästandardilla tavalla paketoitua MediaWikiä.


Käyttöohjeet

MediaWikin käyttäminen ei vaadi paljoa opiskelua. Yksinkertaisimmat
muokkaukset onnistuvat helposti työkalupalkin avulla. Joitakin ohjeita
kuitenkin löytyy niin käyttäjille kuin ylläpitäjillekin.

Jonkinasteinen ja jonkin verran suomennettu käyttöopas löytyy
osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi Vastaavasti
löytyy hallintaopas MediaWikin ylläpitäjille osoitteesta
http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Contents/fi




MediaWikin kotisivu‎
Uusi asennussivu‎
Muokkaus




Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Source: MediaWiki

[openSUSE.fi]

ccMixter

ccMixter on palvelu, joka jakelee Creative
Commons -lisensseillä lisensoituja
äänitiedostoja.

 Palvelusta löytyy musiikki-
ja äänitiedostoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sivuston tarkoituksena
on mahdollistaa ääni- ja musiikkitiedostojen luvallinen jakaminen ja
uudelleenmiksaus. Sivuston laajasta arkistosta löytyy niin kokonaisia
musiikkikappaleita kuin lyhyitä ääniklippejä ja näistä tehtyjä
uudelleenmiksauksia. Koska tiedostot on lisensoitu Creative Commons
-lisensseillä, ovat luvat niiden uudelleenkäyttöön selkeästi ilmaisu.
Ennen tiedostojen uudelleenkäyttöä, niiden lisensseihin kannattaa
kuitenkin tutustua ja kiinnittää huomiota. Osa tiedostoista on julkaistu
vapailla, uudelleenkäytön sallivilla lisensseillä, kuten
alkuperäisen tekijän mainitsemisen vaativa
cc-by, tekijän
mainitsemisen ja saman lisenssin käytön edellyttävä
cc-by-sa sekä
rajoittamattoman käyttöoikeuden antava
cc0. Osa taas on
julkaistu epävapaammilla lisensseillä, jotka kieltävät kaupallisen
käytön. (Esimerkiksi
cc-by-nc-sa tai
cc-by-nc)

Sivuston tag-järjestelmä tekee halutunlaisen äänitiedoston etsimisen
helpoksi. Tiedostoja selatessa niitä voi suodattaa joko tiedostoille
annettujen avainsanojen avulla taikka lisenssin mukaan. Esimerkiksi
cc-by-lisensoitua lapsen ääntelyä löytyy valitsemalla
"Samples"-välilehden "Browse"-osiossa halutun lisenssin ja tag-listasta
avainsanan "children". Toinen tapa löytää kiinnostavia ääniä ja
musiikkeja on selata yhteisön jäsenten valitsemia ja suosittelemia
löytöjä.

Palvelusta saatavien äänten mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi
erilaiset video-, peli- ja podcast-projekteissa tarvittavat taustaäänet
ja -musiikit sekä äänten käyttö instrumentteina omissa
musiikkituotoksissa. Sivuston musiikeista suuressa osassa onkin käytetty
aineksina sivustolta löytyviä muita tiedostoja. Kunkin tiedoston
kohdalla on nähtävissä, mitä aiempia tiedostoja kyseisen tiedoston
tekemisessä on hyödynnetty ja mitkä kaikki teokset ovat
edelleenkäyttäneet sitä.


Kotisivu
http://ccmixter.org/

Lisenssi
Eri Creative Commons -lisenssejä

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki














Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: ccMixter

[openSUSE.fi]

Pidgin

Pidgin on vapaa avoimen lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee
useita viestiverkkoja.

 Käyttävätkö ystäväsi
useaa erilaista tekstipohjaista pikaviestijärjestelmää, kuten MSN,
GoogleTalk, Yahoo!, Facebook-chat, jne. On kätevää, jos heidän kaikkien
kanssa voi keskustella yhdellä ja samalla ohjelmalla. Pidgin soveltuu
tähän erinomaisesti, sillä se osaa toimia yli kymmenessä eri
viestiverkossa. Pidginin toimintaa voidaan myös laajentaa useilla
lisäosilla. Näillä saadaan käyttöön esimerkiksi salattu keskustelu,
käännöstyökalu, Twitter-integraatio tai keskustelijoiden yhteinen
piirtoalusta. Myös tiedostojen siirto keskustelijoiden välillä onnistuu.

Kahdenkeskisten pikaviestien lisäksi Pidginillä voi osallistua
ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi IRC-kanavilla tai Jabber-huoneissa.

Mac OS X -käyttäjiä saattaa kiinnostaa myös Adium,
joka käyttää samaa taustakoneistoa kuin Pidgin, mutta istuu
käyttöliittymältään ja ulkoasultaan luontevammin OS X:ään.


Kotisivu
http://www.pidgin.im/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Unixit

Asennus
Asennuspaketit Windowsille, Mac OS X:lle ja useammalle eri
  Linux-jakelulle löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin
  Pidgin löytyy tyypillisesti myös suoraan sen omasta
  paketinhallinnasta.

VALO-CD
Pidgin löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Pidgin

[openSUSE.fi]

Translatewiki.net

Translatewiki.net on avoimille ohjelmille suunnattu käännösalusta ja
-yhteisö.


Translatewiki.net on paikka, jossa vapaaehtoiset kääntävät vapaita
ohjelmia omalle kielelleen. Kääntäminen tapahtuu pääasiassa selaimella.
Kääntäjien apuvälineinä on muun muassa käännösmuisti, Googlen ja
Microsoftin konekäännökset sekä muunkieliset käännökset.
Translatewiki.netissä voi kääntää esimerkiksi MediaWikiä, FreeColia sekä
OpenStreetMapin verkkosivua ja työkaluja. Yhteensä käännettäviä ohjelmia
on parisen kymmentä.







Translatewiki.netin erottaa muista
käännösalustoista ja -sivuistoista painotus yhteisöllisyyteen sekä
mahdollisuus kysyä apua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos käännettävä
asiaa ei ymmärrä tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi onko Open
suomeksi Avaa vai Avoin), niin kääntäjä voi pyytää apua sivuston
muilta käyttäjiltä, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä ohjelmien
kehittäjiin, jotta kysymyksiin saataisiin vastaus. Jokaisella viestillä
on paikka, johon nämä selitykset lisätään ja selitykset näytetään
viestiä käännettäessä. Näitä selityksiä voi täydentää kuka tahansa ja se
onkin suotavaa, sillä näin asia tarvitsee selvittää vain kerran, ja
aikaa säästyy sadoilta seuraavilta käyttäjiltä. Selvitystyö on
välttämätöntä hyvien ja oikeiden käännösten tekemiseksi, ja se on
yleensä eniten aikaa vievä asia ohjelmistojen kääntämisessä.

Translatewiki.net on oiva paikka aloittaa tai jatkaa kuihtunutta
suomentamisharrastusta, sillä sinun ei tarvitse opetella uusia työkaluja
eikä selvitellä eri projektien yhteyshenkilöitä. Sen jälkeen kun olet
pyytänyt ja saanut kääntämisluvan, voit kääntää kaikkia saatavilla
olevia ohjelmia niin paljon tai vähän kerralla kuin haluat. Sivuston
ylläpitäjät vievät tehdyt käännökset säännöllisesti eteenpäin kuhunkin
ohjelmaan. Sivuston kääntäjät voivat tarkistaa toisten tekemiä
käännöksiä ja antaa tarvittaessa palautetta. Suomentaminen on
haasteellista ja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, kärsivällisyyttä
ja halua kehittyä ja oppia uutta. Uusia suomentajia tarvitaan kovasti,
jotta taitoja voidaan välittää eteenpäin ja käännettävää on aina enemmän
kuin kääntäjiä.

Kielten opiskelijat voivat Translatewikissä kerätä kokemusta tekemällä
oikeita käännöksiä. Käännökset tulevat käyttöön ohjelman seuraavan
julkaisun myötä, tai joissain tapauksissa aikaisemminkin.


Kotisivu
http://translatewiki.net

Toimii
selain

Suomen kielen käännöstilanne
http://translatewiki.net/wiki/Special:LanguageStats?code=fi





Käännösnäkymä
Suomenkielinen etusivu‎




Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)
kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Source: Translatewiki.net

[openSUSE.fi]

Minitube

Minitube on pieni ja yksinkertainen ohjelma YouTube-videoiden
katseluun ilman selainta ja Flashia.

 Minitube on ohjelma,
jolla voi katsella YouTube-videoita käynnistämättä selainta ja
erityisesti käyttämättä Flash-lisäosia. Tämän vuoksi Minitube on hyvin
kevyt ja virtaakin säästävä väline YouTube-videoiden katseluun.

Minitube-ohjelma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja
helppokäyttöinen. Hakukenttään kirjoitetaan hakusanat, joilla halutaan
etsiä videoita YouTube-palvelusta. Ohjelma näyttää löytyneet videot
soittolistana ja alkaa toistaa videoita yksi toisensa jälkeen.
Soittolistan videoita voi järjestellä haluamaansa järjestykseen ja siitä
voi poistaa tallenteita. Videoita voi katsella ikkunoidusti tai
kokoruudulla.

Minitube kykenee näyttämään YouTube-videoita aina full-HD (1080p) kokoon
saakka. Katselun lisäksi Minitubella on mahdollista myös tallentaa
videot yhdellä hiiren klikkauksella omalle koneelle mpeg4-muodossa
myöhempää katselua varten.

Minitube soveltuu hyvin myös lapsiperheiden käyttöön, sillä karsitun
käyttöliittymän ansiosta lapsen voi melko turvallisesti jättää katsomaan
sopivalla hakusanalla löytyneitä videoita pelkäämättä, että lapsi eksyy
klikkailemalla arveluttaviin videoihin. Kannattaa toki itse myös
vilkaista hakutulokset läpi.


Kotisivu
http://flavio.tordini.org/minitube

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows (2000/XP/Vista/7), Mac OS X, Linux

Asennus
Asennuspaketit kullekin alustalle sekä ohjelman lähdekoodi löytyvät
  ohjelman kotisivuilta. Linux-alustoille Minitube saattaa löytyä myös
  jakelun omasta ohjelmavarastosta. Mac OS X:lle ohjelma löytyy mylös
  Mac App Storesta, jossa olevasta versiosta kuitenkin puuttuu
  videotiedostojen lataaminen omalle koneelle.

Käyttöohjeet
Ohjelman esittelyvideo YouTubessa: Play YouTube videos without
  using Flash with
  Minitube

















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Minitube

[openSUSE.fi]

Linphone

Linphone on vapaa Internet-puhelinsovellus.

 Linphone-ohjelmalla
voi soittaa SIP-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä
löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia)
verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen oma
palvelu.
Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa
eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi
Skypellä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai
puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia.
Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden
soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi
Saunalahden Nettipuhelimella voi
soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden
GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin
puhelinliittymiin.

Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa
ilmaisia nettipuheluita, jos käyttössä on joko langaton verkko tai
liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.

Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS
X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.)


Kotisivu
http://www.linphone.org/

Lisenssi
GNU GPLvv2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Android, iOS, Blackberry

Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluille
  Linphone löytyy suoraan paketinhallinnan kautta ja
  Android-laitteille sen saa marketista.

Käyttöohjeet
Flossmanuals-sivustolta löytyy opas
  Linphonen käyttöön ja
  asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää
  SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin.
















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Linphone

[openSUSE.fi]

LyX

LyX on erilainen tekstinkäsittelyohjelma, joka tuottaa kaunista
painokelpoista jälkeä.

 LyX on ulkoasultaan erittäin
hyvän näköistä jälkeä tuottava tekstinkäsittelyohjelma. Toisin kuin
suurin osa tekstinkäsittelyohjelmista, LyX ei pyri olemaan
WYSIWYG-tyyppinen (What You See Is What You Get) vaan sen toiminta
seuraa WYSIWYM-periaatetta (What You See Is What You Mean). Käytännössä
tämä tarkoittaa, että vaikka tekstiä editoitaessa sen ulkoasu näyttääkin
suurin piirtein siltä, kuin lopputuloksen on tarkoituskin, ei ohjelma
silti pyri tekemään tarkkaa ulkoasun asettelua vielä tässä vaiheessa.
Esimerkiksi tekstin rivitykset ja sivutukset eivät muokkausvaiheessa ole
vielä lopullisessa muodossaan. Sen sijaan ohjelma voi näyttää
käyttäjälle useita muokkaukseen liittyviä lisätietoja, jotka eivät päädy
lopulliseen tulostuvaan versioon. Esimerkiksi automaattisesti luotava
sisällysluettelo näkyy tekstin seassa vain sen paikan merkitsevänä
laatikkona, joka kertoo, mihin kohtaan sisällysluettelo tulee
lopullisessa versiossa. Samoin tekstin seassa olevat alaviitteet ovat
näkyvissä omana osionaan siinä kohtaa, johon viite tulee ja varsinainen
alaviite luodaan sivun alalaitaan vasta lopulliseen versioon. Saman
periaatteen mukaisesti esimerkiksi pakotetut pysty- ja vaakasuuntaiset
välit sekä sivunvaihdot on ohjelmassa selvästi merkitty näkyviin.
Ajatuksena siis on, että käyttäjä näkee aina, mitä on tekemässä ja
ohjelma ei tuota tässä suhteessa yllätyksiä käyttäjälle.

LyXissä tekstin käsitteleminen tapahtuu rakenteisesti ja erilaisia
tyylejä käyttämällä. Käyttäjä siis kertoo kunkin tekstikappaleen
merkityksen (otsikko, alaotsikko, luettelo, jne.) tekstissä ja kappaleen
ulkoasu muotoillaan sen merkityksen mukaan. Ulkoasuun vaikuttavat niin
kutsutut "kovat" muotoilut ovat myös mahdollisia, mutta niiden käyttöä
on tarkoituksella pyritty olemaan painottamatta. Asiakirjan ulkoasuun
vaikuttaa vahvasti valittu asiakirjatyyppi. Asiakirjatyyppien joukosta
löytyy pohjat muun muassa kirjaan, artikkeliin, raporttiin, kirjeeseen
sekä "kalvoesitykseen".

Ohjelmassa tekstin käsitteleminen ja taittaminen lopulliseen muotoonsa
on eriytetty toisistaan. Kun käyttäjä haluaa nähdä tekstinsä lopullisen
ulkoasun, pitää se taittaa esimerkiksi pdf-tiedostoksi. Käytännössä tämä
tapahtuu painamalla yhtä nappulaa ohjelman paneelissa, joten tämä vaihe
ei liiemmin hankaloita ohjelman käyttöä. Tällöin teksti taitetaan
automaattisesti pdf-muotoon ja avataan esikatseltavaksi. Tiedoston
taitto tapahtuu LaTeX-ladontaohjelmiston avulla ja lopputulos on yleensä
hyvinkin ammattimaisen viimeisteltyä. LaTeX-ladontajärjestelmä on
loppuunsa hiottu koneisto, joka osaa sovittaa muun muassa tekstin
rivitykset ja sivutukset sekä kuvien sijoittelut parhaalla mahdollisella
tavalla. Tieteellisessä maailmassa, erityisesti matematiikassa,
fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, LaTeX-järjestelmä on
tieteellisiin julkaisuihin käytetty standardi.

Matemaattisten kaavojen kirjoittaminen on tehty LyXissä hyvin helpoksi.
Toisin kuin monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kaavat eivät
LyXissä ole lisäominaisuus vaan sisäänrakennettu toiminnallisuus, joiden
kirjoittaminen on lähes yhtä luontevaa kuin tavallisen tekstin
tuottaminen. Matematiikkatilaan LyXissä siirrytään Control-m
-näppäinyhdistelmällä ja matemaattiset rakenteet kirjoitetaan joko
hiirellä paneelin nappuloita painelemalla tai LaTeX-järjestelmästä
tuttuja komentoja suoraan näppäimistöllä kirjoittamalla. Kaavat ovat
nähtävillä sitä mukaa kuin niitä kirjoitetaan. Esimerkiksi
murtolukunappulaa painamalla kaavaan ilmestyy jakoviiva, jonka ylä- ja
alapuolella on tyhjät laatikot, joihin kaavan kirjoittamista voi jatkaa.

Muita ohjelman hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muiden muassa:


lähdeviitteet käsitellään LaTeX-ympäristöstä tutun
  BibTeX-järjestelmän avulla
muutosten seuranta, joka helpottaa yhteistyössä tehtävää asiakirjan
  muokkaamista
huomautusten lisääminen tekstin joukkoon (huomiot eivät tulostu
  lopulliseen versioon)
mahdollisuus lisätä sisältöjä eri "haaroihin", joista voi
  taittovaiheessa valita, mitkä tulostuvat ja mitkä eivät (Tämä
  ominaisuus on käytännöllinen esimerkiksi koetta tekevälle
  opettajalle. Mallivastaukset voi kirjoittaa erilliseen haaraan, joka
  jätetään tulostamatta koepaperiin.)
tuki versionhallinnalle (svn, cvs)



Kotisivu
http://www.lyx.org

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, OS/2

Asennus
Asennuspaketit eri alustoille ovat ladattavissa ohjelman
  kotisivuilta. Linux-jakeluihin ohjelma löytyy tyypillisesti myös
  jakelun omasta pakettivarastosta.

Käyttöohjeet
Ohjelmaan löytyy kattava ohjeistus sekä tutoriaali ohjelmasta
  itsestään Help-/Ohje-valikon kautta. Ohjelman kotisivujen kautta
  löytyy lisää dokumentaatiota.
















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: LyX

[openSUSE.fi]

Frozen Bubble

Frozen Bubble on viihdytävä ajanvietepeli, jossa yritetään pudottaa
katosta riippuvia värikkäitä palloja "ampumalla" niitä samanvärisillä
palloilla alhaalta.

 Peli soveltuu
kaikenikäisille, sillä sen pelaaminen on helppo oppia. Pelin ulkoasu on
graafisesti viimeistelty ja värikäs. Frozen Bubble on yksinkertaisesta
ideastaan huolimatta, tai ehkä pikemminkin sen ansioista, erittäin
addiktiivinen. "Vielä yksi kenttä!" Lapset ja vanhemmatkin viihtyvät
tämän pelin seurassa. Puhelimeen asennettuna peli on oivaa ajanvietettä
esimerkiksi bussia odotellessa.

Pelin tietokoneversio sisältää normaalin yksinpelin lisäksi muun muassa
kaksinpelin, verkkopelin sekä kenttäeditorin. Erikoisuutena pelissä on
erillinen värisokeille suunnattu tila, jossa pallot on merkitty värien
lisäksi myös erimuotoisilla symboleilla.

Peli on saatavilla usealle alustalle mukaan lukien yleisimmät
älypuhelimet. Pelin Java-versiota voi
pelata suoraan selaimella millä tahansa Javaa ymmärtävällä alustalla.


Kotisivu
http://www.frozen-bubble.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows (Java-applettina), Android, iOS, Symbian
  S60, Java

Asennus
Asennuspaketit tai linkit niitä jakaville sivuille löytyvät ohjelman
  kotisivujen downloads-osiosta. Useimmissa Linux-jakeluissa peli on
  asennettavissa suoraan paketinhallinnasta ja Android-puhelimiin ja
  -tabletteihin se löytyy marketista. Windows-ympäristössä voidaan
  toistaiseksi pelata pelin
  Java-versiota.














Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Frozen Bubble

[openSUSE.fi]

Dia

Vapaa ohjelma diagrammien, graafien, vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden
sekä muiden vastaavien piirrosten tekemiseen.

 Dia-ohjelmalla voi piirtää
monenlaisia vektoripohjaisia kuvaajia, mutta erityisesti se on
tarkoitettu työkaluksi vuokaavioiden ja muiden graafien piirtämiseen.
Näissä kaavioissa on tyypillisesti joukko objekteja ja niitä yhdistäviä
janoja, nuolia, kaaria tai murtoviivoja sekä selittäviä tekstejä. Diassa
objekteissa on tyypillisesti yksi tai useampia pisteitä, joihin viivat
voi kytkeä niin, että kun objekteja siirtelee kaaviossa, viivat
seuraavat niiden mukana. Tämä on oleellista kaavioiden piirtämisessä,
sillä näin objektien uudelleensijoittelu on helppoa. Objekteja voidaan
tarvittaessa ryhmitellä kokonaisuuksiksi sekä sijoitella eri tasoille
niiden käsittelyn helpottamiseksi.

Ohjelmassa on tarjolla useita objekti-paletteja erilaisiin tarkoituksiin
tavallisista geometrisista kuvioista verkkolaitteiden symboleihin,
loogisiin portteihin, kytkentäkaavioiden komponentteihin ja palapelin
palasiin. Viivat voivat olla teräväkulmaisia tai kaarevia, yhtenäistä
viivaa, katkoviivaa tai pisteviivaa ja niiden päihin voi valita
erilaisia nuolenkärkiä sekä muita kuvioita. Dia on yksinkertainen mutta
tehokas työkalu, oli piirrettävä kaavio sitten ER-, UML- tai
kytkentäkaavio.

Oman tiedostomuotonsa lisäksi Dia osaa tallettaa piirrokset lukuisissa
vektori- ja bittikarttamuodoissa mukaan lukien svg, fig, pdf, eps, ps ja
png. Dia osaa myös avata muutamaa eri tiedostomuotoa, esimerkiksi svg-
ja fig-tiedostoja.


Kotisivu
http://live.gnome.org/Dia

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, Solaris, Irix

Asennus
Linux-jakeluissa Dia löytyy suoraan paketinhallinnasta. Windows- ja
  Mac OS X -ympäristöihin linkit asennuspaketteihin löytyvät ohjelman
  "download"-sivulta tai suoraan osoitteesta
  http://dia-installer.de/ . Download-sivulta löytyvät linkit myös
  kolmannen osapuolen asennuspaketteihin Solaris- ja
  Irix-ympäristöihin.

VALO-CD
Dia löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.














Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Dia

[openSUSE.fi]

Hugin

Hugin on vapaa panoramatyökalu valokuvaajille ja satunnaisemmillekin
näppäilijöille. Ohjelmalla voi yhdistellä useampia valokuvia upeiksi
panoramakuviksi sekä tehdä muita projektiomuunnoksia.

 Niin ammattilaisille,
harrastajille kuin kuvia satunnaisesti napsivillekin soveltuvalla
Huginilla on helppoa koostaa useammasta osittain päällekkäisestä kuvasta
yksi kokonaisuus. Kuvien yhdisteleminen tapahtuu tunnistamalla
vierekkäisistä kuvista yhteisiä osia ja sovittamalla ne kohdakkain
valitun projektion mukaisesti. Samalla kuvien värit ja valoisuudet
sovitetaan sopimaan yhteen. Huginin ohjatulla panoramatoiminnolla on
helppo päästä alkuun. Ohjattu toiminto käyttää oletusasetuksia, jotka
ovat kuitenkin kaikki säädettävissä ohjelman muilta välilehdiltä.
Säädettäviä ovat muun muassa kuvan asetukset (sijoittelu, kierto,
kallistus, järjestys,...), kameran ja linssin asetukset, rajaus,
peittomaski, kontrollipisteet, kuten kuvien kohdistamiseen käytettävät
vastinpisteet, optimointitavoitteet, valaistusasetukset sekä lopullisen
kuvan asetukset (projektio, kuvan koko, tiedostomuoto,...). Säädettävää
siis riittää osaavalle käyttäjälle, vaikka aloittelija pääseekin
pitkälle jo pelkän ohjatun työkalun automaattisilla toiminnoilla.

Ohjatussa panoraman luonnissa on kolme vaihetta: Kuvien ja
linssiasetusten valinta, kuvien kohdistus ja panoraman luonti. Kuvien
valinnan yhteydessä ohjelmalle kerrotaan käytetyt linssin asetukset,
jotka ohjelma osaa tunnistaa suoraan useimpien kameroiden kuvaan
tallettamista tiedoista. Toisessa vaiheessa ohjelma yrittää tunnistaa
kuvista yhteisiä osia, merkitä niitä kontrollipisteiksi ja näiden avulla
kohdistaa kuvat keskenään. Kontrollipisteiden automaattiseen löytämiseen
Hugin käyttää versiosta 2010.4.0 lähtien vapaata patenttivapaata
toteutusta. Kohdistuksen jälkeen Hugin antaa nähtäväksi
esikatseluikkunan, josta käyttäjä saa vielä tehtyä joitakin säätöjä,
kuten käytetyn projektion valinnan, kuvan siirtelyn ja kierron
esimerkiksi horisontin oikaisua varten sekä kuvan rajauksen. Lopuksi
kolmannessa vaiheessa luodaan itse lopullinen panoramakuva. Hugin
tallentaa tuotoksen oletuksena häviöttömässä tif-muodossa, mutta muita
tallennusmuotoja on valittavissa pääikkunan "Stitcher"-välilehdeltä.

Panoramakuvien lisäksi Huginia voi käyttää erilaisiin
projektiomuunnoksiin, kuten perspektiivikorjauksiin. Sillä voi
esimerkiksi suoristaa perspektiivin aiheuttaman vääristymän vaikka
julisteesta tai kirjan sivusta vinoon otetusta kuvasta.


Kotisivu
http://hugin.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD

Asennus
Linux-jakeluihin Hugin löytyy suoraan jakelun oman paketinhallinnan
  kautta. FreeBSD:lle ohjelma taas löytyy ports-kokoelmasta. Windows-
  ja Mac OS X -alustoille ohjelma löytyy ohjelman kotisivun
  "download"-osiosta. Muille alustoille ohjelmaa voi yrittää kääntää
  suoraan lähdekoodista.

Käyttöohjeet
Ohjelman kotisivulta löytyy useita
  tutorialeja,
  joiden avulla voi harjoitella Huginin käyttöä.




















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Hugin

[openSUSE.fi]

Avidemux

Avidemux on videoeditointiohjelma yksinkertaiseen videokuvan
leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon formaatista toiseen.

 Avidemux on
graafiselta käyttöliittymältään selkeä ohjelma, jolla on helppo tehdä
esimerkiksi yksinkertaiset videon leikkaukset. Toisaalta myös hieman
monipuolisempien operaatioiden toteuttaminen onnistuu ja ohjelma
skaalautuu käyttäjän omien taitojen kasvaessa. Leikkaustoiminnot
löytyvät suoraan videokuvan alapuolelta ja videon aikajanalle on helppo
merkitä leikkauksen aloitus ja lopetuskohtia. Valitun kohdan voi joko
tallettaa tai leikata pois delete-näppäimellä. Ikkunan vasemmasta
reunasta saa valittua tallennettavan muodon osaset: Videokoodekin,
äänikoodekin sekä nämä yhdistävän containerin eli säilön. Näillä
valinnoilla voidaan kuvan ja äänen pakkaustapaa muuntaa muodosta
toiseen. Videon ja äänen tallennusmuodoiksi voi valita myös
kopiointivaihtoehdon, jolloin niitä ei pakata uudelleen vaan ne
kopioidaan häviöttömästi alkuperäisestä tiedostosta vain valituista
kohdista leikaten.

Pelkän leikkaamisen lisäksi Avidemuxilla voidaan suorittaa myös useita
muita muokkausoperaatioita. Kun videokuvan tallennusmuodoksi valitaan
jotain muuta kuin kopiointi, aktivoituu nappula, jota painamalla
päästään valitsemaan videokuvalle suotimia eli filttereitä. Suotimet on
jaoteltu luokkiin: transform, interlacing, colors, noice, sharpness,
subtitles, miscellaneous ja external. Näistä luokista esimerkiksi
transform sisältää kuvan fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavia suotimia,
kuten kuvan kierrot, skaalaukset, rajaukset ja peilaukset.
Colors-luokkaan on kerätty kuvan väreihin vaikuttavia toimintoja, kuten
kontrastin, kirkkauden ja värisävyjen säädöt. Subtitles-osiosta taas
löytyvät eri muodoissa olevien tekstitysten lisäämiset videotiedostoon.
Valitut suotimet sopivine asetuksineen lisätään aktiivisten suotimien
listaan ja videotiedostoa prosessoitaessa ne sovelletaan kuvaan listan
määräämässä järjestyksessä. Siispä esimerkiksi kuvan käännöt tai
pehmennykset kannattaa suorittaa ennen tekstitysten lisäämistä.

Myös ääniraidalle on mahdollista suorittaa joitain muunnoksia, mutta
valittavissa olevat vaihtoehdot ovat vähäisemmät kuin kuvalle, sillä
äänen muokkaamiseen on olemassa muita niihin erikoistuneita ohjelmia,
kuten Audacity.

Kuvan ominaisuuksia muutettaessa on hyödyllistä pystyä esikatselemaan
tulevaan jälkeä. Avidemuxissa on mahdollista näyttää joko input-kuva
tai output-kuva erikseen taikka molemmat rinnakkain tai päällekkäin.
Lisäksi on mahdollista irrottaa output-kuva omaksi ikkunakseen.
Videokuvan tarkastelu onnistuu helposti joko ruutu ruudulta ikkunan
alareunan nappuloilla tai oikean reunan "rullaa" liikuttamalla.

Vaikka Avidemuxilla on mahdollista säätää tallennettavan tiedoston
pakkausasetuksia, kuvakokoa, äänen näytteenottotaajuuksia sekä muita
yksityiskohtia hyvinkin tarkasti, voi asiaan tarkemmin perehtymätönkin
hyödyntää näitä ominaisuuksia Auto-valikon valmiiksi valittujen
asetusten avulla. Valikosta löytyvät useimmin tarvitut muunnosasetukset
valmiiksi paketoituina. Näitä ovat esimerkiksi videon muuntaminen
DVD-kelpoiseen muotoon tai Applen iPod- ja Sonyn PSP-laitteille sopiviin
muotoihin.

Avidemuxilla voi myös valmistella videomuuntotöitä jonoon ja laittaa sen
suorittamaan muunnokset eräajona. Muunnosten tekeminen onnistuu myös
suoraan komentoriviltä, jolloin ohjelmaa voidaan käyttää skriptien
osana.

Tarkempaa opastusta ohjelman käyttöön suomen kielellä löytyy Floss
manuals -projektin
sivuilta.


Kotisivu
http://fixounet.free.fr/avidemux/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD

Asennus
Windows- ja Mac OS X -järjestelmille asennuspaketit ovat saatavissa
  ohjelman kotisivulta. Linux-jakeluissa Avidemux löytyy
  paketinhallinnan kautta. PC-BSD-järjestelmiin sivuilta löytyy linkki
  lataussivustolle. Myös joillekin Linux-jakeluille saattaa löytyä
  uudempi versio ohjelman kotisivujen kautta.

Käyttöohjeet
Suomenkielinen opas Avidemuxin käyttöön löytyy Floss manuals
  -projektin sivuilta.


















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Avidemux

[openSUSE.fi]

VLC-mediasoitin

VLC on vapaa mediasoitin videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.

 VLC on hyvin viimeistelty ja
suuren suosion saavuttanut mediasoitinohjelma, jolla voi toistaa niin
DVD-, CD- ja VCD-levyt, ääni- ja videotiedostot kuin verkosta saatavat
ääni- ja videolähetyksetkin. Ohjelman tuki erilaisille videomuodoille on
hyvin laaja ilman erillisten koodekkien asennusta. Monipuolisuudestaan
huolimatta VLC:n käyttöliittymä on erittäin selkeä. Monipuolisuutensa ja
selkeytensä ansiosta VLC onkin erittäin suosittu mediasoitin riippumatta
alla olevasta käyttöjärjestelmästä.

VLC kykenee näyttämään videokuvaa tiedostojen, optisten levyjen ja
verkkolähteiden lisäksi myös tietokoneeseen liitetyistä laitteista,
kuten webbikamerasta, videokamerasta, digi-tv-kortilta sekä itse
näytöllä näkyvää kuvaa. Näyttämisen lisäksi ohjelma kykenee myös
tallettamaan sisään saamansa videovirran tiedostoon tai lähettämään sen
edelleen verkon yli toiselle koneelle. Koska tallennusmuodon voi valita
useasta valmiista profiilista tai vaikka luoda itse tarvitsemansa äänen-
ja kuvanpakkausmuotojen yhdistelmän, soveltuu VLC myös tiedostojen
muuttamiseen muodosta toiseen. Jos videolähteeksi valitaan näytöllä
näkyvä kuva ja tallennetaan tämä tiedostoon sopivassa tallennusmuodossa,
toimii VLC myös screencast-videoiden luontiin sopivana työkaluna. Näin
on helppoa tehdä esimerkiksi opetusvideoita jonkin työkaluohjelman
käytöstä.

VLC osaa näyttää myös videoon liittyvän tekstityksen joko videotiedoston
mukana tulevasta informaatiosta, esimerkiksi digi-tv-lähetyksissä, tai
erillisestä tiedostosta.

VLC:n käyttöliittymä on vapaasti muokattavissa. Oletuskäyttöliittymän
nappuloita ja niiden sijaintia voi muutella haluamallaan tavalla.
Vaihtoehtoisesti ulkoasua voi muuntaa valitsemalla käyttöön jonkin
ohjelman web-sivuilta ladattavista
skineistä.

VLC-mediasoittimen ohjelmoijat kunnioittavat käyttäjien yksityisyyttä ja
ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että ohjelma ei käytä Internet-yhteyttä
käyttäjän tietämättä. Siksi se esimerkiksi pyytää luvan saatavilla
olevien päivitysten tarkistamiseen ja kansikuvatiedostojen etsimiseen
verkosta heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Kummankin toiminnon
käyttäjä voi kieltää niin halutessaan.

Askartelijoille VLC on hedelmällinen työkalu sillä sen useat
käyttöliittymävaihtoehdot mahdollistavat monenlaisten
mediakoneratkaisujen rakentamisen. VLC:tä on mahdollista ohjata
esimerkiksi web-käyttöliittymällä.


Kotisivu
http://www.videolan.org/vlc/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, iOS, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris,
  Android, QNX, Syllable, OS/2, BeOS

Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta.
  Linux-järjestelmiin VLC löytyy myös suoraan paketinhallinnan kautta.

VALO-CD
VLC löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.

Ohjeita
Joissain Linux-järjestelmissä vlc:stä puuttuu oletuksena kyky
  toistaa css-kryptauksella salattuja DVD-levyjä. Tällöin koneelle on
  asennettava tarvittavat kirjastot muuta kautta. Esimerkiksi Ubuntuun
  ohjeet löytyvät Ubuntun omilta
  ohjesivuilta.
















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: VLC-mediasoitin

[openSUSE.fi]

Virtualbox

Virtualbox on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtualisointiympäristö,
jolla voidaan ajaa muita käyttöjärjestelmiä sovelluksen tapaan
"isäntäjärjestelmässä".

 Virtualisoinnilla
tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella
(host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan
asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja
siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää
esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen
Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla
uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä
varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten
sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla
isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi MS Word -ohjelmaa on mahdollista
käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.

Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla
uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta
virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet,
kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema
(isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän
tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen
asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään
tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä
parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen
koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi
isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia
hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3d-tehosteet eivät
välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen
usb-laitteet.

Virtualboxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:


uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden
  kokeilu
jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole
  saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään
  (esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla
  Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja
  siihen IE)
palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta"
  varsinaista järjestelmää
oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa


Virtualboxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin
kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen
tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa
useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä
voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun
halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman
ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus
epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.

Virtualbox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli
isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä
isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava
riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin
asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen.

Virtualboxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta
epävapaa laajennuspaketti, joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen
usb-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.


Kotisivu
http://www.virtualbox.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, Solaris (isäntinä)

Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta sekä useiden
  Linux-jakeluiden pakettivarastoista.
















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Virtualbox

[openSUSE.fi]

FLOSS Manuals

FLOSS Manualsin käyttöoppaat opastavat käyttämään avoimen lähdekoodin
ohjelmia.

 Suomen
FLOSS Manuals on kokoelma suomenkielisiä
vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöoppaita. Oppaiden
aiheita ovat esimerkiksi vektorigrafiikan tekeminen
Inkscapella, avoin
mediatuotanto ja
Linuxin komentorivin
perusteet.
Oppaista laajimmat ovat kirjan paksuisia. Kaikki oppaat on julkaistu
GPL-lisenssillä ja ne voi ladata sivuilta ilmaiseksi ePub ja
PDF-muodoissa.

FLOSS Manuals toimii avoimen wikin tapaan ja kuka tahansa voi osallistua
oppaiden kehittämiseen. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on
muutaman päivän pituinen
booksprint-tapahtuma,
jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen kirjoittamaan intensiivisesti.
Tällä menetelmällä laajoja oppaita on saatu tehtyä ällistyttävän
nopeasti.

FLOSS Manualsin julkaisualustaksi on kehitetty
Booki, joka eroaa
tavallisesta wikistä siten, että se mahdollistaa erilaisten painoa,
verkkoa tai lukulaitteita varten muotoiltujen tiedostojen tekemisen
suoraan käyttöoppaasta. Se on myös suunniteltu pitkien tekstien
tekemiseen lyhyiden artikkelien sijasta. Lisäksi Bookissa on sosiaalisen
median ominaisuuksia yhteistyön helpottamiseksi. Booki voi sopia
käyttöoppaiden lisäksi käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalien
kirjoittamiseen yhteistyössä.

Kansainvälinen FLOSS Manuals -verkosto on perustettu vuonna 2006 ja
suomenkielinen sivusto on avattu vuonna 2009. Suomen- ja
englanninkielisten wikien lisäksi on olemassa farsin-, hollannin- ja
ranskankieliset wikit. Lisäksi käännöksiä tehdään erillisessä
käännöswikissä lukuisille eri kielille. Venäjän- ja vietnaminkieliset
wikit ovat perusteilla.


Kotisivu
http://fi.flossmanuals.net

Lisenssi
GNU GPL

VALO-CD
FLOSS Manualsin oppaita löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.





FLOSS Manualsin Avoin mediatuotanto -oppaan kansikuva
FLOSS Manuals tarjoaa avoimen lähdekoodin oppaita
FLOSS Manualsin booksprintin kirjoittajat




Teksti: Tomi Toivio
Kuvakaappaukset: FLOSS Manuals

Source: FLOSS Manuals

[openSUSE.fi]

WinSCP

WinSCP on vapaa tiedostojensiirto-ohjelma Windows-alustalle.

 WinSCP on tarkoitettu
asiakasohjelmaksi tiedostojen siirtoon SCP-, SFTP-, FTPS- ja
FTP-protokollilla paikallisen tietokoneen ja etätietokoneen, esimerkiksi
www-palvelimen, välillä. Graafisena ikkunoituna ohjelmana WinSCP on
helppo käyttää. Ohjelman käyttöliittymän voi valita kahdesta
vaihtoehdosta. Commander-käyttöliittymä on toteutettu muun muassa
Norton Commanderista ja
Total Commanderista
tuttuun tyyliin kahdella sarakkeella, joista toinen esittää paikallisen
koneen ja toinen etäkoneen tiedostojärjestelmän. Tiedostojen siirto
tapahtuu näiden kansioiden välillä. Toinen vaihtoehto on
Explorer-käyttöliittymä, joka muistuttaa Windowsin
Explorer-tiedostonhallintaa. Tässä tilassa ikkuna sisältää vain näkymän
etäkoneen kansioon ja tiedostoja voi siirrellä joko raahaamalla tai
leikkaamalla ja liimaamalla tämän ikkunan ja Windowsin tavallisen
tiedostohallinnan välillä.

WinSCP:stä löytyvät myös toiminnot kansioiden synkronointiin koneiden
välillä sekä mahdollisuus tiedosto-operaatioiden skriptaamiseen eräajona
tapahtuvia siirtoja varten. Ohjelma tukee myös avainten käyttöä
ssh-yhteyksien muodostamisessa.


Kotisivu
http://winscp.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows

Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta.

VALO-CD
WinSCP löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.











Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: WinSCP

[openSUSE.fi]

Inkscape

Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka
soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin.

 Inkscape tukee useita
tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää.
Inkscapen oletustiedostomuoto on
svg, jota esimerkiksi Wikipedia
suosittelee
piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen
tiedostomuodoksi.

Vektoripiirto-ohjelma

Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat
pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen
polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen,
tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa
järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin
tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä
paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka
soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin. Suuri osa Open
Clip Art Libraryn leikekuvista onkin
piirretty Inkscapella. Wikipedian artikkeleilla voi tutustua tarkemmin
vektorigrafiikan
(pidempi artikkeli
englanniksi) ja
bittikarttagrafiikan
(englanniksi) eroihin.

Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana,
luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty
erityisesti W3C-organisaation määrittelemän
XML-pohjaisen svg-standardin
ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin
svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset
www-selaimet, kuten Firefox, Chrome, Opera ja
Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Myös Internet Explorer tukee
standardia versiosta 9 alkaen.

Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja
tallentaa ovat mm. eps, pdf sekä ai. Näiden lisäksi se tukee useita
muita tiedostomuotoja. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös
bittikarttakuvia ja siitä voi tallentaa kuvia ja kuvan osia
bittikarttoina png-muotoon.

Inkscapesta löytyy myös "trace"-toiminto, jolla bittikarttakuvia voidaan
muuntaa vektorimuotoon. Toiminto etsii kuvasta väripintoja ja niiden
välisiä käyriä muodostaen niistä vektorigrafiikkaelementtejä. Toiminto
toimii erityisesti yksivärisillä ja jyrkkäkontrastisilla, esimerkiksi
mustavalkoisilla kuvilla, joissa on paljon jyrkkiä rajoja.

Käyttökohteita

Inkscapelle ja vektorigrafiikalle löytyy useita käyttökohteita niin
ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisutoiminnassa
vektorigrafiikan käyttö on perusteltua niin perinteisessä paperimediassa
kuin sähköisessäkin mediassa. Inkscapella luodut kaaviot, kartat,
kuvitukset sekä muu infografiikka ovat painovalmista ja korkealaatuista
materiaalia.

Muun muassa julisteiden ja kansikuvien tekoon Inkscape soveltuu
mainiosti. Toistaiseksi Inkscape tukee vain yhtä sivua per tiedosto,
joten monisivuiset painotyöt kannattaa tehdä jollain varsinaisella
taitto-ohjelmalla, kuten Scribuksella. Inkscapella luotuja kuvia voi
kuitenkin yleensä tuoda niihinkin esimerkiksi juuri kansikuvaksi tai
muuksi kuvitukseksi.

Sähköisessä julkaisemisessa taas Inkscape on erinomainen työkalu
esimerkiksi www-graafikon käyttöön. Www-sivuston suunnittelussa
Inkscapea käytetään usein ensivaiheessa sivuston taiton luonnosteluun ja
myöhemmin sivuston graafisten elementtien, kuten painonappien,
taustakuvien, luettelomerkkien sekä muun visuaalisen ulkoasun luomiseen.
Vielä tässä vaiheessa kaikki yleisesti käytetyt www-selaimet eivät tue
svg-kuvia riittävästi, jotta niitä voitaisiin käyttää suoraan
www-sivuilla. Siksi kuvat on web-käyttöön syytä muuntaa esimerkiksi
png-muotoon. Myös Viikon VALO -sivuston kuvitus on toteutettu tällä
tavoin. Tulevaisuudessa svg-tuen yleistyessä selaimissa on kuitenkin
mahdollista alkaa käyttää jopa interaktiivista vektorigrafiikkaa
esimerkiksi karttasovelluksissa.

Tieteellisessä toiminnassa monet mittalaitteet ja
laskentasovellukset tuottavat graafinsa jossain
vektorigrafiikkatiedostomuodossa. Inkscapen hyvä tuki usealle
tiedostomuodolle mahdollistaa tällaistenkin kuvien käsittelyn. Kuvin
voidaan lisätä otsikoita, taustakuvia, matemaattisia kaavoja ja niin
edelleen.

Scrabbook-harrastajat ovat myös löytäneet mielenkiintoisen käytön
Inkscapelle. Harrastuksessa toisinaan käytettävien
paperinleikkauslaitteiden ohjaamiseen käytetty Sure Cuts A Lot
-ohjelmisto osaa käyttää svg-tiedostoja ja monet ovatkin huomanneet
Inkscapen soveltuvan niiden luomiseen. Erityisesti Inkscapen
helppokäyttöinen "trace"-toiminto mahdollistaa kuvien tuonnin
SCAL-ohjelmistoon, kuten näytetään
Youtube-videossa.

Taiteelliset ihmiset voivat käyttää Inkscapea myös ihan piirtämiseen
ja muuhun taiteen tekemiseen. Inkscapen ja piirtopöytä ovat erinomainen
yhdistelmä, sillä Inkscape tukee piirtopöytien paineentunnistusta ja sen
käyttö esimerkiksi kalligrafia-työkalun kanssa saa aikaan luonnollisen
näköistä jälkeä. Esimerkiksi sarjakuvan piirtämiseen Inkscape soveltuu
oikein hyvin.

Laajennokset

Ohjelmointitaitoisille mielenkiintoinen ominaisuus Inkscapessa on sen
laajennettavuus valmiiksi asennetuilla, verkosta ladattavilla tai itse
tehdyillä lisäosilla ja suotimilla. Laajennoksia voidaan käyttää
Inkscapessa esimerkiksi erilaisten vääristymä-efektien luontiin,
kuvioiden satunnaistamiseen, fraktaalien piirtämiseen, matemaattisten
kaavojen luomiseen, uusien tiedostomuotojen avaamiseen ja tallennukseen
sekä moneen muuhun.

Laajennosten käyttöä varten Inkscapen asennuspaketeissa on joko mukana
tai suositeltuna riippuvuutena Python-tulkki. Esimerkiksi
Windows-versiossa on mukana minimaalinen Python-tulkki kun taas
Linux-jakeluissa käytetään paketinhallinnan kautta saatavaa täyttä
Python-asennusta. Pythonin sijasta laajennoksia voi ohjelmoida toki
millä tahansa muullakin ohjelmointikielellä. Laajennos toimii teknisesti
vain suodattimena, joka muuntaa putken kautta saamansa xml-muotoisen
tekstin halutulla tavalla ja palauttaa tuloksen samalla tavoin
Inkscapelle. Tällainen tekninen toteutus mahdollistaa samalla myös
laajennosten käytön itsenäisinä komentoriviohjelmina.

JessyInk

Eräs hyvin mielenkiintoinen Inkscapen laajennos on
JessyInk, joka mahdollistaa
svg-muotoisen esitysgrafiikan teon. JessyInkillä tehty esitys voi
sisältää sivujen vaihtojen ja vaiheittain paljastuvien elementtien
lisäksi erilaisia efektejä mukaan lukien katselualueen kierto sekä
zoomaus sisään ja ulos. JessyInkin toimintoihin voi tutustua
malliesityksessä.
Inkscapella ja JessyInk-laajennoksella tehdyn svg-esityksen voi avata
nykyaikaisella www-selaimella ja näyttää yleisölle. Tiedoston voi
halutessaan myös upottaa suoraan www-sivulle. Etuna tällaisella
esityksellä on, että esityksen katselemiseen ei tarvita tietokoneessa jo
todennäköisesti valmiiksi olevan www-selaimen lisäksi muuta
esitysgrafiikkaohjelmaa. Esitysten teko saattaa toki olla varsinkin
aluksi hieman työläämpää, koska käyttöliittymä ei ole täysin loppuun
asti hiottu.

Teknisesti JessyInk lisää svg-tiedostoon joukon Javascript-funktioita
joilla esityksen toiminnallisuus toteutetaan.


Kotisivu
http://inkscape.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, ...

Asennus
Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit löytyvät
  ohjelmiston kotisivulta. Samoin ohjelman lähdekoodipaketit. Linux-
  ja BSD-versioihin Inkscape löytyy yleensä järjestelmän oman
  paketinhallinnan kautta.

VALO-CD
Inkscape löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.


Käyttöohjeita


Suomenkielinen käyttöopas löytyy
  FLOSS-Manuals-sivustolta.
Ohjelma itse sisältää ohje-valikossaan joukon eritasoisia
  tutorialeja, jotka opastavat käyttäjää esimerkein, joita pääsee
  suoraan kokeilemaan.
Heathenx-sivustolla on
  lukuisia screencast-tutorialeja, jotka opastavat Inkscapen
  käyttötekniikoita havainnollisesti askel kerrallaan käytännön
  esimerkein.
Youtube-sivustolla on myös lisää
  videotutorialeja.


















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Inkscape

[openSUSE.fi]

Freeciv

Freeciv on vuoropohjainen
strategiapeli. Pelaaja on
heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien
ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.

 Pelaaja perustaa
kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja
jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja
naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää
rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä
se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa
jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa
perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita
pelistä selostuksen kera
(englanniksi tosin).

Freeciv osaa yksinpelin ja moninpelin.
Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan
tietokoneensa äärellä tai pitkänä
pelinä, jossa pelataan yksi pelivuoro
vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät
puolesta vuodesta vuoteen.

Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita
suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.







Kaupallinen vastine Freeciville on
Civilization -pelisarja,
erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu
monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat
muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin
ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla
ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.

Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio
Freeciv.net, mutta se lienee nyt
lopetettu. Vapaana ohjelmana sen
lähdekoodi on kuitenkin
yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy
esittelyvideo.

Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi
freeciv.fi on aloittamassa pitkää
peliä syyskuun 5. päivä. Valitsemalla
käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti
Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä
voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään
pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko
palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia
vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat
ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja
tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.

Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli
loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se
pilaa muiden pelin.

Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista
voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät
suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla
jotta menestyy paremmin kuin naapurit.

Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 julkaistiin 8.
elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.


Kotisivu
http://freeciv.wikia.com

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym.
  http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility

Asennus
Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista
  pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta.
  Ubuntulle löytyy
  Playdebistä. Voi myös
  kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin
  helposti kunhan
  käännin ja tarvittavat
  kehityskirjastot on asennettu.

Käyttöohjeet
http://freeciv.fi/wiki/Opas Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt
  opas

http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual Kattava käsikirja,
  saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi).

http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials Aloitusoppaita peliin,
  englanninkielisiä

Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika
  hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä





Peli juuri aloitettu‎
Pelaajat: suomalaiset on ihminen, muita kansakuntia ohjaa tietokoneen tekoäly
Tieteen kehityspolkuja
Kaupungin rakentelua
Kaupungin tuotantojono
Diplomatiaa, eli neuvottelu toisen kansakunnan kanssa
Täyteen rakennettu saari




Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Source: Freeciv

[openSUSE.fi]

Marble

Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko
pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.

 Marble karttaohjemisto
soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on
mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä
kartan tai
Mercatorin
projektion.
Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista
vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi
tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla.
Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema,
jonka kartat ovat peräisin
OpenStreetMap-palvelusta, jonka kartat
on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia
teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night",
satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä
maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa
ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai
ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily-
ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa
vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.

Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla
voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä
karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi
myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan.
Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu,
jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille.
Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai
kävelyn.

Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi
haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää
lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa
"näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja
Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää
Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen
sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle
linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä
sääasemilta.

Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on
kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle.
Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa.


Kotisivu
http://edu.kde.org/marble/

Lisenssi
GNU LGPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Maemo

Asennus
Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta.
  Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston
  kotisivuilta.



















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Marble

[openSUSE.fi]

TORCS

TORCS on kilpa-autosimulaattori jota käytetään autoilupelinä, tekoälyn
ohjaamana autoilupelinä ja tutkimusalustana. TORCS on pelinäkin ihan
hyvä, enemmän realistinen kuin kaahauspeli.

 The Open Racing Car
Simulator (TORCS) sisältää yli 50
erilaista autoa (
kuplavolkkarista
Formula 1 autoon). Ratoja on
yli 20 ja tietokonevastustajia 50 erilaista. Ohjaus toimii
näppäimistöllä, mutta myös ohjaussauva ja rattiohjain toimivat.
Hiirelläkin voi ohjata, mutta minun mielestäni hiiri oli aivan mahdoton
ohjaamisessa. Rattiohjain parantanee kierrosaikoja sekunnilla tai
kahdella näppäimistöllä ohjaamiseen verrattuna.

Omia kuljettajia voi ohjelmoida, TORCS nimittää niitä roboteiksi.
Laatimaansa robottia voi kilpailuttaa muita robotteja vastaan Torcs
Racing Boardissa. Uusia autoja voi
suunnitella
autoeditorilla.

Ohjelman kehitys aloitettiin vuonna 1997 nimella Racing Car Simulator.
Linux Journal kehuu vuoden 2007 lokakuun 18. päivän numerossaan TORCSia
parhaaksi vapaakoodin
autoilupeliksi. Uusin versio
1.3.1 on julkaistu joulukuussa 2008.







Grafiikat ovat aika hienot. Hiekka pöllyää kun ajaa ulos radalta, taustapeili
toimii, jarruvalot syttyvät jne.. Rataan jää jarrutusjäljet näyttämään
mitä ajolinjoja muut autot käyttävät. Äänetkin ovat ihan hyvät.

Valitettavasti verkkopeli puuttuu, TORCS ei siis kelpaa pelaamiseen
kavereita vastaan. Kaksi pelaajaa voi pelata samalla näppäimistöllä
jaetulla ruudulla, ruudun ylälaita on eka pelaaja, alalaita toinen. Tämä
ei ole lainkaan niin hienoa kuin olisi pelata porukalla kukin oman
tietokoneensa ääressä.

Kilpailu tietokoneen ohjaamia autoja vastaan sitävastoin onnistuu,
pelaajat ja autot voi itse valita. Vaikeusastetta voi säätää pelin
valikosta, lisäksi voi valita itselleen paremman tai huonomman auton
kuin muille. Kunhan oppii pysymään radalla, voittonsa voi
kestopäällystetyillä radoilla varmistaa ottamalla itselleen Formula 1
auton ja muille kilpailijoille jotain muuta. F1 on kiihtyvyydeltään,
nopeudeltaan, jarrutusteholtaan ja rataan liimautumisessa ylivoimainen.


Kotisivu
http://torcs.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
FreeBSD, Linux, MacOS X, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X ja
  Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.
  Peli vaatii OpenGL 1.3:a tukevan näytönohjaimen.

Käyttöohjeet
Kotisivuilla on dokumentaatio-osasto, jossa englanninkielistä
  ohjeistusta (ja myös italiankielinen käsikirja).





Taustapeili toimi‎
Radoilla on korkeuseroja
Pitää opetella miten radan mutkat ajetaan‎
Ohjaamonäkymän lisäksi muitakin on‎|
Vaikea pärjätä kuvakaappaillessa‎
Kisan tulostaulu‎
Radan voi valita‎
Tietokonepelaajat voi valita useasta robotista‎




Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Source: TORCS