Kirjoittaja Aihe: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!  (Luettu 39607 kertaa)

0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 39 - Clonezilla
24 September 2011, 9:40 pm

Clonezilla "kloonaa" järjestelmän asennuksen toiselle kiintolevylle tai toiseen tietokoneeseen. Näin tehdysta varmuuskopiosta saa palautettua suoraan toimivan koneen. Tai asentamalla yhden kerran tavanomaiseen tapaan ja kloonaamalla sataan muuhun koneeseen säästyy aikaa.

Clonezilla ei kopioi tiedostoja, vaan levyosioita tai kokonaisia levyjä. Levyotos tallennetaan tiedostoon, joten sitä voi käyttää varmuuskopiona, tällöin mukana ovat käyttäjän tiedostot, käyttöjärjestelmä ja levyn pääkäynnistyslohko. Tällaisesta varmuuskopiosta voi suoraan palauttaa toimivan järjestelmän samalle tai toiselle kiintolevylle. Samantapainen kaupallinen ohjelma on Norton Ghost.

Samaan tapaan voi yhdestä koneesta kopioida koko kiintolevyn sisällön toisiin koneisiin. Clonezillaan kuuluu myös Clonezilla SE eli Server Edition, jolla Clonezilla-palvelimesta voidaan verkon yli kloonata levyotos useisiin koneisiin samaan aikaan.

Clonezillaa ei asenneta tietokoneeseen, vaan se käynnistetään omalta taltioltaan. Live-CD tai boottaava USB-muistitikku ovat käteviä. Mahdollista on myös asentaa Clonezilla käynnistyspalvelimelle jolloin verkossa olevat PXE-käynnistyksen osaavat tietokoneet voivat käynnistyä siitä. Kotikäytössä Live-CD tai USB-muistitikku ovat käyttökelpoiset tavat. Jotkut koneet ovat kranttuja käynnistymään USB-muistitikuilta, CD lienee varmempi valinta.

Levyotoksen tallentamiseen USB-kiintolevy on kätevä. Sitä voi helposti siirtää koneesta toiseen ja tallennustilaa riittää isoillekin levyotoksille. USB-muistitikkukin kelpaa, kunhan sen tila riittää tallennettaville levyotoksille. Myös verkkolevyjä voi käyttää levyotoksien tallentamiseen.

Clonezilla on GNU/Linux käyttöjärjestelmä, johon on asennettu levyjen kopioimiseen tarvittava toiminnallisuus ja suoraviivainen käyttöliittymä. Clonezillasta ei ole yleiskäyttöiseksi järjestelmäksi, sillä siitä puuttuvat ne toiminnot joille ei ole käyttöä levykopioinnissa.

Clonezillan ohjeet ovat varsin pitkät ja tekniset, muttei pidä pelästyä. Peruskäyttö eli koneen käynnistys Clonezilla-taltiolta, levyn tai levyosion kopioiminen tiedostoksi ja palautus toisessa koneessa ovat varsin suoraviivaisia. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä sujuu sutjakkaasti. Vahinkojen välttämiseksi pitää kuitenkin olla tarkkana levyjen kanssa, eli mikä levy on se josta luetaan, mikä se johon kirjoitetaan ja mikä on Clonezillan käynnistystaltio.

Clonezillaa kehitetään koko ajan, uusin versio 1.2.9-19 julkaistiin 26. heinäkuuta 2011. Se oli jo viides julkaistu vakaa versio kuluvana vuonna, tahti on varsin rivakkaa.

Kotisivu http://clonezilla.org Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Osaa kloonata seuraavia järjestelmiä: Linux, Windows, Mac OS Intel-suorittimella, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD Asennus Sovelluksen kotisivulta löytyy CD-levylle tai USB-muistitikulle kopioitavat levyotokset. Käyttöohjeet Clonezilla-Live Doc "Lunttilappu", yhden arkin tiivis ohje Keskustelualue Clonezillasta muualla Artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa Kehuja käyttäjiltä ja esimerkkejä käyttötavoista   clonezilla-0.story.png  clonezilla-1.story.png  clonezilla-2.story.png  clonezilla-3.story.png  clonezilla-4.story.png  clonezilla-5.story.png  clonezilla-6.story.png  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 40 - Voikko
2 October 2011, 10:50 am

Voikko on vapaa ohjelmisto suomen kielen oikolukuun, kieliopin tarkistukseen, tavutukseen ja sanojen analysointiin.

Voikon kehitys lähti liikkeelle vuonna 2006, kun OpenOffice.orgin suomenkielisen oikolukusanaston ja suomenkielisiä tekstejä indeksoivan Sukija-ohjelmiston kehittäjät ryhtyivät yhteistyöhön. Voikko tarjoaa ohjelmistojen kehittäjille ja tutkijoille monipuolisen työkalun suomenkielisten tekstien tarkistukseen ja analysointiin.

Useimmat tietokoneen käyttäjät tuntevat Voikon LibreOfficen, OpenOffice.orgin ja Firefox-selaimen oikolukulisäosista. Näiden lisäksi Voikkoa voi käyttää Linux- ja OS X -käyttöjärjestelmissä useimmissa muissakin sovelluksissa.

Voikon tarjoamiin mahdollisuuksiin voi tutustua helposti Webvoikon avulla.

Vaativampia käyttäjiä varten Voikkoon on saatavilla myös erikoissanastoja, jotka laajentavat perussanastoa esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian, lääketieteen ja tietotekniikan termeillä sekä murteellisilla ja puhekielisillä sanoilla. Ohjelmistokehittäjät voivat hyödyntää Voikkoa muun muassa WWW-sovelluksissa. Heille Voikko tarjoaa vapaasti mukautettavan sanaston ja jopa tuhansien eurojen säästöt lisenssikustannuksissa vastaaviin suljetun lähdekoodin ohjelmistoihin verrattuna.

Voikon ensimmäisen version julkaisusta tuli elokuussa kuluneeksi viisi vuotta, mutta sen kehitys jatkuu edelleen aktiivisena. Työn alla tai suunnitteilla on tuki Chromium-selaimelle, kehittyneempi kieliopin tarkistin, synonyymisanasto sekä tuki pohjoissaamen ja grönlannin kielten oikoluvulle. Myös suomen kieli kehittyy jatkuvasti, joten sanastojen ajantasalla pitämiseksi niistä julkaistaan uudet versiot noin kolmesti vuodessa.

Kotisivu http://voikko.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa jakeluiden omista pakettivarastoista. Windows- ja OS X -käyttäjät voivat ladata sovelluskohtaiset asennuspaketit Voikon kotisivuilta. Ohjelmistokehittäjille hyödyllistä tietoa löytyy Voikon wiki-sivuilta.   Käyttöohjeet Kielityökalut LibreOfficessa Voikko – Käyttö sovellusohjelmissa Voikko – Käyttö Linux-jakeluissa Usein kysyttyjä kysymyksiä   Voikko-libreoffice.story.png  Voikko-webvoikko.story.png  

Teksti: Harri Pitkänen

kuvakaappaukset: Harri Pitkänen

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 41 - SuperTuxKart
8 October 2011, 8:41 pm

SuperTuxKart on 3-ulotteinen mikroautopeli. Ajajahahmoja ja ratoja on useita. Autoilu on hulvatonta kaahaamista ja kanssakilpailijoita voi kiusata kerättävillä välineillä.

Pelimuotoja on useita. Peruspeli on kilpa-ajo tietokoneen tai kaverien ohjaamia autoja vastaan valitulla radalla. Grand Prix ajetaan usealla radalla ja voittaja on eniten pisteitä kerännyt. Aika-ajossa pitää keskittyä ajamaan nopeampia kierrosaikoja kuin muut, koska muiden pelaajien kiusaamiseen tarkoitetut välineet ovat poissa käytöstä.

Kanssa-autoilijoita voi hidastaa purukumiklönteillä, kunhan muistaa mihin kohtaan sen pudotti jotta itse muistaa kiertää sen seuraavalla kierroksella. Karhupumpun voi heittää taaksepäin auton tuulilasiin, jolloin se peittää hetkeksi näkymän ja pitää koittaa ajaa sen mukaan mitä reunoilta pilkottaa. Jos eteenpäin heitetty karhupumppu osuu autoon, voi sillä vetää itsensä ohi edellä ajavasta. Keilapallon voi heittää eteen tai taaksepäin, osuman saanut auto lennähtää ilmaan ja usein ulos radalta. Näitä ja muitakin välineitä löytyy radalla lojuvista sinisistä lahjapaketeista.

Välineitä voi olla vain yhtä lajia kerrallaan, ja enintään 5 kappaletta. Niitä voi siis kerätä varastoon ja käyttää sopivassa tilanteessa. Mahdollisesti uusin versio on tässä kohtia hieman erilainen, tai pelin asetuksissa voi tähän vaikuttaa.

Stkamiga4.jpg Näyttökuva Amiga-versiosta.

Tämä kuva EI ole CC-by-sa-lisensoitu. [url]http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html[/url] Radalla on myös banaaneita joita pitää välttää, niistä tapahtuu omalle autolle jotain hidastavaa. Toisaalta joskus banaaneista saa aikapommin, jonka voi siirtää kanssa-autoilijan kaaraan törmäämällä. Nitroakin löytyy radalta, sitä voi kerätä varastoon ja käyttää tarvittaessa jolloin auto kiihtyy nopeammin tai kulkee kovempaa.

Autoilu ei ole järin realistista, mutta kuitenkin järkeenkäypää. Autoa ei voi ohjata jos pyörät eivät kosketa rataan, näin ollen töyssyt mutkan kohdalla pitää ajaa varovasti. Ajolinjat vaikuttavat, nopeampia kierrosaikoja saa ajamalla kaarteet tarkasti ja välttämällä turhaa mutkittelua. Autot eivät hajoa törmäilystä tai ulosajoista. Ulosajaneet autot nostetaan takaisin radalle hetken kuluttua.

Haasteita suorittamalla saa käyttöön lisää ratoja ja uusia haasteita. Ilmeisesti kaikki haasteet suorittamalla saa uuden pelihahmon, eli Gnu jolla on mikroauton sijasta lentävä matto.

Joillakin radoilla voi oikaista reilusti eikä peli mitenkään rankaise. Kavereita vastaan pelatessa pitäisi ottaa herrasmiessäännöt käyttöön, eli sovitaan ettei saa oikaista. Moninpeli on mahdollista jaetulla ruudulla, enintään neljä pelaajaa. Verkkopeli on pelin kotisivun mukaan suunnitteilla.

Pelin kehitys jatkuu, uusin versio 0.7.2 julkaistiin heinäkuun 15. päivä 2011. Peliin on saatavilla lisäosia, joissa on lisää autoja ja ratoja. Pelin kehitys aloitettiin nimellä Tuxkart vuonna 2000. Vuonna 2006 uusia kehittäjiä tuli mukaan nimensä SuperTuxKartiksi vaihtaneeseen projektiin.   Kotisivu http://supertuxkart.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Amiga, FreeBSD, Linux, Mac Os X, Solaris, Windows Asennus Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Mac Os X ja Windows-käyttäjät voivat noutaa asennuspaketin pelin kotisivulta. Ubuntulle saatavilla myös PlayDebistä.  Käyttöohjeet Pelissä on kattavasti suomennettu sisäänrakennettu ohjeistus.  SuperTuxKart muualla Videoita Youtubessa Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset http://supertuxkart.sourceforge.net/FAQ   SuperTuxKart-0.story.png  SuperTuxKart-1.story.png  SuperTuxKart-2.story.png  SuperTuxKart-3.story.png  SuperTuxKart-4.story.png  SuperTuxKart-5.story.png  SuperTuxKart-6.story.png  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 42 - X-Moto
15 October 2011, 10:04 pm

X-Moto on kaksiulotteinen moottoripyörällä ajettava taitopeli, jossa fysiikka on tärkeä osa peliä.

Perusteiltaan peli on suuremmilta osin klooni Elasto Maniasta, mutta fysiikkamalli on erilainen. Elasto Mania taas perustuu saman tekijän aikaisempaan Action Supercross eli Across-nimiseen peliin. Kyseessä on omaperäinen peli-idea, joka onkin kerännyt innokkaita fanittajia.

Kenttiä on tehty ainakin 2500, en jaksanut itse laskea vaan luotin Wikipedian artikkeliin. Saatavilla on kenttäeditori Inksmoto. Se on toteutettu Inkscapen laajennoksena. Kenttäeditorin luvataan toimivan samoilla alustoilla kuin X-Moto. Ilmeisesti kenttien tekeminen ei ole liian vaikeaa, kun niitä kerran on niin paljon tehty. Itse olen tehnyt yhden kentän Acrossin aikoina, silloin se ainakin oli aika vaivatonta.  Pelissä on aloitusruudussa painike Pika-aloitus. Mielestäni sitä ei kannata käyttää, siitä olen saanut aina läpipelattavaksi mahdottomia kenttiä. Varmaan joku nekin osaa, mutta minä en. Ensiksi kannattaa pelata johdantokurssit eli Tutorial-kentät, niissä on ruudulla näkyvä suomenkielinen ohjeistus neuvomassa mitä pitää tehdä ja ohjeistus neuvoo myös miten se tehdään. Ruudulla näkyy myös "haamu", eli tallennus onnistuneesti läpi pelatusta kentästä eli voi seurata haamua ja katsoa siitä mallia. Peli on tosiaan omaperäinen, ilman näitä neuvoja voi olla ettei tajua pelistä mitään.

Kentät voivat olla vaikeita koska on vaikea keksiä millä tavalla sen loppuun pääsisi. Jotkut kentät taas ovat vaikeita koska läpipääsyyn vaadittava temppu, esimerkiksi ajaminen etupyörä ilmassa pitkä matka, on niin vaikea. Hankalat kentät ovat molemmilla tavoilla vaikeita.

Ominaisuusluettelo on kattava ja sovellus on muutenkin pieteetillä tehty. Kenttiä voi ladata Internetistä lisää. Parhaat tulokset voi lähettää netin tietokantaan, ja muut voivat katsoa haamuna läpipeluun ja käyttää haamua kirittäjänä vielä parempaan tulokseen. Moninpeli ja verkkopeli ovat tietenkin mukana. Kentistä voi tehdä peilikuvan, eli onkin kaksinkertainen määrä läpipelattavia kenttiä. Kenttiä on valmiiksi jaoteltu eri kriteereillä, esimerkiksi helpot kentät, kentän pituuden mukaan, hienoimmiksi äänestetyt, kentät jotka toimivat johdatuskurssina jne... Lisäksi voi kerätä omat suosikkikentät. Kentissä voi olla liikkuvia osia tai muuttuvia osia, vaikkapa pitää tehdä joku temppu ja vasta sen jälkeen avautuu pääsy eteenpäin kentässä, tai lautakasoja joiden ohi pitää päästä ja jotka tietysti sortuvat kun niihin ajaa.

Voi pelata vain pyrkimällä pääsemään kenttä loppuun asti. Joissain kentissä lasketaan pisteitä joita saa vaikkapa tekemällä voltin hyppyrissä. Pitempään pelanneet tuntuvat kiinnostuvan kenttien pelaamisesta läpi mahdollisimman nopeasti. Varmaankin voisi koota porukan pisteyttämään läpipeluita taiteellisen vaikutelman mukaan, ja tehdä tulostaulu tältä pohjalta jos vaan pystyy kokoamaan porukan samanmielisiä.

Youtubesta löytyy videoita pelistä. Tässä yksi, jota ei kannata katsoa opettelumielessä. Mutta sitten kun joku X-Moton kenttä tuntuu vaikealta, voi katsoa millaisia ovat ihan aikuisten oikeasti vaikeat kentät.  Kotisivu http://xmoto.tuxfamily.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, Mac OS X, Windows Asennus Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy myös Playdebistä.  Käyttöohjeet Pelissä on mukana opettelukenttiä (Tutorial), joissa käydään läpi perusajelu ja pyörän hallinta.  Englanninkielinen pikaohje ja pikanäppäinten kuvaus X-Moto Wiki X-Moto Manual X-Moto FAQ eli Usein Kysytyt Kysymykset   Xmoto01.story.png  Xmoto02.story.png  Xmoto03.story.png  Xmoto04.story.png  Xmoto05.story.png  Xmoto06.story.png  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa mrl586

  • Jäsen
  • Viestejä: 137
Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Maemo Asennus Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta.
Eikö Maemo ole Linux-jakelu? Marblen saa Maemoon vakiopakettivarastoista (extras, extras-testing, extras-devel).

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 43 - Open Street Map
23 October 2011, 12:51 am

Open Street Map on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.

Open Street Map -projektin tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa. Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna Yhdysvaltojen virastojen tuottama TIGER-aineisto on julkista omaisuutta (public domain).

Kansainvälinen Open Street Map -projekti koostaa karttatietoja eri lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007 lahjoitetusta AND-aineistosta. GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa haluamansa reitin koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana OpenStreetMap-tietokantaan, josta muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista saatavaa GPSLogger-ohjelmaa. Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella Potlatch-ohjelmalla suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka JOSM-nimisellä ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia.

Open Street Map -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä (CC-BY-SA) ja suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin tietokannoille sopivaan Open Database License 1.0-lisenssiin. Näistä molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa, kunhan mainitsee karttojen lähteenä "Open Street Mapin tekijät" ja kunhan mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä. Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna esitellyssä Marblessa. Open Street Map -projekti kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai muilla yllättävillä tavoilla.

Open Street Map -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa "Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript. Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen verkkosivulle.

Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet Browser-sivustoa, joka käyttää samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai paikallisliikenteen linjat.

Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide Mapathon, jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras. (BBC:n juttu aiheesta) Lopputulos onkin varsin kattava. (Atlantan wiki-projektisivu)

Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti kartoitettuja, kuten Turku ja Helsinki, mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan. Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa.

Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja kartoittamaan!

Kotisivu http://www.openstreetmap.org Lisenssi Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio (CC-BY-SA) ja myöhemmin Open Database License 1.0 Toimii seuraavilla alustoilla Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät. Ohjeita Ohjeita projektiin osallistujille  Linkkejä:  osm-1.story.png  osm-2.story.png  osm-3.story.png  osm-4.story.png  osm-5.story.png  osm-6.story.png  osm-7.story.png  osm-8.story.png  osm-9.story.png  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 43 - OpenStreetMap
23 October 2011, 12:51 am

OpenStreetMap on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.

OpenStreetMap -projektin (OSM) tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa. Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna Yhdysvaltojen virastojen tuottama materiaali, kuten TIGER-aineisto, on pääasiassa julkista omaisuutta (public domain).

Kansainvälinen OpenStreetMap -projekti koostaa karttatietoja eri lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007 lahjoitetusta AND-aineistosta. GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa haluamansa reitin koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana OpenStreetMap-tietokantaan, josta myös muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista saatavaa GPSLogger-ohjelmaa. Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella Potlatch-ohjelmalla suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka JOSM-nimisellä ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia.

OpenStreetMap -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä (CC-BY-SA) ja suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin tietokannoille sopivaan Open Database License 1.0-lisenssiin. Näistä molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa, kunhan mainitsee karttojen lähteenä "OpenStreetMapin tekijät" ja kunhan mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä. Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna esitellyssä Marblessa. OpenStreetMap -projekti kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai muilla yllättävillä tavoilla.

OpenStreetMap -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa "Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript. Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen verkkosivulle.

Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet Browser-sivustoa, joka käyttää samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai paikallisliikenteen linjat.

Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide Mapathon, jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras. (BBC:n juttu aiheesta) Lopputulos onkin varsin kattava. (Atlantan wiki-projektisivu)

Toinen erittäin hyvä esimerkki OpenStreetMap-projektin hyödyllisyydestä on Humanitarian OSM Team (H.O.T.). Haitin maanjäristyksen jälkihoidon yhteydessä vapaasti käytettävät ja ajankohtaiset karttamateriaalit nousivat tärkeään asemaan. OpenStreetMap-projekti osallistui kriisin hoitoon aktiivisesti parantamalla Haitin karttoja. Haitin kriisistä saatujen kokemusten inspiroimana H.O.T. on jatkanut humanitaarista työtä myös usean muun kohteen hyväksi.

Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti kartoitettuja, kuten Turku ja Helsinki, mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan. Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa.

Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja kartoittamaan!

Kotisivu http://www.openstreetmap.org Lisenssi Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio (CC-BY-SA) ja myöhemmin Open Database License 1.0 Toimii seuraavilla alustoilla Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät. Ohjeita Ohjeita projektiin osallistujille  Ohjelmia OSM-karttatiedon näyttämiseen ja tuottamiseen: Linkkejä:  osm-1.story.png  osm-2.story.png  osm-3.story.png  osm-4.story.png  osm-5.story.png  osm-6.story.png  osm-7.story.png  osm-8.story.png  osm-9.story.png  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 44 - VALO-CD
29 October 2011, 11:37 pm

VALO-CD sisältää runsaasti hyödyllisiä suomenkielisiä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille yhdellä levyllä, jotta niiden asentaminen olisi mahdollisimman helppoa.

Avoin lähdekoodi (engl. open source) tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu myös oikeus käyttää ohjelmaa mihin tahansa ja kopioida ja levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota. Käytännössä avoin lähdekoodi tarkoittaa samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot, joista puhuttaessa halutaan usein painottaa ohjelmistokehityksen eettisiä ulottuvuuksia. Avoimesta lähdekoodista puhuttaessa huomio saattaa pikemminkin kiinnittyä vapaudesta ja avoimuudesta seuraaviin käytännön hyötyihin. –Wikipedia


VALO-CD on koonnut paljon käytetyt vapaat ohjelmat kätevästi asennettavaksi kokoelmaksi Windows-koneille. Linux-käyttäjät tosin pääsevät vielä helpommalla, kun samat sovellukset ovat Linux-jakelun omista jakeluvarastoista asennettavissa suoraan.

VALO-CD on tehnyt arvokasta työtä tekemällä sovellusten asentamisen helpoksi. Kun Windowsissakin voi käyttää vapaita ohjelmia, on mahdollista käyttää Linuxia helpommin, kun samat sovellukset ovat saatavissa molemmille käyttöjärjestelmille.  Valo-cd-tunnus.jpg Kuvan lähde:

[url]http://www.valo-cd.fi/tiedotteet[/url]  Kokoelmaan kuuluvat sovellukset on lueteltu projektin sivulla. Huomattavimmat sovellukset ovat LibreOffice (eli entinen OpenOffice.org), Mozilla Firefox, Mozilla Thunderbird, VLC-mediasoitin, Gimp, Inkscape, Scribus ja 7-Zip. Lisäksi erittäin kätevä on PDF-Creator, jonka avulla mistä tahansa ohjelmasta jossa on tulostustoiminto voi tulostaa PDF-tiedoston. PDF on kätevä lähetettäväksi sähköpostin liitteenä tai vietäväksi taskussa muistitikulla paremman tulostimen ääreen. Yhteensä sovelluksia on noin 22.

Kesällä 2008 toimintansa aloittanut VALO-CD-projekti on julkaissut uuden VALO-CD:n kerran tai kaksi vuodessa. Uusin versio VALO-CD 7 julkaistiin 8. huhtikuuta 2011. Tässä versiossa OpenOffice.Org-toimisto-ohjelmiston tilalle on tullut LibreOffice. Projektin tarkoitus on edistää tietotekniikan hyödyntämistä Suomessa ja levittää VALOa, eli vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia, mikä auttaa monikertaistamaan tietotekniikasta saatavan hyödyn.

Vapaiden ohjelmien lisäksi cd-levylle on koottu pdf-muotoisia oppaita vapaisiin ohjelmiin liittyvistä aiheista. Mukana on muun muassa ohjeita sähköpostin turvaamiseen GPG-salauksella, muita salaukseen liittyviä oppaita, FLOSS Manuals -projektin tuottamia oppaita levyllä olevien ohjelmien käyttämiseen sekä opetushallituksen, oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön julkaisemia ohjeita ja suosituksia.

Kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi VALO-CD:tä julkaiseva projekti alkoi syksyllä 2010 valmistella levystä myös englanninkielistä versiota. VALO-CD:n versiosta 7 julkaistiinkin englanninkielinen versio 15.9.2011.

Sähköpostitiedotteita VALO-CD:n tulevien versioiden julkaisuista voi tilata projektin etusivulta. Projektia voi seurata myös usean sosiaalisen median palvelun, kuten Facebookin, kautta. VALO-CD:n kehittämiseen voi tulla mukaan liittymällä projektin sähköpostilistalle ja kertomalla, minkälaista apua olisi kykeneväinen tarjoamaan.

Kotisivu http://valo-cd.fi Lisenssi GNU GPL ja muita vapaita lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus CD:tä on ollut jaossa vapaisiin ohjelmiin liittyvissä tapahtumissa, tai sen voi noutaa projektin kotisivulta ja kirjoittaa romppuaihiolle. Kotisivulta voi myös noutaa ohjelmat yksitellen asennettaviksi. Projektia voi tukea ostamalla valmiita CD-levyjä. VALO-CD Tämä on se VALO-CD josta aikaisemmissa Viikon VALOissa on usein ollut mainintaa. Käyttöohjeet CD:llä on mukana sovellusten käyttöohjeita suomeksi.   valo-cd-1.story.png  Firefox-3-sovellusvalilehdet.story.png  stellarium-3.story.jpg  Inkscape-6.story.png  Vlc-1.story.png  Pidgin-3-keskustelu.story.png  LibreOffice-Writer-3-tyylit.story.png  WinSCP-1.story.png  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 45 - Audacity
6 November 2011, 2:10 pm

Audacity on vapaa äänieditori, jolla ääntä voi tallentaa, leikellä ja muuntaa monipuolisesti. Sillä voi esimerkiksi tallentaa omaa podcastia, digitoida vanhoja c-kasetteja sähköiseen muotoon, tallentaa haastatteluja tai vaikka omaa laulua.

Audacityn käyttöliittymä koostuu valikoista, äänen kuunteluun ja editointiin käytettävistä nappuloista ja työkaluista sekä ohjelmaan avatuista ääniraidoista. Ääniraidat voivat olla joko mono- tai stereoraitoja. Monoraidoissa on yksi ja stereoraidoissa kaksi vasemmalta oikealle etenevää äänikanavaa. Äänikanavista voidaan valita pätkiä joko hiirellä ja näppäimistöllä ja näin valituille osille voidaan tehdä erilaisia muokkausoperaatioita. Yksinkertaisimmillaan valittuja osia voidaan kopioida, leikkailla ja liimailla kanavan sisällä ja niiden välillä paikoista toisiin. Samoin valittuihin osiin voidaan kohdistaa erilaisia ääniefektejä ja muunnoksia, joita löytyy valikoista useita.

Eräs esimerkki käyttökelpoisesta efektistä on kohinanpoisto. Kohinanpoisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin ääniraidasta rajataan jokin näyte, jossa kuuluu puhdasta kohinaa, siis kohta, jonka kuuluisi olla hiljainen. Ohjelmalle kerrotaan tämän olevan kohinaa. Tämän jälkeen ohjelma osaa poistaa näytteen mukaisen kohinan koko raidasta. Kohinanpoisto on parhaimmillaan, kun häiriö on jatkuvaa ja säännöllistä, eli esimerkiksi ääninauhan rahinaa tai muuta huminaa. Toinen esimerkki efekteistä on äänen voimakkuuden kasvattaminen. Voimakkuutta lisättäessä Audacity laskee automaattisesti suurimman vahvistuksen, joka on mahdollista ilman, että äänen muoto leikkautuu voimakkaimmista kohdista. Muita efektejä ovat esimerkiksi kaiku, fade-in, fade-out ja äänen kääntäminen takaperin.

Audacitya voi käyttää myös erilaisten äänten, kuten hiljaisuuden, kohinan, sini-, saha- tai kanttiallon generointiin sekä analysointiin. Äänen muotoa voi editoida myös käsin piirtotyökalulla, jolla voi muokata yksittäisiä näytteenottokohtia. Ohjelman zoom-toiminnolla äänen muotoa voi tarkastella lähempää ja kauempaa.

Audacitylla tehdyt tuotokset voi muokkauksen aikana tallentaa häviöttömästi projektina Audacityn omassa tiedostomuodossa. Tässä muodossa tallennetaan kaikkien avoimena olevien raitojen tiedot. Kun tuotos on valmis, halutaan se yleensä tallentaa johonkin muotoon, jossa sitä voidaan kuunnella jollain muullakin ohjelmalla. Tätä varten Audacityssä on erillinen "vie"-toiminto (export). Audacity osaa avata ja tallettaa tiedostoja muutamassa pakkaamattomassa (wav, flac) tai pakatussa (mp3, Ogg Vorbis, jne.) tiedostomuodossa.

FLOSS Manuals -projekti on tuottanut melko perusteellisen oppaan Audacityn käyttöön.

Kotisivu http://audacity.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Asennuspaketit eri järjestelmille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. VALO-CD Audacity löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Käyttöohjeet Kattava suomenkielinen käyttöohje Audacitylle löytyy FLOSS Manuals -sivustolta.   Audacity-0.story.png  Audacity-1.story.png  Audacity-2.story.png  Audacity-3.story.png  Audacity-4.story.png  Audacity-5.story.png  Audacity-6.story.png  Audacity-7.story.png  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 46 - GNU Emacs
13 November 2011, 11:32 am

GNU Emacs on tekstieditori jolla voi tehdä kaiken. Jos jotain ei voi Emacsilla tehdä, se ei ole tekemisen arvoista.

Emacsia käyttävät etenkin ohjelmoijat, se soveltuukin koodaamiseen kaikenlaisilla ohjelmointikielillä.

Oikeasti löytyy toki kohteita joiden tekemiseen Emacs ei sovellu, mutta koska Emacs on laajennettavissa voi ohjelmoida tarvittavat lisätoiminnot ja sitten Emacsilla voi tehdä senkin.

Alunperin vitsailtiin Emacsin olevan lyhenne sanoista Emacs Makes Any Computer Slow. Aikoinaan tässä olikin totta toinen puoli, Emacs on alunperin kehitetty vuonna 1976, ja GNU Emacs vuonna 1984. Tuohon aikaan tietokoneissa muistin määrä oli rajoitettu ja tehoakin oli hintelästi nykykoneisiin verrattuna. Allekirjoittaneella oli Commodore 64 vuonna 1984, silloin se oli kova luu koska Amiga ja Atari ST julkaistiin vasta vuonna 1985. Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard M. Stallman.

Toinen Unixien alkuajoista asti mukana ollut tekstieditori on vi. Sen filosofia on tyystin erilainen kuin Emacsilla. Vi on pieni yksinkertainen, Emacsin ohjelmatiedosto on kertaluokkaa suurempi.

Emacs on suosionsa ansiosta saanut paljon jäljittelijöitä. Tekstieditoreita tehdään toimimaan samoilla näppäinkomennoilla kuin Emacs, jotta Emacsia osaavien ei tarvitse opetella uusia komentoja. Samoin Linuxin Bash-komentotulkki käyttää Emacsin näppäinkomentoja (voi valita käytettävän vi:n näppäinkomentoja). Sovelluksissa joissa muokataan tekstiä on ehkä mahdollista käynnistää Emacs tekemään muokkaus; esimerkiksi Firefoxin laajennos It's All Text mahdollistaa Emacsin tai muun tekstieditorin käynnistämisen kun selaimessa muokataan tekstikenttää (saatavilla Debian GNU/Linuxissa pakettina xul-ext-itsalltext). Tämäkin teksti on kirjoitettu GNU Emacs versiolla 23 It's All Text -lisäosan avulla. Muutenhan tätä ei olisi kannattanut kirjoittaa lainkaan, kuten artikkelin alussa todettiinkin.

GNU Emacs -projektista haarautui XEmacs 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Koska lähdekoodi on vapaa, voi toinen taho kehittää sovellusta mieleiseensä suuntaan, ja jos eri tahot pysyvät erimielisinä voi syntyä pysyvästi kaksi kehityshaaraa.

Alunperin GNU Emacs toimi tekstipäätteessä. Nykyään Emacseja voi käyttää hiirelläkin, toiminnot ovat pudotusvalikoissa. Samaa Emacsia voi käyttää sekä tekstipäätteessä että X Window -järjestelmässä tai Windowsissa GUI:n kera. Pikakomennot opettelemalla saa nopeammin kirjoitettua molemmissa kun sormia ei tarvitse siirtää pois näppäimistöltä hiirtä hamuamaan.

Toimitilat  ovat Emacsin moodeja joissa toiminnallisuus on sovitettu muokattavaan tekstiin. Esimerkiksi Python-moodi osaa korostaa syntaksia ja ymmärtää sisentää koodin kuten Pythonissa kuuluu. Näitä moodeja on paljon vakiona mukana ja lisää löytyy, Debian GNU/Linuxissa 44 kappaletta emacs mode -paketteja.

Koska Emacsin laajennoksia on helppo tehdä, ainakin helpompi kuin muissa tekstieditoreissa joissa niitä ei voi lainkaan tehdä, on kaikenlaista erikoistakin tehty. Vakiona on mukana kaksi laskinta (ohjelmoitava ja tavallinen), kalenteri, noin tusina peliä, sähköpostiohjelma ja usenetin uutisten lukija. Luulin jo Emacsista jätetyn psykiatri pois, mutta sepä ei vaan olekaan työkaluvalikossa. Näppäilemällä Meta-X doctor  saa sen käynnistettyä.

Kannattaa opetella Emacs, niin ei tarvitse opetella muita tekstieditoreita kun Emacs on saatavilla joka paikkaan.

Kotisivu http://www.gnu.org/s/emacs/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Aika kattavasti kaikilla alustoilla. Ehkä voisi arvailla, että jos laitteessa on QWERTY-näppäimistö, siihen saa Emacsin. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muissa Unixeissa Emacs joko tulee valmiiksi mukana tai asennuspaketin voi noutaa jostain tai itse kääntää. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Käyttöohjeet GNU Emacsissa on sisäänrakennettu ohjetoiminto. Saatavilla on vapaa GNU Emacs käsikirja. Netistä löytyy paljon ohjeita ja kirjakaupasta kirjoja.    Kuvakaappaus-emacs23.story.png  Kuvakaappaus-itsalltext.story.png  Kuvakaappaus-emacs-wikisee.story.png  Kuvakaappaus-emacs-python.story.png  Kuvakaappaus-emacs23-terapia.story.png  

Linkkejä: Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 47 - KeePass / KeePassX
20 November 2011, 11:03 pm

KeePass ja KeePassX ovat salasanojen turvalliseen säilyttämiseen tarkoitettuja vapaita ohjelmia.

Viimeviikkojen tietovuototapaukset ovat nostaneet esiin salasanojen turvallisen säilyttämisen ongelman. Nykyisin ihmisillä on käyttäjätilejä yhä useammassa verkkopalvelussa ja kuhunkin tarvitaan kirjautumista varten tunnus ja salasana. Jotta salasana olisi turvallinen, pitäisi sen olla riittävän pitkä ja tarpeeksi sattumanvarainen. Monen satunnaisen salasanan muistaminen ulkoa voi kuitenkin käydä ylivoimaiseksi. Tällöin saman salasanan käyttäminen eri palveluissa saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta sekään ei ole hyvä ratkaisu. Päinvastoin kaikissa palveluissa pitäisi käyttää aina eri salasanoja, sillä jos jokin palveluista vuotaa salasanat tai ei jostain muusta syystä olekaan luotettava, ovat muut käyttäjätilit silti turvassa.

Käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaan on kehitetty ohjelmia, kuten KeePass ja KeePassX. Nämä taltioivat tunnukset ja salasanat yhteen tietokantaan, joka suojataan salakirjoittamalla niin, että niihin pääsee käsiksi vain tietämällä oikean "master-salasanan". Näin kaikki muut salasanat saadaan lukittua yhden salasanan taakse ja tämän yhden salasanan muistaminen riittää. Vaihtoehtoisesti master-salasanan käytön sijasta näissä ohjelmissa voidaan generoida erillinen avaintiedosto, jolla salasanasäilö voidaan avata. Kun avaintiedosto tallennetaan muistitikulle tai cd-levylle, saadaan näin eräänlainen fyysinen avain, jota ilman salasanasäilön avaaminen ei onnistu. Tällainen avain täytyy tietenkin säilyttää hyvässä tallessa. Kaikkein tärkeimpien salasanojen suojaksi voidaan myös käyttää salasanan ja avaintiedoston yhdistelmää, jolloin säilön avaamiseen tarvitaan molemmat.

Alkuperäinen KeePass (versio 1.x, eli Classic Edition) on tehty vain Windows-alustalle. Uudempi KeePass2 (Professional Edition) sen sijaan on ohjelmoitu .NET-ympäristöllä, jolloin se toimii myös Mono-kirjastoilla varustetussa Linux-, Mac OS X- tai BSD-järjestelmässä. Monon mahdollisista patenttiongelmista huolestuneille hyvä uutinen on, että näiden virallisten versioiden lisäksi ohjelmasta on olemassa useita erillisinä projekteina toteutettuja versioita erilaisille alustoille. Näistä KeePassX on Qt-kirjaston avulla ohjelmoitu Classic-version kanssa yhteensopiva toteutus, joka toimii ainakin Windows-, Linux, Mac OS X- sekä BSD-järjestelmissä. Lisäksi muita epävirallisia toteutuksia löytyy ainakin Android-alustalle (KeePassDroid), iPhonelle ja iPadille (MiniKeePass, iKeePass, MyKeePass, KyKeePass) sekä Windows Phone 7:lle (7Pass).

KeePass ja KeePassX toimivat molemmat hyvin samalla tavoin. Niihin tallennettuja tunnusten ja salasanojen yhdistelmiä voidaan luokitella esimerkiksi käyttötarkoituksen (sähköpostit, foorumit, webbipalvelut, ftp-/sftp-palvelimet, jne.) mukaan ryhmiksi sekä tarvittaessa myös aliryhmiksi. Kun tunnusta tai salasanaa tarvitaan, ne voi kopioida syöttökenttään joko leikepöydän kautta tai hiirellä raahaamalla. Lisäksi ohjelma osaa myös tyhjentää leikepöydän käytön jälkeen, jotta salasana ei jää vahingossa sinne saataville. Lisäksi käytettävissä on Auto-Type-toiminto, jolla voidaan määritellä sarja näppäimenpainalluksia, jotka voidaan syöttää haluttuun ohjelmaikkunaan. Esimerkiksi Gmail-palvelun kirjautumissivulle sopiva Auto-Type-sääntö voisi olla: {USERNAME}{TAB}{PASSWORD}{ENTER}". KeePass-ohjelmien mukana on myös salasanageneraattori, jolla voi arpoa itselleen turvallisen salasanan. Generaattorille voidaan antaa haluttu salasanan pituus sekä käytettävissä olevat merkkityypit, kuten isot ja pienet kirjaimet, numerot sekä erikoismerkit.

KeePass-ohjelmasta on tietokoneelle asennettavan version lisäksi tarjolla myös niin sanottu portable-, eli tikkuversio. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmaa voidaan käyttää suoraan muistitikulta ilman, että se tallentaa tietojaan tai asetuksiaan tietokoneelle. Koska salasanatietokanta on yhdessä tiedostossa, on se helppo siirtää koneelta toiselle tai tuon tikkuversion seuraksi samalle muistitikulle. Ohjelman tuo- ja vie-toimintojen avulla myös tietokannan siirtäminen muiden vastaavien ohjelmien välillä onnistuu helposti.

Kaiken lisäksi, koska ohjelma on avointa lähdekoodia, ohjelman käyttäjän ei tarvitse vain luottaa, että ohjelma ei tee salasanoille mitään vilpillistä.

"As a cryptography and computer security expert, I have never understood the current fuss about the open source software movement. In the cryptography world, we consider open source necessary for good security; we have for decades. Public security is always more secure than proprietary security. It's true for cryptographic algorithms, security protocols, and security source code. For us, open source isn't just a business model; it's smart engineering practice." Bruce Schneier, Crypto-Gram 1999/09/15

Kotisivu http://keepass.info ja [url]http://www.keepassx.org[/url] Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, Android, iOS, Windows Phone 7, PocketPC, J2ME (matkapuhelimet), Blackberry Asennus Useimpiin Linux-järjestelmiin KeePass tai KeePassX löytyy suoraan jakelun paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa ovat saatavilla sekä KeePass2 että KeePassX. Muille alustoille asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. VALO-CD KeePass löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Oppaita http://www.valo-cd.fi/oppaat/keepass-opas.pdf KeePass muualla http://en.wikipedia.org/wiki/KeePass Muita vastaavia ohjelmia Salasananhallintaohjelmia Wikipediassa   KeePass-0.story.png  KeePass-1.story.png  KeePass-2.story.png  KeePass-3.story.png  KeePass-4.story.png  KeePass-5.story.png  KeePass-6.story.png  KeePass-7.story.png  KeePass-8.story.png  KeePass-9.story.png  KeePass-10.story.png  KeePass-11.story.png  KeePass-12.story.png  KeePass-13.story.png  KeePass-14.story.png  KeePass-15.story.png  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 48 - GIMP
27 November 2011, 1:16 am

GIMP on jo klassikoksi vakiintunut vapaa avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma.

Ohjelman nimi, GIMP, on lyhenne sanoista GNU Image Manipulation Program, eli GNU (-projektin) kuvankäsittelyohjelma. GIMP varsin kypsä ohjelma, jonka kehitys on aloitettu jo vuonna 1995. GIMP soveltuu hyvin niin kuvankäsittelyyn kuin piirtämiseenkin. Sillä onnistuu valokuvien jälkikäsittely, kuten punaisten silmien poisto sekä perspektiivi- ja värivirheiden korjaus, web-sivujen grafiikoiden tekeminen sekä digitaalisten taideteosten luonti. Se tukee useita tiedostomuotoja ja sitä voikin käyttää myös kuvien muuntamiseen tiedostomuodosta toiseen.

GIMP on ominaisuksiltaan sen verran laaja, että siinä riittää toiminnallisuuksia sekä satunnaisille harrastajille kuin ammattilaisillekin. Tavallinen kotikäyttäjä saa ohjelmalla tehtyä digivalokuviensa rajaukset, horisontin oikaisut, punaisten silmien poistot sekä valotuksen korjailut. Samoin kuvien koon muutokset sekä erilaiset efektit, kuten seepia, "vanha valokuva" tai "kahvitahra",  ovat helposti tehtävissä. Monimutkaisempia toimintoja kaipaavankaan käytössä GIMPin ominaisuudet eivät lopu kesken ja suuri osa esimerkiksi Photoshopille suunnatuista ohjeista on sovellettavissa GIMP-käyttöön. Eri ohjelmissa samat toiminnot saattavat olla valikoissa hieman eri paikoissa ja hiukan eri nimillä.

Käyttöliittymältään GIMP poikkeaa hieman monesta muusta kuvankäsittelyohjelmasta. Tämän takia jotkut käyttäjät ovat hieman vierastaneet GIMPiä, mutta kyseessä lienee suurimmaksi osaksi tottumuskysymyksestä. Kun monissa muissa kuvankäsittelyohjelmissa on yksi pääikkuna, jonka sisällä muokattavat kuvat sekä erilaiset työkalupalkit sijaitsevat, käyttää GIMP monen ikkunan käyttöliittymää. Monen ikkunan käyttöliittymässä kukin muokattava kuva on omassa ikkunassaan ja työkalupaletit sekä muut apuvälineet omissa ikkunoissaan. Muihin kuvankäsittelyohjelmiin tottuneet käyttäjät ovat toisinaan pitäneet tätä hankalana ja sen vuoksi versiossa 2.8 GIMPiin onkin tulossa oletukseksi käyttöön yhden ikkunan käyttöliittymä. Toisaalta, esimerkiksi kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä monen ikkunan käyttöliittymä on käytännöllinen, kun muokattava kuva voidaan sijoittaa mahdollisimman suurena yhdelle näytölle ja omina ikkunoinaan olevat työkalut toiselle näytölle. Tällainen järjestely ei yhden ikkunan käyttöliittymällä onnistu.

GIMPin käyttöliittymä koostuu kuvaikkunoiden lisäksi työkaluikkunasta (toolbox) sekä suuresta joukosta erilaisia telakoitavia dialogi-ikkunoita. Telakoitavia ikkunoita ovat esimerkiksi tasoluettelo (layers), värikanavat (channels), työkalujen asetukset (tool options) sekä luettelo väriliu'uista (gradients). Telakoitavia ikkunoita voi raahaamalla yhdistellä toisiinsa, jolloin niiden sisällöt ovat samassa ikkunassa joko peräkkäin tai vaihtoehtoisina välilehtinä. Näin käyttäjä voi kustomoida käyttöliittymän omien mieltymystensä mukaan. GIMPissä on myös kattava työkalu omien näppäinoikoteiden määrittelyyn työskentelyn nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.

GIMPin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tasojen kanssa tapahtuva työskentely, erilliset editoitavat tekstitasot, kustomoitavat siveltimet, kustomoitavat väriliu'ut, kloonityökalu, maskit, lukuisat suotimet, efektit sekä plugineina tai skripteinä toteutetut lisätoiminnallisuudet. GIMPistä jo löytyviä toimintoja voi ohjelmoida toimimaan peräkkäin komentosarjana yhdellä komennolla tekemällä niistä skriptejä muun muassa Scheme-, Python- ja Perl-kielillä. Myös kokonaan uusien toimintojen toteuttaminen on mahdollista liitännäisinä, eli plugineina. Yksi esimerkki tällaisesta pluginista on liquid rescale, jolla on mahdollista skaalata kuvaa pienemmäksi tai suuremmaksi säilyttäen kuvan elementtejä valikoivasti. Samalla pluginilla pystyy myös poistamaan kuvasta haluttuja osia saumattomasti. (Youtube-videoita liquid rescalen toiminnasta: 1, 2, 3 ja 4.)

Kuvia avattaessa ja tallennettaessa GIMP osaa useita tiedostomuotoja. Työtiedostot kannattaa tallettaa GIMPin omaan .xcf-muotoon tai sen pakattuun versioon .xcf.gz-muotoon. Näin tallennettuna säilyvät työskentelyssä käytetyt tasot, tekstitasot, käytössä oleva valinta, värikanavat sekä muutamia muita työtilaan liittyviä ominaisuuksia. Valmis lopputulos tallennetaan työskentelyn lopuksi haluttuun käyttömuotoon, kuten jpeg, png tai gif. Myös gif-animaatioiden teko onnistuu GIMPillä tekemällä kustakin ruudusta oma taso ja tallentamalla gif-muotoon, jolloin GIMP kysyy, halutaanko kuvasta animaatio.

GIMP ei sisällä vielä varsinaista toiminnallisuutta julkaisualalla käytetylle CMYK-värierottelulle. Siihen on kuitenkin saatavilla osittainen toteutus separate+-pluginin muodossa. CMYK-värienhallinta on kuitenkin olennaista vain painotuotteiden kanssa. Digitaalisen median, esimerkiksi verkkosivujen kanssa toimittaessa riittää hyvin GIMPin käyttämä RGB-väriavaruus. Tulosteidenkin kanssa useimmat tulostinlaitteet toimivat suoraan RGB-väreillä ja monet niin kutsutut digipainot hyväksyvät aineiston RGB-väreillä.

Verkosta löytyy useita tutorialeja GIMPin käytöstä. Erityisen hyödyllisiä ovat Youtube-videot, joissa ohjelman käyttöön vihkiytyneet käyttäjät opastavat erilaisia käyttötapauksia. Esimerkkejä tällaisista videoista ovat nimimerkki GimpKnowHow:n tekemät videot Cool Photo Manipulation in Gimp ja Gimp101- Possessed Eye in Gimp.

Kotisivu http://www.gimp.org/ Suomenkielinen nettiyhteisö http://www.gimp-suomi.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin GIMP on suositeltavinta asentaa jakelun omasta pakettivarastosta, sillä sitä kautta asennettuna siihen tulevat kaikki päivitykset suoraan jakelun kautta. Muille alustoille asennuspaketit tai ohjeet asentamiseen löytyvät ohjelman kotisivuilta. VALO-CD GIMP löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Ohjeita GIMP-pikaohje (Porixi) Värienhallintaa GIMPillä GIMP-opas GIMP Wikibooksissa (suomeksi) GIMP Wikibooksissa (englanniksi, laajempi) Muita linkkejä Plugin-kokoelma   Gimp-1.story.png  Gimp-2.story.png  Gimp-3.story.png  Gimp-4.story.png  Gimp-5.story.png  Gimp-6.story.png  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 49 - GnuPG
4 December 2011, 11:37 am

GNU Privacy Guard eli GnuPG on julkisen avaimen salakirjoitusohjelmisto tiedon ja viestinnän salaamiseen.

GnuPG:llä voi salakirjoittaa tiedoston jolloin ilman avainta sisältöä ei saa selväkieliseksi. Sähköpostin voi salata siten, etteivät muut kuin vastaanottaja pysty viestiä lukemaan. Lisäksi viestiin voi lisätä digitaalisen allekirjoituksen, jolloin varmistutaan lähettäjän henkilöllisyydestä ja myös tiedetään, ettei viestiä ole muutettu allekirjoittamisen jälkeen.

Julkisen avaimen salakirjoituksessa tarvitaan kaksi avainta, toinen yksityinen tiukasti salaisena pidettävä avain jolla viesti avataan eli muutetaan selväkielisiksi, toinen julkinen avain jolla viesti salakirjoitetaan. Julkisen avaimen tunteminen ei ollenkaan helpota viestin avaamista, niinpä julkisen avaimen voi huoletta julkistaa webbisivullaan, puhelinluettelossa, avainpalvelimella tai muussa kaikkien saatavilla olevassa mediassa.

Viestin lähettäjä etsii vastaanottajan julkisen avaimen, salakirjoittaa viestin ja lähettää sen. Viestiä ei saa selväkieliseksi muuten kun tuntemalla oikean yksityisen avaimen. Viestin voi huoletta lähettää sähköpostissa tai postikortilla eikä haittaa vaikka asiaankuulumattomat saavat viestin haltuunsa.

GnuPG:tä voi käyttää myös digitaaliseen allekirjoitukseen. Tällöin allekirjoittaja muodostaa viestistä tiivisteen ja salakirjoittaa sen yksityisen avaimensa avulla. Allekirjoituksen varmistusta haluava laskee saman tiivisteen, etsii lähettäjän julkisen avaimen ja purkaa sillä salakirjoitetun tiivisteen. Jos tiivisteet ovat samat, oli viesti allekirjoitettu avainparin yksityisellä osalla eikä viestin sisältö ole muuttunut matkan aikana.

GnuPG ei käytä keskitettyä avaintietokantaa eikä muutakaan keskusjohtoisuutta. Näin ollen pulmaksi jää varmistua avaimen omistajan henkilöllisyydestä. Jos osapuolet voivat tavata kasvokkain, tarkistetaan viranomaisen antamista kuvallisista henkilöllisyystodistuksista henkilöllisyys ja vaihdetaan avaimia tai avainten "sormenjälkiä". Sormenjälki on avaimesta laskettu tiiviste, joka yksilöi avaimen tarpeeksi luotettavasti. Avaimet ovat varsin pitkiä, 4000 bittiä esimerkiksi, jolloin lyhyt 8 merkin mittainen sormenjälki on helpompi kirjoittaa muistiin ja noutaa varsinainen avain myöhemmin avainpalvelimelta. Jos avaimesta laskettu sormenjälki täsmää saatuun sormenjälkeen kuuluu avain sormenjäljen antaneelle henkilölle.

Voidaan myös rakentaa luottamusverkkoa, web of trust, allekirjoittamalla avain kun avaimen haltija on varmistettu ja haltijan henkilöllisyys todennettu mieluummin kahdesta virallisesta kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Kun saadussa avaimessa on allekirjoitus henkilöltä jonka tietää luotettavaksi avainten tarkistajaksi, voi halutessaan luottaa avaimeen vaikkei ole itse tavannut avaimen haltijaa ja vaihtanut sormenjälkiä.

Luottamusverkkoa voi kasvattaa osallistumalla avainten allekirjoitustilaisuuksiin. On tärkeää noudattaa sovittua menettelytapaa avaimia allekirjoitettaessa, jottei luottamusverkkoa heikennetä väärillä henkilöllisyyksillä tai väärillä avaimilla.

Sähköpostiohjelmaan on mahdollista lisätä GnuPG-toiminnallisuus. Suosittuun sähköpostiasiakasohjelmaan Thunderbird, saatavilla myös VALO-CD:llä, on saatavilla lisäosa Enigmail joka sekin on saatavilla VALO-CD:llä. Salauksen käyttöönotto on hieman mutkikasta, kannattaa lukea asennus- ja käyttöohje ensin.

GnuPG on GNU-projektin tekemä OpenPGP toteutus. OpenPGP on standardi, määritelty RFC4880:ssa. OpenPGP kehitettiin Phil Zimmermannin Pretty Good Privacy -sovelluksesta, jonka Zimmermann julkaisi vuonna 1991.

Kotisivu http://www.gnupg.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, GNU/Hurd, Linux, MacOS X, NetBSD, OpenBSD, VMS, Windows ja muita Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X käyttäjät noutavat asennustiedoston kotisivulta. Windows-käyttäjille saatavilla VALO-CD:llä tai kotisivuilta.  Käyttöohjeet Linux.fi wikin artikkeli GPG:stä  Ilmainen GPG-opas VALO-CD:llä GnuPG ohjeet (englanniksi) Debian-projektin ohje avainten allekirjoittamisesta (suomeksi, jos selaimen oletuskieli suomi) Ohje avainten allekirjoitustilaisuuden järjestämisestä (englanniksi).   Kuvakaappaus-OpenPGP-avainten hallintaikkuna.story.png  Kuvakaappaus-OpenPGP-asetukset.story.png  Kuvakaappaus-gnupg-1.story.png  Kuvakaappaus-gpg-avaimia.story.png  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 50 - openSUSE 12.1
10 December 2011, 9:28 pm

OpenSUSE on helppokäyttöinen ja vapaa GNU/Linux-käyttöjärjestelmä, jota kehitetään yhteisövetoisesti.

OpenSUSE-projekti kehittää yhtä parhaista Linux-järjestelmistä ja sen tavoitteena on järjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja helposti hankittava. Käyttöjärjestelmän lisäksi openSUSE pyrkii tarjoamaan ympäristön avoimen lähdekoodin kehitystyölle sekä yksinkertaistamaan ja avaamaan kehitys- ja paketointiprosesseja. Tätä tavoitetta edistää muun muassa openSUSE Build Service, joka helpottaa ohjelmistopakettien tekemistä openSUSEn lisäksi myös muille Linux-jakeluille.

OpenSUSEn viimeisin versio 12.1 julkaistiin 16. marraskuuta 2011. Tässä versiossa on valittavissa neljä vaihtoehtoista tuettua työpöytäjärjestelmää, joista käyttäjä voi valita itselleen mieluisimman. Työpöytäympäristöistä KDE ja juuri uusiutunut Gnome 3.2 ovat näyttäviä ja kaikenkattavia, mutta hieman raskaampia, kun taas Xfce ja LXDE on suunniteltu kevyemmiksi vaihtoehdoiksi.

Työpöytäympäristön ohella openSUSEn oletusasennus sisältää muun muassa Mozilla Firefox -selaimen, sähköpostiohjelman, GIMP-kuvankäsittelyohjelman, LibreOffice-toimisto-ohjelmiston (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka), musiikinsoitto-ohjelman, CD/DVD-levyjen poltto-ohjelman ja paljon muuta. Näiden lisäksi openSUSE sisältää lukemattomat määrät vapaita sovellusohjelmia, jotka ovat kaikki asennettavissa helposti ja ilmaiseksi vain muutamalla hiiren napsautuksella järjestelmän paketinhallinnan kautta. Nämä ohjelmat ovat valmiiksi paketoituina openSUSEn palvelimella odottamassa asentamistaan samaan tapaan kuin älypuhelinten ohjelmat ovat ladattavissa marketista tai storesta.

OpenSUSEssa järjestelmän asetusten hallinta tapahtuu YaST-ohjelmalla, joka antaakin helpon graafisen käyttöliittymän tavallisimpiin ja useimmin tarvittuihin järjestelmän asetuksiin. Sen kautta ovat valittavissa niin ohjelmistojen asennukset ja päivitykset kuin laitteiden ja palveluidenkin tärkeimmät asetukset.

Uusia ominaisuuksia openSUSE 12.1:ssä ovat muun muassa entistä parempi tuki pienille näytöille sekä useammalle näytölle, keskitetty hallinta online-tunnuksille, parannettu Oyranos-värienhallintajärjestelmä. OpenSUSE tarjoaa myös mahdollisuuden luoda oman Dropboxin kaltaisen pilvitallennusjärjestelmän OwnCloud-ohjelmistolla. Työpöytäkäyttöön sen voi integroida Mirall-ohjelmalla, joka synkronoi tiedostot OwnCloud-pilven ja paikallisen koneen välillä.

OpenSUSEn voi hankkia joko ilmaisena, verkosta ladattavana versiona tai maksullisena myyntiversiona, joka sisältää ohjekirjan ja puhelintuen.

Kotisivu http://www.opensuse.org/fi/ http://opensuse.fi/ (suomenkielisen yhteisön kotisivu) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä, kuten GNU GPL Asennus openSUSEn DVD-levykuvan voi ladata sen lataussivulta. Sivulta löytyy myös tarvittavia lisäohjeita levykuvan polttamisesta tyhjälle DVD-levylle tai käynnistyvän usb-tikun luomisesta. Käyttöohjeet ja tuki Lisää ohjeita ja vertaistukea löytyy suomenkielisen openSUSE-yhteisön sivuilta.  openSUSEn asennusopas opensuse.fi:n keskustelualue openSUSEsta voi keskustella myös irc-kanavalla #opensuse-fi, joka löytyy Freenode-verkosta. Kanavalle pääsee muun muassa web-irkki-sovelluksella.   openSUSE-0.story.jpg  openSUSE-1.story.jpg  openSUSE-2.story.jpg  openSUSE-3.story.jpg  openSUSE-4.story.jpg  openSUSE-5.story.jpg  openSUSE-6.story.jpg  openSUSE-7.story.jpg  openSUSE-8.story.jpg  openSUSE-9.story.jpg  openSUSE-10.story.jpg  openSUSE-11.story.jpg  openSUSE-12.story.jpg  openSUSE-13.story.jpg  openSUSE-14.story.jpg  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 51 - 7-Zip
17 December 2011, 10:33 pm

7-Zip on vapaa ohjelma tiedostopakettien purkamiseen ja pakkaamiseen.

7-Zip-ohjelman oletus pakkausmuoto on sen oma 7z-tiedostomuoto, mutta se osaa pakata ja purkaa myös yleisimpiä muita pakkausmuotoja. Sekä pakkaaminen että purkaminen onnistuu formaateilla: 7z, XZ, BZIP2, GZIP, TAR, ZIP sekä WIM. Pelkkä purkaminen taas on mahdollista seuraavilla tiedostomuodoilla: ARJ, CAB, CHM, CPIO, CramFS, DEB, DMG, FAT, HFS, ISO, LZH, LZMA, MBR, MSI, NSIS, NTFS, RAR, RPM, SquashFS, UDF, VHD, WIM, XAR ja Z.

7-Zip lupaa pakata ZIP- ja GZIP-tiedostot jopa 2-10 % tiiviimmin kuin PKZip ja WinZip. Oman 7zip-tiedostomuotonsa ohjelma lupaa pakata vielä tiiviimmin. 7-Zip tukee myös ZIP- ja 7z-tiedostojen salaamista vahvalla AES-256-kryptauksella.

7-Zip integroituu Windowsin tiedostohallintaan, joten siihen liittyvät toiminnot löytyvät helposti hiiren kakkospainikkeella tiedostoa napauttamalla esiin tulevasta kontekstivalikosta. Esimerkiksi uuden paketin luominen onnistuu valitsemalla pakattavat tiedostot tiedostonhallinnassa ja valitsemalla kontekstivalikon "7-Zip"-alavalikosta kohdan "Lisää pakettiin". Tämän jälkeen 7-Zip kysyy ennen pakkaamista vielä tarvittavat tiedot, kuten tiedostonimen ja pakkaustyypin.

Ohjelman käyttöä helpottaa se, että se on käytettävissä myös suomeksi. Kieliä ohjelmassa on valittavissa yhteensä 79.

Ohjelman vapauden kannalta huomattavaa on, että ohjelman kaikki muut toiminnot ovat vapaata lähdekoodia paitsi RAR-pakettien purku. RAR-purun rajoituksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta ohjelman käytön kannalta.

Kotisivu http://www.7-zip.org/ Lisenssi GNU LGPL (lukuun ottamatta RAR-purkua, joka sisältää epävapaita rajoituksia) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta.. VALO-CD 7-Zip löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.   7-zip-1.story.png  7-zip-2.story.png  7-zip-3.story.png  7-zip-4.story.png  7-zip-5.story.png  7-zip-6.story.png  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa mrl586

  • Jäsen
  • Viestejä: 137
Toimii seuraavilla alustoilla Windows
Komentoriviversio p7zip toimii myös muilla käyttöjärjestelmillä.

Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
Viikko 52 - Wikimedia Commons
24 December 2011, 11:07 pm

Wikimedia Commons on erikielisten Wikipedioiden yhteiseksi materiaalipankiksi tarkoitettu palvelu. Sinne tallennetut ja sallivasti lisensoidut materiaalit ovat kuitenkin yhtä hyvin myös muiden käytettävissä.

Wikipedia tarvitsee artikkeleihinsa tekstiä elävöittämään ja havainnollistamaan kuvia, videoita ja ääninäytteitä. Koska samat materiaalit kelpaavat usein myös erikielisiin artikkeleihin, on niille perustettu oma sivusto, josta ne voidaan upottaa suoraan artikkeleihin. Koska taustalla ovat Wikipedian tarpeet, on helppo ymmärtää, miksi Wikimedia Commons on yksi suurimmista, ellei jopa suurin, vapaan kuvitusaineiston materiaalipankki.

Kuva-aineistoa Wikimedia Commonsissa on laidasta laitaan. Joukossa on informatiivisia kuvia valokuvista piirrettyihin kaavakuviin, karttoihin ja vaakunoihin. Toisaalta valokuvia löytyy muotokuvista maisemakuviin ja vaikka taustakuviksi sopiviin taide-elämyksiin. Wikimedia Commonsin ääninäytteet ovat vapaassa Ogg Vorbis -tiedostomuodossa. Videoille käytetään vastaavasti avoimia ja käyttömaksuista vapaita gif- ja Ogg Theora -tiedostomuotoja. Esimerkiksi Firefox-selain osaa näyttää ja soittaa näitä kaikkia tiedostomuotoja suoraan.

Wikimedia Commons -sivuston aineistoa voidaan kuitenkin käyttää myös muuhun tarkoitukseen. Kunkin kuvan, videon ja äänitiedoston kohdalla Commonsissa on ilmoitettu kyseisen tiedoston tekijätiedot sekä käyttöehdot. Wikimedia Commons huolii arkistoonsa vain vapaasti lisensoitua materiaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että materiaalia voi kuka tahansa käyttää mihin tahansa käyttötarkoitukseen, myös kaupalliseen käyttöön. Lisenssistä riippuen aineiston käyttöön voi olla pieniä lisävaatimuksia, kuten alkuperäisen tekijän mainitseminen tai materiaalin jakaminen edelleen samoilla ehdoilla.

Vapaimmin ovat käytettävissä tekijänoikeuksista täysin vapaat Public Domain -materiaalit. Tällaista julkista omaisuutta ovat esimerkiksi riittävän vanhat kuvat taikka jotkin julkisten tahojen tuottamat materiaalit.

Osa aineistosta on julkaistu vapailla Creative Commons -lisensseillä. Creative Commons -organisaation luomien lisenssien tarkoituksena on antaa teosten tekijöille muutama valmis ja selkeä lisenssi, joilla he voivat antaa muille eri tasoisia oikeuksia teostensa hyödyntämiseen. CC-lisenssit koostuvat muutamasta ominaisuudesta, joita yhdistelemällä julkaisija voi määritellä, miten heidän töitään saa käyttää. Kun teosta ei ole tarkoitus "pihdata", on tämä käytännöllistä, sillä teosten käyttäjien ei tarvitse erikseen kysellä lupia. Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita CC-lisenssejä ovat:  Creative Commons Nimeä (CC-BY, Creative Commons Attribution) Tämä lisenssi antaa luvan materiaalin käyttöön, levittämiseen, muokkaamiseen ja muokatun teoksen levittämiseen, eli käytännössä teokselle voi tehdä lähes mitä haluaa. Ainoa ehto on, että teosta levitettäessä sen alkuperäinen tekijä mainitaan. Creative Commons Nimeä-Tarttuva (CC-BY-SA, Creative Commons Attribution-ShareAlike) Tällä lisenssillä on edelliseen verrattuna lisäksi rajoitus, että johdetut teokset pitää julkaista samalla lisenssillä kuin alkuperäinen.  Creative Commonsilla on tarjolla myös muita, rajoitetumpia lisenssejä, mutta nämä eivät kelpaa Wikimedia Commonsin käyttöön, sillä ne rajoittavat teosten muokkaamista tai niiden kaupallista käyttöä.

Muita Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita lisenssejä ovat GNU Free Documentation License (GFDL), GNU GPL, GNU LGPL, Free Art License ja Open Data Commons.

Kotisivu http://commons.wikimedia.org/ Lisenssi Useita vapaita lisenssejä, muun muassa Creative Commons -lisenssit (CC-BY, CC-BY-SA), sekä Public Domain -materiaalia.   Cyanocitta-cristata-004.story.jpg  Felis_catus-cat_on_snow.story.jpg  Laszlo-photo_-_Cabo_Cavalo_(by).story.jpg  Maldives_redtail_butterflyfish,_Chaetodon_collare.story.jpg  Anthony%27s_Green_Brown_Iris.story.jpg  Concerto_for_Twelve_Saxophones.story.jpg  Carcharhinus_melanopterus_Red_Sea.story.jpg  One_raspberry_macro.story.jpg  H.maculatus_juvenile.story.jpg  Churchill_HU_90973.story.jpg  

Teksti: pesasa

Kuvat: http://commons.wikimedia.org/ Viikon VALO toivottaa kaikille lukijoille VALOisaa Joulua ja yhteisöllistä uutta vuotta!

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x01 - Thunderbird - Viikon VALO #53
31 December 2011, 7:15 pm

Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma

Thunderbird on moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin, oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on kehittänyt Mozilla, joka on myös suositun Firefox-selaimen taustalla.

Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan. Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.

Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon. Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina, kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.

Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä turvallisuuslaitteille.

Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin lisäosasivulta. Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi Enigmail-laajennos yhdessä GnuPG:n kanssa lisää sähköpostiisi OpenPGP-standardin mukaisen salauksen. Adblockin avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa Thunderbirdiin teemoja, jotka muuttavat ohjelman ulkoasua.

Kotisivu http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/ Lisenssi MPL/GPL/LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta. Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä Icedove. Muille alustoille ohjelman voi ladata sen kotisivuilta. VALO-CD Mozilla Thunderbird löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Käyttöohjeet Enigmail-opas (VALO-CD) Muuta Suomen kielen oikoluku (valo-cd.fi)   thunderbird-1_0.story.png thunderbird-2.story.png thunderbird-3.story.png thunderbird-4.story.png thunderbird-5.story.png thunderbird-6.story.png thunderbird-7.story.png thunderbird-8.story.png

Teksti: Tomi Toivio & Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x02 Notepad++ - Viikon VALO #54
7 January 2012, 11:52 pm

Notepad++ on vapaa ja erittäin monipuolinen tekstieditori, joka on suunnattu erityisesti ohjelmointiin, mutta sopii myös yleisemmin Windowsin Notepad-ohjelman korvaajaksi.

Notepad++ ymmärtää yli 50 ohjelmointi-, skripti- tai merkkauskielen syntaksin ja osaa korostaa niiden avainsanat väreillä. Myös omien kielten määrittely ohjelmaan on mahdollista.

Nykyisin Notepad++ tukee ainakin seuraavia kieliä: ActionScript, Ada, asp, Assembly, autolt, bash, Batch, C, C++, C#, Caml, CMakeFile, COBOL, CSS, D, DIFF, Fortran, Gui4CLI, Haskell, HTML, ini, InnoSetup, Java, JavaScript, JSP, KiXtart, LISP, Lua, Makefile, Matlab, NSIS, Objective-C, Pascal, Perl, PHP, PowerShell, Postscript, Python, R ja VHDL.

Ohjelma tukee yhtä aikaa auki olevien tallennettujen tiedostojen kokonaisuuden tallentamista istuntona, jolloin samaan projektiin kuuluvat tiedostot on helppo avata seuraavalla kerralla samaan tilanteeseen. Muita ohjelman tukemia ominaisuuksia ovat muun muassa: tuki lukuisille merkistökoodauksille, ohjelmakoodin sisennys, lohkojen piilottaminen (folding), edistyneet etsi- ja korvaa-toiminnot, valitun sanan korostaminen kaikkialla tiedostossa, suljeparien korostaminen sekä toimintomakrojen nauhoittaminen ja suorittaminen.

Ohjelman käyttöliittymän kieli on valittavissa lukuisista kielistä, joiden joukossa on myös suomi. Editorin tekstin värimaailma on myös täysin kustomoitavissa joko valmiilla teemoilla tai itse valituilla väreillä. Jos vaaleanpunainen taustaväri kuulostaa hyvältä, voi valita käyttöön vaikka Hello Kitty-teeman.

Editoriin on mahdollista lisätä ominaisuuksia plugin-lisäosilla. Muutamia lisäosia on mahdollista valita asennettavaksi suoraan ohjelman asennuksen yhteydessä, kuten esimerkiksi nppftp-lisäosa, joka mahdollistaa tiedostojen avaamisen ja tallentamisen etäkoneelle ftp- tai sftp-yhteyden kautta. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi www-sivujen ylläpitoa tehdessä, jolloin tiedostoja voidaan muokata suoraan palvelimella. Toinen jo asennuksessa mukaan valittavissa oleva erittäin hyödyllinen lisäosa on "Compare"-lisäosa, jolla on mahdollista vertailla kahta editorissa auki olevaa tekstiä keskenään rinnakkain. Työkalu merkitsee väreillä selkeästi näkyviin, mitkä rivit ja merkkijonot eroavat tiedostoissa. Tämä helpottaa suuresti erityisesti saman tiedoston eri versioiden vertailua. PHP Automation -lisäosan avulla puolestaan on mahdollista suorittaa PHP-skriptejä asentamatta Apachea ja PHP:tä.

Kotisivu http://notepad-plus-plus.org/ Lisenssi GNU GPL Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät kotisivuilta. VALO-CD Notepad++ löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.   notepadpp-1.story.png notepadpp-2.story.png notepadpp-3.story.png notepadpp-4.story.png notepadpp-5.story.png notepadpp-6.story.png notepadpp-7.story.png notepadpp-8.story.png notepadpp-9.story.png

Teksti: pesasa & Tomi Toivio

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO


Poissa openSUSE.fi

  • RSS botti
  • Jäsen
  • Viestejä: 554
2x01 Thunderbird - Viikon VALO #53
31 December 2011, 7:15 pm

Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma

Thunderbird on moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin, oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on kehittänyt Mozilla, joka on myös suositun Firefox-selaimen taustalla.

Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan. Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.

Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon. Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina, kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.

Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä turvallisuuslaitteille.

Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin lisäosasivulta. Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi Enigmail-laajennos yhdessä GnuPG:n kanssa lisää sähköpostiisi OpenPGP-standardin mukaisen salauksen. Adblockin avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa Thunderbirdiin teemoja, jotka muuttavat ohjelman ulkoasua.

Kotisivu http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/ Lisenssi MPL/GPL/LGPL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta. Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä Icedove. Muille alustoille ohjelman voi ladata sen kotisivuilta. VALO-CD Mozilla Thunderbird löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta. Käyttöohjeet Enigmail-opas (VALO-CD) Muuta Suomen kielen oikoluku (valo-cd.fi)   thunderbird-1_0.story.png thunderbird-2.story.png thunderbird-3.story.png thunderbird-4.story.png thunderbird-5.story.png thunderbird-6.story.png thunderbird-7.story.png thunderbird-8.story.png

Teksti: Tomi Toivio & Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO