Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 280470 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Onlyoffice
« Vastaus #740 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Onlyoffice

Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.


Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.

Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.

Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.

Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.

Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.

Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.

Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.

Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.


Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.



   
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Onlyoffice

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Nettiradio
« Vastaus #741 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Nettiradio

Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.


Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.

Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.


Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.



   
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Nettiradio

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Books
« Vastaus #742 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Books

Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.


Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.

Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.

Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.

Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.


Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.



   
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Books

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Debian 8 Jessie
« Vastaus #743 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Debian 8 Jessie

Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.


Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.

Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.

Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.

Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.

Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.

Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:


Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)



Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.



   
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Debian 8 Jessie

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: LibreOffice 5
« Vastaus #744 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
LibreOffice 5

LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.


Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.

Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.

Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.

Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.

Lisää uusista ominaisuuksista voi lukea julkaisutiedoista sekä englanninkielisestä julkaisumuistiosta.


Kotisivu
http://fi.libreoffice.org
Version uudet ominaisuudet
Lisenssi
MPL 2.0 (Mozilla Public License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Suomenkielisellä sivustolla "Lataa"-valikosta on valittavissa erikseen vanhempi versio otsikolla "Luotettavin LibreOffice" sekä uudempi versio otsikolla "Tuorein LibreOffice". Asennuspaketti on englanninkielinen ja käyttöliittymän käännökset suomeksi (sekä muille kielille) ovat ladattavissa erillisenä pakettina.



   
LibreOfficen suomenkieliset kotisivut
Tekstinkäsittelyohjelma Writer ja sivupalkin muokkaustyökalut
Writer ja gallerianäkymä
Taulukkolaskenta Calc
Esitystyökalu Impress ja tyylipohjat
Impressin esitystila kahdella näytöllä. Oikealla yleisölle näkyvä esitys ja vasemmalla esittäjän näkymä, jossa nähtävissä muun muassa seuraava dia ja kello.
Piirto-ohjelma Drawlla voi piirtää myös kaavioita.
Math-kaavaeditoriin voi syöttää matemaattisia kaavoja joko sivussa olevalla paletilla tai suoraan tekstinä kirjoittamalla.
Tietokantaohjelma Base
SQL-kysely Basessa




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: LibreOffice 5

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: GNU Octave
« Vastaus #745 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
GNU Octave

GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen
suorittamiseen käytettävä ohjelma.


Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen
ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä
tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.

Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa
ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa
Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon.
Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan
käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.

Octaven käyttäminen tapahtuu joko sen interaktiivisella komentorivillä taikka
suorittamalla valmiita Octave-ohjelmia ilman käyttäjän interaktiota.

Toukokuussa 2015 Octavesta julkaistiin uusi 4.0.0-versio, joka sisältää useita uusia
ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa uusi graafinen käyttöliittymä, tuki
oliopohjaiselle ohjelmoinnille sekä parempi yhteensopivuus Matlabin kanssa. Muita
uusia ominaisuuksia ovat uudet audion käsittelyyn tarkoitetut funktiot ja luokat.

Octavea voi käyttää yhä myös merkkipohjaisesti komentorivillä ilman graafista
käyttöliittymää, jos se on tarpeen.


Kotisivu
https://www.gnu.org/software/octave/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta saatavista paketeista. Linux-jakelut
tarjoavat ohjelmaa suoraan pakettivarastoistaan.
Linkkejä
Tutoriaali Wikibooksissa



   
Octaven perusnäkymä. Oikealla komentoikkuna, vasemmalla tiedostoselain, muuttujaluettelo sekä komentohistoria.
Kuvaajan piirtämistä Octavella.
Matriisioperaatioita. Luodut muuttujat näkyvät vasemman reunan luettelossa.
Lisää kuvaajia.
3D-kuvaaja
3D-kuvaajaa voi zoomata, liikutella ja pyörittää hiirelllä.
Octave-koodin muokkausta sisäänrakennetulla editorilla. Kirjoitetun koodin voi tallentaa ja suorittaa suoraan editorista käsin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: GNU Octave

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Moodle
« Vastaus #746 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Moodle

Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.


Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.

Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.

Moodle-kurssin sisällön voi järjestää aiheiden tai etenemisaikataulun mukaan. Kurssille voi lisätä useita erityyppisiä aktivitetteja tai aineistoja, kuten chatin, keskustelualueen, kyselyn, oppitunteja, sanastoja, tehtäviä, tenttejä, tietokantoja, työpajoja ja wikejä. Aineista voi jakaa opiskelijoille sivuina, Moodle-kirjana, linkkeijä ja tiedostoina. Oppitunneista opettaja tai muu aineiston tekijä voi rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Polut koostuvat sivuista, joiden lopussa voi olla aineiston ymmärtämistä kontrolloiva kysymys. Opiskelijan vastauksen mukaan siirrytään sivujen muodostamassa verkossa seuraavalle sivulle. Esimerkiksi väärä vastaus voi johdattaa opiskelijan sivulle, jolla kerrataan käytyä asiaa tarkemmin. Moodlen kirjat puolestaan ovat perinteiseen tapaan kappaleista ja alikappaleista koostuvia sivukokonaisuuksia, joita käyttämällä on helppoa luoda lineaarisesti etenevä hirarkkisesti jäsennelty oppimateriaali. Kirja voi sisältää tekstin lisäksi kuvia ja muuta multimediaa.

Opiskelijoiden työskentelyä voi ohjata ja arvioida erilaisilla kyselyillä, tenteillä ja tiedostopalautuksilla. Työskentelyä varten voi luoda myös työpajoja, joissa voidaan hyödyntää itsearviointia sekä vertaisarviointia.

Moodelen vasta julkaistussa versiossa 3 on monia uudistuksia, joihin voi tutustua esittelysivulla tai katsomalla uusien ominaisuuksien esittelyvideoita Youtubesta. Uudessa versiossa on muun muassa käytettävissä neljä uutta kysymystyyppiä. "Valitse puuttuva sana" on perinteisen aukkotehtävän muunnelma, jossa tekstiin jätettyihin aukkoihin valitaan sisältö pudotusvalikosta. "Raahaa tekstiin" on aukkotehtävä, jossa tekstistä puuttuvat sanat on annettu irrallisina sanoina, jotka opiskelijan täytyy raahata oikeille paikoilleen. "Raahaa kuvaan" on hyvin samanlainen kysymystyyppi, mutta tässä raahattavat vastaukset ovat tekstejä tai kuvia ja ne raahataan pohjana olevaan kuvaan valmiiksi merkityille paikoille. "Raahaa merkinnät" on puolestaan edellisen muunnelma, jossa kuvassa ei ole valmiiksi merkittyjä paikkoja vaan opiskelija joutuu itse löytämään kuvasta oikean kohdan.

Käyttäjähallinta Moodlessa on toteutettu kahdella tasolla. Järjestelmätasolla ylläpitäjä voi luoda uusia käyttäjiä ja antaa heille oikeuksia ylläpitoon sekä uusien työtilojen luomiseen. Käyttäjähallinnan toinen taso tapahtuu työtilojen tasolla, missä työtilalle voi lisätä osallistujia, joille puolestaan voi antaa erilaisia rooleja, kuten "opettaja", "opettaja ilman muokkausoikeutta", "opiskelija" ja "vierailija". Työtilan osallistujia voi jakaa erillisiin ryhmiin, jotka eivät välttämättä näe toisiaan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi saman työtilan hyödyntämiseen eri vuosina järjestettävillä kursseilla.

Moodle tukee myös SCORM-standardia, jolla samoja opetussisältöjä voidaan käyttää erilaisissa oppimisympäristöissä.


Kotisivu
https://moodle.org
Twitter
@moodle
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelman uusin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Ohjelman voi ladata joko pakettina tai suoraan Git-versionhallinnalla. Linux-jakeluissa ohjelmisto löytyy suoraan paketinhallinnasta, mutta sitä kautta tarjottu versio ei jakelusta riippuen ole välttämättä aivan tuorein.



   
Moodlen asennus
Asennuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat ohjelmistot on asennettuina.
Uuden Moodlen perustiedot.
Vasta asennettu Moodle
Uuden käyttäjän lisääminen.
Luodaan sisältöä uuteen työtilaan.
Oppitunnin päätteksi voi lisätä kysymyksen, jonka perusteella käyttäjä ohjataan seuraavalle oppitunnille.
Kursseille voi lisätä kyselyitä. Mukana esimerkiksi valmis asenteita kartoittava kysely.
Yhtenä materiaalityyppinä on tietokanta, jota voidaan käyttää ja kartuttaa kurssin aikana.
Kurssilla voidaan käyttää monen tyyppisiä aktiviteeteja ja aineistoja, kuten työpajaa.
Moodleen voidaan myös kirjoittaa oppimateriaalia perinteisen kirjan muotoon.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Moodle

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: QGIS
« Vastaus #747 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
QGIS

QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.



Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.

Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.

Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.

QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.


Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön



   
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä‎
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja



Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: QGIS

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Hugo
« Vastaus #748 : 26.08.2018 - klo:20:13 »
Hugo

Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.


Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.

Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.

Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.

Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:

hugo new site .


Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.

Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:

hugo new post/welcome.md


Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.

Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:

hugo


Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:

hugo server


Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.

Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.

Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin "post-receive hook" -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.


Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.



   
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on "front matter", eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Hugo

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Open Science
« Vastaus #749 : 26.08.2018 - klo:20:13 »
Open Science

Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.


Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.

Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.

Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.

Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:


Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.


Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:


Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
"huuhaatiedettä".
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.


Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.


"Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla."
– Isaac Newton



Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
Twitter
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)



   
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Open Science

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Linux
« Vastaus #750 : 26.08.2018 - klo:20:13 »
Linux

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta
tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä
palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.



Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi
ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä
omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan "sosiaalisessa mediassa", Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta "harrasteprojektista", josta
"ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä". Linus pyysi muilta Minix-järjestelmän
käyttäjiltä kommentteja ja ehdotuksia siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia heidän mielestään Minixissä oli
ja mihin suuntaan uutta käyttöjärjestelmää heidän mielestään pitäisi kehittää. Erityisesti Torvalds painotti,
että järjestelmä ei ole sovitettavissa muun tyyppisille laitteille ja että se tulee tuskin koskaan tukemaan
muun tyyppisiä levyjä kuin niitä, joita hänellä itsellään sattui olemaan käytössä.


Hello everybody out there using minix -

I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and
professional like gnu) for 386(486) AT clones.  This has been brewing
since april, and is starting to get ready.  I'd like any feedback on
things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat
(same physical layout of the file-system (due to practical reasons)
among other things).

I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work.
This implies that I'll get something practical within a few months, and
I'd like to know what features most people would want.  Any suggestions
are welcome, but I won't promise I'll implement them :-)

Linus (torv...@kruuna.helsinki.fi)

PS.  Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs.
It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never
will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(.


(Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti Googlen arkistoimana)

Historia on kuitenkin näyttänyt, miten pahasti Linus aliarvioi aloittamansa projektin merkityksen.
Erityisesti hänen päätöksensä lisensoida Linux Richard M. Stallmanin ja Free Software Fondationin
GNU-projektia varten esittelemällä GNU GPL -lisenssillä vaikutti ratkaisevasti
käyttöjärjestelmäytimen jatkokehitykseen ja menestykseen. Vapaa avoimen lähdekoodin lisensointi
mahdollisti järjestelmän avoimen kehityksen ja houkutteli mukaan asiasta kiinnostuneita ohjelmoijia.


   


Usein kuulee arvioita, että Linuxin menestyksen huomioon ottaen Linus Torvalds olisi voinut lyödä rahoiksi,
jos hän ei olisi lisensoinut järjestelmää avoimeksi. Tämä tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa, sillä
ilman vapaata lisensointia järjestelmä ei todennäköisesti olisi houkutellut ympärilleen samanlaista
kehittäjien ja suurten yritystenkin muodostamaa yhteisöä, jonka seurausta sen voimakas kehitystahti ja
maailmanvalloitus on ollut. Ilman vapaata lisensointia Linux olisi jäänyt vain Torvaldsin viestissään
mainitsemaksi harrastusprojektiksi. Kenties Linuxin nykyisen aseman ja suosion olisi saanut jokin muu vapaa
käyttöjärjestelmä, esimerkiksi FreeBSD, joka on Linuxin tavoin UNIX-tyyppinen järjestelmä ja
avointa lähdekoodia.

Linuxin vapaa ja avoin lähdekoodi on mahdollistanut myös sen sovittamisen mitä moninaisimpiin laitteisiin.
Pieniin ja vähillä resursseilla varustettuisiin laitteisiin, kuten reitittimiin, siitä on voitu riisua kaikki
ylimääräinen ja suuriin tehokkaisiin supertietokoneisiin siitä on ollut mahdollista räätälöidä tehokkaita
ja skaalautuvia versioita. Hajautetusti tapahtuva kehitys on suuri talkooprojekti, josta jokainen
osallistuva osapuoli hyötyy moninkertaisesti enemmän kuin oman työpanoksensa verran.
Linuxin kehitystä onkin sanottu maailman suurimmaksi ohjelmistoprojektiksi.

Suuri osa Internetin toiminnasta tukeutuukin Linuxiin aina liikennettä ohjaavista reititinlaitteista
suurten toimijoiden, kuten Googlen, Facebookin, Twitterin, Wikipedian ja Amazonin, palvelinsaleihin.








Linux-ydintä jaetaan tyypillisesti jakeluiksi kutsuttujen käyttöjärjestelmäkokonaisuuksien osana.
Tunnetuimpia jakeluita ovat esimerkiksi Red Hat Enterprise Linux, sen yhteisövetoinen versio
Fedora, Ubuntu, sen taustalla oleva yhteisöllisesti kehitettävä Debian GNU/Linux,
Linux Mint, openSUSE sekä lukuisat muut versiot. Koska jakelut sisältävät Linux-ytimen
lisäksi valtavan joukon muitakin ohjelmistoja, halutaan toisinaan antaa kunniaa myös GNU-projektin
aikaansaannoksille käyttämällä kokonaisuudesta nimitystä "GNU/Linux".

Jakeluina levitettäviä käyttöjärjestelmäversioita käytetään tyypillisesti työpöytäkäytössä (varsinaiset
työpöytäkoneet ja kannettavat tietokoneet) sekä palvelimissa. Näiden lisäksi Linux-ydin esiintyy
myös lukemattomissa kuluttajalaitteissa, joiden Linux-pohjaisuus ei näy päälle päin ja joiden käyttäjät
eivät edes tiedä käyttävänsä Linuxia. Näitä ovat muun muassa Android-puhelimet ja -tabletit, suuri osa
reitittimistä ja langattomista tukiasemista, monet älytelevisiot ja medialaitteet
sekä Googlen kehittämään järjestelmään perustuvat Chromebook-kannettavat.


   


Erityisesti Android-laitteiden raju yleistyminen on lisännyt Linux-pohjaisten laitteiden
käyttäjien määrän valtaviin lukemiin, vaikka suurin osa käyttäjistä ei
tätä itse tiedostakaan. Perinteisessä työpöytäkäytössä Linux-pohjaisten
järjestelmien osuus on vielä pysynyt melko vaatimattomana. Tämä lienee johtunut osaltaan virheellisestä
vaikeakäyttöisyyden mielikuvasta sekä ennen kaikkea siitä, että kuluttajat ostavat tietokoneensa valmiiksi
asennettuina ja laitteisiin esiasennettu järjestelmä on käytännössä lähes aina valmistajasta riippuen joko
Applen MacOS tai jokin Microsoftin Windows-versioista. Vuoden 2016 aikana Linuxin käyttöosuus on tilastoissa
kuitenkin noussut, syystä tai toisesta, jo yli kahden prosentin. Onko kyse kasvaneesta kiinnostuksesta vapaampaa ja
käyttäjän yksityisyyttä paremmin kunnioittavaa käyttöjärjestelmäalustaa kohtaan vai kuluttajalaitteiden painotuksen
yleisestä siirtymisestä puhelimiin ja tablettilaitteisiin?

Linuxin työpöytävalloitus on ollut jo pitkään vuosittainen vitsin aihe. "Onko tämä vuosi työpöytä-Linuxin vuosi?"
Varsinaiseen työpöytäkäyttöön Linux-järjestelmät ovat olleet oikeasti käyttöliittymiensä kannalta valmiita jo vuosia.
Työpöytäympäristöjä on ollut tarjolla jopa useampia erilaisiin makuihin. Valloitusta on kuitenkin hidastanut
erityisesti esiasennettujen laitteiden puute sekä kuluttajien haluttomuuus vaihtaa tutusta järjestelmästä
toiseen. Työpöytäkäytön vähentyminen on kuitenkin luonut uudenlaisen tilanteen ja samalla esimerkiksi
Googlen markkinoille tuomat Chromebook-laitteet ovat viimeisteltyinä ja pelkistettyinä tuotteina keränneet
uudenlaista suosiota myös Linuxille. Muun perinteisen tietokonemyynnin laskiessa Chromebookit ovat lisänneet myyntiään ja jopa vallanneet Amazonin joulumyynnin kärkipaikat.

Oman lisänsä Linux-tarjontaan tuovat Androidin rinnalle nousseet uudet mobiilialustat, kuten
Ubuntun puhelin- ja tablettiversio, Jollan Sailfish OS sekä
Samsungin Tizen.


   
Linux ja KDE Plasma -työpöytä
Linux ja Ubuntun Unity-työpöytä
Kevyeksi tarkoitettu Linux-jakelu Lubuntu ja sen Lxde-työpöytä
Linux ja ElementaryOS:n työpöytä
Linux Mintin Cinnamon-työpöytä
Linuxiin pohjautuva Android-tabletti
Sailfish OS
Linux ja Ubuntu puhelimessa




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Linux

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: ReText
« Vastaus #751 : 26.08.2018 - klo:20:13 »
ReText

ReText on yksinkertainen, mutta tehokas, työkalu tekstien ja muistiinpanojen kirjoittamiseen Markdown-,  reStructuredText- tai Textile-merkintäkielillä.



Markdown, reStructuredText ja Textile ovat merkintäkieliä, joilla muotoiluja sisältäviä
tekstidokumentteja voidaan kirjoittaa puhtaasti tekstimuotoisena. Valmis dokumentti käännetään
yleensä näytettäväksi johonkin toiseen muotoon, kuten html- tai pdf-tiedostoiksi.
Näissä kielissä muotoilut merkitään mahdollisimman luonnollisilla tavoin, jolloin myös merkintäkielinen
alkuperäinen teksti pysyy helposti luettavana. Esimerkiksi luettelot merkitään rivin aloittavilla "-"-merkeillä.

ReText on sovellus, jolla näillä kielillä kirjoitettujen dokumenttien muokkaaminen on helppoa. Kielissä käytettävät
merkinnät korostetaan ohjelmassa havainnollisesti ja lopullista dokumenttia voi tarkastella ohjelman
esikatselutoiminnolla. Esikatselu on käytettävissä joko erillisenä näkymänä tai raakatekstin rinnalla näytettävänä
tosiaikaisesti päivittyvänä näkymänä.

Esimerkiksi Markdown-muotoinen teksti:

Otsikko
=======

Tekstiä

- numeroimaton
- luettelo


sitä vastaava html-koodi:

<h1>Otsikko</h1>
<p>Tekstiä</p>
<ul>
<li>numeroimaton</li>
<li>luettelo</li>
</ul>


ja lopullinen käyttäjälle näytettävä teksti:



Otsikko

Tekstiä


numeroimaton
luettelo




ReTextin yhteydessä on mahdollista käyttää joitain Python-kirjastojen tukemia laajennuksia
Markdown-kieleen. Extra-laajennuspaketti on oletuksena käytössä. Tämä laajennus sisältää
muun muassa tuen taulukoille ja määritelmälistoille.

Laajennetussa Markdown-kielssä taulukot kirjoitetaan "piirtämällä" sarakkeet pystyviivamerkeillä "|" ja
erottamalla sarakkeiden otsikot muusta taulukosta "-"-merkeillä. Esimerkiksi:

| Item     | Value |
| -------- | -----:|
| Computer | $1600 |
| Phone    | $12   |
| Pipe     | $1    |


Eli valmiina taulukkona:




Item
Value





Computer
$1600



Phone
$12



Pipe
$1




Taulukoiden muokkaaminen tässä muodossa voi olla hankalaa, jos pystyviivojen haluaa pysyvän
kohdakkain. Tämän takia ReTextissä on erikseen päälle kytkettävä "table mode", jolloin ohjelma
pyrkii automaattisesti kohdistamaan pystyviivat taulukon "solun" leveyden muuttuessa.
Tämä toiminnallisuus on oletuksena kuitenkin pois päältä.

Jos ohjelmalla on käytössään MathJax-kirjasto, on ReTextillä mahdollista kirjoittaa myös matemaattisia
kaavoja käyttämällä LaTeX-kieltä.

ReText on sellaisenaan varsin kätevä työkalu muistiinpanojen tekemiseen, mutta toisinaan lopputulos halutaan
tallentaa jossain luettavaksi tai edelleen välitettäväksi tarkoitetussa muodossa. Tämä onnistuu ReTextin
vienti- eli export-toiminnoilla. Luotu dokumentti voidaan oletuksena viedä html-, odt- ja pdf-muotoihin.
Vientitoiminnot
ovat ohjelman laajennuksia, joita voi halutessaan tehdä itse hyödyntämällä
esimerkiksi Pandoc-ohjelmaa.


Kotisivu
https://github.com/retext-project/retext
Ohjeita
Asennusohje
Matematiikkaa
Lisenssi
GNU GPL (v2+)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-järjestelmäiin paketinhallinnasta tai vaihtoehtoisesti Pythonin pip-paketointijärjestelmän avulla. Muut käyttöjärjestelmät eivät ole virallisesti tuettuja, mutta asennusohjeista löytyy neuvoja ohjelman asentamiseen myös Windows- ja MacOS-alustoille.



   
Markdown-tekstiä ja esikatselu
reStructuredText-tekstiä ja esikatselu
Matematiikkaa




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: ReText

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Joplin
« Vastaus #752 : 26.08.2018 - klo:20:13 »
Joplin

Vapaa ojelmisto muistiinpanojen ja tehtävälistojen tekemiseen, järjestämiseen muistikirjoiksi sekä
synkronoimiseen eri laitteille.


Joplinissa käyttäjä voi organisoida muistiinpanonsa muistikirjoiksi, joita voi järjestellä
myös sisäkkäin. Yksittäiset muistiinpanot ovat tyypiltään joko pelkkiä muistiinpanoja taikka
tehtäviä.

Muistiinpano on Markdown-kielellä kirjoitettu teksti. Teksti voi sisältää muun muassa:


otsikoita
kappaleita
listoja
todo-listoja, joissa lista-alkion eteen tulee rastiruutu
linkkejä
kuvia


Tavallisten Markdown-ominaisuuksien lisäksi Joplin tukee LaTeX-muodossa kirjoitettua
matematiikkaa. Muistiinpanoon voi lisäksi liittää liitetiedostoja, esimerkiksi kuvia tai muita liitteitä,
sekä aihetunnisteita (tageja).

Tehtävät ovat muutoin samanlaisia kuin muutkin muistiinpanot, mutta muistikirjassa niiden edessä
näytetään rastiruutu, jonka merkitä voi ruksilla, kun tehtävä on tehty. Lisäksi tehtäville voi ajastaa
muistutuksen, joka näkyy ilmoituksena työpöytä- tai mobiililaitteissa.

Joplin on alkujaan suunniteltu korvaamaan kaupallinen Evernote-ohelmisto ja siksi siihen voikin
tuoda import-toiminnolla Evernoten .enex-tiedostoja. Joplin muuntaa tuodut muotoillut tekstit
Markdown-kielelle. Myös liitetyt resurssit, kuten kuvat ja muut tiedostot, sekä metatiedot,
kuten paikkatiedot ja aikaleimat, tulevat tuonnin mukana.

Joplin sisältää toiminnot sisällön hakua varten sekä hakusanoja tai asiasanoja (tagit) käyttäen.

Synkronointi

Joplin tukee sisällön synkronointia laitteiden välillä pilvipalveluiden kautta.
Sisäänrakennettu tuki löytyy Nextcloud-, Dropbox-, OneDrive-palveluille sekä
yleiselle WebDAV-protokollalle. Lisäksi synkronointi voidaan tehdä myös tiedostojärjestelmään,
eli esimerkiksi verkkolevylle tai johonkin hakemistoon, joka synkronoidaan muilla keinoin
johonkin palveluun.

Halutessaan muistikirjat voi myös kryptata, mikä lisää pilvipalvelun kautta tehtävän synkronoinnin
turvallisuutta.

Koska ohjelmasta löytyvät versiot niin työpöytälaitteille kuin mobiililaitteille, voi
esimerkiksi kauppalistan luoda tietokoneella ja sitä voi lukea kaupassa puhelimelta
ruksien samalla kerätyt tuotteet näytöltä.

Terminaaliversio

Tavallisten ikkunoitujen työpöytäsovellusten ja mobiilisovellusten lisäksi Joplinista
löytyy myös tekstipohjainen sovellus terminaalia varten. Sen käyttöliittymä muistuttaa
jonkin verran Vim-editoria, koska siinä voi komentotilassa syöttää kaksoispisteellä alkavia
komentoja.

Tarkemmat ohjeet terminaali-Joplinin asentamisesta ja käytöstä löytyvät erillisestä
dokumentaatiosta.


Kotisivu
https://joplin.cozic.net/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ReText



   
Muistikirjat sekä niihin tallennetut tehtävät ja muistiinpanot. Myös matematiikka ja liitetiedostot, kuten kuvat ovat tuettuja
Joplinin asetuksista löytyy muun muassa synkronointi pilvipalvelimelle.
Joplin-muistiinpanojen sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä ja esimerkiksi linkitys ulkoisiin osoitteisiin onnistuu.
Joplinin terminaaliversio.
Terminaaliversiossa muokkaus tapahtuu käyttäjän valitsemalla editorilla. Tässä Vimillä.
Terminaali-Joplinin käyttöliittymä muistuttaa Vimiä. Tässä asetukset.
Valittu muistikirja mobiiliversiossa
Uusien tehtävien, muistiinpanojen ja muistikirjojen lisääminen mobiilisti.
Valikosta voi valita halutun muistikirjan, halutun tagin tai synkronoinnin.
Markdown renderöidään nätisti myös mobiililaitteissa. Editoimaan pääsee helposti.
Myös matematiikka ja kuvat näkyvät mobiililaitteilla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Joplin

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Joplin
« Vastaus #753 : 03.09.2018 - klo:07:04 »
Joplin

Vapaa ojelmisto muistiinpanojen ja tehtävälistojen tekemiseen, järjestämiseen muistikirjoiksi sekä
synkronoimiseen eri laitteille.


Joplinissa käyttäjä voi organisoida muistiinpanonsa muistikirjoiksi, joita voi järjestellä
myös sisäkkäin. Yksittäiset muistiinpanot ovat tyypiltään joko pelkkiä muistiinpanoja taikka
tehtäviä.

Muistiinpano on Markdown-kielellä kirjoitettu teksti. Teksti voi sisältää muun muassa:


otsikoita
kappaleita
listoja
todo-listoja, joissa lista-alkion eteen tulee rastiruutu
linkkejä
kuvia


Tavallisten Markdown-ominaisuuksien lisäksi Joplin tukee LaTeX-muodossa kirjoitettua
matematiikkaa. Muistiinpanoon voi lisäksi liittää liitetiedostoja, esimerkiksi kuvia tai muita liitteitä,
sekä aihetunnisteita (tageja).

Tehtävät ovat muutoin samanlaisia kuin muutkin muistiinpanot, mutta muistikirjassa niiden edessä
näytetään rastiruutu, jonka merkitä voi ruksilla, kun tehtävä on tehty. Lisäksi tehtäville voi ajastaa
muistutuksen, joka näkyy ilmoituksena työpöytä- tai mobiililaitteissa.

Joplin on alkujaan suunniteltu korvaamaan kaupallinen Evernote-ohelmisto ja siksi siihen voikin
tuoda import-toiminnolla Evernoten .enex-tiedostoja. Joplin muuntaa tuodut muotoillut tekstit
Markdown-kielelle. Myös liitetyt resurssit, kuten kuvat ja muut tiedostot, sekä metatiedot,
kuten paikkatiedot ja aikaleimat, tulevat tuonnin mukana.

Joplin sisältää toiminnot sisällön hakua varten sekä hakusanoja tai asiasanoja (tagit) käyttäen.

Synkronointi

Joplin tukee sisällön synkronointia laitteiden välillä pilvipalveluiden kautta.
Sisäänrakennettu tuki löytyy Nextcloud-, Dropbox-, OneDrive-palveluille sekä
yleiselle WebDAV-protokollalle. Lisäksi synkronointi voidaan tehdä myös tiedostojärjestelmään,
eli esimerkiksi verkkolevylle tai johonkin hakemistoon, joka synkronoidaan muilla keinoin
johonkin palveluun.

Halutessaan muistikirjat voi myös kryptata, mikä lisää pilvipalvelun kautta tehtävän synkronoinnin
turvallisuutta.

Koska ohjelmasta löytyvät versiot niin työpöytälaitteille kuin mobiililaitteille, voi
esimerkiksi kauppalistan luoda tietokoneella ja sitä voi lukea kaupassa puhelimelta
ruksien samalla kerätyt tuotteet näytöltä.

Terminaaliversio

Tavallisten ikkunoitujen työpöytäsovellusten ja mobiilisovellusten lisäksi Joplinista
löytyy myös tekstipohjainen sovellus terminaalia varten. Sen käyttöliittymä muistuttaa
jonkin verran Vim-editoria, koska siinä voi komentotilassa syöttää kaksoispisteellä alkavia
komentoja.

Tarkemmat ohjeet terminaali-Joplinin asentamisesta ja käytöstä löytyvät erillisestä
dokumentaatiosta.


Kotisivu
https://joplin.cozic.net/
Lisenssi
MIT
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ReText



   
Muistikirjat sekä niihin tallennetut tehtävät ja muistiinpanot. Myös matematiikka ja liitetiedostot, kuten kuvat ovat tuettuja
Joplinin asetuksista löytyy muun muassa synkronointi pilvipalvelimelle.
Joplin-muistiinpanojen sisältö kirjoitetaan Markdown-kielellä ja esimerkiksi linkitys ulkoisiin osoitteisiin onnistuu.
Joplinin terminaaliversio.
Terminaaliversiossa muokkaus tapahtuu käyttäjän valitsemalla editorilla. Tässä Vimillä.
Terminaali-Joplinin käyttöliittymä muistuttaa Vimiä. Tässä asetukset.
Valittu muistikirja mobiiliversiossa
Uusien tehtävien, muistiinpanojen ja muistikirjojen lisääminen mobiilisti.
Valikosta voi valita halutun muistikirjan, halutun tagin tai synkronoinnin.
Markdown renderöidään nätisti myös mobiililaitteissa. Editoimaan pääsee helposti.
Myös matematiikka ja kuvat näkyvät mobiililaitteilla.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Joplin

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Nextcloud
« Vastaus #754 : 03.09.2018 - klo:07:04 »
Nextcloud

Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.



Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä,
muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto.
Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita.
Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.
Sovellustarjontaa voi selata myös sivustolla apps.nextcloud.com.


   


sovellustarjonnasta löytyy muun muassa:


Galleria tallennettujen kuvien näyttämiseen
Kalenteri tapahtumien merkitsemiseen
Yhteystiedot käytettäväksi esimerkiksi sähköpostisovelluksiin ja mobiililaitteisiin synkronoituina
Toimisto-ohjelmistot websovelluksina (LibreOfficeen pohjautuva Collabora Online ja OnlyOffice)
Video- ja tekstikeskustelu turvalliseen videokonferenssien pitämiseen ja keskusteluiden käymiseen
Webmail-sovelluksia: yksinkertaisempi Mail sekä laajempi ja monipuolisempi RainLoop
Muistiinpanotyökaluja esimerkiksi Markdown-kieltä käyttäen
Musiikkisovellus Nextcloudiin tallennetun musiikin kuunteluun ja vaikka streamaamiseen Ampache-yhteensopivasti
RSS-lukija palvelimelle tallennettujen RSS-syötteiden lukemiseen
Kanban-taulusovellus tehtävien hallintaan
GPS-jäljen katselu- ja muokkaussovellukset vaikka juoksulenkeiltä tallennettujen gpx-tiedostojen hallintaan


Näillä ja muilla tarjolla olevilla sovelluksilla varustettu Nextcloud on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi
Googlen verkkosovelluspaketille tai Microsoftin Office 365:lle.

Tiedostojen tallennusta voi käyttää suoraan www-selaimella, synkronointisovelluksella, joka kopioi tiedostoja automaattisesti
palvelimen ja asiakaslaitteen välillä, taikka sopivalla tiedostonhallintaohjelmalla.
Tiedostojen tallennus Nextcloudiin on toteutettu standardina WebDAV-palveluna,
joten tiedostojen kopiointi onnistuu siis millä tahansa WebDAV-protokollaa osaavalla ohjelmalla.

Vastaavasti kalenteripalvelu ja yhteystietopalvelu on toteutettu CalDAV- ja CardDAV-palveluina, jotka ovat WebDAVin laajennuksia.
Näillä standardeilla kalenterimerkinnät ja yhteystiedot on helppoa synkronoida näkymään esimerkiksi mobiililaitteissa tai
työpöytätietokoneen kalenteri- ja sähköpostisovelluksissa.

Asiakassovellukset

Tiedostojen synkronointisovellus löytyy Linux-, Windows- ja Mac OS -järjestelmille. Sovellukselle osoitetaan hakemisto (kansio),
johon se synkronoi palvelimella olevat tiedostot. Vastaavasti tähän hakemistoon kopioidut tai siellä muokatut tiedostot synkronoidaan
palvelimelle. Sovellukseen voi liittää useampia käyttäjätilejä ja Nextcloud-palvelimia ja ne kukin synkronoidaan omiin hakemistoihinsa.
Asetuksista voidaan lisäksi valita hakemistokohtaisesti, jos jotain hakemistoa ei halutakaan synkronoida kyseiselle laitteelle.
Ohjelmalle voidaan antaa kokorajoitus, jota suurempia hakemistoja ei synkronoida ilman käyttäjän antamaa lupaa.

Vastaavasti Nextcloud-sovellukset löytyvät myös mobiililaitteille Android- ja iOS-alustalle.
Nämä eivät synkronoi tiedostoja automaattisesti laitteelle vaan mobiilisovelluksella on mahdollista selata Nextcloudissa olevia tiedostoja,
ladata niistä halutut paikallisesti katseltavaksi, poistaa niitä joko laitteelta tai palvelimelta,
sekä lähettää palvelimelle uusia tiedostoja. Nextcloud onkin kätevä keino siirtää tiedostoja tietokoneen ja mobiililaitteen välillä.

Erityisen hyödyllinen toiminnallisuus on "Automaattinen lähetys" -toiminto, jolla voidaan valita mobiililaitteelta kansioita,
joihin tallennetut kuvat tai videot lähetetään automaattisesti palvelimelle. Käytännössä tällä toiminnolla puhelimen saa lähettämään
otetut valokuvat heti Nextcloudiin, josta ne synkronoituvat tietokoneelle. Toiminnolle voidaan haluttaessa asettaa rajoitus, että
tiedostot lähetetään vain wifi-yhteyden kautta, jolloin ne lähetetäänkin esimerkiksi vasta, kun käyttäjä tulee kotiin oman langattoman
verkon ääreen. Tällä voi säästää puhelimen data-liittymästä riippuen sekä rahaa että tietoliikennekaistaa.
Tämä voi olla järkevää erityisesti videotiedostojen kanssa. Itse otettujen kuvien lisäksi tällä toiminnolla voidaan palvelimen
kautta synkronoida talteen myös vaikka pikaviestinten, kuten WhatsApp, kautta vastaanotetut mediatiedostot.
Automaattisessa lähetyksessä kullekin synkronoitavalle kansiolle voidaan määrätä eri sijainti, johon ne lähetetään palvelimella.
Lisäksi kuvat voidaan lajitella alikansioihin vuoden ja kuukauden mukaan, jolloin ne ovat helpommin selattavissa.

Muita mobiilisovelluksia

Tiedostosovellusten lisäksi on useita Nextcloudin kanssa käytettäväksi tarkoitettuja tai sen kanssa yhteensopivia
mobiilisovelluksia.

Android-laitteen saa käyttämään Nextcloudiin tallennettuja yhteystietoja ja kalenterimerkintöjä
asentamalla siihen niiden synkronointiin käytettävän DAVdroid-ohjelmiston.
DAVdroid on avointa lähdekoodia ja se löytyy sekä Play-kaupasta
(maksullisena) että F-Droidista (ilmaisena).

Muita Android-laitteille saatavia sovelluksia ovat ainakin:


Nextcloud Talk videopuheluiden ja chat-viesteihin,
Notes muistiinpanojen tekemiseen,
OCReader palvelimelle tallennettujen RSS-virtojen lukemiseen,
Nextcloud News toinen RSS-lukija,
Nextcloud Bookmarks web-kirjanmerkkien ylläpitoon ja käyttöön,
Save to nextcloud Bookmarks kirjanmerkkien tallentamiseen suoraan selaimesta jakotoiminnolla,
Power Ampache musiikin toistamiseen streamaamalla suoraan Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Music-sovelluksesta,
Joplin muistiinpanosovellus


Sailfish OS -laitteilla Cargo Dock -tiedostonhallinta osaa myös Nextcloud-/ownCloud-yhteydet.

Lisäksi löytyy myös muita sovelluksia, jotka tukevat joko suoraan Nextcloudia taikka WebDAV-protokollaa.

Jakaminen ja federointi

Yhtenä keskeisenä toimintona Nextcloudissa on tietojen ja tiedostojen jakaminen sekä Nextcloudin käyttäjien kesken että muille.
Tiedoston tai hakemiston voi jakaa suoraan web-sivulla tiedostonäkymässä painamalla jakokuvaketta ja valitsemalla halutun jakotavan.
Jaon voi tehdä joko saman Nextcloudin käyttäjille, toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjille taikka linkillä kenelle tahansa.

Toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjään voi viitata tämän federoidulla pilvi-id:llä (Federated Cloud ID). Tämä id on muotoa:
username@example.com/nextcloud. Eri Nextcloud-palvelimet muodostavat yhdessä siis federoidun pilven
ja niiden käyttäjät voivat viitata toisiinsa samaan tapaan kuin lähetettäessä sähköpostia yhdellä sähköpostipalvelimella
olevalta tililtä toiselle.

Linkillä jaettaessa taas Nextcloud luo jaolle muotoa
https://example.com/nextcloud/index.php/s/jfDYJDijiJmr3ok olevan satunnaisen osoitteen, jota käyttämällä sisältöön pääsee käsiksi.

Jaon vastaanottajalle voi myöntää erilaisia oikeuksia resurssiin. Näitä ovat:


uudelleenjakaminen,
tiedostojen luominen,
tiedostojen vaihtaminen ja
tiedostojen poistaminen.


Jaoille voi lisäksi määrätä vanhenemispäivämäärän. Tämä on erityisen kätevää,
kun jako tehdään linkillä ja on tarkoitettu väliaikaiseksi. Näin linkillä tehtyjä jakoja
ei tarvitse muistaa käydä erikseen siivoamassa, kun asia on hoidettu.

Jakoja voi tehdä myös mobiilisovelluksessa, jolloin esimerkiksi jossain tapahtumassa otetut ja Nextcloudiin synkronoidut kuvat
on helppoa jakaa muille osallistuneille.

Joihinkin tiedostohallintaohjelmiin, kuten Dolphin, on sisäänrakennettuna tuki Nextcloudille, mukaan lukien
mahdollisuus jakojen tekemiseen.

Tiedostojen lisäksi jaettavissa ovat erityisesti kalenterit. Nextcloudiin on helppoa luoda esimerkiksi perheen yhteinen
jaettu kalenteri, jonka sisältö näkyy kaikkien perheenjäsenten puhelimessa ja johon joko kaikilla tai vain osalla perheenjäsenistä
on mahdollisuus lisätä tapahtumia ja muistutuksia.

Ulkoiset tallennuspalvelut

Käyttämällä "External Storage" -sovellusta, Nextcloud pystyy käyttämään ulkoisia tallennuspalveluita, kuten Google Drive,
Dropbox, Amazon S3, SMB/CIFS -tiedostopalvelimia sekä FTP-palvelimia. Näitä käyttämällä esimerkiksi Nextcloudiin
siirtyvä yritys voi saada aiemmat tallennusratkaisunsa näkymään suoraan Nextcloudissa.

Tiedon salaus

Tiedon salausta on mahdollista käyttää useammalla eri tasolla.
Ensimmäisenä on tietenkin verkkoyhteyksien salaus https-yhteyksillä.

Toisena tasona on palvelimella tapahtuvan tallennuksen salaus, joka voi olla joko palvelin- tai käyttäjäkohtaista.
Koska tässä tapauksessa salausavaimet ovat palvelimella, tämä salaus on oleellista erityisesti ulkoisia tallennuspalveluita käytettäessä.

Kolmantena tasona on asiakaslaitteella tapahtuva päästä päähän salaus.  Tässä vaihtoehdossa tiedostot eivät missään
vaiheessa päädy palvelimelle salaamattomina. Tällä salaustavalla kuitenkin menetetään luonnollisestikin joitain
Nextcloudin ominaisuuksia, kuten tiedostojen online-muokkaus sekä julkinen jakaminen.

Valmiit palvelinlaitteet

Nextcloud-palvelimen voi asentaa itse omalle palvelimelle, mutta on myös mahdollista ostaa
pieniä valmiita laitteita
valmiiksi asennetulla Nextcloudilla. Omaa palvelinta asentaessa tai valmiiksi asennettua hankkiessa
kannattaa pitää mielessä, minkälainen tarve Nextcloudille on. Käytetäänkö sitä suurten tiedostojen
siirtelyyn ja miten paljon? Esimerkiksi osa valmiista ratkaisuista pohjautuu Raspberry Pi -tietokoneille,
joissa pullonkaulana on erityisesti levy- ja verkkoliikenteen kapasiteetti. Ahkeraan tiedostojen siirtoon ja videokonferensseihin
kannattaa harkita siis jykevämpää palvelinlaitteistoa.

Palveluntarjoajat

Nextcloudille löytyy myös useita kaupallisia palveluntarjoajia, joiden
tarjonta vaihtelee itse ylläpidettävistä virtuaalipalvelimista "avaimet käteen" -periaatteella toimiviin
palveluihin, joissa asiakkaan tarvitsee vain käyttää ja maksaa.

Nextcloud julkishallinnossa

Viime vuosina erityisesti Edward Snowdenin paljastusten ja EU:n GDPR-säädösten jälkeen useat valtiolliset
toimijat ovat heränneet siihen, että voi olla järkevää hallinnoida omaa dataa omilla palvelimilla sen
sijaan, että käytetään ulkomaisia, yleensä amerikkalaisia, pilvipalveluita. Tässä tilanteessa avointa
lähdekoodia oleva ja EU:n sisältä Saksasta alkujaan lähtöisin oleva Nextcloud on erinomainen vaihtoehto.

Keväällä 2018 Saksan liittovaltion hallinto
päätti ottaa käyttöön Nextcloudin.

Historiaa

Nextcloud syntyi vuonna 2016, kun ownCloudin alkuperäinen kehittäjä Frank Karlitschek
ja joukko muita ownCloudin kehittäjiä lähti ownCloud-yhtiöstä. He perustivat uuden yhtiön, Nextcloud GmbH:n, ja jatkoivat ohjelmiston kehitystä
uutena haarana (fork) nimellä Nextcloud. Nextcloudin kehitys eroaa ownCloudin kehityksestä aatteellisin ja teknisin seikoin.

Nextcloudin väki ei antanut virallista lausuntoa ohjelmiston haarautumisen ja ownCloudista eroamisen syistä. Niitä voidaan kuitenkin
päätellä muista lausunnoista ja Nextcloudin, sekä ohjelmiston että yrityksen, ottamasta suunnasta. Nähtävästi kyse oli erityisesti
businessihmisten ja open source -henkisen koodariväen ristiriidasta. Frank Karlitschekin
esiin nostamia kysymyksiä olivat:
"Kuka omistaa yhteisön?", "Kuka omistaa itse ownCloudin?", "Kumpi on tärkeämpää, lyhyen tähtäimen raha vai pitkän tähtäimen vastuullisuus ja kasvu?"

Aatteellisesti yhtiöiden ja projektien toiminnat eroavat esimerkiksi siinä, että ownCloudista on tarjolla erikseen avoimen lähdekoodin yhteisöversio
(community edition) ja suljettu kaupallinen versio (Enterprise Edition). Nextcloudista on kuitenkin vain yksi avoimen lähdekoodin versio.
Nextcloud tekee liiketoimintansa, kuten niin moni muukin avoimen lähdekoodin ohjelmistoyritys, tarjoamalla yrityksille maksullista tukea ja konsultointia.
Nextcloud painottaa myös ownCloudia enemmän kehittäjä- ja käyttäjäyhteisön tärkeyttä ja vapautta. Koska ownCloudista on tarjolla myös
suljettu Enterprise Edition, joutuvat ownCloudin kehittäjät hyväksymään CLA-sopimuksen (Contributor License Agreement), jonka perusteella
heidän koodinsa käyttäminen suljetussa tuotteessa on mahdollista. Koska Nextcloud on kokonaan tarjolla avoimen lähdekoodin lisenssillä,
ei sen kehittäjiltä vaadita CLA-sopimusta ja siksi kynnys osallistumiseen on matalampi.

Nextcloudin kehittäjät antoivat jossain haastattelussa ymmärtää, että ownCloud yhtiönä keskittyi ainakin jossain vaiheessa erityisesti
tiedostojen pilvitallennukseen, kun kehittäjät ja yhteisö näkivät ohjelmiston laajemmin alustana erilaisille pilvipalveluille.
Nextcloudin avoimempi kehitysmalli antoi kehittäjien keskittyä vapaammin erilaisten sovellusten kehittämiseen Nextcloud-alustan päälle.


Kotisivu
https://nextcloud.com/
Lisenssi
GNU AGPLv3
Palvelin toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asiakasohjelmia saatavilla seuraaville alustoille
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ownCloud
Logo
Lähde: https://github.com/nextcloud/promo
"Nextcloud promotion material like logos, sticker templates, flyers and presentation slides. Everyone is welcome to print material and present Nextcloud at events – permission is not needed, everyone in the community can help! :)"



   
Nextcloudin sisäänkirjautumisnäkymä. Värin ja kuvituksen voi ylläpitäjä valita.
"Tiedostot" on Nextcloudin oletusnäkymä.
Nextcloudin sovellukset ovat valittavissa yläpalkin kuvakkeista. Galleria näyttää koosteen Nextcloudiin tallennetuista kuvista kansiorakenteen mukaisesti.
Yhteystiedot ovat helposti selattavissa ja muokattavissa sekä synkronoitavissa mobiililaitteiden ja sähköpostiohjelmien kanssa.
Kalenterissa voi olla useampia omia, jaettuja tai muualta tuotuja kalentereita. Mukaan lukien yhteystietojen syntymäpäivät.
Kirjanmerkkisovelluksella kaikki mielenkiintoiset kirjanmerkit saa koottua helposti ja asiasanoilla merkittyinä yhteen paikkaan. Selaimeen lisättävällä bookmarkletilla uusien kirjanmerkkien lisääminen Nextcloudiin on helppoa.
Rainloop on webmail-sovellus, jota on mahdollista käyttää Nextcloudiin upotettuna. Sillä voi käyttää useampaa IMAP-tiliä ja se on teemoitettavissa tilikohtaisesti.
GpxPod-sovellus näyttää palvelimelle ladataut gpx-tiedostot OpenStreetMap-karttapohjalla. Liikuntadataa ei aina tarvitse lähettää ulkopuolisen palvelun hallinnoitavaksi.
Deck on kanban-taulusovellus, jolla voi organisoida ja vaiheistaa työtehtäviä.
Palvelimen ylläpitäjä voi helposti selata käytössä olevia ja asennettavissa olevia sovelluksia sekä päivittää, asentaa tai poistaa niitä.
Nextcloudin Android-sovellus
Automaattisen lähetyksen asetukset mobiilisovelluksessa.
Notes-mobiilisovellus synkronoi itsensä Nextcloud-palvelimelle ja toimii yhdessä saman nimisen Nextcloud-muistiinpanosovelluksen kanssa.
Nextcloud News -mobiilisovellus synkronoituu Nextcloudin selainpohjaisen News-RSS-lukijan kanssa.
Kirjanmerkkisovelluksen kanssa toimiva mobiilisovellus.
Power Ampache kykenee streamaamaan musiikkia Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Musiikki-sovelluksesta.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Nextcloud

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Nextcloud
« Vastaus #755 : 04.09.2018 - klo:04:04 »
Nextcloud

Nextcloud on pilvipalvelualusta, jonka voi asentaa omalle palvelimelle. Omassa ylläpidossa oma data on omassa hallinnassa.



Kun on tarve käyttää pilveen synkronoitavia palveluita, kuten tiedostojen, yhteystietojen ja kalenterin synkronointia useamman laitteen välillä,
muttei halua luottaa tietojaan suurten palveluntarjoajien haltuun, on itse omalla palvelimella ylläpidettävä Nextcloud hyvä vaihtoehto.
Näkyvimpänä ominaisuutena Nextcloudissa on tiedostojen pilvitallennus, joka vastaa esimerkiksi Dropbox-, GoogleDrive- ja OneCloud-palveluita.
Sen lisäksi Nextcloud voi kuitenkin sisältää myös monia muita sovelluksia, joita siihen on mahdollista asentaa sisäänrakennetun sovellusvalikoiman kautta.
Sovellustarjontaa voi selata myös sivustolla apps.nextcloud.com.


   


sovellustarjonnasta löytyy muun muassa:


Galleria tallennettujen kuvien näyttämiseen
Kalenteri tapahtumien merkitsemiseen
Yhteystiedot käytettäväksi esimerkiksi sähköpostisovelluksiin ja mobiililaitteisiin synkronoituina
Toimisto-ohjelmistot websovelluksina (LibreOfficeen pohjautuva Collabora Online ja OnlyOffice)
Video- ja tekstikeskustelu turvalliseen videokonferenssien pitämiseen ja keskusteluiden käymiseen
Webmail-sovelluksia: yksinkertaisempi Mail sekä laajempi ja monipuolisempi RainLoop
Muistiinpanotyökaluja esimerkiksi Markdown-kieltä käyttäen
Musiikkisovellus Nextcloudiin tallennetun musiikin kuunteluun ja vaikka streamaamiseen Ampache-yhteensopivasti
RSS-lukija palvelimelle tallennettujen RSS-syötteiden lukemiseen
Kanban-taulusovellus tehtävien hallintaan
GPS-jäljen katselu- ja muokkaussovellukset vaikka juoksulenkeiltä tallennettujen gpx-tiedostojen hallintaan


Näillä ja muilla tarjolla olevilla sovelluksilla varustettu Nextcloud on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi
Googlen verkkosovelluspaketille tai Microsoftin Office 365:lle.

Tiedostojen tallennusta voi käyttää suoraan www-selaimella, synkronointisovelluksella, joka kopioi tiedostoja automaattisesti
palvelimen ja asiakaslaitteen välillä, taikka sopivalla tiedostonhallintaohjelmalla.
Tiedostojen tallennus Nextcloudiin on toteutettu standardina WebDAV-palveluna,
joten tiedostojen kopiointi onnistuu siis millä tahansa WebDAV-protokollaa osaavalla ohjelmalla.

Vastaavasti kalenteripalvelu ja yhteystietopalvelu on toteutettu CalDAV- ja CardDAV-palveluina, jotka ovat WebDAVin laajennuksia.
Näillä standardeilla kalenterimerkinnät ja yhteystiedot on helppoa synkronoida näkymään esimerkiksi mobiililaitteissa tai
työpöytätietokoneen kalenteri- ja sähköpostisovelluksissa.

Asiakassovellukset

Tiedostojen synkronointisovellus löytyy Linux-, Windows- ja Mac OS -järjestelmille. Sovellukselle osoitetaan hakemisto (kansio),
johon se synkronoi palvelimella olevat tiedostot. Vastaavasti tähän hakemistoon kopioidut tai siellä muokatut tiedostot synkronoidaan
palvelimelle. Sovellukseen voi liittää useampia käyttäjätilejä ja Nextcloud-palvelimia ja ne kukin synkronoidaan omiin hakemistoihinsa.
Asetuksista voidaan lisäksi valita hakemistokohtaisesti, jos jotain hakemistoa ei halutakaan synkronoida kyseiselle laitteelle.
Ohjelmalle voidaan antaa kokorajoitus, jota suurempia hakemistoja ei synkronoida ilman käyttäjän antamaa lupaa.

Vastaavasti Nextcloud-sovellukset löytyvät myös mobiililaitteille Android- ja iOS-alustalle.
Nämä eivät synkronoi tiedostoja automaattisesti laitteelle vaan mobiilisovelluksella on mahdollista selata Nextcloudissa olevia tiedostoja,
ladata niistä halutut paikallisesti katseltavaksi, poistaa niitä joko laitteelta tai palvelimelta,
sekä lähettää palvelimelle uusia tiedostoja. Nextcloud onkin kätevä keino siirtää tiedostoja tietokoneen ja mobiililaitteen välillä.

Erityisen hyödyllinen toiminnallisuus on "Automaattinen lähetys" -toiminto, jolla voidaan valita mobiililaitteelta kansioita,
joihin tallennetut kuvat tai videot lähetetään automaattisesti palvelimelle. Käytännössä tällä toiminnolla puhelimen saa lähettämään
otetut valokuvat heti Nextcloudiin, josta ne synkronoituvat tietokoneelle. Toiminnolle voidaan haluttaessa asettaa rajoitus, että
tiedostot lähetetään vain wifi-yhteyden kautta, jolloin ne lähetetäänkin esimerkiksi vasta, kun käyttäjä tulee kotiin oman langattoman
verkon ääreen. Tällä voi säästää puhelimen data-liittymästä riippuen sekä rahaa että tietoliikennekaistaa.
Tämä voi olla järkevää erityisesti videotiedostojen kanssa. Itse otettujen kuvien lisäksi tällä toiminnolla voidaan palvelimen
kautta synkronoida talteen myös vaikka pikaviestinten, kuten WhatsApp, kautta vastaanotetut mediatiedostot.
Automaattisessa lähetyksessä kullekin synkronoitavalle kansiolle voidaan määrätä eri sijainti, johon ne lähetetään palvelimella.
Lisäksi kuvat voidaan lajitella alikansioihin vuoden ja kuukauden mukaan, jolloin ne ovat helpommin selattavissa.

Muita mobiilisovelluksia

Tiedostosovellusten lisäksi on useita Nextcloudin kanssa käytettäväksi tarkoitettuja tai sen kanssa yhteensopivia
mobiilisovelluksia.

Android-laitteen saa käyttämään Nextcloudiin tallennettuja yhteystietoja ja kalenterimerkintöjä
asentamalla siihen niiden synkronointiin käytettävän DAVdroid-ohjelmiston.
DAVdroid on avointa lähdekoodia ja se löytyy sekä Play-kaupasta
(maksullisena) että F-Droidista (ilmaisena).

Muita Android-laitteille saatavia sovelluksia ovat ainakin:


Nextcloud Talk videopuheluiden ja chat-viesteihin,
Notes muistiinpanojen tekemiseen,
OCReader palvelimelle tallennettujen RSS-virtojen lukemiseen,
Nextcloud News toinen RSS-lukija,
Nextcloud Bookmarks web-kirjanmerkkien ylläpitoon ja käyttöön,
Save to nextcloud Bookmarks kirjanmerkkien tallentamiseen suoraan selaimesta jakotoiminnolla,
Power Ampache musiikin toistamiseen streamaamalla suoraan Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Music-sovelluksesta,
Joplin muistiinpanosovellus


Sailfish OS -laitteilla Cargo Dock -tiedostonhallinta osaa myös Nextcloud-/ownCloud-yhteydet.

Lisäksi löytyy myös muita sovelluksia, jotka tukevat joko suoraan Nextcloudia taikka WebDAV-protokollaa.

Jakaminen ja federointi

Yhtenä keskeisenä toimintona Nextcloudissa on tietojen ja tiedostojen jakaminen sekä Nextcloudin käyttäjien kesken että muille.
Tiedoston tai hakemiston voi jakaa suoraan web-sivulla tiedostonäkymässä painamalla jakokuvaketta ja valitsemalla halutun jakotavan.
Jaon voi tehdä joko saman Nextcloudin käyttäjille, toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjille taikka linkillä kenelle tahansa.

Toisen Nextcloud-palvelimen käyttäjään voi viitata tämän federoidulla pilvi-id:llä (Federated Cloud ID). Tämä id on muotoa:
username@example.com/nextcloud. Eri Nextcloud-palvelimet muodostavat yhdessä siis federoidun pilven
ja niiden käyttäjät voivat viitata toisiinsa samaan tapaan kuin lähetettäessä sähköpostia yhdellä sähköpostipalvelimella
olevalta tililtä toiselle.

Linkillä jaettaessa taas Nextcloud luo jaolle muotoa
https://example.com/nextcloud/index.php/s/jfDYJDijiJmr3ok olevan satunnaisen osoitteen, jota käyttämällä sisältöön pääsee käsiksi.

Jaon vastaanottajalle voi myöntää erilaisia oikeuksia resurssiin. Näitä ovat:


uudelleenjakaminen,
tiedostojen luominen,
tiedostojen vaihtaminen ja
tiedostojen poistaminen.


Jaoille voi lisäksi määrätä vanhenemispäivämäärän. Tämä on erityisen kätevää,
kun jako tehdään linkillä ja on tarkoitettu väliaikaiseksi. Näin linkillä tehtyjä jakoja
ei tarvitse muistaa käydä erikseen siivoamassa, kun asia on hoidettu.

Jakoja voi tehdä myös mobiilisovelluksessa, jolloin esimerkiksi jossain tapahtumassa otetut ja Nextcloudiin synkronoidut kuvat
on helppoa jakaa muille osallistuneille.

Joihinkin tiedostohallintaohjelmiin, kuten Dolphin, on sisäänrakennettuna tuki Nextcloudille, mukaan lukien
mahdollisuus jakojen tekemiseen.

Tiedostojen lisäksi jaettavissa ovat erityisesti kalenterit. Nextcloudiin on helppoa luoda esimerkiksi perheen yhteinen
jaettu kalenteri, jonka sisältö näkyy kaikkien perheenjäsenten puhelimessa ja johon joko kaikilla tai vain osalla perheenjäsenistä
on mahdollisuus lisätä tapahtumia ja muistutuksia.

Ulkoiset tallennuspalvelut

Käyttämällä "External Storage" -sovellusta, Nextcloud pystyy käyttämään ulkoisia tallennuspalveluita, kuten Google Drive,
Dropbox, Amazon S3, SMB/CIFS -tiedostopalvelimia sekä FTP-palvelimia. Näitä käyttämällä esimerkiksi Nextcloudiin
siirtyvä yritys voi saada aiemmat tallennusratkaisunsa näkymään suoraan Nextcloudissa.

Tiedon salaus

Tiedon salausta on mahdollista käyttää useammalla eri tasolla.
Ensimmäisenä on tietenkin verkkoyhteyksien salaus https-yhteyksillä.

Toisena tasona on palvelimella tapahtuvan tallennuksen salaus, joka voi olla joko palvelin- tai käyttäjäkohtaista.
Koska tässä tapauksessa salausavaimet ovat palvelimella, tämä salaus on oleellista erityisesti ulkoisia tallennuspalveluita käytettäessä.

Kolmantena tasona on asiakaslaitteella tapahtuva päästä päähän salaus.  Tässä vaihtoehdossa tiedostot eivät missään
vaiheessa päädy palvelimelle salaamattomina. Tällä salaustavalla kuitenkin menetetään luonnollisestikin joitain
Nextcloudin ominaisuuksia, kuten tiedostojen online-muokkaus sekä julkinen jakaminen.

Valmiit palvelinlaitteet

Nextcloud-palvelimen voi asentaa itse omalle palvelimelle, mutta on myös mahdollista ostaa
pieniä valmiita laitteita
valmiiksi asennetulla Nextcloudilla. Omaa palvelinta asentaessa tai valmiiksi asennettua hankkiessa
kannattaa pitää mielessä, minkälainen tarve Nextcloudille on. Käytetäänkö sitä suurten tiedostojen
siirtelyyn ja miten paljon? Esimerkiksi osa valmiista ratkaisuista pohjautuu Raspberry Pi -tietokoneille,
joissa pullonkaulana on erityisesti levy- ja verkkoliikenteen kapasiteetti. Ahkeraan tiedostojen siirtoon ja videokonferensseihin
kannattaa harkita siis jykevämpää palvelinlaitteistoa.

Palveluntarjoajat

Nextcloudille löytyy myös useita kaupallisia palveluntarjoajia, joiden
tarjonta vaihtelee itse ylläpidettävistä virtuaalipalvelimista "avaimet käteen" -periaatteella toimiviin
palveluihin, joissa asiakkaan tarvitsee vain käyttää ja maksaa.

Nextcloud julkishallinnossa

Viime vuosina erityisesti Edward Snowdenin paljastusten ja EU:n GDPR-säädösten jälkeen useat valtiolliset
toimijat ovat heränneet siihen, että voi olla järkevää hallinnoida omaa dataa omilla palvelimilla sen
sijaan, että käytetään ulkomaisia, yleensä amerikkalaisia, pilvipalveluita. Tässä tilanteessa avointa
lähdekoodia oleva ja EU:n sisältä Saksasta alkujaan lähtöisin oleva Nextcloud on erinomainen vaihtoehto.

Keväällä 2018 Saksan liittovaltion hallinto
päätti ottaa käyttöön Nextcloudin.

Historiaa

Nextcloud syntyi vuonna 2016, kun ownCloudin alkuperäinen kehittäjä Frank Karlitschek
ja joukko muita ownCloudin kehittäjiä lähti ownCloud-yhtiöstä. He perustivat uuden yhtiön, Nextcloud GmbH:n, ja jatkoivat ohjelmiston kehitystä
uutena haarana (fork) nimellä Nextcloud. Nextcloudin kehitys eroaa ownCloudin kehityksestä aatteellisin ja teknisin seikoin.

Nextcloudin väki ei antanut virallista lausuntoa ohjelmiston haarautumisen ja ownCloudista eroamisen syistä. Niitä voidaan kuitenkin
päätellä muista lausunnoista ja Nextcloudin, sekä ohjelmiston että yrityksen, ottamasta suunnasta. Nähtävästi kyse oli erityisesti
businessihmisten ja open source -henkisen koodariväen ristiriidasta. Frank Karlitschekin
esiin nostamia kysymyksiä olivat:
"Kuka omistaa yhteisön?", "Kuka omistaa itse ownCloudin?", "Kumpi on tärkeämpää, lyhyen tähtäimen raha vai pitkän tähtäimen vastuullisuus ja kasvu?"

Aatteellisesti yhtiöiden ja projektien toiminnat eroavat esimerkiksi siinä, että ownCloudista on tarjolla erikseen avoimen lähdekoodin yhteisöversio
(community edition) ja suljettu kaupallinen versio (Enterprise Edition). Nextcloudista on kuitenkin vain yksi avoimen lähdekoodin versio.
Nextcloud tekee liiketoimintansa, kuten niin moni muukin avoimen lähdekoodin ohjelmistoyritys, tarjoamalla yrityksille maksullista tukea ja konsultointia.
Nextcloud painottaa myös ownCloudia enemmän kehittäjä- ja käyttäjäyhteisön tärkeyttä ja vapautta. Koska ownCloudista on tarjolla myös
suljettu Enterprise Edition, joutuvat ownCloudin kehittäjät hyväksymään CLA-sopimuksen (Contributor License Agreement), jonka perusteella
heidän koodinsa käyttäminen suljetussa tuotteessa on mahdollista. Koska Nextcloud on kokonaan tarjolla avoimen lähdekoodin lisenssillä,
ei sen kehittäjiltä vaadita CLA-sopimusta ja siksi kynnys osallistumiseen on matalampi.

Nextcloudin kehittäjät antoivat jossain haastattelussa ymmärtää, että ownCloud yhtiönä keskittyi ainakin jossain vaiheessa erityisesti
tiedostojen pilvitallennukseen, kun kehittäjät ja yhteisö näkivät ohjelmiston laajemmin alustana erilaisille pilvipalveluille.
Nextcloudin avoimempi kehitysmalli antoi kehittäjien keskittyä vapaammin erilaisten sovellusten kehittämiseen Nextcloud-alustan päälle.


Kotisivu
https://nextcloud.com/
Lisenssi
GNU AGPLv3
Palvelin toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asiakasohjelmia saatavilla seuraaville alustoille
Windows, MacOS, Linux, Android, iOS
Asennus
Latauslinkit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivulta.
Muita vastaavia
ownCloud
Logo
Lähde: https://github.com/nextcloud/promo
"Nextcloud promotion material like logos, sticker templates, flyers and presentation slides. Everyone is welcome to print material and present Nextcloud at events – permission is not needed, everyone in the community can help! :)"



   
Nextcloudin sisäänkirjautumisnäkymä. Värin ja kuvituksen voi ylläpitäjä valita.
"Tiedostot" on Nextcloudin oletusnäkymä.
Nextcloudin sovellukset ovat valittavissa yläpalkin kuvakkeista. Galleria näyttää koosteen Nextcloudiin tallennetuista kuvista kansiorakenteen mukaisesti.
Yhteystiedot ovat helposti selattavissa ja muokattavissa sekä synkronoitavissa mobiililaitteiden ja sähköpostiohjelmien kanssa.
Kalenterissa voi olla useampia omia, jaettuja tai muualta tuotuja kalentereita. Mukaan lukien yhteystietojen syntymäpäivät.
Kirjanmerkkisovelluksella kaikki mielenkiintoiset kirjanmerkit saa koottua helposti ja asiasanoilla merkittyinä yhteen paikkaan. Selaimeen lisättävällä bookmarkletilla uusien kirjanmerkkien lisääminen Nextcloudiin on helppoa.
Rainloop on webmail-sovellus, jota on mahdollista käyttää Nextcloudiin upotettuna. Sillä voi käyttää useampaa IMAP-tiliä ja se on teemoitettavissa tilikohtaisesti.
GpxPod-sovellus näyttää palvelimelle ladataut gpx-tiedostot OpenStreetMap-karttapohjalla. Liikuntadataa ei aina tarvitse lähettää ulkopuolisen palvelun hallinnoitavaksi.
Deck on kanban-taulusovellus, jolla voi organisoida ja vaiheistaa työtehtäviä.
Palvelimen ylläpitäjä voi helposti selata käytössä olevia ja asennettavissa olevia sovelluksia sekä päivittää, asentaa tai poistaa niitä.
Nextcloudin Android-sovellus
Automaattisen lähetyksen asetukset mobiilisovelluksessa.
Notes-mobiilisovellus synkronoi itsensä Nextcloud-palvelimelle ja toimii yhdessä saman nimisen Nextcloud-muistiinpanosovelluksen kanssa.
Nextcloud News -mobiilisovellus synkronoituu Nextcloudin selainpohjaisen News-RSS-lukijan kanssa.
Kirjanmerkkisovelluksen kanssa toimiva mobiilisovellus.
Power Ampache kykenee streamaamaan musiikkia Nextcloudin Ampache-yhteensopivasta Musiikki-sovelluksesta.
Nextcloudin jakotoiminnot ovat käytettävissä suoraan Dolphin-tiedostohallintaohjelmassa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Nextcloud

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Debian 8 Jessie
« Vastaus #756 : 28.10.2018 - klo:17:01 »
Debian 8 Jessie

Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.
Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze ja Debian Wheezy.
Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta. Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.

Source: Debian 8 Jessie

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: LibreOffice 5
« Vastaus #757 : 28.10.2018 - klo:17:01 »
LibreOffice 5

LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.
Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä.

Source: LibreOffice 5

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: GNU Octave
« Vastaus #758 : 28.10.2018 - klo:17:01 »
GNU Octave

GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen suorittamiseen käytettävä ohjelma.
Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.
Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon. Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.

Source: GNU Octave

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Moodle
« Vastaus #759 : 28.10.2018 - klo:17:01 »
Moodle

Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.
Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.
Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.

Source: Moodle