Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!

[openSUSE.fi]

Viikko 19 - MediaWiki
7 May 2011, 10:55 pm

MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto.  Lukuisten vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin kehittämä MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta Wikipediasta työpaikkojen sisäisten dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus (lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.

MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP. Aktiivisia ydinkehittäjiä on useita kymmeniä, suurin osa vapaaehtoisia ja muutama myös Suomesta. Nykyisin MediaWiki on tiukassa muutoksen otteessa, kun sen vuosien saatossa rönsyillyttä perustoiminnallisuutta kirjoitetaan uudelleen vastaamaan tämän päivän ohjelmointikäytäntöjä – ja toisaalta myös ulkoasua päivitetään vastaamaan nykypäivää hyödyntämällä enemmän JavaScriptiä sekä uusia standardeja kuten HTML5 ja CSS3. Yhteensopivuutta vanhempien selainten kanssa ei tietenkään ole unohdettu. Koodin vakaudesta huolehditaan testeillä sekä ajamalla koodia ensin tuotantokäytössä Wikipediassa sekä muilla sivustoilla.

5. toukokuuta julkaistu kokeiluversio 1.17 beta 1 sisältää tärkeitä uusia ominaisuuksia sekä peruskäyttäjälle että suurille wikifarmeille. Peruskäyttäjää ilahduttaa uudistettu, entistä selkeämpi ja suomennettu asennussivu. Myös sivujen aakkostusta luokissa on parannettu, joskin ongelmat ovat olleet lähinnä muilla kielillä kuin suomeksi. Myös MediaWiki-sivustojen suorituskyky paranee, kun sivuston tyylejä ja komentosarjoja tiivistetään ja yhdistetään, jotta selaimen tarvitsisi tehdä vähemmän erillisiä pyyntöjä.

Kotisivu http://www.mediawiki.org Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Lataa paketti osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Download. Löytyy myös joistakin Linux-jakeluista, mutta osa tarjoaa vanhoja versioita tai epästandardilla tavalla paketoitua MediaWikiä.  Käyttöohjeet MediaWikin käyttäminen ei vaadi paljoa opiskelua. Yksinkertaisimmat muokkaukset onnistuvat helposti työkalupalkin avulla. Joitakin ohjeita kuitenkin löytyy niin käyttäjille kuin ylläpitäjillekin.

Jonkinasteinen ja jonkin verran suomennettu käyttöopas löytyy osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi Vastaavasti löytyy hallintaopas MediaWikin ylläpitäjille osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Contents/fi

     

Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)

kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 20 - ccMixter
14 May 2011, 9:57 pm

ccMixter on palvelu, joka jakelee Creative Commons -lisensseillä lisensoituja äänitiedostoja.

Palvelusta löytyy musiikki- ja äänitiedostoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sivuston tarkoituksena on mahdollistaa ääni- ja musiikkitiedostojen luvallinen jakaminen ja uudelleenmiksaus. Sivuston laajasta arkistosta löytyy niin kokonaisia musiikkikappaleita kuin lyhyitä ääniklippejä ja näistä tehtyjä uudelleenmiksauksia. Koska tiedostot on lisensoitu Creative Commons -lisensseillä, ovat luvat niiden uudelleenkäyttöön selkeästi ilmaisu. Ennen tiedostojen uudelleenkäyttöä, niiden lisensseihin kannattaa kuitenkin tutustua ja kiinnittää huomiota. Osa tiedostoista on julkaistu vapailla, uudelleenkäytön sallivilla lisensseillä, kuten alkuperäisen tekijän mainitsemisen vaativa cc-by, tekijän mainitsemisen ja saman lisenssin käytön edellyttävä cc-by-sa sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden antava cc0. Osa taas on julkaistu epävapaammilla lisensseillä, jotka kieltävät kaupallisen käytön. (Esimerkiksi cc-by-nc-sa tai cc-by-nc)

Sivuston tag-järjestelmä tekee halutunlaisen äänitiedoston etsimisen helpoksi. Tiedostoja selatessa niitä voi suodattaa joko tiedostoille annettujen avainsanojen avulla taikka lisenssin mukaan. Esimerkiksi cc-by-lisensoitua lapsen ääntelyä löytyy valitsemalla "Samples"-välilehden "Browse"-osiossa halutun lisenssin ja tag-listasta avainsanan "children". Toinen tapa löytää kiinnostavia ääniä ja musiikkeja on selata yhteisön jäsenten valitsemia ja suosittelemia löytöjä.

Palvelusta saatavien äänten mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi erilaiset video-, peli- ja podcast-projekteissa tarvittavat taustaäänet ja -musiikit sekä äänten käyttö instrumentteina omissa musiikkituotoksissa. Sivuston musiikeista suuressa osassa onkin käytetty aineksina sivustolta löytyviä muita tiedostoja. Kunkin tiedoston kohdalla on nähtävissä, mitä aiempia tiedostoja kyseisen tiedoston tekemisessä on hyödynnetty ja mitkä kaikki teokset ovat edelleenkäyttäneet sitä.

Kotisivu http://ccmixter.org/ Lisenssi Eri Creative Commons -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki            

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 21 - Pidgin
22 May 2011, 10:42 am

Pidgin on vapaa avoimen lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee useita viestiverkkoja.

Käyttävätkö ystäväsi useaa erilaista tekstipohjaista pikaviestijärjestelmää, kuten MSN, GoogleTalk, Yahoo!, Facebook-chat, jne. On kätevää, jos heidän kaikkien kanssa voi keskustella yhdellä ja samalla ohjelmalla. Pidgin soveltuu tähän erinomaisesti, sillä se osaa toimia yli kymmenessä eri viestiverkossa. Pidginin toimintaa voidaan myös laajentaa useilla lisäosilla. Näillä saadaan käyttöön esimerkiksi salattu keskustelu, käännöstyökalu, Twitter-integraatio tai keskustelijoiden yhteinen piirtoalusta. Myös tiedostojen siirto keskustelijoiden välillä onnistuu.

Kahdenkeskisten pikaviestien lisäksi Pidginillä voi osallistua ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi IRC-kanavilla tai Jabber-huoneissa.

Mac OS X -käyttäjiä saattaa kiinnostaa myös Adium, joka käyttää samaa taustakoneistoa kuin Pidgin, mutta istuu käyttöliittymältään ja ulkoasultaan luontevammin OS X:ään.

Kotisivu http://www.pidgin.im/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, Unixit Asennus Asennuspaketit Windowsille, Mac OS X:lle ja useammalle eri Linux-jakelulle löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin Pidgin löytyy tyypillisesti myös suoraan sen omasta paketinhallinnasta. VALO-CD Pidgin löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.              

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 22 - Translatewiki.net
29 May 2011, 11:32 am

Translatewiki.net on avoimille ohjelmille suunnattu käännösalusta ja -yhteisö.

Translatewiki.net on paikka, jossa vapaaehtoiset kääntävät vapaita ohjelmia omalle kielelleen. Kääntäminen tapahtuu pääasiassa selaimella. Kääntäjien apuvälineinä on muun muassa käännösmuisti, Googlen ja Microsoftin konekäännökset sekä muunkieliset käännökset. Translatewiki.netissä voi kääntää esimerkiksi MediaWikiä, FreeColia sekä OpenStreetMapin verkkosivua ja työkaluja. Yhteensä käännettäviä ohjelmia on parisen kymmentä.

Translatewiki.netin erottaa muista käännösalustoista ja -sivuistoista painotus yhteisöllisyyteen sekä mahdollisuus kysyä apua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos käännettävä asiaa ei ymmärrä tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi onko Open suomeksi Avaa vai Avoin), niin kääntäjä voi pyytää apua sivuston muilta käyttäjiltä, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä ohjelmien kehittäjiin, jotta kysymyksiin saataisiin vastaus. Jokaisella viestillä on paikka, johon nämä selitykset lisätään ja selitykset näytetään viestiä käännettäessä. Näitä selityksiä voi täydentää kuka tahansa ja se onkin suotavaa, sillä näin asia tarvitsee selvittää vain kerran, ja aikaa säästyy sadoilta seuraavilta käyttäjiltä. Selvitystyö on välttämätöntä hyvien ja oikeiden käännösten tekemiseksi, ja se on yleensä eniten aikaa vievä asia ohjelmistojen kääntämisessä.

Translatewiki.net on oiva paikka aloittaa tai jatkaa kuihtunutta suomentamisharrastusta, sillä sinun ei tarvitse opetella uusia työkaluja eikä selvitellä eri projektien yhteyshenkilöitä. Sen jälkeen kun olet pyytänyt ja saanut kääntämisluvan, voit kääntää kaikkia saatavilla olevia ohjelmia niin paljon tai vähän kerralla kuin haluat. Sivuston ylläpitäjät vievät tehdyt käännökset säännöllisesti eteenpäin kuhunkin ohjelmaan. Sivuston kääntäjät voivat tarkistaa toisten tekemiä käännöksiä ja antaa tarvittaessa palautetta. Suomentaminen on haasteellista ja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, kärsivällisyyttä ja halua kehittyä ja oppia uutta. Uusia suomentajia tarvitaan kovasti, jotta taitoja voidaan välittää eteenpäin ja käännettävää on aina enemmän kuin kääntäjiä.

Kielten opiskelijat voivat Translatewikissä kerätä kokemusta tekemällä oikeita käännöksiä. Käännökset tulevat käyttöön ohjelman seuraavan julkaisun myötä, tai joissain tapauksissa aikaisemminkin.

Kotisivu: [url]http://translatewiki.net[/url] Toimii: selain Suomen kielen käännöstilanne: [url]http://translatewiki.net/wiki/Special:LanguageStats?code=fi[/url]      

Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)

kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 23 - Minitube
4 June 2011, 9:45 pm

Minitube on pieni ja yksinkertainen ohjelma YouTube-videoiden katseluun ilman selainta ja Flashia.

Minitube on ohjelma, jolla voi katsella YouTube-videoita käynnistämättä selainta ja erityisesti käyttämättä Flash-lisäosia. Tämän vuoksi Minitube on hyvin kevyt ja virtaakin säästävä väline YouTube-videoiden katseluun.

Minitube-ohjelma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Hakukenttään kirjoitetaan hakusanat, joilla halutaan etsiä videoita YouTube-palvelusta. Ohjelma näyttää löytyneet videot soittolistana ja alkaa toistaa videoita yksi toisensa jälkeen. Soittolistan videoita voi järjestellä haluamaansa järjestykseen ja siitä voi poistaa tallenteita. Videoita voi katsella ikkunoidusti tai kokoruudulla.

Minitube kykenee näyttämään YouTube-videoita aina full-HD (1080p) kokoon saakka. Katselun lisäksi Minitubella on mahdollista myös tallentaa videot yhdellä hiiren klikkauksella omalle koneelle mpeg4-muodossa myöhempää katselua varten.

Minitube soveltuu hyvin myös lapsiperheiden käyttöön, sillä karsitun käyttöliittymän ansiosta lapsen voi melko turvallisesti jättää katsomaan sopivalla hakusanalla löytyneitä videoita pelkäämättä, että lapsi eksyy klikkailemalla arveluttaviin videoihin. Kannattaa toki itse myös vilkaista hakutulokset läpi.

Kotisivu http://flavio.tordini.org/minitube Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Windows (2000/XP/Vista/7), Mac OS X, Linux Asennus Asennuspaketit kullekin alustalle sekä ohjelman lähdekoodi löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-alustoille Minitube saattaa löytyä myös jakelun omasta ohjelmavarastosta. Mac OS X:lle ohjelma löytyy myös Mac App Storesta. App Storessa olevasta versiosta puuttuu kuitenkin videotiedostojen lataaminen omalle koneelle. Käyttöohjeet Ohjelman esittelyvideo YouTubessa: Play YouTube videos without using Flash with Minitube                  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 24 - Linphone
12 June 2011, 8:02 pm

Linphone on vapaa Internet-puhelinsovellus.

Linphone-ohjelmalla voi soittaa SIP-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia) verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen oma palvelu. Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi Skypellä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia. Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi Saunalahden Nettipuhelimella voi soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin puhelinliittymiin.

Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa ilmaisia nettipuheluita, jos käyttössä on joko langaton verkko tai liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.

Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.)   Kotisivu http://www.linphone.org/ Lisenssi GNU GPLv2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Android, iOS, Blackberry Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluille Linphone löytyy suoraan paketinhallinnan kautta ja Android-laitteille sen saa marketista. Käyttöohjeet Flossmanuals-sivustolta löytyy opas Linphonen käyttöön ja asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin.                

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 25 - LyX
19 June 2011, 12:24 am

LyX on erilainen tekstinkäsittelyohjelma, joka tuottaa kaunista painokelpoista jälkeä.

LyX on ulkoasultaan erittäin hyvän näköistä jälkeä tuottava tekstinkäsittelyohjelma. Toisin kuin suurin osa tekstinkäsittelyohjelmista, LyX ei pyri olemaan WYSIWYG-tyyppinen (What You See Is What You Get) vaan sen toiminta seuraa WYSIWYM-periaatetta (What You See Is What You Mean). Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka tekstiä editoitaessa sen ulkoasu näyttääkin suurin piirtein siltä, kuin lopputuloksen on tarkoituskin, ei ohjelma silti pyri tekemään tarkkaa ulkoasun asettelua vielä tässä vaiheessa. Esimerkiksi tekstin rivitykset ja sivutukset eivät muokkausvaiheessa ole vielä lopullisessa muodossaan. Sen sijaan ohjelma voi näyttää käyttäjälle useita muokkaukseen liittyviä lisätietoja, jotka eivät päädy lopulliseen tulostuvaan versioon. Esimerkiksi automaattisesti luotava sisällysluettelo näkyy tekstin seassa vain sen paikan merkitsevänä laatikkona, joka kertoo, mihin kohtaan sisällysluettelo tulee lopullisessa versiossa. Samoin tekstin seassa olevat alaviitteet ovat näkyvissä omana osionaan siinä kohtaa, johon viite tulee ja varsinainen alaviite luodaan sivun alalaitaan vasta lopulliseen versioon. Saman periaatteen mukaisesti esimerkiksi pakotetut pysty- ja vaakasuuntaiset välit sekä sivunvaihdot on ohjelmassa selvästi merkitty näkyviin. Ajatuksena siis on, että käyttäjä näkee aina, mitä on tekemässä ja ohjelma ei tuota tässä suhteessa yllätyksiä käyttäjälle.

LyXissä tekstin käsitteleminen tapahtuu rakenteisesti ja erilaisia tyylejä käyttämällä. Käyttäjä siis kertoo kunkin tekstikappaleen merkityksen (otsikko, alaotsikko, luettelo, jne.) tekstissä ja kappaleen ulkoasu muotoillaan sen merkityksen mukaan. Ulkoasuun vaikuttavat niin kutsutut "kovat" muotoilut ovat myös mahdollisia, mutta niiden käyttöä on tarkoituksella pyritty olemaan painottamatta. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttaa vahvasti valittu asiakirjatyyppi. Asiakirjatyyppien joukosta löytyy pohjat muun muassa kirjaan, artikkeliin, raporttiin, kirjeeseen sekä "kalvoesitykseen".

Ohjelmassa tekstin käsitteleminen ja taittaminen lopulliseen muotoonsa on eriytetty toisistaan. Kun käyttäjä haluaa nähdä tekstinsä lopullisen ulkoasun, pitää se taittaa esimerkiksi pdf-tiedostoksi. Käytännössä tämä tapahtuu painamalla yhtä nappulaa ohjelman paneelissa, joten tämä vaihe ei liiemmin hankaloita ohjelman käyttöä. Tällöin teksti taitetaan automaattisesti pdf-muotoon ja avataan esikatseltavaksi. Tiedoston taitto tapahtuu LaTeX-ladontaohjelmiston avulla ja lopputulos on yleensä hyvinkin ammattimaisen viimeisteltyä. LaTeX-ladontajärjestelmä on loppuunsa hiottu koneisto, joka osaa sovittaa muun muassa tekstin rivitykset ja sivutukset sekä kuvien sijoittelut parhaalla mahdollisella tavalla. Tieteellisessä maailmassa, erityisesti matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, LaTeX-järjestelmä on tieteellisiin julkaisuihin käytetty standardi.

Matemaattisten kaavojen kirjoittaminen on tehty LyXissä hyvin helpoksi. Toisin kuin monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kaavat eivät LyXissä ole lisäominaisuus vaan sisäänrakennettu toiminnallisuus, joiden kirjoittaminen on lähes yhtä luontevaa kuin tavallisen tekstin tuottaminen. Matematiikkatilaan LyXissä siirrytään Control-m -näppäinyhdistelmällä ja matemaattiset rakenteet kirjoitetaan joko hiirellä paneelin nappuloita painelemalla tai LaTeX-järjestelmästä tuttuja komentoja suoraan näppäimistöllä kirjoittamalla. Kaavat ovat nähtävillä sitä mukaa kuin niitä kirjoitetaan. Esimerkiksi murtolukunappulaa painamalla kaavaan ilmestyy jakoviiva, jonka ylä- ja alapuolella on tyhjät laatikot, joihin kaavan kirjoittamista voi jatkaa.

Muita ohjelman hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muiden muassa:

• lähdeviitteet käsitellään LaTeX-ympäristöstä tutun BibTeX-järjestelmän avulla
• muutosten seuranta, joka helpottaa yhteistyössä tehtävää asiakirjan muokkaamista
• huomautusten lisääminen tekstin joukkoon (huomiot eivät tulostu lopulliseen versioon)
• mahdollisuus lisätä sisältöjä eri "haaroihin", joista voi taittovaiheessa valita, mitkä tulostuvat ja mitkä eivät (Tämä ominaisuus on käytännöllinen esimerkiksi koetta tekevälle opettajalle. Mallivastaukset voi kirjoittaa erilliseen haaraan, joka jätetään tulostamatta koepaperiin.)
• tuki versionhallinnalle (svn, cvs)

  Kotisivu http://www.lyx.org Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, OS/2 Asennus Asennuspaketit eri alustoille ovat ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluihin ohjelma löytyy tyypillisesti myös jakelun omasta pakettivarastosta. Käyttöohjeet Ohjelmaan löytyy kattava ohjeistus sekä tutoriaali ohjelmasta itsestään Help-/Ohje-valikon kautta. Ohjelman kotisivujen kautta löytyy lisää dokumentaatiota.                

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 26 - Frozen Bubble
26 June 2011, 6:29 pm

Frozen Bubble on viihdytävä ajanvietepeli, jossa yritetään pudottaa katosta riippuvia värikkäitä palloja "ampumalla" niitä samanvärisillä palloilla alhaalta.

Peli soveltuu kaikenikäisille, sillä sen pelaaminen on helppo oppia. Pelin ulkoasu on graafisesti viimeistelty ja värikäs. Frozen Bubble on yksinkertaisesta ideastaan huolimatta, tai ehkä pikemminkin sen ansioista, erittäin addiktiivinen. "Vielä yksi kenttä!" Lapset ja vanhemmatkin viihtyvät tämän pelin seurassa. Puhelimeen asennettuna peli on oivaa ajanvietettä esimerkiksi bussia odotellessa.

Pelin tietokoneversio sisältää normaalin yksinpelin lisäksi muun muassa kaksinpelin, verkkopelin sekä kenttäeditorin. Erikoisuutena pelissä on erillinen värisokeille suunnattu tila, jossa pallot on merkitty värien lisäksi myös erimuotoisilla symboleilla.

Peli on saatavilla usealle alustalle mukaan lukien yleisimmät älypuhelimet. Pelin Java-versiota voi pelata suoraan selaimella millä tahansa Javaa ymmärtävällä alustalla.   Kotisivu http://www.frozen-bubble.org/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows (Java-applettina), Android, iOS, Symbian S60, Java Asennus Asennuspaketit tai linkit niitä jakaville sivuille löytyvät ohjelman kotisivujen downloads-osiosta. Useimmissa Linux-jakeluissa peli on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta ja Android-puhelimiin ja -tabletteihin se löytyy marketista. Windows-ympäristössä voidaan toistaiseksi pelata pelin Java-versiota.            

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 27 - Dia
2 July 2011, 9:08 pm

Vapaa ohjelma diagrammien, graafien, vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden sekä muiden vastaavien piirrosten tekemiseen.

Dia-ohjelmalla voi piirtää monenlaisia vektoripohjaisia kuvaajia, mutta erityisesti se on tarkoitettu työkaluksi vuokaavioiden ja muiden graafien piirtämiseen. Näissä kaavioissa on tyypillisesti joukko objekteja ja niitä yhdistäviä janoja, nuolia, kaaria tai murtoviivoja sekä selittäviä tekstejä. Diassa objekteissa on tyypillisesti yksi tai useampia pisteitä, joihin viivat voi kytkeä niin, että kun objekteja siirtelee kaaviossa, viivat seuraavat niiden mukana. Tämä on oleellista kaavioiden piirtämisessä, sillä näin objektien uudelleensijoittelu on helppoa. Objekteja voidaan tarvittaessa ryhmitellä kokonaisuuksiksi sekä sijoitella eri tasoille niiden käsittelyn helpottamiseksi.

Ohjelmassa on tarjolla useita objekti-paletteja erilaisiin tarkoituksiin tavallisista geometrisista kuvioista verkkolaitteiden symboleihin, loogisiin portteihin, kytkentäkaavioiden komponentteihin ja palapelin palasiin. Viivat voivat olla teräväkulmaisia tai kaarevia, yhtenäistä viivaa, katkoviivaa tai pisteviivaa ja niiden päihin voi valita erilaisia nuolenkärkiä sekä muita kuvioita. Dia on yksinkertainen mutta tehokas työkalu, oli piirrettävä kaavio sitten ER-, UML- tai kytkentäkaavio.

Oman tiedostomuotonsa lisäksi Dia osaa tallettaa piirrokset lukuisissa vektori- ja bittikarttamuodoissa mukaan lukien svg, fig, pdf, eps, ps ja png. Dia osaa myös avata muutamaa eri tiedostomuotoa, esimerkiksi svg- ja fig-tiedostoja.   Kotisivu http://live.gnome.org/Dia Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, Solaris, Irix Asennus Linux-jakeluissa Dia löytyy suoraan paketinhallinnasta. Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin linkit asennuspaketteihin löytyvät ohjelman "download"-sivulta tai suoraan osoitteesta [url]http://dia-installer.de/[/url] . Download-sivulta löytyvät linkit myös kolmannen osapuolen asennuspaketteihin Solaris- ja Irix-ympäristöihin.            

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 28 - Hugin
9 July 2011, 11:58 pm

Hugin on vapaa panoramatyökalu valokuvaajille ja satunnaisemmillekin näppäilijöille. Ohjelmalla voi yhdistellä useampia valokuvia upeiksi panoramakuviksi sekä tehdä muita projektiomuunnoksia.

Niin ammattilaisille, harrastajille kuin kuvia satunnaisesti napsivillekin soveltuvalla Huginilla on helppoa koostaa useammasta osittain päällekkäisestä kuvasta yksi kokonaisuus. Kuvien yhdisteleminen tapahtuu tunnistamalla vierekkäisistä kuvista yhteisiä osia ja sovittamalla ne kohdakkain valitun projektion mukaisesti. Samalla kuvien värit ja valoisuudet sovitetaan sopimaan yhteen. Huginin ohjatulla panoramatoiminnolla on helppo päästä alkuun. Ohjattu toiminto käyttää oletusasetuksia, jotka ovat kuitenkin kaikki säädettävissä ohjelman muilta välilehdiltä. Säädettäviä ovat muun muassa kuvan asetukset (sijoittelu, kierto, kallistus, järjestys,...), kameran ja linssin asetukset, rajaus, peittomaski, kontrollipisteet, kuten kuvien kohdistamiseen käytettävät vastinpisteet, optimointitavoitteet, valaistusasetukset sekä lopullisen kuvan asetukset (projektio, kuvan koko, tiedostomuoto,...). Säädettävää siis riittää osaavalle käyttäjälle, vaikka aloittelija pääseekin pitkälle jo pelkän ohjatun työkalun automaattisilla toiminnoilla.

Ohjatussa panoraman luonnissa on kolme vaihetta: Kuvien ja linssiasetusten valinta, kuvien kohdistus ja panoraman luonti. Kuvien valinnan yhteydessä ohjelmalle kerrotaan käytetyt linssin asetukset, jotka ohjelma osaa tunnistaa suoraan useimpien kameroiden kuvaan tallettamista tiedoista. Toisessa vaiheessa ohjelma yrittää tunnistaa kuvista yhteisiä osia, merkitä niitä kontrollipisteiksi ja näiden avulla kohdistaa kuvat keskenään. Kontrollipisteiden automaattiseen löytämiseen Hugin käyttää versiosta 2010.4.0 lähtien vapaata patenttivapaata toteutusta. Kohdistuksen jälkeen Hugin antaa nähtäväksi esikatseluikkunan, josta käyttäjä saa vielä tehtyä joitakin säätöjä, kuten käytetyn projektion valinnan, kuvan siirtelyn ja kierron esimerkiksi horisontin oikaisua varten sekä kuvan rajauksen. Lopuksi kolmannessa vaiheessa luodaan itse lopullinen panoramakuva. Hugin tallentaa tuotoksen oletuksena häviöttömässä tif-muodossa, mutta muita tallennusmuotoja on valittavissa pääikkunan "Stitcher"-välilehdeltä.

Panoramakuvien lisäksi Huginia voi käyttää erilaisiin projektiomuunnoksiin, kuten perspektiivikorjauksiin. Sillä voi esimerkiksi suoristaa perspektiivin aiheuttaman vääristymän vaikka julisteesta tai kirjan sivusta vinoon otetusta kuvasta.

Kotisivu http://hugin.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD Asennus Linux-jakeluihin Hugin löytyy suoraan jakelun oman paketinhallinnan kautta. FreeBSD:lle ohjelma taas löytyy ports-kokoelmasta. Windows- ja Mac OS X -alustoille ohjelma löytyy ohjelman kotisivun "download"-osiosta. Muille alustoille ohjelmaa voi yrittää kääntää suoraan lähdekoodista. Käyttöohjeet Ohjelman kotisivulta löytyy useita tutorialeja, joiden avulla voi harjoitella Huginin käyttöä.                        

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 29 - Avidemux
16 July 2011, 3:37 pm

Avidemux on videoeditointiohjelma yksinkertaiseen videokuvan leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon formaatista toiseen.

Avidemux on graafiselta käyttöliittymältään selkeä ohjelma, jolla on helppo tehdä esimerkiksi yksinkertaiset videon leikkaukset. Toisaalta myös hieman monipuolisempien operaatioiden toteuttaminen onnistuu ja ohjelma skaalautuu käyttäjän omien taitojen kasvaessa. Leikkaustoiminnot löytyvät suoraan videokuvan alapuolelta ja videon aikajanalle on helppo merkitä leikkauksen aloitus ja lopetuskohtia. Valitun kohdan voi joko tallettaa tai leikata pois delete-näppäimellä. Ikkunan vasemmasta reunasta saa valittua tallennettavan muodon osaset: Videokoodekin, äänikoodekin sekä nämä yhdistävän containerin eli säilön. Näillä valinnoilla voidaan kuvan ja äänen pakkaustapaa muuntaa muodosta toiseen. Videon ja äänen tallennusmuodoiksi voi valita myös kopiointivaihtoehdon, jolloin niitä ei pakata uudelleen vaan ne kopioidaan häviöttömästi alkuperäisestä tiedostosta vain valituista kohdista leikaten.

Pelkän leikkaamisen lisäksi Avidemuxilla voidaan suorittaa myös useita muita muokkausoperaatioita. Kun videokuvan tallennusmuodoksi valitaan jotain muuta kuin kopiointi, aktivoituu nappula, jota painamalla päästään valitsemaan videokuvalle suotimia eli filttereitä. Suotimet on jaoteltu luokkiin: transform, interlacing, colors, noice, sharpness, subtitles, miscellaneous ja external. Näistä luokista esimerkiksi transform sisältää kuvan fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavia suotimia, kuten kuvan kierrot, skaalaukset, rajaukset ja peilaukset. Colors-luokkaan on kerätty kuvan väreihin vaikuttavia toimintoja, kuten kontrastin, kirkkauden ja värisävyjen säädöt. Subtitles-osiosta taas löytyvät eri muodoissa olevien tekstitysten lisäämiset videotiedostoon. Valitut suotimet sopivine asetuksineen lisätään aktiivisten suotimien listaan ja videotiedostoa prosessoitaessa ne sovelletaan kuvaan listan määräämässä järjestyksessä. Siispä esimerkiksi kuvan käännöt tai pehmennykset kannattaa suorittaa ennen tekstitysten lisäämistä.

Myös ääniraidalle on mahdollista suorittaa joitain muunnoksia, mutta valittavissa olevat vaihtoehdot ovat vähäisemmät kuin kuvalle, sillä äänen muokkaamiseen on olemassa muita niihin erikoistuneita ohjelmia, kuten Audacity.

Kuvan ominaisuuksia muutettaessa on hyödyllistä pystyä esikatselemaan tulevaan jälkeä. Avidemuxissa on mahdollista näyttää joko input-kuva tai output-kuva erikseen taikka molemmat rinnakkain tai päällekkäin. Lisäksi on mahdollista irrottaa output-kuva omaksi ikkunakseen. Videokuvan tarkastelu onnistuu helposti joko ruutu ruudulta ikkunan alareunan nappuloilla tai oikean reunan "rullaa" liikuttamalla.

Vaikka Avidemuxilla on mahdollista säätää tallennettavan tiedoston pakkausasetuksia, kuvakokoa, äänen näytteenottotaajuuksia sekä muita yksityiskohtia hyvinkin tarkasti, voi asiaan tarkemmin perehtymätönkin hyödyntää näitä ominaisuuksia Auto-valikon valmiiksi valittujen asetusten avulla. Valikosta löytyvät useimmin tarvitut muunnosasetukset valmiiksi paketoituina. Näitä ovat esimerkiksi videon muuntaminen DVD-kelpoiseen muotoon tai Applen iPod- ja Sonyn PSP-laitteille sopiviin muotoihin.

Avidemuxilla voi myös valmistella videomuuntotöitä jonoon ja laittaa sen suorittamaan muunnokset eräajona. Muunnosten tekeminen onnistuu myös suoraan komentoriviltä, jolloin ohjelmaa voidaan käyttää skriptien osana.

Tarkempaa opastusta ohjelman käyttöön suomen kielellä löytyy Floss manuals -projektin sivuilta.   Kotisivu http://fixounet.free.fr/avidemux/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, (PC-)BSD Asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille asennuspaketit ovat saatavissa ohjelman kotisivulta. Linux-jakeluissa Avidemux löytyy paketinhallinnan kautta. PC-BSD-järjestelmiin sivuilta löytyy linkki lataussivustolle. Myös joillekin Linux-jakeluille saattaa löytyä uudempi versio ohjelman kotisivujen kautta. Käyttöohjeet Suomenkielinen opas Avidemuxin käyttöön löytyy Floss manuals -projektin sivuilta.                    

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 30 - VLC-mediasoitin
24 July 2011, 2:41 pm

VLC on vapaa mediasoitin videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.

VLC on hyvin viimeistelty ja suuren suosion saavuttanut mediasoitinohjelma, jolla voi toistaa niin DVD-, CD- ja VCD-levyt, ääni- ja videotiedostot kuin verkosta saatavat ääni- ja videolähetyksetkin. Ohjelman tuki erilaisille videomuodoille on hyvin laaja ilman erillisten koodekkien asennusta. Monipuolisuudestaan huolimatta VLC:n käyttöliittymä on erittäin selkeä. Monipuolisuutensa ja selkeytensä ansiosta VLC onkin erittäin suosittu mediasoitin riippumatta alla olevasta käyttöjärjestelmästä.

VLC kykenee näyttämään videokuvaa tiedostojen, optisten levyjen ja verkkolähteiden lisäksi myös tietokoneeseen liitetyistä laitteista, kuten webbikamerasta, videokamerasta, digi-tv-kortilta sekä itse näytöllä näkyvää kuvaa. Näyttämisen lisäksi ohjelma kykenee myös tallettamaan sisään saamansa videovirran tiedostoon tai lähettämään sen edelleen verkon yli toiselle koneelle. Koska tallennusmuodon voi valita useasta valmiista profiilista tai vaikka luoda itse tarvitsemansa äänen- ja kuvanpakkausmuotojen yhdistelmän, soveltuu VLC myös tiedostojen muuttamiseen muodosta toiseen. Jos videolähteeksi valitaan näytöllä näkyvä kuva ja tallennetaan tämä tiedostoon sopivassa tallennusmuodossa, toimii VLC myös screencast-videoiden luontiin sopivana työkaluna. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi opetusvideoita jonkin työkaluohjelman käytöstä.

VLC osaa näyttää myös videoon liittyvän tekstityksen joko videotiedoston mukana tulevasta informaatiosta, esimerkiksi digi-tv-lähetyksissä, tai erillisestä tiedostosta.

VLC:n käyttöliittymä on vapaasti muokattavissa. Oletuskäyttöliittymän nappuloita ja niiden sijaintia voi muutella haluamallaan tavalla. Vaihtoehtoisesti ulkoasua voi muuntaa valitsemalla käyttöön jonkin ohjelman web-sivuilta ladattavista skineistä.

VLC-mediasoittimen ohjelmoijat kunnioittavat käyttäjien yksityisyyttä ja ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että ohjelma ei käytä Internet-yhteyttä käyttäjän tietämättä. Siksi se esimerkiksi pyytää luvan saatavilla olevien päivitysten tarkistamiseen ja kansikuvatiedostojen etsimiseen verkosta heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Kummankin toiminnon käyttäjä voi kieltää niin halutessaan.

Askartelijoille VLC on hedelmällinen työkalu sillä sen useat käyttöliittymävaihtoehdot mahdollistavat monenlaisten mediakoneratkaisujen rakentamisen. VLC:tä on mahdollista ohjata esimerkiksi web-käyttöliittymällä.   Kotisivu http://www.videolan.org/vlc/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, iOS, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Android, QNX, Syllable, OS/2, BeOS Asennus Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-järjestelmiin VLC löytyy myös suoraan paketinhallinnan kautta. VALO-CD VLC löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Ohjeita Joissain Linux-järjestelmissä vlc:stä puuttuu oletuksena kyky toistaa css-kryptauksella salattuja DVD-levyjä. Tällöin koneelle on asennettava tarvittavat kirjastot muuta kautta. Esimerkiksi Ubuntuun ohjeet löytyvät Ubuntun omilta ohjesivuilta.                

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 31 - Virtualbox
31 July 2011, 3:33 pm

Virtualbox on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtualisointiympäristö, jolla voidaan ajaa muita käyttöjärjestelmiä sovelluksen tapaan "isäntäjärjestelmässä".

Virtualisoinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella (host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi MS Word -ohjelmaa on mahdollista käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.

Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3d-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen usb-laitteet.

Virtualboxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:

• uusien (tai vanhojen) käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden kokeilu
• jonkin sellaisen sovellusohjelman käyttäminen, jota ei ole saatavilla suoraan normaalisti käytössä olevaan isäntäjärjestelmään (esimerkiksi www-sivujen testaaminen Internet Explorerilla Linux-järjestelmässä asentamalla virtuaalikoneeseen Windows ja siihen IE)
• palvelinasennuksen testaaminen virtuaalikoneessa "sotkematta" varsinaista järjestelmää
• oman, itselle tutun järjestelmän käyttäminen lainakoneessa

Virtualboxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.

Virtualbox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen.

Virtualboxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta epävapaa laajennuspaketti, joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen usb-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.

Kotisivu http://www.virtualbox.org/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, Solaris (isäntinä) Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta sekä useiden Linux-jakeluiden pakettivarastoista.                

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 32 - FLOSS Manuals
6 August 2011, 10:13 pm

FLOSS Manualsin käyttöoppaat opastavat käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Suomen FLOSS Manuals on kokoelma suomenkielisiä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöoppaita. Oppaiden aiheita ovat esimerkiksi vektorigrafiikan tekeminen Inkscapella, avoin mediatuotanto ja Linuxin komentorivin perusteet. Oppaista laajimmat ovat kirjan paksuisia. Kaikki oppaat on julkaistu GPL-lisenssillä ja ne voi ladata sivuilta ilmaiseksi ePub ja PDF-muodoissa.

FLOSS Manuals toimii avoimen wikin tapaan ja kuka tahansa voi osallistua oppaiden kehittämiseen. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on muutaman päivän pituinen booksprint-tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen kirjoittamaan intensiivisesti. Tällä menetelmällä laajoja oppaita on saatu tehtyä ällistyttävän nopeasti.

FLOSS Manualsin julkaisualustaksi on kehitetty Booki, joka eroaa tavallisesta wikistä siten, että se mahdollistaa erilaisten painoa, verkkoa tai lukulaitteita varten muotoiltujen tiedostojen tekemisen suoraan käyttöoppaasta. Se on myös suunniteltu pitkien tekstien tekemiseen lyhyiden artikkelien sijasta. Lisäksi Bookissa on sosiaalisen median ominaisuuksia yhteistyön helpottamiseksi. Booki voi sopia käyttöoppaiden lisäksi käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalien kirjoittamiseen yhteistyössä.

Kansainvälinen FLOSS Manuals -verkosto on perustettu vuonna 2006 ja suomenkielinen sivusto on avattu vuonna 2009. Suomen- ja englanninkielisten wikien lisäksi on olemassa farsin-, hollannin- ja ranskankieliset wikit. Lisäksi käännöksiä tehdään erillisessä käännöswikissä lukuisille eri kielille. Venäjän- ja vietnaminkieliset wikit ovat perusteilla.   Kotisivu http://fi.flossmanuals.net Lisenssi GNU GPL VALO-CD FLOSS Manualsin oppaita löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.        

Teksti: Tomi Toivio

Kuvat: FLOSS Manuals

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 33 - WinSCP
13 August 2011, 11:08 pm

WinSCP on vapaa tiedostojensiirto-ohjelma Windows-alustalle.

WinSCP on tarkoitettu asiakasohjelmaksi tiedostojen siirtoon SCP-, SFTP-, FTPS- ja FTP-protokollilla paikallisen tietokoneen ja etätietokoneen, esimerkiksi www-palvelimen, välillä. Graafisena ikkunoituna ohjelmana WinSCP on helppo käyttää. Ohjelman käyttöliittymän voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Commander-käyttöliittymä on toteutettu muun muassa Norton Commanderista ja Total Commanderista tuttuun tyyliin kahdella sarakkeella, joista toinen esittää paikallisen koneen  ja toinen etäkoneen tiedostojärjestelmän. Tiedostojen siirto tapahtuu näiden kansioiden välillä. Toinen vaihtoehto on Explorer-käyttöliittymä, joka muistuttaa Windowsin Explorer-tiedostonhallintaa. Tässä tilassa ikkuna sisältää vain näkymän etäkoneen kansioon ja tiedostoja voi siirrellä joko raahaamalla tai leikkaamalla ja liimaamalla tämän ikkunan ja Windowsin tavallisen tiedostohallinnan välillä.

WinSCP:stä löytyvät myös toiminnot kansioiden synkronointiin koneiden välillä sekä mahdollisuus tiedosto-operaatioiden skriptaamiseen eräajona tapahtuvia siirtoja varten. Ohjelma tukee myös avainten käyttöä ssh-yhteyksien muodostamisessa.   Kotisivu http://winscp.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. VALO-CD WinSCP löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.      

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 34 - Inkscape
20 August 2011, 10:35 pm

Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin.

Inkscape tukee useita tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää. Inkscapen oletustiedostomuoto on svg, jota esimerkiksi Wikipedia suosittelee piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen tiedostomuodoksi.  

Vektoripiirto-ohjelma Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen, tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin. Suuri osa Open Clip Art Libraryn leikekuvista onkin piirretty Inkscapella. Wikipedian artikkeleilla voi tutustua tarkemmin vektorigrafiikan (pidempi artikkeli englanniksi) ja bittikarttagrafiikan (englanniksi) eroihin.

Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana, luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty erityisesti W3C-organisaation määrittelemän XML-pohjaisen svg-standardin ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset www-selaimet, kuten Firefox, Chrome, Opera ja Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Myös Internet Explorer tukee standardia versiosta 9 alkaen.

Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja tallentaa ovat mm. eps, pdf sekä ai. Näiden lisäksi se tukee useita muita tiedostomuotoja. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös bittikarttakuvia ja siitä voi tallentaa kuvia ja kuvan osia bittikarttoina png-muotoon.

Inkscapesta löytyy myös "trace"-toiminto, jolla bittikarttakuvia voidaan muuntaa vektorimuotoon. Toiminto etsii kuvasta väripintoja ja niiden välisiä käyriä muodostaen niistä vektorigrafiikkaelementtejä. Toiminto toimii erityisesti yksivärisillä ja jyrkkäkontrastisilla, esimerkiksi mustavalkoisilla kuvilla, joissa on paljon jyrkkiä rajoja.

Käyttökohteita Inkscapelle ja vektorigrafiikalle löytyy useita käyttökohteita niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisutoiminnassa vektorigrafiikan käyttö on perusteltua niin perinteisessä paperimediassa kuin sähköisessäkin mediassa. Inkscapella luodut kaaviot, kartat, kuvitukset sekä muu infografiikka ovat painovalmista ja korkealaatuista materiaalia.

Muun muassa julisteiden ja kansikuvien tekoon Inkscape soveltuu mainiosti. Toistaiseksi Inkscape tukee vain yhtä sivua per tiedosto, joten monisivuiset painotyöt kannattaa tehdä jollain varsinaisella taitto-ohjelmalla, kuten Scribuksella. Inkscapella luotuja kuvia voi kuitenkin yleensä tuoda niihinkin esimerkiksi juuri kansikuvaksi tai muuksi kuvitukseksi.

Sähköisessä julkaisemisessa taas Inkscape on erinomainen työkalu esimerkiksi www-graafikon käyttöön. Www-sivuston suunnittelussa Inkscapea käytetään usein ensivaiheessa sivuston taiton luonnosteluun ja myöhemmin sivuston graafisten elementtien, kuten painonappien, taustakuvien, luettelomerkkien sekä muun visuaalisen ulkoasun luomiseen. Vielä tässä vaiheessa kaikki yleisesti käytetyt www-selaimet eivät tue svg-kuvia riittävästi, jotta niitä voitaisiin käyttää suoraan www-sivuilla. Siksi kuvat on web-käyttöön syytä muuntaa esimerkiksi png-muotoon. Myös Viikon VALO -sivuston kuvitus on toteutettu tällä tavoin. Tulevaisuudessa svg-tuen yleistyessä selaimissa on kuitenkin mahdollista alkaa käyttää jopa interaktiivista vektorigrafiikkaa esimerkiksi karttasovelluksissa.

Tieteellisessä toiminnassa monet mittalaitteet ja laskentasovellukset tuottavat graafinsa jossain vektorigrafiikkatiedostomuodossa. Inkscapen hyvä tuki usealle tiedostomuodolle mahdollistaa tällaistenkin kuvien käsittelyn. Kuvin voidaan lisätä otsikoita, taustakuvia, matemaattisia kaavoja ja niin edelleen.

Scrabbook-harrastajat ovat myös löytäneet mielenkiintoisen käytön Inkscapelle. Harrastuksessa toisinaan käytettävien paperinleikkauslaitteiden ohjaamiseen käytetty Sure Cuts A Lot -ohjelmisto osaa käyttää svg-tiedostoja ja monet ovatkin huomanneet Inkscapen soveltuvan niiden luomiseen. Erityisesti Inkscapen helppokäyttöinen "trace"-toiminto mahdollistaa kuvien tuonnin SCAL-ohjelmistoon, kuten näytetään Youtube-videossa.

Taiteelliset ihmiset voivat käyttää Inkscapea myös ihan piirtämiseen ja muuhun taiteen tekemiseen. Inkscape ja piirtopöytä ovat erinomainen yhdistelmä, sillä Inkscape tukee piirtopöytien paineentunnistusta ja sen käyttö esimerkiksi kalligrafia-työkalun kanssa saa aikaan luonnollisen näköistä jälkeä. Esimerkiksi sarjakuvan piirtämiseen Inkscape soveltuu oikein hyvin.

Laajennokset Ohjelmointitaitoisille mielenkiintoinen ominaisuus Inkscapessa on sen laajennettavuus valmiiksi asennetuilla, verkosta ladattavilla tai itse tehdyillä lisäosilla ja suotimilla. Laajennoksia voidaan käyttää Inkscapessa esimerkiksi erilaisten vääristymä-efektien luontiin, kuvioiden satunnaistamiseen, fraktaalien piirtämiseen, matemaattisten kaavojen luomiseen, uusien tiedostomuotojen avaamiseen ja tallennukseen sekä moneen muuhun.

Laajennosten käyttöä varten Inkscapen asennuspaketeissa on joko mukana tai suositeltuna riippuvuutena Python-tulkki. Esimerkiksi Windows-versiossa on mukana minimaalinen Python-tulkki kun taas Linux-jakeluissa käytetään paketinhallinnan kautta saatavaa täyttä Python-asennusta. Pythonin sijasta laajennoksia voi ohjelmoida toki millä tahansa muullakin ohjelmointikielellä. Laajennos toimii teknisesti vain suodattimena, joka muuntaa putken kautta saamansa xml-muotoisen tekstin halutulla tavalla ja palauttaa tuloksen samalla tavoin Inkscapelle. Tällainen tekninen toteutus mahdollistaa samalla myös laajennosten käytön itsenäisinä komentoriviohjelmina.

JessyInk Eräs hyvin mielenkiintoinen Inkscapen laajennos on JessyInk, joka mahdollistaa svg-muotoisen esitysgrafiikan teon. JessyInkillä tehty esitys voi sisältää sivujen vaihtojen ja vaiheittain paljastuvien elementtien lisäksi erilaisia efektejä mukaan lukien katselualueen kierto sekä zoomaus sisään ja ulos. JessyInkin toimintoihin voi tutustua malliesityksessä. Inkscapella ja JessyInk-laajennoksella tehdyn svg-esityksen voi avata nykyaikaisella www-selaimella ja näyttää yleisölle. Tiedoston voi halutessaan myös upottaa suoraan www-sivulle. Etuna tällaisella esityksellä on, että esityksen katselemiseen ei tarvita tietokoneessa jo todennäköisesti valmiiksi olevan www-selaimen lisäksi muuta esitysgrafiikkaohjelmaa. Esitysten teko saattaa toki olla varsinkin aluksi hieman työläämpää, koska käyttöliittymä ei ole täysin loppuun asti hiottu.

Teknisesti JessyInk lisää svg-tiedostoon joukon Javascript-funktioita joilla esityksen toiminnallisuus toteutetaan.   Kotisivu http://inkscape.org/ Lisenssi GNU GPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, ... Asennus Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivulta. Samoin ohjelman lähdekoodipaketit. Linux- ja BSD-versioihin Inkscape löytyy yleensä järjestelmän oman paketinhallinnan kautta. VALO-CD Inkscape löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Käyttöohjeita * Suomenkielinen käyttöopas löytyy FLOSS-Manuals-sivustolta. * Ohjelma itse sisältää ohje-valikossaan joukon eritasoisia tutorialeja, jotka opastavat käyttäjää esimerkein, joita pääsee suoraan kokeilemaan. * Heathenx-sivustolla on lukuisia screencast-tutorialeja, jotka opastavat Inkscapen käyttötekniikoita havainnollisesti askel kerrallaan käytännön esimerkein. * Youtube-sivustolla on myös lisää videotutorialeja.                    

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 35 - Freeciv
26 August 2011, 8:54 pm

Freeciv on vuoropohjainen strategiapeli. Pelaaja on heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.

Pelaaja perustaa kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita pelistä selostuksen kera (englanniksi tosin).

Freeciv osaa yksinpelin ja moninpelin. Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan tietokoneensa äärellä tai pitkänä pelinä, jossa pelataan yksi pelivuoro vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät puolesta vuodesta vuoteen.

Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.

Kaupallinen vastine Freeciville on Civilization -pelisarja, erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.

Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio Freeciv.net, mutta se lienee nyt lopetettu. Vapaana ohjelmana sen lähdekoodi on kuitenkin yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy esittelyvideo.

Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi freeciv.fi on aloittamassa pitkää peliä syyskuun 5. päivä.  Valitsemalla käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.

Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se pilaa muiden pelin.

Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla jotta menestyy paremmin kuin naapurit.

Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 julkaistiin 8. elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.

Kotisivu http://freeciv.wikia.com Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym.  http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility Asennus Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy Playdebistä. Voi myös kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin helposti kunhan käännin ja tarvittavat kehityskirjastot on asennettu.  Käyttöohjeet [url]http://freeciv.fi/wiki/Opas[/url] Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt opas [url]http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual[/url] Kattava käsikirja, saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi). [url]http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials[/url] Aloitusoppaita peliin, englanninkielisiä Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä                

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 36 - Marble
3 September 2011, 11:26 pm

Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.

Marble karttaohjemisto soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä kartan tai Mercatorin projektion. Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla. Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema, jonka kartat ovat peräisin OpenStreetMap-palvelusta, jonka kartat on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night", satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily- ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.

Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan. Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu, jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille. Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai kävelyn.

Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa "näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä sääasemilta.

Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle. Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa.   Kotisivu http://edu.kde.org/marble/ Lisenssi GNU LGPL v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Maemo Asennus Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta.                    

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 37 - TORCS
10 September 2011, 7:08 pm

TORCS on kilpa-autosimulaattori jota käytetään autoilupelinä, tekoälyn ohjaamana autoilupelinä ja tutkimusalustana.  TORCS on pelinäkin ihan hyvä, enemmän realistinen kuin kaahauspeli.

The Open Racing Car Simulator (TORCS) sisältää yli 50 erilaista autoa ( kuplavolkkarista Formula 1 autoon). Ratoja on yli 20 ja tietokonevastustajia 50 erilaista. Ohjaus toimii näppäimistöllä, mutta myös ohjaussauva ja rattiohjain toimivat. Hiirelläkin voi ohjata, mutta minun mielestäni hiiri oli aivan mahdoton ohjaamisessa. Rattiohjain parantanee kierrosaikoja sekunnilla tai kahdella näppäimistöllä ohjaamiseen verrattuna.

Omia kuljettajia voi ohjelmoida, TORCS nimittää niitä roboteiksi. Laatimaansa robottia voi kilpailuttaa muita robotteja vastaan Torcs Racing Boardissa. Uusia autoja voi suunnitella autoeditorilla.

Ohjelman kehitys aloitettiin vuonna 1997 nimella Racing Car Simulator. Linux Journal kehuu vuoden 2007 lokakuun 18. päivän numerossaan  TORCSia parhaaksi vapaakoodin autoilupeliksi. Uusin versio 1.3.1 on julkaistu joulukuussa 2008.  Grafiikat ovat aika hienot. Hiekka pöllyää kun ajaa ulos radalta, taustapeili toimii, jarruvalot syttyvät jne.. Rataan jää jarrutusjäljet näyttämään mitä ajolinjoja muut autot käyttävät. Äänetkin ovat ihan hyvät.

Valitettavasti verkkopeli puuttuu, TORCS ei siis kelpaa pelaamiseen kavereita vastaan. Kaksi pelaajaa voi pelata samalla näppäimistöllä jaetulla ruudulla, ruudun ylälaita on eka pelaaja, alalaita toinen. Tämä ei ole lainkaan niin hienoa kuin olisi pelata porukalla kukin oman tietokoneensa ääressä.

Kilpailu tietokoneen ohjaamia autoja vastaan sitävastoin onnistuu, pelaajat ja autot voi itse valita. Vaikeusastetta voi säätää pelin valikosta, lisäksi voi valita itselleen paremman tai huonomman auton kuin muille. Kunhan oppii pysymään radalla, voittonsa voi kestopäällystetyillä radoilla varmistaa ottamalla itselleen Formula 1 auton ja muille kilpailijoille jotain muuta. F1 on kiihtyvyydeltään, nopeudeltaan, jarrutusteholtaan ja rataan liimautumisessa ylivoimainen.   Kotisivu http://torcs.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, MacOS X, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X ja Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Peli vaatii OpenGL 1.3:a tukevan näytönohjaimen. Käyttöohjeet Kotisivuilla on dokumentaatio-osasto, jossa englanninkielistä ohjeistusta (ja myös italiankielinen käsikirja).                  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO

[openSUSE.fi]

Viikko 38 - PuTTY
17 September 2011, 1:46 pm

PuTTY on vapaa SSH-pääteohjelma Windowsille ja Unixille. PuTTYn avulla Windows-koneesta voi etäkäyttää Linux- ja Unix-koneita pääteyhteydellä kätevästi ja tietoturvallisesti.

Linux-jakeluissa on yleensä automaattisesti asennettuna SSH-asiakasohjelma, jolla voi ottaa salatun pääteyhteyden etäkoneeseen. Windowissa ei vastaavaa ole, mutta PuTTY pelastaa. PuTTY on helppo asentaa Windowsissa, riittää kun kopioi tiedoston putty.exe johonkin hakemistoon johon käyttäjällä on kirjoitusoikeus. Ei siis tarvita asennusvelhoa eikä asennusohjelmaa. Ohjelma käynnistyy kliksauttamalla ohjelman kuvaketta tai komentoikkunassa kirjoittamalla putty.exe tai tiedoston polkunimi jos se ei ole nykyhakemistossa eikä hakupolulla olevassa hakemistossa.

PuTTY osaa SSH:n käyttämän salauksen ja osaa toimia myös tavallisena telnet-pääteohjelmana. Salaamattomia etäyhteyksiä tosin on syytä välttää, matkan varrella voidaan kuunnella liikennettä ja vakoilla selväkielinen sisältö ja salasanat selville. SSH ja siis myös sitä käyttävä PuTTY osaa salakirjoittaa yhteyttä muodostettaessa lähetettävät salasanat ja koko yhteyden, yhteyden kuuntelusta ei siis ole hyötyä.  Etäkoneessa johon yhteys otetaan pitää olla asennettuna SSH-palvelinohjelmisto. Linux-jakeluissa tämä löytyy esimerkiksi nimellä openssh-server.

PuTTYä voi käyttää myös Linuxissa, jos vaikkapa on Windowsissa tottunut PuTTYyn tai haluaa graafisen käyttöliittymän SSH-asiakasohjelmaan. PuTTY tukee joustavia päätteen asetuksia, joita voi muuttaa myös istunnon aikana (Ctrl + oikea hiiren painike -toiminnolla), monia X11-todentamisyhteyskäytäntöjä ja lukuisia muita kiinnostavia toimintoja, joita xtermissä suoritettava ssh ei tarjoa.

Sama tekijä tarjoaa samalla kotisivulla myös muita SSH-komentoja, esimerkiksi PSCP on secure copy, vastaava komento kuin Linuxin scp. Se siis kopioi tiedostoja koneesta toiseen salatulla yhteydellä. Tuo scp on saatavilla muualta graafisen käyttöliittymän kera, WinSCP on esitelty Viikon VALOna. Muut komennot ovat

• PSFTP (SFTP-asiakasohjelma)
• PuTTYtel (PuTTY josta on poistettu salaus. Joissain maissa on salauksen käyttö kiellettyä.)
• plink (komentorivikäyttöliittymä PuTTY:n taustaohjelmiin)
• Pagaent (SSH-autentikointiagentti ohjelmille PuTTY, PSCP, PSFTP ja Plink)
• PuTTYgen (tekee RSA ja DSA avaimia)

Otettaessa yhteys etäkoneeseen ensimmäistä kertaa SSH näyttää etäkoneen koneavaimen "sormenjäljen", eli fingerprint. Se on avaimesta laskettu lyhyt tiiviste, ja tarkoitus on verrata muuta kautta hankittuun saman avaimen sormenjälkeen että ne täsmäävät. Näin varmistetaan otetun yhteys siihen etäkoneeseen johon oli tarkoitus, eikä johonkin vallan muuhun tietokoneeseen jolla sillä hetkellä sattuu olemaan sama IP-numero. Koneavaimen sormenjäljen näkee kirjautumalla koneeseen ja katsomalla komennolla

  ssh-keygen -l -f /etc/ssh/ssh_host_rsa_key 

SSH osaa tunnistaa käyttäjän salasanan sijaan tunnistusavaimella. Jotkut tietoturvasta huolestuneet palvelut sallivat vain tunnistusavaimella tapahtuvan sisäänkirjautumisen.   Kotisivu http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ Lisenssi MIT Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Unix, Windows Mobile, Symbian OS http://fi.wikipedia.org/wiki/PuTTY Asennus Windowsissa noudetaan tiedosto putty.exe Puttyn kotisivulta. Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.  Käyttöohjeet PuTTY-ohjelman asetukset - vinkkejä PuTTYn käyttö PuTTY Documentation Page SSH tunnistusavaimella SSH ilman salasanan kyselyä                  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO