Kas niin, nyt on kotiserveri uudelleenasennettu OpenSUSE 12.3:ksi.
Parin-kolmen päivitysasennuksen ja sekalaisen askartelun jälkeen käyttis alkoi olla melko jännässä kuosissa, joten nyt oli aika asentaa ja konfiguroida koko systeemi tyhjästä uusiksi ja pudotella vain keskeisimmät asetustiedostot - lähinnä siis samba-konfiguraatio - suoraan vanhasta. Samalla arkkitehtuuri vaihtui 32-->64-bit.
Asennus oli totuttuun tapaan varsin helppo, ei ihan Ubuntu-helppo, mutta openSUSE-käyttäjälle tuttua. Okei, serverin yleiskunto-, levytila- ja lämpötilavalvontaskriptit piti osittain kirjoitella uusiksi, mutta se on sivujuonne tässä tarinassa.
Ainoa, joka ei mennyt, kuin elokuvissa (tai siis meni kuin Jerry Lewis-elokuvissa, eikä kuin Gary Cooper-elokuvissa) oli samba-serveri. Asetukset vaipuivat siihen ihan hyvin, mutta suorituskyky oli oudon vaihteleva. Kun katsoi videofilettä serverin samba-jaosta, tuli tavaraa tasaisesti, kunnes kuva (eli tiedonsiirto) yhtäkkiä vain pysähtyi ja jatkui taas n. viiden-seitsemän sekunnin päästä. Sylttytehdas löytyi pienen pähkäilyn ja lukemattomien google-hakujen jälkeen kernelistä. Oletuksena asennuksen jäljiltä ajossa on ns. desktop-kernel, joka on optimoitu työpöytäkäyttöön. Se ei ennen ole ollut mikään ongelma, mutta nytpä oli. "zypper in kernel-default && zypper rm kernel-desktop && reboot" oli suurin piirtein tarvittavat komennot, joskin Intel Atom-alustalle oli fiksua asentaa vielä nVidia-ajurit erikseen. "Yleisytimellä" ilman muita säätöjä samba toimi taas mainiosti.
