Ensikosketukseni Linuxiin oli SOT Linux, joka oli aikoinaan vielä käytössä. (SOT Linuxin manuaali on ainakin yhä tallella) Jotenkin SOT ei tehnyt minuun vaikutusta, vaikutti jotenkin omituiselta ja turhan monimutkaiselta minun kaltaisilleni Windowsin käyttäjille.
Siitä kahdeksan vuotta myöhemmin koulussa kaverini jakeli ilmaisia Ubuntu 6.06 CD-levyjä. Siinä vaiheessa totesin että hei, asennanpas Linuxin koneeseeni. Ubuntu ei tuolloinkaan tehnyt paljon vaikutusta, mutta onnekseni kävin Linuxin perusteet-kurssin läpi saadakseen Linuxista lisää asiantuntemusta. Kurssin suoritin erinomaisesti läpi, mutta siitä huolimatta Windowsia käytin normaalisti ja silloin tällöin kävin välillä Linuxia ihmettelemässä.
Vasta tämän vuoden maaliskuun alkupuolella aloin tutustua Linuxiin oikein kunnolla. Linux.fi-wikistä löysin ohjeita kiitettävästi ja Linuxin käyttö ei ollutkaan loppujen lopuksi niin monimutkaista käyttää mitä aloin olettaa. Ubuntusta tein Kubuntun, lähinnä KDE:työpöydän takia, koska se sopi minulle paljon paremmin kuin Gnome.
Kubuntun jälkeen siirryin kokeilemaan Debian Stablea (etch). Se ei tehnyt minulle paljon vaikutusta, sillä se oli jäljessä Kubuntusta, siirryin siis takaisin Kubuntuun. Myöhemmin asensin openSUSEn, joka on jotenkin turhan raskas jakelu, ei pahalla.
Siirryin sitten takaisin käyttämään Kubuntua ja myöhemmin taas Debianiin. Debian Stablesta loin myöhemmin Testingiksi (lenny) ja lopulta kokonaan Unstableksi (sid). Debian Unstablea olen käyttänyt kokopäiväisesti aina tähänkin asti.
Debianin käytön ohella olen kokeilut monia muitakin distroja; PCLinuxOS 2007, Zenwalk 4.6, MEPIS, Fedora 7, Mandriva ja Vector Linux. Näistä distroista kaksi ensimmäistä ovat pysyneet kiintolevyllä. Noiden lisäksi kiintolevyllä ovat Kubuntu Feisty, openSUSE 10, 2 sekä suosikkijakeluni ja pääasiallinen jakeluni Debian Unstable. Toisella kiintolevyllä *köh* Windows XP pelien pelaamisen vuoksi.