levytohtori ohjelmaa suselle?

[take]

Eli olis muutama kiintari mistä ei ole tietoa ovatko viallisia ja miten pahasti. Onko mitään ohjelmaa millä levyjä pystyisi tutkimaan? pitäisi ainakin saada kaikki tieto totaalisesti tuhottua ennen romutusta. Jos ei niistä saa enää kalua. Osiointityökalu ainakin kiukuttelee noitten kanssa. Komentotulkin ohjelmat on vähän hakusessa joten niitäkin pitäisi kai opetella käyttämään. Jos sais vähän vinkkiä.

[arijoutsi]

En ole ihan varma onko Linuxille juurituollaisia työkaluja, tosin en ihmettele vaikka olisikin. Tuhoamiseen löytyy komento,
dd if=/dev/zero of=/dev/hdx. Kirjoittaa levyn täyteen nollia. Levyn diagnostiikkaohjelmia löytyy myös tuolta ISO tiedostolta.

http://www.ultimatebootcd.com/download.html

[juippis]

Ja tutkia itse kiintolevyä voi smartctl-ohjelmalla. Tulee paketista smartmontools. Smartctl:ää ajaessa ei kannata varmaan pitää liian montaa ohjelmaa auki. Beaglekin kannattaa sammuttaa siksi aikaa komennolla beagle-shutdown.

Komento badblocks on myös hyödyllinen tarkistaessa levyn viottuneet kohdat. Badblocksia kannattaa ajella joltain live-CD:ltä, itse olen käyttänyt Gentoon live-CD:tä. Tämä siksi, ettei mikään ohjelma käytä levyä kun sitä tarkistetaan.

Ext* ja reiserfs -tiedostojärjestelmiäkin pitää huoltaa. Minä ajelen levytarkistukset noille (e2fsck, reiserfsck) noin kerran kahdessa kuussa, tai sähkökatkoksien jälkeen. Hyvin on toiminut tämä noin neljä vuotta vanha 80 Gt kiintolevy tähänkin päivään asti.

[hyeena]

/dev/zero ei ole tiedon totaalituhoamista..
Viimesimpien maaraysten mukaan vissiin pitaa olla randomia 32 kertaa levyn ylitte.
Mutta levyn toiminnan analysointiin kay, eli pistaa levyn tayteen 0 pienella blockki koolla (bs optio) niin lopputuloksesta nakee kuinka paljon jai kirjoittamatta.

Smartista on hyotya vain jos kiekko sita tukee. Tukevilla kiintareilla oikein hyodyllinen. Kannattaa seurata smart dataa em. nollauksen aikana

Jos haluat tiedot kunnolla tuhotuiksi niin torx(yleensa) ruuvvari kateen, kiekko toiseen, talliin mars, kotelointi auki, levyt irti pakasta, ylikirjoitus mig:lla, pakka takas kasaan. Jos lahi piirissa on joku 3l1t3 l33t h4x0r niin voit pyytaa hanta pelastamaan tiedot. Taman jalkeen on ibaksellakin tekemista tiedon palautuksessa. 

[take]

Joo pari kiintaria purkasin jo kuukausi sitten ja on muuten unohtunu kysyä mitä ainetta ne kiekot on? Olis meinaan ihan jämerää ainetta auton hitsauksiin. Varsinkin kun reikä keskellä niin sehän on valmis paikkapala iskarin yläpäähän.

[hyeena]

Jotain magnetisoituvaa metalliahan nuo ovatten, lukemalla vanhoja mainoksia niin yleensa joukossa on maininta etta uudet <mikaliemonja> pohjaset kiintarit ovat parempia kuin muut jne..
Tosin alkaen IBM (myohemmin hitachi) De(ath/sk)star levyista joskus vuostuhannen vaihteen tietamilla tuli kayttoon lasilevyja..
Sita en sitten tieda kuinka muut merkit ovaaten ko. tekniikkaa hyodyntaneet..

Parhaiten varmaan ehdottamaasi kayttoon soveltuisi vanhat yksipuoleiset kiekot, eli yksipuolisuus viittaisi materiaalin olevan samaa levyn lapi asti..

[Banaanihirviö]

Jos tiedostot haluaa tuhota, niin DBAN auttaa:

http://dban.sourceforge.net/

[af3c]

Normaalikäytössä 1x Rnd. Kierrätykseen "siviililevy" 3x Rnd.

Vaikkapa potilastietolevy 7x ja se 7x näin Rnd, hAA, h55, Rnd, hFF, h00, Rnd.

Tuota 35x Gutnessia ei juuri käytetä vaan tuhohaan fyysisesti koko levy murskeeksi, koska levytila on halpaa. Tai sitten käytetään degausseria.

Ja kyllä se nollan kirjoituskin sikäli riittää, koska ei siitä ohjelmallisesti pystytä enää
kotikonstein mitään kaivamaan, ylikirjoituksen alta lukeminen vaativat lämpö-, magneetti ym. käsittelyjä sekä levypakan irroittamisen ja erikoislukupään ja tarkassa syynissä tunnelointimikroskoopin ja homma maksaa mielettömästi, lähinnä tiedustelupalvelu- ja militäärihommia.

[af3c]

Levypakka on yleensä alumiiniseosta tai magnesiumseosta, jossa on erikoistyyppinen magnetisoituva pinnoite, lasilevyjä ei ole tullut vastaan, titaanirunkoisia
ja muutenkin erikoisia on tullut muutama, mm. että pakan pinnassa on ohuen ohut
jotenkin höyrystämällä tehty lasiakin kovempi keraamipinnoite.
Lukupäitä saattaa olla "varalla", levy on sisäisesti RAID -levy jne...

Tuommoisia on mustissa laatikoissa ja vastaavissa...

[Aspo]

Itselläni on tullut vastaan ties minkämoista kiekkoa kiintolevyn sisältä kun teen hommia atk-romun kierrätyksen parissa... Lasi/keramiikka-kiekot on yleisempiä noissa läppäreiden kiintolevyissä ja muuten ne on tosiaan magnesium tai alumiini tyyppistä seosta joka ei kovin helposti reagoi tavallisiin (heikkoihin) magneetteihin.. Joissain vanhemmissa isoissa viiden tuuman levyissä on sitten herkempiä seoksia yms...

Voimakas magneettikenttä pitäisi kuitenkin riittää tuhoamaan (kiinto)levyn dataa ainakin osittain, mutta noiden supermagneettien kanssa kannatta olla varovainen jos niitä saa käsiinsä; niillä kun voi murtaa jopa sormia tai hajottaa ainakin ympärillä olevaa elektroniikkaa

[vms100]

/dev/urandom zeron sijaan.