Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

DOSBox

DOSBox on emulaattoriohjelmalla, jolla voi ajaa nostalgisia
DOS-aikakauden ohjelmia ja pelejä.

 DOSBox mahdollistaa
vanhojen DOS-ohjelmien ja erityisesti -pelien käyttämisen useilla
nykyaikaisilla käyttöjärjestelmillä. Se löytyy ainakin Windows-, Linux-,
Mac OS X-, FreeBSD-, BeOS-, OS/2-, RISC OS- ja Solaris-järjestelmille.
Itse DOS-alustan emuloinnin lisäksi DOSBox emuloi myös
286/386-suorittimia, tiedostojärjestelmiä, erilaisia DOS:in kanssa
käytettyjä muistijärjestelmiä, näyttötyyppejä sekä DOS-aikakauden
yleisimpiä äänikortteja. Prosessoriemuloinnin ansiosta DOSBox toimii
myös Arm-pohjaisessa Raspberry Pi
-minikoneessa.

DOSBox käynnistyy omaan ikkunaansa, jossa näytetään DOS-järjestelmän
komentokehotetta matkiva käyttöliittymä. Ohjelma käynnistyy Z-asemalta,
joka sisältää muutamia järjestelmän perusohjelmia. Muiksi asemiksi
DOSBoxiin voi liittää mount-komennolla isäntäjärjestelmän hakemistoja
taikka esimerkiksi cd- tai dvd-aseman. Koska DOSBox osaa matkia
tarvittavia muistityyppejä ja yleisimpiä äänikortteja, käynnistyvät
monet ohjelmat jopa helpommin kuin aikoinaan aidoilla DOS-versiolla.
Myös esimerkiksi näppäimistöasetusten muuttaminen suomalaiseksi tapahtuu
helposti keyb fi -komennolla.

DOS-ajan näyttöjen pienen resoluution vuoksi DOSBox-ikkuna on varsin
pieni, mutta sen voi alt+enter-näppäinyhdistelmällä suurentaa koko
näytön kokoiseksi. Ohjelmat, joissa käytetään hiirtä, kaappaavat hiiren
oletuksena omaan käyttöönsä ensimmäisellä hiiren klikkauksella, mutta
hiiren voi vapauttaa taas isäntäjärjestelmän käyttöön painamalla
ctrl+F10-yhdistelmää. Muita
näppäinyhdistelmiä ohjelmasta
löytyy esimerkiksi ohjelmien suorituksen nopeuttamiseen ja hidastamiseen
tai vaikka kuvakaappausten ja videokaappausten ottamiseen.

Vanhoja DOS-pelejä voi joiltakin löytyä vielä varastoista. Myös verkosta
löytyy lukuisia "abandonwareksi" kutsuttuja pelejä ja ohjelmia.
Abandonwareksi mainittujen ohjelmien kanssa kannattaa muistaa, että
vaikka niiden tekijät ovakin hylänneet ne ja lopettaneet niiden
kehittämisen ja myynnin, eivät niiden tekijänoikeudet ole silti
välttämättä päättyneet. Osa tällaisista ohjelmista on saatettu vapauttaa
avoimeksi lähdekoodiksi tai pelkästään vapaasti käytettäväksi
freewareksi.
Joidenkin hylätyiltä vaikuttavien pelien tai ohjelmien käyttöön ei
puolestaan ole virallista lupaa.


Kotisivu
http://www.dosbox.com

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, BeOS, FreeBSD, OS/2, RISC OS, Solaris

Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivuilta. Linux-jakeluissa
  DOSBox on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta.

Ohjeita
DOSBox-projektin wiki

Linkkejä peleihin
http://www.classicdosgames.com/





DOSBoxin komentorivikehote käynnistyy Z-asemalta. Muutama rivi
  ohjeita käyttöön.
Dune 2 -pelin asennus käynnissä.
Mausteen keräämistä Arrakis-planeetalla.
1990-luvun pelien grafiikkaa. "House
  Atreides"
Dune II - The Battle for Arrakis
Dune 2, Warcraft, C&C,... Rakenna ja valloita -tyyppisten pelien
  perusperiaate ei ole paljoa muuttunut vuosien
  saatossa.
Suomalaisen Remedy Entertainmentin Death Rally -pelin
  Shareware-version käynnistys.
Death Rallyn päävalikko
Pelaajan ja auton valinta
Kaasua!
Maalissa ykkösenä
Maalissa ykkösenä
Tekstipohjainen kaksipalstainen tiedostonhallinta Volkov
  Commander
Archon
Lemmings
Face Off!
Prince of Persia - aikansa klassikko
Prince of Persia
Warcraft: Orcs & Humans
Abuse
Windows 3.11 fwg




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: DOSBox

[openSUSE.fi]

Noto

Noto on yksinkertainen työkalu muistiinpanojen ja TODO-listojen
tekemiseen Jollalla.

 Noto on
SailfishOS-käyttöjärjestelmässä, eli Jolla-puhelimessa, toimiva
muistiinpanotyökalu, jolla voi tehdä vapaamuotoisia muistiinpanoja tai
listamuotoisia tehtäväluetteloita. Kullekin tehtävälle tai luettelolle
annetaan otsikko, jotka näytetään luettelona ohjelman päänäkymässä.
Ohjelman alasvetovalikosta voi lisätä uusia muistiinpanoja tai
tehtävälistoja. Päänäkymän luettelossa näkyvän muistiinpanon tai
tehtävälistan voi poistaa painamalla sitä pitkään ja valitsemalla
"Delete"-toiminnon. Poistolla on Sailfish-ohjelmien tapaan viiden
sekunnin katumisaika, jonka aikana sen voi perua.

Muistiinpanot ovat täysin vapaamuotoista tekstiä ja soveltuvat hyvin
lyhyiden muistettavien asioiden ylös kirjaamiseen. Tehtävälista
puolestaan koostuu luettelosta muistettavia ja tehtäviä asioita. Kunkin
asian kohdalla on SailfishOS:n Silica-tyyppinen "rastiruutu", eli pieni
sytytettävä "valo", jolla voi merkitä kyseisen tehtävän tehdyksi. Kun
tehtävä merkitään tehdyksi, sen teksti muuttuu samalla himmeämmäksi ja
se putoaa listan loppuun, jolloin tekemättömät tehtävät pysyvät aina
listan kärjessä. Tehtävälista soveltuu hyvin esimerkiksi kauppalistaksi,
johon on helppo merkitä ostoskoriin jo kerätyt tuotteet.

Ohjelman etusivu (cover), eli SailfishOS:n moniajonäkymässä näkyvä
käynnissä olevaa ohjelmaa edustava kuva sisältää kaksi pyyhkäisemällä
käytettävää toimintoa: muistiinpanon ja tehtävälistan lisäämiset.

Ohjelman lähdekoodi on julkaistu GitHub-palvelussa
ja sen lisenssinä on ohjelman about-sivulla ilmoitettu kolmekohtainen
BSD-lisenssi.


Kotisivu
https://github.com/llelectronics/noto

Lisenssi
BSD (3-clause)

Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS

Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jolla-puhelimen sovelluskaupasta.

Muita esiteltyjä muistiinpano- ja tehtävätyökaluja
[Emacs Org-mode](Emacs Org-mode)

Tomboy

TiddlyWiki





Noto Jollan sovelluskaupassa
Noton about-sivu
Lisätään uusi muistiinpano
Muistiinpano sisältää otsikon ja tavallista
  tekstiä
Tehtäväluettelo sisältää otsikon sekä muokattavan listan tehtäviä.
  Kunkin tehtävän kohdalla on "sytytettävä valo".
Tehdyt tehtävät voi merkitä sytyttämällä kyseisen tehtävän kohdalle
  valon (laittamalla "rastin ruutuun"), jolloin tehtävän teksti
  muuttuu himmeäksi ja se siirtyy listan loppuun.
Noton päänäkymässä lista tallennetuista muistiinpanoista ja
  tehtävälistoista.
Noton etusivu, eli cover, SailfishOS:n moniajonäkymässä.
  Käytettävissä on kaksi pyyhkäisemällä käytettävää toimintoa:
  muistiinpanon ja tehtävälistan lisääminen.
Muistiinpanon lisääminen etusivua
  pyyhkäisemällä.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Noto

[openSUSE.fi]

Mechanical Curator collection

"Mechanical Curator collection" on Yhdistyneen kuningaskunnan
kansalliskirjaston Flickr-palvelussa public
domainiksi julkaisema kokoelma menneiden vuosisatojen kirjoista
automaattisesti digitaaliseksi skannattuja kuvia.


The British Library julkaisi vuoden 2013 joulukuussa
Flickr-palvelussa runsaat miljoona kuvaa, jotka on
skannattu digitaaliseen muotoon kirjaston kokoelmissa olevista 1600-,
1700- ja 1800-luvuilla julkaistuista kirjoista. Kirjaston oman
kertoman
mukaan kuvat ovat syntyneet osana Microsoftin kanssa tehtyä kirjojen
digitointiprojektia.
Microsoft on lahjoittanut digitoidun materiaalin kansalliskirjastolle,
joka julkaisee sen julkiseen käyttöön public domainina.
Kansalliskirjaston British Library Labs -projektin
"Mechanical Curator" käy skannattuja sivuja automaattisesti läpi ja
poimii niistä kuvat. Mechanical Curator myös julkaisee satunnaisen kuvan
kerran tunnissa Tumblr-palvelussa
ja Twitterissä.

Kokoelma kattaa suuren joukon monenlaisia kuvia: karttoja, kaavioita,
kirjojen kuvituskuvia, koristeltuja kirjaimia, värikuvia, maisemia,
seinäkuvia, ornamentteja sekä paljon muuta. Kansalliskirjasto toivoo
yleisön käyttävän kuvia vapaasti ja rohkaisee keksimään niille
uusiokäyttöä sekä
remixaamaan niitä. Myös
Wikimedia
Commons
hyödyntää kokoelmaa Wikipedian kuvittamiseen. Tämän lisäksi
kansalliskirjasto toivoo yleisöltä apua kuvakokoelman organisoinnissa.
Kuvakokoelma sisältää valtavan määrän erilaisista kirjoista
automaattisesti skannattuja kuvia ja kirjastolla on toki tiedossa, mistä
ja kenen kirjoittamasta kirjasta, mistä painoksesta ja miltä sivulta
mikäkin kuva on otettu, mutta niiden luokittelu ja järjestäminen kuvien
sisällön ja aiheen mukaan on valtava työ. Kuvia on jo nyt helppo etsiä
Flickrstä tagien avulla kirjan tai sen tekijän mukaan, esimerkiksi
kuvia sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes
-kirjoista,
mutta kuvien etsiminen sisällön aiheen mukaan on vielä hankalaa. Kuvien
mahdollisimman vapaan julkaisemisen takana onkin yhtenä toiveena, että
suuri yleisö innostuisi auttamaan kuvakaaoksen lajittelussa.
Kansalliskirjasto etsii "uusia ja kekseliäitä tapoja navigoida, löytää
ja näyttää näitä ennenäkemättömiä kuvituksia". Kansalliskirjasto
pyrkii myös julkaisemaan itse vuoden 2014 alkupuolella työkalun kuvien
sisällön selvittämiseen
Joukkouttamisella.

Osa Flickristä löytyvistä kuvista on jo luokiteltu muutamaan hieman
rajatumpaan
kokoelmaan, kuten:
karttoja,
lastenkirjojen
kuvituksia,
science
fictiota,
koristeltuja
kirjaimia
ja jouluaiheisia
kuvia.

Kukin kuva ja siihen liittyvät kuvaukset ja jo olemassa olevat tagit
ovat saatavilla Flickr-palvelun
ohjelmointirajapinnan (API)
kautta. Lisäksi kansalliskirjasto on julkaissut
GitHub-palvelussa vuoden ja kuvien koon mukaan
luokiteltuina tekstimuotoisina tiedostoina kuviin liittyvää tietoa.
Tiedostoissa kullakin rivillä on yhteen kuvaan liittyvät tiedot, kuten
kirjan nimi, painopaikka, sivunumero, linkit Flickr:ssä julkaistun kuvan
eri kokoisiin versioihin ja niin edelleen. Myös tämä data on julkaistu
public domainina.


Kotisivu
http://www.flickr.com/photos/britishlibrary

Lisenssi
Public domain

Linkkejä
Mechanical Curator
  Tumblr-palvelussa

Mechanical Curator Twitterissä

British Library Labs





Potretti: Image taken from page 10 of 'Up the
  Niger.
Sherlock Holmes ja tohtori Watson: Image taken from page 182 of
  'The Memoirs of Sherlock Holmes'
Koristekuvitusta: Image taken from page 225 of 'Jack and Three
  Jills. A novel'
Science fictionia vuodelta 1893: Image taken from page 214 of 'The
  Angel of the Revolution: a tale of the coming
  Terror.
Lastenkirjan kuvitusta: Image taken from page 113 of 'Songs for
  Little People.
Kreikan kartta: Image taken from page 20 of 'A History of
  Greece.
Koristeltu iso S: Image taken from page 59 of '[The garden of
  eloquence, etc.]'
Kuningatar Victoria: Image taken from page 8 of 'The Queen's
  Jubilee and Toronto “called back” from 1887 to
  1847.
Joulupukki: Image taken from page 17 of 'The Coming of Father
  Christmas'
Teknisiä kuvia: Image taken from page 8 of 'A Visit to the
  Transvaal, Barberton, Johannesberg and back ... With a
  map'




Teksti: Pesasa
Kuvat: The British Library

Source: Mechanical Curator collection

[openSUSE.fi]

Git

Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä ohjelmointiin ja muuhun
tekstintuottamiseen.

 Git on ohjelmointiprojektien
tai muiden tekstipohjaisten projektien versioiden hallintaan käytettävä
hajautetusti toimiva työkalu. Sen etuina joihinkin muihin
versionhallintajärjestelmiin ovat muun muassa hajautettu rakenne, helppo
rinnakkaisten versioiden tekeminen ja skaalautuvuus pienistä
projekteista jättimäisiin. Git toimii hyvin niin pienissä yhden hengen
yhdellä koneella toteutettavissa tuotoksissa kuin suurissa monen tekijän
ja monen koneen välillä synkronoitavissa projekteissakin.

Git-järjestelmän ohjelmoi alunperin Linus Torvalds Linux-ytimen
versionhallintaa varten tilanteessa, jossa aiemmin käytetyn kaupallisen
BitKeeper-ohjelman käyttö kävi mahdottomaksi ja muut vapaat
versionhallintajärjestelmät eivät hänen mielestään täyttäneet
Linux-projektin vaatimuksia. Sana "git" on brittislangia ja tarkoittaa
ääliötä. Linus on itse sanonut olevansa egoisti, joka nimeää projektinsa
itsensä mukaan: "I'm an egotistical bastard, and I name all my projects
after myself. First Linux, now git."

Git on toteutukseltaan hajautettu
versionhallinta,
joka tarkoittaa sitä, että toisin kuin
Subversionin kaltaisessa keskitetyssä
versionhallinnassa, versioiden ylläpito ja varastointi tapahtuukin
suoraan käyttäjän koneella projektin omassa kansiossa keskitetyn
palvelimen sijaan. Kullakin käyttäjällä on siis oma repository, jossa
projektin tiedostojen versiot ovat tallessa. Tämän takia käyttäjä voi
hyödyntää versiointia myös ilman verkkoyhteyttä. Hajautetun
versionhallinnan kanssa käytössä voi toki olla myös projektiin
osallistuvien yhteinen verkossa oleva repository, jonka kanssa
paikalliset repositoryt synkronoidaan. Hajautetun toteutuksen avulla
käyttäjä voi siis hyötyä versionhallinnan tuomista eduista myös
ollessaan verkon tai keskitetyn repositoryn tavoittamattomissa
esimerkiksi matkan aikana.

Muita Gitin ominaisuuksia ovat esimerkiksi helppo versiohaarojen
(branch) luominen, versiohistorian eheys ja hyvä skaalautuvuus. Gitillä
uusien versiohaarojen tekeminen, vertailu ja yhdistäminen on tehty
tarkoituksella helpoksi, jotta käyttäjän on helppoa tehdä esimerkiksi
erilaisia kokeilevia versioita häiritsemättä päähaaraa (master) tai
muita mahdollisia haaroja. Kokeellisen versiohaaran onnistuessa ja
valmistuessa se on helppo yhdistää (merge) takaisin päähaaraan. Monissa
tilanteissa Git osaa limittää uuden version tiedostoihin tehdyt
muutokset automaattisesti oikein päähaaran tiedostoihin. Vaikeammissa
tapauksissa se pyytää käyttäjää ratkaisemaan ristiriidat käsin.
Ristiriitojen ratkaisemiseen Git osaa ehdottaa käyttäjälle koneelta
löytyviä ohjelmia, kuten Meld. Tarkoituksena onkin,
että esimerkiksi ohjelmointiprojektissa uuden ominaisuuden toteuttamista
varten voidaan luoda oma haaransa, jossa ominaisuus kehitetään valmiiksi
häiritsemättä päähaaraa, minkä jälkeen testattu haara yhdistetään
takaisin päähaaraan.

Versiohistorian eheydellä tarkoitetaan sitä, että aina kun uusi muutos
viedään versionhallintaan (commit), kyseiselle muutokselle lasketaan
tarkistussummana nimi, joka on käytännössä yksikäsitteinen koko
maailmassa. Tarkistussumman laskemiseen käytetään muun muassa kyseistä
muutosta edeltävän muutoksen (tai edeltävien muutosten, jos kyseessä
haarojen yhdistäminen) nimiä, käyttäjän sähköpostiosoitetta, itse
tiedostoja sekä muutamia muita tietoja. Näin kukin muutos on aina
kytketty yksikäsitteisesti edeltäjiinsä eikä muutoshistoriaa voi
jälkikäteen väärentää. Eräs tämän käytännön etu on, että jos saman
niminen muutos löytyy kahden käyttäjän repositoryistä, voidaan olla
varmoja, että kyse on silloin täysin samasta versiosta.

Git soveltuu erityisesti tekstimuotoisen datan versiointiin ja sitä voi
hyvin käyttää ohjelmointiprojektien lisäksi myös esimerkiksi
oppikirjojen
kirjoittamiseen. Myös
tieteellisessä tutkimustyössä on mahdollista käyttää versionhallintaa,
kun tutkijat kirjoittavat yhdessä tieteellisiä artikkeleita.
Tieteelliseen käyttöön onkin kehitetty myös erikoisversio
SciGit, jossa on tarkoituksena yksinkertaistaa
käyttöliittymää ja tuoda paremmin esille tieteellisessä työssä
oleellisia ominaisuuksia ohjelmoinnissa tarvittavien sijaan.

Binäärimuotoisia tiedostoja, kuten kuvia, voi toki myös laittaa mukaan
versionhallintaan, mutta niiden versioiden hallinta, esimerkiksi
rinnakkaisia versioita yhdistäessä, ei ole yhtä suoraviivaista kuin
tekstitiedostoilla. Pelkästään binäärisistä tiedostoista koostuvien
projektien versionhallintaan saattaa löytyä parempiakin työkaluja.

Gitin perustyökalut ovat kokoelma komentoriviohjelmia, joista kukin
tekee oman tehtävänsä. Git-versionhallinnan käyttöön löytyy kuitenkin
myös useita graafisia käyttöliittymiä. Osassa on keskitytty erityisesti
versiohistorian selailuun ja graafiseen havainnollistamiseen, kuten
esimerkiksi Gitin mukana tuleva yksinkertainen gitk tai hieman
"kauniimpi" qgit. Osa taas integroi versionhallinnan komentoja muuten
käytössä oleviin tiedostonhallintaohjelmiin, kuten Windowsiin asentuva
Tortoisegit tai
KDE-ympäristön Dolphin-tiedostoselaimen lisäosana
toimiva kdesdk-dolphin-plugins -paketti. GitX on
puolestaan Mac OS X -ympäristössä käytettävä vapaa graafinen
käyttöliittymä. Myös monet ohjelmointiin käytettävät tekstieditorit,
kuten Eclipse, osaavat käyttää Git-versionhallintaa käyttöliittymänsä
kautta joko suoraan tai lisäosan avulla. Muita graafisia käyttöliittymiä
löytyy sivulta: http://git-scm.com/downloads/guis ja vielä pidempi
lista muita käyttöliittymiä ja työkaluja sivulta:
https://git.wiki.kernel.org/index.php/InterfacesFrontendsAndTools .

Git-versionhallinta osaa olla yhteydessä palvelimella olevaan
repositoryyn useammallakin tavalla, muun muassa ssh-yhteyden tai
http-yhteyden kautta. Palvelinkäyttöä varten on olemassa myös
ohjelmistoja ja valmiita palveluita. Yksi suosituimmista Gitin kanssa
käytetyistä palveluista on GitHub osoitteessa
http://github.com . Vastaavia avoimella lähdekoodilla toimivia
palveluita ja omallekin palvelimelle asennettavissa olevia ohjelmistoja
ovat Gitorius ja Gitlab.
Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuden repositoryjen, niiden tiedostojen,
haarojen sekä historian selaamiseen www-selaimella sekä paljon muita
kehitystyöhön hyödyllisiä toiminnallisuuksia.


Kotisivu
http://git-scm.com/

Lisenssi
GNU GPL v.2

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, PC-BSD, Solaris

Asennus
Git löytyy Linux- ja BSD-järjestelmien paketinhallinnasta. Muille
  järjestelmille sen voi ladata ohjelmiston kotisivujen kautta.

Käyttöohjeet
Git Linux.fi:ssä

Git tutorial

Git by example (a little
  tutorial)

Git for ages 4 and up
  (Youtube) Elokuvan mittainen havainnollinen esitys Gitin toiminnasta





JSXGraph-projektin Git-repositoryn kloonaaminen GitHub-palvelusta
  komentorivillä.
Commit-login selaamista. Kukin suoritettu muutos, sen nimi, tekijä,
  päivämäärä ja muutoksen kommentti on
  selattavissa.
Versiohistorian selaamista Gitk-ohjelmalla.
Qt-pohjainen QGit ja haaroja versiohistoriassa.
kdesdk-dolphin-plugins-paketti integroi Git-komentoja KDE:n
  Dolphin-tiedostohallintaohjelmaan.
Versionhallinnan haaran vaihtaminen
  Dolphin-lisäosalla.
Versioihin tapahtuneiden muutosten tarkastelua
  komentorivillä.
Versioden muutoksia voi tarkastella myös ulkoisilla ohjelmilla,
  joita Git osaa ehdottaa automaattisesti.
Meld-työkalun käyttöä muutosten tarkasteluun.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Git

[openSUSE.fi]

LLs Video Player

LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka
osaa näyttää myös Youtube-videoita.

 LLs
Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty
GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja
koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa
soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta
url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta.
Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun
hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun
muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös
url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.

Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää
soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta
toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla
luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja
mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen
asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai
pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin
käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben
mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei
ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.

Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin.
Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä
hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn
Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on
muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka
musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai
näyttöä lukitessa.


Kotisivu
https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player

https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi)

Lisenssi
BSD (3-clause)

Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS

Asennus
Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta.

Video
Esittelyvideo ohjelman
  käytöstä (Youtube)

















Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: LLs Video Player

[openSUSE.fi]

NOOBS

NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton
helpottamiseen.

 NOOBS, eli New Out of Box
Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle
sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä.
NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä
näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä
valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS
asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä
suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen
valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen
esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä
voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien
käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi
olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa
olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin
yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa
kokemusta tietokoneiden käytöstä.

Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu
SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta
ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman
nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi
NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille
ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on
ladattavissa Raspberry Pi -projektin
lataussivulta kahtena erilaisena
pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää
useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön
erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen
NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20
megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää.
Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan
suoraan verkosta.

Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään
olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa
varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu
yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio
omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille
tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä
vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi
käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin
NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä
shift-näppäintä.

Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat
käyttöjärjestelmävaihtoehdot:


Raspbian (Raspberry Pi:lle sovitettu Debian),
Arch (Arch Linux Raspberry Pi:lle sovitettuna),
OpenELEC (nopea ja käyttäjäystävällinen XBMC-multimediajärjestelmä),
Pidora (Fedora Linux-järjestelmän versio Raspberry Pi:lle),
RISC OS (kevyt ja pieni käyttöjärjestelmä),
RaspBMC (toinen versio XBMC-multimediajärjestelmästä) ja
Raspbian - Boot to Scratch (suoraan ohjelmointia opettavaan
  Scratch-ohjelmaan käynnistyvä versio Raspbianista)



Kotisivu
https://github.com/raspberrypi/noobs

http://www.raspberrypi.org/downloads

Lisenssi
BSD (3-clause)

Toimii seuraavilla alustoilla
Raspberry Pi

Asennus
NOOBS on ladattavissa Raspberry Pi -projektin
  lataussivulta kahtena
  versiona. Kaiken sisältävänä noin 1,4 gigatavun pakettina ja
  minimaalisena kaiken tarvittavan verkosta lataavana 20 megatavun
  minipakettina.





NOOBS GitHubissa.
NOOBSin latauspaketit Raspberry Pi -projektin
  lataussivulla.
Zip-paketin sisältö puretaan
  SD-muistikortille.
NOOBSin näyttää käynnistyksen yhteydessä valikon, josta voi valita
  asennettavat järjestelmät.
Asennetaan muistikortille Raspbian, eli Raspberry Pi:lle optimoitu
  Debian Wheezy.
Järjestelmän kopiointi muistikortille kestää jonkin
  aikaa.
Raspbian-paketista löytyy myös Scratch-ohjelma, jolla voi tutustua
  helposti ja havainnollisesti ohjelmointiin.
Raspbian asennettuna.
Seuraavilla käynnistyskerroilla oletuksena käynnistyy asennettu
  käyttöjärjestelmä. NOOBSin asetuksiin pääsee painamalla
  näppäimistöltä shift-näppäintä käynnistyksen
  aikana.
Asennetaan OpenELEC-multimediajärjestelmää, joka pohjautuu
  XBMC-järjestelmään.
Samalle muistikortille voi asentaa useamman käyttöjärjestelmän.
  NOOBS antaa valita käynnistettävän
  järjestelmän.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: NOOBS

[openSUSE.fi]

Linux Mint 16

Linux Mint on käyttäjäystävällinen ja visuaalisestikin hyvän näköinen
Linux-jakelu.

 Linux Mint 16
"Petra" on Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, joka on pyritty tekemään
mahdollisimman miellyttäväksi ja helpoksi käyttää. Helpon
käyttöliittymän lisäksi Linux Mint sisältää jo asennuksessa valmiiksi
muun muassa multimediakoodekit, joita tarvitaan joidenkin epävapaiden
tiedostoformaattien näyttämiseen ja kuuntelemiseen. Linux Mintin
versiossa 16 on keskitytty erityisesti ohjelmien vakauteen ja
toimintavarmuuteen. Linux Mint on ollut Distro
Watch -sivuston seurannassa jo pidempään
suosituimpana Linux-jakeluna. Linux Mint 16 on asennettavissa neljänä
erilaisena versiona, jotka sisältävät oletuksena eri käyttöliittymät:
Cinnamon, Mate, KDE ja Xfce.

Cinnamon on käyttöliittymä, joka alunperin kehitettiin vaihtoehtoiseksi
käyttöliittymäksi Gnome 3 työpöydälle Gnome Shell- ja
Unity-käyttöliittymien tapaan. Gnome Shellin kehityssuunta ei
miellyttänyt Linux Mintin kehittäjiä vaan he halusivat pitäytyä
perinteisemmässä työpöytäkäyttöliittymässä paneeleineen. Sittemmin
nykyiseen versioon 2.0 mennessä Cinnamon on kehittynyt itsenäiseksi
työpöytäympäristöksi, joka ei tarvitse alleen enää täyttä
Gnome-työpöytää, vaikka hyödyntääkin Gnomen tekniikoita ja kirjastoja.
Myös ikkunanhallinta, asetustyökalu (control panel) sekä
tiedostojenhallintatyökalu ovat haarautuneet omiksi versioikseen
alkuperäisistä Gnome-työpöydän vastaavista. Esimerkiksi
tiedostonhallintana Cinnamon käyttää Nautiluksesta haarautunutta Nemoa.

Cinnamonin ikkunointi osaa monen muun nykyisen työpöytäympäristön tavoin
asetella ikkunan käyttämään puolikkaan tai neljänneksen näytöstä
raahaamalla ikkunan johonkin neljästä reunasta tai neljästä kulmasta.
Tämän lisäksi Cinnamonissa on kuitenkin erikoisuutena mahdollista
"napsauttaa" ikkuna näytön reunaan tai kulmaan niin, että muut ikkunat
eivät suurennettaessa peitäkään reunaan napsautettua ikkunaa vaan
täyttävät vain lopun osan näytöstä. Näin esimerkiksi jonkin seurattavaa
tietoa sisältävän ikkunan, kuten chat-ikkunan, voi asettaa vaikka näytön
oikeaan reunaan kapeana pystyikkunana ja käyttää loppua osaa näytöstä
normaalin työtilan tavoin.

MATE puolestaan on toinen työpöytäympäristö, joka syntyi Gnome 3
-työpöydän tulon myötä. Gnome 2:n käyttöliittymää kaipaamaan jääneet
jatkoivat jo pysähtyneen Gnome 2:n kehittämistä omaan suuntaansa nimellä
MATE. Samaan tapaan kuin Cinnamonin työkalut ovat periytyneet Gnome 3:n
vastaavista, sisältää MATE työkaluja, joiden juuret ovat Gnome 2:ssa.
Esimerkiksi tiedostonhallintaa hoidetaan Nautiluksesta haarautuneella
Cajalla. Sekä Cinnamon että MATE ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten
vapaa ja avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmistojen kehityksen viemisen
omaan suuntaan, kun ohjelman virallisen tahon valitsema suunta ei
miellytä.

Kolmantena työpöytävaihtoehtona Linux Mint tarjoaa jo aiemmin Viikon
VALOna esitellyn KDE-työpöydän. Neljäs vaihtoehto
oletuksena asentuvaksi työpöytäympäristöksi on kevyeksi vaihtoehdoksi
tarkoitettu Xfce. Kukin työpöytävaihtoehdoista on ulkoasultaan ja
käytettävyydeltään viimeistellyn oloinen sekä johdonmukainen.

Linux Mint tarjoaa käyttöliittymästä riippumatta järjestelmän ylläpitoon
ja sovellusten asentamiseen selkeät työkalut sekä laajan kirjon
sovelluksia, kuten musiikkisoitin Banshee, web-selaimet
Firefox ja Chromium,
LibreOffice-toimistopaketin,
VLC-mediasoittimen,
GIMP-kuvankäsittelyohjelman,
Inkscape-vektoripiirto-ohjelman sekä lukuisia
muita ohjelmia. Mikä työpöydistä käyttäjää eniten miellyttääkin, Linux
Mintin asentamalla saa itselleen toimivan ja helpon järjestelmän.


Kotisivu
http://linuxmint.com/

Lisenssi
Ohjelmia useilla vapailla lisensseillä

Asennus
Asennuslevyn (dvd) iso-kuvat ovat ladattavissa Linux Mintin
  kotisivujen kautta. Kuvasta voi tehdä käynnistyvän dvd-levyn tai
  usb-tikun. Tarjolla ovat 64- ja 32-bittiset versiot kaikilla
  neljällä käyttöliittymällä. Osasta asennuslevyistä on tarjolla
  erikseen versiot, jotka eivät sisällä muun muassa epävapaita
  mediakoodekkeja.





Linux Mint 16 Cinnamon-työpöydällä.
Muutamia ohjelmia auki Cinnamon-työpöydällä. Banshee-musiikkisoitin
  integroituu paneeliin ja on ohjattavissa sitä kautta vaikka ohjelman
  pääikkuna suljettaisiinkin.
Cinnamon-työpöydällä voi käyttää useampaa virtuaalityöpöytää,
  joille ohjelmia voi jaotella ja joita voi lisätä ja poistaa
  helposti. Työpöydät saa näkyviin ruudukkona helposti viemällä hiiren
  vasempaan ylänurkkaan.
Järjestelmän asetukset on koottu selkeästi luokiteltuina yhteen
  työkaluun. Ohjelmistohallinnasta voi asentaa ohjelmia, jotka on
  luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan
  kategorioihin.
Linux Mint 16 KDE-työpöydällä.
KDE:n järjestelmäasetukset, Dolphin-tiedostonhallinta sekä
  VLC-mediasoitin.
Linux Mint 16 MATE-työpöydällä.
MATE-työpöydän Control Center. Samat ohjelmistohallinta ja Banshee
  ovat käytettävissä kuin
  Cinnamon-työpöydälläkin.
Linux Mint 16 Xfce-työpöydällä.
Asetuksia ja Gimp-kuvankäsittelyohjelma.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Linux Mint 16

[openSUSE.fi]

Wikipedia

Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin
Internet-tietosanakirja.


Wikipedia on yhteisöllinen projekti, joka
tuottaa joukkouttamista
(crowdsourcing) hyödyntäen
erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja
muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada
kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä.
Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka
tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita.
Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on
matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä
hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina
toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä
kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia
287 eri kielellä.

Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus
usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein
epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin
ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen
pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä
lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä.
Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian
sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on
helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus
lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata
esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja
tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on,
että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain
muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten
viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa
tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun
liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden
arvioimiseen.

Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin
kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden
sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan
versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita
herättävät aiheet, kuten
evoluutiota ja profeetta
Muhammadia käsittelevät
artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin
esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät
muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.

Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön
kehitettyä avoimen lähdekoodin
Mediawiki-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet
tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön
tuottamista.

Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka
sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien
tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen
CC-BY-SA-lisenssillä
ja/tai GNU Free Documentation License
(GFDL)
-lisenssiä.

Wikipedian perustivat Jimmy
Wales ja Larry
Sanger 15. tammikuuta 2001.
Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon
Wikimedia-säätiö (Wikimedia
Foundation).
Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään
Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten
Wiktionary-sanakirjaa,
Wikinews-uutissivustoa,
Wikiquote-sitaattiarkistoa,
Wikibooks-wikikirjastoa,
Wikiversity-virtuaaliopistoa.
Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään [Wikimedia
Commons](Wikimedia Commons "wikilink")-palvelua, josta löytyy suuri
kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.

Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten
lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että
Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja
pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi
Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä
keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja
käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien
ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.

Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että
poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen
Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta
varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia
voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa
esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan
toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota
he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla
palvelimillaan.


Kotisivu
http://www.wikipedia.org/

Lisenssi
Tekstit:
  CC-BY-SA
  /
  GFDL,

Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä





Wikipedian etusivu ja linkkejä useisiin
  kieliversioihin.
Suomenkielisen Wikipedian etusivu. Suositeltu artikkeli ja
  ajankohtaisia aiheita.
Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä
  wikitekstinä.
Sivun muutoshistoriasta näkee kaikki sivuun tehdyt muokkaukset ja
  versioita pystyy vertailemaan pareittain.
Lähdeviitteet ovat tärkeä osa luotettavaa
  Wikipedia-artikkelia.
Wikipediaa on 287 kielellä. Kuvassa armeniankielinen
  sivu.
Osittain suojattu englanninkielinen
  Evolution-artikkeli.
Wikipediaa eri kielillä ja sen
  sisarprojekteja.
Wikipedia-artikkeli voi sisältää tekstin lisäksi esimerkiksi
  valokuvia, piirroskuvia, karttoja ja
  tietolaatikoita.
Artikkelin muokkausnäkymä. Muokkaamisen voi tehdä
  wikitekstinä.
Wikipedian artikkeli Wikipediasta. Sivun yläreunassa on Wikimedian
  varainkeruuvetoomus.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Wikipedia

[openSUSE.fi]

Banshee

Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava
musiikinsoitto-ohjelma.

 Banshee on
musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja
videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista
verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa
ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella
podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella
äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina,
jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla
Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen
tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata
kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan.
Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä
ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla.
Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä
soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi.
Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa
albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin
haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.

Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti
Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa
kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta.
Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja,
jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.

Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden
säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa.
Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla
työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet
erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu
käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja
jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä
ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja
albumin tiedot sekä kansikuvan.

Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä
tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat
podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia
yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi
myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai
ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen
integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan
voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä
helposti.

Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana
osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä
lisää muun muassa Librivox-palvelusta ja
Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet
Archive-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen
ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen
käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi
esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.

Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa
Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten
tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin
ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen
liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien
musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä
massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien
joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen
lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.


Kotisivu
http://banshee.fm

Lisenssi
MIT/X11

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X

Asennus
Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille
  alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.





Bansheen perusnäkymä. Banshee koettaa etsiä levyjen kansikuvia
  ensin tiedostosta itsestään, sitten sen kansiosta ja lopuksi
  erilaisista Internet-lähteistä.
Banshee näyttää haluttaessa vain soivan kappaleen
  tiedot.
Banshee yksinkertaisessa ulkoasussa.
Kappaleita voi valita soittojonoon, josta Banshee soittaa niitä
  lisäämisjärjestyksessä.
Soittojonoa voi järjestellä raahaamalla. Jonoon voi lisätä
  kappaleita käsin lisäämisen lisäksi myös muilla perusteilla, kuten
  arvostelun mukaan.
Banshee integroituu sitä tukevien työpöytäympäristöjen paneeliin
  äänenhallinnan yhteyteen.
Banshee näyttää tilattujen podcastien
  jaksot.
Ääni- ja video-podcasteja luetteloiva Miro Guide on integroitu
  Bansheen verkkomedia-osuuteen.
Amazonin mp3-kaupassa voi asioida suoraan
  Bansheella.
Internet Archive (archive.org) on suoraan selattavissa
  Bansheella.
Internet Archiven äänikirjahaku.
Monte Criston kreivi kuunneltavana kappaleittain suoraan Internet
  Archivesta.
Konserttitallenne Internet Archivesta.
Nettiradioiden kuuntelua Bansheella.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Banshee

[openSUSE.fi]

LXDE

LXDE (Lightweight X11 Desktop
Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt
avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin
puolet XFCE:n vaatimasta
keskusmuistin määrästä.


Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen,
jossa on alun perin ollut Windows
XP.
Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli
Lubuntu 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa
työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu
kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on
vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on
niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio.
32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska
32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman
vähemmän
muistia kuin
64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4
Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.

Testikoneen kokoonpano:


Suoritin
Intel Core 2 6300 1,9 GHz

Keskusmuisti
1 Gt

Levy
200 Gt

Näytönohjain
Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller








Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta.
Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla.
3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti.
Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen
jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.

LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös
Lubuntu-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole
kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla
asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi.
Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva
Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa
muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa
Linux-jakeluissa.

Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole
ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä
Unity eikä niin futuristinen kuin
KDE. Kun Windows XP korvataan toisella
käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on
merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei
ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin
lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa
toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n
tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows
XP:n
tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.

LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen
ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos
on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin
kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki
samat ohjelmat.

Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä.
Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa
tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen
sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord ja
taulukkolaskimena Gnumeric.
Vertailun
mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt.
Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on
muistia vain 512 Mt.

LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista:


PCManFM, tiedostoselain
LXPanel, työpöydän "kojetaulu", eli alareunan työkalupalkki yms.
LXSession Lite, istuntomanageri
LXSession Edit, istunnon muokkaus
LXAppearance, teemanvalitsin
LXLauncher, 7 — 10 tuuman
  ruuduille kehitetty sovellusten käynnistin
Openbox, ikkunamanager
GPicView, kuvankatselin
LeafPad, teksturi, eli tekstitiedoston muokkain
LXDE Common, sovellusten yhteinen asetustiedosto integroimaan
  sovellukset kokonaisuudeksi
LXTerminal, pääte
XArchiver, pakkaa ja purkaa tiedostoja
LXRandR, näyttöjen asetukset. Voi kytkeä toisen näytön tai
  dataprojektorin
LXNM, verkkoyhteyksien hallinta
LXMusic, minimalistinen musiikkisoitin
GtkNetCat, graafinen edustaohjelma sovellukselle netcat
LXShortCut, pikakäynnistimien muokkaus
LXInput, näppäimistön ja kohdistinlaitteen (eli hiiren) asetukset


LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi
LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa
nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen
mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä LXDE:täkin vähemmän muistia
käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi
esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on
Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista
vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.

Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa,
saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.


Kotisivu
http://lxde.org

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat
  käyttöjärjestelmät

Asennus
Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista.

Käyttöohjeet
LXDE:llä on Wiki jossa ohjeita.
  Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin
  puutteellisesti suomennettu.

Lubuntun ohjeet
  (englanniksi)


Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun
sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows
XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.




Lubuntun LXDE-työpöytä: Firefox, tiedostonhallinta ja
  musiikkisoittimen paneeliin integroitu
  hallinta.
Abiword-tekstinkäsittely ja
  Gnumeric-taulukkolaskenta
Lubuntun Software Center, eli ohjelmistopakettien asennustyökalu,
  sekä musiikkosoitin.
Asentamalla lubuntu-restricted-extras
  -paketti alkavat multimediat toimia.
Youtube toimii HTML5-tilassa
Automaattiset päivitykset toimivat kaikille
  Ubuntun asennusjärjestelmän kautta asennetuille sovelluksille.
Tehtävienhallinta näyttää suorittimen
  kuorman ja muistin käytön
CD-levyjä kirjoitetaan Xfburnilla
Näyttöjen asetukset LXRandR:lla
Valikon kohdista saa työkaluvihjeen
Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon asennettu työpöytäympäristö LXDE. Nettiyhteys WiFI:n kautta ja LXNM.
Vaihteeksi tavallinen Ubuntu 12.04.4 johon
  asennettu työpöytäympäristö LXDE. LXNM näyttää mitä tukiasemaa WiFI
  käyttää.
Tiedostoselain PCManFM
LXAppearance säätää ulkoasua




Lisätietoja


YLEn ruotsinkielinen toimitus asensi
  LUbuntun
Youtubessa
  esittelyvideo Lubuntu
  13.04:stä (englanniksi (vai onko australian murretta))
Kevyiden työpöytäympäristöjen muistin käytön vertailu,
  englanniksi


Teksti: Taleman
Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa
Valokuva: Taleman

Source: LXDE

[openSUSE.fi]

ownCloud

OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman
pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen
säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.


Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien
tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta
riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien
ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi
valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa.
Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun
käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat
pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä,
joiden suhteista esimerkiksi
tiedustelupalvelu-NSA:han ei ole
tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen
tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon
säilytettäväksi.

OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla
OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman
pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin,
yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii
tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen
jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi
mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.

OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella
käyttöliittymällä,
WebDAV-protokollaa käyttämällä
taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti
palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox
tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on
saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille.
OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun
tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille
suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä
esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti
yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli
tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.

Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää
sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin
esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat
ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää
sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä
OpenDocument-muotoiset (ODF)
tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa
tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös
muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa.
OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä
aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.

Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko
tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa
ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja
Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia
verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat
kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla
palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä,
jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud
tarjoaa kalenterit myös standardissa
CalDAV-muodossa, jolloin ne on
helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja
kalenteriohjelmiin.

Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös
yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin
selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa
osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla
CardDAV-protokollalla eri
laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät
näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.

OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä
käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä
tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata
useita RSS- ja
Atom-muotoisia uutisvirtoja
kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja,
joita voi halutessaan muotoilla
Markdown-syntaksilla.
Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä
erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.

OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä
apps.owncloud.com-palvelusta. Eräs
tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin
tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä
luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin
soittamiseen selainkäyttöliittymässä.

OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi.
Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva
palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on
mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai
MariaDB:tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa
aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa
ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla. Useampikin
yritys tarjoaa OwnCloudia myös
palveluna.


Kotisivu
http://owncloud.org/

Lisenssi
GNU AGPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows

Asennus
Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta.
  Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille
  openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja
  asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti
  web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli
  selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja
  asennuksen suorittava ohjelma.

Linkkejä
Demo

Videoita
OwnCloud 6 -esittely





OwnCloudin sisäänkirjautumissivu.
Ensimmäinen sisäänkirjautuminen toivottaa käyttäjän tervetulleeksi
  ja antaa linkkejä asiakasohjelmiin sekä
  ohjeisiin.
OwnCloudin tiedostonäkymässä on oletuksena valmiiksi kansiot
  asiakirjoille, musiikille ja kuville.
Sisäänrakennettu PDF-katselin osaa näyttää PDF-tiedostot varsin
  hyvin.
Documents-kansioon tallennettuja ODT- ja
  PDF-tiedostoja.
ODT-tiedoston katselu suoraan selaimessa.
Käyttäjän omat asetukset. Valittavissa muun muassa suomen
  kieli.
Palveluun ladatut kuvat näytetään kansiorakenteen mukaisesti
  gallerioina.
Gallerian kuvia voi selata.
Uutisvirtalukijaan voi tallentaa RSS- ja Atom-syötteitä ja lukea
  niitä kootusti.
Yhteystietoja voi muokata ja selata. Niitä voi myös tuoda ja viedä
  vcf-muodossa, joten yhteystietojen tuonti esimerkiksi GMailista
  onnistuu helposti.
Kalenterisovellukseen voi tehdä useampia kalentereita, joihin voi
  syöttää tapahtumia. Kalentereita voi käyttää CalDAV-standardilla
  muilla laitteilla ja ohjelmilla.
Kalenterin käyttäminen on helppoa ja yhteystietoihin syötetyt
  syntymäpäivät näkyvät kalenterissa.
Musiikkisovellus näyttää musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn
  mukaan järjestettyinä. Minimaalinen soitto-ohjelma soittaa
  tiedostoja suoraan palvelimelta.
Tehtävälistaan voi syöttää tehtäviä, niiden määräaikoja sekä
  leimoja. Tehdyt tehtävät voi merkitä rastilla suoritetuiksi. Listaa
  voi järjestellä usealla tavalla sekä suodattaa leimojen
  mukaan.
Taustalla ODT-tiedosto muokkaustilassa, edustalla asiakasohjelman
  asetusten syöttäminen.
Valitaan paikallinen kansio OwnCloudiin
  synkronoitavaksi.
Synkronoitu kansio KDE:n
  Dolphin-tiedostonhallinnassa.
ODT-tiedosto editoitavana. Tiedoston voi jakaa toisen käyttäjän
  kanssa ja antaa hänelle muokkausoikeuden.
apps.owncloud.com-palvelusta voi ladata lisää sovelluksia
  OwnCloudiin.
Synkronointiasiakas suorittanut
  synkronoinnin.
Asiakasohjelma käynnistyy automaattisesti ja näyttää työpöydällä
  ilmoituksia, kun synkronointia tehdään.
Ylläpitäjän näkymässä voi laittaa sovelluksia päälle ja
  pois.
Kaksi käyttäjää muokkaa samaa ODT-tiedostoa yhtä aikaa. Toinen
  käyttäjä on tiedoston omistaja ja toinen on saanut sen
  muokattavakseen jaettuna tiedostona.
Muistiolla voi kirjoittaa tekstitiedostoja. Halutessaan voi käyttää
  Markdown-syntaksia.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: ownCloud

[openSUSE.fi]

SVG-edit

SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa
suoraan www-sivulle.

 SVG-edit on kokonaan
www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector
Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma.
SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat
osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset
versiot osaavat näyttää SVG-tiedostot suoraan.
Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin
paljon Inkscape-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa
on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa
valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä
värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen
hallinta.

SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi,
mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää
peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita
sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen
valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten
nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja
elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä
reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi
siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata.
Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi
koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä
loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai
piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.

SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa
SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla.
Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia
selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla
SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen
kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy
kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi
tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen
avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan
palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös
rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen
välilehteen tallennettavaksi.

Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa
ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden
tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.


Kotisivu
http://code.google.com/p/svg-edit/

Lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
www-selain





Ohjelman perusnäkymä, johon piirrettynä kaksi
  peruskuviota.
Kuvaolioita voi valita, siirtää, kiertää ja
  skaalata.
Monikulmion piirtäminen.
Kuvion sivuja voi taivutella.
Ohjelmasta löytyy luokiteltu valikoima erilaisia valmiita
  kuvioita.
Piirtokuvioita voi järjestellä tasoille.
Aktiivisen tason valinta.
Kuvaa on mahdollista muokata suoraan
  SVG-koodina.
Valikosta löytyvät uuden kuvan luominen, kuvan avaaminen tai
  kuvakomponentin tuominen, kuvan tallentaminen ja sen vienti
  PNG-kuvaksi, kuvakirjasto sekä kuvan ja ohjelman
  asetukset.
Chromium-selaimella ohjelman 2.6-versio antaa tallennettaessa
  SVG-koodin, jonka voi kopioida ja tallentaa esimerkiksi
  tekstieditorilla.
Taustaruudutus sekä "wire-frame"-tila.
Piirroselementtejä voi koostaa ryhmiksi ja niiden päällekkäisyyden
  järjestystä voi muuttaa hiiren oikean näppäimen takaa tulevalla
  kontekstivalikolla.
Piirroselementtejä voi tasata toistensa ja kuvan
  suhteen.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: SVG-edit

[openSUSE.fi]

Open Camera

Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille
ja -tableteille.

 Open Camera on
kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei
löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet
saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä
toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on
vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen
SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still-
että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää
"selfieiden" ottamiseen.

Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista
säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä
toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle
taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti.
Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu
näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka
jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti.
Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia
tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella
sormella nipistämällä.

Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita
asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen,
teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai
kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten
mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin
asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"),
joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka
suoristaa vinossa otetut kuvat. Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista
tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa
on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien
sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen
GPS-toiminnon avulla.

Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä
tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.


Kotisivu
http://opencamera.sourceforge.net/

F-Droidissa

Google
  Playssa

Lisenssi
GNU GPLv3+

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelma on asennettavissa F-Droid-palvelusta
  tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata
  ohjelman Nokia Storesta.





Open Camera automaattiasetuksilla, automaattisen salaman
  kanssa.
Tarkennusasetukset asetettuna
  makrotilaan.
Auto-stabilise-valinta mittaa laitteen asennon puhelimen tai
  tabletin omilla antureilla ja oikaisee otetun kuvan vaakasuoraan
  automaattisesti.
Kasvontunnistus tarkentaa kuvan automaattisesti
  kasvoihin.
Laitteen äänenvoimakkuusnappuloita voi käyttää laukaisijana,
  zoomina tai valotuksen säätämiseen.
Ohjelmasta löytyy lukuisia valmiita kuvausasetuksia automaattisen
  tilan lisäksi.
Väriefekteistä löytyy muun muassa
  "sketch"-asetus.
Väriefekteistä löytyy muun muassa
  "seepia"-asetus.
Auto-stabilise oikaisee automaattisesti vaakasuoraan vinossa otetut
  kuvat.
Auto-stabilisella oikaistu kuva.
Makrotilassa otettu kuva.
Makrotilassa otettu kuva.
Seepiakuva
Sketch-kuva




Teksti: oma nimimerkki
kuvakaappaukset: kuvien tekijän nimimerkki

Source: Open Camera

[openSUSE.fi]

Midori

Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.

 Midori on kevyt ja
nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa
useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja
sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.

Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla
sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen
Chrome/Chromium tai Applen Safari. Esimerkiksi
nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin.
Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat
erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän
tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin
toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä
muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän
tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.

Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan,
jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori
sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen
avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin
samanlainen kuin vastaava työkalu
Chromium-selaimessa.

Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten
mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla.
Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle
tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta
klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo
uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa
valitun uutisen sisältö.

Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana,
jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen
käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita,
vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa
selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin
Chromium-sovelluksia.

Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia
ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on
Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli
versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.


Kotisivu
http://midori-browser.org/

Lisenssi
GNU LGPL v2.1+

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

Asennus
Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai
  BSD-jakelun pakettilähteistä.





Midorin kotisivu Midorissa KDE-ympäristössä.
Midorin oletushakukone on Duck Duck Go.
Midorin valikko löytyy ikkunan oikeasta yläkulmasta samaan tapaan
  kuin esimerkiksi [Chromiumissa](Chromium) ja
  Chromessa.
Inspect-työkalulla voi tutkia www-sivun sisältöä ja
  toimintaa.
Midorin toimintaa voi muokata lisäosilla.
RSS-lukijalisäosaa voi käyttää RSS-virtojen
  seurantaan.
Osoitekenttää voi käyttää hakukenttänä ja valita tarjolla olevista
  hakukoneista. Myös auki olevien välilehtien välillä vaihtaminen
  onnistuu osoitekenttään kirjoittamalla.
Myös hakukentän oletushakukonetta voi
  vaihtaa.
Midori on oletusselaimena esimerkiksi
  ElementaryOS:ssä.
Midori-selain Windowsissa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Midori

[openSUSE.fi]

TreeSheets

TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon
organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.


TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty
taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja,
jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin
soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken
taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi
sijoitella myös sisäkkäin.

Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia
taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten
tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja
yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään
tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita,
kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty
ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi
uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena
taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi
upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen
mukaisesti taulukoista muodostuva puu.

Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi.
Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo
luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa
solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä
kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti
uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa
olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti
insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja
sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava
solu ja painamalla delete-näppäintä.

Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen
esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä.
Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja
alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti
taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan
valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä
"kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin
puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista
asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia
listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa
perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti,
jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä
taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.

Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo
muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä
sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä
ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin,
eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon
järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai
laskevasti.

Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee
tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi
kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.

Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri
soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa.
Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät
arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden
mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä
havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred,
työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta
voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on
lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät
suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella
henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät,
niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla
työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa
tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti.
Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.

Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla
käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä.
Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja
ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa
käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan
täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen
yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö
jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen
solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy
pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse
sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on
toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden
rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.

Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja
tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös
tulostaa PDF-tiedostoiksi.


Kotisivu
http://treesheets.com

Lähdekoodit: https://github.com/aardappel/treesheets

Lisenssi
Zlib-lisenssi

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X (beta)

Asennus
Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta

Käyttöohjeet
Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin
  on helppo tutustua.

Video
Youtube-video
  ohjelman käytöstä.





Sisäkkäisiä taulukoita TreeSheetsin
  tutorialissa.
Solujen ulkoasun ja koon muokkausta. Taulukoiden asettelun
  erilaisia yhdistelmiä tavallisesta taulukkonäkymästä
  puumaisiin.
Yksittäinen taulukon solu zoomattuna.
Muotoiluja ja kuvia.
Hierarkkinen lista taulukoista
  muodostettuna.
Sama lista puumaisella esityksellä ja vertikaalisella
  otsikoinnilla.
Puumainen esitys, horisontaalisella
  otsikoinnilla.
Taulukon sisältöä voidaan muokata transponoimalla, sarakkeiden tai
  rivien mukaan järjestämällä, vaihtamalla hierarkian tasoja keskenään
  tai muodostamalla hierarkiasta "litteä"
  taulu.
TreeSheetsin käyttöä erilaisin tavoin.
Esimerkkinä taulukko henkilöstöstä.
TreeSheetsin laskentatoiminnallisuuden käyttöä yksinkertaisiin
  laskuihin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: TreeSheets

[openSUSE.fi]

Kevyet Linux-jakelut

'''Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan
vanhemmallekin tietokoneelle. '''


Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi
Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on
mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös
vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti
käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia
toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia:
Firefox, Chromium,
Midori. Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut
Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän
mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman
keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja
ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.

Microsoft Windows
XP
-käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset,
päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä
käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat
useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen
hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen
Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto
määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien
ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin
käytettävissä olevan rahan mukaan.

Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia
erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn
tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin
käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen
hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät
eivät tee ihmeitä.

Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti
ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt
käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään
miellyttävä käyttöliittymä.

Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu
käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä.
Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on
kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan
ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi
samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi
paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on
käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti,
jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin,
versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista
helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö
tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja
turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi
luokiteltuja vaihtoehtoja.

Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi
kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella
niin kutsutulla live-CD:llä tai
live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan
tyypillisesti Internetin kautta CD- tai
DVD-levykuvina, jotka ovat
.iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai
DVD-levylle taikka vaihtoehtoisesti
USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta
asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin
käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle
kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia
käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa
Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan
työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.

Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu
Suomen sivuilta. Käynnistyslevyn
voi vaihtoehtoisesti tehdä myös
USB-tikulle, jolloin
samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen.
Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää
huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin
määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.

Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän
laajalti käytettyyn Ubuntu-jakeluun. Niihin on
tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun,
mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse
käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin
kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille
luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta
riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä
jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun
aikana, kun Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu
versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden
versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta
saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei
tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos
järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa
päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi
versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön
suositellaan pitkään tuettuja versioita.

Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja
tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki
niille on asennettavissa helposti Ubuntun
ohjeiden
mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita,
joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.

Lubuntu

Lubuntu on erittäin kevyeksi tarkoitettu
rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä
LXDE-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman
kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on
Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.


Kotisivu
http://lubuntu.net/

Lataussivu
https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu

Käyttöliittymä
LXDE-työpöytä

Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord,
  Gnumeric)

Nykyinen versio
Lubuntu 13.10

Seuraava versio
Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)

Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.

Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras


Xubuntu

Xubuntu on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen
yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä
on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi
XFCE. Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä
asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on
palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista
sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa,
mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.


Kotisivu
http://xubuntu.org

Lataussivu
http://xubuntu.org/getxubuntu/

Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä

Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Gnome Office (AbiWord,
  Gnumeric)

Oletuksena sentuva www-selain
Firefox

Nykyiset versiot
Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka)

Xubuntu 13.10

Seuraava versio
Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka)

Julkaistaan 17.4.2014 yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa.

Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras


Linux Mint - Xfce-versio

[Linux Mint](Linux Mint 16) on Ubuntuun perustuva, mutta
Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä
on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio
käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu,
oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat
jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa
muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän
alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa
käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean
alakulman ilmoitusalueen.

Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen
tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat
multimediakoodekit.


Kotisivu
http://www.linuxmint.com

Lataussivu
http://www.linuxmint.com/download.php

Käyttöliittymä
XFCE-työpöytä

Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice

Oletuksena asentuva www-selain
Firefox

Nykyiset versiot
Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka)

Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka)

Seuraava versio
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)

Julkaistaan toukokuun lopulla 2014

Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan


Linux Mint - MATE-versio

Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto
Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina
olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän
toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon
Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine
palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.

Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu
versio.


Kotisivu
http://www.linuxmint.com

Lataussivu
http://www.linuxmint.com/download.php

Käyttöliittymä
MATE-työpöytä

Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
LibreOffice

Oletuksena asentuva www-selain
Firefox

Nykyiset versiot
Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka)

Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka)

Seuraava versio
Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka)

Julkaistaan toukokuun lopulla 2014

Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan


Elementary OS

ElementaryOS on kevyeksi ja selkeäksi
tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman
Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac
OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä
versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.


Kotisivu
http://elementaryos.org/

Lataussivu
http://elementaryos.org/

Käyttöliittymä
Pantheon-työpöytä

Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto
Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta
  haluamansa.

Oletuksena asentuva www-selain
Midori

Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit
Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras

Nykyinen versio
Elementary OS 0.2 "Luna"

Seuraava versio
Elementary OS 0.3 "Isis"

Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun
  jälkeen.

Esittelyvideo
Introducing Luna


Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää
hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu
tutuksi -wikikirjaa.




Asennus-CD:n käynnistäminen käynnistysvalikosta live-tilaan.
  Samalla voi valita käytettävän kielen ja
  näppäimistöasettelun.
Xubuntun live-CD käynnissä. Järjestelmää voi käyttää sellaisenaan
  tai aloittaa asennuksen työpöydällä olevalla
  kuvakkeella.
Lubuntun työpöytä.
Xubuntun työpöytä.
Linux Mintin XFCE-version
  työpöytä.
Linux Mintin MATE-version
  työpöytä.
Elementary OS:n työpöytä ja ubuntu-restrected-extras -paketin
  asennus.
Elementary OS asennettuna vuoden 2008 Asus
  EeePC-miniläppäriin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Kevyet Linux-jakelut

[openSUSE.fi]

PurpleDock

Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon
aikana.

 PurpleDock on
yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin
toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla
GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan.
Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien
perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja
musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin
ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää
laitteen kanssa naputtelua.

Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman
vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin
voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena
teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä
mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden
oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.

Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin,
kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli
puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi
puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin
lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on
kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita
etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen
puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa
painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja
toimintojen tiedot.

PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin
muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä
tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen
räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko
PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman
ylimääräisiä häiriöitä.


Kotisivu
http://pfdock.purplefoto.com/

Google Play
  -sivu

F-Droid-sivu

Lähdekoodit GitHubissa

Lisenssi
Apache2-lisenssi

Toimii seuraavilla alustoilla
Android, SailfishOS

Asennus
Ohjelman voi asentaa F-Droidilla tai Googlen
  Play-kaupasta.





PurpleDock vaaka-asennossa.
PurpleDock pystyasennossa.
Asetuksista voi valita muun muassa 24 tunnin näytön ja nopeuden
  yksiköt.
Ikonien ja tekstin värin voi valita muutamasta valmiista
  vaihtoehdosta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: PurpleDock

[openSUSE.fi]

Ubuntu 14.04 LTS

Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio
suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.


Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa
2014. LTS tarkoittaa pitkään tuettua
versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin
julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä.
Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical, lupaa
tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta
julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka
sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi
asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi
helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille
oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin
edelleen.

Myös suomenkielinen Finnish
Remix on saatavilla.
Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen
kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja
viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on
esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu
Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta
Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan
kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.

Uutta Ubuntussa

Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen
seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on
parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin.
Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti
näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä
ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä,
eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei
käytetä koko näytön kokoisena.

Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori
vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös
itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien
kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa
Ubuntu-puhelimissa.

Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen
Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8,
Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja
Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin
julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.

Ubuntu Touch

Ubuntu Touch tarjoaa
kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen
sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.

Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä
tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö
työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille
laitteille.

Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset
Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta
myöhemmin tänä vuonna.

Rinnakkaisjakelut

Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko
joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä
rinnakkaisjakeluita.
Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat
toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen.
Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä.
Saatavilla ovat:


Ubuntu Unity-työpöydällä,
Kubuntu vaihtoehtoisella KDE-työpöydällä,
Ubuntu GNOME vaihtoehtoisella
  GNOME-työpöydällä,
Koulu- ja muuhun opetuskäyttöön suunnattu
  Edubuntu,
Kevyellä XFCE-työpöydällä varustettu Xubuntu
Erittäin kevyellä LXDE-työpöydällä varustettu
  Lubuntu,
Multimediatyöskentelyyn ja muuhun luovaan työhön optimoitu Ubuntu
  Studio,
Kotiteatterisoittimeksi sopiva
  Mythbuntu,
Kiinalaiseen kulttuuriin mukautettu Ubuntu
  Kylin
Palvelinasennuksiin tarkoitettu Ubuntu
  Server
Hyvin pieni ja riisuttu Ubuntu Core,
  tarkoitettu niille jotka itse muokkaavat asennustaltion
  erikoistarkoituksiin


Kubuntu 14.04 LTS sisältää KDE 4.13 -työpöytäympäristön, jonka
mukana tulee muun muassa uusi sovelluskauppa ja viestintäparannuksia.
Ubuntu GNOME 14.04 LTS sisältää aidon GNOME 3 -kokemuksen niille,
jotka jäivät sitä kaipaamaan Ubuntun siirryttyä oman näköiseensä
Unityyn. Uusia sovelluksia ovat muun muassa sää, kartat, valokuvat ja
musiikki.

Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat
teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0,
Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.

Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä
viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core,
Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME,
Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki
riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään
ehtii päivittää.

Mikä Ubuntu valita?

Ubuntu Suomi tarjoaa pikaoppaan
Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla
erityisesti jotain rinnakkaisversiota:


Mikäli tietokone on valmistettu 2007 tai myöhemmin, valitse tuorein
  Ubuntu 14.04 LTS
Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, mutta
  RAM-keskusmuistia on 1GB tai enemmän, valitse tuoreimman Ubuntu
  14.04 LTS:n 32-bittinen versio joka toimii vanhemmillakin
  tietokoneilla – näytönohjaimen tulee kuitenkin tukea OpenGL 2.0
  -standardia
Mikäli tietokone on valmistettu ennen vuotta 2007, ja
  RAM-keskusmuistia on alle 1GB, tai jos joka tapauksessa halutaan
  kevyin mahdollinen vaihtoehto, valitse Lubuntu 14.04 LTS


Nykyiset Ubuntu-käyttäjät

Ubuntu 12.04 LTS:n tuki jatkuu vuoteen 2017 asti. Nykyisille 12.04 LTS
-version käyttäjille aletaan tarjota päivitystä 14.04 LTS:ään
heinä-elokuussa 2014, kun päivitetty 14.04.1-versio julkaistaan
asennusmediasta.

Muuta

Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen
leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla
kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään
Trusty Tahr, eli Luotettava
Tari (puolivuohi). Ubuntu 12.04
LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70, ja
myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero
18:na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista
kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa
keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.

Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille
puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain
yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin
käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön
lisäksi.


Kotisivu
http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi)

Lisenssi
Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä

Asennus
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen

Käyttöohjeet
Ubuntun
  käyttöopas

Kokeile
  Ubuntun käyttöä selaimella

Linux.fi-wiki, josta löytyy ohjeita ja opasteita
  moneen Linux-aiheiseen asiaan.

Ubuntu Suomen keskustelualueet

Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and
  business

Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of
  choice

Ubuntu Suomen
  lehdistötiedote





Ubuntun Unity-työpöytä
Firefox ja LibreOffice
Sovelluskauppa ja näytön asetukset
Unity 8 -kuvakaappaus Nexus 4 -puhelimesta




Teksti: Tjyrinki
kuvakaappaukset: Tjyrinki

Source: Ubuntu 14.04 LTS

[openSUSE.fi]

Freesound.org

Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja
ääninäytteitä.


Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia
ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative
Commons -lisensseillä niin, että
niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää
lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen
taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto
mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi
äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien
palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi
valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä:
CC0,
CC-BY tai (epävapaa)
CC-BY-NC. CC0 antaa
luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä
itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin
tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita.
CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin
CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag
cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen
lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta
klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun
muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien
määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden
käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät
lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun
lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata
itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun
suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta
myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.

Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja
ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan
ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten.
Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille.
Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain
sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on
käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että
yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää
käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä
helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat
lähdemaininnat omiin tuotoksiin.

Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden
täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä
on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet
luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä
palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu
lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille
musiikkikappaleille.


Kotisivu
http://freesound.org

Lisenssit
CC0,

CC-BY,

CC-BY-NC (epävapaa
  lisenssi)

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Esimerkkejä
Mustarastas

Sonar
















Teksti: pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Freesound.org

[openSUSE.fi]

Node.js

Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle
esimerkiksi palvelinkäyttöön.


JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina
runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä.
Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa,
mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js
käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta
varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista
toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.

Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana
ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen
(event-driven)
ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne
on toteutettu
asynkronisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai
verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden
valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai
verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään
valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös
nimitystä "non-blocking I/O".

Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään
sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse
palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen
kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia
yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa
mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.

Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan
ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä
http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa
lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien
asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged
Modules). Monet selainpäässä käytetyistä
JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa.
JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa
se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan
käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.

Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös
interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen
komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien
laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä
tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten
muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.

Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on
NodeCopter. Node.js:lle on toteutettu
moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone
2.0
-nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa
ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden
kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.


Kotisivu
http://nodejs.org/

Lähdekoodit
https://github.com/joyent/node

Lisenssi
MIT (osalla käytetyistä kirjastoista muita
  lisenssejä)

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris

Asennus
Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js
  on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta.
  Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin
  julkaistu versio.

Käyttöohjeet
Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen
  Node.js:llä
  (Jaakko Salonen)

JavaScript-puutarha

Teach Yourself Node.JS in 10
  Steps

Felix's Node.js Beginners
  Guide

How To Node

The Node Beginner Book





Node.js:n käynnistys ja nodejs.org:sivuston etusivulta kopioitu
  Hello, World -esimerkki liitettynä suoraan
  komentoriville.
Nodejs.org-sivuston etusivu.
Lyhyt funktio ja sillä tehtyä laskentaa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Node.js