Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 280467 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: QGIS
« Vastaus #720 : 14.08.2016 - klo:07:10 »
QGIS

QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.



Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.

Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.

Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.

QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.


Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön





   
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä‎
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja





Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: QGIS

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Hugo
« Vastaus #721 : 14.08.2016 - klo:07:10 »
Hugo

Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.


Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.

Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.

Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.

Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:

hugo new site .


Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.

Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:

hugo new post/welcome.md


Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.

Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:

hugo


Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:

hugo server


Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.

Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.

Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin “post-receive hook” -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.


Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.





   
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on “front matter”, eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.






Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Hugo

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Open Science
« Vastaus #722 : 14.08.2016 - klo:07:10 »
Open Science

Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.


Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.

Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.

Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.

Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:


Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.


Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:


Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
“huuhaatiedettä”.
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.


Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.


“Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla.”
– Isaac Newton



Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
Twitter
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)





   
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation






Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Open Science

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Ajoneuvojen avoin data 4.1
« Vastaus #723 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Ajoneuvojen avoin data 4.1

Ajoneuvojen avoin data 4.1 on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi)
julkaisema tietokanta suomalaisista ajoneuvoista.


Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, on julkaissut avoimena datana tiedot kaikista
liikennekäytössä olevista suomalaisista ajoneuvoista. Aineisto sisältää ajoneuvojen
rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja Trafin ylläpitämästä ajoneuvoliikennerekisteristä.
Aineisto ei luonnollisestikaan sisällä yksilöiviä henkilötietoja vaan vain ajoneuvoon liittyvää
tietoa. Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Aineisto koostuu ZIP-pakatusta CSV-tiedostosta (comma separated values), jossa on
yhtensä 5 088 354 riviä aineistoa. Kokoa aineistolla on purettuna 836 megatavua ja
pakattuna 255 megatavua. Suuren kokonsa takia aineistoa ei kannata koettaa yrittää avata
esimerkiksi LibreOffice Calc -taulukkolaskentaohjelmalla tai tekstieditorilla.
Parempi vaihtoehto on tuoda aineisto johonkin tietokantajärjestelmään, kuten SQLite,
jolla siihen on helppoa suorittaa hakuja tai selata esimerkiksi
graafisella käyttöliittymällä. Aineisto on mahdollista lukea
käsiteltäväksi myös johonkin tilasto-ohjelmaan, kuten R.

Itse aineiston lisäksi ladattavissa on Excel-muotoinen taulukko,
joka sisältää tarvittavat tiedot itse aineiston tulkitsemiseen. Taulukossa on muun muassa lueteltu
ja selitetty aineiston sarakkeina käytetyt muuttujat sekä niiden arvoina olevien koodien merkitykset ja muodot. Esimerkiksi ajoneuvoryhmän koodi 105 tarkoittaa lumiaura-harjapuhallinta.

Materiaalin versio 4.1 on päivätty 31.5.2015 ja julkaistu 5.6.2015. Aineistoa käytettäessä
lisenssin mukaisen julkaisijan mainitsemisen Trafi pyytää tekemään mainitsemalla julkaisija,
aineiston nimi ja ajankohta. (esimerkiksi: sisältää Trafin ajoneuvojen avoin data 4.1 aineistoa)

Aineiston aiemmat versiot 1.0 ja 2.0 julkaistiin Trafin aiemmalla omalla lisenssillä.


Kotisivu
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data
Twitter
@Trafi_Finland
Lisenssi
CC-by 4.0



   
Muuttujaluettelo Excel-tiedostossa. Muuttujien tyyppien kuvaus ja koodistot erillisissä tauluissa
Aineiston tuonti SQLite-kantaan ja pieni kysely.
Kysely SQLite-kantaan graafisella käyttöliittymällä.
Koko kanta yhtenä tauluna selattavissa SQLiten graafisella käyttöliittymällä
CSV-tiedoston 40 ensimmäistä riviä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Ajoneuvojen avoin data 4.1

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Okular
« Vastaus #724 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Okular

Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.


Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.

Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.

Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.

KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.

Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.

Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.


Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince



   
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Okular

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Calibre
« Vastaus #725 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Calibre

Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.


Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.

Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.

Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.

Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.

Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.

Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.


Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.



   
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Calibre

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Onlyoffice
« Vastaus #726 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Onlyoffice

Onlyoffice on avoimen lähdekoodin verkkopohjainen toimisto-ohjelmisto.


Onlyoffice on verkkoselaimella käytettävä toimisto-ohjelmisto samaan tapaan kuin Google Docs tai Microsoftin Office 365. Onlyoffice on kuitenkin asennettavissa omalle palvelimelle, jolloin sillä muokattavat tiedostot ovat aina käyttäjän omassa hallinnassa. Ohjelmisto sisältää työkalut tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan sekä esitysten laadintaan.

Onlyoffice on jo vuodesta 2009 TeamLab-nimellä tunnettu tuote, joka on vuonna 2014 julkaistu avoimena lähdekoodina. Onlyoffice tarjoaa ohjelmistoa kaupallisena pilvipalveluna sekä avoimena lähdekoodina, jonka voi asentaa omalle palvelimelle.

Onlyoffice koostuu kahdesta osasta: dokumenttipalvelimesta (documentserver) sekä yhteisöpalvelimesta (communityserver). Näistä dokumenttipalvelin sisältää varsinaiset toimistotyökalut, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitystyökalun, muttei käyttäjätunnusten hallintaa, sisäänkirjautumisia tai asiakirjojen tallennustilaa. Tiedostojen muokkaaminen onnistuu pelkällä dokumenttipalvelimella yksinkertaisesti menemällä verkkoselaimella oikeaan osoitteeseen, lataamalla sovellukseen muokattavan tiedoston sekä muokkauksen jälkeen lataamalla tallennettavan tiedoston takaisin omalle koneelle.

Yhteisöpalvelin puolestaan tarjoaa Onlyofficen käyttöön kirjautumistunnukset, käyttäjien ryhmittelyn työryhmiksi, tiedostojen tallennustilan ja versioinnin. Asiakirjojen hallinnan lisäksi yhteisöpalvelin sisältää muita työkaluja esimerkiksi työprojektien käyttöön, kuten projektinhallinnan, asiakas- ja yhteystietojen hallinnan, työkaluja yhteisön sisäiseen käyttöön, kalenterin, Jabberilla toteutetun chat-palvelimen sekä webmail-ohjelman sähköpostin käyttöön.

Dokumentti- ja yhteisöpalvelimia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Yksin käytettynä dokumenttipalvelin toimii kuin tavallinen toimisto-ohjelma ilman verkkotallennusta tai tiedostojen verkkojakoa. Yksinään yhteisöpalvelin puolestaan toimii työryhmäpalvelimena ja verkkotallennuspalveluna, jossa ei kuitenkaan ole asiakirjojen muokkausmahdollisuutta. Kun molemmat palvelimet ovat asennettuina, voidaan yhteisöpalvelimelle kertoa, mistä osoitteesta dokumenttipalvelin löytyy, jolloin yhteisöpalvelimen asiakirjoja voi myös muokata.

Yhteisöpalvelimen dokumenttiselaimeen voi integroida käytettäväksi myös ulkopuolisia pilvitallennuspalveluita, kuten OwnCloud. Tällöin palveluun tallennetut tiedostot näkyvät Onlyofficessa yhtenä kansiona.

Onlyofficen asetukset ovat muokattavissa esimerkiksi oman yrityksen tarpeiden mukaan vaihtamalla otsikoksi ja logoksi haluamansa nimet ja kuvat.

Laadultaan Onlyofficen toimistotyökalut ovat varsin hyvät. Työkalut on toteutettu HTML5:n canvas-elementtiä käyttäen ja ohjelmaa käyttäessä on helppoa unohtaa käyttävänsä websovellusta. Natiivina tiedostomuotoina ohjelmat käyttävät Microsoftin Office Open XML -tiedostomuotoja (DOCX, XSLS ja PPTX). Myös LibreOfficen käyttämiä Open Document Format -tiedostoja (ODT, ODS ja ODP) voidaan avata ja muokata, mutta nämä muunnetaan aina sisäisesti OOXML:n mukaiseen muotoon. Tiedostot voidaan kuitenkin tallentaa myös Open Document -muotoisina.


Kotisivu
http://onlyoffice.org
Lisenssi
GNU AGPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows
Asennus
Ohjelmisto on asennettavissa Docker-sovelluksena tai perinteisempänä asennuspakettina. Ohjeet ja linkit löytyvät Onlyofficen kotisivuilta.



   
Dokumenttipalvelimen etusivu, jolla voidaan ladata muokattava tiedosto.
Tekstinkäsittelyohjelma ja esittelytiedosto.
Tekstinkäsittelyyn upotetun kaavion muokkausta.
Tekstiasiakirjan voi ladata omalle koneelle useassa eri muodossa.
Tekstiasiakirjaan voi tehdä kommenttimerkintöjä ja kommentteihin voi kirjoittaa vastauksia.
Samaa asiakirjaa voi muokata useampi käyttäjä yhtä aikaa. Muokattavat kappaleet lukitaan ja näytetään varattuina.
Taulukkolaskenta ja esimerkkitiedosto.
Kaavion asetuksia.
Esitystyökalu ja sen esimerkkitiedosto.
Esitystyökalun ruudun asetukset, kuten taustakuva ja siirtymä.
Kaavion lisääminen esitykseen.
Yhteisöpalvelimen etusivu tarjoaa kirjautumisen jälkeen erilaisia työkaluja
Yhteisöpalvelimen asetuksia. Kustomointi oman yhteisön käyttöön.
Yhteisöpalvelimen dokumenttiselain, jossa Owncloud-tili lisättynä
Yhteisöpalvelimen sisäänrakennettu Jabber-palvelu.
Sisäänrakennettu webmail-ohjelma, johon lisättynä yksi Gmail-tili.
Yhteisöpalvelimen kalenterisovellus.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Onlyoffice

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Nettiradio
« Vastaus #727 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Nettiradio

Nettiradio on sovellus suomalaisten nettiradioiden kuunteluun Jollan Sailfish-puhelimella.


Nettiradio on hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nettiradioiden kuunteluun. Nettiradio ei yritä tehdä mitään ylimääräistä. Se vain luettelee 54 suomalaista nettiradioasemaa luokiteltuna valtakunnallisiin, paikallisiin, NRJ-asemiin sekä tilapäisiin. Kanavan valitsemalla sovellus alkaa toistaa kyseisen radiokanavan lähetystä verkosta.

Kanavalistassa ei ole mukana Ylen kanavia, jotka käyttävät verkkolähetyksiinsä Windows Media -tekniikkaa.


Kotisivu
https://openrepos.net/content/jollailija/finnish-net-radio-client-beta
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
BSD (3 kohdan)
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta. Uusin versio löytyy myös Openrepos-palvelusta.



   
Radioasemalista alkaa valtakunnallisilla asemilla.
Ohjelman kannesta saa pysätettyä ja jatkettua toistoa.
Paikallisia ja NRJ-kanavia




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Nettiradio

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Books
« Vastaus #728 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Books

Books on yksinkertainen sähkökirjojen lukuohjelma Jollan
Sailfish-puhelimelle.


Books, eli Kirjat, on käyttöliittymältään selkeän suoraviivainen
sovellus sähkökirjojen lukemiseen Sailfish-alustalla. Ohjelma sisältää
tärkeimmät toiminnot tämän tehtävän täyttämiseen ilman sen suurempia
erikoisuuksia.

Kirjojen sivujen esittämiseen Books käyttää osia
FBReaderin lähdekoodista ja tukee siten lähinnä samoja
tiedostomuotoja kuin FBReader.

Ohjelman käyttöliittymä on yksinkertainen. Se koostuu kahdesta
rinnakkaisesta kirjalistasta, joiden välillä voi siirtyä
sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä. Vasemmassa listassa näytetään
kaikki kirjat, jotka ovat laitteen sisäisessä tallennustilassa
kotihakemiston Documents/Books -kansiossa. Oikean puoleisessa listassa
puolestaan näytetään laitteen irroitettavan muistikortin juuressa
olevan Books-kansion sisältämät kirjatiedostot. Molempiin listoihin
voi lisäksi tuoda kirjoja kotihakemiston Downloads-kansiosta, johon
esimerkiksi selaimella ladatut tiedostot päätyvät. Listassa kirjasta
näytetään kansikuva, jos tiedostossa sellainen on, taikka vain kirjan
nimi.

Kirjaa luettaessa tekstin kirjasimen suuruutta on mahdollista
pienentää tai suurentaa. Näyttöä kaksoisnapauttamalla sivun väritys
vaihtuu yötilaan, eli vaaleaksi tekstiksi mustalla pohjalla. Sivun
vaihtaminen tapahtuu sivuttaissuuntaisella pyyhkäisyllä taikka näyttöä
pari kertaa koskettamalla esiin tulevaa liukusäädintä käyttämällä.
Näiden tärkeimpien toiminnallisuuksien lisäksi ohjelmassa ei vielä muita ominaisuuksia
olekaan.


Kotisivu
https://github.com/monich/harbour-books
Lisenssi
Ohjelman käyttöliittymän lähdekooditiedostoihin on kirjoitettu BSD-lisenssi,
mutta hyödynnetyn FBReaderin lähdekoodin vuoksi kokonaisuuden lisenssi lienee
kuitenkin GNU GPL.
Toimii seuraavilla alustoilla
SailfishOS
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Jollan sovelluskaupasta.



   
Sovelluksen kansi
Kirjalista muistikortilla olevista kirjoista.
Kirjan sivu
Navigointi liukusäätimellä
Yötilassa teksti on vaaleaa tummalla pohjalla.
Kirjasimen koon valinta ja paluu kirjalistaan




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Books

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Debian 8 Jessie
« Vastaus #729 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Debian 8 Jessie

Debian 8 "Jessie" on keväällä 2015 julkaistu versio suositusta GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä.


Debian on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista GNU/Linux-jakeluista. Se tunnetaan vakaana ja luotettavana
vapaaehtoisten muodostamaan yhteisöön nojaavana käyttöjärjestelmäjakeluna, jota moni muu Linux-jakelu
käyttää pohjanaan. Lisää Debianista voi lukea aiempien versioiden esittelyistä: Debian Squeeze
ja Debian Wheezy.

Debian 8:n myötä tuettujen laitteistoarkkitehtuurien lista muuttuu hieman. Uudeksi tuetuksi prosessorityypiksi
tulee muun muassa 64-bittinen ARM-prosessori. Joitain harvinaisempia laitteistoja puolestaan poistuu tuettujen listalta.
Tarkempi luettelo löytyy julkaisumuistiosta.

Kuten aiemminkin, Debian välttää ottamasta kantaa työpöytäympäristöjen valintaan ja antaa käyttäjän itse valita suosikkiympäristönsä
asennuksen yhteydessä. Valittavina työpöydiksi ovat Gnome, KDE, Xfce, LXDE, Cinnamon ja MATE, joista käyttäjä voi valita yhden tai
useamman. Näistä mukana ovat luonnollisesti aiempaa uudemmat versiot. KDE:n Plasma-työpöydästä tarjolla ei kuitenkaan ole vielä
ohjelmiston 5.x versiota vaan 4.11.

Yksi tärkeimmistä ja eniten etukäteen huomiota herättäneistä muutoksista tässä julkaisussa on se, että
oletuskäynnistysjärjestelmäksi on vaihdettu Systemd. Systemd:n on
tarkoitus toimia yhteensopivasti Debianin aiemmin käyttämän sysvinit-käynnistysjärjestelmän kanssa.

Jessien pakettivarastoissa on tarjolla rinnakkain vaihtoehtoisina vanhempi MySQL 5.5 tietokantajärjestelmä
sekä sen yhteensopivaksi korvaajaksi tarkoitettu MariaDB 10.0. Siirtymävaiheen jälkeen seuraavassa
Debian-versiossa on oletettavasti tarkoitus olla tarjolla vain toinen näistä.

Debian tarjoaa lisäksi erilaisille käyttäjätyypeille valmiiksi koostettuja Debian Pure Blend -kokonaisuuksia.
Nämä ovat tyypillisesti kokoelma metapaketteja, jotka asentamalla käyttäjä saa käyttöönsä joukon johonkin
tiettyyn käyttöön soveltuvia ohjelmistoja käyttövalmiilla asetuksilla. Osasta Debian Pure Blendejä voi olla tarjolla
oma asennuslevynsä. Toisaalta ne on mahdollista asentaa täysin tavalliseen Debian-asennukseen asentamalla vain
tarvittavat metapaketit. Debian 8:n julkaisumuistiossa mainittuja Blendejä ovat:


Debian Games Blend (pelikäyttöön),
Debian Med Blend (lääketieteelliseen käyttöön),
Debian Science Blend (tieteellisen tutkimuksen käyttöön),
Debian Geographical Information Systems Blend (paikkatietojärjestelmiin)



Kotisivu
https://www.debian.org
Lisenssi
Sisältää ohjelmistoja useilla vapailla lisensseillä.
Asennus
Asennusmedian levykuva ja asennusohjeet löytyvät Debianin kotisivuilta.



   
Verkkoasennuslevyn käynnistysvalikko
Asennuksen kielivalinta
Asennettavan kokoonpanon valinta
Sisäänkirjautuminen asennuksen jälkeen
Xfce-työpöytä
Gnome 3.14 -työpöytä
Cinnamon-työpöytä
KDE:n Plasma-työpöytä
MATE-työpöytä
LXDE-työpöytä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Debian 8 Jessie

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: LibreOffice 5
« Vastaus #730 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
LibreOffice 5

LibreOffice on vapaa toimisto-ohjelmistopaketti, jonka versio 5 julkaistiin kesällä 2015.


Ohjelmiston päivitys uuteen versionumeroon tuo mukanaan lukuisia uudistuksia sekä ohjelmien käyttöliittymään että niiden toimintaan. Uusittujen kuvaketeemojen lisäksi käyttöliittymän uudistuksista näkyvimpänä voidaan mainita ikkunan oikean laidan sivupalkki, johon voi valita näkyviin eri työkaluja. Tekstinkäsittelyohjelmassa, Writerissa, sivupalkin näkymiä ovat "ominaisuudet", "tyylit ja muotoilut", "galleria" sekä "rakenneselain". "Ominaisuudet"-näkymä on kokoelma tekstinmuokkauksen perustyökaluja, joilla valitaan käytettäviä tyylejä sekä tekstin, kappaleiden ja sivun muotoiluja. Samoin kuin Calligra Suitessa, ikkunan oikeaan reunaan sijoitettu sivupalkki on sopiva paikka muokkaustyökaluille varsinkin nykyisillä leveillä, mutta matalilla näytöillä. Kun työkalut sijoitetaan näytön reunalle, jää työskentelyalueelle enemmän tilaa pystysuunnassa.

Calc-taulukkolaskimessa sivupalkkiin on sijoitettu vastaavat näkymät kuin Writerissa sekä lisäksi selain taulukkolaskennan funktioiden etsimiseen. Myös esitysohjelma Impress ja piirto-ohjelma Draw sisältävät sivupalkissa vastaavia toiminnallisuuksia sekä niille tyypillisiä toimintoja, kuten dian asetteluihin ja teemoihin liittyvät valinnat.

Muita ohjelmistopaketin komponentteja ovat Math-kaavaeditori sekä Base-tietokantaohjelma. Basella voidaan hallita joko paikallisia tiedostoon tallennettuja tietokantoja taikka ottaa etäyhteys palvelimella toimivaan tietokantajärjestelmään.

Ohjelmiston yhteentoimivuutta muiden toimisto-ohjelmistojen kanssa, erityisesti Microsoftin Wordin ja Excelin kanssa, on parannettu. Tiedostojen tuontia myös muista tiedostomuodoista on kehitetty. Näitä ovat muun muassa Appla Pages, Apple Numbers, Lotus 123, Quattro Pro, ClarisDraw sekä MacDraw. Myös Apple Keynote - sekä Adobe Freehand -tuontia on kehitetty.

Lisää uusista ominaisuuksista voi lukea julkaisutiedoista sekä englanninkielisestä julkaisumuistiosta.


Kotisivu
http://fi.libreoffice.org
Version uudet ominaisuudet
Lisenssi
MPL 2.0 (Mozilla Public License)
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X
Asennus
Ohjelman asennuspaketit ovat ladattavissa sen kotisivuilta. Suomenkielisellä sivustolla "Lataa"-valikosta on valittavissa erikseen vanhempi versio otsikolla "Luotettavin LibreOffice" sekä uudempi versio otsikolla "Tuorein LibreOffice". Asennuspaketti on englanninkielinen ja käyttöliittymän käännökset suomeksi (sekä muille kielille) ovat ladattavissa erillisenä pakettina.



   
LibreOfficen suomenkieliset kotisivut
Tekstinkäsittelyohjelma Writer ja sivupalkin muokkaustyökalut
Writer ja gallerianäkymä
Taulukkolaskenta Calc
Esitystyökalu Impress ja tyylipohjat
Impressin esitystila kahdella näytöllä. Oikealla yleisölle näkyvä esitys ja vasemmalla esittäjän näkymä, jossa nähtävissä muun muassa seuraava dia ja kello.
Piirto-ohjelma Drawlla voi piirtää myös kaavioita.
Math-kaavaeditoriin voi syöttää matemaattisia kaavoja joko sivussa olevalla paletilla tai suoraan tekstinä kirjoittamalla.
Tietokantaohjelma Base
SQL-kysely Basessa




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: LibreOffice 5

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: GNU Octave
« Vastaus #731 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
GNU Octave

GNU Octave on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tulkattava kieli sekä kielen
suorittamiseen käytettävä ohjelma.


Octave tarjoaa välineet lineaaristen ja epälineaaristen ongelmien numeeriseen
ratkaisemiseen. Sillä voi suorittaa myös erilaisia numeerisia kokeita sekä
tiedon visualisointia ja muokkausta graafisin keinoin.

Octaven kieli on hyvin samankaltainen Mathlab-ohjelman käyttämän kielen kanssa
ja suuri osa Mathlabille tehdyistä ohjelmista on joko suoraan ajettavissa
Octavella taikka pienellä vaivalla muunnettavissa Octaven ymmärtämään muotoon.
Octaven kieli on pitkälti matriisipohjainen, eli erikoistuu erityisesti datan
käsittelyyn ja manipulointiin matriiseina ja vektoreina erilaisilla matriisioperaatioilla.

Octaven käyttäminen tapahtuu joko sen interaktiivisella komentorivillä taikka
suorittamalla valmiita Octave-ohjelmia ilman käyttäjän interaktiota.

Toukokuussa 2015 Octavesta julkaistiin uusi 4.0.0-versio, joka sisältää useita uusia
ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa uusi graafinen käyttöliittymä, tuki
oliopohjaiselle ohjelmoinnille sekä parempi yhteensopivuus Matlabin kanssa. Muita
uusia ominaisuuksia ovat uudet audion käsittelyyn tarkoitetut funktiot ja luokat.

Octavea voi käyttää yhä myös merkkipohjaisesti komentorivillä ilman graafista
käyttöliittymää, jos se on tarpeen.


Kotisivu
https://www.gnu.org/software/octave/
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta saatavista paketeista. Linux-jakelut
tarjoavat ohjelmaa suoraan pakettivarastoistaan.
Linkkejä
Tutoriaali Wikibooksissa



   
Octaven perusnäkymä. Oikealla komentoikkuna, vasemmalla tiedostoselain, muuttujaluettelo sekä komentohistoria.
Kuvaajan piirtämistä Octavella.
Matriisioperaatioita. Luodut muuttujat näkyvät vasemman reunan luettelossa.
Lisää kuvaajia.
3D-kuvaaja
3D-kuvaajaa voi zoomata, liikutella ja pyörittää hiirelllä.
Octave-koodin muokkausta sisäänrakennetulla editorilla. Kirjoitetun koodin voi tallentaa ja suorittaa suoraan editorista käsin.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: pesasa

Source: GNU Octave

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Moodle
« Vastaus #732 : 01.01.2017 - klo:23:00 »
Moodle

Moodle on yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin oppimisalusta.


Moodle on hyvin monissa kouluissa käytössä oleva palvelinpohjainen sähköinen oppimisalusta, jossa opettaja voi luoda ja pitää kursseja. Ohjelmisto on hyvin monipuolinen ja tukee muun muassa useiden erillisten opetusryhmien opettamista samalla kurssiaineistolla.

Moodlen monipuolinen hyödyntäminen vaatii jonkin verran opettelua ja tutustumista sen toimintalogiikkaan sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan Moodleen rakennettu kurssi, eli työtila, on vain sivu, jolle opettaja on linkittänyt käyttämäänsä oppimateriaalia. Moodle on kuitenkin toiminnoiltaan hyvin monipuolinen ja sitä käyttämällä voi rakentaa hyvinkin rikkaan kurssimateriaalin, joka tarjoaa opiskelijalle esimerkiksi yksilöidyt opintopolut.

Moodle-kurssin sisällön voi järjestää aiheiden tai etenemisaikataulun mukaan. Kurssille voi lisätä useita erityyppisiä aktivitetteja tai aineistoja, kuten chatin, keskustelualueen, kyselyn, oppitunteja, sanastoja, tehtäviä, tenttejä, tietokantoja, työpajoja ja wikejä. Aineista voi jakaa opiskelijoille sivuina, Moodle-kirjana, linkkeijä ja tiedostoina. Oppitunneista opettaja tai muu aineiston tekijä voi rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. Polut koostuvat sivuista, joiden lopussa voi olla aineiston ymmärtämistä kontrolloiva kysymys. Opiskelijan vastauksen mukaan siirrytään sivujen muodostamassa verkossa seuraavalle sivulle. Esimerkiksi väärä vastaus voi johdattaa opiskelijan sivulle, jolla kerrataan käytyä asiaa tarkemmin. Moodlen kirjat puolestaan ovat perinteiseen tapaan kappaleista ja alikappaleista koostuvia sivukokonaisuuksia, joita käyttämällä on helppoa luoda lineaarisesti etenevä hirarkkisesti jäsennelty oppimateriaali. Kirja voi sisältää tekstin lisäksi kuvia ja muuta multimediaa.

Opiskelijoiden työskentelyä voi ohjata ja arvioida erilaisilla kyselyillä, tenteillä ja tiedostopalautuksilla. Työskentelyä varten voi luoda myös työpajoja, joissa voidaan hyödyntää itsearviointia sekä vertaisarviointia.

Moodelen vasta julkaistussa versiossa 3 on monia uudistuksia, joihin voi tutustua esittelysivulla tai katsomalla uusien ominaisuuksien esittelyvideoita Youtubesta. Uudessa versiossa on muun muassa käytettävissä neljä uutta kysymystyyppiä. "Valitse puuttuva sana" on perinteisen aukkotehtävän muunnelma, jossa tekstiin jätettyihin aukkoihin valitaan sisältö pudotusvalikosta. "Raahaa tekstiin" on aukkotehtävä, jossa tekstistä puuttuvat sanat on annettu irrallisina sanoina, jotka opiskelijan täytyy raahata oikeille paikoilleen. "Raahaa kuvaan" on hyvin samanlainen kysymystyyppi, mutta tässä raahattavat vastaukset ovat tekstejä tai kuvia ja ne raahataan pohjana olevaan kuvaan valmiiksi merkityille paikoille. "Raahaa merkinnät" on puolestaan edellisen muunnelma, jossa kuvassa ei ole valmiiksi merkittyjä paikkoja vaan opiskelija joutuu itse löytämään kuvasta oikean kohdan.

Käyttäjähallinta Moodlessa on toteutettu kahdella tasolla. Järjestelmätasolla ylläpitäjä voi luoda uusia käyttäjiä ja antaa heille oikeuksia ylläpitoon sekä uusien työtilojen luomiseen. Käyttäjähallinnan toinen taso tapahtuu työtilojen tasolla, missä työtilalle voi lisätä osallistujia, joille puolestaan voi antaa erilaisia rooleja, kuten "opettaja", "opettaja ilman muokkausoikeutta", "opiskelija" ja "vierailija". Työtilan osallistujia voi jakaa erillisiin ryhmiin, jotka eivät välttämättä näe toisiaan. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi saman työtilan hyödyntämiseen eri vuosina järjestettävillä kursseilla.

Moodle tukee myös SCORM-standardia, jolla samoja opetussisältöjä voidaan käyttää erilaisissa oppimisympäristöissä.


Kotisivu
https://moodle.org
Twitter
@moodle
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Ohjelman uusin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Ohjelman voi ladata joko pakettina tai suoraan Git-versionhallinnalla. Linux-jakeluissa ohjelmisto löytyy suoraan paketinhallinnasta, mutta sitä kautta tarjottu versio ei jakelusta riippuen ole välttämättä aivan tuorein.



   
Moodlen asennus
Asennuksen yhteydessä tarkistetaan, että kaikki tarvittavat ohjelmistot on asennettuina.
Uuden Moodlen perustiedot.
Vasta asennettu Moodle
Uuden käyttäjän lisääminen.
Luodaan sisältöä uuteen työtilaan.
Oppitunnin päätteksi voi lisätä kysymyksen, jonka perusteella käyttäjä ohjataan seuraavalle oppitunnille.
Kursseille voi lisätä kyselyitä. Mukana esimerkiksi valmis asenteita kartoittava kysely.
Yhtenä materiaalityyppinä on tietokanta, jota voidaan käyttää ja kartuttaa kurssin aikana.
Kurssilla voidaan käyttää monen tyyppisiä aktiviteeteja ja aineistoja, kuten työpajaa.
Moodleen voidaan myös kirjoittaa oppimateriaalia perinteisen kirjan muotoon.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Moodle

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: QGIS
« Vastaus #733 : 02.01.2017 - klo:05:00 »
QGIS

QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään karttojen piirtämiseen
ja sijaintiin liittyvien analyysien laatimiseen. Se soveltuu
kartoituksen ammattilaisille ja data-analyytikoille.



Monissa paikkatietojärjestelmän tehtävissä voidaan käyttää QGISiä:
Käyttäjä voi luoda uutta paikkatietoaineistoa, ylläpitää tietokannan
materiaalia, laatia datasta analyyseja tai piirtää esitykseen soveltuvia
karttoja. Ohjelmiston avulla kartantekijä pystyy digitoimaan paperisia
karttoja, biologi tutkimaan kasvilajien levinneisyyttä tai kauppias
valitsemaan otollisimman paikan uudelle myymälälle.

Käyttäjä voi täydentää sisään rakennettuja työkaluja ulkoisilla
ohjelmilla, sillä QGIS toimii käyttöliittymänä muille vapaan lähdekoodin
paikkatieto-ohjelmille. Toiminnallisuutta voi laajentaa muiden muassa
GRASS- ja SAGA-ohjelmistojen työkaluilla. Ohjelmiston tekijät
ylläpitävät lisäosakirjastoa, joka sisältää lukuisia laajennuksia.
Esimerkiksi OpenLayers-lisäosa hakee OpenStreetMap -palvelun
rasterikarttoja.

Käyttäjä voi automatisoida usein toistuvia työvaiheita. Graafisessa
mallintajassa käyttäjä piirtää vuokaavion, joka kuvaa tietolähteet,
käytettävät algoritmit ja lopputuotteet. Toisena vaihtoehtona on
ohjelmoida Python-kielinen skripti, joka kuvaa työvaiheita. Käyttäjä voi
suorittaa valmiit prosessikuvaukset työkalupalkista.

QGISin käyttäjille on laadittu runsaasti ohjeistusta. Ohjeistus on
tarpeen, sillä QGISin käyttö edellyttää perustietoja kartoituksesta.
Verkkoaineisto ja kirjat ovat pääasiassa englanninkielisiä, mutta
ohjelmisto on käännetty suomeksi.


Kotisivu
http://www.qgis.org
Lisenssi
GNU GPL
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD
Asennus
Lue kehittäjien laatimat
asennusohjeet
Käyttöohjeet
Linkkejä oppimateriaaliin
Ohjeet Tilastokeskuksen rajapintapalvelun
käyttöön



   
Tilastokeskuksen paikkatietoa QGISin karttanäkymässä‎
Muutetaan OpenStreetMap-kartta esityskelpoiseen muotoon
Tilastokeskuksen kartta sisältää paikkakohtaista tietoa
Työvaiheet on laadittu vuokaavioksi graafisella mallintajalla
Liitännäisillä voi hankkia lisätoimintoja



Teksti: Mikko Harhanen
kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: QGIS

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Hugo
« Vastaus #734 : 02.01.2017 - klo:05:00 »
Hugo

Hugo on kevyt, nopea ja helppokäyttöinen työkalu staattisten, mutta hyvin organisoitujen www-sivujen julkaisemiseen.


Www-sivujen toiminta pohjautuu nykyisin tyypillisesti siihen, että käyttäjän pyytäessä palvelimelta sivua www-selaimella,
palvelin suorittaa jollain ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman, jolla sivu muodostetaan dynaamisesti tietokannasta noudettujen tietojen
pohjalta. Tällä menetelmällä palvelin joutuu suorittamaan saman ohjelmakoodin toistuvasti uudelleen ja uudelleen aina, kun
käyttäjä pyytää samaa sivua. Aikoinaan www-sivut oli toteutettu staattisina html-sivuina, jolloin palvelimen tarvitsi vain
palauttaa www-selaimelle valmiina oleva sivu suorittamatta sen generoivaa ohjelmakoodia. Staattiset html-sivut säästävät
aikaa ja palvelimen resursseja. Ne toimivat hyvin, kun on kyse vain muutamasta sivusta, mutta suuremmilla sivustoilla
ongelmaksi muodostuu koko sivuston ylläpito. Jos sivuja on esimerkiksi 242 kappaletta ja sivuston navigointiin tulee yksi
uusi valinta, pitää sama valikko päivittää kaikille sivuille samanlaisena.

Vaihtoehtona kahdelle edellä kuvatulle tavalle ylläpitää www-sivustoa on tapa, jossa koko sivusto luodaan staattisiksi
html-sivuiksi generoimalla ne ohjelmallisesti yhdellä kertaa ja tämän jälkeen palvelin voi tarjota nopeasti näitä valmiiksi
luotuja staattisia sivuja. Tämä tapa siis yhdistää edellä kuvattujen kahden tavan hyvät puolet. Muutoksen yhteydessä sivuston
sivut generoidaan uudelleen, mutta vain yhden kerran. Koska sivut ovat pelkkää html:ää, on ne helppoa sijoittaa lähes mihin
tahansa kotisivutilaa tarjoavaan palveluun tai vaikka GitHubiin.

Hugo on komentoriviltä käytettävä työkalu, jolla on helppoa luoda näyttäviä ja nopeita staattisia html-sivuja käyttäviä www-sivustoja.
Hugo on toteutettu Go-kielellä, sillä voi luoda työhakemistoon www-sivuprojektin, ylläpitää ja luoda sivustolle
uusia Markdown-muotoisia sivuja sekä kääntää Markdown-tekstistä staattisia html-tiedostoja. Hugo luo sivuston valitun teeman mukaisella
pohjalla ja luo kullekin sivulle käytetyn pohjan mukaisesti tarvittavat valikot sekä muut komponentit. Hugo on ohjelmoitu nopeutta
silmälläpitäen ja se generoikin uuden version sivustosta hyvin nopeasti.

Hugolla on helppo ylläpitää sivustoa, jolla on erityyppisiä sivuja, kuten blogipostauksia ja pysyviä sivuja. Hugolla on helppo tehdä
luettelosivuja, joilla luetellaan kaikki saman tyyppiset sivut tai vaikka tietyllä tunnisteella (tag) merkityt sivut.
Uuden sivuston aloittaminen tapahtuu helposti komennolla:

hugo new site .


Tämä alustaa nykyiseen työhakemistoon joukon valmiita hakemistoja ja tiedostoja, joita käytetään sivuston pohjana.

Uuden blogi-kirjoituksen voi luoda komennolla:

hugo new post/welcome.md


Tämä luo uuden työhakemiston alle uuden tiedoston content/post/welcome.md, johon käyttäjä voi kirjoittaa haluamansa tekstin
Markdown-muotoiluilla.

Ennen sivuston html-tiedostojen generoimista tarvitaan vielä käytettävä teema, jonka voi joko luoda itse
tai ladata valmiina tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kun teema on asennettu themes-hakemistoon ja
sivuston asetustiedostoon config.toml on ilmoitettu valittu teema ja sivuston otsikko, voidaan sivuston tarvitsemat html-tiedostot
generoida komennolla:

hugo


Tämä luo tiedostot oletuksena työhakemiston alla olevaan public-hakemistoon. Kääntämisen voi tehdä myös komennolla:

hugo server


Tällöin sivujen kääntämisen lisäksi Hugo käynnistää myös sisäänrakennetun www-palvelimen, jota käyttämällä on helppoa testata
sivuston toimiminen. Oletuksena käynnissä oleva palvelin seuraa myöskin Hugo-projektin tiedostojen muutoksia ja generoi
html-tiedostot uudelleen aina tarvittaessa. Näin esimerkiksi sisällön, valikoiden tai sivupohjan muokkaaminen laukaisee
html-tiedostojen uudelleenluonnin ja sivuston kehittäminen on helppoa.

Hugo soveltuu hyvin sellaisille käyttäjille, jotka haluavat www-sivustonsa toimivan mahdollisimman nopeasti ja joita ei haittaa
komentorivin käyttäminen sekä tiedostojen siirtäminen palvelimelle. Hugolla yhden blogi-kirjoituksen lisääminen tarkoittaa
teemasta riippuen mahdollisesti sitä, että uuden kirjoituksen otsikko näkyy monilla muillakin sivuilla ja sivutetuissa artikkeliluetteloissa
ensimmäisen sivun alkuun tulee uusi artikkeli, ensimmäisen sivun viimeinen siirtyy toiselle sivulle ja niin edelleen. Näin yhden sivun
muuttaminen vaikuttaa mahdollisesti useampaan sivuun. Uusien html-sivujen generointi ei Hugolla kestä hetkeä pidempää, mutta kaikki
muuttuneet sivut pitää muistaa kopioida palvelimelle. Tähän voi käyttää esimerkiksi rsync-ohjelmaa. Jos mahdollista, Hugoa voi käyttää
myös suoraan palvelimella, jolloin sivuston asetuksiin voi määritellä public-hakemiston sijasta jonkin muun hakemiston julkaisemista varten.

Halutessaan Hugon voi yhdistää Git-versionhallinnan kanssa, jolloin Gitin "post-receive hook" -toimintoa käyttämällä julkaiseminen voi
tapahtua yksinkertaisesti lisäämällä uusi Markdown-tiedosto versionhallintaan ja lähettämällä sen git push -toiminnolla www-palvelimella
sijaitsevaan git-repositoryyn. Ohjeet Hugon ja Gitin yhdistämiseen.


Kotisivu
http://gohugo.io/
Ohjesivusto
Pikaohje
Keskustelupalsta
Hugo-teemoja
Lähdekoodi (Github)
Lisenssi
Apache 2.0
Toimii seuraavilla alustoilla
Windows, Mac OS X, Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa sen kotisivuilta ladattavista paketeista.



   
Hugon omat kotisivut
Hugo-sivuston työhakemisto vasemmalla ja public-hakemistoon generoitu staattinen sivusto oikealla.
Valmiita Hugoon tarjolla olevia teemoja
Hugoon Markdownilla kirjoitettu sivu vasemmalla ja samasta sivusta generoitu staattinen html-sivu oikealla. Markdown-tiedoston alussa on "front matter", eli sivun generoinnissa käytettävää metadataa.
Sivuston generointi tapahtuu millisekunneissa.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Hugo

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Open Science
« Vastaus #735 : 02.01.2017 - klo:05:00 »
Open Science

Tieteen tekemisen tulisi olla läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla. Open Science -liike pyrkii lisäämään tieteen avoimuutta ja tarkistettavuutta.


Tiedeyhteisö on 1600-luvulla aloitetusta tieteellisten lehtien julkaisemisesta lähtien pyrkinyt jakamaan tutkimustietoa keskenään, jotta tulokset olisivat helpommin
saatavissa ja vahvistettavissa sekä uusia tuloksia olisi mahdollista luoda pohjautuen aiempiin. Ennen tätä tieteellisiä tuloksia pyrittiin salailemaan siinä toivossa,
että niille löydettäisiin rahallisesti tuottoisaa käyttöä. Näin tiedemiehet olivat usein taiteilijoiden tapaan rikkaiden mesenaattien ylläpidettävinä. Koska
tieteelliset tulokset saatettiin pitää useitakin vuosia piilossa julkisuudelta, syntyi usein myös kiistaa siitä, kuka lopulta oli keksinyt tuloksen ensimmäisenä.
Tieteellisten julkaisujen myötä tieteen tekeminen kiihtyi, sillä tuli helpommaksi perustaa omat tuloksensa toisten jo aiemmin tekemien tieteellisten tulosten pohjalle.

Nykyisin tieteellisen julkaisemisen avoimuuden ongelmina on kuitenkin nähty toisaalta yritysten halu pitää teettämänsä tutkimuksen tulokset omana tietonaan ja
toisaalta perinteisten tieteellistä julkaisua harjoittavien painotalojen yritykset rajoittaa tiedon vapautta omien taloudellisten etujensa vuoksi.
Yritysten pyrkimykset pitää rahoittamansa tutkimus omassa käytössään on ymmärrettävää, mutta toisaalta usein, varsinkin haastajan asemassa oleville yrityksille,
tieteellisen tiedon vaihtaminen muiden tutkijoiden kanssa kiihdyttää myös oman tutkimuksen kehitystä ja tekee siitä luotettavampaa.
Painotalojen toiminnassa ongelmallisena nähdään erityisesti se, miten yleensä julkisella rahoituksella toimivat tutkijat tuottavat painotaloille vastikkeettomasti
julkaistavaa sisältöä, josta samat julkiset tahot, esimerkiksi yliopistot, jälleen maksavat paperille painettujen lehtien ja sähköisiin lehtiarkistoihin pääsyn muodossa.
Sen lisäksi, että tutkijat tuottavat lehtien sisällön ja maksavat kollegojensa tuottamasta sisällöstä, he usein toimivat myös vastikkeettomasti julkaisujen
uskottavuutta ylläpitävinä artikkelien vertaisarvioijina. Painotalot lisäksi tyypillisesti vaativat tutkijoilta allekirjoitetun sopimuksen, jolla artikkelien tekijänoikeudet
siirrettiin kustantajalle. Onneksi nykyään on nähtävissä painotalojen tyytyminen julkaisulupiin, jolloin tekijä voi julkaista artikkeleitaan myös muualla.

Aiemmin paperille tapahtuva julkaiseminen vaati julkaisutalolta organisointityötä. Papereita kopioitiin ja läheteltiin fyysisinä kopioina vertaisarvioijille.
Latominen sekä painaminen tehtiin painossa ja painettuja lehtiä läheteltiin yliopistojen kirjastoihin ympäri maailmaa. Digitalisoitumisen myötä myös tieteellisten
tutkimusten julkaiseminen on yksinkertaistunut ja helpottunut eikä siihen kaivata samalla tavalla välikäsiä. Toisaalta julkaisujen hinnat ovat nousseet ja pääsy
julkaistuun tietoon on kallistunut. Lisäksi etsityn tiedon löytäminen voi olla vaikeaa ja kallista, kun jokaisesta julkaisusta pitää maksaa ennen sen lukemista.
Tieteen avoimuutta ja saatavuutta puolustavat tutkijat ovat alkaneet kannattaa Open Science- ja
Open access -liikkeitä, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tutkijat julkaisevat
tekemänsä tutkimuksen perinteisten lehtien lisäksi Open Access -tyyppisesti avoimesti saatavilla olevina artikkeleina verkkopalveluissa. Erityisesti
arXiv.org-palvelu on kerännyt suurta suosiota.

Tutkimusten ja tutkimusdatan avoimen julkaisun perusteluita:


Mahdollistaa paremmin tutkimuksen ja datan oikeellisuuden vertaisarvioinnin.
Tieteestä ja sen tekemisestä tulee läpinäkyvämpää ja toistettavampaa, jolloin sen luotettavuus lisääntyy.
Avoin tiede saa aikaan suuremman vaikutuksen, koska useammat tutkijat voivat käyttää sitä oman tutkimuksensa pohjana. Tutkijoiden on aiempaa helpompaa löytää yhteyksiä
eri tutkimusten välillä.
Tutkimus on usein tehty julkisella rahoituksella, joten tulostenkin tulisi olla julkisia.


Avoimen julkaisemisen sudenkuoppia:


Myös avoimesti julkaistu tutkimus tarvitsee vertaisarviointia ja kriittistä käsittelyä. Vaarana on, että tutkimuksia avoimena julkaiseviin palveluihin julkaistaan myös
"huuhaatiedettä".
Suuri yleisö voi ymmärtää tutkimuksen väärin. Alaan perehtymättömät mediat saattavat uutisoida tutkimuksesta suurelle yleisölle virheellisesti tai epätarkasti.


Vapaiden ja avoimien lähdekoodin ohjelmien aate on saanut alkunsa yliopistoympäristössä tutkijoiden keskuudessa ja avoimen tieteen liikkeiden myötä myös muu tiede on
pyrkimässä edelleen avoimempaan tieteen tekoon. Tieteellä olisikin vielä paljon opittavaa avoimen lähdekoodin yhteisöjen käyttämistä menetelmistä, kuten
tulosten julkaisemisesta varhaisessa vaiheessa, jopa keskeneräisenä, sekä versionhallinnan käytössä. Esimerkiksi Software Carpentry -sivusto
sisältää hyvää opetusmateriaalia tutkijoiden käyttöön sopivista ohjelmistoista, kuten Git, Python ja R.


"Jos olen nähnyt muita kauemmas, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten harteilla."
– Isaac Newton



Verkkosivustoja
arXiv.org
Open Science Federation
openscience.com
The OpenScience Project
Open Access Week
Open science (Wikipedia)
Open access (Wikipedia)
Twitter
@openscience
Video
PhD Comics: Open Access Week (8:23 min)



   
arXiv.org
Open Science Twitterissä
PhD Comicsin video, joka kertoo, mistä Open Accessissa on kyse.
Open Science Federation




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Open Science

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Linux
« Vastaus #736 : 02.01.2017 - klo:05:00 »
Linux

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin. Sen julkistamisesta
tulee 25. elokuuta 2016 kuluneeksi 25 vuotta. Sen jälkeen Linux on valloittanut maailman puhelimista ja reitittimistä
palvelimiin ja supertietokoneisiin saakka.



Linuxin kehitys alkoi, kun Helsingin Yliopistossa silloin opiskellut Linus Torvalds halusi
ohjelmoida UNIX-tyyppisen käyttöjärjestelmän omiin tarpeisiinsa. Ensimmäinen versio toimi vain Torvaldsin itsensä
omistaman koneen tyyppisissä laitteissa. Aikaansaannoksen julkistus 25.8.1991 sen ajan "sosiaalisessa mediassa", Usenet News -ryhmässä comp.os.minix oli melko vaatimaton ilmoitus vapaasta "harrasteprojektista", josta
"ei tule mitään suurta ja ammattimaista, kuten GNU-järjestelmästä". Linus pyysi muilta Minix-järjestelmän
käyttäjiltä kommentteja ja ehdotuksia siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia heidän mielestään Minixissä oli
ja mihin suuntaan uutta käyttöjärjestelmää heidän mielestään pitäisi kehittää. Erityisesti Torvalds painotti,
että järjestelmä ei ole sovitettavissa muun tyyppisille laitteille ja että se tulee tuskin koskaan tukemaan
muun tyyppisiä levyjä kuin niitä, joita hänellä itsellään sattui olemaan käytössä.


Hello everybody out there using minix -

I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and
professional like gnu) for 386(486) AT clones.  This has been brewing
since april, and is starting to get ready.  I'd like any feedback on
things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat
(same physical layout of the file-system (due to practical reasons)
among other things).

I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work.
This implies that I'll get something practical within a few months, and
I'd like to know what features most people would want.  Any suggestions
are welcome, but I won't promise I'll implement them :-)

Linus (torv...@kruuna.helsinki.fi)

PS.  Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs.
It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never
will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(.


(Linus Torvaldsin alkuperäinen viesti Googlen arkistoimana)

Historia on kuitenkin näyttänyt, miten pahasti Linus aliarvioi aloittamansa projektin merkityksen.
Erityisesti hänen päätöksensä lisensoida Linux Richard M. Stallmanin ja Free Software Fondationin
GNU-projektia varten esittelemällä GNU GPL -lisenssillä vaikutti ratkaisevasti
käyttöjärjestelmäytimen jatkokehitykseen ja menestykseen. Vapaa avoimen lähdekoodin lisensointi
mahdollisti järjestelmän avoimen kehityksen ja houkutteli mukaan asiasta kiinnostuneita ohjelmoijia.


   


Usein kuulee arvioita, että Linuxin menestyksen huomioon ottaen Linus Torvalds olisi voinut lyödä rahoiksi,
jos hän ei olisi lisensoinut järjestelmää avoimeksi. Tämä tuskin kuitenkaan pitää paikkaansa, sillä
ilman vapaata lisensointia järjestelmä ei todennäköisesti olisi houkutellut ympärilleen samanlaista
kehittäjien ja suurten yritystenkin muodostamaa yhteisöä, jonka seurausta sen voimakas kehitystahti ja
maailmanvalloitus on ollut. Ilman vapaata lisensointia Linux olisi jäänyt vain Torvaldsin viestissään
mainitsemaksi harrastusprojektiksi. Kenties Linuxin nykyisen aseman ja suosion olisi saanut jokin muu vapaa
käyttöjärjestelmä, esimerkiksi FreeBSD, joka on Linuxin tavoin UNIX-tyyppinen järjestelmä ja
avointa lähdekoodia.

Linuxin vapaa ja avoin lähdekoodi on mahdollistanut myös sen sovittamisen mitä moninaisimpiin laitteisiin.
Pieniin ja vähillä resursseilla varustettuisiin laitteisiin, kuten reitittimiin, siitä on voitu riisua kaikki
ylimääräinen ja suuriin tehokkaisiin supertietokoneisiin siitä on ollut mahdollista räätälöidä tehokkaita
ja skaalautuvia versioita. Hajautetusti tapahtuva kehitys on suuri talkooprojekti, josta jokainen
osallistuva osapuoli hyötyy moninkertaisesti enemmän kuin oman työpanoksensa verran.
Linuxin kehitystä onkin sanottu maailman suurimmaksi ohjelmistoprojektiksi.

Suuri osa Internetin toiminnasta tukeutuukin Linuxiin aina liikennettä ohjaavista reititinlaitteista
suurten toimijoiden, kuten Googlen, Facebookin, Twitterin, Wikipedian ja Amazonin, palvelinsaleihin.








Linux-ydintä jaetaan tyypillisesti jakeluiksi kutsuttujen käyttöjärjestelmäkokonaisuuksien osana.
Tunnetuimpia jakeluita ovat esimerkiksi Red Hat Enterprise Linux, sen yhteisövetoinen versio
Fedora, Ubuntu, sen taustalla oleva yhteisöllisesti kehitettävä Debian GNU/Linux,
Linux Mint, openSUSE sekä lukuisat muut versiot. Koska jakelut sisältävät Linux-ytimen
lisäksi valtavan joukon muitakin ohjelmistoja, halutaan toisinaan antaa kunniaa myös GNU-projektin
aikaansaannoksille käyttämällä kokonaisuudesta nimitystä "GNU/Linux".

Jakeluina levitettäviä käyttöjärjestelmäversioita käytetään tyypillisesti työpöytäkäytössä (varsinaiset
työpöytäkoneet ja kannettavat tietokoneet) sekä palvelimissa. Näiden lisäksi Linux-ydin esiintyy
myös lukemattomissa kuluttajalaitteissa, joiden Linux-pohjaisuus ei näy päälle päin ja joiden käyttäjät
eivät edes tiedä käyttävänsä Linuxia. Näitä ovat muun muassa Android-puhelimet ja -tabletit, suuri osa
reitittimistä ja langattomista tukiasemista, monet älytelevisiot ja medialaitteet
sekä Googlen kehittämään järjestelmään perustuvat Chromebook-kannettavat.


   


Erityisesti Android-laitteiden raju yleistyminen on lisännyt Linux-pohjaisten laitteiden
käyttäjien määrän valtaviin lukemiin, vaikka suurin osa käyttäjistä ei
tätä itse tiedostakaan. Perinteisessä työpöytäkäytössä Linux-pohjaisten
järjestelmien osuus on vielä pysynyt melko vaatimattomana. Tämä lienee johtunut osaltaan virheellisestä
vaikeakäyttöisyyden mielikuvasta sekä ennen kaikkea siitä, että kuluttajat ostavat tietokoneensa valmiiksi
asennettuina ja laitteisiin esiasennettu järjestelmä on käytännössä lähes aina valmistajasta riippuen joko
Applen MacOS tai jokin Microsoftin Windows-versioista. Vuoden 2016 aikana Linuxin käyttöosuus on tilastoissa
kuitenkin noussut, syystä tai toisesta, jo yli kahden prosentin. Onko kyse kasvaneesta kiinnostuksesta vapaampaa ja
käyttäjän yksityisyyttä paremmin kunnioittavaa käyttöjärjestelmäalustaa kohtaan vai kuluttajalaitteiden painotuksen
yleisestä siirtymisestä puhelimiin ja tablettilaitteisiin?

Linuxin työpöytävalloitus on ollut jo pitkään vuosittainen vitsin aihe. "Onko tämä vuosi työpöytä-Linuxin vuosi?"
Varsinaiseen työpöytäkäyttöön Linux-järjestelmät ovat olleet oikeasti käyttöliittymiensä kannalta valmiita jo vuosia.
Työpöytäympäristöjä on ollut tarjolla jopa useampia erilaisiin makuihin. Valloitusta on kuitenkin hidastanut
erityisesti esiasennettujen laitteiden puute sekä kuluttajien haluttomuuus vaihtaa tutusta järjestelmästä
toiseen. Työpöytäkäytön vähentyminen on kuitenkin luonut uudenlaisen tilanteen ja samalla esimerkiksi
Googlen markkinoille tuomat Chromebook-laitteet ovat viimeisteltyinä ja pelkistettyinä tuotteina keränneet
uudenlaista suosiota myös Linuxille. Muun perinteisen tietokonemyynnin laskiessa Chromebookit ovat lisänneet myyntiään ja jopa vallanneet Amazonin joulumyynnin kärkipaikat.

Oman lisänsä Linux-tarjontaan tuovat Androidin rinnalle nousseet uudet mobiilialustat, kuten
Ubuntun puhelin- ja tablettiversio, Jollan Sailfish OS sekä
Samsungin Tizen.


   
Linux ja KDE Plasma -työpöytä
Linux ja Ubuntun Unity-työpöytä
Kevyeksi tarkoitettu Linux-jakelu Lubuntu ja sen Lxde-työpöytä
Linux ja ElementaryOS:n työpöytä
Linux Mintin Cinnamon-työpöytä
Linuxiin pohjautuva Android-tabletti
Sailfish OS
Linux ja Ubuntu puhelimessa




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Linux

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: ReText
« Vastaus #737 : 02.01.2017 - klo:05:00 »
ReText

ReText on yksinkertainen, mutta tehokas, työkalu tekstien ja muistiinpanojen kirjoittamiseen Markdown-,  reStructuredText- tai Textile-merkintäkielillä.



Markdown, reStructuredText ja Textile ovat merkintäkieliä, joilla muotoiluja sisältäviä
tekstidokumentteja voidaan kirjoittaa puhtaasti tekstimuotoisena. Valmis dokumentti käännetään
yleensä näytettäväksi johonkin toiseen muotoon, kuten html- tai pdf-tiedostoiksi.
Näissä kielissä muotoilut merkitään mahdollisimman luonnollisilla tavoin, jolloin myös merkintäkielinen
alkuperäinen teksti pysyy helposti luettavana. Esimerkiksi luettelot merkitään rivin aloittavilla "-"-merkeillä.

ReText on sovellus, jolla näillä kielillä kirjoitettujen dokumenttien muokkaaminen on helppoa. Kielissä käytettävät
merkinnät korostetaan ohjelmassa havainnollisesti ja lopullista dokumenttia voi tarkastella ohjelman
esikatselutoiminnolla. Esikatselu on käytettävissä joko erillisenä näkymänä tai raakatekstin rinnalla näytettävänä
tosiaikaisesti päivittyvänä näkymänä.

Esimerkiksi Markdown-muotoinen teksti:

Otsikko
=======

Tekstiä

- numeroimaton
- luettelo


sitä vastaava html-koodi:

<h1>Otsikko</h1>
<p>Tekstiä</p>
<ul>
<li>numeroimaton</li>
<li>luettelo</li>
</ul>


ja lopullinen käyttäjälle näytettävä teksti:



Otsikko

Tekstiä


numeroimaton
luettelo




ReTextin yhteydessä on mahdollista käyttää joitain Python-kirjastojen tukemia laajennuksia
Markdown-kieleen. Extra-laajennuspaketti on oletuksena käytössä. Tämä laajennus sisältää
muun muassa tuen taulukoille ja määritelmälistoille.

Laajennetussa Markdown-kielssä taulukot kirjoitetaan "piirtämällä" sarakkeet pystyviivamerkeillä "|" ja
erottamalla sarakkeiden otsikot muusta taulukosta "-"-merkeillä. Esimerkiksi:

| Item     | Value |
| -------- | -----:|
| Computer | $1600 |
| Phone    | $12   |
| Pipe     | $1    |


Eli valmiina taulukkona:




Item
Value





Computer
$1600



Phone
$12



Pipe
$1




Taulukoiden muokkaaminen tässä muodossa voi olla hankalaa, jos pystyviivojen haluaa pysyvän
kohdakkain. Tämän takia ReTextissä on erikseen päälle kytkettävä "table mode", jolloin ohjelma
pyrkii automaattisesti kohdistamaan pystyviivat taulukon "solun" leveyden muuttuessa.
Tämä toiminnallisuus on oletuksena kuitenkin pois päältä.

Jos ohjelmalla on käytössään MathJax-kirjasto, on ReTextillä mahdollista kirjoittaa myös matemaattisia
kaavoja käyttämällä LaTeX-kieltä.

ReText on sellaisenaan varsin kätevä työkalu muistiinpanojen tekemiseen, mutta toisinaan lopputulos halutaan
tallentaa jossain luettavaksi tai edelleen välitettäväksi tarkoitetussa muodossa. Tämä onnistuu ReTextin
vienti- eli export-toiminnoilla. Luotu dokumentti voidaan oletuksena viedä html-, odt- ja pdf-muotoihin.
Vientitoiminnot
ovat ohjelman laajennuksia, joita voi halutessaan tehdä itse hyödyntämällä
esimerkiksi Pandoc-ohjelmaa.


Kotisivu
https://github.com/retext-project/retext
Ohjeita
Asennusohje
Matematiikkaa
Lisenssi
GNU GPL (v2+)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux
Asennus
Ohjelma on asennettavissa Linux-järjestelmäiin paketinhallinnasta tai vaihtoehtoisesti Pythonin pip-paketointijärjestelmän avulla. Muut käyttöjärjestelmät eivät ole virallisesti tuettuja, mutta asennusohjeista löytyy neuvoja ohjelman asentamiseen myös Windows- ja MacOS-alustoille.



   
Markdown-tekstiä ja esikatselu
reStructuredText-tekstiä ja esikatselu
Matematiikkaa




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: ReText

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Okular
« Vastaus #738 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Okular

Okular on on katseluohjelma useiden tiedostomuotojen, kuten PDF, Postscript, DjVu sekä ePub, lukemiseen.


Okular on KDE-ohjelmistopaketin asiakirjalukija, eli ohjelma, jolla voi katsella useissa eri tiedostomuodoissa olevia tiedostoja. Tiedostoja voi lukea omalta näytöltä, esittää esitystilassa muille sekä kommentoida korostustyökaluilla.

Tuettuja tiedostomuotoja ovat PDF-tiedostojen lisäksi Postscript, TIFF, Microsoftin Compiled HTML Help (CHM), DjVu, DVI, XML Paper Specification (XPS), OpenDocument-tekstitiedosto (ODT), FictionBook, ComicBook, Plucker, EPUB, Mobipocket sekä joitain kuvatiedostomuotoja, kuten JPG.

Kommentointitoiminto sisältää useita työkaluja, joita ovat ponnahdusmuistiinpanot, tekstinsisäiset muistiinpanot, vapaamuotoinen viiva, korostuskynä, suora viiva, monikulmio, leima, alleviivaus sekä ellipsi. Kullakin työkalulla tehtyyn merkintään voi liittää tekstikommentin sekä muokata niiden ulkoasua esimerkiksi väriä, peittävyyttä sekä kuvaketta muuttamalla. Tehdyt merkinnät tallentuvat automaattisesti Okularin omaan paikalliseen tallennustilaan, josta ne osataan näyttää kyseisen tiedoston yhteydessä seuraavalla kerralla. PDF-tiedostoon tehdyt merkinnät voidaan Okularin uusimmissa versioissa lisäksi tallentaa suoraan PDF-tiedostoon normaalilla "Tallenna nimellä..."-toiminnolla. Näin tallennetut merkinnät ovat luettavissa myös muilla PDF-merkintöjä osaavilla PDF-lukijoilla.

KDE-sovellusten tapaan Okular antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa asetuksilla monipuolisesti sovelluksen toimintaan. Oletusasetukset ovat varsin järkevät, eikä niihin yleensä tarvitse puuttua, mutta käyttäjän niin halutessa tämä on mahdollista. Esimerkiksi PDF-tiedostoissa voi olla sisäänrakennettuna DRM-rajoituksia muun muassa tulostukseen, mutta Okularin asetuksista käyttäjä voi valita, noudattaako Okular näitä rajoituksia.

Okular sisältää myös joitain toimintoja esteettömyyden parantamiseksi. Asetuksista voi valita tiedostossa olevien hyperlinkkien selkeämmän korostuksen sekä oletuksesta poikkeavat värit. Lisäksi ohjelmalla katseltavan tekstin voi ohjata puhesyntetisaattorille luettavaksi, jos sellainen on asennettu järjestelmään.

Ohjelma on saatavilla erityisesti Linux- ja *BSD-alustoille. Myös Windows- ja Mac OS X -alustoille on jonkinlaiset versiot saatavilla, mutta niiden asentaminen ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista.


Kotisivu
https://okular.kde.org/
Lisenssi
GNU GPL v.2
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
Asennus
Linux- ja *BSD-alustoille ohjelma on asennettavissa niiden omasta paketinhallintajärjestelmästä.
Muita vastaavia ohjelmia
Evince



   
Linux Voice -lehden PDF-versio avattuna Okularilla.
Okularin näyttöasetukset ovat varsin tyypilliset PDF-näyttimille.
Monipuoliset kommentointityökalut.
EPUB-tiedosto avattuna Okularilla.
Okularin asetukset
Okular esitystilassa. Sivun vaihdon yhteydessä näytetään hetken aikaa esityksen etenemistä havainnollistava kuvio.




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Okular

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikon VALO: Calibre
« Vastaus #739 : 26.08.2018 - klo:14:01 »
Calibre

Calibre on vapaa ohjelma e-kirjatiedostojen hallintaan, lukemiseen, siirtämiseen, muuntamiseen sekä muokkaamiseen.


Calibre ylläpitää tietokantaa käyttäjän siihen lisäämistä sähköisistä kirjoista. Calibre luetteloi kirjat niiden metatietojen mukaan ja käyttäjä voi hakea ja selata kirjastoaan esimerkiksi kirjailijan, kirjan nimen, kielen, tiedostomuodon, avainsanojen taikka kirjalle annetun arvostelun mukaan. Ohjelmalla on myös helppoa muokata kirjojen metatietoja. Kirjoja voi lukea avaamalla ne suoraan ohjelman sisäänrakennettuun lukijaan tai ulkoiseen lukijaan. Esimerkiksi PDF-tiedostot voidaan avata vaikka Okularilla.

Luetteloinnin lisäksi ohjelmalla voi synkronoida sähköisiä kirjoja ja niiden metatietoja Calibren kirjaston ja useiden erityyppisten lukulaitteiden välillä. Jos samasta kirjasta on käytettävissä useita eri tiedostomuotoja, Calibre osaa valita kyseiselle laitteelle parhaiten sopivan tai tarvittaessa muuntaa kirjoja tiedostomuodosta toiseen. Calibre tukee useita eri tiedostomuotoja, mukaan lukien EPUB, MOBI, AZW3 (Kindle), PDF, DJVU, HTML, DOCX ja ODT sekä monia muita.

Kirjoja Calibreen voi tuoda suoraan tiedostoina, lukijalaitteesta taikka useista verkkopalveluista. Calibren käyttöliittymässä on suoraan valinta "Get books", jota kautta voi valita jonkin lukuisista palveluista, joista kirjoja voi ladata taikka ostaa. Mukana ovat muiden muassa Project Gutenberg, Amazonin kirjakauppa, Feedbooks, Google books ja Open Books. Palveluista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.

Calibre sisältää myös työkalun kirjojen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen EPUB- ja AZW3-muodoissa. Editori tarjoaa näkymän kirjan rakenteelliseen muokkaamiseen ja muotoiluun sekä esikatselunäkymän, jossa muutokset näkyvät reaaliaikaisesti.

Sähköisten kirjojen käsittelyn lisäksi Calibre sisältää työkalun, jolla käyttäjä voi noutaa Internetistä joidenkin verkkolehtien viimeisimmät uutiset ja paketoida ne e-kirjamuotoon. Näin päivän uutiset on helppo ottaa mukaan kevyellä ja vähävirtaisella e-kirjalukijalla luettavaksi. Valitettavasti verkkolehtien luettelosta löytyy vain yksi suomenkielinen lehti, Helsingin Sanomat, joka sekään ei toimi ilmeisesti nykyisin käytössä olevan maksumuurin takia.

Calibre sisältää myös sisäänrakennetun palvelimen, jonka käynnistämällä Calibren kirjastoon pääsee käsiksi verkon kautta www-selaimella. Calibren toiminta on myös automatisoitavissa, joten sen voi vaikka ajastaa hakemaan verkkolehdet kerran päivässä, muuntamaan ne EPUB-muotoon ja tarjoilemaan palvelimen avulla älypuhelimen ladattavaksi.


Kotisivu
http://calibre-ebook.com/
Lisenssi
GNU GPL v.3
Toimii seuraavilla alustoilla
Limux, Windows, Mac OS X
Asennus
Calibre on ladattavissa sen kotisivulta. Linux-järjestelmiin se on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.



   
Calibren luettelo kaikista kirjaston kirjoista
Kirjahaku Project Gutenbergista
Project Gutenbergissa kirjoja on tarjolla useissa eri muodoissa.
Calibren sisäänrakennettu lukija.
Calibressa on tarjolla pitkä luettelo kauppoja, joista voi ostaa maksullisia tai ladata ilmaisia kirjoja.
Feedbooksista löytyy sekä maksullisia että ilmaisia kirjoja.
Calibren oma kirjamuokkain.
Kirjojen muuntamista yhdestä tiedostomuodosta toiseen.
Uutissivustojen uutisia voi ladata ja muuntaa e-kirjaksi välittömästi tai ajastettuna.
Verkosta ladatut The Guardianin ja The Observerin uutiset e-kirjana
Metatietoeditori
Kirjakokoelman selaamista kansikuvanäkymällä




Teksti: Pesasa
Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Calibre