openSUSEa suomeksi

Muut => Yleinen keskustelualue => Aiheen aloitti: jmp - 18.01.2011 - klo:17:22

Otsikko: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: jmp - 18.01.2011 - klo:17:22
Viikonvalo.fi esittelee joka viikko jonkin vapaan avoimen lähdekoodin ohjelman taikka vapaata materiaalisisältöä tarjoavan palvelun.

Pysy kuulolla!


(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/viikonvalo-234x60.png) (http://viikonvalo.fi/)
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: Samuel - 22.01.2011 - klo:06:39
Hienoa, pistin jakoon eteenpäin fasepukkini sivulla.
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 1 - Really Slick Screensavers (http://viikonvalo.fi/Really_Slick_Screensavers)
2 January 2011, 2:00 pm

Really Slick Screensavers on kokoelma visuaalisesti näyttäviä vapaita avoimen lähdekoodin näytönsäästäjiä.

Nämä värikkäät näytönsäästäjät ovat todella näyttäviä. Ilotulitusta, pyörremyrskyä, euforiaa, erilaisia 3D-efektejä. Näytönsäästäjät vaativat sulavasti toimiakseen, että tietokoneessa ovat 3D-asetukset kunnossa.

Kotisivu http://www.reallyslick.com/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Solaris Asennus Windows- ja Mac OS X-asennuspaketit löytyvät paketin omilta kotisivuilta. Linux-järjestelmiin nämä näytönsäästäjät tulevat yleensä jakelun mukana ja, elleivät ole jo valmiiksi asennettuina, ne voidaan asentaa suoraan paketinhallinnan kautta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-cyclone.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-euphoria.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-fieldlines.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-flocks.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-flux.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-helios.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-hyperspace.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-lattice.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-skyrocket.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/rss-solarwinds.story.png)

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 2 - Tux Paint (http://viikonvalo.fi/Tux_Paint)
9 January 2011, 11:39 am

Tux Paint on lapsille (ja lapsenmielisille) suunnattu piirtelyohjelma.

Ohjelmassa on käytettävissä useita erilaisia siveltimiä ja kuvioita, valmiita leimasimia sekä erikoisefektejä. Piirtäminen on helppoa ja ohjelmasta löytyviä toimintoja on kiva tutkia. Halutessaan voi piirtoalueen taustalle avata valmiin kuvan ja käyttää ohjelmaa värityskirjana. Valmiit piirustukset on helppo tallentaa yhdellä hiiren klikkauksella. Aiemmin piirretyt kuvat on helppo avata uudelleen ja jatkaa piirtämistä.

Piirrettyjä kuvia voi myös näyttää peräkkäin, jolloin ohjelmalla voidaan tehdä kuvitettuja tarinoita ja animaatioita.

Kotisivu http://www.tuxpaint.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, BeOS, Haiku, FreeBSD, NetBSD, +muita VALO-CD Tux Paint löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_tuxpaint)-kokoelmasta. Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta. Tux Paint sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten niihin se voidaan asentaa jakelun omasta paketinhallinnasta käsin.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tuxpaint-0.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tuxpaint-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tuxpaint-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tuxpaint-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tuxpaint-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tuxpaint-5.story.png)

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 3 - Stellarium (http://viikonvalo.fi/Stellarium)
16 January 2011, 12:48 pm

Stellarium on avoimen lähdekoodin planetaario omalla tietokoneellasi.

Kun asennat Stellariumin omalle koneellesi ja kerrot sille oman sijaintisi, pääset katselemaan tähtitaivasta juuri sellaisena kuin se on. Ilman kiikareita tai kaukoputkea. Ilman näkyvyyttä haittaavia pilviä tai valosaastetta. Sijainniksi ja ajaksi voi toki asettaa mitä haluaa. Voit siis tarkastella, miltä tähtitaivas on näyttänyt muinaisessa Egyptissä tai joskus tulevaisuudessa. Voit katsella menneitä ja tulevia auringon- ja kuunpimennyksiä eri puolilla maapalloa. Tähtitaivaan tarkastelu ei rajoitu myöskään maapallon näkymiin vaan sijainnikseen voi valita vaikka kuun, Marsin, auringon tai jonkin muun tarjolla olevista taivaankappaleista. Valitse vaikka maisemaksi kuun pinta ja katsele maannousua.

Stellariumiin voi ladata myös vapaaehtoisten tekemiä maisemia. Miltä tuntuisi katsella tähtitaivasta Stonehengen kivipaasien keskellä niiden pystytyksen aikoihin?

Kotisivu http://www.stellarium.org/fi/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows VALO-CD Stellarium löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_stellarium)-kokoelmasta. Asennus Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai VALO-CD:ltä. Stellarium löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Oppaita FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/Stellarium/Introduction) (suomeksi)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-1.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-2.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-3.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-4.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-5.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-6.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-7.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-8.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-9.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-10.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-11.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-12.story.jpg)

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 4 - FBReader (http://viikonvalo.fi/FBReader)
22 January 2011, 9:47 pm

FBReader on avoimen lähdekoodin e-kirjojen lukuohjelma Windows- ja Linux/Unix-järjestelmille. FBReaderJ puolestaan on sen Android-puhelimiin tarkoitettu versio.

FBReader osaa näyttää useassa avoimessa tiedostomuodossa tallennettuja (drm-vapaita) sähkökirjoja: fb2, html, chm, plucker, palmdoc, ztxt, tcr (psion text), rtf, oeb, openreader, drm-vapaa mobipocket, plain text ja epub. FBReader osaa muun muassa tavuttaa tekstin sisällön kielen mukaan, jolloin teksti piirtyy ruudulle sulavasti ja kauniisti. Tämä ominaisuus on erityisen käytännöllinen pieninäyttöisillä laitteilla, kuten matkapuhelimilla, joissa tavutuksen avulla niukka tila käytetään tehokkaammin hyödyksi. Tekstin ja taustan värejä saa muutettua oman mielensä mukaan. Voit esimerkiksi vaihtaa käyttöösi vaalean tekstin mustalla pohjalla helpottamaan pimeässä lukemista. Ohjelman kirjastotoiminnolla kirjat pysyvät hyvin järjestyksessä ja ne on helppo löytää tekijän tai kirjan nimen, aihealueen tai vaikka hakusanan perusteella. Ohjelma osaa tarvittaessa lukea tiedostot myös suoraan zip-, tar-, gzip- tai bzip2-paketista, mikä on kätevää esimerkiksi silloin, jos samaan pakettiin on tiivistetty useita sähkökirjoja. Ohjelmassa on sisäänrakennettuna tuki muutamalle verkossa toimivalle vapaita tai ilmaisia kirjoja jakavalle arkistolle, kuten feedbooks.com (http://www.feedbooks.com/) ja smashwords.com (http://www.smashwords.com/).

FBReaderJ on ohjelmasta Android-puhelimille ja -tableteille sovitettu versio. Puhelimessa kirjat kulkevat helposti mukana ja ovat saatavilla aina, kun on hetki aikaa lukea. Lisää luettavaa voi ladata verkosta helposti, sillä ohjelmalla pääsee selaamaan suoraan useita verkkokirjastoja, joista löytyy paljon vapaita kirjoja. Muiden verkkokirjastojen, kuten Project Gutenberg (http://www.gutenberg.org/)in lisääminen ohjelmaan on helppoa.

Project Gutenberg (http://www.gutenberg.org/)in sivuilta löytyy paljon tekijänoikeuksista jo vapautunutta luettavaa myös suomeksi: klassikoita Seitsemästä veljeksestä ja Baskervillen koirasta aina Shakespearen näytelmiin.

Kotisivu http://www.fbreader.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, Maemo, Android, +lukuisia muita (katso kotisivut) Asennus Ohjelman asennuspaketin voi ladata sen kotisivulta tai sieltä löytyvän linkin kautta. FBReader löytyy suoraan useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Android-puhelimiin ohjelma löytyy myös suoraan marketista nimellä Fbreader.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreader-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreader-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreader-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-4b.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-8.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-9.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-10.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-11.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-12.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/fbreaderj-13.story.png)

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 5 - Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg)
30 January 2011, 1:05 am

Project Gutenberg on vapaiden sähkökirjojen verkkokirjasto.

Project Gutenbergin arkistossa on yli 33000 vapaasti käytettävää sähkökirjaa. Valtaosa kirjoista on tekijänoikeuksista jo vapautuneita klassikoita. Pienempi osa kirjoista on yhä tekijänoikeuksien alaisia, mutta tekijöidensä itse vapaaseen jakeluun antamia teoksia. Kunkin kirjan alkusivuilla on kerrottu ehdot, joilla kirjoja voi käyttää.

Kirjat on luokiteltu palveluun kielen mukaan. Suurin osa kirjoista on englanniksi. Loput kielet on jaoteltu yli 50 kirjaa sisältäviin, joihin myös suomenkieli kuuluu, sekä alle 50 kirjaa sisältäviin. Suomenkielisiä kirjoja on vanhoista suomalaisista klassikoista (Kalevala (http://www.gutenberg.org/ebooks/7000), Seitsemän veljestä (http://www.gutenberg.org/ebooks/11940), Juha (http://www.gutenberg.org/ebooks/10863)) ulkomaisiin käännöskirjoihin (Shakespearen näytelmät (http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a65) Cajanderin käännöksinä, Tristan ja Isolde (http://www.gutenberg.org/ebooks/19674), Baskervillen koira (http://www.gutenberg.org/ebooks/32536)).

Tekstimuotoiset kirjat on tallennettu monessa muodossa: html, epub, kindle, plucker, QiOO Mobile sekä puhtaana utf-8-tekstinä. Niitä voi siis lukea mm. www-selaimilla sekä e-kirjanlukulaitteilla ja -ohjelmilla, kuten FBReader (http://viikonvalo.fi/node/62)illa. Osa kirjoista on myös muunnettu äänikirjoiksi joko koneellisesti tai vapaaehtoisten lukemina. Monet luetuista äänikirjoista ovat Librivox (http://librivox.org)-projektin tuottamia. Kirjojen ja äänikirjojen lisäksi Project Gutenbergin arkistoista löytyy muun muassa tekijänoikeusvapaita musiikki- ja muita äänityksiä (Valkyrien ratsastus (http://www.gutenberg.org/ebooks/10177)), nuotteja, videopätkiä (Apollo 11:n laskeutuminen kuuhun (http://www.gutenberg.org/ebooks/116)) ja kuvia (Liisa ihmemaassa -kirjan kuvitus (http://www.gutenberg.org/ebooks/114)).

Kotisivu: [url]http://www.gutenberg.org/ (http://www.gutenberg.org/)[/url] Lisenssi: Project Gutenberg Licence (http://www.gutenberg.org/wiki/Gutenberg%3AThe_Project_Gutenberg_License) Tekijänoikeuksista vapautuneet kirjat ovat Public Domainia, eli julkista omaisuutta, Yhdysvaltalaisen tekijänoikeuslain mukaan. Katso tarkempi tieto lisenssistä kunkin kirjan alusta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/project_gutenberg-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/project_gutenberg-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/project_gutenberg-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/project_gutenberg-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/project_gutenberg-5.story.png)  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 6 - Debian GNU/Linux 6.0 (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux)
5 February 2011, 11:32 pm

Koodinimi Squeeze on 24 kuukauden kehitystyön tulos: Debian GNU/Linux -käyttöjärjestelmän versio 6.0.

Linux-jakelu Debian on taas entistä parempi; järjestelmä käynnistyy nopeammin kun käynnistyskriptejä ajetaan rinnakkain; toimintaa miniläppäreissä parantaa KDE Plasma Netbook -työpöytäympäristö; uudemmat versiot sovelluksista; uusia sovelluksia kuten Chromium-selain (http://packages.debian.org/squeeze/chromium-browser), verkkopalveluiden valvontajärjestelmä Icinga (http://packages.debian.org/squeeze/icinga), yhteensä noin 10000 uutta asennuspakettia. Yli 29000 asennuspaketista (http://www.debian.org/distrib/packages) löytyy jokaiselle jotakin.

Debian on vapaaehtoistyönä tehty jakelu, kehitystyö ei ole kytköksissä mihinkään yritykseen tai yksittäiseen ohjelmatoimittajaan. Debian-projekti on julkaissut vapaiden ohjelmien ohjeiston (http://fi.wikipedia.org/wiki/Debianin_vapaiden_ohjelmistojen_ohjeisto) määrittämään mitkä ohjelmistot ovat vapaita. Debian on laatinut myös yhteisösopimuksen (http://www.debian.org/social_contract.fi.html) vapaiden ohjelmien yhteisön kanssa määrittämään mitä sitoumuksia projekti noudattaa. Debiania on käytetty useiden jakeluhaarojen pohjana, muiden muassa   Knoppix (http://www.knopper.net/knoppix/) ja Ubuntu (http://ubuntu-fi.org/) pohjautuvat Debianiin. Debian soveltuu työpöytäkäyttöön, palvelinkoneelle, miniläppäriin jne. Debian on alusta lähtien painottanut julkaisun vakaata toimintaa ja seuraavaan versioon päivittämisen helppoutta. Uusi versio julkaistaankin vasta, kun sen luotettavasta toiminnasta on varmistuttu riittävän pitkän testausvaiheen aikana, versioiden väliä on saattanut olla yli kaksikin vuotta.

Ensimmäistä kertaa Debianissa on mukana muu kuin Linux-ydin, kun esittelyversiot FreeBSD-ytimestä ovat mukana i386:lle ja amd64:lle, siis 32-bittisille ja 64-bittisille PC-koneille. Linux-ytimessäkään ei enää ole suljettua koodia olevia laitetiedostoja, ne siirrettiin Debianin non-free -jakeluun.

Debian on vanhimpia Linux-jakeluita, projekti on perustettu vuonna 1993. Edellinen versio Lenny, eli versio 5.0, julkaistiin kaksi vuotta sitten 14. helmikuuta 2009.

Debiania on pidetty vaikeana asentaa, mutta graafinen asennin on ollut käytettävissä jo vuodesta 2009 alkaen. Debian GNU/Linux voidaan asentaa useilta eri asennusmedioilta kuten DVD:ltä, CD:ltä, USB-muisteilta ja levykkeiltä tai suoraan verkosta. Debiania on moitittu myös sovellusten vanhoista versioista, aina ei ole julkaisuhetkelläkään mukana sovelluksen uusin versio vaan luotettavasti toimivaksi todettu vanhempi versio, lisäksi pitkä julkaisusykli vanhentaa. Syyskuusta 2010 alkaen on Debian Backports (http://backports.debian.org/) ollut virallisestikin Debianin osa, sieltä saa uudempia versioita valikoiduista sovelluksista. Debian Volatile (http://www.debian.org/volatile/):n kautta saa päivittäin muuttuvia asennuspaketteja kuten virustorjuntaohjelmiston tunnistetietoja. Multimediatukea saa parannettua epävapailla osilla lisäämällä Debian Multimedia (http://debian-multimedia.org/):n käytettäviin pakettivarastoihin.

Debianin kehitystyökin tehdään avoimesti, vikailmoitukset (http://www.debian.org/Bugs/) ja sähköpostilistat (http://lists.debian.org/) ovat julkisia. Myös sähköpostilistojen arkistot ovat kaikkien saatavilla. Ainoa poikkeus on sähköpostilista debian-private, jota pääsevät lukemaan vain Debian-kehittäjät (http://www.debian.org/devel/join/index.fi.html), jotta kehittäjät voivat ilmoittaa muille olevansa seuraavat kaksi viikkoa matkoilla ilmoittamatta samalla murtovarkaille mistä asunnosta voi noutaa arvotavarat pois. Lisäksi IRC-kanava #debian-private vaatii salasanan, tällöin on paikka jossa ei-julkisista Debian-asioista voidaan keskustella nopeammin kuin sähköpostilistalla.

Kotisivu http://www.debian.org/ Lisenssi Sisältää useilla vapailla lisensseillä lisensoituja ohjelmia. Toimii seuraavilla alustoilla Kämmentietokoneista supertietokoneisiin, 9 tuettua laitearkkitehtuuria   Asennus Asennustaltiot noudettavista kotisivulta (http://www.de.debian.org/CD/), pikapuolin on myös mahdollista tilata maksulliset CD:t tai DVD:t (http://www.de.debian.org/CD/vendors/).  Käyttöohjeet Käyttöohjeita löytyy kotisivuilta (http://www.debian.org/doc/) ja muualtakin Internetistä. Asennusohje (http://www.debian.org/releases/stable/installmanual) löytyy useilla kielillä HTML, PDF ja tekstitiedostona.

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Squeeze-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Squeeze-Chromium-selain.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Squeeze-sovellusvalikoima.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Squeeze-elokuvasoitin.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Lisätietoa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 7 - Wine (http://viikonvalo.fi/Wine)
12 February 2011, 7:02 pm

Wine mahdollistaa Windows-ohjelmien käyttämisen myös muissa käyttöjärjestelmissä.  Estääkö jokin välttämättä tarvitsemasi Windows-sovellus toiseen käyttöjärjestelmään siirtymisen? Etkö omista Windows-konetta, mutta haluaisit käyttää jotakin vain sellaisiin julkaistua ohjelmaa? Wine saattaa olla ratkaisu ongelmaasi! Ohjelmien toimivuus vaihtelee, mutta yhteisö kerää niistä tietoa osoitteessa [url]http://appdb.winehq.org/ (http://appdb.winehq.org/)[/url] – katso sieltä toimiiko kaipaamasi.

Kotisivu http://www.winehq.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, PC-BSD, Solaris Asennus Todennäköisesti asennuspaketti löytyy jakelun omasta pakettivarastosta, mutta tarvittaessa ne on saatavilla myös Winen kotisivuilta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Wine_civ4-2.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Wine_cs-source.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Wine-fifa10.story.jpg)  

Teksti: teroajk

kuvakaappaukset: teroajk

Lisätietoa
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.02.2011 - klo:12:30
Viikko 8 - Tomboy (http://viikonvalo.fi/Tomboy)
19 February 2011, 10:32 pm

Tomboy on näppärä wiki-tyyppisesti toimiva muistiinpanoväline työpöydälle

Tomboy on keltaisten muistilappujen korvike tietokoneen työpöydällä. Sähköisten muistilappujen suurena etuna paperisiin verrattuna on mahdollisuus linkittää niitä keskenään. Muistiinpanoihin voi kirjoittaa otsikoita, tekstiä, listoja ja muotoilla niitä lihavoinnein, kursivoinnein, alle- ja yliviivauksin sekä korostuksin. Mistä tahansa muistiinpanon sanasta voi tehdä linkin, jota klikkaamalla avautuu uusi muistiinpanoikkuna. Näin muistettavat asiat voi ryhmitellä järkevästi ja linkittää toisiin niihin liittyviin muistiinpanoihin. On käyttäjän oma asia, haluaako luoda muistiinpanoilleen hierarkisen rakenteen sisällysluetteloineen vai linkittääkö niitä verkkomaisesti. Tomboyta on mahdollista käyttää myös kevyeen projektinhallintaan, jossa pitää linkittää ihmisiä ja tehtäviä keskenään.

Tomboyn toimintaa voi laajentaa lukuisilla siihen saatavilla lisäosilla. Lisäosia löytyy muun muassa muistiinpanojen muuttamiseen html-muotoon, niiden lähettämiseen Wordpress- tai Blogspot-blogiin sekä niiden synkronointiin tietokoneiden välillä.

Samojen muistiinpanojen saatavuus eri koneilla, esimerkiksi koti- ja työkoneella, on hyödyllistä. Tomboylla tehtyjä muistiinpanoja voidaan synkronoida käyttäjien välillä paikallisesti tai eri tietokoneiden välillä verkkopalvelujen kautta. Verkon yli synkronointi on tuettu ainakin Tomboyn oman Tomboy online -palvelun ja Canonicalin Ubuntu One -palvelun kautta. Synkronointi on mahdollista laittaa toimintaan myös omalle palvelimelle joko Snowy-ohjelmiston, webdav-jaon tai ssh-yhteyden kautta.

Android-puhelimiin löytyy marketista Tomdroid (https://launchpad.net/tomdroid)-sovellus, jolla on mahdollista käyttää samoja verkkoon synkronoituja muistiinpanoja kuin tietokoneella. Toistaiseksi Tomdroidilla pystyy vain lukemaan muistiinpanoja, mutta muokkaustoiminnallisuuttakin on lupailtu tulevaisuudessa.

Tomboy on toteutettu C#-kielellä ja käyttää Linux- ja Unix-järjestelmissä hyväkseen Mono-ympäristöä. Näissä järjestelmissä voi vaihtoehtoisesti myös käyttää toiminnoiltaan ja ulkoasultaan hyvinkin samanlaista, mutta C++-kielellä toteutettua Gnote (http://live.gnome.org/Gnote)-ohjelmaa.

Kotisivu http://projects.gnome.org/tomboy/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/wiki/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Unixit Asennus Asennuspaketit Windows- ja Mac OS X -ympäristöille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa Tomboy löytyy suoraan paketinhallinnasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-8.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/tomboy-9.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.02.2011 - klo:01:01
Viikko 9 - Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)
26 February 2011, 11:58 pm

Open Clip Art Library eli avoin leikekuvakirjasto on kokoelma vapaasti käytettäviä kuvakkeita ja kuvitusta.

Kokoelmasta löytyy kuvitusta webbi-sivuihin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Kirjastossa on symboleita, esimerkiksi tupakointikielto, pelikorttien maat, lippuja, suuntanuolia ja vaikka mitä, lähes 40,000 kuvaa. Valokuvia kirjastossa ei ole, vaan kuvat ovat piirroksia. Perustiedostomuoto on SVG eli skaalautuva vektorigrafiikka, jota voi käyttää sellaisenaan monessa ohjelmassa, tai josta kuvat voi itse muuntaa haluamaansa kuvatiedostomuotoon. Vektorikuvan tyypillinen ominaisuus on, että sen voi suurentaa tai pienentää rajatta laadun kärsimättä. Esikatselua varten kirjastossa on samoista kuvista myös PNG-muotoiset versiot. Suurin osa www-selaimista sekä monet kuvankatselimet osaavat näyttää SVG-kuvia. SVG-kuvien muokkaaminen onnistuu avoimen lähdekoodin Inkscape-ohjelmalla.

Kokoelman kehittämiseen voi osallistua lähettämällä itse tekemiään kuvia.

Kotisivu http://www.openclipart.org/ Lisenssi Vapaa, kuvia saa käyttää miten haluaa, CCO (http://viikonvalo.fi/wiki/CCO). Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Asennus Linux-jakeluissa löytynee pakettivarastoista. Kotisivulta voi ladata kaikki kuvat .zip, .tar tai .bz2 pakettina tai yksittäisiä kuvia.  Kuvia voi käyttää sellaisenaan tai muokata vaikkapa lisäämällä tekstiä kuvan sisään tai laatimalla oma kuva yhdistämällä useasta kuvasta. SVG-kuvien muokkaukseen sopii Inkscape-ohjelma, jolla suuri osa kirjaston kuvista on piirrettykin. Tässä kirjoitelmassa käytetty kuvitus löytyi Openclipartsista (paitsi Viikon Valo -logo).

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-Swan.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-talitiainen.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-Keep_tidy_inside_01.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-Defense_de_fumer_yves_gu_01.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-Ribbon.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-Rana01_architetto_france_01.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-tree.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-Led_rainbow_ganson.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ocal-packet6.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvat: Open Clip Art Library

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.03.2011 - klo:01:00
Viikko 10 - Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine)
5 March 2011, 5:35 pm

Clementine on musiikinsoitto-ohjelma monipuolisilla ominaisuuksilla musiikkikirjaston hallintaan sekä verkkopalveluintegroinneilla.

Clementine pitää musiikkiarkistosi hyvässä järjestyksessä. Se soittaa monessa muodossa olevaa musiikkia (mp3, ogg,...), ylläpitää niiden meta-tietoja ja arvosteluita sekä tarvittaessa muuntaa tiedostoja haluttuun muotoon. Se osaa luoda automaattisesti älykkäitä ja dynaamisia soittolistoja (satunnainen, suosituimmat kappaleet, eniten soitetut, vähiten soitetut jne.). Clementine integroituu näppärästi verkosta löytyviin musiikkilähteisiin, kuten Last.fm, SomaFM, Magnatune, Jamendo ja Icecast sekä itse valitut nettiradiot.

Musiikin lisäksi Clementine osaa etsiä verkosta myös muuta musiikkiin liittyvää tietoa. Se käyttää hyväkseen mm. Wikipediaa, Amazonia, Facebookia, Myspacea, last.fm:ää ja lyrics.wikia.com:ia, joista ohjelma etsii artisteista ja kappaleista monenmoista tietoa sekä levynkansikuvia, kappaleiden sanoituksia, muiden kuuntelijoiden mielipiteitä jne. Myös tiedostojen siirtäminen kannettaviin soittolaitteisiin kuten iPodiin on tehty helpoksi.

Clementine toimii Windows-, Linux- ja Mac OS X -alustoilla. Linux-käyttäjille Clementine saattaa vaikuttaa tutulta sillä se pohjautuu tunnettuun Amarok 1.4 -soitto-ohjelmaan, josta se haarautui.

Kotisivu http://code.google.com/p/clementine-player/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin sivulta löytyvät asennuspaketit Ubuntu-, Debian- ja Fedora Core -jakeluille.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clementine-7.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.03.2011 - klo:07:01
Viikko 11 - Librivox (http://viikonvalo.fi/Librivox)
13 March 2011, 12:07 am

LibriVox on unelma, kokeilu ja kysymys: voiko netistä löytää joukon vapaaehtoisia herättämään tekijänoikeusvapaat kirjat eloon podcastingin avulla?

LibriVoxin tavoite on tuoda kaikki tekijänoikeusvapaat kirjat saataville ilmaisina äänitiedostoina Internetiin.

Kirjoja voi kuunnella iltasatuna, autoa ajaessa tai vain lepuuttaa silmiään samalla kun nauttii kirjallisuudesta. Eniten äänityksiä on englanniksi (yli 10.000), suomen kielellä on saatavilla 11 kirjaa joista kaksi on keskeneräisiä.

Projektin pääperiaatteet (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Librivox-logo.jpg)

Näin se toimii Librivoxin vapaaehtoiset osallistujat lukevat lukuja tekijänoikeussuojaamattomista kirjoista, jonka jälkeen syntyneet äänitiedostot julkaistaan netissä (podcastien, katalogin ja bittorrenttien avulla). Librivox on täysin vapaaehtoispohjainen, avoimen lähdekoodin, vapaan sisällön tekijänoikeusvapaa projekti, ja työ tehdään lähes kokonaan kommunikoimalla Internetissä. Projektin rakenne on tasa-arvoinen, ja se on suunniteltu niin, että ihmiset voivat osallistua juuri haluamallaan tavalla, mutta hieman toisistaan eroavia vapaaehtoisia on useita:

LibriVoxiin osallistuminen (http://librivox.org/volunteer-for-librivox/) on helppoa, eikä siihen vaadita aikaisempaa kokemusta äänityksestä, äänieditoinnista, näyttelemisestä tai julkisesta puhumisesta. Tarvitset ainoastaan tietokoneen, jonkin ilmaisen äänitysohjelmiston ja oman äänesi. Huomaat että yhteisö on vastaanottavainen ja ystävällinen, ja jos sinulla on kysymyksiä, niihin todennäköisesti vastataan nopeasti vilkkaalla [url]http://forum.librivox.org/ (http://forum.librivox.org/)[/url] keskustelualueella.

Suurimman osan teksteistä Librivox saa Gutenberg-projektilta (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg). Internet Archive (http://archive.org) ja ibiblio.org (http://www.ibiblio.org/) säilövät äänitiedostot.

Kotisivu http://librivox.org Lisenssi Tekijänoikeuksista vapaa, Public Domain (http://fi.wikipedia.org/wiki/Public_domain) [1] [2] Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki   Käyttöohjeet LibriVox pyrkii tekemään kohtuullisen kokoisia äänitiedostoja, esimerkiksi kirjan luvut pistetään jokainen omaan tiedostoonsa. Äänitiedostot voi noutaa selaimella yksitellen, tai kirjoittaa pienen scriptin joka noutaa kirjan kaikki tiedostot kerralla. Saatavilla myös .zip jossa ovat kaikki kirjan osat .mp3-tiedostoina.

Tiedostomuoto on Ogg Vorbis (http://www.vorbis.com/) eli .ogg, myös .mp3 on saatavilla. Näistä .ogg on vapaa tiedostomuoto. Eiköhän mikä tahansa soitin osaa ainakin toisen näistä tiedostomuodoista.

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LibriVox-hakutoiminto.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LibriVox-My_Man_Jeeves_by_P._G._Wodehouse.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Viitteet
Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.03.2011 - klo:01:02
Viikko 12 - UFO:AI (http://viikonvalo.fi/UFO_Alien_Invasion)
19 March 2011, 11:39 pm

UFO: Alien Invasion (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/About) on strategiaa ja taktiikkaa yhdistävä peli, jossa pyritään estämään ulkoavaruuden olioiden hyökkäys maahan. Mukana on yksinpeli ja moninpeli Internetissä.

Pelaaja perustaa tukikohtia, joissa varustetaan sotilaita ja maahanlaskeutumisaluksia, joilla 8 sotilaan ryhmä siirretään kulloiseenkin taistelujen polttopisteeseen. Pitkän tähtäimen strategia on perustaa lisää tukikohtia, tutka-asemia ja ilmatorjuntapatteristoja, sekä varustaa lisää sotilaita ja hankkia torjuntahävittäjiä hyökkääjien UFO:jen torjuntaan. Maihinlasku aloittaa taktisen osuuden, joka on vuoropohjainen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoropohjainen) taistelu. Perustamalla tutkimuslaboratorion voi tutkia hyökkääjien aluksia ja aseita, sekä kehittää parempaa ja uudenlaista aseistusta. Työpajassa voi valmistaa niitä tarvikkeita joita markkinat eivät tuota riittävästi.

Strategiaosuus pelataan maapallon näyttävässä Geoscapessa. Taktineen osuus palataan 3-ulotteisessa kentässä, jota voi tarkastella haluamastaan suunnasta ja katselukulmasta.

Pelistä voi katsoa videoita Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=HqWZe3FCliQ&feature=player_embedded).

Peli on varsin laaja vaatien kohtalaista paneutumista. Läpipelaaminen ei onnistu parissa illassa.

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ufoai-800px-Player002.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ufoai-Alien_commander2.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Ufoai-Grenl.story.jpg)  

Saatavilla on kenttäeditori (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Download), lisäkenttiä voi siis itse tehdä (mutta se on varsin työlästä ja opettelua vaativaa).

Peli on suomennettu osittain, mutta suomennoksen laatu ei ole kovin hyvä. Suomennoksen parantamiseen voi osallistua (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Translating). Peliprojekti kaipaa myös graafikkoja, alunperin nimittäin osa pelin käyttämistä graafisista elementeistä otettiin käyttöön epävapaista lähteistä tai käyttöoikeus on epäselvä. Käynnissä on iso muokkaus jossa grafiikat korvataan uusilla varmasti vapaan käyttöoikeuden kuvilla.

Peliä kehitetään jatkuvasti, kotisivuilla on kuukausittain tilannetiedotus (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/News). Ilmeisesti projekti on alunperin alkanut jo vuonna 2003, nimittäin helmikuun 20. 2004 Mandrake Linuxille oli ufoai.

(Lähde: rpm -qip --changelog ftp://ftp.cica.es/mirrors/Linux/plf/mandriva/non-free/2006.0/i586/ufo-0.10-3plf.i586.rpm)

Kotisivu http://ufoai.ninex.info/wiki/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), ohjeet GNU FDL Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa mukana, mutta luultavasti vanha versio. Uusin versio pitää noutaa kotisivulta, tai Ubuntulle Playdebistä (http://www.playdeb.net/software/UFO%20Alien%20Invasion) valmiina asennuspakettina. Windowsille ja Mac OS X:lle on valmis asennuspaketti pelin kotisivuilla. Windowsille saatavilla myös Desurasta (http://www.desura.com/games/ufo-alien-invasion/).   Käyttöohjeet Varsin laajat käyttöohjeet löytyvät pelin kotisivuita.

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-alku.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-geoscape.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-taktinen1.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-taistelu.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-tarkkaa.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/UFO-AI-UFO.story.png)  

Viitteitä Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

mediakuvat: http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Category:Character_artworks (http://ufoai.ninex.info/wiki/index.php/Category%3ACharacter_artworks) (GNU FDL)

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2011 - klo:16:33
Viikko 13 - Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)
26 March 2011, 11:24 pm

Mozilla Firefox on suosittu avoimen lähdekoodin www-selain, josta on juuri julkaistu uusi, entistäkin parempi versio 4.

Mozilla-projektin Firefox-selain on saavuttanut vakiintuneen aseman Suomessa. Tilastojen mukaan (http://gs.statcounter.com/#browser-FI-monthly-201002-201102) noin puolet suomalaisesta www-selailusta tapahtuu Firefox-selaimella. Firefox onkin erinomainen ja hyvin standardeja noudattava selain. Vasta julkistetussa Firefox 4 -versiossa on monia uusia tai uusittuja ominaisuuksia.

Käyttöliittymä Uuden version ulkoasun ehkä silmiinpistävin muutos on se, että välilehdet on siirretty osoiterivin yläpuolelle, kuten esimerkiksi Googlen Chrome-selaimessa. Tämä onkin loogista, koska osoite on aina välilehdessä avoinna olevan sivun ominaisuus. Jos välilehtien aiempi asettelu miellyttää kuitenkin enemmän, on siihen helppo palata. Muutenkin ulkoasu on entistä helpompi muuttaa minimalistiseksi, jolloin itse sivun sisällölle jää enemmän tilaa. Esimerkiksi kaikki valikkotoiminnot saa yhden Firefox-painikkeen taakse, jolloin tilaa säästyy. Tämä on erityisen hyödyllistä minikannettavissa, joissa näytöllä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa. Tilaa on pyritty myös säästämään yhdistämällä "päivitä"- ja "pysäytä"-painikkeet yhdeksi napiksi.

Usein taustalla auki olevien web-sovellusten (sähköposti, Twitter, jne.) välilehdet on nyt mahdollista muuttaa vähemmän tilaa vieviksi sovellusvälilehdiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden välilehdissä näkyy vain sivun kuvake ilman otsikkotekstiä. Jos välilehtiä on auki paljon voi niitä järjestellä ryhmiin Panoramalla. Välilehtien välillä siirtyminen onnistuu myös kirjoittamalla osoiteriville hakusanan, jolloin Firefox näyttää hakutuloksia selaimen historiasta, kirjanmerkeistä sekä avoinna olevista välilehdistä. Välilehden vaihtaminen tätä kautta voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, jos niitä on auki monta yhtä aikaa ja oikean välilehden löytäminen selaamalla olisi hankalampaa.

Windows 7 -ympäristössä käyttöliittymää on lisäksi tehostettu kosketusnäyttöä käytettäessä monikosketustuella (http://en.wikipedia.org/wiki/Multitouch), joka siis mahdollistaa esimerkiksi sivujen zoomaamisen kahdella sormella vetämällä.

Suorituskyky Selaimen toimintaa on nopeutettu ja tämä näkyy muun muassa nopeampana käynnistymisenä ja sivujen graafisten esityksen nopeampana piirtämisenä. Lisäksi javascriptin käsittely on nopeutunut uuden JägerMonkey-JavaScript-moottorin myötä. Testit osoittavat javascriptin suorituksen olevan monta kertaa nopeampaa kuin aiemmissa versioissa. Huomiota on kiinnitetty myös tavallisen selaamisen sujuvuuteen. Esimerkiksi uusien välilehtien avaamista on nopeutettu.

Firefoxin kaatumissuoja tarkoittaa lisäosien parempaa kapselointia, joka suojaa itse selainta lisäosan (Flash, Quicktime, Silverlight,...) mahdolliselta kaatumiselta. Pelkän lisäosan huono käyttäytyminen ei siis vaikuta itse selaimeen.

Uusia ominaisuuksia Uusista ominaisuuksista suuri osa keskittyy html5-nimen ympärille. Itse html5:n tukea on kehitetty entisestään sekä siihen liittyviä css3-tyylien käsittelyä sekä ECMAScript5-tukea. Uusista html5-ominaisuuksista yksi näkyvimmistä on varmaankin video-tagin tuki WebM-videoille, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtuben käytön html5:llä (http://www.youtube.com/html5) ilman Flash-laajennosta. Myös äänen käsittelyn mahdollisuudet lisääntyvät, kun äänidataa voi lukea ja tuottaa suoraan javascriptillä.

Firefox on osannut jo pitkään näyttää skaalautuvaa vektorigrafiikkaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/SVG) (svg). Nyt kuitenkin tuki on laajentunut svg:n käyttöön suoraan html5:n seassa, erillisinä kuvatiedostoina img-tagillä (jpg-, png- ja gif-kuvien tapaan) sekä taustakuvina. Suoraan html5:n sekaan upotettua svg-kuvaa voidaan käyttää esimerkiksi graafien ja tilastojen näyttämiseen. Siis tilanteisiin, joihin nykyisin usein käytetään erillisiä Flash-sovelluksia. Tuki svg-tiedostoille img-tagissa avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi Wikipediassa suuri osa kaavioista, kartoista, lipuista yms. piirtokuvista on toteutettu svg-kuvina, mutta selainten rajoitusten takia ne tällä hetkellä muunnetaan png-kuviksi sivuilla käytettäessä. Tulevaisuudessa svg-kuvia voitaisiin siis alkaa käyttää suoraan. Taustakuvina svg-tiedostot mahdollistava korkealaatuisten, mutta tallennustilaltaan kompaktien ja hyvin skaalautuvien kuvien käytön.

Firefox tukee myös avoimia kirjasintiedostomuotoja (mm. WOFF, TrueType ja OpenType). Näin www-sivun tai web-sovelluksen tekijän ei tarvitse enää rajoittua sivun käyttäjän koneelle varmasti asennettuihin fontteihin vaan käytettävät fontit voidaan ladata palvelimelta muun sisällön mukana. Vaarana toki on, että sivujen tekijät innostuvat tekemään huonosti luettavia sivuja mitä ihmeellisemmillä kirjasimilla. Toisaalta palvelimelta ladattavat kirjasimet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia muun muassa matemaattisen tai jonkin muun erikoisalan erikoismerkkejä vaativan tekstin esittämiseen.

Matematiikan esittäminen verkossa on kehittynyt myös MathML-kielen esityksen parantumisen kautta. Firefox on jo ennestään ollut edelläkävijä MathML-muotoisten matemaattisten kaavojen näyttämisessä, mutta nyt tuota osa-aluetta on kehitetty edelleen. Esimerkiksi sisäkkäisten neliöjuurten sekä murtoluvun ympärillä olevan neliöjuuren esittäminen on muuttunut selvästi paremmaksi.

Kotisivu http://www.mozilla.com/firefox/ Lisenssi MPL/GPL/LGPL -kolmoislisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Android, Maemo Asennus Asennuspaketit löytyvät Firefoxin omilta kotisivuilta. Linux-jakeluissa selain löytyy jakelun omasta pakettivarastosta joko Firefox-brändillä tai brändäämättömänä nimellä IceWeasel (mm. Debianissa). Firefox 4 ilmaantuu Linux-jakeluihin joko uusien jakeluversioiden ilmestymisen myötä taikka jo aiemmin riippuen jakelun päivityspolitiikasta. VALO-CD VALO-CD:n versiolla 6 on vielä vanhempi Firefox, mutta seuraavan VALO-CD:n version myötä mukaan tulee todennäköisesti uusi Firefox 4. Lisää luettavaa Ominaisuudet (http://www.mozilla-europe.org/fi/firefox/features/)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-1-valikko.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-2-firefox-painike.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-3-sovellusvalilehdet.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-4-firefox-painike.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-5-linux.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-6-mathml.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-7-webm.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-8-tabgroups.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.04.2011 - klo:14:01
Viikko 14 - MuseScore (http://viikonvalo.fi/Musescore)
2 April 2011, 8:53 pm

MuseScore on ilmainen ja kätevä WYSIWYG-nuotinnusohjelma musiikintekijöille.

MuseScoren käyttöön pääse helposti ja nopeasti – ehkäpä puolessa tunnissa – sisälle katsomalla ohjelman kotisivulta löytyvät lyhyet opetusvideot. MuseScoreen voidaan syöttää nuotteja suoraan näppäimistöltä. Nuottien syöttöä voidaan nopeuttaa käyttämällä erillistä MIDI-näppäimistöä. MuseScorella voi säveltää musiikkia vaikka suurelle sinfoniaorkesterille, sillä viivastojen määrä ei ole rajattu. Ohjelmaan on yhdistetty myös MIDI-sekvensseri ja ohjelmistosyntetisaattori. Koska ohjelma tuo ja vie MIDI:ä, sen avulla voidaan tuottaa MIDI-tiedostoista nuotinnuksia ja nuotinnoksista vastaavasti MIDI-tiedostoja. Lisäksi käytettävissä on standardi XML-formaatti, joten siihen voi tuoda muilla nuotinnusohjelmilla, kuten Finalella ja Sibeliuksella, tehtyjä partituureja.

Ohjelma on monin tavoin kätevämpi käyttää kuin esim. 80-luvulta periytyvä Finale. Finalestä löytyy tietysti monia ominaisuuksia, joita ammattisäveltäjä saattaa tarvita työssään ja joita ei MuseScoresta löydy. Ohjelma on käännetty monelle kielelle ja myös suomeksi. Ohjelmistopaketit löytyvät niin Linuxiin, Macciin kuin Windowsiinkin. Ohjelma on GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) lisenssoitu. MuseScoresta on vastikään ilmestynyt 1.0-versio. Aiemmat versiot olivat bugisempia, mutta niissäkin bugeista aiheutuvia ongelmia oppi nopeasti välttämään.

Kotisivu [url]http://musescore.org/ (http://musescore.org/)[/url] (kotisivu näkyy suomeksi jos selaimen kieliasetuksissa suomi on ensimmäisenä) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Viimeisimmät asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy myös jakelun omasta pakettivarastosta. Esimerkki MuseScoreDemo1.pdf (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/MuseScoreDemo1.pdf)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/musescore-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/musescore-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/musescore-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/musescore-4.story.png)  

Viitteitä Teksti: ATTE TENKANEN

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.04.2011 - klo:02:02
Viikko 15 - LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)
9 April 2011, 11:29 pm

LibreOffice on avoimeen lähdekoodiin perustuva toimisto-ohjelmisto, joka sisältää muun muassa tekstinkäsittelyohjelman (Writer).

Writeriä käytetään tekstin kirjoittamiseen, muokkaamiseen ja tulostamiseen.

LibreOffice haarautui OpenOffice.org:sta, joka perustuu Sun Microsystemsin StarOffice-pakettiin, jonka Sun osti saksalaiselta StarDivisionilta 1999. Oraclen ostettua Sunin vuonna 2009 osa ohjelmiston johtavista kehittäjistä erosi syksyllä 2010 projektista ja perusti uuden Document Foundationin jatkamaan ohjelmiston kehitystä riippumattomana. Uuden säätiön merkittäviin tukijoihin kuuluvat Google ja Red Hat. Se on pyytänyt myös Oraclen jäsenekseen ja luovuttamaan sille OpenOffice.org-nimen oikeudet. Ensimmäisen uuden version julkaisussa se käytti nimeä LibreOffice (http://fi.wikipedia.org/wiki/LibreOffice). Toistaiseksi ei ole oleellisia eroja LibreOfficen ja OpenOffice.org:n välillä. Jos siis LibreOffice ei ole saatavilla koneellesi, käytä OpenOffice.orgia odotellessa.

Writerissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Writer osaa käyttää mallineita joilla esimerkiksi liikekirjeen vakio-osat ja suomalaisen kirjestandardin mukaiset asettelut voi tehdä kirjepohjaksi. Tekstin voi asemoida yhteen tai useampaan palstaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Column_(typography)). Mukaan voi liittää kuvia,  taulukoita ja matemaattisia kaavoja. Tiedoston voi viedä PDF-muotoiseksi lähetettäväksi kirjapainoon, sähköpostin liitteenä tai tulostettavaksi. Saatavilla on vapaa Voikko-niminen ohjelma suomen kielen oikolukuun ja tavutukseen. Writer osaa käyttää OpenDocument (http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument)-tiedostomuotoa lukuisten muiden tallennusmuotojen lisäksi. Writer osaa lukea ja kirjoittaa muun muassa Microsoft Officen tallennusmuotoja.

Kotisivu http://fi.libreoffice.org/ tai http://www.documentfoundation.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) http://www.libreoffice.org/download/license/ Toimii seuraavilla alustoilla Mac OS X, Microsoft Windows, Linux.  Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutuvat noutamaan asennustiedoston kotisivulta tai käyttämään VALO-CD:tä. VALO-CD Writer löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_libreoffice)-kokoelmasta.  Lyhyt käyttöohje löytyy Porixin kurssista Tietokoneen käyttö (http://porixi.l-a.fi/TK-Tekstink%C3%A4sittely). Tuolla sivulla on myös kaksi ohjevideota, liikekirjeen mallineen teko ja miten mallinetta käyttäen tehdään uusi kirje. Hyviä suomenkielisiä ohjeita OpenOffice.Org:n käytöstä (http://fi.openoffice.org/dokumentaatio.html). Lisää (englanninkielisiä) ohjevideoita löytyy Showmedosta (http://showmedo.com/videotutorials/openoffice).

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LibreOffice-Writer-1-sivu.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LibreOffice-Writer-2-oikoluku.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LibreOffice-Writer-3-tyylit.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman, pesasa

LibreOffice logo Document Foundationin markkinointimateriaalista

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.04.2011 - klo:14:00
Viikko 16 - R (http://viikonvalo.fi/R)
17 April 2011, 12:25 pm

R on tilastolliseen laskentaan tarkoitettu ohjelmointiympäristö.  Se on GNU-projekti, joka pohjautuu S-kieleen. Tätä nykyä R on erittäin laajasti käytetty ja sen käyttöä opetetaan esimerkiksi yliopistojen tilastotieteen oppiaineissa. R:ään liittyen järjestetään nykyään myös kansainvälisiä kongresseja ja julkaistaan korkeatasoista nettilehteä (http://journal.r-project.org/). Ohjelman kotisivuilta löytyy R:ään laajan perustyökaluvalikoiman lisäksi tuhansia käyttäjien valmistamia lisäpaketteja (packages). Ohjelman kotisivuilta löytyy myös eri tasoisia oppaita R:n käyttöön. Sopiva opas R:n opetteluun ja myös edistyneille tilastotieteilijöille on esimerkiksi Tommi Viitasen kirjoittama "Tilastotiedettä soveltajille (http://users.utu.fi/totavi/)". Katso myös Itä-Suomen yliopiston tuottama R-opas (http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=138103&folderId=138117&name=DLFE-3780.pdf).

Vaikka R onkin tehty tilastolliseen laskentaan, sen helposta opittavuudesta ja käytettävyydestä johtuen allekirjoittanut on mm. analysoinut R:llä musiikkia (http://users.utu.fi/attenka/), piirrättänyt sillä Fraktaaleja (http://fractalswithr.blogspot.com/), käyttänyt sitä matriisilaskentaan, matemaattiseen optimointiin (http://www.math.utu.fi/opiskelu/opetusohjelma/kurssit/aineopinnot/smat5108_2009/index.html) jne. Tämä onnistuu funktionaalisella ohjelmoinnilla, mutta R on myös objektiorientoitunut kieli.

Kotisivu [url]http://www.r-project.org/ (http://www.r-project.org/)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, FreeBSD, muut Unixit Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Useimpiin Linux- ja Unix-jakeluihin ohjelma löytyy myös suoraan jakelun omasta paketinhallinnasta. Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa komennolla apt-cache search ^r-.* löytyy pitkä luettelo R-Projektin paketteja (http://cran.r-project.org/bin/linux/debian/). Käyttöohjeita Tilastotiedettä soveltajille (http://users.utu.fi/totavi/) (Tommi Viitanen) R-opas (http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=138103&folderId=138117&name=DLFE-3780.pdf) (Itä-Suomen yliopisto) R-ohjelmointi (http://www.r-ohjelmointi.org/)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/R-demoplot1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/R-demoplot2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/R-Fig4_AT2.story.png)  

Teksti: ATTE TENKANEN

kuvakaappaukset: ATTE TENKANEN

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.04.2011 - klo:14:00
Viikko 17 - Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta)
24 April 2011, 11:46 am

Pinta on yksinkertainen vapaa piirto- ja kuvankäsittelyohjelma.  Pinta on pyritty tekemään käyttöliittymältään ja toiminnaltaan varsin samanlaiseksi kuin tunnetumpi Paint.net-piirto-ohjelma. ("Pinta" on anagrammi sanasta "paint".) Pinta ei ole yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Gimp tai Photoshop, mutta sen käyttöliittymä on yksinkertainen käyttää ja siksi helppo oppia. Siksi sillä saa helposti tuloksia aikaan jo vähemmälläkin opettelulla. Ohjelmassa ovat käytettävissä yleisimmät kuvankäsittelytyökalut, pensselit, kynät, kumit, valinnat ja valmiit kuviot. Kuvan osia voi jaotella useammille päällekkäisille tasoille. Pinta antaa käyttöön myös rajattoman ja täydellisen editointihistorian, jossa voi liikkua edestakaisin "kumoa"- ja "tee uudelleen"-toiminnoilla. Pinta sisältää myös laajan valikoiman säätöjä ja tehosteita kuvien muokkaamiseen.

Pinta on ohjelmoitu C#-kielellä ja tarvitsee Windows-koneissa toimiakseen Microsoftin sivuilta saatavan .NET-ympäristön (http://www.microsoft.com/downloads/details.aspx?familyid=333325FD-AE52-4E35-B531-508D977D32A6&displaylang=fi) (vähintään versio 3.5). Windows-ympäristössä tarvitaan lisäksi Gtk#-kirjastot, jotka ovat ladattavissa Pintan sivujen (http://pinta-project.com/download) kautta. Linux- ja Mac OS X -ympäristöihin asennettaessa käyttöön tarvitaan Mono-ympäristö, joka Linux-jakeluihin löytyy yleensä paketinhallinnan kautta ja OS X:lle linkkinä Pintan lataussivulta (http://pinta-project.com/download.ashx).

Kotisivu http://pinta-project.com/ Lisenssi MIT X11 (http://viikonvalo.fi/MIT_X11) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit ovat saatavilla Pintan lataussivulta (http://pinta-project.com/download). Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy yleensä suoraan paketinhallinnasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/pinta-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/pinta-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/pinta-6.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/pinta-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/pinta-5.story.png)  

Teksti: oma pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.05.2011 - klo:13:00
Viikko 18 - Ubuntu 11.04 "Natty Narwhal" (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04)
25 April 2011, 12:24 pm

Ubuntu (http://www.ubuntu.com/) on helppokäyttöinen ja vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Myös suomen kielellä.

Käyttöjärjestelmä on nimetty eteläafrikkalaisen Ubuntu (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(filosofia))-ideologian mukaan. Sana on bantukieltä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä "inhimillisyyttä toisia kohtaan". Käyttöjärjestelmänä Ubuntu pohjautuu Debian GNU/Linux (http://www.debian.org/) -järjestelmään (esitelty myös Viikon VALOna (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux)), jonka varastoista suuri osa ohjelmapaketeista on peräisin. Ubuntun kehittämisen taustalla ovat eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mark_Shuttleworth) perustama yhtiö Canonical Ltd. (http://www.canonical.com/) sekä vapaaehtoisten muodostama yhteisö. Ubuntun luvataan olevan vapaa nyt ja tulevaisuudessa (http://www.ubuntu.com/project).

Asennus-CD:ltä vasta asennettu Ubuntu-järjestelmä on heti valmis käytettäväksi. Asennus-CD on myös Live-CD (http://fi.wikipedia.org/wiki/Live_CD), eli käynnistämällä kone CD:ltä Ubuntua voi kokeilla asentamatta mitään. Ohjelmien joukosta löytyy muun muassa LibreOffice (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)-toimisto-ohjelmapaketti (vanhemmissa Ubuntuissa OpenOffice.org-nimisenä), Firefox 4 (http://viikonvalo.fi/Firefox) -selain, ohjelmat musiikin kuunteluun, videoiden katseluun, valokuva-albumien ylläpitoon sekä yhteydenpitoon verkossa. Valmiiksi asennettujen ohjelmien lisäksi Ubuntussa on lukematon määrä erilaisia ohjelmia asennettavissa vain muutaman hiirenklikkauksen päässä. Kuten muissakin Linux-jakeluissa, Ubuntuun asennettavia ohjelmia ei tyypillisesti etsitä verkkosivuilta ympäri Internetiä (http://blog.ubuntu-fi.org/2007/viisi-tarkeinta-asiaa-uudelle-ubuntun-kayttajalle/) vaan ne ovat valmiiksi tarjolla asennettaviksi Ubuntun ohjelmavaraston kautta. Ubuntun paketinhallintatyökalu pitää yllä tietokantaa tarjolla olevista ohjelmistoista ja sillä on helppo etsiä tarvittavaa ohjelmaa. Kun ohjelma on löytynyt, se voidaan asentaa parilla hiiren näpäytyksellä. Ohjelmien poistaminen onnistuu samalla tavoin.

Ubuntusta julkaistaan uusi versio noin kuuden kuukauden välein. Suurimpaan osaan julkaisuista annetaan tukea mm. tietoturvapäivitysten muodossa 18 kuukautta. Noin kahden vuoden välein julkaistavia pitkäaikaistuettuja LTS-versioita (long term support) tuetaan työpöytäkäytössä kolme ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntun tuorein versio on 11.04, lempinimeltään Natty Narwhal (siisti sarvivalas tai tyylikäs sarvivalas). Viimeisin LTS-versio on 10.04 Lucid Lynx (selvänäköinen ilves). Ubuntu-julkaisujen versionumero koostuu julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Lempinimet taas ovat adjektiivilla kuvailtuja eläimiä, jotka etenevät aakkosjärjestyksessä julkaisusta seuraavaan.

Natty Narwhal Huhtikuussa 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 Natty Narwhal sisältää muun muassa seuraavia ominaisuuksia: Rinnakkaisversiot Ubuntusta on olemassa useita erilaisiin käyttöihin ja erilaisille käyttäjille suunnattuja rinnakkaisversioita. Ne käyttävät taustalla samaa perusjärjestelmää ja ohjelmapakettien varastoa, mutta erona on asennuslevyltä oletuksena asentuvien ohjelmien kokoelma. Osassa on käytössä jokin vaihtoehtoisista käyttöliittymistä, osassa taas asennetaan kokoelma johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen sopivia ohjelmia. Kaikki ohjelmat on mahdollista asentaa myös muihin rinnakkaisversioihin joko yksittäin tai kokonaisuuksina. Yhden rinnakkaisversion ohjelmakokonaisuuden asentaminen toiseen tapahtuu helposti asentamalla yksi ohjelmapaketti. Esimerkiksi Lubuntun sisältämien ohjelmien asentaminen onnistuu asentamalla paketti nimeltä lubuntu-desktop (http://packages.ubuntu.com/natty/lubuntu-desktop). Erilaisia käyttöliittymiä käyttävät ohjelmat toimivat myös ristiin versioiden välillä.

Kubuntu Kubuntu (http://www.kubuntu.org/)-versiossa käyttöliittymänä on KDE (http://www.kde.org/)-työpöytä. KDE-työpöydän ulkoasu ja käyttökokemus poikkeavat jonkin verran Ubuntun oletuksena asentuvasta käyttöympäristöstä. Kokonaisuuden mukana asentuu joukko ohjelmia, jotka vastaavat toiminnallisuudeltaan tavallisen Ubuntun kokoelmaa, mutta sopivat ulkoasultaan ja toiminnaltaan paremmin valittuun työpöytäympäristöön.

Muutamia uusia ominaisuuksia Kubuntu 11.04:ssä: Xubuntu Xubuntu (http://www.xubuntu.org/) käyttää XFCE-työpöytää, joka on suunniteltu kevyemmäksi käyttöliittymäksi. Xubuntu 11.04:ssä on käytössä uusi Xfce 4.8 -versio.

Lubuntu Lubuntu (http://lubuntu.net/) on toinen kevyellä käyttöliittymällä varustettu Ubuntun rinnakkaisversio. Lubuntu käyttää LXDE (http://lxde.org)-työpöytää.

Ubuntu Studio Ubuntu Studio (http://ubuntustudio.org/) on suunniteltu luovaan työhön. Se sisältää parhaat vapaat työkalut äänen, kuvan ja videon käsittelyyn.

Mythbuntu Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/)n avulla voi rakentaa itse oman verkkotietoisen kotiteatterijärjestelmän, joka toimii hyvin yhteen kodin muiden laitteiden kanssa.

Edubuntu Edubuntun (http://www.edubuntu.org/) mukana asentuva ohjelmakokonaisuus on koostettu opetustyötä silmälläpitäen. Edubuntuun on kerätty suuri joukko koulutyössä hyödyllisiä ohjelmistoja.

Edubuntua voi kokeilla myös selaimen kautta (http://www.edubuntu.org/weblive).

Uusia ohjelmia Edubuntu 11.04:ssä: Näiden lisäksi tarjolla on myös muita rinnakkaisversioita. Joukossa on esimerkiksi erilaisia lokalisoituja versioita, joilla Ubuntu asentuu suoraan halutulla kielellä ja halutuilla paikallisasetuksilla, esimerkiksi suomeksi (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_Finnish_Remix). Toinen esimerkki muunlaisista rinnakkaisversioista on sokeille ja heikkonäköisille suunnattu Vinux (https://wiki.ubuntu.com/DerivativeTeam/Derivatives/Vinux).

Kotisivu http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi (http://www.ubuntu-fi.org/)) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennus-cd:n levykuvan voi ladata joko suoraan Ubuntun kotisivuilta taikka Ubuntu Suomen lataussivulta (http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html). Sivuilla opastetaan lataamaan laitteeseen parhaiten sopiva versio. Ladattu levykuvatiedosto poltetaan cd-levylle tai kirjoitetaan USB-muistitikulle, jolta käyttöjärjestelmän asennus voidaan aloittaa. Käyttöohjeet ja opastus * Viisi tärkeintä asiaa uudelle Ubuntun käyttäjälle (http://blog.ubuntu-fi.org/2007/viisi-tarkeinta-asiaa-uudelle-ubuntun-kayttajalle/) * Ubuntu tutuksi (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi)-wikikirja * Ubuntu Suomen keskustelualueet (http://forum.ubuntu-fi.org/) * Linux.fi-wiki (http://linux.fi), josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan. * Ubuntu Suomen ohjesivu (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ohjeet) Muuta materiaalia Nelson Mandela kertoo, mistä ubuntussa on kyse. (http://www.youtube.com/watch?v=ODQ4WiDsEBQ)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-1.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-2.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-3.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-4.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-5.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-6.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-7.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ubuntu-11.04-8.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kubuntu-11.04-1.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/kubuntu-11.04-2.story.jpg)    Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.05.2011 - klo:15:15
Viikko 19 - MediaWiki (http://viikonvalo.fi/MediaWiki)
7 May 2011, 10:55 pm

MediaWiki on suosittu wikiohjelmisto.  Lukuisten vapaaehtoisten ja Wikimedia Foundationin (http://wikimediafoundation.org/wiki/Home) kehittämä MediaWiki pyörittää wikisivustoja suunnattoman suositusta ja tunnetusta Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/) työpaikkojen sisäisten dokumentointiwikien kautta harrastepiirien ja yksityishenkilöiden omiin pikkuwikeihin. Lukuisia käyttötarpeita vastaamaan löytyy yli tuhat laajennosta, jolla voi laajentaa jo itsessään hyvin mukautettavaa MediaWikiä osaamaan uusia asioita. Lisäksi MediaWikin kotoistettavuus (lokalisaatio) on hyvin pitkälle vietyä. MediaWikiä on käännetty sadoille kielille, joukossa mukana myös meidän suomemme.

MediaWiki on kirjoitettu PHP:llä (http://fi.wikipedia.org/wiki/PHP) eikä sen asentamiseen tarvita kuin tietokanta (MySQL, SQLite tai PostgreSQL) ja Web-palvelin sekä PHP. Aktiivisia ydinkehittäjiä on useita kymmeniä, suurin osa vapaaehtoisia ja muutama myös Suomesta. Nykyisin MediaWiki on tiukassa muutoksen otteessa, kun sen vuosien saatossa rönsyillyttä perustoiminnallisuutta kirjoitetaan uudelleen vastaamaan tämän päivän ohjelmointikäytäntöjä – ja toisaalta myös ulkoasua päivitetään vastaamaan nykypäivää hyödyntämällä enemmän JavaScriptiä sekä uusia standardeja kuten HTML5 ja CSS3. Yhteensopivuutta vanhempien selainten kanssa ei tietenkään ole unohdettu. Koodin vakaudesta huolehditaan testeillä sekä ajamalla koodia ensin tuotantokäytössä Wikipediassa sekä muilla sivustoilla.

5. toukokuuta julkaistu kokeiluversio 1.17 beta 1 sisältää tärkeitä uusia ominaisuuksia sekä peruskäyttäjälle että suurille wikifarmeille. Peruskäyttäjää ilahduttaa uudistettu, entistä selkeämpi ja suomennettu asennussivu. Myös sivujen aakkostusta luokissa on parannettu, joskin ongelmat ovat olleet lähinnä muilla kielillä kuin suomeksi. Myös MediaWiki-sivustojen suorituskyky paranee, kun sivuston tyylejä ja komentosarjoja tiivistetään ja yhdistetään, jotta selaimen tarvitsisi tehdä vähemmän erillisiä pyyntöjä.

Kotisivu http://www.mediawiki.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Lataa paketti osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Download. Löytyy myös joistakin Linux-jakeluista, mutta osa tarjoaa vanhoja versioita tai epästandardilla tavalla paketoitua MediaWikiä.  Käyttöohjeet MediaWikin käyttäminen ei vaadi paljoa opiskelua. Yksinkertaisimmat muokkaukset onnistuvat helposti työkalupalkin avulla. Joitakin ohjeita kuitenkin löytyy niin käyttäjille kuin ylläpitäjillekin.

Jonkinasteinen ja jonkin verran suomennettu käyttöopas löytyy osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi (http://www.mediawiki.org/wiki/Help%3AContents/fi) Vastaavasti löytyy hallintaopas MediaWikin ylläpitäjille osoitteesta http://www.mediawiki.org/wiki/Manual:Contents/fi (http://www.mediawiki.org/wiki/Manual%3AContents/fi)

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mw-mworg.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mw-installer.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/mw-muokkaus.story.png)  

Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)

kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.05.2011 - klo:15:15
Viikko 20 - ccMixter (http://viikonvalo.fi/ccMixter)
14 May 2011, 9:57 pm

ccMixter on palvelu, joka jakelee Creative Commons (http://creativecommons.fi/) -lisensseillä lisensoituja äänitiedostoja.

Palvelusta löytyy musiikki- ja äänitiedostoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sivuston tarkoituksena on mahdollistaa ääni- ja musiikkitiedostojen luvallinen jakaminen ja uudelleenmiksaus. Sivuston laajasta arkistosta löytyy niin kokonaisia musiikkikappaleita kuin lyhyitä ääniklippejä ja näistä tehtyjä uudelleenmiksauksia. Koska tiedostot on lisensoitu Creative Commons -lisensseillä, ovat luvat niiden uudelleenkäyttöön selkeästi ilmaisu. Ennen tiedostojen uudelleenkäyttöä, niiden lisensseihin kannattaa kuitenkin tutustua ja kiinnittää huomiota. Osa tiedostoista on julkaistu vapailla, uudelleenkäytön sallivilla lisensseillä, kuten alkuperäisen tekijän mainitsemisen vaativa cc-by (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/), tekijän mainitsemisen ja saman lisenssin käytön edellyttävä cc-by-sa (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/) sekä rajoittamattoman käyttöoikeuden antava cc0 (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/). Osa taas on julkaistu epävapaammilla lisensseillä, jotka kieltävät kaupallisen käytön. (Esimerkiksi cc-by-nc-sa (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/) tai cc-by-nc (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/))

Sivuston tag-järjestelmä tekee halutunlaisen äänitiedoston etsimisen helpoksi. Tiedostoja selatessa niitä voi suodattaa joko tiedostoille annettujen avainsanojen avulla taikka lisenssin mukaan. Esimerkiksi cc-by-lisensoitua lapsen ääntelyä löytyy valitsemalla "Samples"-välilehden "Browse"-osiossa halutun lisenssin ja tag-listasta avainsanan "children". Toinen tapa löytää kiinnostavia ääniä ja musiikkeja on selata yhteisön jäsenten valitsemia ja suosittelemia löytöjä.

Palvelusta saatavien äänten mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi erilaiset video-, peli- ja podcast-projekteissa tarvittavat taustaäänet ja -musiikit sekä äänten käyttö instrumentteina omissa musiikkituotoksissa. Sivuston musiikeista suuressa osassa onkin käytetty aineksina sivustolta löytyviä muita tiedostoja. Kunkin tiedoston kohdalla on nähtävissä, mitä aiempia tiedostoja kyseisen tiedoston tekemisessä on hyödynnetty ja mitkä kaikki teokset ovat edelleenkäyttäneet sitä.

Kotisivu http://ccmixter.org/ Lisenssi Eri Creative Commons (http://creativecommons.fi/) -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ccmixter-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ccmixter-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ccmixter-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ccmixter-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/ccmixter-5.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.05.2011 - klo:15:15
Viikko 21 - Pidgin (http://viikonvalo.fi/Pidgin)
22 May 2011, 10:42 am

Pidgin on vapaa avoimen lähdekoodin pikaviestinohjelma, joka tukee useita viestiverkkoja.

Käyttävätkö ystäväsi useaa erilaista tekstipohjaista pikaviestijärjestelmää, kuten MSN, GoogleTalk, Yahoo!, Facebook-chat, jne. On kätevää, jos heidän kaikkien kanssa voi keskustella yhdellä ja samalla ohjelmalla. Pidgin soveltuu tähän erinomaisesti, sillä se osaa toimia yli kymmenessä eri viestiverkossa. Pidginin toimintaa voidaan myös laajentaa useilla lisäosilla. Näillä saadaan käyttöön esimerkiksi salattu keskustelu, käännöstyökalu, Twitter-integraatio tai keskustelijoiden yhteinen piirtoalusta. Myös tiedostojen siirto keskustelijoiden välillä onnistuu.

Kahdenkeskisten pikaviestien lisäksi Pidginillä voi osallistua ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi IRC-kanavilla tai Jabber-huoneissa.

Mac OS X -käyttäjiä saattaa kiinnostaa myös Adium (http://adium.im/), joka käyttää samaa taustakoneistoa kuin Pidgin, mutta istuu käyttöliittymältään ja ulkoasultaan luontevammin OS X:ään.

Kotisivu http://www.pidgin.im/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, Unixit Asennus Asennuspaketit Windowsille, Mac OS X:lle ja useammalle eri Linux-jakelulle löytyvät ohjelman kotisivulta. Linux-järjestelmiin Pidgin löytyy tyypillisesti myös suoraan sen omasta paketinhallinnasta. VALO-CD Pidgin löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_pidgin)-kokoelmasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-1-tilit.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-2-tuttavat.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-3-keskustelu.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-4-smiley.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-5-jabber_room.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-6-liitannaiset.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.06.2011 - klo:21:52
Viikko 22 - Translatewiki.net (http://viikonvalo.fi/Translatewiki.net)
29 May 2011, 11:32 am

Translatewiki.net on avoimille ohjelmille suunnattu käännösalusta ja -yhteisö.

Translatewiki.net on paikka, jossa vapaaehtoiset kääntävät vapaita ohjelmia omalle kielelleen. Kääntäminen tapahtuu pääasiassa selaimella. Kääntäjien apuvälineinä on muun muassa käännösmuisti, Googlen ja Microsoftin konekäännökset sekä muunkieliset käännökset. Translatewiki.netissä voi kääntää esimerkiksi MediaWikiä, FreeColia sekä OpenStreetMapin verkkosivua ja työkaluja. Yhteensä käännettäviä ohjelmia on parisen kymmentä.

Translatewiki.netin erottaa muista käännösalustoista ja -sivuistoista painotus yhteisöllisyyteen sekä mahdollisuus kysyä apua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos käännettävä asiaa ei ymmärrä tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi onko Open suomeksi Avaa vai Avoin), niin kääntäjä voi pyytää apua sivuston muilta käyttäjiltä, jotka ottavat tarvittaessa yhteyttä ohjelmien kehittäjiin, jotta kysymyksiin saataisiin vastaus. Jokaisella viestillä on paikka, johon nämä selitykset lisätään ja selitykset näytetään viestiä käännettäessä. Näitä selityksiä voi täydentää kuka tahansa ja se onkin suotavaa, sillä näin asia tarvitsee selvittää vain kerran, ja aikaa säästyy sadoilta seuraavilta käyttäjiltä. Selvitystyö on välttämätöntä hyvien ja oikeiden käännösten tekemiseksi, ja se on yleensä eniten aikaa vievä asia ohjelmistojen kääntämisessä.

Translatewiki.net on oiva paikka aloittaa tai jatkaa kuihtunutta suomentamisharrastusta, sillä sinun ei tarvitse opetella uusia työkaluja eikä selvitellä eri projektien yhteyshenkilöitä. Sen jälkeen kun olet pyytänyt ja saanut kääntämisluvan, voit kääntää kaikkia saatavilla olevia ohjelmia niin paljon tai vähän kerralla kuin haluat. Sivuston ylläpitäjät vievät tehdyt käännökset säännöllisesti eteenpäin kuhunkin ohjelmaan. Sivuston kääntäjät voivat tarkistaa toisten tekemiä käännöksiä ja antaa tarvittaessa palautetta. Suomentaminen on haasteellista ja edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, kärsivällisyyttä ja halua kehittyä ja oppia uutta. Uusia suomentajia tarvitaan kovasti, jotta taitoja voidaan välittää eteenpäin ja käännettävää on aina enemmän kuin kääntäjiä.

Kielten opiskelijat voivat Translatewikissä kerätä kokemusta tekemällä oikeita käännöksiä. Käännökset tulevat käyttöön ohjelman seuraavan julkaisun myötä, tai joissain tapauksissa aikaisemminkin.

Kotisivu: [url]http://translatewiki.net (http://translatewiki.net)[/url] Toimii: selain Suomen kielen käännöstilanne: [url]http://translatewiki.net/wiki/Special:LanguageStats?code=fi (http://translatewiki.net/wiki/Special%3ALanguageStats?code=fi)[/url]   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Translate-extension.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Twn-etusivu.story.png)  

Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)

kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.06.2011 - klo:21:52
Viikko 23 - Minitube (http://viikonvalo.fi/Minitube)
4 June 2011, 9:45 pm

Minitube on pieni ja yksinkertainen ohjelma YouTube-videoiden katseluun ilman selainta ja Flashia.

Minitube on ohjelma, jolla voi katsella YouTube-videoita käynnistämättä selainta ja erityisesti käyttämättä Flash-lisäosia. Tämän vuoksi Minitube on hyvin kevyt ja virtaakin säästävä väline YouTube-videoiden katseluun.

Minitube-ohjelma on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Hakukenttään kirjoitetaan hakusanat, joilla halutaan etsiä videoita YouTube-palvelusta. Ohjelma näyttää löytyneet videot soittolistana ja alkaa toistaa videoita yksi toisensa jälkeen. Soittolistan videoita voi järjestellä haluamaansa järjestykseen ja siitä voi poistaa tallenteita. Videoita voi katsella ikkunoidusti tai kokoruudulla.

Minitube kykenee näyttämään YouTube-videoita aina full-HD (1080p) kokoon saakka. Katselun lisäksi Minitubella on mahdollista myös tallentaa videot yhdellä hiiren klikkauksella omalle koneelle mpeg4-muodossa myöhempää katselua varten.

Minitube soveltuu hyvin myös lapsiperheiden käyttöön, sillä karsitun käyttöliittymän ansiosta lapsen voi melko turvallisesti jättää katsomaan sopivalla hakusanalla löytyneitä videoita pelkäämättä, että lapsi eksyy klikkailemalla arveluttaviin videoihin. Kannattaa toki itse myös vilkaista hakutulokset läpi.

Kotisivu http://flavio.tordini.org/minitube Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows (2000/XP/Vista/7), Mac OS X, Linux Asennus Asennuspaketit kullekin alustalle sekä ohjelman lähdekoodi löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-alustoille Minitube saattaa löytyä myös jakelun omasta ohjelmavarastosta. Mac OS X:lle ohjelma löytyy myös Mac App Storesta. App Storessa olevasta versiosta puuttuu kuitenkin videotiedostojen lataaminen omalle koneelle. Käyttöohjeet Ohjelman esittelyvideo YouTubessa: Play YouTube videos without using Flash with Minitube (http://www.youtube.com/watch?v=abLOxZPIPcI)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/minitube-8.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Lähde: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.06.2011 - klo:01:01
Viikko 24 - Linphone (http://viikonvalo.fi/Linphone)
12 June 2011, 8:02 pm

Linphone on vapaa Internet-puhelinsovellus.

Linphone-ohjelmalla voi soittaa SIP-standardin mukaisia Internet-puheluita. Internetistä löytyy useita SIP-yhteensopivia (ilmaisia tai maksullisia) verkkopuheluita tarjoavia palveluita, mukaan lukien Linphonen oma palvelu (http://www.linphone.org/eng/linphone/register-a-linphone-account.html). Nämä palvelut ovat yhteensopivia keskenään, eli puheluita voi soittaa eri palveluiden tunnusten välillä. Tämä on toisin kuin esimerkiksi Skypellä, jolla voi soittaa vain toiselle Skype-käyttäjälle tai puhelimeen. Puhelut SIP-liittymien välillä ovat tyypillisesti ilmaisia. Jotkut palveluiden tarjoajat tarjoavat lisäksi maksusta mahdollisuuden soittaa myös tavallisen puhelinverkon numeroihin. Esimerkiksi Saunalahden Nettipuhelimella (http://saunalahti.fi/nettipuhelin/) voi soittaa ilmaisia puheluita sekä SIP-liittymiin että Saunalahden GSM-liittymiin ja lisäksi maksullisia puheluita muihin puhelinliittymiin.

Asentamalla Linphonen esimerkiksi Android-puhelimeen, voi soittaa ilmaisia nettipuheluita, jos käyttössä on joko langaton verkko tai liittymään sisältyvä kiinteähintainen datapaketti.

Linphone tukee sekä äänen että videokuvan käyttöä puhelussa. (Mac OS X:ssä ja puhelimissa kuitenkin vain ääntä.)   Kotisivu http://www.linphone.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Android, iOS, Blackberry Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluille Linphone löytyy suoraan paketinhallinnan kautta ja Android-laitteille sen saa marketista. Käyttöohjeet Flossmanuals (http://fi.flossmanuals.net/)-sivustolta löytyy opas Linphonen käyttöön (http://fi.flossmanuals.net/linphone/index) ja asetusten tekoon. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin riittää syöttää SIP-tunnuksensa tiedot ohjelman asetuksiin.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/linphone-7.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.06.2011 - klo:01:00
Viikko 25 - LyX (http://viikonvalo.fi/LyX)
19 June 2011, 12:24 am

LyX on erilainen tekstinkäsittelyohjelma, joka tuottaa kaunista painokelpoista jälkeä.

LyX on ulkoasultaan erittäin hyvän näköistä jälkeä tuottava tekstinkäsittelyohjelma. Toisin kuin suurin osa tekstinkäsittelyohjelmista, LyX ei pyri olemaan WYSIWYG-tyyppinen (What You See Is What You Get) vaan sen toiminta seuraa WYSIWYM-periaatetta (What You See Is What You Mean). Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka tekstiä editoitaessa sen ulkoasu näyttääkin suurin piirtein siltä, kuin lopputuloksen on tarkoituskin, ei ohjelma silti pyri tekemään tarkkaa ulkoasun asettelua vielä tässä vaiheessa. Esimerkiksi tekstin rivitykset ja sivutukset eivät muokkausvaiheessa ole vielä lopullisessa muodossaan. Sen sijaan ohjelma voi näyttää käyttäjälle useita muokkaukseen liittyviä lisätietoja, jotka eivät päädy lopulliseen tulostuvaan versioon. Esimerkiksi automaattisesti luotava sisällysluettelo näkyy tekstin seassa vain sen paikan merkitsevänä laatikkona, joka kertoo, mihin kohtaan sisällysluettelo tulee lopullisessa versiossa. Samoin tekstin seassa olevat alaviitteet ovat näkyvissä omana osionaan siinä kohtaa, johon viite tulee ja varsinainen alaviite luodaan sivun alalaitaan vasta lopulliseen versioon. Saman periaatteen mukaisesti esimerkiksi pakotetut pysty- ja vaakasuuntaiset välit sekä sivunvaihdot on ohjelmassa selvästi merkitty näkyviin. Ajatuksena siis on, että käyttäjä näkee aina, mitä on tekemässä ja ohjelma ei tuota tässä suhteessa yllätyksiä käyttäjälle.

LyXissä tekstin käsitteleminen tapahtuu rakenteisesti ja erilaisia tyylejä käyttämällä. Käyttäjä siis kertoo kunkin tekstikappaleen merkityksen (otsikko, alaotsikko, luettelo, jne.) tekstissä ja kappaleen ulkoasu muotoillaan sen merkityksen mukaan. Ulkoasuun vaikuttavat niin kutsutut "kovat" muotoilut ovat myös mahdollisia, mutta niiden käyttöä on tarkoituksella pyritty olemaan painottamatta. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttaa vahvasti valittu asiakirjatyyppi. Asiakirjatyyppien joukosta löytyy pohjat muun muassa kirjaan, artikkeliin, raporttiin, kirjeeseen sekä "kalvoesitykseen".

Ohjelmassa tekstin käsitteleminen ja taittaminen lopulliseen muotoonsa on eriytetty toisistaan. Kun käyttäjä haluaa nähdä tekstinsä lopullisen ulkoasun, pitää se taittaa esimerkiksi pdf-tiedostoksi. Käytännössä tämä tapahtuu painamalla yhtä nappulaa ohjelman paneelissa, joten tämä vaihe ei liiemmin hankaloita ohjelman käyttöä. Tällöin teksti taitetaan automaattisesti pdf-muotoon ja avataan esikatseltavaksi. Tiedoston taitto tapahtuu LaTeX-ladontaohjelmiston avulla ja lopputulos on yleensä hyvinkin ammattimaisen viimeisteltyä. LaTeX-ladontajärjestelmä on loppuunsa hiottu koneisto, joka osaa sovittaa muun muassa tekstin rivitykset ja sivutukset sekä kuvien sijoittelut parhaalla mahdollisella tavalla. Tieteellisessä maailmassa, erityisesti matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä, LaTeX-järjestelmä on tieteellisiin julkaisuihin käytetty standardi.

Matemaattisten kaavojen kirjoittaminen on tehty LyXissä hyvin helpoksi. Toisin kuin monissa muissa tekstinkäsittelyohjelmissa, kaavat eivät LyXissä ole lisäominaisuus vaan sisäänrakennettu toiminnallisuus, joiden kirjoittaminen on lähes yhtä luontevaa kuin tavallisen tekstin tuottaminen. Matematiikkatilaan LyXissä siirrytään Control-m -näppäinyhdistelmällä ja matemaattiset rakenteet kirjoitetaan joko hiirellä paneelin nappuloita painelemalla tai LaTeX-järjestelmästä tuttuja komentoja suoraan näppäimistöllä kirjoittamalla. Kaavat ovat nähtävillä sitä mukaa kuin niitä kirjoitetaan. Esimerkiksi murtolukunappulaa painamalla kaavaan ilmestyy jakoviiva, jonka ylä- ja alapuolella on tyhjät laatikot, joihin kaavan kirjoittamista voi jatkaa.

Muita ohjelman hyödyllisiä ominaisuuksia ovat muiden muassa:   Kotisivu http://www.lyx.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, OS/2 Asennus Asennuspaketit eri alustoille ovat ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluihin ohjelma löytyy tyypillisesti myös jakelun omasta pakettivarastosta. Käyttöohjeet Ohjelmaan löytyy kattava ohjeistus sekä tutoriaali ohjelmasta itsestään Help-/Ohje-valikon kautta. Ohjelman kotisivujen kautta löytyy lisää dokumentaatiota.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Lyx-7.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.06.2011 - klo:19:02
Viikko 26 - Frozen Bubble (http://viikonvalo.fi/FrozenBubble)
26 June 2011, 6:29 pm

Frozen Bubble on viihdytävä ajanvietepeli, jossa yritetään pudottaa katosta riippuvia värikkäitä palloja "ampumalla" niitä samanvärisillä palloilla alhaalta.

Peli soveltuu kaikenikäisille, sillä sen pelaaminen on helppo oppia. Pelin ulkoasu on graafisesti viimeistelty ja värikäs. Frozen Bubble on yksinkertaisesta ideastaan huolimatta, tai ehkä pikemminkin sen ansioista, erittäin addiktiivinen. "Vielä yksi kenttä!" Lapset ja vanhemmatkin viihtyvät tämän pelin seurassa. Puhelimeen asennettuna peli on oivaa ajanvietettä esimerkiksi bussia odotellessa.

Pelin tietokoneversio sisältää normaalin yksinpelin lisäksi muun muassa kaksinpelin, verkkopelin sekä kenttäeditorin. Erikoisuutena pelissä on erillinen värisokeille suunnattu tila, jossa pallot on merkitty värien lisäksi myös erimuotoisilla symboleilla.

Peli on saatavilla usealle alustalle mukaan lukien yleisimmät älypuhelimet. Pelin Java-versiota (http://glenn.sanson.free.fr/fb/) voi pelata suoraan selaimella millä tahansa Javaa ymmärtävällä alustalla.   Kotisivu http://www.frozen-bubble.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows (Java-applettina), Android, iOS, Symbian S60, Java Asennus Asennuspaketit tai linkit niitä jakaville sivuille löytyvät ohjelman kotisivujen downloads-osiosta. Useimmissa Linux-jakeluissa peli on asennettavissa suoraan paketinhallinnasta ja Android-puhelimiin ja -tabletteihin se löytyy marketista. Windows-ympäristössä voidaan toistaiseksi pelata pelin Java-versiota (http://glenn.sanson.free.fr/fb/).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FrozenBubble-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FrozenBubble-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FrozenBubble-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FrozenBubble-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FrozenBubble-5.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.07.2011 - klo:01:00
Viikko 27 - Dia (http://viikonvalo.fi/Dia)
2 July 2011, 9:08 pm

Vapaa ohjelma diagrammien, graafien, vuokaavioiden, kytkentäkaavioiden sekä muiden vastaavien piirrosten tekemiseen.

Dia-ohjelmalla voi piirtää monenlaisia vektoripohjaisia kuvaajia, mutta erityisesti se on tarkoitettu työkaluksi vuokaavioiden ja muiden graafien piirtämiseen. Näissä kaavioissa on tyypillisesti joukko objekteja ja niitä yhdistäviä janoja, nuolia, kaaria tai murtoviivoja sekä selittäviä tekstejä. Diassa objekteissa on tyypillisesti yksi tai useampia pisteitä, joihin viivat voi kytkeä niin, että kun objekteja siirtelee kaaviossa, viivat seuraavat niiden mukana. Tämä on oleellista kaavioiden piirtämisessä, sillä näin objektien uudelleensijoittelu on helppoa. Objekteja voidaan tarvittaessa ryhmitellä kokonaisuuksiksi sekä sijoitella eri tasoille niiden käsittelyn helpottamiseksi.

Ohjelmassa on tarjolla useita objekti-paletteja erilaisiin tarkoituksiin tavallisista geometrisista kuvioista verkkolaitteiden symboleihin, loogisiin portteihin, kytkentäkaavioiden komponentteihin ja palapelin palasiin. Viivat voivat olla teräväkulmaisia tai kaarevia, yhtenäistä viivaa, katkoviivaa tai pisteviivaa ja niiden päihin voi valita erilaisia nuolenkärkiä sekä muita kuvioita. Dia on yksinkertainen mutta tehokas työkalu, oli piirrettävä kaavio sitten ER-, UML- tai kytkentäkaavio.

Oman tiedostomuotonsa lisäksi Dia osaa tallettaa piirrokset lukuisissa vektori- ja bittikarttamuodoissa mukaan lukien svg, fig, pdf, eps, ps ja png. Dia osaa myös avata muutamaa eri tiedostomuotoa, esimerkiksi svg- ja fig-tiedostoja.   Kotisivu http://live.gnome.org/Dia Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, Solaris, Irix Asennus Linux-jakeluissa Dia löytyy suoraan paketinhallinnasta. Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin linkit asennuspaketteihin löytyvät ohjelman "download"-sivulta tai suoraan osoitteesta [url]http://dia-installer.de/ (http://dia-installer.de/)[/url] . Download-sivulta löytyvät linkit myös kolmannen osapuolen asennuspaketteihin Solaris- ja Irix-ympäristöihin.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Dia-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Dia-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Dia-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Dia-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Dia-5.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.07.2011 - klo:01:00
Viikko 28 - Hugin (http://viikonvalo.fi/Hugin)
9 July 2011, 11:58 pm

Hugin on vapaa panoramatyökalu valokuvaajille ja satunnaisemmillekin näppäilijöille. Ohjelmalla voi yhdistellä useampia valokuvia upeiksi panoramakuviksi sekä tehdä muita projektiomuunnoksia.

Niin ammattilaisille, harrastajille kuin kuvia satunnaisesti napsivillekin soveltuvalla Huginilla on helppoa koostaa useammasta osittain päällekkäisestä kuvasta yksi kokonaisuus. Kuvien yhdisteleminen tapahtuu tunnistamalla vierekkäisistä kuvista yhteisiä osia ja sovittamalla ne kohdakkain valitun projektion mukaisesti. Samalla kuvien värit ja valoisuudet sovitetaan sopimaan yhteen. Huginin ohjatulla panoramatoiminnolla on helppo päästä alkuun. Ohjattu toiminto käyttää oletusasetuksia, jotka ovat kuitenkin kaikki säädettävissä ohjelman muilta välilehdiltä. Säädettäviä ovat muun muassa kuvan asetukset (sijoittelu, kierto, kallistus, järjestys,...), kameran ja linssin asetukset, rajaus, peittomaski, kontrollipisteet, kuten kuvien kohdistamiseen käytettävät vastinpisteet, optimointitavoitteet, valaistusasetukset sekä lopullisen kuvan asetukset (projektio, kuvan koko, tiedostomuoto,...). Säädettävää siis riittää osaavalle käyttäjälle, vaikka aloittelija pääseekin pitkälle jo pelkän ohjatun työkalun automaattisilla toiminnoilla.

Ohjatussa panoraman luonnissa on kolme vaihetta: Kuvien ja linssiasetusten valinta, kuvien kohdistus ja panoraman luonti. Kuvien valinnan yhteydessä ohjelmalle kerrotaan käytetyt linssin asetukset, jotka ohjelma osaa tunnistaa suoraan useimpien kameroiden kuvaan tallettamista tiedoista. Toisessa vaiheessa ohjelma yrittää tunnistaa kuvista yhteisiä osia, merkitä niitä kontrollipisteiksi ja näiden avulla kohdistaa kuvat keskenään. Kontrollipisteiden automaattiseen löytämiseen Hugin käyttää versiosta 2010.4.0 lähtien vapaata patenttivapaata toteutusta. Kohdistuksen jälkeen Hugin antaa nähtäväksi esikatseluikkunan, josta käyttäjä saa vielä tehtyä joitakin säätöjä, kuten käytetyn projektion valinnan, kuvan siirtelyn ja kierron esimerkiksi horisontin oikaisua varten sekä kuvan rajauksen. Lopuksi kolmannessa vaiheessa luodaan itse lopullinen panoramakuva. Hugin tallentaa tuotoksen oletuksena häviöttömässä tif-muodossa, mutta muita tallennusmuotoja on valittavissa pääikkunan "Stitcher"-välilehdeltä.

Panoramakuvien lisäksi Huginia voi käyttää erilaisiin projektiomuunnoksiin, kuten perspektiivikorjauksiin. Sillä voi esimerkiksi suoristaa perspektiivin aiheuttaman vääristymän vaikka julisteesta tai kirjan sivusta vinoon otetusta kuvasta.

Kotisivu http://hugin.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD Asennus Linux-jakeluihin Hugin löytyy suoraan jakelun oman paketinhallinnan kautta. FreeBSD:lle ohjelma taas löytyy ports-kokoelmasta. Windows- ja Mac OS X -alustoille ohjelma löytyy ohjelman kotisivun "download"-osiosta. Muille alustoille ohjelmaa voi yrittää kääntää suoraan lähdekoodista. Käyttöohjeet Ohjelman kotisivulta löytyy useita tutorialeja (http://hugin.sourceforge.net/tutorials/index.shtml), joiden avulla voi harjoitella Huginin käyttöä.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-8.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-panorama-Espanjalaiset_portaat.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-panorama-Turku.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Hugin-panorama-Vatikaani.story.jpg)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.07.2011 - klo:01:00
Viikko 29 - Avidemux (http://viikonvalo.fi/Avidemux)
16 July 2011, 3:37 pm

Avidemux on videoeditointiohjelma yksinkertaiseen videokuvan leikkaamiseen, suodattamiseen ja muuntoon formaatista toiseen.

Avidemux on graafiselta käyttöliittymältään selkeä ohjelma, jolla on helppo tehdä esimerkiksi yksinkertaiset videon leikkaukset. Toisaalta myös hieman monipuolisempien operaatioiden toteuttaminen onnistuu ja ohjelma skaalautuu käyttäjän omien taitojen kasvaessa. Leikkaustoiminnot löytyvät suoraan videokuvan alapuolelta ja videon aikajanalle on helppo merkitä leikkauksen aloitus ja lopetuskohtia. Valitun kohdan voi joko tallettaa tai leikata pois delete-näppäimellä. Ikkunan vasemmasta reunasta saa valittua tallennettavan muodon osaset: Videokoodekin, äänikoodekin sekä nämä yhdistävän containerin eli säilön. Näillä valinnoilla voidaan kuvan ja äänen pakkaustapaa muuntaa muodosta toiseen. Videon ja äänen tallennusmuodoiksi voi valita myös kopiointivaihtoehdon, jolloin niitä ei pakata uudelleen vaan ne kopioidaan häviöttömästi alkuperäisestä tiedostosta vain valituista kohdista leikaten.

Pelkän leikkaamisen lisäksi Avidemuxilla voidaan suorittaa myös useita muita muokkausoperaatioita. Kun videokuvan tallennusmuodoksi valitaan jotain muuta kuin kopiointi, aktivoituu nappula, jota painamalla päästään valitsemaan videokuvalle suotimia eli filttereitä. Suotimet on jaoteltu luokkiin: transform, interlacing, colors, noice, sharpness, subtitles, miscellaneous ja external. Näistä luokista esimerkiksi transform sisältää kuvan fyysisiin ominaisuuksiin vaikuttavia suotimia, kuten kuvan kierrot, skaalaukset, rajaukset ja peilaukset. Colors-luokkaan on kerätty kuvan väreihin vaikuttavia toimintoja, kuten kontrastin, kirkkauden ja värisävyjen säädöt. Subtitles-osiosta taas löytyvät eri muodoissa olevien tekstitysten lisäämiset videotiedostoon. Valitut suotimet sopivine asetuksineen lisätään aktiivisten suotimien listaan ja videotiedostoa prosessoitaessa ne sovelletaan kuvaan listan määräämässä järjestyksessä. Siispä esimerkiksi kuvan käännöt tai pehmennykset kannattaa suorittaa ennen tekstitysten lisäämistä.

Myös ääniraidalle on mahdollista suorittaa joitain muunnoksia, mutta valittavissa olevat vaihtoehdot ovat vähäisemmät kuin kuvalle, sillä äänen muokkaamiseen on olemassa muita niihin erikoistuneita ohjelmia, kuten Audacity.

Kuvan ominaisuuksia muutettaessa on hyödyllistä pystyä esikatselemaan tulevaan jälkeä. Avidemuxissa on mahdollista näyttää joko input-kuva tai output-kuva erikseen taikka molemmat rinnakkain tai päällekkäin. Lisäksi on mahdollista irrottaa output-kuva omaksi ikkunakseen. Videokuvan tarkastelu onnistuu helposti joko ruutu ruudulta ikkunan alareunan nappuloilla tai oikean reunan "rullaa" liikuttamalla.

Vaikka Avidemuxilla on mahdollista säätää tallennettavan tiedoston pakkausasetuksia, kuvakokoa, äänen näytteenottotaajuuksia sekä muita yksityiskohtia hyvinkin tarkasti, voi asiaan tarkemmin perehtymätönkin hyödyntää näitä ominaisuuksia Auto-valikon valmiiksi valittujen asetusten avulla. Valikosta löytyvät useimmin tarvitut muunnosasetukset valmiiksi paketoituina. Näitä ovat esimerkiksi videon muuntaminen DVD-kelpoiseen muotoon tai Applen iPod- ja Sonyn PSP-laitteille sopiviin muotoihin.

Avidemuxilla voi myös valmistella videomuuntotöitä jonoon ja laittaa sen suorittamaan muunnokset eräajona. Muunnosten tekeminen onnistuu myös suoraan komentoriviltä, jolloin ohjelmaa voidaan käyttää skriptien osana.

Tarkempaa opastusta ohjelman käyttöön suomen kielellä löytyy Floss manuals -projektin sivuilta (http://fi-new.flossmanuals.net/avidemux/index).   Kotisivu http://fixounet.free.fr/avidemux/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows, (PC-)BSD Asennus Windows- ja Mac OS X -järjestelmille asennuspaketit ovat saatavissa ohjelman kotisivulta. Linux-jakeluissa Avidemux löytyy paketinhallinnan kautta. PC-BSD-järjestelmiin sivuilta löytyy linkki lataussivustolle. Myös joillekin Linux-jakeluille saattaa löytyä uudempi versio ohjelman kotisivujen kautta. Käyttöohjeet Suomenkielinen opas Avidemuxin käyttöön löytyy Floss manuals -projektin sivuilta (http://fi-new.flossmanuals.net/avidemux/index).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-8.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Avidemux-9.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.07.2011 - klo:19:00
Viikko 30 - VLC-mediasoitin (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin)
24 July 2011, 2:41 pm

VLC on vapaa mediasoitin videoiden katseluun ja musiikin kuunteluun.

VLC on hyvin viimeistelty ja suuren suosion saavuttanut mediasoitinohjelma, jolla voi toistaa niin DVD-, CD- ja VCD-levyt, ääni- ja videotiedostot kuin verkosta saatavat ääni- ja videolähetyksetkin. Ohjelman tuki erilaisille videomuodoille on hyvin laaja ilman erillisten koodekkien asennusta. Monipuolisuudestaan huolimatta VLC:n käyttöliittymä on erittäin selkeä. Monipuolisuutensa ja selkeytensä ansiosta VLC onkin erittäin suosittu mediasoitin riippumatta alla olevasta käyttöjärjestelmästä.

VLC kykenee näyttämään videokuvaa tiedostojen, optisten levyjen ja verkkolähteiden lisäksi myös tietokoneeseen liitetyistä laitteista, kuten webbikamerasta, videokamerasta, digi-tv-kortilta sekä itse näytöllä näkyvää kuvaa. Näyttämisen lisäksi ohjelma kykenee myös tallettamaan sisään saamansa videovirran tiedostoon tai lähettämään sen edelleen verkon yli toiselle koneelle. Koska tallennusmuodon voi valita useasta valmiista profiilista tai vaikka luoda itse tarvitsemansa äänen- ja kuvanpakkausmuotojen yhdistelmän, soveltuu VLC myös tiedostojen muuttamiseen muodosta toiseen. Jos videolähteeksi valitaan näytöllä näkyvä kuva ja tallennetaan tämä tiedostoon sopivassa tallennusmuodossa, toimii VLC myös screencast-videoiden luontiin sopivana työkaluna. Näin on helppoa tehdä esimerkiksi opetusvideoita jonkin työkaluohjelman käytöstä.

VLC osaa näyttää myös videoon liittyvän tekstityksen joko videotiedoston mukana tulevasta informaatiosta, esimerkiksi digi-tv-lähetyksissä, tai erillisestä tiedostosta.

VLC:n käyttöliittymä on vapaasti muokattavissa. Oletuskäyttöliittymän nappuloita ja niiden sijaintia voi muutella haluamallaan tavalla. Vaihtoehtoisesti ulkoasua voi muuntaa valitsemalla käyttöön jonkin ohjelman web-sivuilta ladattavista skineistä (http://www.videolan.org/vlc/skins.php).

VLC-mediasoittimen ohjelmoijat kunnioittavat käyttäjien yksityisyyttä ja ovat tarkkoja esimerkiksi siitä, että ohjelma ei käytä Internet-yhteyttä käyttäjän tietämättä. Siksi se esimerkiksi pyytää luvan saatavilla olevien päivitysten tarkistamiseen ja kansikuvatiedostojen etsimiseen verkosta heti ensimmäisellä käynnistyksellä. Kummankin toiminnon käyttäjä voi kieltää niin halutessaan.

Askartelijoille VLC on hedelmällinen työkalu sillä sen useat käyttöliittymävaihtoehdot mahdollistavat monenlaisten mediakoneratkaisujen rakentamisen. VLC:tä on mahdollista ohjata esimerkiksi web-käyttöliittymällä.   Kotisivu http://www.videolan.org/vlc/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, iOS, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Android, QNX, Syllable, OS/2, BeOS Asennus Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-järjestelmiin VLC löytyy myös suoraan paketinhallinnan kautta. VALO-CD VLC löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_vlc)-kokoelmasta. Ohjeita Joissain Linux-järjestelmissä vlc:stä puuttuu oletuksena kyky toistaa css-kryptauksella salattuja DVD-levyjä. Tällöin koneelle on asennettava tarvittavat kirjastot muuta kautta. Esimerkiksi Ubuntuun ohjeet löytyvät Ubuntun omilta ohjesivuilta (https://help.ubuntu.com/community/RestrictedFormats/PlayingDVDs).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-7.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 31.07.2011 - klo:19:00
Viikko 31 - Virtualbox (http://viikonvalo.fi/Virtualbox)
31 July 2011, 3:33 pm

Virtualbox on avoimeen lähdekoodiin perustuva virtualisointiympäristö, jolla voidaan ajaa muita käyttöjärjestelmiä sovelluksen tapaan "isäntäjärjestelmässä".

Virtualisoinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella (host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi MS Word -ohjelmaa on mahdollista käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.

Virtualbox on vapaa ja käyttäjäystävällinen virtualisointiohjelma, jolla uuden virtuaalikoneen luominen ja käyttö ovat helppoa. Uutta virtuaalikonetta luotaessa valitaan koneelle halutut perusominaisuudet, kuten muistin määrä, kiintolevykuvan koko, käytettävä optinen asema (isäntäkoneen asema tai levykuva) ja asennettavan käyttöjärjestelmän tyyppi. Tämän jälkeen uusi virtuaalikone käynnistetään ja siihen asennetaan käyttöjärjestelmä aivan kuten mihin tahansa tyhjään tietokoneeseen. Asennuksen jälkeen virtuaalikone on käynnistettävissä parilla hiiren napsautuksella. Virtuaalikoneen käyttö eroaa tavallisen koneen käytöstä pääasiassa vain siinä, että sen näyttönä toimii yksi isäntäkoneen ikkuna ja jotkin sen "laitteistoista" saattavat toimia hieman normaalia vajaammin. Esimerkiksi näytön 3d-tehosteet eivät välttämättä ole käytettävissä virtuaalikoneessa samoin kuin isäntäkoneen usb-laitteet.

Virtualboxin mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi: Virtualboxissa on mahdollista ottaa virtuaalikoneista myös niin kutsuttuja snapshotteja. Tällä tarkoitetaan virtuaalikoneen sen hetkisen tilan tallentamista. Samasta virtuaalikoneesta voi siis olla tallessa useampia erilaisissa tiloissa olevia snapshotteja, joiden välillä voidaan helposti siirtyä. Tämä tekniikka on erityisen kätevää, kun halutaan esimerkiksi tallentaa järjestelmän tila ennen jonkin suuremman ohjelman tai päivityksen asentamista siltä varalta, että asennus epäonnistuu tai jostain muusta syystä osoittautuu virheeksi.

Virtualbox vaatii toimiakseen riittävän tehokkaan isäntäkoneen, eli isäntäkoneessa tulee olla muistia ja prosessoritehoa riittävästi sekä isännän että vieraan käyttöön. Samoin isännän kiintolevyllä on oltava riittävästi tilaa kaikkien luotujen virtuaalikoneiden ja niihin asennettujen käyttöjärjestelmien sekä ohjelmien tallennukseen.

Virtualboxiin on myös asennettavissa yksityiskäyttöön ilmainen, mutta epävapaa laajennuspaketti, joka mahdollistaa muun muassa isäntäkoneen usb-porttien käytön suoraan vierasjärjestelmästä käsin.

Kotisivu http://www.virtualbox.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, Solaris (isäntinä) Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta sekä useiden Linux-jakeluiden pakettivarastoista.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-6.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Virtualbox-7.story.jpg)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.08.2011 - klo:01:01
Viikko 32 - FLOSS Manuals (http://viikonvalo.fi/floss_manuals)
6 August 2011, 10:13 pm

FLOSS Manualsin käyttöoppaat opastavat käyttämään avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Suomen FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/) on kokoelma suomenkielisiä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöoppaita. Oppaiden aiheita ovat esimerkiksi vektorigrafiikan tekeminen Inkscapella (http://fi.flossmanuals.net/inkscape/index), avoin mediatuotanto (http://fi.flossmanuals.net/avoin-mediatuotanto/index) ja Linuxin komentorivin perusteet (http://fi.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index). Oppaista laajimmat ovat kirjan paksuisia. Kaikki oppaat on julkaistu GPL-lisenssillä ja ne voi ladata sivuilta ilmaiseksi ePub ja PDF-muodoissa.

FLOSS Manuals toimii avoimen wikin tapaan ja kuka tahansa voi osallistua oppaiden kehittämiseen. Tehokkain tapa oppaan kirjoittamiseen on muutaman päivän pituinen booksprint (http://fi.flossmanuals.net/kirjapyrahdys/index)-tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen kirjoittamaan intensiivisesti. Tällä menetelmällä laajoja oppaita on saatu tehtyä ällistyttävän nopeasti.

FLOSS Manualsin julkaisualustaksi on kehitetty Booki (http://fi-new.flossmanuals.net/booki/index), joka eroaa tavallisesta wikistä siten, että se mahdollistaa erilaisten painoa, verkkoa tai lukulaitteita varten muotoiltujen tiedostojen tekemisen suoraan käyttöoppaasta. Se on myös suunniteltu pitkien tekstien tekemiseen lyhyiden artikkelien sijasta. Lisäksi Bookissa on sosiaalisen median ominaisuuksia yhteistyön helpottamiseksi. Booki voi sopia käyttöoppaiden lisäksi käytettäväksi esimerkiksi opetusmateriaalien kirjoittamiseen yhteistyössä.

Kansainvälinen FLOSS Manuals -verkosto on perustettu vuonna 2006 ja suomenkielinen sivusto on avattu vuonna 2009. Suomen- ja englanninkielisten wikien lisäksi on olemassa farsin-, hollannin- ja ranskankieliset wikit. Lisäksi käännöksiä tehdään erillisessä käännöswikissä lukuisille eri kielille. Venäjän- ja vietnaminkieliset wikit ovat perusteilla.   Kotisivu http://fi.flossmanuals.net Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) VALO-CD FLOSS Manualsin oppaita löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/)-kokoelmasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FM_mediatuotanto.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FM_etusivu.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/FM_booksprint.story.png)  

Teksti: Tomi Toivio

Kuvat: FLOSS Manuals

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.08.2011 - klo:01:04
Viikko 33 - WinSCP (http://viikonvalo.fi/winscp)
13 August 2011, 11:08 pm

WinSCP on vapaa tiedostojensiirto-ohjelma Windows-alustalle.

WinSCP on tarkoitettu asiakasohjelmaksi tiedostojen siirtoon SCP-, SFTP-, FTPS- ja FTP-protokollilla paikallisen tietokoneen ja etätietokoneen, esimerkiksi www-palvelimen, välillä. Graafisena ikkunoituna ohjelmana WinSCP on helppo käyttää. Ohjelman käyttöliittymän voi valita kahdesta vaihtoehdosta. Commander-käyttöliittymä on toteutettu muun muassa Norton Commanderista (http://en.wikipedia.org/wiki/Norton_Commander) ja Total Commanderista (http://en.wikipedia.org/wiki/Total_Commander) tuttuun tyyliin kahdella sarakkeella, joista toinen esittää paikallisen koneen  ja toinen etäkoneen tiedostojärjestelmän. Tiedostojen siirto tapahtuu näiden kansioiden välillä. Toinen vaihtoehto on Explorer-käyttöliittymä, joka muistuttaa Windowsin Explorer-tiedostonhallintaa. Tässä tilassa ikkuna sisältää vain näkymän etäkoneen kansioon ja tiedostoja voi siirrellä joko raahaamalla tai leikkaamalla ja liimaamalla tämän ikkunan ja Windowsin tavallisen tiedostohallinnan välillä.

WinSCP:stä löytyvät myös toiminnot kansioiden synkronointiin koneiden välillä sekä mahdollisuus tiedosto-operaatioiden skriptaamiseen eräajona tapahtuvia siirtoja varten. Ohjelma tukee myös avainten käyttöä ssh-yhteyksien muodostamisessa.   Kotisivu http://winscp.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivulta. VALO-CD WinSCP löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_winscp)-kokoelmasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/WinSCP-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/WinSCP-2.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.08.2011 - klo:01:01
Viikko 34 - Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)
20 August 2011, 10:35 pm

Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin.

Inkscape tukee useita tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää. Inkscapen oletustiedostomuoto on svg (http://fi.wikipedia.org/wiki/SVG), jota esimerkiksi Wikipedia suosittelee (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3APreparing_images_for_upload#Use_SVG_over_PNG) piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen tiedostomuodoksi.  

Vektoripiirto-ohjelma Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen, tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin. Suuri osa Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)n leikekuvista onkin piirretty Inkscapella. Wikipedian artikkeleilla voi tutustua tarkemmin vektorigrafiikan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vektorigrafiikka) (pidempi artikkeli englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Vector_graphics)) ja bittikarttagrafiikan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittikarttagrafiikka) (englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Raster_graphics)) eroihin.

Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana, luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty erityisesti W3C (http://www.w3c.org/)-organisaation määrittelemän XML-pohjaisen svg (http://www.w3.org/Graphics/SVG/)-standardin ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset www-selaimet, kuten Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox), Chrome, Opera ja Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Myös Internet Explorer tukee standardia versiosta 9 alkaen.

Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja tallentaa ovat mm. eps, pdf sekä ai. Näiden lisäksi se tukee useita muita tiedostomuotoja. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös bittikarttakuvia ja siitä voi tallentaa kuvia ja kuvan osia bittikarttoina png-muotoon.

Inkscapesta löytyy myös "trace"-toiminto, jolla bittikarttakuvia voidaan muuntaa vektorimuotoon. Toiminto etsii kuvasta väripintoja ja niiden välisiä käyriä muodostaen niistä vektorigrafiikkaelementtejä. Toiminto toimii erityisesti yksivärisillä ja jyrkkäkontrastisilla, esimerkiksi mustavalkoisilla kuvilla, joissa on paljon jyrkkiä rajoja.

Käyttökohteita Inkscapelle ja vektorigrafiikalle löytyy useita käyttökohteita niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisutoiminnassa vektorigrafiikan käyttö on perusteltua niin perinteisessä paperimediassa kuin sähköisessäkin mediassa. Inkscapella luodut kaaviot, kartat, kuvitukset sekä muu infografiikka ovat painovalmista ja korkealaatuista materiaalia.

Muun muassa julisteiden ja kansikuvien tekoon Inkscape soveltuu mainiosti. Toistaiseksi Inkscape tukee vain yhtä sivua per tiedosto, joten monisivuiset painotyöt kannattaa tehdä jollain varsinaisella taitto-ohjelmalla, kuten Scribuksella. Inkscapella luotuja kuvia voi kuitenkin yleensä tuoda niihinkin esimerkiksi juuri kansikuvaksi tai muuksi kuvitukseksi.

Sähköisessä julkaisemisessa taas Inkscape on erinomainen työkalu esimerkiksi www-graafikon käyttöön. Www-sivuston suunnittelussa Inkscapea käytetään usein ensivaiheessa sivuston taiton luonnosteluun ja myöhemmin sivuston graafisten elementtien, kuten painonappien, taustakuvien, luettelomerkkien sekä muun visuaalisen ulkoasun luomiseen. Vielä tässä vaiheessa kaikki yleisesti käytetyt www-selaimet eivät tue svg-kuvia riittävästi, jotta niitä voitaisiin käyttää suoraan www-sivuilla. Siksi kuvat on web-käyttöön syytä muuntaa esimerkiksi png-muotoon. Myös Viikon VALO -sivuston kuvitus on toteutettu tällä tavoin. Tulevaisuudessa svg-tuen yleistyessä selaimissa on kuitenkin mahdollista alkaa käyttää jopa interaktiivista vektorigrafiikkaa esimerkiksi karttasovelluksissa.

Tieteellisessä toiminnassa monet mittalaitteet ja laskentasovellukset tuottavat graafinsa jossain vektorigrafiikkatiedostomuodossa. Inkscapen hyvä tuki usealle tiedostomuodolle mahdollistaa tällaistenkin kuvien käsittelyn. Kuvin voidaan lisätä otsikoita, taustakuvia, matemaattisia kaavoja ja niin edelleen.

Scrabbook-harrastajat ovat myös löytäneet mielenkiintoisen käytön Inkscapelle. Harrastuksessa toisinaan käytettävien paperinleikkauslaitteiden ohjaamiseen käytetty Sure Cuts A Lot -ohjelmisto osaa käyttää svg-tiedostoja ja monet ovatkin huomanneet Inkscapen soveltuvan niiden luomiseen. Erityisesti Inkscapen helppokäyttöinen "trace"-toiminto mahdollistaa kuvien tuonnin SCAL-ohjelmistoon, kuten näytetään Youtube-videossa (http://www.youtube.com/watch?v=50KplQAcU64).

Taiteelliset ihmiset voivat käyttää Inkscapea myös ihan piirtämiseen ja muuhun taiteen tekemiseen. Inkscape ja piirtopöytä ovat erinomainen yhdistelmä, sillä Inkscape tukee piirtopöytien paineentunnistusta ja sen käyttö esimerkiksi kalligrafia-työkalun kanssa saa aikaan luonnollisen näköistä jälkeä. Esimerkiksi sarjakuvan piirtämiseen Inkscape soveltuu oikein hyvin.

Laajennokset Ohjelmointitaitoisille mielenkiintoinen ominaisuus Inkscapessa on sen laajennettavuus valmiiksi asennetuilla, verkosta ladattavilla tai itse tehdyillä lisäosilla ja suotimilla. Laajennoksia voidaan käyttää Inkscapessa esimerkiksi erilaisten vääristymä-efektien luontiin, kuvioiden satunnaistamiseen, fraktaalien piirtämiseen, matemaattisten kaavojen luomiseen, uusien tiedostomuotojen avaamiseen ja tallennukseen sekä moneen muuhun.

Laajennosten käyttöä varten Inkscapen asennuspaketeissa on joko mukana tai suositeltuna riippuvuutena Python-tulkki. Esimerkiksi Windows-versiossa on mukana minimaalinen Python-tulkki kun taas Linux-jakeluissa käytetään paketinhallinnan kautta saatavaa täyttä Python-asennusta. Pythonin sijasta laajennoksia voi ohjelmoida toki millä tahansa muullakin ohjelmointikielellä. Laajennos toimii teknisesti vain suodattimena, joka muuntaa putken kautta saamansa xml-muotoisen tekstin halutulla tavalla ja palauttaa tuloksen samalla tavoin Inkscapelle. Tällainen tekninen toteutus mahdollistaa samalla myös laajennosten käytön itsenäisinä komentoriviohjelmina.

JessyInk Eräs hyvin mielenkiintoinen Inkscapen laajennos on JessyInk (http://code.google.com/p/jessyink/), joka mahdollistaa svg-muotoisen esitysgrafiikan teon. JessyInkillä tehty esitys voi sisältää sivujen vaihtojen ja vaiheittain paljastuvien elementtien lisäksi erilaisia efektejä mukaan lukien katselualueen kierto sekä zoomaus sisään ja ulos. JessyInkin toimintoihin voi tutustua malliesityksessä (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/JessyInk_1_5_5_showcase.svg). Inkscapella ja JessyInk-laajennoksella tehdyn svg-esityksen voi avata nykyaikaisella www-selaimella ja näyttää yleisölle. Tiedoston voi halutessaan myös upottaa suoraan www-sivulle. Etuna tällaisella esityksellä on, että esityksen katselemiseen ei tarvita tietokoneessa jo todennäköisesti valmiiksi olevan www-selaimen lisäksi muuta esitysgrafiikkaohjelmaa. Esitysten teko saattaa toki olla varsinkin aluksi hieman työläämpää, koska käyttöliittymä ei ole täysin loppuun asti hiottu.

Teknisesti JessyInk lisää svg-tiedostoon joukon Javascript-funktioita joilla esityksen toiminnallisuus toteutetaan.   Kotisivu http://inkscape.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, ... Asennus Windows- ja Mac OS X -ympäristöihin asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivulta. Samoin ohjelman lähdekoodipaketit. Linux- ja BSD-versioihin Inkscape löytyy yleensä järjestelmän oman paketinhallinnan kautta. VALO-CD Inkscape löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_inkscape)-kokoelmasta. Käyttöohjeita * Suomenkielinen käyttöopas löytyy FLOSS-Manuals (http://fi-new.flossmanuals.net/inkscape/index)-sivustolta. * Ohjelma itse sisältää ohje-valikossaan joukon eritasoisia tutorialeja, jotka opastavat käyttäjää esimerkein, joita pääsee suoraan kokeilemaan. * Heathenx (http://screencasters.heathenx.org/)-sivustolla on lukuisia screencast-tutorialeja, jotka opastavat Inkscapen käyttötekniikoita havainnollisesti askel kerrallaan käytännön esimerkein. * Youtube (http://www.youtube.com)-sivustolla on myös lisää videotutorialeja.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-kayttoliittyma.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/inkscape-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-8.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
Viikko 35 - Freeciv (http://viikonvalo.fi/Freeciv)
26 August 2011, 8:54 pm

Freeciv on vuoropohjainen strategiapeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Strategiapeli). Pelaaja on heimopäällikkö joka johtaa väkensä vuodesta 4000 eKr. härkävankkurien ajasta avaruusteknologiaan ja maailmanvallaksi.

Pelaaja perustaa kaupunkeja, rakentaa kaupunkeihin viljasiiloja, temppeleitä, kirjastoja jne. Rakentamalla laivoja voi valtakuntaansa laajentaa saarille ja naapurimantereelle. Kehittämällä teknologioita saa käyttöönsä lisää rakentamiskohteita ja parempia laivoja. Pelin voittaa perussäännöillä se, jolla sovittuna pelin loppumisvuonna on eniten pisteitä, tai ainoa jäljelle jäänyt pelaaja tai pelaaja joka ensiksi saa avaruusaluksensa perille Alfa Centaurin aurinkokuntaan. Youtubesta löytyy videoita pelistä selostuksen kera (http://www.youtube.com/watch?v=cMqRjEdEABY) (englanniksi tosin).

Freeciv (http://freeciv.wikia.com) osaa yksinpelin ja moninpelin. Moninpeliä voi pelata netissä kaikki osallistujat samaan aikaan tietokoneensa äärellä tai pitkänä pelinä (http://freeciv.fi/wiki/Etusivu), jossa pelataan yksi pelivuoro vuorokaudessa tai muuta sovittua tahtia. Nämä pitkät pelit kestävät puolesta vuodesta vuoteen.

Freeciv on käännetty 32 kielelle, myös suomeksi. Heimoksi voi valita suomalaiset, tai jonkun muun kymmenistä kansakunnista.

Kaupallinen vastine Freeciville on Civilization (http://fi.wikipedia.org/wiki/Civilization) -pelisarja, erityisesti Civilization II. Toki käyttöliittymää on uudistettu monipuolisemmaksi ja "nykyaikaisemmaksi". Freecivissä pelin säännöt ovat muokattavissa, saatavilla on grafiikkapaketteja joilla pelin ulkonäköäkin voi muokata, valmiita karttoja pelattavaksi on saatavilla ja muitakin valmiita modauspaketteja on tehty.

Pelistä oli myös HTML5:ttä tukevassa selaimessa pelattava versio Freeciv.net, mutta se lienee nyt lopetettu (http://freeciv.tumblr.com/). Vapaana ohjelmana sen lähdekoodi (https://github.com/freecivnet/freeciv-web/) on kuitenkin yhä saatavilla Github-palvelussa. Youtubesta löytyy esittelyvideo (http://www.youtube.com/watch?v=PR_CSEnpZps).

Moninpeliin löytyy vastustajia, esimerkiksi freeciv.fi (http://freeciv.fi) on aloittamassa pitkää peliä (http://freeciv.fi/wiki/Pelit) syyskuun 5. päivä.  Valitsemalla käynnistyksessä "Yhdistä verkkopeliin" ja välilehti Internet-metapalvelin saa luettelon peleistä joihin voi liittyä. Peliä voi pelata myös paikallisverkossa LAN-pelinä, tällöin käynnistetään pelipalvelin ja pelaajat valitsevat välilehdellä Paikallisverkko palvelimen johon liittyvät. Pelaamaan voi opetella tietokonevastustajia vastaan pelaamalla, sitten kun ne tuntuvat liian helpolta saattavat ihmisvastustajat olla tiukempi vastus. Pelissä voi olla ihmispelaajia ja tietokonepelaajia samaan aikaan, suurin pelaajamäärä on 128.

Osallistuessasi moninpeliin varmistu etukäteen voivasi pelata peli loppuun asti. On hyvin epäkohteliasta lopettaa peli kesken, koska se pilaa muiden pelin.

Pelissä voi joutua sotimaan naapurivaltioita vastaan, mutta sotimista voi pyrkiä välttämään. Pelin voi voittaa käymättä yhtään sotaa. Hyvät suhteen naapurivaltioihin auttavat menestymään, toki pitää kilpailla jotta menestyy paremmin kuin naapurit.

Freeciviä kehitetään koko ajan, uusin versio 2.3.0 (http://freeciv.wikia.com/wiki/NEWS-2.3.0) julkaistiin 8. elokuuta. Ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1996.

Kotisivu http://freeciv.wikia.com Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Unixit, Mac OS X, OS/2, Cygwin, AmigaOS ym.  http://en.wikipedia.org/wiki/Freeciv#Compatibility Asennus Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy Playdebistä (http://www.playdeb.net/software/FreeCiv). Voi myös kääntää itse, esimerkiksi Debian GNU/Linuxille onnistuu näin helposti (http://freeciv.wikia.com/wiki/Install-Debian) kunhan käännin (http://fi.wiktionary.org/wiki/k%C3%A4%C3%A4nnin) ja tarvittavat kehityskirjastot on asennettu.  Käyttöohjeet [url]http://freeciv.fi/wiki/Opas (http://freeciv.fi/wiki/Opas)[/url] Suomenkielisen Freeciv -yhteisön lyhyt opas [url]http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual (http://freeciv.wikia.com/wiki/Game_Manual)[/url] Kattava käsikirja, saatavilla seitsemällä kielellä (muttei suomeksi). [url]http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials (http://freeciv.wikia.com/wiki/Tutorials)[/url] Aloitusoppaita peliin, englanninkielisiä Civilization ja Civilization II pelien ohjekirjat pätevät aika hyvin, jos semmoinen sattuu olemaan käsillä   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Freeciv-6.story.jpg)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
Viikko 36 - Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)
3 September 2011, 11:26 pm

Marble on vapaa karttaohjelmisto, jolla maapalloa voi tarkastella joko pallona tai litteänä karttatasona usealla eri karttapohjalla.

Marble karttaohjemisto soveltuu maapalloon tutustumiseen monella eri tasolla. Ohjelmassa on mahdollista valita kartaston projektioksi joko pallon, litteä kartan (http://en.wikipedia.org/wiki/Equirectangular_projection) tai Mercatorin projektion (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio). Toisaalta myös karttapohja, eli teema, on valittavissa useista vaihtoehdoista. Yleiskuvaa maanosista, valtioista ja valtameristä voi tarkastella vaikkapa karttakirjoista tutun näköisellä "Atlas"-teemalla. Kaupunki- ja tiekartoiksi taas soveltuu paremmin "OpenStreetMap"-teema, jonka kartat ovat peräisin OpenStreetMap (http://www.openstreetmap.org/)-palvelusta, jonka kartat on koostettu vapaaehtoisvoimin Wikipedian tavoin. Muita vaihtoehtoisia teemoja ovat muun muassa maata yöllä havainnollistava "Earth at Night", satelliittikartta, historialliset kartat eri vuosisadoilta sekä maapallon sääoloja kuvaavat kartat. Lisää karttoja on ladattavissa ohjelman versiosta riippuen joko suoraan ohjelman valikoista tai ohjelman kotisivulta. Lisäteemojen joukossa ovat esimerkiksi pyöräily- ja patikointikartat. Myös tarkasteltavan taivaankappaleen voi vaihtaa vaikka kuuksi, Venukseksi tai Marsiksi.

Marblesta löytyy "selaus"-välilehdeltä (navigation) hakutoiminto, jolla voi etsiä kartalta nimettyjä kohteita. Lista käytetyistä karttasymboleista löytyy "selite"-välilehdeltä (legends) ja sieltä voi myös kytkeä osan näytettävistä symboleista pois päältä niin halutessaan. Lisäksi ohjelmasta löytyy "reititys"-välilehdeltä (routing) työkalu, jolla voi Marblelta pyytää reittiohjeet annettujen kohteiden välille. Kulkutavaksi voi valita auton (nopein tai lyhin reitti), polkupyörän tai kävelyn.

Marblessa on liitännäisjärjestelmä, jonka avulla se voi esimerkiksi haluttaessa hakea verkosta kartan sijainteihin liittyvää lisäinformaatiota. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa "näytä"-valikosta päälle ja pois päältä laitettavat kuva-, sää- ja Wikipedia-verkkopalvelut. Rastimalla käyttöön kuvapalvelun, näyttää Marble kartalla kuvalinkkejä Flickr-palvelun kuviin niihin merkittyjen sijaintitietojen mukaan. Samoin Wikipedia-palvelu lisää kartalle linkkejä Wikipedia-artikkeleihin ja sääpalvelu säätietoja erinäisiltä sääasemilta.

Jos Marblea aikoo käyttää ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi matkalla, on kartoista mahdollista ladata haluttu alue etukäteen omalle koneelle. Näin Marblea voi käyttää navigointiin myös yhteydettömässä tilassa.   Kotisivu http://edu.kde.org/marble/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Maemo Asennus Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-5.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-9.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Marble-10.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
Viikko 37 - TORCS (http://viikonvalo.fi/TORCS)
10 September 2011, 7:08 pm

TORCS on kilpa-autosimulaattori jota käytetään autoilupelinä, tekoälyn ohjaamana autoilupelinä ja tutkimusalustana.  TORCS on pelinäkin ihan hyvä, enemmän realistinen kuin kaahauspeli.

The Open Racing Car Simulator (http://torcs.sourceforge.net) (TORCS) sisältää yli 50 erilaista autoa ( kuplavolkkarista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Volkswagen_Kupla) Formula 1 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Formula_1) autoon). Ratoja on yli 20 ja tietokonevastustajia 50 erilaista. Ohjaus toimii näppäimistöllä, mutta myös ohjaussauva ja rattiohjain toimivat. Hiirelläkin voi ohjata, mutta minun mielestäni hiiri oli aivan mahdoton ohjaamisessa. Rattiohjain parantanee kierrosaikoja sekunnilla tai kahdella näppäimistöllä ohjaamiseen verrattuna.

Omia kuljettajia voi ohjelmoida, TORCS nimittää niitä roboteiksi. Laatimaansa robottia voi kilpailuttaa muita robotteja vastaan Torcs Racing Boardissa (http://www.berniw.org/trb/). Uusia autoja voi suunnitella autoeditorilla (http://usuarios.multimania.es/f1torcs/tcse/torcs_car_setup_editor.html).

Ohjelman kehitys aloitettiin vuonna 1997 nimella Racing Car Simulator. Linux Journal kehuu vuoden 2007 lokakuun 18. päivän numerossaan  TORCSia parhaaksi vapaakoodin autoilupeliksi (http://www.linuxjournal.com/node/1000435). Uusin versio 1.3.1 on julkaistu joulukuussa 2008.  Grafiikat ovat aika hienot. Hiekka pöllyää kun ajaa ulos radalta, taustapeili toimii, jarruvalot syttyvät jne.. Rataan jää jarrutusjäljet näyttämään mitä ajolinjoja muut autot käyttävät. Äänetkin ovat ihan hyvät.

Valitettavasti verkkopeli puuttuu, TORCS ei siis kelpaa pelaamiseen kavereita vastaan. Kaksi pelaajaa voi pelata samalla näppäimistöllä jaetulla ruudulla, ruudun ylälaita on eka pelaaja, alalaita toinen. Tämä ei ole lainkaan niin hienoa kuin olisi pelata porukalla kukin oman tietokoneensa ääressä.

Kilpailu tietokoneen ohjaamia autoja vastaan sitävastoin onnistuu, pelaajat ja autot voi itse valita. Vaikeusastetta voi säätää pelin valikosta, lisäksi voi valita itselleen paremman tai huonomman auton kuin muille. Kunhan oppii pysymään radalla, voittonsa voi kestopäällystetyillä radoilla varmistaa ottamalla itselleen Formula 1 auton ja muille kilpailijoille jotain muuta. F1 on kiihtyvyydeltään, nopeudeltaan, jarrutusteholtaan ja rataan liimautumisessa ylivoimainen.   Kotisivu http://torcs.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, MacOS X, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X ja Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Peli vaatii OpenGL 1.3:a tukevan näytönohjaimen. Käyttöohjeet Kotisivuilla on dokumentaatio-osasto, jossa englanninkielistä ohjeistusta (ja myös italiankielinen käsikirja).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Torcs-8.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
Viikko 38 - PuTTY (http://viikonvalo.fi/Putty)
17 September 2011, 1:46 pm

PuTTY on vapaa SSH-pääteohjelma Windowsille ja Unixille. PuTTYn avulla Windows-koneesta voi etäkäyttää Linux- ja Unix-koneita pääteyhteydellä kätevästi ja tietoturvallisesti.

Linux-jakeluissa on yleensä automaattisesti asennettuna SSH-asiakasohjelma, jolla voi ottaa salatun pääteyhteyden etäkoneeseen. Windowissa ei vastaavaa ole, mutta PuTTY pelastaa. PuTTY on helppo asentaa Windowsissa, riittää kun kopioi tiedoston putty.exe johonkin hakemistoon johon käyttäjällä on kirjoitusoikeus. Ei siis tarvita asennusvelhoa eikä asennusohjelmaa. Ohjelma käynnistyy kliksauttamalla ohjelman kuvaketta tai komentoikkunassa kirjoittamalla putty.exe tai tiedoston polkunimi jos se ei ole nykyhakemistossa eikä hakupolulla olevassa hakemistossa.

PuTTY osaa SSH:n käyttämän salauksen ja osaa toimia myös tavallisena telnet-pääteohjelmana. Salaamattomia etäyhteyksiä tosin on syytä välttää, matkan varrella voidaan kuunnella liikennettä ja vakoilla selväkielinen sisältö ja salasanat selville. SSH ja siis myös sitä käyttävä PuTTY osaa salakirjoittaa yhteyttä muodostettaessa lähetettävät salasanat ja koko yhteyden, yhteyden kuuntelusta ei siis ole hyötyä.  Etäkoneessa johon yhteys otetaan pitää olla asennettuna SSH-palvelinohjelmisto. Linux-jakeluissa tämä löytyy esimerkiksi nimellä openssh-server.

PuTTYä voi käyttää myös Linuxissa, jos vaikkapa on Windowsissa tottunut PuTTYyn tai haluaa graafisen käyttöliittymän SSH-asiakasohjelmaan. PuTTY tukee joustavia päätteen asetuksia, joita voi muuttaa myös istunnon aikana (Ctrl + oikea hiiren painike -toiminnolla), monia X11-todentamisyhteyskäytäntöjä ja lukuisia muita kiinnostavia toimintoja, joita xtermissä suoritettava ssh ei tarjoa.

Sama tekijä tarjoaa samalla kotisivulla myös muita SSH-komentoja, esimerkiksi PSCP on secure copy, vastaava komento kuin Linuxin scp (http://linux.die.net/man/1/scp). Se siis kopioi tiedostoja koneesta toiseen salatulla yhteydellä. Tuo scp on saatavilla muualta graafisen käyttöliittymän kera, WinSCP (http://winscp.net/eng/index.php) on esitelty Viikon VALOna (http://viikonvalo.fi/WinSCP). Muut komennot ovat Otettaessa yhteys etäkoneeseen ensimmäistä kertaa SSH näyttää etäkoneen koneavaimen "sormenjäljen", eli fingerprint. Se on avaimesta laskettu lyhyt tiiviste (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiiviste_(tietotekniikka)), ja tarkoitus on verrata muuta kautta hankittuun saman avaimen sormenjälkeen että ne täsmäävät. Näin varmistetaan otetun yhteys siihen etäkoneeseen johon oli tarkoitus, eikä johonkin vallan muuhun tietokoneeseen jolla sillä hetkellä sattuu olemaan sama IP-numero. Koneavaimen sormenjäljen näkee kirjautumalla koneeseen ja katsomalla komennolla
  ssh-keygen -l -f /etc/ssh/ssh_host_rsa_key 
SSH osaa tunnistaa käyttäjän salasanan sijaan tunnistusavaimella. Jotkut tietoturvasta huolestuneet palvelut sallivat vain tunnistusavaimella tapahtuvan sisäänkirjautumisen.   Kotisivu http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/ Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/MIT) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Unix, Windows Mobile, Symbian OS http://fi.wikipedia.org/wiki/PuTTY Asennus Windowsissa noudetaan tiedosto putty.exe Puttyn kotisivulta. Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista.  Käyttöohjeet PuTTY-ohjelman asetukset - vinkkejä (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/putty.html) PuTTYn käyttö (http://edu.joroinen.fi/~jliik/putty.html) PuTTY Documentation Page (http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/docs.html) SSH tunnistusavaimella (http://www.debian-administration.org/articles/530) SSH ilman salasanan kyselyä (http://www.debian-administration.org/articles/152)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_asetukset.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_kayttamaan_Unicodea.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_SSH-tunnistaa-koneet.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_SSH-paateyhteys-muodostettu.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_Varitkin_toimivat_paatteessa.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_Myos_Emacs_toimii.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_Curses-sovelluksetkin_toimivat.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/PuTTY_pscp_toimii.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.09.2011 - klo:18:44
Viikko 39 - Clonezilla (http://viikonvalo.fi/Clonezilla)
24 September 2011, 9:40 pm

Clonezilla "kloonaa" järjestelmän asennuksen toiselle kiintolevylle tai toiseen tietokoneeseen. Näin tehdysta varmuuskopiosta saa palautettua suoraan toimivan koneen. Tai asentamalla yhden kerran tavanomaiseen tapaan ja kloonaamalla sataan muuhun koneeseen säästyy aikaa.

Clonezilla ei kopioi tiedostoja, vaan levyosioita tai kokonaisia levyjä. Levyotos tallennetaan tiedostoon, joten sitä voi käyttää varmuuskopiona, tällöin mukana ovat käyttäjän tiedostot, käyttöjärjestelmä ja levyn pääkäynnistyslohko. Tällaisesta varmuuskopiosta voi suoraan palauttaa toimivan järjestelmän samalle tai toiselle kiintolevylle. Samantapainen kaupallinen ohjelma on Norton Ghost.

Samaan tapaan voi yhdestä koneesta kopioida koko kiintolevyn sisällön toisiin koneisiin. Clonezillaan kuuluu myös Clonezilla SE (http://clonezilla.org/clonezilla-SE.php) eli Server Edition, jolla Clonezilla-palvelimesta voidaan verkon yli kloonata levyotos useisiin koneisiin samaan aikaan.

Clonezillaa ei asenneta tietokoneeseen, vaan se käynnistetään omalta taltioltaan. Live-CD tai boottaava USB-muistitikku ovat käteviä. Mahdollista on myös asentaa Clonezilla käynnistyspalvelimelle jolloin verkossa olevat PXE-käynnistyksen osaavat tietokoneet voivat käynnistyä siitä. Kotikäytössä Live-CD tai USB-muistitikku ovat käyttökelpoiset tavat. Jotkut koneet ovat kranttuja käynnistymään USB-muistitikuilta, CD lienee varmempi valinta.

Levyotoksen tallentamiseen USB-kiintolevy on kätevä. Sitä voi helposti siirtää koneesta toiseen ja tallennustilaa riittää isoillekin levyotoksille. USB-muistitikkukin kelpaa, kunhan sen tila riittää tallennettaville levyotoksille. Myös verkkolevyjä voi käyttää levyotoksien tallentamiseen.

Clonezilla on GNU/Linux käyttöjärjestelmä, johon on asennettu levyjen kopioimiseen tarvittava toiminnallisuus ja suoraviivainen käyttöliittymä. Clonezillasta ei ole yleiskäyttöiseksi järjestelmäksi, sillä siitä puuttuvat ne toiminnot joille ei ole käyttöä levykopioinnissa.

Clonezillan ohjeet ovat varsin pitkät ja tekniset, muttei pidä pelästyä. Peruskäyttö eli koneen käynnistys Clonezilla-taltiolta, levyn tai levyosion kopioiminen tiedostoksi ja palautus toisessa koneessa ovat varsin suoraviivaisia. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä sujuu sutjakkaasti. Vahinkojen välttämiseksi pitää kuitenkin olla tarkkana levyjen kanssa, eli mikä levy on se josta luetaan, mikä se johon kirjoitetaan ja mikä on Clonezillan käynnistystaltio.

Clonezillaa kehitetään koko ajan, uusin versio 1.2.9-19 julkaistiin 26. heinäkuuta 2011. Se oli jo viides julkaistu vakaa versio kuluvana vuonna, tahti on varsin rivakkaa.

Kotisivu http://clonezilla.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Osaa kloonata seuraavia järjestelmiä: Linux, Windows, Mac OS Intel-suorittimella, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD Asennus Sovelluksen kotisivulta löytyy CD-levylle tai USB-muistitikulle kopioitavat levyotokset. Käyttöohjeet Clonezilla-Live Doc (http://clonezilla.org/clonezilla-live/doc/) "Lunttilappu", yhden arkin tiivis ohje (http://clonezilla.org/downloads/doc/clonezilla-live-stable-doc.php) Keskustelualue (http://www.clonezilla.org/forum.php) Clonezillasta muualla Artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Clonezilla) Kehuja käyttäjiltä ja esimerkkejä käyttötavoista (http://clonezilla.org/testimonials.php)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-0.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/clonezilla-6.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.10.2011 - klo:13:00
Viikko 40 - Voikko (http://viikonvalo.fi/Voikko)
2 October 2011, 10:50 am

Voikko on vapaa ohjelmisto suomen kielen oikolukuun, kieliopin tarkistukseen, tavutukseen ja sanojen analysointiin.

Voikon kehitys lähti liikkeelle vuonna 2006, kun OpenOffice.orgin suomenkielisen oikolukusanaston ja suomenkielisiä tekstejä indeksoivan Sukija-ohjelmiston kehittäjät ryhtyivät yhteistyöhön. Voikko tarjoaa ohjelmistojen kehittäjille ja tutkijoille monipuolisen työkalun suomenkielisten tekstien tarkistukseen ja analysointiin.

Useimmat tietokoneen käyttäjät tuntevat Voikon LibreOfficen, OpenOffice.orgin ja Firefox-selaimen oikolukulisäosista. Näiden lisäksi Voikkoa voi käyttää Linux- ja OS X -käyttöjärjestelmissä useimmissa muissakin sovelluksissa.

Voikon tarjoamiin mahdollisuuksiin voi tutustua helposti Webvoikon (http://joukahainen.puimula.org/webvoikko/spell) avulla.

Vaativampia käyttäjiä varten Voikkoon on saatavilla myös erikoissanastoja, jotka laajentavat perussanastoa esimerkiksi matematiikan, fysiikan, kemian, lääketieteen ja tietotekniikan termeillä sekä murteellisilla ja puhekielisillä sanoilla. Ohjelmistokehittäjät voivat hyödyntää Voikkoa muun muassa WWW-sovelluksissa. Heille Voikko tarjoaa vapaasti mukautettavan sanaston ja jopa tuhansien eurojen säästöt lisenssikustannuksissa vastaaviin suljetun lähdekoodin ohjelmistoihin verrattuna.

Voikon ensimmäisen version julkaisusta tuli elokuussa kuluneeksi viisi vuotta, mutta sen kehitys jatkuu edelleen aktiivisena. Työn alla tai suunnitteilla on tuki Chromium-selaimelle, kehittyneempi kieliopin tarkistin, synonyymisanasto sekä tuki pohjoissaamen ja grönlannin kielten oikoluvulle. Myös suomen kieli kehittyy jatkuvasti, joten sanastojen ajantasalla pitämiseksi niistä julkaistaan uudet versiot noin kolmesti vuodessa.

Kotisivu http://voikko.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa jakeluiden omista pakettivarastoista. Windows- ja OS X -käyttäjät voivat ladata sovelluskohtaiset asennuspaketit Voikon kotisivuilta. Ohjelmistokehittäjille hyödyllistä tietoa löytyy Voikon wiki-sivuilta (http://sourceforge.net/apps/trac/voikko/wiki).   Käyttöohjeet Kielityökalut LibreOfficessa (http://voikko.sourceforge.net/ooo-kielityokalut.html) Voikko – Käyttö sovellusohjelmissa (http://voikko.sourceforge.net/sovellukset.html) Voikko – Käyttö Linux-jakeluissa (http://voikko.sourceforge.net/linux-jakelut.html) Usein kysyttyjä kysymyksiä (http://voikko.sourceforge.net/faq.html)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Voikko-libreoffice.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Voikko-webvoikko.story.png)  

Teksti: Harri Pitkänen

kuvakaappaukset: Harri Pitkänen

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.10.2011 - klo:01:56
Viikko 41 - SuperTuxKart (http://viikonvalo.fi/SuperTuxKart)
8 October 2011, 8:41 pm

SuperTuxKart on 3-ulotteinen mikroautopeli. Ajajahahmoja ja ratoja on useita. Autoilu on hulvatonta kaahaamista ja kanssakilpailijoita voi kiusata kerättävillä välineillä.

Pelimuotoja on useita. Peruspeli on kilpa-ajo tietokoneen tai kaverien ohjaamia autoja vastaan valitulla radalla. Grand Prix ajetaan usealla radalla ja voittaja on eniten pisteitä kerännyt. Aika-ajossa pitää keskittyä ajamaan nopeampia kierrosaikoja kuin muut, koska muiden pelaajien kiusaamiseen tarkoitetut välineet ovat poissa käytöstä.

Kanssa-autoilijoita voi hidastaa purukumiklönteillä, kunhan muistaa mihin kohtaan sen pudotti jotta itse muistaa kiertää sen seuraavalla kierroksella. Karhupumpun voi heittää taaksepäin auton tuulilasiin, jolloin se peittää hetkeksi näkymän ja pitää koittaa ajaa sen mukaan mitä reunoilta pilkottaa. Jos eteenpäin heitetty karhupumppu osuu autoon, voi sillä vetää itsensä ohi edellä ajavasta. Keilapallon voi heittää eteen tai taaksepäin, osuman saanut auto lennähtää ilmaan ja usein ulos radalta. Näitä ja muitakin välineitä löytyy radalla lojuvista sinisistä lahjapaketeista.

Välineitä voi olla vain yhtä lajia kerrallaan, ja enintään 5 kappaletta. Niitä voi siis kerätä varastoon ja käyttää sopivassa tilanteessa. Mahdollisesti uusin versio on tässä kohtia hieman erilainen, tai pelin asetuksissa voi tähän vaikuttaa.

(http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Stkamiga4.jpg) Näyttökuva Amiga-versiosta.

Tämä kuva EI ole CC-by-sa-lisensoitu. [url]http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html (http://www.supertuxkart-amiga.de/amigaos.html)[/url] Radalla on myös banaaneita joita pitää välttää, niistä tapahtuu omalle autolle jotain hidastavaa. Toisaalta joskus banaaneista saa aikapommin, jonka voi siirtää kanssa-autoilijan kaaraan törmäämällä. Nitroakin löytyy radalta, sitä voi kerätä varastoon ja käyttää tarvittaessa jolloin auto kiihtyy nopeammin tai kulkee kovempaa.

Autoilu ei ole järin realistista, mutta kuitenkin järkeenkäypää. Autoa ei voi ohjata jos pyörät eivät kosketa rataan, näin ollen töyssyt mutkan kohdalla pitää ajaa varovasti. Ajolinjat vaikuttavat, nopeampia kierrosaikoja saa ajamalla kaarteet tarkasti ja välttämällä turhaa mutkittelua. Autot eivät hajoa törmäilystä tai ulosajoista. Ulosajaneet autot nostetaan takaisin radalle hetken kuluttua.

Haasteita suorittamalla saa käyttöön lisää ratoja ja uusia haasteita. Ilmeisesti kaikki haasteet suorittamalla saa uuden pelihahmon, eli Gnu jolla on mikroauton sijasta lentävä matto.

Joillakin radoilla voi oikaista reilusti eikä peli mitenkään rankaise. Kavereita vastaan pelatessa pitäisi ottaa herrasmiessäännöt käyttöön, eli sovitaan ettei saa oikaista. Moninpeli on mahdollista jaetulla ruudulla, enintään neljä pelaajaa. Verkkopeli on pelin kotisivun mukaan suunnitteilla (http://supertuxkart.sourceforge.net/Discover).

Pelin kehitys jatkuu, uusin versio 0.7.2 julkaistiin heinäkuun 15. päivä 2011. Peliin on saatavilla lisäosia (http://stkaddons.net/), joissa on lisää autoja ja ratoja. Pelin kehitys aloitettiin nimellä Tuxkart vuonna 2000. Vuonna 2006 uusia kehittäjiä tuli mukaan nimensä SuperTuxKartiksi vaihtaneeseen projektiin.   Kotisivu http://supertuxkart.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Amiga (http://www.supertuxkart-amiga.de/), FreeBSD, Linux, Mac Os X, Solaris, Windows Asennus Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Mac Os X ja Windows-käyttäjät voivat noutaa asennuspaketin pelin kotisivulta. Ubuntulle saatavilla myös PlayDebistä (http://www.playdeb.net/updates/ubuntu/11.04/?q=supertuxkart).  Käyttöohjeet Pelissä on kattavasti suomennettu sisäänrakennettu ohjeistus.  SuperTuxKart muualla Videoita Youtubessa (http://www.youtube.com/results?search_query=supertuxkart&aq=1&oq=supertux) Usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset http://supertuxkart.sourceforge.net/FAQ   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-0.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/SuperTuxKart-6.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 16.10.2011 - klo:01:01
Viikko 42 - X-Moto (http://viikonvalo.fi/X-Moto)
15 October 2011, 10:04 pm

X-Moto on kaksiulotteinen moottoripyörällä ajettava taitopeli, jossa fysiikka on tärkeä osa peliä.

Perusteiltaan peli on suuremmilta osin klooni Elasto Maniasta (http://www.elastomania.com/), mutta fysiikkamalli on erilainen. Elasto Mania (http://en.wikipedia.org/wiki/Elasto_Mania) taas perustuu saman tekijän aikaisempaan Action Supercross (http://www.moposite.com/info_games_across.php) eli Across-nimiseen peliin. Kyseessä on omaperäinen peli-idea, joka onkin kerännyt innokkaita fanittajia.

Kenttiä on tehty ainakin 2500, en jaksanut itse laskea vaan luotin Wikipedian artikkeliin (http://en.wikipedia.org/wiki/X-Moto#Gameplay). Saatavilla on kenttäeditori Inksmoto (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Inksmoto-0.7.0). Se on toteutettu Inkscapen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkscape) laajennoksena. Kenttäeditorin luvataan toimivan samoilla alustoilla kuin X-Moto. Ilmeisesti kenttien tekeminen ei ole liian vaikeaa, kun niitä kerran on niin paljon tehty. Itse olen tehnyt yhden kentän Acrossin aikoina, silloin se ainakin oli aika vaivatonta.  Pelissä on aloitusruudussa painike Pika-aloitus. Mielestäni sitä ei kannata käyttää, siitä olen saanut aina läpipelattavaksi mahdottomia kenttiä. Varmaan joku nekin osaa, mutta minä en. Ensiksi kannattaa pelata johdantokurssit eli Tutorial-kentät, niissä on ruudulla näkyvä suomenkielinen ohjeistus neuvomassa mitä pitää tehdä ja ohjeistus neuvoo myös miten se tehdään. Ruudulla näkyy myös "haamu", eli tallennus onnistuneesti läpi pelatusta kentästä eli voi seurata haamua ja katsoa siitä mallia. Peli on tosiaan omaperäinen, ilman näitä neuvoja voi olla ettei tajua pelistä mitään.

Kentät voivat olla vaikeita koska on vaikea keksiä millä tavalla sen loppuun pääsisi. Jotkut kentät taas ovat vaikeita koska läpipääsyyn vaadittava temppu, esimerkiksi ajaminen etupyörä ilmassa pitkä matka, on niin vaikea. Hankalat kentät ovat molemmilla tavoilla vaikeita.

Ominaisuusluettelo on kattava ja sovellus on muutenkin pieteetillä tehty. Kenttiä voi ladata Internetistä lisää. Parhaat tulokset voi lähettää netin tietokantaan, ja muut voivat katsoa haamuna läpipeluun ja käyttää haamua kirittäjänä vielä parempaan tulokseen. Moninpeli ja verkkopeli ovat tietenkin mukana. Kentistä voi tehdä peilikuvan, eli onkin kaksinkertainen määrä läpipelattavia kenttiä. Kenttiä on valmiiksi jaoteltu eri kriteereillä, esimerkiksi helpot kentät, kentän pituuden mukaan, hienoimmiksi äänestetyt, kentät jotka toimivat johdatuskurssina jne... Lisäksi voi kerätä omat suosikkikentät. Kentissä voi olla liikkuvia osia tai muuttuvia osia, vaikkapa pitää tehdä joku temppu ja vasta sen jälkeen avautuu pääsy eteenpäin kentässä, tai lautakasoja joiden ohi pitää päästä ja jotka tietysti sortuvat kun niihin ajaa.

Voi pelata vain pyrkimällä pääsemään kenttä loppuun asti. Joissain kentissä lasketaan pisteitä joita saa vaikkapa tekemällä voltin hyppyrissä. Pitempään pelanneet tuntuvat kiinnostuvan kenttien pelaamisesta läpi mahdollisimman nopeasti. Varmaankin voisi koota porukan pisteyttämään läpipeluita taiteellisen vaikutelman mukaan, ja tehdä tulostaulu tältä pohjalta jos vaan pystyy kokoamaan porukan samanmielisiä.

Youtubesta (http://youtube.com) löytyy videoita pelistä. Tässä yksi, jota ei kannata katsoa opettelumielessä. Mutta sitten kun joku X-Moton kenttä tuntuu vaikealta, voi katsoa (http://www.youtube.com/watch?v=KIS6kyhtPB0) millaisia ovat ihan aikuisten oikeasti vaikeat kentät.  Kotisivu http://xmoto.tuxfamily.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, Mac OS X, Windows Asennus Saatavilla Linux-jakeluissa yleensä jakelun omista pakettivarastoista. Windows ja Mac OS X löytyy pelin kotisivulta. Ubuntulle löytyy myös Playdebistä (http://www.playdeb.net/updates/ubuntu/11.04/?q=xmoto).  Käyttöohjeet Pelissä on mukana opettelukenttiä (Tutorial), joissa käydään läpi perusajelu ja pyörän hallinta.  Englanninkielinen pikaohje ja pikanäppäinten kuvaus (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Manual) X-Moto Wiki (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org) X-Moto Manual (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Manual) X-Moto FAQ (http://wiki.xmoto.tuxfamily.org/index.php?title=Faq) eli Usein Kysytyt Kysymykset   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto01.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto02.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto03.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto04.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto05.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Xmoto06.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: mrl586 - 16.10.2011 - klo:12:45
Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, Maemo Asennus Linux-jakeluissa Marble on asennettavissa paketinhallinnasta. Windows-, Mac OS X- ja Maemo-asennuspaketit löytyvät ohjelmiston kotisivuilta.
Eikö Maemo ole Linux-jakelu? Marblen saa Maemoon vakiopakettivarastoista (extras, extras-testing, extras-devel).
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.10.2011 - klo:07:00
Viikko 43 - Open Street Map (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)
23 October 2011, 12:51 am

Open Street Map on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.

Open Street Map (http://www.openstreetmap.org) -projektin tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa. Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna Yhdysvaltojen virastojen tuottama TIGER (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/TIGER)-aineisto on julkista omaisuutta (public domain).

Kansainvälinen Open Street Map -projekti koostaa karttatietoja eri lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007 lahjoitetusta AND (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/AND_Data)-aineistosta. GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa haluamansa reitin koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana OpenStreetMap-tietokantaan, josta muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista saatavaa GPSLogger (http://mendhak.github.com/gpslogger/)-ohjelmaa. Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella Potlatch (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3APotlatch)-ohjelmalla suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka JOSM (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/JOSM-opas)-nimisellä ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia.

Open Street Map -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin tietokannoille sopivaan Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/)-lisenssiin. Näistä molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa, kunhan mainitsee karttojen lähteenä "Open Street Mapin tekijät" ja kunhan mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä. Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna esitellyssä Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)ssa. Open Street Map -projekti kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai muilla yllättävillä tavoilla.

Open Street Map -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa "Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript. Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen verkkosivulle.

Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet Browser (http://www.openstreetbrowser.org/)-sivustoa, joka käyttää samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai paikallisliikenteen linjat.

Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide Mapathon (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta_Citywide_Mapathon), jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras. (BBC:n juttu aiheesta (http://news.bbc.co.uk/2/hi/8305924.stm)) Lopputulos (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=33.792&lon=-84.336&zoom=10) onkin varsin kattava. (Atlantan wiki-projektisivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta,_Georgia))

Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti kartoitettuja, kuten Turku (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.45&lon=22.25&zoom=12) ja Helsinki (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.17&lon=24.95&zoom=12), mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan. Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa.

Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja kartoittamaan!

Kotisivu http://www.openstreetmap.org Lisenssi Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja myöhemmin Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/) Toimii seuraavilla alustoilla Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät. Ohjeita Ohjeita projektiin osallistujille (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3AMain_Page)  Linkkejä:  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-8.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-9.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.10.2011 - klo:13:01
Viikko 43 - OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)
23 October 2011, 12:51 am

OpenStreetMap on yhteisöllisesti ylläpidetty karttapalvelu. Se on kuin karttojen Wikipedia, jonka kokoamiseen kuka tahansa voi osallistua.

OpenStreetMap (http://www.openstreetmap.org) -projektin (OSM) tavoitteena on luoda, tarjota ja ylläpitää vapaata karttatietoa. Maailmassa on paljon karttoja ja karttapalveluita, kuten Google-maps ja vastaavat kotimaiset palvelut, mutta niiden käyttöoikeudet voivat aiheuttaa ongelmia. Niitä saa toki selata ja käyttää, mutta entä niiden kopiointi ja muokkaaminen tai käyttö omassa palvelussa? Näihin käyttöihin ei tavallisella käyttäjällä normaalisti ole lupaa, ainakaan maksamatta suurehkoja lisenssimaksuja. Myös valtion virastot keräävät verorahoin paikkatietoa, mutta nämäkään tiedot eivät aina ole vapaasti kansalaisten käytettävissä vaan ovat maksullisia. Vertailuna Yhdysvaltojen virastojen tuottama materiaali, kuten TIGER (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/TIGER)-aineisto, on pääasiassa julkista omaisuutta (public domain).

Kansainvälinen OpenStreetMap -projekti koostaa karttatietoja eri lähteistä saatavista vapaasta aineistoista. Aineistojen lähteinä toimivat lukuisat vapaaehtoiset kartoittajat GPS-laitteineen sekä erilaiset vapaat paikkatietoarkistot, kuten TIGER. OSM-karttoihin on tuotu muun muassa Alankomaiden karttadataa projektille vuonna 2007 lahjoitetusta AND (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/AND_Data)-aineistosta. GPS-laitteiden yleistyminen kuluttajilla autonavigaattoreiden sekä älypuhelimien muodossa on mahdollistanut helpon karttadatan keräämisen täysin riippumatta virallisista tahoista. Projektiin osallistuva vapaaehtoinen voi helposti GPS-laitteellaan tallentaa haluamansa reitin koordinaattitiedot ja lähettää reittijäljen raakadatana OpenStreetMap-tietokantaan, josta myös muut vapaaehtoiset voivat käyttää sitä kartan piirtämiseen. Reittitiedon tallentamiseen ja lähettämiseen OSM-tietokantaan voi käyttää esimerkiksi Android-puhelimiin Marketista saatavaa GPSLogger (http://mendhak.github.com/gpslogger/)-ohjelmaa. Varsinaiset karttakohteet voidaan piirtää joko Flash-pohjaisella Potlatch (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3APotlatch)-ohjelmalla suoraan webbisivulle upotetussa editorissa taikka JOSM (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/JOSM-opas)-nimisellä ohjelmalla omalla koneella. Koska karttojen tarkkuutta rajoittaa vain vapaaehtoisten kartoittajien innokkuus, voivat kartat olla paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia.

OpenStreetMap -projektin kartat on tällä hetkellä lisensoitu Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio -lisenssilllä (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja suunnitteilla on lisenssin vaihto vastaavaan, mutta paremmin tietokannoille sopivaan Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/)-lisenssiin. Näistä molemmat mahdollistavat karttatiedon hyödyntämisen lähes miten haluaa, kunhan mainitsee karttojen lähteenä "OpenStreetMapin tekijät" ja kunhan mahdollisesti muutetut kartat julkaisee edelleen samalla lisenssillä. Näin karttoja voi käyttää helposti ja luvallisesti vaikka hääkutsussa tai oman yrityksen esitteen ajo-ohjeissa. Karttoja voi hyödyntää myös omissa ohjelmissa, kuten on tehty esimerkiksi jo aiemmin Viikon VALOna esitellyssä Marble (http://viikonvalo.fi/Marble)ssa. OpenStreetMap -projekti kannustaakin kartta-aineiston käyttämiseen luovasti, tuottavasti tai muilla yllättävillä tavoilla.

OpenStreetMap -sivusto muistuttaa ulkoasultaan jonkin verran Wikipediaa sillä erolla, että suurimman osan sivusta täyttää kartta, jota pystyy zoomaamaan hiiren rullalla ja siirtelemään hiirellä raahaamalla samaan tapaan kuin Googlen Maps-palvelussa. Kartan oikeasta reunasta on valittavissa muutama vaihtoehtoinen karttapohja, kuten esimerkiksi pyöräilykartta. Kartan yläpuolelta taas löytyy muun muassa "Vienti"-välilehti, josta pystyy tallentamaan itselleen tiedostoon ruudulla näkyvän tai erikseen valitun alueen kartasta. Karttakuville tallennusmuotoina ovat valittavissa png, jpg, svg, pdf sekä postscript. Vaihtoehtoisesti kartan tiedot voi tallentaa itselleen myös OpenStreetMapin XML-muodossa tai upottaa kartan suoraan haluamalleen verkkosivulle.

Vaihtoehtoisena käyttöliittymänä OSM-kartoille voi käyttää OpenStreet Browser (http://www.openstreetbrowser.org/)-sivustoa, joka käyttää samoja karttoja. Sivuston käyttöliittymästä on helposti valittavissa näkyviin erilaisia karttatietoja, kuten esimerkiksi hotellit, postit tai paikallisliikenteen linjat.

Toisinaan kartoittamisesta innostuneet järjestävät tapahtumia ja tempauksia, joilla pyritään kartoittamaan jokin alue suuremmalla joukolla. Hyvä esimerkki tällaisesta tapahtumasta oli esimerkiksi Atlantassa (Georgia, USA) lokakuussa 2009 järjestetty Atlanta Citywide Mapathon (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta_Citywide_Mapathon), jonka tavoitteena oli tehdä Atlantan kartasta Yhdysvaltojen paras. (BBC:n juttu aiheesta (http://news.bbc.co.uk/2/hi/8305924.stm)) Lopputulos (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=33.792&lon=-84.336&zoom=10) onkin varsin kattava. (Atlantan wiki-projektisivu (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Atlanta,_Georgia))

Toinen erittäin hyvä esimerkki OpenStreetMap-projektin hyödyllisyydestä on Humanitarian OSM Team (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/HOT) (H.O.T.). Haitin (http://www.openstreetmap.org/?mlat=18.53917&mlon=-72.335&zoom=12) maanjäristyksen jälkihoidon yhteydessä vapaasti käytettävät ja ajankohtaiset karttamateriaalit nousivat tärkeään asemaan. OpenStreetMap-projekti osallistui kriisin hoitoon aktiivisesti parantamalla Haitin karttoja. Haitin kriisistä saatujen kokemusten inspiroimana H.O.T. on jatkanut humanitaarista työtä myös usean muun kohteen hyväksi.

Myös suurimmat suomalaiset kaupungit on jo varsin kattavasti kartoitettuja, kuten Turku (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.45&lon=22.25&zoom=12) ja Helsinki (http://www.openstreetmap.org/index.html?lat=60.17&lon=24.95&zoom=12), mutta monet pienemmät paikat kaipaavat vielä innokkaita vapaaehtoisia kulkemaan katuja ja kevyenliikenteenväyliä GPS-laitteet taskuissaan. Monen kunnan voisi olla jopa kannattavaa innostaa asukkaitaan osallistumaan oman kotikuntansa saamiseen maailmankartalle. Näin kunta saisi myös omille verkkosivuilleen käyttöön tarkkaa paikallistuntemusta sisältävän kartan, jonka sisältöön ja oikeellisuuteen kunnalla on itsellään mahdollisuus vaikuttaa.

Kartoittaminen voi olla myös oivaa ulkoilua. GPS-laite taskuun ja kartoittamaan!

Kotisivu http://www.openstreetmap.org Lisenssi Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 2.0 Raakaversio (CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/)) ja myöhemmin Open Database License 1.0 (http://www.opendatacommons.org/licenses/odbl/) Toimii seuraavilla alustoilla Toimii kaikilla alustoilla, kunhan selaimen ominaisuudet riittävät. Ohjeita Ohjeita projektiin osallistujille (http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi%3AMain_Page)  Ohjelmia OSM-karttatiedon näyttämiseen ja tuottamiseen: Linkkejä:  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-8.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/osm-9.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa / © OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 30.10.2011 - klo:01:00
Viikko 44 - VALO-CD (http://viikonvalo.fi/valo-cd)
29 October 2011, 11:37 pm

VALO-CD sisältää runsaasti hyödyllisiä suomenkielisiä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia Windowsille yhdellä levyllä, jotta niiden asentaminen olisi mahdollisimman helppoa.

Avoin lähdekoodi (engl. open source) tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu myös oikeus käyttää ohjelmaa mihin tahansa ja kopioida ja levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota. Käytännössä avoin lähdekoodi tarkoittaa samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot, joista puhuttaessa halutaan usein painottaa ohjelmistokehityksen eettisiä ulottuvuuksia. Avoimesta lähdekoodista puhuttaessa huomio saattaa pikemminkin kiinnittyä vapaudesta ja avoimuudesta seuraaviin käytännön hyötyihin. –Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi)


VALO-CD on koonnut paljon käytetyt vapaat ohjelmat kätevästi asennettavaksi kokoelmaksi Windows-koneille. Linux-käyttäjät tosin pääsevät vielä helpommalla, kun samat sovellukset ovat Linux-jakelun omista jakeluvarastoista asennettavissa suoraan.

VALO-CD on tehnyt arvokasta työtä tekemällä sovellusten asentamisen helpoksi. Kun Windowsissakin voi käyttää vapaita ohjelmia, on mahdollista käyttää Linuxia helpommin, kun samat sovellukset ovat saatavissa molemmille käyttöjärjestelmille.  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Valo-cd-tunnus.jpg) Kuvan lähde:

[url]http://www.valo-cd.fi/tiedotteet (http://www.valo-cd.fi/tiedotteet)[/url]  Kokoelmaan kuuluvat sovellukset on lueteltu projektin sivulla (http://www.valo-cd.fi/ohjelmat). Huomattavimmat sovellukset ovat  LibreOffice (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_libreoffice) (eli entinen OpenOffice.org), Mozilla Firefox (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_firefox), Mozilla Thunderbird (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird), VLC-mediasoitin (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_vlc), Gimp (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gimp), Inkscape (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_inkscape), Scribus (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_scribus) ja 7-Zip (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_7zip). Lisäksi erittäin kätevä on PDF-Creator (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_pdfcreator), jonka avulla mistä tahansa ohjelmasta jossa on tulostustoiminto voi tulostaa PDF-tiedoston. PDF on kätevä lähetettäväksi sähköpostin liitteenä tai vietäväksi taskussa muistitikulla paremman tulostimen ääreen. Yhteensä sovelluksia on noin 22.

Kesällä 2008 toimintansa aloittanut VALO-CD-projekti on julkaissut uuden VALO-CD:n kerran tai kaksi vuodessa. Uusin versio VALO-CD 7 julkaistiin 8. huhtikuuta 2011. Tässä versiossa OpenOffice.Org-toimisto-ohjelmiston tilalle on tullut LibreOffice. Projektin tarkoitus on edistää tietotekniikan hyödyntämistä Suomessa ja levittää VALOa, eli vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia, mikä auttaa monikertaistamaan tietotekniikasta saatavan hyödyn.

Vapaiden ohjelmien lisäksi cd-levylle on koottu pdf-muotoisia oppaita vapaisiin ohjelmiin liittyvistä aiheista. Mukana on muun muassa ohjeita sähköpostin turvaamiseen GPG-salauksella, muita salaukseen liittyviä oppaita, FLOSS Manuals (http://viikonvalo.fi/FLOSS_Manuals) -projektin tuottamia oppaita levyllä olevien ohjelmien käyttämiseen sekä opetushallituksen, oikeusministeriön ja valtionvarainministeriön julkaisemia ohjeita ja suosituksia.

Kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi VALO-CD:tä julkaiseva projekti alkoi syksyllä 2010 valmistella levystä myös englanninkielistä versiota. VALO-CD:n versiosta 7 julkaistiinkin englanninkielinen versio (http://www.valo-cd.org) 15.9.2011.

Sähköpostitiedotteita VALO-CD:n tulevien versioiden julkaisuista voi tilata projektin etusivulta (http://www.valo-cd.fi). Projektia voi seurata myös usean sosiaalisen median palvelun, kuten Facebookin (http://www.facebook.com/pages/VALO-CD-Parhaat-vapaat-ohjelmat-Windowsille/76061677970), kautta. VALO-CD:n kehittämiseen voi tulla mukaan liittymällä projektin sähköpostilistalle (http://www.valo-cd.fi/osallistu) ja kertomalla, minkälaista apua olisi kykeneväinen tarjoamaan.

Kotisivu http://valo-cd.fi Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) ja muita vapaita lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus CD:tä on ollut jaossa vapaisiin ohjelmiin liittyvissä tapahtumissa, tai sen voi noutaa projektin kotisivulta ja kirjoittaa romppuaihiolle. Kotisivulta voi myös noutaa ohjelmat yksitellen asennettaviksi. Projektia voi tukea ostamalla valmiita CD-levyjä. VALO-CD Tämä on se VALO-CD josta aikaisemmissa Viikon VALOissa on usein ollut mainintaa. Käyttöohjeet CD:llä on mukana sovellusten käyttöohjeita suomeksi.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/valo-cd-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Firefox-3-sovellusvalilehdet.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/stellarium-3.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Inkscape-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Vlc-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Pidgin-3-keskustelu.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/LibreOffice-Writer-3-tyylit.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/WinSCP-1.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.11.2011 - klo:19:00
Viikko 45 - Audacity (http://viikonvalo.fi/Audacity)
6 November 2011, 2:10 pm

Audacity on vapaa äänieditori, jolla ääntä voi tallentaa, leikellä ja muuntaa monipuolisesti. Sillä voi esimerkiksi tallentaa omaa podcastia, digitoida vanhoja c-kasetteja sähköiseen muotoon, tallentaa haastatteluja tai vaikka omaa laulua.

Audacityn käyttöliittymä koostuu valikoista, äänen kuunteluun ja editointiin käytettävistä nappuloista ja työkaluista sekä ohjelmaan avatuista ääniraidoista. Ääniraidat voivat olla joko mono- tai stereoraitoja. Monoraidoissa on yksi ja stereoraidoissa kaksi vasemmalta oikealle etenevää äänikanavaa. Äänikanavista voidaan valita pätkiä joko hiirellä ja näppäimistöllä ja näin valituille osille voidaan tehdä erilaisia muokkausoperaatioita. Yksinkertaisimmillaan valittuja osia voidaan kopioida, leikkailla ja liimailla kanavan sisällä ja niiden välillä paikoista toisiin. Samoin valittuihin osiin voidaan kohdistaa erilaisia ääniefektejä ja muunnoksia, joita löytyy valikoista useita.

Eräs esimerkki käyttökelpoisesta efektistä on kohinanpoisto. Kohinanpoisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin ääniraidasta rajataan jokin näyte, jossa kuuluu puhdasta kohinaa, siis kohta, jonka kuuluisi olla hiljainen. Ohjelmalle kerrotaan tämän olevan kohinaa. Tämän jälkeen ohjelma osaa poistaa näytteen mukaisen kohinan koko raidasta. Kohinanpoisto on parhaimmillaan, kun häiriö on jatkuvaa ja säännöllistä, eli esimerkiksi ääninauhan rahinaa tai muuta huminaa. Toinen esimerkki efekteistä on äänen voimakkuuden kasvattaminen. Voimakkuutta lisättäessä Audacity laskee automaattisesti suurimman vahvistuksen, joka on mahdollista ilman, että äänen muoto leikkautuu voimakkaimmista kohdista. Muita efektejä ovat esimerkiksi kaiku, fade-in, fade-out ja äänen kääntäminen takaperin.

Audacitya voi käyttää myös erilaisten äänten, kuten hiljaisuuden, kohinan, sini-, saha- tai kanttiallon generointiin sekä analysointiin. Äänen muotoa voi editoida myös käsin piirtotyökalulla, jolla voi muokata yksittäisiä näytteenottokohtia. Ohjelman zoom-toiminnolla äänen muotoa voi tarkastella lähempää ja kauempaa.

Audacitylla tehdyt tuotokset voi muokkauksen aikana tallentaa häviöttömästi projektina Audacityn omassa tiedostomuodossa. Tässä muodossa tallennetaan kaikkien avoimena olevien raitojen tiedot. Kun tuotos on valmis, halutaan se yleensä tallentaa johonkin muotoon, jossa sitä voidaan kuunnella jollain muullakin ohjelmalla. Tätä varten Audacityssä on erillinen "vie"-toiminto (export). Audacity osaa avata ja tallettaa tiedostoja muutamassa pakkaamattomassa (wav, flac) tai pakatussa (mp3, Ogg Vorbis, jne.) tiedostomuodossa.

FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/audacity/index) -projekti on tuottanut melko perusteellisen oppaan Audacityn käyttöön.

Kotisivu http://audacity.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Asennuspaketit eri järjestelmille löytyvät ohjelman kotisivulta. Useimmissa Linux-järjestelmissä ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. VALO-CD Audacity löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_audacity)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Kattava suomenkielinen käyttöohje Audacitylle löytyy FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/audacity/index) -sivustolta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-0.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Audacity-7.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.11.2011 - klo:13:01
Viikko 46 - GNU Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)
13 November 2011, 11:32 am

GNU Emacs on tekstieditori (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstieditori) jolla voi tehdä kaiken. Jos jotain ei voi Emacsilla tehdä, se ei ole tekemisen arvoista.

Emacsia käyttävät etenkin ohjelmoijat, se soveltuukin koodaamiseen kaikenlaisilla ohjelmointikielillä.

Oikeasti löytyy toki kohteita joiden tekemiseen Emacs ei sovellu, mutta koska Emacs on laajennettavissa voi ohjelmoida tarvittavat lisätoiminnot ja sitten Emacsilla voi tehdä senkin.

Alunperin vitsailtiin Emacsin olevan lyhenne sanoista Emacs Makes Any Computer Slow. Aikoinaan tässä olikin totta toinen puoli, Emacs on alunperin kehitetty vuonna 1976, ja GNU Emacs vuonna 1984. Tuohon aikaan tietokoneissa muistin määrä oli rajoitettu ja tehoakin oli hintelästi nykykoneisiin verrattuna. Allekirjoittaneella oli Commodore 64 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Commodore_64) vuonna 1984, silloin se oli kova luu koska Amiga (http://fi.wikipedia.org/wiki/Amiga) ja Atari ST (http://fi.wikipedia.org/wiki/Atari_ST) julkaistiin vasta vuonna 1985. Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard M. Stallman (http://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_M._Stallman).

Toinen Unixien alkuajoista asti mukana ollut tekstieditori on vi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vi). Sen filosofia on tyystin erilainen kuin Emacsilla. Vi on pieni yksinkertainen, Emacsin ohjelmatiedosto on kertaluokkaa suurempi.

Emacs on suosionsa ansiosta saanut paljon jäljittelijöitä. Tekstieditoreita tehdään toimimaan samoilla näppäinkomennoilla kuin Emacs, jotta Emacsia osaavien ei tarvitse opetella uusia komentoja. Samoin Linuxin Bash-komentotulkki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bash) käyttää Emacsin näppäinkomentoja (voi valita käytettävän vi:n näppäinkomentoja (http://fi.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/ch018_interaktiivinen-muokkaus)). Sovelluksissa joissa muokataan tekstiä on ehkä mahdollista käynnistää Emacs tekemään muokkaus; esimerkiksi Firefoxin laajennos It's All Text (https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/its-all-text/) mahdollistaa Emacsin tai muun tekstieditorin käynnistämisen kun selaimessa muokataan tekstikenttää (saatavilla Debian GNU/Linuxissa pakettina xul-ext-itsalltext (http://packages.debian.org/squeeze/xul-ext-itsalltext)). Tämäkin teksti on kirjoitettu GNU Emacs versiolla 23 It's All Text -lisäosan avulla. Muutenhan tätä ei olisi kannattanut kirjoittaa lainkaan, kuten artikkelin alussa todettiinkin.

GNU Emacs -projektista haarautui XEmacs (http://en.wikipedia.org/wiki/XEmacs) 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Koska lähdekoodi on vapaa, voi toinen taho kehittää sovellusta mieleiseensä suuntaan, ja jos eri tahot pysyvät erimielisinä voi syntyä pysyvästi kaksi kehityshaaraa.

Alunperin GNU Emacs toimi tekstipäätteessä (http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4te). Nykyään Emacseja voi käyttää hiirelläkin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiiri_(osoitinlaite)), toiminnot ovat pudotusvalikoissa. Samaa Emacsia voi käyttää sekä tekstipäätteessä että X Window -järjestelmässä tai Windowsissa GUI:n kera. Pikakomennot opettelemalla saa nopeammin kirjoitettua molemmissa kun sormia ei tarvitse siirtää pois näppäimistöltä hiirtä hamuamaan.

Toimitilat (http://linux.fi/index.php/Emacsin_perusk%C3%A4ytt%C3%B6#Toimitilat)  ovat Emacsin moodeja joissa toiminnallisuus on sovitettu muokattavaan tekstiin. Esimerkiksi Python-moodi osaa korostaa syntaksia ja ymmärtää sisentää koodin kuten Pythonissa kuuluu. Näitä moodeja on paljon vakiona mukana ja lisää löytyy, Debian GNU/Linuxissa 44 kappaletta emacs mode -paketteja.

Koska Emacsin laajennoksia on helppo tehdä, ainakin helpompi kuin muissa tekstieditoreissa joissa niitä ei voi lainkaan tehdä, on kaikenlaista erikoistakin tehty. Vakiona on mukana kaksi laskinta (ohjelmoitava ja tavallinen), kalenteri, noin tusina peliä, sähköpostiohjelma ja usenetin uutisten lukija. Luulin jo Emacsista jätetyn psykiatri pois, mutta sepä ei vaan olekaan työkaluvalikossa. Näppäilemällä Meta-X doctor  saa sen käynnistettyä.

Kannattaa opetella Emacs, niin ei tarvitse opetella muita tekstieditoreita kun Emacs on saatavilla joka paikkaan.

Kotisivu http://www.gnu.org/s/emacs/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Aika kattavasti kaikilla alustoilla. Ehkä voisi arvailla, että jos laitteessa on QWERTY-näppäimistö, siihen saa Emacsin. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muissa Unixeissa Emacs joko tulee valmiiksi mukana tai asennuspaketin voi noutaa jostain tai itse kääntää. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta (http://ftp.gnu.org/gnu/emacs/windows/). Käyttöohjeet GNU Emacsissa on sisäänrakennettu ohjetoiminto. Saatavilla on vapaa GNU Emacs käsikirja. Netistä löytyy paljon ohjeita ja kirjakaupasta kirjoja.    (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-emacs23.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-itsalltext.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-emacs-wikisee.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-emacs-python.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-emacs23-terapia.story.png)  

Linkkejä: Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.11.2011 - klo:01:01
Viikko 47 - KeePass / KeePassX (http://viikonvalo.fi/keepass)
20 November 2011, 11:03 pm

KeePass ja KeePassX ovat salasanojen turvalliseen säilyttämiseen tarkoitettuja vapaita ohjelmia.

Viimeviikkojen tietovuototapaukset ovat nostaneet esiin salasanojen turvallisen säilyttämisen ongelman. Nykyisin ihmisillä on käyttäjätilejä yhä useammassa verkkopalvelussa ja kuhunkin tarvitaan kirjautumista varten tunnus ja salasana. Jotta salasana olisi turvallinen, pitäisi sen olla riittävän pitkä ja tarpeeksi sattumanvarainen. Monen satunnaisen salasanan muistaminen ulkoa voi kuitenkin käydä ylivoimaiseksi. Tällöin saman salasanan käyttäminen eri palveluissa saattaa tuntua houkuttelevalta, mutta sekään ei ole hyvä ratkaisu. Päinvastoin kaikissa palveluissa pitäisi käyttää aina eri salasanoja, sillä jos jokin palveluista vuotaa salasanat tai ei jostain muusta syystä olekaan luotettava, ovat muut käyttäjätilit silti turvassa.

Käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaan on kehitetty ohjelmia, kuten KeePass ja KeePassX. Nämä taltioivat tunnukset ja salasanat yhteen tietokantaan, joka suojataan salakirjoittamalla niin, että niihin pääsee käsiksi vain tietämällä oikean "master-salasanan". Näin kaikki muut salasanat saadaan lukittua yhden salasanan taakse ja tämän yhden salasanan muistaminen riittää. Vaihtoehtoisesti master-salasanan käytön sijasta näissä ohjelmissa voidaan generoida erillinen avaintiedosto, jolla salasanasäilö voidaan avata. Kun avaintiedosto tallennetaan muistitikulle tai cd-levylle, saadaan näin eräänlainen fyysinen avain, jota ilman salasanasäilön avaaminen ei onnistu. Tällainen avain täytyy tietenkin säilyttää hyvässä tallessa. Kaikkein tärkeimpien salasanojen suojaksi voidaan myös käyttää salasanan ja avaintiedoston yhdistelmää, jolloin säilön avaamiseen tarvitaan molemmat.

Alkuperäinen KeePass (versio 1.x, eli Classic Edition) on tehty vain Windows-alustalle. Uudempi KeePass2 (Professional Edition) sen sijaan on ohjelmoitu .NET-ympäristöllä, jolloin se toimii myös Mono-kirjastoilla varustetussa Linux-, Mac OS X- tai BSD-järjestelmässä. Monon mahdollisista patenttiongelmista huolestuneille hyvä uutinen on, että näiden virallisten versioiden lisäksi ohjelmasta on olemassa useita erillisinä projekteina toteutettuja versioita erilaisille alustoille. Näistä KeePassX on Qt-kirjaston avulla ohjelmoitu Classic-version kanssa yhteensopiva toteutus, joka toimii ainakin Windows-, Linux, Mac OS X- sekä BSD-järjestelmissä. Lisäksi muita epävirallisia toteutuksia löytyy ainakin Android-alustalle (KeePassDroid), iPhonelle ja iPadille (MiniKeePass, iKeePass, MyKeePass, KyKeePass) sekä Windows Phone 7:lle (7Pass).

KeePass ja KeePassX toimivat molemmat hyvin samalla tavoin. Niihin tallennettuja tunnusten ja salasanojen yhdistelmiä voidaan luokitella esimerkiksi käyttötarkoituksen (sähköpostit, foorumit, webbipalvelut, ftp-/sftp-palvelimet, jne.) mukaan ryhmiksi sekä tarvittaessa myös aliryhmiksi. Kun tunnusta tai salasanaa tarvitaan, ne voi kopioida syöttökenttään joko leikepöydän kautta tai hiirellä raahaamalla. Lisäksi ohjelma osaa myös tyhjentää leikepöydän käytön jälkeen, jotta salasana ei jää vahingossa sinne saataville. Lisäksi käytettävissä on Auto-Type-toiminto, jolla voidaan määritellä sarja näppäimenpainalluksia, jotka voidaan syöttää haluttuun ohjelmaikkunaan. Esimerkiksi Gmail-palvelun kirjautumissivulle sopiva Auto-Type-sääntö voisi olla: {USERNAME}{TAB}{PASSWORD}{ENTER}". KeePass-ohjelmien mukana on myös salasanageneraattori, jolla voi arpoa itselleen turvallisen salasanan. Generaattorille voidaan antaa haluttu salasanan pituus sekä käytettävissä olevat merkkityypit, kuten isot ja pienet kirjaimet, numerot sekä erikoismerkit.

KeePass-ohjelmasta on tietokoneelle asennettavan version lisäksi tarjolla myös niin sanottu portable-, eli tikkuversio. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmaa voidaan käyttää suoraan muistitikulta ilman, että se tallentaa tietojaan tai asetuksiaan tietokoneelle. Koska salasanatietokanta on yhdessä tiedostossa, on se helppo siirtää koneelta toiselle tai tuon tikkuversion seuraksi samalle muistitikulle. Ohjelman tuo- ja vie-toimintojen avulla myös tietokannan siirtäminen muiden vastaavien ohjelmien välillä onnistuu helposti.

Kaiken lisäksi, koska ohjelma on avointa lähdekoodia, ohjelman käyttäjän ei tarvitse vain luottaa, että ohjelma ei tee salasanoille mitään vilpillistä.

"As a cryptography and computer security expert, I have never understood the current fuss about the open source software movement. In the cryptography world, we consider open source necessary for good security; we have for decades. Public security is always more secure than proprietary security. It's true for cryptographic algorithms, security protocols, and security source code. For us, open source isn't just a business model; it's smart engineering practice." Bruce Schneier, Crypto-Gram 1999/09/15 (http://www.schneier.com/crypto-gram-9909.html)

Kotisivu http://keepass.info ja [url]http://www.keepassx.org (http://www.keepassx.org)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Linux, Mac OS X, Android, iOS, Windows Phone 7, PocketPC, J2ME (matkapuhelimet), Blackberry Asennus Useimpiin Linux-järjestelmiin KeePass tai KeePassX löytyy suoraan jakelun paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa ovat saatavilla sekä KeePass2 että KeePassX. Muille alustoille asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. VALO-CD KeePass löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_keepass)-kokoelmasta. Oppaita http://www.valo-cd.fi/oppaat/keepass-opas.pdf KeePass muualla http://en.wikipedia.org/wiki/KeePass Muita vastaavia ohjelmia Salasananhallintaohjelmia Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Category%3APassword_managers)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-0.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-6.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-7.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-8.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-9.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-10.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-11.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-12.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-13.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-14.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/KeePass-15.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.11.2011 - klo:07:01
Viikko 48 - GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)
27 November 2011, 1:16 am

GIMP on jo klassikoksi vakiintunut vapaa avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma.

Ohjelman nimi, GIMP, on lyhenne sanoista GNU Image Manipulation Program, eli GNU (-projektin) kuvankäsittelyohjelma. GIMP varsin kypsä ohjelma, jonka kehitys on aloitettu jo vuonna 1995. GIMP soveltuu hyvin niin kuvankäsittelyyn kuin piirtämiseenkin. Sillä onnistuu valokuvien jälkikäsittely, kuten punaisten silmien poisto sekä perspektiivi- ja värivirheiden korjaus, web-sivujen grafiikoiden tekeminen sekä digitaalisten taideteosten luonti. Se tukee useita tiedostomuotoja ja sitä voikin käyttää myös kuvien muuntamiseen tiedostomuodosta toiseen.

GIMP on ominaisuksiltaan sen verran laaja, että siinä riittää toiminnallisuuksia sekä satunnaisille harrastajille kuin ammattilaisillekin. Tavallinen kotikäyttäjä saa ohjelmalla tehtyä digivalokuviensa rajaukset, horisontin oikaisut, punaisten silmien poistot sekä valotuksen korjailut. Samoin kuvien koon muutokset sekä erilaiset efektit, kuten seepia, "vanha valokuva" tai "kahvitahra",  ovat helposti tehtävissä. Monimutkaisempia toimintoja kaipaavankaan käytössä GIMPin ominaisuudet eivät lopu kesken ja suuri osa esimerkiksi Photoshopille suunnatuista ohjeista on sovellettavissa GIMP-käyttöön. Eri ohjelmissa samat toiminnot saattavat olla valikoissa hieman eri paikoissa ja hiukan eri nimillä.

Käyttöliittymältään GIMP poikkeaa hieman monesta muusta kuvankäsittelyohjelmasta. Tämän takia jotkut käyttäjät ovat hieman vierastaneet GIMPiä, mutta kyseessä lienee suurimmaksi osaksi tottumuskysymyksestä. Kun monissa muissa kuvankäsittelyohjelmissa on yksi pääikkuna, jonka sisällä muokattavat kuvat sekä erilaiset työkalupalkit sijaitsevat, käyttää GIMP monen ikkunan käyttöliittymää. Monen ikkunan käyttöliittymässä kukin muokattava kuva on omassa ikkunassaan ja työkalupaletit sekä muut apuvälineet omissa ikkunoissaan. Muihin kuvankäsittelyohjelmiin tottuneet käyttäjät ovat toisinaan pitäneet tätä hankalana ja sen vuoksi versiossa 2.8 GIMPiin onkin tulossa oletukseksi käyttöön yhden ikkunan käyttöliittymä. Toisaalta, esimerkiksi kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä monen ikkunan käyttöliittymä on käytännöllinen, kun muokattava kuva voidaan sijoittaa mahdollisimman suurena yhdelle näytölle ja omina ikkunoinaan olevat työkalut toiselle näytölle. Tällainen järjestely ei yhden ikkunan käyttöliittymällä onnistu.

GIMPin käyttöliittymä koostuu kuvaikkunoiden lisäksi työkaluikkunasta (toolbox) sekä suuresta joukosta erilaisia telakoitavia dialogi-ikkunoita. Telakoitavia ikkunoita ovat esimerkiksi tasoluettelo (layers), värikanavat (channels), työkalujen asetukset (tool options) sekä luettelo väriliu'uista (gradients). Telakoitavia ikkunoita voi raahaamalla yhdistellä toisiinsa, jolloin niiden sisällöt ovat samassa ikkunassa joko peräkkäin tai vaihtoehtoisina välilehtinä. Näin käyttäjä voi kustomoida käyttöliittymän omien mieltymystensä mukaan. GIMPissä on myös kattava työkalu omien näppäinoikoteiden määrittelyyn työskentelyn nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.

GIMPin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tasojen kanssa tapahtuva työskentely, erilliset editoitavat tekstitasot, kustomoitavat siveltimet, kustomoitavat väriliu'ut, kloonityökalu, maskit, lukuisat suotimet, efektit sekä plugineina tai skripteinä toteutetut lisätoiminnallisuudet. GIMPistä jo löytyviä toimintoja voi ohjelmoida toimimaan peräkkäin komentosarjana yhdellä komennolla tekemällä niistä skriptejä muun muassa Scheme-, Python- ja Perl-kielillä. Myös kokonaan uusien toimintojen toteuttaminen on mahdollista liitännäisinä, eli plugineina. Yksi esimerkki tällaisesta pluginista on liquid rescale (http://liquidrescale.wikidot.com/), jolla on mahdollista skaalata kuvaa pienemmäksi tai suuremmaksi säilyttäen kuvan elementtejä valikoivasti. Samalla pluginilla pystyy myös poistamaan kuvasta haluttuja osia saumattomasti. (Youtube-videoita liquid rescalen toiminnasta: 1 (http://www.youtube.com/watch?v=kNVdBJQVhFE), 2 (http://www.youtube.com/watch?v=f_P4flXIl0Y), 3 (http://www.youtube.com/watch?v=zBdg6EIXeVY) ja 4 (http://www.youtube.com/watch?v=Wfz3DcrHQaQ).)

Kuvia avattaessa ja tallennettaessa GIMP osaa useita tiedostomuotoja. Työtiedostot kannattaa tallettaa GIMPin omaan .xcf-muotoon tai sen pakattuun versioon .xcf.gz-muotoon. Näin tallennettuna säilyvät työskentelyssä käytetyt tasot, tekstitasot, käytössä oleva valinta, värikanavat sekä muutamia muita työtilaan liittyviä ominaisuuksia. Valmis lopputulos tallennetaan työskentelyn lopuksi haluttuun käyttömuotoon, kuten jpeg, png tai gif. Myös gif-animaatioiden teko onnistuu GIMPillä tekemällä kustakin ruudusta oma taso ja tallentamalla gif-muotoon, jolloin GIMP kysyy, halutaanko kuvasta animaatio.

GIMP ei sisällä vielä varsinaista toiminnallisuutta julkaisualalla käytetylle CMYK (http://en.wikipedia.org/wiki/CMYK_color_model)-värierottelulle. Siihen on kuitenkin saatavilla osittainen toteutus separate+ (http://sourceforge.jp/projects/separate-plus/)-pluginin muodossa. CMYK-värienhallinta on kuitenkin olennaista vain painotuotteiden kanssa. Digitaalisen median, esimerkiksi verkkosivujen kanssa toimittaessa riittää hyvin GIMPin käyttämä RGB-väriavaruus. Tulosteidenkin kanssa useimmat tulostinlaitteet toimivat suoraan RGB-väreillä ja monet niin kutsutut digipainot hyväksyvät aineiston RGB-väreillä.

Verkosta löytyy useita tutorialeja GIMPin käytöstä. Erityisen hyödyllisiä ovat Youtube-videot, joissa ohjelman käyttöön vihkiytyneet käyttäjät opastavat erilaisia käyttötapauksia. Esimerkkejä tällaisista videoista ovat nimimerkki GimpKnowHow (http://www.youtube.com/user/GimpKnowHow):n tekemät videot Cool Photo Manipulation in Gimp (http://www.youtube.com/watch?v=A8OTSC_iVT0) ja Gimp101- Possessed Eye in Gimp (http://www.youtube.com/watch?v=FqnO3tRES20).

Kotisivu http://www.gimp.org/ Suomenkielinen nettiyhteisö http://www.gimp-suomi.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin GIMP on suositeltavinta asentaa jakelun omasta pakettivarastosta, sillä sitä kautta asennettuna siihen tulevat kaikki päivitykset suoraan jakelun kautta. Muille alustoille asennuspaketit tai ohjeet asentamiseen löytyvät ohjelman kotisivuilta. VALO-CD GIMP löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gimp)-kokoelmasta. Ohjeita GIMP-pikaohje (http://porixi.l-a.fi/GIMP_pikaohje) (Porixi) Värienhallintaa GIMPillä (http://www.brankovukelic.com/post/513356271/gimp-color-management-for-dtp) GIMP-opas (http://www.joutsi.com/gimp.html) GIMP Wikibooksissa (http://fi.wikibooks.org/wiki/GIMP) (suomeksi) GIMP Wikibooksissa (http://en.wikibooks.org/wiki/The_GIMP) (englanniksi, laajempi) Muita linkkejä Plugin-kokoelma (http://registry.gimp.org/)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Gimp-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Gimp-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Gimp-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Gimp-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Gimp-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Gimp-6.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.12.2011 - klo:19:59
Viikko 49 - GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG)
4 December 2011, 11:37 am

GNU Privacy Guard eli GnuPG on julkisen avaimen salakirjoitusohjelmisto tiedon ja viestinnän salaamiseen.

GnuPG:llä voi salakirjoittaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salakirjoitus) tiedoston jolloin ilman avainta sisältöä ei saa selväkieliseksi. Sähköpostin voi salata siten, etteivät muut kuin vastaanottaja pysty viestiä lukemaan. Lisäksi viestiin voi lisätä digitaalisen allekirjoituksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_allekirjoitus), jolloin varmistutaan lähettäjän henkilöllisyydestä ja myös tiedetään, ettei viestiä ole muutettu allekirjoittamisen jälkeen.

Julkisen avaimen salakirjoituksessa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salaus#Salausalgoritmeja) tarvitaan kaksi avainta, toinen yksityinen tiukasti salaisena pidettävä avain jolla viesti avataan eli muutetaan selväkielisiksi, toinen julkinen avain jolla viesti salakirjoitetaan. Julkisen avaimen tunteminen ei ollenkaan helpota viestin avaamista, niinpä julkisen avaimen voi huoletta julkistaa webbisivullaan, puhelinluettelossa, avainpalvelimella (http://linux.fi/wiki/Gpg#Avainpalvelimet) tai muussa kaikkien saatavilla olevassa mediassa.

Viestin lähettäjä etsii vastaanottajan julkisen avaimen, salakirjoittaa viestin ja lähettää sen. Viestiä ei saa selväkieliseksi muuten kun tuntemalla oikean yksityisen avaimen. Viestin voi huoletta lähettää sähköpostissa tai postikortilla eikä haittaa vaikka asiaankuulumattomat saavat viestin haltuunsa.

GnuPG:tä voi käyttää myös digitaaliseen allekirjoitukseen. Tällöin allekirjoittaja muodostaa viestistä tiivisteen ja salakirjoittaa sen yksityisen avaimensa avulla. Allekirjoituksen varmistusta haluava laskee saman tiivisteen, etsii lähettäjän julkisen avaimen ja purkaa sillä salakirjoitetun tiivisteen. Jos tiivisteet ovat samat, oli viesti allekirjoitettu avainparin yksityisellä osalla eikä viestin sisältö ole muuttunut matkan aikana.

GnuPG ei käytä keskitettyä avaintietokantaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/PKI) eikä muutakaan keskusjohtoisuutta. Näin ollen pulmaksi jää varmistua avaimen omistajan henkilöllisyydestä. Jos osapuolet voivat tavata kasvokkain, tarkistetaan viranomaisen antamista kuvallisista henkilöllisyystodistuksista henkilöllisyys ja vaihdetaan avaimia tai avainten "sormenjälkiä". Sormenjälki on avaimesta laskettu tiiviste (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiiviste_(tietotekniikka)), joka yksilöi avaimen tarpeeksi luotettavasti. Avaimet ovat varsin pitkiä, 4000 bittiä esimerkiksi, jolloin lyhyt 8 merkin mittainen sormenjälki on helpompi kirjoittaa muistiin ja noutaa varsinainen avain myöhemmin avainpalvelimelta. Jos avaimesta laskettu sormenjälki täsmää saatuun sormenjälkeen kuuluu avain sormenjäljen antaneelle henkilölle.

Voidaan myös rakentaa luottamusverkkoa, web of trust (http://en.wikipedia.org/wiki/Web_of_trust), allekirjoittamalla avain kun avaimen haltija on varmistettu ja haltijan henkilöllisyys todennettu mieluummin kahdesta virallisesta kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Kun saadussa avaimessa on allekirjoitus henkilöltä jonka tietää luotettavaksi avainten tarkistajaksi, voi halutessaan luottaa avaimeen vaikkei ole itse tavannut avaimen haltijaa ja vaihtanut sormenjälkiä.

Luottamusverkkoa voi kasvattaa osallistumalla avainten allekirjoitustilaisuuksiin (http://en.wikipedia.org/wiki/Key_signing_party). On tärkeää noudattaa sovittua menettelytapaa avaimia allekirjoitettaessa, jottei luottamusverkkoa heikennetä väärillä henkilöllisyyksillä tai väärillä avaimilla.

Sähköpostiohjelmaan on mahdollista lisätä GnuPG-toiminnallisuus. Suosittuun sähköpostiasiakasohjelmaan Thunderbird (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Thunderbird), saatavilla myös VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird), on saatavilla lisäosa Enigmail (http://linux.fi/wiki/Enigmail) joka sekin on saatavilla VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_enigmail-opas). Salauksen käyttöönotto on hieman mutkikasta, kannattaa lukea asennus- ja käyttöohje ensin.

GnuPG on GNU-projektin tekemä OpenPGP toteutus. OpenPGP (http://www.openpgp.org/) on standardi, määritelty RFC4880:ssa (http://www.ietf.org/rfc/rfc4880.txt). OpenPGP kehitettiin Phil Zimmermannin (http://www.philzimmermann.com/EN/background/index.html) Pretty Good Privacy (http://fi.wikipedia.org/wiki/PGP) -sovelluksesta, jonka Zimmermann julkaisi vuonna 1991.

Kotisivu http://www.gnupg.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, GNU/Hurd, Linux, MacOS X, NetBSD, OpenBSD, VMS, Windows ja muita Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. MacOS X käyttäjät noutavat asennustiedoston kotisivulta. Windows-käyttäjille saatavilla VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gpg-opas) tai kotisivuilta.  Käyttöohjeet Linux.fi wikin artikkeli GPG:stä (http://linux.fi/wiki/Gpg)  Ilmainen GPG-opas VALO-CD:llä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_gpg-opas) GnuPG ohjeet (http://www.gnupg.org/documentation/index.en.html) (englanniksi) Debian-projektin ohje avainten allekirjoittamisesta (http://www.debian.org/events/keysigning) (suomeksi, jos selaimen oletuskieli suomi) Ohje avainten allekirjoitustilaisuuden järjestämisestä (http://cryptnet.net/fdp/crypto/keysigning_party/en/keysigning_party.html) (englanniksi).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-OpenPGP-avainten%20hallintaikkuna.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-OpenPGP-asetukset.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-gnupg-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-gpg-avaimia.story.png)  

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.12.2011 - klo:19:59
Viikko 50 - openSUSE 12.1 (http://viikonvalo.fi/openSUSE_12.1)
10 December 2011, 9:28 pm

OpenSUSE on helppokäyttöinen ja vapaa GNU/Linux-käyttöjärjestelmä, jota kehitetään yhteisövetoisesti.

OpenSUSE-projekti kehittää yhtä parhaista Linux-järjestelmistä ja sen tavoitteena on järjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja helposti hankittava. Käyttöjärjestelmän lisäksi openSUSE pyrkii tarjoamaan ympäristön avoimen lähdekoodin kehitystyölle sekä yksinkertaistamaan ja avaamaan kehitys- ja paketointiprosesseja. Tätä tavoitetta edistää muun muassa openSUSE Build Service, joka helpottaa ohjelmistopakettien tekemistä openSUSEn lisäksi myös muille Linux-jakeluille.

OpenSUSEn viimeisin versio 12.1 julkaistiin 16. marraskuuta 2011. Tässä versiossa on valittavissa neljä vaihtoehtoista tuettua työpöytäjärjestelmää, joista käyttäjä voi valita itselleen mieluisimman. Työpöytäympäristöistä KDE ja juuri uusiutunut Gnome 3.2 ovat näyttäviä ja kaikenkattavia, mutta hieman raskaampia, kun taas Xfce ja LXDE on suunniteltu kevyemmiksi vaihtoehdoiksi.

Työpöytäympäristön ohella openSUSEn oletusasennus sisältää muun muassa Mozilla Firefox -selaimen, sähköpostiohjelman, GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)-kuvankäsittelyohjelman, LibreOffice (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)-toimisto-ohjelmiston (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka), musiikinsoitto-ohjelman, CD/DVD-levyjen poltto-ohjelman ja paljon muuta. Näiden lisäksi openSUSE sisältää lukemattomat määrät vapaita sovellusohjelmia, jotka ovat kaikki asennettavissa helposti ja ilmaiseksi vain muutamalla hiiren napsautuksella järjestelmän paketinhallinnan kautta. Nämä ohjelmat ovat valmiiksi paketoituina openSUSEn palvelimella odottamassa asentamistaan samaan tapaan kuin älypuhelinten ohjelmat ovat ladattavissa marketista tai storesta.

OpenSUSEssa järjestelmän asetusten hallinta tapahtuu YaST-ohjelmalla, joka antaakin helpon graafisen käyttöliittymän tavallisimpiin ja useimmin tarvittuihin järjestelmän asetuksiin. Sen kautta ovat valittavissa niin ohjelmistojen asennukset ja päivitykset kuin laitteiden ja palveluidenkin tärkeimmät asetukset.

Uusia ominaisuuksia openSUSE 12.1:ssä ovat muun muassa entistä parempi tuki pienille näytöille sekä useammalle näytölle, keskitetty hallinta online-tunnuksille, parannettu Oyranos (http://www.oyranos.org/)-värienhallintajärjestelmä. OpenSUSE tarjoaa myös mahdollisuuden luoda oman Dropboxin kaltaisen pilvitallennusjärjestelmän OwnCloud-ohjelmistolla. Työpöytäkäyttöön sen voi integroida Mirall-ohjelmalla, joka synkronoi tiedostot OwnCloud-pilven ja paikallisen koneen välillä.

OpenSUSEn voi hankkia joko ilmaisena, verkosta ladattavana versiona tai maksullisena myyntiversiona, joka sisältää ohjekirjan ja puhelintuen.

Kotisivu http://www.opensuse.org/fi/ http://opensuse.fi/ (suomenkielisen yhteisön kotisivu) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä, kuten GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Asennus openSUSEn DVD-levykuvan voi ladata sen lataussivulta (http://software.opensuse.org/121/fi). Sivulta löytyy myös tarvittavia lisäohjeita levykuvan polttamisesta tyhjälle DVD-levylle tai käynnistyvän usb-tikun luomisesta. Käyttöohjeet ja tuki Lisää ohjeita ja vertaistukea löytyy suomenkielisen openSUSE-yhteisön sivuilta (http://opensuse.fi/Ohjeet).  openSUSEn asennusopas (http://opensuse.fi/Asennusopas_openSUSE_12.1) opensuse.fi:n keskustelualue (http://opensuse.fi/keskustelu/) openSUSEsta voi keskustella myös irc-kanavalla #opensuse-fi, joka löytyy Freenode-verkosta. Kanavalle pääsee muun muassa web-irkki (http://embed.mibbit.com/?server=irc.freenode.net&channel=%23opensuse-fi)-sovelluksella.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-0.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-1.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-2.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-3.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-4.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-5.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-6.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-7.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-8.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-9.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-10.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-11.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-12.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-13.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openSUSE-14.story.jpg)  

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.12.2011 - klo:01:05
Viikko 51 - 7-Zip (http://viikonvalo.fi/7-Zip)
17 December 2011, 10:33 pm

7-Zip on vapaa ohjelma tiedostopakettien purkamiseen ja pakkaamiseen.

7-Zip-ohjelman oletus pakkausmuoto on sen oma 7z-tiedostomuoto, mutta se osaa pakata ja purkaa myös yleisimpiä muita pakkausmuotoja. Sekä pakkaaminen että purkaminen onnistuu formaateilla: 7z, XZ, BZIP2, GZIP, TAR, ZIP sekä WIM. Pelkkä purkaminen taas on mahdollista seuraavilla tiedostomuodoilla: ARJ, CAB, CHM, CPIO, CramFS, DEB, DMG, FAT, HFS, ISO, LZH, LZMA, MBR, MSI, NSIS, NTFS, RAR, RPM, SquashFS, UDF, VHD, WIM, XAR ja Z.

7-Zip lupaa pakata ZIP- ja GZIP-tiedostot jopa 2-10 % tiiviimmin kuin PKZip ja WinZip. Oman 7zip-tiedostomuotonsa ohjelma lupaa pakata vielä tiiviimmin. 7-Zip tukee myös ZIP- ja 7z-tiedostojen salaamista vahvalla AES-256-kryptauksella.

7-Zip integroituu Windowsin tiedostohallintaan, joten siihen liittyvät toiminnot löytyvät helposti hiiren kakkospainikkeella tiedostoa napauttamalla esiin tulevasta kontekstivalikosta. Esimerkiksi uuden paketin luominen onnistuu valitsemalla pakattavat tiedostot tiedostonhallinnassa ja valitsemalla kontekstivalikon "7-Zip"-alavalikosta kohdan "Lisää pakettiin". Tämän jälkeen 7-Zip kysyy ennen pakkaamista vielä tarvittavat tiedot, kuten tiedostonimen ja pakkaustyypin.

Ohjelman käyttöä helpottaa se, että se on käytettävissä myös suomeksi. Kieliä ohjelmassa on valittavissa yhteensä 79.

Ohjelman vapauden kannalta huomattavaa on, että ohjelman kaikki muut toiminnot ovat vapaata lähdekoodia paitsi RAR-pakettien purku. RAR-purun rajoituksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta ohjelman käytön kannalta.

Kotisivu http://www.7-zip.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) (lukuun ottamatta RAR-purkua, joka sisältää epävapaita rajoituksia) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta.. VALO-CD 7-Zip löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_7zip)-kokoelmasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/7-zip-1.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/7-zip-2.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/7-zip-3.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/7-zip-4.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/7-zip-5.story.png)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/7-zip-6.story.png)  

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: mrl586 - 18.12.2011 - klo:05:57
Toimii seuraavilla alustoilla Windows
Komentoriviversio p7zip toimii myös muilla käyttöjärjestelmillä.
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.12.2011 - klo:01:00
Viikko 52 - Wikimedia Commons (http://viikonvalo.fi/Wikimedia_Commons)
24 December 2011, 11:07 pm

Wikimedia Commons on erikielisten Wikipedioiden yhteiseksi materiaalipankiksi tarkoitettu palvelu. Sinne tallennetut ja sallivasti lisensoidut materiaalit ovat kuitenkin yhtä hyvin myös muiden käytettävissä.

Wikipedia tarvitsee artikkeleihinsa tekstiä elävöittämään ja havainnollistamaan kuvia, videoita ja ääninäytteitä. Koska samat materiaalit kelpaavat usein myös erikielisiin artikkeleihin, on niille perustettu oma sivusto, josta ne voidaan upottaa suoraan artikkeleihin. Koska taustalla ovat Wikipedian tarpeet, on helppo ymmärtää, miksi Wikimedia Commons on yksi suurimmista, ellei jopa suurin, vapaan kuvitusaineiston materiaalipankki.

Kuva-aineistoa Wikimedia Commonsissa on laidasta laitaan. Joukossa on informatiivisia kuvia valokuvista piirrettyihin kaavakuviin, karttoihin ja vaakunoihin. Toisaalta valokuvia löytyy muotokuvista maisemakuviin ja vaikka taustakuviksi sopiviin taide-elämyksiin (http://commons.wikimedia.org/wiki/Commons%3APicture_of_the_Year). Wikimedia Commonsin ääninäytteet (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category%3ASound) ovat vapaassa Ogg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ogg) Vorbis (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vorbis) -tiedostomuodossa. Videoille (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category%3AVideos) käytetään vastaavasti avoimia ja käyttömaksuista vapaita gif- ja Ogg Theora (http://fi.wikipedia.org/wiki/Theora) -tiedostomuotoja. Esimerkiksi Firefox-selain osaa näyttää ja soittaa näitä kaikkia tiedostomuotoja suoraan.

Wikimedia Commons -sivuston aineistoa voidaan kuitenkin käyttää myös muuhun tarkoitukseen. Kunkin kuvan, videon ja äänitiedoston kohdalla Commonsissa on ilmoitettu kyseisen tiedoston tekijätiedot sekä käyttöehdot. Wikimedia Commons huolii arkistoonsa vain vapaasti lisensoitua materiaalia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että materiaalia voi kuka tahansa käyttää mihin tahansa käyttötarkoitukseen, myös kaupalliseen käyttöön. Lisenssistä riippuen aineiston käyttöön voi olla pieniä lisävaatimuksia, kuten alkuperäisen tekijän mainitseminen tai materiaalin jakaminen edelleen samoilla ehdoilla.

Vapaimmin ovat käytettävissä tekijänoikeuksista täysin vapaat Public Domain -materiaalit. Tällaista julkista omaisuutta ovat esimerkiksi riittävän vanhat kuvat taikka jotkin julkisten tahojen tuottamat materiaalit.

Osa aineistosta on julkaistu vapailla Creative Commons -lisensseillä. Creative Commons -organisaation luomien lisenssien tarkoituksena on antaa teosten tekijöille muutama valmis ja selkeä lisenssi, joilla he voivat antaa muille eri tasoisia oikeuksia teostensa hyödyntämiseen. CC-lisenssit koostuvat muutamasta ominaisuudesta, joita yhdistelemällä julkaisija voi määritellä, miten heidän töitään saa käyttää. Kun teosta ei ole tarkoitus "pihdata", on tämä käytännöllistä, sillä teosten käyttäjien ei tarvitse erikseen kysellä lupia. Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita CC-lisenssejä ovat:  Creative Commons Nimeä (CC-BY, Creative Commons Attribution) Tämä lisenssi antaa luvan materiaalin käyttöön, levittämiseen, muokkaamiseen ja muokatun teoksen levittämiseen, eli käytännössä teokselle voi tehdä lähes mitä haluaa. Ainoa ehto on, että teosta levitettäessä sen alkuperäinen tekijä mainitaan. Creative Commons Nimeä-Tarttuva (CC-BY-SA, Creative Commons Attribution-ShareAlike) Tällä lisenssillä on edelliseen verrattuna lisäksi rajoitus, että johdetut teokset pitää julkaista samalla lisenssillä kuin alkuperäinen.  Creative Commonsilla on tarjolla myös muita, rajoitetumpia lisenssejä, mutta nämä eivät kelpaa Wikimedia Commonsin käyttöön, sillä ne rajoittavat teosten muokkaamista tai niiden kaupallista käyttöä.

Muita Wikimedia Commonsissa käytettyjä vapaita lisenssejä ovat GNU Free Documentation License (GFDL) (http://en.wikipedia.org/wiki/en%3AGNU_Free_Documentation_License), GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL), Free Art License ja Open Data Commons.

Kotisivu http://commons.wikimedia.org/ Lisenssi Useita vapaita lisenssejä, muun muassa Creative Commons -lisenssit (CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en), CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.en)), sekä Public Domain (http://en.wikipedia.org/wiki/en%3Apublic_domain) -materiaalia.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Cyanocitta-cristata-004.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Felis_catus-cat_on_snow.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Laszlo-photo_-_Cabo_Cavalo_(by).story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Maldives_redtail_butterflyfish,_Chaetodon_collare.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Anthony's_Green_Brown_Iris.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Concerto_for_Twelve_Saxophones.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Carcharhinus_melanopterus_Red_Sea.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/One_raspberry_macro.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/H.maculatus_juvenile.story.jpg)  (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Churchill_HU_90973.story.jpg)  

Teksti: pesasa

Kuvat: http://commons.wikimedia.org/ Viikon VALO toivottaa kaikille lukijoille VALOisaa Joulua ja yhteisöllistä uutta vuotta!

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.01.2012 - klo:07:03
2x01 - Thunderbird - Viikon VALO #53 (http://viikonvalo.fi/Thunderbird)
31 December 2011, 7:15 pm

Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma

Thunderbird on moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin, oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on kehittänyt Mozilla (http://www.mozilla.org/about/governance.html), joka on myös suositun Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selaimen taustalla.

Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan. Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.

Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon. Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina, kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.

Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä turvallisuuslaitteille.

Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin lisäosasivulta (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/). Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi Enigmail-laajennos (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/enigmail/?src=cb-dl-featured) yhdessä GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):n kanssa lisää sähköpostiisi OpenPGP-standardin mukaisen salauksen. Adblockin (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/adblock-plus/?src=cb-dl-featured) avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa Thunderbirdiin teemoja (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/themes/), jotka muuttavat ohjelman ulkoasua.

Kotisivu http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/ Lisenssi MPL/GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)/LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta. Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä Icedove (http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Corporation_software_rebranded_by_the_Debian_project). Muille alustoille ohjelman voi ladata sen kotisivuilta (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). VALO-CD Mozilla Thunderbird löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Enigmail-opas (http://archive.valo-cd.org/oppaat/enigmail-opas.html) (VALO-CD) Muuta Suomen kielen oikoluku (http://www.valo-cd.fi/ohjelmat/thunderbird/addon-3826-latest.xpi) (valo-cd.fi)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-1_0.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-8.story.png)

Teksti: Tomi Toivio & Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.01.2012 - klo:01:00
2x02 Notepad++ - Viikon VALO #54 (http://viikonvalo.fi/Notepadpp)
7 January 2012, 11:52 pm

Notepad++ on vapaa ja erittäin monipuolinen tekstieditori, joka on suunnattu erityisesti ohjelmointiin, mutta sopii myös yleisemmin Windowsin Notepad-ohjelman korvaajaksi.

Notepad++ ymmärtää yli 50 ohjelmointi-, skripti- tai merkkauskielen syntaksin ja osaa korostaa niiden avainsanat väreillä. Myös omien kielten määrittely ohjelmaan on mahdollista.

Nykyisin Notepad++ tukee ainakin seuraavia kieliä: ActionScript, Ada, asp, Assembly, autolt, bash, Batch, C, C++, C#, Caml, CMakeFile, COBOL, CSS, D, DIFF, Fortran, Gui4CLI, Haskell, HTML, ini, InnoSetup, Java, JavaScript, JSP, KiXtart, LISP, Lua, Makefile, Matlab, NSIS, Objective-C, Pascal, Perl, PHP, PowerShell, Postscript, Python, R ja VHDL.

Ohjelma tukee yhtä aikaa auki olevien tallennettujen tiedostojen kokonaisuuden tallentamista istuntona, jolloin samaan projektiin kuuluvat tiedostot on helppo avata seuraavalla kerralla samaan tilanteeseen. Muita ohjelman tukemia ominaisuuksia ovat muun muassa: tuki lukuisille merkistökoodauksille, ohjelmakoodin sisennys, lohkojen piilottaminen (folding), edistyneet etsi- ja korvaa-toiminnot, valitun sanan korostaminen kaikkialla tiedostossa, suljeparien korostaminen sekä toimintomakrojen nauhoittaminen ja suorittaminen.

Ohjelman käyttöliittymän kieli on valittavissa lukuisista kielistä, joiden joukossa on myös suomi. Editorin tekstin värimaailma on myös täysin kustomoitavissa joko valmiilla teemoilla tai itse valituilla väreillä. Jos vaaleanpunainen taustaväri kuulostaa hyvältä, voi valita käyttöön vaikka Hello Kitty-teeman.

Editoriin on mahdollista lisätä ominaisuuksia plugin-lisäosilla. Muutamia lisäosia on mahdollista valita asennettavaksi suoraan ohjelman asennuksen yhteydessä, kuten esimerkiksi nppftp (http://nppftp.sourceforge.net/)-lisäosa, joka mahdollistaa tiedostojen avaamisen ja tallentamisen etäkoneelle ftp- tai sftp-yhteyden kautta. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi www-sivujen ylläpitoa tehdessä, jolloin tiedostoja voidaan muokata suoraan palvelimella. Toinen jo asennuksessa mukaan valittavissa oleva erittäin hyödyllinen lisäosa on "Compare"-lisäosa, jolla on mahdollista vertailla kahta editorissa auki olevaa tekstiä keskenään rinnakkain. Työkalu merkitsee väreillä selkeästi näkyviin, mitkä rivit ja merkkijonot eroavat tiedostoissa. Tämä helpottaa suuresti erityisesti saman tiedoston eri versioiden vertailua. PHP Automation (http://sourceforge.net/projects/phpfornppplugin/) -lisäosan avulla puolestaan on mahdollista suorittaa PHP-skriptejä asentamatta Apachea ja PHP:tä.

Kotisivu http://notepad-plus-plus.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät kotisivuilta. VALO-CD Notepad++ löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_notepadpp)-kokoelmasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-8.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/notepadpp-9.story.png)

Teksti: pesasa & Tomi Toivio

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.01.2012 - klo:01:02
2x01 Thunderbird - Viikon VALO #53 (http://viikonvalo.fi/Thunderbird)
31 December 2011, 7:15 pm

Thunderbird on suosittu ja monipuolinen vapaa avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma

Thunderbird on moderni sähköpostiohjelma, jossa on älykäs roskapostisuodatin, oikeinkirjoituksen tarkistus, paljon erilaisia teemoja ja mukautuva ulkoasu. Lisäksi Thunderbirdissä on IMAP/POP-tuki, mahdollisuus HTML-sähköpostien kirjoittamiseen, nopea haku, osoitekirja, edistynyt viestien suodatus, osoitteen täydennys, tuontityökalut ja kyky hallita useita eri sähköpostitilejä sekä uutisryhmiä. Mozilla Thunderbirdin on kehittänyt Mozilla (http://www.mozilla.org/about/governance.html), joka on myös suositun Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selaimen taustalla.

Uuden sähköpostitilin lisääminen Thunderbirdiin on helppoa. Yleisimmin käytettyjen sähköpostipalveluiden, kuten Gmailin tai Yahoon, osoitteille ohjelma osaa asettaa suoraan oikeat sähköpostiasetukset tietokannastaan. Muille, tuntemattomammille sähköpostiosoitteille Thunderbird osaa varsin menestyksekkäästi löytää automaattisesti oikeat asetukset kokeilemalla yleisimmin käytettyjä palvelinasetuksia. Automatiikan pettäessä, voi asetukset toki laittaa kohdalleen myös käsin.

Turvallisuus on Thunderbirdissä keskeinen teema. Thunderbirdin älykäs roskapostisuodin analysoi sähköpostisi ja tunnistaa viestit, jotka ovat todennäköisesti roskapostia. Roskapostit voidaan määritellä automaattisesti poistettaviksi tai vain siirrettäviksi toiseen kansioon. Suodin on mukautuva, ja se parantaa tarkkuuttaan itsenäisesti osoitekirjasi ja käyttösi perusteella. Se siis oppii tarkemmaksi aina, kun merkitset viestin roskaksi tai kun lisäät uuden yhteystiedon osoitekirjaasi. Thunderbird ei merkitse osoitekirjassasi olevista osoitteista tulevia sähköposteja roskapostiksi.

Lisäksi Thunderbird tuo yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustarpeisiin sellaiset ominaisuudet kuten S/MIME, sähköinen allekirjoitus, viestin salaus ja tuki sertifikaateille sekä turvallisuuslaitteille.

Thunderbirdiin voit asentaa paljon erilaisia laajennoksia projektin lisäosasivulta (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/). Thunderbird-laajennokset lisäävät uusia ominaisuuksia ja muokkaavat ulkoasua sinulle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi Enigmail-laajennos (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/enigmail/?src=cb-dl-featured) yhdessä GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):n kanssa lisää sähköpostiisi OpenPGP-standardin mukaisen salauksen. Adblockin (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/addon/adblock-plus/?src=cb-dl-featured) avulla taas voit estää mainoksia näkymästä. Lisäksi voit asentaa Thunderbirdiin teemoja (https://addons.mozilla.org/fi/thunderbird/themes/), jotka muuttavat ohjelman ulkoasua.

Kotisivu http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/ Lisenssi MPL/GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)/LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-järjestelmiin Thunderbird löytyy suoraan pakettivarastosta. Debian-järjestelmissä ohjelma löytyy nimellä Icedove (http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Corporation_software_rebranded_by_the_Debian_project). Muille alustoille ohjelman voi ladata sen kotisivuilta (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). VALO-CD Mozilla Thunderbird löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Enigmail-opas (http://archive.valo-cd.org/oppaat/enigmail-opas.html) (VALO-CD) Muuta Suomen kielen oikoluku (http://www.valo-cd.fi/ohjelmat/thunderbird/addon-3826-latest.xpi) (valo-cd.fi)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-1_0.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/thunderbird-8.story.png)

Teksti: Tomi Toivio & Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.01.2012 - klo:07:02
2x03 Etherpad - Viikon VALO #55 (http://viikonvalo.fi/Etherpad)
15 January 2012, 1:02 am

Etherpad on avoimen lähdekoodin verkkoalusta monen käyttäjän yhteistoiminnalliseen ja yhtäaikaiseenkin kirjoittamiseen.

Etherpad on projekti- ja ryhmätöihin erittäin hyvin soveltuva verkkopohjainen tekstinmuokkausohjelma, jota usea käyttäjä voi muokata reaaliaikaisesti ja yhtä aikaa. Etherpad-ohjelma on asennettuna palvelimelle, johon käyttäjät ottavat yhteyden www-selaimella. Etherpad pitää huolen kunkin käyttäjän tekemien muokkausten synkronoimisesta kaikille kyseistä tekstiä sillä hetkellä muokkaaville käyttäjille. Etherpadissa kullekin käyttäjälle on annettu oma värinsä ja hänen kirjoittamansa teksti korostetaan tällä värillä. Värikorostukset voi toki myös poistaa halutusta osasta tekstiä, jolloin vain tekstin uudet osat korostetaan.

Etherpad tukee yksinkertaisten korostusten, lihavoinnin, kursivoinnin, alleviivauksen ja yliviivauksen, sekä sisäkkäisten luetteloiden käyttöä. Yhteiskäyttöä helpottamaan Etherpadissa on myös yksinkertainen chat-toiminto, jonka avulla käyttäjät voivat keskustella tekstiä kirjoittaessaan.

Uutta Etherpad-tekstiä aloitettaessa sille kysytään nimi. Jos nimeä ei anneta, Etherpad arpoo nimeksi satunnaisen merkkijonon. Nimi näkyy kyseisen Etherpad-tekstin osoitteessa ja muita käyttäjiä voi kutsua mukaan muokkaamaan tekstiä kertomalla heille tämän osoitteen esimerkiksi lähettämällä sen linkkinä sähköpostilla. Julkisen Etherpad-tekstin kirjoittamiseen voi siis osallistua kuka tahansa sen osoitteen tietävä. Ainakin osassa Etherpad-palveluista on mahdollisuus myös yksityisiin teksteihin rekisteröimällä palveluun omalle tiimille oma alue, jota pääsevät käyttämään vain tiimin jäsenet. Näin toimivat ainakin TIEKEn muistio (http://muistio.tieke.fi/) ja TitanPad (http://titanpad.com/). Etherpad-teksti tallentuu palvelimelle jatkuvasti ja automaattisesti. Selaimen voi välillä sulkea ja seuraavan kerran samaan osoitteen tultaessa on sen hetkinen versio tekstistä nähtävissä.

Etherpad pitää tallessa kaikki muokkausten välivaiheet ja halutessaan muokkaushistoriaa voi tarkastella timeslider-toiminnolla, joka näyttää muokkausten etenemisen elokuvan tavoin. Osassa Etherpad-palveluista voi tekstistä tallentaa erikseen numeroituja väliversioita.

Google osti alkuperäisen etherpad.com-palvelun vuonna 2009, koska halusi käyttää tämän tekniikkaa kehittämässään Wave-palvelussa. Pian tämän jälkeen Google vapautti Etherpadin lähdekoodin avoimeksi ja sittemmin onkin ilmestynyt useita ilmaista Etherpad-palvelua tarjoavia sivustoja. Tällä hetkellä vastuun Etherpadin kehittämisestä on ottanut voittoa tavoittelematon Etherpad-säätiö (The Etherpad Foundation), joka toimii osoitteessa [url]http://etherpad.org/ (http://etherpad.org/)[/url]. Etherpad-säätiön sivuilta löytyvät linkit useaan julkiseen Etherpad-palveluun, kuten: Etherpad Foundation (http://beta.etherpad.org/), PiratePad (http://piratepad.net/), PrimaryPad (http://primarypad.com/), SketchPad (http://sketchpad.cc/), piratenpad.de (http://piratenpad.de/), Mozillan MoPad (https://etherpad.mozilla.org/), typewith.me (http://willyou.typewith.me/), openEtherpad.org (http://openetherpad.org/), pad.RiseUp.net (https://pad.riseup.net/), Qikpad (http://qikpad.co.uk/) ja TitanPad (http://titanpad.com/). Näiden lisäksi löytyy muun muassa suomalainen TIEKEn ja X-akselin tarjoama Etherpad-muistio (http://muistio.tieke.fi/). Näistä käyttäjä voi valita parhaiten käyttöönsä soveltuvan palvelun.

Mikäli esimerkiksi tietoturvasyistä ulkopuolisen tahon tarjoaman palvelun käyttö on mahdotonta, voi Etherpadin asentaa myös omalle palvelimelle. Palvelimelle asennettavia Etherpad-ohjelmia on itse asiassa kaksi eri versiota: alkuperäinen Etherpad sekä uudempi, pienemmäksi sekä kevyemmäksi tarkoitettu Etherpad Lite.

Etherpadin sisältämän tekstin voi tallettaa omalle koneelleen palvelusta riippuen useampaan eri tiedostomuotoon. Saatavina muotoina ovat ainakin html, pelkkä teksti, DokuWiki-teksti sekä Wordle (http://www.wordle.net/). Usein muina vaihtoehtoina ovat myös Microsoft Word (doc), pdf ja OpenDocument (odt). Jo olemassa olevan tekstin voi Etherpadiin tuoda ainakin html-, pdf-, doc-, odt- tai rtf-muodoista.

Kotisivu The Etherpad Foundation: [url]http://etherpad.org/ (http://etherpad.org/)[/url] TitanPad: [url]http://titanpad.com/ (http://titanpad.com/)[/url] OpenEtherPad: [url]http://openetherpad.org/ (http://openetherpad.org/)[/url] TIEKEn avoin EtherPad: [url]http://muistio.tieke.fi/ (http://muistio.tieke.fi/)[/url] Etherpadin lähdekoodi: [url]https://github.com/ether/pad (https://github.com/ether/pad)[/url] Etherpad Liten lähdekoodi: [url]https://github.com/Pita/etherpad-lite/ (https://github.com/Pita/etherpad-lite/)[/url] Lisenssi Apache License v.2 (http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0.html) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkopalveluna Etherpad on käytettävissä www-selaimella millä tahansa alustalla. Palvelinohjelmana Etherpad on asennettavissa ainakin Windows-, Linux- sekä Mac OS X -palvelimille. Asennus Etherpadia voi käyttää eri tahojen tarjoamina palveluina tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet ovat saatavissa Etherpad-säätiön sivuilta (http://etherpad.org/). Käyttöohjeet Open vinkki (http://openvinkki.posterous.com/?tag=etherpad) -sivuston opastevideo Etherpadin käytöstä.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-8.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-9.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/etherpad-10.story.png)

Teksti: pesasa

kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 22.01.2012 - klo:01:04
2x04 Synfig Studio - Viikon VALO #56 (http://viikonvalo.fi/Synfig_Studio)
21 January 2012, 10:38 pm

Synfig Studio on avoimen lähdekoodin ohjelma 2D-animaatioiden tekoon.

Synfig Studio on animaatio-ohjelma, jolla pystyy tekemään korkealaatuisia animaatioita jo pienellä harjoittelulla. Synfig Studiossa ruudun sisältö koostuu erilaisista "layer"-elementeistä, jotka voivat olla piirros-objekteja, kuvia, efektifilttereitä sekä näistä hierarkkisesti muodostettuja kokonaisuuksia. Animointi ohjelmassa tapahtuu määrittelemällä aikajanalle avainruutuja, joiden kohdalla kerrotaan kunkin layer-elementin sijainti, asento, koko, muodonmuutokset sekä mahdollisia muita ominaisuuksia. Synfig Studio laskee automaattisesti elementtien sijainnit ja muut ominaisuudet avainruutujen välillä. Elementit voidaan laittaa myös kulkemaan annettua käyrää pitkin annetulla vaihtelevalla nopeudella esimerkiksi realistisesti pomppivan pallon luomiseksi. Elementtejä voi joko piirtää suoraan Synfig Studiossa tai tuoda niitä vektori- tai bittikarttakuvina toisista ohjelmista. Muun muassa Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)lla piirretyt svg-kuvat ovat tuettuja.

Synfig-projektin wiki-sivuilla on useita tutorialeja (http://wiki.synfig.org/wiki/Category%3ATutorials), joita lukemalla voi opetella ohjelman käyttöä. Tutoriaalit on jaoteltu kolmeen vaikeustasoon: perustaso (basic), keskitaso (intermediate) ja edistyneet (advanced). Perustason tutorialeissa opetellaan ohjelman perustoiminnot, kuten kuvioiden piirtäminen ja animoinnin perusteet. Keskitasolla keskitytään monipuolisempiin animaatiomenetelmiin, kuten huulien synkronointiin (http://wiki.synfig.org/wiki/Doc%3ALipsync) puheen kanssa sekä pala-animaatioihin (http://wiki.synfig.org/wiki/Doc%3ACut-out_Animation), joissa hahmot koostetaan toisissaan kiinni olevista osista, kuten vartalo, raajat ja pää. Edistyneissä tutorialeissa päästään jo monimutkaisempiin efekteihin, kuten realistisen näköiseen sateeseen ja kamera-ajoihin.

Synfig Studiolla valmistellut animaatiot voidaan renderöidä useaan erilaiseen video- tai kuvamuotoon. Ne voidaan renderöidä esimerkiksi ffmpeg-ohjelmistoa hyväksi käyttäen Ogg Theora-, MPEG-4- tai Flash-video-muotoihin. Toisaalta animaatio voidaan esittää myös gif-muodossa tai se voidaan tallettaa sarjana erillisiä kuvatiedostoja, jotka voidaan tarvittaessa yhdistää videoksi jollain muulla ohjelmalla. Videotiedostojen renderöintiin voi halutessaan käyttää myös Synfig Studion mukana tulevaa erillistä komentoriviohjelmaa, jolloin pidempienkin animaatioiden ja niiden osien laskentavaiheen voi helposti ohjelmoida tapahtumaan esimerkiksi taustalla, yöaikaan tai useammalla koneella.

Kotisivu http://www.synfig.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Synfig Studion asennuspaketit Windowsille, Linux-jakeluille (rpm-, deb- ja lähdekoodipaketteina) sekä Mac OS X:lle löytyvät ohjelman kotisivujen "download"-sivulta. Ohjelma saattaa löytyä myös joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta suoraan. Käyttöohjeet Käyttöohjeita (http://wiki.synfig.org/wiki/Category%3AManual), tutorialeja (http://wiki.synfig.org/wiki/Category%3ATutorials) sekä muuta dokumentaatiota (http://wiki.synfig.org/wiki/User_Documentation) Synfig Studiosta löytyy ohjelman wiki-sivuilta: [url]http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page (http://wiki.synfig.org/wiki/Main_Page)[/url] Esimerkkejä Youtube (http://www.youtube.com/results?search_query=synfig&oq=synfig&aq=f&aqi=g10&aql=&gs_sm=e&gs_upl=217l217l0l482l1l1l0l0l0l0l143l143l0.1l1l0)-palvelusta löytyy lukuisia video-tutorialeja ja esimerkkejä Synfigillä tehdyistä kuvista ja animaatioista.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/synfigstudio-8.story.png)

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.01.2012 - klo:01:08
2x05 Scribus - Viikon VALO #57 (http://viikonvalo.fi/Scribus)
28 January 2012, 9:14 pm

Scribus on taitto- ja julkaisuohjelma (DTP) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkaisuohjelma) Linux-, Mac OS X-, Unix- ja Windows-työpöytäkäyttäjille.

Scribus on vapaan koodin sovellus ammattitason sivutaittoon ja painovalmiiden PDF-tiedostojen tuottamiseen. Käyttöliittymä on nykyaikainen ja käyttäjäystävällinen. Scribus tukee ammattikäyttäjien tarvitsemia ominaisuuksia kuten värierottelu,  CMYK- ja spottivärien tuki, ICC väriprofiilit ja monipuolinen PDF-tiedostojen luonti.

Scribuksen avulla on mahdollista tuottaa uutislehtiä, sanomalehtiä, kirjoja, CD-levyn kansia, urheilutapahtuman käsiohjelmia, esityskalvoja ja animoituja interaktiivisia PDF-lomakkeita. Muita käyttökohteita voivat olla yrityksen tarvitseman paperitavaran yksilöiminen, esitteet, julisteet ja kaikenlaiset asiakirjat, jotka vaativat joustavaa kuvien ja tekstin asettelua sekä ammattimaista värienhallintaa. Scribus soveltuu siis monipuolisesti sekä painettavan että digitaalisesti näytettävän materiaalin tuottamiseen.

Scribus tukee monia bittikartta- ja vektorigrafiikkamuotoja. Se pystyy tuomaan ja tallentamaan SVG-kuvia. Tekstiä Scribukseen voi tuoda muun muassa LibreOffice/OpenOffice.org Writer-, OpenDocument-, PostScript- ja Encapsulated PostScript-tiedostoista.

Asiakirjan tallennus onnistuu myös PDF-tiedostona, jossa on mahdollista käyttää läpinäkyvyyttä, salausta ja suurta joukkoa muita PDF 1.3-1.5:n ominaisuuksia mukaan lukien interaktiiviset PDF-lomakkeen kentät, kirjanmerkit, tasot ja huomautukset. Värienhallinnassa on tuettu LittleCMS versiot 1 ja 2.  

Scribus ei ole tekstinkäsittelyohjelma eikä kuvankäsittelyohjelmakaan. Scribus osaa kumpaakin jonkin verran, mutta tarkoitus on kirjoittaa ensin teksti valmiiksi ja muokata kuvat julkaisukuntoon niihin tarkoitetuilla ohjelmilla, ja sen jälkeen Scribuksella sijoitella tekstit ja kuvat julkaisun sivuille sivuasemoinnin mukaisesti. Scribuksella kannattaa kirjoittaa otsikoita tai muita lyhyitä tekstejä, tai teksti jossa erikoisefektejä kuten kolmannessa esimerkkikuvassa kansilehdellä lehden nimessä.

Tekstien esittämiseen Scribuksessa käytetään kappale- ja kirjaintyylejä, joilla samassa asemassa olevien tekstien ulkoasua voi muokata helposti yhdestä paikasta. Tyylit voi joko luoda itse tai tuoda LibreOffice-tiedostosta tekstin mukana ja muokata käyttöön sopivaksi. Scribus tukee myös tekstilaatikoiden ketjutusta. Näin teksti saadaan juoksemaan sujuvasti palstalta ja sivulta toiselle. Useampisivuisten julkaisujen kanssa käteviä ovat myös sivupohjat. Scribuksessa voi luoda omat sivupohjat esimerkiksi vasemmalle ja oikealle sivulle sekä etusivulle, jolloin jokaisen sivun asettelua ei tarvitse tehdä erikseen vaan valita käyttöön jokin olemassa olevista pohjista.

Uusin versio 1.4 julkaistiin 1.1.2012 melkein neljän vuoden kehitystyön tuloksena, 2000 viankorjausta tai ominaisuustoivomusta on toteutettu.  Julkaisumuistio (http://wiki.scribus.net/canvas/1.4.0_Release)

Kotisivu http://www.scribus.net Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), käsikirjan Open Publication License (http://www.opencontent.org/openpub/)  Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, OS/2 Warp 4/eComStation, Unix, Windows,   VALO-CD Scribus löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_scribus)-kokoelmasta. Uusi versio 1.4 on tulossa seuraavaksi julkaistavalle VALO-CD:lle.  Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät sen kotisivulta (http://wiki.scribus.net/canvas/Download). Scribus sisältyy useimpiin Linux-jakeluihin, joten se voidaan asentaa jakelun oman paketinhallinnan kautta. Käyttöohjeet Esittelyvideo Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=SAicUk-p0lU) (englanniksi). Riku Leinon suomenkielinen ohje (http://blogi.tsoots.fi/2008/05/scribus-opas-loytyy-nyt-taalta.html). Englanninkielisiä opetusvideoita (http://showmedo.com/videotutorials/series?name=NfUrduNov) Scribuksen käytöstä.  Scribuksen kotisivuilta löytyy ohjeita ja tutoriaaleja (http://docs.scribus.net/). Esimerkkejä Linux-Aktivaattorin esite (http://viikonvalo.fi/files/la-esite-20120128.pdf) Esimerkkejä (http://wiki.scribus.net/canvas/Success_stories) Scribuksella tehdyistä julkaisuista.    (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/scribus-8.story.png)

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.02.2012 - klo:01:02
2x06 The Battle for Wesnoth - Viikon VALO #58 (http://viikonvalo.fi/The_Battle_for_Wesnoth)
4 February 2012, 2:56 pm

The Battle for Wesnoth on vapaa vuoropohjainen taktisen tason strategiapeli fantasiateemalla.

The Battle for Wesnothissa pelaaja johtaa sotajoukkojaan fantasiahenkisessä ympäristössä. Peli on erittäin viimeistellyn oloinen grafiikkoja ja taustalla soivaa, teemaan sopivaa, musiikkia myöten. Kuten fantasiateemaan kuuluu, koostuvat joukot muun muassa ihmisistä, haltioista, örkeistä, sudenratsastajista sekä shamaaneista, joilla kaikilla ovat omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä käyttönsä. Uusia joukkoja saadaan käyttöön joko rekrytoimalla tai kutsumalla takaisin jo kuolleita, mutta kokemusta keränneitä sotilaita. Molemmat vaativat tietyn määrän rahaa yksilön tyypistä riippuen ja rahaa saadaan joka vuoro riippuen omassa hallinnassa olevien kylien määrästä. Vaurauden lisäksi kylät toimivat huoltokeskuksina, jotka parantavat sinne saapuneita haavoittuneita joukkoja. Peliin ja sen toimintoihin pääsee helposti sisään pelaamalla ensimmäiseksi tutorial-muotoiset kentät, joissa pelaajaa opastetaan omaksumaan tärkeimmät toiminnot ja strategiset periaatteet.

Varsinaista peliä voi pelata joko yksinpelinä eri vaikeustasoilla olevia tehtäviä, eli kampanjoita suorittamalla, tai moninpelinä muita ihmispelaajia tai tietokonevastustajia vastaan. Moninpelejä voi pelata Wesnothin virallisella palvelimella tai jollain muulla palvelimella. Pelaaja voi myös käynnistää oman pelipalvelimen, johon pelikaverit voivat ottaa yhteyttä. Verkon kautta pelaamisen lisäksi moninpeli on vuoropohjaisuuden ansiosta mahdollista myös samalla koneella.

Pelin mukana tulee myös karttaeditori, jolla on mahdollista rakentaa omia karttoja ja tehtäviä. Wesnothiin on myös helppo ladata verkosta lisäosia, kuten uusia kampanjoita sekä karttapaketteja, suoraan pelin valikoiden kautta. Pelattava ei siis lopu kesken. Peli on käännetty useille kielille ja käytettäviksi kieliksi voikin englannin lisäksi valita muun muassa suomen tai latinan. Tämän esittelyn kirjoitushetkellä viimeisin pelin versio on juuri viikkoa aiemmin (29.1.2012) julkaistu versio 1.10.

Kotisivu http://www.wesnoth.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, OpenPandora (http://openpandora.org/) Asennus Linux-jakeluissa Wesnoth löytyy yleensä valmiina pakettivarastoista, muille käyttöjärjestelmille peli on ladattavissa sen kotisivuilta. Käyttöohjeet Ohjeita ja vinkkejä peliin voi lukea sen wiki (http://wiki.wesnoth.org/Play)-sivustolta. Muuta The Battle for Wesnothin (http://www.youtube.com/watch?v=w3P39lppcH4) virallinen traileri Youtubessa. Toinen The Battle for Wesnoth (http://www.youtube.com/watch?v=EIt69vznegs) -traileri Youtubessa. Linux Journal -lehden arvostelu The Battle for Wesnothista (http://www.youtube.com/watch?v=szENcNiRD9Y).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-1.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-2.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-3.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-4.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-5.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-6.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-7.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-8.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-9.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-10.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-11.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-12.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-13.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-14.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-15.story.jpg) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/wesnoth-16.story.jpg)

Teksti: teroajk, pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 12.02.2012 - klo:13:03
2x07 Open Font Library - Viikon VALO #59 (http://viikonvalo.fi/Open_Font_Library)
8 February 2012, 11:24 pm

Open Font Library on vapaita, ilmaisia fontteja, eli kirjasintyyppejä, tarjoava sivusto.

Open Font Library on kirjasintyyppien suunnittelijoiden muodostama yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää vapautta kirjasintyyppien käytössä. Suunnittelijat ovat laatineet ja antaneet vapaaseen käyttöön jo toista sataa erilaista kirjasintyyppiä. Kirjasintyypit ovat vapaita käyttää, tutkia ja opiskella, jakaa sekä muokata. Kirjastossa on kirjasimia useilla vapailla lisensseillä sekä muutama tekijänoikeuksista vapaa public domainiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Public_domain), eli julkiseksi omaisuudeksi, laskettu fontti. Ylivoimaisesti suurin osa kirjasintyypeistä on julkaistu SIL Open Font Lisenssiä (http://scripts.sil.org/cms/scripts/page.php?site_id=nrsi&id=OFL) käyttäen. Lisenssi antaa hyvin vapaat kädet fonttien käyttöön, muokkaamiseen ja levitykseen. Vain pelkkkien fonttitiedostojen myynti on kiellettyä, mutta niiden välittäminen jonkin muun myytävän tuotteen yhteydessä on luvallista. Kirjasimia esimerkiksi oman tuotteen yhteydessä jakavan kannattaa lukea lisenssi ja varsinkin useimmin kysytyt kysymykset (FAQ (http://scripts.sil.org/cms/scripts/page.php?item_id=OFL-FAQ_web)). Lisenssi on kuitenkin hyvin liberaali ja suunniteltu edistämään juuri kirjasintyyppien vapaata käyttöä, joten kirjasimia voi käyttää varsin huolettomin mielin.

Kirjasintyypit on sivustolla luokiteltu sekä kirjasimen tyylin että lisenssin mukaan. Tarjolla olevia luokkia kirjasintyypeille ovat: Blackletter, Dingbat, Display, Handwriting, Monospaced, Sans-serif sekä Serif. Kustakin jaossa olevasta kirjasintyypistä on sivulla lyhyt esittely, jonka yhteydessä on kerrottu kirjasimen nimen, suunnittelijan ja lisenssin lisäksi myöskin kirjasintyypistä löytyvä kielituki, eli minkä merkistöjen merkkejä kyseinen fontti sisältää. Kirjasintyypit ovat varsin laadukkaita ja kattavia joten usein niistä löytyvät myös skandinaaviset kirjaimet, joiden puute tapaa usein olla ongelma muuten kauniiden ilmaisten kirjasintyyppien kanssa. Kirjasintyyppejä on myös mahdollista kokeilla suoraan niiden esittelysivulla asentamatta niitä omalle koneelle.

Kirjasintyyppejä on mahdollista käyttää normaaliin tapaan omien teksti- ja kuvatiedostojen luonnissa. Kuitenkin vapauden ansiosta niitä voi käyttää myös julkisempaan jakoon altistuvassa käytössä, kuten www-sivuilla palvelimelta ladattavana kirjasimena tai oman tietokoneohjelman mukaan liitettynä.

Kotisivu http://openfontlibrary.org/ Lisenssit CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/), CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/), GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL), MIT (X11) License (http://viikonvalo.fi/MIT_X11), OFL (SIL Open Font License) (http://scripts.sil.org/cms/scripts/page.php?site_id=nrsi&id=OFL), Public Domain   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/openfontlibrary-7.story.png)

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.02.2012 - klo:13:00
2x08 Python - Viikon VALO #60 (http://viikonvalo.fi/Python)
19 February 2012, 11:52 am

Python on monipuolinen tulkattava korkean tason ohjelmointikieli. Python soveltuu ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi helpon oppimisen ja kielen selkeyden ansiosta.

Viikonvalobanneriin kelta sininen käärmelogo, useita tiedostoversiota ladattavissa [url]http://www.python.org/community/logos/ (http://www.python.org/community/logos/)[/url] Openclipart löysi sanalla python käärmekuvia, nekin vois olla hyviä.

Python on alun perin nimetty brittiläisen komediaryhmä Monty Pythonin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Monty_Python) tunnetun Monty Pythonin lentävä sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin lisäksi tarpeeksi lyhyeksi, yksilöiväksi sekä sopivan mysteeriseksi. Kielen dokumentaation koodiesimerkeissäkin pyritään välttämään liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhmän tuotantoon. http://docs.python.org/faq/general#why-is-it-called-python

Tällä hetkellä Pythonista ovat olemassa versiot 2.x ja 3.x. Yleensä vanhat ohjelmat ovat toimineet sellaisenaan uudessa Pythonin versiossa. Poikkeuksellisesti kolmosversioon on tehty muutoksia jotka rikkovat yhteensopivuuden. Tarvittavat muutokset on dokumentoitu (http://docs.python.org/py3k/whatsnew/3.0.html) ja on olemassa apuohjelma (http://docs.python.org/library/2to3.html) joka auttaa muuttamaan Python 2.x:llä kirjoitetut ohjelmat Python 3.x:lle. Linux-järjestelmissä oletuspython on vielä 2.x sarjaa. Saatavilla toki on myös 3.x python ja molemmat voivat olla asennettuina samaan aikaan. Omia ohjelmia laadittaessa voi päättää, mitä tulkkia niiden suorittamiseen käytetään. Linux- ja Unix-järjestelmissä tämä tapahtuu ohjelmatiedoston ensimmäisellä rivillä.

Lisäksi versioissa 2.6 ja 2.7 on mahdollista käyttää eräitä version 3 ominaisuuksia. Näin voi vähitellen siirtää koodikantansa kolmosversioon. http://docs.python.org/whatsnew/2.7.html#python-3-1-features

Pakollinen Hello Wordl! ohjelma esiteltävällä ohjelmointikielellä:
   #! /usr/bin/env python2.6 # -*- coding: utf-8 -*- print "Terve metsä taas!"
 Python tukee nykyisiä ohjelmointiparadigmoja kuten olio-ohjelmointia. Python soveltuu laajojen ohjelmistojen toteuttamiseen sekä yksinkertaisten skriptien tekemiseen. Jollei varta vasten käytä alustariippuvia ominaisuuksia, on Python-koodi siirrettävissä kaikille tuetuille alustoille. Windowsille on saatavilla py2exe (http://www.py2exe.org/) joka on Python-kielen käännin (http://fi.wiktionary.org/wiki/k%C3%A4%C3%A4nnin). Se siis tuottaa Python-tiedostoista .exe -tiedoston, jonka voi suorittaa Windows-koneessa, jossa ei tarvitse olla asennettuna Pythonin ajoaikaista tukea.

Python ei käytä sulkumerkkejä tai varattuja sanoja lohkoerottimina. Lohkon alku merkitään sisentämällä, ja lohko loppuu kun palataan tältä sisennystasolta. Tämä kannustaa rivittämään ja sisentämään ohjelmakoodin vastaamaan lohkorakennetta jolloin ohjelmakoodia on selkeämpi lukea. Kannattaa käyttää ohjelmoijan teksturia joka ymmärtää Pythonin, jolloin teksturi huolehtii oikeasta sisennyksestä. Esimerkiksi Emacs (http://www.emacswiki.org/emacs/?action=browse;oldid=PythonMode;id=PythonProgrammingInEmacs) ja Bluefish (http://bluefish.openoffice.nl/features.html) tukevat hyvin Pythonia, mutta muitakin ohjelmoijan editoreita (http://wiki.python.org/moin/PythonEditors) on. Lisäksi on integroituja ohjelmankehitysympäristöjä kuten Eric4 ja Eric5 (http://eric-ide.python-projects.org/index.html) jotka on erityisesti kehitetty Pythonilla ohjelmoimiseen.

Saatavilla on paljon koodikirjastoja (http://docs.python.org/py-modindex.html), moduuleita. Ne ovat valmiita toimivaksi testattuja luokkia, aliohjelmia yms. ja helposti liitettävissä omaan ohjelmaan. Myös graafisia käyttöliittymiä (http://wiki.python.org/moin/GuiProgramming) on mahdollista tehdä, esimerkiksi WxPythonilla (http://wxpython.org/). Graafisen käyttöliittymän saa nopeasti toteutettua GUI-designerilla (http://en.wikipedia.org/wiki/Graphical_user_interface_builder) kuten wxGladella (http://wxglade.sourceforge.net/).

Pythonia voi käyttää kuten muita perusohjelmointikieliä, esimerkiksi C, Java tms., mutta Python mahdollistaa pythonmaisemmat ratkaisut. Esimerkiksi lukujen neliöt sisältävän taulukon voi tehdä näin:
   neliöt = [x**2 for x in range(10)]
 Seitsemän kertotaulun saa näin:
   kertomataulu7 = [7*n for n in range(1, 11)]
 Taulukoille tai muillekaan tietorakenteille ei tarvitse varata tilaa, eikä huolehtia muistin vapauttamisesta. Python-järjestelmä tekee nämä automaattisesti.

Kotisivu http://python.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, OS/2, Windows, melkein kaikki muutkin alustat, esimerkiksi Symbian OS series 60 puhelimet. http://en.wikipedia.org/wiki/Python_for_S60 Asennus Linux-jakeluissa valmiiksi asennettuna (ohjelmankehitysympäristön joutunee asentamaan). Muille alustoille saatavilla asennuspaketti kotisivuilta tai muualta. Käyttöohjeet Linux.fi Python-ohje http://linux.fi/wiki/Python Turuxin Python-kurssin muistiinpanot (http://turuxi.org/Turuxi-py%3AEtusivu) Python-projektin kaikki ohjeet, englanniksi http://docs.python.org  Opetusvideo GUI:n teosta WxPythonilla Englanniksi (http://showmedo.com/videotutorials/series?name=PythonWxPythonBeginnersSeries) Ohjelmointiputkan asennusohje Python Windowsissa (http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=python_l1) Vanhala, Nikula: Python 3 – ohjelmointiopas PDF-tiedostona (http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63381/isbn%209789522149701.pdf?sequence=1) How to Think Like a Computer Scientist: Learning with Python (http://openbookproject.net/thinkCSpy/index.html)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-eric4-Lottoriviarvonta-py3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-emacs-python_0.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Suoritetaan-Pythonohjelma.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-Python-pastebinis.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Kuvakaappaus-python-wxglade.story.png)

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.03.2012 - klo:18:06
2x09 K-9 Mail - Viikon VALO #61 (http://viikonvalo.fi/K-9_Mail)
26 February 2012, 12:32 pm

K9 Mail on monipuolinen avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelma Android-laitteille.

K-9 Mail pohjautuu Androidin oletussähköpostiohjelmaan, mutta sisältää lukuisia parannuksia ja lisäyksiä toiminnallisuuteen. Ohjelma toimii Android-laitteessa taustalla palveluna, alkuperäisen sähköpostiohjelman tapaan, ja ilmoittaa käyttäjälle välittömästi saapuvista sähköposteista. K-9 Mail tukee normaaleja IMAP-, POP- ja SMTP-yhteyksiä postin vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi ohjelma tukee myös Exchangen versioita 2003 ja 2007 WebDAV-protokollan kautta.

Ohjelmaan on mahdollista asettaa käyttöön useita sähköpostitilejä postien vastaanottoon. Sähköpostin lähetystä varten taas on mahdollista määritellä useita identiteettejä, joita käyttämällä onnistuu sähköpostin lähettäminen niin työ-, siviili- kuin harrastusminällä. Lähetetyt viestit on mahdollista määritellä tallettumaan myös piilokopiona (bcc) omaan tai muuhun haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Lähteville viesteille voi myös asettaa identiteetistä riippuvan ja viestin loppuun lisättävän allekirjoituksen eli signaturen.

Uusien sähköpostitilien luominen on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä ohjelma osaa asettaa tunnetuimpien sähköpostipalveluiden asetukset automaattisesti. Asetusten laittaminen on toki mahdollista myös käsin. Ohjelmalla onnistuu niin tiedostoliitteiden lähettäminen kuin vastaanottaminenkin. Saapuneita viestejä voi merkitä tärkeiksi tähtisymbolilla ja viestejä voi lajitella ja etsiä useilla kriteereillä. K-9 Mail kykenee myös lähettämään ja vastaanottamaan PGP-salattuja viestejä käyttäen erikseen asennettavaa APG-ohjelmaa. Ohjelman voi myös määritellä tallentamaan saapuneet viestit laitteen sisäisen muistin sijasta SD-kortille. VCard-muotoisten yhteystietojen lähettäminen ja vastaanottaminen sähköpostilla onnistuu, jos laitteeseen on lisäksi asennettuna CardCalSync-ohjelma.

K-9 Mailin käyttöliittymä on käännetty useammalle kielelle, mukaan lukien myös suomi.

Kotisivu http://code.google.com/p/k9mail/ Lisenssi Apache-lisenssi 2.0 (http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma on asennettavissa normaaliin tapaan Android Marketista.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/K-9_Mail-8.story.png)

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.03.2012 - klo:18:06
2x10 Blob Wars - Viikon VALO #62 (http://viikonvalo.fi/Blob_Wars)
4 March 2012, 12:08 pm

Blob Wars (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars) on sarja avoimen lähdekoodin pelejä. Sarjan ensimmäinen osa on Metal Blob Solid. Se on kaksiulotteinen tasohyppely (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasohyppely).

Metal Blob Solid (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid) on varsin perinteinen kaksiulotteinen tasohyppely, saman tapainen kuin Commander Keen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Commander_Keen) tai New Zealand Story (http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_Story), jotka molemmat ovat klassikoita ja vallan loistavia. Metal Blob Solid ei ehkä vielä ole klassikko, mutta vallan hieno sekin on.

Juonena on vapauttaa vangitut maanmiehet. Kentän saa pelattua läpi, kun pelastaa tarpeeksi monta vankia. Hankalammilla vaikeustasoilla on vankeja vapautettava enemmän. Kaikkein vaikein vaikeustaso on pelattavissa kun on ensin pelannut pelin yhden kerran läpi.

Kentistä löytyy erilaisia aseita. Nähtävästi käytössä on aina viimeksi kerätty ase eikä käytettävää asetta voi valita vapaasti. Tämä on hieman hankalaa, koska ainoa ase, joka toimii myös veden alla, on pistooli. Ennen veden alle painumista pitäisi siis löytää pistooli ja varoa sen jälkeen poimimasta mitään muuta asetta. Myös muut aseet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Olisi ehkä liian helppoa jos voisi aina valita tilanteeseen sopivan aseen. Aseita kyllä löytyy jatkuvasti runsaasti, eivätkä ammukset lopu.

Aseiden lisäksi on kerättäviä esineitä, joista on apua hankalissa paikoissa ja joissakin kentissä tarvitaan jotain esinettä eteenpäin pääsyyn.

Kentän alussa kerrotaan mitä läpipääsyyn vaaditaan. Käytössä on tutkanäyttö, josta voi katsella missä päin vankeja tai esineitä on. Sitten pitää vain keksiä miten sinne pääsee.

Olen pelannut Metal Blob Solidia silloin tällöin vuodesta 2006, mutta pääsin aiemmin vasta ensimmäisen kentän läpi asti. Vasta tätä artikkelia kirjoittaessani pelailin viikon mittaan niin paljon että osasin päästä läpi myös kentän kaksi. Peli on ihan hauska hyppelyyn ja ammuskeluun, mutta menestyksekäs pelaaminen vaatii jonkin verran pohdintaa jotta löytää kaikki vapautettavat vangit ja tarvikkeet esteiden ohittamiseen.

Youtubesta löytyy videoita pelistä (http://www.youtube.com/results?search_query=blob+wars+metal+blob+solid&oq=blob+wars&aq=2&aqi=g3&aql=&gs_sm=3&gs_upl=2389l6667l0l9171l19l19l6l1l1l0l185l956l10.1l11l0). Myös sarjan toisesta osasta Blob and Conquer (http://www.youtube.com/results?search_query=blob+wars+blob+and+conquer&oq=blob+wars&aq=1&aqi=g3&aql=&gs_sm=3&gs_upl=3080l4358l0l6155l9l9l0l0l0l0l160l917l2.6l8l0) on videoita. Jatko-osa on kehittynyt kolmiulotteiseksi tasohyppelyksi.

Pelin kehitys tuntuu jatkuvan, uusin versio 1.19 on julkaistu huhtikuussa 2011 (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#News). Alkuperäiset tekijät Stephen Sweeney, Richard Sweeney ja Ceri Done julkaisivat pelin  yrityksensä Parallel Realities (http://www.parallelrealities.co.uk/) kautta, mutta siirsivät pelin ylläpidon Sourceforgen projektille vuonna 2010 (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/blobwars/index.php?title=Main_Page#About).

Kotisivu http://sourceforge.net/projects/blobwars/ Lisenssi Peli ja grafiikat GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), äänet ja musiikit useita lisenssejä (Vanhoissa julkaisuissa osa äänien ja musiikkien lisensseistä oli epävapaita tai lisenssi epäselvä) (http://bugs.debian.org/cgi-bin/bugreport.cgi?bug=495484) Toimii seuraavilla alustoilla Amiga, BeOS, BSD Unix, Linux, Mac OS X, Windows sekä pelikonsoleita (http://en.wikipedia.org/wiki/Blob_Wars#Blob_Wars:_Metal_Blob_Solid) Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Google löytää asennuspaketin Mac OS X:lle ja BSD Unixille.  Käyttöohjeet Mukana tulee käyttöohje HTML-tiedostona englanniksi.  manuaalisivu (http://manpages.ubuntu.com/manpages/hardy/man6/blobwars.6.html)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-01.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-02.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-03.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-04.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-05.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-06.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-07.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-08.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-09.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-10.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-11.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/BlobWars-12.story.png)

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.03.2012 - klo:18:06
2x11 Subsonic - Viikon VALO #63 (http://viikonvalo.fi/Subsonic)
10 March 2012, 10:27 pm

Subsonic on vapaa www-pohjainen palvelinohjelmisto musiikin kuuntelemiseen verkon yli.

Subsonic-ohjelmiston asentaminen omalle kotipalvelimelle mahdollistaa palvelinkoneella olevan musiikin kuuntelun kodin muilta koneilta käsin selainkäyttöliittymällä. Www-käyttöliittymän lisäksi kuunteluun voi käyttää verkkotietoista mediasoitinta (Winamp, VLC, iTunes, jne.), jolle annetaan Subsonicin tarjoilema soittolista soitettavaksi. Jos palvelinkone on näkyvissä myös Internetin suuntaan, voi musiikkejaan kuunnella myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi työpaikalla. Palvelinta voi käyttää yhtä aikaa useampikin käyttäjä.

Subsonicin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa tuki tekstihaulle, levynkansitaiteelle, id3-tageille, arvioiden ja kommenttien lisäämiselle albumeille sekä soittolistat. Subsonic tukee suoraan mp3-, ogg- ja aac-tiedostomuotoja sekä lennossa mp3-muotoon muuttamalla useita muita tiedostomuotoja, kuten wma- ja flac-tiedostoja. Subsoniciin voi lisätä seurattavia podcasteja tallentamalla niiden rss-virtojen osoitteet. Ohjelmisto tarkistaa säännöllisin väliajoin, onko podcastiin ilmestynyt uutta kuunneltavaa ja lataa tiedostot palvelimelle odottamaan kuuntelua. Levyjen ja podcastien kansikuvien vaihtaminen tapahtuu helposti Googlen kuvahakua hyödyntävällä toiminnolla.

Tavallisen omalla koneella tapahtuvan musiikin kuuntelun lisäksi Subsonicissa on mahdollista valita soitto tapahtumaan jukebox-muodossa, jolloin kappaleiden soittaminen tapahtuukin itse palvelinkoneella ja web-sivu toimii etäkäyttöliittymänä soittolistan valitsemiseen.

Subsonicia on lisäksi mahdollista käyttää älypuhelimiin (Android, iPhone, Windows Phone 7) sekä muihin wap- ja Java-kykyisiin puhelimiin saatavilla räätälöidyillä asiakasohjelmilla. Mobiilikäyttö vaatii kuitenkin 30 päivän kokeiluajan jälkeen palvelimelle lisenssiavaimen. Lisenssiavaimen saa lahjoittamalla muutaman euron (10-30 €) Subsonic-projektille. Lahjoittajat saavat lisäksi mahdollisuuden käyttää Subsonicia myös videotiedostojen kanssa, henkilökohtaisen omanimi.subsonic.org-osoitteen sekä pääsevät eroon Subsonicissa normaalisti harvakseltaan näytettävistä mainoksista.

Kotisivu http://www.subsonic.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Subsonicin asennuspaketit kaikille alustoille löytyvät ohjelmiston kotisivulta. Subsonic vaatii toimiakseen Java-ympäristön sekä joukon työkaluja tiedostomuotojen muunnoksiin. Tarkemmat asennusohjeet (http://www.subsonic.org/pages/installation.jsp) Kokeilu Subsonicia voi testata demo-palvelimella (http://subsonic.org/demo/login.view?user=guest4&password=guest).   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/subsonic-7.story.png)

Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.03.2012 - klo:13:00
2x12 Emacs Org-mode - Viikon VALO #64 (http://viikonvalo.fi/Emacs_Org-mode)
18 March 2012, 12:26 pm

Emacs org-mode (http://en.wikipedia.org/wiki/Org-mode) muokkaa hierarkkisista osista muodostuvaa tekstiä. org-mode tukee kirjoittamista siinä järjestyksessä kuin ongelmanratkaisun pohdiskelu etenee.

Org-modessa on vähän samaa ajatusta kuin Tomboy (http://viikonvalo.fi/Tomboy)-muistiinpanosovelluksessa. Kun kirjoitetaan tekstiä paperille, se on siinä, korkeintaan pyyhekumia voi käyttää ja kirjoittaa marginaaliin ja rivien väliin. Teksturilla kirjoitettaessa, kunhan pääsee irti paperille kirjoittamisen tottumuksista, voidaan tekstille tehdä kaikenlaisia temppuja kirjoittamisen aikana. Org-mode toimii muistiinpanojen kirjoittamisessa, projektin suunnittelussa, tehtävälistojen teossa ja aikatauluttamisessa, luetteloiden kirjoittamisessa, sisällön hahmottelemisessa ja vieläpä kirjoituksen julkaisemisessa webbisivuna tai LaTeX-tiedostona. Org-moden ominaisuuksia voi lisäksi käyttää tavanomaisessa kirjoittamisessaan tekstin työstämisen tukena.

Tiedosto tallennetaan tavallisena tekstitiedostona (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstitiedosto). Tästä on merkittäviä etuja: tiedoston voi siirtää mihin tahansa muuhun tekstinkäsittelysovellukseen ja käyttöjärjestelmään, versionhallintajärjestelmät (http://fi.wikipedia.org/wiki/Versionhallinta) käsittelevät tiedostot vaivatta, tiedostoa voi muokata Linuxin komentorivin tekstinkäsittelykomennoilla (http://en.wikipedia.org/wiki/Category%3AUnix_text_processing_utilities) tai omilla skripteillä, käyttöön riittää tekstipääte (ei tarvitse olla graafista käyttöliittymää). Voi siis luottaa voivansa lukea tekstin vielä 50 vuoden päästäkin. Vähäisempien tekstureiden kanssa voi huomata, ettei kyseistä sovellusta enää ole saatavissa kun joskus tulevina vuosina haluaisi tiedostoaan käsitellä.

Org-modella voi aloittaa kirjoitelman laatimalla ensin sisällysluettelon kuten kuvakaappauksessa 1. Sitten kuhunkin lukuun voi kirjoittaa tekstiä inspiraation salliessa. Ne luvut jotka juuri sillä hetkellä eivät kiinnosta voi laskostaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Folding_editor) eli piilottaa pois näkyvistä.

Toiminnot ovat kätevästi pikanäppäimissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikan%C3%A4pp%C3%A4in), joiden opetteluun tosin kuluu hieman aikaa. Org-modessa pikanäppäilyt ovat kohtalaisen tolkullisesti. Nekin on osattu järjestää helpommin muistettaviksi. Käytettäessä Emacsia graafisella käyttöliittymällä ovat toiminnot käytettävissä hiirelläkin, kuten kuvassa 2.

Org-mode osaa luettelot: numeroidut, ranskalaisella viivalla ja määrittelyluettelot. Lisäksi ranskalaisilla viivoilla kirjoitetun luettelon voi muuttaa numeroiduksi ja päinvastoin. Taulukot ovat tuettuja, soluun kirjoittaminen sovittaa automaattisesti sarakkeen leveyden, lisäksi voi käyttää taulukkolaskimen ominaisuuksia eli kirjoittaa laskentakaavoja taulukon soluihin. Tekstiin voi lisätä alaviitteitä (http://en.wikipedia.org/wiki/Footnote) (footnotes). Hyperlinkkejä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperlinkki) voi käyttää, esimerkiksi pitkän kirjoitelman alussa voi olla hyperlinkit jokaiseen lukuun tai avainkohtiin, eli pääsee helposti haluamaansa kohtaan tekstiä. Hyperlinkit voivat osoittaa myös tiedoston ulkopuolelle. Tehtävälista (http://en.wikipedia.org/wiki/Todo_list#Task_list) kirjoitetaan TODO -merkinnöillä haluttuihin kohtaan kirjoitelmaa. Org-mode osaa näyttää hajallaan olevat tehtävät yleisnäkymässä.

Tiedoston voi viedä HTML-muotoisena tai LaTeX:in kautta PDF-tiedostona. Tällöin näkyvät Org-moden tekemät värilliset korostukset yms. Niitä ei ole erityisesti tallennettu tiedostoon, koska se on tavallinen tekstitiedosto. Kuvassa 3 on tekstitiedosto sellaisenaan, kuvassa 4 sama tiedosto vietynä HTML-tiedostoksi.

Org-modella on varsin vilkas moderoitu postituslista (http://orgmode.org/org-mode-support.html). Sen arkistoa (http://news.gmane.org/gmane.emacs.orgmode) voi lukea selaimella.

Laskin, että Org-tutorials (http://orgmode.org/worg/org-tutorials/index.html) -sivulta löytyy 5 tuntia 53 minuuttia videota tai videokaappausta (http://en.wikipedia.org/wiki/Screencast). Yhden elokuvaillan voi viettää mukavasti org-modeen tutustumalla. Luettavia ohjeitakin on paljon, seuraavat illat voi käyttää niihin.

Org-mode:n kehitti Karsten Dominik omaan käyttöönsä astronomisten muistiinpanojen ja töiden organisointiin vuonna 2003 (http://lumiere.ens.fr/~guerry/emacs-orgmode-gnu-hackers-meeting-2011.html kalvo 5). Tekijä ei ole päätoiminen ohjelmoija vaan tiedemies, koodaus on vain harrastus. Projektin kakkosmies on Bastien Guerry (http://lumiere.ens.fr/~guerry/) (joka näköjään tekee webbisivunsa Org-modella). Projektiin on osallistunut varsin paljon muitakin. Kehitys ja ylläpito jatkuu, uusin vikoja korjaava väliversio 7.8.04 (http://7.8.04) julkaistiin 16. maaliskuuta 2012 (http://orgmode.org/org-mode-news.html), sitä edellinen 3. tammikuuta.

Org-modesta löytyy myös MobileOrg (http://mobileorg.ncogni.to/)-niminen mobiiliversio iPhonelle ja Android-laitteille (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.matburt.mobileorg). Se kykenee synkronoimaan tiedostoja muun muassa Dropboxin, WebDAV-jaon tai ssh-yhteyden kautta. Android-laitteille on myös vaihtoehtoinen toteutus MobileOrgNG (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.matburt.mobileorg.ng).

Kotisivu http://orgmode.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Katso Viikon VALO:sta [url]http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)[/url]. Toimii siis samoilla alustoilla kuin Emacs Asennus Linux-jakeluissa jakelun omista pakettivarastoista. Sisältyy Emacs versioon 22.1 ja uudempiin (mutta on otettava käyttöön (http://orgmode.org/org.html#Activation)).  Jos asennetun Emacsin mukana ei tullut org-modea, joutunet noutamaan asennustiedoston kotisivulta (http://orgmode.org/org-mode-download.html). Käyttöohjeet Käyttöohjeita ja esittelyvideoita on runsaasti (http://orgmode.org/org-mode-documentation.html). Kätevän pikaohjeen saa kaksipuolisena kolmeen osaan laskostettavana A4-arkkina (http://orgmode.org/orcgard.pdf).  Käsikirjan n. 40 sivuinen tiivistelmä (http://orgmode.org/orgguide.pdf). Käsikirja (http://orgmode.org/manual/index.html) n. 200 sivua. Käsikirja on ostettavissa painettuna kirjana (http://www.network-theory.co.uk/org/manual/).  Usein kysytyt kysymykset (http://orgmode.org/worg/org-faq.html) EmacsWikin artikkeli org-modesta (http://www.emacswiki.org/emacs/OrgMode) 25 minuutin videokaappaus (http://jaderholm.com/screencasts.html) esittelee org-moden perustoiminnot  n. 45 minuutin Google Tech Talk jossa org-moden tekijä Carsten Dominik (http://staff.science.uva.nl/~dominik/) esittelee (http://orgmode.org/talks/GoogleTech.html) org-moden. n. 53 minuutin video (http://twit.tv/show/floss-weekly/136) Floss Weeklystä, jossa Randall Schwartz (http://en.wikipedia.org/wiki/Randal_L._Schwartz) haastattelee Karsten Dominikia. Tekijä kertoo miten kehitti Org-moden ja perustelee ratkaisujaan, sekä kertoo miten itse käyttää Org-modea.    (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Org-mode-01.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Org-mode-02.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Org-mode-03.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Org-mode-04.story.png)

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.03.2012 - klo:07:02
2x13 Vapaat tiedostomuodot - Viikon VALO #65 (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot)
25 March 2012, 12:58 am

Vapailla ja avoimilla tiedostomuodoilla pyritään parantamaan tiedon saavutettavuutta noudattamalla avoimia standardeja.

Vapailla tai avoimilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan tiedostomuotoja, joiden määrittely on kokonaan julkinen, mahdollisimman standardoitu ja avoin kenen tahansa toteutettavaksi. Vapaita tiedostomuotoja käyttämällä pyritään varmistamaan pitkäaikainen pääsy tietoon millä tahansa laitteistolla ja ohjelmistoalustalla ilman teknisten tai oikeudellisten esteiden luomia rajoituksia. Teknisiä rajoituksia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tiedostomuoto on jonkin yksittäisen suljetun ohjelman sisäinen tallennusmuoto, jonka toiminnasta ei ole riittävää dokumentaatiota taikka standardia. Tällöin ei ole mahdollista tai voi olla hyvin vaikeaa luoda muita ohjelmia, jotka osaisivat käsitellä kyseistä tiedostomuotoa. Tällöin tiedoston avaaminen vaatii, että käyttäjällä on käytössään juuri kyseinen ohjelma, ja tiedoston sisältämän tiedon käyttäjä on tavallaan kyseisen ohjelman valmistajan armoilla. Ei ole myöskään varmaa, onko ohjelma saatavissa ja siten tiedosto avattavissa vielä vuosien kuluttua. Vapaiden tiedostomuotojen kanssa sen sijaan dokumentaatio tiedostomuodon toteutuksesta on aina saatavilla ja siten tiedostojen käyttö on mahdollista vielä vuosien päästäkin. Oikeudellisia rajoitteita voi syntyä, jos tiedostomuodon toteutuksessa on käytetty esimerkiksi patentoituja tekniikoita. Näin on esimerkiksi joidenkin ääni- ja videotiedostomuotojen kanssa. Tällöin tiedostoja käsittelevien vaihtoehtoisten ohjelmien toteuttamista rajoittaa teknisten esteiden sijaan lainsäädäntö.

Vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja käyttävän on mahdollista vaihtaa käyttämänsä ohjelmat muihin samaa tiedostomuotoa tai standardia tukeviin ohjelmiin. Sen sijaan suljettua tiedostomuotoa käyttävä on helposti sidoksissa kerran tekemäänsä ohjelmistovalintaan.

Vuosittainen Document Freedom Day (http://documentfreedom.org/), eli tiedostojen vapauden päivä, jota vietetään vuonna 2012 maaliskuun 28. päivänä, juhlistaa tiedon vapautta ja saavutettavuutta sekä pyrkii lisäämään tietoisuutta avoimista standardeista.

HTML – www-sivujen tiedostomuoto Www-sivujen sisällön kuvaava html-kieli on W3C (http://www.w3.org/)-organisaation ylläpitämä avoin standardi, jolla tehtyjä sivuja pystytään lukemaan useiden eri valmistajien tekemillä selaimilla monenlaisilla laitteilla tietokoneista puhelimiin ja tablettilaitteisiin. Html-tiedostomuoto on erinomainen esimerkki vapaiden tiedostomuotojen ja avoimien standardien merkityksestä ja toimivuudesta. Aiemmin joidenkin www-selainten valmistajat tukivat huonosti standardia ja pyrkivät keksimään selaimiinsa omia laajennoksiaan ja epästandardeja ominaisuuksia, mistä seurasi, että sivustojen tekijät joutuivat näkemään paljon ylimääräistä vaivaa jotta saivat sivut toimimaan kaikilla hieman eri tavoin toimivilla selaimilla. Viime vuosina viimeisimmätkin selainvalmistajat ovat alkaneet noudattaa tarkemmin standardeja ja sivustojen ylläpitäjien tehtävät ovat helpottuneet huomattavasti. Eri selainten ja erilaisten laitteiden käyttäjät voivat nauttia samasta sisällöstä tasavertaisesti.

Hyvin standardeja seuraava www-selain on esimerkiksi vapaan lähdekoodin Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selain.

ODF – toimisto-ohjelmien tiedostomuodot ODF (Open Document Format) koostuu itse asiassa useammasta OpenDocument (http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument)-standardin mukaisesta tiedostomuodosta. Näitä ovat seuraavia päätteitä käyttävät tiedostot: Tiedostomuodoille löytyy tuki useista toimisto-ohjelmistopaketeista. Vapaita toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin: LibreOffice, OpenOffice, Calligra Suite, KOffice sekä NeoOffice. Muita ODF-muotoa tukevia toimisto-ohjelmistoja ovat ainakin IBM Lotus Symphony, Corel WordPerfect Office X4, Google Docs ja Zoho Office Suite. Myös Microsoftin Office-paketti tukee uudemmissa versioissaan ODF-tiedostoja ainakin jossain määrin.

ODF-tiedostomuotojen perheen yksittäisiä tiedostomuotoja tukevat myös vapaat ohjelmat Abiword (tekstinkäsittely) ja Gnumeric (taulukkolaskenta). ODF-muodoissa tallennettuja tiedostoja voidaan myös näyttää erilaisissa katseluohjelmissa, kuten Evince ja Okular ja niiden sisältämää informaatiota voidaan tuoda esimerkiksi vektoripiirto-ohjelma Inkscapeen (http://viikonvalo.fi/Inkscape) ja sivuntaitto-ohjelma Scribukseen (http://viikonvalo.fi/Scribus). Tietojen vaihto eri ohjelmien välillä siis onnistuu yhteisellä avointa standardia noudattavalla tiedostomuodolla.

ODF-tiedostomuotojen etuna esimerkiksi Microsoftin Office-paketin vastaaviin tiedostomuotoihin on, että niitä hyvin tukevia ohjelmia löytyy lähes jokaiselle laite- ja käyttöjärjestelmäalustalle, kun Microsoftin Office-paketti on tarjolla vain Windows- ja Mac OS X -järjestelmiin. Toisaalta Microsoft Officen tiedostomuodot ovat saavuttaneet niin vankan aseman, että niiden kanssa kilpaileminen on vaikeaa. Tärkeätä olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta kuitenkin saavuttaa tilanne, jossa varsinkin viranomaisten tuottamat asiakirjat olisi mahdollista saada myös vapaissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi ODF-tiedostomuodoissa. Hyvänä esimerkkinä avoimien standardien käyttöönotosta valtionhallinnossa on oikeusministeriön vuonna 2006 tekemä päätös (http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Toimintajahallinto/Toiminnanjahallinnonarkisto/Toimintajahallinto2007/1182266164955) ODF-tiedostomuotojen käyttöön siirtymisestä vuodesta 2007 alkaen.

Myös Norjan valtio teki vuonna 2009 päätöksen (http://liorkaplan.wordpress.com/2009/07/04/norway-odf-and-pdf-as-official-goverment-formats/), että vuoden 2011 alusta lähtien he käyttävät sähköpostin liitteinä lähetettävien tiedostojen tallennusmuotoina joko pdf- tai odf-muotoja.

Tiedostonäytteet: PDF – tulostusvalmiille asiakirjoille ja esitysgrafiikalle PDF (http://fi.wikipedia.org/wiki/PDF) (Portable Document Format) on alun perin Adoben kehittämä tulostusvalmiiden tiedostojen esittämiseen soveltuva PostScript-kieleen pohjautuva tiedostomuoto. Tiedostojen päätteenä on .pdf. PDF-tiedostoissa sisältö on aseteltu sivuille ulkoasultaan kiinteään muotoon, joka on helppo tulostaa laitteesta ja ohjelmasta riippumatta juuri sen näköisenä kuin tiedoston tekijä on sen tarkoittanut. PDF-tiedostot sopivat hyvin tiedonvaihtoon silloin, kun vastaanottajan ei ole tarvetta muokata tiedoston sisältöä vaan tiedoston lukeminen, tulostaminen sekä kommentointi ovat riittävät toiminnot. PDF-tiedostoja käytetään muotoiltujen asiakirjojen lisäksi usein esityskalvojen tallentamiseen ja esittämiseen.

PDF-tiedostomuoto on hyvin tuettu erilaisilla alustoilla ja pdf-tiedostoille löytyykin Adoben Reader-ohjelman lisäksi useita vaihtoehtoisia lukijaohjelmia, joista PDFreaders.org (http://pdfreaders.org/)-sivusto ylläpitää kattavaa luetteloa.

PDF-tiedostojen luominen onnistuu muun muassa LibreOffice (http://fi.libreoffice.org/)-toimistopaketin ohjelmistoilla sekä Scribus (http://viikonvalo.fi/Scribus)-taitto-ohjelmalla.

Tiedostonäytteet: SVG – vektorigrafiikalle SVG (http://fi.wikipedia.org/wiki/SVG) (Scalable Vector Graphics) on kuvauskieli kaksiulotteisen vektorigrafiikan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vektorigrafiikka) esittämiseen ja se on HTML:n tavoin W3C-organisaation ylläpitämä standardi. SVG-tiedostojen päätteenä on .svg tai gzip-algoritmilla pakattuna .svgz. SVG-tiedosto voi pelkän staattisen kuvan lisäksi kuitenkin sisältää myös muun muassa animaatiota ja JavaScript-kielellä toteutettua toiminnallisuutta, joiden avulla avoimet SVG-tiedostot voivat sisältää monia samanlaisia toimintoja kuin suljetut Flash-tiedostot. SVG liittyykin läheisesti paljon huomiota ja suosiota saaneeseen HTML5:een, johon sitä voi upottaa suoraan. SVG-kuvien käyttö verkkosivuilla on vielä aluillaan, mutta HTML5:n yleistyminen sekä uusimpien Internet Explorerin versioiden tuki SVG:lle todennäköisesti kasvattavat myös SVG:n suosiota.

SVG-muotoisia kuvia voi katsella käytännössä millä tahansa modernilla www-selaimella, kuten Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox), lukuun ottamatta joitain mobiiliselaimien malleja. SVG-kuvia voi käyttää esimerkiksi LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)-tekstinkäsittelyohjelmassa ja saman toimistopaketin esitystyökalussa Impressissä. Myös taitto-ohjelma Scribus (http://viikonvalo.fi/Scribus) osaa hyödyntää SVG-kuvia. Kuvien luomiseen sopii vaikka Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-piirtotyökalu. Muun muassa Adoben Illustrator sekä CorelDraw tukevat myös SVG-standardia.

Wikipedia (http://fi.wikipedia.org) on käyttänyt jo pitkään SVG-tiedostoja kaavioiden, karttojen sekä muiden piirtokuvien tallettamiseen ensisijaisena tiedostomuotona. Verkkotietosanakirjan sivuilla SVG-kuvat on tosin jouduttu toistaiseksi esittämään PNG-muotoon muunnettuina joidenkin yhä suosittujen vanhojen selainten puuttuvan SVG-tuen takia.

Wikipedian lisäksi vapaita SVG-muotoisia tiedostoja voi ladata itselleen Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library) -palvelun sivuilta.

Tiedostonäytteet: JPEG – valokuville JPEG (http://fi.wikipedia.org/wiki/JPEG) (Joint Photographic Experts Group) on erityisesti valokuvien tallentamiseen tarkoitettu häviöllistä pakkausta käyttävä kuvantallennusmuoto. Häviöllisyys tarkoittaa sitä, että kuvan tallennuskoon pienentämiseksi kuvan pikseleiden sisältämä informaatio voi muuttua jonkin verran, eli niiden värisävyjä muutetaan hieman. Tyypillisesti valokuvissa tällä häviöllä ei ole suurta merkitystä ainakaan ellei pakkausalgoritmia säädetä liian aggressiiviseksi. Paljon jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin, eli piirtokuviin ja teksteihin, JPEG ei kuitenkaan sovellu vaan tekee kuvan suttuisen näköiseksi. JPEG-tiedostojen päätteenä on .jpg, .jpe tai .jpeg.

JPEG-muotoisten rasterikuvien avaamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen sopivat vapaista ohjelmista vaikka GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP), Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta) sekä Krita. JPEG-kuvia voi sisällyttää myös muun muassa LibreOfficella, Scribuksella ja Inkscapella tehtäviin tiedostoihin.

Tiedostonäytteet: PNG – piirretyille rasterikuville PNG (http://fi.wikipedia.org/wiki/PNG) (Portable Network Graphics) on häviötön kuvantallennusmuoto, joka sopii JPEG-tiedostoja paremmin juuri piirroskuville ja paljon tekstiä tai muita jyrkkiä reunoja sisältäviin kuviin. PNG on häviötön, eli kuva ei tallennuksen yhteydessä muutu millään tavalla. PNG-tiedostojen pääte on .png. PNG tukee 16-bittistä läpinäkyvyyttä, eli kuvan pikselit voivat olla kokonaan tai osittain läpikuultavia tai täysin peittäviä. Tässä suhteessa PNG on huomattavasti parempi kuin vanhempi GIF-tiedostomuoto, joka mahdollisti vain joko kokonaan läpinäkyvät tai täysin peittävät osat. PNG-tiedostot tukevat myös miljoonia värisävyjä verrattuna GIF-tiedostojen enintään 256 väriin. PNG-tiedostot ovatkin www-käytössä korvanneet GIF-kuvat lähes täysin. GIF-kuvien ainoaksi eduksi on jäänyt mahdollisuus tehdä animoituja kuvia.

JPEG-tiedostojen tavoin PNG-kuvien avaamiseen, muuntamiseen ja tallentamiseen voi käyttää GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)-, Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta)- ja Krita-ohjelmia. PNG-kuvia voi myös sisällyttää muiden ohjelmien luomiin tiedostoihin aivan samoin kuin JPEG-tiedostojakin.

Tiedostonäytteet: EPUB – sähköisille kirjoille EPUB (http://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB) on vapaa tiedostomuoto sähköisten kirjojen tallentamiseen. EPUB-tiedostojen pääte on .epub. EPUB hyödyntää esimerkillisesti muita vapaita tiedostomuotoja sillä käytännössä EPUB-tiedosto koostuu xhtml-muotoisesta sisällöstä, SVG-, JPEG-, PNG- ja GIF-muotoisista kuvista, CSS-tyylimäärityksistä sekä metatiedon sisältävästä xml-tiedostosta. Nämä tiedostot on pakattu yhteen ZIP-tiedostoon, jonka nimi on muutettu .epub-päätteiseksi.

Suurin osa sähköisten kirjojen lukijalaitteista ja -ohjelmistoista osaa lukea ja näyttää laitteisto- ja ohjelmistoriippumattomaksi suunniteltuja EPUB-tiedostoja juuri tiedostomuodon vapauden ja avoimuuden vuoksi. Vapaista ohjelmista EPUB-tiedostoja näyttävät ainakin FBReader (http://viikonvalo.fi/node/62) sekä Calibre. EPUB-tiedostoja voi puolestaan luoda joko suoraan tekemällä sisältö tekstieditorilla ja kuvankäsittelyohjelmilla sekä pakkaamalla ZIP-tiedostoksi taikka käyttämällä ohjelmaa nimeltä Sigil.

EPUB-muotoisia kirjoja löytyy muun muassa vapaita sähkökirjoja jakavasta Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg) -palvelusta.

Tiedostonäytteet: OGG/Vorbis – äänitiedostoille Ogg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ogg) on avoimen standardi multimediasäilötiedostomuoto. Multimediasäilöt ovat tiedostoja, joiden sisälle säilötään itse media, ääni, video tai molemmat, jollain pakkausmenetelmällä. Yleisimmin OGG-säilön kanssa käytetty äänenpakkausmenetelmä on avoimeen lähdekoodin perustuva häviöllinen Vorbis (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vorbis). Yhdistelmästä käytetään nimitystä Ogg Vorbis ja tällaisten tiedostojen päätteenä on yleensä .ogg tai .oga (ogg audio). Vorbis on mp3-pakkauksen tavoin häviöllinen, eli Vorbis-koodekilla pakkaaminen hukkaa alkuperäisestä äänitiedosta osan, esimerkiksi ihmiskorvan kuuloalueen ulkopuolelle jääviä osuuksia. Ogg Vorbis on vaihtoehto mp3-tiedostomuodolle, jonka ongelmana ovat patenttien luomat rajoitteet. Esimerkiksi mp3-soittimien valmistajat maksavat laitekohtaisia lisenssimaksuja Fraunhofer-instituutille (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraunhofer-instituutti).

Ogg-säilön lisäksi Vorbis-ääntä voidaan käyttää myös muiden säilöjen yhteydessä, esimerkiksi ääniraitana DivX-pakatun videon kanssa.

Ogg Vorbis -tiedostoille on tuki useissa multimediaohjelmissa, esimerkiksi Winampissa ja avoimen lähdekoodin VLC-soittimessa (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin). Esimerkiksi Android-laitteet tukevat Ogg Vorbis -ääntä. Myös Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)- ja Chrome-selaimet tukevat Ogg Vorbis -ääntä suoraan tiedostoina tai html5:n audio-tagin kautta avattuina. Wikipedian ääninäytteet ovat myös Ogg Vorbis -muodossa.

Ogg Vorbis -tiedostomuotoon voi tutustua tarkemmin osoitteessa Vorbis.com (http://www.vorbis.com).

Tiedostonäytteet: OGG/Theora – videotiedostoille Ogg-säilöön voidaan äänen lisäksi säilöä myös videota. Tyypillisimmin Ogg-säilössä tallennetaan Theora (http://fi.wikipedia.org/wiki/Theora)-muodossa. Theora on Ogg-projektin yhteydessä kehitetty avoin ja patenteista riippumaton videokoodekki. Se on tarkoitettu vaihtoehdoksi suljetulle MPEG-4-koodekille, jonka ongelmana ovat patentit, kuten mp3-tiedostojenkin yhteydessä. Ogg Theora -tiedostojen päätteenä on yleensä .ogg tai .ogv (ogg video) ja ääniraitana käytetään tavallisesti Vorbis-ääntä.

Ogg Vorbiksen tavoin Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)- ja Chrome-selaimet tukevat suoraan myös Ogg Theora -tiedostoja. Samoin vapaan lähdekoodin VLC-mediasoitin (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin) toistaa Ogg Theora -videot mukisematta. Vapaana tiedostomuotona Ogg Theora onkin myös Wikipedia-projektin käyttämä tiedostomuoto tietosanakirjan videonäytteille.

Tiedostonäytteet: FLAC – korkeatasoiselle äänelle FLAC (http://fi.wikipedia.org/wiki/FLAC) (Free Lossless Audio Codec) on pakattu, mutta häviötön, sekä patenteista ja lisenssimaksuista vapaa tiedostomuoto digitaaliselle äänelle. FLAC-muotoon tallennettaessa äänestä ei siis poisteta lainkaan informaatiota vaan pakkaaminen säilyttää äänen täsmälleen alkuperäisenä. Tehokkaasti pakattuna, mutta samalla häviöttömänä, FLAC on erinomainen tiedostomuoto, kun on tarkoitus editoida äänitiedostoa mahdollisimman korkealla laadulla. Tuki FLAC-tiedostoille löytyykin monista ohjelmistoista ja laitteistoista. Avoimen lähdekoodin Audacity (http://viikonvalo.fi/Audacity) sopii hyvin FLAC-tiedostojen käsittelyyn. VLC-mediasoitin (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin) soittaa erinomaisesti myös FLAC-tiedostot.

Tiedostonäytteet:  Document Freedom Day 2012 http://documentfreedom.org/ Toimii seuraavilla alustoilla Vapaiden ja avoimien tiedostomuotojen tarkoitus on, että niiden on mahdollista toimia kaikilla mahdollisilla alustoilla. VALO-CD VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/)-kokoelmasta löytyy useita ohjelmia, joilla on mahdollista käyttää ja muokata vapaissa tiedostomuodoissa olevaa sisältöä.  Teksti: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.04.2012 - klo:07:01
2x14 Rahanjako - Viikon VALO #66 (http://viikonvalo.fi/Rahanjako)
1 April 2012, 1:30 am

Rahanjako.net toimii P2P ohjelmien tapaan, mutta jaettavana ei ole musiikkikappaleita vaan rahaa.

Rahanjako.net ja sen ulkomaankielinen versio Fr€€mon€y.org toimivat kuten P2P tiedostonjako-ohjelmat (http://en.wikipedia.org/wiki/Peer-to-peer_file_sharing), esimerkiksi Bittorrent (http://en.wikipedia.org/wiki/BitTorrent_(protocol)). Jaettavana on rahaa, ei kuitenkaan käteistä rahaa vaan tilisiirtoja.

Kuten tiedostonjako-ohjelmissakin, on ensin asennettava tietokoneelleen rahanjako-asiakasohjelma nimeltään illuminatus. Asennuksen jälkeen sovellus ottaa yhteyden Rahanjako-järjestelmän keskuspalvelimeen. Käyttäjä syöttää asiakasohjelmalle pankkitilinsä tiedot, voi syöttää kaikki pankkitilinsä, tilien määrälle ei ole ylärajaa. Jokaisen tilin kohdalle kirjoitetaan tilin käyttäjätunnus, salasana ja työläin vaihe on syöttää kertakäyttösalasanojen luettelo. Viranomaiset varoittavat (http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/huijaukset/tili-ja-luottokorttitietojen-kalastelu/) tietojen ilmoittamisesta, mutta tarkoituksena on varoa lähettämästä tilitietojaan huijareille jotka tyhjentävät tilin, Rahanjaossa päinvastoin tilille tulee rahaa (http://www.fkl.fi/teemasivut/pankkiturvallisuus/Sivut/default.aspx). Ei siis syytä huoleen. Viimeinen asetus on määrittää yksi syötetyistä tileistä tuontitiliksi.   Tämän jälkeen voi aloittaa ohjelman varsinaisen käytön. Sovellukseen kirjoitetaan haluttu rahasumma, ja järjestelmä etsii tietokannastaan tilin jonka saldo on vähintään tuo summa. Jos sattuu ettei sopivaa tiliä ole, kootaan summa useammalta tililtä, siten että käytettävien tilien määrä minimoidaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Bin_packing_problem). Näin tarvittavien tilisiirtojen määrä pysyy pienenä. Tilisiirron jälkeen summa on käyttäjän määrittämällä tuontitilillä.

Vastaavasti järjestelmän muut käyttäjät voivat siirtää tuontitililleen tarvitsemiaan rahasummia. Näin Rahanjako.net:in käyttäjillä on aina tarvitsemansa raha tilillään. Jos oma tili sattuu olemaan tyhjä, käynnistetään vain rahanjako ja tarvittava saldo ilmestyy tilille tuota pikaa. Toki tilisiirrot pankkien välillä kestävät jonkin aikaa, mutta nykyään EU:n sisällä pankkien väliset tilisiirrot ovat perillä viimeistään kahdessa pankkipäivässä.

Rahanjako on suhteellisen uusi sovellus, P2P järjestelmät ovat jo pitkään jakaneet musiikkia, elokuvia ja tietokonepelejä ja jostain syystä vasta nyt on löytynyt tämä kuningasajatus rahan jaosta. Euroopan Keskuspankki on tukenut järjestelmän kehitystyötä: kun raha kiertää nopeammin eikä makaa tuottamattomana pankkitilillä vilkastuu talouselämä ja Euroopan Unioni nousee laman kynsistä uuteen vaurauteen.

Euroopan Keskuspankki on torjunut euroalueen kriisiä pumppaamalla markkinoille tuhat miljardia euroa. Rahan määrän lisääntyminen kasvattaa inflaatiopainetta, joten Rahanjaon käyttö tervehdyttää talouspolitiikkaa. Lisärahaa ei tarvitse pumpata markkinoille kun Rahanjako kierrättää nopeammin jo olemassa olevaa rahamäärää.

Rahanjako vilkastuttaa talouselämää myös investointeja lisäämällä. Investoinnit ovat edullisempia kun rahaa ei tarvitse lainata mahdollisesti kovallakin korolla. Kun tarvittava rahamäärä on heti saatavilla ei tule myöskään korkoriskiä, korothan saattavat nousta huomattavastikin laina-aikana. Myös velkaantumisasteet pienenevät, ei tarvitse lainata kun omalla tilillä on tarvittava määrä rahaa.

Rahanjako vähentää piratismiakin. Ei enää tarvitse ladata netistä laittomia kopioita, kun Rahanjako-käyttäjällä on rahaa jolla voi laillisesti ostaa tarvitsemansa elokuvat, musiikit ja tietokonepelit.   Kotisivu http://rahanjako.net (http://fi.wikipedia.org/wiki/Silli) ja http://fr€€mon€y.org (http://fi.wiktionary.org/wiki/kuravesi) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) ja  Freemoney International Licence United Nations Kazaa Instance Toimii seuraavilla alustoilla AmigaOs, Linux, Mac OS X, Windows Asennus Linux-järjestelmille löytynee jakelun pakettivarastoista. Muiden järjestelmien käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Käyttöohjeet Kotisivuilla on kattavat käyttöohjeet. Asiakasohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Ostettavissa on painettu ohjekirja (englanninkielinen) nimeltään "Send More Money", kirjoittanut Leopold Bloom yhden päivän aikana.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Rahanjako-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Rahanjako-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Rahanjako-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Rahanjako-4.story.png)

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: peran - 01.04.2012 - klo:14:13
Hauska.  ;D
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.04.2012 - klo:01:00
2x14 SystemRescueCd - Viikon VALO #66 (http://viikonvalo.fi/SystemRescueCd)
1 April 2012, 11:53 pm

SystemRescueCd on tietokoneen järjestelmän pelastuksiin, korjauksiin ja varmuuskopiointiin tarkoitettu cd-levyltä tai usb-tikulta käynnistyvä Linux-järjestelmä, joka sisältää monia tähän käyttöön soveltuvia työkaluja.

Kun tietokone ei käynnisty, tiedostojärjestelmä on rikki tai tietokoneen järjestelmä kaipaa jostain muusta syystä korjaamista, saattaa SystemRescueCd olla juuri oikea väline tehtävään. SystemRescueCd on nimensä mukaisesti cd-levyltä, tai vaihtoehtoisesti usb-muistitikulta, käynnistyvä Linux-pohjainen järjestelmä, johon on koottu suuri joukko vapaita työkaluja järjestelmän ja tiedostojen pelastamiseen.

Oletuksena SystemRescueCd käynnistyy näppäimistöasettelun valinnan jälkeen tekstipohjaiseen komentorivitilaan root-käyttäjän oikeuksilla. Komennolla wizard käynnistyy kuitenkin Xfce-työpöytää käyttävä graafinen käyttöliittymä, jota tarvitaan joidenkin työkalujen käyttämiseen. SystemRescueCd on voimakas työkalupakki, jolla osaava käyttäjä saa korjattua monella tavalla rikki olevia järjestelmiä. Näiden työkalujen käyttö vaatii kuitenkin vastuullisuutta ja tietoa siitä, mitä on tekemässä, sillä niillä voi myös tuhota järjestelmänsä helposti.

Levyltä löytyviä työkaluja ovat muun muassa GNU Parted (http://www.gnu.org/software/parted/) ja sen graafinen käyttöliittymä GParted (http://gparted.sourceforge.net/), joilla on mahdollista luoda, siirtää ja kopioida levyosioita ja tiedostojärjestelmiä sekä muuttaa niiden kokoja. Partimage (http://www.partimage.org/Main_Page) puolestaan osaa luoda ja palauttaa levykuvia levyosioista. Levykuvia voi tallettaa ja kopioida esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai verkon yli toiselle koneelle sekä vastaavasti palauttaa niiltä takaisin. Tällä työkalulla onnistuu myös levyjen kloonaaminen, kun on tarve asentaa useita identtisiä tietokoneita samanlaisin asetuksin. Siis samaan tapaan kuin aiemmin esitellyllä Clonezilla (http://viikonvalo.fi/node/405)lla. Ddrescue (http://www.gnu.org/software/ddrescue/ddrescue.html) pyrkii luomaan levykuvan jopa viallisesta laitteesta ja tarvittaessa täyttää vioittuneet kohdat annetulla datalla.

Levyltä vahingossa poistettujen tiedostojen tai vioittuneen tiedostojärjestelmän takia hukattujen tiedostojen palauttamiseen SystemRescueCd sisältää myös työkaluja. PhotoRec (http://www.cgsecurity.org/wiki/PhotoRec) ja Magicrescue (http://www.itu.dk/~jobr/magicrescue/) ovat molemmat työkaluja, jotka osaavat etsiä esimerkiksi kuva- ja videotiedostoja suoraan levyn raakadatasta, esimerkiksi vioittuneelta puhelimen tai kameran muistikortilta.

SystemRescueCd tukee useita tiedostojärjestelmiä, mukaan lukien Windowsin verkkolevyjaot sekä Windowsin ntfs-tiedostojärjestelmä, jota se kykenee sekä lukemaan että kirjoittamaan. Levyn työkaluilla onnistuu siis myös esimerkiksi koneen tiedostojen varmuuskopiointi vaikka verkon yli toiselle koneelle. Tämä onnistuu liittämällä toisen koneen jakama Windows-jako, esimerkiksi \\192.168.56.1\jaonnimi, SystemRescueCd:n hakemistopuuhun komennolla:
  mount -t cifs \\\\192.168.56.1\\jaonnimmi /mnt/backup
Tämän jälkeen verkkolevy on käytettävissä hakemistossa /mnt/backup ja jos jaon oikeudet sen sallivat sinne voidaan kirjoittaa halutut tiedostot. Vastaavasti tiedostoja voidaan varmuuskopioida myös ssh-palvelimelle. Toinen tapa varmuuskopiointiin on käyttää SystemRescueCd:n käynnistyksen yhteydessä käynnistyvää ssh-palvelinta, johon on mahdollista ottaa yhteys toiselta koneelta esimerkiksi WinSCP (http://viikonvalo.fi/WinSCP)-ohjelmalla. Tarvittavat käyttäjätunnus on root ja salasanan voi asettaa SystemRescueCd:ssä komennolla passwd.

Levyltä löytyy myös graafinen www-selain, Midori (http://www.twotoasts.de/index.php?/pages/midori_summary.html), jolla sujuu esimerkiksi erilaisten ohjeiden etsiminen ja lukeminen verkosta. Lisää levyn sisältämistä työkaluista ja niiden käytöstä kannattaa lueskella SystemRescueCd:n omilta kotisivuilta, joilta löytyykin oppaita useampaan käyttötarkoitukseen.

Kotisivu http://www.sysresccd.org/ Lisenssi Sisältää ohjelmia monilla vapailla lisensseillä. Asennus Ei asenneta vaan käynnistetään suoraan cd-levyltä tai usb-muistilta. Käyttöohjeet Ohjeita erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy SystemRescueCd:n kotisivuilta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-01.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-02.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-03.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-04.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-05.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-06.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-07.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/systemrescuecd-08.story.png)

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.04.2012 - klo:07:01
2x15 Bodhi Linux - Viikon VALO #67 (http://viikonvalo.fi/Bodhi_Linux)
8 April 2012, 1:06 am

Bodhi Linux on minimaalinen ja hitaampiinkin koneisiin soveltuva Linux-jakelu, joka painottaa käyttäjän valinnanvapautta jättäen asennettavat ohjelmistot ja ulkoasun alusta alkaen käyttäjän päätettäviksi.

Bodhi Linuxin kaksi tärkeintä tavoitetta ovat käyttäjän valinnan vapauden vaaliminen ja minimaalisuus. Valinnan vapauteen pyritään minimaalisuuden kautta, sillä Bodhi Linuxin oletusasennuksessa on asennettuna mahdollisimman vähän ohjelmia, jotta käyttäjä voi itse valita haluamansa ja tarvitsemansa työkalut. Samalla tavoitellaan keveyttä, koska järjestelmään ei asenneta tarpeettomia osia ja ohjelmia. Oletuksena käyttöliittymäksi on asennettuna Enlightenment-ikkunanhallintaohjelma, joka on samalla sekä kevyt että näyttävä. Www-selaimena oletusasennuksessa on kevyeksi ja nopeaksi suunniteltu Midori. Kaiken muun tarvitsemansa käyttäjä voi asentaa Synaptic-paketinhallintaohjelmalla tai Bodhi Linuxin web-sivujen kautta käyttämällä Bodhi AppCenteriä (http://appcenter.bodhilinux.com/). AppCenteristä on mahdollista asentaa yksittäisten ohjelmien lisäksi Nikhila (http://appcenter.bodhilinux.com/software/softbundles/1)- tai Pratibha (http://appcenter.bodhilinux.com/software/softbundles/2)-nimiset ohjelmistokokoelmat. Nikhilaan on koottu kattava kokoelma ohjelmia lähes kaikkeen käyttöön. Pratibha taas keskittyy kokoelmaan kevyitä ohjelmia.

Bodhi Linux pohjautuu Ubuntun viimeisimpään pitkäaikaistuettuun versioon (LTS), joten asennettavia ohjelmia löytyy kyllä joka tarpeeseen. Myös käytettävä kieli on mahdollista vaihtaa ainakin suurelta osin suomeksi asentamalla tarvittavat kielipaketit (language-support-fi ja language-pack-gnome-fi) sekä valitsemalla asetustyökalusta kieleksi suomen. Seuraava suurempi versiopäivitys Bodhi Linuxiin on odotettavissa heinäkuussa version 2.0.0 (http://wiki.bodhilinux.com/doku.php?id=future) myötä. Ubuntun lähteiden lisäksi osa ohjelmista tulee Bodhi Linuxin omista lähteistä. Näin erityisesti keskeisessä osassa oleva Enlightenment pidetään jatkuvasti suhteellisen tuoreena versiona.

Bodhi Linuxin käyttöliittymäksi valittu Enlightenment (http://www.enlightenment.org/) on jotain perinteisten Unix-tyyppisten ikkunamanagerien ja täysiveristen työpöytäympäristöjen väliltä. Pelkän ikkunanhallinnan lisäksi modulaarinen Enlightenment sisältää kirjastoja muiden ohjelmien käyttöliittymien tekoon, työpöytäsovelmia sekä järjestelmätyökaluja. Enlightenment on aina pyrkinyt olemaan varsin näyttävä ulkonäöltään siitä huolimatta, että se pyrkii toisaalta olemaan kevyt. Bodhi Linuxin nimi onkin peräisin juuri Enlightenmentilta, sillä englannin kielen sana enlightenment on sanskritin kielellä bodhi ja tarkoittaa suomeksi valaistumista.

Enlightenment antaa valita käyttöliittymän tyylin useasta profiilista, joista osa muistuttaa enemmän perinteistä työpöytää sovellusvalikkoineen ja käynnistyspalkkeineen. Profiilien joukossa on kuitenkin myös esimerkiksi kosketusnäytöille ja tablettilaitteille soveltuva profiili sekä käynnissä olevat ikkunat tiilitetysti esittävä (http://en.wikipedia.org/wiki/Tiling_window_manager) vaihtoehto.

Bodhi Linuxin laitteistovaatimukset ovat varsin vaatimattomat: 300 MHz:n i386-prosessori, 128 megatavua muistia ja 1,5 gigatavua tallennustilaa. Vaatimukset toki nousevat, jos järjestelmään asennetaan raskaita ohjelmia.

Kotisivu http://www.bodhilinux.com Lisenssi Useita vapaita lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla i386-yhteensopivat prosessorit, tulevaisuudessa myös ARM-prosessorit Asennus Asennuslevyn kuva löytyy Bodhi Linuxin kotisivulta. Levykuva poltetaan cd-levylle ja tietokone käynnistetään tältä levyltä. Asennuskuvake kiintolevylle asentamista varten löytyy käynnistyvältä työpöydältä. Lista Bodhi Linuxin kanssa todetusti yhteensopivista laitteista (http://wiki.bodhilinux.com/doku.php?id=hardware) Videoita Arvostelu Youtubessa (http://www.youtube.com/watch?v=zew22fRREQ0)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-01.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-02.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-03.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-04.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-05.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-06.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-07.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-08.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/bodhi-09.story.png)

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.04.2012 - klo:19:02
2x16 Irssi - Viikon VALO #68 (http://viikonvalo.fi/Irssi)
15 April 2012, 1:12 pm

Irssi on komentoriviltä suoritettava alustariippumaton IRC-asiakasohjelma. Irssin kehitys alkoi Suomessa ja suurin osa koodista on suomalaisen Timo Siraisen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Sirainen) käsialaa.

Irssi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Irssi) on varsin suosittu kauan IRC-pikaviestintäpalvelua käyttäneiden keskuudessa. Itsekin käytin ensin X-Chat (http://xchat.org/)-ohjelmaa. Siinä on graafinen käyttöliittymä, järkeilin ettei käyttöä tarvitse niin paljon opetella. Tämä pitikin paikkansa mutta huomasin tekstikäyttöliittymän olevan aivan riittävä ja mahdollistavan edistyneemmän irkkaamisen. Irssi kuten muutkin komentoriviltä käytettävät ohjelmat toimii screenin (http://linux.fi/wiki/Screen) kanssa, eli voi pitää irssin istuntoa käynnissä sopivassa aina käynnissä olevassa etäkoneessa ja liittyä istuntoon (http://porixi.l-a.fi/Edistyneempi_Irkkaus) mahdollisesti eri paikoistakin silloin kun haluaa seurata mitä irkissä on tapahtunut.

Irssi on siis asiakasohjelma jolla käytetään IRC-pikaviestinjärjestelmää (http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC). Muita IRC-asiakasohjelmia löytyy esimerkiksi Wikipedian artikkelista (http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC#Suosittuja_ohjelmia). IRC on määritelty RFC:ssä numero 1459 (http://tools.ietf.org/html/rfc1459), eli on avoin Internetin standardi. IRC on suomalainen keksinto, ja levisi varsin nopeasti maailmanlaajuiseen käyttöön. IRC:n kehitti Jarkko "Wiz" Oikarinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jarkko_Oikarinen) vuoden 1988 kesällä korvaamaan OuluBox BBS:n MUT ("MultiUser Talk") -ohjelman.

IRC:n yleisin käyttö on todennäköisesti lähinnä yksityisten henkilöiden välistä keskustelua. IRC:ssä on lähes rajaton määrä kanavia eri aiheista monilla eri kielillä. IRC:ssä on keskustelua vuorokaudenaikaan katsomatta lähes aina. Suosittuja kanavia ovat esimerkiksi harrastus-, paikkakunta- ja opiskelukanavat. Osa IRC:n viehätyksestä perustunee kasvottomuuteen: halutessaan voi olla nimetön ja vaikkapa käyttää aina erilaista nimimerkkiä. Keskustelijan nimeä, ulkonäköä ja asuinpaikkaa ei tiedä kukaan – ellei sitä itse halua kertoa. Toisaalta moni irc-käyttäjä on ottanut käyttöön vakiintuneen irc-nimen (http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC#Nimimerkit_ja_k.C3.A4ytt.C3.A4j.C3.A4tunnukset), "irkkinikin", josta on ajan myötä tullut osa hänen netti-identiteettiään. Tämän lempinimen voi rekisteröidä (http://freenode.net/using_the_network.shtml) IRC-verkossa, jolloin muut eivät voi käyttää samaa nikkiä.  Monille kanaville muodostuu sisäpiiri, joka tapaa toisiaan säännöllisesti myös kasvotusten. IRC:stä löytää melko varmasti samanhenkistä seuraa, kunhan muistaa normaalit käytöstavat, terveen järjen ja netiketin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Netiketti).

Irssin Teemoja (http://irssi.org/themes) löytyy lukuisia. Teema muuttaa irssin ulkonäköä väreillä ja tilarivin sisältöä. Söpö pinkki teema on tietenkin saatavilla, synkempiäkin värisävyjä löytyy. Teemaa voi täydentää asettamalla pääteikkunaan taustavärin tai taustakuvan.

Lisää toiminnallisuutta saa scripteillä (http://scripts.irssi.org/). Ne ovat pieniä Perlillä koodattuja ohjelmia. Kokoelmassa on monenlaista lisätoimintoa, esimerkiksi ai.pl (http://scripts.irssi.org/html/ai.pl.html) lisää public away (http://mutru.fi/irc/away.html) toimintoa käyttävän Ignore (http://www.uta.fi/laitokset/tkk/ohjeet/palvelimet/irc.html#kappale18)-listaan. Irssi tukee liitännäisten avulla myös SILC (http://silcnet.org/)- ja ICB (http://www.icb.net/)-yhteyskäytäntöjä.

Irssi osaa käyttää UTF-8-merkistöä, muutkin merkistöt toimivat. Irssin lisäksi on merkistö vaihdettava käytetyssä päätteessä ja varmistettava ettei pääteyhteys typistä 8-bittisiä merkkejä. Suomalaisilla kanavilla tapaa olla käytössä UTF-8, muissa maissa on mahdollisesti kansallinen merkistö.

Irssiin löytyy hyvin käyttöohjeita, suomeksi ja muillakin kielillä. Käytännöllisiä vinkkejäkin on, esimerkiksi kohta "my anti annoyance filters ;)" sivulla Tips & Trics (http://irssi.org/documentation/tips) neuvoo miten IRC-kanavalle tulevat turhanaikaiset viestit saa pois näkyvistä. Irssillä voi myös automatisoida irkkaamista, esimerkiksi heti käynnistettäessä muodostamaan yhteys (http://irssi.org/documentation/startup#c3) haluttuihin IRC-verkkohin ja liittymään kanaville.

Irssin uusin versio on 0.8.15, julkaistu 3. huhtikuuta 2010. Versioon 1 ei siis vielä ole ennätetty, mutta irssi on varsin vakaa ja luotettavasti toimiva sovellus. Irssi lienee jo niin täydellinen, ettei kaksi vuotta riitä keksimään mitä voisi lisätä.

Kotisivu http://irssi.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Solaris, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta. Solaris-versio saatavilla pkg-tiedostona (http://www.opencsw.org/packages/irssi/). Mac OS X versio löytyy kotisivuilta. Muille alustoillekin saattaa löytyä asennuspaketti, tai voi kääntää itse lähdekoodeista.  Käyttöohjeet [url]http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi (http://porixi.l-a.fi/Irc_kurssi)[/url] [url]http://linux.fi/index.php/Irssi (http://linux.fi/index.php/Irssi)[/url] [url]http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html (http://www.vhosti.com/~pate81/irssi.html)[/url] [url]http://irssi.org/documentation (http://irssi.org/documentation)[/url]   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Irssi-01.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Irssi-02.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Irssi-03.story.png)

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 22.04.2012 - klo:01:02
2x17 Evince - Viiko VALO #69 (http://viikonvalo.fi/Evince)
21 April 2012, 11:24 pm

Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle muulle tiedostomuodolle.

Evince on monipuolinen ja kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF, PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Sillä voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia sarjakuvakirjoja.

Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus, salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen (http://live.gnome.org/Evince/a11y), eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.

Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.

Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina pdfreaders.org (http://pdfreaders.org/)-sivustolta.

Kotisivu http://projects.gnome.org/evince/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman kotisivuilta (http://live.gnome.org/Evince/Downloads). Evince löytyy myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista. VALO-CD Evince löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_evince)-kokoelmasta. Käyttöohjeet Ohjeita Evincen käyttöön (http://live.gnome.org/HelpForUsers) englanniksi.    (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-8.story.png)

Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 22.04.2012 - klo:13:00
2x17 Evince - Viikon VALO #69 (http://viikonvalo.fi/Evince)
21 April 2012, 11:24 pm

Evince on vapaa ja kevyt lukuohjelma pdf-tiedostoille sekä muutamalle muulle tiedostomuodolle.

Evince on monipuolinen ja kevyt lukuohjelma, joka käynnistyy nopeasti. Evincellä voi lukea PDF, PostScript, DjVu, TIFF, DVI sekä XPS-tiedostoja. Ohjelman uusimmilla versioilla voi lukea myös cbr-,cbz-,cb7- ja cbt-muotoisia sarjakuvakirjoja.

Evincestä löytyvät tyypilliset lukuohjelmien ominaisuudet: haku dokumentista, sisällysluettelo, sivujen esikatselukuvat, tulostus, salattujen dokumenttien katselu ja esitystila. Se tukee myös PDF-lomakkeita sekä muistiinpanoja ja kirjanmerkkejä. Evince on toteutettu saavutettavuus silmällä pitäen (http://live.gnome.org/Evince/a11y), eli sitä on mahdollista käyttää myös ruudunlukijaohjelman kanssa.

Yksi Evincen mielenkiintoinen ominaisuus on mahdollisuus vaihtaa näytettävän tiedoston värit vastakkaisiksi. Tämä ominaisuus on hyödyllinen esimerkiksi luettaessa tekstiä pimeässä, jolloin valkoinen teksti mustalla pohjalla rasittaa silmiä vähemmän.

Evince on useissa Linux-jakeluissa käytetyn Gnome-työpöytäympäristön oletuslukuohjelma, mutta ohjelma löytyy myös Windows-alustoille. Muita vapaita pdf-lukijoita löytyy lueteltuina pdfreaders.org (http://pdfreaders.org/)-sivustolta.

Kotisivu http://projects.gnome.org/evince/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Evincen voi ladata Windowsiin ja Linuxiin ohjelman kotisivuilta (http://live.gnome.org/Evince/Downloads). Evince löytyy myös useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastoista. VALO-CD Evince löytyy myös VALO-CD (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_evince)-kokoelmasta.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-7.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/evince-8.story.png)

Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: mrl586 - 06.05.2012 - klo:00:14
Onko sussun kalenteri vielä vuodessa 2011? Nyt on vuosi 2012.
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: jmp - 06.05.2012 - klo:10:55
Onko sussun kalenteri vielä vuodessa 2011? Nyt on vuosi 2012.

Ei, tuo Viikon valo alkoi viime vuonna, mutta sitä kuitenkin jatkettiin vielä tänä vuonna ;)
Alkuperäisen viestiketjun nimi on " Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden 2011 jokaiselle viikolle!"
ja koska viestit tähän ketjuun tulevat otsikkona pysyy tuo alkuperäinen.
Muutin sitä nyt niin että myös vuosi 2012 mainitaan otsikossa.
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x22 Gnumeric - Viikon VALO #74 (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)
26 May 2012, 11:08 pm

Gnumeric on vapaa ja tarkka taulukkolaskentaohjelma, joka tukee useita tiedostomuotoja.

Gnumericin pyrkimyksenä on olla paras taulukkolaskentaohjelma. Gnumericin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sen tekijät ilmoittavat vapauden, nopeuden ja tarkkuuden. Vapaalla GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)-lisenssillä julkaistun Gnumericin luvataan pysyvän käytettävänä suurillakin taulukoilla. Sen tekijät ovat myös ylpeitä siitä, että Gnumeric laskee kaavojen arvot oikein. Gnumericin mainostetaan sisältävän kaikki Microsoft Excelin kaavat sekä niiden lisäksi 154 muuta kaavaa. Se lukee ja kirjoittaa tärkeimpien taulukkolaskentaohjelmien tiedostomuotoja (taulukko tuetuista tiedostomuodoista (http://projects.gnome.org/gnumeric/doc/sect-file-formats.shtml)), erityisesti Excelin .xls- ja Open-/LibreOfficen .ods-muotoja. Gnumeric osaa tallentaa taulukot tarvittaessa myös esimerkiksi pdf-, html- sekä latex-muodossa. Täydellisen ominaisuuslistan voi lukea ohjelman www-sivuilta (http://projects.gnome.org/gnumeric/features.shtml).

Kaavioiden piirtämistyökalu poikkeaa joistain muista taulukkolaskentaohjelmista siinä, että kaavion muokattavia osia ei valita suoraan kaaviosta ja editoida suoraan paikallaan vaan muokattava osa valitaan kaavion rakenteen esittävästä puusta, johon elementtejä on mahdollista lisätä ja poistaa. Näin on mahdollista esimerkiksi lisätä useita kaavioita samaan graafiin ja helposti muokata kaavioiden osia, kuten x- ja y-akselia, niiden tekstejä, tyylejä ja värejä sekä viittausta laskentataulukosta käyttävään dataan. Graafin osien rakenteinen käsittely tekee sen muokkaamisesta huomattavan helppoa ja selkeää.

Gnumericin toiminnallisuus on laajennettavissa siihen saatavilla liitännäisillä. Esimerkiksi suuri osa eri tiedostomuotojen tuista on toteutettu liitännäisinä.

Gnumericin mukana tulee myös komentorivityökalu ssconvert, jolla on mahdollista muuntaa taulukkolaskentatiedosto yhdestä tiedostomuodosta toiseen. Tällä työkalulla onnistuu siis esimerkiksi useamman tiedoston muuntaminen helposti ilman, että käyttäjän tarvitsee availla ja talletella tiedostoja käsin yksi kerrallaan.

Kotisivu http://projects.gnome.org/gnumeric/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Linux-jakeluissa ohjelma löytyy jakelun omasta pakettivarastosta. Windows-järjestemiin Gnumericin voi ladata ohjelman www-sivulta. Ohjeet Ohjekirja (http://projects.gnome.org/gnumeric/doc/gnumeric.shtml)   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gnumeric-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gnumeric-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gnumeric-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gnumeric-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gnumeric-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/gnumeric-6.story.png)

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x23 Open Goldberg Variations - Viikon VALO #75 (http://viikonvalo.fi/Open_Goldberg_Variations)
3 June 2012, 12:33 pm

Open Goldberg Variations on pitkään vapaana ollut musiikki viimeinkin laadukkaana vapaana nuotinnoksena ja äänityksenä.

Goldberg-muunnelmat (eli Goldberg-variaatiot), BWV 988, on Johann Sebastian Bachin vuonna 1741 tai 1742 julkaistu klaveeriteos, jonka alkuperäinen nimi oli Clavier-Übung – Aria mit verschiedenen Veränderungen. Teos koostuu alussa ja lopussa soitettavasta teemasta (aria) sekä sen kolmestakymmenestä muunnelmasta. Teos on saanut yleisemmin tunnetun nimensä Bachin oppilaan, cembalisti Johann Gottlieb Goldbergin mukaan. ([url]http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat (http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldberg-muunnelmat)[/url])

Open Goldberg Variations -projektin tavoitteena oli saada tämä laadukas klassinen musiikki vapaasti saataville sekä äänityksenä että nuotinnoksena. Nuotit kirjoitettiin ohjelmalla MuseScore (http://viikonvalo.fi/MuseScore) ja soittajaksi saatiin Kimiko Ishizaka (http://www.opengoldbergvariations.org/kimiko-ishizaka-open-goldberg-variations-pianist).

Soittaja on aikamoinen moniottelija, hän on menestynyt myös voimanostossa ja painonnostossa ([url]http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka (http://en.wikipedia.org/wiki/Kimiko_Douglass-Ishizaka)[/url]). Projekti edisti myös MuseScoren kehitystä, nuotinnoksen monimutkaisuus pakotti kehittämään MuseScoreen uusia ominaisuuksia (http://www.kickstarter.com/projects/293573191/open-goldberg-variations-setting-bach-free/posts/66914).

Tämän todella hienon musiikin voi 28. toukokuuta alkaen kuunnella vapaasti projektin kotisivulta, tai tallentaa musiikkitiedostot omalle koneelleen. Myös nuotit voi noutaa MuseScoren uusimman version ymmärtämässä tiedostomuodossa. Tässä siis musiikkia, jonka voi ladata omaan soittimeensa, kopioida kavereille, kuunnella maksamatta Teoston tai Gramexin maksuja, soittaa itse ja periä vaikka maksu kuuntelijoilta, siis vallan kerta kaikkiaan vapaasti. Nyt on Bach päästetty vapaaksi 271 vuoden jälkeen!

Tämän mahdollisti Kickstarterin kautta hankittu rahoitus. Tavoite 15000 $ ylittyi roimasti, 406 tukijaa lahjoitti yhteensä 23748 $. Rahoitusta tarvittiin huolellisen nuotinnoksen laatimiseen, laadukkaaseen studioäänitykseen ja taitavaan soittoon. Goldberg-muunnelmat on teknisesti vaikea soitettava, pianistin piti harjoitellakin ensin.

Projekti tuotti laadukasta vapaata musiikkia ja osoitti musiikin tuottamiselle uuden rahoitustavan. Muusikko tai tuotantoyhtiö ei halua luopua tekijänoikeuksista koska jostain heidänkin pitää elantonsa ansaita. Open Goldberg Variations osoitti voitavan palkata musiikin tekijät työhön ja julkaista teos vapaana musiikkina.

Pieni kauneusvirhe projektissa on, kun äänitys on julkaistu MP3 (http://en.wikipedia.org/wiki/MP3)-tiedostona, jonka tiedostomuoto on patentilla suojattu. Kokonaan vapaa tiedostomuoto kuten Ogg Vorbis (http://en.wikipedia.org/wiki/Ogg_Vorbis) olisi luonnikkaampi. Onneksi myös FLAC (http://en.wikipedia.org/wiki/FLAC)-tiedosto on tulossa saataville, siitä voi itse tehdä OGG-tiedoston.

Kotisivu http://opengoldbergvariations.org/ Lisenssi Creative Commons Zero license (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/) Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Asennus Musiikit voi kuunnella selaimella kotisivulta tai ladata tietokoneelleen samasta paikasta.    (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Goldberg-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Goldberg-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Goldberg-3.story.png)

Viitteitä Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x24 Simple Scan - Viikon VALO #76 (http://viikonvalo.fi/Simple_Scan)
10 June 2012, 12:35 pm

Simple Scan on hyvin yksinkertaiseksi tehty skannausohjelmisto, jolla voi skannata paperilta digitaaliseen muotoon niin yksittäisiä kuvia kuin monisivuisia dokumenttejakin.

Skanneriohjelmistot ylpeilevät helposti monipuolisuudellaan ja lukuisilla säädöillään, joita käyttämällä skannerin käytöstä saa irti täyden hyödyn. Monessa tilanteessa kuitenkin on tarve vain nopeasti ja helposti muuntaa sähköiseen muotoon, esimerkiksi pdf-tiedostoksi, jokin yhden tai useamman sivun mittainen dokumentti tai skannata riittävällä tarkkuudella jokin kuva. Simple Scan on suunniteltu juuri tällaiseen käyttöön. Ohjelman tarkoituksena on vain mahdollistaa nopea ja huoleton skannaaminen ilman suurta perehtymistä ja asetusten säätämistä. Ohjelman ei ole tarkoitus kilpailla monipuolisempien skanneriohjelmien kanssa vaan hoitaa yksinkertaiset skannaustehtävät nopeasti ja vaivattomasti. Ohjelma soveltuu erinomaisesti esimerkiksi laskujen, kuittien, takuulappujen sekä muiden säilytettävien paperisessa muodossa saatujen asiakirjojen skannaamiseen sähköistä arkistointia varten. Takuulappujen ja kuittien lämpöpaperistahan häviää teksti näkyvistä jo hyvissä ajoin ennen takuuajan umpeutumista.

Ohjelman käyttöliittymä on tehty mahdollisimman minimalistiseksi, mutta siinä on silti säilytetty tärkeimmät toiminnot. Työpalkissa ovat painikkeet vain uuden asiakirjan aloittamiselle, seuraavan sivun (tai kaikkien syöttölaitteella olevien sivujen) skannaamiselle, skannattujen sivujen tallentamiselle, aloitetun skannauksen keskeyttämiselle, sivun kääntämiselle 90 astetta myötä- tai vastapäivään sekä skannatun sivun rajaamiselle. Sivua skannatessa voi valita kahdesta esiasetetusta skannaustilasta, jotka ovat mustavalkoinen tekstiskannaus ja värillinen valokuvaskannaus. Ohjelman asetuksetkin ovat minimaaliset ja koostuvat vain skannerilaitteen valinnasta (jos laitteita on useampia), teksti- ja valokuvaskannausten tarkkuudesta, joidenkin laitteiden kanssa valittavasta skannauspuolesta sekä halutusta sivukoosta. Mitään muita asetuksia ohjelmassa ei ole valittavissa.

Skannatut sivut voidaan ohjelmalla tallentaa, tulostaa tai lähettää sähköpostina. Tallennusmahdollisuuksina ovat pdf-, jpg- ja png-tiedostomuodot. Pdf-tiedostona tallennettaessa kuvat tallennetaan yhtenä useampisivuisena pdf-tiedostona, kukin kuva omana sivunaan. Jpg- ja png-muodoissa tallennettaessa kukin kuva tallennetaan erillisenä tiedostona. Sähköpostina lähettäminen tapahtuu käyttämällä järjestelmän oletussähköpostiohjelmaa ja skannattu asiakirja liitetään sähköpostiin pdf-tiedostona.

Teknisesti Simple Scan toimii käyttöliittymänä taustalla toimivalle SANE (http://www.sane-project.org/)-järjestelmälle (Scanner Access Now Easy). SANE on Linux- ja UNIX-ympäristöissä yleisesti käytetty ohjelmointirajapinta skannereille. Kaikkien skannausohjelmien ei siis tarvitse osata käyttää kaikkia erilaisia skannereita vaan ne osaavat jutella SANE-järjestelmälle, joka hoitaa itse laitteen ohjaamisen. Useissa Linux-jakeluissa, kuten esimerkiksi Ubuntussa, SANE on oletuksena valmiiksi asennettuna ja se tunnistaa sekä osaa käsitellä suoraan suurta osaa tietokoneeseen kytketyistä skannereista. Muita käyttöliittymiä SANElle ovat muun muassa monipuolisempi XSane (http://www.xsane.org/), KDE-työpöytäympäristön käyttämä skanlite (http://docs.kde.org/development/en/extragear-graphics/skanlite/) sekä myös dokumenttien pdf-tiedostoiksi skannaamiseen soveltuva gscan2pdf (http://gscan2pdf.sourceforge.net/).

Kotisivu https://launchpad.net/simple-scan Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, BSD-Unixit Asennus Simple Scan löytyy useissa Linux-jakeluissa suoraan paketinhallinnasta. BSD-Unixeihin ohjelma löytyy yleensä joko niiden omista paketeista tai ohjelman kotisivuilta lähdekoodina.   (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-1.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-2.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-3.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-4.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-5.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-6.story.png) (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/simplescan-7.story.png)

Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x25 Bluefish - Viikon VALO #77 (http://viikonvalo.fi/Bluefish)
17 June 2012, 11:42 pm

Bluefish on kehittynyt tekstieditori (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekstieditori) webbisivujen tekoon ja ohjelmatiedostojen kirjoittamiseen.

Bluefishissä on runsaasti työkaluja dynaamisten webbisivujen kehitystyöhön. Bluefishissä on tuki ohjelmointiin ainakin seuraaville kielille: Ada, ASP .NET ja VBS, C/C++, CSS, CFML, Clojure, D, gettext PO, Google Go, HTML, XHTML ja HTML5, Java ja JSP, JavaScript ja jQuery, Lua, Octave/MATLAB, MediaWiki, NSIS, Pascal, Perl, PHP, Python, R, Ruby, Shell, Scheme, SQL, SVG, Vala, Wordpress ja XML.

Bluefish on toteutettu C-ohjelmointikielellä ja GTK+-käyttöliittymäkirjastolla. Bluefish on suunnattu käyttötarkoitukseltaan perustekstieditorin ja integroidun kehitysympäristön väliin. Sen ominaisuusvalikoima (http://bluefish.openoffice.nl/features.html) on kattava ja siitä pitäisi löytymän kaikki mitä teksturilta voi edellyttää.

Bluefish osaa muokata etätiedostoja gvfs (http://en.wikipedia.org/wiki/GVFS):n kautta. Eli omalla työasemalla toimiva Bluefish voi muokata webbipalvelimella olevaa .html tiedostoa suoraan, tarvitsematta noutaa sitä omalle koneelle ja kopioida muokkauksen jälkeen takaisin. Tämä ominaisuus on webbisivun mukaan (http://bluefish.openoffice.nl/features.html) vaillinaisesti toteutettu Bluefishin Windows ja Mac OS X -versioissa.

Käytä Bluefishiä jos kirjoitat webbisivuja käsin, siis itse kirjoitat .html ja .css tiedostot. Toinen tapahan on käyttää työkalua (http://en.wikipedia.org/wiki/Website_builder), jolla webbisivut kuvataan ja työkalu tuottaa HTML- ja CSS-tiedostot. Näissä ei välttämättä voi paljoakaan vaikuttaa millaista koodia työkalu tuottaa, mutta Bluefishillä voi kirjoittaa juuri sillä tavalla kuin tarvitaan.

Bluefish aloitti vuonna 1997, tekijöinä Chris Mazuc ja Olivier Sessing. Tavoitteena oli työkalu auttamaan Linuxia käyttäviä ammatikseen webbisivuja tekeviä. Tuosta alkaen Bluefishiä on kehittänyt vaihteleva joukko ammattimaisia web-kehittäjiä Olivier Sessinkin johdolla. Projektin nimi on ollut vaihtuvainen, alkuperäinen nimi Thtml hylättiiin liian salaperäisenä. Seuraava nimi oli Prosite, se hylättiin koska useat web-kehitysyhtiöt käyttivät nimeä useissa maissa. Nimeksi tuli Bluefish, kun logoksi ehdotettiin lapsen piirrosta sinisestä kalasta. Nykyinen logo on ollut käytössä versiosta 1.0 alkaen.

Uusin versio 2.2.2 julkaistiin maaliskuun 1. päivänä.

Kotisivu http://bluefish.openoffice.nl/index.html Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Solaris, Unix, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muut käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta.  Käyttöohjeet Linux.fi Wikin lyhyt ohje (http://linux.fi/wiki/Bluefish) Englanninkielinen käsikirja, keskeneräinen (http://bfwiki.tellefsen.net/index.php/Manual_2_ToC) Bluefish Wiki (http://bfwiki.tellefsen.net/index.php/Main_Page)  Katso myös Notepad++ (http://viikonvalo.fi/Notepadpp), GNU Emacs (http://viikonvalo.fi/GNU_Emacs)  
Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x26 Sigil - Viikon VALO #78 (http://viikonvalo.fi/Sigil)
23 June 2012, 10:39 pm

Sigil on vapaa työkalu epub-muotoisten sähkökirjojen tekoon.

Sigil on sähkökirjaeditori, jolla kirjan muokkaaminen onnistuu sekä visuaalisessa WYSIWYG (http://fi.wikipedia.org/wiki/WYSIWYG)-tilassa että sisällön tarkemman hallinnan mahdollistavana raakakoodina. Ohjelman tallennusmuotona on avoin sähkökirjatiedostomuoto EPUB (http://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB). EPUB-tiedostot hyödyntävät olemassa olevia avoimia standardeja ja esimerkiksi jo olemassa olevan html-muotoisen sisällön tuominen kirjaan on helppoa. WYSIWYG-tilassa kirjan editoitava sisältö näyttää suurin piirtein siltä miltä sen on tarkoitus lopullisena sähkökirjanakin näyttää. Esimerkiksi otsikot, kuvat, luettelot ja korostukset näkyvät paikoillaan, kuten kirjoittaja on ne tarkoittanutkin. Vaihtoehtoisesti sisältöä voi editoida raakakooditilassa tai jaetussa näkymässä, jossa sekä lopputulos että raakakoodi ovat yhtä aikaa näkyvissä.

Sigilin käyttöliittymä koostuu kirjaselaimesta, editointialueesta ja sisällysluettelosta. Kirjaselaimessa (book browser) luetellaan kaikki kirjan komponentit, eli tekstiosiot, kuvat, tyylimäärittelyt, kirjasimet sekä muut tarvittavat osaset. Editointialueessa tapahtuu itse kirjan muokkaaminen. Editointialueeseen voidaan avata muokattavaksi kirjaselaimessa lueteltuja tekstiosioita ja tyylimäärittelyitä. Kirjan voi kirjoittaa käyttämällä vain yhtä tekstiosiota, mutta käytännössä on hyödyllistä jakaa kirja esimerkiksi lukujen kohdalta osiin, jolloin erillisten osien muokkaaminen on helpompaa niiden pienemmän koon vuoksi. Myös kappaleiden uudelleen järjestäminen on helpompaa, kun ne ovat kukin omassa osiossaan. Kirjaan voidaan lisätä kuvatiedostoja ja tekstiin merkitä kohtia, joissa kuvat näytetään. Tyylimäärittelyillä voidaan muokata kirjan ulkoasua, esimerkiksi muuttamalla otsikoiden kirjasintyyliä tai tekstin korostustyylejä. Sisällysluettelonäkymä näyttää nimensä mukaisesti kirjan sisällysluettelon. Sisällysluettelonäkymän alareunan nappulalla sisällysluettelon saa generoitua vastaamaan tekstiosioiden otsikkorakennetta juuri sillä hetkellä. Generoinnin yhteydessä on mahdollista valita, minkä tasoiset otsikot otetaan mukaan sisällysluetteloon. Myös valikoitujen otsikoiden jättäminen pois sisällysluettelosta on mahdollista.

Sähkökirjaan voidaan lisätä myös useita metatietokenttiä. Tärkeimmät tiedot ovat meta-editorissa heti kysytyt otsikko (title) ja tekijä (author) sekä kirjan kieli. Näiden lisäksi lisättävissä on 15 perustietoa, esimerkiksi julkaisupäivä, kuvaus sekä kirjan ISBN-koodi. Loput yli 200 metatietokenttää ovat valittavissa erillisen napin takaa. Sigil tukee täysin EPUB2-standardia ja siinä on myös tuki svg-kuville. Sigiliin on integroitu FlightCrew (http://code.google.com/p/flightcrew/)-validaattori, joka tarkistaa, että tiedosto on EPUB-standardin mukainen. Niin ikään Sigiliin upotettu HTML Tidy (http://tidy.sourceforge.net/) puolestaan varmistaa, että käytetyt xhtml-tiedostot ovat syntaksiltaan oikeellisia ja siistittyjä.

Käytännössä EPUB-tiedosto on ZIP-paketti, jonka sisältö koostuu itse kirjan tekstin sisältävistä xhtml-tiedostoista (tekstiosiot), ulkoasun asettelun kuvaavista css-tyylitiedostoista, kirjassa käytetyistä kuvista sekä mahdollisesti käytetyistä fonttitiedostoista. Näiden lisäksi paketissa ovat vielä sisällysluettelon sekä metatiedot ja kirjan rakenteen kuvaavat xml-tiedostot. EPUB-tiedosto on siis mahdollista rakentaa, jos osaa, tekemällä kaikki tarvittavat tiedostot käsin, pakkaamalla ne ZIP-tiedostoon ja nimeämällä tiedosto epub-päätteiseksi. Kirjan tekeminen Sigil-ohjelmalla on kuitenkin huomattavan paljon helpompaa, sillä Sigil huolehtii muun muassa kirjan rakenteen ylläpidosta ja sisällysluettelon luomisesta. Myöskään sisällön kirjoittamiseen ei välttämättä tarvita xhtml-kielen tuntemista vaan WYSIWYG-editoria käyttäen kirjan kirjoittaminen on varsin intuitiivista. Kannattaa kuitenkin huomata, että xhtml-kielen ja css-tyylien tunteminen mahdollistaa sähkökirjan rakenteen ja ulkoasun monipuolisemman ja näyttävämmän muokkaamisen.

Kotisivu http://code.google.com/p/sigil/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelman asennuspaketit eri järjestelmiin löytyvät sen kotisivuilta. Linkit Windows- ja Mac OS X -paketteihin löytyvät suoraan etusivun vasemmasta palkista. Linkit eri Linux-jakeluihin sopiviin paketteihin löytyvät wiki-sivulta (http://code.google.com/p/sigil/wiki/LinuxDistroPackages). Linuxeihin ohjelma kannattaa asentaa näiden pakettien avulla eikä "InstallationInstructions"-sivun ohjeen mukaan. Käyttöohjeet Käyttäjän opas. (http://web.sigil.googlecode.com/git/contents.html)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x27 OpenShot - Viikon VALO #79 (http://viikonvalo.fi/OpenShot)
1 July 2012, 12:10 am

OpenShot on korkeatasoinen vapaa ohjelmisto videoeditointiin.

OpenShot on käyttöliittymältään varsin selkeä ja helposti opittava ohjelmisto. Sillä onnistuu niin yksinkertainen videoleikkeiden yhteen liittäminen kuin monimutkaisempien useita video- ja ääniraitoja, siirtymiä, tehosteita ja otsikoita sisältävien kokonaisuuksien luominenkin. Ohjelma tukee lukuisia video- ja ääniformaatteja. Ohjelman laitevaatimukset eivät ole suuren suuret. Itse videoiden editointi sujuu yllättävänkin hyvin suorituskyvyltään hieman vaatimattomammallakin tietokoneella, kuten miniläppärillä. Koneen hitauden toki huomaa siirtymiä ja raskaampia tehosteita esikatsellessa, mutta itse editointiin sillä ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Varsinaisen editoinnin jälkeen tapahtuva lopullisen videotiedoston luominen toki on sitten jo raskaampi suoritus, josta myös heikkotehoisempi kone suoriutuu, vaikkakin selvästi pidemmässä ajassa kuin tehokkaammat koneet. Mitään ihmeitä, kuten tarkkojen HD-elokuvien editointia vajaatehoisella koneella, ei kuitenkaan ja tietenkään kannata odottaa.

OpenShotin käyttöliittymä koostuu kolmesta osiosta:  Yksinkertaisimmillaan videon editointi tapahtuu seuraavasti (http://vimeo.com/34708256). Ensin aloitetaan uusi projekti, eli valitaan projektille nimi ja tallennuskansio, kerrotaan videotuotoksen arvioitu pituus sekä valitaan projektille profiili. Profiililla valitaan käytännössä videon kuvakoko, kuvasuhde sekä kuvataajuus. Valittavan profiilin määrää videon käyttötarkoitus. Esimerkiksi DVD-levyn tekoon sopivia profiileja ovat "DV/DVD PAL" ja "DVD/DVD Widescreen PAL" riippuen videomateriaalin kuvasuhteesta. Tämän jälkeen projektin tiedostolistaan tuodaan työkalupalkin pluspainiketta painamalla halutut video-, ääni- ja kuvatiedostot. Tästä listasta tiedostot voi tämän jälkeen sijoitella hiirellä raahaamalla paikoilleen aikajanan raidoille. Ylemmällä raidalla olevat kuvat ja videot näkyvät aina samalla kohtaa olevan alemman raidan sisällön päällä. Kustakin raidasta voi erikseen valita, näytetäänkö sen kuvaa ja soitetaanko sen ääntä. Näin on mahdollista käyttää esimerkiksi yhden videon kuvaa ja toisen ääntä. Raitoja saa lisättyä aikajanan työkalupalkin pluspainikkeella. Kun kaikki halutut leikkeet ovat aikajanalla paikoillaan, voidaan kootusta kokonaisuudesta luoda uusi videotiedosto työkalupalkin "Vie videoksi"-toiminnolla. Tässä vaiheessa kysytään vielä luotavan tiedoston tiedot. Tiedot on jaoteltu kahteen välilehteen: yksinkertainen ja lisäasetukset. Yksinkertaiset asetukset sisältävät valmiina valintoina yleisimmät käyttökohteen, kuten DVD-videon ja web-videon luonnit. Lukuisia tarkempia yksityiskohtia voi kuitenkin muokata lisäasetusvälilehdeltä. Lopullisen videon koostaminen saattaa kestää materiaalin määrästä ja laadusta riippuen lyhyemmän tai pidemmän aikaa.

Pelkän videoleikkeiden asettelun lisäksi kokonaisuuteen voidaan luoda erilaisia siirtymiä ja tehosteita. Siirtymällä tarkoitetaan sitä, miten yhdestä videoleikkeestä siirrytään toiseen esimerkiksi vähitellen häivyttämällä tai vaikka kaihdinefektillä. Käytännössä tämä tehdään laittamalla peräkkäiset video-otokset kahdelle peräkkäiselle raidalle hieman limittäin ja raahaamalla siirtymälistasta valittu siirtymä tähän limittäiseen kohtaan ja venyttämällä siirtymä sopivan mittaiseksi. Näin siirtymän kohdalla toisella raidalla oleva kuva häviää vähitellen näkyvistä ja toisella oleva kuva tulee samalla esiin. Toteutukseltaan siirtymät ovat vain harmaasävyisiä png-, pgm- tai svg-kuvia ja siirtymä etenee siten, että ylemmän raidan kuva muuttuu läpinäkyvästä vähitellen näkyväksi siirtymäkuvan harmaasävyjen mukaan. Näin myös omien siirtymäefektien tekeminen on varsin helppoa.

Tehosteet puolestaan ovat video- tai äänileikkeen sisältöön luotavia muunnoksia. Kuvaan voidaan esimerkiksi lisätä satunnaisia naarmuja ja tärinää sekä muuttaa sen värit seepiaksi, jolloin video saadaan näyttämään vanhalta filmiltä. Äänitehosteilla voidaan haluttuun leikkeeseen lisätä vaikka bassoa tai kaikua.

OpenShotissa kukin aikajanalla oleva leike esittää pätkää jostain valitusta tiedostosta. Pätkä alkaa jostain kohtaa tiedostoa ja kestää jonkin määrätyn pituuden. Samasta tiedostosta voi olla useita leikkeitä eri kohdissa aikajanaa ja näitä leikkeitä voi saksityökalulla jakaa kahtia. Kutakin leikettä voi myös venyttää venytystyökalulla, jolloin käytännössä siirretään käytettävän leikkeen alku- tai loppukohtaa kyseisessä video- tai äänitiedostossa. Hiiren toisella napilla leikettä klikkaamalla saadaan esiin valikko yleisimmistä leikkeelle tehtävistä operaatioista, kuten alun tai lopun häivytys. Valikon kautta pääsee myös leikkeen ominaisuudet sisältävään ikkunaan, jossa pääsee muokkaamaan kaikkia leikkeeseen vaikuttavia tietoja, kuten sen alku- ja loppukohtaa, nopeutta, kokoa, sijaintia, tehosteita ja niin edelleen.

Videoiden ja äänitiedostojen lisäksi projektiin voi lisätä kuvia sekä staattisia ja animoituja otsikoita. Projektiin lisättyjä kuvia voi asetella aikajanan raidoille haluttuihin kohtiin ja venytystyökalulla venyttää niiden näyttämisen halutun pituiseksi. Näin voi helposti luoda vaikka kuvaesityksen ja laittaa toiselle raidalle taustalle musiikkia soimaan. Otsikkoja varten OpenShotissa on joukko valmiita pohjia, joista voi valita mieleisimmän. Pohjissa tausta on tyypillisesti läpinäkyvä, jolloin otsikkoleikkeen läpi näkyy alemmalla raidalla oleva video. Tekstin kirjasimen ja värin voi työkalulla valita haluamakseen. Tarvittaessa luotavaa otsikkoa voi muokata täysin mielensä mukaan valitsemalla "Käytä laajempaa editoria". Otsikkokuvat ovat käytännössä svg-kuvia ja tämä laajempi muokkaaminen tapahtuukin Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-ohjelmalla, joten otsikoita tehdessä vain taivas on rajana. OpenShotiin on mahdollista lisätä myös animoituja otsikoita (http://vimeo.com/13152065). Myös näitä varten ohjelmassa on valmiita pohjia, joista valita. Animoitujen otsikoiden käyttämiseen tarvitaan erillinen Blender (http://www.blender.org/)-ohjelmisto, joka hoitaa animaatioiden renderöinnin.

Kotisivu http://www.openshot.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Useimmissa Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan pakettivarastoista. Viimeisen versio löytyy ohjelman kotisivujen download (http://www.openshot.org/download/)-osiosta. Sivuilta löytyy myös linkki AV Linux (http://www.bandshed.net/AVLinux.html)-live-DVD-levyyn. Tältä DVD-levyltä tietokoneen käynnistämällä voi OpenShot-ohjelmaa kokeilla asentamatta sitä tai linuxia. Käyttöohjeet Käyttöohjeet (http://openshotusers.com/help/1.4/en/) (englanniksi) Ohjelmaan löytyy suomenkielinen opas FLOSS Manuals (http://fi.flossmanuals.net/openshot/)-sivustolta Openshot Users (http://www.openshotusers.com/forum/) -foorumi, jossa käydään keskustelua OpenShotista sekä jaetaan tutorialeja, vinkkejä, siirtymiä, tehosteita sekä esitellään ohjelmalla tehtyjä esimerkkivideoita. Videoita Ohjelman toimintoja esitteleviä videoita löytyy kotisivujen video-osastolta (http://openshot.org/videos/).  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x28 KMediaFactory - Viikon VALO #80 (http://viikonvalo.fi/KMediaFactory)
7 July 2012, 11:48 pm

KMediaFactory on helppokäyttöinen vapaa ohjelma video-DVD-levyn luomiseen.

KMediaFactorylla on helppoa ja nopeaa luoda kotivideoista, tv-tallenteista ja kuvaesityksistä valikoilla varustettu DVD-levy polttovalmiiksi. Valikoiden tekeminen on helppoa käyttämällä valittavissa olevia valmiita pohjia. Ohjelma on kotimaista tuotantoa. Sen tekijä on suomalainen Petri Damstén.

DVD-levyn luonti etenee neljässä vaiheessa.

Projektin asetukset Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmalle kerrotaan projektin asetukset, eli luotavan DVD-levyn otsikko, levyn tyyppi, jolle ovat vaihtoehtoina "DVD-PAL" ja "DVD-NTSC", haluttu kuvasuhde, eli "4:3" tai "16:9", sekä kansio, johon lopputulos tallennetaan.

Sisältö Toisessa vaiheessa ohjelmalle annetaan DVD-levyn sisältö. Oletuksena projektiin on mahdollista lisätä kahta tyyppiä olevia sisältöraitoja: videoita ja kuvaesityksiä. Tarvittavan lisäosan asentamalla projektiin on mahdollista lisätä myös DVB-videoita, eli digi-tv-tallenteita. Lisättävien video-tiedostojen tulee olla jo valmiiksi DVD-yhteensopivia MPEG2-videoita, jotka voi omista tallenteista tehdä ja leikata esimerkiksi OpenShot (http://viikonvalo.fi/OpenShot)-ohjelmalla. Kuvaesitykseksi taas kelpaa joukko JPG- tai PNG-muotoisia kuvia. Ohjelman kotisivulla luvataan, että kuvaesityksen voisi tehdä myös valmiista PDF- tai ODP-muotoisesta esityksestä, mutta ainakaan Ubuntun versiolla kokeiltaessa tämä toiminto ei tuntunut toimivan. Kullekin raidalle on määriteltävissä erikseen otsikko, esikatselukuva, kuvasuhde sekä kappalejako. Videoraidalle voi lisäksi määritellä ääniraitojen kielet sekä tekstitykset ja kuvaesitykselle taustalla soitettavat äänitiedostot sekä tekstityksenä toimivien kommenttien asetukset.

Valikoiden ulkoasu Kolmannessa vaiheessa valitaan DVD-levyn valikoiden ulkoasu tarjolla olevista pohjista. Valmiita pohjia valikoille on kourallinen ja muutaman yhteisön tekemän pohjan lisää saa ladattua verkosta painamalla tähtikuvaketta. Osaava voi myös ottaa mallia olemassa olevista pohjista ja tehdä omansa. Valitun pohjan asetuksia pystyy vielä jonkin verran säätämään klikkaamalla hiiren oikealla napilla pohjan kuvaketta. Tyypillisiä säädettävissä olevia asetuksia ovat taustakuva, taustaäänet, pääotsikon ja raitojen otsikoiden fontit ja niiden värit, soitetaanko ensimmäinen raita heti, kun levy laitetaan soittimeen, mitä tehdään raidan soittamisen jälkeen ja valikoiden kieli.

Materiaalin valmistelu Kun kaikki muut asetukset on saatu tehtyä, valmistellaan neljännessä ja viimeisessä vaiheessa materiaali DVD-levyn polttoa varten. Tässä vaiheessa valittavina on neljä eri vaihtoehtoa: DVDAuthor-projekti, DVD-kansio, K3b-projekti ja ISO-levykuva. Näistä vaihtoehdoista DVDAuthor-projekti tekee DVDAuthor-ohjelman kanssa yhteensopivan projektin DVD-levyn polttoa varten. DVD-kansio on DVD-poltto-ohjelmalla levylle poltettavissa oleva kansiorakenne, josta tulevaa levyä voi myös esikatsella esimerkiksi Xine-ohjelmalla. K3b-projekti on K3b-nimisen levynpoltto-ohjelman käsittelemässä projektimuodossa. Neljäs vaihtoehto, eli ISO-levykuva on ehkä kaikkein helpoin, sillä siinä lopputuloksena on vain yksi DVD-levyä esittävä tiedosto, jonka voi levykuvanpolttotoiminnolla polttaa suoraan DVD-levylle poltto-ohjelmalla. ISO-kuvan esikatselu onnistuu esimerkiksi VLC-mediasoittimella (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin).

KMediaFactory on rakennettu laajennettavaksi käyttämällä hyväksi opendesktop.org (http://opendesktop.org)-sivustoa. Erilaisten pohjien tekijät ovat julkaisseet ne opendesktop.org-sivustolla ja KMediaFactory osaa lisäpohjia etsiessä hakea niitä tuolta. Sivusto pitää yllä pisteytyksiä ja lataustilastoja lisäosista ja sovelluksessa on mahdollista järjestää hakutulokset näiden tietojen perusteella. Samalla tavalla työkalut/tools-valikon kautta on mahdollista asentaa helposti lisäosia opendesktop.org-sivustolta. DVB-tiedostojen lisääminen projektiin tapahtuu juuri tällaisella lisäosalla.

Kotisivu http://code.google.com/p/kmediafactory/ ja [url]http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121 (http://kde-apps.org/content/show.php?content=20121)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma löytyy oletettavasti suuresta osasta Linux-jakeluita suoraan paketinhallinnasta. Lähdekoodit ovat saatavilla ohjelman kotisivuilta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x29 K3b - Viikon VALO #81 (http://viikonvalo.fi/K3b)
8 July 2012, 11:05 pm

K3b on monipuolinen ja selkeä vapaa CD- ja DVD-levyjen poltto-ohjelma.

K3b on Linux- ja muissa Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä usein käytettyyn KDE-työpöytäympäristöön suunniteltu CD- ja DVD-levyjen polttoon ja rippaamiseen tarkoitettu ohjelma. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä sitä myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. Ohjelmaa voidaan käyttää projektityyppisesti data-, audio- ja videolevyjen luomiseen koneella olevasta materiaalista, levykopion luomiseen levyltä tai levykuvatiedostosta, musiikin tai videoiden kopioimiseen tietokoneelle joko mediatiedostoina tai levykuvana sekä muuhun optisten levyjen käsittelyyn, kuten alustukseen ja uudelleen kirjoitettavien levyjen tyhjentämiseen.

Ohjelman käyttöliittymä on jaettu kahteen osaan. Ikkunan yläosassa on tiedostoselain, josta voi valita levylle kirjoitettavat tiedostot. Ikkunan alaosasta taas valitaan ensin käytettävän projektin tyyppi ja tämän jälkeen siinä näytetään luotavan levyn sisällön projektin tyypin mukaisesti. Projekteja voi olla yhtä aikaa useampia auki eri välilehdissä. Materiaalin lisääminen uuteen datalevy- tai ääni-CD-projektiin tapahtuu helposti raahaamalla tiedostoja ikkunan yläosasta alaosaan. Datalevylle voi lisätä hakemistorakennetta normaalin tiedostohallinnan tavoin. Äänilevylle voidaan kopioida erimuotoisia äänitiedostoja, kuten ogg-, mp3- ja flac-tiedostoja, ja ne muunnetaan polton yhteydessä CD-levyllä käytettävään audiomuotoon.

Levyjen kopiointi tapahtuu käytännössä siten, että ohjelma lukee levyn sisällön kiintolevylle levykuvaksi, joka lukemisen jälkeen kirjoitetaan tyhjälle levylle. Kopioinnin yhteydessä voidaan valita, minne luettava levykuva kirjoitetaan ja poistetaanko se kirjoittamisen jälkeen. On mahdollista myös vain lukea levykuva kiintolevylle kirjoittamatta sitä uudelle levylle. Aiemmin luetun levykuvan tai esimerkiksi Internetistä ladatun Linux-jakelun levykuvan voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle työkaluvalikosta löytyvällä valinnalla "Polta levykuva..."/"Burn Image...". Tällä samalla toiminnolla saa kirjoitettua DVD-levylle esimerkiksi KMediaFactory (http://viikonvalo.fi/KMediaFactory)-ohjelmalla luotu video-DVD:n ISO-levykuva.

Video-DVD:n voi kasata K3b:n projektina keräämällä kaikki tarvittavat tiedostot oikeanlaiseen hakemistorakenteeseen. Helpompaa DVD-videon tekeminen kuitenkin on luomalla se KMediaFactor (http://viikonvalo.fi/KMediaFactor)illa joko K3b-projektina, jolloin projektitiedoston voi avata suoraan K3b:ssä ja tarvittaessa muokata sitä, tai valmiina ISO-levykuvana, jonka voi K3b:llä polttaa suoraan levylle.

K3b:tä voi käyttää myös CD-levyn sisällön purkamiseen kiintolevylle esimerkiksi ogg- tai mp3-muotoon. K3b osaa etsiä levyn esittäjä- ja kappaletiedot Internetistä CDDB-tietokannasta ja muodostaa tallennettavien tiedostojen nimet näiden tietojen perusteella käyttäjän määrittelemän kaavan mukaisesti.

Kotisivu http://www.k3b.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, PC-BSD, FreeBSD Asennus Linux-jakeluissa K3b löytyy suoraan paketinhallinnasta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x30 Flickr: Creative Commons - Viikon VALO #82 (http://viikonvalo.fi/Flickr_Creative_Commons)
22 July 2012, 12:23 am

Flickr-kuvanjakopalvelu sisältää paljon käyttäjien Creative Commons -lisensseillä jakamia kuvia.

Yahoo!:n omistamassa Flickr (http://www.flickr.com)-kuvanjakopalvelussa käyttäjät voivat jakaa kuviaan maailmalle. Oletuksena kuville merkitään tekijänoikeustiedoksi "All rights reserved", eli silloin kuvan tekijä ei luovu mistään oikeuksistaan julkaistessaan sen. Kuvan palveluun lataavan käyttäjän on kuitenkin mahdollista vaihtaa kuvan lisenssiksi jokin tarjolla olevista kuudesta Creative Commons (http://creativecommons.org) -lisenssistä. Tällöin käyttäjä antaa muille luvan käyttää kuvaansa kyseisen lisenssin sallimin ehdoin. Näin kuvan uudelleenkäyttö on mahdollista kysymättä erikseen lupaa oikeuksien omistajalta, sillä lupa on jo etukäteen myönnetty. Tällöin kuvasivun oikeaan reunaan tulee lisenssin kohdalle normaalin "All rights reserved" -tekstin tilalle teksti "Some rights reserved" sekä kyseistä lisenssiä kuvaavat symbolit.

Tarjolla olevat Creative Commons -lisenssit ovat: Suomeksi näiden lisenssien nimet ovat: Lisenssit ovat yhdistelmiä neljästä eri ominaisuudesta:  Nimeä Alkuperäisen tekijän nimi on mainittava edelleen jaettaessa tai julkaistaessa. Tarttuva Edelleen jaettu teos on jaettava tai julkaistava samalla lisenssillä kuin alkuperäinen teos. Epäkaupallinen Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, eli esimerkiksi osana omaa myytävää tuotetta. Ei muutoksia Alkuperäinen tekijä kieltää muutosten tekemisen teokseen.  Lisensseistä Nimeä ja Nimeä-Tarttuva lasketaan vapaiksi lisensseiksi, eli niillä lisensoidut teokset ovat VALOa, sillä ne eivät rajoita teoksen käyttöä. Niillä julkaistuja teoksia saa käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin ja niitä saa muokata tai käyttää osana uutta teosta. Loput neljä ovat muuten vain hieman hyödyllisempiä kuin tavallinen "kaikki oikeudet pidätetään" -vaihtoehto. Ne antavat edes jotain oikeuksia jatkokäyttöön.

Flickr-palvelussa on oma osionsa Creative Commons -lisensoiduille kuville. Tähän osioon pääsee suoraan osoitteella http://www.flickr.com/creativecommons/ tai melkein miltä tahansa Flickr-sivulta yläreunan "Explore"-pudotusvalikosta kohdasta "Creative Commons". Tällä sivulla on kunkin kuuden lisenssin alla lueteltuna muutama satunnainen esimerkkikuva sekä linkki, jonka takaa löytyy lisää samalla lisenssillä lisensoituja kuvia sivutettuna uutuusjärjestyksessä. Tällä sivulla olevalla hakukentällä voi hakea lisää samalla lisenssillä julkaistuja kuvia haluamillaan hakusanoilla. Tulokset näytetään, kuten normaalissa Flickr-haussa, mutta hakutuloksiin on sovellettu lisenssin mukaista suodatinta. Creative Commons -lisensoituja kuvia voi etsiä myös Flickr-sivuston laajennetulla (advanced) haulla ruksimalla hakuehdoista, että etsitään vain CC-lisensoitua sisältöä ja tarvittaessa tarkentamalla, halutaanko myös lupa kaupalliseen käyttöön tai muokkaamiseen.

Kuvasivulla kuva näytetään todennäköisesti alkuperäistä pienemmässä koossa ja suuremman version kuvasta saa ladattua itselleen valitsemalla kuvan yläpuolelta "Actions"-valikosta kohta "View all sizes".

CC-lisensoidun sisällön lisäksi Flickr-sivustolla on mielenkiintoinen osio nimeltä The Commons (http://www.flickr.com/commons/). Kokoelmaan on julkaistu historiallisia kuva-aarteita useiden julkisten organisaatioiden arkistoista. Kokoelma alkoi Flickr-sivuston ja Yhdysvaltain kongressin kirjaston yhteisprojektina ja on sittemmin laajentunut kattamaan useita muita kulttuuriperintöä vaalivia organisaatioita. Sen tarkoituksena on tarjota helppo pääsy julkisten laitosten kuvakokoelmiin ja lisätä yleisön tietoa. Kokoelman kuvien lisenssitiedoiksi on merkitty: "no known copyright restrictions", eli "ei tiedossa olevia tekijänoikeusrajoituksia". Tämä tarkoittaa, että kuva on jotain seuraavista:

Tarkemmin tietoa The Commons -kokoelman materiaalin käytöstä osoitteesta: http://www.flickr.com/commons/usage/. Kuvien julkaisemisen lisäksi The Commons -projekti kerää Flickr-palvelun käyttäjiltä kuviin tageja ja kommentteja, joilla on tarkoitus saada lisää tietoa kuvien esittämistä sisällöistä.

Kuvien käytön lisäksi on tietenkin suositeltavaa myös osallistua valikoiman kartuttamiseen julkaisemalla omia kuvia mahdollisimman vapaalla lisenssillä. Hyvä kuva voi aina hyödyttää jotakuta.

Kotisivu http://www.flickr.com/creativecommons/ http://www.flickr.com/commons Lisenssi Creative Commons (http://creativecommons.org/) -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki alustat  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.08.2012 - klo:12:36
2x31 FireFTP - Viikon VALO #83 (http://viikonvalo.fi/FireFTP)
29 July 2012, 12:59 am

FireFTP on Firefox-selaimen lisäosana toimiva vapaa tiedostojensiirto-ohjelma.

FireFTP on täysiverinen FTP- ja SFTP-yhteyskäytäntöjä tukeva tiedostojensiirto-ohjelma. Se on toteutettu Firefox-selaimen lisäosana ja avautuu siis selaimen välilehteen. Ohjelman käyttöliittymänä on perinteinen kahtia jaettu näkymä, jossa vasemmassa puolikkaassa näkyy paikallisen koneen hakemistopuu ja tiedostolistaus ja oikeassa puolikkaassa vastaavasti etäkoneen hakemistorakenne ja tiedostot. Lisäksi näkymän alaosassa ovat nähtävissä omina välilehtinään tiedostojensiirron tapahtumaloki sekä jonossa olevat siirrot. Tiedoston siirtäminen koneelta toiselle tapahtuu valitsemalla siirrettävät tiedostot ja klikkaamalla hiirellä sarakkeiden välissä olevaa nuolta. Myös tiedostojen raahaaminen tiedostonkäsittelyohjelmasta hiirellä on mahdollista.

FireFTP tukee FTP (http://fi.wikipedia.org/wiki/FTP)-yhteyskäytännöstä sekä aktiivista että passiivista tilaa. FTP-yhteyden turva-asetuksiksi voi valita TLS- tai SSL-salauksen tai yhteyden ilman salausta. Vaihtoehtoisesti yhteyden voi muodostaa SFTP (http://en.wikipedia.org/wiki/SSH_File_Transfer_Protocol)-yhteytenä, joka siirtää tiedostot ssh-yhteyden kautta. Ohjelmaan voi myös tallettaa useimmin käytettyjen etäkoneiden yhteystiedot halutulla nimellä. FireFTP osaa myös automaattisesti palauttaa katkenneen yhteyden ja jatkaa keskeytynyttä tiedostonsiirtoa. Ohjelma kykenee myös avaamaan etätiedostoja katselua ja muokkaamista varten. Käytännössä etätiedosto siirretään paikalliselle koneelle tilapäiseksi tiedostoksi ja muutosten, tallennuksen ja ohjelman sulkemisen jälkeen tiedosto siirretään takaisin etäkoneelle. Ohjelmalle pystyy myös kertomaan, mitä ohjelmia käytetään eri tiedostomuotojen avaamiseen.

Muita ominaisuuksia ovat muun muassa tiedostojen haku ja suodattaminen tiedoston nimen mukaan sekä hakemiston synkronointi. Hakemistojen synkronointi auttaa pitämään paikallisella ja etäkoneella sijaitsevien hakemistojen sisällöt samanlaisina. Synkronointi-ikkuna luettelee etä- ja paikallisella koneella synkronoitavissa hakemistoissa olevat tiedostot ja antaa kunkin kohdalla mahdollisuuden valita vaihtoehdoista "download", "upload", "delete" ja "do nothing". Tiedostoille, jotka ovat vain toisella koneella, merkitään automaattisesti "download"- tai "upload"-toiminto ja molemmilta koneilta löytyville "do nothing". Käyttäjä voi itse vaihtaa toiminnot haluamikseen ja aloittaa synkronoinnin.

Kotisivu http://fireftp.mozdev.org/ ja [url]https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/ (https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/)[/url] Lisenssi Mozilla Public License (http://www.mozilla.org/MPL/1.1/) / GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, tai mikä tahansa käyttöjärjestelmä, jossa Mozilla Firefox ja sen lisäosat toimivat. Asennus Asennus tapahtuu menemällä Firefox-selaimella lisäosasivulle (https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/fireftp/) ja klikkaamalla linkkiä "+ Add to Firefox".  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.08.2012 - klo:01:02
2x32 MyPaint - Viikon VALO #84 (http://viikonvalo.fi/MyPaint)
4 August 2012, 11:56 pm

MyPaint on vapaa avoimen lähdekoodin piirto- ja maalausohjelma.

MyPaint on paineen tunnistavan piirtopöydän kanssa käytettäväksi suunniteltu piirto- ja maalausohjelma. Käyttöliittymä on ohjelmassa pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä. Ohjelma ei ole kuvankäsittelyohjelma vaan piirto-ohjelma, joten siitä puuttuvat kuvankäsittelyohjelmalle tyypilliset toiminnot ja siinä on keskitytty piirtotyökaluihin. Esimerkiksi "view"-valikosta löytyvät peilaukset ja kierrot eivät muuta itse kuvaa vaan vain sitä, miten kuva näytetään. Työkalun, piirtovärin ja työkalun keskeisimpien ominaisuuksien kuten jäljen paksuuden valinnat ovat ohjelmassa helposti tehtävissä ja käyttäjä voi keskittyä piirtämiseen ja maalaamiseen. Viimeisimmäksi käytetyt viisi väriä ovat nopeasti hiiren toisella nappulalla valittavissa ja työkaluhistoriakin on nopeasti nähtävissä ja valittavissa työkaluvalikossa. Myös suurin osa muista ohjelman toiminnoista on käytettävissä piirtämistä helpottavilla hiiri- tai näppäimistöoikopoluilla. Esimerkiksi piirtoalustaa voi siirtää nuolinäppäimillä ja työkalun piirtojälkeä suurentaa ja pienentää f- ja d-näppäimillä vastaavasti.

MyPaint sisältää valmiina lukuisia erilaisia piirtovälineitä ja niitä voi ladata verkosta lisää tai määritellä itse oman tarpeen mukaan. Valmiiden piirtotyökalujen joukosta löytyvät muun muassa lyijykyniä, hiiliä, vahaliituja, mustekyniä ja vesivärejä. Kustakin piirtotyökalusta voi nopeasti säätää muutamaa oleellisinta asetusta, kuten piirtojäljen paksuutta, läpinäkyvyyttä, kovuutta, hiiren seuraamisen hitautta sekä värien sekoittuvuutta. Pensselieditorilla on mahdollista muokata kaikkia kyseisen työkalun piirtojälkeen vaikuttavia muuttujia ja halutessaan tallentaa lopputulos uutena piirtotyökaluna.

MyPaintia voi käyttää tavallisella hiirellä, mutta oikeuksiinsa se pääsee, kun käytössä on paineen tunnistava piirtopöytä, jolloin eri työkalujen piirtojäljen paksuutta, tummuutta tai peittävyyttä voi säätää painamalla piirtoalustaa kynällä kevyemmin tai voimakkaammin. Esimerkiksi lyijykynäntyökalun käyttäminen piirtopöydällä antaa varsin aidon näköisen jäljen.

Varsinaisten piirtotyökalujen ja niihin vaikuttavien valintojen lisäksi MyPaint sisältää tuen tasoille, "luonnoslehtiön", pensselilistaeditorin sekä laajemman värityökalun. Tasoilla piirroksen osat voi piirtää toisistaan erillisille läpinäkyville piirtopinnoille, jotka näytetään päällekkäin ja joista osan voi halutessaan poistaa, piilottaa tai muuttaa läpikuultavaksi. Luonnoslehtiöön voi tehdä luonnoksia, värikokeiluja sekä muuta kokeilua ennen varsinaista piirtämistä. Laajemmalla värityökalulla voi valita värejä hieman monipuolisemmin kuin ikkunan yläreunassa tarjolla olevalla yksinkertaisemmalla väriympyrällä. Työkalulla voi muun muassa löytää värien vastavärejä tai muuten harmonisia värejä. Kunkin näistä työkaluista voi avata omaksi ikkunakseen tai telakoida pääikkunan reunaan.

MyPaint käyttää rajoittamatonta piirtoaluetta, joten piirtotila ei lopu eikä sitä tarvitse suurentaa kesken piirtämisen. MyPaint käyttää tallennusmuotonaan oletuksena OpenRaster (http://en.wikipedia.org/wiki/OpenRaster)-muotoa, eli .ora-päätteisiä tiedostoja. OpenRaster-tiedostomuoto on avoin vaihtoehto Adoben suljetulle PSD-tiedostomuodolle monitasoisten kuvatiedostojen tallennukseen ja vaihtoon eri ohjelmien välillä. Kuvat on mahdollista tallentaa myös PNG- tai JPG-muodossa.

Kotisivu http://mypaint.intilinux.com/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, FreeBSD, Mac OS X, Maemo Asennus MyPaint löytyy suoraan useiden Linux-jakeluiden paketinhallinnasta ja Windows-järjestelmiin asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. FreeBSD-alustalle ohjelma löytyy ports-kokoelmasta. Mac OS X:lle ohjelmasta löytyy myös jonkinlainen versio sen kotisivujen kautta. Ohjelma löytyy kotisivujen kautta myös Maemo-alustalle, eli esimerkiksi N900-puhelimelle (http://www.youtube.com/watch?v=LAUcrUO8rQQ). Käyttöohjeet Tutoriaali (http://mypaint.intilinux.com/?page_id=3) opastaa alkuun MyPaintin käytössä. Lisää ohjeita ja materiaalia löytyy MyPaintin wiki-sivustolta (http://wiki.mypaint.info/Main_Page). Esimerkkikuvia  Rihanna by ~ChandanB (http://chandanb.deviantart.com/art/Rihanna-265363485) To the Hub by ~Nrekkvan (http://nrekkvan.deviantart.com/art/To-the-Hub-306776695)  Keira Knigtley by =Thubakabra (http://thubakabra.deviantart.com/art/Keira-Knigtley-169460236)  African sad girl by ~Psymfonius (http://psymfonius.deviantart.com/art/African-sad-girl-261115364)  buffy by ~Ncmprhnsbl (http://ncmprhnsbl.deviantart.com/art/buffy-311133663) Lisää MyPaintilla piirrettyjä kuvia (http://mypaint.deviantart.com/)  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 15.08.2012 - klo:06:02
2x33 BackupPC - Viikon VALO #85 (http://viikonvalo.fi/BackupPC)
12 August 2012, 1:21 pm

BackupPC varmistaa tiedostoja levyltä levylle paikallisverkossa olevilta koneilta tai etäyhteydellä Internetin yli.

Levytilan hinta teratavua kohti on laskenut vuosien mittaan romahdusmaisesti samalla kun levyjen koot ovat kasvaneet. Yksi osoitus tästä on levyjen koosta käytetty yksikkö, aikoinaan megatavuja, sitten gigatavuja ja nyt teratavuja. Niinpä on tarkoituksenmukaista ottaa varmuuskopiot (http://fi.wikipedia.org/wiki/Varmuuskopiointi) levylle, eikä enää nauhalle.

BackupPC (http://backuppc.sourceforge.net/) osaa kopioida useista koneista halutut tiedostot varmuuskopioksi, josta voidaan suoraan palauttaa tiedostoja samaan koneeseen tai muualle. Varmuuskopio voi olla täysi tai inkrementaalinen (http://www.recall.fi/why-recall/data-protection-terminology). BackupPC osaa tiedostojen deduplikoinnin (http://www.tietoviikko.fi/taustat/deduplikointi+laakitsee+dataturvotusta/a317122), eli sama tiedosto tallennetaan vain kerran. Kun varmuuskopio otetaan joka päivä, ovat useimmat tiedostot samoja kuin eilen, eli tiedoston sisällön tallentaminen toiseen kertaan olisi turhaa. Lisäksi varmistettaessa useita koneita on niissä usein samoja tiedostoja.

BackupPC osaa tehdä arkiston tiedostoista. Tämä arkisto voidaan tallentaa muullekin kuin levytaltiolle, vaikkapa nauhalle tai optiselle levylle. Arkisto voidaan sitten kiikuttaa palosuojakaappiin, toiseen kaupunkiin tai pankin tallelokeroon.  Nauhoille varmistaminen on hankalaa jos ei ole nauharobottia (http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2007/05/31/nauharobotti-varmistaa-viikkotolkulla-putkeen/200713406/7) vaihtamassa (http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2006/03/15/nauharobotti-poydalle/20065703/66) nauhoja. Kiintolevyjen kapasiteetti on suurempi kuin nauhakasetin, joten uusia kasetteja täytyisi vaihtaa kesken kopioinnin. Nauhakasetti pitäisi joka tapauksessa vaihtaa päivittäin, jotta nauhat kiertävät ja edellinenkin varmistus on tallessa. Levylle varmistamalla ei ole näitä ongelmia, ja isoja levyjä on saatavilla ja vieläkin isompia saa tekemällä useasta levystä RAID-tekniikalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/RAID).

Tiedonsiirtoon käytetään yhteyskäytäntöjä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Protokolla_(tietoliikenne)) smb, tar, rsync ja ftp. Jokin näistä toiminee asiakaskoneessa, siihen ei siis ole pakollista asentaa lisäohjelmia. BackupPC:stä ei ole asiakaskoneelle tarkoitettua versiota, sitä siis ei ainakaan tarvitse asentaa. Jos haluaa käyttää rsync-yhteyskäytäntöä (http://en.wikipedia.org/wiki/Rsync), pitänee se asentaa sekä palvelimeen että asiakaskoneeseen, koska rsync ei kaikissa Linuxeissakaan tule vakioasennuksessa. Myös Windowsille on saatavilla rsync BackupPC:n käsikirjan mukaan (http://backuppc.sourceforge.net/faq/BackupPC.html#step_5__client_setup).

Linux-koneiden varmistus on varsin suoraviivaista. Palvelinkoneen käyttäjälle backuppc (ohjelman asennus luo tämän käyttäjän) sallitaan pääsy ssh-avaimella varmistettaville koneille. Tämä tapahtuu luomalla ssh-avain tyhjällä salasanalla ja kopioimalla avaimen julkinen osa ssh-copy-id:llä varmistettavien koneiden root-käyttäjälle. Mikäli tämä tapa tuntuu liian turvattomalta, voi toisia tapoja katsoa wikistä (http://backuppc.sourceforge.net/faq/ssh.html#how_can_client_access_as_root_be_avoided). Lisää aiheesta löytyy Brian Hatchin artikkelin (http://www.hackinglinuxexposed.com/articles/20021211.html) osasta kolme (http://www.hackinglinuxexposed.com/articles/20030109.html). Windows-koneelta en vielä ole onnistunut varmuuskopiota saamaan, pitää yrittää lisää.

Yksi niksi BackupPC:n palvelimella pitää muistaa. Konfiguraatiotiedostossa voi muuttaa hakemiston johon BackupPC kirjoittaa varmuuskopioita, mutta sitä ei pidä siellä muuttaa. Toimiva tapa on muuttaa oletushakemisto linkiksi sinne mihin varmuuskopiot haluaa. Tämä nähtävästi johtuu hieman hutiloiden kirjoitetusta koodista, jossa oletushakemisto on vakiona monessa paikkaa. Jos asetustiedostossa muuttaa tätä, osa ohjelmaa käyttää muutettua ja osa alkuperäistä, jolloin tiedostot eivät ole kaikki samalla tiedostojärjestelmällä ja BackupPC ei voi luoda hard linkkejä tiedostoihin. Jos tämän virheen on mennyt tekemään, oire on että varmuuskopiot näyttävät menevän OK, mutta BackupPC:n Spool ei kasva koska linkkejä ei saada tehtyä. Lokiin tulee kyllä virheilmoituksia, eli tarkka varmuuskopioitsija huomaa jotain olevan pielessä.

Toinen hieman hölmö ominaisuus on palvelinkoneen varmistukset. BackupPC:n asennus pistää sen automaattisesti käyntiin varmistamaan hakemistopuun /etc, mutta käyttäjänä backuppc jolla ei ole lukuoikeutta kaikkiin tiedostoihin. Esimerkiksi /etc/shadow jää varmuuskopioimatta.

Vallan on hyvä tämä ohjelmisto. Varmuuskopiot tulevat automaattisesti päivittäin. Jos varmistettava kone ei ole käynnissä, BackupPC yrittää uudelleen tasatunnein kunnes varmistus onnistuu. On mahdollista saada lähetettyä sähköposti varoittamaan koneen haltijaa jos liian pitkään menee ilman varmistusta. Kun varmistukset saa pyörimään, toimii järjestelmä omia aikojaan.

Kotisivu http://backuppc.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Solaris, Unix palvelimelle, asiakaskoneet lisäksi MacOS, Windows. Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Solaris ja muut Unixit: nouda kotisivulta. Asiakaskoneisiin ei asenneta BackupPC:tä.  Käyttöohjeet Sisäänrakennettu ohje webbikäyttöliittymässä englanniksi Dokumentaatio englanniksi (http://backuppc.sourceforge.net/faq/BackupPC.html) Wiki (http://sourceforge.net/apps/mediawiki/backuppc/index.php?title=Main_Page) BackupPC Install Guide for Windows 7/Vista/XP Clients & Ubuntu Server (http://www.cs.umd.edu/~cdunne/projs/backuppc_guide.html)  
Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Valokuva: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.08.2012 - klo:00:53
2x34 Hedgewars - Viikon VALO #86 (http://viikonvalo.fi/Hedgewars)
19 August 2012, 12:21 am

Hedgewars on hauska yhden tai useamman pelaajan vuoropohjainen strategia- ja ammuskelupeli.

Hedgewars on suuresti takavuosien Worms-pelejä muistuttava peli. Siinä pelaajat ohjastavat vuorotellen värikkäisiin maisemiin ripoteltuja joukkueidensa jäseniä tavoitteena ampua, pudottaa, töniä, lyödä tai räjäyttää vastustajien hahmot pois pelistä yksi kerrallaan. Kuulostaa väkivaltaiselta, mutta on oikeasti hauskaa. Hedgewarsissa pelihahmot ovat matojen sijasta pieniä vaaleanpunaisia siilejä. Pelaaja saa käyttöönsä joukkueellisen pikkuisia siilejä, jotka tietokone sijoittelee satunnaisesti paljon yksityiskohtia vilisevään kenttään muiden tietokone- tai ihmispelaajien joukkueiden kanssa. Tämän jälkeen kukin hahmo saa vuorotellen vuoron siirtyä ja käyttää hallussaan olevaa aseistusta muiden joukkueiden eliminoimiseksi. Kierroksen voittaja on yksinkertaisesti se joukkue, jonka hahmoja on viimeisenä hengissä pelikentällä.

Peliä voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajaa ja pelaaminen on mahdollista moninpelinä joko yhdellä koneella tai verkon yli. Tarvittaessa myös tietokonepelaajia voi ottaa mukaan haluamansa määrän. Satunnaisesti luotuja pelikenttiä riittää loputtomasti ja erilaisia aseitakin löytyy ainakin 47 kappaletta mukaan lukien ilmaiskut pianoilla tai räjähtävät robottikakut. Pelin asetuksia voi säätää monipuolisesti jolloin siihen on mahdollista saada juuri sopivasti haastetta. Myös siilien tyylejä voi muokata erilaisilla teemoilla pukeutumista, hautakiviä, lippuja ja ääniä myöten. Siilit voi pukea ja laittaa huutelemaan vaikka merirosvotyylisesti. Arrrr!

Peli voi olla esimerkiksi hauska lisä illanvietossa, koska peliin mahtuu mukaan monta pelaajaa ja koska jokainen pelivuoro on kestoltaan rajallinen, jolloin pelivuoro vaihtuu nopeasti ja aikaa liian tarkkaan pohdiskeluun ei ole.

Kotisivu http://www.hedgewars.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, iOS, Android Asennus Linux-jakeluihin peli löytyy paketinhallinnan kautta ja FreeBSD:lle portsin kautta. Windows- ja Mac OS X -järjestelmille peli on tarjolla sen kotisivuilta. Pelin iPhone- ja iPad-versio iOS-alustalle on saatavilla iTunesista. Myös Androidille löytyy alpha-vaiheessa oleva versio Google Play:sta. Videoita Virallinen traileri (https://www.youtube.com/watch?v=u1Y_Pw_TtFo) Queenin tahdissa Peli käynnissä (https://www.youtube.com/watch?v=Qi__UMZOgi4)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.08.2012 - klo:20:49
2x35 TiddlyWiki - Viikon VALO #87 (http://viikonvalo.fi/TiddlyWiki)
26 August 2012, 5:17 pm

TiddlyWiki on henkilökohtainen verkoton wiki esimerkiksi muistiinpanojen tekoon.

TiddlyWiki on yhtenä html-tiedostona toteutettu selaimella käytettävä wiki, jonka käyttöön ei tarvita palvelinta eikä verkkoyhteyttä. Tiddlywikillä esimerkiksi luentomuistiinpanojen tai kokousmuistioiden kirjaaminen onnistuu helposti ja muistiinpanot saa pidettyä siististi järjestyksessä tekemällä linkityksiä toisiinsa liittyvien asioiden välille.

Muistiinpanojen tekeminen sähköisesti on usein hankalampaa kuin ensin uskoisi. Yksittäisten muistiinpanojen kirjaaminen samaan tekstitiedostoon tai tekstinkäsittelyohjelman asiakirjaan ei ole käytännöllistä, sillä tietopalasten järjestely ja etsiminen lineaarisesta (yhteen pötköön kirjoitetusta) tiedostosta on työlästä selaamista edestakaisin. Jos taas suuri joukko muistiinpanoja tallennetaan kukin erillisiin tiedostoihin, käy niiden hallinta pian hankalaksi. Niiden järkevään ylläpitoon pitää rakentaa kansiohierarkia, jonka käyttö voi sekin osoittautua työlääksi ja josta tietojen löytäminen ei välttämättä myöskään ole helppoa. Hypertekstisivut, kuten www-sivut, ovat käytännöllinen ratkaisu tähän ongelmaan. Niissä kukin tieto tai muistiinpano talletetaan omaksi sivukseen ja sivujen välille voi luoda linkityksiä, jolloin päästään lineaarisuuden ja hierarkkisuuden kahleista. Minkään tiedon ei tarvitse olla täsmälleen jonkin toisen jälkeen tai hierarkkisesti jossain lokerossa vaan tiedot voivat vapaasti linkittyä toisiinsa ja muodostaa verkon. Wiki-järjestelmät ovat yksi tapa tehdä tällaisten linkitettyjen sivujen tekeminen helpoksi ja linkittäminen luontevaksi. Tyypilliset wiki-järjestelmät, kuten Mediawiki (http://viikonvalo.fi/Mediawiki) tarvitsevat kuitenkin toimiakseen palvelimen sekä verkkoyhteyden eivätkä siksi sovellu kovin helposti yksittäisen käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön.

TiddlyWiki ratkaisee tämän ongelman tuomalla wikin verkosta käyttäjän omalle koneelle tai vaikka mukana kannettavalle muistitikulle. TiddlyWikä voi käyttää myös DropBoxin, Google-driven ja Ubuntu Onen kaltaisten pilvipalveluiden kanssa. TiddlyWiki koostuu vähimmillään pelkästään yhdestä selaimella avattavasta html-tiedostosta, joka sisältää kaiken wiki-toiminnallisuuden JavaScript-kielellä. TiddlyWikissä käyttäjä voi luoda yksittäisiä tietopalasia, tiddlereitä, kuten wiki-sivuja, ja avata niitä näkyviin yhden tai useamman kerrallaan. Tiddlerien tekstisisältö kirjoitetaan yksinkertaisella wiki-kielellä (http://oldwiki.tiddlywiki.org/wiki/TiddlyWiki_Markup), jossa esimerkiksi otsikot ja väliotsikot merkitään kirjoittamalla rivin alkuun yksi tai useampi huutomerkki ja numeroimattomat listat merkitään rivin aloittavalla tähtimerkillä (*). Esimerkiksi:
 !Yläotsikko Tekstiä * luettelo * parilla * kohdalla Taas tekstiä. !!Alaotsikko Lisää tekstiä ja # numeroitu # luettelo
Linkitys tiddlereiden välillä hoidetaan kirjoittamalla tekstiin viitattavan tiddlerin nimi ympäröitynä kaksinkertaisilla hakasulkeilla, esimerkiksi:
 Muista lukea [[muistiinpanot]].
Kullekin tiddlerille voi myös merkitä tageja, eli eräänlaisia asiasanoja, joiden mukaan niitä on myöhemmin helppo hakea ja luokitella. TiddlyWikissä on myös sisäänrakennettu hakukenttä, joka etsii esiin kaikki hakusanan sisältävät tiddlerit.

TiddlyWikiin tehtyjen muokkausten tallentaminen hoituu Firefox- ja Internet Explorer -selaimissa suoraan selaimen omilla menetelmillä. Käyttäjältä toki kysytään lupa tallennukseen, sillä selaimet eivät tietoturvan vuoksi voi omin luvin tallennella käyttäjän koneelle tiedostoja. Tallennuksen yhteydessä kannattaa rastia vaihtoehto, ettei lupaa kysytä jokaisella tallennuksella. Tämä rastilla annettu lupa on istunto- ja tiedostokohtainen. Muilla selaimilla tallennusta varten tarvitaan TiddlyWikin sisältävän html-tiedoston lisäksi TiddlySaver.jar-tiedosto ja selaimeen Java-lisäosa. TiddlyWikin oikean reunan sivupalkista löytyy "Options"-kohdasta mahdollisuus kytkeä päälle "AutoSave"-toiminto, jolloin tallennus tapahtuu jokaisen muutoksen jälkeen automaattisesti ilman erillistä "Save"-linkin painamista. Jos päättää käyttää automaattista tallennusta, voi kannattaa kytkeä pois päältä automaattiset varmuuskopiot valinnasta "SaveBackups", sillä muuten tallennuskansio täyttyy hyvin pian päivämäärällä ja kellonajalla varustetuista varmuuskopioista.

TiddlyWiki on helposti ja laajasti muokattavissa omiin tarpeisiin. Käytännössä kaikki muokaaminen tapahtuu muokkaamalla sopivia tiddlereitä. Wikin otsikkoa voi muokata muuttamalla tiddlerien SiteTitle ja SiteSubtitle sisältöä, vasemman reunan valikon sisältö löytyy tiddleristä MainMenu ja luettelo oletuksena esiin avattavista tiddlereistä on tiddlerissä DefaultTiddlers. Myös TiddlyWikin asettelu ja ulkoasu on muunnettavissa muokkaamalla sivupohjaa tiddlerissä PageTemplate tai omia css-tyylisääntöjä tiddleriin StyleSheet.

Myös wikin toiminnallisuuden muokkaaminen on hyvin helppoa, jos osaa JavaScript-kieltä. TiddlyWikin toiminnallisuus on rakennettu helposti lisäosilla laajennettavaksi. Lisäosa on käytännössä tiddleri, jonka sisältö on ajettavaa JavaScript-ohjelmakoodia ja jolle on annettu tagi systemConfig. Kaikki tällä tagilla merkityt tiddlerit suoritetaan sivun lataamisen yhteydessä. Lisäosina voidaan toteuttaa esimerkiksi laajennoksia TiddlyWikin käyttämään wiki-kieleen tai erilaisia makroja, joita voidaan käyttää wiki-tekstin seassa. Hyvä esimerkki tällaisesta makrosta on CalendarPlugin-lisäosan tuoma <>-makro, joka wiki-tekstin sekaan kirjoitettuna korvataan tiddleriä näytettäessä interaktiivisella kalenterilla. Toinen esimerkki hyödyllisestä lisäosasta on AttachFilePlugin, joka mahdollistaa kuvien upottamisen wikiin. Tämän lisäosan avulla kuvatiedosto voidaan joko upottaa suoraan html-tiedoston sisään yhtenä tiddlerinä tai vaihtoehtoisesti käyttää viittausta ulkoiseen kuvatiedostoon. Wiki-tekstissä ja jopa css-säännöissä voidaan näin liitettyä kuvaa käyttää viittaamalla siihen tiddlerin nimellä.

TiddlyWikin päälle on rakennettu erilaisiin käyttöihin muokattuja sovelluksia. Hieman vanhempaan TiddlyWikin versioon perustuvaan matemaattiselle tekstille suunnattuun ASciencePad (http://math.chapman.edu/~jipsen/asciencepad/asciencepad.html)iin on sisällytetty matemaattisia kaavoja MathML-muotoon muuttava ASCIIMathML (http://www1.chapman.edu/~jipsen/mathml/asciimath.html)-paketti sekä graafien ja muiden kuvioiden piirtämiseen käytettävä ASCIIsvg (http://www1.chapman.edu/~jipsen/svg/asciisvg.html). TiddlyFolio (http://tiddlyfolio.tiddlyspot.com/) puolestaan on TiddlyWikin versio, johon on lisätty mahdollisuus kryptata tiddlereitä. TiddlyFoliota käyttämällä esimerkiksi muistitikulle tallennetut tiedot voi pitää salakirjoitettuina ja turvassa vaikka muistitikku katoaisikin. TiddlyWikiä on mahdollista käyttää myös kurssimateriaalin jakamiseen, kuten esimerkiksi professori Russel Herman: LaTeX (http://people.uncw.edu/hermanr/LaTeX/), MathLab (http://people.uncw.edu/hermanr/Wiki/MatlabWiki.html). Tällaisessa käytössä TiddlyWikin etuna tavallisen verkkosivustoon verrattuna on se, että koko materiaalin voi halutessaan antaa opiskelijoiden ladattavaksi yhtenä tiedostona.

TiddlyWikiä on toki mahdollista käyttää myös verkon yli. Yksinkertaisimmillaan muokkaukset tehdään omalla koneella ja html-tiedosto kopioidaan palvelimelle vain lukemista varten. Vaihtoehtoisesti voi käyttää TiddlySpace (http://tiddlyspace.com/)- tai tiddlyspot (http://tiddlyspot.com/)-palvelua, jotka hoitavat wikin tallettamisen palvelimen puolella ja mahdollistavat wikin editoinnin suoraan verkossa.

Kotisivu http://tiddlywiki.com/ Lisenssi BSD (http://en.wikipedia.org/wiki/BSD_licenses) Toimii seuraavilla alustoilla Firefox, Internet Explorer, Chrome/Chromium, Safari, Opera, (mikä tahansa moderni selain) Asennus TiddlyWiki on ladattavissa sen kotisivuilta. Firefoxilla ja Internet Explorerilla sen käyttöön riittää pelkkä html-tiedosto. Muilla selaimilla käyttöön tarvitaan lisäksi sivuilta ladattava jar-tiedosto sekä selaimeen Java-plugin. Linkkejä Why every programmer should have a Tiddlywiki (http://eriwen.com/tools/wikify-yourself/) Tiddlywiki cheatsheet (http://www.virtuniv.cz/images/e/ed/Tiddlywiki_cheatsheet.pdf) (pdf) - Tiivistetty TiddlyWiki-opas. TiddlyTools (http://www.tiddlytools.com/) - lisäosavarasto  
Teksti: oma Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.09.2012 - klo:20:18
2x36 Turtle Art - Viikon VALO #88 (http://viikonvalo.fi/Turtle_Art)
2 September 2012, 10:18 am

Turtle Art on ohjelmoinnin alkeisopetukseen sopiva kilpikonnagrafiikkaa hyödyntävä ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmointi tapahtuu palikoilla rakentamalla.

Turtle Art (ja sen laajempi versio Turtle Blocks) on ohjelmointiympäristö, joka on tarkoitettu madaltamaan kynnystä ohjelmoinnin periaatteiden opetteluun. Ohjelmakoodin (http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hdekoodi) kirjoittamisen sijaan siinä rakennetaan ohjelmia tarjolla olevista värikkäistä toisiinsa loksahtavista palikoista, joilla kullakin on oma toimintonsa. Ohjelmointi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointi) tapahtuu siis samaan tapaan kuin Scratch (http://scratch.mit.edu/)-ympäristössä. Turtle Art hyödyntää nimensä mukaisesti myös LOGO-ohjelmointikielestä tutuksi tullutta kilpikonnagrafiikkaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpikonnagrafiikka), jossa ruudulla kulkevaa ja jälkeensä viivaa piirtävää kilpikonnaa ohjataan yksinkertaisilla komennoilla, kuten "eteen 50 askelta" tai "oikealle 90 astetta". Palikoista rakentaminen mahdollistaa ohjelmoinnin menetelmien ja rakenteiden (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lause_(ohjelmointi)), kuten silmukoiden ja ehtojen hahmottamisen visuaalisesti. Varsinkin pienemmille oppijoille valmiiden rakenteiden raahaaminen hiirellä tarvittaviin kohtiin on varmastikin helpompaa ja opettavaisempaa kuin kryptisemmän ohjelmakoodin kirjoittaminen. Tämä mahdollistaa samalla myös erilaisten kokeilujen tekemisen helposti.

Ohjelma on alun perin kehitetty aktiviteetiksi erityisesti kehitysmaiden lapsille suunnatun One Laptop Per Child (http://one.laptop.org/)-projektin XO (http://en.wikipedia.org/wiki/OLPC_XO-1)-koneiden Sugar (http://en.wikipedia.org/wiki/Sugar_(interface))-järjestelmään, mutta Python-pohjaisena toteutuksena se toimii luontevasti myös muissa Linux-järjestelmissä. Käyttöliittymä (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6liittym%C3%A4) on Sugar-aktiviteeteille tyypillisesti toteutettu suurilla ja selkeillä kuvakkeilla.

Turtle Artissa ohjelmointiin käytettävät komponentit on jaoteltu muutamaan kategoriaan: kilpikonnan liikuttelu, piirtokynän ominaisuudet, värit, numeeriset operaatiot, kontrollirakenteet, muuttujakomponentit, ekstrat sekä esityspohjat. Näistä raahaamalla ja toisiinsa kytkemällä rakennetaan kokonaisuus, jonka voi suorittaa "run"-komennolla. Suoritus alkaa "start"-komponentista ja etenee rakennelmaa ylhäältä alaspäin suorittaen matkan varrella kunkin komponentin määräämän toiminnon. Suorituksessa voidaan myös edetä askel askeleelta hidastettuna tai virheenjäljitys (http://www.cs.helsinki.fi/compfac/ohjeet/C/gdb.html)- eli "debug"-tilassa, jolloin voidaan seurata muuttujien arvoja suorituksen aikana.

Kotisivu http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Art Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) Toimii seuraavilla alustoilla Linux (mahdollisesti muitakin, toteutettu Pythonilla) Asennus Löytyy joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Käyttöohjeet Floss-manuals (http://en.flossmanuals.net/turtle-art/) Turtle Art student guide (http://wiki.laptop.org/go/Turtle_Art_student_guide) Turtle Confusion (http://wiki.sugarlabs.org/go/Activities/Turtle_Confusion) - kokoelma tehtäviä Lähdekoodi Git-repository (http://git.sugarlabs.org/turtleart)  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x42 GeoGebra - Viikon VALO #94 (http://viikonvalo.fi/GeoGebra)
13 October 2012, 9:55 pm

GeoGebra on ilmainen ohjelma matematiikan oppimisen ja opettamisen avuksi .

GeoGebra on matematiikkaohjelma, jossa yhdistyy monipuolinen piirto-ohjelma funktioiden kuvaajille ja geometrisille konstruktioille, tietokonealgebrajärjestelmä (CAS) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Symbolinen_laskenta) sekä taulukkolaskenta. GeoGebran käyttöliittymässä pääosassa on koordinaatistolla varustettu piirtoalue, johon ikkunan yläreunan painikkeista valittavilla työkaluilla voi lisätä pisteitä, janoja, suoria, ympyröitä, ellipsejä, kulmia, liukusäätimiä sekä muita geometrisia ja matemaattisia objekteja. Piirtoalueen vasemmalla puolella on tarvittaessa piilotettavissa oleva algebraikkuna, eli lista määritellyistä objekteista. Listassa objektit on jaoteltu vapaisiin ja riippuviin. Vapaita objekteja ovat sellaiset objektit, jotka ovat kokonaan käyttäjän määriteltävissä. Esimerkiksi vapaata pistettä voi hiirellä raahata piirtoalueella täysin vapaasti. Riippuvat objektit sen sijaan määräytyvät joko kokonaan tai osittain toisten objektien avulla. Esimerkiksi suora määräytyy täysin kahden pisteen sijainnista ja kahden suoran leikkauspiste taas voi olla määritelty näiden suorien avulla. Osittain riippuvat objektit taas omaavat jonkin verran vapauksia. Esimerkiksi ympyrän kehälle sijoitettu piste riippuu ympyrästä, mutta käyttäjä on vapaa liikuttamaan sitä pitkin ympyrän kehää. Objektijoukon koostaminen vapaista ja riippuvista objekteista mahdollistaa sellaisten konstruktioiden rakentamisen, joissa on vain vähän vapaita objekteja, joita liikuttamalla koko konstruktio muuttaa muotoaan säilyttäen kuitenkin keskeiset ominaisuutensa. Esimerkiksi, jos kahden pisteen välisen janan keskipiste ja keskinormaali etsitään käyttäen kahta samansäteistä ympyrää ja näiden leikkauspisteitä, voidaan konstruktion jälkeen alkuperäisiä pisteitä liikutella ja silti keskipiste ja keskinormaali säilyvät kuvassa, kuten pitääkin. Algebraikkunasta voidaan valita piirtoalueella näytettävät objektit, jolloin lopullisessa kuvassa voivat olla näkyvissä vain halutut objektit ja konstruktion piirtämiseen käytetyt apukuviot ja -objektit ovat piilotettuina.

Piirtoalueen alapuolella on lisäksi syöttökenttä, jota käyttämällä objektit voi syöttää GeoGebralle suoraan kirjoittamalla. Geometristen objektien lisäksi syöttökentällä voidaan syöttää myös funktioita, jotka lisätään algebraikkunaan uusina objekteina ja joiden kuvaaja piirretään samalla piirtoalueelle. GeoGebraa voi käyttää myös tietokonealgebrana, joka kykenee muun muassa sieventämään lausekkeita, ratkaisemaan yhtälöitä ja derivoimaan funktioita. GeoGebran tulossa oleva uusi versio 4.2 tukee laajempaa joukkoa CAS-toimintoja (http://wiki.geogebra.org/en/CAS_View).

Kolmantena osana GeoGebra sisältää taulukkolaskennan, joka toimii saumattomasti yhteen piirtoalueen ja syöttökentän toimintojen kanssa. Syöttökentältä syötettävissä objekteissa voidaan esimerkiksi viitata taulukon soluihin ja siten käyttää taulukosta löytyviä arvoja hyödyksi. Taulukkonäkymä sisältää myös työkaluja todennäköisyys- ja tilastolaskennan käyttöön.

GeoGebra sopii graafisena ja hyvin havainnollistavana työkaluna erittäin hyvin opetuskäyttöön sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajan on mahdollista luoda GeoGebralla tarvittavat objektit sisältävä tehtäväympäristö ja tallentaa tämä GeoGebra-sovellus dynaamisena työtiedostona, joka on käytännössä html-sivu, johon on upotettu tarvittava Java-sovelma. Työtiedoston GeoGebra-sovelluksesta opettaja voi poistaa valintansa mukaan toimintoja ja jättää vain haluamansa, opetettavaa asiaa havainnollistavat tai tehtävän suorittamiseen tarvittavat toiminnallisuudet käytettäviksi. Esimerkiksi toisen asteen polynomia ja sen määrittelemää paraabelia voidaan havainnollistaa GeoGebra-sovelluksella (http://www.geogebratube.org/student/m6500), jossa käyttäjä voi liukusäätimillä kokeilla polynomin kertoimien vaikutusta kuvaajaan, ja josta muut GeoGebran toiminnallisuudet on kytketty käytöstä. Työtiedostoja voi tallentaa omalle koneelleen html-tiedostona ja tarvittavina Java-tiedostoina taikka julkaista GeoGebraTube (http://www.geogebratube.org/)ssa, yhteisöllisessä palvelussa, johon GeoGebran käyttäjät ovat keränneet laajan kokoelman tekemiään GeoGebra-sovelluksia.

GeoGebran käyttäjät muodostavatkin aktiivisen yhteisön ja Suomessa GeoGebran käyttöä edistää Suomalainen GeoGebra-verkosto (http://geogebra.fi/). GeoGebran käytöstä voi keskustella ja pyytää apua ja vihjeitä GeoGebran pääsivuston foorumilla taikka suomeksi Suomalaisen GeoGebra-verkoston keskustelupalstalla (http://www.geogebra.org/forum/viewforum.php?f=33).

GeoGebra on Java-ohjelmisto, joka vaatii, että tietokoneelle on asennettuna Java-ympäristö. Sitä on mahdollista käyttää joko omalle koneelle ladattuna ohjelmana tai www-selaimella suoraan verkosta GeoGebran kotisivuilta käynnistettävänä Java-sovelmana.

GeoGebra on julkaistu (http://blog.geogebra.org/2012/06/geogebra-chrome-app-released/) myös Googlen Chrome-selaimelle Chrome Web Storessa (https://chrome.google.com/webstore/search/geogebra). Tämä versio on toteutettu kokonaan Javascriptillä html5-sovelluksena, eikä siksi tarvitse toimiakseen Javaa. Selainsovellus vaatii kuitenkin Google-tunnukset, sillä siinä tallennukset tapahtuvat Googlen Drive -palveluun. Vaikka web-sovellus on nimellisesti suunnattu Chromelle, toimii se yhtä hyvin myös esimerkiksi Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox)-selaimella menemällä osoitteeseen: [url]http://geogebraweb.appspot.com/ (http://geogebraweb.appspot.com/)[/url] .

GeoGebran www-sivuilla sanotaan: "Voit kopioida, jakaa ja välittää GeoGebraa ei-kaupallisiin tarkoituksiin." Lisenssitekstistä (http://www.geogebra.org/download/license.txt) käy kuitenkin ilmi, että rajoitus ei-kaupallisen käyttöön koskee vain GeoGebran asennusohjelmaa, joka on lisensoitu CC-BY-NC-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/3.0/)-lisenssillä. GeoGebran lähdekoodi sen sijaan on julkaistu GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) -lisenssillä. GeoGebran kielitiedostot sekä dokumentaatio taas on julkaistu CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)-lisenssillä.

Kotisivu http://www.geogebra.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (Järjestelmät, joihin on saatavilla Java) Asennus Asennuspaketit löytyvät GeoGebran kotisivuilta. Unix-tyyppisiin järjestelmiin sivuilta on ladattavissa .tar.gz-paketti, joka sisältää ohjelman ajettavan version suoraan ilman erillistä asentamista. Yleisimpiin Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy joko suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta tai GeoGebran sivuilla opastetuista erillisistä pakettivarastoista. Käyttöohjeet Käyttöohjeita ja vertaistukea löytyy paljon sekä GeoGebran omilta sivuilta (http://www.geogebra.org) että Suomalaisen GeoGebra-verkoston (http://www.geogebra.fi) sivuilta. Videoita Yhtälön ratkaiseminen graafisesti GeoGebralla (http://www.youtube.com/watch?v=sRHxVz51uZI) (Youtube) Tulevan 4.2-version CAS-näkymä (http://www.youtube.com/watch?v=UzoQE20b5vQ) (Youtube) GeoGebran virallinen Youtube-kanava (https://www.youtube.com/user/geogebrachannel)  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x43 Sozi - Viikon VALO #95 (http://viikonvalo.fi/Sozi)
21 October 2012, 8:21 pm

Sozi on ohjelma animoitujen diaesitysten tekoon.

Sozi on Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-vektoripiirto-ohjelman lisäosana toimiva ohjelma, jolla voi tehdä näyttäviä animoituja esityksiä, jotka ovat katseltavissa www-selaimella lähes kaikilla alustoilla. Sozin idea on sama kuin Flashilla toteutetussa Prezissä. Esityksen vaiheet eivät ole erillisinä "kalvoina" vaan sisältönä samassa suuressa julisteessa, jossa esityksen edetessä siirrytään eri kohtiin ja samalla tarvittaessa zoomataan ja käännetään katselukulmaa.

Sozi-esitys on standardin mukainen svg-muotoinen vektorikuva, johon on lisätty toiminnallisuutta Javascript-ohjelmointikielellä. Sozin suurena etuna esimerkiksi Preziin on se, että Sozi-esityksen katsomiseen riittää mikä tahansa nykyaikainen www-selain eikä sen lisäksi tarvita mitään muuta, kuten Prezin katsomiseen tarvittavaa Flash-lisäosaa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Sozi-esitykset ovat katsottavissa myös Applen iPad- ja iPhone-laitteilla.

Esityksen luominen Inkscapessa on toteutettu käytännössä siten, että kaikki sisältö luodaan ensin piirtoalueelle yhdelle (tai useammalle) tasolle ja lopuksi omalle erilliselle tasolleen luodaan joukko näytön muotoisia suorakaiteita, jotka Sozilla määrätään esityksen pysähdyspisteiden näkymiksi, eräänlaisiksi "ikkunoiksi" sisältöön. Esitystä katseltaessa siirrytään siis animoidusti tällaisesta ikkunasta toiseen. Inkscapen Sozi-lisäosa antaa käyttöliittymän, jolla esitykseen voi lisätä pysähdyspisteitä ja vaihtaa niiden järjestystä. Kullekin pysähdyspisteelle voi halutessaan määritellä ajoitetun keston. Pysähdyspisteiden väliseen siirtymään käytettävä aika ja sen kiihtyvyys ovat myös asetettavissa tällä työkalulla.

Esitystä selaimella katseltaessa sitä ohjataan eteenpäin ja taaksepäin näppäimistöllä välilyönnillä, enterillä, pageup-, pagedown-, home-, end- ja nuolinäppäimillä. Vaihtoehtoisesti esityksessä voi edetä eteenpäin hiiren ykkösnäppäintä painamalla. Hiiren kolmosnäppäintä, eli rullaa, painamalla saa esiin listan esityksen näkymistä, joista voi hiirellä klikkaamalla valita haluamansa. Muita käytössä olevia näppäimiä ovat ainakin koko esityskuvan kerralla näyttävä f, esitystä vastapäivään kiertävä r, saman myötäpäivään tekevä R sekä näkymään sisään ja ulos zoomaavat + ja -. Näkymäluettelon saa esiin myös näppäimistöllä painamalla t-näppäintä.

Esitystä tehtäessä on syytä huomioida ainakin seuraavat esityksen animoinnin sujuvuuteen vaikuttavat seikat. Svg-kuvan elementtien pehmennystä (blur) on syytä välttää, sillä pehmennettyjen elementtien animointi näyttää olevan hidasta ja aiheuttaa nykimistä esitystä katsottaessa. Jossain tapauksessa myös suuri määrä tekstiä voi aiheuttaa animoinnin nykimistä. Tällaisessa tilanteessa animointia on mahdollista nopeuttaa muuttamalla tekstit poluiksi Inkscapessa. Esityksessä on syytä myös pysyttäytyä yleisimmin käytetyissä kirjasimissa, jos haluaa, että esitys näyttää täsmälleen samalta kaikilla koneilla. Erikoisempiakin kirjasimia voi toki käyttää, mutta tällöin voi olla myös tarpeen muuttaa tekstit poluiksi Inkscapessa, jotta esitys näyttää samalta myös koneella, jolla sitä katsellaan. Tekstejä poluksi muutettaessa täytyy tietenkin muistaa, että tämän jälkeen tekstin muokkaaminen tekstinä ei ole enää mahdollista.

Kotisivu http://sozi.baierouge.fr/wiki/en:welcome (http://sozi.baierouge.fr/wiki/en%3Awelcome) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3.0 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD sekä muut alustat, joilla Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape) on käytettävissä. Sozi-esitysten katselu onnistuu millä tahansa alustalla, johon saa modernin svg-tiedostoja osaavan selaimen. Asennus Asennuspaketit ja -ohjeet löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntuun Sozi löytyy myös suoraan paketinhallinnasta. Ubuntun kanssa on hyvä varmistaa, että paketti libcanberra-gtk-module on asennettuna. Esimerkki Viikon VALO presents SOZI (http://viikonvalo.fi/files/vv-sozi.svg) Käyttöohjeet Lyhyt video-tutoriaali Sozin käytöstä (http://www.youtube.com/watch?v=QOuf7w_Qesk)  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x44 soRvi - Viikon VALO #96 (http://viikonvalo.fi/soRvi)
28 October 2012, 11:52 pm

soRvi on vapaa työkalupakki avoimen suomalaisen datan analysointiin ja visualisointiin R-ohjelmistolla.

Suomessakin on alettu kiitettävästi avata yhteiskunnan datavarastoja julkisiksi. Tiedon vapaa saatavuus mahdollistaa niiden käytön ja yhdistämisen aivan uudella tavalla. Suuri määrä pelkkää raakaa dataa ei yksinään kuitenkaan riitä vaan se pitää pystyä käsittelemään ja saattamaan tulkittavaan muotoon. soRvi on Suomi-datan käsittelyyn tarkoitettu R (http://viikonvalo.fi/R)-kirjasto. R on Viikon VALOnakin esitelty tilasto-ohjelma, jonka graafiseksi käyttöliittymäksi soRvin tekijät suosittelevat RStudio (http://www.rstudio.com)-nimistä ohjelmaa.

soRvilla on mahdollista hakea avointa dataa suoraan esimerkiksi Oikeusministeriön, Tilastokeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Datavaalit-sivuston (http://www.datavaalit.fi/) palvelimilta. soRvi sisältää esimerkiksi algoritmeja, jotka siistivät alkuperäisestä lähteestä haetun datan helpommin käsiteltävään muotoon. Alkuperäisestä datasta saattaa esimerkiksi puuttua kenttien otsikkotietoja tai se saattaa olla jaettuna useampaan tiedostoon ja algoritmeillä ne yhdistellään paremmin käytettäväksi kokonaisuudeksi. soRvi siis sisältää muun muassa välineet raakadatan esikäsittelyyn, jotta päästään helposti käsiksi olennaiseen dataan. Kirjastosta löytyvät lisäksi esimerkiksi rutiinit suomalaisen henkilötunnuksen ja siihen sisältyvät tiedon, eli syntymäajan ja sukupuolen, tulkintaan.

soRvi-hanke sai vuonna 2011 ykköspalkinnon Apps4Finland-kisassa (http://apps4finland.fi/fi/osallistu-avoimen-datan-kilpailuun-23-10-2011-mennessa/fi/ajankohtaista/kovatasoinen-apps4finland-finaali-merkittava-loikka-avoimelle-datalle-suomessa) Datan avaus -sarjassa sekä virallisessa kisassa että yleisöäänestyksessä.

soRvin käyttöesimerkkejä löytyy Louhos-blogista (https://louhos.wordpress.com/category/sorvi). Käyttöesimerkkinä muun muassa vertailu puolueiden kunnallisvaaliehdokkaiden aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa (https://louhos.wordpress.com/2012/10/26/kunnallisvaaliehdokkaiden-aktiivisuus-sosiaalisessa-mediassa-puolueiden-vertailua/). Kannattaa huomioida, että ainakin osassa esimerkeistä on käytetty soRvin "develop"- eli kehityshaaraa, jossa on joitain uusia toimintoja. Muita ohjeita, tietolähteitä ja hakuesimerkkejä löytyy hankkeen wikistä (https://github.com/louhos/sorvi/wiki). soRvin lähdekoodit löytyvät Github-palvelusta (https://github.com/louhos/sorvi).

Kotisivu http://louhos.github.com/sorvi/ Lisenssi BSD (http://en.wikipedia.org/wiki/BSD_licenses) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus soRvin asennusohjeet löytyvät työkalupakin kotisivuilta. Sen käyttö vaatii R (http://viikonvalo.fi/R)-ohjelmasta vähintään version 2.15.1. R-ohjelman graafiseksi käyttöliittymäksi suositellaan RStudio-ohjelmistoa. Käyttöohjeet Ohjeita soRvin käyttöön löytyy sen kotisivujen kautta.  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x45 Xournal - Viikon VALO #97 (http://viikonvalo.fi/Xournal)
4 November 2012, 12:53 pm

Xournal on vapaa piirtopöytää hyödyntävä muistiinpanotyökalu.

Xournal on muistiinpanotyökalu, jonka käyttö muistuttaa hyvin paljon perinteistä muistivihkoa, sillä se on suunniteltu käytettäväksi piirtopöydän kanssa. Käsinkirjoitettujen ja piirrettyjen muistiinpanojen lisäksi sillä on toki mahdollista kirjoittaa tekstiä myös näppäimistöltä, mutta kynän käyttö tuo muistiinpanojen tekemiseen usein kaivattua joustavuutta. Tekstin sekaan on helppo piirtää havainnollistava kuvio. Kynä- ja tekstityökalujen lisäksi Xournalissa on käytettävissä pyyhekumi, yliviivauskynä sekä suorien viivojen piirtämistä helpottava viivain. Piirtotyökalujen yhteydessä on mahdollista käyttää myös kuviontunnistusta, jolloin ohjelma pyrkii tunnistamaan piirroksesta ympyrät sekä suorista janoista koostuvat kuviot. Kunkin työkalun yhteydessä on valittavissa piirtojäljen paksuus ja väri. Kukin piirrosjälki tai teksti käsitellään ohjelmassa omana objektinaan, mikä mahdollistaa niiden poistamisen ja muokkaamisen muun muassa siirtämällä tai skaalaamalla valittuja objekteja. Varsin hyödyllinen työkalu on pystysuuntaista tilaa tekevä työkalu, jolla saa piirtoalueelle tehtyä tilaa haluttuun kohtaan siirtämällä kaikkia kohdan jälkeen tulevia objekteja alaspäin.

Piirtoalue on Xournalissa järjestetty sivuiksi, tasoiksi ja taustaksi. Sivuja voi tiedostoon lisätä joustavasti haluamaansa kohtaan ja viimeiseltä sivulta eteenpäin siirryttäessä luodaan aina uusi sivu automaattisesti. Sivun koko ja taustakuva on valittavissa joko kullekin sivulle erikseen tai kaikille sivuille kerralla. Valmiina taustakuvina ovat tyhjä sivu, vaakaraidoitettu sivu, vaakaraidoilla ja yhdellä pystyviivalla varustettu sivu sekä ruutupaperi. Omia taustakuvia on toki mahdollista myös käyttää. Kullekin sivulle on mahdollista lisätä useampia tasoja. Oletuksena kullakin sivulla on kaksi tasoa, tausta ja yksi sisältötaso. Tasoja on hyödyllistä käyttää esimerkiksi silloin, kun haluaa eritellä päällekkäiset merkinnät omiksi ryhmikseen, esimerkiksi kirjoittamalla tekstit yhdelle tasolle ja tekemällä korostuskynällä korostusmerkinnät toiselle tasolle. Tasojen käyttö helpottaa myös objektien valitsemista, jos niitä tarvitsee poistaa tai muokata.

Muistiinpanosivut voi tallentaa ohjelman omassa xoj-tiedostomuodossa, jolloin niiden jatkomuokkaaminen on helppoa, tai vaihtoehtoisesti ne voi viedä pdf-tiedostoksi, jolloin niiden jakaminen muille on helppoa. Pdf-muotoon tallentaminen mahdollistaa Xournalin käytön myös persoonallisten diaesitysten tekemiseen.

Yksi Xournalin erityisen hyödyllinen käyttö on merkintöjen tekeminen pdf-tiedostoihin. Käytännössä tämä tapahtuu valitsemalla ohjelmassa "Annotate PDF"-vaihtoehto, jolloin valittu pdf-tiedosto avataan Xournaliin sivujen taustakuvaksi. Xournalin kukin sivu asetetaan mitoiltaan ja taustaltaan pdf-tiedoston mukaiseksi ja tämän jälkeen huomioiden ja merkintöjen teko tapahtuu Xournalin normaaleilla työkaluilla. Oletuksena Xournal ei tallennettasessa kopioi pdf-tiedostoa vaan vain säilyttää vain viittauksen siihen, joten, jos pdf-tiedosto poistetaan tai siirretään, tämä yhteys katkeaa. Kommentoinnin jälkeen lopputulos on mahdollista viedä tavalliseen tapaan pdf-tiedostoksi, jossa alkuperäisen sisällön lisäksi ovat nyt myös lisätyt kommentit.

Kotisivu http://xournal.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ohjelma löytyy myös suoraan joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Käyttöohjeet The user's manual (http://xournal.sourceforge.net/manual.html)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x46 Gourmet - Viikon VALO #98 (http://viikonvalo.fi/Gourmet)
11 November 2012, 9:12 pm

Gourmet on vapaa reseptitietokanta, josta saa muun muassa tulostettua ostoslistan.

Kun ensimmäisiä kotitietokoneita markkinoitiin, muistettiin mainoksissa aina mainita yhtenä käyttökohteena reseptien tallentaminen sähköisesti. Gourmet Recipe Manager on monipuolinen reseptitietokanta, joka osaa pelkän ohjeen tallentamisen lisäksi monia muitakin hyödyllisiä toimintoja. Resepteistä saa tarvittaessa myös siistit tulosteet paperiseen muotoon.

Reseptien ainesten määriä ei ohjelmaan tallenneta pelkkänä tekstinä vaan Gourmet on tietoinen lukumääristä ja mittayksiköistä. Reseptiin voi merkitä myös ohjeella saatavan annoksen suuruuden kappalemäärinä, tarjoiluannoksina tai jossain muussa soveltuvassa mittayksikössä.  Tämän takia esimerkiksi reseptin skaalaaminen suuremmille määrille ja mittayksiköiden muuntaminen vaikka ruokalusikoista teelusikoihin onnistuu ohjelmalla helposti. Yksikkömuunnoksia varten ohjelmassa on myös oma työkalunsa. Valitettavasti ohjelmassa ei ole vielä tukea suomen kielelle, joten automaattiset yksikkömuunnokset onnistuvat vain esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi. SI-järjestelmän mittayksiköiden, kuten desilitrojen ja grammojen lyhenteet toki ovat samat eri kielillä ja muunnokset niiden välillä toimivat, mutta esimerkiksi tee- ja ruokalusikan lyhenteet poikkeavat. Jos ei tarvitse automaattisia yksikkömuunnoksia, ohjelmaa voi aivan hyvin käyttää myös suomenkielisillä lyhenteillä.

Yksi ohjelman keskeisistä ominaisuuksista on ostoslistan automaattinen tekeminen reseptien pohjalta. Halutut reseptit voi lisätä ostoslistatyökaluun, joka poimii resepteistä tarvittavat tarveaineet ja laskee niiden määrät yhteen. Työkalussa voi merkitä jo kaapista löytyvät ainekset sekä luokitella tarvittavat ainekset esimerkiksi mausteiksi, lihaksi, leivonta-aineksiksi ja niin edelleen. Kun työkalusta tulostetaan ostoslista, on se järjestetty luokittelun mukaisesti, jolloin ostosten tekeminen helpottuu, kun kaupan samalta osastolta löytyvät ainekset on ryhmitelty yhteen nippuun.

Reseptit voi luokitella ruoan tyypin mukaan esimerkiksi alkuruokiin, pääruokiin, jälkiruokiin, juomiin ja niin edelleen. Reseptiin voi myös kirjata ylös, mistä maasta kyseinen ruoka on kotoisin. Ohjelmaan voi myös lisätä kuvan kustakin herkusta ja antaa sille arvostelun asteikolla 0-5 tähteä.

Useiden tuonti- ja vientimuotojen ansiosta Gourmet toimii hyvin yhteen muiden reseptiohjelmistojen kanssa. Se osaa lukea reseptejä muun muassa Mealmaster-, MasterCook- ja KRecipe-ohjelmien tiedostomuodoista sekä pelkkänä tekstinä. Ohjelmassa on myös käytettävissä useita lisätoimintoja lisäosajärjestelmän kautta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi ravintoainelaskuri sekä mahdollisuus selata reseptejä paistoajan, valmistusajan tai ruokatyypin mukaan. Ohjelmasta löytyy myös ajastin, jota voi käyttää paistoajan mittaamiseen.

Kotisivu http://grecipe-manager.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows Asennus Asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivuilta. Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. Kotisivuilta saatava versio saattaa olla uudempi.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x47 HandBrake - Viikon VALO #99 (http://viikonvalo.fi/HandBrake)
18 November 2012, 8:22 pm

HandBrake on avoimen lähdekoodin videomuunto-ohjelma.

HandBrake on helppokäyttöinen usealla käyttöjärjestelmällä toimiva työkalu videotiedostojen muuntamiseen muodosta ja koosta toiseen. Videon muuntaminen toiseen muotoon voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos halutaan ottaa DVD-levyllä oleva elokuva matkalle mukaan katsottavaksi mobiililaitteella, kuten tabletilla tai puhelimella. HandBrakella voidaan määritellä useampia muunnoksia valmiiksi jonoon ja laittaa ohjelman tekemään ne kerralla peräkkäin. Jo jonoon laitettuja töitä voidaan vielä muokata uudelleen ennen muunnoksen käynnistämistä.

Lähtötiedostoiksi HandBrakelle kelpaa lähes mitä tahansa yleisimmin käytettyä tiedostomuotoa oleva tiedosto. HandBrake hyödyntää videoiden lukemiseen libavformat- ja libavcodec-kirjastoja. Lisäksi HandBraken videomuunnoksen lähteeksi sopii myös DVD-levy tai Bluerayn tapainen lähde, joka ei ole kopiosuojattu.

Tulostiedostolle HandBrakella on muutama valittavissa oleva tiedostomuoto. Säilöksi tiedostolle voidaan valita joko MP4 (http://en.wikipedia.org/wiki/MPEG-4_Part_14) (M4V) tai MKV (Matroska (http://en.wikipedia.org/wiki/Matroska)). Videomuodoiksi näihin tiedostomuotoihin voi valita jonkin seuraavista: H.264, MPEG-4, MPEG-2 tai Theora (Matroska-säilöllä) ja audiomuodoksi jonkin seuraavista vaihtoehdoista: AAC, CoreAudio AAC/HE-AAC (vain OS X), MP3, Flac, AC3, Vorbis, AC-3, DTS, DTS-HD, AAC ja MP3 pass-thru. Tiedostoon on mahdollista lisätä useampia, esimerkiksi erikielisiä, ääniraitoja.

HandBrake tukee myös tekstitysten lisäämistä luotaviin videoihin. Tekstitykset voidaan valita joko lähteenä toimivalta DVD-levyltä tai tai tuoda erillisestä SRT-muotoisesta tiedostosta. Tekstityksiä voi samaan videoon lisätä useita, eli esimerkiksi eri kieliä varten. Tekstityksen voi niin halutessaan myös "polttaa" videokuvaan, jos jostain syystä tämä on tarpeen. Videon ja äänen asetuksia voi säätää monipuolisesti tai vaihtoehtoisesti valita jonkin valmiista esiasetetuista säädöistä. Esiasetettuja säätöjä on esimerkiksi erilaisille kannettaville laitteille, kuten Android- ja iOS-laitteille, optimoituja videotiedostoja varten.

HandBrakea voidaan tarvittaessa käyttää myös komentoriviltä.

Kotisivu http://handbrake.fr/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelman asennuspaketit Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Valitettavasti Linux-jakeluista vain Ubuntulle on tarjolla valmiiksi käännetty versio ja muiden Linux-järjestelmien käyttäjät joutuvat joko kääntämään ohjelman itse tai etsimään jostain kolmannen osapuolen valmiiksi kääntämän paketin. Käyttöohjeet HandBrake-opas (https://trac.handbrake.fr/wiki/HandBrakeGuide)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x48 Viikon VALO - Viikon VALO #100 (http://viikonvalo.fi/Viikon_VALO)
24 November 2012, 6:06 pm

Viikon VALO on vapaista avoimen lähdekoodin ohjelmista ja materiaalipankeista viikoittain kertova sivusto, joka toimii samalla myös itse vapaita artikkeleita sisältävänä materiaalipankkina.

Sadanteen artikkeliinsa ehtinyt Viikon VALO on vuoden 2011 alussa perustettu sivusto, joka esittelee joka viikko jonkin Vapaan ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelman eli VALOn, vapaata materiaalia tarjoavan sivuston tai muun läheisesti näihin liittyvän asian, kuten Vapaat tiedostomuodot (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot). Luetuimpien artikkeleiden joukossa ovat muun muassa Linux-jakeluista Ubuntu 11.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04), Debian GNU/Linux (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux) ja Ubuntu 12.04 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04) kertovat artikkelit sekä sovellusohjelmista tekstikäsittelyohjelma LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer), www-selain Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox) ja mediasoitin Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine). Materiaalipankeista suosituimpia ovat olleet vapaita leikekuvia tarjoava Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library) sekä sähköinen kirjasto Project Gutenberg (http://viikonvalo.fi/Project_Gutenberg). Viikon VALO -projektin pyrkimyksenä on tuoda jo tunnettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien lisäksi laajempaan tietoisuuteen myös pienempiä ja vähemmin tunnettuja sovelluksia, kuten karttaohjelmisto Marble (http://viikonvalo.fi/Marble), päiväkirjamainen sähköinen muistikirja RedNotebook (http://viikonvalo.fi/RedNotebook) sekä esitysgrafiikan tekoon tarkoitettu Sozi (http://viikonvalo.fi/Sozi).

Kaikki Viikon VALO -sivustolla esiteltävät ohjelmat ja materiaalit on julkaistu jollain vapaalla lisenssillä joka takaa niiden käytön, levittämisen sekä tarvittaessa myös sovittamisen omiin tarpeisiin sopiviksi. Ohjelmistot on tyypillisesti julkaistu GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)-, MIT X11 (http://viikonvalo.fi/MIT_X11)- tai BSD (http://fi.wikipedia.org/wiki/BSD-lisenssi)-lisenssillä taikka jollain muulla vastaavalla vapaalla lisenssillä. Vapaiden materiaalien lisensseinä taas voivat olla esimerkiksi vapaat Creative Commons (http://creativecommons.org/) -lisenssit CC0 (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/), CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/) ja CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/1.0/fi/). Osa materiaalista on myös julkaistu kokonaan tekijänoikeuksista vapaana Public Domain -materiaalina, kuten Open Clip Art Libraryn kuvat ja Project Gutenbergin sähkökirjat.

Viikon VALOn omat artikkelit on julkaistu samojen periaatteiden mukaisesti CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)-lisenssillä, joka mahdollistaa niiden uudelleenkäytön myös muokattuina, kunhan alkuperäisen tekijän nimi (viittaus Viikon VALO -sivustoon) mainitaan ja edelleen jaettu tai muokattu artikkeli julkaistaan samalla lisenssillä. Tämä mahdollistaisi artikkelien käyttämisen pohjana esimerkiksi paperilehdessä julkaistavaan avoimen lähdekoodin ohjelmista kertovaan juttusarjaan. Suurin osa Viikon VALO -sivustolla käytetyistä piirroskuvituksista on peräisin Open Clip Art Library (http://viikonvalo.fi/Open_Clip_Art_Library)n kuvavarastoista ja loput on pääosin piirretty itse. Itse piirretyt kuvat on tyypillisesti myös lisätty Open Clip Art Libraryn valikoimiin.

Sivustolla esitellään useille eri käyttöjärjestelmäalustoille saatavia ohjelmia. Mukana on myös mobiilialustoille saatavia ohjelmia, kuten K-9 Mail (http://viikonvalo.fi/K-9_Mail)-sähköpostiohjelma ja sähkökirjojen lukemiseen käytettävä FBReader (http://viikonvalo.fi/FBReader). Ohjelmista monet ovat Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-vektoripiirto-ohjelman tapaan käytettävissä samanlaisina useilla eri käyttöjärjestelmillä.

Ohjelmien ja sivustojen lisäksi Viikon VALO on esitellyt Lukuvaloksi (http://viikonvalo.fi/Lukuvalo) nimetyssä osiossaan vapaita sähkö- ja äänikirjoja, jotka on poimittu Project Gutenbergin valikoimista.

Viikon VALO -projekti on toiminut jonkin verran yhteistyössä myös muiden vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia edistävien suomalaisten hankkeiden kanssa. Esimerkiksi suurin osa VALO-CD (http://viikonvalo.fi/VALO-CD)-projektin levyillä jaettavista ohjelmista on esitelty Viikon VALOina ja toisaalta VALO-CD-levyllä olevat ohjelmien esittelyt ovat saaneet tekstejä Viikon VALO -sivustolta. Toinen yhteistyötä tehnyt hanke on Linux.fi (http://linux.fi)-wiki, jonka artikkeleista esimerkiksi FBReader (http://linux.fi/wiki/Fbreader) on saanut vaikutteita Viikon VALO -sivustolta.

Viikon VALO -sivuston ja -projektin takana on Linux-Aktivaattori ry (http://linux-aktivaattori.fi), jonka tavoitteena on edistää vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien tietoteknisten järjestelmien käyttöä ja edistää niiden ideologiaa Suomessa. Esittelyitä ovat kirjoittaneet pääasiassa yhdistyksen aktiivit, mutta heidän lisäkseen myös muutama yhdistyksen ulkopuolinen kirjoittaja on osallistunut niiden tekemiseen. Esimerkiksi osa VALO-CD:llä olevien ohjelmien esittelyistä on VALO-CD-aktiivien kirjoittamia.

Viikon VALO -projektiin on mahdollista ottaa osaa kirjoittamalla itse esittelyitä, ehdottamalla esiteltäviä ohjelmistoja tai sivustoja sekä ihan vain levittämällä linkkejä esittelyihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Esiteltäviä aiheita ja kirjoittajaksi tarjoutumisia saa lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@viikonvalo.fi. Jos taas olet kiinnostunut hyödyntämään Viikon VALO -artikkeleita esimerkiksi edustamassasi lehdessä tai käyttämään niitä jollain muulla tavalla, voit tehdä sen suoraan CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)-lisenssiehtojen mukaisesti, tai ottamalla yhteyttä meihin ja pyytämällä yhteistyötä.

Kotisivu http://viikonvalo.fi Kysymyksiä ja vastauksia http://viikonvalo.fi/vastaukset Yhteistiedot info@viikonvalo.fi Lisenssi CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x49 jQuery - Viikon VALO #101 (http://viikonvalo.fi/jQuery)
2 December 2012, 9:00 pm

jQuery on pieni ja kätevä kirjasto Javascript-sovellusten kirjoittamiseen.

Yksi suosituimmista Javascript-kirjastoista on jQuery, joka helpottaa huomattavasti Javascript-ohjelmien kirjoittamista. jQuery helpottaa erityisesti html-sivun sisällön manipulointia. Sen keskeisenä ideana on, että html-dokumentin sisällöstä muodostuvan solmuja, html-elementtejä, voi valita css-tyylikielen valitsimia muistuttavista valitsimista (http://api.jquery.com/category/selectors/) muodostettavilla hakulausekkeilla. Hakulausekkeilla löytyneiden elementtien joukolle voidaan sitten suorittaa erilaisia toimintoja ja manipulaatioita. Esimerkiksi kaikkien dokumentista löytyvien linkkien piilottaminen tapahtuu komennolla jQuery('a').hide(). Toinen jQueryn kantava idea on mahdollisuus elementtijoukolle suoritettavien toimintojen ketjuttamiseen. Esimerkiksi edellisellä komennolla piilotetut linkit voidaan näyttää ja niille voidaan samalla lisätä luokka "linkki" komennolla: jQuery('a').show().addClass('linkki'). Elementeille voidaan suorittaa myös erilaisia animoituja efektejä (http://api.jquery.com/category/effects/), kuten näyttäminen ja piilottaminen häivytysefektillä tai ylhäältä alas "rullaamalla".

Html-sisällön manipuloinnin lisäksi jQuery sisältää useita muita toimintoja, jotka helpottavat Javascript-ohjelmien tekoa. Näitä ovat esimerkiksi ajax-kutsujen (http://api.jquery.com/category/ajax/) tekemiseen tarkoitetut funktiot, html-elementteihin liitettävien tapahtumakäsittelijöiden (http://api.jquery.com/category/events/) lisäämiseen ja poistoon käytettävät funktiot sekä erilaiset tietorakenteiden käsittelyyn käytettävät apufunktiot (http://api.jquery.com/category/utilities/), kuten jQuery.extend(), jQuery.map() ja jQuery.merge().

Yhtenä jQuery-kirjaston käytön etuna voidaan mainita selainriippumaton ohjelmointi. Vaikka yleisimmät www-selaimet ovat alkaneet kunnioittaa entistä enemmän standardeja, toimivat varsinkin niiden vanhempien versioiden Javascript-toteutukset silti joissain tilanteissa hieman eri tavoin. jQuery pyrkii piilottamaan näitä eroja ohjelmoijalta, jolloin ohjelmoijan ei tarvitse kaikissa tilanteissa ottaa erikseen huomioon poikkeavasti toimivia selaimia.

jQuery on toteutettu helposti laajennettavaksi ja sille onkin toteutettu lukuisa joukko lisäosia, plugineja (http://archive.plugins.jquery.com/). Luultavasti kuuluisin jQuery-lisäosa on käyttöliittymän rakentamiseen tarkoitettu jQuery-ui (http://jqueryui.com/), joka sisältää joukon käyttöliittymäelementtejä (nappulat, dialogi-ikkunat, välilehdet, liukusäätimet, raahattavat elementit, jne.), jotka ovat käytettävissä helposti jQueryn filosofian mukaisesti. jQuery-lisäosina on toteutettu muun muassa suuri joukko erilaisia web-sivulle laitettavia kuvagalleriasovelluksia. Myös Viikon VALO -sivuston kuvakaappausten näyttämiseen tehty galleria (https://github.com/pesasa/psgallery) on toteutettu jQuery-lisäosana.

Html5-pohjaisten mobiilisovellusten rakentamiseen on mahdollista käyttää myös jQuery-pohjaista jQuery Mobile (http://jquerymobile.com/) -kirjastoa. Kirjasto sisältää valmiit välineet mobiililaitteisiin optimoitujen valikoiden, nappuloiden, liukusäätimien sekä muiden elementtien luomiseen.

Kotisivu http://jquery.com/ Lisenssi MIT (https://github.com/jquery/jquery/blob/master/MIT-LICENSE.txt) Toimii seuraavilla alustoilla Selaimet Asennus Javascript-tiedosto on ladattavissa jQuery-projektin kotisivuilta. Sitä on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Googlen tarjoamana palveluna (https://developers.google.com/speed/libraries/devguide#jquery). Kuvagallerialisäosia http://inspirationfeed.com/resources/tools/top-15-handy-jquery-image-gallery-plugins/ http://slodive.com/web-development/jquery-gallery/ http://ibrandstudio.com/inspiration/30-best-jquery-image-gallery-plugins-portfolio-website  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x50 Subversion - Viikon VALO #102 (http://viikonvalo.fi/Subversion)
9 December 2012, 1:42 pm

Subversion on versionhallintajärjestelmä, varsin suosittu vapaissa ohjelmistoprojekteissa.

Versionhallinnalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Versionhallinta) hallitaan muutosta. Erityisesti ohjelmistoprojekteissa on tarpeen pitää kirjaa ohjelmakoodiin tehdyistä muutoksista. Versionhallintajärjestelmä näyttää milloin ja mikä muutos on tehty, kuka sen teki ja mahdollisesti muutakin tietoa. Versionhallintajärjestelmästä on saatavilla halutun tiedoston vanhakin versio, tai voi verrata tiedoston kahta versiota. Tästä on hyötyä, jos ohjelma toimi toissapäivänä mutta ei toimi nyt, ja halutaan nähdä mitä on muuttunut.

Ohjelmistoprojektien (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmiston_versiohallinta) lisäksi mitä tahansa projektia, jossa käsitellään tiedostoja voi pyrkiä saamaan ruotuun versionhallinnalla. Erityisesti versionhallinta sopii, jos tiedostot ovat tekstitiedostoja, koska tällöin versionhallintajärjestelmä pystyy muodostamaan deltan (http://en.wikipedia.org/wiki/Delta_encoding), eli kahden peräkkäisen tiedostoversion välisen eron. Tästä on hyötyä tallennustilan säästönä, voidaan esimerkiksi tallentaa tiedoston ensimmäinen versio kokonaan ja sen jälkeen vain deltat, joista sitten pystytään muodostamaan tiedoston haluttu versio.

Versionhallintajärjestelmiä on useita. Yksi varsin suosittu on Subversion (http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_Subversion). Subversion kehitettiin alun perin CVS:n (http://en.wikipedia.org/wiki/Concurrent_Versions_System) korvaajaksi. Tavoitteena oli lisätä CVS:tä puuttuvat ominaisuudet ja korjata kiusaavat viat. Projekti keskittyi tavoitteeseensa eikä alkanut kehittämään versionhallintajärjestelmää joka korvaisi kaikki versionhallintajärjestelmät, niinpä projekti valmistuikin ajallaan ja lopputulos oli hyvä (http://www.businesswire.com/news/home/20050323005246/en/CollabNet-Subversion-Wins-Jolt-Product-Excellence-Award). Wikipedia vertailee versionhallintajärjestelmiä: Comparison_of_revision_control_software (http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_revision_control_software).

Toinen tunnettu ja suosittu vapaa versionhallintajärjestelmä on Git (http://fi.wikipedia.org/wiki/Git). Toisin kuin Subversion, Git on hajautettu versionhallintajärjestelmä, ts. jokainen "asiakas" tallentaa kaiken projektin tiedon ja voi toimia myös "keskuspalvelimena". Git suunniteltiin nimenomaan Linux-ytimen kehitysprojektille, mutta käyttäjiä on hyvin paljon muitakin. Tässä pikakurssissa (http://git.or.cz/course/svn.html) näytetään miten sama asia tehdään Git:llä ja Subversionilla.

Käytettäessä versionhallintaa noudetaan ensin työkopio versionhallinnan varastoalueelta (check-out). Terminologia vaihtelee hieman eri versionhallintajärjestelmissä, mutta Subversionissa varastoalue nimetään repositoryksi. Työkopiota muokataan, eli tiedostoja muutetaan, lisätään tai poistetaan. Tässä vaiheessa tulisi tarkistaa työkopion tiedostojen olevan kunnossa, esimerkiksi ohjelmoitaessa katsotaan ettei kääntäjä ilmoita virheistä tiedostoissa. Työkopio tallennetaan varastoalueelle toiminnolla commit (eli tehdään check-in). Tästä työnkulusta on kaavio kuvassa SVN Työnkulkukaavio (http://viikonvalo.fi/sites/default/files/images/Svn-tyonkulkukaavio.png).

Projektin muut työntekijät menettelevät samalla tavalla. Muiden tekemät muutokset saa omaan työkopioonsa tekemällä svn update, se noutaa varastoalueelta muutokset omaan työkopioon. Tämän jälkeen varastoalue ja oma työkopio ovat synkronissa.

Halutun version voi merkitä, eli tehdään sille tag. Komennolla svn copy luodaan nimetty snaphot, jossa on halutun version mukaiset tiedostot koko projektista. Esimerkiksi julkaistaessa versio  halutaan myöhemminkin päästä käsiksi tiedostoihin juuri sellaisina kuin ne olivat versiota julkaistaessa.

 $ svn copy http ://svn.example.com/repos/calc/trunk \ http ://svn.example.com/repos/calc/tags/release-1.0 \ -m "Tagging the 1.0 release of the 'calc' project." Committed revision 902. 
Kun julkaisun jälkeen jatketaan projektin kehittämistä, tarvitaan kehityshaaroja. Seuraavaa versiota kehitetään päähaarassa (joka Subversionissa on trunk), vanhaan versioon tehdään korjauksia sivuhaarassa joka nimetään julkaistun version mukaan tai miten nyt halutaan. Vanhan version vikoja korjaavat ohjelmoijat noutavat työkopiokseen sivuhaaran, uutta versiota kehittävät käyttävät päähaaraa. Tarvittaessa voidaan limittää muutoksia haarojen välillä, esimerkiksi sivuhaarassa on korjattu vika joka on myös päähaarassa, tällöin limitetään muutos päähaaraan (svn merge).

Subversion ja muutkin versionhallintajärjestelmät toimivat myös varmuuskopiona. Kun käsiteltävät tiedostot on tallennettu versionhallintaan, ovat tiedostot sieltä saatavissa jos onnistuu hävittämään ne työkopiostaan. Mikäli versionhallinnan varastoalue on etäkoneella, saa versioidut tiedostot takaisin vaikka oma tietokone tuhoutuisi kokonaan.

Subversionin ensimmäinen versio julkaistiin 12 vuotta sitten 20. lokakuuta vuonna 2000. Hieman historiaa (http://www.open.collab.net/community/subversion/articles/SubversionHistory.html) Subversionista.  Uusin versio 1.7.7. julkaistiin 9. lokakuuta 2012, varsin tuore siis. Kehitys jatkuu (http://subversion.apache.org/roadmap.html).

Kotisivu http://subversion.apache.org Lisenssi Apache License (http://svn.apache.org/repos/asf/subversion/trunk/LICENSE), versio 2.0. Toimii seuraavilla alustoilla Android, Linux, Mac OS X, Unix, Windows, luultavasti kaikille muillekin käyttöjärjestelmille. Asennus Linux-jakeluissa löytyy jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille kotisivulta tai muualta, Androidille esimerkiksi Google Play tarjoaa ilmaisia ja maksullisia subversion-ohjelmia.  Käyttöohjeet Erinomaiset käyttöohjeet ovat saatavilla vapaana kirjana (http://svnbook.red-bean.com/), joka on julkaistu samalla ASL (http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_License) käyttöoikeudella kuin ohjelmakin Youtubessa on viiden minuutin video (http://www.youtube.com/watch?v=8wYiabh2hpM) Subversionin olemuksesta ja versionhallinnan tarpeellisuudesta  
Teksti: Taleman

kuvat: Taleman, Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.12.2012 - klo:05:53
2x51 WordPress - Viikon VALO #103 (http://viikonvalo.fi/WordPress)
16 December 2012, 1:24 pm

WordPress on helppokäyttöinen työkalu verkkosivujen luomiseen.

WordPress on palvelimelle asennettava sisällönhallintaohjelmisto, jota erityisesti blogin kirjoittajat käyttävät. Ohjelmisto on helposti muovattavissa ja laajennettavissa, jolloin sitä voi käyttää myös muunlaisen sisällön julkaisuun. Sen avulla voi kirjoittaa blogiviestejä tai luoda staattisia Web-sivuja. Lisäykset ja muutokset tehdään nettiselaimella. Kirjoittaja kirjautuu nettisivuille käyttäjätunnuksellaan ja salasanallaan, jonka jälkeen avautuu ohjausnäkymä. Valikoissa on toimintoja uusien artikkelien ja sivujen kirjoittamiseen sekä kommenttien, käyttäjien ja asetusten hallintaan.

Ohjelmiston kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat keskittyä sisällön tuottamiseen ilman että tekniset asiat häiritsevät työntekoa. Suunnittelussa on pyritty siihen, että WordPress on helppo asentaa ja käyttää. Käyttäjän tarvitsee tehdä vain vähäisiä muutoksia oletusasetuksiin. Tekijöiden tavoitteena on, että asennusaika pysyy alle viidessä minuutissa. Jatkossa WordPress päivittyy hallintapaneelin nappulaa painamalla. Tekijät ovat julkaisseet ison ohjelmistopäivityksen noin puolen vuoden välein.

Käyttöliittymässä on pyritty selkeyteen ja turhia ominaisuuksia on yritetty rajata. Sivuston sisältöä voi hallita yksin tai yhdessä muiden käyttäjien kanssa ja käyttäjäprofiileilla määritellään, minkälaisia muutoksia kukin saa tehdä. Sisältö voidaan julkaista kaikille nähtävinä, yksityisinä tai salasanalla suojattuina sivuina. Sivustojen ulkoasua voi muuttaa teemoilla, ja muutokset näkyvät heti koko sivustolla. Teemoja voi ladata WordPressin kotisivuilta tai tehdä ja muokata itse. Syntyneet sivut mukailevat W3C:n standardeja ja skaalautuvat erikokoisille ruuduille. Oletuksena kommenttikenttä on aktivoitu, jolloin lukijat voivat lähettää palautetta kirjoittajalle.

WordPress-ohjelmistoon on saatavilla kattava valikoima lisäosia. Lisäosan avulla voi esimerkiksi suodattaa kommenttien roskapostiviestejä, optimoida sivut hakukonetta varten tai yhdistää sosiaalisen median palveluita omille sivuilleen. Lisäosia voi ladata WordPressin kotisivuilta tai suoraan ohjelman oman hallintapaneelin avulla. Käyttäjät voivat arvostella lisäosia, jolloin sopivan löytäminen kymmenientuhansien joukosta helpottuu.

Asentaminen vaatii PHP:tä ja MySQL:ää tukevan palvelimen. Monet webhotellit tarjoavat palvelun, jossa WordPressin voi aktivoida yhdellä hiiren napsautuksella. Jos WordPress-ohjelmistoa haluaa kokeilla ilman omaa palvelinta, voi käyttää sitä hyödyntäviä Web-sivustoja. Esimerkiksi WordPress.com käyttää alustanaan WordPress-ohjelmistoa, mutta toiminnot ovat rajallisempia.

Kotisivu https://fi.wordpress.org/ Lisenssi GNU GPL v2 (https://wordpress.org/about/gpl/) Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, Linux, Mac OS X, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Unix, Windows Asennus Ohjelman voi ladata WordPressin kotisivuilta tai useimpien Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Useilla webhotelleilla on yhden klikkauksen asennus.  
Teksti: Mikko Harhanen

Kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:32
2x52 Tieteen termipankki - Viikon VALO #104 (http://viikonvalo.fi/Tieteen_termipankki)
23 December 2012, 12:05 am

Tieteen sanasto koolla Tieteen kansallisessa termipankissa.

Tieteen termipankin tavoitteena on kerätä eri tieteenalojen sanastot yhteen paikkaan vapaasti käytettäväksi. Tähän mennessä kasvitieteen ja kielitieteen aloilta löytyy tuhansia termejä. Termipankin sisältö tuotetaan pääosin terminologisin menetelmin. Perinteisissä sanakirjoissa tietueet ovat sanoja, joilla voi olla useita eri merkityksiä. Termistössä lähtökohtana on käsitteet ja niiden muodostamat hierarkiat. Tällöin esimerkiksi "lehti (leaf)" ja "lehti (magazine)" ovat kaksi eri käsitettä, vaikka niillä onkin suomen kielessä sama ilmaisu. Ilmaisujen lisäksi käsitteillä on sen toisista käsitteistä erottava määritelmä ja mahdollisesti selventävä selite sekä käännösvastineita eri kielillä.

Tieteen termipankin määritelmät auttavat opiskelijoita ymmärtämään tieteellisiä tekstejä ja käännösvastineet auttavat kääntäjää käännöksien valinnassa. Tieteen parissa toimiville termipankki helpottaa keskustelua eri tieteenalojen välillä, kun tiedetään mitkä eri aloilla käytetyt ilmaisut tarkoittavatkin samaa ja mitkä samat ilmaisut tarkoittavatkin eri asioita. Monilla aloilla suomenkielinen termistö on vielä puutteellinen tai vakiintumaton. Vaikka tieteen termipankki onkin tarkoitettu kuvailevaksi, voi siellä myös käydä keskustelua, ehdottaa uusia ilmaisuja ja vaikuttaa mitä sanoja tullaan käyttämään.

Ajatus kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattavasta termipankista on peräisin vuonna 2009 julkaistusta kielipoliittisesta toimintaohjelmasta Suomen kielen tulevaisuus. Hanke käynnistyi 2011 ja itse wikialustaa on kehitetty vuoden 2012 ajan. Sisältöä on tuotu ja tuotettu kasvitieteen, kielitieteen ja oikeustieteen pilottihankkeissa. Myös muille aloille on perustettu työryhmiä hiljattain; ja mukaan pääsee milloin tahansa.

Semanttisen MediaWikin ansiosta tietoja voi syöttää helposti lomakkeilla, ja tiedot ovat myös koneellisesti luettavissa eri muodoissa.

Kotisivu http://tieteentermipankki.fi Lisenssi CC-BY-SA (muutamin poikkeuksin) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkoselaimet Kohderyhmä Tutkijat, opiskelijat, kääntäjät  
Teksti: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Kuvakaappaukset: Niklas Laxström (Nikerabbit)

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
3x01 Avoin Oppikirja.fi - Viikon VALO #105 (http://viikonvalo.fi/Avoin_Oppikirja.fi)
29 December 2012, 11:01 pm

Avoin Oppikirja.fi on sivusto, jolle kootaan oppikirjoja avoimella lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.

Avoin Oppikirja.fi -sivustolla on jo julkaistu pieni joukko matematiikan ja ohjelmoinnin alkeiden oppikirjoja, jotka kaikki on julkaistu avoimella lisenssillä kaikkien käytettäviksi ja muokattaviksi. Kirjat on suunnattu ala- ja yläkouluun sekä lukiokursseille. Osa kirjoista on yksittäisiä kursseja varten, osa muodostaa kirjasarjan, kuten yläkoulukäyttöön tarkoitetut Avoin matematiikka -kirjat. Osaa on jo käytetty opetuskäytössä ja osa materiaalista on niin tuoretta, että se odottaa vielä ensimmäistä käyttöönottajaansa.

Kirjoista Vapaa matikka 1 (http://viikonvalo.fi/Vapaa_matikka_1) ja Vapaa matikka 2 ovat ensimmäiset kirjat uudessa lukion pitkän matematiikan kirjasarjassa. Näiden kirjojen ensimmäiset versiot kirjoitettiin syksyn ja talven 2012 aikana kahdessa Oppikirjamaratoniksi kutsutussa viikonlopun mittaisessa pyrähdyksessä. Kirjojen kirjoittajina toimi joukko matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Kirjat ja niiden raakamateriaali julkaistiin Github (https://github.com/Oppikirjamaraton)-palvelussa vapaasti saataville ja niiden viimeistely ja kohennus jatkuu yhteisöllisesti. Tämän palvelun kautta kuka tahansa voi ilmoittaa kirjasta löytämästään virheestä sekä myös ehdottaa korjausta tai muuta parannusta kirjaan. Kolmantena kirjana tässä sarjassa on Vapaa matikka 11, joka kirjoitettiin alun perin kustantajalle, mutta joka jäikin lopulta sitä kautta julkaisematta. Jatkoa tälle kirjasarjalle on luvassa seuraavassa Oppikirjamaratonissa.

Osa kirjoista on siis jo varsin valmiita teoksia ja osa hyviä ensimmäisiä versioita, jotka kehittyvät ajan saatossa. Avoin Oppikirja.fi -sivuston ja -projektin takana toimii Avoimet oppimateriaalit ry, joka lupautuu mielellään auttamaan avoimien oppikirjojen julkaisemisessa ja levittämisessä. Asiasta kiinnostuneita kehotetaankin osallistumaan joko käyttämällä, oikolukemalla, muokkaamalla ja kehittämällä jo julkaistuja kirjoja tai tuomalla julkisuuteen ja avoimeksi pöytälaatikosta löytyviä oppimateriaaleja.

Kotisivu http://avoinoppikirja.fi/ Lisenssit CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/deed.fi) ja CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
3x02 Trelby - Viikon VALO #106 (http://viikonvalo.fi/Trelby)
5 January 2013, 9:42 pm

Trelby on työkalu näytelmien käsikirjoitusten kirjoittamiseen.

Trelby on elokuva- ja näytelmäkäsikirjoitusten kirjoittamiseen tarkoitettu kevyt tekstinkäsittelyohjelma. Trelby poikkeaa tavallisesta tekstinkäsittelyohjelmasta siinä, että siitä on karsittu tähän käyttöön tarpeettomat ominaisuudet, kuten kirjasinvalinnat, lihavoinnit ja muut muotoilut ja toisaalta lisätty erilaisia käsikirjoitusten kanssa tarvittavia toiminnallisuuksia. Trelby ohjaa käsikirjoituksen rakenteiseen muotoon, jossa näytösten tapahtumapaikat, niiden sisältö, roolihahmojen nimet ja vuorosanat sekä muut vastaavat käsikirjoituksen osat on merkitty ja esitetty oikealla tavalla. Kirjoitettavan osan tyypin voi valita hiiren oikean nappulan takaa saatavasta valikosta ja yleisimmin käytetyt tyypit on helppo saada aikaan enter- ja sarkainnäppäimillä.  Sisällön rakenteisuuden ansiosta ohjelma pitää kirjaa kohtauksista, niiden tapahtumapaikoista, roolihahmoista sekä dialogeista niin, että siltä on helppo pyytää käsikirjoituksesta erilaisia raportteja. Raportteina voidaan saada esimerkiksi luetteloita roolihenkilöistä tai kohtauksista taikka tietoa dialogien rivimääristä. Tiedon rakenteinen tallennus helpottaa kirjoittamista mahdollistamalla vaikkapa automaattisen tekstin täydennyksen. Esimerkiksi vuorosanoja kirjoitettaessa voi puhuvan roolihenkilön nimen valita täydennyslistalta jo käytetyistä nimistä.

Ohjelma sisältää työkaluna varsin kattavan nimitietokannan, josta voi etsiä roolihahmoilleen nimiä. Tietokannassa on useita tuhansia nimiä, jotka on luokiteltu maiden, kielten ja kulttuurien mukaan. Työkalu on hyödyllinen erityisesti, jos näytelmään on tarkoitus lisätä ulkomaisia roolihahmoja. Ennen vieraskielisten nimien käyttämistä kannattaa ehkä kuitenkin tarkistaa, että nimet ovat oikeasti käytössä olevia, sillä ainakin suomalaisten nimien listassa näyttäisi olevan esimerkiksi nimi "Finland", jota ainakaan väestörekisterin nimipalvelu ei tunnista käytössä olevaksi nimeksi.

Työkalujen joukossa on myös vertailutyökalu, jolla on mahdollista nähdä helposti käsikirjoituksen kahden version erot. Muita työkaluja ovat oikoluku, joka oletuksena sisältää englanninkielisen sanaston, erikoismerkkityökalu sekä vesileimatyökalu, jolla voi generoida käsikirjoituksesta joukon yksilöllisillä vesileimoilla merkittyjä pdf-tiedostoja. Vesileimatuilla käsikirjoituksilla voidaan esimerkiksi seurata, kuka on vuotanut luottamuksellisen käsikirjoituksen julkisuuteen.

Trelbyyn voi tuoda käsikirjoituksia seuraavissa tiedostomuodoissa: muotoiltu teksti, Final Draft XML (.fdx), Celtx (.celtx), Fountain (.fountain), Adobe Story (.astx) ja Fade In Pro (.fadein). Valmiin käsikirjoituksen voi viedä Trelbystä useaan eri tiedostomuotoon. Näitä ovat: pdf, muotoiltu teksti, html, rtf, Final Draft XML ja Fountain.

Kotisivu http://www.trelby.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows (Mac OS X -versio ilmeisesti vielä kesken) Asennus Ohjelman asennuspaketit Windowsille (XP ja 7) ja Linuxille (.deb-paketti tai .tar.gz) löytyvät ohjelman kotisivuilta. Käyttöohje Trelby-käsikirja (http://www.trelby.org/files/manual.html)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
3x03 VDR - Viikon VALO #107 (http://viikonvalo.fi/VDR)
13 January 2013, 10:26 pm

VDR on vapaa digiboxi-ohjelmisto, jolla tietokoneesta voi tehdä tallentavan digiboxin.

Tallentava digiboxi on pohjimmiltaan vain erikoistarkoitukseen tehty tietokone, jolla on yksinkertainen kauko-ohjaimella ohjattava käyttöliittymä. VDR-ohjelmistolla (Video Disk Recorder) on mahdollista rakentaa oma muokattavissa oleva digiboxi, joka on vapaa laitevalmistajan asettamista rajoituksista. Ohjelmiston toiminta ja käyttöliittymän ulkoasu ovat muokattavissa esimerkiksi ohjelmaan asennettavilla lisäosilla sekä monipuolisilla asetusvaihtoehdoilla.

Ohjelma tukee useampaa tietokoneeseen asennettua digi-tv-viritintä, jolloin usean, eri kanavanipuissakin olevan, kanavan yhtäaikainen katsominen ja tallennus on mahdollista. VDR:llä onnistuu ohjelman katsominen suorana, ajastetut tallennukset, katsottavana olevan ohjelman pysäyttäminen (pause) ja jatkaminen sekä tallennusten ja muiden mediatiedostojen katsominen. VDR:ää voi käyttää asiakas-palvelin-periaatteella, jolloin itse VDR toimii taustalla ja tv-ohjelmien katsominen tapahtuu erillisellä asiakasohjelmalla joko samalla koneella tai toisella samassa lähiverkossa olevalla koneella.

Ohjelmaan voi myös luoda hakusanapohjaisia hakuja, joilla se etsii tallennettavia tv-ohjelmia digi-tv-lähetyksen mukana tulevasta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Hakutoiminnolla voi esimerkiksi ohjelmoida digiboxin tallentamaan kaikki suosikkisarjan jaksot, muttei niiden uusintoja. Hakutoiminto on hyödyllinen myös silloin kun pitkään tauolla ollut sarja palaa jälleen ohjelmistoon. Digiboxi huomaa ohjelman automaattisesti ohjelmaoppaasta ja tallentaa sen, vaikka käyttäjä ei sitä itse huomaisi. Haku on varsin monipuolinen ja tukee myös muun muassa säännöllisiä lausekkeita.

Ohjelman Live-lisäosa luo sille selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta on helppoa selata ohjelmaopasta ja merkitä tallennettavia ohjelmia sekä luoda hakusanatallennuksia. Selainkäyttöliittymällä joidenkin toimintojen suorittaminen, kuten juuri hakujen tekeminen, on selvästi helpompaa kuin kaukosäätimellä. Selainkäyttöliittymän kautta on myös mahdollista katsoa VLC-mediasoittimella (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin) tv-lähetyksiä suorana samassa sisäverkossa olevalta VDR-digiboxilta.

Android-laitteille löytyy kaukosäädinohjelmia, joilla on mahdollista ohjata samassa lähiverkossa olevaa VDR-digiboxia. Näin puhelimella tai tabletilla on helppoa vaikka selata ja lukea ohjelmatietoja ja merkitä tallennuksia.

VDR:ää voi käyttää myös koneelle tallennettujen musiikki- ja videotiedostojen soittamiseen ja näyttämiseen. DVD-polttolisäosalla voi myös luoda tallennetuista tv-ohjelmista yksinkertaisella valikolla varustettuja DVD-levyjä.

Kotisivu [url]http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page (http://linuxtv.org/vdrwiki/index.php/Main_Page)[/url]  Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus VDR-löytyy ohjelman kotisivuilta, mutta helpoimmin se on asennettavissa suoraan oman Linux-jakelun pakettivarastosta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
3x04 Avoin Elämä - Viikon VALO #108 (http://viikonvalo.fi/Avoin_El%C3%A4m%C3%A4)
19 January 2013, 11:49 pm

"Avoin Elämä: Näin toimii Open Source" on avoin kirja, joka kertoo avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä taustoista.

Avoin Elämä -kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös ostaa (http://avoinelama.fi/osta.php) painettuna. Kirja valottaa avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: "Mitä hyötyä on kaikista niistä pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?"

"Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita? Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista tarinaa." – kirjan takakansi


Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan tyhjää projektia.

Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa. Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai WebKit-selainmoottoriin.

Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative Commons -lisenssit (http://creativecommons.org/), jotka sopivat ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti. Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen näytöltä lukeminen.

Kotisivu http://avoinelama.fi/ http://openlife.cc/ (englanniksi) Lisenssi Public domain (http://creativecommons.org/licenses/publicdomain/) (tekstit pois lukien epilogi) CC-BY-SA (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi) (kannen kuva) Kirjan ostaminen Kirjan kotisivuilta (http://avoinelama.fi/osta.php) BookPlus (http://www.bookplus.fi/kirjat/ingo,_henrik/avoin_el%C3%A4m%C3%A4_-_n%C3%A4in_toimii_open_source-4315296)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 02.02.2013 - klo:00:33
3x05 UNetbootin - Viikon VALO #109 (http://viikonvalo.fi/UNetbootin)
26 January 2013, 10:56 pm

UNetbootin-ohjelman avulla voi käyttää useita GNU/Linux-jakeluita tai muita järjestelmiä suoraan muistitikulta.

Useimpia Linux-jakeluja voi polttaa CD-levylle ja niitä voi käyttää tietokoneessa ilman asentamista. Tällainen Live-CD on hyödyllinen etenkin GNU/Linux-jakelujen koekäytössä. Jakelua voi testata, eikä tietokoneen tiedostoihin tehdä muutoksia. Live-CD on myös hyödyllinen tilanteissa, joissa halutaan ratkoa tietokoneen ongelmatilanteet, mutta käyttöjärjestelmää ei saada käynnistettyä. Joissakin tapauksissa CD-asemaa ei ole tai sitä ei muista syistä haluta käyttää. UNetbootinin avulla voi helposti siirtää jakelun CD-levyn sijaan muistitikulle tai muulle tallennusmedialle.

UNetbootinia voi käyttää yksinkertaisella graafisella käyttöliittymällä tai komentokehotteesta. Ohjelman käyttö on suoraviivaista: joko levykuva ladataan itse jakelun kotisivuilta tai sitten UNetbootin etsii oikean levykuvan. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjä valitsee valikosta sopivan jakelun nimen (esimerkiksi Debianin (http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux)), ja ohjelma hakee oikean levykuvan asennettavaksi. UNetbootinin valikkoon määriteltyjen jakelujen määrä on rajallinen, mutta monet listan ulkopuoliset jakelut toimivat, kunhan niiden levykuva haetaan itse.

CD:lle tai DVD:lle siirretyn jakelun käytön aikaiset muutokset häviävät sammuttaessa, jos niitä ei tallenna ulkoiselle medialle. Kun käytetään muistitikkua, muutokset on tiettyjen jakelujen kanssa mahdollista tallentaa käytössä olevalle tikulle. Tähän tarkoitukseen UNetbootinin alareunassa on levytilan määrittelyyn tarkoitettu kenttä. Se soveltuu vain tietyille GNU/Linux-jakeluille (Ubuntulle (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04) ja joillekin sen johdannaisille (http://viikonvalo.fi/Bodhi_Linux)).

Muistitikun lisäksi jakelun voi siirtää muulle massamuistille. Vaatimuksena on, että levy on alustettu FAT32-tiedostojärjestelmällä, jota käytetään muistitikuissa oletuksena. UNetbootin purkaa levykuvan sisällön tälle valitulle osiolle ja tekee muutoksia osion alkulatausohjelmaan. Kun Live-CD:n siirto on valmis, voi koneen käynnistää uudelleen. Käynnistyksen aikana on siirryttävä BIOS-asetuksiin (esimerkiksi painamalla ESC, F1, F2 tai F12) ja valittava käynnistettäväksi laitteeksi USB-muisti. Ohjelmalla tehtyjä live-tikkuja ei voi käynnistää Mac-koneilla, mutta Mac-koneita voi käyttää tikkujen tekemiseen.

Kotisivu http://unetbootin.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Ohjelmiston voi ladata Unetbootin kotisivuilta tai vaihtoehtoisesti Linux-jakelun paketinhallintaohjelmistosta. Käyttöohjeet Englanninkielisiä lisäohjeita voi lukea projektin wiki-sivustolta (http://sourceforge.net/apps/trac/unetbootin/wiki).  
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.02.2013 - klo:01:00
3x06 GitHub - Viikon VALO #110 (http://viikonvalo.fi/GitHub)
3 February 2013, 8:09 pm

GitHub on erityisesti ohjelmoijille suunnattu sosiaalisen median tavoin toimiva lähdekoodinjakopalvelu, jossa on tarjolla paljon vapaasti lisensoituja ohjelmia ja muuta materiaalia.

GitHub on Linus Torvaldsin kehittämää avoimen lähdekoodin Git-versionhallintaa hyödyntävä lähdekoodin hallinta- ja jakopalvelu. Kuka tahansa voi tehdä itselleen käyttäjätunnuksen palveluun ja luoda sinne projektikohtaisia lähdekoodivarastoja, repositoryja eli repoja. Repo voi olla julkinen tai yksityinen. Julkisen repon luominen on ilmaista ja yksityisen repon luominen vastaavasti maksullista. Palvelussa on valtava määrä julkisia repoja, joista suurin osa on lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä. GitHub luokittelee repot automaattisesti ohjelmointikielen mukaan (https://github.com/languages). Tällä hetkellä suosituin kieli on JavaScript 21 prosentin osuudella, mutta myös Ruby, Java, Python, Shell, PHP, C, C++, Perl ja Objective-C ovat runsaasti edustettuina.

Git on versionhallinta, kuten Subversion (http://viikonvalo.fi/Subversion), mutta se on uudempi ja hajautetulla arkkitehtuurilla toteutettu. GitHub toimii taustalla olevan Git-versionhallinnan graafisena käyttöliittymänä, jolla voi helposti tarkastella eri lähdekooditiedostojen sisältöjä ja niiden muutoksia versioiden edetessä. Repon muutokset ovat selattavissa committeina (http://en.wikipedia.org/wiki/Commit_(data_management)), eli lähdekoodiin tehtyinä muutoskokonaisuuksina. Versionhallintaan tehtyjen vaihtoehtoisten ja kokeellisten haarojen, branch, selaaminen on myös helppoa GitHubin käyttöliittymällä. GitHubissa voi olla myös binäärimuotoisia tiedostoja, kuten ohjelmien tarvitsemia kuvatiedostoja, mutta erityisen hyödyllistä versionhallinta on tekstimuotoisten tiedostojen kanssa, sillä niiden muutokset ovat helposti esitettävissä. Ohjelmakoodin lisäksi GitHub sopiikin myös muun tekstimuotoisen materiaalin versionhallintaan ja jakamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta projektista on Oppikirjamaraton (https://github.com/Oppikirjamaraton) ja sen Vapaa matikka (http://viikonvalo.fi/Vapaa_matikka_1) -kirjasarja.

GitHub sisältää sosiaalisen median kaltaisia ominaisuuksia. Kuka tahansa käyttäjä pystyy forkkaamaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Fork_(software_development)) minkä tahansa julkisen repon, eli tekemään itselleen kopion haluamastaan reposta ja aloittamaan oman version kehittämisen. Omaan versioon tehtyjä committeja voi puolestaan tarjota alkuperäiselle kehittäjälle pull requestien muodossa. Alkuperäisen repon ylläpitäjä voi sitten päättää, ottaako vastaan tarjotun toteutuksen. Juuri vapaan kopioinnin ja osallistumisen vuoksi GitHubin julkiset repot sopivatkin erityisen hyvin avoimen lähdekoodin projekteille. Omaan julkiseen projektiin onkin syytä epäselvyyksien välttämiseksi merkitä selkeästi lisenssi, jolla se on käytettävissä. Tämä tapahtuu tyypillisesti LICENSE- tai COPYING-nimisellä tiedostolla. Muita sosiaalista mediaa muistuttavia ominaisuuksia ovat repojen seuraaminen, committien kommentointi vaikka koodirivikohtaisesti sekä ohjelmasta löytyvien virheiden tai muiden huomioiden raportointi repon Issues-osiossa.

GitHubissa on lisäksi tarjolla yksinkertainen repokohtainen wiki projektin dokumentointia varten, erilaisia graafeja havainnollistamaan projektin haaroja ja tapahtumia sekä mahdollisuus tehdä ohjelman toimintaa esittelevä tai demoava web-sivusto html-tiedostoina gh-pages-nimiseen haaraan. Esimerkkinä Viikon VALO -sivustolla käytetyn galleriaohjelman gh-pages (https://github.com/pesasa/psgallery/tree/gh-pages)-haarasta muodostuva demo-sivu (http://pesasa.github.com/psgallery/).

GitHub helpottaa avoimelle lähdekoodille luonteenomaista jakamista ja yhteistyötä. Hajautettuna versionhallintajärjestelmänä Git mahdollistaa samanaikaisesti ohjelmankehityksen tekemisen toisaalta omassa rauhassa omaan repoon ja toisaalta yhteistyössä muiden kanssa. GitHub on erinomainen työkalu, joka helpottaa tätä yhteistyötä madaltamalla kynnystä osallistua kehittämiseen joko vain kommentoimalla tai jopa aloittamalla kokeilut omalla kopiolla ja tarjoamalla tuotoksia takaisin alkuperäiseen projektiin.

Kotisivu https://github.com/ Käyttöohjeet Ohjeita GitHubin käyttöönottoon (https://help.github.com/)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x21 HTTPS Everywhere - Viikon VALO #125 (http://viikonvalo.fi/HTTPS_Everywhere)
19 May 2013, 12:10 pm

HTTPS Everywhere on selaimen lisäosa, joka suojelee Webissä salakuuntelijoilta. Nimensä mukaisesti lisäosa yhdistää verkkosivuun suojatulla HTTPS-yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii.

HTTPS Everywhere on Electronic Frontier Foundationin ohjelma, jolla pyritään parantamaan ihmisten yksityisyyttä ja turvallisuutta verkossa. Lisäosalla pyritään vähentämään tilanteita, joissa käyttäjän arkaluontoista tietoa joutuu ulkopuolisille tai käyttäjää johdetaan harhaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi salasanan paljastuminen salakuuntelijalle tai epärehellisen välittäjän hyökkäykset (engl. man-in-the-middle attack). Lisäosa on tarkoitettu erityisesti niille henkilöille, jotka joutuvat käyttämään suojaamatonta langatonta tai muuten epäluotettavaa verkkoa.

Käytännössä HTTPS Everywherella on kaksi tehtävää: Ensimmäisenä tehtävänä verkkosivuun yhdistetään suojatulla yhteydellä, jos sivuston ylläpitäjä sen sallii. Käyttäjälle tämä näkyy osoiterivin lukon kuvasta ja osoitteen https-alkuosasta, jotka kuvastavat SSL- ja TLS-suojausta (Secure Sockets Layer ja Transport Layer Security). Toisena tehtävänä verkkosivun varmennetta verrataan HTTPS Everywheren tietokantaan, jotta väärennökset tunnistettaisiin. Jos varmenteessa huomataan jotakin poikkeavaa, käyttäjää varoitetaan mahdollisesta uhkasta. Tämä SSL Observatoryksi nimetty toiminto on käytössä vain HTTPS-Everywheren Firefox-lisäosassa.

HTTPS Everywheren yksi lisätoiminnoista on evästeiden muuttaminen turvallisiksi. Webin selaajan ongelmana on, että useat verkkosivun ylläpitäjät eivät suojaa evästeitään. Tällöin suojatun yhteyden kautta saatu eväste voi paljastua ulkopuoliselle, jos jokin sivuston osa ei ole täysin suojattu. Käyttäjän eväste paljastaa suojaamattoman yhteyden kautta sivustolle sisältönsä, jolloin verkoliikennettä salakuunteleva ulkopuolinen voi pahimmillaan napata tiedot ja kirjautua käyttäjänä sisään. HTTPS Everywhere osaa muokata evästeitä siten, että evästeet eivät jaa sisältöään muuta kuin suojatuilla yhteyksillä.

Käyttäjän on mahdollista hallita HTTPS Everywhere -lisäosaa osoiterivillä olevasta painikkeesta. Kun painiketta napsauttaa, käyttäjälle näytetään, mitkä sivustot lisäosa suojaa. Sivuston nimeä napsauttamalla käyttäjä voi poistaa salauksen käytöstä. Tämä on hyödyllistä silloin, kun jokin sivu ei toimi lisäosan takia odotetulla tavalla. Halutessaan käyttäjä voi ottaa myös koko lisäosan pois käytöstä.

Lisäosan kattavuudessa on rajoitteensa. Suojattu HTTPS-yhteys muodostetaan vain niihin sivustoihin, jotka on erikseen määritelty lisäosan sääntölistalla. Toisaalta menettelyn etuna on, että monimutkaiset uudelleenohjaukset ovat mahdollisia. Lisäksi voidaan välttää yllättäviä sisällön rikkoutumisia, joita voi syntyä automaattisesti salausta ehdottavilla ratkaisuilla. Listaa täydennetään jatkuvasti uusilla säännöillä, ja tällä hetkellä sääntöjä on muutamia tuhansia (https://www.eff.org/https-everywhere/atlas/). Säännöllisiä lausekkeita ymmärtävän käyttäjän on mahdollista kirjoittaa omia sääntöjään ja lisätä ne lisäosan sääntökansioon.

On muistettava, että HTTPS-suojaus ei piilota verkkoselailijaa täysin muiden katseilta. Ulkopuolisten on edelleen mahdollista seurata, millä verkkosivustolla kävijä käy ja kuinka paljon hän siirtää dataa verkkosivustolta. Tarkkailijalle ei kuitenkaan selviä, mitä tietoa osapuolten välillä liikkuu ja millä verkkosivuston eri sivuilla käydään.

Kotisivu https://www.eff.org/https-everywhere Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Firefox, Chrome Asennus Lisäosan voi ladata EFFin kotisivuilta (https://www.eff.org/https-everywhere) tai Chrome Web Storesta (https://chrome.google.com/webstore/detail/https-everywhere/gcbommkclmclpchllfjekcdonpmejbdp)  
Teksti ja kuvakaappaukset: Mikko Harhanen

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x22 Meld - Viikon VALO #126 (http://viikonvalo.fi/Meld)
26 May 2013, 11:38 am

Meld on visuaalinen työkalu tekstitiedostojen vertailuun rinnakkain.

Perinteisesti tekstitiedostojen eroja on vertailtu komentoriviohjelmalla nimeltä diff. Meld tekee vastaavan vertailun sekä paljon muuta. Meld on ikkunoitu graafinen ohjelma, joka näyttää vertailtavat tiedostot rinnakkain ja merkitsee eroavat kohdat selkeästi ja havainnollisesti. Tiedostojen vertailu tapahtuu riveittäin siten, että eroavat rivit merkitään sinisellä värillä ja toisiaan vastaavat muuttuneet lohkot kytketään selkeästi graafisesti yhteen. Lisäksi muuttuneiden rivien sisällä eroavat merkit korostetaan, joten muuttuneet kohdat on hyvin helppoa paikantaa. Poistetut tai lisätyt rivit, eli rivit, jotka esiintyvät vain jommassakummassa tiedostossa, merkitään puolestaan vihreällä värillä.

Kun vertailtavia tiedostoja selataan ylös ja alas, Meld selaa niitä molempia yhtä aikaa rinnakkain niin, että tiedostojen toisiaan vastaavat kohdat ovat samaan aikaan esillä. Tiedostojen vierityspalkkien rinnalla on myös näkyvissä tiedostojen yleisnäkymä, jossa näkyvät muuttuneet kohdat sinisellä ja vihreällä värillä merkattuina. Tätä ominaisuutta hyödyntämällä eroavaisuuksien paikantaminen on helppoa pitkästäkin tiedostosta. Meld mahdollistaa myös kolmen tekstitiedoston yhtäaikaisen vertailun. Kolmenkeskeisessä vertailussa vertaillaan käytännössä rinnakkain olevia tiedostoja pareittain, eli vasemmanpuoleista ja keskimmäistä keskenään sekä keskimmäistä ja oikeanpuolimmaista keskenään.

Pelkkien vertailujen lisäksi Meldillä on mahdollista tehdä muokkauksia. Tiedostoihin voi kirjoittaa suoraan tekstiä tekstieditorin tapaan taikka tuoda muutoksia vertailtavasta tiedostosta. Kunkin värillä merkityn eroavan lohkon kohdalla on pieni nuolikuvake, jolla kyseisen version voi kopioida vertailtavaan tiedostoon vastaavan lohkon tilalle. Jos näppäimistöltä pidetään control-näppäintä pohjassa, vaihtuvat nuolikuvakkeet kahdeksi nuoleksi, joista toinen osoittaa ylä- ja toinen alaviistoon. Näitä painamalla valittu lohko voidaan kopioida vastinlohkon edelle tai jälkeen ylikirjoittamatta aikaisempaa vaihtoehtoa. Samat tuontitoiminnot löytyvät myös valikon kautta. Muokatun tiedoston voi tallentaa haluamallaan nimellä.

Meldin asetuksilla voi jonkin verran vaikuttaa näkymän ulkoasuun. Valittavissa ovat käytetyn kirjasimen lisäksi esimerkiksi tekstin rivittäminen, rivinumerot sekä syntaksin korostaminen väreillä tiedostossa käytetyn kielen mukaan.

Ohjelmalla voi vertailla yksittäisten tiedostojen lisäksi myös hakemistoja ja versionhallinnassa olevia tiedostoja. Hakemistojen vertailussa Meld näyttää molempien hakemistojen tiedostoluettelon johon on merkitty puuttuvat, eroavat ja yhtenevät tiedostot eri tavoin. Luettelosta voi valita eroavat tekstitiedostot vertailtaviksi. Versionhallinnoista Meldin tukemia ovat muun muassa Git, Bazaar, Mercurial ja Subversion. Meld sisältää rajoitetun joukon versionhallinnan toimintoja. Se osaa näyttää työhakemiston sisällön ja tiedostojen tilan, esimerkiksi onko tiedosto mukana versionhallinnassa ja onko se muuttunut viimeisimmän commitin jälkeen. Muuttuneen tiedoston valitsemalla pääsee vertaamaan nykyistä työversiota viimeisimpään versionhallintaan lähetettyyn versioon, jolloin voi tarkastella viimeisimmässä työskentelyrupeamassa tehtyjä muutoksia. Meld kykenee myös suorittamaan joitakin yleisimmin käytettyjä versionhallinnan toimintoja, kuten commit, update, add, remove ja delete.

Meldin suomenkielinen käännös on vielä melko puolitiessään. Siitä on vain noin 29 prosenttia käännetty (https://l10n.gnome.org/module/meld/). Muita vastaavia avoimen lähdekoodin työkaluja tekstitiedostojen visuaaliseen vertailuun ovat muun muassa Kdiff3 (http://kdiff3.sourceforge.net/), Kompare (http://www.caffeinated.me.uk/kompare/) ja Diffuse (http://diffuse.sourceforge.net/). Wikipediasta löytyy vertailutaulukko (http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_file_comparison_tools) useammasta vertailutyökalusta.

Kotisivu http://meldmerge.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows,  FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta tai ohjelman kotisivuilta. Ohjelma on asennettavissa myös Mac OS X:lle ja Windowsille, mutta näille ei ole varsinaista asennusohjelmaa. Mac OS X:ään asennuksen voi tehdä MacPorts- tai Fink-ohjelmistoilla ja ohjeet Meldin asentamiseen Windowsiin löytyvät Gnome-projektin sivuilta (https://live.gnome.org/Meld/Windows).  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x23 Darktable - Viikon VALO #127 (http://viikonvalo.fi/Darktable)
1 June 2013, 11:59 pm

Darktable on avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien värikorjailuun ja muuhun jälkikäsittelyyn.

Darktable on useita kuvankäsittelysuodattimia ja -efektejä tarjoava ohjelma, jota voivat käyttää sekä kokeilujaan tekevät harrastelijat että ammattilaiset, jotka jo tietävät, mitä tekevät. Darktablella voi käsitellä sekä useiden kameroiden tarjoamia jpeg-kuvia että monien parempien kameroiden tuottamia mahdollisimman vähän prosessoituja erilaisissa RAW-muodoissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Raw_image_format) olevia kuvia. Darktablen nimi on ilmeisesti yhdistelmä sanoista lighttable (valopöytä, jota käytetään filminegatiivien tarkasteluun) ja darkroom (pimiö, jossa tapahtuu paperikuvien kehittäminen negatiiveista). Toimintatarkoitukseltaan Darktable vastaa lähinnä Adoben Photoshop Lightroom -ohjelmaa.

Darktablen käyttöliittymä on tummanpuhuva, jotta se häiritsee mahdollisimman vähän itse kuvan tarkastelua. Se koostuu neljästä eri työtilasta: lighttable, darkroom, tethering ja map. Lighttable-työtilaan voidaan tuoda filmirulliksi kutsuttuja kuvakokoelmia esimerkiksi tiedostohakemistosta taikka suoraan digikamerasta, luokitella ja arvioida  niitä sekä valita yksittäisiä kuvia muokattavaksi darkroom-työtilaan. Lightroom vastaa siis perinteistä valopöytää, jolla voidaan tarkastella fyysisiä filminegatiiveja ja valikoida kehitettäviä kuvia. Darkroom puolestaan on digitaalinen vastine perinteiselle pimiölle, jossa valokuvaaja voi tehdä viimeiset hienosäädöt kuviinsa kehittäessään ne paperikuviksi. Darkroom-tilassa käyttäjä voi oikean reunan paneelista valita käyttöön erilaisia kuvaan vaikuttavia efektejä ja suodattimia. Tarjolla olevia työkaluja ovat värikorjaus, valotusarvot, kontrasti, valoisuus, kierto ja rajaus, vinjetointi sekä lukuisia muita suodattimia. Kaikki käyttöön otetut efektit kerätään ikkunan vasemmassa reunassa näkyväksi historialuetteloksi, josta on mahdollista millä hetkellä tahansa tarkastella mitä tahansa vaihetta. Huomattavaa Darktablen käytössä on, että se ei tee muutoksia alkuperäiseen kuvaan vaan kaikki valitut muokkaukset ja efektit kerätään erilliseen tekstimuotoiseen xmp (http://en.wikipedia.org/wiki/Extensible_Metadata_Platform)-tiedostoon. Tämä tiedosto sisältää siis vain tiedot kuvalle tehtävistä muokkauksista, jotka Darktable näyttää näytöllä kuvaan sovellettuina. Itse muokkauksen aikana ei tarvitse tehdä tallennuksia, sillä ohjelma tallentaa automaattisesti kaikki tehdyt muokkaukset. Vasta, kun kaikki tarvittavat muokkaukset ovat valmiit, voidaan alkuperäisestä kuvasta export-toiminnolla tuottaa lopullinen kuvatiedosto. Samasta alkuperäisestä tiedostosta voidaan tehdä useita erilaisia muokattuja versioita, jotka näkyvät lighttable-tilassa erillisinä kuvina tai yhdeksi esikatselukuvaksi ryhmiteltynä. Kuvalle tehty muokkaushistoria on mahdollista myös tallentaa nimettynä Darktable-tyylinä, jota on mahdollista käyttää myöhemmin muiden kuvien käsittelyyn samoja muokkauksia ja asetuksia käyttäen.

Darktablen kolmas työtila, eli tethering-tila, on tila jossa voidaan käyttää tietokoneen usb-porttiin liitettyä digikameraa suoraan tietokoneelta käsin. Erityisesti monia järjestelmäkameroita on mahdollista käyttää tähän tapaan. Kameran merkistä ja mallista riippuen voi olla mahdollista katsella suoraa live-kuvaa kamerasta taikka ottaa vain still-kuvia, jotka latautuvat suoraan Darktablen filmirullalle käsiteltäviksi. Tätä esittelyä varten kokeiltu Nikon D3100 ei valitettavasti tukenut live-kuvaa, mutta kameran laukaiseminen ja joidenkin kuvausasetusten asettaminen tietokoneelta käsin onnistui hyvin.

Neljäs työtila näyttää OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)ia käyttävän kartan, johon ikkunan alareunan paneelissa näkyvän filmirullan kuvia voi hiirellä raahata ja näin merkitä kuville niiden kuvauspaikan.

Kun muokkaukset ovat valmiit, tapahtuu muokattujen kuvien vieminen erillisiksi kuvatiedostoiksi lighttable-tilan export-toiminnolla, jolla kuva voidaan tiedostoon tallentamisen lisäksi esimerkiksi viedä Flickr-, Picasa- tai Facebook-palveluun tai lähettää sähköpostina. Export-toiminto antaa lisäksi valita muun muassa kuvan tiedostomuodon, jpeg:in tapauksessa pakkauslaadun sekä maksimikoon. Tiedostoon tallennettaessa kuvien tiedostonimille ja polulle voidaan antaa halutun muotoinen malli käyttäen muutamaa tarjolla olevaa muuttujaa, kuten $(ROLL_NAME), $(FILE_NAME), $(FILE_FOLDER), $(YEAR) ja $(STARS). Näin useampia kuvia kerralla vietäessä saadaan niille annettua helposti järkevät nimet ja tallennuskansiot.

Kotisivu http://www.darktable.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X Asennus Usealle Linux-jakelulle Darktable löytyy suoraan paketinhallinnasta. Osalle jakeluista löytyvät uudemmat paketit ohjelman kotisivujen ohjeiden avulla. Linkki Mac OS X:lle tarkoitettuun asennuspakettiin löytyy ohjelman kotisivulta. Ohjelmasta ei ole versiota Windows-käyttöjärjestelmille, mutta Windows-käyttäjät voivat ladata itselleen Ubuntu-live-levyn (http://files.pcode.nl/isos/), joka sisältää Darktablen ja käyttää ohjelmaa tältä live-levyltä käsin. Käyttöohjeet Darktablen ohjekirja (http://www.darktable.org/usermanual/index.html.php) Resources (http://www.darktable.org/resources/)-sivulla on muun muassa joukko screencast-videoita, jotka opastavat Darktablen peruskäytössä. Osa videoista esittelee hieman vanhempia versioita ja jotkut yksityiskohdat ovat hiukan muuttuneet videoiden teon jälkeen, mutta periaate on niistä silti opittavissa. Käyttäjien jakamia Darktable-tyylejä (http://darktable.org/redmine/projects/darktable/wiki/DarktableStyles).  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x24 Semantik - Viikon VALO #128 (http://viikonvalo.fi/Semantik)
9 June 2013, 2:38 pm

Semantik on vapaa ohjelma käsitekarttojen, eli mind mapien tekemiseen.

Semantik on helppo työkalu, jolla voi tehdä visuaalisia käsitekarttoja, jotka helpottavat asioiden, käsitteiden ja niiden välisten suhteiden jäsentämistä. Ohjelmassa voi luoda toisiinsa puumaisia hierarkioita luomalla solmuja ja niiden välisiä kytkentöjä. Ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen, ideointiin, käsitteiden jäsentämiseen ja raporttien sekä esitysten tekemiseen.

Uusien solmujen luominen karttaan on helppoa ja tapahtuu kaksoisklikkaamalla piirtoaluetta. Kaksoisklikkaamalla jo olemassa olevaa solmua voi luoda sille lapsisolmun, joka on kytketty suunnatulla viivalla vanhempaansa. Jo olemassa olevien solmujen välille voi luoda hierarkiasuhteen raahaamalla hiirellä valitun solmun pluskuvakkeesta kytkennän haluttuun lapsisolmuun. Olemassa olevan kytkennän voi puolestaan poistaa kaksoisklikkaamalla sitä. Tekstin kirjoittaminen solmuun tapahtuu valitsemalla solmu aktiiviseksi ja painamalla enter-näppäintä. Tekstin muokkaaminen päätetään samoin enter-näppäimellä. Solmuille voi tekstin lisäksi määrätä erilaisia värejä sekä joukon erilaisia kuvakkeita. Kuvakkeilla voi solmuille merkitä erilaisia asioita, kuten "idea", "lounas", "raha", "puhelin" ja "aika".

Solmujen muodostaman puun voi sijoitella piirtoalueelle itse solmuja hiirellä raahaamalla taikka pyytää ohjelmaa asettelemaan solmut mahdollisimman optimaalisesti. Solmujen muodostama kokonaisuus näytetään myös ikkunan vasemman reunan lineaarisessa näkymässä puumaisena järjestettynä listana. Tässä listassa solmuja ja alipuita voi järjestellä raahaamalla. Käsitekartan voi tallentaa kuvatiedostoksi edit-valikosta löytyvällä "Export the map..."-toiminnolla.

Solmuille voi lisäksi määritellä myöskin datasisältöä, joka voi olla tekstiä, kuva, taulukko taikka kaavio. Solmun sisältämän datan tyypin voi valita valikosta, joka tulee esiin klikkaamalla solmua hiiren kakkosnapilla. Itse data syötetään ikkunan alalaidassa olevaan osioon. Esimerkiksi kaavion piirtäminen onnistuu melko vaivatta valitsemalla lisättäviä komponentteja hiiren oikean näppäimen takaa saatavasta valikosta.

Käsitekartasta voidaan automaattisesti generoida erityyppisiä diaesityksiä sekä raportteja. Vaihtoehtoina ovat html-muotoinen S5-esitys, LaTeX-tekstidokumentti, OpenDocument-tekstitiedosto ja -esitys, joita voi muokata esimerkiksi LibreOfficella, selaimella katseltava Java-sovellus, html-sivu sekä LaTeX-pohjainen Beamer-esitys. Diaesityksiin ohjelma luo automaattisesti käsitekartan solmuista joukon dioja ja niihin sisällöiksi solmuista ja alisolmuista luotuja "palluralistoja". Ohjelma pyrkii valitsemaan älykkäästi, mitkä solmut näytetään omina dioinaan ja mitkä vain luettelon kohtina. Solmut, jotka sisältävät datana kuvan, taulukon tai kaavion, saavat oman dian, jossa data näytetään. LaTeX-dokumenttiin käsitekartan solmuista luodaan otsikkorakenne ja otsikoiden alle sisällöksi tulee kunkin solmun data. Näin on mahdollista luoda Semantikilla esimerkiksi kokonainen raportti sekä sen esittelemiseen käytettävä diaesitys.

Html-muotoisen S5-diaesityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon ja esikatselun se osaa näyttää suoraan käsitekartan oikealla puolella olevassa alueessa. Esikatselun voi näyttää myös kokoruututilassa, jolloin Semantikia itseään voi käyttää myös esityksen esittämiseen. LaTeX-dokumentin sekä Beamer-esityksen Semantik luo pyydettyyn hakemistoon LaTeX-tiedostoina, kuvina sekä ne lopulliseksi pdf-tiedostoksi kääntävänä run.sh-tiedostona. LaTeX-muotoisten tiedostojen käyttö tarvitsee luonnollisesti asennetun LaTeX-ympäristön. OpenDocument-tiedostot Semantik tallentaa myöskin pyydettyyn hakemistoon ja sieltä niitä voidaan käsitellä ja näyttää edelleen LibreOffice Writer (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer)- ja LibreOffice Impress (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Impress) -ohjelmilla.

Käsitekartan osille voidaan datan lisäksi määrittää myös erilaisia muuttujia avain-arvo -pareina. Koko käsitekarttaa koskevat muuttujat, kuten esityksen tai raportin otsikko, tekijätieto sekä päivämäärä, syötetään ikkunan alaosan "variables"-välilehdelle, kun piirtoalueen tausta on valittuna. Tähän tarvittavat muuttujat ovat "doc_"-alkuisia, esimerkiksi "doc_title", "doc_author" ja "doc_date", ja ohjelma ehdottaa muuttujan nimeä täydennyksenä, kun sen alkua kirjoittaa jonkin matkaa. Samoin kaikille käsitekartan solmuille on mahdollisa syöttää muuttujia, jotka muokkaavat käsitekartasta generoitavaa tulostetta esimerkiksi jättämällä kyseisen solmun käyttämättä tai kertomalla kuvalle käytettävän koon.

Ohjelma on KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-pohjainen ja se on saatavilla Linux-jakeluille sekä monille muille UNIX-tyyppisille alustoille. Siitä ei ole Windows-versiota ja sitä ei valitettavasti ole käännetty suomen kielelle.

Kotisivu http://code.google.com/p/semantik/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux ja muut UNIX-tyyppiset järjestelmät, joihin KDE-ympäristö (http://viikonvalo.fi/KDE) on saatavilla. Asennus Ohjelma löytyy useimpien Linux-jakeluiden pakettivarastosta sekä sen kotisivuilta.  
Teksti: Pesasa

kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x25 Graph.tk - Viikon VALO #129 (http://viikonvalo.fi/Graphtk)
16 June 2013, 5:56 pm

Graph.tk on vapaa websovellus matemaattisten kuvaajien piirtämiseen.

Graph.tk piirtää matemaattisten kaavojen graafisia esityksiä www-selaimella käyttäen hyvin yksinkertaista käyttöliittymää. Sovelluksen oleellisin osa on koko selainruudun täyttävä koordinaatisto, jossa voi siirtyä paikasta toiseen hiirellä raahaamalla sekä zoomata hiiren rullaa käyttäen. Toinen oleellinen osa on näkymän oikeassa yläkulmassa oleva lista esitettävistä kaavoista. Listan alareunassa on plusnappula, jota painamalla listaan lisätään uusi kaava. Ohjelma lisää listaan valmiita esimerkkikaavoja, jotka voi korvata omilla kaavoilla. Kaavojen esittämä kuvaaja piirretään koordinaatistoon automaattisesti. Kukin uusi kaava saa uuden, selkeän ja toisistaan erottuvan värin. Kunkin kaavan kuvaajan piirtämisen voi kytkeä päälle ja pois rastiruudulla. Lisäksi kaavan voi poistaa napsauttamalla poistorastista.

Matemaattisten kaavojen syöttäminen on toteutettu Mathquill (http://mathquill.com)-kirjastolla, jolla matematiikan kirjoittaminen on varsin suoraviivaista ja helppoa. Syöttötila tunnistaa suoraan '*'-merkin kertomerkiksi, jonka se näyttää normaaliin matemaattiseen tapaan pisteenä, ja jakoviivan '/', jonka se ymmärtää jakolaskuksi ja osaa muuttaa vaakasuoraksi osoittajaa ja nimittäjää käyttäväksi jakolaskuksi. Lisäksi syöttötilaan voi kirjoittaa LaTeX-komentoja, jotka aloitetaan takakenolla '\' ja päätetään välilyöntiin. Esimerkiksi neliöjuuri luvusta 2 saadaan kirjoittamalla ensin '\sqrt ', jonka jälkeen neliöjuurimerkin alle syntyneeseen korostettuun ruutuun kirjoitetaan luku '2'.

Syötettävät kaavat voivat olla montaa eri muotoa ja parhaimman käsityksen erilaisista tyypeistä saakin painelemalla plusnappulaa ja katsomalla läpi esimerkkikaavat. Yksinkertaisimmillaan kaava voi olla vain lauseke, vaikka polynomi 3x+1, jota vastaava kuvaaja piirretään. Kaavan voi antaa myös yksinkertaisesti ratkaistavana muuttujia x ja y sisältävänä yhtälönä, kuten 2y=3x+1. Kaavaksi voi myös syöttää epäyhtälön, esimerkiksi y<-x^2, jolloin Graph.tk piirtää epäyhtälössä esiintyvän lausekkeen kuvaajan ja värittää tasosta epäyhtälön toteuttavan osan. Normaalin karteesisen koordinaatiston lisäksi kuvaajia voi piirtää käyttämällä napakoordinaatistoa. Tämä tehdään käyttämällä muuttujien x ja y sijasta muuttujia r ja \theta. Muuttuja r tarkoittaa pisteen etäisyyttä keskipisteestä ja kreikkalainen kirjain \theta puolestaan kulmaa vastapäivään positiivisesta x-akselista. Lisäksi kaavarivillä voi määritellä muuttujia, esimerkiksi a=5 ja käyttää näitä muuttujia muissa kaavoissa.

Piirto-ominaisuuksien lisäksi Graph.tk sisältää myös hyvin yksinkertaisen ja rajoittuneen javascript-pohjaisen cas-järjestelmän, jolla se osaa esimerkiksi suorittaa muodossa d/dx(2x+4) annettuja derivointeja sekä yksinkertaisia integrointeja. Näitä ominaisuuksia voi käyttää joko suoraan kaavarivillä taikka omasta napistaan esiin tulevassa erillisessä cas-näkymässä. Graph.tk:n cas-ominaisuudet eivät kuitenkaan ole kovinkaan monipuoliset vaan ne ovat lähinnä pieni lisä ohjelman piirtotoiminnallisuuden ohella.

Piirretyn kuvan voi tallentaa png-kuvaksi klikkaamalla käyttöliittymän kameraikonia. Tällöin piirretystä kuvaajasta muodostetaan png-kuva, joka avataan selaimeen ja jonka voi tämän jälkeen tallentaa normaaliin tapaan hiiren oikealla näppäimellä saatavasta valikosta.

Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla sen Github-sivulta (https://github.com/aantthony/graph.tk). Kuvaajien piirtäminen on toteutettu ohjelmassa html5:n canvas-elementtiä käyttäen. Javascriptillä toteutettuna kuvaajien piirtäminen tapahtuu kokonaan käyttäjän selaimessa, joten verkkoyhteyttä tarvitaan vain sovelluksen avaamiseen. Graph.tk:lla piirrettyjä kuvaajia voi myös upottaa muille sivuille käyttäen tarjolla olevaa API (http://graph.tk/about/api.html):a.

Kotisivu http://graph.tk About-sivu (http://graph.tk/about/) API (http://graph.tk/about/api.html) Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Selaimet Asennus Ohjelma ei selaimella käytettävänä tarvitse erillistä asennusta. Sen voi kuitenkin halutessaan asentaa Chrome-sovellukseksi (https://chrome.google.com/webstore/detail/graphtk/nkhkaamdeplibnmodcgodlkghphdbahk?hl=en) Chrome-selaimeen. Ohjelman voi myös asentaa omalle palvelimelle, jos ei halua käyttää sitä alkuperäiseltä sivustolta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x26 MythTV - Viikon VALO #130 (http://viikonvalo.fi/MythTV)
22 June 2013, 5:43 pm

MythTV on avoimen lähdekoodin digitaalinen videotallennin (DVR) ja kodin mediakeskus.

MythTV on monipuolinen ja lisäosilla laajennettava kodin mediakeskus. MythTV:n valikko-ohjattu käyttöliittymä on peruskäytössä selkeä ja vaivaton. Sillä onnistuu toisaalta suorien televisiolähetysten seuranta ja toisaalta tv-tallenteiden tai muualta tuotujen mediatiedostojen toistaminen. Sitä voi käyttää musiikki- ja videotiedostojen toistamiseen, CD-, DVD- ja BlueRay-levyjen toistoon, kuvagallerioiden näyttämiseen sekä nettivideoiden, esimerkiksi Youtube-videoiden, toistamiseen.

MythTV tukee hyvin erilaisia kaukosäätimiä ja sen perustoiminnot on mahdollista ohjelmoida kaukosäätimen nappuloihin haluamallaan tavalla. Käyttöliittymän toimintoja on kytketty myös useisiin näppäimistön näppäimiin ja esimerkiksi jonkinlaisen mininäppäimistön käyttäminen voikin olla hyvä ajatus.

Suoraa televisiolähetystä katsottaessa MythTV tallentaa ohjelmaa aina automaattisesti kiintolevylle. Näin ohjelman voi halutessaan pysäyttää jääkaappikäynnin ajaksi taikka pomppia ohjelmassa taaksepäin, jos jonkin kohdan haluaa nähdä uudelleen. Automaattiset live-tallennukset poistetaan automaattisesti tilantarpeen mukaan. Televisiokanavia voi selata suoraan numeronäppäimillä, nuolinäppäimillä sekä aikajanana näytettävää ohjelmaopasta käyttäen. Televisio-ohjelmien tallennuksia voi ajastaa monella tapaa, esimerkiksi ohjelmaoppaasta valitsemalla taikka tekstihakuja asettamalla. MythTV pitää tallenteiden, mediatiedostojen ja ohjelmaoppaan metatiedot järjestyksessä tallentamalla ne tietokantaan, jonka ansiosta niitä on helppo hakea.

MythTV:n rakenne on joustavasti asiakas-palvelin -mallin mukainen. Toisin sanoen MythTV sisältää erillisen taustaohjelmiston, joka huolehtii tv-virittimistä, ohjelmien tallentamisesta ja tallenteiden hallinnasta, sekä erillisen edustaohjelmiston, joka toimii käyttöliittymänä ja toistaa taustaohjelmiston tarjoilemat mediatiedostot. Käytännössä tämä jako tarkoittaa sitä, että taustaohjelmisto voi olla asennettuna yhdelle tai useammalle erilliselle koneelle, jotka keskittyvät vain sisällön tarjoilemiseen, ja edustaohjelmisto voi olla asennettuna yhteen tai useampaan katselulaitteeseen. Näin aina päällä oleva taustaohjelmistoa käyttävä laite on mahdollista laittaa toimimaan varastossa tai jossain muussa piilossa, jossa se on mahdollisimman vähän häiriöksi, ja jättää vain sirommat edustalaitteet esille esimerkiksi olohuoneeseen. Edusta- ja taustaohjelmistoja on toki mahdollista käyttää myös samalla laitteella. Android- ja iOS-laitteille löytyy myös sovelluksia, joita voidaan käyttää joko kaukosäätiminä taikka katselulaitteina.

MythTV osaa käyttää alustan, esimerkiksi Linuxin, tukemia viritinkortteja, jotka voivat olla joko sisäisiä tai usb-liittimellä kytkettäviä laitteita. Yhdellä virittimellä voi katsoa ja tallentaa yhtäaikaisesti yhdestä kanavanipusta tulevia ohjelmia. Näin esimerkiksi YLE:n kanavanipusta voi saman aikaisesti tallentaa yhdeltä kanavalta ja katsoa ohjelmaa toiselta. Useammalla virittimellä yhtä aikaa käytettävien kanavanippujen määrä kasvaa.

MythTV on laajennettavissa erilaisilla lisäosilla ja teemoilla. Siihen löytyvät erilliset lisäosat esimerkiksi musiikin ja videotiedostojen toistamiseen, kuvien näyttämiseen, optisten medioiden käsittelyyn, nettivideoiden selaamiseen, hakuun ja näyttämiseen sekä tallenteiden muuttamiseen kannettaviin laitteisiin sopivaan muotoon. MythTV:n ulkoasu puolestaan on monipuolisesti muokattavissa erilaisilla teemoilla, jotka muuttelevat valikkotekstien sijainteja, taustakuvia ja muuta ohjelman yleisilmettä. MythTV:n toimintoja voi käyttää myös Mythweb-lisäosan tarjoaman webkäyttöliittymän kautta. Muita MythTV:n lisäosilla saatavia ominaisuuksia ovat muun muassa rss-syötteiden lukija, säätiedotukset sekä ZoneMinder-valvontakameroiden käyttö.

MythTV:n ympärille on koostettu kokonaisia Linux-jakeluita, joista Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/) on ehkä tunnetuin ja suosituin. Mythbuntu tarjoaa helpon tavan asentaa kokonainen toimiva MythTV-järjestelmä. Mythbuntu sisältää yksinkertaiset käyttöliittymät ohjelman asetusten tekemiseen mahdollisimman helposti.

Kotisivu http://www.mythtv.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, Mac OS X, Windows Asennus MythTV löytyy useimmille Linux-jakeluille suoraan paketinhallinnasta. Helpointa asentaminen on käyttämällä erityisesti MythTV:n käyttöä varten tehtyä jakelua, kuten Mythbuntu (http://www.mythbuntu.org/). Muille alustoille MythTV löytyy sen kotisivujen kautta joko valmiina pakettina tai lähdekoodina. Windows-ympäristöön ei valitettavasti ole tarjolla valmiita suoritettavia ohjelmia vaan MythTV pitää kääntää sille lähdekoodeista.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x27 Mindmup - Viikon VALO #131 (http://viikonvalo.fi/Mindmup)
30 June 2013, 1:01 am

Mindmup on verkkoselaimella toimiva vapaa ja helposti jaettava käsitekarttasovellus.

Mindmup on erittäin helppokäyttöinen selainpohjainen käsitekarttasovellus ja palvelu. Sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja käytännöllinen kartan syöttäminen suoraan näppäimistöltä sekä helppo jaettavuus. Käsitekarttoja voi jopa muokata verkon kautta yhdessä reaaliaikaisesti. Mindmup soveltuu myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Käsitekartta koostuu solmuista, jotka on yhdistetty toisiinsa puumaiseksi rakenteeksi. Mindmupissa solmujen lisääminen ja muokkaaminen on tehty hyvin helpoksi nopeasti opittavilla näppäinkomennoilla. Muokattavan solmun voi valita nuolinäppäimillä kohdistusta liikuttamalla. Valitun solmun muokkaamisen voi aloittaa siirtymällä muokkaustilaan välilyönnillä ja muokkaus päätetään joko hyväksymällä se enter-näppäimellä tai hylkäämällä muokkaus esc-näppäimellä. Uusia solmuja voi lisätä valitun rinnalle enter-näppäimellä tai valitun lapsisolmuksi tabulaattorilla. Solmujen alipuita voi myös piilottaa ja näyttää käyttämällä '/'-näppäintä. Kaikki muokkausvalinnat on mahdollista valita myös valikkoa käyttämällä, mikä onkin pääkäyttötapa kosketusnäyttöisillä mobiililaitteilla. Käsitekartan rakenteen muokkaaminen tapahtuu yksinkertaisesti hiirellä raahaamalla. Solmun voi siirtää toisen lapseksi yksinkertaisesti raahaamalla sen tämän päälle. Sisarussolmujen järjestystä voi niin ikään muuttaa hiirellä raahaamalla.

Mindmup tarjoaa useita tapoja tallentaa käsitekartan. Websovelluksena luonnollisimpina tallennustapoina ovat Mindmup-palvelun tarjoama Amazonin S3-palvelimille tapahtuva tallennus, Google Drive sekä selaimen sisäinen tallennus (Browser Storage, eli localStorage). Nämä kolme tallennustapaa soveltuvat kolmeen erityyppiseen käyttötapaan. Mindmup-palvelun tallennustila soveltuu julkisesti jaettaville käsitekartoille. Sinne tallennettu käsitekartta saa oman url-osoitteen, jolla sitä pääsee katsomaan kuka tahansa osoitteen tietävä. Tämä tapa sopii hyvin sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa jaettaville kartoille. Näin jaettu kartta on "vain luku"-tilassa. Kartan muokkaaminen luo siitä uuden kopion, jolloin alkuperäinen pysyy muuttumattomana. Toisena vaihtoehtona oleva Google Drive antaa mahdollisuuden yksityisempään tallennukseen ja tarkempaan hallintaan käsitekartan jako-oikeuksista. Jos luottaa Googleen ja sen tallennuspalveluun. Tässä vaihtoehdossa tallennus tapahtuu suoraan Google Driveen käymättä Mindmup-palvelun palvelimien kautta ja jos tietokoneella on käytössä Google Drive -tiedostojen synkronointi, päivittyy tiedosto samalla myös omalle koneelle. Kolmas vaihtoehto on kaikkein yksityisin, sillä se tallentaa käsitekartan vain selaimen omaan sisäiseen tallennustilaan eikä sitä lähetetä lainkaan verkkoon. Käsitekartta on avattavissa selaimen tallennustilasta seuraavalla kerralla Mindmup-sivustolle mentäessä. Tätä tallennustapaa käytettäessä kannattaa huomioida, että selaimen oma tallennustila on selainkohtainen, eli tallennettu käsitekartta on avattavissa vain samalla tietokoneella ja samaa selainta samalla profiililla käytettäessä.

Edellä kuvattujen tallennustapojen lisäksi Mindmupissa on valittavissa myös kartan vienti (Export Map), jota käyttämällä kartan voi myös tallentaa useammallakin tavalla. Tätä tapaa käyttäen valittavina vaihtoehtoina ovat Mindmapin oma ja Freemind ohjelman JSON-muotoiset tallennusmuodot, png-kuva, html-sivu sekä tabulaattorisisennyksillä puumaiseksi tehty tekstitiedosto. Näistä Mindmup- ja Freemind-tiedostot on mahdollista myös tuoda Import-toiminnolla takaisin Mindmup-sovellukseen.

Verkkosovelluksena Mindmup antaa hyvät työkalut käsitekartan jakamiseen. Jakamista varten kartta täytyy tallentaa verkkopalveluun, jonka jälkeen sen voi jakaa sähköpostilla tai Facebookin taikka Twitterin kautta. Jaon voi tehdä myös muilla tavoin kopioimalla kartan osoitteen ja jakamalla sen haluamallaan tavalla. Kartan voi myös upottaa haluamalleen sivustolle kopioimalla Mindmupin tarjoaman upotuskoodin.

Helppo verkkojakaminen tarjoaa myös tavan muokata käsitekarttaa yhteistyönä lähes reaaliajassa. Mindmupin lisäosana päälle kytkettävä jako-ominaisuus antaa käyttäjän kutsua muita käyttäjiä muokkaamaan yhteistä karttaa jakamalla muokkausosoitteen sähköpostin tai muiden palveluiden kautta. Yhtäaikainen muokkaus vaatii käyttäjiltä Google-tunnuksilla tunnistautumisen. Yhtäaikaa muokattaessa selainikkunassa näkyy kunkin käyttäjän avatar hänen valitsemansa solmun kohdalla ja muutokset päivittyvät lähes välittömästi muille käyttäjille. Tämä ominaisuus voi helpottaa monien yhdessä tehtävien suunnitelmien tekemistä.

Muita päälle kytkettävissä olevia lisäominaisuuksia ovat tehtävien edistymisen tarkkailuun käytettävä "Progress" sekä solmujen väliset kytkennät kaarevista suoriksi janoiksi muuttava lisäosa. Progress-työkalulla voi merkitä eri värikoodeilla esimerkiksi projektin eri osien edistymistä. Mitkä osat on vasta aloitettu, mitä etenevät ja mitkä ovat jo valmiita. Progress-työkalu ymmärtää tehtävien hierarkian ja se osaa esimerkiksi tulkita solmun kuvaaman tehtävän tehdyksi, jos sen kaikki alitehtävät ovat tehtyjä.

Kotisivu http://www.mindmup.com/ Lähdekoodi https://github.com/mindmup/mindmup Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkoselaimet  Asennus Websovelluksen käyttö ei tarvitse asennusta. Jos haluaa asentaa ohjelman omalle palvelimelle, se on mahdollista käyttämällä lähdekoodia. Esimerkit käsitekarttaesimerkki (http://goo.gl/EacVs) Upotettu kartta (http://viikonvalo.fi/Mindmup-kartta)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x28 OpenArena- Viikon VALO #132 (http://viikonvalo.fi/OpenArena)
7 July 2013, 10:41 pm

OpenArena on vapaa ensimmäisen persoonan ammuskelupeli .

OpenArena on yhteisön tuottama GPL-lisensoitua idTech3:a pelimoottorina käyttävä Quake 3 Areenaa vastaava peli. Netissä pelaaminen on mahdollista ja pelimuotoja on useita, perusammuskelua, lipunryöstöä ynnä muita. Peliä ei suositella alle 17-vuotiaille, toteaa webbi-sivu (http://openarena.wikia.com/wiki/Main_Page).

OpenArena on varsin samanlainen kuin Quake III Arena, se on tehty samalla pelimoottorilla, mutta kentät, grafiikat ja äänet on tehty uusiksi vapaalla lisenssillä. Esimerkiksi aseet ovat vaikutuksiltaan suunnilleen samanlaisia kuin Quake III:ssa, mutta eri näköisiä. Pelaamisen kannalta eroa ei paljoa ole, samat pikanäppäimet saa määritettyä samoihin toimintoihin. Suurin ero tulee erilaisista kentistä, ne pitää uudestaan opetella, jos pitää muistaa mistä nurkasta löytyy tavoiteltu poweruppi.

Kenttiä on noin sata, joista osa tosin on muunnelmia eikä kunnolla erilaisia kenttiä. Mukana olevat kentät löytää Linuxissa komennolla
  for i in /usr/lib/openarena/baseoa/*.pk3 ; do unzip -t $i | grep maps | grep \.bsp ; done
Komennon voi kirjoittaa kolmelle riville kuten yllä, tai yhdelle riville yhteen pötköön, kumpikin tapa toimii.

Yksinpelinä OpenArenan voi pelata läpi voittamalla kenttiä. Kun on voittanut neljä ensimmäistä kenttää, saa pelattavakseen neljä kenttää lisää, ja ne voitettuaan samaan tapaan. Jo pelattuja kenttiä voi pelata uudestaan. Ne löytyvät pelin valikosta.

Nettipeli on kattavasti toteutettu. Asennuksessa tulee mukana myös pelipalvelin. Yksi pelaajista voi käynnistää OpenArenansa palvelimeksi ja hän sekä muut liittyvät sen pyörittämään peliin. Internetistä löytyy pelipalvelimia (http://dpmaster.deathmask.net/?game=openarena) joihin voi liittyä. Pitää vaan katsoa, että palvelimella on sama versio OpenArenasta kuin itsellä. Moninpeliin liitytään pelin Multiplayer-valikosta, samasta paikasta voi myös käynnistää pelipalvelimen.

Saatavilla on myös erillinen palvelinversio. Debian GNU/Linuxissa se on paketissa nimeltä openarena-server. Asentamalla tämä palvelinversio erilliseen koneeseen ei kenenkään pelaajan tarvitse ajaa omalla koneellaan OpenArenan asiakasohjelman lisäksi myös pelipalvelinta.

OpenArenan mukana tulee MissionPack. Se on modi ja vastaa Quake III:n Team Arena -julkaisua. Suuri osa MissionPackin ominaisuuksista on siirtynyt OpenArenan perusversion vakio-ominaisuudeksi.

Peli on varsin nopeatempoinen. Tarvitaan nopeat refleksit ja vikkelät sormet, mutta tietokonepelaajia vastaan ei mikään estä käynnistämästä kenttää devmap-komennolla, jolloin voi komennolla timescale hidastaa pelin. Esimerkiksi timescale 0.33 jälkeen peli toimii kolmasosanopeudella. Tällöin voi myös antaa itselleen haluamiaan power uppeja, esimerkiksi give speed tai give quad damage. Tietokonepelaajat eli botit ovat varsin kelvollisia. Botteja vastaan pelaamalla voi harjoitella tai pelata pelkästään botteja vastaan jos ei pidä nettipeleistä. Botit osaavat muitakin pelimuotoja kuin vapaan ammuskelun, ainakin lipunryöstö sujuu pelkkiä botteja sisältävällä joukkueella. Botteja voi käyttää myös, jos ihmispelaajia ei ole tarpeeksi. Loput joukkueen paikat voi täyttää boteilla. Webbisivun (http://openarena.wikia.com/wiki/Bots) mukaan uusin OpenArena on täysin yhteensopiva Quake III:n bottitiedostojen kanssa.

Bottien osaamista voi säätää. Botti lisätään peliin komennolla addbot, jolle annetaan parametrina botin nimi ja taitotaso kokonaislukuna yhden ja viiden väliltä. Esimerkiksi addbot neko 5 lisää hyvin taitavan Neko-mallia käyttävän botin. Botin nimenä pitää käyttää peliin määriteltyä bottia.

Projekti OpenArena käynnistettiin elokuun 19. 2005. Edellisenä päivänä julkaistiin id Tech 3 lähdekoodi lisenssinä GPL. Uusin versio 0.8.8 julkaistiin helmikuun 20. 2012 http://openarena.ws/board/index.php?topic=4451.0. Kehitys jatkuu, uusia kenttiä tulee yhteisöltä ja pelin kehittäjät lupaavat uutta versiotakin, joka julkaistaan kun se on valmis.

Kotisivu http://openarena.ws/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Android, Linux, Mac, Windows Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Mac- ja Windows-käyttäjät joutunevat noutamaan asennustiedoston kotisivulta (http://www.openarena.ws/download.php?list.61). Android-versio löytyy ilmaisena Google Playstä.  Käyttöohjeet Pelille on Wikiassa englanninkielinen käsikirja (http://openarena.wikia.com/wiki/Manual).  
Lisätietoja Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x29 Fake Dawn - Viikon VALO #133 (http://viikonvalo.fi/Fake_Dawn)
14 July 2013, 12:49 pm

Fake Dawn on lempeä hellästi herättävä herätyskellosovellus Android-laitteille.

Tavalliset herätyskellot ja herätyskellosovellukset aloittavat herättämisen käsketyllä kellonlyömällä ilman ennakkovaroitusta ja -valmisteluita. Fake Dawn pyrkii tekemään herätyksen hellävaraisemmin matkimalla aamunkoittoa ja herättelemällä nukkujaa hitaammin. Fake Dawn alkaa ensin kirkastaa laitteen näyttöä ajastuksen mukaisesti täysin pimeästä valittuun väriin. Näytön kirkkauden lisäksi herätys voi sisältää valitun herätysäänen, jonka voimakkuus nousee samoin ajastuksen mukaisesti täydestä hiljaisuudesta valittuun äänenvoimakkuuteen. Kolmantena herätystekijänä voidaan halutessa käyttää myös laitteen värinää. Ohjelmasta voidaan lisäksi valita, minä viikonpäivinä lavastettu aamunkoitto on käytössä. Käynnissä olevan herätyksen voi sammuttaa näyttöä koskettamalla.

Herätyksen asetukset ovat täysin säädettävissä. Näytön valaistuksen värin voi valita väripyörällä, joka pompahtaa esiin väripalkkia sormella napauttamalla. Valaistuksen aloitusajan voi valita ajan tekstiä napsauttamalla taikka sormella käyttöliittymässä näkyvää ympyrää siirtämällä. Samoin valitaan ajankohta, jolloin näytön kirkkaus on täydessä voimassaan. Asetukset herätyksen äänelle asetetaan valaistusasetuksesta riippumattomasti samalla tavalla. Näytön voi siis laittaa kirkastumaan täyteen kirkkauteensa esimerkiksi kymmenen minuutin aikana kello 6.50:stä kello 7.00:aan ja aloittaa herätysäänen soittamisen kello 6.58 ja jatkaa sen äänenvoimakkuuden kasvattamista kello 7.02:een saakka. Herätysääneksi voi valita jonkin Android-laitteeseen asennetuista herätysäänistä taikka jonkin muun äänitiedoston. Työaamuna voi siis herätä vaikka lempeään "auringonnousuun" ja hiljaa voimistuvaan linnunlauluun.

Ohjelman pieni puute on se, että siihen voi ajastaa vain yhden herätysasetuksen kerrallaan. Ohjelma olisi vielä hyödyllisempi, jos siihen voisi määritellä erilaisia herätyksiä esimerkiksi työviikolle ja viikonlopulle.

Kotisivu http://code.google.com/p/fakedawn/ Fake Dawn F-Droid-palvelussa (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=fake%20dawn&fdid=org.balau.fakedawn) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3 Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelman voi asentaa käyttämällä F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-sovellusta tai lataamalla asennuspaketin ohjelman F-Droid-sivulta (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=fake%20dawn&fdid=org.balau.fakedawn). Ohjelma on asennettavissa myös suoraan Googlen Play-sovelluskaupasta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 23.07.2013 - klo:06:52
3x30 SMS Backup+ - Viikon VALO #134 (http://viikonvalo.fi/SMS_Backup_plus)
21 July 2013, 3:08 pm

SMS Backup+ on avoimen lähdekoodin ohjelma tekstiviestien varmuuskopiointiin Android-laitteelta.

SMS Backup+ on ohjelma, jolla Android-puhelimen käyttäjä voi varmuuskopioida tekstiviestinsä, multimediaviestinsä ja puheluhistoriansa sähköpostipalvelimelle. Tekstiviestien ja puhelinhistorian palautus takaisin puhelimeen onnistuu myös. Multimediaviestejä voi varmuuskopioida vain Android 2.x-laitteilla ja niitä ei voida ainakaan vielä palauttaa takaisin puhelimeen. Tiedot kopioidaan palvelimelle sähköpostiviestien muodossa, jolloin niitä voidaan tarkastella myös sähköpostiohjelmalla. Ohjelma sisältää myös asetukset automaattiseen varmuuskopiointiin.

Oletuksena ohjelma käyttää sähköpostipalveluna Googlen Gmailia, johon se osaa kirjautua puhelimeen jo syötettyä Google-tiliä käyttäen, kun käyttäjä antaa siihen luvan. Koska ohjelma siirtää tietoa sähköpostipalvelimelle IMAP-protokollan avulla, täytyy IMAP-tuki olla päällä Gmailin asetuksista. Vaihtoehtoisesti sähköpostipalveluna voi käyttää mitä tahansa IMAP-tiedonsiirtoa tukevaa sähköpostipalvelua. Tällöin ohjelman asetuksiin pitää syöttää palvelimen tiedot sekä käyttäjän tunnus ja salasana.

Oletuksena teksti- ja multimediaviestit kopioidaan Gmail-palveluun tunnisteella (label) "SMS" ja puheluhistoria tunnisteella "Call log", mutta nämä voi käyttäjä halutessaan vaihtaa haluamikseen. Muissa sähköpostipalveluissa tunnisteita vastaavat IMAP-palvelun kansiot. Teksti- ja multimediaviestit kopioidaan palvelimelle sähköpostiviesteinä, joiden otsikko on muotoa "SMS with Vilho Valo" tai "SMS with +358..." riippuen siitä, ovatko viestien toisten osapuolten yhteystiedot tallennettuina puhelimeen. Samoin sähköpostiviestin lähettäjä- ja vastaanottajakenttiin merkitään osapuolten oikeat sähköpostiosoitteet, jos sellaiset on yhteystietoihin tallennettu. Näin sähköpostiohjelmasta käsin on siis mahdollista vastata viesteihin suoraan. Multimediaviestien liitteet näkyvät sähköpostiviestien liitteinä. Puheluhistoria talletetaan niin ikään sähköpostiviesteinä, joiden otsikosta ja lähettäjä- sekä vastaanottajatiedoista käy ilmi puhelun osapuolet. Viestien sisältöinä on tieto puhelun kestosta, puhelinnumero sekä tieto siitä, oliko kyseessä lähtevä, tuleva vai vastaamaton puhelu. Vaihtoehtoisesti puheluhistorian voi valita myös tallentumaan valittuun Google-kalenteriin tapahtumina.

Ohjelmasta on mahdollista valita esimerkiksi vain johonkin yhteystietoryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa käydyt keskustelut varmuuskopioitavaksi. Luotavien sähköpostiviestien otsikkoon voi halutessaan lisätä oman alkuosan, jolloin ne on helpompi erotella muista. Viesteistä on myös mahdollista valita, merkitäänkö ne automaattisesti luetuiksi vai näkyvätkö ne uusina viesteinä.

Varmuuskopiointi on mahdollista myös automatisoida tapahtumaan joko säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden tunnin välein, tai vaikka saapuvien viestien yhteydessä. Automaattinen kopiointi voidaan myös rajoittaa tapahtumaan vain langattoman lähiverkon kautta.

Kotisivu https://github.com/jberkel/sms-backup-plus F-Droid-sivu (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=sms%20backup&fdid=com.zegoggles.smssync) Google Play -sivu (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.zegoggles.smssync) Lisenssi Apache2 (http://directory.fsf.org/wiki/License%3AApache2.0) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma löytyy sekä F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-palvelusta että Googlen omasta Play-kaupasta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.08.2013 - klo:05:38
3x31 Kalzium - Viikon VALO #135 (http://viikonvalo.fi/Kalzium)
28 July 2013, 5:42 pm

Kalzium on monipuolinen työkalu kemian opiskeluun ja kemiallisten aineiden ja yhdisteiden tutkimiseen.

Kalzium on kokoelma tietoa kemiallisista alkuaineista ja työkaluja kemian opiskeluun ja tutkimiseen. Oletusnäkymässä Kalzium näyttää alkuaineiden jaksollisen järjestelmän halutussa laajuudessa. Kustakin alkuaineesta ohjelma sisältää vastaavat tiedot, joita yleensä etsitään esimerkiksi lukiossa käytettävistä taulukkokirjoista. Taulukkotietojen lisäksi ohjelma sisältää useita käyttökelpoisia työkaluja, kuten molekyylimuokkaimen, useisiin kemian laskuihin soveltuvan laskutyökalun sekä kaaviopiirturin. Kalzium on osa KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-ympäristön KDEdu-opetusohjelmapakettia ja sitä voi käyttää hyvin sekä kemian opiskeluun että alkuaineisiin liittyvän tiedon tietokantana.

Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet esitetään taulukkomuodossa järjestyslukunsa mukaan järjestettyinä. Kalzium antaa mahdollisuuden valita useamman eri näkymän välillä. Oletuksena on "Perinteinen jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat kaikki alkuaineet siten, että pääryhmät sekä siirtymäalkuaineet ovat itse taulukossa sekä lantanoidit ja aktinoidit taulukon alla omana kokonaisuutena. Muina näkyminä ovat "Lyhyt jaksollinen järjestelmä", jossa näkyvissä ovat vain pääryhmät, "Pitkä jaksollinen järjestelmä", jossa kaikki alkuaineet ovat samassa taulukossa, "Siirtymäalkuaineet", joka esittelee nimensä mukaisesti vain siirtymäalkuaineet sekä "DZ:n jaksollinen järjestelmä", joka esittää jaksollisen järjestelmän Saksan keskuskomitean ("Deutscher Zentralausschuss") suosittelemassa muodossa. Siirtyminen eri näkymien välillä tapahtuu animoidusti, mikä havainnollistaa näiden näkymien eroja.

Ikkunan vasemmassa sivupalkissa on yleiskuva alkuaineesta, jonka päälle hiiri on viety. Yleiskuva sisältää alkuaineen nimen, sen kemiallisen lyhenteen, järjestysluvun sekä atomimassan. Yleiskuvan tilalle voi vaihtaa myös "Näyttö"-välilehden, jolla pystyy tarkastelemaan alkuainetaulukon aineiden ominaisuuksia jonkin muuttujan suhteen. Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi voi valita esimerkiksi aineen olomuodon, jolloin muuttujana on lämpötila Kelvin-asteikolla. Lämpötilaa voi säätää hiirellä liukusäätimestä ja lämpötilan muuttuessa Kalzium merkitsee jaksollisen järjestelmän alkuaineet punaisella, sinisellä ja vihreällä värillä sen mukaan, ovatko alkuaineet tässä lämpötilassa kiinteitä, nestemäisiä vai kaasumaisia. Ominaisuuksia voi tarkastella myös animointitilassa, jolloin esimerkiksi lämpötila muuttuu tasaisesti kylmästä kuumaksi ja alkuainetaulukon väritys kertoo aineiden sulamisesta ja kaasuuntumisesta.

Kutakin alkuainetta klikkaamalla pääsee tarkastelemaan sen alkuaineen tarkempia tietoja. Tiedoista löytyvät taulukkotiedot, kuten sulamispiste, kiehumispiste, atomimassa ja hapetusluvut. Kunkin tiedon nimi on linkki Wikipedia-artikkeliin, josta voi lukea käsitteen tarkemman kuvauksen. Toiselta välilehdeltä löytyy kuvana kyseisen alkuaineen atomimalli, josta voi tarkastella elektronien jakautumista eri elektronikuorille. Muilta välilehdiltä löytyvät myös alkuaineen isotooppien ominaisuudet taulukoituina, sekalaista tietoa, kuten alkuaineen löytäjä ja löytövuosi, tietoa alkuaineen spektristä sekä linkkejä lisätietoon. Alkuaineita voi vertailla selaamalla tietosivuja eteen ja taakse pitkin jaksollista järjestelmää alkuaineen järjestysluvun mukaan.

Kalzium tarjoaa jaksollisen järjestelmän ja taulukkotietojen lisäksi muina työkaluina molekyylimuokkaimen, isotooppitaulukon, kaaviopiirturin ja laskutoimitustyökalun. Molekyylimuokkaimella voi tarkastella atomeista rakennettuja molekyylejä kolmiulotteisina malleina. Työkalu koostuu näyttötilasta, muokkaustilasta sekä mittaustilasta. Näyttötilassa voi tarkastella molekyyliä pyörittelemällä sitä kolmiulotteisesti hiirellä raahaamalla. Zoomaaminen lähemmäs ja kauemmas tapahtuu hiiren rullalla ja katselupisteen siirtäminen hiiren kakkospainikkeella raahaamalla. Molekyylejä voi rakentaa muokkaustilassa. Niitä voi tallentaa tiedostoksi tai avata tiedostosta. Lisäksi muiden valmiiksi mallintamia molekyylejä voi ladata verkosta suoraan ohjelman käyttöliittymän kautta.

Muokkaustilassa molekyyliin voi lisätä uusia atomeita kytkemällä ne aiempiin yksöis-, kaksois- tai kolmoissidoksilla. Ohjelman voi valita täydentämään orgaanisiin yhdisteisiin tarvittavat vetyatomit automaattisesti. "Optimoi"-nappia painamalla ohjelma asettelee atomit 3D-malliin oikeaoppisen optimaaliseen asentoon. Mittaustilassa voi mitata annettujen atomien etäisyyttä, sidosten muodostamaa kulmaa tai dihedraalikulmaa.

Isotooppitaulukolla käyttäjä voi tarkastella eri alkuaineiden isotooppien ominaisuuksia toisiinsa verrattuina. Kalziumin laskimilla puolestaan käyttäjä voi tehdä erilaisia kemiaan liittyviä laskuja. Tarjolla ovat: molekyylimassalaskin, konsentraatiolaskin, ydinlaskin, kaasulaskin, yhtälötasapainotin sekä titrauslaskin. Esimerkiksi molekyylimassalaskimeen voi syöttää yhdisteen molekyylikaavan, jolloin laskin ilmoittaa molekyylin massan laskemalla sen alkuaineiden atomimassoista. Yhtälötasapainottimella puolestaan voi etsiä kokonaiskertoimet, joilla reaktioyhtälön molemmat puolet ovat tasapainossa.

"Piirrä kaavio"-työkalulla voi havainnollistaa alkuaineiden ominaisuuksien, kuten järjestysnumero, atomimassa, kiehumispiste tai sulamispiste, riippuvuuksia toisistaan. Työkalulla valitaan jokin ominaisuus vaaka-akselille ja jokin toinen ominaisuus pystyakselille sekä piirrettävät alkuaineet. Työkalu merkitsee kunkin alkuaineen tasolle tähdellä ja kuviosta voi tämän jälkeen tutkia ominaisuuksien riippuvuuksia.

Lisäksi ohjelmasta löytyy työkalu R- ja S-lausekkeiden (vaara- ja turvalausekkeet) tulkitsemiseen, sanasto, jolla voi etsiä lyhyitä määritelmiä joillekin käsitteille ja kuvauksia työkaluille, sekä taulukot kreikkalaisista kirjaimista, numeroista ja etuliitteistä.

Kotisivu http://edu.kde.org/kalzium/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma löytyy useimpiin Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Se on saatavilla myös muihin käyttöjärjestelmiin, joihin on asennettavissa KDE-ympäristö. Windows-käyttöjärjestelmälle ohjelmasta (ja KDE-ympäristöstä) on toistaiseksi saatavilla vain kokeellinen versio.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.08.2013 - klo:05:38
3x32 Logisim - Viikon VALO #136 (http://viikonvalo.fi/Logisim)
4 August 2013, 8:14 pm

Logisim on vapaa työkalu loogisten piirien piirtämiseen ja niiden simulointiin.

Logisim on erityisesti logiikan ja piirisuunnittelun alkeiden opiskeluun sopiva työkalu, jolla piirien piirtäminen on helppoa ja joka osaa näyttää piirien toiminnan havainnollisesti. Ohjelmalla voi piirtää erityisesti loogisista porteista koostuvia piirejä, mutta komponenttikokoelmasta löytyy valmiina myös hieman monimutkaisempia komponentteja, kuten eri tyyppisiä muistipiirejä ja aritmeettiseen laskentaan käytettäviä piirejä. Sisään- ja ulostulojen joukosta löytyy myös erilaisia laitteita, kuten peliohjain, näppäimistö, LED-valo, digitaalinäyttöjä, terminaalinäyttö ja LED-matriisi. Ohjelman tärkeimpiä etuja ovat siisti tulostusjälki verrattuna käsin piirrettyihin kaavioihin, helppokäyttöisyys sekä havainnollinen piirin toiminnan simulointi.

Logisimilla onnistuu logiikan perusteiden opiskelu ja havainnollistaminen piirtämällä loogisista lauseista yksinkertaisia piirikaavioita, jotka näyttävät piirin lopputuloksen erilaisilla lähtöarvoilla. Toisaalta, sillä onnistuu myös varsinaisen piirisuunnittelun harjoittelu ja monimutkaisempienkin loogisten piirien, kuten Conwayn "Game of Life"-simulaation (https://www.youtube.com/watch?v=KpBzN1Sodh0) tai yksinkertaisen tietokoneen (http://joshcorbin.com/?p=4) rakentaminen. Ohjelman "Combinational Analysis"-työkalulla puolestaan onnistuu hyvin totuustaulujen, loogisten lausekkeiden ja loogisen piirin yhteyksien havainnollistaminen.

Ohjelman käyttöliittymä koostuu valikosta, sen alla olevasta työkalupalkista, piirtoalueesta, selattavasta listasta, jossa projektin piirit ja käytettävissä olevat valmiit komponentit luetteloidaan, sekä valitun komponentin ominaisuudet esittävästä taulukosta. Piirien piirtäminen on helppoa. Piiriin lisätään komponentteja valitsemalla ne yksi kerrallaan ja lisäämällä ne piirtoalueelle haluttuun kohtaan. Työkalupalkissa ovat valittavissa yksinkertaisimmat usein käytetyt komponentit: input, output, NOT, AND ja OR. Muut valittavissa olevat komponentit löytyvät vasemman reunan listasta tyypin mukaan luokiteltuina. Kytkennät komponenttien välille piirretään yksinkertaisesti raahaamalla hiirellä kytkentä yhden komponentin ulostulosta toisen sisääntuloon. Oletuksena kaikkien komponenttien asettelu on vasemmalta oikealle, eli niin, että niiden sisääntulot ovat vasemmalla ja ulostulot oikealla. Valitun komponentin asentoa voi kuitenkin muuttaa sen ominaisuudet näyttävästä taulukosta kohdasta "Facing". Piirien muokkaaminen, eli komponenttien ja kytkentöjen siirtäminen tai poistaminen, tapahtuu nuolityökalulla.

Piirien piirtämisen lisäksi toinen ohjelman hyödyllinen ominaisuus on piirien toiminnan simulointi, jolla pystytään toisaalta testaamaan piirien toimivuutta ja toisaalta myös käyttämään piirejä. Käden kuvalla merkityllä simulaatiotyökalulla voi tutkia piirin toimintaa esimerkiksi vaihtamalla syöttökomponenttien tiloja tilojen 0 ja 1 välillä. (Syötöt voi määrätä myös kolmiarvoisiksi, jolloin kolmas arvo on x.) Logisim näyttää havainnollisesti kytkennät eri väreillä sen mukaan kulkeeko niissä signaali 1 vai signaali 0. Myös virhetilat ilmoitetaan omalla värillään.

Samaan projektiin voi piirtää useampia piirejä ja piirejä voi käyttää toisissa piireissä alipiireinä, eli itse luotuina komponentteina, joille voi muokata oman havainnollisen komponenttisymbolin. Näin koko projektin voi jakaa pienempiin osiin eikä tarvitse piirtää yhtä valtavan kokoista piiriä. Tämä helpottaa myös, jos piirrettävässä piirissä pitää käyttää toistuvasti jotain samaa alipiiriä, kuten kertolaskupiiriä. Itse tehtyjen komponenttien käyttäminen ei eroa ohjelmassa valmiiksi valittavissa olevien komponenttien käyttämisestä. Usein käytettävistä omista komponenteista voikin tehdä oman kirjaston, jonka tallentaa ohjelman käyttämässä circ-tiedostomuodossa. Tällaisen tiedoston voi sitten ladata uuteen projektiin kirjastona "Project"-valikosta, jolloin tuon tiedoston piirit näkyvät muiden komponenttien tapaan listassa oman otsikkonsa alla.

Ohjelmassa on mahdollista käyttää yhtä bittiä kuljettavien johdinten sijaan myös useamman bitin levyisiä väyliä. Kytkennät itse asiassa kuljettavat automaattisesti niin montaa bittiä kuin komponenttien sisään- ja ulostulot mahdollistavat. Useampibittisen väylän bitit voi myös jakaa haaroittimella eri johtimiin.

"Combinational Analysis"-työkalulla voi tehdä muunnoksia loogisen piirin, sen sisään- ja ulostulojen arvojen erilaiset yhdistelmät kuvaavan totuustaulun sekä ulostulojen arvot sisääntulojen avulla ilmaisevien loogisten lausekkeiden välillä.

Kotisivu http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Linux-jakeluihin ohjelma löytyy todennäköisesti suoraan pakettivarastosta. Muille alustoille ohjelma on ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Java-pohjaisena sama ohjelma toimii kaikilla alustoilla, joilla Java on käytettävissä, mutta vaatii Javan asentamisen. Käyttöohjeet Ohjelma sisältää "Help"-valikossaan hyvän tutoriaalin ohjelman käytön opetteluun. Ohjeet löytyvät myös verkosta (http://ozark.hendrix.edu/~burch/logisim/docs.html). Youtube-palvelusta löytyy myös muutamia Logisimin käyttöön opastavia videoita: * Logisim Tutorial - Part 1: Basic Components (https://www.youtube.com/watch?v=WExVhr583vA) * Logisim Tutorial - Part 2: Basic Traffic Light (https://www.youtube.com/watch?v=eZ2SmsUi8kI) * Digital Design 5: LOGISIM Tutorial & Demo  (https://www.youtube.com/watch?v=ATPqpFMlVdw) Muita videoita Conwayn "Game of Life" toteutettuna Logisimilla (https://www.youtube.com/watch?v=KpBzN1Sodh0)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.08.2013 - klo:05:38
3x33 Sky Map - Viikon VALO #137 (http://viikonvalo.fi/Sky_Map)
12 August 2013, 8:51 pm

Sky Map on Android-työkalu tähtitaivaan tarkasteluun ja tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen.

Sky Map on alun perin Googlen kehittämä ja vapaaksi lähdekoodiksi julkaisema tähtikarttaohjelma Android-laitteille. Sky Map hyödyntää Android-laitteen paikannus- ja asennontunnistusominaisuuksia laitteen sijainnin ja asennon määrittämiseksi. Näitä tietoja hyödyntäen ohjelma näyttää laitteen näytöllä tähtitaivaan juuri sellaisena kuin se on juuri sillä hetkellä, kyseisessä paikassa ja siinä suunnassa, johon laite on suunnattuna. Laitetta kääntämällä näytöllä oleva näkymä päivittyy suunnan mukaan. Näin tähtitaivasta voi tutkia vaikka keskellä päivää tai pilvisellä säällä. Ohjelmaa voi myös käyttää tähtikarttana todellisen tähtitaivaan kohteiden tunnistamiseen. Tässä käytössä erityisen hyödyllinen ominaisuus on ohjelman yötila (night mode), jossa kaikki kohteet näytetään punaisella värillä mustalla taustalla, jotta hämäränäkö ei kärsi. (Vain silmän värinäköön erikoistuneet tappisolut (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tappisolu) reagoivat punaiseen valoon, joten hämäränäköön erikoistuneet sauvasolut (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauvasolu) eivät häikäisty vaan säilyttävät valoherkkyytensä.)

Sky Map näyttää laitteen ruudulla tähtiä, tähtikuvioita, Messierin listan kohteita (http://fi.wikipedia.org/wiki/Messierin_luettelo), planeettoja, meteoriparvia (http://en.wikipedia.org/wiki/Meteor_shower), koordinaatiston sekä horisontin. Näyttöä koskettamalla esiin tulevalla kuvakekäyttöliittymällä kunkin kohdejoukon voi kytkeä näkyviin tai pois näkyvistä. Näytöllä näkyvää tähtitaivasta voi zoomata lähemmäs ja kauemmas kahdella sormella "nipistämällä" tai plus- ja miinusnappuloita käyttämällä. Ohjelman voi kytkeä myös manuaaliseen tilaan, jolloin se ei seuraakaan laitteen suuntaa vaan ruudulla näkyvä tähtitaivas pitää selata itse näkyviin sormella pyyhkimällä ja kahdella sormella kiertämällä. Myös katselupaikan voi valita asetuksista haluamakseen, jos gps- tai verkkopaikannuksen antama sijainti ei miellytä. Ohjelman aikamatkustustoiminnolla voi puolestaan siirtyä ajassa haluttuun hetkeen, esimerkiksi vuoden 1919 toukokuun auringonpimennykseen, ja seurata taivaankappaleiden liikkeitä valitulla nopeudella.

Ohjelman hakutoiminnolla voi etsiä taivaan kohteita nimellä. Näytölle ilmestyy punainen ympyrä ja sen kehälle kohteen suuntaan näyttävä nuoli. Laitetta nuolen suuntaan kääntämällä saa etsityn kohteen näkyviin. Etsittäviä kohteita voi valita myös ohjelman galleriasta, josta löytyy esimerkiksi planeettoja, galakseja ja tähtisumuja.

Kotisivu Sky Map -projekti (https://code.google.com/p/stardroid/) ja lähdekoodit Google Play (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.google.android.stardroid&hl=en) F-Droid (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=sky%20map&fdid=com.google.android.stardroid) Lisenssi Apache 2 (http://directory.fsf.org/wiki/License%3AApache2.0) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Sky Map -sovelluksen voi asentaa joko Googlen Play-sovelluskaupasta taikka F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-palvelun kautta. F-Droid-palvelun kautta tarjolla olevasta versiosta on poistettu käytöstä Googlen epävapaa Analytics-kirjasto.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: mrl586 - 21.08.2013 - klo:06:12
Aiheen otsikko kaipaa päivitystä.
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.08.2013 - klo:22:25
3x34 Geary - Viikon VALO #138 (http://viikonvalo.fi/Geary)
18 August 2013, 1:44 pm

Geary on käyttöliittymältään hyvin yksinkertainen ja selkeä sähköpostiohjelma, joka esittää viestit keskusteluina.

Geary on erittäin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi tarkoitettu sähköpostiohjelma. Sen tarkoituksena on hoitaa jokapäiväinen sähköpostin lähettäminen ja vastaanottaminen ilman ylimääräisiä säätöjä ja asetuksia. Viestit esitetään ohjelmassa selkeästi keskusteluina, jolloin ei tarvitse pomppia viestistä toiseen vaan samaan asiayhteyteen liittyvät viestit ovat yhtä aikaa esillä. Ominaisuuksiltaan se ei ole läheskään yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi Mozilla Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Mozilla_Thunderbird), josta löytyy toiminto lähes joka tarpeeseen. Päin vastoin Gearyn asetukset on sähköpostitilien tietojen lisäksi rajoitettu noin kouralliseen rastiruutuja, joilla saa esimerkiksi kytkettyä lähetysikkunan oikoluvun päälle tai pois. Kun pääasia ei ole itse ohjelman käyttö vaan sähköpostiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen, Geary on erinomainen valinta. Gearyn kehitys on vielä alussaan ja siitä puuttuu esimerkiksi hakutoiminto, jota tekijät kuitenkin lupailevat tulevaisuudessa.

Ohjelman käyttö alkaa sähköpostitilien tietojen syöttämisellä. Gmail- ja Yahoo!-sähköpostien palvelimien asetukset ohjelmassa on valmiina ja niiden käyttöön tarvitsee vain syöttää sähköpostiosoite ja salasana. Muiden sähköpostipalveluiden kanssa pitää lisäksi kertoa Gearylle saapuvan ja lähtevän postin palvelimien tiedot. Tilejä voi Gearyyn syöttää useita.

Gearyn käyttöliittymä koostuu kolmesta palstasta, joista vasemmanpuolimmaisessa ovat näkyvissä sähköpostitilit ja niiden kansiorakenne. Ylimpänä ovat kaikkien tilien saapuvien postien kansiot ja niiden alla tilien muu kansiorakenne. Keskimmäisessä palstassa ovat luettelona valitun kansion viestikeskustelut, joista näytetään osallistujien nimet, viestien otsikko ja pieni pätkä viimeisintä viestiä. Oikeassa palstassa näytetään keskimmäisestä valitun keskustelun kaikki viestit vanhimmasta uusimpaan. Jo luetut viestit ovat oletuksena supistetussa muodossa, jolloin niistä näkyy vain lähettäjä ja hiukan viestin alkua. Lukemattomat viestit ovat aiemmista viesteistä lainattuja osuuksia lukuun ottamatta kokonaan näkyvissä. Lainauksetkin saa näkyviin hiirellä klikkaamalla. Jos keskustelussa on paljon jo luettuja viestejä, ne supistetaan yhteen vielä pienempään tilaan, ja niistä näytetään niiden määrä.

Geary näyttää siististi sekä pelkkää tekstiä olevat viestit että muotoiltua html-tekstiä sisältävät viestit. Jos viestissä on linkkejä esimerkiksi palvelimella sijaitseviin kuviin, Geary kysyy lupaa niiden näyttämiseen. Sähköpostin lähettäminen niin ikään onnistuu sekä muotoiltuna että muotoilemattomana ja näiden tilojen välillä voi vaihtaa hiiren oikean nappulan takaa tulevasta valikosta. Liitetiedostojen lähettäminen luonnollisestikin onnistuu myös ja saapuneiden viestien liitetiedostot näytetään viestin lopussa esikatselukuvina. Viestien tulostus paperille onnistuu ainakin toistaiseksi vain viesti kerrallaan eikä esimerkiksi kokonainen viestiketju yhdellä kertaa.

Kotisivu http://www.yorba.org/projects/geary/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Ohjelman lähdekoodit löytyvät sen kotisivuilta. Ohjelmaa kannattaa etsiä ensimmäiseksi oman Linux-jakelun omasta paketinhallinnasta. Ainakin uusimmasta Ubuntusta Geary löytyy.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.08.2013 - klo:19:01
3x35 ElementaryOS - Viikon VALO #139 (http://viikonvalo.fi/ElementaryOS)
24 August 2013, 5:22 pm

ElementaryOS on käyttöliittymältään selkeäksi, kauniiksi ja keveäksi tarkoitettu Linux-jakelu.

ElementaryOS on Ubuntuun pohjautuva käyttöjärjestelmä, jonka suunnittelun johtavana ajatuksena on parhaan mahdollisen käyttökokemuksen antaminen käyttäjälle. ElementaryOS:ää kehittävä ja suunnitteleva yhteisö pyrkii tekemään siitä mahdollisimman selkeän, kauniin ja käytettävän. Näihin päämääriin on pyritty muun muassa yhtenäisen näköisellä selkeällä käyttöliittymällä, selkeillä kuvakkeilla ja valitsemalla oletuksena tarjottaviksi ohjelmiksi kevyitä ja käytettäviä ohjelmia. Osa näistä perusohjelmista on ElementaryOS-projektin tuottamia. Koska ElementaryOS pohjautuu Ubuntuun, on sillä silti käytössään koko Ubuntun laaja ohjelmavalikoima, josta voi asentaa itselleen mieluisat ohjelmat.

Järjestelmän käyttöliittymä koostuu yläpalkista ja kuvakepaneelista. Yläpalkin vasemmassa reunassa on ohjelmavalikko ja oikeassa reunassa työkaluja, kuten äänenvoimakkuuden säätö ja uloskirjautuminen. Kuvakepaneeli (Plank) näyttää joukon käynnistyskuvakkeita sekä käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeet. Käynnissä olevien ohjelmien kuvakkeissa näkyy pieni merkki symboloimassa käynnissä olemista. Käynnistettyjä ohjelmia voi myös merkitä pysymään paneelissa myös sammuttamisen jälkeen. Paneeli toimii siis hyvin samaan tapaan kuin monissa muissa järjestelmissä.

ElementaryOS käyttää ikkunoiden hallintaan Gala-ikkunamanageria. Perussovelluksiksi on valittu www-selaimeksi Midori, sähköpostiohjelmaksi Geary (http://viikonvalo.fi/Geary), kalenteriksi Maya, pikaviestimeksi Empathy, kuvagallerian hallintaan Shotwell, videotoistimeksi Totem, musiikkisoittimeksi Noice, tekstieditoriksi Scratch, tiedostojen hallintaan Pantheon Files ja pääteohjelmaksi Pantheon Terminal. Nämä kaikki perussovellukset ovat ulkoasultaan hyvin selkeitä ja pelkistettyjä sekä samalla käyttäjäystävällisiä. Näistä erityisesti ElementaryOS:ää varten tehdyt ohjelmat ovat käyttöliittymältään hyvin yhtenäiset ja niissä esimerkiksi ohjelman valikko löytyy sen oikeassa ylänurkassa olevan rataskuvakkeen takaa.

Työpöydän kulmiin voi asetuksista lisätä toimintoja, kuten kaikkien avoinna olevien ikkunoiden näyttäminen sekä virtuaalityöpöytien hallinta. Virtuaalityöpöytien hallinta tapahtuu ruudun alareunaan tulevalla työkalulla, jossa ovat näkyvissä käytössä olevat työpöydät, niillä olevat ohjelmat sekä uuden työpöydän luova kuvake.

ElementaryOS sopii erityisesti käyttäjille, jotka kaipaavat yksinkertaista, selkeää ja kevyttä käyttöliittymää. Ubuntun ohjelmistopakettivalikoimaan nojaavana se ei kuitenkaan jää vajaaksi järeämpään käyttöönkään, sillä tarvittavat muut ohjelmat voi helposti asentaa myös ElementaryOS:ään.

Kotisivu http://elementaryos.org/ Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennus-CD:n levykuva löytyy ElementaryOS:n kotisivuilta. Latauksen yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa projektille rahaa luottokortilla tai PayPalin kautta. Flash-videoiden sekä joidenkin muiden ei-vapaiden tiedostomuotojen käyttöä varten voi joutua asentamaan "ubuntu-restricted-extras"-paketin, joka löytyy sovellusvalikoiman kautta. Linkkejä Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_(operating_system)) Videoita "Mainosvideo" (http://www.youtube.com/watch?v=Lw3fGLFqjHs) Lyhyt esittely (http://www.youtube.com/watch?v=OxK1ETETgUs) Sovelluksia ja ominaisuuksia (http://www.youtube.com/watch?v=i74tqSl-rRA) Pantheon Files (http://www.youtube.com/watch?v=b3cI7ekyEMM)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2013 - klo:15:42
3x36 KSnapshot - Viikon VALO #140 (http://viikonvalo.fi/KSnapshot)
1 September 2013, 2:28 pm

KSnapshot on yksinkertainen ja erittäin kätevä kuvakaappausohjelma Linux- ja Unix-alustoille.

KSnapshot on KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöytäympäristön mukana tuleva kuvakaappaustyökalu, jota voi toki käyttää myös muiden työpöytäympäristöjen kanssa. KSnapshot on käyttöliittymältään selkeä ja helppokäyttöinen, mutta silti riittävän monipuolinen ja luonteva toistuvaankin käyttöön. KDE:ssä ohjelman käynnistys on sidottu PrintScreen-näppäimeen, jolla saa nopeasti otettua kuvakaappauksen ruudulla olevasta näkymästä.

KSnapshotin käyttöliittymä on selkeä. Näkyvissä on viimeisin otettu kuvakaappaus, nappula uuden kuvakaappauksen ottamiseen, käyttötilan valinta, kuvakaappauksen viiveen valinta sekä rastiruudut sille, halutaanko ikkunoiden reunusten ja hiiren osoittimen näkyvän kuvakaappauksissa. Lisäksi ikkunan alareunassa ovat nappulat kuvakaappauksen tallentamiselle, lähettämiselle erilaisiin paikkoihin sekä sen kopioimiselle leikepöydälle.

Toimintatiloja ohjelmassa on viisi, joilla kuvakaappauksia voi ottaa joko koko ruudusta, yksittäisestä hiiren osoittimella valitusta ikkunasta, suorakaiteen muotoisesta alueesta, hiirellä vapaasti piirretystä mielivaltaisen muotoisesta alueesta taikka jonkin ikkunan osa-alueesta. Koko ruudun kaappaus on suoraviivaista, mutta kaikkiin muihin toimintoihin tarvitaan käyttäjältä hiirellä annettavaa syötettä. Ikkunan valinnassa käyttäjän syötteeksi riittää hiiren pitäminen ikkunan päällä. Lopuissa kolmessa tilassa KSnapshot ottaa ensin kuvakaappauksen koko ruudusta ja jää sen jälkeen odottamaan käyttäjän toimia. Suorakaiteen tai vapaasti piirrettävän valinnan tapauksissa käyttäjä merkitsee hiirellä näytöllä näkyvästä kuvakaappauksesta haluamansa alueen, minkä jälkeen enter-näppäimen painalluksella tai hiiren kaksoisklikkauksella hyväksyy tämän alueen. Kuvakaappauksen voi perua tässä vaiheessa esc-näppäimellä. Vapaasti valitun alueen ulkopuolelle jäävä osuus on kuvakaappauksessa läpinäkyvä, jos kuva tallennetaan johonkin läpinäkyvyyttä tukevaan tiedostomuotoon, esimerkiksi png:ksi. Ikkunan osan valinta puolestaan tapahtuu niin, että ensin hiirtä pidetään halutun ikkuna päällä kuvakaappauksen ottamisen ajan ja sen jälkeen siirtämällä hiirtä kaapatunkuvan päällä valitaan ikkunasta osa, joka halutaan varsinaiseen kuvakaappaukseen. Ikkunan osa voi olla esimerkiksi ikkunan valikko, työkalupalkki, työskentelyalue tai muu ikkunan osa, joka osataan tunnistaa. Hiiren liikkuessa ikkunan päällä valittavissa olevat osat korostetaan punaisella reunuksella.

Kuvakaappauksen ottamiselle valittavissa oleva viive mahdollistaa esimerkiksi valikkojen avaamisen ja esiteltävien työkalujen käytön aloittamisen ennen kuvakaappauksen syntymistä. Kun kuvakaappauksen ottaminen aloitetaan, KSnapshot piilottaa oman ikkunansa näkyvistä ja myös ohjelmaluetteloista, jotta se ei itse näy kuvakaappauksessa. Toimintatilasta riippuen voi puolestaan valita, näkyvätkö ikkunoiden kehykset tai hiiren osoitin kuvakaappauksissa.

Kaapatun kuvan voi kopioida leikepöydälle, lähettää erilaisiin kohteisiin tai yksinkertaisesti tallentaa levylle useissa eri kuvatiedostomuodoissa. Tallennustoiminnossa on pieni, mutta sitäkin hyödyllisempi toiminto, joka auttaa, kun otetaan useita kuvakaappauksia samasta aiheesta. Jos kuvakaappaustiedoston nimen lopussa on numero, osaa ohjelma ehdottaa seuraavan kuvakaappauksen tiedostonimeksi samaa nimeä, mutta yhtä suuremmalla numerolla. Tämä toiminto on ollut erittäin hyödyllinen esimerkiksi Viikon VALOn kuvakaappauksia tehdessä.

Ohjelman "Send To..."- eli "Lähetä..."-toiminnolla otetun kuvakaappauksen voi lähettää suoraan jollekin ohjelmalle, esimerkiksi Gimpille (http://viikonvalo.fi/GIMP) tai Firefoxille (http://viikonvalo.fi/Firefox), käsiteltäväksi tai näytettäväksi. Kuvan voi valita myös lähetettäväksi sähköpostilla, jolloin esiin tulevassa ikkunassa voi valita käytettävän sähköpostiohjelman ja mahdolliset kuvalle tehtävät pienennysoperaatiot. Lisäksi kuva on mahdollista lähettää suoraan useisiin eri verkkopalveluihin, kuten Flickr, Picasa ja Facebook tai vaikka Debianin screenshots-sivustolle (http://screenshots.debian.net/).

Suurin osa Viikon VALO -projektin kuvakaappauksista on otettu KSnapshotilla ja tässä käytössä ehkä suurimmaksi puutteeksi on havaittu se, että tämän artikkelin kuvakaappauksia KSnapshotin käytöstä ei voitu ottaa KSnapshotilla vaan niiden ottamiseen piti käyttää Gimpiä (http://viikonvalo.fi/GIMP).

Kotisivu http://www.kde.org/applications/graphics/ksnapshot/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux ja muut Unixit, joihin on saatavilla KDE-ympäristö. Asennus KSnapshot on asennettavissa Linux-jakeluihin paketinhallinnan kautta ja muihinkin järjestelmiin samaa kautta kuin KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöytäympäristö. Käyttöohjeet KSnapshotin ohjekirja (http://docs.kde.org/development/en/kdegraphics/ksnapshot/)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
3x37 Enigmail - Viikon VALO #141 (http://viikonvalo.fi/Enigmail)
7 September 2013, 7:43 pm

OpenPGP:tä käyttävä salaus- ja allekirjoituslisäosa Thunderbird-sähköpostiohjelmalle.

Enigmail on Thunderbird-sähköpostiohjelman lisäosa, jolla tietoturvastaan huolta pitävä sähköpostinkäyttäjä voi salata viestinvaihtonsa NSA:nkin kestävällä (http://www.digitoday.fi/tietoturva/2013/09/06/nsa-purkaa-internetin-salaukset-lennossa-vain-ilmainen-pgp-kestaa/201312458/66) salauksella sekä allekirjoittaa viestinsä niin, että vastaanottaja voi varmistua lähettäjän aitoudesta. Enigmail käyttää salaukseen ja viestien sähköiseen allekirjoittamiseen GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG)-ohjelmaa, joka on toteutettu OpenPGP (http://www.openpgp.org/)-standardin mukaisesti. Enigmail sisältää työkalut tarvittavien avainten luomiseen, omien ja kontaktien avainten hallintaan, sähköpostin salaamiseen ja allekirjoittamiseen, salattujen viestien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkistamiseen sekä luottamusverkoston rakentamiseen.

Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Mozilla_Thunderbird)-sähköpostiohjelman lisäosana Enigmailin asentaminen vaatii luonnollisesti ensin Thunderbirdin asentamisen. Tämän lisäksi se vaatii myöskin GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):n toimiakseen. Enigmailin asennus tapahtuu joko sen kotisivujen kautta tai helpommin suoraan Thunderbirdistä käsin "Työkalut"-valikon lisäosien hallinnasta. Itse Enigmailin käyttö aloitetaan luomalla uudet salaus- ja allekirjoitusavaimet taikka tuomalla käyttöön jo olemassa olevat avaimet. Avaimet voi luoda Thunderbirdiin Enigmailin asennuksen myötä ilmaantuneen OpenPGP-valikon työkaluilla joko luomalla ne itse "Avainten hallinta"-työkalulla taikka käyttämällä ohjattua asennusta ("Setup wizard"). Lisää julkisen avaimen kryptografiasta ja sen avaimista voi lukea aiemmasta GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG):tä käsittelevästä artikkelista.

Kun tarvittavat avaimet on luotu, voi avainten hallintatyökalulla tuoda kontaktien julkisia avaimia joko tiedostoista taikka avainpalvelimilta, joista Enigmail osaa etsiä avaimia käyttäjätunnusten (sähköpostiosoitteiden) taikka avaintunnusten perusteella. Julkisia avaimia tuotaessa on syytä tuoda vain avaimia, joiden aitouden on varmistanut joko henkilökohtaisesti taikka jotka ovat jo luotetulla avaimella allekirjoitettuja.

Enigmailin varsinainen arkipäiväinen käyttö on varsin suoraviivaista. Uutta viestiä kirjoitettaessa on työkalupaneelissa OpenPGP-valinta, josta voi valita viestin salaamisen ja allekirjoittamisen käyttöön. Allekirjoittamiseen riittää, että omat avaimet on luotu. Salatun viestin lähettämiseen vaaditaan, että käytettävissä on viestin vastaanottajan julkinen avain, jolla salaaminen tapahtuu. Kun allekirjoitettavaa viestiä ollaan lähettämässä, Enigmail kysyy käyttäjältä hänen salaiseen avaimeensa liittyvän salasanan, jolla vielä varmistetaan, että viestin lähettäjä todellakin on avaimen omistaja. Vastaavasti saapuneen salatun viestin avaamisen yhteydessä Enigmail kysyy jälleen saman salaiseen avaimeen liittyvän salasanan, purkaa viestin ja näyttää sen selväkielisenä. Enigmailille on mahdollista luoda myös vastaanottajakohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikki tiettyihin osoitteisiin lähetettävät viestit allekirjoitetaan tai salataan.

Allekirjoitettuja viestejä näytettäessä Enigmail tarkistaa automaattisesti, että viestin allekirjoitus vastaa lähettäjän julkista avainta ja ilmoittaa hyväksytystä allekirjoituksesta tekstillä ja vihreällä värillä sekä sinettikuvakkeella. Enigmail myös varoittaa, jos allekirjoitus on virheellinen, sitä ei voitu varmistaa lähettäjän julkisen avaimen puuttumisen takia taikka allekirjoitus on oikeellinen, mutta sen tekemiseen käytetty avain ei ole tarpeeksi luotettu.

Enigmailin työkaluilla onnistuu myös luottamusverkoston ylläpitäminen. Luottamusverkostolla tarkoitetaan sitä, että käyttäjä voi luottaa itse henkilökohtaisen tapaamisen ja henkilöllisyystodistuksen tarkistamisen yhteydessä saamiensa julkisten avainten lisäksi avainpalvelimelta saatuihin julkisiin avaimiin, jotka ovat jonkun jo ennestään luotetun allekirjoittamia. Enigmaililla voidaan lisätä oma allekirjoitus itse varmistettuihin omien kontaktien julkisiin avaimiin, jotka palautetaan allekirjoitettuina omistajilleen. Näin omalla allekirjoituksella siis vakuutetaan, että kyseinen julkinen avain kuuluu sille henkilölle, jolle sen väitetään kuuluvan.

Kotisivu https://www.enigmail.net Lisenssi MPLv2/GPLv2 (https://www.enigmail.net/home/license.php) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris, OS/2 Asennus Enigmail on asennettavissa Thunderbird-sähköpostiohjelmaan joko sen kotisivujen kautta taikka Mozillan palvelusta Thunderbirdin työkaluvalikosta löytyvällä lisäosien hallinnalla. Joihinkin Linux-jakeluihin, kuten Ubuntuun ja Debianiin, Enigmailin voi asentaa myös paketinhallinnan kautta. VALO-CD Windows-koneille Mozilla Thunderbird (http://viikonvalo.fi/Mozilla_Thunderbird), GnuPG (http://viikonvalo.fi/GnuPG) sekä Enigmail löytyvät kaikki myös VALO-CD:ltä (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_thunderbird). Käyttöohjeet Linux.fi-wikin Enigmail-ohje (http://linux.fi/wiki/Enigmail) VALO-CD:n Enigmail-ohje (http://www.valo-cd.fi/ilmainen_enigmail-opas) (pdf, sovitettu linux.fi:n ohjeesta)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
3x38 MariaDB - Viikon VALO #142 (http://viikonvalo.fi/MariaDB)
15 September 2013, 3:29 pm

MariaDB on avoimen lähdekoodin relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka pohjautuu MySQL-järjestelmään, ja jolla voi korvata MySQL-tietokannan.

MariaDB on SQL-kyselykieleen perustuva relaatiotietokannan hallintajärjestelmä, joka taustaltaan pohjautuu laajalti käytettyyn avoimen lähdekoodin MySQL-tietokantajärjestelmään. MariaDB toimii asiakas-palvelin-mallilla, se voi hallita useaa yhtäaikaista tietokantaa ja palvella useita yhtäaikaisia käyttäjiä.

MariaDBn syntyhistoria on hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin vahvuudesta: säilyvyydestä ja vapaudesta jatkaa ohjelmistoprojektia uuteen suuntaan virallisen projektin suunnasta huolimatta. MariaDB:tä edeltänyt MySQL on suomalaisen Michael "Monty" Wideniuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Michael_Widenius) yhdessä ruotsalaisen David Axmarkin (http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Axmark) kanssa vuonna 1995 alulle panema tietokantajärjestelmä. MySQL nimettiin Wideniuksen tyttären, Myn mukaan. Sun Microsystems (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sun_Microsystems) osti MySQL-tietokantaa kehittäneen ruotsalaisen yrityksen, MySQL AB (http://www.mysql.com/):n, vuonna 2008 ja vuonna 2010 tietokantajätti Oracle (http://www.oracle.com/) osti puolestaan Sun Microsystemsin. Tätä kautta oikeudet käytetyimpään avoimen lähdekoodin tietokantapalvelinjärjestelmään päätyivät kilpailevan kaupallisen tietokantayrityksen käsiin. Tämä käänne aiheutti avoimen lähdekoodin yhteisöissä pientä huolestumista MySQL:n avoimen kehityksen jatkumisesta ja harmitti selvästi myös MySQL:n alkuperäistä kehittäjää, Monty Wideniusta. Tämän seurauksena Widenius päätti lähteä kehittämään tietokantajärjestelmää haluamaansa suuntaan yhteisövetoisesti. Tämä oli täysin mahdollista MySQL:n avoimen lähdekoodin ansiosta. Widenius nimesi oman haaransa, eli forkin (http://en.wikipedia.org/wiki/Fork_(software_development)), toisen tyttärensä mukaan MariaDB:ksi ja sen kehityksestä vastaa sitä varten perustettu säätiö, MariaDB Foundation.

MariaDB on pyrkinyt ainakin kehityksensä alkuvaiheessa pysymään yhteensopivana alkuperäisen MySQL:n kanssa, jotta siirtyminen siihen olisi mahdollisimman vaivatonta. Myös sen versionumerot ovat seuranneet MySQL:n vastaavien versioiden numeroita, mutta jatkossa versionumerot lähtevät liikkeelle versiosta 10.0 (https://www.digitalocean.com/community/articles/switching-to-mariadb-from-mysql) samalla kun MariaDB alkaa erottua ominaisuuksiltaan edeltäjästään. Ainakin MariaDB-säätiön oman mainonnan mukaan MariaDB on "An enhanced, drop-in replacement for MySQL", eli paranneltu versio, jonka voi suoraan vaihtaa MySQL:n tilalle. MariaDB käyttää samoja portteja ja samoja tiedostonimiä kuin edeltäjänsä ja muutenkin ulospäin MariaDB näkyy aivan samanlaisena kuin MySQL, eli esimerkiksi PhpMyAdmin (http://www.phpmyadmin.net/) toimii myös MariaDB:n kanssa. Moni Linux-jakelu (https://mariadb.com/kb/en/distributions-which-include-mariadb/) onkin joko ottanut MariaDB:n vaihtoehdoksi MySQL:n rinnalle pakettivalikoimiinsa taikka vaihtanut sen MySQL:n tilalle oletuksena käytettäväksi "MySQL-tietokannaksi". Muun muassa Gentoo (http://packages.gentoo.org/package/dev-db/mariadb), openSUSE (http://en.opensuse.org/Portal%3AMySQL), Slackware (http://slackbuilds.org/apps/mariadb/), Arch Linux (https://www.archlinux.org/news/mariadb-replaces-mysql-in-repositories/), Fedora (http://fedoraproject.org/) ja Red Hat Enterprise Linux (http://www.redhat.com/products/enterprise-linux/) ovat jo tehneet tämän siirtymän. Ubuntuun (http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTM3Mjc) ja Debianiin (http://lists.debian.org/debian-devel/2013/05/msg00195.html) MariaDB on nähtävästi tulossa seuraaviin versioihin. Muihin järjestelmiin MariaDB on asennettavissa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä (https://downloads.mariadb.org/mariadb/repositories/).

MariaDB:n suosio on nousussa myös suurilla, tähän asti MySQL:ää käyttäneillä, palveluilla. Wikimedia ilmoitti (http://blog.wikimedia.org/2013/04/22/wikipedia-adopts-mariadb/) huhtikuussa 2013 siirtävänsä Wikipedian palvelimia vähitellen MySQL-tietokantojen käytöstä MariaDB:n käyttöön. Syyskuussa 2013 puolestaan Google ilmoitti (http://www.theregister.co.uk/2013/09/12/google_mariadb_mysql_migration/) siirtyvänsä käyttämään MariaDB:tä.

Nähtäväksi jää, kuinka pian www-palvelimien yhteydessä yleisesti käytetyssä lyhenteessä LAMP (Linux, Apache, MySQL ja PHP (tai Perl tai Python)) kirjaimen M merkitys korvautuu MariaDB:llä.

Kotisivu https://mariadb.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 ja GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Tarvittavat ohjelmistopaketit ovat ladattavissa MariaDB:n kotisivujen kautta. Osaan Linux-jakeluista MariaDB löytyy jo suoraan paketinhallinnan kautta. Osaan MariaDB on tulossa vasta tulevaisuudessa ja toistaiseksi se täytyy asentaa MariaDB-säätiön tarjoamista lähteistä (https://downloads.mariadb.org/mariadb/repositories/). Muuta "MariaDB: The new M in LAMP" (http://www.slideshare.net/bytebot/mariadb-the-new-m-in-lamp) Muita avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmiä MySQL (http://www.mysql.com/) PostgreSQL (http://www.postgresql.org/) MongoDB (http://www.mongodb.org/) (NoSQL) CouchDB (http://couchdb.apache.org/) (NoSQL)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
3x39 ClamAV - Viikon VALO #143 (http://viikonvalo.fi/ClamAV)
21 September 2013, 9:54 pm

Clam Antivirus on avoimen lähdekoodin virustorjuntamoottori, joka on suunniteltu havaitsemaan troijalaisia, viruksia ja muita haittaohjelmia.

ClamAV etsii tiedostoista haittaohjelmia ja viruksen saastuttamia tiedostoja. Tiedoston voi siirtää karanteenihakemistoon, poistaa tai vain ilmoittaa löydöstä.

Linux-koneissa ei tietokoneviruksista liiemmälti ole haittaa, mutta virustorjuntaa voi silti käyttää tutkimaan tiedoston ennen kuin lähettää sen Windows-koneen käyttäjälle. Posti- tai tiedostopalvelimena toimivassa Linux-koneessa on hyvä tutkia viestit virusten ja muiden haittaohjelmien varalta ennen niiden välittämistä eteenpäin. ClamAV:n mukana tulee virustunnistetiedot ajan tasalla pitävä taustaohjelma freshclam.

Windows-koneissa sitä vastoin tulisi olla käytössä virustorjunta. ClamAV:stä on kaksikin Windowsille tarkoitettua versiota, ClamWin ja Immunet 3.0, powered by ClamAV.

ClamWin (http://www.clamwin.com/) on ClamAV täydennettynä Windowsissa toimivalla graafisella käyttöliittymällä. Virustarkistus tehdään käyttäjän pyytäessä, eli valitsemalla tiedostoselaimessa tiedosto tai hakemisto ja valitsemalla tarkista ClamWinillä. Lisäksi Outlook-sähköpostiohjelmaan on mahdollista saada toiminnallisuus joka tarkistaa jokaisen saapuvan ja lähtevän sähköpostin.

Harmittavasti ClamWin ei sisällä toimintoa, joka tutkisi tiedostoja sitä mukaa, kun niitä levylle kirjoitetaan, tai tutkisi käynnistettävän tiedoston ennen kuin se päästetään käynnistymään. Puutetta voi kiertää asentamalla selaimeen lisäosan, joka tutkituttaa ladatun tiedoston ClamWinillä. Esimerkiksi Firefoxiin on saatavilla Fireclam (https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/fireclam/).

Toinen lähestymistapa on sovelluksella nimeltä Clam Sentinel (http://sourceforge.net/projects/clamsentinel/). Se on Windows-ohjelma, joka tiedostojärjestelmän muutoksen huomatessaan tutkii tiedoston ClamWinillä.

Kattavampi suojaus saadaan sovelluksella Immunet powered by ClamAv (http://www.clamav.net/lang/en/about/win32/), jossa on myös käynnistettävät ohjelmat ennen käynnistystä tutkiva toiminto. ClamAV:n lisäksi sen mukana on pilvipohjainen viruksia tunnistava osa. Immunet on toiminnallisuudeltaan vastaava kuin kaupalliset virustorjuntaohjelmistot. Saatavilla on myös maksullinen Plus-versio, jossa on joitakin lisäominaisuuksia. Toisin kuin ClamAV ja ClamWin, Immunet ei ole vapaa ohjelma. Lähdekoodia ei siis ole saatavilla ilmaisestakaan Immunetin versiosta.

ClamAV:n uusin versio 0.98 julkaistiin (http://www.clamav.net/lang/en/2013/09/19/clamav-0-98-has-been-released/) 19. syyskuuta 2013.

Kotisivu http://www.clamav.net/lang/en/ (http://www.clamav.net/lang/en/) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla AIX, HP-UX, BSD, Linux, Mac OS X, OpenVMS, OSF, Solaris, Windows Asennus ClamAV löytynee Linux-jakelun omista pakettivarastoista. Clamwin asennetaan webbisivultaan [url=http://www.clamwin.com/]http://www.clamwin.com/ (http://www.clamwin.com/)[/url]. Immunet 3.0, Powered by ClamAV asennetaan webbisivultaan [url=http://www.clamav.net/lang/en/]http://www.clamav.net/lang/en/ (http://www.clamav.net/lang/en/)[/url].  Käyttöohjeet Sovellusten mukana tulee ohje, tai sovelluksen webbisivulla on ohjetiedostoja. Niihin on syytä tutustua, jotta saa virustorjunnan koneellaan toimimaan kuten pitää, ja ettei epähuomiossa tee mitään joka estäisi virustorjuntaa toimimasta.   
Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Kuvituskuva: Openclipart.org, Drawn by:J. Alves

Lisätietoja
Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2013 - klo:19:55
3x40 Razor-qt - Viikon VALO #144 (http://viikonvalo.fi/Razor-qt)
28 September 2013, 12:17 pm

Razor-qt on kevyt ja nopea Qt-pohjainen työpöytäympäristö Linux- ja Unix-käyttöjärjestelmille.

Razor-qt on suhteellisen nuori projekti, jonka tavoitteena on toteuttaa Qt-kirjastojen varaan rakennettu työpöytäympäristö, joka on samanaikaisesti yksinkertainen, nopea ja intuitiivinen käyttää. Razor-qt-projekti sisältää jo paneelin, työpöydän, sovelluskäynnistimen, järjestelmäilmoitukset, asetuskeskuksen sekä istunnonhallinnan, eli tärkeimmät työpöytäympäristön rakennuspalikat. Razor-qt:lla ei ole omaa ikkunamanageria vaan sen kanssa käytetään usein Openbox-ikkunanhallintaa. Myös muiden ikkunamanagerien käyttö on mahdollista. Taustalla käytetty Qt-kirjasto on sama, jota muun muassa KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-projekti hyödyntää, mutta Razor-qt pyrkii keveyteen käyttämällä sitä suoraan eikä monipuolisten KDE-kirjastojen kautta.

Razor-qt-työpöydän kanssa käytettäväksi on tarjolla joukko Qt-pohjaisia sovelluksia, kuten qtFM- ja Beesoft Commander -tiedostohallinnat, QupZilla-web-selain, JuffEd-tekstieditori, Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine)-musiikkisoitin ja QTerminal-pääteohjelma. Esimerkiksi Linux-jakelussa nimeltä Siduction (http://siduction.org/) on Razor-qt mukana suoraan asennuslevyllä. Razor-qt:n ulkoasussa on nähtävissä jonkin verran samaa tyyliä kuin KDE:n Plasma-työpöydässä, mutta kevyempänä ja vanhemmillekin koneille sopivampana toteutuksena.

Razor-qt-työpöytä on mahdollista asentaa useisiin eri Linux-jakeluihin sen kotisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Esimerkiksi Ubuntuun sitä ei vielä löydy suoraan Ubuntun omista pakettivarastoista, mutta Razor-qt:n tarjoava PPA-pakettivarasto on helppo lisätä sivuston ohjeiden avulla. Tämän jälkeen asentaminen tapahtuu samoin kuin minkä tahansa muunkin ohjelmistopaketin asennus. Razor-qt:n kotisivuilla on myös tarjolla muutama eri Linux-jakeluihin pohjautuva live-cd, jolla työpöytää pääsee kokeilemaan.

Jatkossa Razor-qt aikoo heinäkuussa 2013 tehdyn ilmoituksen (https://groups.google.com/forum/#!topic/razor-qt/PNvkoidV2Ik) mukaan yhdistyä toisen Qt-pohjaista kevyttä työpöytäympäristöä tekevän projektin, LXDE-Qt (http://wiki.lxde.org/en/LXDE-Qt):n kanssa.

Kotisivu http://razor-qt.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Ohjelmiston asennuspaketit ja ohjeet asentamiseen löytyvät sen kotisivuilta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.10.2013 - klo:01:01
3x41 EtherCalc - Viikon VALO #145 (http://viikonvalo.fi/EtherCalc)
5 October 2013, 11:38 pm

EtherCalc on verkkopalveluna toimiva taulukkolaskentaohjelma, jolla usea käyttäjä voi muokata samaa taulukkoa yhtä aikaisesti.

EtherCalc on taulukkolaskennalle samaa kuin Etherpad (http://viikonvalo.fi/Etherpad) on tekstinkäsittelylle ja JSBin (http://viikonvalo.fi/JSBin) web-ohjelmoinnille. Se toimii selainpohjaisesti ja taulukon sisällön tallentaminen tapahtuu automaattisesti palvelimelle. Kukin laskentataulukko yksilöidään sen URL-osoitteen perusteella, samoin kuin Etherpadissä ja JSBinissä, ja kuka tahansa, joka tietää taulukon osoitteen, pääsee muokkaamaan sen sisältöä. Avoimen luonteensa vuoksi EtherCalc ei siis sovellu arkaluonteisen tiedon muokkaamiseen vaan on tarkoitettu erityisesti julkisesti tapahtuvaan yhteismuokkaamiseen. EtherCalc on käytettävissä palveluna osoitteessa [url]https://ethercalc.org (https://ethercalc.org)[/url] taikka sen voi asentaa omalle palvelimelle, jolloin sen käyttö on omassa hallinnassa.

Taustaltaan EtherCalc on aiemman, One Laptop Per Child (OLPC) (http://one.laptop.org/) -projektissakin käytetyn, SocialCalcin (http://wiki.laptop.org/go/SocialCalc) seuraaja. Laskentataulukon näyttäminen ja muokkaaminen tapahtuvat täysin käyttäjän selaimessa (Javascriptillä) ja palvelinta käytetään taulukon tallentamiseen sekä monen käyttäjän muokkausten synkronointiin. Muita käyttäjiä voi kutsua muokkaamaan samaa taulukkoa kertomalla heille taulukon URL-osoitteen. Taulukkoa voi muokata joko toisten kanssa yhtä aikaa taikka eri aikaan. Muokkausten välillä taulukko säilyy tallessa palvelimella ja saadaan muokattavaksi taas samaa URL-osoitetta käyttämällä. Samaan aikaan muokattaessa käyttäjien muokkaukset synkronoituvat muille käyttäjille reaaliaikaisesti ja muiden käyttäjien aktiivisiksi valitsemat solut näkyvät sinisellä reunuksella korostettuina.

EtherCalcissa on käytettävissä varsin kattava kokoelma taulukkolaskennan perustoimintoja ja -funktioita. Käyttöliittymä on ulkoasultaan melko pelkistetty ja muistuttaakin tyyliltään jonkin verran OLPC-projektin XO-koneissa käytettyä Sugar (http://en.wikipedia.org/wiki/Sugar_(software))-käyttöliittymää. Tärkeimmät toiminnallisuudet löytyvät ohjelmasta vaakasuorana joukkona välilehtiä, joiden toiminnot ovat: muokkaus, solun muotoilu, järjestäminen, tehtyjen toimintojen seuranta, solun kommentointi, nimien luonti, leikepöytä sekä graafit.

Nimien luonti tarkoittaa sitä, että EtherCalciin voi luoda nimettyjä muuttujia, jotka ovat vakioita, soluja, alueita tai laskentakaavoja. Näihin nimiin voidaan viitata soluissa tai niissä käytetyissä kaavoissa taikka esimerkiksi graafien data-alueena.

EtherCalcin puutteena on, ettei siitä voi vielä toistaiseksi tallentaa laskentataulukkoa mihinkään yleisesti käytettyyn taulukkolaskennan tiedostomuotoon, kuten Libre-/OpenOfficessa käytettyyn ods-muotoon tai Microsoftin Excel-ohjelman muotoon. Sen sijaan taulukon sisällön voi kyllä kopioida leikepöytävälilehden ("clipboard") kautta tabulaattori-merkillä eroteltuna tekstinä, csv-muodossa taikka SocialCalc-tallennusmuodossa tekstiksi tai näistä muodoista takaisin EtherCalciin. Näistä kaksi ensimmäistä antavat taulukon solujen sisällöt vain arvoina, ei laskentakaavoina. SocialCalc-muoto sen sijaan sisältää myös käytetyt laskentakaavat, mutta ei ole hyvin tuettu muoto muissa taulukkolaskentaohjelmissa. EtherCalc-taulukoiden välillä tätä muotoa sen sijaan voi käyttää laskentakaavoja sisältävien solujen ja alueiden kopiointiin. Ohjelmalta voi pyytää taulukon csv-muotoisena tiedostona tallennettavaksi myös suoraan lisäämällä taulukon URL-osoitteen loppuun päätteen ".csv". Samaan tapaan taulukon voi ladata myös html-muodossa. Tämä onnistuu myös taulukon vasemman yläkulman rataskuvaketta napsauttamalla.

Taulukon lukuarvoista voi myös piirtää yksinkertaisia graafeja käytössä olevalla graafi-työkalulla. Lisäksi tekstimuotoisiin soluihin voi lisätä eri tavoin, esimerkiksi wiki-syntaksilla, muotoiltua tekstiä.

Kotisivu http://ethercalc.net/ (dokumentaatiota) https://ethercalc.org (palvelu) https://github.com/audreyt/ethercalc (lähdekoodi) Lisenssi CPAL (http://opensource.org/licenses/CPAL-1.0) (Common Public Attribution License), Artistic License 2.0 (http://opensource.org/licenses/Artistic-2.0), MIT License (http://opensource.org/licenses/MIT), CC0 Public Domain (http://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/) (Osia eri lisensseillä) Toimii seuraavilla alustoilla Verkkopalveluna EtherCalc on käytettävissä www-selaimella millä tahansa alustalla.  Palvelinohjelmana EtherCalc on asennettavissa ainakin Windows-, GNU/Linux-, Mac OS X sekä FreeBSD -palvelimille. Se pohjautuu Node.js (http://nodejs.org)-alustaan. Asennus EtherCalcia voi käyttää palveluna osoitteessa [url]http://ethercalc.org (http://ethercalc.org)[/url] tai sen voi halutessaan asentaa omalle palvelimelle. Asennuspaketit ja -ohjeet ovat saatavissa ohjelman Github (https://github.com/audreyt/ethercalc)-sivuilta. Muuta Esitys EtherCalcista (http://www.slideshare.net/autang/ethercalc-multiplayer-spreadsheet-12641848) (Slideshare)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.10.2013 - klo:13:39
3x42 Filezilla - Viikon VALO #146 (http://viikonvalo.fi/Filezilla)
13 October 2013, 2:50 pm

FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP, SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net Community Choice Awardsissa.

Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi, SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1] (http://viikonvalo.fi#cite_note-topten-1). Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt WinSCP (http://viikonvalo.fi/WinSCP) ja FireFTP (http://viikonvalo.fi/FireFTP).

Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] (http://viikonvalo.fi#cite_note-history-2) . Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin SourceForgen kuukauden projektiksi[3] (http://viikonvalo.fi#cite_note-pom-3).

FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta, mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät, vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain painikkeella käynnistetään siirto.

Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.

Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin[4] (http://viikonvalo.fi#cite_note-kritiikki-4). Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa.

Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen. Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5] (http://viikonvalo.fi#cite_note-versiot-5)

Kotisivu https://filezilla-project.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Mac OS X, Windows Asennus Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti) Käyttöohjeet Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat käyttöohjeet (https://wiki.filezilla-project.org/Documentation), kylläkin vain enlanniksi.  Lisätietoja Viitteitä

Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Taleman, Pesasa

kuvituskuvat: Filezilla-projekti ja OpenClipArt

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.10.2013 - klo:01:00
3x43 FocusWriter - Viikon VALO #147 (http://viikonvalo.fi/FocusWriter)
19 October 2013, 1:43 pm

FocusWriter on häiriötön tekstinkäsittelyohjelma, jota käyttäessä kirjoittaja voi keskittyä tekstin tuottamiseen minkään muun tietokoneella näkyvän häiritsemättä.

FocusWriter toimii täysruututilassa ja sen käyttöliittymästä on riisuttu näkyvistä kirjoitettavaa tekstiä ja kohdistinta lukuun ottamatta aivan kaikki muu. Valikko ja muut tarvittavat käyttöliittymäkomponentit tulevat esille vasta viemällä hiiren kohdistin ruudun eri reunoille. Muotoiluvalinnat on myös rajoitettu muutamaan korostusmuotoiluun, tekstin tasaukseen ja sisennykseen. Käyttöliittymän tarkoitus on vapauttaa kirjoittaja toisaalta häiritsevistä käyttöliittymäkomponenteista ja toisaalta ajattelemasta tekstin muotoilua kirjoitusprosessin aikana. Ohjelman tallennusmuotona on standardi Open Document Format, eli esimerkiksi LibreOfficen (http://viikonvalo.fi/LibreOffice_Writer) ja OpenOfficen Writer-ohjelmien käyttämä odt-päätteinen tiedosto. Tarkoituksena onkin, että tekstin ulkoasuun liittyvät tyyliasetukset sekä muut muotoilut voidaan tehdä varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen valmiiseen tekstiin esimerkiksi LibreOffice Writerilla.

Näytön yläreunasta hiiren kursorilla esiin tulee tavallinen ohjelmavalikko sekä muokattavissa oleva painikepalkki.

Alareunasta puolestaan löytyvät välilehdet, joiden avulla voidaan siirtyä avoinna olevien tiedostojen välillä. Alareunassa ovat näkyvissä ja hallittavissa myöskin kirjoitusprosessin tilastotiedot ja hallintatyökalut. Kirjoitusprosessia voidaan hallita esimerkiksi ajastimilla, joilla voidaan asettaa päivittäisiä kirjoitustavoitteita ja vaikka ajastaa venyttelytaukoja kirjoitustyön väliin.

Näytön vasemmasta reunasta saadaan esiin luettelo tekstin "sceneistä", eli "##"-merkkiparilla toisistaan eritellyistä tekstilohkoista. Näitä tekstilohkoja voi luettelon avulla järjestellä hiirellä raahaamalla. Tekstissä voi myös navigoida scene-luettelon alkioita klikkaamalla. Luettelon yhteydessä on myös suodatin, jolla voi hakusanan kirjoittamalla etsiä kaikki lohkot, jotka sisältävät etsityn sanan.

FocusWriterin ulkoasu on muokattavissa itselle miellyttäväksi erilaisilla teemoilla, joita voi joko ladata valmiina verkosta taikka muokata itse. Teema koostuu tyypillisesti jostain riittävän rauhallisesta tekstin taustalle sopivasta kuvasta sekä tekstin kirjasintyyppi-, koko- ja väriasetuksista. Teema kannattaa valita niin, että se häiritsee kirjoitusprosessia mahdollisimman vähän, mutta antaa samalla miellyttävän ja rentouttavan kirjoitusympäristön.

FocusWriter on käännetty useille kielille ja käytettävä kieli on valittavissa ohjelman asetusvalikosta. Muita FocusWriterin ominaisuuksia ovat muun muassa: tallennus txt-, rtf- ja odt-muodoissa, kirjoituskoneääni, joka saattaa huvittaa ainakin hetken aikaa, istuntojen ylläpito, automaattinen tallennus, tilastotiedot ja mahdollisuus käyttää oikolukua. Lisäksi FocusWriteria on mahdollista käyttää myös niin kutsuttuna portable-sovelluksena (http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable), eli esimerkiksi usb-tikulta asentamatta ohjelmaa koneelle.

Kotisivu http://gottcode.org/focuswriter/ Teemoja http://blog.scrybr.com/category/focuswriter-themes Portable FocusWriter http://portableapps.com/apps/office/focuswriter_portable Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Linux-jakeluissa ohjelma löytyy suoraan paketinhallinnasta. Viimeisin versio ohjelmasta on ladattavissa kaikille kolmelle alustalle ohjelman kotisivuilta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 27.10.2013 - klo:19:00
3x44 Jamendo - Viikon VALO #148 (http://viikonvalo.fi/Jamendo)
27 October 2013, 3:44 pm

Jamendo on Creative Commons -lisensoitua musiikkia tarjoava palvelu, josta musiikkia voi ladata laillisesti.

Jamendo on ranskalainen musiikkisivusto, jolle Teostoon, Gramexiin tai vastaaviin järjestöihin kuulumattomat musiikin tekijät ovat laittaneet musiikkiaan kuunneltavaksi ja ladattavaksi. Musiikkia löytyy monessa eri tyylilajissa ja monella kielellä. Tekijät ovat valinneet musiikilleen jonkin Creative Commons (http://creativecommons.fi) -lisensseistä, jolla kertovat, mitä oikeuksia musiikin käyttäjällä on. Lisenssit muodostuvat jostain seuraavan neljän ominaisuuden yhdistelmästä (http://creativecommons.fi/lisenssit/):  "Nimi mainittava" (by), "Sama lisenssi" (sa), "Ei kaupalliseen käyttöön" (nc) ja "Ei jälkiperäisiä" (nd). Näistä vain by- ja sa-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan vapaiksi, sillä niillä lisensoitujen teosten käyttöä ja muokattavuutta ei ole rajoitettu. Sen sijaan nc- ja nd-ominaisuuksia sisältävät lisenssit luokitellaan rajoitteidensa takia epävapaiksi, vaikka ovatkin varsinkin yksityiskäyttäjän kannalta parempia kuin ei lisenssiä lainkaan. Valittu lisenssi näkyy kunkin kappaleen tai albumin sivulla CC-symbolina sekä oikeudet kertovina lyhyinä teksteinä.

Palveluun ladattua musiikkia voi selata kuunneltuimpien kappaleiden listasta taikka etsiä sitä hakutoiminnolla. Hakutoimintoon voi syöttää hakusanoja, joilla musiikkia haetaan tyylilajin, artistin, kappaleen tai albumin nimen taikka artistin samankaltaisuuden mukaan. Hakukriteereitä voi rajata myös valitsemalla hakukentän alta valmiista musiikkityypeistä, soittimista sekä mielialoista. Laajennetulla haulla voi hakea lisäksi esiintyjän maan, kappaleen kielen sekä lisenssin mukaan.

Löytyneitä kappaleita voi kuunnella suoraan sivuston sisäänrakennetulla soittimella tai kappaleet voi vaihtoehtoisesti ladata omalle koneelle mp3-tiedostoina. Sisään kirjautunut käyttäjä voi luoda kappaleista omia nimettyjä soittolistoja tai merkitä niitä suosikeiksi. Jamendo tarjoaa myös valmiita tyylilajin mukaan koostettuja nettiradioita, joita voi kuunnella sivuston soitto-ohjelmalla. Tuki Jamendosta löytyvälle musiikille löytyy myös joistakin musiikkisoittimista. Tällaisia ovat esimerkiksi Amarok ja Clementine (http://viikonvalo.fi/Clementine). Mobiililaitteille, erityisesti iOS-, Android- ja Blackberry-laitteille, löytyy myös erillisiä soitinsovelluksia, joilla voi kuunnella Jamendon musiikkia.

Käytettäessä musiikkia muuhun kuin pelkkään kuunteluun, on syytä tarkistaa käytetty CC-lisenssi ja että se varmasti soveltuu kyseiseen käyttöön.

Kaupallisille toimijoille Jamendo myy erikseen kaupallisia lisenssejä tarjoamaansa musiikkiin. Tällaisen lisenssin ostamalla voi käyttää esimerkiksi Jamendon radiokanavia kaupan taustamusiikkina. Tämä on erityisen tärkeää niiden kappaleiden kohdalla, joiden CC-lisenssissä on kielletty kaupallinen käyttö, mutta voi olla hyödyllinen myös muita kappaleita käytettäessä. Kaupallisen lisenssin ostamalla ensinnäkin tukee artisteja, joille tilitetään puolet maksuista. Toisaalta kaupallisen lisenssin ostanut saa musiikin luvallisuudesta virallisen todistuksen jonka voi esittää esimerkiksi Teoston tarkastajalle.

Kotisivu http://jamendo.com Lisenssi Creative Commons (http://creativecommons.fi) -lisenssejä Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Mobiilisovellukset iOS (http://itunes.apple.com/us/app/jamendo/id319042726?mt=8) Android (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.jamendo) Blackberry (http://appworld.blackberry.com/webstore/content/36433/?lang=fr&countrycode=FI) Linkkejä CC-musiikkia hotelleissa ja ravintoloissa (http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/11/creative-commons-musiikin-huima-aluevaltaus-300-000-hotellia-ja-8-miljoonaa-ravintol) Lex Oksanen: Gramex ja CC-musiikki (http://www.tietokone.fi/artikkeli/blogit/lex_oksanen/gramex_per_ytyi_creative_commons_kelpaa_parit_kirjalinkit_ja_arhinm_en_puhe) Creative Commons: Avoimet lisenssit vielä tuntemattomia tekijänoikeusjärjestöissä (http://creativecommons.fi/2012/04/avoimet-lisenssit-viela-tuntemattomia-tekijanoikeusjarjestoissa/)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 03.11.2013 - klo:19:00
3x45 Vapaat pelit - Viikon VALO #149 (http://viikonvalo.fi/Vapaat_pelit)
3 November 2013, 2:09 pm

Vapaita pelejä on esitelty Viikon VALOina jo useita, ja löytyy niitä muualtakin Internetistä.

Pelien puutetta on esitetty syyksi Linuxin karttamiseen kotitietokoneissa. Vaikka pelien julkaisijat vieläkin julkaisevat ensisijaisesti Windowsille ja pelikonsoleille, on Linuxillekin saatavilla pelejä. Vapailla peleillä (http://fsfe.org/campaigns/wsis/fs.fi.html) tarkoitetaan tässä yhteydessä pelejä, joiden käyttöehdot sallivat vapaan levityksen. Käytännössä siis pelit joiden lisenssi on samantapainen kuin muillakin vapailla ohjelmilla, esimerkiksi Linuxilla. Tämä ei ole sama asia kuin Linux-pelit, vapaita pelejä on Windowsille ja muillekin epävapaille käyttöjärjestelmille ja toisaalta Linuxille on myös epävapaita pelejä. Eikä vapaiden pelien tarvitse olla tietokonepelejä, voisi olla vaikkapa vapaa lautapeli, jonka teko-ohjeet saisi noutaa, muokata niitä ja levittää edelleen muokkaamiaan ohjeita tai pelin osia.

Seuraavassa on pelit (11 kpl) ja pelien pistelaskuun tarkoitettu sovellus (KeepScore (http://viikonvalo.fi/KeepScore)) jotka on jo valotettu viikon valoina.

Jo valotettuja vapaita pelejä Julkaistut peliaiheiset Viikon Valot  
JulkaistuPelin nimiValonumero
Viikko 12 2011UFO:AI (http://viikonvalo.fi/UFO_Alien_Invasion)#12
Viikko 26 2011Frozen Bubble (http://viikonvalo.fi/Frozen_Bubble)#26
Viikko 35 2011Freeciv (http://viikonvalo.fi/Freeciv)#35
Viikko37 2011Torcs (http://viikonvalo.fi/Torcs)#37
Viikko 41 2011  SuperTuxKart (http://viikonvalo.fi/SuperTuxKart)#41
Viikko 42 2011 X-Moto (http://viikonvalo.fi/X-Moto) #42
2x06 2012 The Battle for Wesnoth (http://viikonvalo.fi/The_Battle_for_Wesnoth) #58
2x10 2012 Blobwars (http://viikonvalo.fi/Blobwars) #62
2x34 2012 Hedgewars (http://viikonvalo.fi/Hedgewars) #86
2x38 2012 TripleA (http://viikonvalo.fi/TripleA) #90
3x14 2013 KeepScore (http://viikonvalo.fi/KeepScore) #118
3x28 2013 OpenArena (http://viikonvalo.fi/OpenArena) #132

Esiteltyjä pelejä on alustoille AmigaOS, Android, BeOS, Cygwin, FreeBSD, iOS, Java, Linux, Mac Os X, Maemo, NetBSD, OpenBSD, OpenPandora (http://openpandora.org/), OS/2, Solaris, S60 ja Windows.

Vapailla peleillä on samat haitat kuin muillakin peleillä, paitsi rahanmenoa kun peliohjelmasta tai pelaamisesta ei tarvitse maksaa.

Peleistä ilmiönä, eduista ja haitoista kertovia sivuja: Kun näitä vapaita pelejä nyt on selvitellyt, tuntuu niitäkin löytyvän runsaasti. Pelien puutteesta ei oikein voi puhua. Kaupalliset pelit tavataan julkaista Windowsille ja pelikonsoleille. Saman pelityypin pelejä on saatavilla vapaina ja useille eri alustoille, tai aikanaan tulee vastaavanlainen peli myös vapaana toteutuksena.

Vapaiden pelien lisäksi vapaille käyttöjärjestelmille on saatavilla myös kaupallisia pelejä. Ne ovat tietysti maksullisia, eli pitää ostaa kaupasta tai ne saa noudettua netistä vasta kun ostos on maksettu.


Lisätietoja Teksti: Taleman

kuvakaappaukset: Kuvat vanhoista valotuksista

Born to frag: Tipatan Chennavasin - (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ATux_Born_to_Frag.jpg) (http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ATux_Born_to_Frag.jpg) - http://www.linuxtoday.com/infrastructure/2000032102504PS

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 10.11.2013 - klo:19:01
3x46 BirdFont - Viikon VALO #150 (http://viikonvalo.fi/BirdFont)
10 November 2013, 4:24 pm

Birdfont on vapaa työkalu kirjasintyyppien (eli fonttien) suunnitteluun.

Birdfontilla onnistuu oman kirjasintyypin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjasintyyppi) tekeminen suhteellisen helposti. Työtä toki vaaditaan, kun jokaisen kirjaimen, numeron tai muun kirjasintyyppiin tarvittavan merkin ulkoasu pitää piirtää erikseen, mutta itse piirtäminen on suhteellisen helppoa. Merkit piirretään suljetuilla bezier-käyrillä (https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9zier-k%C3%A4yr%C3%A4), jotka koostuvat käyrän pisteistä ja kulmien pyöristyksistä.

Kirjasinten piirtämistä helpottaa esimerkiksi mahdollisuus laittaa piirtoalueen taustalle malliksi jokin kuva. Esimerkiksi käsin kirjoitetun kirjasimen voi suunnitella kirjoittamalla kirjaimet ensin käsin paperille, skannaamalla nämä sähköiseksi kuvaksi ja käyttämällä kuvaa taustana, jonka päälle piirretään varsinaiset kirjasimet. Toinen piirtämistä helpottava ominaisuus on joukko erilaisia apuviivoja ja pisteiden kohdistamiseen käytettävä ruudukko. Näiden avulla on helppoa tehdä kirjasimista säännöllisiä ja symmetrisiä.

Ohjelmaan on mahdollista tuoda myös valmiita kuvioita svg-muotoisina tiedostoina esimerkiksi Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)sta. Ohjelman "export"-toiminto tallentaa kirjasintyypin kolmena erityyppisenä fonttitiedostona: eot-, svg- ja ttf-muodoissa.

Birdfont tukee myös kirjasintyyppien välistystä (http://fi.wiktionary.org/wiki/v%C3%A4listys) (kerning (https://en.wikipedia.org/wiki/Kerning)), eli eri kirjasimien välisten etäisyyksien määrittämistä kirjainparikohtaisesti. Esimerkiksi 'A'- ja 'V'-kirjaimien viemän tilan voi tällä menetelmällä sallia menevän hieman ristiin.

Ohjelman lisenssijärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta, sillä Birdfontia tarjotaan sen kotisivuilla kolmella eri tavalla: Käytännössä asetetuilla rajoituksilla on vaikutusta lähinnä Windows-alustalle, sillä muihin tuettuihin järjestelmiin ohjelman asentaminen suoraan GPL-lisenssillä tarjotusta lähdekoodipaketista ei ole kovin vaikea seuraamalla README (https://gitorious.org/birdfont/birdfont/source/656669a3716674f7598f9038cb7f99723eba5d27%3AREADME)-tiedoston ohjeita. Testitilanteessa tosin asennusskripti kopioi käytettävät kirjastotiedostot hakemistoon /usr/lib64 toimivan /usr/lib -hakemiston sijaan ja tämä jouduttiin korjaamaan käsin. Ohjelman lähdekoodit ovat saatavilla myös Gitorius-lähdekoodivarastosta (https://gitorious.org/birdfont/birdfont/).

Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin ohjelman voi asentaa helpommin (http://linuxg.net/how-to-install-birdfont-0-31-on-ubuntu-13-10-13-04-linux-mint-16-15-pear-os-8/) myös tekijöiden tarjoamasta ppa-pakettilähteestä. OpenBSD-alustalle ohjelma on tarjolla suoraan sen omista lähteistä. (graphics/birdfont)

Kotisivu http://birdfont.org/ Lähdekoodit: [url]https://gitorious.org/birdfont/birdfont (https://gitorious.org/birdfont/birdfont)[/url] Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.3 (ja muutama käännöstyökalu MIT-lisenssillä) Toimii seuraavilla alustoilla Windows, Mac OS X, Linux, OpenBSD Asennus Lisenssiltään rajoitetummat suoritettavat versiot Windows- ja Mac OS X -alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta. Ubuntu-pohjaisiin järjestelmiin voi käyttää tekijöiden tarjoamaa ppa-lähdettä. OpenBSD-järjestelmiin ohjelma on asennettavissa sen omista lähteistä. Varmasti vapaan version voi asentaa suhteellisen helposti myös suoraan lähdekoodeista niiden mukana tulevan README-tiedoston ohjeita seuraamalla. Käyttöohjeet Ohjelman kotisivuilla on joukko hyödyllisiä tutoriaaleja, joista osa on varustettu opastavalla videolla. Tutoriaali ja videot: [url]http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials (http://birdfont.org/doku/doku.php/tutorials)[/url]  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 17.11.2013 - klo:01:02
3x47 Quill - Viikon VALO #151 (http://viikonvalo.fi/Quill)
16 November 2013, 11:42 pm

Quill on Android-alustalla toimiva, erityisesti kosketuskynällä käytettävä muistio.

Quill on tarkoitettu käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekemiseen ja piirtämiseen Android-tableteilla ja jonkinlaisella kosketuskynällä. Käyttö toki onnistuu myös sormella, mutta sormi on tyypillisesti liian paksu ja epätarkka tällaiseen käyttöön. Quillin tavoitteena on olla nopeasti käyttäjän syötteeseen reagoiva ja puhtaasti vektorigrafiikkaa käyttävä ohjelma. Hieman vanhemmalla laitteella tässäkin ohjelmassa tosin tuntuu piirron yhteydessä hieman hitautta, mutta uudemmilla laitteilla kirjoittaminen on sulavaa, kuten näkyy esittelyvideosta (http://www.youtube.com/watch?v=k1yxYXMPXA0), jossa laitteena on Lenovon Thinkpad Tablet.

Ohjelma tukee joidenkin laitteiden mukana tulevaa aktiivista paineen tunnistavaa kynää, jolloin voidaan käyttää ohjelman "Fountain Pen"-työkalua, jolla suuremmalla painamisella tulee paksumpi ja tummempi piirrosjälki. Tällaisia laitteita ovat ainakin Lenovon ThinkPad Tablet, HTC:n Jetstream ja Flyer sekä Samsungin Galaxy Note. Muilla laitteilla täytyy tyytyä piirtojälkeen, jonka paksuus on vakio ja joka täytyy valita valikosta.

Ohjelma toimii muistikirjan tavoin ja siinä voi yhteen tiedostoon kirjoittaa ja piirtää useampia sivuja. Sivujen taustaksi voi valikosta valita erilaisia taustakuvia, joita ovat esimerkiksi muutama erilainen vaakaviivoitus, ruutupaperi, nuottiviivasto sekä tyhjä valkoinen paperi. Kullekin sivulle voi valita toisistaan riippumatta eri taustan. Ohjelmalla voi tehdä useita rinnakkaisia muistikirjoja, joiden välillä voi siirtyä helposti.

Työskentelyn edetessä ohjelma tallentaa kaiken varalta varmuuskopioita, jotta työn jälki ei mene hukkaan yllättävässäkään virhetilanteessa.  Valmiin muistikirjan voi automaattisen tallennuksen lisäksi myös viedä (export) yksi- tai useampisivuiseksi pdf-tiedostoksi taikka kunkin sivun erikseen png-kuvaksi. Muistikirjan sivuille voi merkitä erilaisia tunnisteita (tageja), joilla sivuja voi niputtaa samaan joukkoon kuuluviksi. Tunnisteita voi hyödyntää esimerkiksi vietäessä muistikirjaa pdf-tiedostoksi, jolloin vietäviksi sivuiksi voidaan valita vain tietyllä tunnisteella merkityt sivut.

Koska kaikki ohjelmalla tehty jälki on vektorigrafiikkaa, voidaan tuotosta zoomata lähemmäs tarkkuuden kärsimättä. Esimerkiksi piirrettäessä voidaan zoomata yksityiskohtaan ja piirtää se tarkasti suuremmassa näkymässä ja tämän jälkeen palata kokonaisnäkymään. Ohjelmassa on erikseen tila, jolla voi suojata näytön alareunan kämmenen kosketuksilta, jolloin piirtäessä ei tarvitse olla aivan niin varovainen. Piirtojäljen lisäksi muistikirjan sivuille voi lisätä viivaintyökalulla muokattavia suoria viivoja sekä kuvatiedostoja. Kuvat lisätään joko laitteella valmiiksi olevista tiedostoista taikka ottamalla valokuvan laitteen kameralla.

Ohjelman pariksi löytyy myös työpöytäohjelma, jolla onnistuu Quillin .quill-tiedostojen katseleminen sekä muuntaminen svg-, pdf- ja ps-tiedostoiksi.

Kotisivu http://code.google.com/p/android-quill/ https://github.com/vbraun/QuillDesktop (Työpöytäohjelma) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Android Asennus Ohjelma löytyy sekä Googlen Play-kaupasta että F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-ohjelmavarastosta. Työpöytäapuohjelma on saatavilla Githubista. Videoita Piirtämistä Quillilla (http://www.youtube.com/watch?v=JC29B8dChoc) Piirrosjälkeä Quillilla (http://www.youtube.com/watch?v=4FWR6wECbWg) Muistiinpanoja ja piirtämistä (http://www.youtube.com/watch?v=_OxBq-kytDk)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 24.11.2013 - klo:19:05
3x48 Chromium - Viikon VALO #152 (http://viikonvalo.fi/Chromium)
24 November 2013, 3:41 pm

Chromium on nopea avoimen lähdekoodin www-selain ja sitä tekevä projekti.

Chromium on Googlen johtama projekti, jonka tuottamasta avoimesta lähdekoodista Google muodostaa oman Google Chrome -selaimensa. Alun perin tarkoituksena oli, että projektin nimi olisi Chromium ja sen tuloksena oleva www-selain olisi nimeltään Chrome, mutta monet kolmannet osapuolet, kuten Linux-jakeluiden valmistajat, ovat paketoineet myös lähdekoodista käännettyä selainta nimellä Chromium.

Avoin Chromium toimii suurimmalta osin täsmälleen samoin kuin sen suljettu versio Chrome. Sen käyttöliittymä on selkeän minimalistinen antaen pääosan välilehdille, osoite- ja hakukentälle (Omnibox) sekä itse www-sivun sisällön näyttävälle alueelle. Kaikki valikkotoiminnot on koottu yhden valikkonappulan taakse. Selain on varsin nopea ja varmatoiminen. Se käyttää html-sivun näyttämiseen WebKit (http://fi.wikipedia.org/wiki/WebKit)-moottorista edelleen kehitettyä Blink (http://fi.wikipedia.org/wiki/Blink_(selainmoottori))-moottoria. JavaSriptin suorittamiseen käytetään Googlen kehittämää nopeaa V8-JavaScript-moottoria (http://en.wikipedia.org/wiki/V8_(JavaScript_engine)). Chromiumissa kukin välilehti toimii omana prosessinaan, mikä tarkoittaa sitä, että yhden välilehden tai esimerkiksi sillä toimivan Flash-lisäosan kaatuminen ei vaikuta muihin välilehtiin tai koko selaimeen. Tämän ansiosta myöskään hitaasti toimiva tai muuten raskas www-sivusto ei hidasta tai jumiuta koko selainta. Lisäksi vähän Chromiumin jakeluversiosta riippuen sivujen renderöinnistä vastuussa olevat prosessit toimivat niin kutsutuissa hiekkalaatikoissa. Hiekkalaatikoiminen lisää selaimen tietoturvallisuutta, sillä hiekkalaatikossa toimivan prosessin ei ole mahdollista päästä käsiksi esimerkiksi tietokoneen tiedostojärjestelmään taikka toisten välilehtien tietoihin.

Chromiumin ulkoasua voi muokata samoilla teemoilla kuin Chrome-selaimen ulkoasua. Käytettävissä on myös sama sovelluskauppa kuin Googlen brändillä varustetussa Chromessa. Mediatiedostomuodoista Chromium tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot) (Ogg Vorbix, Ogg Theora ja WebM), mutta suljetuille mediatiedostomuodoille on mahdollista asentaa tuki ulkoisina koodekkeina. Chromium on myös erinomainen työkalu web-kehittäjälle, sillä se sisältää hyvät välineet web-sivun rakenteen ja JavaScriptin analysointiin ja testaamiseen.

Chromium- ja Chrome-selainten suurimmat erot ovat: Chromium-selain on saatavissa usealle alustalle: BSD-järjestelmät, Linux, Mac OS X, Windows ja Android. Näille alustoille Chromium on ladattavissa Chromium-projektin virallisena joka yö käännettävänä versiona (http://download-chromium.appspot.com/). Suurimmalle osalle Linux-jakeluista Chromium löytyy myös suoraan niiden paketinhallinnasta. Esimerkiksi Ubuntussa Chromium saa tätä kautta myös päivitykset versiosta toiseen.

Kotisivu http://www.chromium.org/ http://download-chromium.appspot.com/ Lisenssi BSD-lisenssi sekä lisäksi komponentteja useilla sallivilla lisensseillä: MIT (http://viikonvalo.fi/node/396), GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL), MPL (http://en.wikipedia.org/wiki/Mozilla_Public_License), MPL/GNU GPL/GNU LGPL-kolmoislisenssi Toimii seuraavilla alustoilla FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Linux, Mac OS X, Windows ja Android Asennus Chromiumin voi ladata "Nightly build"-pakettina osoitteesta [url]http://download-chromium.appspot.com/ (http://download-chromium.appspot.com/)[/url] tai asentaa Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x04 LLs Video Player - Viikon VALO #160 (http://viikonvalo.fi/LLs_Video_Player)
20 January 2014, 12:03 am

LLs Video Player on SailfishOS:lle tehty videosoitto-ohjelma, joka osaa näyttää myös Youtube-videoita.

LLs Video Player on Jollan SailfisOS-käyttöjärjestelmälle tehty GStreamer-kirjastoa hyödyntävä videosoitin. Tuettuja tiedostomuotoja ja koodekkeja ovat siis kaikki GStreamerin tukemat vaihtoehdot. Soitin osaa soittaa puhelimeen tallennettuja videotiedostoja, videoita verkosta url-osoitteen perusteella sekä videoita suoraan Youtube-palvelusta. Youtube-videoiden katselua varten ohjelma sisältää myös integroidun hakutoiminnon. Suoraan verkosta ohjelma osaa soittaa videoita muun muassa rtsp-, rtmp- ja mms-virtoina. Ohjelma tunnistaa myös url-osoitteena syötetyt Youtube-videot.

Videota katsottaessa näytön alareunassa on aikajana, joka näyttää soittokohdan, ja josta sormella raahaamalla voi siirtyä kohdasta toiseen. Videon päältä vasemmalle pyyhkäisemällä saa esiin sivun, jolla luetellaan videon metatiedot, kuten video- ja audiokoodekit ja mahdolliset muut tiedostoon upotetut tiedot. Soitin tottelee puhelimen asennon tunnistusta, eli kuva kääntyy laitetta kääntämällä vaaka- tai pystyasentoon. Tämä onkin yksi syy, minkä takia LLs Video Playerin käyttö Youtube-käytössä onkin miellyttävämpää kuin Youtuben mobiili-web-käyttöliittymän käyttö Jollan oletusselaimella, joka ei ainakaan toistaiseksi vielä tue vaaka-asentoa.

Youtube-videoiden etsiminen ja toistaminen toimii ohjelmalla hyvin. Kirjautumista vaativien videoiden toistamisessa voi tosin esiintyä hankaluuksia. Googlen julkaisemaan alkuperäiseen Androidille tehtyyn Youtube-sovellukseen verrattuna natiivin Sailfish-sovelluksen etuna on muun muassa se, että sen voi jättää taustalle soittamaan vaikka musiikkia ilman, että videon toisto katkeaa sovellusta vaihtaessa tai näyttöä lukitessa.

Kotisivu https://openrepos.net/content/llelectronics/lls-video-player https://github.com/llelectronics/videoPlayer (lähdekoodi) Lisenssi BSD (3-clause) Toimii seuraavilla alustoilla SailfishOS Asennus Asennuspaketti löytyy openrepos.net-palvelusta ohjelman sivulta. Video Esittelyvideo ohjelman käytöstä (http://www.youtube.com/watch?v=9o4wltgCjTI) (Youtube)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x05 NOOBS - Viikon VALO #161 (http://viikonvalo.fi/NOOBS)
26 January 2014, 7:45 pm

NOOBS on helppo työkalu Raspberry Pi -pikkutietokoneen käyttöönoton helpottamiseen.

NOOBS, eli New Out of Box Software on zip-pakettina jaettava kokonaisuus, jolla Raspberry Pi:lle sopivan käyttöjärjestelmän asennus muistikortille on lasten leikkiä. NOOBS luo Raspberry Pi:n muistikortille käynnistyksen yhteydessä näytettävän valikon, josta käyttäjä voi ensimmäisellä käynnistyksellä valita käytettäväksi halutun käyttöjärjestelmän. Valinnan jälkeen NOOBS asentaa valitun järjestelmän ja asettaa sen seuraavilla käynnistyksillä suoraan käynnistettäväksi. NOOBS jää muistikortille talteen ja sen valikko on seuraavilla käynnistyksillä mahdollista ottaa uudelleen esille jonkin muun käyttöjärjestelmän asentamiseksi. Käyttöjärjestelmiä voi asentaa muistikortille myös useampia yhtä aikaa. Asennettavien käyttöjärjestelmien listassa NOOBS näyttää sekä kortilla valmiiksi olevia käyttöjärjestelmien asennuspaketteja että verkosta ladattavissa olevia muita käyttöjärjestelmiä. NOOBSin ideana on olla niin yksinkertainen, että sen asentaminen onnistuu helposti ilman suurempaa kokemusta tietokoneiden käytöstä.

Asentamiseen tarvitaan FAT32-tiedostojärjestelmällä alustettu SD-muistikortti. Käytännössä kaikki muistikortit ovat kaupasta ostettaessa tällaisia. Muistikortin on myös syytä olla mahdollisimman nopea, eli nopeusluokka 10 on suositeltava. Seuraavaksi NOOBS-zip-paketin sisältö yksinkertaisesti vain puretaan muistikortille ja sen jälkeen NOOBS on valmis käytettäväksi. NOOBS-paketti on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta (http://www.raspberrypi.org/downloads) kahtena erilaisena pakettina. Tavallinen paketti on kooltaan noin 1,4 gigatavua ja sisältää useamman vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Tämä sopii käyttöön erityisesti, jos verkko ei ole käytettävissä taikka se on hidas. Toinen NOOBS-paketti on niin sanottu lite-versio, jolla on kokoa vain noin 20 megatavua ja joka ei sisällä valmiiksi yhtään käyttöjärjestelmää. Lite-versiota käytettäessä kaikki asennettavat järjestelmät ladataan suoraan verkosta.

Käytännössä NOOBS ensimmäisellä käynnistyksellä pienentää käytössään olevan osion vain tarvitsemansa kokoiseksi RECOVERY-osioksi tehden tilaa varsinaisille käytettäville järjestelmille. Kun valikosta on valittu yksi tai useampi asennettava järjestelmä sekä haluttaessa data-osio omien tiedostojen tallentamista varten, NOOBS tekee muistikortille tarvittavat osiot ja asentelee järjestelmät niille. Asennuksen tämä vaihe kestää jonkin aikaa. Seuraavilla käynnistyskerroilla Raspberry Pi käynnistyy automaattisesti valittuun järjestelmään. Takaisin NOOBS-valikkoon pääsee painamalla käynnistyksen yhteydessä shift-näppäintä.

Oletuksena NOOBSin valikossa ovat tarjolla ainakin seuraavat käyttöjärjestelmävaihtoehdot:  Kotisivu https://github.com/raspberrypi/noobs http://www.raspberrypi.org/downloads Lisenssi BSD (3-clause) (http://opensource.org/licenses/BSD-3-Clause) Toimii seuraavilla alustoilla Raspberry Pi Asennus NOOBS on ladattavissa Raspberry Pi -projektin lataussivulta (http://www.raspberrypi.org/downloads) kahtena versiona. Kaiken sisältävänä noin 1,4 gigatavun pakettina ja minimaalisena kaiken tarvittavan verkosta lataavana 20 megatavun minipakettina.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x06 Linux Mint 16 - Viikon VALO #162 (http://viikonvalo.fi/Linux_Mint_16)
1 February 2014, 10:11 pm

Linux Mint on käyttäjäystävällinen ja visuaalisestikin hyvän näköinen Linux-jakelu.

Linux Mint 16 "Petra" on Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, joka on pyritty tekemään mahdollisimman miellyttäväksi ja helpoksi käyttää. Helpon käyttöliittymän lisäksi Linux Mint sisältää jo asennuksessa valmiiksi muun muassa multimediakoodekit, joita tarvitaan joidenkin epävapaiden tiedostoformaattien näyttämiseen ja kuuntelemiseen. Linux Mintin versiossa 16 on keskitytty erityisesti ohjelmien vakauteen ja toimintavarmuuteen. Linux Mint on ollut Distro Watch (http://distrowatch.com/) -sivuston seurannassa jo pidempään suosituimpana Linux-jakeluna. Linux Mint 16 on asennettavissa neljänä erilaisena versiona, jotka sisältävät oletuksena eri käyttöliittymät: Cinnamon, Mate, KDE ja Xfce.

Cinnamon on käyttöliittymä, joka alunperin kehitettiin vaihtoehtoiseksi käyttöliittymäksi Gnome 3 työpöydälle Gnome Shell- ja Unity-käyttöliittymien tapaan. Gnome Shellin kehityssuunta ei miellyttänyt Linux Mintin kehittäjiä vaan he halusivat pitäytyä perinteisemmässä työpöytäkäyttöliittymässä paneeleineen. Sittemmin nykyiseen versioon 2.0 mennessä Cinnamon on kehittynyt itsenäiseksi työpöytäympäristöksi, joka ei tarvitse alleen enää täyttä Gnome-työpöytää, vaikka hyödyntääkin Gnomen tekniikoita ja kirjastoja. Myös ikkunanhallinta, asetustyökalu (control panel) sekä tiedostojenhallintatyökalu ovat haarautuneet omiksi versioikseen alkuperäisistä Gnome-työpöydän vastaavista. Esimerkiksi tiedostonhallintana Cinnamon käyttää Nautiluksesta haarautunutta Nemoa.

Cinnamonin ikkunointi osaa monen muun nykyisen työpöytäympäristön tavoin asetella ikkunan käyttämään puolikkaan tai neljänneksen näytöstä raahaamalla ikkunan johonkin neljästä reunasta tai neljästä kulmasta. Tämän lisäksi Cinnamonissa on kuitenkin erikoisuutena mahdollista "napsauttaa" ikkuna näytön reunaan tai kulmaan niin, että muut ikkunat eivät suurennettaessa peitäkään reunaan napsautettua ikkunaa vaan täyttävät vain lopun osan näytöstä. Näin esimerkiksi jonkin seurattavaa tietoa sisältävän ikkunan, kuten chat-ikkunan, voi asettaa vaikka näytön oikeaan reunaan kapeana pystyikkunana ja käyttää loppua osaa näytöstä normaalin työtilan tavoin.

MATE puolestaan on toinen työpöytäympäristö, joka syntyi Gnome 3 -työpöydän tulon myötä. Gnome 2:n käyttöliittymää kaipaamaan jääneet jatkoivat jo pysähtyneen Gnome 2:n kehittämistä omaan suuntaansa nimellä MATE. Samaan tapaan kuin Cinnamonin työkalut ovat periytyneet Gnome 3:n vastaavista, sisältää MATE työkaluja, joiden juuret ovat Gnome 2:ssa. Esimerkiksi tiedostonhallintaa hoidetaan Nautiluksesta haarautuneella Cajalla. Sekä Cinnamon että MATE ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vapaa ja avoin lähdekoodi mahdollistaa ohjelmistojen kehityksen viemisen omaan suuntaan, kun ohjelman virallisen tahon valitsema suunta ei miellytä.

Kolmantena työpöytävaihtoehtona Linux Mint tarjoaa jo aiemmin Viikon VALOna esitellyn KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöydän. Neljäs vaihtoehto oletuksena asentuvaksi työpöytäympäristöksi on kevyeksi vaihtoehdoksi tarkoitettu Xfce. Kukin työpöytävaihtoehdoista on ulkoasultaan ja käytettävyydeltään viimeistellyn oloinen sekä johdonmukainen.

Linux Mint tarjoaa käyttöliittymästä riippumatta järjestelmän ylläpitoon ja sovellusten asentamiseen selkeät työkalut sekä laajan kirjon sovelluksia, kuten musiikkisoitin Banshee, web-selaimet Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox) ja Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium), LibreOffice-toimistopaketin, VLC (http://viikonvalo.fi/VLC-mediasoitin)-mediasoittimen, GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP)-kuvankäsittelyohjelman, Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-vektoripiirto-ohjelman sekä lukuisia muita ohjelmia. Mikä työpöydistä käyttäjää eniten miellyttääkin, Linux Mintin asentamalla saa itselleen toimivan ja helpon järjestelmän.

Kotisivu http://linuxmint.com/ Lisenssi Ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus Asennuslevyn (dvd) iso-kuvat ovat ladattavissa Linux Mintin kotisivujen kautta. Kuvasta voi tehdä käynnistyvän dvd-levyn tai usb-tikun. Tarjolla ovat 64- ja 32-bittiset versiot kaikilla neljällä käyttöliittymällä. Osasta asennuslevyistä on tarjolla erikseen versiot, jotka eivät sisällä muun muassa epävapaita mediakoodekkeja.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x07 Wikipedia - Viikon VALO #163 (http://viikonvalo.fi/Wikipedia)
8 February 2014, 11:48 pm

Wikipedia on yhteismuokkauksellinen vapaa ja avoin Internet-tietosanakirja.

Wikipedia (http://www.wikipedia.org/) on yhteisöllinen projekti, joka tuottaa joukkouttamista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkouttaminen) (crowdsourcing (http://en.wikipedia.org/wiki/Crowdsourcing)) hyödyntäen erittäin kattavaa Internetin välityksellä vapaasti käytettävää ja muokattavaa sähköistä tietosanakirjaa. Wikipedian tavoite on saada kaikki ihmiskunnan tietämys kaikkien saataville omalla kielellä. Wikipedian nimi tulee käytetystä wiki-tekniikasta, jonka ansiosta kuka tahansa käyttäjä voi kirjoittaa ja muokata Wikipedian artikkeleita. Avoimuuden takia kynnys artikkelien tuottamiseen ja korjaamiseen on matala. Näin artikkelien toivotaan vähitellen kehittyvän ajan myötä hioutuvan entistä paremmiksi. Wikipedia koostuu useista rinnakkaisina toimivista ja vastaavien artikkelien kautta toisiinsa linkitetyistä kieliversioista. Nykyään Wikipediassa on noin 30 miljoonaa artikkelia 287 eri kielellä.

Koska Wikipedia on avoimesti muokattavissa, asetetaan sen luotettavuus usein kyseenalaiseksi. Wikipedian artikkeleissa esiintyykin usein epätarkkuuksia, virheitä tai jopa tahallista vääristelyä. Projektin ajatuksena on, että virheet kuitenkin huomataan ja korjataan ennen pitkää. Wikipedia-artikkeleita, kuten mitä tahansa muutakin lähdettä lukiessa on kuitenkin syytä käyttää tervettä mediakritiikkiä. Artikkelien kriittistä lukemista helpottaa toisaalta Wikipedian sisäänrakennettu versiointi, jonka avulla artikkelin muutoshistoriaa on helppo selata, sekä Wikipedian käytäntönä oleva tiukka vaatimus lähteiden merkitsemisestä. Muutoshistoriasta on mahdollista huomata esimerkiksi se, jos kyseinen artikkeli on selvästi kiistanalainen ja tiiviiden vastakkaisten muokkausten alla. Wikipedian periaatteena on, että sinne ei kirjoiteta niin kutsuttua uutta tutkimusta vaan jossain muualla aiemmin julkaistua tietoa. Alkuperäiseen lähteeseen sitten viitataan selkeällä lähdeviittauksella, jolloin lukija voi tarkistaa tiedon luotettavuuden sitä kautta. Myös kuhunkin artikkelisivuun liitettyä keskustelusivua voi käyttää artikkelin luotettavuuden arvioimiseen.

Wikipedian sivut joutuvat toisinaan myös varsinaisen vandalismin kohteeksi. Versiohistorian ansiosta ilkivallan kohteeksi joutuneiden sivujen teksti on kuitenkin melko helppoa palauttaa aikaisempaan versioonsa heti, kun ilkivalta on havaittu. Jotkin suuria tunteita herättävät aiheet, kuten evoluutiota (http://en.wikipedia.org/wiki/Evolution) ja profeetta Muhammadia (http://en.wikipedia.org/wiki/Muhammad) käsittelevät artikkelit voivat joutua suojatuiksi eriasteisin lukituksin, jolloin esimerkiksi vain palveluun sisään kirjautuneet käyttäjät pääsevät muokkaamaan kyseisiä artikkeleita.

Wikipedia-sivuston sisällönhallintaan käytetään tähän käyttöön kehitettyä avoimen lähdekoodin Mediawiki (http://viikonvalo.fi/Mediawiki)-ohjelmistoa, jonka ominaisuudet tukevat erityisesti juuri avointa ja mahdollisimman vapaata sisällön tuottamista.

Wikipediaan tuotetut sisällöt on julkaistu vapailla lisensseillä, jotka sallivat materiaalin uudelleenkäyttämisen ja muokkaamisen. Artikkelien tekstisisältöihin on käytetty hieman artikkelista riippuen CC-BY-SA (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_Creative_Commons_Attribution-ShareAlike_3.0_Unported_License)-lisenssillä ja/tai GNU Free Documentation License (GFDL) (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_the_GNU_Free_Documentation_License) -lisenssiä.

Wikipedian perustivat Jimmy Wales (http://en.wikipedia.org/wiki/Jimmy_Wales) ja Larry Sanger (http://en.wikipedia.org/wiki/Larry_Sanger) 15. tammikuuta 2001. Wikipediaa ylläpitää yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon Wikimedia-säätiö (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikimedia) (Wikimedia Foundation (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikimedia_Foundation)). Wikimedia pyörittää Wikipedian lisäksi niin ikään Mediawiki-ohjelmistolla toimivia rinnakkaisia sisarprojekteja, kuten Wiktionary (http://www.wiktionary.org/)-sanakirjaa, Wikinews (http://www.wikinews.org/)-uutissivustoa, Wikiquote (http://www.wikiquote.org/)-sitaattiarkistoa, Wikibooks (http://www.wikibooks.org/)-wikikirjastoa, Wikiversity (http://www.wikiversity.org/)-virtuaaliopistoa. Erikielisten Wikipedioiden yhteisenä mediapankkina käytetään Wikimedia Commons (http://viikonvalo.fi/Wikimedia_Commons)-palvelua, josta löytyy suuri kirjasto kuva-, ääni- ja videotiedostoja.

Wikipedian rahoitus on täysin riippuvainen vapaaehtoisten lahjoituksista. Wikimedia-säätiö on esimerkiksi ilmoittanut, että Wikipediaan ei tule koskaan tulemaan mainoksia, jotta tietosanakirja pystyy säilyttämään puolueettomuutensa. Toiminnan rahoittamiseksi Wikimedia järjestää ajoittain Wikipedian sivujen ylälaidassa näkyviä keräyskampanjoita. Näin pyritään saamaan käyttäjät lahjoittamaan varoja käytännön kulujen, kuten palvelimien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitoon sekä henkilökunnan palkkojen, kattamiseen.

Helmikuun 7. päivänä 2014 huomiota herättikin Suomessa tieto, että poliisihallituksen arpajaishallinto oli esittänyt suomenkielisen Wikipedian ylläpidolle lausuntopyynnön meneillään olevasta varainkeruusta. Suomessa rahankeräykset ovat luvanvaraisia ja lupia voivat hakea vain yleishyödylliset järjestöt. Toisaalta, Wikipediassa esillä oleva varainkeruu ei ole minkään suomalaisen toimijan toimeenpanema vaan se on yhdysvaltalaisen Wikimedia-säätiön keräys, jota he mainostavat omilla (Suomesta katsoen) ulkomailla sijaitsevilla palvelimillaan.

Kotisivu http://www.wikipedia.org/ Lisenssi Tekstit: CC-BY-SA (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_Creative_Commons_Attribution-ShareAlike_3.0_Unported_License) / GFDL (http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia%3AText_of_the_GNU_Free_Documentation_License), Kuvat ja muu materiaali: useita vapaita lisenssejä  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x08 Banshee - Viikon VALO #164 (http://viikonvalo.fi/Banshee)
16 February 2014, 1:37 pm

Banshee on vapaa, kätevä ja monipuolinen lisäosilla laajennettava musiikinsoitto-ohjelma.

Banshee on musiikinsoitto-ohjelma, jolla voi kuunnella ja katsella ääni- ja videotiedostoja helposti sekä omalta koneelta että erilaisista verkkolähteistä. Ohjelmalla voi muun muassa ylläpitää musiikkikirjastoa ja muokata tiedostojen metatietoja, hallita ja kuunnella podcast-lähetyksiä ja Internet-radiokanavia sekä selata ja kuunnella äänikirjoja. Suuri osa Bansheen toiminnoista on toteutettu lisäosina, jotka voidaan kytkeä päälle tai pois päältä. Banshee on saatavilla Linux-, Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Ohjelma käy läpi kiintolevyllä olevan musiikkiarkiston ja näyttää sen tiedostojen metatiedon mukaisesti albumeittain. Arkistosta voi selata kaikkea musiikkia kerralla tai suodattaa albuminäkymää artistin mukaan. Kun albumin kappalelistasta valitaan kappale, Banshee alkaa soittaa sitä ja jatkaa sen jälkeen järjestyksessä muilla kyseisen levyn kappaleilla. Vaihtoehtoisesti kappaleista voi luoda soittolistoja tai lisätä niitä soittojonoon, josta kappaleet soitetaan yksi kerrallaan läpi. Kappaleiden metatietoja voi muokata yksitellen tai sarjassa albumeittain. Metatiedot tallennetaan Bansheen tietokantaan ja niin haluttaessa synkronoidaan myös musiikkitiedostoihin.

Banshee etsii automaattisesti albumeille levynkansikuvia. Ensisijaisesti Banshee etsii tiedostoon upotettuja kuvia tai albumin kansiossa olevaa kuvaa ja tämän jälkeen kuvaa etsitään muutamasta verkkopalvelusta. Banshee osaa näyttää myös musiikkiarkistosta löytämiään videotiedostoja, jos vaadittavat videokoodekit on asennettuina.

Banshee integroi käyttöliittymänsä työpöydän paneeliin äänenvoimakkuuden säätövalikkoon, jos käytetty työpöytäympäristö tukee tätä toimintoa. Integrointi toimii ainakin Gnome- ja Cinnamon-työpöydillä. Myös muilla työpöydillä on mahdollista näyttää vastaavat toiminnallisuudet erillisenä kuvakkeena paneelin ilmoitusalueella. Integroitu käyttöliittymä tarjoaa muun muassa hallinnat toiston pysäyttämiseen ja jatkamiseen, seuraavaan ja edelliseen kappaleeseen siirtymiseen sekä ohjelman sulkemiseen. Lisäksi se näyttää soitettavan kappaleen ja albumin tiedot sekä kansikuvan.

Bansheen podcast-toimintoon voi tilata ääni- ja videopodcasteja niitä tarjoavista lähteistä. Ohjelma näyttää tarjolla olevat podcast-lähetykset aikajärjestyksessä ja niitä voi tarkastella kaikkia yhdessä luettelossa taikka podcast-kohtaisesti. Podcast-kohtaisesti voi myös valita, ladataanko uudet jaksot omalle koneelle automaattisesti vai ladataanko ne vasta kuunneltaessa. Podcasteja voi etsiä Banseehen integroidun Miro Guide -palvelun avulla. Podcastien lisäksi ohjelmaan voi tallentaa myös nettiradiokanavien osoitteita ja kuunnella niitä helposti.

Banshee esittää omaan hakemistoonsa tallennetut äänikirjat omana osionaan musiikin rinnalla. Vapaasti ladattavia äänikirjoja voi etsiä lisää muun muassa Librivox (http://viikonvalo.fi/Librivox)-palvelusta ja Bansheehen lisäosalla integroidusta Internet Archive (http://archive.org)-palvelusta. Internet Archivesta etsiminen ja kirjojen kuunteleminen tapahtuu helposti suoraan Bansheen käyttöliittymällä. Internet Archive tarjoaa äänikirjojen lisäksi esimerkiksi luentovideoita ja konserttitallenteita.

Muina lisäosina Bansheen käyttöliittymään on integroitu muun muassa Amazonin mp3-musiikkikauppa ja Last.fm. Amazonin kaupassa ostosten tekeminen tapahtuu ohjelmaan upotetun web-selainliittymän kautta. Niin ikään lisäosana on toteutettu artistitietoa Wikipediasta ja kappaleeseen liittyviä videoita Youtubesta etsivät näkymät. Kannettavien musiikkilaitteiden tuki Applen laitteille, MTP-laitteille sekä massamuistina näkyville laitteille löytyvät myös lisäosina. Lisäosien joukosta löytyvät myös toiminnot musiikin ja videoiden näyttämiseen lähiverkosta UPnP:n ja DAAP-jaon kautta.

Kotisivu http://banshee.fm Lisenssi MIT/X11 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Banshee löytyy suoraan Linux-jakeluiden pakettivarastoista. Muille alustoille sen voi ladata ohjelman kotisivulta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x09 LXDE - Viikon VALO #165 (http://viikonvalo.fi/LXDE)
23 February 2014, 11:46 pm

LXDE (https://fi.wikipedia.org/wiki/LXDE) (Lightweight X11 Desktop Environment, suom. Kevyt X11-työpöytäympäristö) on erittäin kevyt avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö, joka vie vain noin puolet XFCE:n (https://fi.wikipedia.org/wiki/XFCE) vaatimasta keskusmuistin määrästä.

Asennetaan LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä Linux-jakelu koneeseen, jossa on alun perin ollut  Windows XP (http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/end-support-help). Käyttöön valittiin Ubuntun LXDE-versio eli Lubuntu (http://lubuntu.net/) 13.10. Se on valmis Linux-jakelu, jossa työpöytäympäristönä on LXDE ja mukana olevat sovelluksetkin on valittu kevyemmästä päästä. Lubuntu onkin tarkoitettu koneisiin, joissa on vähemmän keskusmuistia kuin nykykoneissa ja joissa suoritintehoakin on niukemmin. Tarjolla on sekä 32-bittinen että 64-bittinen versio. 32-bittinen Lubuntu lienee parempi valinta, jos muistia on vähän, koska 32-bittinen järjestelmä käyttää periaatteessa hieman vähemmän (http://windowsitpro.com/windows-server/q-does-64-bit-version-os-use-more-memory-32-bit-version-same-os) muistia (http://forums.anandtech.com/showthread.php?t=2144728) kuin 64-bittinen, ja 64-bittisen merkittävästä edusta osata käyttää yli 4 Gtavun keskusmuistia ei ole hyötyä.

Testikoneen kokoonpano:   Suoritin Intel Core 2 6300 1,9 GHz Keskusmuisti 1 Gt Levy 200 Gt Näytönohjain Intel Corporation 82Q963/Q965 Integrated Graphics Controller  Asennus vei runsaan puoli tuntia USB-muistitikulla olleelta asentimelta. Kolmen vartin kohdalla päästiin jo Internettiin mobiililaajakaistalla. 3G-modeemina oli Siptune SM-30, joka on toiminut Linuxeissa loistavasti. Myös WIFI-sovitin TP-Link TL-WN321G tunnistui ja toimi heti. Asennuksen jälkeen levyä on käytössä 3 gigatavua.

LXDE:n myötä tulee samalla esiteltyä myös Lubuntu (http://lubuntu.net/)-käyttöjärjestelmä, sillä LXDE ei itse ole kokonainen Linux-jakelu vaan työpöytäympäristö. Ensin pitää olla asennettu käyttöjärjestelmä, johon LXDE asennetaan työpöytäympäristöksi. Siksi valittiin Lubuntu, joka on valmis Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu, jossa LXDE on työpöytäympäristönä. LXDE:n voi toki asentaa muihinkin Linuxeihin ja luultavasti LXDE on mukana useimmissa Linux-jakeluissa.

Käyttöliittymänä LXDE on saman tapainen kuin Windows XP. Se ei ole ainakaan niin erilainen kuin Ubuntun oletustyöpöytä Unity (https://unity.ubuntu.com/) eikä niin futuristinen kuin KDE (http://viikonvalo.fi/KDE). Kun Windows XP korvataan toisella käyttöjärjestelmällä hankkimatta samalla uutta tietokonetta, on merkitystä asennettavan järjestelmän resurssitarpeella. XP-koneissa ei ehkä ole muistia kuin puoli gigatavua tai yksi gigatavu ja suoritinkin lienee yksiytiminen. Tällaisessa koneessa Unity tai KDE ei oikein jaksa toimia vaan tarvitaan jotain kevyempää, kuten LXDE. Kun Windows XP:n tilalle asennetaan toinen käyttöjärjestelmä ennen Windows XP (http://www.microsoft.com/fi-fi/windows/business/retiring-xp.aspx):n tuen loppumista, on LXDE ja Lubuntu varteenotettava vaihtoehto.

LXDE:tä osannee käyttää, jos Windows XP on tuttu. Samoja ohjelmia siihen ei välttämättä saa, eli jotain uuden opettelua tarvitaan kuitenkin. Jos  on käyttänyt esimerkiksi VALO-CD-projektin (http://valo-cd.fi) kokoelmasta peräisin olevia ohjelmia, voi Lubuntuun asentaa lähes kaikki samat ohjelmat.

Lubuntun valmiiksi asennetut sovellukset on valittu kevyemmästä päästä. Esimerkiksi LibreOffice ei ole mukana, mutta sen voi halutessaan asentaa tavanomaiseen tapaan, kuten muitakin Ubuntun tarjoamia ohjelmia. Sen sijaan on tekstinkäsittelyohjelmana AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord) ja taulukkolaskimena Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric). Vertailun (http://l3net.wordpress.com/2013/03/17/a-memory-comparison-of-light-linux-desktops/) mukaan LXDE käyttää muistia 36 Mt, ja Gnome 3 -typöytä käyttää 155 Mt. Tuo muistin käytön lisäys on merkittävä erityisesti jos koneessa on muistia vain 512 Mt.

LXDE on koottu seuraavista osista, siis sovelluksista: LXDE osaa näyttää pikkusovelmat työkalupalkissa. Esimerkiksi LXNM-pikkusovelma toimii alareunan työkalupalkissa ja osaa muodostaa nettiyhteyden mobiililaajakaistan, WIFIn tai Ethernet-johdon kautta sen mukaan, mitä koneeseen on kytketty. Vielä  LXDE:täkin vähemmän muistia käyttäviä työpöytäympäristöjä on saatavilla, mutta niissä voi esimerkiksi nettiyhteydet joutua muodostamaan itse. Jos nettiyhteys on Ethernet-johdon kautta, se kyllä toimii mutta WIFI ja mobiililaajakaista vaativat säätöä lähteäkseen toimimaan.

Selaimena Lubuntu käyttää Firefoxia. Muitakin selaimia voi asentaa, saatavilla ovat samat selaimet kuin Ubuntussakin.

Kotisivu http://lxde.org Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla BSD, Linux, OpenSolaris, muutkin POSIX-yhteensopivat käyttöjärjestelmät Asennus Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Käyttöohjeet LXDE:llä on Wiki (http://wiki.lxde.org/en/Main_Page) jossa ohjeita. Wikistä on myös suomenkielinen versio, joka näytti olevan hyvin puutteellisesti suomennettu. Lubuntun ohjeet (englanniksi) (https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/Documentation)  Testikoneessa Lubuntu toimi oikein ripeästi. LXDE ja Lubuntun sovelluskokoelma tuntuivat varsin näppäriltä. Näillä eväillä Windows XP:n korvaaminen vanhassa koneessa Lubuntulla onnistui oikeinkin hyvin.

Lisätietoja Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman ja Pesasa

Valokuva: Taleman

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x10 ownCloud - Viikon VALO #166 (http://viikonvalo.fi/ownCloud)
2 March 2014, 1:29 pm

OwnCloud on palvelinohjelmisto, jolla voi luoda itselleen oman pilvipalvelun tiedostojen tallennukseen, kalenterin ja yhteistietojen säilytykseen sekä moneen muuhun käyttöön.

Pilvitallennuspalvelut ovat usein käteviä, sillä ne mahdollistavat omien tietojen ja tiedostojen käytön verkon kautta paikasta ja laitteesta riippumatta. Niiden avulla onnistuu esimerkiksi tiedostojen, kalenterien ja yhteystietojen synkronointi useamman laitteen välillä ja esimerkiksi valokuvien varmuuskopiointi mobiililaitteesta muualle on helppoa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin helposti tietoturva, sillä palvelun käyttäjän täytyy luottaa palveluntarjoajaan. Tunnetuimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat kuitenkin suuria ulkomaisia yrityksiä, joiden suhteista esimerkiksi tiedustelupalvelu-NSA (http://fi.wikipedia.org/wiki/NSA):han ei ole tarkkaa tietoa. Muutenkin erityisesti yritysten ja julkisten tahojen tulisi harkita tarkkaan, voivatko ne uskoa tietojaan ulkopuolisen tahon säilytettäväksi.

OwnCloud tuo ongelmaan käytännön ratkaisun. Asentamalla OwnCloud-ohjelmiston www-palvelimelle, voi rakentaa itselleen oman pilvipalvelun, joka tarjoaa muun muassa tallennuspalvelun, kalenterin, yhteystietojen tallennuksen ja paljon muuta. OwnCloud toimii tavallisella www-palvelimella. Sen asennus on helppo ja asennuksen jälkeen käyttäjä pääsee omiin tietoihinsa ja tiedostoihinsa käsiksi mistä tahansa, mistä www-palvelin on saavutettavissa.

OwnCloudin tallennuspalvelua voi käyttää joko selainpohjaisella käyttöliittymällä, WebDAV (http://en.wikipedia.org/wiki/WebDAV)-protokollaa käyttämällä taikka synkronoimalla tietokoneen jonkin kansion automaattisesti palvelun kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ubuntu One tai Dropbox tekevät. Tiedostoja automaattisesti synkronoiva asiakasohjelma on saatavilla ainakin Windows-, Mac OS X- ja Linux-alustoille. OwnCloud-sovellukset löytyvät myös Android- ja iOS-laitteille. Palveluun tallennettuja tiedostoja voidaan jakaa palvelun muille käyttäjille suoraan palvelussa sekä lisäksi myös ulkopuolisille linkkeinä esimerkiksi sähköpostin välityksellä. OwnCloud pitää automaattisesti yllä palveluun tallennettujen tiedostojen versiohistoriaa, eli tiedostojen aiemmat versiot ovat ladattavissa ja palautettavissa.

Tallennuspalveluun tallennetut kuvatiedostot OwnCloud näyttää sisäänrakennetulla kuvasovelluksella kansioittain gallerioina. Näin esimerkiksi puhelimesta automaattisesti palveluun synkronoidut kuvat ovat helposti selattavissa ja näytettävissä. OwnCloud osaa näyttää sisäänrakennetulla näyttimellä PDF-tiedostot sekä OpenDocument-muotoiset (ODF) (http://viikonvalo.fi/Vapaat_tiedostomuodot) tiedostot. OwnCloudiin on kuutosversiossa (http://owncloud.org/six/) tuotu uutuutena mukaan "Documents"-toiminto, eli mahdollisuus myös muokata ODT-muotoisia tekstidokumentteja suoraan selaimessa. OwnCloudissa jaettuja ODT-tiedostoja on lisäksi mahdollista muokata yhtä aikaa useammankin käyttäjän yhteistyönä.

Kalenteritietojen synkronointi useamman laitteen kesken alkaa olla melko tärkeää, kun ihmiset käyttävät useita päätelaitteita erilaisissa ympäristöissä. Useimmat puhelinalustat, Googlen Android, Applen iOS ja Microsoftin Windows Phone, tarjoavat palveluna omia verkkokalentereitaan. OwnCloud tarjoaa vaihtoehdon, jossa tallennettavat kalenteritiedot ovat kuitenkin käyttäjän omassa hallinnassa omalla palvelimella. Kalenteria voi käyttää selkeällä selainkäyttöliittymällä, jossa on helppoa luoda uusia tapahtumia ja uusia kalentereita. OwnCloud tarjoaa kalenterit myös standardissa CalDAV (http://en.wikipedia.org/wiki/CalDAV)-muodossa, jolloin ne on helppoa saada näkyviin ja synkronoitumaan useimpiin puhelimiin ja kalenteriohjelmiin.

Samaan tapaan kuin kalenteritietoja, voi OwnCloudissa säilyttää myös yhteystietoja. Yhteystiedot ovat muokattavissa OwnCloudin selainkäyttöliittymällä sekä käytettävissä ja synkronoitavissa osoitetietojen siirtämiseen tarkoitetulla standardilla CardDAV (http://en.wikipedia.org/wiki/CardDAV)-protokollalla eri laitteissa ja ohjelmissa. Yhteystietoihin tallennetut syntymäpäivät näkyvät myös OwnCloudin kalenterissa.

OwnCloud sisältää useita sovelluksia, joita ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön ja pois. Näitä ovat muun muassa uutisvirtalukija, muistio sekä tehtävälista. Uutisvirtalukijalla käyttäjä voi tallettaa ja seurata useita RSS (http://fi.wikipedia.org/wiki/RSS)- ja Atom (http://fi.wikipedia.org/wiki/Atom)-muotoisia uutisvirtoja kootusti. Muistiolla voi kirjoittaa txt-päätteisiä tekstitiedostoja, joita voi halutessaan muotoilla Markdown (http://en.wikipedia.org/wiki/Markdown)-syntaksilla. Tehtävälistaan voi luetella tehtäviä, joille voi merkitä määräajan sekä erilaisia leimoja, eli avainsanoja, joilla tehtävälistaa voi suodattaa.

OwnCloudiin voi asentaa lisää sovelluksia lataamalla niitä apps.owncloud.com (http://apps.owncloud.com/)-palvelusta. Eräs tällainen sovellus on Music-sovellus, joka näyttää OwnCloudiin tallennetut musiikkitiedostot esiintyjän ja levyn mukaan järjestettynä luettelona ja joka sisältää yksinkertaisen soitto-ohjelman musiikin soittamiseen selainkäyttöliittymässä.

OwnCloud on käytettävissä useilla kielillä, mukaan lukien suomi. Www-palvelimeksi käy jokin PHP-kielen kanssa yhteen sopiva palvelinohjelmisto, kuten Apache tai Nginx, ja tietokantana on mahdollista käyttää Sqliteä, MySQL:ää (tai MariaDB (http://viikonvalo.fi/MariaDB):tä) taikka PostgreSQL:ää. Jos ohjelmistoa aikoo käyttää muutenkin kuin vain kokeiluun, on erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön ssl-suojattu https-protokolla.  Useampikin yritys (http://owncloud.org/providers/) tarjoaa OwnCloudia myös palveluna.

Kotisivu http://owncloud.org/ Lisenssi GNU AGPL (http://www.gnu.org/licenses/agpl-3.0.html) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris, Mac OS X, Windows Asennus Ohjelman asennuspaketit löytyvät ohjelman kotisivujen kautta. Ladattavissa on lähdekoodipaketti tai joukko eri Linux-jakeluille openSUSE:n paketointipalvelulla valmiiksi paketoituja asennuspaketteja. Lisäksi tarjolla on erityisesti web-hotellikäyttöön suunnattu Web Installer, eli selainkäyttöliittymällä uusimman version verkosta hakeva ja asennuksen suorittava ohjelma. Linkkejä Demo (http://demo.owncloud.org) Videoita OwnCloud 6 -esittely (https://www.youtube.com/watch?v=70pCBnNPdew)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x11 SVG-edit - Viikon VALO #167 (http://viikonvalo.fi/SVG-edit)
9 March 2014, 3:40 pm

SVG-edit on html5-pohjainen vektoripiirto-ohjelma, jonka voi upottaa suoraan www-sivulle.

SVG-edit on kokonaan www-selainympäristössä käytettävä SVG-muotoisten kuvien (Scalable Vector Graphics) piirtämiseen käytettävä vektoripiirto-ohjelma. SVG-tiedostomuodon merkitys on nousussa, sillä svg-muotoiset kuvat ovat osa html5-standardia ja kaikkien tärkeimpien www-selainten nykyiset versiot  osaavat näyttää SVG-tiedostot (http://caniuse.com/svg) suoraan. Ohjelman ulkoasu, asettelu ja toimintalogiikka muistuttavat varsin paljon Inkscape (http://viikonvalo.fi/Inkscape)-ohjelmaa. Sen vasemmassa reunassa on työkalupaneeli, josta voi valita käytettävän työkalun, yläreunassa valittuun työkaluun liittyviä toimintoja, alareunassa lähinnä värivalintaan liittyviä toimintoja ja oikeassa reunassa piirtotasojen hallinta.

SVG-edit on luonnollisesti toiminnoiltaan vielä Inkscapea suppeampi, mutta selainsovelluksena SVG-edit on varsin toimiva. Sillä voi piirtää peruskuvioita, kuten ellipsejä, suorakaiteita, janoja, monikulmioita sekä vapaalla kädellä piirrettyjä viivoja. Lisäksi löytyy monipuolinen valikoima erilaisiin kategorioihin luokiteltuja valmiita kuvioita, kuten nuolia, vuokaavion komponentteja, musiikkisymboleita ja elektroniikkakomponentteja. Kuvioiden reunan ja sisuksen värin sekä reunan paksuuden voi valita, kuten SVG-standardiin kuuluu. Kuvioita voi siirrellä, käännellä sekä skaalata ja niiden järjestystä voi muokata. Kuvioita voi myös yhdistellä ryhmiksi, jolloin saadaan aikaiseksi koostettuja kuvioita. Tasoja käyttämällä kuvioita voi järjestellä loogisiksi kokonaisuuksiksi, joita voi järjestää sekä näyttää tai piilottaa, aivan kuin Inkscapessa.

SVG-editissä on tarjolla myös koodinäkymä, jossa ohjelman tuottamaa SVG-merkkauskieleen voi tehdä muokkauksia suoraan kirjoittamalla. Tallentaminen on ohjelmassa toteutettu selaintoteutuksen takia selaimesta ja ohjelman versiosta riippuen joko näyttämällä avaamalla SVG-kuva selaimen uuteen välilehteen, josta sen voi tallentaa tavallisen kuvan tavoin, tai näyttämällä SVG-koodi tekstinä, jonka käyttäjän täytyy kopioida käsin esimerkiksi tekstieditoriin, jolla tiedoston voi tallentaa. Johonkin muuhun sovellusympäristöön upotettuna tiedostojen avaamisen ja tallentamisen voi lisäosaa käyttäen ohjata tapahtumaan palvelimelta ja palvelimelle. Piirretyn kuvan voi muuntaa myös rasterikuvaksi PNG-muotoon export-toiminnolla, joka avaa kuvan uuteen välilehteen tallennettavaksi.

Piirtämisen apuna voi käyttää muun muassa taustalle näkyviin saatavaa ruudukkoa, kuvan näyttämistä "wire-frame"-muodossa sekä kuvaolioiden tasaamista toistensa ja koko kuvan suhteen.

Kotisivu http://code.google.com/p/svg-edit/ Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) Toimii seuraavilla alustoilla www-selain  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x12 Open Camera - Viikon VALO #168 (http://viikonvalo.fi/Open_Camera)
17 March 2014, 12:39 am

Open Camera on avoimen lähdekoodin kamerasovellus Android-puhelimille ja -tableteille.

Open Camera on kamerasovellus, joka sisältää monia edistyneitä toimintoja, joita ei löydy monista muista kamerasovelluksista. Jotkin ohjelman ominaisuudet saattavat toimia vain laitteilla, jotka tukevat kyseistä toiminnallisuutta. Ohjelma vaatii toimiakseen Androidin, jonka versio on vähintään 4.0, mutta se toimii hyvin myös Jolla-puhelimen SailfishOS-käyttöjärjestelmän kanssa. Ohjelmalla voi ottaa sekä still- että videokuvaa. Myös laitteen mahdollista etukameraa voi käyttää "selfieiden" ottamiseen.

Ohjelmaa voi käyttää automaattiasetuksilla taikka monipuolisista säädöistä voi valita kyseiseen tilanteeseen sopivat. Salaman voi kytkeä toimimaan automaattisesti, pakotetusti pois päältä, pakotetusti päälle taikka "soihtu"-tilaan, jossa laitteen led-salama palaa jatkuvasti. Kuvan tarkennustavaksi voi valita automaattisen, jolloin kuva tarkentuu näytöltä sormella valittuun kohtaan, äärettömän, makrotilan taikka jatkuvan tilan, jossa laite säätää tarkennusta jatkuvasti. Kosketusnäytöltä voi helposti säätää liukusäätimellä valotusasetuksia tai zoomia (rajausta). Zoomia voi säätää kosketusnäytöltä myös kahdella sormella nipistämällä.

Lisäasetuksista löytyy automaattisten kuvausasetusten lisäksi valmiita asetuksia erilaisiin tilanteisiin, kuten urheiluun, yökuvaukseen, teatteriin, rannalle, auringonlaskuun, ilotulitukseen tai kynttilänvaloon. Myös asetukset valkotasapainon ja väriefektien, kuten mustavalkoasetuksen tai seepiavärin, valitsemiseen löytyvät. Samoin asetuksista löytyy kuvan automaattinen vakaaminen ("Auto-stabilise"), joka käyttää laitteen omia sensoreita asennon tunnistamiseen, ja joka suoristaa vinossa otetut kuvat.  Kasvontunnistus helpottaa kuvaamista tunnistamalla kasvot ja tarkentamalla automaattisesti niihin. Ohjelmassa on käytettävissä myös ajastin ja kuvien ottaminen useamman kuvien sarjoina. Kuvaan voi halutessaan myös tallentaa sijaintitiedot laitteen GPS-toiminnon avulla.

Ohjelman käyttöliittymää voi jonkin verran muokata valitsemalla, mitä tietoja ja toiminnallisuuksia näytöllä näytetään.

Kotisivu http://opencamera.sourceforge.net/ F-Droidissa (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=open%20camera&fdid=net.sourceforge.opencamera) Google Playssa (https://play.google.com/store/apps/details?id=net.sourceforge.opencamera) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL)v3+ Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelma on asennettavissa F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)-palvelusta tai Google Playsta. Nokia X -puhelinten käyttäjät voivat ladata ohjelman Nokia Storesta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.03.2014 - klo:16:51
4x13 Midori - Viikon VALO #169 (http://viikonvalo.fi/Midori)
24 March 2014, 8:27 pm

Midori on kevyt ja nopea www-selain monelle alustalle.

Midori on kevyt ja nopea WebKit-pohjainen avoimen lähdekoodin selain, jonka voi asentaa useammalle alustalle. Sen käyttöliittymä on selkeä ja suoraviivainen ja sen toiminnot ovat laajennettavissa lisäosien avulla.

Modernin WebKit-selainmoottorin ansiosta Midori toimii useimmilla sivuilla samoin ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi Googlen Chrome/Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium) tai Applen Safari. Esimerkiksi nykyaikaiset HTML5 ja CSS3 tekniikat toimivat siis Midorissa hyvin. Jotkin sivut valitettavasti tunnistavat selaimen mallin ja tarjoilevat erilaisen "optimoidun" version eri selaimille. Midori vähemmän tunnettuna selaimena saattaa siksi joskus saada tämän vuoksi heikommin toimivan sivun, vaikka kykenisi näyttämään normaalin sivun siinä missä muutkin WebKit-selaimet. Midori kuitenkin pyrkii korjaamaan tämän tilanteen teeskentelemällä tarvittaessa jotain muuta WebKit-selainta.

Midori sisältää muiden nykyaikaisten selainten tapaan yksityisyystilan, jossa muun muassa käyttäjän selaushistoriaa ei tallenneta. Midori sisältää "Inspect Page" -toiminnon, jolla voi tarkastella selaimeen avattua sivua, sen rakennetta, tyyliä ja toimintaa. Työkalu on hyvin samanlainen kuin vastaava työkalu Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium)-selaimessa.

Midorin toimintoja voi muokata erilaisilla lisäosilla, kuten mainostentorjujalla, hiirielkeillä tai uutisvirtalukijalla. Uutisvirtalukijalisäosa aukeaa selainikkunan reunaan, kun www-sivulle tultaessa otsikkopalkkiin ilmestyvää RSS-/Atom-virran kuvaketta klikataan. Lisäosa näkyy paneelina, jonka yläosassa on luettelo uutislähteistä ja niiden tarjoamista uutisista ja jonka alaosaan aukeaa valitun uutisen sisältö.

Websovelluksen voi Midorilla avata myös erillisenä sovellusikkunana, jolloin ikkunassa ei ole näkyvillä normaaleja selaimen käyttöliittymäkomponentteja, kuten osoiteriviä ja navigointinappuloita, vaan ainoastaan sivun renderöity sisältö. Tässä tilassa selainsovelluksia voi käyttää samaan tapaan kuin Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium)-sovelluksia.

Selain on käytettävissä useilla alustoilla, jotka tukevat vaadittavia ohjelmakirjastoja, kuten WebKit- ja GTK-kirjastoja. Midorista on Windows-alustalle tarjolla myös niin sanottu portable-versio, eli versio, jota voi käyttää vaikka usb-tikulta asentamatta sitä koneelle.

Kotisivu http://midori-browser.org/ Lisenssi GNU LGPL (http://viikonvalo.fi/GNU_LGPL) v2.1+ Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Midori on ladattavissa sen kotisivuilta taikka oman Linux- tai BSD-jakelun pakettilähteistä.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
4x14 TreeSheets - Viikon VALO #170 (http://viikonvalo.fi/TreeSheets)
30 March 2014, 3:06 pm

TreeSheets on työkalu muistiinpanojen tekemiseen ja tiedon organisointiin taulukoiksi ja hierarkkisiksi puiksi.

TreeSheets-työkalulla voi tehdä asioita, joihin on usein käytetty taulukkolaskentaohjelmien taulukoita, miellekarttoja, käsitekarttoja, jäsentimiä (outliner), tehtävälistoja tai muita tiedon organisointiin soveltuvia työkaluja. TreeSheets lähestyy ongelmaa organisoimalla kaiken taulukkoina, eli sisältösoluista koostuvina ruudukkoina, joita voi sijoitella myös sisäkkäin.

Yksinkertaisimmillaan TreeSheetsillä voi muodostaa teksteistä koostuvia taulukoita, joiden soluille voi määrätä erilaisia korostuksia, kuten tekstin ja tausta värejä, lihavointia, alleviivausta, kursivointia ja yliviivausta. Soluun voi tekstin lisäksi lisätä kuvan, joka näytetään tekstin edessä. Ohjelma tarjoaa valikoiman valmiita pikkukuvakkeita, kuten erivärisiä palloja, tähtiä ja sydämiä. Varsinainen hyöty ohjelmasta kuitenkin saadaan, kun soluihin lisätään tekstin lisäksi uusia taulukoita. Tällöin solun teksti toimii eräänlaisena otsakkeena taulukolle, jossa on otsakkeeseen liittyvä asiasisältö. Taulukoita voi upottaa sisäkkäin rajattomasti, jolloin saadaan ohjelman nimen mukaisesti taulukoista muodostuva puu.

Taulukoiden käsittely onkin tehty ohjelmassa mahdollisimman helpoksi. Uusia soluja, rivejä, sarakkeita tai kokonaisia taulukoita on helppo luoda. Ohjelmassa voi näppäimistöllä tai hiirellä valita minkä tahansa solun tai solun jonkin reunan ja enter-näppäimellä siirtyä kirjoitustilaan. Jos valittuna oli solun reuna, luodaan automaattisesti uusi rivi tai sarake ja siirrytään kirjoitustilaan kyseisessä kohdassa olevaan soluun. Soluun voi puolestaan luoda alitaulukon helposti insert-näppäintä painamalla. Solujen taikka kokonaisten rivien ja sarakkeiden poistaminen tapahtuu yhtä helposti valitsemalla poistettava solu ja painamalla delete-näppäintä.

Ohjelman käyttöä monipuolistaa se, että sen sisältämien solujen esitystapaa voidaan vaihtaa muutaman erilaisen asettelun välillä. Ensinnäkin voidaan valita, esitetäänkö solussa oleva teksti ja alitaulukko vertikaalisesti vai horisontaalisesti, eli onko teksti taulukon yläpuolella vai rinnalla vasemmalla puolella. Toiseksi voidaan valita, esitetäänkö taulukot normaaleina ruudukkoina, soluista tehtyinä "kuplina" vai kytkemällä rivit viivoilla isäntäsolunsa tekstiin puumaisen ulkoasun luomiseksi. Esimerkiksi käyttämällä vertikaalista asettelua ja viivoilla kytkemistä, saadaan helposti tehtyä puumaisia listoja. Toisaalta horisontaalinen asettelu viivoilla muistuttaa perinteisiä miellekarttoja. Asettelu voidaan valita solukohtaisesti, jolloin esimerkiksi taulukon yhdessä solussa voi olla tietoa esitettynä taulukkomuodossa ja toisessa puumaisena luettelona.

Taulukoiden solujen, rivien ja sarakkeiden sijoittelua on myös helppo muokata. Valitun solun tai solujoukon voi helposti siirtää rivillä sivusuunnassa tai sarakkeella pystysuunnassa näppäinyhdistelmillä ctrl+nuoli. Valikoista löytyy myös välineet taulukon transponointiin, eli sarakkeiden vaihtamiseen riveiksi ja päinvastoin, sekä taulukon järjestämiseen valitun rivin tai sarakkeen mukaan nousevasti tai laskevasti.

Ohjelman käytön opettelun helpottamiseksi sen mukana tulee tutorialitiedosto, jossa sen toimintaa on esitelty ja johon käyttäjä voi kokeilla esiteltyjä ominaisuuksia.

Ohjelmassa on mahdollista merkitä solujen tekstejä tageiksi, jolloin eri soluissa käytettyinä samat tagien ymmärretään tarkoittavan samaa asiaa. Tämä mahdollistaa sen, että saman hierarkian eri haaroissa esiintyvät arvot voidaan samaistaa ja hierarkiaa voidaan tarkastella eri asioiden mukaan järjesteltyinä. Ohjelman mukana tulevassa tutorialissa tätä havainnollistetaan tilanteena, jossa kaksi työtekijää, Bob ja Fred, työskentelevät molemmat useammassa projektissa. Tällöin tilanteesta voidaan muodostaa puu, jossa on lueteltu projektit, joiden alla on lueteltu työntekijät ja näiden alla työtekijöiden projektiin tekemät suoritukset. Toisaalta samaa tilannetta voitaisiin tarkastella henkilöiden mukaan, jolloin puussa olisikin lueteltuina työntekijät, niiden alla projektit, joihin työntekijät osallistuvat, ja niiden alla työntekijän projektiin tekemät suoritukset. TreeSheets mahdollistaa tagien avulla tämän tyylisten taulukoiden näkymien vaihtamisen helposti. Ohjelma sisältää myös kokeiluasteella olevia laskentaominaisuuksia.

Yksi ohjelman vahvoista toiminnoista on sen zoom-ominaisuus, jolla käyttäjä voi siirtyä tarkastelemaan vain jonkin solun sisältöä. Zoom-toimintoa käytetään joko näppäimistöltä ctrl+PgUp- ja ctrl+PgDn-pikanäppäimillä tai ctrl-näppäintä ja hiiren rullaa yhtä aikaa käyttämällä. Soluun zoomattaessa solun sisältö skaalautuu ikkunaan täysikokoiseksi ja solun taulukon isäntäsolun otsikkoteksti näkyy sen yläpuolella harmaalla. Kaikki muu solun ulkopuolella oleva sisältö jätetään näyttämättä. Toisaalta kokonaisuusnäkymässä voi yksittäisen solun sisällön kokoa pienentää niin, että sen sisällön teksti näkyy pelkkinä pisteinä ja siten solusta näkyy vain sen rakenne, muttei itse sisältöä. Tällöin sisällön näkee vain soluun sisään zoomaamalla. Tämä on toisinaan hyödyllistä, kun päätasolla halutaan nähdä vain kokonaisuuden rakenne ja yksityiskohdat halutaan näkyviin vain niitä tarkasteltaessa.

Ohjelmasta voi tallentaa sen oman tiedostomuodon lisäksi XML-, HTML- ja tekstimuotoisena sekä lisäksi PNG-kuvana. Taulukot on mahdollista myös tulostaa PDF-tiedostoiksi.

Kotisivu http://treesheets.com Lähdekoodit: [url]https://github.com/aardappel/treesheets (https://github.com/aardappel/treesheets)[/url] Lisenssi Zlib-lisenssi (http://en.wikipedia.org/wiki/Zlib_License) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X (beta) Asennus Asennuspaketit eri alustoille löytyvät ohjelman kotisivuilta Käyttöohjeet Ohjelman mukana tulee tutorialitiedosto, jolla sen eri toimintoihin on helppo tutustua. Video Youtube-video (https://www.youtube.com/watch?v=UB-saQZfrsw) ohjelman käytöstä.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
4x15 Kevyet Linux-jakelut - Viikon VALO #171 (http://viikonvalo.fi/Kevyet_Linux-jakelut)
6 April 2014, 9:36 pm

Kevyellä Linux-käyttöjärjestelmällä voi antaa lisäaikaa vielä hiukan vanhemmallekin tietokoneelle.

Itsenäisistä osista koostuvan rakenteensa, eli modulaarisuutensa, vuoksi Linux-järjestelmistä on mahdollista tehdä kevyitä versioita, jolloin on mahdollista käyttää ajantasaista ja modernia käyttöjärjestelmää myös vanhemmalla ja heikkotehoisemmalla tietokoneella. Useista tavallisesti käytettävistä ohjelmista on erilaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoisia toteutuksia. Esimerkiksi www-selainvaihtoehtoja on monia: Firefox (http://viikonvalo.fi/Firefox), Chromium (http://viikonvalo.fi/Chromium), Midori (http://viikonvalo.fi/Midori). Tyypillisesti kevyiksi tarkoitetut Linux-jakelut tehdään valitsemalla tai itse ohjelmoimalla järjestelmän mukana oletuksena asennettavat ohjelmakomponentit mahdollisimman keveiksi. Yhtenä suurena tekijänä ovat luonnollisesti itse työpöytää ja ikkunoita hallinnoivat ohjelmat.

Microsoft Windows XP (http://www.microsoft.com/fi-fi/windows/business/retiring-xp.aspx) -käyttöjärjestelmän tekninen tuki, kuten automaattiset päivitykset, päättyy 12 vuoden jälkeen 8.4.2014. Tämä voi herättää monet vielä tätä käyttöjärjestelmää käyttävät etsimään vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat useimmiten uudempaan Windows-versioon päivittäminen, uuden tietokoneen hankkiminen taikka jonkin kevyemmän järjestelmän, kuten kevyen Linux-jakelun, asentaminen vanhaan tietokoneeseen. Järkevin vaihtoehto määräytyy yleensä vanhan koneen iän ja tehokkuuden, käytettävien ohjelmien tai ohjelmatyyppien, käyttäjän mieltymysten ja tietenkin käytettävissä olevan rahan mukaan.

Jos tietokone on vanha, voi siihen saada jonkin verran lisää puhtia erityisesti lisäämällä käyttömuistia (eri asia kuin kiintolevyn tallennustila!), mutta kovin vanhan koneen tekohengittäminen kevyelläkin käyttöjärjestelmällä voi olla turhaa työtä. Tällöin uuden tietokoneen hankkiminen voi säästää karvailta kokemuksilta. Edes Linux-järjestelmät eivät tee ihmeitä.

Linux-järjestelmien etuja ovat muun muassa: ilmainen ja helposti ilmaiseksi päivittyvä nykyaikainen käyttöjärjestelmä, tarvittaessa kevyt käyttöliittymä ja keveitä ohjelmia sekä mahdollisuus valita itseään miellyttävä käyttöliittymä.

Jos valintana on Linux-pohjaiseen järjestelmään siirtyminen, joutuu käyttäjä tekemään vielä valinnan erilaisten Linux-järjestelmien välillä. Valikoima voi tuntua laajalta ja hämmentävältä, sillä vaihtoehtoja on kuin ruokalajeja kiinalaisessa ravintolassa. Kiinalaisen ravintolan ruokalistan tapaan Linux-jakelut kuitenkin koostuvat suurimmaksi osaksi samoista raaka-aineista, eli ohjelmista, vain erilaisina valmiiksi paketoituina yhdistelminä. Tyypillisesti suurin ero niiden välillä on käyttöliittymän tyylissä ja tuntumassa. Valinta helpottuu huomattavasti, jos keskittyy yleisimmin käytettyihin, ja siten parhaiten tuettuihin, versioihin. Samoin pieni tuntemus yleisimmin käytetyistä komponenteista helpottaa valintaa. Aloittelijan kannattaa myös selvittää, löytyisikö tuttavapiiristä joku Linux-järjestelmiin jo aiemmin tutustunut tueksi ja turvaksi. Seuraavassa esittelemme muutamia erityisesti keveiksi luokiteltuja vaihtoehtoja.

Ennen järjestelmän valitsemista ja asentamista tietokoneelle, voi kannattaa kokeilla yhtä tai useampaa vaihtoehtoa kyseisellä koneella niin kutsutulla live-CD (http://linux.fi/wiki/Live-cd):llä tai live-tikulla. Linux-jakeluiden asennuslevyt ovat ilmaisia ja ne jaetaan tyypillisesti Internetin kautta CD- tai DVD-levykuvina (http://linux.fi/wiki/Levykuva), jotka ovat .iso-päätteisiä tiedostoja, jotka voi kirjoittaa CD- tai DVD-levylle (http://wiki.ubuntu-fi.org/Levykuva) taikka vaihtoehtoisesti USB-tikulle. Käyttöjärjestelmän voi käynnistää tällaiselta asennuslevyltä niin sanottuun live-tilaan, jossa järjestelmä on täysin käytettävissä asennuslevyltä ilman, että tietokoneen levylle kirjoitetaan vielä mitään. Näin tietokoneessa voi kokeilla useampia käyttöjärjestelmävaihtoehtoja ennen valinnan tekemistä. Useissa Linux-jakeluissa varsinaisen asentamisen voi aloittaa suoraan työpöydällä tai paneelissa olevalla kuvakkeella.

Tarkempia ohjeita käynnistyslevyn tekemiseen löytyy esimerkiksi Ubuntu Suomen (http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html) sivuilta. Käynnistyslevyn voi vaihtoehtoisesti tehdä myös USB-tikulle (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_USB-tikulle), jolloin samaa tikkua voi käyttää useamman järjestelmän kokeilemiseen. Internetistä noudettavaa levykuvaa ladattaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, onko ladattava levykuva 32- vai 64-bittinen. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vanhemmat tietokoneet, joiden muistin määrä on alle 4 gigatavua, vaativat 32-bittisen version käynnistyäkseen.

Seuraavassa esiteltävät jakelut pohjautuvat enemmän tai vähemmän laajalti käytettyyn Ubuntu (http://ubuntu.com)-jakeluun. Niihin on tyypillisesti asennettavissa sama valikoima ohjelmia kuin Ubuntuun, mutta oletuksena niihin asennettava joukko ohjelmia sekä itse käyttöliittymä on valikoitu kevyemmäksi. Osa jakeluversioista on niin kutsuttuja pitkään tuettuja versioita (LTS, Long Term Support), joille luvataan tarjota tukea, eli tietoturva- ja muita päivityksiä, versiosta riippuen 3-5 vuotta julkaisupäivästä alkaen. Useimmista näistä jakeluista on tulossa seuraava pitkään tuettu versio huhti-toukokuun aikana, kun  Ubuntusta tulee huhtikuun 17. päivä uusi pitkään tuettu versio 14.04. Osa näistä kevyemmistä Linux-jakeluista saa uuden versionsa joko samalla kertaa tai hieman Ubuntun jälkeen. Jakelusta saattaakin kannattaa asentaa suoraan nyt julkaistava uusi versio, ettei tarvitse päivittää uuteen versioon heti parin viikon jälkeen. Jos järjestelmästä kuitenkin päättää asentaa nykyisen version, se on helppoa päivittää uudempaan järjestelmän omalla päivitystyökalulla, kun uusi versio julkaistaan. Tyypillisesti tavallisten käyttäjien käyttöön suositellaan pitkään tuettuja versioita.

Osa järjestelmistä ei heti asennuksen jälkeen tue suljettuja tiedostomuotoja, kuten MP3-tiedostoja ja Flash-liitännäisiä, mutta tuki niille on asennettavissa helposti Ubuntun ohjeiden (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot) mukaan. Osa järjestelmistä puolestaan tarjoaa asennuslevyistä versioita, joissa tuki näille tiedostomuodoille on mukana oletuksena.

Lubuntu Lubuntu (http://lubuntu.net/) on erittäin kevyeksi tarkoitettu rinnakkaisversio Ubuntusta. Käyttöliittymänä se käyttää kevyttä LXDE (http://viikonvalo.fi/LXDE)-työpöytää, joka on kokoelma mahdollisimman kevyitä keskenään toimivia komponentteja. Lubuntun työpöytä on Windowsiin tottuneille asettelultaan varsin tutun oloinen.

Kotisivu http://lubuntu.net/ Lataussivu https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu Käyttöliittymä LXDE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Gnome Office (AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord), Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)) Nykyinen versio Lubuntu 13.10 Seuraava versio Lubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan 17.4.2014 (http://17.4.2014) yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa. Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras  Xubuntu Xubuntu (http://xubuntu.org/) on kevyt, elegantti ja helppokäyttöinen yhteisövetoinen rinnakkaisversio Ubuntusta. Xubuntun työpöytäympäristönä on Ubuntun normaalia Unity-käyttöliittymää kevyempi XFCE (http://www.xfce.org/). Xubuntun työpöytä noudattaa perinteistä asettelua, jossa työpöydällä on kuvakkeita ja työpöydän reunalla on palkki, jossa ovat käynnistysvalikko, käynnissä olevien ohjelmien lista sekä ilmoitusalue. Xubuntussa palkki on oletuksena näytön yläreunassa, mutta sen sijainti on asetuksista muutettavissa.

Kotisivu http://xubuntu.org Lataussivu http://xubuntu.org/getxubuntu/ Käyttöliittymä XFCE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Gnome Office (AbiWord (http://viikonvalo.fi/AbiWord), Gnumeric (http://viikonvalo.fi/Gnumeric)) Oletuksena sentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Xubuntu 12.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2015 saakka) Xubuntu 13.10 Seuraava versio Xubuntu 14.04 LTS (Tukea huhtikuulle 2017 saakka) Julkaistaan 17.4.2014 (http://17.4.2014) yhtä aikaa Ubuntu 14.04:n kanssa. Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras  Linux Mint - Xfce-versio Linux Mint (http://viikonvalo.fi/Linux_Mint_16) on Ubuntuun perustuva, mutta Lubuntua ja Xubuntua "itsenäisempi", Linux-jakelu, jonka asennuslevyistä on tarjolla useampi versio erilaisilla käyttöliittymillä. Xfce-versio käyttää samaa työpöytäympäristöä kuin Xubuntu, mutta sen ulkoasu, oletusasetukset sekä valmiiksi asennettu ohjelmavalikoima poikkeavat jonkin verran Xubuntusta. Työpöydän asettelu Mintin Xfce-versiossa muistuttaa esimerkiksi Windowsista tuttua asettelua, jossa työpöydän alareunassa on paneeli, joka sisältää vasemmassa alanurkassa käynnistysvalikon, käynnissä olevien ohjelmien listan sekä oikean alakulman ilmoitusalueen.

Tämä versio sisältää valmiiksi asennettuina suljettujen tiedostomuotojen, kuten MP3-tiedostojen, soittamiseen tarvittavat multimediakoodekit.

Kotisivu http://www.linuxmint.com Lataussivu Pitkään tuettu versio (http://www.linuxmint.com/release.php?id=18) Ohjeita asennukseen (http://linuxmint.com/rel_maya.php) Käyttöliittymä XFCE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto LibreOffice Oletuksena asentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka) Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka) Seuraava versio Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan toukokuun lopulla 2014 Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan  Linux Mint - MATE-versio Linux Mintin MATE-työpöydällä varustettu versio on toinen vaihtoehto Linux Mintistä hieman kevyemmällä työpöydällä kuin muina vaihtoehtoina olevat Cinnamon- ja KDE-työpöydillä varustetut versiot. MATE-työpöydän toiminta muistuttaa Mintin Xfce-version tapaan melko paljon Windows-järjestelmistä tuttua logiikkaa työpöydän alareunassa olevine palkkeineen ja vasemman alanurkan käynnistysvalikkoineen.

Myös MATE-versiosta on ladattavissa multimediakoodekeilla varustettu versio.

Kotisivu http://www.linuxmint.com Lataussivu Pitkään tuettu versio (http://www.linuxmint.com/release.php?id=18) Ohjeita asennukseen (http://linuxmint.com/rel_maya.php) Käyttöliittymä MATE-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto LibreOffice Oletuksena asentuva www-selain Firefox Nykyiset versiot Linux Mint 13 LTS "Maya" (Tukea huhtikuulla 2017 saakka) Linux Mint 16 "Petra" (Tukea heinäkuulle 2014 saakka) Seuraava versio Linux Mint 17 LTS "Qiana" (Tukea huhtikuulle 2019 saakka) Julkaistaan toukokuun lopulla 2014 Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Valmiiksi asennettuina, kun valitsee oikean asennuslevykuvan  Elementary OS ElementaryOS (http://viikonvalo.fi/ElementaryOS) on kevyeksi ja selkeäksi tarkoitettu Ubuntuun pohjautuva Linux-jakelu. Sen oman Pantheon-työpöydän ulkoasu ja toiminta muistuttaa melko voimakkaasti Mac OS X:ää. Jos Mac-koneiden ulkoasu ja toimintalogiikka miellyttää, tämä versio saattaa olla kokeilemisen arvoinen.

Kotisivu http://elementaryos.org/ Lataussivu http://elementaryos.org/ Käyttöliittymä Pantheon-työpöytä Oletuksena asentuva toimisto-ohjelmisto Ei asenneta oletuksena. Voi asentaa itse pakettivarastosta haluamansa. Oletuksena asentuva www-selain Midori Suljetut tiedostomuodot ja multimediakoodekit Asentamalla paketti ubuntu-restricted-extras Nykyinen versio Elementary OS 0.2 "Luna" Seuraava versio Elementary OS 0.3 "Isis" Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian Ubuntu 14.04:n julkaisun jälkeen. Esittelyvideo Introducing Luna (https://www.youtube.com/watch?v=pWoo4xv-qoA)  Ubuntu-pohjaisiin Linux-järjestelmiin tutustumisessa voi käyttää hyödyksi soveltuvin osin Ubuntu tutuksi (http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi) -wikikirjaa.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
4x16 PurpleDock - Viikon VALO #172 (http://viikonvalo.fi/PurpleDock)
14 April 2014, 12:41 am

Autonäyttö Android-laitteille käytettäväksi autotelineessä ajon aikana.

PurpleDock on yksinkertaistettu käyttöliittymä puhelimen tai tabletin joidenkin toimintojen käyttämiseen ajon aikana. Ohjelma näyttää laitteen ruudulla GPS-signaalista laskettavan nopeuden, kellonajan ja akun lataustilan. Lisäksi näytöllä on joukon suuria ja yksinkertaisia kuvakkeita muutamien perussovellusten, kuten puhelimen, kartan, navigoinnin ja musiikkisoittimen käynnistämiseen. Tarkoituksena on tarjota yleisimmin ajon aikana tarjottavat toiminnot, mutta vähentää ajoa häiritsevää laitteen kanssa naputtelua.

Näytön taustavärinä on musta, joka häiritsee näkökentässä mahdollisimman vähän varsinkin pimeällä. Näytöllä näkyvien tekstien ja ikonien värin voi valita oman mieltymyksen mukaan muutamasta vaihtoehdosta. Oletuksena teksteillä, eli kellolla, nopeudella ja akun latauksella, on värinä mustalta taustalta selkeästi erottuva valkoinen. Sovelluskuvakkeiden oletusväri on ohjelman nimen mukaisesti violetti.

Oletusasetuksilla ohjelman kuusi sovelluskuvaketta ovat: puhelin, kartta, paikat, musiikki, äänihaku sekä kotinäyttö. Näistä kolme, eli puhelin, kartta ja kotinäyttö on kytketty kiinteästi puhelinsovellukseen, Googlen Maps-sovellukseen ja PurpleDockin lopettamiseen sekä kotinäytölle palaamiseen. Loput kolme kuvaketta on kytketty oletuksena Googlen karttasovelluksen lähistöltä palveluita etsivään Places-toimintoon, Googlen Musiikkisoittimeen sekä Googlen puhehakuun, mutta näiden kuvakkeiden toiminnot on mahdollista muuttaa painamalla kuvaketta pitkään ja syöttämällä haluttujen sovellusten ja toimintojen tiedot.

PurpleDock osaa asetuksista valittuna näyttää kellonajan 24 tunnin muodossa ja nopeuden valinnan mukaan joko maileina tai kilometreinä tunnissa. Monet Android-puhelimet tarjoavat valmiiksi jonkinlaisen räätälöidyn tilan autotelinekäyttöä varten ja onkin makuasia, onko PurpleDock parempi vai ei. Ainakin se on minimaalisen selkeä ilman ylimääräisiä häiriöitä.

Kotisivu http://pfdock.purplefoto.com/ Google Play -sivu (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.purplefoto.pfdock) F-Droid-sivu (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=purpledock&fdid=com.purplefoto.pfdock) Lähdekoodit GitHubissa (https://github.com/ehcloninger) Lisenssi Apache2 (http://directory.fsf.org/wiki/License%3AApache2.0)-lisenssi Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelman voi asentaa F-Droidilla (http://viikonvalo.fi/F-Droid) tai Googlen Play-kaupasta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 25.04.2014 - klo:20:51
4x17 Ubuntu 14.04 LTS - Viikon VALO #173 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_14.04_LTS)
17 April 2014, 9:26 pm

Ubuntu 14.04 LTS ”Trusty Tahr” on keväällä 2014 julkaistu versio suositusta vapaasta Linux-käyttöjärjestelmäpaketista.

Ubuntu 14.04 LTS on julkaistu versionumeronsa mukaisesti huhtikuussa 2014. LTS (https://wiki.ubuntu.com/LTS) tarkoittaa pitkään tuettua versiota (Long Term Support), joka on Ubuntun tärkein ja käytetyin julkaisu tavallisille käyttäjille, palvelimille ja pilvikäytössä. Ubuntua julkaiseva yhtiö, Canonical (http://www.canonical.com/), lupaa tukea ja päivittää järjestelmää viiden vuoden ajan. LTS-Ubuntusta julkaistaan puolen vuoden välein myös päivitetty asennusmedia, joka sisältää uusimman laitetuen. Tällä tavoin "vanhemmankin" Ubuntun voi asentaa uusimpiin tietokoneisiin tulevina vuosina. Esimerkiksi helmikuussa 2014 julkaistu 12.04.4 LTS sisältää laitetukea uusimmille oheislaitteille, Intel Haswell- ja AMD Kaveri -suorittimille ja niin edelleen.

Myös suomenkielinen Finnish Remix (http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_Finnish_Remix) on saatavilla. Ubuntu Finnish Remix on Ubuntun asennusmedia, joka sisältää koko suomen kielen tuen valmiiksi ja suomi on asetettu oletuskieleksi. Muita eroja viralliseen asennusmediaan ei ole. Tästä on etua, jos tarkoituksena on esitellä Ubuntua suoraan USB-tikulta tai DVD-levyltä, tai asentaa Ubuntu Internet-yhteydettömään laitteeseen. Myös viralliselta Ubuntu-asennusmedialta asentuu suomen kielen tuki, jos suomi valitaan kieleksi ja Internet-yhteys on käytettävissä.

Uutta Ubuntussa Unity 7 -käyttäjäkokemus on hiottu 14.04 LTS:ssä huippuunsa, ennen seuraavan sukupolven Unity 8:aa. Useaa visuaalista yksityiskohtaa on parannettu, ja nopeutta ja virheettömyyttä lisätty sadoin korjauksin. Korkean tarkkuuden (HiDPI) näyttöjä tuetaan nyt laaja-alaisesti näyttökohtaisella skaalausasetuksella. Paljon kaivattuna lisänä ikkunoitujen sovellusten valikot saa nyt integroitua ikkunaan itseensä, eli niitä ei tarvitse hakea näytön yläreunasta silloin kun sovellusta ei käytetä koko näytön kokoisena.

Uusi Chromium-pohjainen nopea ja tietoturvallinen Oxide-webmoottori vauhdittaa Ubuntuun integroituja webpalveluja. Oxide on tarjolla myös itsenäisten sovelluskehittäjien uuden sukupolven sovelluksien kehittämiseen sekä Ubuntun työpöydällä että tulevissa Ubuntu-puhelimissa.

Tuttuun tapaan tuoreimmat sovellukset ovat löytäneet tiensä uuteen Ubuntuun, esimerkkeinä: LibreOffice 4.2, Shotwell 0.18, GIMP 2.8, Inkscape 0.48.4 sekä aina tuoreimpiin versioihin päivittyvät Firefox- ja Chromium-selaimet. Linux-ytimenä toimii herra Linus Torvaldsin julkaisema 3.13 Ubuntun lisäyksien kera.

Ubuntu Touch Ubuntu Touch (https://wiki.ubuntu.com/Touch) tarjoaa kosketusnäytöllisille laitteille upouuden Unity 8 -käyttökokemuksen sovelluskehittäjille ja kokeilunhaluisille.

Aktiivisesti tuettuja laitteita ovat puhelimista LG Nexus 4 sekä tableteista Asus Nexus 7 (2013) ja Samsung Nexus 10. Lisäksi yhteisö työstää tukea kymmenille muille alun perin Androidia ajaneille laitteille.

Ubuntun kehittäjäyritys on julkistanut, että ensimmäiset Ubuntu-puhelimet saapuvat myyntiin BQ- ja Meizu-valmistajilta myöhemmin tänä vuonna.

Rinnakkaisjakelut Unity-käyttöliittymällä varustetun Ubuntun lisäksi on saatavilla koko joukko valmiita, joko Canonicalin tai muun yhteisön ylläpitämiä rinnakkaisjakeluita (http://wiki.ubuntu-fi.org/Kuvia_ja_videoita). Jakelut käyttävät samaa Ubuntun pakettivarastoa, mutta poikkeavat toisistaan oletuksena asennettavien ohjelmistokokonaisuuksien suhteen. Kaikki samat ohjelmat ovat kuitenkin asennettavissa kaikkiin näistä. Saatavilla ovat:   Kubuntu 14.04 LTS sisältää KDE 4.13 -työpöytäympäristön, jonka mukana tulee muun muassa uusi sovelluskauppa ja viestintäparannuksia. Ubuntu GNOME 14.04 LTS sisältää aidon GNOME 3 -kokemuksen niille, jotka jäivät sitä kaipaamaan Ubuntun siirryttyä oman näköiseensä Unityyn. Uusia sovelluksia ovat muun muassa sää, kartat, valokuvat ja musiikki.

Ubuntu Server palvelimille sisältää muun muassa seuraavat teknologiat: OpenStack 2014.1, Puppet 3, Xen 4.4, Qemu 2.0, LXC 1.0, Juju 1.18, MySQL 5.5 & MariaDB 5.5.

Rinnakkaisjakelut ovat itsenäisiä projekteja. Ubuntu 14.04 LTS:ssä viiden vuoden tuen tarjoavat Ubuntu, Ubuntu Server, Ubuntu Core, Kubuntu, Edubuntu ja Ubuntu Kylin. Kolmen vuoden tukeen tyytyvät GNOME, Xubuntu, Mythbuntu, Ubuntu Studio ja Lubuntu. Kolmenkin vuoden tuki riittää hyvin siihen, että seuraavaan pitkäaikaisen tuen 16.04 LTS:ään ehtii päivittää.

Mikä Ubuntu valita? Ubuntu Suomi tarjoaa (http://wiki.ubuntu-fi.org/PAE) pikaoppaan Ubuntu-version valintaan seuraavasti, mikäli ei halua kokeilla erityisesti jotain rinnakkaisversiota:

Nykyiset Ubuntu-käyttäjät Ubuntu 12.04 LTS:n tuki jatkuu vuoteen 2017 asti. Nykyisille 12.04 LTS -version käyttäjille aletaan tarjota päivitystä 14.04 LTS:ään heinä-elokuussa 2014, kun päivitetty 14.04.1-versio julkaistaan asennusmediasta.

Muuta Ubuntulla on alusta saakka ollut jokaisella julkaisulla jonkinlainen leikkisä kutsumanimi, joka koostuu adjektiivista ja jostakin samalla kirjaimella alkavasta eläimestä. Ubuntu 14.04 LTS on kutsumanimeltään Trusty Tahr (http://en.wikipedia.org/wiki/Tahr), eli Luotettava Tari (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tari) (puolivuohi). Ubuntu 12.04 LTS esiteltiin Viikon Valona numero 70 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_12.04), ja myös Ubuntun versio 11.04 esiteltiin numero 18 (http://viikonvalo.fi/Ubuntu_11.04):na. Ubuntun ideologiasta ja perusasioista kannattaa lukea ensimmäisestä artikkelista, tässä artikkelissa keskityttiin uuden Ubuntun uutuuksiin.

Ubuntusta julkaistaan edelleen myös tehokäyttäjille ja kokeilijoille puolivuosittainen välijulkaisu, jonka tukiaika on lyhentynyt vain yhdeksään kuukauteen. LTS-versio on siis helposti suositeltavin käytettävä useimmille kotikäyttäjillekin yritys- ja palvelinkäytön lisäksi.

Kotisivu http://www.ubuntu.com/ (Ubuntu Suomi (http://www.ubuntu-fi.org/)) Lisenssi Sisältää ohjelmia useilla vapailla lisensseillä Asennus http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen Käyttöohjeet Ubuntun käyttöopas (https://help.ubuntu.com/14.04/ubuntu-help/index.html.fi) Kokeile (http://www.ubuntu-fi.org/Ubuntu%2014.04%20LTS%20%E2%80%93%20verkkoesittely/fi/) Ubuntun käyttöä selaimella Linux.fi-wiki (http://linux.fi/), josta löytyy ohjeita ja opasteita moneen Linux-aiheiseen asiaan. Ubuntu Suomen keskustelualueet (http://forum.ubuntu-fi.org/) Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 desktop: trusted OS for consumers and business (http://insights.ubuntu.com/news/ubuntu-14-04-desktop-trusted-os-for-consumers-and-business/) Lehdistötiedote: Ubuntu 14.04 LTS: the cloud platform of choice (http://insights.ubuntu.com/news/ubuntu-14-04-lts-the-cloud-platform-of-choice/) Ubuntu Suomen lehdistötiedote (http://www.ubuntu-fi.org/Lehdist%C3%B6tiedote_Ubuntu_14.04_LTS.pdf)  
Teksti: Tjyrinki

Kuvakaappaukset: Tjyrinki

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 28.04.2014 - klo:13:00
4x18 Freesound.org - Viikon VALO #174 (http://viikonvalo.fi/Freesound.org)
28 April 2014, 10:08 am

Freesound.org on kokoelma lyhyitä Creative Commons -lisensoituja ääninäytteitä.

Freesound.org on sivusto, jolla on tarjolla laaja kirjo erilaisia ääninäytteitä, jotka on lisensoitu Creative Commons (http://creativecommons.fi/lisenssit/) -lisensseillä niin, että niitä on mahdollista käyttää omissa projekteissa. Ääniä voi käyttää lisenssien mukaisesti esimerkiksi omien ääni- ja videotuotantojen taustoissa, puhelimen soittoääninä tai tietokoneen huomioääninä. Sivusto mainitsee erityisesti äänten käytön tutkimustyössä esimerkiksi äänenkäsittelyalgoritmien testauksessa. Ääninäytteet ovat käyttäjien palveluun lisäämiä. Kun käyttäjä lisää sivustolle ääninäytteen, hän voi valita sille yhden kolmesta Creative Commons -lisenssistä: CC0 (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/), CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) tai (epävapaa) CC-BY-NC (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/). CC0 antaa luvan käyttää käytännössä mihin tahansa, kunhan ei väitä ääninäytettä itsensä tekemäksi. CC-BY-lisensoituja ääniä voi käyttää myös mihin tahansa tarkoitukseen, mutta ääninäytteen tekijä täytyy mainita. CC-BY-NC-lisenssillä merkityt äänet ovat käytettävissä samoin kuin CC-BY-lisensoidut, mutta vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

Ääninäytteitä voi etsiä sivustolta hakusanoilla tai avainsanapilven (tag cloud) avulla. Avainsanoja käytettäessä kunkin avainsanan klikkaaminen lisää sen hakusuodattimeksi. Suotimia voi puolestaan poistaa hausta klikkaamalla niitä suodinlistasta. Ääninäytteitä voi suodattaa myös muun muassa lisenssin, tiedostomuodon, näytteenottotarkkuuden sekä kanavien määrän perusteella. Ääniä voi myös selata äänen sivustolle ladanneiden käyttäjien mukaan. Tämä on hyödyllistä, sillä usein samat käyttäjät lataavat laadukkaita näytteitä. Käyttäjät voivat myös koostaa palveluun lataamistaan äänistä paketteja, jotka toiset käyttäjät voivat ladata itselleen zip-paketiksi koostettuina kokonaisuuksina. Palvelun suositellut tiedostomuodot ovat häviöttömät wav, aif sekä flac, mutta myös mp3 ja ogg vorbis ovat tuettuja.

Sivuston käyttöliittymä on yksinkertainen ja hakutuloksissa lueteltuja ääninäytteitä on helppo kuunnella suoraan listasta. Kiinnostavan ääninäytteen voi avata omalle sivulleen tarkempaa tarkastelua varten. Latauslinkit ovat tarjolla vain käyttäjäksi rekisteröityneille. Rekisteröityminen on kuitenkin vapaata ja vaatii vain sähköpostiosoitteen sekä käyttöehtojen hyväksymisen. Käyttöehdoista on käyttäjäystävällisesti tarjolla sekä lakikielinen versio että yksinkertaistettu, todellisen tarkoituksen kuvaava versio. Sivusto pitää käyttäjäkohtaisesti kirjaa sieltä ladatuista äänitiedostoista, mikä helpottaa ainakin silloin, kun pitää merkitä lisenssin vaatimat lähdemaininnat omiin tuotoksiin.

Palveluun ladatut äänitiedostot moderoidaan, eli tarkistetaan niiden täyttävän palvelun käyttöehdot. Äänitiedoston palveluun lataava käyttäjä on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että hänellä on oikeudet luovuttaa ääninäyte käytettäväksi valitulla lisenssillä. Ääninäytteitä palveluun lataavien on myös hyvä muistaa, että palvelu on tarkoitettu lyhyille ääninäytteille eikä esimerkiksi kokonaisille musiikkikappaleille.

Kotisivu http://freesound.org Lisenssit CC0 (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/), CC-BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), CC-BY-NC (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/) (epävapaa lisenssi) Toimii seuraavilla alustoilla Kaikki Esimerkkejä Mustarastas (http://freesound.org/people/Eelke/sounds/187728/) Sonar (http://freesound.org/people/hth2000/sounds/166701/)  
Teksti: pesasa

Kuvakaappaukset: pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 04.05.2014 - klo:19:00
4x19 Node.js - Viikon VALO #175 (http://viikonvalo.fi/Node.js)
4 May 2014, 5:02 pm

Node.js on JavaScript-ohjelmointiympäristö monelle alustalle esimerkiksi palvelinkäyttöön.

JavaScript-ohjelmointikielen merkitys on lisääntynyt viime vuosina runsaasti alustariippumattomien websovellusten yleistymisen myötä. Aiemmin JavaScript oli käytettävissä pääasiassa vain webselaimissa, mutta Node.js:n myötä se on yleistynyt myös palvelinkäytössä. Node.js käyttää JavaScript-ohjelmakoodin suorittamiseen Googlen Chrome-selainta varten tehtyä V8-JavaScript-moottoria. Node.js:llä on mahdollista toteuttaa sekä suurempia projekteja että pieniä nopeita prototyyppejä.

Node.js:n on tarkoitus olla tehokas ja skaalautuva. Node.js:n kantavana ajatuksena on, että se on vahvasti tapahtumapohjainen (event-driven (http://en.wikipedia.org/wiki/Event-driven_programming)) ja siinä esimerkiksi tiedostojen luku ja kirjoitus sekä verkkoliikenne on toteutettu asynkronisesti (http://en.wikipedia.org/wiki/Asynchronous_I/O). Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisesti pitkien levy- tai verkko-operaatioiden ajaksi ohjelma ei pysähdy odottamaan niiden valmistumista vaan jatkaa muuta ohjelman suoritusta. Levy- tai verkko-operaation valmistuttua ohjelma havahtuu käsittelemään valmistumisesta syntyvän tapahtuman. Tekniikasta käytetään myös nimitystä "non-blocking I/O".

Node.js ei tyypillisesti tarvitse erillistä www-palvelinta välittämään sillä toteutettuja sivuja tai sovelluksia vaan se toimii itse palvelimena, joka kuuntelee verkosta tulevia pyyntöjä. Web-sivujen kanssa käytetyn http-protokollan lisäksi Node.js voi toimia yleisemminkin verkkopalvelimena ja sillä onkin melko helppoa toteuttaa mitä tahansa verkon yli tarjottavia palveluita, kuten chat-palveluita.

Node.js sisältää valmiina jonkin verran moduuleja, joilla siihen voidaan ladata lisää ominaisuuksia, kuten fs-olio tiedostojen käsittelyyn sekä http-olio http-yhteyksien luomiseen. Lisäksi siihen on asennettavissa lukuisa määrä erilaisia ja eri tahojen kehittämiä moduuleja. Moduulien asentamiseen käytetään npm-nimistä työkalua (Node Packaged Modules (https://www.npmjs.org/)). Monet selainpäässä käytetyistä JavaScript-kirjastoista ovat käytettävissä myös Node.js:n kanssa. JavaScript-kielen käyttämisestä myös palvelinpuolella onkin muun muassa se etu, että asiakas- ja palvelinpään ohjelmistokehitykseen voidaan käyttää samaa kieltä sekä samoja kirjastoja ja tietorakenteita.

Koska JavaScript on tulkittu kieli, Node.js:ää voi käyttää myös interaktiivisena komentorivinä, johon syötetään JavaScript-kielen komentoja. Tämä mahdollistaa nopeita ja lyhyitä kokeiluja sekä pikaisien laskelmien suorittamisia. Node.js:ää voidaan käyttää myös JavaScriptillä tehtyjen skriptien suorittamiseen komentoriviltä aivan samoin, kuten muitakin skriptikieliä, kuten esimerkiksi Bash, Python, PHP tai Perl.

Eräs mielenkiintoinen käyttökohde Node.js:lle on NodeCopter (http://nodecopter.com/). Node.js:lle on toteutettu moduuleja, joita käyttämällä sillä voidaan ohjata Parrot AR Drone 2.0 (http://en.wikipedia.org/wiki/Parrot_AR.Drone#Version_2.0) -nelikoptereita. Yhteisö järjestää NodeCopter.js-tapahtumia, joissa ohjelmoijaryhmät toteuttavat päivän aikana projekteja nelikoptereiden kanssa ja päivän päätteeksi esittelevät aikaansaannoksiaan.

Kotisivu http://nodejs.org/ Lähdekoodit https://github.com/joyent/node Lisenssi MIT (http://viikonvalo.fi/node/396) (osalla käytetyistä kirjastoista muita lisenssejä) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris Asennus Ohjelman viimeisin versio on ladattavissa sen kotisivuilta. Node.js on asennettavissa Linux-järjestelmiin myös paketinhallinnan kautta. Paketinhallinnasta asennettu versio ei välttämättä ole viimeisin julkaistu versio. Käyttöohjeet Johdanto JavaScript sovellusten kehitykseen Node.js:llä (http://blite.iki.fi/artikkelit/javascript-nodejs-johdanto/) (Jaakko Salonen) JavaScript-puutarha (http://bonsaiden.github.io/JavaScript-Garden/fi/) Teach Yourself Node.JS in 10 Steps (http://blog.ponyfoo.com/2013/07/12/teach-yourself-nodejs-in-10-steps) Felix's Node.js Beginners Guide (http://nodeguide.com/beginner.html) How To Node (http://howtonode.org/) The Node Beginner Book (http://www.nodebeginner.org/)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 13.05.2014 - klo:01:00
4x20 JFractionLab - Viikon VALO #176 (http://viikonvalo.fi/JFractionLab)
12 May 2014, 11:53 pm

JFractionLab on yksinkertainen ohjelma murtolukujen ja niillä laskemisen harjoittelemiseen.

JFractionLab on hyvin yksinkertainen ohjelma murtolukujen harjoittelemiseen. Valittavissa on 14 erilaista tehtävätyyppiä, joista kahdeksan ensimmäistä harjoituttaa murtoluvun käsitettä ja kuusi jälkimmäistä niillä laskemista. Murtoluvuista harjoitellaan muun muassa niiden muodostamista, vertailua, laventamista, supistamista, murtolukujen muuntamista sekaluvuiksi ja takaisin sekä desimaaliluvuiksi muuntamista. Laskutoimituksista harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua, kertolaskua sekä jakolaskua murtolukujen ja kokonaislukujen kanssa. Laskutoimituksissa harjoitellaan tarvittaessa myös laventamista ja supistamista sekä sekaluvuiksi muuntamista. Ohjelma pitää kirjaa kunkin tehtävätyypin oikein vastatuista tehtävistä.

Kussakin tehtävätyypissä murtoluvut on havainnollistettu sektoreina taikka suorakaiteen osina. Esimerkiksi laventamisissa ja supistamisissa tämä havainnollistaa hyvin, miten väritetty sektori pysyy yhtä suurena vaikka jako-osien määrä muuttuu.

Ohjelmaa ei valitettavasti ole käännetty suomeksi. Kielivaihtoehtoina löytyy saksa, englanti, espanja, ranska, italia ja portugali. Desimaalilukuja käsittelevien tehtävien kohdalla ohjelma hyväksyy sekä suomalaisen desimaalipilkun että monissa maissa käytössä olevan desimaalipisteen. Tästä huomaavaisesta toteutuksessa lienee kiittäminen ohjelman saksalaista alkuperää.

Kotisivu http://jfractionlab.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Se löytyy myös joidenkin Linux-jakeluiden pakettivarastosta. Ohjelma vaatii toimiakseen Java-ympäristön.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 19.05.2014 - klo:01:01
4x21 ShareLaTeX - Viikon VALO #177 (http://viikonvalo.fi/ShareLaTeX)
18 May 2014, 11:37 pm

ShareLaTeX on web-pohjainen ympäristö LaTeX-dokumenttien muokkaamiseen, yhteismuokkaamiseen ja jakamiseen.

ShareLaTeX soveltuu LaTeX-kielellä kirjoitettavien julkaisujen kirjoittamiseen sekä yksin että yhdessä. ShareLaTeX toimii palvelinohjelmistona, jota käytetään verkon kautta www-selaimella. Sovellusta voi käyttää joko sharelatex.com (http://www.sharelatex.com)-sivuston tarjoamana palveluna tai asentaa omalle palvelimelle. ShareLaTeXilla voidaan luoda useita projekteja, joihin kuuluu useita tiedostoja. Projekteja voidaan jakaa toisten käyttäjien kanssa joko vain luettavassa taikka myös muokattavassa muodossa. ShareLaTeX mahdollistaa myös dokumenttien yhteismuokkauksen, jolloin useampi käyttäjä voi muokata samaa projektia yhtä aikaa. ShareLaTeX on saman kaltainen palvelu kuin suljettua lähdekoodia käyttävä writeLaTeX.

ShareLaTeXin käyttöliittymä koostuu kahdesta rinnakkaisesta näkymästä. Vasemmalla puolella on syntaksikorostuksen kanssa toimiva LaTeX-tekstimuokkain, johon dokumentti kirjoitetaan LaTeX-ladontakielellä. Oikealla puolella on esikatseluikkuna, jossa näytetään pdf-muotoon käännetty versio dokumentista. Esikatselunäkymä ei päivity automaattisesti vaan kääntäminen täytyy käynnistää erikseen painamalla käännösnappia. Käytännössä käännös tehdään palvelimella ja lopputulos käytetään käyttäjän selaimessa. Lisäksi näkymän vasemmassa reunassa on paneeli, josta voi hallita projektin tiedostoja, tarkastella sen historiaa, määrätä sen jakamisesta sekä muokata asetuksia. ShareLaTeXin tekstieditori tukee useita väriteemoja sekä LaTeX-komentojen täydennystä.

Uuden projektin voi aloittaa joko tyhjästä, esimerkin pohjalta tai lataamalla palveluun jo olemassa olevan kirjoitusprojektin zip-pakettina. Projektin voi aloittaa myös valmiista pohjasta, jos sellaisia on asennettuna. Olemassa olevan kirjoitusprojektin käyttäjä voi avata muokattavaksi, kloonata uudeksi projektiksi, ladata omalle koneelleen zip-pakettina, vaihtaa sen nimeä tai poistaa sen. Projekteille voi myös lisätä avainsana-tageja, jotta niiden löytäminen on helpompaa.

Projekteja voi jakaa toisille käyttäjille palvelun sisällä tai julkisesti jakamalla sen osoitteen Twitterin, Facebookin tai Google+:n kautta taikka jollain muulla tavalla. Jos samaan projektiin on annettu kirjoitusoikeus useammalle käyttäjälle, nämä voivat muokata projektin tiedostoja yhtä aikaa. Jos kaksi tai useampi käyttäjä muokkaa samaa tiedostoa samanaikaisesti, näkyvät muokkaukset reaaliaikaisesti kaikilla heillä. Projektiin tehtyjä muokkauksia voi tarkastella jälkikäteen muutoshistoriasta, josta näkyy myös, kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt ja milloin.

ShareLaTeX sisältää myös beta-vaiheessa olevan tuen Dropboxille, mikä tarkoittaa sitä, että jos käyttäjä linkittää tunnuksensa Dropbox-palvelun kanssa, voi hän synkronoida projektin tiedostot omalle koneelleen Dropbox-hakemistoon. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että projektiin osallistuva osapuoli voi halutessaan muokata projektin tiedostoja suoraan paikallisilla työkaluilla. Tämän ominaisuuden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, jos kirjoittajia on useita.

Kotisivu https://www.sharelatex.com/ Lähdekoodi https://github.com/sharelatex/sharelatex Lisenssi GNU AGPL (http://www.gnu.org/licenses/agpl-3.0.html) Toimii seuraavilla alustoilla www-selaimet / palvelimet Asennus Ohjelmaa voi käyttää palveluna ShareLaTeX (https://www.sharelatex.com/) sivustolla tai asentaa omalle palvelimelle.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.06.2014 - klo:06:10
4x22 OsmAnd - Viikon VALO #178 (http://viikonvalo.fi/OsmAnd)
29 May 2014, 1:27 pm

OsmAnd on OpenStreetMap-karttoja käyttävä avoimen lähdekoodin kartta- ja navigointisovellus Androidille.

OsmAnd on varsin monipuolinen karttasovellus Android-laitteisiin ja toimii hyvin myös SailfishOS-alustalla. Sitä voi käyttää sekä online- että offline-karttojen kanssa. Ohjelma käyttää OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)-projektin tarjoamia vapaata karttadataa. Tarvittavan alueen kartat voi ladata valikkojen kautta laitteen muistiin offline-käyttöä varten. Tämä toisaalta nopeuttaa karttojen käyttöä ja on toisaalta hyödyllistä myös ulkomailla, missä runsas verkkoliikenne voi tulla kalliiksi. OpenStreetMapin offline-kartat ovat kompaktissa vektorimuodossa ja ovat hyvin ajan tasalla. OsmAndia on mahdollista käyttää myös navigaattorina, jolloin se laskee reitin lähtöpisteestä määränpäähän ja antaa reittiohjeet sekä visuaalisina että ääniohjeina. Käytettävät äänet ja kielet ovat ladattavissa laitteeseen samaan tapaan kuin kartatkin.

Ohjelmalla on kolme erilaista näyttötilaa kartoille: pohjoinen ylös, kulkusuunta sekä kompassi. Ensimmäisessä kartta on aina asemoitu niin, että pohjoinen on kartan yläreunassa. Toinen vaihtoehto seuraa käyttäjän liikettä GPS:llä ja pitää kulkusuunnan aina eteenpäin. Kolmannessa tilassa ohjelma tunnistaa laitteen asennon laitteen sisäisellä kompassilla ja suuntaa kartan niin, että kartan pohjoinen on todellisen pohjoisen suuntaan. Viimeinen vaihtoehto sopii erityisesti tilanteeseen, jolloin ollaan liikkeellä esimerkiksi kävellen. Ohjelma osaa myös näyttää kartat erikseen yö- tai päivätilassa. Yötilassa karttojen väritys on sellainen, ettei se häikäise tai muuten häiritse hämäränäköä. Asetusta voi vaihtaa käsin tai sen voi laittaa toimimaan automaattisesti valoisuusanturin perusteella.

Ohjelmalla voi tehdä paikka- ja reittihakuja osoitteen tai paikan tyypin perusteella ja hauissa voi hyödyntää OpenStreetMapin ja Wikipedia (http://viikonvalo.fi/Wikipedia)n tarjoamaa dataa ja kiinnostavia paikkoja (POI, Points Of Interest). OpenStreetMapin data sisältää muun muassa tietoa kaupoista, ravintoloista, huoltoasemista, majoituspaikoista, museoista tai vaikka pankkiautomaateista. Wikipedian kautta saadaan myös tietoa vaikkapa nähtävyyksistä. Kiinnostavat paikat voidaan näyttää myös kartalla tyypin mukaan. Ohjelma tukee jonkin verran alueesta riippuen myös julkisen liikenteen hakuja, eli käytännössä osaa ainakin näyttää linja-autopysäkkien sijainteja. Haettaessa kohteen tyypin perusteella, esimerkiksi kauppaa, ohjelma näyttää listan löydetyistä kohteista lueteltuna etäisyyden mukaisessa järjestyksessä. Kunkin kohteen kohdalla on lisäksi pieni aktiivisesti päivittyvä nuoli, joka osoittaa suunnan, jossa kohde sijaitsee.

Ohjelman navigointiominaisuutta voi käyttää erikseen auto-, pyöräily tai kävelyasetuksilla, jolloin OpenStreetMapin kartoista osataan valita parhaiten soveltuvia reittejä. Ohjelmalla voi tallentaa muistiin kuljetut reitit GPX-tiedostona tai online-palveluihin. Kuljettuja reittejä ja kiinnostavia voi ladata myös suoraan OpenStreetMap-palveluun palvelun kehittämistä varten.

Ohjelmaan on ladattavissa myös joitain lisäosia, jotka laajentavat sen toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi etäisyyslaskuri, audio- ja videomuistiinpanot sekä esteettömyyteen liittyvät toiminnallisuudet.

OsmAndin käyttöliittymä on osittain käännetty suomeksi, mutta käännös on joiltain osin vielä kesken, joten valikoissa saattaa esiintyä myös englanninkielisiä kohtia.

Kotisivu http://osmand.net/ Lataus https://f-droid.org/repository/browse/?fdid=net.osmand.plus (F-Droid) https://play.google.com/store/apps/details?id=net.osmand (Google Play) Lähdekoodi https://code.google.com/p/osmand/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v3 Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelman voi asentaa Google Playn tai F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid)in kautta. OsmAnd ja OpenStreetMap http://wiki.openstreetmap.org/wiki/OsmAnd  
Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.06.2014 - klo:06:10
4x23 Entangle - Viikon VALO #179 (http://viikonvalo.fi/Entangle)
1 June 2014, 10:49 pm

Entangle on vapaa ohjelma järjestelmäkameran etäkäyttöön.

Entangle-ohjelmalla voi etäkäyttää (tether) tietokoneeseen johdolla liitettyä järjestelmäkameraa. Ohjelman käyttö on helppoa. Ohjelman tukema järjestelmäkamera liitetään tietokoneen USB-liittimeen, käynnistetään ohjelma ja aloitetaan kuvien ottaminen. Ohjelmasta voi säätää suurta osaa kameran asetuksista vähän kameran mallista riippuen. Säädettäviä asetuksia ovat esimerkiksi aukko, valotusaika, ISO-arvo, kuvan koko, valkotasapaino, tarkennusasetukset sekä salaman käyttö. Otetut kuvat tallennetaan suoraan tietokoneelle ja ne tulevat näkyviin tietokoneen näytölle. Kameran näkymän saa näkyviin tietokoneen ruudulla myös esikatselukuvana ennen kuvan ottamista, jos käytettävä järjestelmäkamera tukee tätä toimintoa. Ohjelmasta voi valita kuvatiedostojen tallennusmuodon kameran tukemista tiedostomuodoista. Näitä ovat tyypillisesti erilaisilla pakkaustasoilla tallennetut JPEG-tiedostot sekä erityyppiset RAW-raakakuvamuodot.

Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Ikkunan vasemmassa reunassa ovat säädettävät asetukset ja oikealla esikatselukuva tai jo otettu valokuva. Kuvan alla on luettelo otetuista kuvista ja vasemmassa alakulmassa otettua kuvaa kuvastava histogrammi. Kuvan ottaminen tapahtuu ikkunan yläreunan palkissa olevaa laukaisunappulaa painamalla. Otettuja kuvia voi tarkastella myös kokoruutuisessa esitysmuodossa ja kuvalistan kautta voi valitun kuvan avata johonkin muuhun ohjelmaan käsiteltäväksi. Jotkin Linux-työpöydät liittävät tietokoneeseen kytketyt kamerat automaattisesti selattavaksi tiedostojärjestelmäksi. Tällaisessa tapauksessa kamera täytyy "irrottaa" tiedostojärjestelmästä ennen kuin Entangle voi käyttää sitä.

Kuvalistan pikkukuvan voi raahata myös irti listasta. Tällöin kuva irtoaa erilliseksi leijuvaksi ikkunaksi, jota voi hiiren ykköspainikkeella liikutella ja kakkospainikkeella suurentaa ja pienentää. Tällä tavoin otettuja kuvia voi ottaa tarkasteltavaksi rinnakkain. Irrotetun kuvan voi sulkea painamalla esc-näppäintä.

Tuettuina kameratyyppeinä tekijät suosittelevat Nikonin ja Canonin digitaalisia järjestelmäkameroita, sillä niiden toiminnallisuudet ovat monipuolisimpia ja niiden toimintaa on eniten testattu ohjelman käyttämällä libgphoto2-kirjastolla. Ohjelma on toteutettu niin, että siihen on mahdollista lisätä erilaisia lisäosia.

Kotisivu http://entangle-photo.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v3+ Toimii seuraavilla alustoilla Linux Asennus Ohjelman voi asentaa kotisivulla olevien ohjeiden mukaan tai suoraan Linux-jakelun paketinhallinnan kautta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 08.06.2014 - klo:19:02
4x24 Ylen arkistokuvat - Viikon VALO #180 (http://viikonvalo.fi/Ylen_arkistokuvat)
8 June 2014, 2:30 pm

Ylen arkistovalokuvat Yleisradion Flickr-palvelussa vapaalla lisenssillä julkaisemia arkistovalokuvia Yleisradion historiasta.

Yleisradio on julkaissut joukon sen historiaa dokumentoivia valokuvia Creative Commons (http://viikonvalo.fi/Creative_Commons)in vapaalla CC-BY-lisenssillä. Kuvat on julkaistu Flickr-palvelussa. Kuvat ovat Yleisradion omaa tuotantoa 1920—1960-luvulta ja ne ovat niin vanhoja, että niillä ei ole enää tekijänoikeussuojaa. Ne ovat siis vapaasti yleisön katsottavissa, ladattavissa, muokattavissa ja käytettävissä. Myös kuvien kaupallinen käyttö on sallittua. Yleisradio esittää toivomuksensa, että kuvia käytettäisiin hyvän tavan mukaisesti, mutta tämä jää käyttäjien vastuulle. Kuvia käytettäessä pyydetään mainitsemaan lisenssin mukaisesti lähteenä Yle.

Arkisto sisältää valokuvina dokumentaatiota Yleisradion varhaisesta toiminnasta. Joukossa on kuvia Yleisradion henkilökunnasta, rakennuksista ja laitteista. Lisäksi kuvissa esiintyy ajan tärkeitä henkilöitä, kuten presidenttejä ja ministereitä, sekä kuvia ajan tapahtumista sekä niiden raportoinnista. Mukana on muun muassa kuvia radion aikamerkkilaitteesta 60-luvulta. Arkistonkuvien vapauttaminen on tärkeä keino säilyttää aineistoa ja dokumentoida aikakautta. Vapauttaminen sopii myös hyvin Yleisradion tehtävään yhteiskunnan tuottamana palveluna.

Arkistovalokuvillaan Yle haluaa kokeilla kuvien vapaata jakamista sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Osa kuvista on varustettu melko vähillä taustatiedoilla ja Yle toivookin, että kuvista ja niissä esiintyvistä paikoista, henkilöistä tai esineistä jotain tarkempaa tietävä yleisö voisi auttaa kuvatietojen täydentämisessä. Tätä kirjoitettaessa kuvia on toistaiseksi vasta 89 kappaletta, mutta Yle lupaa kokemusten mukaan laajentaa kuvatarjontaa.

Kotisivu https://www.flickr.com/photos/ylearkisto (Kuvat) https://www.flickr.com/people/ylearkisto/ (Tietoa Yle Archives – Yle Arkisto -tilistä) Lisenssi CC-BY (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/) Käytetyt arkistokuvat https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14032994238/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14194125901/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14148759858/ https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14217226281/  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Arkistokuvat: Yle

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 20.06.2014 - klo:19:00
4x25 KGeography - Viikon VALO #181 (http://viikonvalo.fi/KGeography)
20 June 2014, 6:38 pm

KGeography on ohjelma maantieteen harjoittelemiseen ja opiskeluun.

Ohjelmalla voi harjoitella maiden, alueiden sekä osavaltioiden sijainteja ja nimiä sekä opetella maiden pääkaupunkeja ja lippuja. Ohjelmassa voi valita harjoiteltavan alueen lukuisista erilaisista maista, maanosista tai alueista, kuten Suomi, Eurooppa, Amerikka tai vaikka koko maapallo. Harjoittelu tapahtuu tekemällä erilaisia testejä, joihin voi valita käytettävän alueen, kysymysten määrän sekä testityypin. Testityyppejä ovat esimerkiksi kysytyn maan paikallistaminen kartalta, annetun maan karttakuvan sijoittaminen suurempaan karttaan sekä monivalintakysymykset, joissa kysytään maalle pääkaupunkia, pääkaupungille maata, maalle lippua taikka lipulle maata.

Ohjelma antaa kustakin vastauksesta palautteen, oliko vastaus oikein, sekä lopuksi testin yhteenvedon, josta näkee, mitkä vastaukset olivat oikein tai väärin ja mitkä olisivat olleet oikeat vastaukset.

Ohjelma on osa KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöytäympäristöön liittyvää KDE Education Project (http://edu.kde.org/)ia. Näin ollen se on saatavilla ainakin Linux- ja BSD-alustoille, joilla KDE-työpöytä on käytettävissä. Ohjelmasta ei ainakaan kokeiltaessa ollut valitettavasti suomenkielistä versiota. Maantieteellisiä tietoja harjoitellessa kannattaa varmistaa tietojen ajantasaisuus myös muuta kautta, jos on epävarmuutta esimerkiksi maiden nykyisistä rajalinjoista.

Kotisivu http://edu.kde.org/kgeography/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD Asennus Linux-järjestelmiin ohjelma löytyy suoraan pakettivarastosta. BSD-järjestelmiin asentaminen tapahtuu luultavasti niiden oman paketinhallinnan kautta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 26.06.2014 - klo:19:00
4x26 Scratch - Viikon VALO #182 (http://viikonvalo.fi/Scratch)
26 June 2014, 2:13 pm

Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.

Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art (http://viikonvalo.fi/Turtle_Art) -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.

Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.

Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.

Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.

Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/).

Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.

Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.

Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 (http://13.5.2014) vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License (http://wiki.scratch.mit.edu/wiki/Scratch_Source_Code_License):lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.

Kotisivu http://scratch.mit.edu Scratch 2.0:n lähdekoodi (https://github.com/LLK/scratch-flash) Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, Windows, Mac OS X Asennus Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta. Linkkejä Lähdekoodista ja lisensseistä (http://wiki.scratch.mit.edu/wiki/Scratch_Source_Code) Ohjelmointia Scratchin kanssa (http://avoinoppikirja.fi/tite-scratch), suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA) Peliohjelmointia Scratchilla (http://www.cs.helsinki.fi/group/linkki/materiaali/peliohjelmointi/scratch/) Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun (http://learnscratch.org/)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 06.07.2014 - klo:13:02
4x27 c:geo - Viikon VALO #183 (http://viikonvalo.fi/c%3Ageo)
6 July 2014, 11:01 am

C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.

C:geo on laitteen GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.

Geokätköily (http://fi.wikipedia.org/wiki/Geok%C3%A4tk%C3%B6ily) (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)


C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä. Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä. "Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain tietyn tyyppisiin geokätköihin.

Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus, tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena, etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista, kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta, jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen tietokoneella.

Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan. Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat. Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä OpenStreetMap (http://viikonvalo.fi/OpenStreetMap)-sivuston Mapnik- ja Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat offline-kartat.

Kotisivu http://www.cgeo.org/ F-Droid (https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=c:geo&fdid=cgeo.geocaching) Google Play (https://play.google.com/store/apps/details?id=cgeo.geocaching&hl=en) Lisenssi Apache 2 (https://www.gnu.org/licenses/license-list.html#apache2) Toimii seuraavilla alustoilla Android, SailfishOS Asennus Ohjelma on asennettavissa F-Droid (http://viikonvalo.fi/F-Droid):illa tai Googlen Play-kaupasta. Lisää tietoa Geokätköilystä (http://www.geocache.fi/) Sähköinen opas ohjelman käyttöön (http://appmanualreader.sourceforge.net/manuals/cgeo/cgeo-help-en.html) (englanniksi)  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.07.2014 - klo:19:00
4x28 Yakuake - Viikon VALO #184 (http://viikonvalo.fi/Yakuake)
14 July 2014, 1:47 pm

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE (http://viikonvalo.fi/KDE)-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.

Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.

Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.

Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.

Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda (https://github.com/lanoxx/tilda/).

Kotisivu http://yakuake.kde.org/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä) Asennus Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.07.2014 - klo:01:01
4x29 Gwenview - Viikon VALO #185 (http://viikonvalo.fi/Gwenview)
21 July 2014, 12:15 am

Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.

Gwenview on kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä. Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot, peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot. Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.

Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina. Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla. Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.

Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli esimerkiksi Samba-yhteyden (SMB (http://en.wikipedia.org/wiki/Server_Message_Block)) tai ssh-yhteyden kautta (SFTP (http://en.wikipedia.org/wiki/SSH_File_Transfer_Protocol)). Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer Protocol (http://en.wikipedia.org/wiki/Picture_Transfer_Protocol), Media Transfer Protocol (http://en.wikipedia.org/wiki/Media_Transfer_Protocol)).

Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset. Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP (http://viikonvalo.fi/GIMP), Pinta (http://viikonvalo.fi/Pinta) tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import, export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia sarjatyönä.

Kotisivu http://gwenview.sourceforge.net/ Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v.2 Toimii seuraavilla alustoilla Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD Asennus Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.  
Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 21.07.2014 - klo:01:01
4x30 Tails - Viikon VALO #186 (http://viikonvalo.fi/Tails)
21 July 2014, 12:20 am

Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.

Tails on kehitetty Ingogniton (https://en.wikipedia.org/wiki/Incognito_(operating_system)) seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä jota Edward Snowden käyttää (http://www.engadget.com/2014/05/01/tails-linux-os-version1-0/) (samoin kuin Snowdenin yhteistyökumppanit (https://en.wikipedia.org/wiki/Tails_(operating_system)#History)).

Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon (https://www.torproject.org/) kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös kryptattu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kryptaus) ja lisäksi tavalla joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun. Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.

Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä, Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka päivä eri paikasta.

Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko asennus itse.

Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata samaan tiedostoa, kuten Etherpad (http://viikonvalo.fi/Etherpad) mutta ei selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.

Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.

Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö. Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä juurikaan huomaa.

Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun, mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin tehdä DVD-levylle tai muistitikulle (https://tails.boum.org/doc/first_steps/installation/manual/index.en.html) Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä olevalla Tails-installerilla (https://tails.boum.org/doc/first_steps/installation/index.en.html) muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.

Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.

Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla

  dmesg | tail -20 
Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen, ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.

Uusin versio 1.0.1 julkaistiin (https://tails.boum.org/news/version_1.0.1/index.en.html) 10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio 1.1~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1 julkaistiin 15. heinäkuuta.  Tailsin kalenterin mukaan (https://tails.boum.org/contribute/calendar/) versio 1.1 on tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.

Kotisivu https://tails.boum.org/  Lisenssi GNU GPL (http://viikonvalo.fi/GNU_GPL) v3+ Toimii seuraavilla alustoilla i386, AMD64 Asennus Asennustiedosto noudetaan kotisivulta. Asennusohjeet Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.  
Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti

Source: Viikon VALO (http://viikonvalo.fi)

Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
4x26 Scratch - Viikon VALO #182

Scratch on ohjelmoinnin alkeiden ja perusperiaatteiden opetteluun hyvin sopiva ohjelma, jossa ohjelmointi tapahtuu valmiita peruspalikoita paikoilleen raahaamalla.



Scratch on erittäin suosittu ohjelmisto ohjelmoinnin perusteiden opettamiseen alakouluikäisille lapsilla ja miksei vähän vanhemmillekin ohjelmoinnista kiinnostuneille. Scratchissa ohjelmointi tapahtuu Turtle Art -ohjelman tavoin raahaamalla muistakin ohjelmointikielistä tuttuja rakenteita edustavia palikoita ohjelmointialueelle ja kytkemällä niitä toisiinsa. Palikat muistuttavat palapelin paloja tai Lego-palikoita, jotka loksahtavat toisiinsa kiinni ja joista voi oikein järjesteltyinä rakentaa mielekkäästi toimivia ohjelmia. Palikoiden joukosta löytyvät muun muassa ohjelmoinnissa tavalliset kontrollirakenteet, kuten ehdolliset if- ja if-else-rakenteet ja erilaiset silmukat, sekä palikat muuttujien käsittelyyn, niiden operaatioihin ja vertailuihin.

Jotta ohjelmoinnilla saadaan helposti ja nopeasti aikaan jotain näkyvää, käyttää Scratch tähän tarkoitukseen erilaisia hahmoja (sprite), joiden liikkumista ja toimintaa käyttäjä voi ohjelmoida. Hahmoja ohjelmoimalla voi luoda animaatioita tai pelejä ja ne voi laittaa piirtämään kulkemaansa reittiä kilpikonnagrafiikan tapaan. Oletuksena esiintymislavalla, eli taustalla on ohjelman nimen mukaisesti Scratch-kissa, mutta ohjelman hahmovarastosta löytyy suuri joukko valmiita hahmoja, kuten eläimiä, ihmisiä ja esineitä. Myös uusia omia hahmoja on mahdollista piirtää. Taustalle voi valita yhtä aikaa useita hahmoja ja kullekin niistä sekä itse esityslavalle voi ohjelmoida omat toimintonsa. Esityslavalle voi ladata myös omaan ohjelmaan sopivan taustakuvan.

Hahmojen liikkumisen esityslavalla voi ohjelmoida ennalta suunnitelluksi taikka toimintoihin voi ohjelmoida satunnaisuutta käyttämällä satunnaislukuja annetulta väliltä tuottavaa ohjelmointipalikkaa. Kukin hahmo voi myös havaita ja tuottaa tapahtumia (event), jolloin ne voivat reagoida toistensa tekemisiin. Hahmon voi esimerkiksi ohjelmoida tekemään jonkin tietyn toiminnon aina kun se törmää johonkin toiseen hahmoon tai tausta-alueen reunaan. Hahmon voi ohjelmoida muuttamaan ulkoasuaan tietyissä tilanteissa tai vaikka päästämään jonkin äänen ja katoamaan tullessaan toisen hahmon syömäksi.

Scratchilla voi käsitellä myös matematiikkaa ja laskea jonkin verran peruslaskutoimituksia. Jo yksinkertaisilla ohjelmilla on helppoa laittaa vaikka Scratch-kissa piirtämään fraktaalikuviota kilpikonnagrafiikan tapaan. Myös merkkijonomuuttujien tarkastelu ja muokkaus sekä musiikin tekeminen ovat mahdollisia.

Scratch on käytettävissä usealla kielellä, mukaan lukien suomi. Ohjelmasta on mahdollista jakaa tehtyjä Scratch-ohjelmia muiden kanssa Scratch-sivustolla. Sivustolla jaetut ohjelmat ovat tarjolla CC-BY-SA-lisenssillä.

Kun ohjelmien koko alkaa kasvaa ja Scratch käydä riittämättömäksi, on sen käytöstä varmasti melko yksinkertaista siirtyä jonkin muun, tekstinä kirjoitettavan, ohjelmointikielen pariin, sillä tarvittavat ohjelmointikielille yhteiset rakenteet on jo opittu.

Scratch on mukana valmiiksi asennettuna muun muassa Raspberry Pi koneille tarkoitetussa Raspbian-käyttöjärjestelmässä ja Raspberry Pita käytetäänkin jonkin verran juuri Scratchin käyttämiseen.

Scratchista on tarjolla kahta eri versiota: uudempi 2.0 ja vanhempi 1.4. Uudempi versio julkaistiin 13.5.2014 vapaalla GNU GPL v.2 -lisenssillä. Se on ohjelmoitu ActionScript-kielellä ja vaatii toimiakseen Adoben Flash-soittimen. Vanhempi 1.4-versio on puolestaan ohjelmoitu Smalltalk-kielellä eikä tarvitse Flashia toimiakseen. Sen lähdekoodi on julkaistu kahdella eri lisenssillä, Scratchin omalla Scratch Source Code License:lla ja GNU GPL v.2:lla. Näillä kahdella lisenssillä julkaistujen lähdekoodien erona on ainakin Scratch-nimen, -logon ja -hahmon käyttäminen brändäykseen sekä mahdollisuus ladata Scratchilla tehtyjä ohjelmia suoraan Scratch-sivustolle. GPL-lisenssillä julkaistu versio on tehty erityisesti helpottamaan ohjelman paketointia Linux-jakeluiden mukaan.


    Kotisivu
        http://scratch.mit.edu
        Scratch 2.0:n lähdekoodi
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Windows, Mac OS X
    Asennus
        Ohjelma löytyy moniin Linux-järjestelmiin suoraan paketinhallinnan kautta. Muuten se on ladattavissa ohjelman kotisivuilta.
    Linkkejä
        Lähdekoodista ja lisensseistä
        Ohjelmointia Scratchin kanssa, suomenkielinen opas (Nelimarkka, Vainio, Kinnunen, CC-BY-SA)
        Peliohjelmointia Scratchilla
        Sivusto Scratch-ohjelmoinnin opetteluun



Scratchin perusnäkymä ja "Tietoa Scratchista" -ikkuna.
Muutamia hahmoja, kontrollirakenteiden paneeli sekä yksinkertainen ohjelma.
Scratchin mukana tulee suuri valikoima valmiita hahmoja. Eläimiä, ihmisiä, esineitä yms.
Taustakuvia on myös tarjolla useita valmiita tai vaihtoehtoisesti voi piirtää oman.
Scratchin mukana tulee muutamia esimerkkiohjelmia. Esimerkiksi tämä, jossa hiirellä liikuteltavalla isolla kalalla syödään pienempiä.
Yksinkertainen virtapiiri ohjelmoituna.
Hahmoilla voi luoda myös ajastettuja animaatioita.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x26 Scratch - Viikon VALO #182 (http://viikonvalo.fi/Scratch)
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
4x27 c:geo - Viikon VALO #183

C:geo on avoimen lähdekoodin Android-sovellus geokätköilyyn.


C:geo on laitteen GPS-toiminnallisuutta hyödyntävä Android-sovellus, joka hakee verkkopalvelusta tiedot pyydettyä paikkaa lähimmistä geokätköistä ja auttaa käyttäjää niiden etsimisessä ja löydetyksi merkitsemisessä.

Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. (Wikipedia)

C:geo tukee oletuksena käytettävän geocaching.com-sivuston luettelemien kätköjen lisäksi opencaching.de-sivustoa. Sivustojen tarjoamien kätköluetteloiden ja muiden palveluiden, kuten löytömerkintöjen tekemisen käyttäminen vaatii tunnuksen tekoa sivustolle. C:geon aloitusnäkymässä voi valita muutaman perustoiminnallisuuden välillä. Ensimmäisenä vaihtoehtona on "Live map", jolla voi selata kätköjä suoraan kartalla. Toisena vaihtoehtona on "Nearby", joka antaa sen hetkisen GPS-sijainnin mukaisesti luettelon lähimmistä kätköistä, niiden etäisyyksistä sekä suunnista. "Stored"-vaihtoehto antaa luettelon käyttäjän itselleen muistiin merkitsemistä kätköistä. "Search"-toiminnolla kätköjä voi hakea tietokannasta erilaisin hakukriteerein, kuten koordinaattien, osoitteen, kätkön geo-koodin tai hakusanan avulla. "Any destination" puolestaan antaa syöttää kohteen koordinaatit suoraan, jonka jälkeen ohjelma antaa kulkuohjeet suuntana ja etäisyytenä nykyisestä paikasta. Aloitusnäkymän viimeinen valinta toimii suodattimena, jolla voi rajoittaa hakuja joko kaikkiin tai vain tietyn tyyppisiin geokätköihin.

Lähimpien kätköjen listassa näkyy kätkön nimen lisäksi sen tunnus, tiedot haastavuusluokittelu, kätkön koko, sen tyyppi kuvakkeena, etäisyys sekä suunta nuolella esitettynä. Kätkön valitsemalla esiin tulee näkymä, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Tarkemmissa tiedoissa on muun muassa karttakuva kätkön sijainnista, kätkön lyhyt ja pitkä kuvaus sekä lokikirjamerkinnät. Karttakuvaa klikkaamalla voi pyytää sovellusta esimerkiksi näyttämään kätkön suuremmalla kartalla tai kätkölle opastavan kompassin. Löydetyn tai löytämättä jääneen geokätkön voi kirjata suoraan ohjelman kautta, jolloin ei tarvitse erikseen vierailla sivustolla jälkikäteen tietokoneella.

Live-kartta puolestaan antaa nähtäville kaikki valitulla kartta-alueella olevat geokätköt tyypin mukaisina kuvakkeina, joita koskettamalla saa nähtäville tarkemmat tiedot kyseisestä kätköstä. Ohjelman monipuolisilla asetuksilla ohjelmaa saa jonkin verran kustomoitua oman mielen mukaan. Asetuksista voi valita myös esimerkiksi käytettävät karttapohjat. Tarjolla ovat vaihtoehtoina Googlen kartta- ja satelliittipohjat sekä OpenStreetMap-sivuston Mapnik- ja Cyclemap-pohjat (pyöräkartta) sekä OpenStreetMap-sivustolta ladattavat offline-kartat.


    Kotisivu
        http://www.cgeo.org/
        F-Droid
        Google Play
    Lisenssi
        Apache 2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Android, SailfishOS
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa F-Droid:illa tai Googlen Play-kaupasta.
    Lisää tietoa
        Geokätköilystä
        Sähköinen opas ohjelman käyttöön (englanniksi)



Aloitusnäkymä
Lähimmät geokätköt
Geokätkön tarkemmat tiedot
Kätkön pitkä kuvaus
Kätkölle voi navigoida vaikka käyttäen karttaa tai suoraan suunnan ja etäisyyden näyttävää kompassia.
Kätkö on kompassin näyttämässä suunnassa kerrotulla etäisyydellä.
Kartalla näkyvän alueen kätöt niiden tyyppien mukaan merkittyinä.
Kartalta valitun kätkön tiedot.
Hakutoiminto toimii monilla eri hakukriteereillä.
Asetuksiin syötetään geocaching.com-sivuston tunnukset.
Monia muita asetuksia.
Karttapohjina on tarjolla Googlen omat kartat tai OpenStreetMap-projektin karttapohjat.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x27 c:geo - Viikon VALO #183 (http://viikonvalo.fi/c%3Ageo)
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
4x28 Yakuake - Viikon VALO #184

Yakuake on terminaaliemulaattori, joka on helppo ottaa esille ja piilottaa tarpeen mukaan.


Yakuake on terminaaliemulaattori, joka tulee näkyviin näytön ylälaidasta, kun käyttäjä painaa näppäimistöltä F12-näppäintä, tai jotain muuta valitsemaansa pikanäppäintä. Vastaavasti seuraavalla F12-näppäimen painalluksella Yakuake vetäytyy takaisin ulos ruudulta. Yakuaken ruudulta peittämän osan kokoa voi itse muokata sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nimensä Yakuake (Yet Another Kuake) on saanut siitä, että se on jälleen yksi Quake-pelin komentokonsolin toimintaa matkiva terminaaliemulaattori. Yakuake toteuttaa ohjelman käyttöliittymän ja Quakemaisen toiminnan. Varsinaiseen terminaaliemulaattorin toiminnallisuuteen Yakuake käyttää KDE-työpöydän Konsole-ohjelman tarjoamia komponentteja.

Yakuakessa voi samaan ikkunaan avata useita komentorivi-istuntoja eri välilehdille. Välilehdille voi antaa kuvaavat nimet ja niiden järjestystä voi vaihtaa. Välilehdillä voi lisäksi olla yhtä aikaa näkyvissä useampia komentorivejä, sillä niitä voidaan jakaa kahtia vaaka tai pystysuunnassa. Yakuakessa on valmiita pikanäppäimiä uusien välilehtien avaamiseen, välilehtien jakamiseen, välilehtien ja jaettujen ikkunoiden välillä siirtymiseen sekä ikkunan koon muokkaamiseen. Kaikki pikanäppäimet ovat käyttäjän muokattavissa.

Yakuaken ulkoasua voi muokata erilaisilla teemoilla (skineillä), joita voi ladata Yakuaken asetusikkunan kautta.

Koska terminaaliemulaattorin toiminnallisuus tulee suoraan Konsolelta, sen kanssa voi hyödyntää Konsolen profiileja, joilla voi muokata terminaalin ulkoasua, kuten värejä ja kirjasimia.

Toinen vastaava ohjelma, joka ei ole sidoksissa KDE-ympäristöön, on Tilda.


    Kotisivu
        http://yakuake.kde.org/
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris (alustat, joille saatavissa KDE-työpöytä)
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa Linux-jakeluiden paketinhallinnan kautta.



Yakuake, jonka leveys ja korkeus ovat 90 prosenttia näytön leveydestä ja korkeudesta. Kaksi välilehteä.
Välilehti jaettu ensin pystysuunnassa kahteen rinnakkaiseen komentoriviin, joista oikeanpuolimmainen on jaettu uudelleen vaakasuunnassa kahdeksi päällekkäiseksi komentorivinäkymäksi. Yhden komentorivin tekstin kokoa on pienennetty pyöräyttämällä hiiren rullaa ctrl-näppäin pohjassa.
Kolme välilehteä on nimetty kuvaavilla nimillä.
Yakuake tulee esiin animoidusti näytön ylälaidasta F12-näppäintä painamalla.
Yakuaken leveys muutettu 100 prosenttiin ja korkeus 50 prosenttiin.
Yakuaken korkeutta kasvatettu ja leveyttä pienennetty.
Yakuaken valikko löytyy sen oikeasta alakulmasta.
Konsolen profiileista voi säätää vaikka terminaaliemulaattorin värejä ja taustan läpinäkyvyyttä.
Yakuaken asetuksia. "Appearance"-välilehden kautta voi valita teemoja ja ladata niitä lisää.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x28 Yakuake - Viikon VALO #184 (http://viikonvalo.fi/Yakuake)
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
4x29 Gwenview - Viikon VALO #185

Gwenview on monipuolinen ja kätevä kuvankatseluohjelma.


Gwenview on kuvankatseluohjelma, jota käytetään oletuksena KDE-työpöydän yhteydessä. Gwenview osaa näyttää lukuisissa eri tallennusmuodoissa olevia kuvia. Se osaa myös tehdä yksinkertaisia muokkaustoimintoja, kuten kuvien kierrot, peilaukset, rajaukset ja skaalaukset sekä punasilmäisyyden poistot. Lisäksi siihen on saatavilla monia lisäosia (plugin), joilla sen toiminnallisuutta voi laajentaa. Gwenviewiä voi käyttää joko yksittäisten kuvien satunnaiseen katseluun taikka tiedostojärjestelmäpohjaisen kuva-arkiston ylläpitoon.

Gwenviewin ensimmäisenä näkymänä kotinäkymä, jossa ovat valittavissa viimeisimmäksi selatut hakemistot ja osoitteet sekä KDE:n muistissa olevat kirjanmerkityt paikat. Muita näkymiä ovat selaustila ja kuvanäkymä, jotka voivat olla myös kokoruututilassa. Selausnäkymässä voidaan selata tiedostojärjestelmää kansiorakenteen mukaan, jolloin Gwenview näyttää tunnistamansa kuvatiedostot esikatselukuvina. Tiedostoja voi raahata selausnäkymään ja siitä pois muihin ohjelmiin. Se toimii muiltakin osin kuin erityisesti kuvien esittämiseen erikoistunut tiedostoselain. Kuvaa napauttamalla siirrytään kuvatilaan, jolloin Gwenview näyttää yksittäisen kuvan. Kuvaa voidaan zoomata lähemmäs ja kauemmas ctrl-näppäimen ja hiiren rullan yhdistelmällä sekä vaihtaa ikkunaan sovitetun ja täysikokoisen koon välillä rullaa napsauttamalla. Kaksoisnapautuksella voidaan puolestaan siirtyä kokoruututilaan, jota voi käyttää esimerkiksi kuvaesitysten pitämiseen.

Kuten muissakin KDE-ohjelmissa tiedostojen käsittely ei rajoitu pelkästään paikallisessa tiedostojärjestelmässä oleviin kuviin ja kansioihin vaan Gwenviewillä on mahdollista selata kuvia myös verkon yli esimerkiksi Samba-yhteyden (SMB) tai ssh-yhteyden kautta (SFTP). Samoin kuvia voi tarkastella vaikka kamerasta tai puhelimesta PTP- tai MTP-yhteyksien kautta (Picture Transfer Protocol, Media Transfer Protocol).

Selaus- ja kuvanäkymien vasemman reunan sivupalkissa on kolme välilehteä, joissa ovat saatavilla hakemistopuu, kuvan tiedot sekä muutamia yleisimpiä operaatioita, kuten kierrot ja skaalaukset. Monimutkaisempia operaatioita kuville voi suorittaa joko käyttämällä erikseen asennettavia lisäosia tai avaamalla kuva sitä hiiren oikealla napilla klikkaamalla esiin tulevan valikon kautta jollain varsinaisella kuvankäsittelyohjelmalla, kuten GIMP, Pinta tai Krita. Lisäosina Gwenviewiin on saatavissa useita toiminnallisuuksia. Niillä voi esimerkiksi muokata kuvia tai niiden metatietoja taikka rakentaa kuvista kollaaseja, kalentereita tai panoraamanäkymiä. Lisäosina on myös tuonti- ja vientitoimintoja (import, export), joilla kuvia voidaan hakea tai lähettää esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin tai sähköpostina. Lisäksi lisäosissa on myös joukko työkaluja, joilla voi tehdä tiettyjä samanlaisia toimintoja, kuten koon muuttaminen tai värien ja efektien soveltaminen, suurelle joukolle kuvia sarjatyönä.


    Kotisivu
        http://gwenview.sourceforge.net/
    Lisenssi
        GNU GPL v.2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma on asennettavissa jakelun omista pakettilähteistä.



Ohjelman kotinäkymä, jossa näkyvät viimeisimmäksi käytetyt kansiot ja kirjanmerkit.
Selausnäkymä, joka näyttää kansiossa olevat kuvat esikatselukuvina. Esikatselukuvien koko on skaalattavissa ikkunan oikeasta alakulmasta.
Kuvan metatiedot.
Kuvien selaamista smb-yhteyden kautta.
Kuvanäkymä.
Kuvanäkymä kokoruututilassa.
Selausnäkymä kokoruututilassa.
Hiiren oikealla napilla tulee esiin normaali KDE:n tiedostohallinnan valikko, jota kautta kuvan voi avata jossain toisessa ohjelmassa.
Kalenterinluontilisäosa tekee valituista kuvista kalenterin.
Photo Layout Editor, jolla voi valituista kuvista koostaa kollaasin esimerkiksi tulostamista varten.
Share-valikossa näkyvät ohjelmaan asennetut vientilisäosat.
Valittujen kuvien vienti sähköpostilla antaa valita käytetyn sähköpostiohjelman sekä pienentää kuvien kokoa tarvittaessa.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x29 Gwenview - Viikon VALO #185 (http://viikonvalo.fi/Gwenview)
Otsikko: Vs: Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia vuoden jokaiselle viikolle!
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:08:29
4x30 Tails - Viikon VALO #186

Tails eli The Amnesic Incognito Live System on tietoturvaan panostava Debian GNU/Linuxiin pohjautuva Linux-jakelu. Erityisesti yksityisyyden suoja ja tunnistamattomana toimiminen ovat tavoitteina.


Tails on kehitetty Ingogniton seuraajaksi. Tavoitteet ovat samat, eli yksityisyyden suoja ja tietoliikenteen käyttö tunnistamattomana. Tämä on se käyttöjärjestelmä jota Edward Snowden käyttää (samoin kuin Snowdenin yhteistyökumppanit).

Yhteys Internettiin kulkee Tor-verkon kautta. Tarkoitus on vaikeuttaa yhteyden salakuuntelua ja estää salakuuntelijoita löytämästä tietokonetta josta yhteys nettiin on otettu. Tor-verkkoa käytettäessä yhteyttä ei muodosteta suoraan kohdeosoitteeseen, vaan Tor-verkon solmuun. Tor-verkko välittää yhteyden usean verkon sisäisen solmun kautta ja lopulta kohdekoneeseen. Solmu tietää vain yhteyden edellisen ja seuraavan solmun, eikä siis tiedä mistä yhteys aloitettiin ja mihin se on menossa. Data on myös kryptattu ja lisäksi tavalla joka tekee datasta erilaisen kun se lähetetään seuraavaan solmuun. Tällöin ei edes seuraamalla kaikkien solmujen välistä liikennettä löydä yhteyksiä vertailemalla samanlaista dataa ja sen perusteella saa selville mistä yhteys alkoi ja mihin se meni. Tor-Verkko salakirjoittaa vain Tor-verkon sisäisen liikenteen, ei Tor-verkoon tulevaa ja verkosta lähtevää liikennettä jolloin näissä kohtia saa selväkielisenä lähetetyn viestin selville (mutta ei lähettäjän sijaintia, jos sitä ei ole kirjoittanut viestin sisältöön). Siksi on Tor-verkon käytön lisäksi mietittävä onko tarpeen salakirjoittaa luottamuksellinen viestintä.


Tailsia voi käyttää Live-DVD:ltä tai USB-tikulta, eli ei ole välttämätöntä asentaa sitä tietokoneelle (CD-levy ei riitä, Tails-levyotos on kooltaan 914 Mt). Eli voi lainata satunnaista tietokonetta Tails-käyttöön ja käyttää Internettiä yksityisesti suojassa salakuuntelijoilta. Näin saa lisäsuojaa kun voi ottaa yhteyden joka päivä eri paikasta.

Tails on hieman hankalampi asentaa USB-tikulle kuin tavanomaiset Live-Linuxit, ainakin jos toimii ohjeiden mukaan ja tarkistaa ladanneensa muuttamattoman asennustiedoston. Asennusohje on pitkähkö mutta yksityiskohtainen, eli sen mukaan tekemällä asennuksen saa tehtyä vaikkei kaikkia kohtia täysin ymmärtäisikään. Tails tuntuu olevan suunnattu edistyneemmille tietokoneen käyttäjille, peruskäyttäjä saattaisi kaivata suoraviivaisempaa tapaa Tailsin käyttöönottoon. Tosin jos vain ostaa USB-tikun johon Tails on valmiiksi asennettu, pitää luottaa tikun myyjään ja tekijään. Luottamuspula tuo tarpeen tehdä koko asennus itse.

Mukana tulevia sovelluksia ovat Gnome-työpöytäympäristö, jo mainittu Tor jonka kautta hoidetaan yhteydet ulkomaailmaan, NetworkManager tekemään verkkoasetukset, selaimena Firefox muutaman lisäosan yms. kera, Pidgin pikaviestintään, sähköpostiohjelmana Claws, Liferea uutissyötteiden lukuun, Gobby (teksturi jolla usea käyttäjä voi samaan aikaan muokata samaan tiedostoa, kuten Etherpad mutta ei selaimessa käytettävä vaan natiivi ohjelma), Aircrack-ng WiFI verkon tutkimiseen ja anonymisoiva verkon kerros I2P. Sovelluksia on muokattu toimimaan Tor-verkon kanssa ja muutenkin tietoturvallisemmiksi.

Tailsin asennusohje neuvoo varmistamaan noudetun asennustiedoston olevan ehjä ja alkuperäinen varmistamalla digitaalisen allekirjoituksen kuuluvan Tails-projektille. Jos suhtautuu vakavasti netin käytön suojaamiseen, on ensimmäiseksi varmistettava käytettyjen työkalujen olevan luotettavasta lähteestä noudettuja, eli nämä tarkistukset eivät ole vain käyttäjien kiusaamiseksi.

Tailsin käyttö on samanlaista kuin muidenkin live-Linuxien käyttö. Periaatteessa nettiyhteyksien pitäisi olla tavanomaista hitaampia kun kaikki liikenne kulkee Tor-verkon kautta, mutta eipä tuota käytössä juurikaan huomaa.

Hieman työlästä on tehdä Tails-muistitikku, jossa on tallennustilaa omille tiedostoille. Tails installer osaa tehdä tämmöisen muistitikun, mutta se on käytettävissä vain Tails-järjestelmässä. Pitää siis ensin tehdä DVD-levylle tai muistitikulle Tails-järjestelmä ilman tallennustilaa, käynnistää se ja tehdä siinä olevalla Tails-installerilla muistitikku tallennustilan kera. DVD-levy on ehkä kätevämpi, kun tarvitaan vain yksi muistitikku. Toisaalta jos on kaksi ainakin 4 Gt kokoista muistitikkua, pärjää ilman DVD:tä.

Tails Installer ei kokeilussani toiminut. Se kyllä kirjoitti uuden USB-tikun, mutta siitä ei saanut tietokonetta käynnistettyä, vaikutti kuin siitä puuttuisi käynnistystiedot pääkäynnistyslohkosta tai jotain.

Minun Gnomessani ei tunnu olevan semmoista levytyökalua kuin ohjeessa mainittu, jolla katsotaan mikä laitenimi on muistitikulla. Katsoin laitenimen pistämällä muistitikun USB-liittimeen ja komentamalla

  dmesg | tail -20

Tailsin levyotoksessa on kaksi ydintä, 486 ja amd64. Nähtävästi bootti valitsee kumpaa ydintä käytetään. Järjestelmä on muuten 32-bittinen, ainakin dpkg --print-architecture ilmoittaa i386.

Uusin versio 1.0.1 julkaistiin 10. kesäkuuta 2014. Tulossa on versio 1.1, sen esijulkaisuversio 1.1~beta1 julkaistiin 30. toukokuuta 2014 ja release candidate 1 julkaistiin 15. heinäkuuta.  Tailsin kalenterin mukaan versio 1.1 on tarkoitus julkaista 22. heinäkuuta 2014.


    Kotisivu
        https://tails.boum.org/
    Lisenssi
        GNU GPL v3+
    Toimii seuraavilla alustoilla
        i386, AMD64
    Asennus
        Asennustiedosto noudetaan kotisivulta.
    Asennusohjeet
        Kotisivuilla on perusteelliset asennusohjeet englanniksi.



Tails 1.0.1 heti käynnistyksen jälkeen
Näppäinasettelu on US, kannattaa vaihtaa
Selaimena Iceweasel, eli Debianin brändäämätön Firefox
Paikallisen aliverkon koneet ovat saavutettavissa suoraan omalla IP-numerollaan
Tor-verkko tosiaan peittää koneen oikean IP-numeron
Selainta voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ja enimmäkseen webbisivut toimivat tavanomaiseen tapaan
Tails Installerilla voi tehdä USB-muistin tai SD-muistikortin, jossa mahdollisuus tallentaa omia tiedostoja samalle taltiolle
Asetuksissa näköjään säädetään tietoturvaa tiukaksi. Jotkut webbisivut yrittävät tehdä jotain joka on Tailsissa kiellettyä
Tails Installer kirjoittaa muistitikkua melkoisen kauan
Löytyi webbisivu joka ei toimi: Slashdot ei päästä Tailsin selainta saitilleen
Tailsin greeter, eli ensimmäinen näkyvä ruutu käynnistyksen jälkeen. Helpompi on valita No eli ei mitään ylimääräisiä asetuksia


Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman ja Tails-projekti

Source: 4x30 Tails - Viikon VALO #186 (http://viikonvalo.fi/Tails)
Otsikko: Viikon VALO: 4x31 Dolphin - Viikon VALO #187
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
4x31 Dolphin - Viikon VALO #187

Dolphin on selkeä ja monipuolinen tiedostonhallintaohjelma.


valo187-dolphin.png
Dolphin on KDE-työpöydän hyvin monipuolinen, mutta selkeä tiedostonhallintaohjelma. Sillä voi hoitaa paikallisen levyn tiedostonhallintatehtävät, mutta myös tiedostojen siirtämiset verkon koneiden tai multimedialaitteiden välillä. Dolphinin toiminta nojaa paljolti KDE-työpöydän KIO-slave-järjestelmään (KDE Input/Output), joka tarjoaa KDE-ohjelmille modulaarisesti pääsyn eri protokollilla tarjottaviin palveluihin. Dolphinissa ovat käytettävissä KIO-protokollina muun muassa tavallisia tiedostoja käsittelevä file, ssh-yhteyden yli toimiva SFTP, Windows-verkkojen selaamiseen käytettävä Samba, eli SMB sekä useat muut protokollat.



Ohjelman käyttöliittymä on varsin yksinkertainen ja selkeä. Se kehitettiin, kun KDE-työpöydälle haluttiin erillinen yksinkertainen tiedostonhallintaohjelma aiemmin sekä tiedostonhallintana että www-selaimena käytetyn Konquerorin rinnalle. Yksinkertaisesta käyttöliittymästään huolimatta Dolphin on varsin monipuolinen juuri KIO-slave-toiminnallisuuden sekä hyödyllisten sivupaneeliensa ansiosta. Ohjelman yläpalkissa on vain muutama nappula, joilla navigoidaan selaushistoriaa eteen- ja taaksepäin, valitaan tiedostojen näyttömuoto, avataan hakutoiminnallisuus, kytketään päälle tiedostojen esikatselu sekä jaetaan tiedostoalue kahteen rinnakkaiseen näkymään. Ohjelman kaikki muut toiminnallisuudet on piilotettu yhden napin takaa esiin saatavaan valikkoon. Valitun näyttömuodon Dolphin muistaa kansiokohtaisesti.



Valitun kansion sijainti näytetään ikkunan yläreunassa hiirellä navigoitavana polkuna vähän samaan tapaan kuin monilla www-sivuilla. Vaihtoehtoisesti polkua voi tarkastella tai muokata puhtaasti tekstinä klikkaamalla polun oikealta puolelta tai painamalla näppäimistöltä yhdistelmää ctrl+L. Ikkunan sivuille voi lisäksi avata lisätoiminnallisuuksia tarjoavia paneeleja. "Places"-, eli "Paikat"-paneeli antaa näkyville järjestelmän ja käyttäjän luomat kirjanmerkit, luettelot viimeksi käytetyistä tiedostoista, tiedostojen haun niiden tyypin mukaan sekä pääsyn eri laitteisiin, kuten usb-levyihin. Tiedostopuupaneeli tarjoaa puunäkymän tiedostojen selaamiseen. Infopaneeli puolestaan näyttää tietoa valitusta tiedostosta sekä esikatselun. Ääni- ja videotiedostojen esikatselu on soitettavissa suoraan infopaneelissa.



Tiedostonäkymän jakaminen kahteen osaan mahdollistaa Dolphinin käytön perinteisen kaksipaneelisen tiedostonhallinnan tavoin, jolloin tiedostojen siirtäminen kahden eri kansion välillä sujuu helposti. Dolphiniin voi avata useita kansioita myös erillisiin välilehtiin. Dolphin-ikkunan alareunaan voi lisäksi avata terminaalinäkymän, johon voi syöttää normaaleja komentorivikäskyjä. Aktiivisena oleva tiedostonäkymä sekä terminaalinäkymä seuraavat toisiaan, joten kansion vaihtaminen jommassakummassa vaihtaa sitä myös toisessa.



Verkkoa Dolphinilla voi selata esimerkiksi SMB- tai SFTP-protokollaa käyttäen. Medialaitteiden, kuten puhelimen tai kameran sisältöön pääsee käsiksi PTP- tai MTP-protokollilla. Dolphin näyttää linkit medialaitteisiin suoraan Places-paneelin laiteosuudessa, johon ilmestyvät näkyviin myös koneeseen liitetyt usb-levyt ja -tikut. Tiedostojärjestelmien sekä verkko- ja usb-laitteiden lisäksi Dolphinilla voi selata myös erilaisten paketoitujen tiedostojen sisältöjä. Esimerkiksi ZIP-paketit voi avata näkyviin suoraan Dolphinilla ja selata niiden sisältämiä tiedostoja samaan tapaan kuin mitä tahansa kansiota. Jos Dolphin ei automaattisesti avaa tiedostopakettia itse, sen voi ottaa käyttöön Dolphinin asetuksista. Dolphinilla voi selata myös ISO-levykuvia käyttämällä iso-protokollaa, eli tiedoston osoitteena 'iso:/'-alkuista polkua. Dolphiniin saa lisättyä myös uusia protokollia ja toiminnallisuuksia lisäosina. Tällaisia lisäosia ovat esimerkiksi tuet erilaisille versionhallintajärjestelmille.



Audio-CD-levyt Dolphin osaa näyttää virtuaalisena levyjärjestelmänä, jonka sisältönä näytetään levyllä olevat kappaleet WAV-tiedostoina sekä omiin kansioihinsa jaoteltuina CDA-, FLAC-, MP3- sekä Ogg Vorbis -tiedostoina. Nämä eivät siis ole todellisia cd-levyllä olevia tiedostoja vaan virtuaalisia tiedostoja, jotka voi Dolphinilla kopioida tietokoneen levyllä oikeiksi tiedostoiksi. KDE-työpöydän järjestelmät hoitavat levyn raitojen muuntamisen ja pakkaamisen haluttuun tiedostomuotoon kopioinnin yhteydessä. Lisäksi, kun cd-levy avataan Dolphinilla, se käy automaattisesti hakemassa verkosta mahdollisuuksien mukaan levyn kappaleiden tiedot, eli muun muassa esittäjän, raidan numeron ja kappaleen nimen. Nämä näytetään kopioitavien tiedostojen tiedostonimissä sekä id3-tagien tiedoissa. Tiedostonimien muodot ja tiedostomuotojen pakkausasetukset ovat säädettävissä KDE-järjestelmän multimedia-asetuksista.



Dolphinin hakutoiminnolla tiedostoja voi etsiä KDE:n muodostamasta tietokannasta tiedostonimen, tyypin sekä sisällön perusteella. Places-paneelissa ovat valmiit haut asiakirja-, kuva, audio- ja video-tiedostotyypeille. Hakukriteereinä voi tekstin ja tyypin lisäksi käyttää myös luontiaikaa sekä KDE:n tietokantaan tallennettua arvostelua haettavasta tiedostosta.




   
Kotisivu

       
http://dolphin.kde.org/

   
Lisenssi

       
GNU GPL v.2

   
Toimii seuraavilla alustoilla

       
Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD

   
Asennus

       
Ohjelma on asennettavissa järjestelmän omista pakettivarastoista. Se asentuu automaattisesti, jos KDE-työpöytäjärjestelmä on asennettuna.





Teksti: Pesasa


Kuvakaappaukset: Pesasa


Source: 4x31 Dolphin - Viikon VALO #187 (http://viikonvalo.fi/Dolphin)
Otsikko: Viikon VALO: 4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188

Midnight Commander eli mc on tiedostonhallintaohjelma tekstipohjaisella käyttöliittymällä.


valo188-midnight_commander.png
Vastaavia on ollut jo DOS:n ajoilta, tunnetuimpia Norton Commander.



Aiemmin esitelty Dolphin on vastaava sovellus, mutta Midnight Commander ei tarvitse graafista käyttöympäristöä eikä hiirtä. Sitä voi siis käyttää pääteikkunassa, konsolilla ja SSH-yhteyden kautta.



Hiirtä voi käyttää jos koneessa sellainen on. Näköjään X Window:n pääteikkunassa hiiri toimiikin suoraan. Konsolilta käytettäessä pitänee olla gpm asennettuna.



MC-Classeur-vertical_ouvert.png
MC osaa monenlaisia toimintoja: tekstitiedostoja voi muokata sisäänrakennetulla editorilla, tiedostoja voi kopioida tai siirtää, hakemistoja voi luoda jne. Käsiteltävät tiedostot voi merkitä yksitellen insert-näppäimellä tai valita komentotulkin *- ja ?-jokerimerkeillä ja säännöllisillä lausekkeilla. Näitä voi yhdistelläkin, eli käyttää ensin jokerimerkkejä valitsemaan suurin osa ja sitten täydentää merkitsemällä yksitellen ne jotka eivät sopineet jokerimerkkeihin. Mikäli on tarpeen MC voi käynnistää (automaattisesti) toisen ohjelman tiedoston käsittelyä varten. Esimerkiksi kuvatiedoston kohdalla toiminto View käynnistää ohjelman joka osaa näyttää kuvan ruudulla. Kuvien katselu taitaa toimia vain X Window:ssa käytettäessä, konsollilla ei taida olla keinoa näyttää kuvaa.



Virtuaalitiedostojärjestelmätkin toimivat, näkymässä voi katsella .zip-, .tar- tai iso-tiedoston sisältöä taikka FTP- tai SFTP-palvelimen hakemistoa.



X Window on hieman hankala, kun jotkut näppäilyt eivät mene Midnight Commanderille asti. Esimerkiksi F1 käynnistää päätteen sisäänrakennetun ohjeen. Jos on hiiri käytössä voi hiirellä klikata Midnight Commanderin Help-painiketta ikkunan alareunassa. Toinen mahdollisuus on näppäillä Esc 1, jonka MC tulkitsee F1:ksi. Jos muu ei auta on mahdollista määritellä näppäinkomennot toisenlaisiksi joko päätteessä tai Midnight Commanderissa. Näitä ongelmia ei pitäisi olla konsolilla käytettäessä, kun X Window ei ole sekaantumassa asiaan.



Tiedostonhallinta tällaisella sovelluksella on näppärää ja nopeaa. Koska toiminnot, kuten kopiointi, hakemiston luonti, tiedoston siirto jne., ovat sovelluksessa sisäänrakennettuina, ne käynnistyvät nopeammin kuin ulkoinen komento (siis cp tai copy, mkdir, mv tai move jne.). Myöskään ei tarvitse opetella, mikä komento missäkin käyttöjärjestelmässä on kopiointi, kun MC:n kopiointitoiminto on sama joka järjestelmässä. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään komentorivin ja tiedostoselaimen vahvuudet käyttökelpoisella tavalla.



Samantapaisia tai vastaavia ohjelmia on useita. Vertailu ja luettelo ominaisuuksista löytyy Wikipediasta.




   
Kotisivu

       
https://www.midnight-commander.org/

   
Lisenssi

       
GNU GPL

   
Toimii seuraavilla alustoilla

       
Amiga OS, BSD, Linux, Mac OS X, Unix, Windows

   
Asennus

       
Linux-jakeluissa löytynee jakelun pakettivarastosta. Windows-version saa  Sourceforgesta. Muille käyttöjärjestelmille voi katsoa vinkkejä saatavuudesta Binaries-sivulta.

   
Käyttöohjeet

       
Mukana on sisäänrakennettu ohje, löytyy funktionäppäimellä F1. Wikistä löytyy englanninkielinen käsikirja.





Lisätietoja:


Teksti: Taleman


Kuvakaappaukset: Taleman


Source: 4x32 Midnight Commander - Viikon VALO #188 (http://viikonvalo.fi/Midnight_Commander)
Otsikko: Viikon VALO: 4x33 Redshift - Viikon VALO #189
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
4x33 Redshift - Viikon VALO #189

Redshift säätää näytön värilämpötilaa vuorokaudenajan mukaan.


valo189-redshift.png



Redshift säätää näytön värilämpötilaa yöllä lämpimämmäksi eli punaisemmaksi, ja päivällä kylmemmäksi eli sinisemmäksi. Tietokoneen näytöissä lienee tämmöinen säätö muutenkin, mutta se pitää käsin säätää näytön painikkeista. Redshift tekee säädön automaattisesti.



Redshiftille pitää kertoa maantieteellinen sijainti. Tästä ohjelma laskee, milloin siinä paikassa alkaa iltahämärä ja milloin päivä alkaa valkenemaan. Päivisin näytön värilämpötila on neutraali 5500 °C ja yöllä punasävyinen 3700 °C. Arvot voi muuttaa mieleisikseen tai omalle näytölle paremmin sopiviksi.



Tarkoitus on vähentää silmien rasittumista öiseen aikaan näyttöä tuijotellessa. Kun ympärillä on hämärää, kirkas näyttö on liian suuri kontrasti ympäristölle. Yhden illan kokeilun jälkeen sanoisin tässä voi olla jotain perää. Toisaalta pitäisi ehkä huoneen valaistuskin muuttaa punasävyisemmäksi jotta vaikutus ei menisi piloille. Ehkä myös uni tulee paremmin silmään kun ei ole tuijotellut päivänvalon väristä ruutua juuri ennen nukkumaanmenoa. Redshift säätää värilämpötilaa hiljalleen eikä rusauta sitä suoraan keskipäivästä iltapimeään. Redshift-bulb.png



Tarjolla on komentorivisovellus, joka ainakin Debian GNU/Linuxissa ja Ubuntussa on nimellä redshift. Tätä voivat käyttää myös graafista käyttöliittymää näytöllään käyttävät, koska näytön värilämpötila muuttuu siinäkin, vain käyttöliittymä on pelkästään komentorivi. On olemassa myös gtk-redshift, mutta siinäkään ei varsinaisesti ole graafista käyttöliittymää, osaapahan tehdä työkalupalkkiin kuvakkeen josta sovelluksen voi kytkeä päälle tai pois.



Käyttöönotto oli Debian Wheezyssä hieman hankalaa. Asennus ei kysynyt mitään, joten ohjelma ei käynnistynyt kun se ei tiennyt sijaintiaan. Ohjelma piti käynnistää tarkentimen -l kera ja ilmoittaa leveyspiiri ja pituuspiiri. Ohjelma väitti osaavansa katsoa sijainnin muista ohjelmista, muttei se kyllä toiminut. Kun selvittää sijaintinsa koordinaatit voi ohjelman käynnistää seuraavasti:



  $ gtk-redshift -l 61.466667:21.799999
  Käytetään menetelmää 'randr'.

Koordinaatit saa selville esimerkiksi Googlen Maps-palvelulla. Etsii oman paikkakuntansa kartalle näkyviin ja klikkaa hiiren ominaisuuspainikkeella. Esiin tulee ponnahdusikkuna, jossa "Mitä täällä on?" näyttää tietoja paikasta ja koordinaatit leveyspiirille ja pituuspiirille. Toinen mahdollisuus on Gnome Kello ja kalenteri, siinä sijainniksi voi ilmoittaa kaupungin ja se näyttää koordinaatit joilla ilmeisesti voi hienosäätää sijaintiaan.



Ubuntu 12.04:ssä gtk-redshift toimi heti, se osasi katsoa sijainnin itse. Arvaan, että sijainti tuli säätiedotteesta, johon olin pistänyt kotikaupunkini jotta säätiedote tulee lähialueelta. Piti lisätä gtk-redshift käynnistyviin ohjelmiin, jotta se käynnistyy joka sisäänkirjautumisella.



Kuvakaappauksissa värimuutokset eivät näkyneet. En oikein ymmärtänyt miksi. Piti ottaa kameralla kuva näytöstä, tällä kertaa kuvakaappausten tilalla on siis valokuvia.




   
Kotisivu

       
http://jonls.dk/redshift/

   
Lisenssi

       
GNU GPL v3

   
Toimii seuraavilla alustoilla

       
Linux, Windows

   
Asennus

       
Linux-jakeluissa löytynee jakelun omista pakettivarastoista. Windowsille sovellus löytyy kotisivulta.

   
Käyttöohjeet

       
Löytyy man-sivu. Lisäksi kotisivulla on selitetty miten ohjelma toimii ja käyttövinkkejä.





Teksti: Taleman


Valokuvaus: Taleman


Source: 4x33 Redshift - Viikon VALO #189 (http://viikonvalo.fi/Redshift)
Otsikko: Viikon VALO: 4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190

Font Awesome on kirjasintyyppinä jaettava kokoelma kuvakkeita web-käyttöön.


valo190-font_awesome.png
Font Awesome on kokoelma skaalautuvia yksivärisiä kuvakkeita, jotka on koostettu kirjasintyypiksi eli fontiksi. Fonttitiedosto sisältää 439 erilaista kuvaketta. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa on mukana tyylitiedostot, joiden avulla kuvakkeita on helppo käyttää www-sivun tai web-sovelluksen tekemisessä. Kirjasimina ja CSS-tyylisääntöinä esitettyjen kuvakkeiden käyttö ei vaadi JavaScriptiä, niiden koko on täysin skaalattavissa ja niiden ulkoasu on tyyliteltävissä muun sivuston tyylin mukaisesti. CSS-tyylisäännöillä voi esimerkiksi määritellä kirjasimina esitettyjen kuvakkeiden kokoa, väriä, varjostuksia ja muita ominaisuuksia, joita ei kuvina esitetyille kuvakkeille voi määritellä. Font Awesomen kuvakkeet eivät myöskään häiritse ruudunlukuohjelmia, kuten jotkin muun muotoiset kuvakkeet saattavat tehdä, vaan ovat niille "näkymättömiä".



Itse fontti on saatavilla viitenä erilaisena tiedostomuotona: OTF, EOT, SVG, TTF ja WOFF. Näitä voidaan käyttää webbifonttina, eli linkittää käytettäväksi www-sivulla tai web-sovelluksessa. Lisäksi ainakin TrueType-tyyppistä fonttia (TTF) voi käyttää myös työpöytäohjelmissa, jos se on asennettu tietokoneen kirjasinvalikoimaan. Fonttitiedostojen lisäksi paketissa mukana olevalla CSS-tyylitiedostolla kuvakkeet saa käyttöön www-sivulla tai web-sovelluksessa käyttämällä valmiiksi määriteltyjä CSS-luokkia. Näillä halutut kuvakkeet saadaan näkymään oikeissa paikoissa oikean kokoisina ja käyttämällä kuvakkeen nimeä.



Kuvakkeita voi käyttää toki myös suoraan kirjasinmerkkeinä, mutta tällä tavalla halutun merkin koodin löytäminen on jonkin verran hankalampaa kuin valmiiksi nimettyä CSS-luokkaa käyttämällä. Kuvakkeen voi lisätä sivulle yksinkertaisesti lisäämällä HTML-koodiin jonkin inline-tagin, kuten span ja lisäämällä sille luokan, joka koostuu fa-etuliitteestä sekä kuvakkeen nimestä. Esimerkiksi fa-camera-retro. Kuvakkeiden kokoa on mahdollista skaalata muun tekstin suhteen käyttämällä sopivaa luokkaa. Esimerkiksi viisinkertaiseksi skaalaamiseen käytetään luokkaa: fa-5x.



Kuvakkeita voi käyttää erilaisissa yhteyksissä, kuten listakuvakkeina, kappaleen aloittavana kuvakkeina tai vaikka pyörivinä kuvakkeina. Font Awesome -kuvakkeet toimivat myös hyvin esimerkiksi Bootstrap-komponenttien kanssa. Lisää esimerkkejä löytyy Font Awesomen esimerkkisivulta.




   
Kotisivu

       
http://fontawesome.io

   
Lisenssi

       
Fontit: SIL OFL 1.1

       
CSS- ja LESS-koodi: MIT

       
Dokumentaatio: CC-BY 3.0

       
Huom! Joukossa on myös joidenkin brändien tuotemerkkejä, jotka kuuluvat niiden omistajille.

   
Toimii seuraavilla alustoilla

       
Kaikki

   
Esimerkkejä käytöstä

       
http://fontawesome.io/examples/

   
Luettelo kaikista kuvakkeista

       
http://fontawesome.io/icons/





Teksti: Pesasa


Kuvakaappaukset: Pesasa


Source: 4x34 Font Awesome - Viikon VALO #190 (http://viikonvalo.fi/Font_Awesome)
Otsikko: Viikon VALO: 4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:15:01
4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191


OpenDyslexic on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu helpottamaan dysleksiasta eli lukemisen erityisvaikeudesta kärsivien lukemista.




valo191-opendyslexic.png
Tavalliset kirjasintyypit, eli fontit, on yleensä suunniteltu niin, että kirjainten ulkoasu on hyvin yhtenäinen ja kirjaimet muistuttavat tyyliltään toisiaan. Esimerkiksi kirjaimet p, b, d ja q ovat useimmissa kirjasintyypeissä muodoltaan täsmälleen samanlaisia ja eroavat toisistaan vain kierron ja peilauksen suhteen. Samoin esimerkiksi kirjaimissa u, n, m, h ja r on hyvin paljon keskenään yhteisiä muotoja. Sama koskee myös pyöreitä kirjaimia, kuten c, e, ja o.




Lukihäiriöisille suunnitellut kirjasimet pyrkivät rikkomaan tätä eri kirjaimien samanlaisuutta hienovaraisella tavalla niin, että kirjaimet samalla erottuvat paremmin toisistaan, mutta ovat silti selkeitä ja luettavia. Tyypillisesti dysleksiafonttien kirjaimet on suunniteltu alapuoleltaan "painavammiksi", jolloin ne tavallaan eivät "kierähdä" väärään asentoon vaan esimerkiksi p ja d ovat selkeästi erilaiset. Lihavan alareunan lisäksi kirjaimiin on lisätty muita pieniä ja hienovaraisia muutoksia, jotta ne erottuvat toisistaan paremmin.




OpenDyslexic-kirjasintyyppiä voi käyttää omissa julkaisuissa niin paperisena kuin sähköisenä. Sen voi halutessaan asettaa myös oletuskirjasintyypiksi vaikka www-selaimeen. Joihinkin selaimiin, kuten Chromeen, OpenDyslexic löytyy myös selainlaajennoksena.




OpenDyslexic-kirjasimista ovat tarjolla tavallisimmat variaatiot, eli normaali, lihavoitu, kursivoitu sekä tasalevyinen versio. Kirjasintyyppi pohjautuu Bitstream Vera Sans -kirjasimeen ja sen suunnittelussa on käytetty tieteellisissä tutkimuksissa todettua tietoa.





   
Kotisivu

       
http://opendyslexic.org/

   
Lähdekoodi:

       
https://github.com/antijingoist/open-dyslexic

   
Lisenssi

       
CC-BY 3.0

   
Toimii seuraavilla alustoilla

       
Kaikki

   
Asennus

       
Fonttipaketit ovat ladattavissa kotisivulla olevien ohjeiden ja linkkien kautta. Osassa Linux-järjestelmiä, esimerkiksi uusimmassa Ubuntussa, OpenDyslexic on asennettavissa suoraan paketinhallinnan kautta.

   
Muita vastaavia:

       
Eulexia (SIL-OFL -lisenssillä)








Teksti: Pesasa


Kuvakaappaukset: Pesasa


Source: 4x35 OpenDyslexic - Viikon VALO #191 (http://viikonvalo.fi/OpenDyslexic)
Otsikko: Viikon VALO: 4x36 Internet Archive Book Images - Viikon VALO #192
Kirjoitti: openSUSE.fi - 07.09.2014 - klo:22:01
4x36 Internet Archive Book Images - Viikon VALO #192

Internet Archive Book Images on laaja kokoelma vanhoista kirjoista skannattuja public domain -kuvia.


Internet Archive on amerikkalainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii arkistoimaan kirjaston tavoin Internetin sisältöä tutkijoille ja tuleville polville. Järjestön tunnetuimpia palveluita on WayBack Machine, jolla voi etsiä ja selata Internet-sivustojen vanhoja arkistoituja sisältöjä. Internet-sivustojen lisäksi järjestö arkistoi myös painettua aineistoa digitaaliseen muotoon skannaamalla tekijänoikeuksista vapaita kirjoja sähköiseen muotoon. Kirjoja on yli viideltä vuosisadalta. Internet Archive Book Images on järjestön Flickr-palveluun koostama kokoelma näistä sähköiseen muotoon saatetuista kirjoista löydettyjä kuvia. Yli kahdesta miljoonasta skannatusta kirjasta kuvia on saatu noin 14 miljoonaa, joista noin 2,6 miljoonaa on jo saatettu julkiseen jakeluun.

Koska skannatuille kirjoille on digitoinnin yhteydessä tehty myöskin tekstintunnistus, on kunkin kuvan mukaan voitu liittää metatiedoksi 500 sanaa, jotka esiintyvät kirjassa kuvan edellä ja sen jälkeen. Näin kullekin kuvalle on saatu konteksti, jonka perusteella niitä voidaan hakea. Flickr-palvelun hakutoiminnossa voi sanahaun rajoittaa kyseisen tilin jakamiin kuviin, jolloin on helppoa etsiä vaikka kissoihin liittyviä kuvia. Kontekstitekstin laajuudesta johtuen hakuihin saattaa tulla jonkin verran myös ylimääräisiä osumia. Esimerkiksi kissahaun yhteydessä löytyi myös joukko muiden eläimien kuvia. Samoin tästä syystä kuvien kuvatekstit eivät useinkaan kerro suoraan, mitä kuva sisältää vaan tiedon joutuu etsimään itse asiayhteydestä. Jokaisen kuvan Flickr-sivu sisältää lisäksi tiedot kyseisestä kirjasta sekä linkin sen sähköiseen versioon Internet Archivessa.

Koska kuvat on skannattu kirjoista, jotka ovat public domainia joko ikänsä tai lähteensä vuoksi, ovat kuvat vapaasti käytettävissä. Niiden käyttöehdoiksi on Flickrssä merkitty "No known copyright restrictions".


    Kotisivu
        https://www.flickr.com/people/internetarchivebookimages/ (Tilin etusivu)
        https://www.flickr.com/photos/internetarchivebookimages/ (Kuvavirta)
    Lisenssi
        Public Domain
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki
    Muuta tietoa
        Internet Archiven blogi-kirjoitus
        BBC:n uutinen aiheesta
        http://blog.flickr.net/en/2014/08/29/welcome-the-internet-archive-to-the-commons/ Internet Archiven esittäytyminen Flickrssä]
    Muita vastaavia Viikon VALOja
        Ylen arkistokuvat
        Mechanical Curator collection
        Flickr: Creative Commons
        Wikimedia Commons



Kokoelman kuvavirta.
Lisää kissakuvia Internetiin.
Maailmankartta
Hakutuloksia hakusanalla "Turku"
Näkymä Aurajoelta ja Turun tuomiokirkko.
Lintuja
Rooma


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Kuvat: Internet Archive

Source: 4x36 Internet Archive Book Images - Viikon VALO #192 (http://viikonvalo.fi/Internet_Archive_Book_Images)
Otsikko: Viikon VALO: 4x37 Graphviz - Viikon VALO #193
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.09.2014 - klo:19:02
4x37 Graphviz - Viikon VALO #193

Graphviz on automatisoitu työkalu graafien piirtämiseen.


Graphviz piirtää huolellisesti sijoiteltuja graafeja sille annetusta tekstimuotoisesta tiedosta. Piirrettävän graafin tiedot kirjoitetaan tekstitiedostoon, joka kuvaa graafissa esiintyvät solmut ja niiden väliset kaaret. Solmuille määritellään niiden sisältöteksti sekä ulkoasu, eli väri, muoto, tyyppi sekä muita ominaisuuksia, ja kerrotaan, mitkä solmut on yhdistetty toisiinsa kaarilla. Kaarille voidaan niin ikään määritellä erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, viivan tyyppi sekä tekstileima. Graphviz muodostaa saamastaan tiedosta graafin, jonka se sijoittelee parhaaksi näkemällään tavalla tasoon. Graphviz pyrkii minimoimaan kaarien päällekkäisyyksiä ja pitämään tuotetun kuvan muutenkin mahdollisimman selkeänä. Valittavissa on muutama eri tavoin optimoitu algoritmi, joilla tuotettujen kuvien solmut sijoitellaan hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Ohjelma osaa tuottaa kuvia muutamassa erilaisessa tiedostomuodossa, kuten: PS, PDF, SVG, FIG, PNG ja GIF. Näistä muodoista kuvia voidaan toki muuntaa vielä useampiin muotoihin ja vektorimuotoista SVG-kuvaa voidaan tietenkin myös jatkomuokata esimerkiksi Inkscapella. Ohjelma on erityisen käyttökelpoinen tieteellisten tulosten havainnollistamisessa, kun esitettävä graafimuotoinen materiaali on esimerkiksi jonkin ohjelman automaattisesti tuottamaa dataa.

Ohjelman syötteenään käyttämä DOT-tiedostomuoto on varsin selkeä ja ymmärrettävä, joskin solmuille ja kaarille voi valita niin monenlaisia ominaisuuksia, että niihin kannattaa tutustua sopivan dokumentaation ja esimerkkien kautta. DOT-tiedostossa kerrotaan ensimmäiseksi, onko kyseessä suunnattu vai suuntaamaton graafi (digraph tai graph) tämän jälkeen luetellaan aaltosulkeiden sisällä solmut ja kaaret, niiden ominaisuudet sekä koko graafia koskevat ominaisuustiedot. Esimerkiksi:

    digraph G {
        rankdir=LR;
        A -> B ;
        A -> C [style=dotted];
        B -> D;
        C -> D [style=dashed, dir=both];
        C [style=filled];
        D [shape=box];
    }

Yllä oleva esimerkki määrittelee suunnatun graafin, joka koostuu neljästä solmusta, A, B, C ja D, joiden välille on määritelty kaaria "->" operaattorilla. Kaarien ja solmujen ominaisuuksille on määritelty oletusarvoista poikkeavia arvoja hakasulkujen väliin. Solmua ei tarvitse erikseen luetella, jos se esiintyy jonkin kaaren päätepisteenä eikä sille haluta antaa oletusarvoista poikkeavia ominaisuuksia. Graafit kasvavat oletuksena ylhäältä alas päin, mutta tässä esimerkissä on kasvusuunnaksi määritelty vasemmalta oikealle, eli LR.

Tekstimuodossa määritelty graafi käännetään halutun tyyppiseksi kuvaksi jollain tarjolla olevista komentoriviohjelmista: dot, neato, twopi, circo, fdp, sfdp ja patchwork. Nämä ohjelmat soveltavat solmujen ja kaarien sijoitteluun eri algoritmeja ja tuottavat siksi erinäköiset kuvat. Ohjelmat on optimoitu seuraaviin käyttöihin:

     dot - Suunnatut graafit, erityisesti puumaiset syklittömät graafit
     neato - Suuntaamattomat graafit
     twopi - Graafit säteittäisellä asettelulla, jossa yksi solmu on keskipiste ja muut etäisyyden mukaan kehinä sen ympärillä
     circo - Ympyrän muotoinen asettelu
     fdp - Suuntaamattomat graafit
     sfdp - Suuntaamattomat graafit
     patchwork - Klustereista koostuvien graafien esittämiseen puukarttoina.


Graafin asettelun laskemiseen sovelletaan graafiteorian tuloksia ja algoritmeja.

Edellä esitetty DOT-tiedosto käännetään kuvatiedostoksi esimerkiksi seuraavasti:
   dot -Tpng graphviz.dot -o graphviz.png
Tuotettu lopputulos näyttää tältä:


Minimutkaisemmat graafit voivat muodostua myös aligraafeista. Aligraafeja voidaan käyttää ryhmittelemään graafin solmuja joko niiden asetusten määrittämiseen yhdellä kertaa samanlaisiksi taikka tai niiden sijoitteluun yhtenä ryppäänä.

Graphvizin ymmärtämän DOT-tiedoston luominen ohjelmallisesti on melko yksinkertaista. Lisäksi useimpiin ohjelmointikieliin löytyvät suoraan kytkennät Graphvizin käyttämiseen kirjastona. Monet ohjelmat hyödyntävätkin Graphvizia graafien luomiseen sen sijaan, että yrittäisivät itse laskea sopivaa sijoittelua graafin solmuille. Eräs tällainen ohjelma on debtree, joka tulostaa DOT-tiedoston pyydetyn Debian- ja Ubuntu-jakeluissa käytettävän deb-paketin riippuvuuksista.


    Kotisivu
        http://www.graphviz.org/
    Lisenssi
        Eclipse Public License (EPL)
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, Solaris, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Linux-jakeluihin Graphviz löytyy suoraan paketinhallinnasta. Muille alustoille se on ladattavissa ohjelmiston kotisivulta.
    Käyttöohjeet
        Ohjelman dokumentaatiota
        Graafien, solmujen ja kaarien ominaisuuksia
        GraphViz for discrete math students



Yksinkertainen graafi DOT-tiedostona ja siitä käännettynä kuvana.
Sama hakemistorakennetta esittävä DOT-tiedosto käännettynä neljällä eri asettelulla.
Aligraafien käyttö ryhmittelyyn klustereiksi.
Ohjelman mukana tulee joukko erilaisia esimerkkitiedostoja.
Graphvizia käytettynä tieteelliseen tutkimukseen. Kuvat on generoitu Python-ohjelmasta käsin.
Debtree-ohjelman tuottama graafi sqlite3-ohjelmapaketin riippuvuuksista.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x37 Graphviz - Viikon VALO #193 (http://viikonvalo.fi/Graphviz)
Otsikko: Viikon VALO: 4x38 Unsplash - Viikon VALO #194
Kirjoitti: openSUSE.fi - 14.09.2014 - klo:19:02
4x38 Unsplash - Viikon VALO #194

Unsplash on kokoelma vapaasti käytettäviä korkeatarkkuuksisia ja taiteellisia valokuvia.


Unsplash tarjoaa täysin vapaaseen käyttöön kokoelman valikoitujen ammattilaisten ottamia kauniita valokuvia hyvällä tarkkuudella. Kaikki Unsplashin kuvat on lisensoitu Creative Commonsin täysin vapaalla CC0-lisenssillä, joka antaa täysin vapaat kädet teosten hyödyntämiseen. Kuvia voi selata suoraan sivuston etusivulta tai pienempinä esikatselukuvina arkistosta. Kaikki kuvat ovat erittäin kauniita ja tunnelmallisia sekä riittävän korkealla resoluutiolla moneen hyödylliseen käyttöön. Kuvat ovat selvästi taitavien ja ammattitaitoisten kuvaajien ottamia.

Unsplash esittelee palvelusta saatuja kuvia käyttämällä tehtyjä teoksia Made with Unsplash -osiossaan.

Palvelun takana on Crew, joka tekee liiketoimintaa toimimalla linkkinä graafista toteutusta tarvitsevien tahojen sekä ammattitaitoisten osaajien välillä.


    Kotisivu
        http://unsplash.com/
    Lisenssi
        CC0
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Kaikki



Etusivu
Kuva etusivulla
Arkisto
Yksittäinen kuva
Vanha kirjoituskone skaalattuna vähän pienemmäksi. Alkuperäinen koko 3997x2665 pikseliä.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Kuvat: Unsplash

Source: 4x38 Unsplash - Viikon VALO #194 (http://viikonvalo.fi/Unsplash)
Otsikko: Viikon VALO: 4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.09.2014 - klo:00:01
4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195

Subtitle Editor on vapaa työkalu videoiden tekstitysten tekemiseen ja kääntämiseen.



Subtitle Editor on ohjelma, jolla voi luoda ja muokata videotiedostoihin liittyviä tekstitystiedostoja. Tällaisia ovat esimerkiksi paljon käytetyt SubRip-tekstitykset, eli srt-päätteiset tekstitystiedostot. Ohjelma osaa käsitellä monessa eri tiedostomuodossa tallennettua tekstimuotoista tekstitystä. Tekstitystiedostot sisältävät tyypillisesti tiedon näytettävistä teksteistä, näyttämisen aloitusajan millisekunteina sekä näytettävän tekstityksen keston. Monet videotoistimet, kuten VLC-mediasoitin, osaavat näyttää erillisessä tiedostossa tallennettuja tekstityksiä videotiedostojen yhteydessä. Useimpia tekstimuotoisia tekstitystiedostoja on mahdollista muokata suoraan tekstinä, mutta hyvällä ja havainnollisella työkalulla muokkaaminen on vaivattomampaa. Subtitle Editor sisältää muun muassa työkalut tekstitysten muokkaamiseen, tekstitetyn videon esikatselutoiminnon sekä aikajanamaisen näkymän videon ääniraitaan.

Ohjelman muokkausnäkymä voi olla joko ajoitustilassa, jossa näkyvissä ovat tekstien alku- ja loppuajat sekä kesto, taikka käännösnäkymässä, jossa voi kääntää jo oikein ajoitettua tekstitystä toiselle kielelle. Ajoitusnäkymässä valittujen tekstitysten aloitusaikaa ja kestoa voi muokata valikoiden monipuolisilla toiminnoilla. Useimmin käytetyille valikoista saataville toiminnoille on helppoa määritellä omia pikanäppäimiä viemällä hiiren osoitin niiden päälle ja painamalla haluttua pikanäppäintä.

Videonäkymään voi avata halutun videotiedoston, esimerkiksi elokuvan tai tv-sarjan jakson, johon halutaan luoda tekstitystä. Videonäkymä näyttää muokattavan tekstityksen ajoituksen mukaisesti videon päällä.

Aaltomuotonäkymässä (Waveform) näytetään siihen avatun äänitiedoston, joko videon ääniraidan tai jonkin ulkoisen tiedoston, aaltomuotoinen esitys aikajanana. Aikajanan päälle on merkitty kukin muokkausnäkymässä näkyvä tekstitys omana lohkonaan. Lohkoja voi hiirellä vetämällä siirrellä ja venytellä halutun kokoiseksi. Näin tekstejä ei tarvitse sijoitella vain korvakuulolla vaan voi hyödyntää myös ääniraidan aaltomuodossa näkyviä vaihteluita. Aaltomuotonäkymää voi zoomata ja skrollata mieleisekseen.

Kun videota toistetaan esikatselunäkymässä, aaltomuotonäkymä seuraa äänen toiston etenemistä näyttäen koko ajan, missä kohtaa ja minkä tekstityksen kohdalla mennään.

Subtitle Editor osaa hyödyntää käyttöjärjestelmään asennettua oikolukutyökalua, esimerkiksi Voikkoa, ja huomauttaa kirjoitusvirheistä. Virheidentarkistustyökalu näyttää kootusti kaikki sen löytämät tekstitysten ajoitukseen liittyvät virheet, kuten tekstitysten päällekkäisyydet taikka kestoltaan määriteltyjä raja-arvoja lyhyemmät tai pidemmät tekstitykset. Automaattinen korjaustoiminto osaa myös korjata suurimman osan näistä virheistä lähinnä kai säätämällä tekstitysten kestoja.

Tekstityksille voi myös lisäillä erilaisia tyylittelyitä, kuten värejä, riippuen käytettävästä tallennusmuodosta. Kannattaa huomioida, että kaikki tallennusmuodot ja videosoittimet eivät välttämättä tue tyylittelyitä.

Ohjelma tukee ainakin seuraavia tiedostomuotoja (tiedostopääte sulkeissa):

     Adobe Encore DVD (NTSC) (txt)
     Adobe Encore DVD (PAL) (txt)
     Advanced Sub Station Alpha (ass)
     BITC (Burnt-in timecode) (txt)
     DCSubtitle (xml)
     MicroDVD (sub)
     MPL2 (txt)
     MPsub (sub)
     Plain Text Format (txt)
     Sami (smi)
     SBV (sbv)
     Spruce STL (stl)
     SubRip (srt)
     Sub Station Alpha (ssa)
     Subtitle Editor Project (xml)
     SubViewer 2.0 (sub)
     Timed Text Authoring Format 1.0 (xml)



    Kotisivu
        http://home.gna.org/subtitleeditor/
    Lisenssi
        GNU GPL v3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma on ladattavissa sen kotisivuilta. Linux-jakeluihin se löytyy todennäköisesti jakelun omasta pakettivarastosta.
    Ohjeita
        Subtitling with Linux Tutorial



Tekstityksen ajoitusnäkymä ja videon esikatselu.
Tekstitysten sijainnit ja kestot on merkitty aaltomuotonäkymän aikajanan päälle lohkoina, joita voi siirrellä ja venytellä hiirellä.
Tekstin ajoituksen virheet, kuten päällekkäisyydet, näytetään punaisella korostuksella.
Käännöstilassa ei näytetä tekstitysten ajoituksia vaan rinnakkain alkuperäisen kielen tekstitykset ja käännetyt tekstit.
Valikoista löytyy useita tekstitysten tekemistä helpottavia työkaluja, kuten korvaustoiminto ja oikoluku.
Virheidentarkistustyökalu näyttää kaikki löydetyt ajoitusviheet.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x39 Subtitle Editor - Viikon VALO #195 (http://viikonvalo.fi/Subtitle_Editor)
Otsikko: Viikon VALO: 4x40 Reveal.js - Viikon VALO #196
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.09.2014 - klo:00:01
4x40 Reveal.js - Viikon VALO #196

Reveal.js on JavaScript-työkalu näyttävien html5-pohjaisten esitysten tekemiseen.


Reveal.js on JavaScript-kirjasto, joka muodostaa html5-tiedostona luodusta esitysmateriaalista näyttävän esityksen. Esitys on näytettävissä ja selattavissa nykyaikaisella www-selaimella. Reveal.js sisältää muun muassa hienot esityskalvojen väliset siirtymät, alasivut sekä esittäjän muistiinpanot. Järjestelmä on laajennettavissa lisäosilla, jotka mahdollistavat esimerkiksi matematiikan sekä syntaksikorostetun ohjelmakoodin näyttämisen. Html5-sovelluksena esitykseen voi sisällyttää myös esimerkiksi ääntä ja videoita audio- ja video-elementeillä. Paketti sisältää muutaman valmiin teeman ja omia voi tehdä osaamisen mukaan.

Reveal.js:n käyttäminen suoraan html-tiedostoa muokkaamalla vaatii käyttäjältä hieman uskallusta lähteä muokkaamaan valmista html-pohjaa. Yksittäiset kalvot järjestelmässä kirjoitetaan html5:n section-elementteinä ja kalvojen sisältö on myös html-kieltä. Halutessaan käyttäjä voi kuitenkin käyttää myös yksinkertaisempaa Markdown-merkintäkieltä sisällön kirjoittamiseen.

Perusasennuksena ohjelman Github-sivulta ladataan zip-paketti, jonka sisältämää index.html-tiedostoa voi muokata haluamansa kaltaiseksi. Täydessä asennuksessa käytetään lisäksi Node.js-ohjelmistoa toimimaan paikallisena palvelimena, johon www-selaimella otetaan yhteys. Täyden asennuksen etuna perusasennukseen ovat muutamat lisäominaisuudet, joita voidaan käyttää vain palvelinyhteyden kautta. Näitä ovat muun muassa Markdown-muotoisen sisällön käyttäminen ulkoisista tiedostoista sekä puhujan muistiinpanonäkymä. Muistiinpanonäkymä on erillinen ikkuna, joka voi olla näkyvissä puhujan käyttämän tietokoneen omalla näytöllä pääikkunan ollessa näkyvissä valkokankaalla. Palvelinasennusta käytettäessä puhujan muistiinpanot saadaan näkyviin pop-up-ikkunana painamalla 's'-näppäintä. Puhujan muistiinpanonäkymässä näkyy pääikkunassa näkyvä kalvo ja siihen liittyvät muistiinpanot sekä esikatselunäkymä seuraavasta kalvosta. Lisäksi näkymässä on näkyvissä kello ja kulunutta aikaa näyttävä laskuri.

Reveal.js-esitykset ovat katsottavissa myös mobiililaitteilla ja esimerkiksi kalvon vaihtaminen iPadilla hoituu pyyhkäisemällä kosketusnäyttöä.

Reveal.js sisältää oletuksena lisäosat ainakin Markdown-sisällölle, matematiikan näyttämiseen MathJax-työkalulla, esiintyjän muistiinpanonäkymän sekä ohjelmakoodin esittämisen syntaksikorostuksella.

Niille, jotka eivät halua rakentaa esityksiään kirjoittamalla html-kieltä tekstieditorilla, on tarjolla visuaalinen käyttöliittymä verkkopalveluna osoitteessa http://slides.com . Palvelu tarjoaa eri hintaisia ja erilaisia tallennusmahdollisuuksia antavia paketteja. Ilmainen paketti sisältää hieman levytilaa ja mahdollistaa vain julkisesti näkyvien esitysten tekemisen. Työkalulla tehdyt esitykset (html-tiedostot) ovat kuitenkin ladattavissa sivustolta myös omalle koneelle ja käytettävissä normaalin reveal.js-paketin kanssa.


    Kotisivu
        https://github.com/hakimel/reveal.js (Lataus ja ohjeet)
        http://lab.hakim.se/reveal-js (Demo-esitys)
    Lisenssi
        MIT
    Toimii seuraavilla alustoilla
        www-selaimet
    Asennus
        Tarvittavat paketit löytyvät Reveal.js:n Github-sivulta. Työkalua voi käyttää joko perusasennuksella html-tiedostosta tai täydellä asennuksella Node.js-palvelimen kautta.
    Käyttöohjeet
        Reveal.js:n omat ohjeet Githubissa.
        Tutoriaali aloittelijoille
        Esimerkkiesityksiä



Reveal.js:n esimerkkiesityksen etusivu.
Hienoja siirtymäanimaatioita.
Valmiita tyylikkäitä teemoja.
Muokkaaminen html-tiedostona.
Pääikkuna ja esittäjän muistiinpanonäkymä.
Visuaalinen muokkain verkkopalveluna.
Etusivun muokkaaminen visuaalisella muokkaimella.
Visuaalisessa muokkaimessa on muutamia valmiita asetteluita.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x40 Reveal.js - Viikon VALO #196 (http://viikonvalo.fi/Reveal.js)
Otsikko: Viikon VALO: 4x41 PDF-Shuffler - Viikon VALO #197
Kirjoitti: openSUSE.fi - 05.10.2014 - klo:21:00
4x41 PDF-Shuffler - Viikon VALO #197

PDF-Shuffler on työkalu PDF-tiedoston sivujen järjestelemiseen ja hallintaan.


Toisinaan iskee tarve tehdä pieniä muutoksia olemassa oleviin PDF-tiedostoihin. PDF-Shuffler on yksinkertainen työkalu, jolla voi tehdä muutamia yksinkertaisia operaatioita PDF-tiedostoille. Ohjelmalla voi yhdistellä sivuja eri tiedostoista. Sillä voi järjestellä sivuja uuteen järjestykseen tai poistella välistä tarpeettomia sivuja. Ohjelmalla voi myös kääntää sivuja toiseen asentoon ja rajata sivuja. Ohjelman käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Uusia tiedostoja voi ohjelmaan tuoda joko valikon tai paneelin lisäystoiminnon kautta taikka hiirellä tiedostonhallinnasta raahaamalla. Sivujen valinta ja järjestely tapahtuu helposti hiirellä valitsemalla ja raahaamalla. Sivujen poistaminen puolestaan tapahtuu luonnollisesti valitsemalla poistettavat sivut ja valitsemalla poistaminen. Lopuksi muokattu dokumentti tallennetaan uudeksi PDF-tiedostoksi.

Ohjelma hyödyntää python-pyPdf-kirjastoa, joka sisältää Python-ohjelmointikielellä käytettäviä operaatioita PDF-tiedostojen muokkaamiseen.

Ohjelman kätevyys on erityisesti siinä, että se tekee vain yleisimmät muokkausoperaatiot ja varsin suoraviivaisesti sekä helposti, eikä yritäkään tehdä mitään monimutkaisia operaatioita.


    Kotisivu
        http://pdfshuffler.sourceforge.net/
    Lisenssi
        GNU GPL v3
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Linux, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD
    Asennus
        Ohjelma löytyy Linux-jakeluihin suoraan paketinhallinnasta. Muutoin ohjelman voi ladata kotisivun kautta.



PdfShuffler 0.6.0
Kaksi yksittäistä Inkscapella tehtyä sivua lisätty samaan dokumenttiin.
Useampisivuinen PDF-dokumentti avattuna PDF-Shuffleriin.
Sivujen siirtäminen raahaamalla.
Sivuja käännetty 90 ja 180 astetta. Sivun rajaaminen meneillään.


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x41 PDF-Shuffler - Viikon VALO #197 (http://viikonvalo.fi/PDF-Shuffler)
Otsikko: Viikon VALO: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.10.2014 - klo:03:01
4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198

Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.

Free Pascal kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.

Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan "Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta Codesta enkä halunnut muokata.

  program byeworld;
  begin
    writeln('Goodbye, World!');
  end.



Blaise Pascalin kehittämä ensimmäinen mekaaninen laskin

Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä, jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää odottamaan Enter-näppäimen mono_key_enter.png painallusta, ja loppuu vasta sitten.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.

Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The Video Game, josta on video traileri.

Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin. Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.

Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.

Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.

Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa. Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on väliä, piti tiedostojen nimet korjata.

Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen kehitysympäristö on Lazarus.


    Kotisivu
        http://freepascal.org
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
    Asennus
        Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin webbisivuilta.
    Käyttöohjeet
        Webbisivuilla on paljon ohjeita: http://www.freepascal.org/docs.var.  
        Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja: http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
        Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
        Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi: http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
        SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita: http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
        Youtubesta löytyy opetusvideoita.



Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma http ://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal, käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free Pascalissa


Lisätietoja

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Kuvituskuva:  David Monniaux (CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc038...)

Source: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198 (http://viikonvalo.fi/Free_Pascal)
Otsikko: Viikon VALO: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198
Kirjoitti: openSUSE.fi - 18.10.2014 - klo:10:00
4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198

Free Pascal on avoimeen lähdekoodiin perustuva Pascal-ohjelmointikielen käännin. Free Pascal toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä ja eri suorittimilla.

Free Pascal kääntää Object Pascalia ja muutamia Pascalin murteita, muun muassa Turbo Pascalia, Delphiä ja Mac Pascalia.

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat Wirthin myöhemmin kehittämät ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen.

Pakollinen esimerkki, eli Hello World Pascalilla. Tässä tosin sanotaan "Goodbye, World!", mutta tämä koodi löytyi Rosetta Codesta enkä halunnut muokata.

  program byeworld;
  begin
    writeln('Goodbye, World!');
  end.



Blaise Pascalin kehittämä ensimmäinen mekaaninen laskin

Jos kokeilet tuota ohjelma graafisessa työpöytäympäristössä saattaa ohjelman ikkuna sulkeutua välittömästi ohjelman suorituksen päätyttyä, jolloin ei ehdi näkemään mitä ohjelma tulosti ruudulle. Tähän auttaa ennen end. -riviä lisätty readln; -komento. Tällöin ohjelma jää odottamaan Enter-näppäimen painallusta, ja loppuu vasta sitten.

Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.

Pascal-kielen pohjalta on kehitetty Object Pascal lisäämällä Pascaliin olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta. Ohjelman voi jakaa käännösyksiköihin helpottamaan isojen ohjelmistoprojektien koostamista. Alkuperäinen Pascal oli tarkoitettu ohjelmoinnin opetukseen, eikä siinä ollut mukana ammattiohjelmoijien tarvitsemia ominaisuuksia. Free Pascalissa ei tätä puutetta ole, sillä voi koodata pelejäkin, esimerkiksi Slot Cars: The Video Game, josta on video traileri.

Kuten Turbo Pascal on Free Pascalkin hyvin nopea käännin. Kuvakaappauksissa oleva pidempi testiohjelma kääntyi viidessä sadasosasekunnissa. Laajemmat ohjelmat vievät enemmän aikaa, mutta ne taas voi jakaa pienempiin käännösyksiköihin ja useimmiten muutetaan vain yhtä käännösyksikköä käännöskertojen välillä, jolloin vain se yksi käännösyksikkö on käännettävä uudestaan ja linkattava suorituskelpoinen ohjelma siitä ja muista jo valmiiksi käännetyistä osista.

Mukana tulee ohjelmankehitysympäristö eli IDE, joka käynnistyy komennolla fp. IDE on melko samanlainen kuin Turbo Pascalin vastaava oli aikoinaan. Semmoinen parannus on, että hiiri toimii, eli ei tarvita niin paljoa pikanäppäinten käyttöä.

Free Pascalille pitää kertoa mitä murretta käännettävän ohjelman on tarkoitus olla. Tämä tehdään komentorivillä tarkentimella -M tai IDE:ssä valikossa Options | Compiler | Compiler Mode.

Free Pascal osasi kääntää vuonna 1995 Turbo Pascal 7:lla tekemäni ohjelman. Silloin oli käytössä DOS, nyt ohjelmaa sai ajettua Linuxissa. Aika ei ole syönyt koodiani piloille. Sen verran piti säätää, että disketiltä Linuxiin lukemieni tiedostojen nimet oli kaikki isoilla kirjaimilla. Ohjelmakoodissa taas käännösyksiköt oli pienellä paitsi iso alkukirjain. Koska Linuxissa tiedostojen nimissä isoilla kirjaimilla on väliä, piti tiedostojen nimet korjata.

Free Pascalia hyödyntävä ja Free Pascalilla toteutettu graafinen kehitysympäristö on Lazarus.


    Kotisivu
        http://freepascal.org
    Lisenssi
        GNU GPL
    Toimii seuraavilla alustoilla
        DOS, FreeBSD, Haiku, Linux, Mac OS X/iOS/Darwin, MorphOS, Nintendo GBA, Nintendo DS, Nintendo Wii, OS/2, WinCE, Win32, Win64.
    Asennus
        Linux-jakeluissa tulee jakelun omista pakettivarastoista. Muille käyttöjärjestelmille löytyy asennustiedosto Free Pascalin webbisivuilta.
    Käyttöohjeet
        Webbisivuilla on paljon ohjeita: http://www.freepascal.org/docs.var.  
        Free Pascalin wikissä on suomenkielisiäkin sivuja: http://wiki.freepascal.org/Main_Page/fi
        Tietoa Pascal-kielestä suomeksi Webissä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Pascal.html
        Ohjelmointiputkan Pascal-ohjelmointi: http://www.ohjelmointiputka.net/oppaat/opas.php?tunnus=pascal01
        SchoolFreewaren opetusmateriaalia ja videoita: http://www.schoolfreeware.com/Free_Pascal_Tutorials.html
        Youtubesta löytyy opetusvideoita.



Hello World käännetään ja suoritetaan
Käännettävä ohjelma http ://rosettacode.org/wiki/Roman_numerals/Decode#Delphi.2FPascal, käännösaika 5 sadasosasekuntia
Mukana on pääteikkunassa tai konsolilla toimiva IDE
Ohjelmakoodia vuodelta 1995, toimii Free Pascalissa


Lisätietoja

Teksti: Taleman

Kuvakaappaukset: Taleman

Kuvituskuva:  David Monniaux (CC-BY-SA, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arts_et_Metiers_Pascaline_dsc038...)

Source: 4x42 Free Pascal - Viikon VALO #198 (http://viikonvalo.fi/Free_Pascal)
Otsikko: Viikon VALO: 4x43 Tinfoil for Facebook - Viikon VALO #199
Kirjoitti: openSUSE.fi - 29.10.2014 - klo:23:01
4x43 Tinfoil for Facebook - Viikon VALO #199

Tinfoil for Facebook on vaihtoehtoinen, hieman tietoturvallisempi Facebook-sovellus Android-laitteille.


Tinfoil for Facebook on pieni sovellus, joka muodostaa "hiekkalaatikon" Facebookin web-käyttöliittymän ympärille. Facebookin omaan Android-sovellukseen verrattuna Tinfoil for Facebook vaatii huomattavan paljon vähemmin käyttöoikeuksia. Ohjelma ei pyydä oikeuksia yhteystietoihin, ei kalenteriin ikä paljon mihinkään muuhunkaan. Oikeuksia vaaditaan vain verkkoviestintään, tallennuksiin sekä likimääräiseen (verkkopohjaiseen) paikantamiseen. Näistäkin paikannusta käytetään vain, jos käyttäjä itse sallii sen ohjelman asetuksista. Selaimella käytettävään versioon verrattuna erillinen sovellus on puolestaan miellyttävämpi käyttää. Lisäksi web-näkymää käyttävä erillinen sovellus suojelee käyttäjää mahdollisilta selaushistorian urkkimisilta sekä estää Facebookiin kirjautuneen käyttäjän seuraamisen muilla, Facebook-nappuloilla varustetuilla sivustoilla.

Ohjelman käyttöliittymä sisältää kokoruudun kokoisen web-näkymän, johon se lataa Facebookin mobiilisivun tai valinnaisesti täyden työpöytäversion. Web-näkymän lisäksi käyttöliittymään kuuluun ruudun oikeasta reunasta esiin pyyhkäistävä valikko, johon on koottu muutamia yleisimmin tarvittavia pikavalintoja, kuten sivun ylälaitaan siiryminen, sivun päivitys, uutisvirtaan ja ilmoitusnäkymään siirtymiset sekä päivitysten lisääminen. Lisäksi valikosta ovat valittavissa ohjelman asetukset sekä sen sulkeminen.

Ohjelman asetuksista voi halutessaan sallia karkean paikannuksen käytön, sallia linkkien avaamisen sovelluksessa itsessään ulkoisen selaimen sijaan taikka estää kuvien lataamisen verkkoliikenteen vähentämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat kaikki oletuksena pois päältä. Asetuksien kautta ohjelman verkkoliikenteen voi myös halutessaan ohjata välityspalvelimen kautta.

Tinfoil for Facebook voi toimia ratkaisuna myös paljon huomiota herättäneeseen keskustelutoiminnallisuuden poistumiseen Facebookin omasta sovelluksesta, sillä keskustelutoiminto on käytettävissä web-näkymässä entiseen tapaan. Myös ohjelman huomattavasti pienempi koko on etu verrattuna "aitoon" Facebook-sovellukseen.

Ohjelman voi asentaa Googlen Play-kaupasta taikka F-Droid-sovellusvalikoimasta.

Ohjelman huonona puolena F-Droid-palvelu mainitsee sen, että sen käyttö vaatii kirjautumisen Facebookiin.


    Kotisivu
        https://github.com/velazcod/Tinfoil-Facebook
        F-Droid-sivu
        Google Playssa
    Lisenssi
        Apache2
    Toimii seuraavilla alustoilla
        Android, SailfishOS
    Asennus
        Ohjelman voi asentaa helpoiten F-Droidin tai Googlen Playn kautta.



 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |


Teksti: Pesasa

Kuvakaappaukset: Pesasa

Source: 4x43 Tinfoil for Facebook - Viikon VALO #199 (http://viikonvalo.fi/Tinfoil_for_Facebook)
Otsikko: Viikon VALO: 4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200
Kirjoitti: openSUSE.fi - 01.11.2014 - klo:19:02
4x44 Bitcoin - Viikon VALO #200

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.


Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja anonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta l