Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 468400 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Onlyoffice
« Vastaus #460 : 15.07.2015 - klo:15:05 »
Onlyoffice

Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.


Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.

Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.

Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.

Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.

Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.

Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.

Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.

Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.


Kotisivu
http://onlyoffice.org

Lisenssi
GNU AGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows

Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.





Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Onlyoffice

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Books
« Vastaus #461 : 15.07.2015 - klo:15:05 »
Books

Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.


Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.

Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.

Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.

Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.


Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books

Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
  mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
  kuitenkin GNU GPL.

Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.





Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Books

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Debian 8 Jessie
« Vastaus #462 : 03.08.2015 - klo:13:12 »
Debian 8 Jessie

Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.


Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.

Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.

Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.

Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.

Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.

Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:


Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)



Kotisivu
https://www.debian.org

Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.

Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.





Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Debian 8 Jessie

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Really Slick Screensavers
« Vastaus #463 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Really Slick Screensavers

Really Slick Screensavers on kokoelma visuaalisesti näyttäviä vapaita
avoimen lähdekoodin näytönsäästäjiä.

 Nämä värikkäät näytönsäästäjät
ovat todella näyttäviä. Ilotulitusta, pyörremyrskyä, euforiaa, erilaisia
3D-efektejä. Näytönsäästäjät vaativat sulavasti toimiakseen, että
tietokoneessa ovat 3D-asetukset kunnossa.





Kotisivu:
http://www.reallyslick.com/

Lisenssi:
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X, Solaris

Asennus:
Windows- ja Mac OS X-asennuspaketit löytyvät paketin omilta kotisivuilta.
  Linux-järjestelmiin nämä näytönsäästäjät tulevat yleensä jakelun mukana ja,
  elleivät ole jo valmiiksi asennettuina, ne voidaan asentaa suoraan paketinhallinnan kautta.





Cyclone
Euphoria
Fieldlines
Flocks
Flux
Helios
Hyperspace
Lattice
Skyrocket
Solarwinds




Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Really Slick Screensavers

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Tux Paint
« Vastaus #464 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Tux Paint

Tux Paint on lapsille (ja lapsenmielisille) suunnattu
piirtelyohjelma.

 Ohjelmassa on
käytettävissä useita erilaisia siveltimiä ja kuvioita, valmiita
leimasimia sekä erikoisefektejä. Piirtäminen on helppoa ja ohjelmasta
löytyviä toimintoja on kiva tutkia. Halutessaan voi piirtoalueen
taustalle avata valmiin kuvan ja käyttää ohjelmaa värityskirjana.
Valmiit piirustukset on helppo tallentaa yhdellä hiiren klikkauksella.
Aiemmin piirretyt kuvat on helppo avata uudelleen ja jatkaa piirtämistä.

Piirrettyjä kuvia voi myös näyttää peräkkäin, jolloin ohjelmalla voidaan
tehdä kuvitettuja tarinoita ja animaatioita.


Kotisivu
http://www.tuxpaint.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, BeOS, Haiku, FreeBSD, NetBSD, +muita

VALO-CD
Tux Paint löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.

Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Tux Paint sisältyy
  useimpiin Linux-jakeluihin, joten niihin se voidaan asentaa jakelun
  omasta paketinhallinnasta käsin.















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Tux Paint

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Stellarium
« Vastaus #465 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Stellarium

Stellarium on avoimen lähdekoodin planetaario omalla
tietokoneellasi.

 Kun asennat
Stellariumin omalle koneellesi ja kerrot sille oman sijaintisi, pääset
katselemaan tähtitaivasta juuri sellaisena kuin se on. Ilman kiikareita
tai kaukoputkea. Ilman näkyvyyttä haittaavia pilviä tai valosaastetta.
Sijainniksi ja ajaksi voi toki asettaa mitä haluaa. Voit siis
tarkastella, miltä tähtitaivas on näyttänyt muinaisessa Egyptissä tai
joskus tulevaisuudessa. Voit katsella menneitä ja tulevia auringon- ja
kuunpimennyksiä eri puolilla maapalloa. Tähtitaivaan tarkastelu ei
rajoitu myöskään maapallon näkymiin vaan sijainnikseen voi valita vaikka
kuun, Marsin, auringon tai jonkin muun tarjolla olevista
taivaankappaleista. Valitse vaikka maisemaksi kuun pinta ja katsele
maannousua.

Stellariumiin voi ladata myös vapaaehtoisten tekemiä maisemia. Miltä
tuntuisi katsella tähtitaivasta Stonehengen kivipaasien keskellä niiden
pystytyksen aikoihin?


Kotisivu
http://www.stellarium.org/fi/

Lisenssi
[GNU GPL](GNU GPL "wikilink")

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows

VALO-CD
Stellarium löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.

Asennus
Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai VALO-CD:ltä.
  Stellarium löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden
  paketinhallinnasta.

Oppaita
FLOSS Manuals





















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Stellarium

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: FBReader
« Vastaus #466 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
FBReader

FBReader on avoimen lähdekoodin e-kirjojenlukuohjelma Windows- ja
Linux/Unix-järjestelmille. FBReaderJ puolestaan on sen
Android-puhelimiin tarkoitettu versio.

 FBReader osaa näyttää
useassa avoimessa tiedostomuodossa tallennettuja (drm-vapaita)
sähkökirjoja: fb2, html, chm, plucker, palmdoc, ztxt, tcr (psion text),
rtf, oeb, openreader, drm-vapaa mobipocket, plain text ja epub. FBReader
osaa muun muassa tavuttaa tekstin sisällön kielen mukaan, jolloin teksti
piirtyy ruudulle sulavasti ja kauniisti. Tämä ominaisuus on erityisen
käytännöllinen pieninäyttöisillä laitteilla, kuten matkapuhelimilla,
joissa tavutuksen avulla niukka tila käytetään tehokkaammin hyödyksi.
Tekstin ja taustan värejä saa muutettua oman mielensä mukaan. Voit
esimerkiksi vaihtaa käyttöösi vaalean tekstin mustalla pohjalla
helpottamaan pimeässä lukemista. Ohjelman kirjastotoiminnolla kirjat
pysyvät hyvin järjestyksessä ja ne on helppo löytää tekijän tai kirjan
nimen, aihealueen tai vaikka hakusanan perusteella. Ohjelma osaa
tarvittaessa lukea tiedostot myös suoraan zip-, tar-, gzip- tai
bzip2-paketista, mikä on kätevää esimerkiksi silloin, jos samaan
pakettiin on tiivistetty useita sähkökirjoja. Ohjelmassa on
sisäänrakennettuna tuki muutamalle verkossa toimivalle vapaita tai
ilmaisia kirjoja jakavalle arkistolle, kuten
feedbooks.com ja
smashwords.com.

FBReaderJ on ohjelmasta Android-puhelimille ja -tableteille sovitettu
versio. Puhelimessa kirjat kulkevat helposti mukana ja ovat saatavilla
aina, kun on hetki aikaa lukea. Lisää luettavaa voi ladata verkosta
helposti, sillä ohjelmalla pääsee selaamaan suoraan useita
verkkokirjastoja, joista löytyy paljon vapaita kirjoja. Muiden
verkkokirjastojen, kuten Project Gutenbergin
lisääminen ohjelmaan on helppoa.

Project Gutenbergin sivuilta löytyy paljon
tekijänoikeuksista jo vapautunutta luettavaa myös suomeksi: klassikoita
Seitsemästä veljeksestä ja Baskervillen koirasta aina Shakespearen
näytelmiin.


Kotisivu
http://www.fbreader.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, Maemo, Android, +lukuisia muita
  (katso kotisivut)

Asennus
Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai sieltä
  löytyvän linkin kautta. FBReader löytyy suoraan useimpien
  Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Android-puhelimiin ohjelma
  löytyy myös suoraan marketista nimellä Fbreader.


























Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: FBReader

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Project Gutenberg
« Vastaus #467 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Project Gutenberg

Project Gutenberg on vapaiden sähkökirjojen verkkokirjasto.


Project Gutenbergin arkistossa on yli 33000 vapaasti käytettävää
sähkökirjaa. Valtaosa kirjoista on tekijänoikeuksista jo vapautuneita
klassikoita. Pienempi osa kirjoista on yhä tekijänoikeuksien alaisia,
mutta tekijöidensä itse vapaaseen jakeluun antamia teoksia. Kunkin
kirjan alkusivuilla on kerrottu ehdot, joilla kirjoja voi käyttää.

Kirjat on luokiteltu palveluun kielen mukaan. Suurin osa kirjoista on
englanniksi. Loput kielet on jaoteltu yli 50 kirjaa sisältäviin, joihin
myös suomenkieli kuuluu, sekä alle 50 kirjaa sisältäviin. Suomenkielisiä
kirjoja on vanhoista suomalaisista klassikoista
(Kalevala, Seitsemän
veljestä,
Juha) ulkomaisiin
käännöskirjoihin (Shakespearen
näytelmät Cajanderin
käännöksinä, Tristan ja Isolde,
Baskervillen koira).

Tekstimuotoiset kirjat on tallennettu monessa muodossa: html, epub,
kindle, plucker, QiOO Mobile sekä puhtaana utf-8-tekstinä. Niitä voi
siis lukea mm. www-selaimilla sekä e-kirjanlukulaitteilla ja
-ohjelmilla, kuten FBReaderilla. Osa kirjoista on
myös muunnettu äänikirjoiksi joko koneellisesti tai vapaaehtoisten
lukemina. Monet luetuista äänikirjoista ovat
Librivox-projektin tuottamia. Kirjojen ja
äänikirjojen lisäksi Project Gutenbergin arkistoista löytyy muun muassa
tekijänoikeusvapaita musiikki- ja muita äänityksiä (Valkyrien
ratsastus), nuotteja,
videopätkiä (Apollo 11:n laskeutuminen
kuuhun) ja kuvia (Liisa
ihmemaassa -kirjan kuvitus).


Kotisivu:
http://www.gutenberg.org/

Lisenssi: Project Gutenberg Licence
Tekijänoikeuksista vapautuneet kirjat ovat Public Domainia, eli
  julkista omaisuutta, Yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslain mukaan.

Katso tarkempi tieto lisenssistä kunkin kirjan alusta.














Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Project Gutenberg

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Debian GNU/Linux 6.0
« Vastaus #468 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Debian GNU/Linux 6.0

Koodinimi Squeeze on 24 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux
-käyttöjärjestelmän versio 6.0.

 Linux-jakelu Debian on taas
entistä parempi; järjestelmä käynnistyy nopeammin kun käynnistyskriptejä
ajetaan rinnakkain; toimintaa miniläppäreissä parantaa KDE Plasma
Netbook -työpöytäympäristö; uudemmat versiot sovelluksista; uusia
sovelluksia kuten
Chromium-selain,
verkkopalveluiden valvontajärjestelmä
Icinga, yhteensä noin 10000
uutta asennuspakettia. Yli 29000
asennuspaketista löytyy
jokaiselle jotakin.

Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä
mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan.
Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien
ohjeiston
määrittämään mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös
yhteisösopimuksen
vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia
projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana,
muiden muassa Knoppix ja
Ubuntu pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu
työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta
lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon
päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen
luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen
aikana, versioiden väliä on saattanut olla yli kaksikin vuotta.







Ensimmäistä
kertaa Debianissa on mukana muu kuin Linux-ydin, kun esittelyversiot
FreeBSD-ytimestä ovat mukana i386:lle ja amd64:lle, siis 32-bittisille
ja 64-bittisille PC-koneille. Linux-ytimessäkään ei enää ole suljettua
koodia olevia laitetiedostoja, ne siirrettiin Debianin non-free
-jakeluun.

Debian on vanhimpia Linux-jakeluita, projekti on perustettu vuonna 1993.
Edellinen versio Lenny, eli versio 5.0, julkaistiin kaksi vuotta sitten
14. helmikuuta 2009.

Debiania on pidetty vaikeana asentaa, mutta graafinen asennin on
ollut käytettävissä jo vuodesta 2009 alkaen. Debian GNU/Linux voidaan
asentaa useilta eri asennusmedioilta kuten DVD:ltä, CD:ltä,
USB-muisteilta ja levykkeiltä tai suoraan verkosta. Debiania on moitittu
myös sovellusten vanhoista versioista, aina ei ole julkaisuhetkelläkään
mukana sovelluksen uusin versio vaan luotettavasti toimivaksi todettu
vanhempi versio, lisäksi pitkä julkaisusykli vanhentaa. Syyskuusta 2010
alkaen on Debian Backports ollut
virallisestikin Debianin osa, sieltä saa uudempia versioita
valikoiduista sovelluksista. Debian
Volatile:n kautta saa päivittäin
muuttuvia asennuspaketteja kuten virustorjuntaohjelmiston
tunnistetietoja. Multimediatukea saa parannettua epävapailla
osilla lisäämällä Debian Multimedia:n
käytettäviin pakettivarastoihin.

Debianin kehitystyökin tehdään avoimesti,
vikailmoitukset ja
sähköpostilistat ovat julkisia. Myös
sähköpostilistojen arkistot ovat kaikkien saatavilla. Ainoa poikkeus on
sähköpostilista debian-private, jota pääsevät lukemaan vain
Debian-kehittäjät,
jotta kehittäjät voivat ilmoittaa muille olevansa seuraavat kaksi
viikkoa matkoilla ilmoittamatta samalla murtovarkaille mistä asunnosta
voi noutaa arvotavarat pois. Lisäksi IRC-kanava #debian-private vaatii
salasanan, tällöin on paikka jossa ei-julkisista Debian-asioista voidaan
keskustella nopeammin kuin sähköpostilistalla.


Kotisivu
http://www.debian.org/

Lisenssi
Sisältää useilla vapailla lisensseillä lisensoituja ohjelmia.

Toimii seuraavilla alustoilla
Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua
  laitearkkitehtuuria

Asennus
Asennustaltiot noudettavista
  kotisivulta, pikapuolin on myös
  mahdollista tilata maksulliset CD:t tai
  DVD:t.


Käyttöohjeet

Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta ja
muualtakin Internetistä.
Asennusohje
löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.




Oletustyöpöytä
Uusi Chromium-selain
Sovellusvalikoimasta asennetaan lisää ohjelmia
DVD-elokuvatkin näkyvät ja kuuluvat




Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman

Lisätietoa


Wikipedian Debian-artikkeli
Julkistusmuistio
Debianin sähköpostilistat
Shapado-instanssi kysymyksille ja vastauksille
  Debianista.
  Shapadossa webbisivulle
  kirjoitetaan kysymys, rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa
  vastauksen tai äänestämällä vastausta hyväksi tai huonoksi vaikuttaa
  vastauksen pisteytykseen.

Source: Debian GNU/Linux 6.0

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Wine
« Vastaus #469 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Wine

Wine mahdollistaa Windows-ohjelmien käyttämisen myös muissa
käyttöjärjestelmissä.

 Estääkö jokin välttämättä
tarvitsemasi Windows-sovellus toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisen?
Etkö omista Windows-konetta, mutta haluaisit käyttää jotakin vain
sellaisiin julkaistua ohjelmaa? Wine saattaa olla ratkaisu ongelmaasi!
Ohjelmien toimivuus vaihtelee, mutta yhteisö kerää niistä tietoa
osoitteessa http://appdb.winehq.org/ – katso sieltä toimiiko
kaipaamasi.


Kotisivu:
http://www.winehq.org/

Lisenssi:
GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, FreeBSD, PC-BSD, Solaris

Asennus:
Todennäköisesti asennuspaketti löytyy jakelun omasta pakettivarastosta, mutta tarvittaessa ne on saatavilla myös Winen kotisivuilta.












Teksti: teroajk
kuvakaappaukset: teroajk

Lisätietoa


Wine-artikkeli Wikipediassa
Lisenssitietoa

Source: Wine

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Tomboy
« Vastaus #470 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Tomboy

Tomboy on näppärä wiki-tyyppisesti toimiva muistiinpanoväline
työpöydälle

 Tomboy on keltaisten
muistilappujen korvike tietokoneen työpöydällä. Sähköisten
muistilappujen suurena etuna paperisiin verrattuna on mahdollisuus
linkittää niitä keskenään. Muistiinpanoihin voi kirjoittaa otsikoita,
tekstiä, listoja ja muotoilla niitä lihavoinnein, kursivoinnein, alle-
ja yliviivauksin sekä korostuksin. Mistä tahansa muistiinpanon sanasta
voi tehdä linkin, jota klikkaamalla avautuu uusi muistiinpanoikkuna.
Näin muistettavat asiat voi ryhmitellä järkevästi ja linkittää toisiin
niihin liittyviin muistiinpanoihin. On käyttäjän oma asia, haluaako
luoda muistiinpanoilleen hierarkisen rakenteen sisällysluetteloineen vai
linkittääkö niitä verkkomaisesti. Tomboyta on mahdollista käyttää myös
kevyeen projektinhallintaan, jossa pitää linkittää ihmisiä ja tehtäviä
keskenään.

Tomboyn toimintaa voi laajentaa lukuisilla siihen saatavilla lisäosilla.
Lisäosia löytyy muun muassa muistiinpanojen muuttamiseen html-muotoon,
niiden lähettämiseen Wordpress- tai Blogspot-blogiin sekä niiden
synkronointiin tietokoneiden välillä.

Samojen muistiinpanojen saatavuus eri koneilla, esimerkiksi koti- ja
työkoneella, on hyödyllistä. Tomboylla tehtyjä muistiinpanoja voidaan
synkronoida käyttäjien välillä paikallisesti tai eri tietokoneiden
välillä verkkopalvelujen kautta. Verkon yli synkronointi on tuettu
ainakin Tomboyn oman Tomboy online -palvelun ja Canonicalin Ubuntu
One -palvelun kautta. Synkronointi on mahdollista laittaa toimintaan
myös omalle palvelimelle joko Snowy-ohjelmiston, webdav-jaon tai
ssh-yhteyden kautta.

Android-puhelimiin löytyy marketista
Tomdroid-sovellus, jolla on
mahdollista käyttää samoja verkkoon synkronoituja muistiinpanoja kuin
tietokoneella. Toistaiseksi Tomdroidilla pystyy vain lukemaan
muistiinpanoja, mutta muokkaustoiminnallisuuttakin on lupailtu
tulevaisuudessa.

Tomboy on toteutettu C#-kielellä ja käyttää Linux- ja
Unix-järjestelmissä hyväkseen Mono-ympäristöä. Näissä järjestelmissä voi
vaihtoehtoisesti myös käyttää toiminnoiltaan ja ulkoasultaan hyvinkin
samanlaista, mutta C++-kielellä toteutettua
Gnote-ohjelmaa.


Kotisivu:
http://projects.gnome.org/tomboy/

Lisenssi:
GNU LGPL

Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X, Unixit

Asennus:
Asennuspaketit Windows- ja Mac OS X -ympäristöille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa Tomboy löytyy suoraan paketinhallinnasta.





Muistilappu
Tekstin muotoiluja
Lappujen linkitys taakaperin
Sanoista voi tehdä linkkejä uusiin lappuihin
Linkkiä klikkaamalla avautuu saman niminen lappu. Jos sitä ei vielä ole, se luodaan.
Muistiinpanot voi synkronoida verkkoon.
Synkronoinnin voi tehdä useilla eri tavoilla.
Kaikkien muistiinpanojen lista
Tomboy järjestelmätarjottimessa




Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Tomboy

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Open Clip Art Library
« Vastaus #471 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Open Clip Art Library

Open Clip Art Library eli avoin leikekuvakirjasto on kokoelma
vapaasti käytettäviä kuvakkeita ja kuvitusta.

 Kokoelmasta löytyy kuvitusta
webbi-sivuihin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Kirjastossa on
symboleita, esimerkiksi tupakointikielto, pelikorttien maat, lippuja,
suuntanuolia ja vaikka mitä, yli 40 000 kuvaa. Valokuvia kirjastossa ei
ole, vaan kuvat ovat piirroksia. Perustiedostomuoto on SVG eli
skaalautuva vektorigrafiikka, jota voi käyttää sellaisenaan monessa
ohjelmassa, tai josta kuvat voi itse muuntaa haluamaansa
kuvatiedostomuotoon. Vektorikuvan tyypillinen ominaisuus on, että sen
voi suurentaa tai pienentää rajatta laadun kärsimättä. Esikatselua
varten kirjastossa on samoista kuvista myös PNG-muotoiset versiot.
Suurin osa www-selaimista sekä monet kuvankatselimet osaavat näyttää
SVG-kuvia. SVG-kuvien muokkaaminen onnistuu avoimen lähdekoodin
Inkscape-ohjelmalla.

Kokoelman kehittämiseen voi osallistua lähettämällä itse tekemiään
kuvia.


Kotisivu:
http://www.openclipart.org/

Lisenssi:
Vapaa, kuvia saa käyttää miten haluaa, CC0.

Toimii seuraavilla alustoilla:
Kaikki

Asennus:
Linux-jakeluissa löytynee pakettivarastoista. Kotisivulta voi ladata kaikki kuvat .zip, .tar tai .bz2 pakettina tai yksittäisiä kuvia.


Kuvia voi käyttää sellaisenaan tai muokata vaikkapa lisäämällä tekstiä
kuvan sisään tai laatimalla oma kuva yhdistämällä useasta kuvasta.
SVG-kuvien muokkaukseen sopii Inkscape-ohjelma, jolla suuri osa
kirjaston kuvista on piirrettykin. Tässä kirjoitelmassa käytetty kuvitus
löytyi Openclipartsista (paitsi Viikon Valo -logo).

















Teksti: Taleman
Kuvat: Open Clip Art Library

Source: Open Clip Art Library

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Clementine
« Vastaus #472 : 25.08.2015 - klo:04:01 »
Clementine

Clementine on musiikinsoitto-ohjelma monipuolisilla ominaisuuksilla
musiikkikirjaston hallintaan sekä verkkopalveluintegroinneilla.

 Clementine pitää
musiikkiarkistosi hyvässä järjestyksessä. Se soittaa monessa muodossa
olevaa musiikkia (mp3, ogg,...), ylläpitää niiden meta-tietoja ja
arvosteluita sekä tarvittaessa muuntaa tiedostoja haluttuun muotoon. Se
osaa luoda automaattisesti älykkäitä ja dynaamisia soittolistoja
(satunnainen, suosituimmat kappaleet, eniten soitetut, vähiten soitetut
jne.). Clementine integroituu näppärästi verkosta löytyviin
musiikkilähteisiin, kuten Last.fm, SomaFM, Magnatune, Jamendo ja Icecast
sekä itse valitut nettiradiot.

Musiikin lisäksi Clementine osaa etsiä verkosta myös muuta musiikkiin
liittyvää tietoa. Se käyttää hyväkseen mm. Wikipediaa, Amazonia,
Facebookia, Myspacea, last.fm:ää ja lyrics.wikia.com:ia, joista ohjelma
etsii artisteista ja kappaleista monenmoista tietoa sekä
levynkansikuvia, kappaleiden sanoituksia, muiden kuuntelijoiden
mielipiteitä jne. Myös tiedostojen siirtäminen kannettaviin
soittolaitteisiin kuten iPodiin on tehty helpoksi.

Clementine toimii Windows-, Linux- ja Mac OS X -alustoilla.
Linux-käyttäjille Clementine saattaa vaikuttaa tutulta sillä se
pohjautuu tunnettuun Amarok 1.4 -soitto-ohjelmaan, josta se haarautui.


Kotisivu:
http://code.google.com/p/clementine-player/

Lisenssi:
[GNU GPLv](GNU GPL "wikilink")3

Toimii seuraavilla alustoilla:
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus:
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin sivulta löytyvät asennuspaketit Ubuntu-, Debian- ja Fedora Core -jakeluille.
















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Clementine

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Librivox
« Vastaus #473 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
Librivox

LibriVox on unelma, kokeilu ja kysymys: voiko netistä löytää joukon
vapaaehtoisia herättämään tekijänoikeusvapaat kirjat eloon podcastingin
avulla?

 LibriVoxin tavoite on
tuoda kaikki tekijänoikeusvapaat kirjat saataville ilmaisina
äänitiedostoina Internetiin.

Kirjoja voi kuunnella iltasatuna, autoa ajaessa tai vain lepuuttaa
silmiään samalla kun nauttii kirjallisuudesta. Eniten äänityksiä on
englanniksi (yli 10.000), suomen kielellä on saatavilla 11 kirjaa joista
kaksi on keskeneräisiä.

Projektin pääperiaatteet


Librivox on voittoa tavoittelematon, mainosvapaa projekti
Librivox lahjoittaa tallenteensa vapaaseen levitykseen,
  tekijänoikeusvapaina
Librivoxia pyörittävät vapaaehtoiset
Librivox pitää yllä väljää ja avointa rakennetta
Librivox toivottaa tervetulleeksi kaikki vapaaehtoiset osallistumaan
  ympäri maapallon



![](Kuva:Librivox-logo.jpg)


Näin se toimii Librivoxin vapaaehtoiset osallistujat lukevat lukuja
tekijänoikeussuojaamattomista kirjoista, jonka jälkeen syntyneet
äänitiedostot julkaistaan netissä (podcastien, katalogin ja
bittorrenttien avulla). Librivox on täysin vapaaehtoispohjainen, avoimen
lähdekoodin, vapaan sisällön tekijänoikeusvapaa projekti, ja työ tehdään
lähes kokonaan kommunikoimalla Internetissä. Projektin rakenne on
tasa-arvoinen, ja se on suunniteltu niin, että ihmiset voivat osallistua
juuri haluamallaan tavalla, mutta hieman toisistaan eroavia
vapaaehtoisia on useita:


“Readers” : Lukijat, jotka lukevat lukuja kirjoista, runoja tai
  novelleja;
“Book Coordinators” : Kirjakoordinaattorit, jotka organisoivat
  ryhmän Lukijoita saattamaan kirjan valmiiksi;
“Moderators” : Moderaattorit auttavat Lukijoita ja
  Kirjakoordinaattoreita pääsemään asioihin mukaan;
“Meta Coordinators” : Metakoordinaattorit ovat vastuussa
  valmistuneiden projektien lisäämisestä katalogiin;
Ylläpitäjät tekevät muita sekalaisia käytännön juttuja.


LibriVoxiin
osallistuminen on helppoa,
eikä siihen vaadita aikaisempaa kokemusta äänityksestä,
äänieditoinnista, näyttelemisestä tai julkisesta puhumisesta. Tarvitset
ainoastaan tietokoneen, jonkin ilmaisen äänitysohjelmiston ja oman
äänesi. Huomaat että yhteisö on vastaanottavainen ja ystävällinen, ja
jos sinulla on kysymyksiä, niihin todennäköisesti vastataan nopeasti
vilkkaalla http://forum.librivox.org/ keskustelualueella.

Suurimman osan teksteistä Librivox saa
Gutenberg-projektilta.
Internet Archive ja
ibiblio.org säilövät äänitiedostot.


Kotisivu:
http://librivox.org

Lisenssi:
Tekijänoikeuksista vapaa, Public Domain 1 2

Toimii seuraavilla alustoilla:
Kaikki


Käyttöohjeet

LibriVox pyrkii tekemään kohtuullisen kokoisia äänitiedostoja,
esimerkiksi kirjan luvut pistetään jokainen omaan tiedostoonsa.
Äänitiedostot voi noutaa selaimella yksitellen, tai kirjoittaa pienen
scriptin joka noutaa kirjan kaikki tiedostot kerralla. Saatavilla myös
.zip jossa ovat kaikki kirjan osat .mp3-tiedostoina.

Tiedostomuoto on Ogg Vorbis eli .ogg, myös
.mp3 on saatavilla. Näistä .ogg on vapaa tiedostomuoto. Eiköhän mikä
tahansa soitin osaa ainakin toisen näistä tiedostomuodoista.




Librivoxin luettelosta voi etsiä esimerkiksi tekijän nimen perusteella.
Äänitiedostot saatavilla Ogg Vorbis tiedostoina ja myös ämpäreinä.




Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Viitteet


Copyright and Public Domain
Wikipedian artikkeli LibriVoxista

Source: Librivox

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: UFO:AI
« Vastaus #474 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
UFO:AI

UFO: Alien Invasion on
strategiaa ja taktiikkaa yhdistävä peli, jossa pyritään estämään
ulkoavaruuden olioiden hyökkäys maahan. Mukana on yksinpeli ja moninpeli
Internetissä.

 Pelaaja perustaa
tukikohtia, joissa varustetaan sotilaita ja maahanlaskeutumisaluksia,
joilla 8 sotilaan ryhmä siirretään kulloiseenkin taistelujen
polttopisteeseen. Pitkän tähtäimen strategia on perustaa lisää
tukikohtia, tutka-asemia ja ilmatorjuntapatteristoja, sekä varustaa
lisää sotilaita ja hankkia torjuntahävittäjiä hyökkääjien UFO:jen
torjuntaan. Maihinlasku aloittaa taktisen osuuden, joka on
vuoropohjainen taistelu.
Perustamalla tutkimuslaboratorion voi tutkia hyökkääjien aluksia ja
aseita, sekä kehittää parempaa ja uudenlaista aseistusta. Työpajassa voi
valmistaa niitä tarvikkeita joita markkinat eivät tuota riittävästi.

Strategiaosuus pelataan maapallon näyttävässä Geoscapessa. Taktinen
osuus palataan 3-ulotteisessa kentässä, jota voi tarkastella
haluamastaan suunnasta ja katselukulmasta.

Pelistä voi katsoa videoita
Youtubessa.

Peli on varsin laaja vaatien kohtalaista paneutumista. Läpipelaaminen ei
onnistu parissa illassa.











Saatavilla on
kenttäeditori,
lisäkenttiä voi siis itse tehdä (mutta se on varsin työlästä ja
opettelua vaativaa).

Peli on suomennettu osittain, mutta suomennoksen laatu ei ole kovin
hyvä. Suomennoksen parantamiseen voi
osallistua.
Peliprojekti kaipaa myös graafikkoja, alunperin nimittäin osa pelin
käyttämistä graafisista elementeistä otettiin käyttöön epävapaista
lähteistä tai käyttöoikeus on epäselvä. Käynnissä on iso muokkaus jossa
grafiikat korvataan uusilla varmasti vapaan käyttöoikeuden kuvilla.

Peliä kehitetään jatkuvasti, kotisivuilla on kuukausittain
tilannetiedotus.
Ilmeisesti projekti on alunperin alkanut jo vuonna 2003, nimittäin
helmikuun 20. 2004 Mandrake Linuxille oli ufoai. (Lähde: rpm -qip
--changelog
ftp://ftp.cica.es/mirrors/Linux/plf/mandriva/non-free/2006.0/i586/ufo-0.10-3plf.i586.rpm)


Kotisivu
http://ufoai.ninex.info/wiki/

Lisenssi
GNU GPL, ohjeet GNU FDL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Linux-jakeluissa mukana, mutta luultavasti vanha versio. Uusin
  versio pitää noutaa kotisivulta, tai Ubuntulle
  Playdebistä
  valmiina asennuspakettina. Windowsille ja Mac OS X:lle on valmis
  asennuspaketti pelin kotisivuilla. Windowsille saatavilla myös
  Desurasta.


Käyttöohjeet

Varsin laajat käyttöohjeet löytyvät pelin kotisivuilta.




Alkuruutu
Strategianäyttö eli Geoscape
Taktinen näyttö. Juuri laskeuduttu
Taistelu käynnissä
Tähdätään tarkkaan
Taas strategianäyttö, UFO lentämässä




Viitteitä


http://en.wikipedia.org/wiki/UFO:_Alien_Invasion
http://www.gamespot.com/pc/strategy/ufoalieninvasion/index.html


Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman

Source: UFO:AI

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Firefox
« Vastaus #475 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
Firefox

Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on
juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.

 Mozilla-projektin
Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen
mukaan
noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella.
Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta
julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja
ominaisuuksia.

Käyttöliittymä

Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että
välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi
Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina
välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi
asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata.
Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin
itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki
valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa
säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa
näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös
säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi
napiksi.

Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.)
välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi
sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden
välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos
välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla.
Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla
osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen
historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä.
Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti
silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden
löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.

Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu
kosketusnäyttöä käytettäessä
monikosketustuella, joka siis
mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella
vetämällä.

Suorituskyky

Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana
käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä.
Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden
JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin
suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa.
Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen.
Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.

Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia,
joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...)
mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis
vaikuta itse selaimeen.

Uusia ominaisuuksia

Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse
html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä
css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista
html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki
WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön
html5:llä ilman Flash-laajennosta. Myös
äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja
tuottaa suoraan javascriptillä.

Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa
vektorigrafiikkaa (svg). Nyt
kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa,
erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan)
sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan
käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis
tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä
Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia
mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa
kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu
svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä
muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia
voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot
mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja
hyvin skaalautuvien kuvien käytön.

Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF,
TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei
tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin
fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun
sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat
tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla.
Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia
mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan
erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.

Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen
esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut
edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä,
mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi
sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren
esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.


Kotisivu
http://www.mozilla.com/firefox/

Lisenssi
MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo

Asennus
Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta.
  Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko
  Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm.
  Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien
  jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen
  jakelun päivityspolitiikasta.

VALO-CD
VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan
  VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4.

Lisää luettavaa
Ominaisuudet

















Teksti: pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Firefox

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: MuseScore
« Vastaus #476 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
MuseScore

MuseScore on ilmainen ja kätevä WYSIWYG-nuotinnusohjelma
musiikintekijöille.

 MuseScoren käyttöön
pääse helposti ja nopeasti — ehkäpä puolessa tunnissa — sisälle
katsomalla ohjelman kotisivulta löytyvät lyhyet opetusvideot.
MuseScoreen voidaan syöttää nuotteja suoraan näppäimistöltä. Nuottien
syöttöä voidaan nopeuttaa käyttämällä erillistä MIDI-näppäimistöä.
MuseScorella voi säveltää musiikkia vaikka suurelle
sinfoniaorkesterille, sillä viivastojen määrä ei ole rajattu. Ohjelmaan
on yhdistetty myös MIDI-sekvensseri ja ohjelmistosyntetisaattori. Koska
ohjelma tuo ja vie MIDI:ä, sen avulla voidaan tuottaa MIDI-tiedostoista
nuotinnuksia ja nuotinnoksista vastaavasti MIDI-tiedostoja. Lisäksi
käytettävissä on standardi XML-formaatti, joten siihen voi tuoda muilla
nuotinnusohjelmilla, kuten Finalella ja Sibeliuksella, tehtyjä
partituureja.

Ohjelma on monin tavoin kätevämpi käyttää kuin esim. 80-luvulta
periytyvä Finale. Finalestä löytyy tietysti monia ominaisuuksia, joita
ammattisäveltäjä saattaa tarvita työssään ja joita ei MuseScoresta
löydy. Ohjelma on käännetty monelle kielelle ja myös suomeksi.
Ohjelmistopaketit löytyvät niin Linuxiin, Macciin kuin Windowsiinkin.
Ohjelma on GNU GPL lisenssoitu. MuseScoresta on
vastikään ilmestynyt 1.0-versio. Aiemmat versiot olivat bugisempia,
mutta niissäkin bugeista aiheutuvia ongelmia oppi nopeasti välttämään.


Kotisivu
http://musescore.org/ (kotisivu näkyy suomeksi jos selaimen
  kieliasetuksissa suomi on ensimmäisenä)

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows

Asennus
Viimeisimmät asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta.
  Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy myös jakelun omasta
  pakettivarastosta.

Esimerkki
MuseScoreDemo1.pdf













Viitteitä


Projekti Open Goldberg Variations
  käyttää Musescorea.
Musescoren käyttöopas
Nuotteja


Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: pesasa

Source: MuseScore

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: LibreOffice Writer
« Vastaus #477 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
LibreOffice Writer

LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto,
joka sisältää muun muassa tekstinkäsittelyohjelman (Writer).


Writeriä käytetään tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja
tulostamiseen.

LibreOffice haarautui OpenOffice.org:sta, joka perustuu Sun
Microsystemsin StarOffice-pakettiin, jonka Sun osti saksalaiselta
StarDivisionilta 1999. Oraclen ostettua Sunin vuonna 2009 osa
ohjelmiston johtavista kehittäjistä erosi syksyllä 2010 projektista ja
perusti uuden Document Foundationin jatkamaan ohjelmiston kehitystä
riippumattomana. Uuden säätiön merkittäviin tukijoihin kuuluvat Google
ja Red Hat. Se on pyytänyt myös Oraclen jäsenekseen ja luovuttamaan
sille OpenOffice.org-nimen oikeudet. Ensimmäisen uuden version
julkaisussa se käytti nimeä
LibreOffice. Toistaiseksi ei
ole oleellisia eroja LibreOfficen ja OpenOffice.org:n välillä. Jos siis
LibreOffice ei ole saatavilla koneellesi, käytä OpenOffice.orgia
odotellessa.







sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan
muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Writer
osaa käyttää mallineita joilla esimerkiksi liikekirjeen vakio-osat ja
suomalaisen kirjestandardin mukaiset asettelut voi tehdä kirjepohjaksi.
Tekstin voi asemoida yhteen tai useampaan
palstaan. Mukaan voi
liittää kuvia, taulukoita ja matemaattisia kaavoja. Tiedoston voi viedä
PDF-muotoiseksi lähetettäväksi kirjapainoon, sähköpostin liitteenä tai
tulostettavaksi. Saatavilla on vapaa Voikko-niminen ohjelma suomen
kielen oikolukuun ja tavutukseen. Writer osaa käyttää
OpenDocument-tiedostomuotoa
lukuisten muiden tallennusmuotojen lisäksi. Writer osaa lukea ja
kirjoittaa muun muassa Microsoft Officen tallennusmuotoja.


Kotisivu:
http://fi.libreoffice.org/ tai http://www.documentfoundation.org/

Lisenssi:
GNU LGPL http://www.libreoffice.org/download/license/

Toimii seuraavilla alustoilla:
Mac OS X, Microsoft Windows, Linux.

Asennus:
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutuvat noutamaan asennustiedoston kotisivulta tai käyttämään VALO-CD:tä.

VALO-CD
Writer löytyy myös
  VALO-CD-kokoelmasta.


Lyhyt käyttöohje löytyy Porixin kurssista Tietokoneen
käyttö. Tuossa sivulla
on myös kaksi ohjevideota, liikekirjeen mallineen teko ja miten
mallinetta käyttäen tehdään uusi kirje. Hyviä suomenkielisiä ohjeita
OpenOffice.Org:n käytöstä.
Lisää (englanninkielisiä) ohjevideoita löytyy
Showmedosta.











Teksti: Taleman
kuvakaappaukset: Taleman, pesasa
LibreOffice logo Document Foundationin markkinointimateriaalista

Source: LibreOffice Writer

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: R
« Vastaus #478 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
R

R on tilastolliseen laskentaan tarkoitettu ohjelmointiympäristö.

 Se on GNU-projekti, joka pohjautuu
S-kieleen. Tätä nykyä R on erittäin laajasti käytetty ja sen käyttöä
opetetaan esimerkiksi yliopistojen tilastotieteen oppiaineissa. R:ään
liittyen järjestetään nykyään myös kansainvälisiä kongresseja ja
julkaistaan korkeatasoista nettilehteä.
Ohjelman kotisivuilta löytyy R:ään laajan perustyökaluvalikoiman lisäksi
tuhansia käyttäjien valmistamia lisäpaketteja (packages). Ohjelman
kotisivuilta löytyy myös eri tasoisia oppaita R:n käyttöön. Sopiva opas
R:n opetteluun ja myös edistyneille tilastotieteilijöille on esimerkiksi
Tommi Viitasen kirjoittama "Tilastotiedettä
soveltajille". Katso myös Itä-Suomen
yliopiston tuottama
R-opas.

Vaikka R onkin tehty tilastolliseen laskentaan, sen helposta
opittavuudesta ja käytettävyydestä johtuen allekirjoittanut on mm.
analysoinut R:llä musiikkia,
piirrättänyt sillä Fraktaaleja,
käyttänyt sitä matriisilaskentaan, matemaattiseen optimointiin
jne. Tämä onnistuu funktionaalisella ohjelmoinnilla, mutta R on myös
objektiorientoitunut kieli.


Kotisivu
http://www.r-project.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, muut Unixit

Asennus
Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Useimpiin Linux- ja
  Unix-jakeluihin ohjelma löytyy myös suoraan jakelun omasta
  paketinhallinnasta. Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa komennolla
  apt-cache search \^r-.* löytyy pitkä luettelo R-Projektin
  paketteja
  (http://cran.r-project.org/bin/linux/debian/).

Käyttöohjeita
Tilastotiedettä soveltajille (Tommi Viitanen)

R-opas (Itä-Suomen yliopisto)

R-ohjelmointi












Teksti: ATTE TENKANEN
kuvakaappaukset: ATTE TENKANEN

Source: R

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Pinta
« Vastaus #479 : 25.08.2015 - klo:10:02 »
Pinta

Pinta on yksinkertainen vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma
 Pinta on pyritty tekemään
käyttöliittymältään ja toiminnaltaan varsin samanlaiseksi kuin
tunnetumpi Paint.net-piirto-ohjelma. ("Pinta" on anagrammi sanasta
"paint".) Pinta ei ole yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Gimp tai
Photoshop, mutta sen käyttöliittymä on yksinkertainen käyttää ja siksi
helppo oppia. Siksi sillä saa helposti tuloksia aikaan jo vähemmälläkin
opettelulla. Ohjelmassa ovat käytettävissä yleisimmät
kuvankäsittelytyökalut, pensselit, kynät, kumit, valinnat ja valmiit
kuviot. Kuvan osia voi jaotella useammille päällekkäisille tasoille.
Pinta antaa käyttöön myös rajattoman ja täydellisen editointihistorian,
jossa voi liikkua edestakaisin "kumoa"- ja "tee uudelleen"-toiminnoilla.
Pinta sisältää myös laajan valikoiman säätöjä ja tehosteita kuvien
muokkaamiseen.

Pinta on ohjelmoitu C#-kielellä ja tarvitsee Windows-koneissa
toimiakseen Microsoftin sivuilta saatavan
.NET-ympäristön
(vähintään versio 3.5). Windows-ympäristössä tarvitaan lisäksi
Gtk#-kirjastot, jotka ovat ladattavissa Pintan sivujen
kautta. Linux- ja Mac OS X -ympäristöihin asennettaessa käyttöön tarvitaan
Mono-ympäristö, joka Linux-jakeluihin löytyy yleensä paketinhallinnan kautta
ja OS X:lle linkkinä Pintan lataussivulta.


Kotisivu
http://pinta-project.com/

Lisenssi
MIT X11

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit ovat saatavilla
  Pintan lataussivulta.
  Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy yleensä suoraan
  paketinhallinnasta.














Teksti: oma pesasa
kuvakaappaukset: pesasa

Source: Pinta