Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

TiddlyWiki5

TiddlyWiki5 on selaimella käytettävä yhden tiedoston
muistiinpanotyökalu.

 TiddlyWiki5
on uudelleen toteutettu versio aiemmin esitellystä
TiddlyWikistä. Se on selainpohjaisena yhden
sivun sovelluksena (Single Page Application, SPA) toteutettu
wiki-tyyppinen muistiinpanotyökalu. Siinä muistiinpanoja ei tarvitse
järjestää lineaarisesti vaan yksittäisiä asiasisältöjä, tiddlereitä, voi
linkittää vapaasti toisiinsa. Sen versionumero 5 viittaa toteutukseen
käytettyihin HTML5-tekniikoihin. TiddlyWiki5 muodostuu yhdestä
HTML-tiedostosta ja siihen sisällytetystä Javascript-ohjelmistosta sekä
wikin datasisällöstä. Kun tiedosto avataan selaimella, näyttää
Javascriptillä toteutettu ohjelmisto käyttöliittymän, jolla TiddlyWikin
sisältöä voi selata ja jolla siihen voi muokata uutta sisältöä.
Tallennus tapahtuu samaan HTML-tiedostoon ja se on toteutettu selaimesta
riippuen muutamalla eri tavalla. Yhden tiedoston sovelluksena
TiddlyWiki5 on helppo kuljettaa mukana USB-tikulla tai säilyttää
verkossa pilvitallennuspalvelussa.

TiddlyWiki5:n käyttöliittymä koostuu yksittäisiä tiddlereitä näyttävästä
alueesta sekä niiden selaamiseen ja muokkaamiseen käytettävästä
sivupalkista. Tiddlereiden sisällöt kirjoitetaan oletuksena
TiddlyWiki5:n omalla wiki-kielellä, josta löytyvät tyypillisesti
käytetyt muotoilut, kuten otsikot, listat, lihavoinnit, kursivoinnit,
alleviivaukset, taulukot sekä muita muotoiluja. Wiki-kieli on jonkin
verran kehittynyt TiddlyWikin aiemmasta versiosta. Varsinaisten
wiki-muotoilujen lisäksi tekstin seassa on mahdollista käyttää
TiddlyWikin makroja ja widget-sovelmia, joilla tiddlereihin voi rakentaa
yksinkertaisia käyttöliittymiä, kuten välilehtiä ja nappuloita.
TiddlyWiki5:n tiddlereiden sisällöt ovat oletuksena wiki-tekstiä, mutta
muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi SVG-muotoinen vektorigrafiikka,
GIF-, ICO-, JPG- ja PNG-muotoiset kuvat, CSS-tyylit sekä JSON-muotoinen
data. TiddlyWiki5 tukee myös sisällön salasanasuojattua kryptausta.

TiddlyWiki5 on monipuolisesti laajennettavissa sen plugin-arkkitehtuurin
ansiosta. Lisäosat voivat tuoda TiddlyWiki5-tiedostoon uusia
toiminnallisuuksia, kuten uusia sisältötyyppejä, ominaisuuksia
wiki-parseriin tai erilaisia makroja ja widgettejä. Uusia lisäosia omaan
TiddlyWiki5-tiedostoon voi tuoda joko hiirellä raahaamalla jostain
toisesta TiddlyWiki5-tiedostosta tai kirjoittamalla niitä itse. Lisäosat
muodostuvat käytännössä yhdestä tai useammasta tiddleristä, joissa voi
olla esimerkiksi Javascript-ohjelmakoodia tai muita määrittelyitä.
Esimerkkejä hyödyllisistä lisäosista ovat esimerkiksi KaTeX-lisäosa
LaTeX-kielellä kirjoitettujen matemaattisten kaavojen näyttämiseen,
Markdown-lisäosa, joka lisää Markdown-merkintäkielen vaihtoehtoiseksi
tavaksi kirjoittaa tiddlereiden sisältöä, sekä highlight-lisäosa, jolla
tiddlereihin kirjoitettuihin ohjelmakoodia sisältäviin osioihin saadaan
syntaksin korostus.

Koska yhden tiedoston sovelluksessa sekä itse ohjelma että sillä luotu
sisältö ovat samassa HTML-tiedostossa, pitää TiddlyWiki5:n pystyä
tallentamaan itsensä jotenkin. Koska selaimessa suoritettavalla
Javascript-ohjelmalla ei ole oikeuksia kirjoittaa käyttäjän tietokoneen
levylle, on TiddlyWikiin täytynyt keksiä muita tapoja hoitaa tallennus.
Firefox-selainta käytettäessä sujuvin tapa on käyttää selaimeen
ladattavaa TiddlyFox-lisäosaa. Tällöin TiddlyWiki5 pyytää aina
tallennusta tehdessään lisäosaa hoitamaan varsinaisen levylle
kirjoittamisen. Muilla HTML5:ttä tukevilla selaimilla tallennus tapahtuu
siten, että tallennuskuvake on todellisuudessa latauslinkki, jolla
käyttäjä lataa itselleen ohjelman generoiman uuden version
HTML-tiedostosta. Selaimesta ja sen asetuksista riippuen joko käyttäjä
joutuu itse valitsemaan tallennettavan tiedoston paikan ja nimen tai
tiedosto tallennetaan automaattisesti käyttäjän oman kotihakemiston
"Ladatut"-kansioon (tai "Downloads"). Kolmantena vaihtoehtona on käyttää
TiddlyWiki5:ttä Node.js-ohjelman kautta. Tällöin
Node.js:ään asennettu tiddlywiki-moduli toimii käyttäjän tietokoneella
paikallisena palvelimena, jonka tarjoamaa sivua käyttäjä voi muokata.
Neljäs vaihtoehto on käyttää
TiddlyDesktop-sovellusta,
joka on node-webkit-pohjainen sovellus TiddlyWiki5:n käyttöön.

Lisäksi on tarjolla palveluita, kuten
Tiddlyspot, jotka tarjoavat muokattavan
TiddlyWikin verkossa.


Kotisivu
http://tiddlywiki.com

Lähdekoodi
https://github.com/Jermolene/TiddlyWiki5

TiddlyDesktop
https://github.com/Jermolene/TiddlyDesktop

Lisenssi
BSD (3 kohdan BSD-lisenssi)

Toimii seuraavilla alustoilla
Selaimet

Asennus
TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivulta.

Videot
TiddlyWiki5:n esittely

Esittely TiddlyDesktopin käytöstä





TiddlyWiki5:n käyttöliittymä: avattujen tiddlerien lista ja sivupalkki.
Aloitusohjeet eri selaimille.
Asetukset, kuten tiedoston otsikko ja käyttäjän tunnus.
Uusi tiddleri kirjoitetaan wiki-kielellä.
Sisältötyyppejä on useita oletuksena olevan wiki-kielen lisäksi.
TiddlyWiki5 tukee suoraan SVG-sisältöä. Lisäosilla saa tuen esimerkiksi matematiikalle ja ohjelmakoodin syntaksikorostukselle.
Firefoxin lisäosan avulla saadaan tehtyä suora tallennus. Muilla selaimilla tallennus tapahtuu lataamalla ja tallentamalla uusi versio tiedostosta.
Lisäosat tallennetaan TiddlyWikiin tiddlereinä, kuten kaikki muukin sisältö.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: TiddlyWiki5

[openSUSE.fi]

Phatch

Phatch on työkalu, jolla voi tehdä joukon erilaisia
muokkausoperaatioita suureenkin määrään kuvatiedostoja yhdellä kertaa.

 Kun on tarve muuttaa
yksittäisen kuvatiedoston kokoa, muokata sen värejä tai tehdä joitain
muita operaatioita, on usein helppoa vain käynnistää
GIMP, Krita,
Pinta tai jokin muu kuvankäsittelyohjelma, tehdä
vaaditut muutokset ja tallentaa muokattu kuva. Kun muokattavia kuvia
onkin vaikka 217 kappaletta, on syytä keksiä jokin muu keino muokkausten
tekemiseen. Yksi vaihtoehto on tehdä muokkaukset komentorivillä esimerkiksi
ImageMagick-paketin ohjelmilla. Toinen keino
on käyttää ikkunoidulla käyttöliittymällä toimivaa Phatch-ohjelmaa.

Phatch-nimi tulee yhdistelmänä sanoista PHoto ja bATCH, joilla
viitataan valokuvien käsittelyyn eräajoina (aineiston käsittelyä
suurehkoina erinä kerrallaan). Phatchin ideana on, että käyttäjä voi
kerätä tehtävälistan ohjelman tarjoamista muokkausoperaatioista ja sen
jälkeen määrätä nämä operaatiot tehtäviksi valituille tiedostoille.
Phatchissa on valittavissa suuri joukko erilaisia operaatioita, kuten
kuvan skaalaaminen, kontrastin ja kirkkauden säätö, kehysten luominen,
tekstin tai pudotusvarjon lisääminen sekä useita muita muunnoksia.
Operaatiot kerätään listaksi, järjestetään suoritettavaksi haluttuun
järjestykseen ja niille määritellään halutut parametrit, kuten
skaalauksen suuruus tai pudotusvarjon suunta ja etäisyys. Viimeiseksi
operaatioksi laitetaan lisäksi tallennus, jonka parametreiksi laitetaan
muun muassa tallennuskansio, tallennettavien tiedostojen nimen malli
sekä tallennusmuoto. Luodun tehtävälistan voi tallentaa myöhempää
käyttöä varten, jotta samat muokkaukset samoilla asetuksilla on
mahdollista toistaa myöhemmin myös muille kuville.

Lopuksi ohjelman käsketään aloittaa tehtävien suorittaminen ja sille
kerrotaan kuvatiedostot, joita sen tulee käsitellä. Muokattavat
tiedostot voidaan antaa ohjelmalle joko kokonaisena kansiona tai
valittuina tiedostoina. Vaihtoehtoisesti kuva voidaan ottaa myös
leikepöydältä. Lisäksi tehtävien suoritus voidaan rajata vain tietyn
tyyppisiin kuvatiedostoihin.

Phatch sisältää lisäksi työkalun, jolla voi tarkastella yksittäisen
tiedoston tietoja raahaamalla kuvatiedoston tarkasteluikkunaan.


Kotisivu
http://photobatch.wikidot.com/

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta.
  Muille alustoille sen voi ladata kotisivujen kautta.





Ohjelman aloitustila kehottaa lisäämään toimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Valittavissa on monia erilaisia muokkaustoimintoja.
Yksittäiselle toiminnolle annetaan sen tarvitsemat parametrit. Esimerkiksi skaalauksen kohdekoko.
Muokkaustoiminnoista kerätään järjestetty lista.
Listan viimeiseksi lisätään tallennusoperaatio ja sille kerrotaan tallennettavan tiedoston nimen malli, tallennusmuoto, tallennuskansio sekä muita tallentamiseen liittyviä ominaisuuksia.
Muokattavat tiedostot voidaan valita kansioittain, erikseen tai leikepöydältä.
Vielä varmistus muokattavista tiedostoista.
Muokkauksia suoritetaan eräajona.
Valmis!
Alkuperäinen ja muokattu kuva.
Kuvien ominaisuuksia voi tarkastella tiputtamalla tiedosto tarkasteluikkunaan.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Phatch

[openSUSE.fi]

Pandoc

Pandoc on komentorivityökalu tekstipohjaisten tiedostojen muuntamiseen
muodosta toiseen.

 Pandoc on todellinen
monitoimityökalu, kun on tarve muuntaa yhdellä merkintäkielellä
kirjoitettua tekstimateriaalia toiseen merkintäkieleen. Pandoc osaa
lukea monessa muodossa kirjoitettuja tiedostoja ja tallentaa luetun
tekstin vielä useammalla muotoilukielellä. Pandocilla on helppoa vaikka
automatisoida useiden tiedostojen muuntaminen muodosta toiseen. Toki
tällaisia muunnoksia tehdessä Pandocin tuottamia tiedostoja voi joutua
vielä muokkaamaan ja viimeistelemään käsin, mutta suurin osa
rutiinityöstä hoituu Pandocilla.

Kieliä ja tiedostomuotoja, joita Pandoc osaa lukea, ovat muun muassa:
HTML,
Markdown,
LaTeX,
MediaWiki ja
textile.
Pandocin tuottamia kieliä ja tiedostomuotoja on jo mainittujen lisäksi
muun muassa Microsoftin Word-ohjelman DOCX-tiedostomuoto, OpenOffice- ja
LibreOffice-ohjelmistojen käyttämä ODT, sähkökirjojen tiedostomuoto EPUB
sekä PDF-tiedostot. Pandoc osaa tuottaa myös muutamien HTML- ja
LaTeX-pohjaisten esitystiedostojen mukaista tekstiä. Näitä ovat
esimerkiksi
Slidy,
reveal.js,
Slidous,
S5 ja
DZSlides sekä
Beamer. Tarkempi
luettelo tuetuista muodoista löytyy ohjelman kotisivuilta tai sen mukana
tulevasta dokumentaatiosta.

Markdown-kielestä Pandoc osaa useampia variaatiota ja laajennuksia,
mukaan lukien GitHubin laajennettu syntaksi. Näiden ansiosta
Markdownilla kirjoitetut tekstit voivat sisältää muun muassa taulukoita,
alaviitteitä, koodilohkoja, automaattisia sisällysluetteloita, upotettua
LaTeX-tyylistä matematiikkaa sekä HTML-koodin sisään kirjoitettua
Markdown-syntaksia. Markdown-tekstiä HTML-tiedostoksi käännettäessä on
mahdollista valita käytettäväksi vaikka ohjelmakoodin syntaksin korostus
väreillä.

Pandoc on toteutettu siten, että kukin ohjelmaan sisään luettu tiedosto
käännetään ohjelman sisäiseen muotoon, josta puolestaan muodostetaan
halutun kohdekielen mukainen tuloste. Näin ohjelmasta on saatu
modulaarinen ja uuden tuetun kielen lisääminen on joustavaa. Ohjelma
tukee myös esimerkiksi LaTeX-muotoisten matemaattisten kaavojen
esittämistä HTML-muodossa useammallakin tavalla, mukaan lukien MathJax
ja MathML.

Pandocin käytön aloittaminen on varsin helppoa. Yksinkertaisimmillaan
Pandoc tunnistaa syötetiedostossa käytetyn muodon ja tallentaa -o
-valitsimella määrätyn tulostiedoston päätteensä mukaisessa muodossa.
Esimerkiksi:

pandoc -o testi.pdf testi.html

Syöte- ja tulostiedostojen muodon voi kuitenkin kertoa Pandocille
käyttäen -f -valitsinta (from) ja -t -valitsinta (to).
(Vaihtoehtoisesti -r (read) ja -w (write)).

pandoc -f markdown -t html -o index.html index.md

Pandocista löytyy lisäksi suuri määrä muita valitsimia, joilla sen
toimintaa voi muokata haluamakseen. Esimerkiksi --template=TIEDOSTO
-valitsimella voi valita haluamansa dokumenttipohjan luotavan tiedoston
malliksi. Muita esimerkkejä valitsimista ovat sisällysluettelon
generointi, rivinumeroiden ja syntaksikorostuksen lisääminen
ohjelmakoodiin ja matematiikkapaketin valinta HTML-tulostukseen.


Kotisivu
http://johnmacfarlane.net/pandoc/

Lähdekoodi
https://github.com/jgm/pandoc

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD

Asennus
Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-järjestelmiin se on
  yleensä asennettavissa paketinhallinnan kautta.





Markdown-tiedosto ja siitä tehty HTML-tiedosto.
HTML-tiedosto selaimessa. Sivun ulkoasua voi jatkomuokata vaikka CSS:llä. Sivulle voi käyttää myös omaa tiedostopohjaa.
Samasta Markdown-tiedostosta tuotettu PDF-tiedosto. PDF-tiedostojen luontiin hyödynnetään pdflatex-ohjelmaa.
Edelleen samasta tiedostosta tuotettu ODT-tiedosto.
Muunnos Markdownin ja MediaWikin wikisyntaksin välillä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Pandoc

[openSUSE.fi]

Google Fonts

Google Fonts on kokoelma vapaita kirjasintyyppejä monenlaiseen
käyttöön.

 Google Fonts
on palvelu, jonka kautta Google tarjoaa käytettäväksi useita satoja
vapaita kirjasintyyppejä, eli fontteja, esimerkiksi käytettäväksi
www-sivujen ulkoasussa. Palvelu antaa käyttöliittymän kirjasintyyppien
valintaan kategorian, tyylin ja käytettyjen merkistöjen perusteella.
Valittavia fontteja voi helposti selata ja testata erilaisilla
esimerkkiteksteillä. Jos fontteja haluaa käyttää oman www-sivustonsa
tyylissä, saa palvelusta helpon sivustolle lisättävän kooditekstin,
jonka sivustolleen lisäämällä fontit ladataan suoraan Googlen palvelusta
sivuja näytettäessä. Tiedostot voi kuitenkin ladata myös itselleen, jos
haluaa käyttää fonttitiedostoja suoraan omalta sivustolta, linkittämättä
Googlen palveluun, tai haluaa käyttää kirjasimia jossain muussa
käytössä, kuten tekstiasiakirjoissa tai kuvankäsittelyssä.
Kirjasintiedostot voi ladata suoraan Googlen palvelusta tai fontit
sisältävästä GitHub-repositorysta.
Kirjasintyyppit ovat True Type Font -muotoisia (.ttf).

Google Fonts -palvelun jakamat kirjasintyypit ovat kaikki vapaalla
lisenssillä julkaistuja. Suurin osa fonttiperheistä on lisensoitu SIL
Open Font
Licensen
versiolla 1.1, osan lisenssinä on
Apache 2 ja
Ubuntu-fonttien lisenssi on Ubuntu Font
License. Lisenssit antavat luvan käyttää,
muokata ja jakaa edelleen fontteja. Lisenssien mukaan fonteista
johdettujen uusien kirjasintyyppien jakelussa on käytettävää samaa
lisenssiä. Tämä lisenssivaatimus ei tietenkään koske varsinaisia töitä,
kuten kuvia ja dokumentteja, joissa on vain käytetty kyseisiä fontteja.

GitHub-repositoryssa tiedostot onkin jaoteltu juuri lisenssin mukaan.
Repositoryssa erilaisia kirjasintyyppejä on noin 870 kappaletta, joten
niiden joukosta löytyy varmasti käyttökelpoisia kirjasimia moneen
käyttöön. Niiden selaaminen on ehkä helpointa Googlen palvelun avulla.


Kotisivu
http://www.google.com/fonts (Palvelu kirjasinten valintaan)

https://github.com/google/fonts (Tiedostot)

Lisenssi
OFL (SIL Open Font
  License),
  Apache-lisenssi 2.0,
  UFL (Ubuntu Font License)

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki alustat





Google Fonts -palvelun käyttöliittymällä voi selata
  kirjasintyyppejä kategorian, tyylin ja käytettävissä olevan
  merkistön mukaan.
Palvelusta saa omalle sivustolle lisättävän koodin, jolla fontti
  haetaan suoraan Googlen palvelusta.
Fonttitiedostot repositoryna
  GitHub-palvelussa.
Muutamia fonttitiedostoja omalle tietokoneelle
  ladattuina.
True Type fontteja voi käyttää myös tavallisissa omalla
  tietokoneella toimivissa ohjelmissa, kuten Inkscape tai LibreOffice
  Writer.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Google Fonts

[openSUSE.fi]

PDFtk

PDFtk Server on komentoriviohjelma PDF-tiedostojen muokkaamiseen.

 PDFtk Server on PDF
Toolkit kokonaisuuteen sisältyvä komentoriviohjelma, jolla on voi
suorittaa useita muokkausoperaatioita PDF-tiedostoille komentorivillä ja
tarvittaessa automatisoidusti. PDFtk:n Server-osuus on suunnattu
erityisesti palvelinkäyttöön työkaluksi PDF-tiedostojen käsittelyyn
osana jotain palvelua. Sitä voi toki käyttää myös suoraan yksittäisten
PDF-tiedostojen muokkaamiseen. Ohjelman tekijät tarjoavat GNU GPL
-lisensoidun vapaan komentoriviohjelman lisäksi Windows-alustoille sekä
ilmaista (PDFtk Free) että maksullista (PDFtk Pro) graafista
käyttöliittymää, joilla voi suorittaa joitain PDFtk Server -ohjelman
toiminnoista ikkunoidusti.

PDFtk soveltuu hyvin esimerkiksi erillisten PDF-tiedostojen tai niistä
irrotettavien sivujen koostamiseen uuteen tiedostoon. Sillä voi
esimerkiksi liittää erillisiä skannattuja PDF-tiedostoja yhteen tai
kääntää tiedostossa väärin päin olevia sivuja.

Käytettävissä olevia operaatioita ovat muun muassa PDF-dokumentin
koostaminen yhden tai useamman PDF-tiedoston sivuista (merge),
PDF-tiedoston jakaminen uusiksi dokumenteiksi (split), dokumentin tai
sen yksittäisten sivujen kiertäminen (rotate), dokumentin salaaminen ja
suojaaminen salasanalla (encrypt), salauksen purkaminen (decrypt),
lomakkeiden täyttö, dokumentin vesileimaaminen, dokumentin tietojen
raportointi ja muokkaaminen sekä vioittuneen dokumentin korjaaminen, kun
se on mahdollista.

Linux-jakeluissa PDFtk Server löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta
nimellä pdftk.


Kotisivu
https://www.pdflabs.com/tools/pdftk-the-pdf-toolkit/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Linux-jakeluissa ohjelma löytyy yleensä paketinhallinnasta. Muuten
  ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta.

Esimerkkejä
Esimerkkejä PDFtk Serverin
  käytöstä





PDFtk:n käyttöohjeet
Liitetään kaksi PDF-tiedostoa peräkkäin. Limitetään kaksi
  PDF-tiedostoa keskenään vuorosivuin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: PDFtk

[openSUSE.fi]

PDF Chain

PDF Chain on työkalu PDF-tiedostojen muokkaamiseen.

 PDF Chain on
graafinen käyttöliittymä PDFtk:n
komentorivityökalulle. Se tarjoaa PDFtk:n toimintoja valmiiksi
valittuina graafisesti muokattavina kokonaisuuksina. PDFtk:n eri
työkaluja on koottu ohjelman eri välilehdille erikseen käytettäviksi
työvälineiksi.

Ensimmäisellä välilehdellä on concatenate-työkalu, jolla voi koostaa
yhdestä tai useammasta PDF-tiedostosta valituista sivuista uusia
PDF-tiedostoja. Toisella välilehdellä olevalla burst-työkalulla voi
purkaa PDF-tiedoston sivut erillisiksi PDF-tiedostoiksi ja muokata
luotavien tiedostojen nimiä. Kolmannella välilehdellä on
background/stamp-työkalu, jolla PDF-tiedoston kaikille sivuille voi
lisätä taustalle tulevan vesileiman taikka sivun päälle lisättävän
leiman. Leimatiedostot annetaan PDF-tiedostoina. Attachment-välilehdellä
PDF-tiedostoon voi lisätä liitetiedostoja joko koko tiedostolle tai sen
yksittäisille sivuille. Viidennellä tools-välilehdellä on lisäksi
sekalaisia työkaluja, joilla voi esimerkiksi tallentaa kaikki
PDF-tiedoston liitetiedostot sekä lisätä tai poistaa PDF-tiedostosta
tiedonpakkauksen.

Lisäksi tallennettaville PDF-tiedostoille voi valita oikeusasetukset,
joilla voi asettaa tiedoston avaamiseen tarvittavan salasanan, tiedoston
salaamisasetukset sekä muita oikeusasetuksia, kuten tulostusoikeuden.


Kotisivu
http://pdfchain.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux

Asennus
Ohjelma on asennettavissa joihinkin Linux-jakeluihin suoraan
  paketinhallinnasta ja muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivujen
  kautta.

Muita vastaavia ohjelmia
PDF-Shuffler





PDF-tiedostojen sivujen liittäminen ja uudelleenjärjestely uudeksi
  tiedostoksi. Tiedoston salaaminen salasanalla ja oikeuksien
  muokkaaminen.
PDF-tiedoston sivujen tallentaminen erillisiksi
  PDF-tiedostoiksi.
Taustalle tulevan vesileiman tai päälle tulevan leiman lisääminen
  PDF-tiedoston kaikille sivuille.
Liitetiedostojen lisääminen PDF-tiedostoon tai sen
  sivulle.
Muita työkaluja, kuten PDF-tiedoston pakkaaminen ja
  purkaminen.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: PDF Chain

[openSUSE.fi]

Piwik

Piwik on avoimen lähdekoodin web-analytiikkaohjelmisto ja vaihtoehto
Google Analyticsille.

 Piwik on omalle
palvelimelle asennettavissa oleva avoimen lähdekoodin
web-analytiikkaohjelmisto, jota käyttämällä voi korvata esimerkiksi
Google Analytics -palvelun käytön. Kävijätilastojen seuraaminen voi olla
tärkeää joillekin sivustoille ja tähän käytetään usein esimerkiksi
Google Analytics -palvelua. GA:n käytön suurimpana haittapuolena on
kuitenkin se, että kävijätilastot ovat tällöin kolmannen osapuolen
hallussa yrityksellä, joka toimii ulkomaisen lainsäädännön alaisena.
Kävijätilastot voivat olla tärkeää ja luottamuksellista tietoa sekä
sivustoa ylläpitävälle yritykselle itselleen että sivustolla käyville
käyttäjille. Piwik-ohjelmistoa käyttämällä tilastointipalvelu on
mahdollista asentaa omalle palvelimelle, jolloin sivuston kävijätiedot
pysyvät vain sivuston ylläpitäjän hallussa eivätkä vuoda ulkopuolisille.
Tietoturvan lisäksi omalle palvelimelle tallennettu tieto on myös
tarvittaessa saatavissa halutussa raakamuodossa.

Käyttämällä omille palvelimille asennettua Piwikiä esimerkiksi S-Pankki
olisi välttynyt taannoisista
tietosuoja- ja PR-ongelmistaan, jotka aiheutuivat verkkopankkiin
kirjautuneiden käyttäjien seuraamisesta Google Analyticsilla. Sen
sijaan, että käyttäjätiedot olisi välitetty kolmannelle osapuolelle,
ne olisivatkin olleet vain pankin omassa hallinnassa.
Twitter-keskustelua aiheesta.

Kävijätietoihin Piwik tallentaa kaikki tyypillisesti tilastoitavat
tiedot, kuten sivukäynnit, tiedot linkittäneistä sivustoista ja
hakukoneista, sivustolle johtaneet hakusanat, tiedot kävijän selaimesta
ja käyttöjärjestelmästä, käyttäjän maan ja kielen sekä tiedot käytetyn
laitteen tyypistä (tietokone vai mobiililaite). Tarkemman luettelon
Piwikin ominaisuuksista voi lukea sen omilta sivuilta. Piwikin web-käyttöliittymästä voi
tarkastella tilastoja erilaisilla aikaväleillä ja monelta suunnalta.
Useimmin seuratuista tilastoista voi koostaa itselleen "dashboardin".

Piwikin toimintoja voi laajentaa marketista
ladattavilla lisäosilla sekä sen ulkoasua muokata ladattavilla
teemoilla.

Tilastojen seuraamista varten voi myös ladata mobiililaitteelle siihen
tarkoitetun sovelluksen. Piwik-sovellus löytyy sekä
Android-
että
iOS-laitteille.
Piwikin toimintaa voi kokeilla demo-sivulla,
joka seuraa Piwikin foorumisivuston sekä
kahden muun sivuston liikennettä.

Kävijätilastojen tuonti Google Analyticsistä
Piwikiin ei
valitettavasti ole vielä toteutettu ja on vasta suunnitteluasteella.


Kotisivu
http://piwik.org/

Demo
http://demo.piwik.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, Windows, Mac OS X

Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa sen kotisivuilta ja se käyttää PHP:tä ja
  MySQL:ää.

Tuki
Piwik-foorumi





Demo-sivuston dashboardilla näkyy muutama tilastosovelma.
Kävijäkarttaa voi tutkia interaktiivisesti.
Tilastokäyrään saa näkyviin useita eri tilastoja.
Sovelmia voi siirrellä dashboardissa.
Dashboardiin voi lisätä haluamiaan sovelmia.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Yksittäisiä tilastoja voi tarkastella tarkemmin.
Koosteena toimivan dashboardin lisäksi tilastoista voi tarkastella
  esimerkiksi sivustolle johtavia linkityksiä ja yleisimmin käytettyjä
  hakusanoja tai hakukoneita.
Websivustoja ja sosiaalista mediaa.
Android-sovelluksessakin voi tarkastella useamman sivuston
  tilastoja.
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Raportteja Android-sovelluksessa
Reaaliaikainen kävijäseuranta Android-sovelluksella.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Piwik

[openSUSE.fi]

Ditaa

Ditaa on komentoriviohjelma ascii-grafiikkana piirrettyjen diagrammien muuntamiseen PNG-kuviksi.


Diagrammeja ja kaavioita voi piirtää graafisesti työkaluilla, kuten Dia
tai Inkscape. Ditaa lähestyy tehtävää toisella tavalla. Ditaa varten
kaaviot piirretään tekstieditorilla merkkigrafiikkana ja käännetään
ditaa-komentoriviohjelmalla PNG-kuvaksi. Etuina tässä toteutuksessa on
muun muassa selkeä tekstipohjainen esitysmuoto sekä helppo muokattavuus
yksinkertaisilla työkaluilla.

Käytettävissä ovat ascii-grafiikkana piirretyt laatikot sekä viivat ja
nuolet. Tavallisen suorakulmaisen laatikon piirtämiseen käytetään
merkkejä |, - ja +. Laatikon ulkoasun voi muuttaa dokumentiksi
kirjoittamalla sen sisään tekstin {d}. Vastaavasti tallennustilaa
merkitsevän laatikon saa käyttämällä tekstiä {s} ja syötettä sekä
tulostetta symboloivan laatikon käyttämällä tekstiä {io}. Laatikon
kulmia voi pyöristää merkeillä / ja \.

Kaavioon voi piirtää viivoja käyttämällä merkkejä |, - ja +.
Viivojen kulmia voi pyöristää samoin kuin laatikoidenkin kulmia.
Viivojen päähän voi lisätä nuolenkärjet käyttämällä merkkejä ^, v,
< ja >. Kaavioissa viivoja ja laatikoiden reunoja voi muuttaa
yhtenäisestä viivasta katkoviivaksi korvaamalla ainakin yhden sen
piirtämiseen käytetyistä vaakasuorista viivamerkeistä merkillä = tai
pystysuorista viivoista merkillä :.

Laatikoiden sisään voi kirjoittaa normaalia tekstiä sekä muotoa "cXXX"
olevan värikoodin, joka määrää laatikon värin. Värikoodissa osuus "XXX"
voi olla joku lyhenteistä "RED", "BLU", "GRE", "YEL", "PNK" tai "BLK"
taikka värin heksamuotoinen RGB-arvo. Laatikon sisään voi kirjoittaa
myös luetteloita käyttämällä luettelosymbolina merkkiä o.

Laatikoita voi jakaa myös sisäisesti osiin ja kullekin osalle voi
määrätä värin erikseen. Kaavioiden viivoihin tai laatikoiden reunoihin
voi lisäksi lisätä pistemerkkejä merkillä *.

Kun ascii-muotoinen kuva on valmis, se käännetään PNG-kuvaksi
esimerkiksi komennolla:

ditaa kuva.txt kuva.png


Tuotetut PNG-kuvat ovat bittigrafiikkaa, eivätkä siten skaalattavissa,
mutta käännösvaiheessa voidaan valita skaalauskerroin, joka määrittää
tuotettavan kuvan koon. Komentorivivalitsimella -s voi muuttaa kuvan
skaalauksen haluamakseen.

Valitsimella -h puolestaan voidaan syötteenä antaa HTML-tiedosto,
jossa kuvat on esitetty ascii-grafiikkana "textdiagram"-luokalla
merkittyjen pre-tagien välissä. Esimerkiksi:

<pre class="textdiagram">
  +-----------+
  | Esimerkki |
  +-----------+



Valitsimella -h käännettäessä ditaa kääntää kunkin kuvan erikseen
"images"-hakemistoon ja luo uuden HTML-tiedoston, jossa ascii-kuvat on
korvattu vastaaviin PNG-kuviin viittaavilla img-tageilla.

Ditaa voi käyttää myös muiden ohjelmien yhteydessä. Esimerkiksi Emacsin Org-modeen
sekä Dokuwikiin löytyy tuki Ditaan ascii-kuville. Javadoc-käyttöön löytyy myös
lisäosa, jolla voi
dokumentaatiota luodessa hyödyntää Java-ohjelman kommenttiin piirrettyjä
ascii-kaavioita.

Toimiakseen Ditaa tarvitsee Javan.


Kotisivu
http://ditaa.sourceforge.net/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Ohjelma on asennettavissa joko Linux-jakelun paketinhallinnan kautta
  tai kotisivuilta lataamalla.





Ascii-muotoinen kaavio.
Kaavio muunnettuna PNG-kuvaksi.
Esimerkki, jossa esiteltyinä ascii-kaavioiden syntaksia.
Esimerkkikuviot käännettynä PNG-kuvaksi.
Ascii-kuvan kääntäminen PNG-kuvaksi komentorivillä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Ditaa

[openSUSE.fi]

Phile

Phile on kevyt tietokannaton sisällönhallintajärjestelmä
www-sivustojen ylläpitoon.

 Phile on
PicoCMS:n tapaan tekstitiedostoilla, ilman
tietokantaa, toimiva websisällönhallintajärjestelmä. Sivut kirjoitetaan
Markdown-kielellä ja tallennetaan palvelimelle tiedostoina. Phile onkin
PicoCMS:stä haarautettu, eli forkattu, ohjelmisto. Philen kehitys alkoi,
kun osa käyttäjistä halusi osallistua PicoCMS:n kehitykseen ja nopeuttaa
sen jo pysähtynyttä kehitysprosessia. Phile muistuttaa PicoCMS:ää
toimintaperiaatteeltaan, hakemistorakenteeltaan ja lisäosien käytöltään.
Philen toteutus on kuitenkin tehty jossain määrin uusiksi ja tekijöiden
omien mittausten mukaan se on jonkin verran PicoCMS:ää nopeampi.

PicoCMS:ään verrattuna uutta Philessä on muun muassa käytetty
oliopohjainen ohjelmointityyli ja tapahtumia (event) käyttävä toteutus.
Lisäksi PicoCMS:ssä sisäänrakennettuina olleet Markdown-kielen parseri
ja Twig-sivupohjakoneisto on siirretty oletuksena käytössä oleviksi
lisäosiksi. Näiden siirtäminen lisäosiksi mahdollistaa muiden
vaihtoehtoisten toteutusten käyttämisen helposti näiden sijasta.
Markdownin tilalle voi halutessaan vaihtaa esimerkiksi
Tekstile-kielen
tai Twig-sivupohjat voi korvata vaikka
Smarty-pohjilla.

Erilaisen toteutuksen takia PicoCMS:n lisäosat eivät sovi suoraan
Phileen, mutta Phileen löytyy melko kattava kokoelma omia
lisäosia,
kuten PhileUsers (käyttäjänhallinta), PhileMarkdownEditor (selaimella
tapahtuvaan sisällön muokkaukseen), PhileTags (asiasanojen lisäämiseen
sivuille), PhilePaginator (artikkelien blogimaiseen sivutukseen), sekä
useita muita.


Kotisivu
http://philecms.com/

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
PHP

Asennus
Ohjelmisto on ladattavissa ohjelman kotisivuilta tai
  GitHub-palvelusta ja sen voi asentaa www-palvelimelle, jolla voi
  käyttää PHP-kieltä (Versio 5.4 tai uudempi). Philen voi asentaa joko
  lataamalla sen zip-pakettina tai käyttämällä
  composer-ohjelmistoa.





Philen kotisivu
Philen ensimmäinen lataus
Asennetun Philen oletusetusivu opastaa sen käyttöön.
PhileMarkdownEditor on yksinkertainen web-käyttöliittymä sivujen muokkaamiseen ja uusien luomiseen.
Viikon VALO -sivusto Philellä toteutettuna. Mukana mm. RSS-, tags- ja haku-lisäosat.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Phile

[openSUSE.fi]

OpenWRT

OpenWRT on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä reitittimille ja
muille sulautetuille laitteille.

 OpenWRT sulautetuille laitteille,
kuten reitittimille ja langattomille tukiasemille, tarkoitettu
Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka vapauttaa laitteen omistajan
muokkaamaan laitteen toiminnallisuuksia tarpeidensa mukaan. Laitteissa
valmiina oleva ohjelmisto, firmware, saattaa laitteesta ja valmistajasta
riippuen joko saada tai olla saamatta tietoturvapäivityksiä. Usein
laitteiden haavoittuvuudet voivat olla pitkiäkin aikoja korjaamatta.
Asentamalla laitteeseen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän, kuten
OpenWRT:n, sen omistaja saa mahdollisuuden päivittää laitettaan tarpeen
vaatiessa. Samalla omistaja voi valita laitteeseensa juuri itse
tarvitsemansa toiminnot.

OpenWRT:n tarkoituksena on toteuttaa hyvin minimaalinen
käyttöjärjestelmä, joka toimii alustana käyttäjän omien tarpeiden
mukaisen kokonaisuuden koostamiseen. Itse perusjärjestelmä on hyvin
kevyt, jotta se saadaan helposti mahtumaan laitteiden usein hyvinkin
niukkaan tallennustilaan. Kaikki muut varsinaiset toiminnallisuudet on
paketoitu omiksi paketeikseen, joita voidaan asentaa OpenWRT:n
paketinhallintajärjestelmällä (aiemmin ipkg, nykyään opkg). Laitteen
omistaja voi siis basaarin tavoin valita laitteeseen haluamansa
ominaisuudet tarjolla olevien pakettien joukosta. Asennettavissa olevia
ominaisuuksia ovat muun muassa:


reititys
Mesh-verkkojen tuki
langattomat toiminnallisuudet (reititys, tukiasema, jne.)
palomuuri, NAT, porttien edelleenohjaus, liikenteen suodatus
UPnP
port knocking
DNS-palvelut
DHCP-palvelut
tuki dynaamiselle DNS-nimelle
tulostinpalvelut
webbikameratuki
äänikorttituki ja musiikontoistopalvelut
tiedostopalvelintoiminnot
VOIP-palvelut
web-käyttöliittymiä


OpenWRT:n asetuksia voi muokata oman mieltymyksen mukaan joko
komentorivillä ssh-yhteyden kautta tai web-käyttöliittymällä.

OpenWRT-ohjelmiston asennus tapahtuu laite- ja valmistajakohtaisesti eri
tavoin. Osa tuetuista laitteista mahdollistaa muokatun laiteohjelmiston,
kuten OpenWRT:n, asentamisen suoraan oman käyttöliittymänsä kautta.
Suuressa osassa laitteita puolestaan asentamiseen joudutaan joko
käyttämään hyväksi jotain alkuperäisen ohjelmiston haavoittuvuutta
taikka avaamaan laite ja mahdollisesti tekemään jopa joitain juotoksia.
Toisaalta joissain laitemalleissa, kuten eräissä Zyxelin tukiasemissa,
on jo valmistajan asentamana OpenWRT.


Kotisivu
https://openwrt.org/

Lisenssi
GNU GPL (käännösympäristö) sekä ohjelmistoja
  useilla avoimen lähdekoodin lisensseillä

Toimii seuraavilla alustoilla
Reitittimet ja muut laitteet (luettelo tuetuista
  laitteista)

Asennus
Kullekin tuetulle laitteelle löytyvät mallikohtaiset ohjeet
  asennukseen OpenWRT:n sivustolta.

Muita vastaavia
DD-WRT





OpenWRT tervehtii  sisään kirjautunutta käyttäjää Zyxelin
  tukiasemassa.
OpenWRT:n kotisivu.
OpenWRT:n oma käännösympäristö on lisensoitu GNU GPL -lisenssillä.
  Lisäksi järjestelmä sisältää monilla muilla vapailla lisensseillä
  julkaistuja ohjelmia.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: OpenWRT

[openSUSE.fi]

SQLite

SQLite on kevyt, yhtä tiedostoa käyttävä
relaatiotietokantajärjestelmä.

 Toisin kuin suurin osa
muista tietokantajärjestelmistä, SQLite ei toimi palvelimena, johon
otetaan yhteyttä asiakasohjelmalla, vaan tietokantatoiminnallisuus tulee
kevyen SQLite-kirjaston kautta suoraan sovellusohjelmaan.
SQLite-tietokanta tallennetaan kokonaisuudessaan yhteen tiedostoon, jota
sovellus osaa käsitellä SQLite-kirjaston avulla. SQLiten lähdekoodi on
julkista omaisuutta (Public Domain) ja se on saatavilla jotakuinkin
kaikille mahdollisille alustoille. Samoin se on käytettävissä lähes
kaikilla ohjelmointikielillä.

Koska SQLite-kanta tallennetaan yhteen tiedostoon ja koska
SQLite-kirjasto on hyvin pieni, on siitä tullut varsin suosittu tapa
tallentaa erilaisten sovellusohjelmien sisäisesti käyttämää tietoa.
Esimerkiksi suuri osa Android- ja iOS-ohjelmista käyttää
SQLite-tiedostoja asetustensa ja käsittelemänsä tiedon tallennukseen.
Samoin monet työpöytäohjelmistot, kuten Firefox ja
Chromium/Chrome käyttävät SQLite-tiedostoja
tietojensa, kuten selaushistorian ja kirjanmerkkien, tallentamiseen.

SQLite tukee suurinta osaa
SQL-kielen SQL-92-standardista.
Vain muutama ominaisuus standardista
on toteuttamatta. SQLite lupaa transaktioidensa olevan atomaarisia,
eheitä, eristyneitä ja pysyviä
(ACID), eli toisin sanoen tietoa
transaktiolla siirrytään aina ehjästä tilasta toiseen kokonaisuudessaan
tai ei lainkaan. Tämä tarkoittaa, että SQLite-tiedoston ei pitäisi
hajota edes ohjelman tai käyttöjärjestelmän kaatumiseen taikka
virtakatkoon. Tietokantatiedostoa voidaan lukea usealla prosessilla yhtä
aikaa, mutta kirjoittamista varten koko tiedosto lukitaan.

SQLiten mukana tulee komentorivikäyttöliittymä, jolla SQLite-tiedostoa
voidaan ylläpitää ja siihen voidaan tehdä kyselyitä. Lisäksi
SQLite-tiedostoja voi luoda, tarkastella ja ylläpitää useilla
erilaisilla graafisilla käyttöliittymillä, kuten
SQLiteBrowser (DB Browser for SQLite) ja
Sqliteman. Myös
Calligra_Suiten Kexi-tietokantaohjelma
käyttää omana tiedostomuotonaan SQLite-tiedostoja, joihin on lisätty
muutama Kexin omaan käyttöön tarkoitettu tietokantataulu.


Kotisivu
https://sqlite.org/

Lisenssi
Public Domain

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris,
  Android, iOS

Asennus
Ladattavissa alustan omasta paketinhallinnasta tai kauppapaikasta
  taikka ohjelmiston omilta kotisivuilta.

Linkkejä
Luettelo SQLiten ominaisuuksista

Milloin käyttää SQLiteä

FAQ (Usein kysyttyjä kysymyksiä)





SQLiten komentorivikäyttöliittymä ja SailfishOS:n viestihistorian
  sisältävä tietokantatiedosto. Haettuna paikallisliikenteen
  tekstiviestilippujen tilaukset ja liput.
SQLiten komentorivikäyttöliittymän tulostuksen
  muotoiluja.
Mozilla Firefoxin asetustiedosto, jossa tallennettuna muun muassa
  kirjanmerkit.
Sqliteman on yksi graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen
  käsittelyyn.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: SQLite

[openSUSE.fi]

DB Browser for SQLite

DB Browser for SQLite on graafinen käyttöliittymä SQLite-tiedostojen
käsittelyyn.

 DB
Browser for SQLite on usealla käyttöjärjestelmällä toimiva graafinen
käyttöliittymä tiedostopohjaisen SQLite-tietokannan
tietokantatiedostojen käsittelyyn. Sillä voidaan luoda tietokantoja,
etsiä niistä tietoa sekä syöttää uutta tietoa kantaan. Taulujen luontia
ja määrittelyä voidaan tehdä graafisella työkalulla ja tietoja voi
syöttää suoraan taulukkonäkymässä. Vaihtoehtoisesti ohjelmalle voidaan
antaa suoritettavaksi komentoja SQL-kyselykieltä käyttäen.

Ohjelman tuonti- ja vientitoiminnoilla voidaan tietokantaan tuoda ja
sieltä viedä tauluja pilkulla eroteltuun tekstimuotoiseen tiedostoon
(csv, comma separated values). Joissain tapauksissa tosin csv-tiedoston
tuonti on nopeampaa tuoda suoraan SQLiten komentorivikäyttöliittymällä.
Esimerkiksi Trafin avoimen
ajoneuvodatan vanhemman
version (noin 2,5 miljoonaa riviä) tuonti SQLite-tietokantaan DB Browser
for SQLitellä kesti noin tunnin, kun sen uudemman version (lähes 5
miljoonaa riviä) tuonti SQLiten komentorivikäyttöliittymällä kesti
samalla tietokoneella vain noin 1,5 minuuttia. Pienillä tiedostoilla
tällä ei ole suurta merkitystä, mutta suurilla aikaero on merkittävä.
Komentorivityökalulla tuonnin voi tehdä seuraavilla komennoilla:

.separator ','
.mode csv
.import tiedosto.csv taulu


Lisäksi DB Browser for SQLite sisältää yksinkertaisen plot-työkalun,
jolla taulun tai kyselyn tuloksen numeerisia arvoja voi sijoittaa
x-y-koordinaatistoon. Luettelosta valitaan rastiruuduilla, mikä arvoista
on x-akselilla ja mitkä piirretään y-arvoina.


Kotisivu
http://sqlitebrowser.org/

Lähdekoodi
https://github.com/sqlitebrowser/sqlitebrowser

Twitter
@sqlitebrowser

Lisenssi
MPL v.2 / GNU GPL v.3 (kaksoislisensointi)

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD

Asennus
Linux- ja BSD-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta
  nimellä sqlitebrowser. Ohjelman lataus- ja asennusohjeet löytyvät
  sen kotisivuilta.





Uuden taulun luonti tietokantaan. Luetellaan kentät ja niiden
  tyypit sekä muut ominaisuudet.
Taulukkonäkymässä voi tarkastella taulun sisältöä, syöttää uusia
  rivejä ja muokata solujen sisältöä. Oikeassa reunassa olevassa
  näkymässä näkyvät ohjelman sisäisesti suorittamat
  SQL-kyselyt.
Tietokannan asetuksia.
Tekstinä syötetty SQL-kysely sekä sen tuloksena saatu
  taulu.
Eri tauluja yhdistävä kysely.
CSV-tiedoston tuonti tauluksi.
Kysely lähes viisi miljoonaa riviä sisältävään
  tauluun.
Suomen vanhimmat ajoneuvot käyttöönottopäivämäärän mukaan. Oikean
  reunan näkymässä käyttäjän syöttämien SQL-kyselyiden
  historia.
Oikeassa reunassa plot-toiminto, jossa x-akselille valittu rivin
  järjestysnumero ja y-akselille ajoneuvon
  omamassa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: DB Browser for SQLite

[openSUSE.fi]

KDE Connect

KDE Connect on ohjelmisto tietokoneiden ja mobiililaitteiden väliseen
Viestintään.

 KDE Connect on
ohjelma, joka mahdollistaa tietokoneen ja mobiililaitteiden
yhteistoiminnan samassa lähiverkossa. Kun tietokoneeseen ja
Android-laitteeseen on asennettu niiden omat versiot KDE Connectista, ne
näkevät toisensa ollessaan samassa (langattomassa) lähiverkossa. Kun
laitteet on paritettu, niiden välillä voidaan siirtää helposti
tiedostoja ja käyttää mobiililaitetta tietokoneen etäohjaamiseen.
Ohjelma on nimensä mukaisesti suunniteltu KDE:n Plasma-työpöydälle,
mutta se toimii myös muiden Linux-työpöytien kanssa.

Tietokoneessa käynnissä olevan KDE Connectin kanssa voidaan yhdistää,
eli parittaa, useita mobiililaitteita ja niille kullekin voidaan
määritellä käytössä olevat toiminnallisuudet. Toiminnallisuudet ovat
lisäosia, joita oletuksina on asennettuna ainakin seuraavat:


mobiililaitteen akun varauksen seuranta,
leikepöydän jako,
tietokoneen näytönsäästäjän käynnistyksen esto mobiililaitteen
  ollessa kytkettynä,
multimediaohjelmistojen etähallinta,
puhelimen ilmoitusten synkronointi tietokoneen ilmoituksiksi,
musiikin (tai järjestelmä-äänten) vaiennus puhelun tullessa,
ping,
tiedostoselaus (SFTP:tä käyttäen),
puhelinintegraatio (saapuvien puheluiden ja tekstiviestien
  ilmoittaminen tietokoneella) ja
kosketushiiritoiminnallisuus.


Tiedostojen siirtäminen yhdistetyn mobiililaitteen ja tietokoneen
välillä hoituu helposti Dolphin-tiedostohallintaohjelmalla (tai millä
tahansa KDE-ohjelmalla) sivupalkkiin automaattisesti ilmestyvän
pikalinkin kautta. Erityisesti KDE:n Plasma-työpöytää käyttäville
tiedonsiirtoyhteyden käyttö on KDE-integraationsa vuoksi hyvinkin
helppoa. Teknisesti yhteys on käytännössä toteutettu SFTP-yhteytenä
avaintunnistuksella ja fuse.sshfs-mounttauksella, joten sitä on
tarvittaessa mahdollista käyttää myös komentoriviltä käsin.

Tiedostoja voi siirtää Android-laitteesta tietokoneelle myös Androidin
"Jaa"-toiminnolla, johon KDE Connect lisää oman kuvakkeensa uudeksi
vaihtoehdoksi. Tällöin tiedosto lähetetään valitulle tietokoneelle
ennalta määrättyyn kansioon, joka oletuksena on kotihakemiston Downloads
(tai Lataukset) -kansio. Tämä toiminto tosin ei jostain syystä toiminut
kokeiltaessa vaan tuotti jostain syystä korruptoituneita tiedostoja.
Android-laitteiden jakotoiminnallisuutta voidaan käyttää myös
selainosoitteiden jakamiseen mobiililaitteelta tietokoneelle. Tällöin
jaettu osoite avataan tietokoneella oletusselaimeen.

Jos asetuksista on valittu leikepöydän synkronointi päälle, ohjelmisto
synkronoi leikepöydän sisällön automaattisesti tietokoneen ja
mobiililaitteen välillä. Tietokoneella leikepöydälle kopioitu teksti on
siis liitettävissä mobiililaitteella ja päin vastoin.

Tietokoneella KDE Connect on esillä työpöydän paneelin
järjestelmäalueella omana kuvakkeenaan ja antaa käyttäjälle ilmoituksia
työpöydän oman ilmoitusjärjestelmän kautta. Ilmoituksia tulee
esimerkiksi saapuneista tiedostoista sekä saapuvista puheluista ja
tekstiviesteistä. Järjestelmäalueella oleva kuvake tarjoaa myös näkymän
tarkkailla yhdistettyjen mobiililaitteiden akkujen varaustilaa. Ohjelman
voi asettaa esimerkiksi vaientamaan tietokoneella soivan musiikin tai
järjestelmä-äänet puhelun tullessa puhelimeen.

Mobiilisovellusta voi käyttää tietokoneen etäohjaamiseen kahdella tapaa.
Mediakaukosäädintoiminnolla voi ohjata tietokoneella käynnissäolevaa
mediasoitinta, kuten Amarokia tai
VLC-mediasoitinta. Kauko-ohjaimessa on
mahdollisuus valita ohjattava ohjelma useammasta käynnissä olevasta.
Toinen vaihtoehto etäkäyttöön on mobiililaitteen käyttö langattomana
hiirenä, jolloin laitteen kosketusnäyttö toimii tietokoneen laattahiiren
tavoin. Tässä tilassa myös mobiililaitteen virtuaalinäppäimistö on
käytettävissä, joten sitä voidaan käyttää myös näppäimistönä.


Kotisivu
https://community.kde.org/KDEConnect

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Android, Blackberry

Asennus
Ohjelma saattaa löytyä suoraan Linux-jakelun omasta
  pakettivarastosta. Joillekin Ubuntun versioille suositellaan
  uudemman version asentamista PPA-lähteestä. Android-sovellus on
  ladattavissa Goolgen
  Play-kaupasta
  tai F-Droidilla.





KDE Connectin asetukset tietokoneelle KDE:n järjestelmäasetuksissa.
  Kaksi verkossa näkyvää laitetta ja niiden
  asetukset.
Paritetut mobiililaitteet näkyvät Dolphin-tiedostoselaimessa ja
  tiedostoja voidaan kopioida tietokoneen ja mobiililaitteen
  välillä.
Työpöydän viestialueella näytetään viestejä laitteiden
  kommunikaatiosta. Tässä tabletilta on saapunut lähetetty
  kuvatiedosto.
Työpöydän tehtäväalueella näkyvä sovelma näyttää yhdistetyt
  mobiililaitteet, niiden akkujen varaustilan sekä pikakuvakkeen
  tiedostoselaukseen.
Puhelimeen saapuvat puheluista ja tekstiviesteistä tulee ilmoitus
  tietokoneen näytölle.
Android-sovellusten Jaa-valikkoon tulee KDE Connect -vaihtoehto,
  jolla tiedostoja ja selainlinkkejä voi jakaa toisille
  laitteille.
Jakotoiminnossa valitaan, mille laitteelle tiedosto
  jaetaan.
Tietokoneen etäkäyttö on mahdollista mobiililaitteella hiiri- ja
  näppäimistötoiminnoilla sekä
  multimediakauko-ohjaimella.
KDE Connect voi toimia tietokoneen hiiren ohjaimena laattahiiren
  tapaan sekä virtuaalinäppäimistönä.
KDE Connect -sovellus Androidissa toimii tietokoneen mediasoitinten
  kauko-ohjaimena.
Useammasta tietokoneella käynnissä olevasta soitto-ohjelmasta voi
  valita, mitä halutaan ohjata.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: KDE Connect

[openSUSE.fi]

GApps Browser

GApps Browser on webkäyttöliittymiä hyödyntävä hiekkalaatikko Googlen
tarjoamille palveluille.

 Googlen
palvelut toimivat hyvin mobiililaitteiden selaimilla, mutta
tietoturvastaan tarkkaa käyttäjää voi häiritä Googlen mahdollisuus
seurata palveluunsa sisään kirjautuneen käyttäjän muuta
selauskäyttäytymistä muilla sivustoilla, jotka käyttävät sivuillaan
Googlen palveluita. Tämän voi välttää käyttämällä erillisiä sovelluksia
Googlen palveluiden käyttöön, jolloin selaimen ei tarvitse olla
kirjautuneena Googlen tunnuksilla. Tällöin kuitenkin sovelluksilla on
usein suora pääsy puhelimen muihin tietoihin, kuten yhteystietoihin ja
kalenteriin. GApps Browser on erillinen sovellus, jonka tarkoituksena on
toimia Googlen palveluita käyttävänä selaimena, jolloin muuhun selailuun
voidaan käyttää jotain muuta selainta. Käyttäjän kannattaa kuitenkin
muistaa, että Android-alusta itsessään on Googlen hallinnassa ja vaatii
Google-tilille kirjautumisen Play-kaupan ja muiden palveluiden käyttöön.
Siksi GApps Browser onkin hyödyllinen erityisesti "Google-vapaiden",
Android Open Source Projektiin (AOSP)
perustuvien, Android-versioiden, kuten
CyanogenModin tai
Replicantin käyttäjille, jotka haluavat
käyttää Googlen palveluita turvallisemmin. GApps Browser tuo Googlen
palvelut helposti käytettäviksi myös Jollan SailfishOS:n käyttäjille.

GApps Browseria käyttämällä käyttäjä voi olla sovelluksessa
kirjautuneena Google-tililleen ja sovellus muistaa sen käynnistysten
välillä. Näin sen käyttö on helpompaa kuin varsinaisen selaimen käyttö,
jos haluaa pitää muun verkkoselailunsa omana tietonaan. Googlen
palveluita sovellus käyttää https-protokollalla ja käyttäjä voi
halutessaan kieltää sovellusta lataamasta kuvia ja skriptejä muualta
kuin Googlen sivustoilta. Googlen palveluista ulos viittaavat linkit
avataan tavallisella selaimella. Ohjelmaa asennettaessa se vaatii
oikeudet vain verkkoyhteyden käyttämiseen, eli sillä ei ole pääsyä
laitteen tietoihin.

Koska sovellus ei tee taustalla synkronointia sekä muuta toimintaa, se
on tyypillisesti kevyempi ja käyttää vähemmän verkkokaistaa kuin
palveluiden natiivisovellukset, esimerkiksi Google+. Tämän vuoksi se
todennäköisesti kuluttaa myös vähemmän akkua.

GApps Browseria vastaava sovellus Facebookin käyttöön on Tinfoil for Facebook.


Kotisivu
https://github.com/tobykurien/GoogleApps

Ohjelma Google
  Playssa

Ohjelma
  F-Droid-palvelussa

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelman voi ladata Googlen
  Play-kaupasta
  tai F-Droidilla.





Sovelluksen voi asentaa F-Droidilla.
Sovelluksen asennussivu F-Droidissa.
Sovellus vaatii oikeudet vain verkkoyhteyden
  käyttöön.
Googlen News-palvelu
Google+ sisään kirjautumattomana
Google+ kirjautuneena
Asetukset
Valittavissa käytettävät Googlen
  palvelut
Gmailin webnäkymä sovelluksessa
Google Maps




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: GApps Browser

[openSUSE.fi]

Writeily Pro

Writeily Pro on Markdown-muotoiluja hyödyntävä muistiinpanosovellus
Android-ympäristöön.

 Writeily Prolla voi kirjoittaa
tekstimuotoisia muistiinpanoja Andoid-laitteella käyttäen
Markdown-muotoiluja.
Muotoiluina voi käyttää ainakin eri tasoisia otsikoita, numeroituja ja
numeroimattomia luetteloita, sisäkkäisiä luetteloita, lainauksia,
lihavointeja sekä kursivointeja. Tekstiin voi lisätä myös hyperlinkkejä
www-sivuille.

Sovelluksella voi luoda uusia tekstitiedostoja, muokata niitä ja
tarkastella niitä lukutilassa. Ohjelmassa voi luoda myös kansioita,
joilla muistiinpanoja saa pidettyä järjestyksessä. Lukutilassa näkyvän
muistiinpanon voi lähettää sovelluksesta muualle muutamassa eri
muodossa. Pelkkänä tekstinä sen voi lähettää vaikka sähköpostilla, johon
Markdown-muotoilu sopii varsin hyvin. Sisällön voi lähettää tai
tallentaa myös HTML-muodossa tai kuvana.

Muokkaustilalle voi valita asetuksista päälle syntaksinkorostuksen.
Sovellukselle voi myös asettaa salasanalukituksen, jolloin sen voi avata
vain salasanan antamalla. Jos salasanaa haluaa käyttää, kannattaa
kuitenkin muistaa, että kaikki muistiinpanot on tallennettu
selväkielisinä tiedostoina laitteeseen ja niitä on mahdollista lukea ja
muokata jollain muulla ohjelmalla. Suojaus on siis vain hyvin
pinnallinen.


Kotisivu
http://writeily.me/

Google
  Play

F-Droid

Lähdekoodi (Github)

Twitter
@writeily

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Googlen Play-kaupasta sekä
  F-Droid-sovelluksella.





Lista muistiinpanoista.
Muokkaustilassa käytetään
  Markdown-merkintöjä.
Lukutilassa Markdown-merkinnät näytetään otsikkoina, luetteloina ja
  niin edelleen.
Jaa-toiminnolla tiedoston voi lähettää tai tallentaa eri keinoin
  erilaisissa muodoissa.
Muokkausta tabletilla
Tiedoston lähetys puhtaana Markdown-tekstinä
  sähköpostissa.
Asetukset
Muistiinpanoille voi luoda kansioita niiden
  järjestelmemiseksi.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Writeily Pro

[openSUSE.fi]

Ajoneuvojen avoin data 4.1

Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi)
julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.


Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista
liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen
rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä.
Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää
tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on
yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa. Kokoa aineistolla on purettuna 836 megatavua ja
pakattuna 255 megatavua. Suuren kokonsa takia aineistoa ei kannata koettaa yrittää avata
esimerkiksi LibreOffice Calc-taulukkolaskentaohjelmalla tai tekstieditorilla.
Parempi vaihtoehto on tuoda aineisto johonkin tietokantajärjestelmään, kuten SQLite,
jolla siihen on helppoa suorittaa hakuja tai selata esimerkiksi
graafisella käyttöliittymällä. Aineisto on mahdollista lukea
käsiteltäväksi myös johonkin tilasto-ohjelmaan, kuten R.

Itse aineiston lisäksi ladattavissa on Excel-muotoinen taulukko,
joka sisältää tarvittavat tiedot itse aineiston tulkitsemiseen. Taulukossa on muun muassa lueteltu
ja selitetty aineiston sarakkeina käytetyt muuttujat sekä niiden arvoina olevien koodien merkitykset ja muodot. Esimerkiksi ajoneuvoryhmän koodi 105 tarkoittaa lumiaura-harjapuhallinta.

Materiaalin versio 4.1 on päivätty 31.5.2015 ja julkaistu 5.6.2015. Aineistoa käytettäessä
lisenssin mukaisen julkaisijan mainitsemisen Trafi pyytää tekemään mainitsemalla julkaisija,
aineiston nimi ja ajankohta. (esimerkiksi: sisältää Trafin ajoneuvojen avoin data 4.1 aineistoa)

Aineiston aiemmat versiot 1.0 ja 2.0 julkaistiin Trafin aiemmalla omalla lisenssillä.


Kotisivu
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data

Twitter
@Trafi_Finland

Lisenssi
CC-by 4.0





Muuttujaluettelo Excel-tiedostossa. Muuttujien tyyppien kuvaus ja koodistot erillisissä tauluissa
Aineiston tuonti SQLite-kantaan ja pieni kysely.
Kysely SQLite-kantaan graafisella käyttöliittymällä.
Koko kanta yhtenä tauluna selattavissa SQLiten graafisella käyttöliittymällä
CSV-tiedoston 40 ensimmäistä riviä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Ajoneuvojen avoin data 4.1

[openSUSE.fi]

Okular

Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.


Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.

Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.

Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.

KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.

Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.

Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.


Kotisivu
https://okular.kde.org/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.

Muita vastaavia ohjelmia
Evince





Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Okular

[openSUSE.fi]

Calibre

Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.


Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.

Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.

Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.

Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.

Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.

Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.


Kotisivu
http://calibre-ebook.com/

Lisenssi
GNU GPL v.3

Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X

Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.





Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Calibre

[openSUSE.fi]

Onlyoffice

Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.


Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.

Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.

Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnustuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.

Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.

Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.

Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.

Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.

Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.


Kotisivu
http://onlyoffice.org

Lisenssi
GNU AGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows

Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.





Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Onlyoffice

[openSUSE.fi]

Nettiradio

Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.


Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.

Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.


Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta

Lähdekoodi (Github)

Lisenssi
BSD (3 kohdan)

Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.





Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Nettiradio