Juu, käväsin kanssa kirjastossa tuon lukemassa. Periaatteessa kaiken tuon voi ymmärtää näin:
- Vista viihdekäyttöön kotiin,
- SuSE yrityksiin ja servereihin
- Mac erikoisimpiin paikkoihin kuten mainostoimistoon yms.
Harmi vain, että visva vaan tulee joka koneen mukana tulevaisuudessa, vielä toistaiseksi Xp ja visva jakavat sen potin. Moinen pitäisi kytkykauppa pitäisi kanssa kieltää ja pitäisi antaa asiakkaalle mahdollisuus päättää joka koneessa minkä käyttiksen laittaa.
En nyt tarkalleen SLEDin tilannetta muista, mutta jos tuo multimediaominaisuudet mp3:n kanssa oli juuri noin, niin siihen kyllä tarvitaan muutosta. Jospa Novell saisi tienattua sen verran, että saisi lisensoitua mp3:n ja muut suorilta mukaan, siinä olis kova juttu:)
Mulla on kannettavassa SLED 10 ja siinä mp3 toimii Bansheen kanssa moitteetta, mutta en ole varma toimiiko muiden playerien kanssa. Odotan mielenkiinnolla SLEDin SP1:stä, mutta muistaakseni siinä ei tule olennaisia muutoksia multimediapuoleen (voin olla kyllä väärässä).
Tietokonelehden artikkelissa muuten SLED parjäsi parhaiten tietoturvapuolella. Toisaalla lehdessä Hyppönen, Microsoftin edustaja ja joku kolmas ottivat kantaa tietoturvaan ja tämäkin artikkeli kannattaa lukea.
Jos noita käyttäjäjäryhmiä analysoi jonkin verran, niin paikallisen ison ATK-myymälän kavereiden kanssa juteltua minulle tuli yllätyksenä, että opiskelijat ostavat nykyään paljon MAC-kannettavia (osuus noin 40 %). SuSE/SLED sopii kyllä mainiosti vaikka ainoaksi käyttikseksi kotitietokoneeseen.
Yksi asia minua ihmetyttää Novellin markkinoinnissa:
desktop-tuotteita mainostetaan Suomessa kovin, kovin vähän. Voi olla, että painopiste on yrityspuolella ja nimenomaan serveripuolella. Onko tämä strateginen valinta Novellilta? Toinen ihmetystä aiheuttava seikka oli SLEDiä hankkiessa se, että paikalliset ATK-liikkeet ilmoittivat, että ei onnistu. Onko jakelu vain joidenkin harvojen liikkeiden yksinoikeus? Toki on nettitilausmahdollisuus, mutta olen tässä mielessä vanhakantainen.
Suomi on Novellille pieni markkina-alue, mutta toivoisi kyllä selvästi näkyvämpää profiilia.
On kuitenkin hienoa, että Tietokonelehdessä SLED sai näkyvyyttä. Itseäni askarruttaa Tiekonelehden blogikirjoittajan
http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/?p=24 tavoin mm. seuraava toimittajan sanoma hänen yrittäessään saada nettiyhteys bluetooth puhelimen kautta SLEDin avulla:
"Loppuun toivomus: Mitä jos Nokia ja Novell vaikka yhdessä virittäisivät Suse Enterprise Linuxille graafiset työkalut bluetooth-asetuksia varten? Projektihan täytyisi vain johtaa, jos Linux-yhteisö koodaa ilmaiseksi. Luultavasti softa syntyisi vähemmässä ajassa kuin käyttäjät ovat taistelleet komentorivin kanssa."